• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Pohjoisen hangille, etelän rannoille aurinkosuojatuotteet - 10% (tarjous voimassa 31.3.2011 asti) Louis Widmerin No 3 16.3.2011 · 47 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Heikki Nevala kirjoitti silmänkääntäjistä Puukoulun viereen nousee JÄÄHALLI Muuttoliike lisää vuokraasuntojen tarvetta
• 2 16.3.2011 Ennen ja jälkeen toukokuun iloisten juhlien Itsepalvelun Tuo meille pöytäliinat ja Happy Hour kodin kauneimmat tekstiilit Autolla suoraan takaovelle pesuun! Ma-Pe klo 17.30 SOL Pesulapalvelut Kannelmäen Prismassa Vaatteiden pesut 3 tunnissa -20% itsepalveluhinnoista Iskoskujalta. puh. 563 1545 ma-pe 10-19 la 10-17 www.mattolaituri.fi Autolla suoraan takaovelle Iskoskujalta. KATSASTA EDULLISESTI! VARAA AIKASI NETISSÄ MÄÄRÄAIKAISKATSASTUS (ha, pa) ei sisällä päästömittauksia. Tutustu tarkemmin ja varaa oma aikasi osoitteessa: www.k1katsastajat.fi puh. 563 1545 · ma-pe 10-19 · la 10-17 www.mattolaituri.info 35 www.k1katsastajat.fi Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n kevään 2011 kursseja: Purpuripolku 4:n kerhotila · · · · · · · · · · kemiallinen pesu vesipesu emulsiopesu mattojen pesut verhojen pesut pöytäliinojen pesut liinavaatteiden pesut kodintekstiilien pesut virkavaatteet yritystekstiilit K1-Katsastajat | Konala Hankasuontien 8, 500390 Helsinki Puh. 0306 100 420 Avoinna: ma­pe 8­18, la 9­15 Puheluiden hinnat: Kiinteän verkon liittymästä 8,21 snt/puh + 3,2 snt/min. Matkapuhelimen liittymästä 19 snt/min. "Marmorointi ja kirjansidontakurssi" la 19.3. ja su 20.03. klo. 12.00 - 16.00 vetäjänä Kalevi Suuronen "Pastellimaalauksen alkeita - pääsiäiskortit"- kurssi su 27.3. klo. 12.00 - 16.00 vetäjänä Sinikka Kaustinen TERVETULOA !! Tiedustelut ja ilmoittautuminen - Kalevi Suuronen 040 ­ 706 9033 - Sinikka Kaustinen 040 ­ 501 0008 SOL Suojakäsittely - suojaa vaatetta lialta ja kosteudelta tehden vaatteeseen tahrasuojan. www.autopesucenter.fi SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Tyylikkäitä koteja Pasuunatiellä Luonnonläheisestä Kannelmäestä pääset junalla alle 15 minuutissa Helsingin keskustaan. Palvelut ovat vieressä ja monipuoliset liikunta-, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet löytyvät läheltä. Alue sopii hyvin myös lapsiperheille, sillä läheltä löytyy päiväkoteja ja kouluja. Vuonna 2009 valmistuneessa vapaarahoitteisessa kerrostalossa on hyvin vausteltuja vuokra-asuntoja. Asuntojen pintamateriaalit ovat laadukkaita ja huolella valittuja. Kaikissa asuinhuoneissa on lautaparkettilattiat ja kylpyhuoneissa on mukavuuslämmitys. Keittiön vakiovarusteisiin kuuluu muun muassa astianpesukone. Vapaat asunnot: asuntotyypit 2 h+kt+s 2 h+k+s 2 h+avok+s 4 h+k+s TÄLLÄ KUPONGILLA TUTUSTUMISTARJOUKSENA PARAS TALVIPESU HELMIVAHALLA VAIN m2 57,5 61,5 66,5 94,5 vuokra, /kk 1 088 - 1 150 1 135 - 1 262 1 100 - 1 316 1 577 - 1 661 kpl 2 2 3 2 Asunnon vuokraan sisältyy vesimaksu ja 2 Mbit/s laajakaistayhteys. Vakuusmaksu on 250 . Ei varallisuusrajoja. Vuokrataan myös yrityksille. VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan. Tutustu asuntotarjontaamme ja täytä asuntohakemus jo tänään: www.vvo.fi. Tutustu samalla myös avainasiakasetuihimme! VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki puh. 020 508 3442 helsinki@vvo.fi 12 TARJOUS VOIMASSA 31.3.2011 ASTI. Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 M SOL Pesulapalvelut Oy Prisma Kantelettarentie 1 C puh. 040 779 7203 www.sol.fi
• 16.3.2011 3 Pääkirjoitus Mätäjoki ­ keidas kivierämaassa MAJAVAN MATKASSA M uutama vuosi sitten Helsingin kaupunki osti käsikirjoittamani elokuvan Mätäjoki Blues. Tiettävästi ainakin hyvin monet stadin koululaiset ovat sen nähneet, sillä se meni koulujen väliseen jakoon. Tuossa leffassa lähdin siitä, että Mätäjoki on keidas keskellä kivierämaata. Näin todellakin on. Tätä todistaa sekin, että Helsingin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston tekemissä asukaskyselyissä hyvin monien ihmisten mielipaikka on Mätäjoki ja sen varsialueet. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on aloittanut Mätäjoen hoito- ja kehittämissuunnitelman laadinnan, joka valmistuu kuluvan vuoden aikana. Suunnittelualueena on koko Mätäjokivarsi Vantaan kaupungin rajalta aina meren rantaan asti. Se että katu- ja puisto-osasto haluaa kehittää ja korostaa Mätäjokiseutua, on sellaista edistyksellisyyttä ja positiivista suhtautumista niin ympäristöön kuin asukkaisiinkin, että sitä on harvoin nähty stadin virkamieskoneistossa. Suunnittelun tavoitteena on saada Mätäjokivarresta toiminnallinen ja maisemallinen kokonaisuus, jossa on huomioitu reitistön, valaistuksen ja joen maisemallisten arvojen luonteva jatkuvuus myös Vantaan kaupungin puolelle. Suunnittelussa huomioidaan niin ikään alueen kulttuuri- ja luontoarvot. Katu- ja puisto-osasto etsii kehittämisehdotuksia mm. Kehä I:n alitukseen, Strömberginpuiston ja Talin väliselle alikululle sekä uusien mahdollisten ulkoilureittien sijainnille. Työhön sisältyy tarkastelu Mätäjoen valumaalueelta syntyvien hulevesien määrästä ja laadusta, joilla on vaikutusta vesistöön ja kalojen elinolosuhteisiin. Mätäjoen jokialue on paitsi vanhaa merenlahtea myös maamme vanhinta asuinaluetta. Edelleenkin joen ympäristössä tehdään kaivauksia joissa löytyy niin pronssi- kuin kivikauttakin. Joen rantamilla kasvaa ainutlaatuista kasvillisuutta, siellä on pysyvä lintu- ja kalakanta. Mätäjoki ja sen varsi muodostavat kaupungin keskelle ekokäytävän eläimille ja kasveille. Tämän monipuolisen kokonaisuuden säilyttäminen on haasteellista. Eikä se välttämättä ole kovin helppoa. Kun tänä päivänä kuntien välinen yhteistyö on trendikästä, lähtisin ensimmäiseksi siitä, että Vantaan kaupunki muuttaisi Mätäojansa Mätäjoeksi. Eli ei ojasta allikkoon vaan turhautuneesta ojaajattelusta kauniiseen Moon river-ajatteluun. Eikä Rotten River Blues ­styki kuulosta englanniksi ollenkaan pahalta. Mätäjoen on voitava olla kaikkien ihmisten lähellä; koettavana ja nähtävänä. Se tarkoittaa, että luonnonsuojelullisia arvoja väheksymättä, joki on osa asutusta. Mätis on keskellä kivierämaata ei keskellä Hossan korpea. Tänä vuonna Mätis-festarit järjestetään toukokuun 29. päivä jo 15. kerran. Jos Helsingin kaupunki ei olisi aikoinaan laajentanut jokea Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella, festareita tuskin pidettäisi nykyisellä paikalla. Näin tuhannet ihmiset jäisivät vaille jokavuotista iloista tapahtumaa, joka on kerännyt osallistujia ympäri pääkaupunkiseutua. Tärkein arvo lienee kuitenkin se, että niiltä osin kuin joki on luonnonvarainen, saamme nauttia niin kerttusten kuin satakieltenkin musisoinnista. Tätä luontoa ei pidä tuhota. Kun pohditaan joen tulevaisuutta, on ensinnäkin pidettävä huolta, että vesi virtaa. Sadevedet eivät välttämättä riitä, vaan Silvolan tekoaltaan laskuveden juoksuttamisella on merkittävä rooli. Parhaiten Mätäjoki toimisi niin, että sillä olisi kaikille annettavaa. Linnuille ja kasvustolle oma osuutensa, retkeilijöille ja virkistykselle omansa. On täysin ymmärrettävää, että luonnonsuojelijat ovat huolissaan harvinaisista toukista ja saraheinistä, mutta on tehtävä myös kompromisseja. Varsinkin Vantaan puolella asukkaat eivät näe joesta kuin vilahduksen siellä täällä. Kyllä kaikkien ihmisten, ei vain luontoaktivistien, on saatava nauttia kivikautisesta joenuomasta. On hienoa, että Helsingin kaupunki ryhtyy toimimaan niin asukkaiden kuin luonnonkin parhaaksi. Myös Vantaan olisi herättävä ja tehtävä muutakin kuin pensasleikkauksia. Kreikan talousihme K Kari Varvikko Pitäjänmäki-sivut Tanotorveen 13.4. TANOTORVI ALKAA pääsiäisen ja joulun alla julkaista Pitäjänmäki- ja Konala-sivuja. Ensimmäisen kerran sivut ilmestyvät 13.4. jaettavassa painoksessa. Näin halutaan paikallisissa asioissa palvella paremmin myös Konalan ja Pitäjänmäen asukkaita ja yrityksiä. Huhtikuun lehteen tarkoitettu juttu- ja ilmoitusaineisto toimitettava toimitukseen viimeistään 3.4. mennessä. Tiedustelut kari.varvikko@eepinen.fi, puh. 0400-447507 reikan valtio tuskin selvinnee talousongelmistaan. Toisaalta se ei varmaankaan ketään kreikkalaista järkytä, koska Suomi ja Suomen kaltaiset sinisilmäiset hölmöt hoitavat heidän itse järjestämänsä sekasotkun. Itse kreikan kansalaiset eivät tuskin ole lirissä olleetkaan koska he ovat aina antiikin ajoista lähtien hoitaneet loistavasti omat busineksensa. Uskoni kreikkalaisten selviämiseen vahvistui viime lokakuussa Rodoksella käydessäni. Olen ollut Rodoksella monia kertoja kuten niin monet muutkin suomalaiset, koska se on upea paikka. Se ei ole mikään rannalle pystyyn lyöty betonihelvetti, vaan historiallisesti upea aurinkoinen paikka. Varsinkin Rodoksen Vanha kaupunki on mykistävä kokemus. No, menimme Sokrates-kadun ulkoilmakuppilaan haukkaamaan pientä välipalaa ja juomaan oluet hikisen päivän virkistykseksi. Nuori, vanttera miestarjoilija kiidättikin huurteiset pöytään ja suositteli syömistä ja näytti kuvastosta erilaisia annoksia. Tilasimme salaatin, paistetut katkaravut ja red snapper -nimisen kala-annoksen. Ihan hyviä ruuat olivatkin. Sitten tuli laskun vuoro. Odotellessani katselin, kuinka naapuripöydän ihmiset maksoivat kahdesta kaljastaan 20 euroa. Pisti vähän mietteliääksi. Arvelin oman laskumme olevan jotain 80-100 euroa. Kallista, mutta kerranhan se kirpaisee... Tarjoilija laittoi laskun eteeni ja jäi hieman sivummalle. Maailma musteni kun luin käsin kirjoitetun loppusumman, 485 euroa. Luulin, että kyseessä olisi ollut virhe. Ei, desimaalipilkkua ei näkynyt missään. Naama pokkana hän vaati hintaa ja nyt hän veti esiin hinnaston, joka oli eri paperi kuin mitä hän oli ensin meille esittänyt. Nyt tämä hemmetin mafioso tuli nenäni eteen mustat silmät rävähtämättöminä tuijottamaan minua kuin joku Amin Asikainen vastustajaansa punnitustilaisuudessa. Kysyin häneltä syytä kusettamiseen. Ukko jurputti samaa tarinaa listahinnoista joten katsoin aiheelliseksi pyytää noliisin paikalle. Muistin kuitenkin, että poliisi on näissä maissa ehkä Turkkia lukuun ottamatta roiston kaveri ja tulos olisi täten jäänyt laihaksi. Tinkimisen tie olisi sittenkin helpompi. Neuvottelujen jälkeen hinta putosi 340 euroon, joka sekin hinta oli ainakin 3-4 kertainen vallitsevaan hintatasoon verraten. Ei homma nyt aivan ketuille mennyt, tyytyväisiäkin jäi. Nimittäin alueen kissat, jotka haistoivat red snapperin hajun. Hyvällä halulla ne pistelivät meiltä jääneet kalantähteet naamaansa. Voin vannoa, että kissoja oli paljon. Kaiken värisiä kokoisia ja näköisiä. Ei ole hiirillä ja rotilla helppoa Rodoksen kaupungissa. Tämä kapakka oli tietysti yksittäistapaus kuten kaikki tapaukset yleensäkin. Varokaa silti Sokrares-kadun kadunvarsikuppilaa. Sen edessä on papukaijahäkki, joka on hyvä tuntomerkki. Hinnat täytyy kysyä ennakolta, painimaan tai nyrkkeilemään ei kannata ruveta vaikka olisin perillä ko. lajien alkeista. Syökää paikoissa, joissa paikalliset syövät. On niitä toisenkinlaisia kokemuksia. Olen puhunut lämmöllä Teneriffan Puerto de la Cruzista. Se on maanpäällinen paratiisi ei mikään rantaloma- hulinapaikka vaan rauhallinen vehreä paikka vuoren rinteellä jossa asuu myös paikallisia. Se laskee hintatason noin puoleen verrattuna rantojen turistigettoihin. Räikeä mökämusiikki ei häiritse. Iltaisin kujilta kuuluu hieno kanarialais- ja meksikolaismusiikki akustisesti esitettynä. Kyllä siellä viihtyy vaikka kauemminkin. No hyvän illallisen hintaesimerkki tammikuulta 2011. Olimme viettämässä synttäreitä Puerton kyljessä sijaitsevan Punta Bravan idyllidessä kalaan erikoistuneessa pikkuravintolassa. Meitä oli kahdeksan henkeä. Kaikki ruuat salaatteineen, öljyssä paistettuine katkarapuineen hyvät jälkiruuat jne maksoivat yhteensä 145 euroa. Jaa, vielä unohtui . Hintaan sisältyi myös nautitut juomat kuten vermutti, viinit, liköörit, magnoja veteranobrandyt jne. Tarjoilu oli jopa niin yltäkylläistä, että yksi porukastamme vietiin paikalliseen Bellevuen lasareettiin. Laskeskelin noin lonkalta, että mainitut kekkerit Sokrates- kadulla olisivat maksaneet noin 5000 euroa. Voi taivahan luoja. Rodoksesta tuli vielä mieleeni se, että suomalaistenkin hyvin tuntemassa Ellin yökerhossa on sama meininki. Siellä tuodaan mielellään pöytään kokonainen viskipullo. Hinta 250 euroa. Ei kovin edullista. Muutenkin paikka on mielestäni tympeä ja ylimainostettu. Puerton kävijöiden tiedoksi: Manun baari on muuttanut uusiin tiloihin Playa Jardinin kupeelle, on helppo löytää. Ruoka on tosi hyvää, meininki välitön ja hilpeä. Uusi nimi on Gallinero, Kanankoppi. Onnea ahkeralle suomalaisyrittäjälle. Heikki Majava TOIVO KOTTARAINEN Savolaisukko tuli baariin ja tilasi drinkin: -Tarjoilijavosu! Tuokee koskenkorvoo! - Otatteko colalla? - No tuokee vaikka lumlapijolla, kuhan tuotta! + Mitä elefantti sanoi alastomalle miehelle? - Kuinka sinä pystyt hengittämään tuon kautta? + Savolaismies puristi emäntää tissistä. ­ Jos sulla ois näitä neljä, ei tarvis lehmää! Emäntä puristaa isäntää munasta. ­ Jos sulla ois näitä kaksi ei tarttis renkiä! + Blondi ajoi autokorjaamolle ja pyysi: - Voisitteko asentaa äänitorven kovemmalle, kun jarrut eivät toimi! + Mitä eroa on eroottisella ja perverssillä seksillä? - Jos käytät höyhentä, se on eroottista, jos käytät koko kanaa, se on perverssiä. + Taikatemppu savolaisittain: - Tehhäänkö taekatemppu? Männää minun kämpälle, naejaa ja uamulla ku minä herree, ni sinä oot kaanna! + Lääkäri soitti potilaalle: - Määräsin vahingossa masennuslääkettä ripuliinne. - Joo ihmettelinkin, kun oon istunut kaks tuntia paskat housuis, mut ei vituta yhtään. + Seuraava Tanotorvi ilmestyy 13.4.2011. Aineisto toimitukseen 1.4. mennessä. TUSINA-AIVOILLE 1. Pitsku 2. Patsku 3. Taatelintallaaja 4. Klabbi 5. Tsiikaa vindiin 6. Skiidu friidu 7. Tsödebuidu 8.Vipivipi Vastaukset sivulla 11 9. Korkki 10. Ookaa 11. Pehkuleka 12. Sattari Miksi blondit eivät aja polkupyörällä? - He eivät tiedä miten sen saa käyntiin. + Blondi kertoo isälleen odottavansa lasta. Isä kysyi: - Oletko varma, että se on sinun? +
• 4 16.3.2011 Asukkaat pääsevät kohta muuttamaan takaisin koteihinsa HELSINGIN KAUPUNGIN Kannelmäen Solistintien G-talon peruskorjaus on suoritettu loppuun vappuun mennessä. Silloin ensimmäiset Pasuunatiellä evakossa olleet asukkaat pääsevät muuttamaan takaisin kotiinsa Ttrumpettitielle. Muut kolme Solistintiellä ja Trumpettitiellä remontoitavaa taloa valmistunevat aikataulussa kevään ja kesän aikana. Peruskorjaukset aloitettiin viime syksynä. Kannelmäen Kiinteistöt oy:n toimitusjohtaja Kari Karjalainen sanoo, että kaupungin Kannelmäen kiinteistökanta on peruskorjattu niin perusteellisesti ja tasokkaasti ettei vähään aikaan tarvita suurempia korjauksia. Akuutti tarve on tyydytetty. - Kaikkiin porrashuoneisiin tulee uudet hissit ja vanhat parvekkeet uusitaan. Osa vanhoista parvekkeista kunnostetaan; talojen väliset uusitaan kokonaan. Väliovet uusitaan. Asunnoissa uusitaan kaikki pinnat, kuten myös huonekomerot, keittiökalusteet, varusteet ja laitteet. Puurakenteiset kylmät piharakennukset puretaan ja rakennetaan uudet puurakenteiset lämpöeristetyt piharakennukset. Vanha muuntamo säilyy. Asukkaat saavat käyttöönsä Maununnevalla alkaa täydennysrakentaminen Helsingin kaupungin Att:n hankesuunnitelman mukaan Maununnevan Mörssärinaukion viereisen tontin rakentaminen alkaa 2012 kesällä ja 30 huoneisto käsittävä talo valmistunee vuonna 2013. Maununneva on Keskuspuistoon rajoittuva pientalovaltainen asuntoalue. Kaavamuutoksen tarkoituksena on ollut, että Mörssärinaukiosta ympärillä olevine toimintoineen muodostuisi Maununnevan asuntoalueen keskus. Tavoitteena on myös ollut asuntokannan monipuolistaminen, lisärakentamismahdollisuuksien osoittaminen, vanhojen asemakaavamerkintöjen ajanmukaistaminen ja Kasemattikallion suojeluarvojen turvaaminen. Aukiosta on tarkoitus rakentaa asukkaille viihtyisä ja monipuolinen kokoontumispaikka. Mörssärinaukion varrelle on tarkoitus toteuttaa liike, toimisto- tai yhteistiloja, jotka monipuolistaisivat alueen palveluja. Rakennuksen katutasoon tulee sijoittaa vähintään 200 k-m2liike-, toimisto- tai yhteistiloja. Kolmen kerrosalan lisäksi tulee rakentaa 1 talosauna/20 asuntoa sekä pesula ja kuivaushuone. Uusi luuta politiikassa POLIITTISESSA ELÄMÄSSÄ on uusi luuta, Perussuomalaiset, joka antaa lupauksen lakaista vanhoja paremmin. Sattumalta nykytilanteessa on tiettyjä yhtäläisyyksiä Hitlerin Saksaan, jota ei malta olla tässä vertailematta. Hitleriä on sanottu äärioikeistolaiseksi, mikä on vääristelevää, koska vuorineuvoksista oikeammalla ei ole enää äänestäjiä. Hitler kilpaili vasemmiston kanssa samoista työläisäänestäjistä, siitä puolueen nimikin Kansallissosialistit. Koska nimi kiusallisella tavalla liippaa vasemmistolaisia läheltä, oikeaoppiset käyttävät aina nimitystä fasistit, kun se kuulostaa tieteellisemmältä ja vie ajatukset pois vertailusta sosialismien välillä. Juutalaisvastaisuus oli sivujuonne, joka ei varmastikaan vaikuttanut äänestämisiin, olipahan Hitler vain sen verran pimahtanut, että tavallinen äänestäjä saattoi ajatella asian olevan demagogiaa, puhetta. Tärkeitä olivat talousasiat, niin silloin kun nytkin. New dealtyyppinen talousasioiden hoito saikin aikaan tuntuvaa talouskasvua maassa. Tosin lainanottoa lisäämällä. Asioiden hoitoa ihailivat mm. aikalaiset Urho Kekkonen ja vaikkapa kansainvälisesti tunnetuin filosofimme Magnus von Wright. Englantilaisia ihaileville taas voi todeta, että vaikka Englannin kansantulo oli huomattavasti korkeampi kuin Saksan, se oli paljon epätasaisemmin jakautunut. Englantilainen työmies oli lähes lukutaidoton, alimman luokan kansalainen. Suosittu oli natsien Voimaa Ilosta eli KdF-liike. Muun muassa kansanauto, kuplavolkkari, on tavalliselle kansalaiselle suunniteltu KdF-ajoneuvo. KdFliikkeellä oli useita kansan lomahotelleja ja kansan valtameriristeilijöitä. Suurin laivaturma Itämerellä koskaan, sodan lopulla uponnut Wilhelm Gustloff oli yksi Kraft durch Freude-aluksista. Harvallepa taisi tulla mieleen, että kulkuneuvot ja moottoritiet soveltuvat samalla hyvin joukkojen siirtoon. Kun nyt Perussuomalaiset pyrkivät valtaan, on verkot tietysti heitetty sinne, missä ovat isoimmat äänestäjämassat, eli potentiaalisesti vasemmistoa äänestävien suuntaan, samaan tapaan kuin Hitlerkin joutui tekemään. Mutta kyllä natsit vetosivat tästä huolimatta myös porvariäänestäjiin. Vastuullinen saksalainen porvarillinen äänestäjä äänesti Hitleriä jotta Saksa pääsisi irti Ranskan ja ympärysvaltojen kuristusotteesta, kohtuuttomista sotakorvauksista. Jos ensimmäisen maailmansodan sotakorvauksia olisi maksettu vaatimusten mukaan, olisi niistä päästy irti vasta 2000-luvulla. Hitler haistatti pitkät korvauksilla, ja sai tästä syystä porvarillisia äänestäjiä puolelleen. Samaan tapaan, vaikka Soinin ohjelma kalastaa vasemmalta, saattaa olla, että moni porvarillinen äänestäjä äänestää Perussuomalaisia, jotta maa ei jatkossa tukehtuisi EUn kuristusotteeseen. Kansallinen etu ohjasi saksalaisia ja saattaapi ohjata suomalaisiakin. Saksalaisilla meni homma mönkään kun kävi ilmi, että Hitler olikin diktaattori, joka ei enää lainkaan järjestänyt uusia vaaleja. Kansalaisilta ei kysytty enää mitään kun maa militarisoitiin ja vietiin sotaan. Vertailu sanavalmiin Soinin ja räyhäävän Hitlerin välillä on tietenkin epäreilu. Sodan tai holokaustin tai vallankaappauksen uhkaa ei tietenkään täällä ole. Vaikka leikillisesti sanoen mistäpä sitäkään tietää, mitä EU keksii. Olihan Yhdysvaltain sisällissotakin konfederaattien (federaatiosta, osavaltioiden liitosta eroon pyrkivien) ja Unionistien välinen. Vaikka EUsta eroon pääsy olisi varmaan yhtä helppoa kuin Neuvostoliitosta eroaminen, voisi yhdentymiskehitystä monen mielestä ainakin yrittää hidastaa. Kaikissa tapauksessa Suomi saa varmuudella sellaiset kansanedustajat kuin ansaitseekin. Ja nukkuvat saavat tyytyä muiden päätöksiin. Esko Karinen Kari Karjalainen myös kiinteistöpesulan. Kannelmäen kiinteistöjen asunnoista on vuodesta 2000 lähtien peruskorjattu 700 asuntoa ja uusia hissejä on asennettu 52 kpl. Uusien hissien myötä vanhukset voivat entistä pitempään asua kotonaan. Kannelmäen kiinteistöihin kuuluu 1766 huoneistoa ja asukkaita niissä on 3 500. Kaarelan jäähallista keskustellaan Kannelmäen peruskoulussa 21.3. KAARELAN JÄÄHALLIN asemakaavaluonnos on esillä Kannelmäen kirjastossa 14.3.-1.4. välisenä aikana. Hämeenlinnanväylän ja Kaarelantien väliseen puistoon suunniteltavasta kaksikenttäisestä harjoitusjäähallista järjestetään keskustelutilaisuus Kannelmäen peruskoulun ruokasalissa, Runonlaulajantie 40 maanantaina 21.3. klo 18.00-20.00. Kaarelan kaupunginosan liikuntaolosuhteet kokevat huomattavan parannuksen, kun Helsingin kaupungin aloitteesta lähtenyt suunnitelma kolmirataisesta jäähallista Maununnevalle toteutetaan. Kauan tällaista on jo ehditty toivoakin ja mm. Kaarela-Seura on yhdessä Karhu-Kissojen kanssa monessa yhteydessä jo vuosia sitten esittänyt, että jäähallin saaminen olisi hieno asia. Tavoitteena on, että nyt esille tuleva kaavaehdotus olisi kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä loppuvuodesta 2011. Suunnitelman etenemistä voi seurata kaupunkisuunnitteluviraston internet-palvelusta: www.hel.fi/ksv kohdassa suunnitelmat kartalla. Beutylifessa saa monipuolisia hoitoja - OLEN SUUNNITTELEMASSA kaikenlaista uutta, mm. kasvohoitoja; huulten- ja juonteiden täyttöhoitoja, sillä niin pistäminen kuin hierontakin on sairaanhoitajalle tuttua puuhaa, sanoo sairaanhoitaja, kosmetologiksi kesäkuussa valmistuva Kristiina Laurila-Lindström. Kristiina on avannut kauneushoitola Beautylifen parturi-kampaamo Mia Laineen tiloissa Kanneltie 11:ssä. Nainen on kolmen lapsen äiti, entinen kuntosaliyrittäjä, joka myös kuntosalitoiminnan yhteydessä teki erilaisia vartalohoitoja. Beutylifessä on tarjolla ripsipidennykset, geelikynnet, kestopigmentoinnit, karvojen poistot depilaationa, ripsipermanentteja, ripsien ja kulmien värjäyksiä, ihon puhdistuksia, kynsien kestolakkausta yms. - Eri tarjouksista ilmoitamme lehdessä ja liikkeen ikkunassa. Iloinen ja reipas Kristiina toivottaa ihmiset tervetulleiksi tutustumaan hoitolaan ja sen palveluihin. Yritys on avoinna myös iltamyöhään ja lauantaisin sopimuksen mukaan Lauantaina 19.3 klo 09.30 - 10.00 S-marketin edusta, Ukonkivenpolku 11, Kaivoksela klo 10.15 - 11.00 Paalutori, Myyrmäki Kahvitarjoilu Kristiina Laurila-Lindström Toisinajattelija Solistintien peruskorjaus aikataulussa Toisinajattelija Jutellaan eläkkeistä Kimmo Kiljunen kansanedustaja
• 16.3.2011 Komentajien vaihto. Golanin suomalaisen pataljoonan komentaja, everstiluutnantti Heikki Holma luovuttaa operatiivisen vastuun 9.12. 1993 puolalaisen pataljoonan komentajalle. Tilaisuutta todistaa UNDOF:n Force Commander, kenraalimajuri Roman Misztal (oik.). Suomalaisten 20 vuoden pesti Lähi-idässä loppuu ja heillä on edessään kotiinpaluu. noneet sanamme myös lainvalmistelussa. Olemme mielipidevaikuttaja, mutta emme ammattiyhdistys. Afganistanissa pitää olla juuri niin kauan kuin EU edellyttää. Olisi hyvä, jos tavoite vetäytyä vuonna 2014 toteutuisi. Se ei kuitenkaan saa olla sitova lähtöaika. tiutin vuoden aikana Golanilta vain kaksi miestä. Messit menivät illalla kiinni klo 22 ja aamulla oli aikainen herätys. Jos joku rupesi hankalaksi, toverikuri puri. Suomalaisille tärkeimpiä paikkoja olivat messi ja sauna. Molemmissa paikoissa upseerit ja rivimiehet olivat samalla viivalla. - Viinan käyttöä vähennettiin YK-tehtävissä radikaalisti vuodesta 1999. Tshadissa ei sallittu mitään väkeviä. Afganistanissa saa illassa vain kaksi saunaolutta, jos niitä haluaa. Vaikka esimerkiksi Ruotsissa on päädytty ammattiarmeijaan, kenraali evp. ei oikein lämpene asialle. - Ammattiarmeijassa käy helposti niin, että suurin osa kansasta katsoo, että kriisin sattuessa ammattisotilaat hoitavat hommat. Tällöin siteet puolustusvoimiin katkeavat ja välinpitämättömyys saa valtaa. Armeijasta tulee eräänlainen palokunta ja se on kallis ratkaisu. Suomeen ei nykyisillä rahoilla saada aikaan ammattiarmeijaa, olkoonkin että viime kädessä se on poliittinen päätös. Reserviläisliitto on esittänyt kodinturvajoukkojen perustamista Suomeen. Holma yhtyy näkemykseen ja on sitä mieltä, että samalla kun puolustusvoimien vahvuutta vähennetään, kodinturvajoukot on hyvä ratkaisu Suomen sota-ajan joukkoihin sijoittamattomalle reserville. - Kodinturvajoukot on tarpeen myös maanpuolustushengen ylläpitämiseksi. Kriisiaikanakin joukot olisivat puolustusvoimain johdossa. Tässä yhteydessä olisi selvitettävä myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rooli. Tämä ei ole politiikkaa vaan reserviläisten edun mukaista. Ihmiset eivät kanna aseita kotiin ja kysymys ei todellakaan ole mistään uudesta suojeluskunnasta. Kari Varvikko 7 Muuttoliike lisää vuokra-asuntojen tarvetta Seuraavan kymmenen vuoden aikana pääkaupunkiseudulle muuttaa 130000 ihmistä, joista 100 000 on maahanmuuttajia. Tämä merkitsee sitä, että pula kohtuuhintaisesta asumisesta tulee jatkumaan. VVO pyrkii tätä asuntopulaa omalta osaltaan helpottamaan. Vuoden vaihteessa VVO:lla oli rakenteilla yli 1400 vuokraasuntoa,joista pääosa on pääkaupunkiseudulla. Strategiassaan VVO on linjannut keskittyvänsä korkeakoulukaupunkeihin ja pieniin toimiviin kerrostaloasuintoihin. Muuttoliike ja monikulttuurisuuden lisääntyminen otetaan vakavasti. VVO etsii palvelukseensa mm. maahanmuuttajataustaista henkilöä. VVO:N UUSI, helmikuussa valittu toimitusjohtaja Urpo Piilo sanoo, että yrityksessä valmistellaan monikulttuurisuuden ymmärtämistä, sillä työperäinen maahanmuuttajajoukko hakeutuu tullessaan vuokraasuntomarkkinoille. Paitsi että maahanmuuttajien määrä kasvaa myös Suomen sisäinen muuttoliike pääkaupunkiseudulle lisääntyy. Uudet työpaikat syntyvät kasvukeskuksiin ja palvelualoille, joissa palkkataso ei ole kovin korkea. Väestö ikääntyy ja asuntokuntien koko pienenee. Nämä kaikki tekijät aiheuttavat kovaa kysyntää pieniin kohtuuhintaisiin asuntoihin. - Etenkin pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa. Ylikysyntä pitää hintoja korkealla. Meidän ei kannata tehdä asuntoja, joiden vuokria kukaan ei pysty maksamaan. Pienen finanssikriisin aiheuttaman urakkahintojen laskun jälkeen ollaan taas rakennuskustan- Suomalaiset rauhanturvaajien parhaimmistoa Heikki Holma palveli YK:n joukoissa 1970- ja 1980-luvuilla ja viimeisen kerran 1990-luvulla, joten hän kuuluu niiden rauhanturvaajien joukkoon, joille vuonna 1988 myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. - Suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset ovat YK-joukkojen parhaimmistoa. Pohjoismaat ovat kansainvälisessä toiminnassa omaa luokkaansa. - Heikommasta päästä ovat usein ammattiarmeijoiden rivimiehet, vaikka he ovatkin hyvin toimeenpanevia ja heillä on pitkät perinteet. Monet englantilaiset ammattisotilaat ovat lähtöisin koulukodeista tai vankiloista. Miehistöaines ei tällöin edusta parhaimmistoa ja siitä kärsii mm. oma-aloitteisuus. Ylipäänsä ammattisotilaat ovat harvoin kansan eturivistä, mutta koska reserviläisten taustalla on käytettävissä jo siviilissä hankittu koulutus, heidän osaamisensa on aivan toisella tasolla. Paitsi ollessaan Golanin suomalaisen pataljoonan komentajana 1992-93, myös toimiessaan pääesikunnan kansainvälisen osaston päällikkönä vuodesta 1999 aina reserviin siirtymiseensä saakka vuonna 2006, Holma seurasi myös rauhanturvaajien arkipäivää. - Päinvastoin kuin usein kuvitellaan, suomalaisilla rauhanturvaajilla ei ollut tehtävissään suuria alkoholiongelmia. Alkoholin vuoksi ko- - Valmistelemme monikulttuurisuuden ymmärtämistä, sanoo toimitusjohtaja Urpo Piilo. nuksissa ja kiinteistöjen ylläpitokustannuksissa liikkumassa kovasti ylöspäin. Samalla näyttää korkotaso lähtevän nousuun, joten uusien kohtuuhintaisten asuntojen tuotanto vaikeutuu oleellisesti. Piilo sanoo Suomen omistusasuntopainotteisuuden vaikuttaneen ja vaikuttavan markkinoihin. Sveitsissä ja Itävallassa vuokra-asunnoissa asuu 70 % ihmisistä, meillä vain 30 %. Suomalaisille oma asunto on kulttuuriperinne. Oma tupa oma lupa. Punainen mökki ja perunamaa. Sieltä kaikki kumpuaa. - Gryndaus on sen verran kannattavaa, että vuokratalokohteita ei tarjota taloudellisesti rakennettaviksi. Edessä olevia haasteita ovat rakennusten tulevien peruskorjausten myötä vanhan asuntokannan markkinakelpoisena pitäminen sekä se, miten teemme uudistuotantoa sellaiseen hintaan, että ihmiset kykenevät ne maksamaan. Piilo toteaa, että samalla kun maahan - ja maassamuutto jatkuvat ja kysyntä vuokratasomarkkinoilla voimistuu, alhainen korkotaso lisää omistusasuntokysyntää. Kasvupaikkakunnilla pula pienistä vuokra-asunnoista on jatkuvasti tosiasia. VVO keskittyy pieniin kerrostaloasuntoihin. Asunnontarvitsijoista 70-80 % hakee yksiötä tai kaksiota. - Suomalaiset eivät halua asua ahtaasti, mutta asunnot ovat kalliita ja siksi jokainen neliömetri on tärkeä. Asunnon pinta-ala ei saa kasvaa, koska myös vuokrat kasvavat. Tilanne on johtanut siihen, että huoneista on tullut pieniä, koska invayms. määräykset edellyttävät mm. tilavia kylpyhuoneita. Kohta asunnon pesuhuone on huoneiston suurin huone. Tarkoitus on hyvä, mutta pian makuuhuoneeseen ei saa enää mahtumaan edes parisänkyä. - Vuokratasomme, keskivuokran ollessa viime vuoden lopussa 10,87 euroa/m2/kk, on edelleen selvästi alhaisempi kuin vapailla markkinoilla. Vuokran hinta-laatusuhde, palvelu, omat isännöitsijät jne. Oma henkilökunta tarkastaa ja esittelee vapautuvat asunnot. Asukkaiden sähköisiä palveluja on lisätty, Piilo sanoo. VVO:n asukkaat arvostavat rauhallista ja turvallista vuokralla asumista, asunnon kuntoa ja huoltoyhtiöiden palvelua. - Näyttää siltä, että talotoimikuntien suosio on jotenkin hiipunut? - Totta on, että kiinnostus yhteisiin asioihin on vähentynyt. Samassa talossa asuminen ei ilmeisesti enää luo samanlaista yhteisöllisyyttä kuin aikaisemmin. On meillä kuitenkin vielä paljon myös sellaisia talotoimikuntia, joissa toimitaan aktiivisesti. Varsinkaan nuorempaa polvea asukasyhteistyö ei ehkä enää puhuttele. VVO:n asuntoja haki viime vuonna 50 000 ihmistä, mutta vain alle 8000 pystyttiin järjestämään asunto. VVO on Suomen suurin vuokra-asuntoyhdistys, joka omistaa noin 39 000 vuokra-asuntoa lähes 50 paikkakunnalla. Viime vuonna VVO-konsernin liikevaihto oli 328,6 miljoonaa euroa. VVO on useiden ammattiliittojen ja eläkevakuutusyhtiöiden omistama julkinen osakeyhtiö. Kari Varvikko Vuokrat nousevat maltillisesti - Vuokralla asuvat ovat useimmiten pienempituloisia. Tällöin kysymys kuuluukin, miten saada vuokrataso ja maksukyky pidetyksi tasapainossa? Rakentaminen kallistuu, mutta palkkataso ei nouse. VVO:n teettämän asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan asukkaiden tyytyväisyys on edelliseen, kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna hieman laskenut. Tähän ovat vaikuttaneet mm. kahden vuoden ajanjaksoon kohdistuneet normaalia korkeammat vuokrankorotukset. - Nousevatko vuokrat myös jatkossa? - Valitettavasti, mutta pyrimme toimimaan kustannustehokkaasti, jotta korotukset olisivat maltillisiai. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset kasvavat joka vuosi ja kaukolämmölle pannaan lisää hintaa. Iso etu on, että meillä on myötämieliset omistajat. Voimme panostaa palvelun laatuun ja kehitykseen. - Mitä VVO:lla on vielä sellaista, mitä ei ole vapailla markkinoilla? tyvä esitelmä. M i ill i ä i l ä Messi-illoissa käy keskimäärin 40 henkeä per ilta. Miehet korostavat, että he arvostavat Suomen sotien veteraaneja. Kun viimeinenkin veteraani on kohta haudattu, tulee kenties YKveteraanien arvostuksen vuoro. Ovathan he antaneet kovan panoksen niin Suomen kuin rauhankin puolesta. Tästä on jo esimerkkinä Nobelin rauhanpalkinto. Viimeksi tämän vuoden alussa suomalainen sotilas kuoli Afganistanissa. Vuodesta 1956 alkaen YK:n 40 000 suomalaisesta taistelijasta on menettänyt henkensä 48 sotilasta. Helsingin Rauhanturvaajat ry:n puheenjohtajana toimii Tapani Forsström ja sihteerinä sekä jäsenvastaavana Kari Kaiponen. Kaarela-Seuran kevätkokous 16.3. Kaarela-Seuran kevätkokous pidetään 16.30 klo 19.00 Kanneltalon kahvilassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Hallitus
• 16.3.2011 9 Keskuspuisto KESKUSPUISTOA NIMITETÄÄN syystäkin Helsingin keuhkoiksi. Kapeanakin vihervyöhykkeenä se toimii ilmanpuhdistajana, jonka merkitystä aivan kaupungin keskustassa asuvat tosin eivät välttämättä koe, kun kaupunkia kolmelta suunnalta ympäröivältä mereltä puhalteleva tuuli karkoittaa saastepilvet kaupungin yltä. Talvisin kylmänkostea viima lisää tietenkin ikävällä tavalla pakkasen purevuutta. Mutta jo kehä ykkösen pohjoispuolella mikroilmasto on selvästi toisenlainen ja tuulikin täällä on leppeämpi. Viime talvena Maununnevan lumivuori herätti laajaa huomiota, kun Helsingin Sanomat mittautti lumivuoren korkeuden (enimmillään muistaakseni yli 26 metriä) ja seuraili kesän aikana sen alenemista. Havaintojeni mukaan lumivuori saatiin sulatelluksi ja hajotetuksi syyskuun puoliväliin mennessä, eli runsas kuukausi ennen tämän talven ensilumia. Tänä talvena kaupunki taitaa tavoitella uutta ennätystä. Ainakin silmämäärin arvioiden lumivuori on jo korkeampi kuin edellisenä talvena ja sitä näytetään tietoisesti kasvatettavan nosturinkin avulla. Sääennusteiden mukaan pakkaset ja ilmeisesti lumisateetkin vielä jatkuvat pitkälle maaliskuun puolelle. Keskuspuisto on toki paljon muutakin kuin lenkkeilypolkuja ja Maununnevan lumivuorta. Virkistyksen ohella se tarjoaa mielenkiintoista puuhaa seurailla puiston elämää ja vuodenaikojen muutoksia luonnossa. Kevään lähestyessä odottaa tietenkin ensimmäisten valkovuokkojen ja muiden kukkien ilmaantumista samalla kun lehtipuut alkavat viheriöidä lehtisilmujen avautuessa. Kohta aletaan odottele kevään vaihtumista kesään vanhan lasten lorun mukaisesti ­ "kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään". Puisto on paljon monipuolisempi kuin mitä ensisilmäyksellä havaitsee. Sen huomaan varsinkin näin puiston laidalla asuvana. Kerran olen nähnyt yleensä hyvin aran ketunkin loikkivan metsäpolun poikki. Tämän talven erikoisuus on ollut peuraperheen - vai metsäkauriitako ne ovat - ilmaantuminen yllättäen pihapiiriimme. No jokatapauksessa Wikipedian mukaan metsäkauriit (capreolus capreolus) ovat myös peuraeläimiä. Niitä on siirtoistutettu Hyvinkään ja Rajamäen seudulle 1990-luvulla saaliseläimiksi. Liekö tämä meidän kaurisperhe näiden jälkeläisiä? Ensi kerran nähdessäni luulin sitä hirvenvasaksi. Olen toki nähnyt hirviäkin täällä vierailemassa ja maistelemassa omenapuun oksia ja lehtiä. Mutta tämä kaunis metsäkaurisperhe ­ uros, kaksi naarasta ja kaksi vasaa - on asettunut pysyvästi tähän lähipiiriin ja käy päivittäin ruokailemassa naapurin pihapiirissä. Meidän pihalta kauriit söivät tuijan alimmat oksat noin metrin korkeudelle. Jänikset ja rusakot ovat olleet vakituisia vierailijoita. Jänikset ehtivät jyrsiä kolmena talvena nuorten omanapuiden rungot paljaiksi ennen kuin ymmärsin suojata ne kanaverkolla. Nyt tänne ovat levinneet jo kantakaupungista citykanitkin, Myyrät puolestaan söivät pensaiden juuria kaivellen lumen alla käytäviään. Sitten tulivat fasaanit keväällä ja kaivelivat tulppaanien ja narsissien sipulit maasta. Keväisin oravanpoikaset ilmaantuvat pihapuihin leikkimään hippasta ajaen toinen toisiaan takaa. Ilmojen lämmetessä syödessäni aamiaista verannalla on hauska seurata oravien kisailua. Ne oppivat hyvin nopeasti myös kerjäämään makupaloja aamiaispöydästä. Kohta kun istahdat pöydän ääreen oravat ovat vieressä ja tuijottavat vaativasti, etkö aio antaa minulle mitään. Eipä siinä muu auta kuin heitellä makupaloja niillekin. Seurue täydentyy pian myös pikkulintujen liittyessä joukkoon. Metsähiiret ajan kuitenkjn pois näiltä yhteisaterioilta. Siili vierailee useimmiten vasta illansuussa verannalla odotellen omaa annostaan. Oravista aiheutui tosin oma riesansa. Ne ovat persoja omenille ja nappaavat taitavasti omenan puusta ja kiipeävät naapuripuun männyn oksalle sitä nakertamaan. Eräänä keväänä joku oravanpoikanen tykästyi omenakukkiin niin, että söi jo kukat ennen kuin niistä kasvoi omenia. Keskuspuiston antimiin kuuluvat luonnollisesti myös metsämarjat. Varsinkin mustikoita on joinakin kesinä ollut runsaastikin. Syksyä odotan aina sienisadon vuoksi. Saalis on kuitenkin vuosi vuodelta pienentynyt, kun yhä useampi sienestäjä on ilmaantunut reviirillemme. Maalla kasvaneena minun on todettava, etten maalla koskaan tavoittanut tällaista luonnonrunsautta ja monimuotoisuutta pihapiirin tuntumassa kuin mitä olen kokenut täällä Maununnevalla asuessani jo kohta 50 vuotta. No niin metsäkaurisperhe tuli taas ruokailemaan, joten lienee aika lopettaa ja seurata niiden puuhailua. Oiva Björkbacka PAPPIA KYYDISSÄ Paikka L ähikauppamme, Kannelmäen Prisma, kaksinkertaistaa tilansa ns. II-vaiheen valmistumisen myötä. Prisman laajentuminen ei lopu tähän. Muutaman vuoden päästä tilaa tulee jälleen puolet lisää, jonka jälkeen kauppakeskus kuuluu Suomen suurimpien joukkoon. Kannelmäen seurakunta on päättänyt, että se ei seuraa Prisman laajenemista ainoastaan sivusta, vaan haluaa olla paikan päällä tai tässä tapauksessa osittain myös sen alla. Seurakunta tulee nimittäin avaamaan pian oman "Paikan" kauppakeskukseen. Tämä tila sijaitsee laajennusosan autohallin sisääntuloaulassa, suutarin ja pesulan välissä. Kun samassa aulassa on lisäksi vielä kukkakauppa, voidaan kokonaistarjontaa pitää harvinaisen monipuolisena. Paikka on todennäköisesti Helsingin pienin seurakunnallinen tila. Kahdenkymmenen neliön huoneeseen ei voida järjestää suurten joukkojen toimintaa. Näillä näkymin tarjouksessa tulee olemaan läsnäoloa ja kohtaamista, infoa ja jotain sellaista, josta emme osaa tällä hetkellä edes unelmoida. Lupaan, että mikäli joku pariskunta keksii mennä vihille 11.11.2011 klo 11 autohallin sisääntuloaulan viihtyisässä Paikassa muutaman todistajan ja papin läsnä ollessa, niin silloin hääkahvit juodaan "firman piikkiin" 2. kerroksen kahviossa. Tervetuloa Paikalle! Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi · su 27.3. klo 15 MARIAN ILMESTYSPÄIVÄN KONSERTTI "PIE JESU" Musica Sacra -kuoro, johtaa Rauno Myllylä, Markku Mäkinen, urut, Mia Heikkinen, sopraano, Riku Pelo, baritoni, Eeva-Kaisa Rönkä, oboe. Ohjelmassa kirkkomusiikin suosikkiklassikkoja. Vapaa pääsy. MESSU sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa. Kirkkokahvit. 20.3. Riitta Järvinen, Israelin lähetti Tapani Malinen, Sirkku Rintamäki, Markus Ek. Kirkkokahveilla Ulla ja Tapani Malinen kertovat lähetystyöstä Israelissa. 27.3. Vauvakirkko, Kaisa Hirvonen, Sirkku Rintamäki. KARTANOMESSU joka toinen su klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8). Kirkkokahvit. 27.3. Aili Raitavuo, Kari Härkönen. VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmäen kirkossa 16.3. Kaisa Hirvonen, Anne Myllylä. 23.3. Markus Ek, Anne Myllylä. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI joka toinen tiistai klo 9 kappelissa ehtoollinen, jonka jälkeen aamiainen (hinta 1 e) seurakuntasalissa. 29.3. Riitta Järvinen, Tiina Railo, Sirkku Rintamäki. JUMALANPALVELUSTEN KEHITTÄMISESTÄ KIINNOSTUNEET kokoontuvat ideoimaan kirkolla su 20.3. klo 13­14 ja su 10.4. klo 11.30. Voit lähettää ideoitasi ja mielipiteitäsi myös sähköpostilla riitta.jarvinen@ evl.fi KULTTUURIEN KOHTAUSPAIKKA la 26.3. klo 15­18 Kannelmäen kirkolla Suomen Pakolaisavun pj. Thomas Wallgren, vuoden 2010 pakolaisnainen Nasima Razmyar, muusikoita Nefes-yhtyeestä. Eri järjestöt esittäytyvät. Tietoa, teetä, musiikkia. Järj. Huopalahden rovastikunnan monikulttuurityö. YHTEISVASTUU 2011. Tulisitko listatai lipaskerääjäksi viikolla 12? Voit tulla mukaan tunniksi tai pariksi. Ilmoittautumiset nina.rajamaki@evl.fi, p. (09) 2340 3823. SEURAKUNTA RUKOILEE ­ILTA su 3.4. klo 17 Kannelmäen kirkossa. "Minä olen elämän leipä", Riitta Järvinen. SYKSYN 2011 PÄIVÄKERHOIHIN ILMOITTAUTUMINEN 1.­30.4. sähköisesti www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, p. (09) 2340 3803. PERHELEIRI 20.­22.5. Korpirauhan leirikeskuksessa Siuntiossa. Perheiden yhteistä olemista ja tekemistä sekä tuokioita aikuisille, lapsille ja nuorille erikseen. Aikuiset 60 e, 13­25-v. 50 e ja 5­12-v. 34 e, alle 5-v. ilmaiseksi. Leiritukea voi kysyä diakonialta Heli Salon kautta. Ilm. 15.4. menn. lapsityönohj. Aila Pihlajavesi, p. (09) 2340 3803 tai diakonissa Heli Salo, p. (09) 2340 3842. KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Metsakaurisperhe pihallamme ruuanhakumatkalla. LAINVALVOJA EDUSKUNTAAN Tomi Sevander poliisi poliisi, rikostutkija, varavaltuutettu, rakennuslautakunnan vpj. Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 KIRKKO SOIKOON -KONSERTIT KANNELMÄEN KIRKOSSA · ma 21.3. klo 19 "PUUTARHAN PUNAINEN VERHO" Kaisa Raittila, sanat ja lausunta. Sirkku Rintamäki, sävellykset, laulu, piano, urut. Kamarikuoro Vox Canora, Tiittu Paju, huilu, Susanna Mäki, viulu, Elsa Sihvola, sello, Kari Härkönen, kitara. Vapaa pääsy. Kahvijatkot nuorisokuoron toiminnan tukemiseksi. · Tuloerojen kasvu ja köyhyys luovat myös rikollisuutta · EU:n sisäinen rajavalvonta palautettava Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 Asioiden ytimeen www.tomisevander.fi Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
• 10 16.3.2011 Bonusapteekkien edulliset talvitarjoukset voimassa 1.2.-31.3.2011. Tutustu tarjouksiin apteekissa tai kotisivuillamme www.apteekkiisokannel.fi. Uutta Kannelmäkeä kauppaa myös Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Pietarissa Venäjällä (Prismat) . Näiden liikevaihto kasvoi 34.% ja liikevaihto oli 224. miljoonaa. Tulos oli edellisvuotta parempi, mihin vaikutti verkoston kasvu että markkinoiden elpyminen. Aloittain on todettava, että Matkailu- ja ravitsemiskauppa kasvoi 4.1%, Auto- ja autotarvikekauppa pieneni edellisvuodesta 10.2%, Maatalouskaupan liikevaihto laski 1.0% (mikä johtui Hankkija-Maatalous konsernista), Hankintatoiminnan liikevaihdon kasvu oli 20.%. Kuvat: Runstén joukoksi ja Sariolat esiintyivät sitten 16.6.1944 asti, kunnes tuli pikaevakuointi. Talvella T-Sariola toimi sisätiloissa ja kesällä muun muassa teltoissa. Kirjan tietopuolen valtavan aineiston vielä ymmärtää, mutta jollain ihmekonstilla Nevala on saanut myös pitkälti toista sataa ainutlaatuista tapahtumavalokuvaa kirjansa sisällöksi. Jos taikureiden salaisuudet eivät kirjassa paljastu, niin alan pitkä historia on luettavissa. Tapani Kiminkinen osaa taaskin kirjansa avulla puhutella kanssaihmisiään, sillä juuri ilmestynyt "Maalaislääkärin matkassa" (Tammi kustannus) voisi olla kenen tahansa kokemaa, mutta tri Kiminkinen osaa antaa niille omat tulkintansa. Kysehän on laaja varhaisnuoruuden kuvaus, missä Kiminkinen kertoo omakohtaisesta kiertokulustaan pienen pojan näkökulmasta ja välillä jo kasvaneenkin pojan! Kiminkinen muistuttaa, että olemme täällä vain matkalla, jonka inhimillinen tajunta ja tunnistettavuus ajoittuvat elämän alun ja sen päättymisen välille. Yksitoikkoinen ei Kiminkinen ole, koska kirjoittaja kuvaa niin sekä juhlaa että arkea ­ kuitenkin enemmän sitä tavallista arkea. Luku jaoittelussa on kymmeniä otsikoita ja eräille sivuille Ulla Kiminkinen on piirtänyt sarjakuvamaisesti esimerkin viereisen sivun tekstin käytännön elämässä. Harvoin saa lukea niin kypsää ja mielenkiintoista esikoisromaania, mikä Henna Helmi Heinoselta (s. 1981) on tullut nimellä " Veljenvaimo" (Arktinen Banaani). Romani kertoo sukutarinaa ja rakkaustarinaa, mutta ennen kaikkea selviämistarinaa! Tuulikki on täysi eläkeläinen, jolla on rintamamiestalo ja kaksi poikaa. Näiden puolisot, Heidi ja Marja joutuvat pohtimaan anopin ohella keskinäisiä suhteitaan, mutta siinä samalla kasvetaan aikuisiksi, kun opitaan ottamaan ohjaksista kiinni. Heinosesta ei tule kirjailijatarta vahingossa, vaan hän aloitti blogissaan teemalla "minusta tulee kirjailija". Ja tuolloin käyty keskustelu antaa aiheen toteuttaa suunnitelmat. Mutta pohjustuskin oli huolella tehty. Vähintään satoja artikkeleita luetuilla julkisilla kanavilla. Mihin työkenttään kuului vielä perheenäidin rooli ja kolme lasta! Foto: Runstén. Apteekki Isokannel HYVÄN OLON MAAILMA puh. 4778010 Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-16 PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 19,- LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 HELMIKUU ON liikeyritysten sitä tarkasteluaikaa, jolloin suoritetaan yhteenveto edellisen vuoden liikevaihdosta ja firman tilasta, jne. HOK-Elanto piti myös tiedotustilaisuuden ja kannelmäkeläisittäin oli mielenkiintoisinta se osuus, kun toimitusjohtaja Matti Niemi esitteli Prisman alueen valmistuvat rakennukset sekä liikennejärjestelyt. Kuvamme on kauppakeskuksesta, millaiselta alue näyttää ennen pitkää. Työt pääsevät täyteen vauhtiin pakkasten hellittäessä sekä lumien lähdettyä. Kuvan vasemmasta yläreunasta lievällä kaarteella oikeaan laitaan näkyy Kehä ykkönen. Kuvassa näkyy ykkösellä oleva liittymä, mikä kuuluu Hämeenlinnanväylään. Hämeenlinnanväylä kulkee kuvassa poikittain siten, että oikealla on suunta Helsingin keskustaan. Prisman edessä oleva nykyinen parkkipaikka katoaa ja keskellä kuvassa näkyy siis kauppakeskus. Kuvan alareunan poikittainen iso katu on Kantelettaren tie ja siinä oleva kiertoliittymä. HOK-Elannolle kuului muutoin hyvää vuodesta 2010, kertoi Matti Niemi, sillä konsernin liikevaihto kasvoi 4.5% ja vuosisumma oli 1,7 miljardia. Se oli aikaansaatu olemassa olevalla verkostolla, eli hyvillä työsuorituksilla ilman isojen uusien avauksien tuomaa vetoapua, korosti Niemi. - Alepa-ketjussa suhteellinen kasvu oli ollut vahvinta. Koko Alepa-ketjussa otettiin heti vuosi sitten käyttöön uuden lain mahdollistamat pitemmät aukioloajat - Lähikauppojen asema vahvistui selvästi ja ketjukin kasvatti liikevaihtoa lähes 13%., kun valtakunnallisen päivittäistavarakaupan keskimääräinen kasvu oli ollut noin 2.5%, totesi Niemi. - Uudet aukioloajat ovat myös synnyttäneet uusia työpaikkoja. Vakituisen henkilökunnan lukumäärä kasvoi jo viidettä vuotta peräkkäin. Liikevaihdon tuoton ovat pitäneet yllä 12 Prismaa, 48 S-marketia ja 82 Alepaa sekä Kodin Terran liiketoiminta. Vakituisen henkilökunnan määrä kasvoi v. 2010 yht. 150 henkilöllä. Bonusta HOK-Elannon asiakasomistajat saivat v. 2010 yht. 63.8 miljoonaa. Keskiarvoksi tuli 132/asiakas. Vertailun vuoksi parin muun jokapäiväiseen elämäämme vaikuttavan suurliikkeen tietoja v. 2010. Ensin Atrian uutisia, niin täytyy täsmentää, että Atria tuo hyvinvointia myös muutamaan naapurivaltioommekin! Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski totesi "Katsauksessaan 2010", että konsernin liikevaihdossa oli v. 2010 pieni lasku (-1.1%) verrattuna edellisvuoteen. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto lasku oli 4.9%. Suomessa kevään 2010 elintarvikealan työmarkkinariidat heikensivät myyntivolyymeja, niin liikevaihto laski 1.8%. Atrian Skandinaviassa liikevaihto pieneni myös kruunumääräisesti, mikä johtui ensisijaisesti kuluttajapakatun lihan valmistuksen lopettamisesta sekä salaatti- ja voileipäliiketoiminnan myymisestä. Venäjältä sen sijaan oli kasvua, sillä paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 3.9%. Atria konsernin vuoden liikevoitto oli 9.8 miljoonaa, mihin sisältyi kertaluontoisia kuluja yht. 11.8. Mutta päätelmä on, sanoi Tikkakoski: Atria Suomen ja Skandinavian kannattavuus oli tyydyttävällä tasolla. Atria Venäjän tulos oli tappiollinen. Kyseessä oli lihavalmisteiden kokonaiskysynnän laskusta ja sen vaikutuksesta kilpailutilanteeseen. Lisäksi Atria Venäjän tulosta painoivat huomattavat lisäpanosteet markkinointiin. Sekä Gorelovon uuden tehtaan kiinteät kustannukset. Atria Baltian liiketulos parani tehostamistoimenpiteiden ansiosta ja oli se oli 3.7 miljoonaa (aikaisempi 12.6 miljoonaa). - Tulevaisuudesta sen verran, että juuri on ilmoitettu päätöksestä Kauhajoen nautateurastamon ja ­leikkaamon rakentamiseen investointi noin 26 miljoonaa, mikä tuottaa jatkossa 6 miljoonansäästöt. Muuta lähiajan strategiaa on, että sen keskeisin tavoite on Atrian ulkomaistentoimintojen kannattavuudenmerkittävä parantaminen. Mikä vaikuttaa myös Atria Suomen kannattavuuteen. Edellä oleva yksityiskohtaisena: www.atriagroup.com. S-ryhmästä vastaavasti ja SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä (kuvassa) totesi S-ryhmän tuloksen jatkaneen kasvuaan: - Asiakasomistajamme kokevat selvästi osuustoiminnallisen yritysmuodon mahdollistamat edut kannustaviksi ja verkostomme palvelevan asiakkaitamme hyvin. Tästä todisteena on sitoutuminen asiakasomistussuhteeseen, mikä tuotti Bonusta yht. 333.1 miljoona. S-ryhmän päivittäistavarakaupan myynti kasvoi alan keskiarvoa paremmin ja arvioimme markkinaosuutemme hieman vahvistuneen, mainitsi Niemelä. - SOK-yhtymällä on market PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry. www.leeviry.net Hellikoti ­ läheisyyttä ­ yksityisyyttä Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitseva Hellikoti on vaihtoehto perinteiselle ikäihmisten palveluasumiselle. Hellikodissa on kaikilla asukkailla oma huone ja kylpyhuone. Lisätietoja ja hakemuskaavakkeita saat Leevistä puh. 09-25391 400/Heli Lahtinen. Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI Heikki Nevala on luonut niin tyhjentävän koosteen kirjassaan kuin se vain voi alaltaan olla. Kiitokset. Kyse on Heikki Nevalan 1.3.2011 julkistettu teos Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaitelijoita. Taikureiden vaiheita Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle. (SKS). Onhan taikatemppukirjoja ilmestynyt ja lukuisia kirjoja oikeista taitelijoista ja huijareista, mutta nyt Nevala on vuosien ajan paneutunut arkistolähteisiin, vanhoihin sanomaja kuvalehtiin sekä haastatteluihin että omaisalbumeihin, joista saatu jopa isoisä-luokankuvia nyt julkistettuun kirjaan. Teos ei ole mikään opas niksientekoihin, vaan puhdas tutkimus- ja tietokirja, mille kyllä löytyy lukijapiiriä. "Taikuri" käsitteellä on vahva näytelmällinen tausta, minkä myös Nevala valottaa, sillä Pietari Hannikainen (1813- 1899) kirjoitti näytelmän "Silmänkääntäjä", mikä jatkokertomuksena alkoi ilmestyä viipurilaisessa Kanavalehdessä. Kyseessä oli ensimmäinen suomenkielinen näytelmä, minkä voittokulku jatkui jopa Yleisradiossa 1950-luvulle. Näytelmä oli komedia ja se sopi hyvin jopa sadan vuodentakaisiin nuorisoseurailtoihin. Hannikainen osasi teatterin kielellä kertoa, kuinka ihmisiä saattoi manipuloida pukemalla jopa sukunimet "herraskaisiksi", jne. Julkistamistilaisuudessa oli useita viime vuosikymmenten "taikapiiriläisiä", mutta ylivoimaisesti kunnioitetuimmaksi henkilöksi nousi Solmu Mäkelä (s.1922), jonka Suomen kansa oppi tuntemaan jo Jatkosodan vuosina ja sitten ennen kaikkea pitkäaikaisena Linnanmäen taitelijana. Todellinen veteraanihetki koettiin, kun paikalla oli freelance-toimittaja Jorma Tolvanen(Kannelmäki). Herrat olivat tavanneet toisensa jo 1942 Karhumäessä, mihin Talvisodan Mäkelä ja v. 1941 alikersantti Tolvanen olivat molemmat komennettuina. Solmu Mäkelä sai käskyn mennä keravalaiseen Sariola-tivoliin, mikä Maaselän kenraalin Laatikaisen ansiosta oli Vapuksi 1942 hankittu Karhumäkeen viihdytys- Pekka Vanhala Vastaukset tusina-aivoille 1. Piha 2. Patteri 3. Etelämaalainen 4. Jalka 5. Katso kieroon, tuijottaa 6. Saita likka, pihtari 7. Lihakauppa 8.Vauhtia! 9. Kulmapotku jalkapallossa 10. Olla tai ajaa kyydissä 11. Maalainen 12. Satiainen HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa.
• 16.3.2011 11 Rikospoliisi ei laula KAARELAN JÄÄHALLI Hyvä muisti, mutta lyhyt asemakaavaluonnos esillä Hämeenlinnanväylän ja Kaarelanraitin väliseen puistoon suunnitellaan kaksikenttäistä harjoitusjäähallia. Kaavaluonnos ja muuta valmisteluaineistoa esillä 14.3.-1.4.: - Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5 - kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs - kaupungin ilmoitustaululla Kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11­13 - www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt Keskustelutilaisuus: Keskustelutilaisuus maanantaina 21.3. klo 18­20, Kannelmäen peruskoulun ruokasalissa, Runonlaulajantie 40 Mielipiteet: viimeistään 1.4.2011 Lisätietoja: Eeva-Liisa Hamari, p. 310 37300 K ymmenen vuotta sitten Kuopiossa talon katolta pudonnut jää surmasi miehen. Tapausta käsiteltiin mediassa ja oikeussaleissa. Ihmiset olivat järkyttyneitä, kävelivät muutaman kuukauden katse ylöspäin kattoräystäitä tuijotellen. Aika kului ja tapaus unohtui. Viime vuoden loppupuolella Hakaniemessä kävi tismalleen samoin. Mies jäi katolta pudonneen jään alle ja kuoli. Media uutisoi, ihmiset kauhistelivat, poliisi tutkii, oikeutta tullaan käymään, jotkut katselivat taas muutamia päiviä yläilmoihin. Harvemmat enää katsoo, vaikka syytä olisi. Kevät tulee, lumi sulaa, jääpuikkoja ilmaantuu räystäille. Kaikki ne joilta taskuvarkaat ovat vieneet kassista tai taskusta lompakon, osaavat hyvässä lykyssä varautua. Osaavat tunnistaa paikat, jossa lompakko saattaa ka- dota. Ne taas jotka eivät ole kokeneet sitä riemua, että joutuvat soittelemaan maksuvälinekorttien sulkupalvelunumeroihin, käydä tekemässä poliisille rikosilmoitus, uusia ajo-, kelakortit sekä muut muovit, eivät välttämättä asiaa juuri ajattelekaan. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu myös rakas vaimoni, joka laukun sivutaskut lepattaen viilettää pitkin kauppoja ilman huolen häivää. Kun asiasta huomauttaa, laukusta löytyy kuin löytyykin vetoketju ja laukku painautuu tiiviistä kylkeä vasten käsivarren alle. Ja silti lompakkoja varastetaan vaikka taskuvarkaista varoitellaan joka kevät ja kesä. Uhreina ovat usein ne, jotka eivät muista, että heitäkin on varoitettu. Erään kerran eräs mies joutui huijariporukan vietäväksi. Rahaa paloi kymmeniä tuhansia euroja, mutta hauskaa kuulemma oli. Mies todella häpesi kun huijaus paljastui. Mies pystyi ottamaan tapauksen huumorilla ja totesi , että tyhmyydestä sakotetaan. Mutta vannoi ettei taatusti sakoteta toista kertaa. Mies oppi kerralla ja taatusti muistaa, ettei pankkikorttia ja tunnuslukua kannata säilyttää samassa paikassa ja kotiin kannattaa mennä ihan oikealla taksilla. Niin, harvapa tiedostaa pimeiden taksien vaarat, vaikka niistä aika ajoin muistutellaan. Pikkupoikana meinasin jäädä pyörälläni auton alle. Kiire ei ollut mihinkään. Pihalla käyty rosvo ja poliisi-leikissä oli vain niin tuliset paikat, että karkuun oli päästävä. Oli lähellä ettei se ollut viimeinen leikkini, ja vielä rosvona. Sen jälkeen ei ole ollut minnekään niin kiire, että henkeä pitäisi uhmata. Opin kerrasta ja muistan tämän edelleen. Elämä on yhtä oppimista ja muistamista. Toiset oppii kantapään kautta, toiset muulla tavalla. Me luulemme muistavamme asioita vaikka tosiasiassa me muistamme osan näkemästämme ja kokemastamme vain lyhyen aikaa. Informaatiotulva vain tulee ja menee, ilman että sitä edes ajattelee. Vai väitämmekö muistavamme mitä eilisessä lehdessä luki. Uskallan väittää, että harva muistaa. Aivan kuten käy tämänkin kirjoituksen kanssa. Niin se vain menee. Mutta ne jotka osaavat varautua, ovat pysähtyneet välillä muistelemaan mistä ollaan varoitettu. Se ei vaadi paljoa aikaa, mutta säästää monelta vaivalta. Suosittelen. Tomi Sevander väkivaltarikostutkija kaupunginvaltuuston varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 Ylipormestari Raimo Ilaskivi Pitäjänmäen kirkossa 17.3. - LÄNSI-HELSINGIN kansallissenioreiden toiminta on startannut hienosti käyntiin. Pitäjänmäen, Reimarlan, Konalan, Pajamäen ja Malminkartanon alueella asustaa paljon eläkeläisiä ja heille tällainen toiminta soveltuu erittäin hyvin, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Terttu Peltola. Kaikkien hyvin muistama Helsingin ylipormestari Raimo Ilaskivi tulee maaliskuun kokoukseen kertomaan vanhusten elämästä Helsingissä eilen, tänään ja huomenna. Tilaisuus pidetään Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa 17.3. klo 13.00. Ilaskiven esityksen lisäksi keskustellaan vanhusten elämään liittyvistä asioista ja suunnitellaan kevään ja syksyn toimintaa mm. Kotikallion Hoivakotiin ja Kaunialan veteraanisairaalaan tehtävistä vierailuista. Toivottavasti paikalle tulee paljon uusia jäseniä ja virikkeellisiä toimintaehdotuksia. SIIVOUSTA AMMATTITAIDOLLA KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki Siivoamme kiinteistöt: toimistot, ravintolat yms. Kysy myös kotisiivouspalveluistamme. Nupro Ay 040-5307256 Kaarelan eläkeläiset toimii keskiviikkoisin klo 13.00 Kaarelantie 86 kerhohuoneessa: · 16.3. Laskiaisen kunniaksi hernekeittos ja pannaria hintaan 5 · 23.3. bingo, · 30.3. Kevätkokous · 6.4. johtokunta ja arpajaiset · 12.4. retki Fazerin tehtaalle ja heurekaan · 13.4. Runosuonet esiin Agricolan päivän kunniaksi, lisäksi terveysasiaa · 20.4. Bingo ·27.4. Kansallinen veteraanipäivä OIKAISU Coffee House Kannelmäen tiedotteessa, joka julkaistiin viime lehdessä, oli virhe. Siinä puhutaan Kannelmäen Kahvilasta, vaikka oikea nimi on Kahvila Kannelmäki. Kannelmäen Kahvila sijaitsee Kannelmäen ostoskeskuksessa ja on eri yritys. KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 Hankasuontie 9 00390 Helsinki Puh. 020 1984 640
• Vuokraa SATO LaatuKoti Uutuuttaan hohtavat kodit modernissa kaupunkikorttelissa Lastentarvikekirpputori Avataan uusi Jane LASTEN KIRPPIS pe 18.3.2011 Tervetuloa! Varaa myyntipaikkasi heti! Vantaan Kaivokselaan Ohjelmaa ja arvontoja luvassa koko avajaisviikonlopun. Avajaistarjous: 1 viikko 25,- · 2 viikkoa 50,- · 3 viikkoa 70,- Helsinki, Tali Kaivokselan ostari, Kaivosvoudintie 1 A, 0160 Vantaa · Puh. 0400 391 019 Avoinna: Ti 10-20, Ke-pe 10-17, La-su 10-15, Ma sulj. sato.fi Kannel-Krouvi tarjoaa leppoisaa tunnelmaa Kannel-Krouvi | alennuskuponki Ostaessasi RUOKA-ANNOKSEN SAAT SAMANHINTAISEN tai edullisemman ruoka-annoksen kaupan päälle Voimassa lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12.00-18.00 17.4.2011 asti. Lounas arkisin klo 11.00-13.30. Muulloin ruoka-annoksia tai pientä purtavaa listalta. Á la carte -listaamme on uudistettu vanhoja suosikkeja unohtamatta. Tule maistamaan. "Mutkattomasti maukasta." Sitratori, Kannelmäki www.kannel-krouvi.fi