• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 0 vuoden ajan. Talven kuivattamille käsille Sebamed HAND+NAIL BALM käsivoide tuplapakkaus 2x75 ml 8,90? (norm. 11,09) Tarjous voim. helmikuun ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221
• Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.? No 2 13.2.2013 ? 49 VUOSIKERTA ? JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Anu Juvosen esikoiskirja kertoo Kantsun nuorista 80-luvulla 10-vuotisjuhlakonsertti Kanneltalolla 27.2.2013 Kaarelan alueen liikenne kehittynyt myönteisesti ? PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
• 2 13.2.2013 Raider ja Passion konsertoivat, vieraina Marion Rung, Jarno Kokko sekä Nina J. Hedkrok ?From Gamlas with love? Kanneltalon naistenpäivää vietetään konsertoiden KANNELTALOSSA VIETETÄÄN naistenpäivää konsertin merkeissä, kun perjantaina 8. maaliskuuta Kanneltalon lavalle nousevat Raider Gern, Passion ?orkesterinsa kanssa. Ilta on saanut nimekseen A night with Raider Gern (Ilta Raiderin seurassa). Konsertin tähtivieraina nähdään iki-ihana Marion Rung, baritoni Jarno Kokko ja sielukas ja sensuelli Nina J. Hedkrok. Aimmin mm. Mies omalla maallaan ?projektista tutuksi tullut Raider toimii nyt myös konsertin tuottajana. Hän uskoo, että ilta tarjoaa yleisölle ikimuistoisen elämyksen. - Olen äärettömän tyytyväinen Carmen Gray -yhtyeen 10-vuotisjuhlakonsertti Kanneltalolla 27.2.2013 CARMEN GRAY- yhtyeen historia ulottuu aina alkuvuoteen 2003, jolloin laulaja Nicklas Nyman, kitaristi Lappe Holopainen, basisti Pete Sirkiä ja kiipparisti J.J.(Juho Pääkkönen) saivat haalittua rosteriin puuttuvan timantin, kun rumpali O.J. (Sami Ojala) liittyi yhtyeeseen. Ensimmäiset yhteiset treenit oli hädin tuskin ehditty pitämään Kannelmäen Seurakunnan treeniksellä, kun bändi oli jo nauhoittamassa ensimmäistä demoa Munnkkiniemen nuorisotalon studiolla. Viisikko ei ollut vielä valmis suuremmille lavoille kyseisen demon saattelemana, vaikka tallenteelle nauhoitettiinkin kaksi kappaletta, jotka päätyivät myöhemmin Carmen Gray:n debyyttialbumille (Looking For Love, My Mistake). Yhtyeen ensimmäiset keikat heitettiin samana keväänä, joista ikimuistoisimpana vappuaaton keikka vanhalla ylioppilastalolla Niko Ahvosen lämppäribändinä. Kesällä 2003 omakustanteena nauhoitettu ?Painless? EP oli huima tason nosto alkuvuoden demoon verrattuna ja Hämeenlinnan kesäisissä nauhoitussessiossa kylvettiin siemen yhtyeen tulevalla soundille. Vuonna 2004 Carmen Gray esiintyi Tanotorvi- lehden juhlissa Kanneltalon lavalla lämmitellen suureen suosioon noussutta Indika- yhtyettä. Carmen Gray:n kova harjoittelu oli tuottanut tulosta ja yhtye vakuutti tuolloin Indikan Managerina toimineen legendaarisen Peter Kokljuschkinin. Tuosta illasta sai alkunsa edelleen jatkuva yhteistyö. Peterin luotsaamana Carmen Gray kirjoitti levytyssopimuksen Sony BMG Finlandin kanssa toukokuussa 2005. Carmen Gray julkaisi Sony BMG:n kanssa kaksi albumia ?The Portrait Of Carmen Gray? (2006) ja ?Welcome To Grayland? (2008). Molemmilla albumeilla tuottajana toimi legendaarinen T.T.Oksala. Singlet ?Lost In My Mind Again? ja ?Unbeloved (Me and Suzy)? nousivat radioiden TOP- listoille vetäen bändiä tiheään myös keikkalavoille. Keikoista ikimuistoisimmaksi (2006-2008) bändi julistaa Romaniassa soitetut Artmania- festivaalin keikat. Molemmat albumit julkaistiin myös Japanissa ja Carmen Gray esiintyi keväällä 2009 Tokiossa Finn- Festin pääesiintyjänä. Vuonna 2010 yhtyeen manageri Peter Kokljuschkin päätti perustaa oman levy- yhtiön ja Carmen Gray siirtyi Sony BMG:ltä Gray Music Entertainmentin artistiksi. ?Gates Of Loneliness?- single oli uuden levy-yhtiön ja Carmen Gray:n ensimmäinen julkaisu kesäkuussä 2010. Kyseisestä singlestä tuli Suomessa kesähitti ja Carmen Gray:n tähän astisen uran tunnetuin kappale, ollen Suomen ?Top 100 soitetuimmat- listalla? useita viikkoja kymmenen soitetuimman kappaleen joukossa. Singlen nimeä kantava kolmas albumi ?Gates Of Loneliness? julkaistiin huhtikuussa 2011. Albumin muut radiosinglet ?Heroes And Losers? sekä Keväällä 2012 Carmen Gray aloitti neljännen studioalbumin nauhoitukset ja tulevan albumin ensimmäinen single ?Life Can Be Beautiful? julkaistiin heinäkuussa 2012. Kappale oli Radio Novalla kesän soitetuimpia saaden myös kiitosta persoonallisesta musiikkivideosta. Albumin kakkossingle ?Fall In Love? julkaistiin tammikuussa 2013 ja kappale soi parhaillaan Suomen radioissa. Carmen Gray julhlistaa 10-vuotista taivaltaan 27.2.13 Kanneltalolla yllätysesiintyjien kera. Tule mukaan juhlistamaan yhtyeen 10- vuotista taivalta... Ladies & Gentsin kevään teemakonsertit Kanneltalossa Lappe Köyhällekin oikeus sairastaa kotikulmilla sä käyvät sairaat helsinkiläiset köyhien perheiden lapset, työttömät, maahanmuuttajat ja pientä eläkettä saavat eläkeläiset. Tilastojen ja selvitysten mukaan he ? lapsia lukuun ottamatta ? ovat sairaimpia helsinkiläisiä. Suunnitelmien mukaan on parempi että on yksi iso kaupungilta palkkaa saavan väen keskittymä, johon sitten palveluja ja apua tarvitsevat rientävät. Sieltä Saa apua viinaongelmaansa, ihottumaansa, masennukseensa ja palovammaansa sekä kipeään polveensa ja kaikkeen muuhunkin. Miksi ei rehellisesti kerrota missään suunnitelmissa ketkä oikeasti käyttävät kunnallista terveydenhoitoa. Työssä käyvillä on työterveydenhuolto, monilla opiskelijoilla oma järjestelmänsä, varakkaammilla lapsiperheillä lapsille vakuutukset ja hyvätuloiset eläkeläiset hakevat palvelunsa ns. yksityiseltä sektorilta. Köyhien ja sairaiden asialla ei ole kotikaupungissamme tätä nykyä kukaan. Kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja heittelee suunnitelmia ilmaan, kun tietää että puolueensa tukee häntä. Ja poliittisten lehmänkauppojen avulla liittolaiset kyllä löytyvät. Meiltä kaupunkilaisilta ei kysytä mitään. Ja sitten alkaa adressien kirjoittaminen, nimien keruu, tilaisuuksien ja mahdollisesti jopa mielenosoitusten pito, valtuutettuihin vetoaminen. Parhaimmassa asemassa ovat ne, joilla on tuttuja Helsingin Sanomien toimituksessa. Saavat oman alueensa terveysasematarpeen julkisuuteen ja näyttämään suuremmalta kuin naapurilähiössä. Upea ja rakastettu näyttelijä Seela Sella seurueineen on tarttunut kiperään terveydenhoitoongelmaan. Leena Tammisen kirjoittama ja Kari Paukkusen ohjaama Ottaa sydämestä sisältää monta tuttua ja monta uuttakin tilannetta terveydenhoitojärjestelmästämme. Tällä kertaa Sella ei ole näyttämöllä yksin. Hänen kanssaan on nuori, taitava Arttu Kapulainen. Liput menevät kuin kuumille kiville. Vapaaliput kannattaa lähettää yllä mainituille poliitikoille. Kannattaisi heidät kutsua katsomaan Kansallisteatteriin Frankensteiniakin. Ehkäpä huima tarina tiedemiehen oudosta päähänpinttymästä luoda elävä ja tunteva uusi ihminen, olio, herättäisi poliitikot huomaamaan miten kaukana Liput 15 ja 10 euroa. Liput ovat myynnissä Lippupalvelussa, Kanneltalon myyntipisteessä sekä useissa pääkaupunkiseudun myyntipisteissä, mm. Stoa, Vuotalo jne. Lisätietoja osoitteesta www.raidergern.com ?Two Wannabes? kaikuivat niin ikään laajasti Suomen radioissa. LADIES & GENTS-ORKESTERI Helsinkiin riittää neljä terveysasemaa. Niis- siitä, että olen saanut ympärilleni mahtavat esiintyjät. Haluamme tarjota yleisölle vain parasta, Raider Gern sanoo. Tuntia ennen konserttia Kanneltalon yleisöaulassa järjestetään keskustelutilaisuus otsakkeella Nainen kulttuurin lähettiläänä. Keskustelutilaisuuden juontaa laulaja ja lauluntekijä Satu Sallamaa. he ovat todellisesta elämästä. Ihan kuin näyttämön Frankenstein ? koskettavalla tavalla eksyksissä oleva Antti Luusuanniemi ja oliona loppujen lopuksi katsojien myötätunnon saava Esa-Matti Long olisivat täysin outo ilmiö. Pahuutta haluamme karttaa, mutta eroon emme siitä kuitenkaan pääse. Sen muodot ja määrä vain vaihtelevat. Saman voi kokea Helsingin Kaupunginteatterin Hamletissa. Eero Aho nimiroolissa on juuri niin hyvä kuin ennakkomainonnassa kerrottiin ? ainahan ei näin käy. Hetken aikaa meni kun piti sopeutua että Tanskan prinssi mittelee itsensä ja muiden kanssa nykyajassa eikä entisenlaisessa hovissa. Teatterin taikaa tämäkin. Leena-Maija Tuominen pitää Kanneltalon kevätkaudella kolme uudenlaista teemakonserttia Kanneltalon auditoriossa. Sarja alkaa tiistaina 26.2 klo 17 ja teemana on Sininen hetki. Konsertin ohjelmistossa on evergreenejä ja suuria hittejä sekä myös tietoa musiikista ja säveltäjistä. Tunnin mittaisessa konsertissa kuullaan musiikkia myös orkesterin viime syyskuussa julkaisemalta levyltä Almost Blue. Orkesterin syyskuussa 2011 julkaisema ensimmäinen levy on myynyt reippaasti yli odotusten ja samoin myös toinen levy. Nyt on tekeillä jo kolmas levy, joka julkaistaan ensi syyskuussa. Teemakonserteissa kuullaan myös musiikkia uudelta levyltä, josta vasta osa on taltioitu. Samalla orkesteri myös ker- too musiikkivalinnoistaan ja levyn tekemisestä. Kevään muut teemakonsertit ovat ti 9.4. klo 17 teemalla Tähtisumua ja ti 16.4. klo 17 teemalla Latin Fiesta. Ladies & Gents -orkesterissa on kuusi soittajaa ja kaksi laulusolistia. Kanneltalo, auditorio, Klaneettitie 5 M-juna, bussit 42, 43 ja 56. Liput 10 ? ovelta. Orkesteri Ladies & Gents: Pekka Leander, pasuuna, Simo Pinomaa, saksofonit, Veikko Hakkarainen, piano, Jorma Katrama, basso, Jussi Turhala, rummut, Jan Vaaka, perkussiot, Merja Saikkonen, laulu, Sirkka Keiski. laulu.
• Pääkirjoitus Nuorisokoteja ei pidä lakkauttaa H elsingin sosiaaliviraston suunnitelmissa on yksittäisten lasten- ja nuorisokotien osastojen lakkauttaminen. Kaupungilla on nykyisellään 12 lastensuojelulaitosta ja ne aiotaan vähentää viiteen - seitsemään. Mm. Kannelmäessä 53 vuotta toiminut nuorisokoti on lopettamislistalla. Lakkauttamispäätöksen taustalla on selitetty olevan yksittäisten osastojen turvattomuus. Samalla viranomaiset haluavat vahvistaa jo olemassa olevien, suuryksiköiden henkilöstörakenteita. Tarkoituksena on sijoittaa lapset isompiin laitoksiin. Tutut aikuiset eivät siirry lasten mukana vaan henkilökunta sijoitetaan sosiaaliviraston tarjoamiin työpaikkoihin. Ajatuksena on myös lisätä perhehoitoa laitoshoidon kustannuksella. Nimenomaan pienempien yksiköiden kodinomaisuus ja tuttu henkilökunta luovat kuitenkin sitä turvallisuutta, jota lapset tarvitsevat. Viime vuosina erityisesti nuorisoikäisten huostaanotot ovat jatkuvasti lisääntyneet. Se kertoo lasten ja nuorten luotettavien ja kestävien aikuissuhteiden puutteesta. Lasten- ja nuorisokotien alasajo tuskin lisää näitä terveitä aikuismalleja. Useat sijoitetut lapset tulevat laitoksiin rikkinäisistä perheistä, joissa on saattanut olla mm. päihde- ja mielenterveysongelmia, väkivaltaa ja irtonaisia ihmissuhteita. Ajatus perhehoidosta puolestaan kuulostaa kauniilta nimenomaan euroja ajatellen; menot vähenevät, kun perheet ?huutaen? ottavat suojatteja koteihinsa. Todellisuus on kuitenkin aivan toinen. Kuka ottaa perheeseensä lapsen, joka oireilee pahaa oloaan päihteillä ja väkivallalla? On myös muistettava, että ihmisiä ei voida määrätä haalimaan vieraita nuoria kotiinsa. Monen mankelin läpikäyneen lapsen perhehoitotyö vaatii lisäksi suurta ammattitaitoa. Joitain vuosia sitten vierailin työni puolesta Kannelmäen ?poikakodissa?; juttelin nuorten kanssa, pelasin pingistä, nostin puntteja?Tänäkin päivänä Kannelmäessä ja lähiympäristössä asuu perheellisiä aikuisia, jotka ovat nuorisokodin kasvatteja 30-40 vuoden takaa. Poikkeuksetta heillä on kodista pelkästään hyviä muistoja. Pienemmät yksiköt luovat ja tuovat sitä turvaa, vakautta ja tavallista arkea, mitä lapset kasvun ja kehityksen kannalta tarvitsevat. He käyvät lähikoulua, sosiaalinen verkosto on rakentunut lähiympäristön lapsista ja he ovat saaneet kodinomaisessa laitoksessa kavereita, jotka ovat johtaneet elinikäiseen ystävyyteen. 3 13.2.2013 Kun hiihto ei huvita ? käy talvilomaleffojen pariin! Hiihtolomien aikaan Kanneltalossa on perinteisesti voinut käydä katsomassa elokuvia, niin tänäkin vuonna. Ohjelmistosta löytyy mukavaa katsottavaa niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Näihin Talvilomaleffoihin on vapaa pääsy, eikä niihin tarvita ennakkovarauksia. LASTENELOKUVIEN näytäntöaika on joka päivä klo 12. Maanantaina 18.2. nähdään Tarzan (USA 1999, K7) Disney-versio Edgar Rice Burroughsin klassikkosankarista, apinoiden kasvattamasta viidakon valtiaasta. Tiistain 19.2. lastenelokuva Naapurini Totoro (Japani 1988, K3) on Hayao Miyazakin anime-klassikko, joka liputtaa lapsen mielikuvituksen puolesta ja esittelee sympaattiset Totoro-hahmot. Keskiviikkona 20.2. katsellaan elokuva ruotsinkielisellä puheella ja suomalaisessa tekstillä eli vuorossa on Pettson & Findus ? Glömligheter (Viiru ja Pesonen ? Muisti pätkii/ Ruotsi 2009, S). Torstaina 21.2. on vuorossa hieman isompien lasten tarina kun valkokankaalle hurauttaa Steven Spielbergin uusi versio Tintistä eli Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus (USA 2011, K11). Vauhdikas seikkailu Tintin, Miloun, kapteeni Haddockin sekä Dupont & Dupondin keralla nähdään englanniksi puhuttuna, suomenkielisellä tekstillä. Perjantain 22.2. elokuva Perjantaina 22.2. nähdään Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri. on Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri (Suomi 2011, K7). Jännittävä ja hauska koko perheen elokuva marssittaa esiin kokonaisen maalaiskylän Erikoisine Persoonineen sekä vanhan legendan Ruotsin kuninkaan aarteesta, jonka Jeppe Antinpoika ryöväsi ja piilotti jonnekin ? mutta minne? Pääosissa tässä elokuvassa on liuta Suomen hauskimpia koomikoita. Aikuisten leffat näytetään talvilomaviikolla aina klo 15. Sarja alkaa täydellä tyrskäyksellä elämäniloa ja aurinkoisia Kreikan maisemia eli mm. Meryl Streepin, Amanda Seyfriedin, Pierce Brosnanin, Colin Firthin tähdittämällä Mamma Mia! ?elokuvalla (USA, Iso-Britannia 2008, K3) maanantaina 18.2. Kyseessä on ABBAn hitteihin perustuvan huippusuositun musikaalin huippusuosittu elokuvaversio, jossa nuori morsian etsii isäänsä kolmesta ehdokkaas- ta Kreikan aurinkoisessa saaristossa. Tiistaina 19.2. nähtävä The Tree of Life (USA 2011, K11) on mestariohjaaja Terrence Malickin orkestroima tarina yhden perheen kokemuksista. Se kysyy perimmäisiä kysymyksiä ja laajenee komeaksi, maailmoja syleileväksi runoelmaksi elämästä. Pääosissa nähdään Brad Pitt, Sean Penn ja Jessica Chastain. Keskiviikon 20.2. Ikuistetut Hetket (Maria Larssons eviga ögönblick/ Ruotsi, Tanska, Norja, Suomi, Saksa, 2008, K11) on tyylikkäästi kuvattu klassinen rakkaustarina ja aikalaiskuvaus 1900-luvun alusta. Sen keskushenkilönä työläisnainen Maria Larsson, jonka elämä muuttuu hänen voitettuaan arpajaisissa kameran. Pääosissa kiitellyssä elokuvassa Mari Heiskanen ja Mikael Persbrandt, Elokuva on puhuttu ruotsiksi ja siinä on suomenkielinen tekstitys. Torstaina 21.2. pureudutaan Fa- cebookin syntyyn elokuvassa The Social Network (USA 2010, K13). Nopea ja älykäs dialogi siivittää pohdiskeluja fb:n luojan Mark Zuckerbergin persoonasta, hänen voitontahdostaan ja yksinäisyydestään. Tämän aikalaiskuvauksen pääosassa nähdään Jesse Eisenberg, sivuosissa mm. Rooney Mara ja Justin Timberlake. Perjantai 22.2. tarjoa sympaattisen ja nokkelan draaman Rakkaudesta, unelmista ja kaloista (Salmon Fishing in Yemen/ Iso-Britannia 2011, K7). Tarinassa jemeniläinen sheikki palkkaa brittejä toteuttamaan suunnitelmansa istuttaa lohia Jemenin jokiin urheilukalastusta varten. Lasse Hallströmin ohjaamaa elokuvaa tähdittävät Ewan McGregor ja suloinen Emily Blunt. Lisätiedot Kanneltalon nettisivuilta www.kanneltalo.fi Miksi tällainen positiivinen kehitys halutaan tuhota? Taloudellisista syistäkö? Jo suuryksikköajattelu sinänsä on takapajuista, koska siinä eivät ole inhimilliset ongelmat etualalla vaan pelkkä säästämisvimma. Mihin lastensuojelussa säästettävät rahat menevät? Kuinka paljon terveyden- ja kriminaalihuollon kulut nousevat, kun lapset jätetään heitteille? Erityisesti ihmetyttää se, että lapsia, nuoria ja henkilökuntaa ei ole näitä suunnitelmia tehtäessä kuunneltu lainkaan. He jos ketkä tietävät parhaiten, missä maa makaa. Lapset ovat jo kiinnittyneet tuttuun ja turvalliseen ympäristöön ? eivät osastojen seiniin. He ovat löytäneet ryhmässä oman paikkansa. Jos nuoret revitään irti kodeistaan, heidän on uudelleen haettava samaistumisympäristönsä ja roolinsa muiden lasten keskuudessa. Maanantaina 18.2. Mamma Mia! Toivottavaa on, että Helsingin sosiaali- ja terveysosaston päällikkö Pia Sutinen vielä kerran miettii tärkeysjärjestyksen sellaiseksi, että lasten etu on edellä muita. Torstaina 21.2. esitetään The Social Network. Kevään ilmestymisaikataulu Numero Kari Varvikko Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3 4 5 6 1.3. 5.4. 3.5. 4.6. 13.3. 17.4. 15.5. 16.6. Tunne lähistösi ja sen palvelut! www.kanneltieto.fi Uusi hakemisto ilmestyy helmi-maaliskuun vaihteessa. Jätä tai päivitä tietosi 8.2. mennessä aineisto@eepinen.fi
• 4 13.2.2013 MAJAVAN MATKASSA Poliisina välimaastossa Toriostoksilla Mäntsälässä asta nyt, elämänkokemusta saaneena kadun sitä, kuinka kevytmielisesti suhtauduinkaan oheiseen, nuorena kuulemaani renkutukseen ja sen sanomaan: - Onnikin petti, heila se jätti, käsiäni paleli ja paskatti... Minua tuntui naurattaneen makeasti varsinkin viimeinen jätkäpojan vastoinkäyminen, laulajan akuutti kakkahätä. Myönnän, etten paneutunut riittävästi esittäjän henkiseen hätään ja ilmeiseen eroahdistukseen. Niitä asioita ei pidä ohittaa olankohautuksella koska ne eivät ole samantekeviä. Jotain myötätuntoa voisi sentään osoittaa. Tarkka analysointi olisi tietenkin vaatinut taustatiedot laulajan suhteen kestosta ja syvyydestä. Voihan aina olla, ettei tapaus sittenkään ollut niin vakava. Pitäisi myös tietää laulajan luonne, persoonallisuus ja yleensä hänen suhtautumisensa erilaisiin elämän tarjoamiin vastoinkäymisiin. Toivonkin, että suhteen katkeaminen aiheutti pelkästään lievän harmistumisen ilman pysyviä vaurioita. Tarkemmin ajatellen voi myös olla niin, että samalla tunnettu voimakas ulostamisen tarve ja samanaikainen käsien palelu toimivat pelastavina fyysisinä vastavoimina, jolloin ajatukset olisivat askarrelleet niiden kimpussa jättäen mahdollisen henkisen ahdistuksen taka-alalle. Nykyisin on muotia puhua masennuksesta aivan kuin se olisi jotain erikoista. Ainahan sitä on oltu välillä iloisia ja sitten surullisia. Se kuuluu arkipäivään ja on tietysti aivan luonnollista. Todellinen masennus on aivan jotain muuta, siitä myöhemmin. Julkkikset kertovat mielellään potevansa bipolaarista eli kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Maanis-depressiivisyydeksi sitä ennen kutsuttiin. Ilmoittautumalla sairaaksi saadaan lööppejä skandaalilehtiin. Seuraavalla viikolla koko homma on jo unohdettu. Sittenpä voidaan kokeilla jotain muuta. Uskoon tulo on nykyisin vähän out kuten vaimon hakkaaminenkin. Uusi suhde ja sen purkautuminen, ne asiat myyvät aina. Sitten sitä voidaan olla niin masentuneita että. No, käydäänpä muistin virkistämiseksi läpi joitakin todellisen depression tunnusmerkkejä: Ihminen potee depparia kun hän herää aamuyöllä saamatta enää unta. Tätä jatkuu viikko- ja kuukausikaupalla. Ruokahalu katoaa, henkilö laihtuu. Itsesyytöksiä ja itsensä vähättelyä esiintyy, koko elämä tuntuu turhalta ja vihamieliseltä. Vaikka unta ei tule, silti ei jakseta nousta sängystä, pukea päälle tai huolehtia hygieniasta. Kaupassa ei jakseta käydä, puhelimeen ei vastata. Mihinkään ei mennä, ystäviin tai tuttaviin ei pidetä yhteyttä. Huonoin keino masennuksen hoitoon on tunnetusti ryyppääminen. Silloin sitä vasta kurjaksi itsensä tunteekin. Tuska syvenee koska kukaan ei jaksa kuunnella marisevaa surkuttelijaa. Onneksi synkkäilijällä ei ole tarvittavaa tarmoa toteuttaa uhkailujaan. On hyvä muistaa, että masennus katoaa ajan myötä joko itsestään tai hoidettuna. Tiedän toki tapauksia, joissa kaverille on jäänyt elämän valttikortit-asenne päälle pysyvästi. He Ehkä näistä esikuvista, tarkasta historiaan perehtymisestä ja lahtelaisista sukujuurista johtuen Sandberg on saanut palat kohdilleen. Taitava kirjoittaja on luonut miljöön, joka on helppo uskoa todeksi, se vie mukanaan hajuineen, äänineen, valoineen ja varjoineen. Ja ihmiset ovat niin totta kuin he voivat romaanissa olla. Romaani ei ole raatelevan jännittävä jännitysromaaniksi, mutta kyllä tarina koukuttaa ja vie lukijansa. Mustamäki Timo Sandberg Karisto, 2013, 295 sivua JÄNNITYSROMAANEJA ja muuta V eivät tunnu kuitenkaan sen pahemmin kärsivän tilastaan vaan saavat siitä jonkinlaista masokistista iloa. Vaan jos valita saa, niin maanisuus on sittenkin mukavampi olotila. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei maanikko ole useinkaan niin iloinen velikulta kuin miltä hän ensiksi vaikuttaa. Hän kun nauraa, laulaa, vitsailee ja heittelee purevia sutkauksia ilmeisen tyytyväisenä itseensä. Vain taivas on kattona, kaikki on myönteistä ja jokainen ajatus on loistava ja toteuttamiskelpoinen. Maanikko ehtii saada tosi paljon pahaa aikaiseksi järjettömillä liiketoimillaan ellei joku häntä toppuuttele. Maanikon tunnetila on paljolti samanlainen kuin nousuhumalaisen, hän on vaan nousuhumalassa selvänäkin. Häntä saatetaan pitä poikkeuksellisen ahkerana ja idearikkaana mitä hän ei oikeasti aina ole. Menepäs sanomaan tälle touhu-petterille jotain näppärää hänen omaan persoonaansa liittyvää niin näet todella nopean muodonmuutoksen. On hyvä edeltä käsin varmistautua pakotiestä. Sekä depressiota että maniaa potevien ihmisten kanssa on muutenkin hyvä pitää kitansa kiinni, koska heidän muistissaan tai käsityskyvyssään ei ole mitään vikaa ja tuntuu jopa siltä, että he poikkeavan herkästi rekisteröivät itseensä kohdistuvan pilanteon. Laajasta tuttavapiiristäni aina joku tulee erityisesti mieleen kun erikoisista tekemisistä tulee puhe. Kerrankin eräs tuttavani katosi äkkiä kapakan pöydästä kenellekään mitään sanomatta. Kun hän kahden tunnin kuluttua tuli takaisin, hän kertoi käyneensä taksilla edestakaisin Mäntsälässä. Häntä kun oli alkanut hiukoa ja hän oli muistanut, että joku oli kertonut syöneensä erityisen maukkaan lihapiirakan Mäntsälän torin snagarilla. Tulihan, jumaliste lihis hintoihinsa. Kaverin henkilöhistoria on täynnä vastaavanlaisia huippukalliita tempauksia. Sairas hän ei kuitenkaan ole koska selvin päin taloudellisempaa heppua saa hakea. Voin kuvitella, että häntä on harmittanut, lievää ilmaisua käyttääkseni, useita kertoja. No, kyllä tässä itsekin olen joskus jonkinlaisiin hullutuksiin hairahtunut. Olen kuitenkin aina pitänyt itselleni ankaran puhuttelun. Aamulla vessan peiliin tuijottaessani olen sanonut: - annahan Majavan poika olla laitimmainen kerta...jne.Asiaa ei sitten ole enää muisteltu. jo 1960-luvun alusta lähtien kirjoittanut Timo Sandberg on tuoreimmassa romaanissaan siirtynyt tästä ajasta 1920-luvun Lahteen. Siellä tapellaan ja tapetaan, trokataan kieltolain aikana pirtua, mutta tapahtuu myös murhia, joita kaupungin poliiseista ainoastaan etsivä Otso Kekki epäilee muuksi kuin pirtupäissään tehdyiksi. Hän ounastelee murhien liittyvän vuoden 1918 kapinan jälkiselvittelyihin. Vaikka Kekki tästä syystä syrjäytetään tutkinnasta, se ei miestä pysäytä. Ei varsinkaan, kun monien miesten kehuma ja tapauksiin ehkä liittyvä Vera sytyttää myös Kekin rintaan ennen kokemattoman palon. Romaanin myötä yhä useampi tapaus tuntuu liittyvän toisiin sattumuksiin. Jos Kekki, Vera, saunottaja Hilda tyttärineen, poikineen ja miehineen, paskakuski Jepulis Benjamin ja muutama muu keskeinen hahmo toimillaan kuljettaa tarinaa eteenpäin, se on vasta osa tarinaa. Pääosaan nousee myös vasta 1906 kaupungiksi ylennetty entinen Hollolan kylä, joka on alkanut kasvaa voimakkaasti keräten asukkaikseen monenlaista väkeä, teollisuutta ja kauppaa. Kaupungin keskellä on Hollolaan kuuluva Reunan palsta, kylä keskellä kylää, jonne Lahden poliisin valtuudet eivät ylety, mikä ei paljoa Kekkiä pidättele. Poliisilla on muitakin hidasteita: ei yhtään autoa eikä nopeaa moottorivenettä, jolla jahdata pirtukuskeja, ja silti pirtun salakuljetusta poliisijohto pitää merkittävämpänä www.facebook.com/Tanotorvi www.autopesucenter.? Jorma Hyvönen Timo Sandberg kehittelee Mustamäelle jatkoa. Eihän niin verevää ympäristöä ja värikkäitä ihmisiä voi jättää yhden tarinan puitteisiin. TUSINA-AIVOILLE Tanotorvi myös Facebookissa! 1. Haba 2. Jami 3. Ka?u 4. Kandari 5. Keli 6. Korrarit 7. Lokru 8. Pehkuleka 9. Prassaa 10. Resaa 11. Rullaa 12. Sislari Vastaukset sivulla 11 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! HAETAAN LEHTIEN JA MAINOSTEN JAKAJIA Haetaan reippaita ja tunnollisia tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia lehtien ja mainosten jakajiksi. Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400 tai tutustu ja täytä hakemus ZZZ OLVDGXXQL À www.autopesucenter.fi Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki M Heikki Majava rikollisuuden muotona kuin muutamaa Mustamäeltä löytynyttä ruumista. Etenkin, kun epäillyiksi joutuu Kekin tutkimusten mukaan kapinan kukistamisessa kunnostautuneita miehiä. Otso Kekki on harvoja poliiseja, jotka ovat Lahdessa pysyneet tehtävissään niin tsaarin ja punaisen vallan aikana sekä valkoisten voiton jälkeen. Selitys on siinä, että hän on keskittynyt poliisin työhönsä ottamatta kantaa ajan vaihtuviin vallanpitäjiin. Ollessaan Uudenmaan Kirjoittajien kirjakahvilan vieraana Timo Sandberg kertoi käyttäneensä keskeisten henkilöidensä esikuvina oikeita ihmisiä, joskin heitä luovasti käsitellen. Esimerkiksi Kekkejä on Lahden poliisissa ollut kaksin kappalein, isä ja poika, mutta lähempänä nykyaikaa. Nimi on ehkä sieltä jäänyt kirjailijan alitajuntaan, muuta yhteistä näillä henkilöillä ei välttämättä ole. Sen sijaan saunottajassa on paljon kirjailijan isoäitiä ja tämän tyttäressä kirjailijan äitiä ? toki jälleen luovasti käsiteltynä. Jepulis Benjaminilla on esikuvansa, myös Veralla ja niin edelleen. Ennen kaikkea Mustamäki elää, sen melkein maistaa ja haistaa, sen äänet kuulee. Vaikka romaanin aika ja ihmiset ovat käyneet läpi suuren ja verisen vastakkainasettelun ? olihan Lahti vuoden -18 sodan yksi keskeisiä ratkaisupaikkoja, kirjan ihmiset ovat kokonaisia, pyrkivät kukin tavallaan parempaan, osuvat oikeaan ja erehtyvät. Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Helsingin Jakelu-Expert Oy [[[ LNI\ ½ Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään.
• 5 13.2.2013 KAARELAN OMAKOTIYHDISTYS RY Tarjoamme omakotitalkkarin palveluja yhdistyksen jäsenille. Talkkarina toimii Timo Voutilainen. Tilaukset voi tehdä suoraan häneltä puhelin 0400 459 512 ? Kiinteistön pihatyöt: haravoinnit, ruohon ja pensasaitojen leikkaukset ym. yhteisesti sovittavat työt ? Pienimuotoiset kiinteistön kunnostustyöt ? Ikkunoiden pesu, siivoukset ja muu tarvittava kotiapu Palvelun hinta on 8 euroa tunti. Minimiveloitus on kaksi tuntia käyntikerralta. Talkkaritoiminnan kustannuksista saa verottajan ohjeiden mukaisen kotitalousvähennyksen. Kaarelan Omakotiyhdistys ry Talkkaritoiminnan yhteyshenkilö on Arja Antikainen puhelin 050 522 4912 Puheenjohtaja Heikki Hietanen puhelin 0400 950 833 TOIVO KOTTARAINEN Kuinka kehtaatte väittää, että olen humalassa. Mihin perustatte väitteenne? kysyi mies hovimestarilta? - Herra kuorii ranskalaisia perunoita. + Mikä on miehen käsitys romanttisesta illasta? - Paljon seksiä. + Nuori mies meni apteekkiin ostamaan kondomeja. Myyjä kysyi: - Mitähän kokoa saisi olla? - Mitä, onko niitä eri kokoisiakin, ihmetteli mies. - On toki, mutta jos et tiedä kokoasi, niin meillä on tuolla takahuoneessa lauta, jossa on eri kokoisia reikiä sekä muutama miestenlehti. Voit testata kokosi ihan rauhassa. Mies meni takahuoneeseen ja viipyi siellä melkein tunnin. Miehen tullessa takaisin myymälän puolelle myyjä kysyi, että mitä kokoa saisi olla? - Antaa niitten kortsujen olla, tokaisi punaposkinen mies, paljonko tuo lauta maksaa? + Mitä itsensäpaljastaja sanoo epäonnistuttuaan? - Nyt tuli takkiin. + Vaimo miehelleen yhdynnän jälkeen: - Mikä pojalle nimeksi? Mies riisuu kortsun, solmii sen ja sanoo: - Jos se tuosta ulos pääsee, niin se on MacGyver... + Mitä rohkeus on? - Sitä kun mies tulee kotiin humalassa; vaimo odottaa ovella luudan kanssa vihaisena ja mies sanoo: - Oletko siivoamassa, vai aiotko lentää kauaskin? + Ville oli tanssimassa ravin tolassa. - Olenko minä kovinkin painava, kysyy tyttö. - Et, kuinka niin? - No, laske sitten se tunkki alas. + Lääketieteen opiskelijat tekivät jekun, ja veivät luurangon istumaan ravintolan pöytään. Tunnin päästä tuli tarjoilija: - Anteeksi, että jouduitte odottamaan noin kauan. + Mies on tullut töistä kotiin ja löytää vaimonsa alasti makuuhuoneen sängystä. - Mitä sinä tuolla tavalla olet täällä nakuna? kysyy mies. - Mi-minulla ei ole tuota, mitään päälle pantavaa, änkyttää nainen. - Ja taatusti on! Katsotaanpa vaatekomerosta...Täällä on punainen leninki, vihreä t-paita, verryttelyhousut, terve Esko, siniset farkut... + Blondi yritti opettaa koiralleen uusia temppuja, mutta siitä ei tullut mitään. Koira osasi enemmän temppuja. + Mitä blondi sanoi huomattuaan olevansa raskaana ? - Mitä eihän kai se ole minun ? + Mitä ruskeaverikkö tekee kahden blondin välissä ? - Toimii tulkkina. + Blondi sanoi toiselle: - Katso, tuolla on kuollut lintu ? Toinen blondi katsoi taivaalle: - Missä? + Miksi blondi ei opi hiihtämään vesisuksilla ? - Hän kaatuu aina selälleen, kun jalkoväli kastuu. + Sulhanen kantoi nuorikkonsa kynnyksen yli tupaan. Vanhempi väki ei oikein ollut sellaiseen tottunut. Appiukko totesikin: - Jopa on poika hyvälle oppinut. Ei kelpaa lihakaan kuin riiputettuna. + - Jussi, uhkailin vaimo miestään. ? Jos et lakkaa katselemasta toisia naisia, saat ryhtyä katselemaan itsellesi toista naista! Liikenneturvallisuus kehittynyt myönteisesti Kaarelan alueella K onalan, Malminkartanon, Kannelmäen, Maunulan ja Kaarelan alueelta tuli poliisin tietoon yhteensä 184 liikenneonnettomuutta vuonna 2012 (tammi-marraskuussa). Näissä loukkaantui 19 henkeä. Polkupyöräonnettomuuksia oli 10 kpl. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia tavattiin 11 kpl sekä rattijuopumuksia 95 kpl. Isoja muutoksia aikaisempiin vuosiin ei ole havaittavissa. Tilastojen valossa voidaan siis sanoa liikenneturvallisuuden kehittyneen myönteisesti vuoden 2012 kuluessa. Ei silti, etteikö kehitystä parempaan kaivata edelleen. Kansalaisten palautteet ja yleisökirjoitukset mediassa kertovat omaa tarinaansa. Suojatiekäyttäytyminen on ollut yksi suosikkiaihe. Me suomalaisethan pidämme itseämme sivistyskansana, joka osaa lähes kaiken liikenteessä ja vähän paremmin kuin muut. Muutamissa maissa käyneenä olen tuota ?suojatie?- käyttäytymistä seuraillut ja vähän ihmetellyt. Madeirallakin rekkamiehen poikana hidastelin vähän lähestyessäni suojatietä rekan puhaltaessa mustaa savua mäkeä ylös pöllyttäen, ettei se turhaan pysähtyisi. Olin aiempina päivinä tehnyt havainnon, että tuossa maassa oli sellainen kummallinen tapa, että autot pysähtyivät suojatien eteen, jos jalankulkija oli lähdössä ylittämään sitä. En onnistunut. Siihenhän se rekka pysäytti, ja kuski vielä hymyili (siinä nyt ainakin oli jotain kieroa). Melkein sain shokin Vilnassa, kun vastaavassa tilanteessa musta Porsche Cayenne lähestyi vauhdilla, ja kuljettaja löi melkein liinat kiinni päästääkseen meidät tien yli. Paksut kultaketjut ne vain heilahtelivat kuskin kaulassa, kun hän nyökytteli turisteille. No ei Helsinki ja Suomi ole ainoa arvostelua ansaitseva paikka. Israelin lomamatkalla Tel Avivissa tuli tutumpia kokemuksia. Kahtena ensimmäisenä päivänä kiltisti odoteltiin tien ylitystä, kunnes kaikki autot olivat menneet, ja sitten ylitykseen. Kolmantena päivänä päätin rohkeana suomalaisena, että kyllä nyt alkaa olla jo minun vuoroni. Vanhan vinkkamiehen tavoin astuin käsi pystyssä suojatielle. Meinasin kohteliaisuuttani siinä samalla järjestää vapaan ylityksen myös muille turisteille, jotka siinä olivat jonkun aikaa ihmetelleet, miten tien ylittäisivät. Välittömästi astuttuani suojatielle alkoi lähestyvän auton torvi soida, ja se soi aina siihen saakka, kunnes auto pysähtyi metrin päähän minusta. En pysty sanomaan, oliko naiskuljettajan ilme pilkallinen tai muutoin väheksyvä, kun hän teatraalisesti osoitti käden heilautuksella hyväksyvänsä kadun ylityksemme Tässä pari tuoretta muistutusta lehden ilmestymisalueelta siitä, että kyllä meillä parantamiseen varaa on. 1. Konalassa (Piispantien ja Konalantien risteys) 15.1.2013 noin klo 8 henkilöauto törmäsi suojatiellä hiljaisella nopeudella naisen työntämiin lastenvaunuihin, jossa oli pieni lapsi kyydissä. Tapauksessa ei onneksi sattunut henkilövahinkoja. (Autoilija sai rangaistusvaatimuksen) 2. Konalassa (Konalantien ja Vanha Hämeenkylän tien risteys) 19.1.2013 noin klo 19 henkilöauto törmäsi suojatietä ylittävään 90-luvulla syntyneeseen jalankulkijan kylkeen/jalkaan. Jalankulkija ei Suojateiden turvallisuudesta ja tieliikenneonnettomuuksista TILASTOKESKUKSEN MUKAAN koko maan osalta tammi-joulukuussa 2012 sattui 5 714 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, mikä on 683 vähemmän kuin vuoden 2011 vastaavana aikana. Ennakkotiedon mukaan liikenteessä kuoli 254 ja loukkaantui 7 075 ihmistä. Kuolleita oli 38 vähemmän ja loukkaantuneita 844 vähemmän kuin tammi-joulukuussa 2011. Henkilövahinkoon johtaneita alkoholionnettomuuksia sattui tammi-joulukuussa 543, mikä on 133 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli 41 eli 22 vähemmän kuin tammi-joulukuussa 2011. Helsingin osalta luvut ovat samankaltaisia. Tosin kuolleiden osalta ennakkotiedon mukaan liikenteessä kuoli 9 henkilöä, kun vuonna 2011 kuolleita oli 8. Loukkaantuneiden osalta tilanne muuttui parempaan suuntaan (571 loukkaantunutta vuonna 2012 ja 610 vuonna 2011). loukkaantunut törmäyksessä mainittavasti. (Autoilija sai rangaistusvaatimuksen) Tieliikennelaki velvoittaa autoilijaa sovittamaan nopeutensa siten, että kuljettaja saa tarvittaessa ajoneuvonsa pysähtymään ennen suojatietä ja annettava tietä jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai on astumassa sille. ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa (TLL 32§). Tämä perussääntö meidän tulisi muistaa. GALLUP: Jalankulkijoita ei havaita Liikenneturvan tuoreen kyselyn mukaan talven pimeys aiheuttaa autoilijoille runsaasti hankaluuksia havaita kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Liukkaus, liika nopeus ja huono näkyvyys ovat vaarallinen yhdistelmä. VALTAOSA AUTOILIJOISTA kertoi kokeneensa hankaluuksia jalankulkijoiden havaitsemisessa viimeisten viikkojen aikana. Tilanteita joissa jalankulkijaa on vaikea havaita, sattui autoilijoista 38 % mukaan usein ja joka toisen vastaajan (50%) mukaan vähintäänkin joskus. Tilanteita sattuu paljon, vaikka jo kuusi kymmenestä suomalaisesta käyttää heijastinta taajama-alueella. ?Pimeys, lumi ja räntäsade sekä taajamien lumikinokset heikentävät näkyvyyttä ja tämä voi johtaa vaaratilanteisiin. Jotta autoilija ehtii havaita kävelijät ja pyöräilijät, on taajamassa ajettava varovasti ja nopeusrajoitusten mukaan?, toteaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo. Kyselyyn vastanneista joka neljäs kertoi myös usein kokeneensa hankaluuksia havaita pyöräilijöitä. Vain noin joka toisessa pyörässä oli toimivat valot vuonna 2011 tehdyssä Liikenneturvan tarkkailussa. Tiedot selviävät Liikenneturvan TNS Gallupin kautta joulukuussa 2012 keräämistä haastattelutiedoista, johon vastasi 1218 autoilevaa suomalaista. Moni arvioi liukkaan ajokelin väärin Talviliikenteen riskit ovat suurimmillaan kun lämpötila laskee nollan tienoille. Kuljettajat tunnistavat tienpinnan liukkauden huonosti ja jarrutusmatkat ovat pitkiä. Tutkimuksissa on havaittu, että joka kolmas autoilija kuitenkin pitää liukasta tietä pitävänä. Ajonopeudet eivät välttämättä laske huonossakaan kelissä. Tiehallinnon tutkiessa nopeuden ja sään yhteyttä vuonna 2008 havaittiin, että vaikka liikennesääennuste oli huono, autoilijat ajoivat vain 4 km/h hiljempaa. Niin edelliseen kuin muuhunkin ajamiseen vaikuttaa se miten pystymme auton ratissa havainnoimaan liikennettä. Vielä on talvea jäljellä eli edelleen auton esilämmitystä kannattaa käyttää ja huolehtia, että tuulilasi on paitsi jäästä ja lumesta vapaa, mutta myös puhdas. Likainen lasi heijastaa ja häikäisee niin aamu- kuin iltapäiväauringonkin paistaessa . Liikenneturvallista kevään odotusta kaikille lukijoille ! Pekka Höök Helsingin poliisilaitos
• 6 13.2.2013 Lähiöoksennus kertoo miten Kannelmäessä kasvettiin - Mitkään asiat eivät ole yksyhteen - eivätkä ole tapahtumatkaan. Kaikki pohjautuu tarinoihin ja mielikuvitukseen. Olen työstänyt kirjaa usemman vuoden; hionut juontoa ja rakennetta, sanoo esikoiskirjailija Anu Juvonen, jolta on vastikään ilmestynyt kannelmäkeläisten nuorten elämästä kertova romaani Lähiöoksennus. KANNELMÄKEEN; sen lasten ja nuorten elämään 1980-luvulla keskittynyt kirja herättää väkisinkin kysymyksen, missä kulkee fiktiivisyyden ja todellisuuden raja? Anu on kertomuksellaan halunnut tuoda kirjallisuuteen tarinan tyttöjen näkökulmasta. Hän toivoo teoksensa täytävän sitä aukkoa, jossa puhutaan naiseksi varttuvien nuorten ulkonäköpaineista, hauskanpidosta, ajasta jolloin ystävyys oli tärkeä viitekehys. Kysymys ei todellakaan ole ranteet auki meiningistä vaan elävän elämän kantsulaisten tyttöjen maailmasta - maailmasta joka kirjan päähenkilön Katjan kautta peilaa hyvin, ehkä häkellyttävästikin, lasten ja perheiden, ihmisten arkea. ?HJK-Kannelmäen juhlavuoden toiminta ja saavutukset osoittavat, että Kannelmäessä on kasvamassa lapsia, jotka haluavat harrastaa yhdessä liikuntaa ja kasvaa vastuuntoisiksi nuoriksi. Vanhempien tuella valmentajamme voivat parantaa kaupunginosamme mainetta.? TANOTORVI 5/1984 Kirjan lukujen alkuun on sijoitettu katkelmia Tanotorven 1980-luvulla julkaistuista kirjoituksista. Miksi ? - Olen halunnut tuoda esille kaksi erilaista maailmaa. Aikuisten ja meidän lähiönuorten. Ei se aina mennyt ihan niin, kuin Tanotorven kirjoituksista luulisi. Kun luin kirjan, törmäsin heti aikakauteen ja kaupunginosaan, jonka tunnen hyosaan vin. A Asuin ja kasvatinhan i itsekin omat poikani Kannelmäessä juuri sinä Kann aikana, jota Anu kuvaa ja aikan Katja kavereineen elää Katj eli 1 1980-lukua. Vaikka kirjailija itV se haluaa h painottaakin teoksen fiktiivisyyttä, teok ovat sen päähenkilön ova ja h hänen kavareidensa kokemukset kovin raadollisia etten sanoiraa si aika todellisia. Esimerkiksi väitän tunteme neeni ne ja yhä tuntevani Katjan fiktiivisen faijan. Se on minun fa mielikuvani. Sen sim jaan hänen yksityisja elämästään minulla e ei tietenkään ole mie tään tietoa. Voin kuit tenkin aavistella mit kä on kuvittelua ja mikä ei. Kun kirjailija kiiruhtaa kiistämään oksennuksensa yhteyden tosielämään, saattaa siinä olla taustalla myöhäissyntyinen pelko kavereiden reaktioista, vanhempien ja sukulaisten suhtautumisesta. - Isäni on lähinnä naureskellut kirjalle. Kysymys ei ole mistään radikaaleista paljastuksista vaan näkökulmasta siihen, minkälaisessa ympäristössä Kannelmäessä kasvettiin. Lähiöksennus ei ole elämänkerta vaan olen keksinyt siihen juonen ja sen kaaren, syventänyt erilaisia tapahtumia. Kun Anu kertoo mielikuvituksen tuotteesta, en usko tarinan kuitenkaan olevan vailla reaalista pohjaa. Eli kirjan vahvuus on nimenomaan tässä. Jos kirjan päähenkilö Katja kavereineen ja kokemuksineen olisi pelkästään sepitys, se ei kiinnostaisi kovinkaan laajaa lukijakuntaa. Nyt ainakin jokaisen 1980-luvulla Kannelmäessä vaikuttaneen nuoren ja toivottavasti myös heidän vanhempiensa, kannattaa tutustua siihen mitä täällä aikoinaan, nimenomaan kirjan tyttöjen keskuudessa, puuhailtiin. Se oli yhtä aikaa jännää, kivaa, kurjaa, hauskaa ja paskamaista elä- mää. Lue niin uskot. Anu Juvonen on ehkä tarkkailijana kiltti, mutta onneksi Katja panee kirjassa paremmaksi. Aikoinaan kun Alpo Ruuth kirjoitti Kämpän, hänkin oli jengin ulkopuolinen tarkkailija. Silti tarina oli tosi. Jo nimi Lähioksennus on puhutteleva ja ei ihan heti herätä myönteistä palautetta. Anu kertookin miettineensä nimeä pitkään, mutta päätyneensä siihen kuitenkin aina uudestaan. Onhan se niin, että kun lähiö oksentaa, se synnyttää monelaisia ajatuksia. Se voi olla kuvaus kuvottavasta syrjinnästä ja elämästä keskellä ihmisiä, jotka eivät välitä sen paremmin lapsistaan kuin itsestäänkään. Se saattaa olla myös varsinainen spyttis ja kritiikki siitä, miten yhteiskunta kantaa vastuunsa ympäristöstään. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Mitä lähiö tuotti nuorille 1980-luvulla? Ehkä virikkeet olivat vähäisempiä kuin tänä päivänä, mutta viime kädessä silloinkin vastuu oli ensisijaisesti kotona ja sen jälkeen vasta koulussa. Kaiken takana oli kuitenkin silloin niin kuin tänäänkin yhteiskunnallinen ja sosiaalinen epä/oikeudenmukaisuus. Valitettavasti se vain on niin, että tasan ei käy onnen lahjat. Eli näitä totuuksia ?tyhjästä on paha nyhjästä?, voisi ladella vaikka kuinka. Tosi asia on myös, että kautta vuosikymmenten monet nuoret lähiöissä tai syvemmällä stadissa, olivat he sitten gimmoja tai kundeja, ovat pyörineet lösseissä, tapelleet, naineet, röökanneet, dokanneet jne. Mikään ei ole juurikaan muuttunut. Paremmasta elämästä on kuitenkin kamppailtava ikuisesti. Kertomalla Kantsun koulutyttöjen vaiheista, Anu toivottavasti panee jotkut vanhemmat miettimään mitä tuli tehdyksi tai jäi tekemättä, ja vielä hienompaa olisi, jos entistä useammalla isällä ja äidillä olisi entistä enemmän aikaa jälkipolvelleen. - Nykyisin monet nuoret ovat avautuneet kertomaan omasta lapsuudestaan ja kasvuympäristöstään. Olisin iloinen, jos Lähiöoksennus aiheuttaisi keskustelua asuntopolitiikasta, lähiöistä ja niiden palveluista. Kaupungeissa on paljon asuinalueita, joiden palveluita ei ole saatu kuntoon; ei ole kirjastoa, nuorisotaloa tms. Anu kertoo peräänkuuluttavansa myös ihmisten vastuuta. Useat kärsivät mielenterveysongelmista, lasten, nuorten ja yksinhuoltajien hyvinvointiin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. - Monet nuoret ovat syrjäytyneet ja heille olisikin opetettava sosiaalisia taitoja luovia tilanteesta toiseen ja tukea heitä takaisin yhteiskuntaan. Anu Juvonen (s. 1975) on opiskellut sosiaaliantropologiaa ja kehitysmaatutkimusta Sussexin yliopistossa Brightonissa. Tällä hetkellä hän toimii Pelastakaa Lapset ry:n vaikuttamistyön neuvonantajana. Anu on julkaissut useita artikkeleita lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä. Hän asuu lähiössä Pohjois-Helsingissä kahden lapsensa ja brittiläisen kuvataiteiliamiehensä kanssa. Teksti ja kuvat: Kari Varvikko Tutun makuista tavaraa Anu Juvonen. Lähiöoksennus Minerva. 225s. 28,LUIN MIELENKIINNOLLA Anu Juvosen ?fiktiivisen? kertomuksen 80-luvun Kannelmäestä. Itsekin Kantsussa ja vanhan ostarin kulmilla 70- ja 80-luvun eläneenä kuljin kirjan imussa kuin elokuvassa. Teos herätti useita vanhoja muistoja ja heijasteita. Näin silmissäni vanhan ostarin liikkeineen, Itkumuurin, Domin, HM-konditorian pirtelöt, Mäntybaarin, EKAn pellot ja parkkiksen kärryralleineen. Anu kertoo kirjan olevan fiktiota ja useista eri lähteistä kerättyjä tarinoita, mutta vaikka henkilöt ovatkin pääasiassa minua nuorempia, en voi olla löytämättä joistakin yhtymäkohtia todellisiin henkilöihin, sillä henkilökuvat tuntuvat kaikkea muuta kuin keksityiltä. Minulle kirja avautui tosikertomuksena ?mikä oli niin kuin se oli?. Kirjan nimi Lähiöoksennus on herättänyt kahtiajakavia mielipiteitä. Mielestäni nimi ei voisi olla parempi. 80-luvun Kannelmäki oli kovin ahdistava paikka ja nuorten pahoinvointi näkyvää. Vaikka Anun kuvaus ei monilta osin olekaan negatiivinen, vaan humoristinen, tulee tarve poispääsystä esiin vahvasti. Kirjassa on kuitenkin loppujen lopuksi aika vähän oksennusta ja jos itse olisin vastaavan kirjoittanut, olisi jätkän kertomuksessa oksennuksen määrä ollut huomattavasti suurempi. Muistan itse elävästi miten systeemi toimi, koska siinä vuosia elin. Kantsu oli tyypillinen betonilähiö, jonne muutti nuoria perheellisiä ihmisiä niin maalta kuin stadista. Yhteinen tekijä oli juurettomuus ja aikuisten eri taustojen kirjo. Vanhempien aika meni työntekoon ja siitä palautumiseen ja me lapset vietimme aikaa pihalla ja sen ympäristössä ilman valvontaa. Kun mitään opetettuja toimintamalleja ei ollut, loimme me lapset aivan omat säännöstömme ja koodistomme. Kantsussa vallitsivat Kantsun lait ja tavat, jotka ulottuivat aina pukeutumiseen, käyttäytymiseen ja puhetyyliin asti. Hierarkia määräsi mikä oli naurettavaa ja mikä ei. Nuoret jengiytyivät; ensin lapsina pihoittain, sitten murrosiässä alueittain. Mallien puutteessa vanhemmat pojat kävivät esikuvista. Kovia jätkiä ja väkivaltaa ihannoitiin. Reviiriylpeys oli yhdistävä tekijä. Muutaman pojan porukoista kasvoi kymmenpäisiä jengejä. Alkuun käytiin tappelemassa lähitaloja vastaan, sitten rohkeuden ja kykyjen kasvaessa yhä pidemmällä, toisia lähiöitä vastaan ja lopulta aina Stadin keskustassa, Espalla ja Hietsussa asti. Vaikka Kantsu ja Kaarela oli jakautunut asuinalue, jossa oli noin neljä eri jengiä ja jotka ottivat tämän tästä yhteen, yhdistyivät nämä joskus Stadin keskustassa Kantsu-nimittäjän alle ottaakseen myllyä muiden lähiöiden porukoiden kanssa. Kovia matseja käytiin mm. Pohjois-Haagaa, Maltsua, Munkkaa ja Karakalliota vastaan ja niihin varustauduttiin usein myös kättä pidemmällä. Paheet alkoivat nuorena. Röökinveto tuli kuvioihin alle kymmenen ikäisenä ja kaljoittelu muutaman vuoden myöhemmin. Jengissä ei yksinkertaisesti voinut olla toimimatta kuten muut ja isommat näyttivät oppia, jota seurattiin orjallisesti. Vanhemmilta asioita piiloteltiin, mutta monen vanhemmat ne myös hyväksyivät; tarjosivat jopa juomia ja röökiä. En voisi kuvitellakaan, että omat lapseni toimisivat samoin. Meille aikuistuminen tapahtui liian aikaisin ja vahvimman oikeus tuli tutuksi heti kouluikäisenä, kun ensimmäisen kerran lyötiin nenä rikki ja veri purskahti rinnuksille. Ei niistä menty kotiin kertomaan, vaan opeteltiin lyömään takaisin, joko yksin tai jengillä. Jengissä oli yhtä paljon tyttöjä kuin poikiakin ja seksuaalinen herääminen johti aikaisiin kokeiluihin. Poikuus lähti karvojen kasvun myötä. Tässäkin mallia otettiin vanhemmasta ikäpolvesta, eikä romantiikalle ollut sijaa, vaan toiminta oli kovin suoraviivaista, rumaa ja painostavaakin. Tämä jätti varmasti moneen elinikäisiä traumoja, sillä säännöstö oli kuin prätkäjengissä eikä sääntöjä saanut rikkoa. Mallia otimme sellaisista amerikkalaisista jengikirjoista kuin ?Juokse poika juokse? ja ?Me kolme ja jengi?, aina jengitestejä myöten.
• 7 13.2.2013 Talvilomalta takaisin luentojen pariin Nostalgiaa! Vuosien varrella syntyneitä käsityönharrastajien taidonnäytteitä Kanneltalon Galleriassa 14.2.?2.3. Avoinna ma?to klo 9?20, pe klo 9?18, la klo 10?16. Kirjavinkkausta aikuisille Kirjastovirkailija Tuulikki Kuurne luennoi ma 25.2. klo 18.30?20 Kannelmäen kirjastossa Suomen keskiajan kirkot ? arkkitehtuuria ja koristelua Dosentti Markus Hiekkasen luentosarja alkaa to 28.2. klo 17?18.30 Kanneltalon auditoriossa Länsi-Lapin kansallispuistoja ja erämaa-alueita Vaellusopas Raija Hentman luennoi to 28.2. klo 19?20.30 Kanneltalon auditoriossa Stefan Zweig Antti Aaltosen luento ma 4.3. klo 18.30?20 Kannelmäen kirjastossa Säätyläisten elämää Suomessa Katja Weiland-Särmälän luentosarja alkaa ti 5.3. klo 17.15?18.45 Kanneltalon auditoriossa Kuvataiteen kevätnäyttely Opiskelijoiden töitä 6.3.?16.3. Kanneltalon Galleriassa Tapahtumiin vapaa pääsy! Työväenopisto talvilomalla 18.2.?24.2. Ida Levä kertoo aina haaveilleensa sisustustorista. Sisustustori -kirppis toteuttaa yrittäjän haaveita Konalassa KONALASSA SIJAITSEVA lasten kirppis, kivakirppis ja sisustustori eli Sisustustori Helsinki Oy on visuaalimarkkinoija Ida Levän (28) eräänlainen haaveiden täyttymys. ? Elän nyt täysillä tälle kivalle, perinteiselle kirppikselle. Ida on nuori yrittäjä ja koulutukseltaan visuaalinen markkinoija. Kesken äitiyslomansa hän sai yhtäkkiä ahaa-elämyksen ja mahdollisuuden lähteä ilman minkäänlaisia valmiuksia pyörittämään noin 800 m2:n kirpputoria entisen Aurinkobasaarin tiloissa Konalassa. Viime lokakuussa toimintansa aloittaneen sisustustorin idea on, et- Tappelujen, ilkivallan, röökin ja kaljan lisäksi astuivat jossain vaiheessa kuvaan liiman imppaaminen ja pilven poltto. Tämä alkoi jakaa jengiä, sillä osa ei halunnut siihen osallistua. Myös rikollisuus ja yhteentörmäykset virkavallan kanssa lisääntyivät. Osa porukasta aloitti päätoimisen pöllimisen, varastelun, joka keskittyi ensin kauppoihin ja verkkokellareihin, mutta myöhemmin pahoinpitelyihin, ihmisten kääntämiseen. Jos viikonloppujuomiin ei ollut varaa, kävivät kaverit pöllimässä viinat lähimetsän spurguilta. Sossu- ja työkkärirahojen maksupäivät olivat tarkasti tiedossa, joten kolme-neljä Soppaa oli varma saalis. Osa jengistä oli niin huonoista sosiaalisista oloista, etteivät tunteneet mitään moraalista katumusta tekemisistään, vaan nauroivat ja elvistelivät toimillaan. Elämä oli jengin sääntöjen muokkaamaa, eikä kotona käyty kuin nukkumassa. Tunnen yhä pahoinvointia useista näkemistäni ja kokemistani asioista, vaikka en itse törkeimpiin juttuihin osallistunutkaan, mutta en myöskään tekoja estänyt. 80-luvun loppupuolella monille ystävistäni astuivat huumeet ja vakavammat rikokset kuvaan ja jako alkoi olla lopullinen. Olin loputtoman kyllästynyt jokaviikonloppuiseen rälläämiseen, tappeluihin ja sekoiluihin. Kun täytin 18 vuotta ja ensimmäisten kuukausien ravintolahuuma oli tuottanut minulle keskustassa kahdesti kunnolla turpaan, oli mitta täynnä. Armeijan jälkeen oli aika jättää Kantsu taakse, sillä se ei tuntunut antavan enää mitään hyvää. Tämä oli myös kuolinisku jengimme rippeille, joka hajosi kuin varpusparvi. Vietettyäni kuusi vuotta poissa, olin valmis palaamaan. Nuoruuden pahoinvointi oli kadonnut ja suhtautumiseni Kantsuun nostalgista. Vanhoista kavereistani moni oli kuollut tai kadonnut jonnekin elävään helvettiin, mutta moni selvinnyt, perheellisiä ja onnellisia. Tietyt asiat Kantsussa ovat kuten ennen, mutta monet paremmin. Nykyisin lapset eivät enää vaella samoin tavoin kaduilla, vaikka sosiaaliset ongelmat eivät olekaan poistuneet. Kantsu on muuttunut turvallisemmaksi, eikä ole enää niin yksi-ilmeinen ja nuoret voivat olla omanlaisiaan; roolin vetämiselle ja jengiytymiselle ei ole samanlaista painetta, vaikkakaan porukat eivät ole täysin kadonneet. Ostarilla uskaltaa kuitenkin liikkua yöaikaan. Kun katson aikaa taaksepäin, mahtuu siihen paljon oksettavia, mutta myös hyviä muistoja, eritoten luontoon ja lapsuuden seikkailuihimme liittyviä. Vanhaa viidakon sanontaa siteeratakseni: ?Mies voi lähteä Kantsusta, mutta Kantsu ei koskaan miehestä?. Jauri Varvikko tä sieltä voivat niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin vuokrata pöydän sisustustavaran myyntiin. - Vaikka meiltä löytyykin erilaista tavaraa laidasta laitaan, haaveeni on, että eräänä kauniina päivänä voin keskittyä siihen, että varsinainen kirppis on pelkästään sisustustori, nyt jo tuhansien sisutustuotteiden visuaalinen markkinoija sanoo. Ida kertoo toivovansa, että kirpputorit tulisivat entistä enemmän ihmisille tutuksi. ? Omasta kirpputoristani tahdon luoda paikan, jonne yritän houkutella niitäkin, jotka eivät aikaisemmin ole kirpputoreja harrastaneet. Läntinen työväenopisto ? Kanneltalo Klaneettitie 5 puh. 09 310 88526 www.hel.?/tyovaenopisto Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Etkö saanut Tanotorvea? Anna jakelupalautetta Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi PROHIUS TARJOAA UUSIA PALVELUJA Vas.Teija, Anne, Pekka ja Heli. Parturi-kampaamo Prohius on saanut uusia kasvoja joukkoonsa, kun parturikampaaja Anne ja manikyristi Heli ovat liittyneet mukaan palvelemaan Kannelmäen asukkaita. Normaali parturi-kampaamotoimintojen lisäksi Anne rentouttaa asiakkaita myös intialaisella päänhieronnalla. Helin monipuolisuutta kuvaa puolestaan se, että manikyyrin lisäksi hän palvelee myös ripsi/ kynsiteknikkona sekä pedikyristinä. Entiset Prohiuksen ammattilaiset parturi-kampaaja Teija ja urheiluhieroja Pekka takaavat myös omasta puolestaan sen, että asiakkaat viihtyvät. Eläkeläisille ja opiskelijoille 10 % alennus parturi-kampaamon palveluista! Helmikuun tarjous! Myös Annelta ja Heliltä kaikista töistä -10% PROHIUS Klaneettitie 4 ? Puh. 045 896 6666
• 8 13.2.2013 KAIKEN TEORIA ? Kaiken käsikirja M aailmassa tuskin löytyy heimoa tai kulttuuria, jolla ei olisi ollut omaa luomismyyttiään, suurta tarinaa siitä, mistä kaikki tullut, toteaa tunnettu tähtitieteilijä Esko Valtaoja kirjassaan Kaiken käsikirja. Maailmankaikkeuden rakenteen ja syntyhistorian ymmärtämiseen ja ennen muuta sen matemaattiseen kuvaamiseen tarvitaan korkeamman luokan fysiikan ja matematiikan tuntemusta. Sitä ei ole meillä tavallisilla duunareilla ja maanteiden tallaajilla. Mutta eihän kaikkien tarvitsekaan olla yliopistojen professoreita, jotka hekään eivät useimmiten tiedä paljoakaan muiden tieteenalojen hienouksista. Useimmille meille riittää arkijärjellä ymmärrettävissä olevat asiat. Tieteen ihmeellisyyksistä voi iloita vähemmälläkin. Valtaoja muistuttaa, että meillä on vain kaksi, luotettavaa teoriaa maailmasta, kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria. Oletamme, että viime kädessä kaikki maailman tapahtumat ovat selitettävissä niiden avulla. Hän varoittaa, ettei tämä tarkoita sitä, että nekään olisivat lopullisia ja oikeita. Mutta ne ovat kuitenkin meidän arkikäytännössämme toimineet hyvin siellä missä olemme niitä soveltaneet ? kuten planeettojen liikkeisiin, kännyköihin ja gps-paikannukseen. Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria jatkaa Keplerin, Galilein ja Newton viitoittamaa selitysmallia niin suurten kappaleiden kuin atomimaailman ilmiöiden ja rakenteiden kuvaamisessa. Sekä makromaailmassa maailmankaikkeudessa että kvanttifysiikan nanomaailmassa pätevät samat yleiset lait. Niiden pitäisi yhdistää neljä perusvoimaa: painovoima (gravitaatio), sähkömagnetismi, heikkoon ja vahvaan vuorovaikutukseen. Ongelmana on vielä kvanttifysiikan hiukkas- tai säieteorian mukaisen puuttuvan rakenteita muodostavan hiukkasen löytäminen. Cernin hiukkaskiihdyttämön tutkijat väittivät jo kesällä 2012 löytäneensä vihdoin tämän veitikan ? Higgsin hiukkasen. Mutta löytö on vielä virallisesti vahvistet- tava ennen kuin löytöpalkkioita ruvetaan maksamaan. Valtaoja epäilee monien muiden tutkijoiden tavoin ettei Higgsin hiukkasen löytymisen jälkeenkään vielä olla ?edes lähellä lopullista fysiikan teoriaa, joka selittäisi kaiken ja josta ainakin periaatteessa voisimme johtaa vastaukset kaikkeen, mitä ympärillämme ja koko kosmoksessa tapahtuu. Onko sellaista teoriaa, jumalkaavaa, edes olemassa ? ja jos on, niin mistä se Kaiken Yhtälö sitten tuli, vai onko se omassa itsessään niin täydellinen, että sille ei ole vaihtoehtoja, että sen on pakko olla olemassa ja synnyttää kaiken?? Ja kaiken takana kummittelee aina kysymys miksi? Valtaoja aloittaa kirjansa 3. Luvun toteamuksella ?Tästä eteenpäin kaikki on tunnettua ja selvää.?. No tämä on tietenkin suhteellista totuutta, mutta mielenkiintoista pohdiskelua tähtitieteen kehityksestä Hubblen laista, alkuräjähdyksestä, josta lähti liikkeellä maailmankaikkeuden laajeneminen. Se on kuin rusinat pullataikinassa. Rusinat sinällään eivät liiku, mutta taikina laajenee, selittää Hubble laajenevan maailmankaikkeuden teoriaansa. Mutta maailmankaikkeus on neliulotteinen, jossa aika ja avaruus ovat yhdessä. ?Siksi sillä ei ole keskipistettä eikä reunoja kuten kolmiulotteisella rusinapullalla, ja siksi se ei myöskään laajene mihinkään. Kaikki on syntynyt vailla ihmettä, vailla luojaa, vailla suunnittelua, vain muutaman yksinkertaisen luonnonlain, perusvoiman ja alati läsnä olevan Sattuman yhteisvaikutuksesta. Mutta oliko näin pakko tapahtua, oliko maailmankaikkeuden kehityttävä tavalla, joka johtaisi tällaiseen loputtomaan kauneuteen, loputtomaan järjestyksen kasvuun? Entä olisivatko toisenlaiset luonnonlait tai toisenlaiset sattumat synnyttäneet jotain tyystin erilaista, mutta yhtälailla kiehtovaa? Tarvitsemme paljon lisää tietoa ennen kuin voimme sanoa muutakin kuin että niin vain kävi, tiedämme miten, mutta emme miksi. Toisinajattelija ?Tiedämmekö me nyt todella, miten maailma syntyi ? tai ainakin mitä se teki heti synnyttyään ? vai onko kyseessä vain vielä yksi myytti, tällä kertaa tieteen meille tarjoama myytti? Onko alkuräjähdys totta?? Toisinajattelija mistä ja lisääntymistä haittaavat käytöstavat?. Historian yhteiskunnat ovat poikkeuksetta olleet hyvin epätasa-arvoisia. Jo Platon totesi, että jokaisessa valtiossa on itse asiassa kaksi valtiota - köyhien ja rikkaiden. Vasta 1700-luvun lopulla ihmisten keskinäinen solidaarisuus nousee yhteiskunnallisen ajattelun ja tavoitteiden keskiöön ? ?Vapaus, veljeys ja tasa-arvo.. Ihmisoikeudet. Elämä, vapaus ja onnen tavoittelu. Demokratia?. Valtaoja tiivistää uskontoa koskevan arvionsa lauseeseen, joka on hänen mukaansa lähes ainoa täysin varma asia, mitä uskonnosta voi sanoa ja sekin on vain yksinkertainen matemaattinen toteamus:: ?Mitä jumalaa sitten kumarratkin, todennäköisesti palvot väärää jumalaa?. Vaikka kaikki kristityiksi itseään kutsuvat laskettaisiin saman jumalan palvelijoiksi, kaksi kolmasosaa maailman asukkaista on silti koputtamassa väärää ovea. Sitä paitsi suurimman kirkkokunnan Katolisen kirkon virallisen kannan mukaan muut kristinuskonkin haarat ovat harhaoppisia, ja niiden tunnustajat joutuvat kadotukseen. Samanlainen asenne on vallitsevana myös islamin uskonhaarojen välillä. Yhteenvetona lopuksi Esko Valtaojan tiivistelmä: ?Renessanssi löysi ihmishengen menneisyyden, valistuksen aika nykyisyyden. Nyt olemme löytämässä ihmishengen tulevaisuuden? Maailma on täynnä mahdollisuuksia, täynnä unelmia, jotka nyt tiedämme myös pystyvämme toteuttamaan. Tulevaisuus on yhtä rajaton ja loputon kuin itse maailmankaikkeus. ?Mitä teemme kaikella tiedolla? Parempaa maailmaa?tiedon portit ovat avautuneet? Mutta tieto on jäsenneltävä, siitä on koetettava löytää se olennainen ydin, jonka varaan voi sitten rakentaa oman henkilökohtaisen Kaiken käsikirjansa, oppaansa maailmaan.? Usko ja tieto Oiva Björkbacka Esko Valtaoja on käsitellyt tieteen ja uskonnon merkitystä ja vuorovaikutusta ihmisten ajatteluun, moraaliin ja henkiseen kehitykseen keskustelukirjoissaan piispa Juha Pihkalan kanssa. On mielenkiintoista, että lopulta he ovat samaa mieltä, ettei moraalin alkuperä ole kymmenessä käskyssä eikä vuorisaarnassa, ?Ihmisen moraalin täytyy olla ihmislajille sopivaa, luonnonvalinta olisi jo aikoja sitten karsinut pois maan päältä menesty- Kaarela-seuraa tukevat: Kaarela-Seuran yhteisö-/ tukijäseniksi ovat liittyneet Kannelmäen Srk Heka-Kannelmäki Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: Kukkakauppa Cardella Parturi-kampaamo Hiuspaja Ravintola Villihanhi Kannel Café Päivä Heurekassa HEUREKASSA KÄYNTIIN tarvitaan alibilapsi, mieluummin pari. Niin kiinnostava kuin paikka onkin lapsenmieliselle, tuntuu luontevammalta teeskennellä että lapsen ehdoilla mentäisiin. Tässä olikin paussia, sillä omat teini-ikäiset eivät tietenkään ole pitkään aikaan suostuneet alibilapsiksi. Ensimmäiseksi kiinnittää huomiota pääsylipun korkea hinta. Kouluikäisten kanssa menisi enemmän kuin tuntuu kohtuulliselta. Paikka on kumminkin melko sama kuin aina ennenkin, astetta nuhjuisempi vain. Mutta sitten laitteisiin: Heiluri Keskushallia hallitsee korkea heiluri. Tämän avulla voi todeta maapallon pyörimisen. Tosin vain rajoitetusti, sillä ?heiluri ei jaksa heilua kovin pitkään?. Eläköön aminismi! Tai ehkäpä varren aerodynamiikassa olisi parantamista. Ilmastonmuutos Tämä osasto puhuttaa alarmismillaan. Alarmismi ei mene koskaan hukkaan, ilmeistä nimittäin on, että kauhistuttavat vitsaukset lymyävät nurkan takana. Puetaan keltaiset kumisaappaat jalkaan, jotta päästään näyttelytilaan, jossa on vettä lattialla. Juuri tällaista voi joskus olla ja pahempaakin. Mutta miten hiilidioksidi tähän liittyisi? Kuitenkin hiilidioksidipaasausta riittää. Kokemuksena erittäin mielenkiintoinen, siinä mielessä, että ihmiskunnan houkkuudella ei näytä olevan mitään rajoja. Tai no, tarkasti ottaen ilmastonmuutospaasaus on enimmin eurooppalaisten ja lisäksi joidenkin USAn ikihippien aatelaji, kehittyvissä maissa sitä kannatetaan vain, jotta saadaan siirrettyä teollinen toiminta omaan maahan. Tekisi mieli mennä sanomaan, että anteeksi vaan, mutta ainakaan viimeisen kahdentoista vuoden aikana ilmasto ei ole enää lämmennyt, vaikka hiilidioksidin tupruttaminen on suorastaan räjähtänyt äärimmilleen, varsinkin kehittyvissä maissa. Ja estävät toimet ovat tähän mennessä olleet lähinnä hiilidioksidipäästöjä lisääviä, varsinkin Euroopassa. Ihan tarkasti ottaen maapallon ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt jo ehkä kaksikymmentä vuotta sitten, mikäli otetaan huomioon aiemmin tapahtunut tilastokikkailu monien vuosien ajalta ennen viimeisintä tusinaa vuotta. Tämähän ei silti pysäytä ilmastofanaatikkoja. Näihin on toki luettava myös yhteiskuntamme päättäjät, puhumattakaan näistä jumalolennoista Brysselissä, jotka todellisuudessa nykyisin päättävät asioistamme. Tutkijoilla on työmaata, kun yrittävät keksiä syytä, miksi korrelaatiota lämpenemisen ja ilman hiilidioksidipitoisuuden välillä ei olekaan. Jos vaikka meret olisivat alkaneet imeä lämpöä? Alibilapsien päätä olisi epäreilua sekoittaa skeptismillä, joten on parasta suhtautua näyttelyn opetukseen kuten Virossa miehityksen aikaan, tyyliin... on Stalin meidän kaikkien isä, onpa kyllä. Nomenklatuuraa on turha vastustaa, ja olisi epäreilua lastata pikkulasten aivoja vastarinta-aineistolla. Sukunimikone Tällainen ehkä löytyy netistäkin, mutta täällähän tämä on valmiina sorkittavaksi. Oman nimen kohdalla, samalla tavoin kuin monien muidenkin nen-aatelisten kohdalla, huomiota kiinnittää se, että eläviä nimen- kantajia on enemmän kuin kuolleita. Tästa huomataan hyvin, miten nuorta sukunimikäytäntö on. ?Vanhojen sukujen? edustajille voi tässä huomauttaa, että kyllä silti kaikki ihmiset polveutuvat viimekädessä Aatamista, apinasta tai ahvenasta, eli joka tapauksessa kaikki ovat yhtä vanhaa sukua. Sukunimikoneesta voi helposti tarkistaa muutamat erikoisuudet. Kuseja näyttää olevan alle viisi, lienevätkö Morockon Kuseja vaiko näitä Kusijoen Kuseja. Ikäväkseni huomaan, että Terskan suku on sammunut. Tämä sukunimi on peräisin omaperäisen huumorintajun omaavalta pappismieheltä, joka oli kerkeäväinen keksimään sukunimiä ihmisille, jotka eivät heti osanneet itse täräyttää omaa ehdotustaan papin edessä. Niinpä pappi tuotti itse keksimiään sukunimiä, joihin oli tyytyminen. Lisäksi Heurekassa on monen monta muuta laitetta, juuri sopivia sellaiselle, jonka aikuistuminen on keskeytynyt minkä lie mutaation takia. Esko Karinen PS. Ilmastotilastot: IPCC uusin raportti ennakkotietojen mukaan ja Iso-Britannian MetOffice (sen mukaan jo kahdenkymmenen vuoden ajan globaali ilmasto ei ole lämmennyt). Selityksenä siihen, miksi ilmasto ei lämpenekään, on minun katsannossani se, että hiilidioksidi on heikko kaasu ja sitä on miljoonasosia ilmassa. Kokonaisuudessa hiilidioksidin merkitys on monien muuttujien seassa niin pieni, että sen merkitys katoaa marginaaliin.
• 9 13.2.2013 Arvokas vanhuus on jokaisen etuoikeus PITÄJÄNMÄEN-KONALAN Korttelikerhon puheenjohtaja Kaija Hömppi bongasi professori Pentti Arajärven Pitäjänmäkipäiviltä 9.9.2012 ja houkutteli hänet esitelmöijäksi kevätkaudella ikäihmisten viikoittaisiin tapaamisiin korttelikerhoon Konalassa. Keskiviikkona 23.1. Pit-Ko:n korttelikerhossa ahtautui 77 uteliasta seniorikansalaista leikkipuisto Vähätuvan pieneen saliin odottelemaan valtakunnan julkkista, sosiaalioikeuden professori, oikeustieteen tohtori Pentti Arajärveä. Pienen kommunikaatiohäiriön takia vie- raamme saapui hiukan myöhässä, mutta odotusaika kului sekä yhteislaulellen että runonlausuntaa kuunnellen. Spontaania ohjelmaa syntyi lähes itsestään. Vitseissä usein viitataan professorien hajamielisyyteen, siitä ei ollut vilaustakaan Pentti Arajärven alustuksessa. Aiheena oli, ikäihmisten parissa kun oltiin, ?Arvokas vanhuus.? ?Vanheneminen on ainoa tapa elää pitkään.. ..?, olivat professori Arajärven avaussanat. Vanhuus ei ole sairaus eikä ongelma. Perustuslaissamme kielletään syrjimästä ketään mm. iän perusteella, ellei sitä pystytä perustelemaan jollain järkevällä perusteella. Jo 75-ikävuoden jälkeen mm. palvelujen käyttö alkaa kasvaa. Alentunut toimintakyky verottaa vähitellen osallistumisen jokapäiväisiin toimiin. On siis luonnollista, että omaishoidon tukea käytetäänkin eniten vanhusten hoitoon, koska katsotaan vanhusten ? myös huonokuntoisten ? haluavan asua loppuelämänsä omassa kodissa. Omaishoitajista tulisi myös pitää huolta, sillä 24/7 hoito on raskasta työtä, luennoitsija totesi. Puheenjohtaja Kaija Hömppi kiittää sydämellisesti Pentti Arajärveä. Pentti Arajärvi 2) palvelut ? jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin 3) taataan ihmisarvoa vastaava turva ? toimeentuloedun pohja Väkisinkin herää kysymyksiä; kuka tarpeen määrittää, mittaa ja mikä on riittävä. Vanhuspalvelulakikaan ei tuo mitään uutta, ainoastaan antaa mahdollisuuden puuttua asiaan, mikäli palvelut eivät ole oikeudenmukaiset, mutta kuka mittaa oikeudenmukaisuuden? Lopuksi professori Pentti Arajärvi totesi, että erityisesti vanhuksille säädetyistä palveluista on yllättävän vähän lakeja. Pentti Arajärven esitystä kuunneltiin korvat tarkkana. Hän valloitti meidät kaikki miellyttävällä ja välittömällä olemuksellaan ja pitkään jatkuneet aplodit vahvistivat alustuksen herättäneen ajatuksia. Lopuksi Kaija Hömppi kiitteli esitelmöitsijää mielenkiintoisesta alustuksesta ja kiitosten lisäksi antoi lämpimän halauksen meidän kaikkien kuulijoiden puolesta. Teksti ja kuvat Lulu Nenonen Elinikä kasvaa ? 1900-luvun alussa keski-ikä oli 49 v, nyt se on yli 70 v. Vanhuuseläkkeelle jäävien tavoite-ikä tällä hetkellä on 63-65 v. Lisäksi joka päivä jää yli kymmenen nuorempaa työikäistä henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle (vuodessa siis n. 4.000 työikäistä). Ns. suuret ikäluokat jäävät vanhuuseläkkeelle muutaman vuoden sisällä. Tästä johtuen jokaisen työssäkäyvän tulee elättää itsensä lisäksi 1,2 henkilöä. Hurjia lukuja! Eläkeiän korottaminen ei siis ole tuulesta temmattua. Mitä jokaiselle meille kuuluu perustuslain mukaan: 1) kaikille on turvattava perustoimentuloturva PAPPIA KYYDISSÄ Mikä ärsyttää? HILJAISUUDEN TUHKAMESSU ke 13.2. (Varoitus: tämä juttu sisältää ärsyttäviä sanoja!) JAXUHALI on Helsingin Sanomien mukaan suomen ärsyttävin sana. Arvelen, että asian uutisoinnin jälkeen näitä haleja on jaeltu entistä enemmän. Osansa ovat saaneet avokit, isännät, maha-asukit ja kaikki muut rakkauspakkaukset. Jos yksittäiset sanat ovat ärsyttäviä, vielä ärsyttävämpää voi olla se tapa, jolla sanoista tuotetaan lauseita. Lässyttäminen, tekopirteys tai taitamaton slangin käyttö on todellakin ärsyttävää. Vaatekaapin sisällöstä tulee ärsyttävä, jos sieltä löytyy kenkulit tai paituli. Ruokaosastolla jukurtti on herättänyt ärtymystä erityisesti nuorisossa. Kaikkiruokaisena ve- getaristina koin kesällä pyytämättä ja yllättäen kauhunhetken, kun erään tilaisuuden emäntä kertoi, että kohta on tarjolla broiskua ja ranuleita. Ärsyyntyminen ei yleensä ole pienestä kiinni. Meissä jokaisessa asuu sisäinen ärrimurri, joka tarpeen tullen tai tarpeettomasti on valmiina kiihtymään nollasta sataan alle aikayksikön. Paras tapa ärsyttää muita on todennäköisesti olla oma aito itsensä. Jos sanat eivät riitä, voi turvautua ilmeisiin ja kehonkieleen. klo 19 Kannelmäen kirkossa. Taizé-lauluja. LAULETAAN YHDESSÄ -YHTEISLAULUTILAISUUS to klo 10 kirkolla seurakun- mäen Prisman alakerta) 3 v. täyttäneille ke klo 13?13.30 ja 16.30?17. Pyhän pilkahduksia askartelun, laulun ja leikin lomassa. Tied. lapsityönohjaaja Marjo Visa, p. 09 2340 3803. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 19.2. YHTEISVASTUU 2013 Auttaa yksinäisiä ja 5.3. klo 9. Ehtoollinen kirkon kappelissa. Aamiainen (1e) seurakuntasalissa. vanhuksia Suomessa ja Kambod?assa. ? Tulisitko lipaskerääjäksi tunniksi tai pariksi viikolla 11 Prisma Kannelmäen kauppakeskuksen tiloihin ma?pe klo 16?19 sekä la 10?14? Ilm. Nina Rajamäelle, p. 09 2340 3823, nina.rajamaki@evl.fi ? lue lisää netistä yhteisvastuu.fi LASTEN AVOIN KIRKKOHETKI ke 27.2. klo 10 kirkossa. Mahdollisuus ehtoolliseen. 19 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Tarjolla iltapalaa. Kysy lisää lastenohjaaja Sannalta, p. 09 2340 3861 MARIANPÄIVÄN PERHEMESSU su 17.3. klo 10 Kannelmäen kirkossa. Hammashoitoa ja erikoishammaslääkäripalveluja Kannelmäessä 24 vuotta Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki p. (09) 436 6390 Jari Ahlberg dos, EHL protetiikka ja purentafysiologia Jari Laitinen EHL suukirurgia, implanttikirurgia Birit Keva, yleishammaslääkäri Jaakko Partanen, yleishammaslääkäri Tuire Laitinen, suuhygienisti Sari Vuorinen, suuhygienisti TENAVATUOKIOT PAIKASSA (Kannel- tasalissa: 14.2. laulattamassa Kristiina Wahlstein ja 28.2. Laulaen ja liikkuen Kalevalan päivän merkeissä. Tuire Auhto ja Anne Myllylä. Kahvitarjoilu. PELI-ILTA PERHEILLE ti 5.3. klo 17.30? Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi kaen) kirkkoherranvirastosta ja Paikasta. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. HIIHTOLOMAVIIKON OHJELMAA tytöille ja pojille sekä nuorille. Ks. mestat.fi/mestat/kannelmaki NAISTEN ILLALLINEN su 10.3. klo 17? 19.30 Kannelmäen kirkolla isossa seurakuntasalissa. FM Ann-Christine Marttinen kertoo naisten tarinoita Aasiasta. Musiikkia Kaarina Ruusivirta, laulu ja Kari Härkönen, piano. Mukana myös Ulla Hyttinen, Heidi Metsälä, Aili Raitavuo, Nina Rajamäki. Illalliskortti 15 ? ovelta tai ennakkoon (25.2. al- HAKU KANNELMÄEN SEURAKUNNAN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄKERHOON lukuvuodeksi 2013?2014 on käynnissä. Ipkerho kokoontuu ma?pe klo 12?16 Maununnevan seurakuntakodilla, os. Juoksuhaudantie 37, p. 09 2340 3881 tai 09 2340 3891. Kerhossa tarjotaan välipala. Hinta on 80 ? / kk. Hakukaavakkeita saa Maununnevan seurakuntakodilta tai kirkkoherranvirastosta ja kouluista tai opetusviraston nettisivuilta. Täytetty hakukaavake palautetaan Maununnevan seurakuntakodille viimeistään 19.4. Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, www.facebook.com/kannelmaenseurakunta