• KOKOUS TALISSA! Ilmainen parkki, tasokas sauna, ilmainen kabinetti, jos ruokaillaan. EWS PESULAPALVELU Kannelmäen edullisimmat hinnat! Pyydä tarjous! puh. 251 444 22, 251 444 30 talicafe@bowling.fi Puku/jakkupuku 25 tarjous voimassa 18.3. asti 100 % Suomalaista laatutyötä tyytyväisyys takuulla PESULAPALVELUT MATTOPESUT KORJAUSOMPELUT KULJETUSPALVELU SUUTARIPALVELUT www.bowling.fi EWS PESULAPALVELU Vanhaistentie 3 avoinna 9.30 - 18 la 10 - 14 puh. 09 27093190 e-mail: ews@co.inet.fi www.ewshelsinki.fi No 3 19.3.2008 · 44 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Martti Lähdemaa - Leevin lähimmäinen Pääsiäispöytä on katettu - olkaa hyvä! Wanha-Kannel - monipuolinen kirpputori Kaarela-Seuran jäsenhankintailtamat Kannel-Krouvissa 11.4. klo 20.00 Kantsulaiset isä ja poika Suhonen loihtivat Pääsiäisen herkut ja viinit
• TUORETTA LAMMASTA Pääsiäiseksi lammasherkkuja mm.: palvilammas, paistettu lammas, lammaskääryleitä. Kaikki omasta keittiöstä ja leikkaamosta. 7
• 4 19.3.2008 Kannelmäen kauppakeskuksesta Suomen suurin Prisma Kannelmäen Prisman tontilla on kaivettu tammikuun lopulta alkaen. Tietoon on tullut, että Kannelmäkeen ollaan rakentamassa uutta kauppakeskusta. Tiistaina 26.2. Kaarelan Sosialidemokraatit järjestivät Kaarelantie 86:n kerhotilassa tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Kaarelan alueen kaavoista. Asiantuntijoina paikalla olivat asemakaava-arkkitehti Anu Kuutti Kaupunginsuunnitteluvirastosta ja kaupunginsuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila. taan aikaisintaan v. 2018). Alueen eteläosaan Kehä I:n varrelle tulee toimistotalokortteli. Paikoitustilaa tulee noin 2000 autolle kahteen kerrokseen maan alle ja lisäksi uuden kauppakeskuksen katolle. Kaava hyväksyttäneen lopullisesti tämän vuoden aikana. Prisman kerrospinta-alaksi tulee 26000 m2 ja siihen liittyy erikoisliikkeitä 24000 m2 neliön verran, yhteensä myymälätilaa on 5 hehtaaria. RAKENTAMISAIKATAULU Ensimmäisen vaiheen rakentaminen on aloitettu vanhan kaavan pohjalta aiemmin puretun marketin yksikerroksien osan paikalle ja sen on tarkoitus valmistua keväällä 2009. Rakentajana on Skanska. Prisman toista vaihetta päästään rakentamaan kun ensin puretaan nykyisen tavaratalon kaksikerroksinen osa keväällä 2009. Uusi Prisma on valmis näillä näkymin loppusyksyllä 2010. Liikekeskuksen seuraavan vaiheen (erikoiskaupat, ravintolat, vaatetusliikkeet jne.) rakentaminen päästään aloittamaan keväällä 2010 ja koko kauppakeskuksen pitäisi olla valmiina vuoden 2012 alussa. Uuden keskuksen läpi kulkee katettu käytävä, joka jakaa tilat käytävän eteläpuolella olevaan Prismaan ja sen pohjoispuolella kahdessa kerroksessa oleviin erikoisliikkeisiin. Sisäänkäynti on Kantelettarentien puolelta. Käytävä haarautuu myös Laulukujalle, jolta on toinen sisäänkäynti uuteen ostosparatiisiin. Kanteletta-rentien eteläisen kiertoliittymän, ns. "vapaa oikea". Tälläkin hetkellä ruuhkaisen Kauppalantien ja Näyttelijäntien valo-ohjatun risteyksen paikalle tulee todennäköi-sesti kiertoliittymä. Liikennemäärät Kantelettarentiellä tulevat todennäköisesti kasvamaan noin 20 ­ 25 % nykyiseen verrattuna. VAIKUTUKSET KANNELMÄEN OSTOSKESKUKSEEN Huolta on herättänyt Kannelmäen vanhan ostarin kohtalo. Viekö uusi kauppakeskus kaikki asiakkaat ja sen mukana liikkeet. Tehtyjen arvioiden mukaan kyseessä on kuitenkin sen verran eri suuret liikkeet, että aiempien kokemusten mukaan ostari ei tule kokonaan kuolemaan. Tässä olisi tietenkin paikka ruveta kehittämään ostoskeskusta, niin että se jää elinvoimaiseksi palvelualueeksi kannelmäkeläisille. Prisma palvelee tietenkin laajemman alueen väestöä, sijaitseehan se kehätien varrella kuten kaikki muutkin isot kauppakeskukset. SUOMEN SUURIN PRISMA Anu Kuutti kertoi, että Kannelmäkeen on tulossa Suomen suurin Prisma-Market. Prisman kerrospintaalaksi tulee 26 000 m2 ja siihen liittyy erikoisliikkeitä 24 000 m2 verran, yhteensä myymälätilaa on 5 hehtaaria. Nykyisen kaavaehdotuksen mukaan tontilla on varaus Prisman ja erikoisliikkeiden lisäksi myös uudelle terveyskeskukselle (rakenne- LIIKENNEJÄRJESTELYT Kantelettarentielle rakennetaan lisäkaista, jota pitkin pääsee ohittamaan Heikki Tuurala TOIVO KOTTARAINEN Ruotsalainen tietokilpailu: - Mistä lasisilmä on tehty? - En tiedä. - No lasista. - Ai niin, eihän siitä muuten näkisi läpi. + - Mikä on Nokian mielikappale karaokessa? - Ontuva Ericsson. + Pari siveää naikkosta oli kuullut, että Thaimaassa on ilotaloja myös naisille. Päättivät mennä katsastamaan. Ovella seisoi komea mies. Daamit kysyivät: - Minkälaisia miehiä teillä on tarjolla? - No, olis yksi ruotsalainen, jolla on hyvin pitkä, mutta ohut penis. - No, mitä muuta? Mikä on venäläisen kenraalin painajainen? - Se että kiinalaiset oppisivat taistelemaan niin kuin suomalaiset, tai että suomalaiset oppisivat lisääntymään niin kuin kiinalaiset. + Uutissi Turust... Turun yliopistol ov vessakirjoituksist tehty väitös. Sen mukkan naiste vessois on enempi ja paremppi kirjotuksi, kum miäste vessois. Ei mikkän ihme. Niil om molemma käre vappana. Ämmäporukka oli tilannu Matti Nykäsen rippama polttareihi. Ei ollu mikkän muuttunu sit Kalkkary kisoje. Etunoja oli kohtalaine, mut pitut olis saanu olla enämpiki. Ulkomailt: Tamperelaise isoäiri o ruvenne syämän e-pillerei, ettei tulis lapsellapsi lissä. - No, sitten olisi suomalainen, jonka vehje on lyhyt, mutta paksu. Hetken mietittyään naiset tiedustelivat: - Löytyisikö yhtään suomenruotsalaista? + Minkä takia naisten mielestä moottoripyöräilijöistä saa hyviä poikaystäviä? - Niillä seisoo vehkeet syyskuusta huhtikuuhun. +
• 19.3.2008 Sergejeffin talo Viipurissa ennen sotia. 5 Jos siu;ll on snaijuu, juo Sergejeffin tsaijuu Oy Sergejeff Ab tulee tänä vuonna toimineeksi 135 vuotta. Nykyisin Malminkartanossa toimivassa Sergejeffin toimipisteessä pakataan ja myydään Jaavan teetä, venäläistyyppistä teetä, China Sencha kiinalaista vihreää teetä ja Lapsang Souchong kiinalaista savunmakuista teetä. Valikoimassa on myös kahvia ja erilaisia hilloja, marmeladeja ja kastikkeita. T Feodor Sergejeff loi teesysteemin 135 vuotta sitten. oimitusjohtaja Christel Kaareskoski, joka on Sergejeffejä neljännessä polvessa kertoo, että tuotteita ostavat mm. eri osuuskaupat, k-marketit, Stockman ja Valamon luostari, jonne teetä menee tonni vuodessa. Paitsi tukusta, tuotteita myydään myös yksityisille kuluttajille. Suomen vanhimmat teetukun juuret juontavat Viipuriin, jossa Kaareskosken isoisänisä, sittemmin kauppaneuvos Feodor Sergejeff aloitti uransa 14-vuotiaana tulemalla kevättalvella vuonna 1854 Viipuriin puotipojaksi kauppias I.A Schuschinin liikkeeseen. Schuschin luovutti liikkeen 19 vuotta myöhemmin vuonna 1873 Sergejeffille. Näin sai 135 vuotta sitten alkunsa F.Sergejeffin Pojat ja Kumpp. toiminta Viipurissa. Heti alkuun Sergejeff teki rohkean liikkeen muuttamalla pienen myymälänsä tukkuliikkeeksi ja ryhtyi pakkaamaan teetä omissa nimissään. Hänen taitavissa käsissään liike nousi nopeasti erääksi Itä-Suomen huomatuimmaksi kauppahuoneeksi. "Kauppa käy kuin ennen vanhaan Sergejeffillä", on vieläkin käypä sananparsi karjalaisten keskuudessa. Tavaraa tuotettiin maahan KeskiEuroopasta ja Venäjältä ja se markkinoitiin edelleen pääasiassa Savon ja Karjalan alueille. Omat laivat huolehtivat kuljetuksista Saimaan vesistössä ja suurehko höyrylaiva välitti hedelmäliikennettä Espanjasta ja Englannista. 1930-luvulla yhtiön korkealaatuisen teen myyntiin keskityttiin huolella ja tulevaisuus näytti lupaavalta, kunnes sodat ja alueluovutukset pakottivat yhtiön jättämään vanhat kotiseutunsa ja riistivät siltä sen luonnolliset markkina-alueet. Toiminta pääsi kuitenkin jatkumaan Helsingissä keväällä 1940. Sotien jälkeen yhtiön toiminta keskittyi jälleen teen myyntiin. Johtotähtenä vanhoja laatuperinteitä noudattaen pakkaamalla Jaavan Teetä. Kaareskoski toteaa, että vanha wiipurilainen mainoslause pätee yhä eli "Jos siu;ll on snaijuu, juo Sergejeffin tsaijuu". Christel Kaareskoski rakastaa teetä yli kaiken. YHTEISVASTUUKERÄYS KANNELMÄEN seurakunnassakin on tehty talkoita Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Aina toukokuulle asti kestävä keräys kohdistetaan kehitysvammaisille suomalaisille ja maataan jälleenrakentaville liberialaisille. Halutessasi voit lahjoittaa panoksesi Nordea 2089186775, OKO 500001-20236228, Sampo 800016-51651. Jos tahdot lahjoituksellasi tukea Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuun tulosta, laita viitenumeroksi Kannelmäen seurakunnan numero 308171. Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsenet Panu Lokki ja Leena Rantanen jakoivat Yhteisvastuukeräyksessä keittoa puulämmitteisestä, 20-luvun soppatykistä Kannelmäen ostarilla. Kannelmäen kirkkoherra Sakari Enrold ja seurakuntaneuvoston jäsen opettaja Riitta Eisalo suorittamassa Yhteisvastuukeräystä Kannelmäen Prismassa. ­ Ihmiset ovat suhtautuneet erittäin hyvin ja anteliaasti.
• 6 19.3.2008 PAPPIA KYYDISSÄ Tyhjäntoimittajan muistelmat +5 EDESSÄNI ON TILASTO Kannelmäen seurakunnan läsnä olevasta väestöstä tammikuun lopussa 2008. Kuukauden aikana seurakunnan jäsenmäärä on kasvanut viidellä hengellä. Jos asuisimme Emmerdalessa tai Virolahden kirkonkylässä, tietäisimme todennäköisesti, keitä nuo viisi henkilöä ovat. Plus viisi henkilöä ei ole paljon. Kun kuukausitilastoa tarkastellaan lähemmin, selviää se, että vaikka jäsenmäärässä ei ole tapahtunut muutosta, silti 355 ihmisen elämässä on tapahtunut paljon. Plus viisi on nimittäin se luku, joka saadaan siitä, kun kaikki seurakunnan jäsenmäärän vaikuttavat tekijät on otettu huomioon. Luvussa 355 ovat seurakuntaan muuttaneet ja seurakunnasta muuttaneet, syntyneet ja kuolleet sekä ns. poissaolevaan väestöön ulkomaille muuton myötä siirtyneet. Tilastot ovat tarpeellisia, mutta niistä ei selviä se, miten suuresta asiasta on kysymys, kun 355 ihmisen elämässä tapahtuu merkittävä muutos. Tilasto ei kerro sitä, miten syntymän ihme tai kuoleman suru vaikuttavat siihen lähipiiriin, jossa elämän ääripäiden kohtaaminen on ollut todellisuutta tammikuussa. Tilastoista ei voi aavistaa niitä tuntemuksia, mitkä liittyvät lapsen muuttoon pois kodista tai parisuhteen päättymiseen. + 5 ei avaa sitä tilastoa, mikä liit- J tyy seurakunnan jäsenten ikäjakaumaan. Ilman tilastoa on kuitenkin tiedossa vanha totuus: ei tässä viimeisen vuoden aikana ole päästy pahasti nuortumaan. Sakari Enrold Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI To 20.3. klo 12 EHTOOLLISKIRKKO Kannelmäen kirkossa Jukka Pakarinen, Anne Myllylä To 20.3. klo 19 KIIRASTORSTAIN EHTOOLLINEN Kannelmäen kirkossa Riitta Järvinen, Timo Sahi, Anne Myllylä Pe 21.3. klo 10 PITKÄPERJANTAIN SANAJUMALANPALVELUS Kannelmäen kirkossa Nina Rajamäki, Anne Myllylä Su 23.3. klo 10 MESSU Kannelmäen kirkossa Virpi Koskinen, Anne Myllylä. Kirkkokahvit. Su 23.3. klo 12 MESSU Malminkartanon seurakuntakodissa (Vellikellonpolku 8) Aili Raitavuo, Raili Kettunen, Anne Myllylä.Ylösnousemusjuhla jatkuu kirkkokahveilla Su 23.3. klo 18 PÄÄSIÄISEN MUSIIKKI-ILTA Kannelmäen kirkossa "Pilvimuurista valo välähtää", Pantastic Quartet, Stefan Stanciu (panhuilu), Anne Myllylä (urut), tekstien luku Virpi Koskinen Ma 24.3. klo 10 MESSU Kannelmäen kirkossa Lotta Pirilä, Karmen Kelk Ke 26.3. klo 18 PÄÄSIÄINEN ­ TOIVOA ON! Kirkonkievarissa (Kehruutie 1) Keskiviikkoillan kahvit, Aili Raitavuo Ke 26.3. klo 19 TOIVOSSA ON HYVÄ ELÄÄ ­ TUOMASHENKINEN VIIKKOMESSU Kannelmäen kirkossa Nina Rajamäki, Lotta Pirilä, Sirkku Rintamäki ja musiikkiryhmä ---------------USKO,TOIVO, RAKKAUS ­PERHELEIRI 2.-4.5. KORPIRAUHASSA SIUNTIOSSA Lähtö pe klo 18 bussilla Kannelmäen kirkolta, paluu su n. klo 14 menn. (bussi kiertää tarvittaessa Malminkart. kautta). Ohjelmassa perheiden yhteistä olemista ja tekemistä sekä tuokioita aikuisille, lapsille ja nuorille erikseen. Leirimaksu aikuiselta 60 e, 13-25-v. 50 e ja 5-12-v. 35 e, alle 5-v. ilmaiseksi. Ilmoitt. 15.4. menn. Aili Raitavuo, p. 2340 3821 ja Heli Salo, p. 2340 3842. Leirillä mukana myös Liana, Kaisu ja isoset. orma Cantell monessa mukana olleen kulttuurisuvun, oikeistolaisen isän ja körttiläisäidin vesan, innokkaan partiolaisen, Uuden Suomen toimittajan, Ylioppilaslehden ja Metalliliiton Ahjon entisen päätoimittajan päätyminen vasemmistodemariksi, ay-toimitsijaksi, Demarilehden päätoimittajaksi, Valcon kuvaputkitehtaan ja Osuuspankin tiedottajaksi ja lopulta yksityisyrittäjänä oman yhden miehen viestintäyhtiön omistaja-johtajaksi on sinänsä värikäs tarina ja riittävä peruste muistelmien kirjoittamiseen. Alkusanoissaan hän kertoo pohtineensa antaako muistelmilleen nimeksi "TYHJÄNTOIMITTAJAN TUNNUSTUKSIA" vai "TYHJÄN TOIMITTAJAN TUNNUSTUKSIA". Kumpaankin sisältyy annos itsekritiikkiä, joka ei ole muistelmakirjoitusten johtavin teema. Muistelija osoittaa olevansa myös hyvä markkinamies. Hän toteaa: "Koen kohdanneeni niin monia merkittäviä ja mielenkiintoisia ihmisiä, että kuvaaminen heidän kohtaamisestaan saattaa kiinnostaa monia", vaikka korostaakin, että "näkökulmani ja tarkastelutapani saattaa olla yksipuolisen subjektiivinen". Muistelmakirjojen kiintoisin katselukohde ennen kirjan lukemista on takana oleva henkilöluettelo. Se useinkin ratkaisee kirjan ostamisen. Jorma Cantell aloittaa muistelmansa tavanomaisesti kuvaten perhettään, sukuaan ja lapsuuttaan, mutta siteeraa oikeutetusti Dimitri Sostakovitsia Seppo Heikinheimon muistelmien kautta: "Muistelija viipyy liian helposti lapsuudessaan, muistamatta sitä, että lukija odottaa vain muistelijan pääsevän asiaan". Hyppäänkin näiden lapsuus-, poikavuosi- ja opiskeluvaiheiden yli vuoteen 1960, jolloin Jorma Cantell palkattiin Partiopoikajärjestön tiedotussihteeriksi ja Partiojohtajalehden toimitussihteerin vakanssille. Sieltä ura urkeni Uuden Suomen toimitukseen. Kirjailijan urastakin haaveillut toimittaja kirjoitti Amerikanmatkallaan dekkarin "Murha lehtitalossa", mutta sen heikko menekki ilmeisesti jäähdytti kirjailijahaaveet. Sen sijaan Ylioppilaslehden päätoimittajavaalissa äänten mennessä tasan arpa suosi Cantellia. Näiltä toimittajavuosiltaan Jorma vyöryttää pitkän listan tunnettuja nimiä, joita tapasi, hankki lehden avustajiksi tai jotka vaikuttavat tavalla tai toisella hänen uraansa toimittajana ja poliittiseen orientoitumiseen. Siihen vaikuttivat tietenkin ajankohdan keskeiset tapahtumat Vietnamin sota, Etelä-Afrikan apartheid, kehitysmaat, Suomen ja Neuvostoliiton suhteet, Sadankomitea, Ylioppilaiden kansainvälinen apu jne. Ne veivät Jorma Cantellia selvästi pasifismiin ja rauhanaktivistina Sadankomiteaan ja Suomen Rauhanpuolustajien keskustoimikuntaan ja myöhemmin SDP:n jäseneksi. Seuraava vaihe olikin jo sitten Demarin eduskuntatoimittajan työ. Demari Cantellista tuli ainakin osittain Väinö Leskisen imussa, vaikka tämä tosin toppuuttelikin Jorman intoa. Jorma joutuikin Demarin toimituksessa keskelle skogilaisten ja tannerilaisten välistä puolueen perheriitaa sekä SAK:n ja SAJ:n. demareiden keskinäistä kamppailua ay-liikkeen johtajuudesta. Vasemmistodemarina hän tuki SAK:n siipeä, vaikka toimituksen enemmistö oli SAJ:n kannalla. Cantellin SAK sympatiat vievät hänet sittemmin metalliliiton Ahjo-lehden päätoimittajan paikalle. Jorma kuvailee laajasti metal- lin vuoden 1975 liittokokouskampanjaa, jossa pelättiin kommunistien voittavan. Ajan tyyliin kuuluu myös arvonsa tuntevien muistelijoiden antaa kertoa kuka kenenkin "kotiryssä" oli sekä DDR:n mahdollisista Stasi-yhteyksistä ja lähetystön saunakutsuista. Löytyyhän näitä luonnollisesti myös Jorma Cantelliltakin. Ehkä kiintoisin osa Cantellin "tunnustuksista" on Valcon tarina. Hän pitää Valcon epäonnistumisen syinä kuvaputkiteknologian vaikeutta japanilaisten asiantuntijain avusta huolimatta, osittain joidenkin suomalaisten johtajien epäpätevyyttä, mutta ennen muuta poliittista ajojahtia "Valco-Sorsaksi" haukuttua valtion yritystä kohtaan. Tässä ajojahdissa kunnostautuivat erityisesti kokoomusta lähellä olevat tahot mm. Uusi Suomi-lehti ja KTM:n kansliapäällikkö Bror "Puntta" Wahlroos - Sampo-konsernin nykyisen johtaja Björn "Nalle" Wahlroosin isä, sekä Veikko Vennamo, joka tiettävästi lanseerasi Valco-Sorsa nimityksen Tehtyään vielä harharetkeksi nimittämänsä työkeikan Osuuspankin tiedottajana Cantell reissasi ulkomailla osittain tietokonealan ekspertin vaimonsa siivellä ja ryhtyi sitten vapaaksi journalistiksi ja viestintäalan yksityisyrittäjäksi. Lopuksi hän vielä piirtää tarkemmat henkilökuvat itselleen tärkeiksi kokemistaan ihmisistä: Väinö Leskinen, Hertta Kuusinen, Niilo Hämäläinen, Kalevi Sorsa, Sulo Penttilä, Arvo Salo ja Päiviö Hetemäki. Palaten itsekriittisyyteen kirjoittaja pyytää, että lukija suhtautuisi "jalomielisellä ylevyydellä näihin tyhjän toimittajan tunnustuksiin, älkääkä missään nimissä ottako niitä turhan vakavasti". Oiva Björkbacka Kirjaa saa mm. Tanotorven toimituksesta hintaan 30,-. Puh. 0400-447507. SVK:n jännitysnäytelmä Ivan Tykki, Ripaskaa! BoD (omakustanne), pehmeäkantinen, sivuja 296, ovh. 19,90. poika Ivan Tykki on kirjoittanut kertomansa mukaan koulussa työskennelleen äitinsä muistiinpanoista (sic!?) fiktiivisen kirjan, joka tuo esiin Suomalais-venäläisen koulun arkipäivää, henkilökuvauksia opettajista ja heidän työstä. Liioitellut opettajakuvat ja yllättävät juonenkäänteet luovat oudon maailman, joka toisaalta kuvastaa koulun todellisuutta, mutta peilikuvan tavoin vääristää sen aivan muuksi kuin kaavamaiseksi. Kuka on Kangasalta löytynyt naisen ruumis? Kirjan tapahtumat siirtyvät murhapaikalta kouluun, joka jollain tavalla työyhteisöineen kytkeytyy murhaan. Koulun henkilöt ovat sekaantuneet outoon vyyhtiin, joka kasvaa lumipallon tavoin loppua kohti. Koulu ja sen piirissä olevat henkilöt ovatkin yhtäkkiä haluamattaan tai olennaisesti osallisia kansainvälisiin tapahtumiin. Juoni on hyvä, Tykin teksti sujuvaa ja rikasta. Tapahtumat etenevät pitkälti kirjan henkilöiden ajatuksenkulun ja vuoropuhelujen kautta, turha selittely on jätetty pois. Olisin toivonut toimintaa vähän aikaisemmin, sillä juoni kehittyy liian hitaasti Tykin keskittyessä turhan pitkään koulun henkilöstön ja sen työskentely-ympäristön esittelyyn. Koulua tuntemattomat saattavatkin tästä syystä jättää kirjan kesken. Ymmärrän esittelyn merkityksen, sillä kirjassa yhdistyvät faktat KANNELMÄEN SEURAKUNTA Horisontin KIRPPUTORI Huonekaluja, astioita, levyjä, vaatteita ym. Avoinna ma - pe 9-18 la - su 10-14 Tuotto työttömien ja Horisontin asukastalotoiminnan hyväksi. Os. Vellikellontie 3 Malminkartano p. 050 404 2621 Wanha Kannel Vanhaistentie 3B IP-Kirpputori Kannelmäessä Uudet aukioloajat: Ma-To 10-18, Pe 11-17, Su 11-16, Lauantai suljettu. Puh.044-9463637 wanhakannel@wippies.com Myyntipaikka 25,- viikko Tervetuloa! - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 25-35,-/vko P. 09-454 8560 Aino S uomalais-venäläisessä koulussa tapahtuu kummia, tai siis tapahtui. Juuri ilmestyneen Ripaskaa! dekkarin juoni sijoittuu pitkälle Maununnevalla sijaitsevaan SVK: hon vuoteen 1989, jolloin koulussa vieraili Neuvostoliiton pääsihteerin Mihail Gorbatshovin vaimo Raisa. Salaperäinen Sveitsin Wolleraussa syntynyt suomalaisen opettajan ja venäläisen liikemiehen
• 19.3.2008 7 Tutkijat tukkanuottasilla Juhani Suomi, Kohti sinipunaa. Mauno Koiviston aika 1986-1987, Otava, 2008, sivuja 459. Hannu Rautkallio, Moskovan päiväkirja 1989-1993, Heijastuksia 2000-luvulle. Tammi, 2008, sivuja 422. Keskisuomalaiseen kirjoittava nimimerkki "Kunto Kalpa". Juhani Suomi ilmoitti toisen Koivisto-kirjansa saaman palautteen ja lähdeaineisto-ongelmien vuoksi lopettavansa koko sarjan kirjoittamisen, mutta sitten hänelle ilmaantui ystäviä, jotka olivat valmiita avaamaan sanaisan arkkunsa, tosin edelleen nimettöminä. Näin kirjoitustyö jatkui ja kaikesta päättäen on tarkoitus jatkaa edelleenkin. Tällä taajuudella lienee odotettavissa vielä toiset kolme osaa. Hannu Rautkallio on eräänlainen Juhani Suomen vastapooli tutkijana. Rautkallion kipupiste näyttää olevan presidentti Urho Kekkonen siinä, missä Suomella on Mauno Koivisto. Rautkallio valittaa, että hänelle ovet olivat kiinni sekä UKK:n että UM:n arkistoihin. Tämän puutteen Rautkallio korvasi avaamalla tien Moskovan arkistoihin. NKP:n arkistoista hän sai paljon suomalaisia hämmentäviä tietoja Kekkosen idänsuhteista. Eräänlainen ammattikateus saattoi aiheuttaa, että Suomessa toiset tutkijat, kadehtien Rautkallion Moskova yhteyksiä, pyrkivät vähättelemään hänen julkaisujaan. Sanottiin, että hän pääsi CIA:n rahojen avulla noukkimaan rusinat pullasta, eli poimimaan raflaavimmat arkistoasiakirjat ja julkaisemaan ne lähdekritiikittömästi. Rautkallio itse kiistää jyrkästi CIA-yhteydet ja rahoituksen. Hän moittii muita laiskuudesta ja aloitteettomuudesta tutustua muiden maiden mm. USA:n, Englannin sekä Moskovan arkistoihin, jotka viime mainitut olivat hänen mukaansa avautuneet Neuvostoliiton romahdettua. Toisaalta Rautkallio ei tee täysin selväksi rahoituslähteitään, joiden avulla hän saattoi työskennellä kuukausimäärin Moskovan, Lontoon ja USA:n yliopistojen arkistoissa. Hän kyllä kehuskelee laajalla yhteysverkostollaan. Olipa amerikkalaisrahoituksen kanssa miten tahansa, niin hänen amerikkalaisyhteytensä olivat tietynlainen avain Moskovan yhteyksiin. Moskovassa hän tarvitsi jatkuvasti tulkkiapua, lisäksi hän kertoo korvanneensa arkistoille saamastaan avusta toimittamalle niiden käyttöön kopiolaitteita ym. välineitä. Kyseessä oli nimenomaan arkistoaineistojen kaupallinen käyttö ja julkaisutoiminta, joka ulottui Suomen lisäksi muihinkin Pohjoismaihin - ainakin Norjaan ja Ruotsiin. Vaikka kirjan nimenä on Moskovan päiväkirja, niin Moskovaan hän pääsee vasta kirjansa puolivälissä. Muutoinkin yli puolet aineistosta kuvaa hänen ponnistelujaan kolmikantasopimuksen aikaansaamiseksi USA-Suomi-Venäjä tutkimus- ja keskustelufoorumin aikaansaamiseksi. Siinä puuhassa hän rakensi laajaa kontaktiverkostoa maitten liike-elämän, yliopistojen ja valtion hallinnon huippunimiin. Tältä osin päiväkirja kertoo loputtomasti päivämääriä ja tapaamisia milloin missäkin ravintolassa, kontaktihenkilöiden kotona ja työpaikoilla, lentokentillä jne. Tällaisessa luetteloinnissa syntyy pakostakin lukijaa rasittavaa toistoa. Pikku kuriositeettina mainittakoon, että sain Rautkalliolta sähköpostiviestin, jossa hän pahoitteli, että julkisuudessa on paisuteltu erästä pikkulipsahdusta - kirjassa on etunimeni vääntynyt Olaviksi ja lisäksi samassa yhteydessä mainitaan minun ja Erkki Kauppilan tutkineen NKP:n arkistossa SKP: n aineistoja SKP -y (yhtenäisyys) puoluetta varten. Siitä oli mm. VeliPekka Leppänen HS:n arvostelussaan moittinut Rautkalliota, että tämä oli sekoittanut meidät taistolaisten joukkoon. Rautkallio halusi oikaista väärinkäsityksen. Kiittäessään Jauri Varvikkoa avusta Moskovassa Rautkallio ihmettelee asiallisesti, miksi Suomen UM ei halunnut käyttää Jaurin erinomaista Venäjä tuntemusta ja sikäläistä diplomaattikoulutusta hyväkseen Suomessa, kun ministeriössä nykyisellään Venäjätuntemus ja kielitaito eivät ole selvästikään riittävää. Oiva Björkbacka M eillä näyttää olevan ainakin kaksi historiantutkijaa, joiden teokset synnyttävät takuuvarmasti mediassa vilkkaan keskustelun ja saavat tutkijat ja kriitikot takajaloilleen. Juhani Suomi herätti tällaisia tunteita laajalla Kekkos-elämäkerrallaan, jota kirjoittaessaan hän oli muiden tutkijoiden hampaissa sen vuoksi, että hän oli saanut UKK:n perikunnalta ensiyön oikeuden presidentin arkistoon. Nyt hän herättää närkästystä Koivisto-tutkimuksillaan, jossa hän päinvastoin kuin silotelluksi moititussa Kekkos-sarjassaan purkaa kaunojaan presidentti Koivistoon ja demarikuntaan laajemminkin. Suomi väittää joutuneensa UM:ssa syrjinnän kohteeksi juuri kirjoitustyönsä vuoksi. Tosin hän sai jatkaa kirjoitustyötään vapautettuna virkatehtävistään ja ilmeisesti ministeriön palkkalistalla pysyen. Kekkos-sarjan päätteeksi Suomi sanoi kirjoitustyön jääneen niin veriin, että oli pakko jatkaa. Kohteeksi kävi sopivasta UKK:n viran jatkaja Koivisto. Ongelmaksi nousi arkistolähteiden puute. Presidentti Koivisto ei luovuttanutkaan arkistojaan tutkijan käyttöön. Suomi valitsi toisenlaisen oikotien. Hän turvautui UM:n arkistoihin, jotka olivat edelleen hänen vapaasti käytettävissään sekä entisten kollegoidensa luovuttamiin tietoihin. Lähdeaineiston epämääräisyydestä johtuen hän jätti Koivisto-kirjoistaan lähdeviitteet muiden tutkijoiden harmiksi kokonaan pois, jolloin lukija ei tiennyt oliko hänen salaperäinen "korkea virkamies" ja "syväkurkku" hän itse, kuten eräs hänen lähteenään siteeraamansa Rakennekynnet ovat nyt in - Sisäinen kauneus vaikuttaa myös ulkoisesti, sanoo Heini Hämäläinen. - INTOHIMONI OVAT rakennekynnet. Teen asiakkaiden omien kynsien päälle uudet ja kauniit kynnet, sanoo kosmetologi Heini Hämäläinen (25), joka aloitti vuodenvaihteessa työt Kauneushoitola Nice Shapessa Klaneettitiellä Kannelmäessä. Nice Shapen omistaa Pirjo Salonen, jolla on myös Malminkartanossa sekä parturikampaamo että kosmetologin palvelut. Heinillä on vuokratuoli Kannel- mäessä ja hän kertoo ihmisten ottaneen hänet hyvin vastaan. - Heistä on kivaa kun on hoitola lähellä. Pidän työstäni, sillä jokainen päivä, asiakas ja hoito on erilainen. Ja koska kosmetologin työnkuva on laaja, niin vaihtelua työssä todellakin on. Heinin toimenkuvaan kuuluvat kaikki kosmetologin palvelut; kasvo- ja käsihoidot, hieronta ja lymfahoito jne. - Vaikka jo ammatillinen koulutus tarjoaa laajan ammattitaidon hoidettaessa ihmisiä päästä varpaisiin, täytyy kosmetologin tänä päivänä tuoda asiakkaille koko ajan uutta ja näin kouluttaa samalla myös lisää itseään. Kauneuden salaisuudesta puhuttaessa Heini on sitä mieltä, että kysymys on yksinkertaisesti itsestään huolehtimisesta. Terveellisestä ruokavaliosta, säännöllisestä liikkumisesta, runsaasta veden juonnista. - Ja sitten tietysti kotona pitää olla hyvät ihonhoitotuotteet ja kosmetologilla kannattaa käydä säännöllisesti. Sisäinen kauneus vaikuttaa myös ulkoisesti. Kun ihminen on sinut itsensä ja ympäristönsä kanssa, hän on hyvin kaunis, Heini sanoo. ja fiktio, mikä on toisaalta tehnyt kirjan rakentamisen myös äärimmäisen vaikeaksi, koska kyseessä on suhteellisen tuore historia ja ilmeisen konkreettiset ihmiset, vaikkakin toisiksi verhottuina. Niille lukijoille, joilla on omakohtaisia kokemuksia koulusta ja sen opettajista, kirja tuottaa suurta mielihyvää, kun lukiessa pyrkii tekemään päätelmiä asioiden todenperäisyyden ja tarun välillä. Kirjailija kulkee harmailla alueilla antaen lukijalle mahdollisuuden pohdiskella kirjan henkilöitä ja näiden piirteitä. Onkohan tämä henkilö se ja se? jyskyttävät kysymykset omassakin päässäni ilman lopullisia vastauksia. Tykki tuo esiin aikamoisen henkilökaartin, mikä toisaalta aiheuttaa sen, että heidän kohtalonsa jäävät loppua kohden hieman roikkumaan ilmaan. On ilman muuta ollut kirjaili- jan oma päätös sekoittaa fiktiivinen dekkari ja todellisuus. Jostain syystä kirjailija ei päästele täysillä, vaan pelkää ilmeisesti loukkaavansa jotakuta, joten totuus on jossain siellä kirjan sivuilla. Koulun kanssa tekemisissä olleille ihmisille tarina antaa runsaasti tilaa spekuloinnille ja uskonkin debattia syntyvän, niin positiivista kuin negatiivistakin. Suuri plussa venäläisten ja suomalaisten kulttuurierojen esittelystä ja venäjätiedosta, jota harvemmin suomalaisista kirjoista löytyy. Kirjailijan lähtökohtana ei selvästi ole ollut vain dekkarin kirjoittaminen, vaan kirjoittaa kirja juuri tästä koulusta ja tavallaan sen henkilöistä. Jää lukijan päätettäväksi, kumpaa olisi enemmän kaivannut. Itse olisin kaivannut lisää jännitteitä opettajien välille. Nyt koulu jää turhan kui- vaksi, mutta sellaisia koulut kai oikeasti ovat. SVK:n vanhoille oppilaille tämä kirja on kuitenkin aivan pakollinen ostos. Jauri Varvikko SVK:n abi vuosimallia 1988 Kirjaa voi tilata nettikirjakaupoista.
• 8 19.3.2008 Suomalaisille avantouinnin MM-kultaa Lontoossa Suomalainen avantouimareiden ryhmä nappasi MM-kultaa Lontoon Tooting Bec Lidon maauimalassa helmikuussa. Paikalla oli yli 600 uimaria ympäri maailmaa ja suomalaisiakin yli 200. AVANTOUINNIN ryhmäuinnissa oli seitsemän ryhmää: suomalaisia, venäläisiä, norjalaisia ja slovakialaisia. Rajatorpassa asuva Pirjo Ylinen, joka oli mukana voittaneessa ryhmässä kertoo, että uimarit olivat iloisia voitostaan, sillä harjoiteltu oli kovasti vaikka ihmiset asuvatkin eri puolilla Suomea. - Esityksemme teemana oli Karkausvuosi. Tästä ajankohtaisuudesta saimme paljon kiitosta. Palautetta tuli roppakaupalla myös Värttinän musiikista, häämarssista ja yhtenäisistä asuista. Muihin osallistujiin verrattuna olimme myös aika kauan vedessä eli yli neljä minuuttia. - Noinkin lyhyen esityksen vuoksi kannatti mennä Lontooseen. Kokemuksena se oli hieno. Seuraavat kisat ovat Sloveniassa vuonna 2010. Eiköhän sitä ruveta jälleen treenaamaan... Juhani Kaukoniitty oli tämä sulhanen ja ainut mies esityksessämme Vasemmalta oikealle: Kristiina Pyökeri, Pirkko Ylinen, Katri Kämäräinen, Leila Tidenberg, Inkeri Angelin, Sane Hopeavirta, Susanna Hopeavirta (näkyy vain vähän). Ennakoi. Ennakoi. Tiedät Tiedät Osaavaa ja välittävää lääkäripalvelua Yleis- ja erikoislääkärien vastaanotot Työterveyshuolto Röntgentutkimukset Laboratoriopalvelut Työfysioterapia Ajanvaraus 020 789 7001 Terveystalo Helsinki Kannelmäki Laulukuja 4 B, 00420 Helsinki www.terveystalo.com
• 10 19.3.2008 MARTTI - arjen auttaja Kun arkinen apu on tarpeen, ensimmäisenä tulee mieleen Martti Lähdemaa, Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry:n johtokunnan jäsen ja konalalaisen taloyhtiö Vuorikummun hallituksen puheenjohtaja. Aito lähimmäinen. Olkoon sitten arki tai pyhä. M uistan vielä sen aurinkoisen kesäpäivän, kun omalla parkkipaikallamme oli vieras auto ja vieraita miehiä. Tuntui oudolta ja vähän pelottavalta. Kävin jututtamassa miehiä, mutta he eivät poistuneet. Mistä apua? No tietysti Martilta, joka oli heti valmis tulemaan paikalle asiaa järjestämään. Enkä ole ainut lähimmäinen, jota hän on oitis valmis auttamaan. Maalarimestari Martti Lähdemaa on monessa mukana. Vuosia elämään on kertynyt 80, mutta elämää vuosissa on taatusti enemmän. Hän syntyi 10-lapsiseen perheeseen Salon seudulla Uskelassa, ja aktiivi työikä sujui rajavartijan ja maalarin tehtävissä. Martti toimi rajavartijana kahdeksan vuotta Kainuun rajavartioston Kuhmon komppaniassa. Työtehtävissä tutuksi tulivat myös rajakoirat ja niiden kasvatus. Niitä karvaisia kavereita hän silloin tällöin muistelee jutustellessamme. Kuhmossa hän oli yhden kauden kunnanvaltuustossakin. Eläkevuosia ovat täyttäneet muun muassa lähimmäispalvelutyö vuonna 1996 perustetussa Länsi-Hel- singin lähimmäispalvelu Leevi ry: ssä ja monivuotinen työ Asunto Oy Vuorikummun hallituksessa, monet vuodet puheenjohtajana. Mies on monessa mukana ja energiaa tuntuu riittävän edelleen. "Lähimmäispalvelutyöstä ei tehdä numeroa." Martin työn punainen lanka on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen hyvässä yhteistyössä ja sovussa. Siinä missä muiden ääni alkaa kohota yläilmoihin esimerkiksi taloyhtiön asioita käsiteltäessä, hän yrittää sovitella ja ymmärtää erilaisia näkökantoja. luvat ikäihmisten palveluasumisjärjestelyt ja asumisen palvelutuotanto, henkilöstön koulutus ja päiväkeskukset. Haagan päiväkeskus on nimetty Martin mukaan Martintuvaksi. "Menin vain kokoukseen ja sotkeennuin mukaan toimintaan. Johtokunnassa olen ollut 10 vuotta", Martti kertoo. "Pentti Helo on ollut mukana jo ennen minua. Uusia ihmisiä on vähän vaikea saada mukaan." Leevin johtokunnassa tehdään paljon hallinnollista työtä. Sen lisäksi Martti hoitaa matkanjohtajan tehtäviä muun muassa eläkeläisten laivareissuilla. Haastattelua seuraavalla viikolla ohjelmassa oli käynti Fazerilassa. Martti Lähdemaa saa hyvän mielen ihmisten auttamisesta. na moisessa toiminnassa. Epäilen myös, että kotonakin olisi riittävästi tekemistä. Martti on eri mieltä: "En voisi jäädä vain kotiin. Saan hyvän mielen lähimmäispalvelutyössä. Tulee tunne, että taas on tullut jotain tehtyä." Kesän lähestyessä Martti alkaa puuhata talkoita mielessään pihan kunnostus ja yleisten tilojen siistiminen talkoohengessä. Joinakin vuosina asukkaat ovat yhdessä pesseet rappukäytävien ikkunatkin. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään eurojen säästämisestä. Tai toisaalta ­ jäihän enemmän rahaa muun muassa lehtikompostin rakentamiseen. Ja luonto kiittää. vyyttä, yhdessä tekemistä ja saattaa kiireiset kaupunki-ihmiset yhteen edes kahdeksi talkoo-lauantaiksi vuodessa. Lähimmäispalvelussa autetaan arjessa Varsinaista lähimmäispalvelutyötä Martti tekee Leevi ry:ssä. Leevi ry on voittoa tavoittelematon sosiaalialan yhdistys, jonka toimialueena on pääsääntöisesti Helsingin läntinen suurpiiri. Sen toimintaan kuu- Lampunvaihtajaakin tarvitaan "Käyn myös hoitamassa lähimmäisten kanssa asioita terveyskeskuksessa. Jo kyyditseminen on suuri apu monelle vanhukselle tai muuten apua tarvitsevalle. Käytännön auttamistöitä ovat myös lampun vaihdot ja sen sellaiset", Martti kuvailee. Kummastelen syitä olla muka- Hyvä ruoka ­ parempi mieli? Martin oppien mukaan parempaan mieleen ei aina tarvita esimerkiksi hyvää ruokaa. Hyvän mielen voi saada antamalla omaa aikaansa muiden ihmisten auttamiseen joko hallinnollisissa tai käytännön tehtävissä elämän arjessa. Ja tehtävää ainakin lähimmäispalvelutyössä riittää. "Tarvittais paljon enemmän tekijöitä kuin nykyään on", Martti toteaa lopuksi. Esimerkiksi Leevi ry toivottaa kaikki sydämellisesti tervetulleeksi lähimmäispalvelutyön tekoon. Antamastaan ajasta saa Martin kokemuksen mukaan hyvän mielen. Ja mikäpä ihmistä elämässä paremmin eteenpäin kantaisi. Teksti ja kuva: Mervi Laitinen Hiljaista auttamista Martti puhuu lähimmäispalvelutyöstä hyvin hiljaa ja niukasti. Työstä ei nähtävästi ole syytä tehdä sen kummempaa numeroa. "Kuuluu hommaan auttaa ihmisiä. Kun ottaa homman vastaan, kuuluu jotain tehdäkin", Martti kuittaa tekemisensä yksinkertaisesti. Ja toimii tokaisunsa mukaan. "Tulee tunne, että taas on tullu jotain tehtyä." Kesäkuun alussa betonirenkaisiin tipahtavat kuin suoraan taivaasta kesäkukat. Taivaasta ne eivät kuitenkaan ole tipahda, vaan Martti on jonkun taloyhtiön naishenkilön kanssa kurvannut puutarhalle. Yhdessä muiden taloyhtiön vapaaehtoisten kanssa kukat ovat sitten löytäneet tiensä kaikkien iloksi. Kaikesta voi aistia halun lisätä hyvinvointia ja ympäristön viihty- Talkoita ja kukkasia Eipä ole taloyhtiössäkään jäänyt huomaamatta Martin motto: "Kun ottaa homman vastaan, kuuluu jotain tehdäkin." Hallituksen puheenjohtajana hänen kännykkänsä on nimittäin aina auki asukkaiden soitoille." Taisto Saaresaho orkestereineen: Olavi Virta-iltamat Kannel-Krouvissa Kaarela-Seura ry järjestää kivat vanhan ajan iltamat Olavi Virran merkeissä Kannel-Krouvissa perjantaina 11.4. klo 20.00 alkaen. Ohjelmassa mm. Taisto Saaresahon tanssiorkesteri, taikuri Lumous ja imitaattori Keijo Purmonen. Liput 10,-. Salaattipöytä kuuluu hintaan (klo 20-21). Tapahtuma on myös Kaarela-Seuran esittelytilaisuus ja pääsylipulla liityt samalla Seuran jäseneksi. (jäsenmaksu 5,-/v) Taikuri Lumous Imitaattori Keijo Purmonen KOTISIIVOUSPALVELUA Edullista ja luotettavaa kotisiivouspalvelua. Hyödynnä verovähennys 60 %. Itsepalvelukirpputori Malminkartanon asemalla, myös KIRKASVALOHUONE. Avoinna ti-pe klo 10.00-18.00 la-su 11.00-15.00 ma suljettu Paikkavuokrat 25-35e/vko Puustellinrinne 3 Puh. 050-3221112 VODEPI Nupro Ay 040-5307256
• 12 19.3.2008 Kauneusja terveyspalveluja KOKO PERHEEN LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Faktaa tupakasta TERVEYSTIETOA KAARELAN ALUEEN KOULUILLE KAMPAAMO H PÄÄ-ASIAA! Mies & Nainen, tyyli on tukassa! alk. 17 EUR. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN Puh. 532 502 040-515 9364 Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä. PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita elsingin Savuton Verkosto on tehnyt vuosia työtä savuttomuuden edistämiseksi erityisesti lasten ja nuorten parissa. Varhainen tupakointia ennaltaehkäisevä työ on aloitettava kokemuksemme mukaan jo ala-asteikäisillä, jotta tupakkakokeilulta vältyttäisiin tai niitä siirrettäisiin mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen. Tätä käsitystä vahvistaa myös Yhdysvalloissa tehty tutkimus, jonka mukaan tupakkakokeilut lapsuusiässä nostavat riskin tupakoida nuoruusiässä jopa nelinkertaiseksi. (Vierola: Pysy nuorena ­ Elä kauemmin, Tietosanoma 2007). Helsingin Savuton Verkosto järjesti Kaarelan alueen koulujen 4 ­ luokkalaisille 5.-6.3.2008. neljännet Faktaa tupakasta ­terveystietopäivät Kannelmäen kirjastossa. Tietoa tupakasta ja tupakoinnin haitoista sai näinä kahtena päivänä lähes 250 neljäsluokkalaista Kaarelan alueen peruskouluista. Vastaava tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran 2005 ja perinnettä on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina. Helsingin Savuton Verkosto sai alkunsa proviisori Terhi Hakulin aloitteesta ja laajeni vähitellen paikallisverkostosta koko kaupungin alueen yhteistyöverkostoksi, jonka jäseniä ovat Helsingin Hengitysyhdistys ry, Etelä-Suomen Syöpäyhdistys ry, Terveys ry, Helsingin Sydänpiiri ry, Etelä-Kaarelan Apteekki, Malmikartanon hammashoitola, Elämä on Parasta Huumetta ry, Klaari ( Läntinen alue) sekä Suomalais-venäläinen koulu (SVK). Koulun oppilaat ovat tehneet tupakoimattomuutta oikeana valintana esittäviä julisteita, joita on painettu Etelä-Kaarelan apteekin ja Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen tuella paitoihin (kuvassa). Tukioppilaiden ohjaajana tässä tehtävässä on toiminut koulukuraattori, psykoterapeutti (TEO) Markku Taberman, joka toimii Savuttomassa Verkostossa ja on alueen koulujen yhteyshenkilö. Terveystietopäivillä Helsingin alueen kouluttaja Terttu Huttunen Terveys ry:stä kertoi havainnollisesti oppilaille tupakan haitallisista aineosista ja tupakoinnin riskeistä sekä siitä, miten riippuvuus syntyy. Tämän jälkeen alueen Malminkartanon hammashoitolan suuhygienistit näyttivät havaintomateriaalin avulla, miten tupakointi aiheuttaa erilaisia suun ja hampaiston sairauksia. Myös nuuskan käytön riskeistä kerrottiin varsin monipuolisesti. SVK:n tukioppilaat vastasivat tupakkainfopisteestä ja siinä järjestetystä tupakkatietokilpailusta, jossa arvioitiin neljäsluokkalaisten perustietoja tupakan haitoista ja tupakkalaista. Palkintoina yli puoleen esitetyistä väittämistä oikein vastanneet saivat mm. vilkkuvia sydämiä, lehtiöitä. Suuremmat palkinnot (mm. lahjakortit) jaetaan syksyllä yksin tai ryhmässä tehdyistä parhaista tupakanvastaisista julisteista tai iskulauseista "sloganeista". Tupakka on päihde, johon riippuvuus saattaa syntyä erityisesti lapsilla jo muutamassa viikossa. Riittävän varhain annettu asiallinen tieto tupakoinnin riskeistä on mitä parasta ennaltaehkäisyä erityisesti "kokeiluiässä" oleville 4-luokkalaisille ­ ja tähän myös Helsingin Savuttoman Verkoston luoma terveyskasvatusmalli pyrkii. Kannelmäessä päivä- ja Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. www.haaganlaakarikeskus.fi Haagan Lääkärikeskus 32 vuotta yleislääkäritoimintaa Alexander Paile Lääket.kir.tri, vastaava lääkäri Adolf Lindforsin tie 1.A. Ei ajanvarausta. Avoinna (näyttelijäntien risteys) Puh. 562 2677 ma-pe 9-15 Olemma lomalla 17.3.-25.3 SVK:n tukioppilaat ja tilaisuuden ohjaajat sekä alueen peruskoulujen 4. luokkien oppilaita. ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11 Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN
• 19.3.2008 13 Taidemaailmasta 55 eri taiteilijan töitä. Pääosin aikakaudelta 1800-luvun loppupuoli ja aivan 1900-luvun alku ennen "sitä aikaa", jolloin sitten sosialismin realismi ja proletariaatin voima olivat valttia. Nyt mukana ovat tunnetut taiteilijat Repinistä Aivazovskiin asti. Aihepiirejä on yhdeksän, kuten metsä, vuoret, taivas, yö, tiet, jne. Otsikkokuvamme on vuodelta 1888 Kljazmajoki/Zjukovka. Taidetiedot löytyvät: www.taidemuseo.fi LEIF SEGERSTAM työskenteli Helsingin kaupungin orkesterin 11. ylikapellimestarina vuosina 19952007 ja orkesterihan on Pohjoismaissa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ammattimainen sinfoniaorkesteri. Segerstam jatkaa edelleenkin yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa emeritusprofessorina. Tällä viikolla ilmestyi "The Wagner Album" Segerstamin 25 levytyksenä kaupunginorkesrterin kanssa ONDINE-yhtiölle. mään aatemaailmaa, mikä kaataa keisareita, luo uusia itsenäisiä valtioita ja sekä raja-aitoja. Kirjailija Mikkanen on seurannut molempien kuvattaviensa elämää noin 50 vuotta myöhemmin Suomessa näiden itsensä kertomina. Varmuuden vuoksi romaanin laatija on mitä ilmeisimmin tutustunut laajalti tuon ajan esim. sanomalehti- ja muistelmakirjallisuusaineistoon, sillä taustakuva on vankalla pohjalla. Kun Jalmari hakeutuu mukaan punakapinaan, niin tempoilevan työväenliikkeen askeleet ovat varmaankin löytyneet lukuisista paikallisista yhdistyspöytäkirjoista, ym. Suurpoliittiset ratkaisut, kuten Venäjän vallankumouksen edistyminen suorastaan ovat helposti ajoitettavissa. Sekä kirjassa että todellisuuden tapahtumain huipennus on, että Jalmari Petroskoin "työharjoittelun" jälkeen avioituu 1924 Alman kanssa. Romaani ohittaa Leninin kuoleman (tammikuu 1924) eikä romaani kertaakaan puhu Leningradista, missä kasvava perhe sentään asuu neljä vuotta. Ikuinen Pietari kuin Paasikivellä. Perheen muutto Suomeen ei ollut harvinaisuus, ellei vain aikanaan oltu Neuvosto-Venäjän kansalaisia. Ja yllättävän hyvin uusi elämä alkaa "entisessä kotimaassa". Mikä näyttää kestävän ainakin 1980-luvulle asti. Raili Mikkanen ansaitsee lukijan kiitokset mielenkiintoisesta, ylilyöntejä karttelevaan tekstistä. Jari Sillanpää osoittautuu melkoiseksi sanalliseksi lahjakkuudeksi ammattiihminen Aino Suholan toimittamassa kirjassa "Jari Sillanpää - Omat sanat". Kyseessä ei ole romaanitai runokirja, vaan 100 sivun kokoelma Sillanpään oivalluksia ja ajatelmia. Varsin tottunut kirjoittaja ja kirjailija Aino Suhola on istunut saman pöydän ääreen Jarin kanssa ja heittämällä sanan ilmaan, ensin Jari on muotoillut mitä se tuo mieleen ja sitten Aino on tyylitellyt sanalle ulottuvuuksia. Sanat on ryhmitetty 15 eri osastoon, kuten Ihania sanoja, Hyviä sanoja, Vaikeita Sanoja, Rakkaita sanoja, jne. Esimerkkimme on: Äiti = Hyvin rakas. Kädet ja tuoksu. Turva. Ehtymätöntä, näkymätöntä, periksi antamatonta voimaa. Eräälle varsin nopeasti tunnetuksi tulleelle bassobaritonille tämä levytys on myös askel pysyvään kuuluisuuteen. Kyseessä on Juha Uusitalo, jonka aariat kuuluvat tuon albumin Wagner-musiikissa! Levyn ohjelmissa on aarioita ja kohtauksia oopperoista *Lentävä hollantilainen, Parsifal, Tannhäuser sekä Siefrien ja Valkyria.* Bassobaritoni Uusitalo aloitti uransa ammattihuilistina, kunnes liittyi vuonna 2000 Kansallisoopperan solistikuntaan. Uusitalo on ehtinyt solistina kiertää jo ulkomaillakin ja huhtikuusta alkaen Uusitalo esiintyy Wienin valtionoopperassa Wagnerin Siegfriedin *Vaeltajana. *Uusitalon monipuolisuutta kuvaa, että tämä hallitsee myös koomiset roolit. Kesäelokuussa Uusitalo esiintyy kotimaassa muun muassa Ruovedellä 28.6., Tammisaaressa 31.7. ja Tampereella 15.8. Lisätiedot: www.ondine.net Alatalo laulaa taas kantria. Maalaispoika ja parlamentaarikko Mikko Alatalo on ollut jälleen kerran levytysstudiossa. Alatalo julkisti keskiviikkona jo 46. pitkäsoittolevynsä, julkistuspaikkana oli arvokkaasti eduskunnan lisärakennus, eli tutummin Pikkuparlamentti. Alatalon levy Kaikki sitä tekevät mielellään pureutuu monessa kappaleessa parisuhdekiemuroihin. Mikko ei ole yrittänytkään peitellä sitä tosiota, että mietteiden ja tekstien pohjana on hänen itsensä ja lapualaissyntyisen vaimonsa Seijan omaa vaiheikasta elämää. Mikon nosti koko kansan suosioon aikoinaan neljä Syksyn sävelvoittoa. Mikon yksi isoista huolista onkin se, että televisiossa ei enää ole selkeää suomalaisen musiikin ohjelmaa. Tuota asiaa ja ylipäätään suomalaisen musiikin asemaa kansainvälisessä musiikkimylläkässä hän pyrkii parantamaan muun muassa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa, jonka jäsen hän on. VTT Jukka Seppisessä (s. 1945) on se hyvä puoli, että kirjoittaessaan kirjan tai lehtiartikkelin, tämä saa heti lukijansa liikkeelle. Siis puolesta tai vastaan ilmiö! Tuottelias Seppinen on saanut valmiiksi Minerva Kustannuksen kevätkauteen "Vaaran vuodet? Suomen selviytymisstrategia 1944-1948". Vuoden 1944 loppuhan merkitsi Suomelle valtavaa murrosta, sillä Saksaa lopullisesti kukistavat voittajavaltiot laskivat Suomen Hitlerin tehokkaammaksi apuriksi [mikä olikin totta] ja minkä fasistihallintoa pitäisi rangaista kovimman päälle. Tästä kaudesta kertoo Jukka Seppinen varsin laajoin asiakirjalainauksin, mistä ovat todisteina oikeat päätelmät että tulkinnat. Eihän Seppinen ole hakoteillä todisteita esitellessään, sillä Valvontakomissio (LVK) oli todellinen herra Suomessa, mikä sai jos minkinlaisen verukkeen tai syyn Suomen kepittämiseen! Eteläisimmässä Suomessa on helmikuun 21. päivästä alkaen tänä talvena muisteltu eri yhteyksissä tasan 200 vuoden takaista tapahtumaketjua, mikä sitten vuonna 1809 johti lopullisesti Suomen vieraaseen miehitykseen aina 16.5.1918 asti. Helsinkiin Venäjän keisarillinen armeija saapui 2.3.1808. Sodan syttymisen syy oli Napoleonin pelaaminen Pietari-kortilla ja panoksena piti olla niin Britannian kuin Ruotsinkin saattaminen "uuden Euroopan järjestykseen". Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) on vaalinut arvokkaalla tavalla kulttuurimuistojamme ja jälleen siitä on osoituksena 200 vuoden takaisiin muistoihin liittyvän aidon kirjan julkistaminen. Ylioppilas ja kotiopettaja Eric Gustaf Ehrström (1791-1835) oli kesän 1808 taisteluiden aikana Pietarsaaressa, mistä käsin Ehrströmiä pyydettiin mukaan Ruotsin armeijaan, rykmentin komissaariksi eli siviilivirkaiseksi huollon tilien hoitajaksi. Ehrström suostui Savon jalkaväki rykmentin tarjoukseen ja alusta alkaen kasööri alkoi pitää päiväkirjaa. Mitä kesti lähes neljä kuukautta (1.7.-16.10.1808), eli sen ajan kunnes Ehrström aselevon aikana turvalupakirjalla pääsi palaamaan kotiinsa Kruunupyyhyn. Nuo muistiinmerkinnät on nyt julkaistu nimellä "Ylioppilaan sotapäiväkirja 1808". Sen nimi voisi olla myös "Pohjanmaan sotaa 1808 ylioppilaan silmin"! Ehrströmin sotataival alkaa Kruunupyystä etelään ja vastaan tulevat Lapua, Kauhava, Kuortane, Vähäkyrö, Vöyri, Oravainen, Munsala, jne. Ehrström on havainnoissaan varsin monipuolinen ja uskottava. Taistelupaikat, ihmissuhteet, ajan tavat, puutteet ja näkemykset tulevat hyvin taltioiduiksi. Siksipä tämä kirja on ainutlaatuinen kappale eräästä silloisestakin maamme kohtalon hetkestä. Yli 40:n teoksen kirjoittaja ja vuoden 2003 Finlandia-juniorin voittaja Raili Mikkanen on todella paneutunut historiaamme saattaessaan valmiiksi romaaninsa "UNELMIEN VARJOT. Viipurin ja Pietarin suomalaiskohtaloita 1905-1928" (Minerva). Näet viedessään kertomuksessaan lähtövuodesta alkaen kahta ihmiskohtaloa Raili Mikkanen pysyy hyvin teemassaan ja ajan tulkinnassa. Toinen puolikas on Jalmari Levästä, joka on viipurilainen juristi, nuorsuomalainen toimittaja ja elää ajan murroksessa. Ja toinen puolisko on Pietarin suomalaisesta Alma Sofia Aholasta, joka elää lapsuutensa että onnistuneet kouluvuotensa venäläisessä ympäristössä. Maailmansota 1914 muuttaa satojen miljoonien elämää ja 1890luvulla syntyneet päähenkilöt ovat mitä altteimmassa iässä hengittä- 12 PARAS TALVIPESU 1 kpl VAAHTOVAHALLA Pesutarjous voimassa 30.4.08 asti 19 2 pesun kortti KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3 MA-PE 8-20 LA 9-16 SU 12-16 www.autopesucenter.fi VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 2-4, 00420 Helsinki APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309 OIKEA FOTOKAUPPA LÄHELLÄSI Parhaat digikamerat, hyvät neuvot ja loistavat kuvat Luutnantintie 5, 00410 Helsinki Puh. 536 544 www.topshot.fi Vastaukset tusina-aivoille 1. Keittiö 2. Tuuri 3. Juna 4. Piippu 5. Patteri 6. Pusero 7. Pieni 8. Päänsärky 9. Sopia 10. Kiinni 11. Pyssy 12. Maalainen Helsingin kaupungin taidemuseon ja moskovalaisen Tretjakovin gallerian viisivuotisen yhteistyön tuloksena Tamminiemessä Taidemuseo Meilahdessa on meneillään 1.6. asti suurnäyttely "Maaginen maisema", minkä kaikki teokset ovat juuri Tretjakovin galleriasta. "Maaginen maailma" esittelee venäläisen Verhoomo KATTUUNI Laadukasta työtä: · Uudet ja vanhat huonekalut · Veneverhoilut Vellikellontie 4, Malminkartano Puh. 040-560 6830 kattuuni@jippii.fi
• 14 19.3.2008 Kanneltalon remontista Vastaus Tanotorven viime numerossa ilmestyneeseen yleisöpalstan kirjoitukseen Kanneltalon remontista Tanotorven viime numerossa Kanneltalon aktiivinen kävijä harmitteli talon remontointia, joka siirtyi tästä keväästä ensi keväänä alkavaksi. Remontin aikana kirjasto, nuorisotalo ja työväenopiston luokat ovat normaalisti asiakkaiden käytettävissä. Ainoastaan auditorioon ja konserttisaliin tehdään parannuksia. Auditorion äänieristystä ja konserttisalin käytettävyyttä parannetaan. Kanneltalo valmistui yli viisitoista vuotta sitten. Rakentamisvaihe osui talouden lamakauteen, jonka takia toteutus ei ollut alkuperäisen suunnitelman mukainen. Esimerkiksi tilojen työturvallisuustaso ei ole nykyvaatimusten mukaista. Aputiloja kuten pukuhuoneita ja harjoitustilaa rakennetaan lisää Kanneltalon toiseen kerrokseen. Lisäksi on tarkoitus parantaan gallerian ripustusjärjestelmää sekä yleisötilojen viihtyvyyttä. Remontin jälkeen vuonna 2010 Kanneltalo on toivottavasti vielä houkuttelevampi asiakkaillemme. Leena Virkkumaa kulttuurituottaja Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus/Kanneltalo Tanskalaisista vapaaehtoisista Viime numerossa olleeseen Pekka Vanhalan ansiokkaaseeen kirjoitukseen (kuten aina olleet), lisäisin nämä seuraavat tiedot: En (harmi) nähnyt tuota ohjelmaa tanskalaisista vapaaehtoisista Suomessa sodan aikana. Voin kertoa että tanskalaiset vapaaehtoiset olivat parhaimmasta päästä mitä tänne tuli. Valtaosa muualta (myös ns. lentäjistä) olivat kansaivälistä seikkailjatasoa. En takerru sen enempää tapahtumiin joita jutussa oli, keskityn ainoastaan näihin kuuteen tanskalaiseen lentäjään Mainitut lentäjät edustivat täysin kunnollista tasoa. On turha kuitenkin vähätellä konetyyppejä joilla nämä lentäjät lensivät. Fokker DXXI ei ollut sen parempi kuin Gloster Galadiator, molemmat mm. liian hitaita. Ensinnäkin, Fritz Rasmussen kaatui todellakin ensimmäisenä tanskalaisena 2. helmikuuta 1940, hän lensi Fokker D XXI yksitasohävittäjällä. Seuraava kaatunut Carl Knut Kalmberg 13. helmikuuta 1940, hän lensi Gloster Gladiator kaksitasohävittäjällä. Samassa "kahinassa" toinen tanskalainen vapaaehtoinen Jör Juel Ullrich haavoittui vaikeasti mutta onnistui tekemään pakkolaskun koneellaan, myös Gloster Gladiator. Edelleen,Erhar Krag Juel Frisj Fokker DXXI hävittäjällä 19 helmikuuta. Seuraavaksi kaatui, Carl Mogens Hainer Kirstensen 29. helmikuuta 1940, Gloster Gladiatorilla Viimeisin taphtuma päätyi onnennllisesti, Povl Balzer Chistensen ammuttiin koneineen, Gloster Galadiator, alas 29. helmikuuta 1940. Hän onnistui pelastautumaan tuleen syttyneestä koneesta lakuvarjolla, kasvot palaneena. Siis kaikille kuudelle sattui jotain neljälle pahin mahdollinen. Sitten muutaman sana koneista jotka tässä tuli ilmi. Fokker DXXI yksitasoinen hävittäjä 840hv. Bristol Mecury moottori. Hitaus; verrattuna venäläishävittäjiin verrattuna Polikarpov I-16 "Rata" (Rotta) joka oli yksitasoinen ja I-153 "Tsaikka" (lokki), kaksitasoinen. Venäläiskoneet olivat erittäin ketteriä ja nopempia kuin nyt mainitut suomalaiskoneet. Fokker DXXI oli aika kankea "kurvatappelussa" jääden herkästi alakynteen. Niillä selvittiin kuitenkin hyvin hyvien lentäjien ansiosta, syystä että se kesti erittäin hyvin rajutkin syöksyt - pääsi karkuun syöksymällä. Gloster Galdiator englantilainen kaksitasohävittäjä. Moottori myöskin Bristol Mercury 840hv. Kone oli erittäin ketterä, sillä parjäsi hyvin venälaisiä hävittäjia vastaan taistellessa, hitaus kuitenkin tämänkin koneen suuri miinus. Lisäksi se syttyi herkästi tuleen, kuten nämä nyt käsiteltävät tapaukset osoittavat. 29. helmikuuta oli varsin synkkä päivä, kaikenkaikkiaan 6 Gloster Gladiatoria mentettiin joissa kahdessa oli ohjaana tanskalainen ohjaaja. Suomalaisista uhreista voi mainita Pentti Vihtori Kosolan joka oli SEN Kosolan poika. Tässä lyhyesti tapaus tanskalaiset vapaaehtoiset lentäjät. Ruotsista oli myös vapaahtoisia lentäjia,heillä oli kuitenkin koneet omaasta takaa,se on kuitenkin toinen juttu... Terveisin Oiva Hietala. Sisällissodan sovitus VASTOIN YLEISTÄ SANONTAA aikahan ei mitään haavoja paranna, ja sisällissodankin haavoja on eniten parantanut myöhempi syy-seurausketju, josta aikalaiset eivät ole puhuneet suoraan. Nythän on niin, ettei kansalaissodan jälkeen punikkeja huolittu edes tykinruoaksi sotaväkeen. Miksipä olisi opetettu sotataitoja epäluotettavalle ainekselle, joka tilaisuuden tullen ampuisi jääkäriupseereitaan selkään. Ja ehkäpä punikeilla tai punikkien pojilla ei aina ollut niin suurta haluakaan päästä armeijaan, joka ei ollut mikään kansanarmeija, vaan jota puhekielessäkin nimitettiin Valkoiseksi armeijaksi. Punapäällikkö Akseli Koskelan pojilla olisi ollut vaikeuksia saada sotilaskoulutusta, ja siksi Väinö Linnan teos Täällä pohjan tähden alla kertoo epätodennäköisyyksistä, kun pojat käyvät armeijan ja kaatuvat talvisodassa. Toki tämä olisi ollut mahdollista, poikkeuksena. Missä kuljimme kerran-kirjan päähenkilö Allu tuskin olisi voinut osallistua talvisotaan puna-aktivistitaustansa ja sitä kautta puuttuvan sotilaskoulutuksensa vuoksi. Vaikkei lakiin sitä koskaan kirjoitettukaan, niin käytännössä 20- ja 30-luvuilla punaiset raakattiin kutsunnoissa. Ja ilman sotilaskoulutusta ei rintamalle kelpaa. Talvisodasta selvittiin valkoisten voimin, tai tarkemmin sanoen ilman julkipunaisia. Ja taistelijoiden maksama veriuhri talvisodassa oli niin suuri, että kansalaisodan tapahtumat tuntuivat sen jälkeen hiukan kaukaisilta. Ei ole leikintekoa käydä huonosti varustettuna kolminkertaisesti ylivoimaista vihollista vastaan. Kun tässä tilanteessa tietää, että kanssataistelijoiksi ei tieten tahtoen ole kelpuutettu kaikkia kelpoisia, se voi hiukan syödä miestä. Opetus Talvisodasta valkoisille oli, että ilman punaisia ei maan puolustuksesta jatkossa selvitä. Punaisten saama opetus oli se, että vihattujen lahtareiden ansiosta maata ei vieras valta valloittanut. Välirauhan aikana, kun asenteet olivat muuttuneet puolin ja toisin, entiset raakatut sitten saivatkin sotilaskoulutuksen. Varsinainen talvisodan ihme olikin eheytynyt kansakunta, sivujuonteena puolustuksen onnistuminen. Sisällissodan tapahtumista voi tuntea tuohtumusta erilaisten murhaajapsykopaattien tekojen takia, molemmin puolin. Yleisestä ankarasta asenteesta vastapuolta kohtaan on esimerkkejä molemmin puolin. Ilmiö on yleinen muidenkin maiden sisällissodissa. Kollektiivinen valkoisten syyllisyys överiksi menneistä puhdistuksista sen sijaan tuli sovitettua talvisodassa käytännön tasolla. Veri maksettiin verellä. Jälkeenjääneet voivat saivarrella juridisista yksityiskohdista. Esko Karinen Vuoden 1918 kansanmurhan syylliset tuomittava Tiistaina 5. helmikuuta Ylen Dokumenttiprojektin esittämä Seppo Rustaniuksen Uhrit 1918 oli vavahduttavaa katsottavaa. Työläismiehet ja naiset, jotka oli ahdistettu lapsineen suoranaiseen maaorjuuteen ja kerjäläisyyteen, alkoivat vaatia oikeuksiaan inhimilliseen elämään. Tässä vuosien 1917-18 historiallisessa tilanteessa, jolloin Suomi oli julistautunut itsenäiseksi valtioksi ja minkä Leninin johtama Venäjän hallitus oli ensimmäisenä tunnustanut, olisi ollut luontevaa suunnata kansanvaltaisen valtiojärjestyksen tielle. Toisin kuitenkin kävi. Valkoinen sotakoneisto oli valmistautunut hyvissä ajoin torjumaan työläisperheiden toiveet paremmasta elämästä. Lyhyen sisällissodan jälkeen, jossa valkoinen osapuoli murskasi saksalaisten ja ruotsalaisten avulla työväestön oikeutetut vaatimukset, alkoi kuukausia kestänyt mieletön murhaaminen. Uhreina olivat syyttömät miehet, naiset ja lapset. Päävastuullisena ja käskyjen antajana oli C.G.Mannerheim, jonka ratsastajapatsas seisoo vieläkin keskellä Helsinkiä. Vuoden 1918 tapahtumat on selvitettävä viimeistä piirtoa myöten, koska kansanmurhan tunnukset ovat niin selviä ja kiistämättömiä. Ja tietenkin myös siksi, että vastaava ei enää koskaan toistuisi. Kirkkomme, jonka suojissa hirmutekoja myös tehtiin, on ollut vuosikymmenien ajan hiljaa ja näin hyväksynyt raakalaismaiset teot ihmisyyttä vastaan. Olisi paikallaan, että kirkkoisät viimein nöyrtyisivät tosiasioiden edessä ja pyytäisivät oikeudettomasti surmatuilta ainakin anteeksi. Kari Lintunen entinen yrittäjä, kivityömies EI PÄIVÄÄ ILMAN HOK ­ ELANTOA VUODEN 2008 HOK - Elantovaalit on pidetty. Puoli miljoonaa Skortin omistajaa olisi saanut kantaa kortensa kekoon. Äänioikeuttaan käytti runsaat 137 000 äänioikeutettua. Äänestysvilkkaus olisi voinut olla parempi. Vain 26.8 % kävi uurnilla, kun edellisellä kerralla kävi vielä 41.1 %. Kuusikymmentä valittua edustajiston jäsentä luotsaa yhdistynyttä HOK ­ Elantoa kohti parempaa tulevaisuutta. Olen yksi heistä. Minun elämässäni ovat sekä Helsingin Osuuskauppa että Osuusliike Elanto olleet kuvioissa pienestä pitäen. Vanhemmillani oli Helsingin Vanhakaupungissa kauppapuutarha ­ Annalan Puutarha ­ jossa viljeltiin paitsi lasinalaisia varhaisvihanneksia, myös avomaakasviksia. Olin 7 ­ vuoden ikäinen kun pääsin isäni kanssa kesäisin hevosella Kauppatorille myymään meidän vihanneksiamme. Kauppa tehtiin verkkaiseen tahtiin. Hevospelillä kun kuljettiin ei kiirettä pidetty. Tukkutorilla kävivät aamuisin kaikki sekä tukku- että vähittäiskauppiaat. HOK : lla ja Elannolla oli kummallakin omat ostajansa ja vihannesvarastonsa. Heidän autonsa ottivat ostetut vihannekset meiltä kyytiin. Eivät olisi ehtineet kauppoihin ennen iltaa, jos ne olisi hevosella pitänyt jakaa. Kun täytin 17 vuotta sain poikkeusluvalla suorittaa kuorma-auton ajokortin. Siitä alkaen kävin kesäisin yksin tukkutorilla myymässä. Se oli jännittävää aikaa. Puutarhoja oli Helsingissä ja lähiympäristössä niin monta, että kaikki eivät kesäaamuna mahtuneet Kauppatorille. Jopa kolmesataa kauppiasta halusi sinne aamuisin. Se oli tuoretuotteiden ainoa jakelukeskus aina 1950 ­ luvulle, kunnes tukkutori siirrettiin Sörnäisiin nykyiselle paikalleen. Kauppatorin pääriville mahtui 75 autoa, loput joutuivat "Porvoon torille" eli ns maalaisrivin taakse rantaan. Joskus kaikki eivät mahtuneet koko torille. Itsekin jouduin kerran jäämään Helenankadulle, kun nukuin pommiin. Tasapuolisuuden turvaamiseksi aloitettiin paikkojen arvonta. Kaksi poliisia suoritti aamuisin klo 6.00 arvonnan Unioninkadun ja PohjoisEspan kulmalla heittämällä kahta noppaa. Parillinen vai pariton? Jos tulos oli parillinen, se merkitsi sitä, että jonon ensimmäiset kymmenen autoa ­ pariton kymppi ­ joutui jäämään paikalleen ja seuraavat kymmenen ­ toinen eli parillinen kymppi ­ sai ajaa torille. Näin käytiin koko jono, jota oli Kaisaniemeen asti, läpi ja vasta sen jälkeen saatiin ajaa suoraan. Minun oli herättävä joka aamu kello 3. ehtiäkseni Unioninkadulla Espan ja Aleksin väliselle osuudelle. Jos arpa sattui väärälle kympille, niin siitä vielä mahtui torin päärivin loppuun. Torikahvilaa piti nykyisen yrittäjän ­ Anja Snellmannin - äiti, joka sai avata kahvilansa kello 6.00 ja jonne sekä ostajat että myyjät ko-nerheimintien kulmatalossa, jonne koontuivat aamuisin. Kaupantekomenin näytteiden kanssa. Johtaja torilla sai alkaa vasta kello 7.00 jaKoivuselta sain luvan kiertää heiniinpä poliisit kyttäsivät kahviteltas-dän myymäläverkostoaan. Kauppa sa meitä myyjiä ja ostajia, että kaup-kävi, koska HOK : n yrityskuva oli paa ei tehty ennenaikaisesti. myönteinen ja tasokas. Jakomäkeen Tilausvihkoa ei voinut pitää näky-avattiin uusi ostoskeskus ja HOK villä ja muistan kuinka eräänä aamu-myymälän päällikkönä sattui olena Elannon ostaja Veikko Tarkiainenmaan johtaja Koivusen poika. Hän istui vierelläni ja supisi korvaan tar-totesi leikillisesti, että ei osta mivitsemiaan vihanneksia. Kirjoitin netään ellen ole HOK: n jäsen. Siltä kämmeneen koska poliisi oli aivanistumalta liityin jäseneksi. selkäni takana. Olen iloinen siitä, että saan nyt Myöhemmin ostajat oppivat soit-toimia yhdistetyn HOK ­ Elantamaan kotiin jo illalla ja heidän ti-non edustajistossa kaikkien meilauksensa vietiin varastoihin aamul-dän kuluttajien ja asiakasomistajila ennen kuin ajoin torille. en parhaaksi. Kun aloitin oman yritykseni vuonna 1970 oli Helsingin OsuusLasse Liemola kauppa ensimmäisiä asiakkaitani HOK-Elanto ennalta pakattujen mauste- ja suoedustajiston uusi jäsen lakurkkujen ostajana. Pääkonttori e-mail: lasse-liemola@liemola.com sijaitsi Runeberginkadun ja Man- Kuolleita Pauli Puolakka keksi nimen Tanotorvi Marian kodissa Lassilassa eläkepäiviään viettänyt tulliverotarkastaja Pauli Puolakka poistui joukostamme 14.1.08. Hän oli syntynyt 14.2.1912 ja oli kuollessaan 96-vuotias. Pauli Puolakka oli mies, joka keksi aikoinaan Tanotorvelle sen nimen. Hän oli Kannelmäki-Seuran ensimmäisessä hallituksessa varajäsenenä. Lehtemme 40-vuotisjuhlanumerossa vuonna 2004 Puolakka totesi, että Tanotorvi on hyvä nimi lehdelle, vaikka hän itse sen sanookin. - Kun päätimme Kannelmäki-Seurassa ryhtyä julkaisemaan omaa lehteä, oli sille toki saatava nimi. Tanotorvi oli jo kauan ollut mielessäni. Olihan mm. teiden nimissä runsaasti puhallinsoittimia. Ja Kannelmäessä oli jo olemassa Tanotorventie. Ehdotukseni hyväksyttiin yksimielisesti. Tanohan tarkoittaa vanhassa kielessä tuohta ja tuohitorvi symbolisoi hyvin myös tiedottamista, Puolakka muisteli. Pauli Puolakka oli koko elämänsä aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuja. 1980-luvulla hän muutti Pohjois-Haagaan. Myös Toisinajattelija siellä hänen kätensä jälki näkyi. Vuosikymmenen lopulla hän puolusti mm. Pohjois-Haagan puistoja. Hyppyrimäen puiston alueella käytiin ns. Peikon hampaan taistelu. Kaupunki olisi asuttanut puiston, mutta Puolakan johdolla asukkaat panivat kampoihin. Puolakka voitti taistelun ja sen kunniaksi osa puistosta tuli suojelualueeksi ja Helsingin kaupunki pystytti Puolakalle oman tammen Schildtin puistoon. Pauli Puolakka oli kanssaihmisten mielestä loppuun asti herrasmies. Tanotorvi yhtyy tähän käsitykseen ja ottaa osaa omaisten suruun. Kari Varvikko LUKIJALTA Toisinajattelija
• 19.3.2008 15 Sebamed 300 ml pesuneste 6.00 (norm. hinta 7.78) Bellavita 100 g emulsiovoide ja voide 11.00 (norm. hinta 14.92) Tarjous on voimassa 5.4.2008 asti. Wanha Kannel ­ siisti kirppis Kannelmäessä - POSITIIVISTA TÄSSÄ hommassa on se, että meille on jo muodostunut vakituinen asiakasryhmä ja joka päivä tulee lisää myös uusia asiakkaita. Mieltä lämmittää erityisesti se, kun ihmiset kehuvat paikkaa siistiksi ja viihtyisäksi, sanoo monipuolisen itsepalvelu-kirpputorin Wanhan Kanteleen omistaja Esko Kortelainen. Wanha Kannel avattiin vuosi sitten toukokuussa ja siellä on vuokrapaikkoja lähes 50. Paikan hinta on 25 euroa viikko ja se sisältää tilavan hyllyn ja rekin. Erikoisuutena on, että vuokrapaikkojen lisäksi kirppiksellä on paljon myös omaa tavaraa: tuhansia lp-levyjä, singlejä ja savikiekkoja. Myynnissä on huolletut vintage ää- ETELÄ-KAARELAN APTEEKKI Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 5660 080 Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00 www.etela-kaarelanapteekki.com www.omaplus.fi - Välillä käyn hakemassa tavaraa myös Ruotsista, Esko Kortelainen sanoo. nentoistolaitteet, joilla on kuukauden takuu sekä levysoittimet, viritinvahvistimet, dekit ym. Kaupan on myös vanhoja huonekaluja, tauluja, valaisimia, lasi-tavaraa ja erilaista jatkuvasti vaihtuvaa sisustustavaraa. - Jonkinlaisena ongelmana on ollut se, että sijaintimme Vanhaistentie 3:n kiinteistön takaosassa. Kaikki eivät aina tahdo löytää paikkaa, joka sijaitsee Kannelmäen vanhassa ostarissa taksiaseman kohdalla, Kortelainen toteaa. Wanha Kannel on juuri avannut kotisivunsa: http://www.wanhakannel.kotisivukone.com/ Kotisivuilla on nähtävissä osa myynnissä olevista tavaroista. Puh. 0449463637 Kannelmäen kukka Vuoden 2007 yrittäjä Avoinna Ma-Pe klo 9.00-17.00 La-Su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Luotettavaa kiinteistönvälitystä jo vuodesta 1994 KUNINKAANTAMMI valmisteilla kaksi asemakaavaa Kuninkaantammen asuntoalueen asemakaavoitus aloitetaan keskustakortteleista. Kerros- ja pientalojen lisäksi suunnitteilla on palveluja, työpaikkoja, julkista ulkotilaa, kävelykatuja sekä tori. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Hämeenlinnanväylän liittymän alue. Kuninkaantammenpuiston, Kuninkaantammentie 14­ 20:ssa sijaitsevien tonttien sekä Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen alle kalliotiloihin on suunnitteilla alavesisäiliö turvaamaan pääkaupunkiseudun vesihuollon toimintaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ja muu valmisteluaineisto ovat esillä 25.3.­15.4.: - Kannelmäen kirjasto, Klaneettitie 5 - kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3, 4. krs - www.hel.fi/ksv (kohdassa Nähtävänä nyt). Keskustelutilaisuus: ti 25.3. klo 17­19 Pitkäkosken vedenpuhdistamon tiloissa, Kuninkaantammentie 17. Samalla on mahdollisuus tutustua puhdistamon toimintaan. Kaavan valmistelijat ovat tavattavissa kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan. Mielipiteet: viimeistään 15.4.2008 Lisätietoja: Lisä tietoja: arkkitehti Suvi Tyynilä, p. 310 37264 · huoneistot · tontit · toimitilat · kiinteistöt · loma-asunnot · myös vuokrauspalvelu www.ykkoshuoneistot.fi SOITA ILMAINEN ARVIO p. 586 2500 Vihdintie 2, 00350 Helsinki (Etelä-Haaga) TILITAITO KY Maija Salonen Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 09-5871 564 fax 09-5875 948 gsm 050-517 1201 tilitaito@saunalahti.fi · kirjanpidot · arvonlisäveroasiat · tilinpäätökset · palkkalaskenta · veroilmoitukset · yhtiöiden perustamiset -30% 20 AALIS M ALE e palv sus lupe ta Lemmikkien omistajille ta so 10 pe % su sta www.mattolaituri.info ME-PE 8-20, LA 10-17. Autolla takaovelle Iskoskujalta. Kartanon Kievari RAVINTOLA AIKUISTEN MAKUUN. Karaoke la klo 15.00-20.00 Tietovisa ma klo 18.00-20.00 Bingo ke klo 19.00-20.00 Internet ja Canal TV käytössä. Hyvä biljardi! Avoinna joka päivä klo. 09.00-02.00 Puustellinpolku 4, puh. 563 3083 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko KONALAN RENGAS OY SUURALE - TALVIRENKAAT 40-45% ALENNUKSELLA! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. Alumiinivanteet poistohinnoin. Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400