• • Reilumman työelämän puolesta • Yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta • Heikomman puolella • Edullisempaa asumista kaikille • Kannelmäen terveysasema säilytettävä • Keskuspuiston ystävä • Lapsistamme ja vanhuksistamme täytyy pitää parempaa huolta • Päätetään yhdessä alueemme asioista Äänestä kuntavaaleissa alueelta oma ehdokas kaupunginvaltuustoon Petteri Auvinen www.petteriauvinen.fi | Helsinki ALUEEN OMA EHDOKAS! #kantsunkundi #luottamusmiesauvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja ja luottamusmies, Kaarelan SDP puheenjohtaja, Kaarela-Seuran hallituksen jäsen, Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsen, ammattiliitto Pron edustajiston jäsen sekä Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan aluejohtokunnan puheenjohtaja, STTK Ato Uusimaan jäsen No 5 12.5.2021 • 57. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.fi Pitäjänmäen ja Kannelmäen uudet paimenet Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Kantsun Sävel on mukana KAAREN KARNEVAALEISSA 19.5.-23.5. Katso tarjoukset kotisivuiltamme Tuija Salovaara on Länsi-Helsingin yhdyskuntatyöntekijä
• 2 12.5.2021
• 12.5.2021 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 9.6.2021 Aineisto toimitukseen 28.5. mennessä. SUOMALAISET ovat tottuneet viettämään pitkiä vapaita, mutta mitä se sellainen vapaa-aika oikein on? Länsimaisen käsityksen mukaan vapaa-aika tarkoittaa ansiotyön, opiskelun tai muun toimen ulkopuolista, etenkin rentoutumiseen ja virkistäytymiseen käytettävissä olevaa aikaa. Lomat ja ulkomaanmatkat laskettaneen vapaa-aikaan. Ennen vanhaan vapaa-aika tarkoitti jotain muuta kuin nykyisin. Yläluokalla, etenkin aatelistolla, tuppasi olemaan vapaa-aikaa loputtomasti. Vapaa-aika syntyi rahan ja omaisuuden kautta, sitä ei säädelty lain voimalla. Maanviljelijöillä saattoi olla talvisin vapaa-aikaa, mutta silloinkin puuhasteltiin yleensä jotain muuta tarpeellista, korjattiin vaatteita ja tavaroita, valmistauduttiin tuleviin töihin. Suuressa osassa maailmaa vapaa-aikaa ei tunneta. Monissa maissa ihmiset työskentelevät viikot läpeensä ilman vapaapäiviä tai lomia. Jopa USA:ssa vapaat ovat kortilla. Keskimääräinen maksettu kesäloma on kaksi viikkoa. Perjantaisin ei mennä mökille, joskus harvoin tehdään lauantai-sunnuntai irtiottoja kaupungin ulkopuolelle. Teollistuneessa Kiinassa keskiluokkaisen perheen vanhemmilla on yleensä sunnuntaivapaita, joita vietetään perheen kesken. Suomalaiset tekevät vapaa-ajalla yleensä jotain arjesta poikkeavaa: harrastavat, ulkoilevat, lukevat, katselevat elokuvia ja sarjoja, käyvät ravintoloissa, teattereissa, mökillä ja ulkomailla. Ehkäpä juhlivat ja nauttivat alkoholijuomiakin. Harrasteiden tarkoituksena on tuottaa mielihyvää. Puhutaan myös laatuajasta ja joutenolosta. Korona on pistänyt vapaa-ajan käsityksemme uusiksi. Työt ja vapaa-aika sekoittuvat nykyisin keskenään. Etätyö mahdollistaa eri toimintojen lomittamisen. Töiden lomassa tehdään hommia niin työnantajalle kuin kodin eteen, käydään välillä ulkoilemassa ja hoitamassa ostoksia. Töitä tehdään myös vapaa-ajalla, sillä työ on monilla liukuvaa. Ulkomaan matkailu on ollut vuoden verran jäissä, joten vapaa-ajanvietto keskittyy pääosin kotimaahan. Töitä saatetaan tehdä niin matkustaessa kuin mökiltä käsin. Pandemia on erottanut ihmiset toisistaan, joten vapaa-aikaa ei vietetä tällä hetkellä isoissa porukoissa. Se on myös aiheuttanut yksinäisyyttä, mikä ahdistaa monia. Yhteiskunnassa tuntuu olevan entistä suurempi tarve verkostoitumiselle ja vapaaehtoistyölle. Useille ikäihmiselle, ja miksei muillekin, vapaaehtoistyöstä on tullut harraste ja sitä kautta sekin voidaan kokea vapaa-ajan täytteeksi. Olemme kulkeneet pitkän matkan teollisuusyhteiskunnasta, jossa työpaikalla istuttiin tai seistiin kahdeksan tuntia putkeen ja jonka jälkeen työ jätettiin taakse ja alkoi vapaa-aika. Ehkäpä olemme palaamassa takaisin aikaan, jolloin ihminen ei erotellut työtä ja vapaata. Tulevaisuudessa työstä maksettava palkka lasketaankin luultavasti enemmän tulosten ja tarpeellisuuden kuin tuntien perusteella. Jotta voisimme olla onnellisia ja tuntea itsemme tarpeellisiksi, pitäisi ajanvietettä laskea sen laadun mukaan. Laatuaika on siis jotain, mikä tuottaa meille pitkäaikaista mielihyvää, ei lyhytaikaista. Sana ’vapaa’ on harhaanjohtava. ’Vapaa kuin taivaan lintu’ sanonta ei kerro totuutta. Lintu on hyvin vahvasti evoluutionsa kahlitsema ja tekee todellisuudessa pitkät päivät hommia kupunsa täyttämiseksi, eikä voi irtaantua roolistaan. Filosofiassa vapaus käsitetään negatiivisena ja positiivisena. Vapautena jostakin ja vapautena johonkin. Oma näkemykseni on, että suomalaisessa yhteiskunnassa kummatkin vapaudet ovat lisääntyneet, jopa siinä määrin, että monet kaipaavat niiden vähentämistä. Loputon vapaa-aika tekee meistä helposti laiskoja ja välinpitämättömiä ja elämä muuttuu tyhjäksi. Jotta voisimme saavuttaa sopivan tyytyväisyyden tason, on myös hyvä, että meillä on vapauksien lisäksi velvollisuuksia. Vapaaaika on huomattavasti nautinnollisempaa, kun olemme sen ansainneet. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Outo vapaa-aika Tuija Salovaara yhdyskuntatyöntekijä käytettävissänne Mikä yhdyskuntatyö? Kaupungin oman määritelmän mukaan yhdyskuntatyö on pitkäjänteistä vaikuttamista kaupunginosan kehittymiseen yhdessä asukkaiden, alueen yhdistysten, organisaatioiden ja viranomaisten kanssa. Yhteistyöverkostoissa ja asukaskohtaamisissa tartutaan alueilta nouseviin huoliviesteihin ja kehittämistarpeisiin, jotka eivät kuulu kenenkään tietyn viranomaisen tehtäviin. Otetaan selvää, minkä asteisesta häiriöstä tai ongelmasta on kyse ja onko asiaan yksittäistä tahoa, joka sen voi ratkaista tai hoitaako joku jo asiaa. Jos asian ratkaiseminen vaatii useampia tahoja, reagoi yhdyskuntatyö asiaan etsimällä ja saattamalla yhteen tahot, jotka voivat vaikuttaa asiaan. Yhdyskuntatyöntekijään voi ottaa yhteyttä, kun haluaa parantaa alueen viihtyvyyttä, turvallisuutta, hyvinvointia. Palvelua helsinkiläisille Tuija on pesunkestävä stadilainen ja toiminut neljä vuotta lännen yhdyskuntatyöntekijänä. Palvelu on tarkoitettu Helsingin kaikille asukkaille ja se kuuluu sosiaalija terveystoimialan vastuualueeseen. Palvelualueeseen kuuluvat Munkkiniemi, Haaga, Pitäjämäki, Kaarela ja Reijola. Tehtäväni on verkostoitua alueelle. Olen yhteyksissä alueen eri organisaatioihin ja yhdistyksiin, Tuija summaa. Tuija istuu Pohjois-Haagan sosiaalikeskuksen tiloissa Hopeatiellä, mutta jalkautuu tarvittaessa alueille tapaamaan eri ryhmien edustajia. Hommani keskiössä on alueellisen hyvinvoinnin edistäminen. Työskentelen eri toimijoiden kanssa yhteistyössä, kuuntelen asukkaiden huolia ja ideoita ja vien niitä eteenpäin. Yhteydenottojen pohjalta Salovaara pyrkii kokoamaan eri tahoja yhteen, välittää ja auttaa löytämään kontakteja, etsii yhteistyökumppaneita. Jos asukkaita hiertävät asuinalueella jotkin epäkohdat, voin viedä huolia eteenpäin virkamiesten pöytiin ilman turhaa byrokratiaa, Tuija sanoo. Erityisesti tehtäväni on olla avuksi silloin, kun asukkaat haluavat itse lähteä tekemään jotain asuinalueen viihtyvyyden ja naapuruston hyvinvoinnin eteen. Yhdyskuntatyöntekijän toimenkuvaan kuuluu monia samoja elementtejä kuin stadiluotsienkin tehtäviin, mutta yhdyskuntatyöntekijät ovat sosiaalipuolen ammattilaisia, heillä on kaikilla sosiaalialan koulutus. Työssä painotetaan enemmän erilaisiin asukkaiden hyvinvointiin liittyviin riskitekijöihin, joista kuullaan asukkailta, havaitaan itse alueella tai nähdään aluetilastoista. Kaupungilla on yhteensä viisi yhdyskuntatyöntekijää ja he työskentelevät aikuissosiaalityön organisaatiossa. Aluetyöryhmä Tuija vetää Kannelmäen alueverkostoa ja Malminkartanon ja Pitäjänmäen aluetyöryhmiä, jotka toimivat eri tahojen yhteistyöfoorumina. Aluetyöryhmän tehtävänä on verkostoida paikalliset toimijat yhteen, madaltaa yhteistyökynnystä ja saada tieto liikkumaan eri toimijoiden välillä, Tuija kertoo. Työryhmässä asukkaat, kolmannen sektorin toimijat, vapaaehtoistyöntekijät ja järjestöt kohtaavat kaupungin työntekijät. Verkoston kautta vaihdetaan kuulumisia ja saadaan ajankohtaista tietoa kehittämistoiveista ja syvennetään alueellista yhteistyötä. Yhdyskuntatyöntekijän Tuija osallistuu myös muihin tapahtumiin, kehityshankkeisiin ja poikkihallinnollisiin ohjausryhmiin kaupungin eri toimialojen kanssa. Asuinalueiden kehittämisessä on tärkeää rakentaa dialogia eri toimijoiden välille. Alueiden vetovoima, asukkaiden hyvinvointi, tyytyväisyys ja turvallisuuden tunne rakentuvat monista eri tekijöistä ja siksi kysymyksiä ratkottaessa mukaan tarvitaan kaikkia toimijoita ja pitkäkestoista suunnittelua niin sosiaalipuolen kuin kaavoituksen, rakentamisen, kaupunkiympäristön kehittämisen kuin viheralueiden kunnostuksen ja katujen valaistuksen parantamisen alueilla. Viesti asukkaille Tuija kannustaa asukkaita osallistumaan kaupungin eri kyselyihin aktiivisesti. Esim. Malminkartanon ja Kannelmäen aluesuunnitelmaa laadittaessa kuultiin asukkaiden mielipiteitä tarkkaan. Kaupunki haluaa panostaa alueiden viihtyvyyteen ja parantaa asumisen tasoa. Asemanseutuja kunnostetaan ja viheralueita kohennetaan asukkaiden toiveiden mukaisesti. Asukaskyselyiden vastaukset luetaan tarkkaan, joten niihin kannattaa vastata. Ja muistakaa äänestää kuntavaaleissa alueen oma ehdokas valtuustoon, jolloin saatte muutoksia nopeammin aikaiseksi! Tuija huikkaa. Tuijaan voi olla yhteydessä sekä pienien että suurien ideoiden kanssa. Minulla on yhteyksiä sekä mahdollisiin yhteistyökumppaneihin että kaupungin suunnittelijoihin. Osallistun ja jalkaudun mielelläni myös erilaisiin tapahtumiin. Käytettävissä ollaan! Teksti ja kuva: Jauri Varvikko Tuijaan voi olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse: puh. 09 3102 4031, 040 482 2679 tuija.salovaara@hel.fi Löydät Tuijan myös facebookista nimellä Tuija Salovaara Yhdyskuntatyöntekijä Sote Kaarela-Seuran ry:n SYYSKOKOUS (vuosi 2020) torstaina 17.5. klo 18 ja KEVÄTKOKOUS klo 18.45 Purpuripolun asukastila, Purpuripolku 6 Tervetuloa! Tuija Salovaara työskentelee Länsi-Helsingin palvelualueen yhdyskuntatyöntekijänä. Työnantajana toimii Helsingin kaupunki. Tuija edistää alueemme hyvinvointia.
• 4 12.5.2021 KAKARANA MINUA nauratti kovasti juttu talon vanhasta isännästä, joka käyttäytyi perin ikävällä tavalla. Hän joi viinaa, kiroili ja kiusasi piikatyttöjä tuijottelulla, riettailla eleillä ja sovinistisilla jutuilla. Oli siis törkymöykky pahinta lajia. Kyllästyneet kanssaihmiset pyysivät pitäjän papin puhumaan vaarille järkeä. Kuulkaapas vanhaisäntä, jos te jatkatte tuota rataa, niin ette tule pääsemään Taivaan iloihin. Vaari katseli uhmakkaasti sielunpaimenta ja totesi, ettei hän vanha mies enää mitään iloja tarvitse. Hänelle kyllä riittää, kunhan on lämmintä… Aikuisiällä minua on kiinnostanut erityisesti tunnettujen ihmisten touhut. Suuri idolini Elvis tarjosi ihmeteltävää. Hän syntyi äärimmäisen köyhään perheeseen Mississippin Tupelo -nimisessä pikkukaupungissa vuonna 1935. Elvis ei kärsinyt nälkää, koska perheen ravintoasiat olivat järjestyksessä seuraavasti. Elvis kävi aamulla heti auringon noustua polkupyörällään keräämässä tieltä yöllä yliajetut otukset. Tieltä löytyi oravia, opossumeja, hamstereita, sisiliskoja, sammakoita ja supikarhuja. Kissoista tai koirista eivät tiedot kerro. Yliajetuista otuksista äiti Gladys kokkasi perheelle herkullisen muhennoksen. Ruoka oli paitsi tuoretta niin myös ravitsevaa, proteiinia ja hivenaineita riitti. Näinpä Elviksestä kasvoi terve ja vanttera nuori mies. Huonoja harrastuksia ei ollut. Tuolloin ei roikuttu assoilla tai ostareilla. Musiikki täytti nuoren miehen ajan. Hengellinen musiikki kuten gospel, blues ja negro-spirituaalit olivat tuolloin muodissa ja jättivät jälkensä Elviksen myöhempään tuotantoon. Perhe oli muuttanut Memphisiin, joka oli Tupeloon verrattuna suuri kaupunki. Enää ei eväitä kerätty maantieltä. Elvis oli ahkera ja kunnollinen. Hän oli erittäin kiinnostunut kaupungin uudesta musiikista, rock and rollista. Vanhempi väki karsasti tätä musiikinlajia, mutta niin on aina ollut ja niin i tulee aina olemaan jatkossakin. Elvis oli erittäin kiintynyt äitiinsä. Hän päättikin yllättää äitinsä omalla levyllään. Hän oli nähnyt, että paikallisessa Sun-levy-yhtiässä sai tehdä omakustanteita muutamalla dollarilla. Kappaleen nimi oli Thats all right, Mama. Tapahtui jotakin uskomatonta. Oikea henkilö, Sam Phillips, kuuli levyn. Loppu on historiaa... Keskitynkin tässä mieluummin näihin ruokailuasioihin. Siis enää ei Gladys-äiti kokkaillut Elvikselle maukkaita muhennoksiaan. Hän ihastui uusien kavereittensa opastamana jenkkiläiseen roskaruokaan, hodareihin, hampurilaisiin ja sen semmoiseen. Useasti keikan jälkeen Elvis hyppäsi lentokoneeseensa ja kävi syömässä kavereidensa eli Memphis mafian kanssa vaikkapa New Orleansissa, koska sieltä sai erityisen maukkaita hodareita. Elviksellä oli oma suihkukone, Lisa Marie. Elvis paisui roskaruuasta välillä kymmeniä kiloja, joten oli rankka homma laihduttaa itsensä taas esiintymisasuihin sopivaksi. Elvis joutui olemaan jatkuvasti pakkodieetillä. Hän poti myös jatkuvaa obstipaatiota eli ummetusta. Nappeja nautittiin joka vaivaan. Niitä popsittiin laihtumiseen nukahtamiseen, heräämiseen, virkistäytymiseen. Tuskinpa hän itsekään tiesi, mitä kaikkea sitä oli tullut syödyksi. On helppo ymmärtää, mitä tästä hevostohtoroinnista seurasi. Terveys siinä meni. Eräänä ankeana elokuun aamuna Gracelandin kodissa vuonna 1977 tapahtui sitten grande finale. Taloudenhoitajan mukaan Elvis oli keikkunut ja ähkinyt vessanpytyllä toista tuntia. Ei tullut valmista. Se mitä tuli oli sydänpysähdys. Elvis kaatui pytyltä vessan lattialle. Mitään ei ollet enää tehtävissä. Ruumiinavauksessa Elviksen paksusta suolesta löytyi kymmenisen kiloa kivettynyttä fecesmassaa. Ei sellaiseen enää keikkuminen auta. Pikemminkin dynamiittia siinä tarvittaisiin. Olen mietiskellyt, kuinka Elviksen kohtalo olisi ollut vältettävissä. Elviksen olisi pitänyt vaihtaa kaveripiiriään. Yöt ovat nukkumista varten, aamulla herätään nukutun yön jälkeen terveenä ja pirteänä. Ei olisi liioin pitänyt syödä jenkkiläistä roskaruokaa vaan kuitupitoista ravintoa, kuten tohtori Kiminkinenkin opettaa. Kunnon ravintokuitua saa vaikkapa ruislimpusta. Elvis olisi voinut lennättää itselleen esimerkiksi Elannon häälimppuja. Niistä ei jukoliste, enää ruoka parane. Tai sitten kyllä, kuopiolaiset Hanna Partasen muikkukukot ovat ehkä vieläkin parempia. Näitä eväitä kun ihminen syö, niin ei tarvitse tehdä tyhjää reissua ulkohuoneeseen. Näitä kun olisi Elvis syönyt, niin hän eläisi ja esiintyisi edelleenkin. Näin jokunen vuosi sitten Musiikkitalossa 86-vuotiaan Tony Bennettin esiintyvän. Kyllä lähti ukosta ääntä ja homma kävi ... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Missisippin muhennos Kannelmäen ja Pitäjänmäen seurakunnissa puhaltavat uudet tuulet KANNELMÄEN ja Pitäjänmäen seurakunnissa on nyt uudet vastavalitut kirkkoherrat. Pitäjänmäellä pidettiin kirkkoherranvaalit helmikuussa ja seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi valittiin saman seurakunnan vt. kirkkoherra Maika Vuori. Kirkkoherra valittiin suoralla kansanvaalilla. Kannelmäen seurakuntaneuvosto valitsi puolestaan maaliskuussa seurakunnan pitkäaikaisen papin Virpi Koskisen uudeksi kirkkoherraksi. Nykyinen kirkkoherra Sakari Enrold siirtyy eläkkeelle 1.9. Virpi ja Maika eivät ole vielä virallisia kirkkoherroja, vaan heitä kutsutaan nimellä kirkkoherra electa, valittu. Kumpikin asetetaan virkaan tämän vuoden puolella, kun tuomiokapituli on vahvistanut valinnat. Valinnat nostavat kummankin seurakunnan johtoon roppakaupalla naisenergiaa. Muuttuuko jokin, kääntyykö kurssi? Miltä nyt tuntuu? Rento olo, reilusti intomieltä, vähän vielä pää pyörällä uskoako vai ei, Virpi ja Maika nauravat. Tuttuja kasvoja maaseudulta Niin Virpi kuin Maika ovat koulutukseltaan teologeja ja pappeja ja toimineet omissa seurakunnissaan pitkän tovin, mutta kumpikin on kotoisin muualta Suomesta. Virpi on syntynyt ja kasvanut Savonlinnassa. Isän työ vei perheen seitsemäksi vuodeksi Lappeenrantaan. Savolaisuus elää Virpissä vielä vahvana ja se myös kuuluu puheenparressa. Virpi muutti ylioppilasvuotena 1985 Helsinkiin opiskelemaan teologiaa. Sain opiskelija-asunnon Malminkartanosta ja perustin myöhemmin kodin Kannelmäen puolelle ja tulin vapaaehtoistyöhön Kannelmäen seurakuntaan, Virpi kertoo. Virpi tutustui puolisoonsa riparilla ja meni naimisiin 90-luvun alkupuolella. Perheeseen kuuluu kolme lasta, kaksi tytärtä ja poika, jotka ovat jo aikuisia. Miehen työ vei välissä kymmeneksi vuodeksi Keski-Suomeen Jyvässeudulle, josta palattiin vuonna 2004 joksikin aikaa Espooseen. Vuonna 2005 Kannelmäen kirkkoherra Sakari Enrold kutsui Virpin takaisin Kannelmäen seurakunnan hommiin. Sakke soitti silloiseen työpaikkaani, Soukan seurakunnan kirkkoherralle, ja sanoi, että sinulla on jotain minulle kuuluvaa... Virpi nauraa. Ja niinpä siirryin Kantsun seurakuntaan diakoniapapiksi. Keski-Suomi-invaasio Maika on kotoisin Muuramesta, Jyväskylän kupeesta. Myös hän muutti Helsinkiin opiskelujen perässä, vuonna 1992. Valmistuttuaan Maika siirtyi seurakuntapastoriksi Pitäjänmäen seurakuntaan. Työpaikka on pysynyt samana 17 vuotta. Viime syksystä lähtien Maika on toiminut Pitäjänmäen seurakunnan vt. kirkkoherrana ja tuurannut aiemminkin sijaisena edeltävää kirkkoherraa Arto Antturia , joka siirtyi muihin tehtäviin viime syksynä. Maikalla on myös kolme lasta, kaksi tyttöä ja poika, jotka hekin ovat jo kaikki aikuisuuden kynnyksellä. Somessa on puhuttu jo keskisuomalaisten naiskirkkoherrojen invaasiosta pääkaupunkiseudulle, sillä Munkkiniemen uudeksi kirkkoherraksi maaliskuussa valittu teologian tohtori Päivi Vähäkangas on myös Muuramesta! Kun tähän yhteyteen liitetään Virpin kymmenen vuoden Jyvässeudun pätkä, niin kuka tietää... Tasa-arvoa ja uusia tuulia Virpillä ja Maikalla on kummallakin samantyylinen tausta. He ovat kasvaneet seurakuntaan ja sen jumalanpalveluselämään yhteisön sisällä. Olen kirkon nainen ja omaan vahvan kristillisen identiteetin, Maika sanoo. Heidän nuoruudessaan kirkon valtajärjestelmä oli vielä hyvin miesvaltainen, naisia ei otettu niin vakavasti. Kolmessa vuosikymmenessä on tapahtunut suuri muutos. 1980-luvulla ei voitu kuvitellakaan, että äitejä nostettaisiin kirkkoherranvirkaan ja kirkon johtoon, Virpi kertoo. Papinvirka avattiin naisille kirkolliskokouksen päätöksellä vuonna 1986 ja ensimmäiset naiset vihittiin pappisvihkimyksessä vuonna 1988. Kun minä aloin opiskella papiksi, oletettiin, että olen miestä hakemassa. Naispapeilta edellytettiin paljon enemmän kuin miehiltä, Virpi jatkaa. Tämän päivän sanoja ovat tasaarvo, saavutettavuus ja esteettömyys. Kirkko ei voi pitäytyä vanhoissa käsityksissä ja malleissa. Myös meidän on osoitettava, että kykenemme näkökentän laajentumiseen yhteiskunnan mukana, Maika sanoo. Tietoista verkostoitumista Kumpikin kirkkoherra painottaa, että kirkon pitää olla avoin ja verkostoitua tietoisesti, olla yksi yhteiskunnan tärkeistä toimijoista. Jotta kirkko pysyisi mukana kehityksessä, on sen toimintaa pitänyt kehittää. Toimintakulttuurin muutos vaatii kaksisuuntaista toimintaa. Kirkon täytyy sekä tulla ulos että kutsua sisään, naiset sanovat. Seurakunnan pitää keskittyä yhteisöllisyyteen, vieraanvaraisuuteen, auttamiseen ja raikkaaseen viestintään, Maika sanoo. Mielestäni Kannelmäen kirkon Dösä, yhteinen liikkuva toimitila, kertoo paljon. Sen slogan on Yhteisellä tiellä, Virpi jatkaa. Kumpikin kirkkoherra haluaa, että seurakunnat toimivat asukkaidensa parhaaksi. Yhteydet koulumaailmaan ja muihin alueellisiin toimijoihin ovat tärkeitä. Lisää yhteistyötä Kirkon rahat vähenevät, joten seurakuntien pitää pyrkiä johdonmukaiseen yhteistyöhön keskenään ja antaa seurakuntalaisille mahdollisuuksia toimia. Pitää miettiä niitä asioita, mitkä yhdistävät ja miten niitä voidaan yhdessä kehittää. Hyvä esimerkki on seurakuntien välinen yhteisöruokailu ja olohuonetoiminta. Vapaaehtoiset ovat tässä olennaisessa osassa, he kannattelevat monia toimintoja, Virpi ja Maika sanovat. Yhteistyökuvioita on kehitelty mm. talousneuvonnan ja rippikoulujen osalta. Taantuuko kirkko, katoavatko jäsenet? Kumpikaan kirkkoherra ei usko kirkon maallistuvan liikaa. He ymmärtävät kyllä, että nykyajan ihmiset eivät niin välitä instituutioista, eivätkä välttämättä halua liian suurta sitoutumista. Uskomme, että hengellisyys kasvaa ja uskonnon merkitys nousee. Kysymys onkin siitä, miten saamme sanoitettua kristinuskoa todeksi niin, että kiinnostus pysyy, naiset sanovat. Milleniaalit ovat itsenäisiä, vapaamielisiä ja kasvaneet perinteistä irrallaan. Heille pitää osata tuoda asioita ja antaa heidän toimia itse, vaikuttaa. Virpi ja Maika eivät halua luopua perinteistä, sillä kirkolliset toimitukset, sakramentit, säännöllinen kokoontuminen pyhän ääreen, jumalanpalvelus elämänvoimana sekä ruKannelmäen ja Konalan seurakuntien uudet kirkkoherrat Virpi Koskinen (55) ja Maika Vuori (48) uskovat hengellisyyden ja yhteisöllisyyden kasvuun. Olen kirkon nainen ja omaan vahvan kristillisen identiteetin, Pitäjänmäen kirkkoherra electa Maika Vuori sanoo.
• 5 12.5.2021 Toimintakykyinen hallitus jatkaa EDUSKUNNAN vaalikausi on puolivälissä ja hallitus pohti toista viikkoa puoliväliriihessään miten jatketaan toiset pari vuotta. Hallituksessa on vaihtunut pääministeri ja muitakin ministereitä. Kahden hallituspuolueen puheenjohtajakin on vaihtunut. Hallituksen johtavaan naisviisikkoon tuli muutos, kun vasemmistoliiton puheenjohtajan jäädessä äitiyslomalle sijaiseksi tuli miespuolinen varapuheenjohtaja. Alkuperäistä Antti Rinteen johdolla laadittua hallitusohjelmaa on pyritty toteuttamaan covent-19 pandemian aiheuttamien rajoitusten puitteissa. Koronavirus on hallinnut tilannetta jo toista vuotta. Ulospäin ja varsinkin median välittämänä on kansalaisille muodostunut kuva, että ministereiden aika kuluu viikosta toiseen miettiessä ja valmistella uusia lakeja ja päätöksiä mitä rajoituksia ihmisten liikkumiseen, työhön, koulutukseen, kulttuurija liikuntaharrastusten osalta sekä jopa läheisten tapaamiseen on tautitilanteen vuoksi kussakin tilanteessa noudatettava. Koronatilanteen hoidossa hallitus ja koko Suomi, kansalaisyhteiskuntamme on selviytynyt varsin hyvin verrattuna monien muiden maiden tilanteeseen. Terveydenhoitomme kesti kokeen. Mutta pandemian voittamiseen tarvitaan kuitenkin kansalaisten selvän enemmistön rokottamisesta. Tavoite 70 prosenttia aikuisväestön rokottamisesta on kansainvälisten toimitusvaikeuksien vuoksi viivästynyt. Osittain tässä on politiikkakin vaikeuttanut tilannetta. Kun suurimmat rokotteiden tuottajamaat USA ja Britannia päättivät aloittaa kansalaistensa rokottamisen ensisijaisesti, niin muut maat joutuivat odottelemaan tilaustensa kanssa. Toisaalta suurvaltapolitiikka vaikutti siihen, että monet maat, myös Suomi, viivyttelivät neuvotteluissaan Venäjän kanssa, jonka rokote tuli ensimmäisenä käyttöön ja joka tarjosi muille yhteistyötä tuotannon järjestämisessä. Ilmeinen taustatekijä tässä oli lännen taloudelliset ja poliittiset sanktiot. Siksi ei haluttu turvautua Venäjän apuun tässäkään vaikeassa tilanteessa. Talouden osalta tilanteemme on kohtuullisen hyvä. Joillakin teollisuuden aloilla jopa ennakoitua huomattavasti parempi. Kunnallisvaalien lähestymisen kannalta on hyvä uutinen, että hallituksen toimenpiteet ovat jopa parantaneet kuntien taloutta. Silti suuri ongelma on ennen muuta työllisyystilanteen huonontuminen koronapandemian vuoksi. Hallituksen toive, että työmarkkinajärjestöt olisivat keskinäisissä neuvotteluissaan löytäneet yhteisesti hyväksyttävän ratkaisun työllisyystilanteeseen ei ole tuottanut tulosta. Vastakkain on työnantajapuolen ja työntekijäjärjestöjen erilainen talouspoliittinen linja. Työnantajien tavoitteena on kustannussäästöt yhteiskunnan tuella verotuksen kautta, palkka-, liikenneja energiakustannusten sekä sosiaalimenojen osalta. Nykyinen hallitus tyrmäsi jo hallitusohjelmassaan edellisen perusporvarillisen hallituksen tavoittelemat kustannussäästöt työttömyyskorvausten ja sosiaalimenojen supistamisen avulla. Kaikesta huolimatta hallitus on kuitenkin jatkanut ohjelmansa mukaisesti valmisteluja soteuudistuksen toteuttamiseksi, koulutuksen parantamiseksi ja oppivelvollisuus ikärajan korottamiseksi. Ne ovat pitkän tähtäyksen tavoitteita, jotka luovat pohjan työtekijöiden aseman parantamiselle ja työnsaannin varmistamiselle nopeasti muuttuvassa talousja tuotantoelämässä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys työajan lyhentämisestä ja sen vaikutuksesta työntuottavuuteen ja työntekijöiden terveyteen ja työkyvyn säilymiseen pitempään. Erityisesti jatkuvassa nelivuorotyössä työskentelevä terveydenhoitohenkilökunta on valittanut työuupumustaan. Monet ovat harkinneet uralta poissiirtymistä. Jatkuva henkilökunnan riittämättömyys lisää näitä paineita. Yleisesti on kiitelty terveydenhoitohenkilökunnan uutteruutta ja sitkeyttä. Tämä tuo mieleen vanhan vitsin kolmesta turhasta, joista yksi on johtokunnan kiitos ilman palkankorotusta! (Ne kaksi muuta nunnan nännit ja paavin pallit voimme unohtaa, niillä ei täällä Suomessa ole muutenkin merkitystä) Vapunpäivää vietettiin toista kertaa virtuaalisesta. Työaika kysymys nousi mieleeni senkin vuoksi, että 130 vuotta sitten Amerikan ja Euroopan työläiset viettivät ensi kertaa yhteistä mielenosoituspäivää lähimmän yhteisen tavoitteen yleisen lakisääteisen kahdeksan tunnin työpäivän saavuttamiseksi. Suomessa se saavutettiin 30 vuotta myöhemmin vuonna 1920 sisällissodan jälkeen. Eikö olisi jo aika vaatia uutta työaikalakia, jota voitaisiin aloittaa toteuttaa siirtymälle 6 tunnin työjaksoihin jatkuvassa vuotyössä. Oiva Björkbacka Pitäjänmäen ja Kannelmäen seurakuntien uudet kirkkoherrat Maika Vuori ja Virpi Koskinen ovat tuttuja toisilleen jo vuosien takaa. Yhteistyö sujuu mainiosti. kous kantavana elementtinä ovat tärkeä osa uskoa. He toivovat, että ihmiset uskaltaisivat jälleen sitoutua. Haluan, että kirkon avoimet ovet kutsuvat yhä edelleen tekemään hyvää, Maika sanoo. Seurakunnan tehtävänä on osoittaa, että se ottaa mukaan yhteisöön, jakaa surun ja ilon, Virpi sanoo. Yhteisöllisyyden uusi tuleminen Korona-aika on muuttanut ihmisten käsityksiä ja toiveita. Meille on tullut paljon uusia vapaaehtoisia, kirkkoherrat kertovat. Ihmiset haluavat tällaisina aikoina tuntea itsensä tarpeellisiksi. Virpi ja Maika sanovat, että kirkon pitää kuulla, tunnistaa ihmisten yhteisöllisyyden tarve ja tarjota mahdollisuuksia sen toteuttamiseen. Moni kaipaa heimoa, mihin kiinnittyä, riippumatta siitä, mistä juuresta hän on kasvanut, naiset sanovat. Paavalilaisittain ajatellen kirkko on Kristuksen ruumis. Kristus sen pää ja me kristityt olemme sen ruumiinjäsenet: jokainen on erilainen, jokainen itsenään ja tehtävässään olennainen ja tärkeä. Kannelmäen ja Pitäjänmäen seurakuntiin on viime kuukausina tullut lisää uusia jäseniä, aikuisrippikoulujen määrä on kasvanut. Suuntaviivoja Virpi ja Maika ovat suunnitelleet omille pesteilleen ja seurakunnilleen suuntaviivoja ja tavoitteita tulevaa silmällä pitäen. Seurakunnan toiminnan kärkenä ovat auttamistyön eli diakoniatyön vahvistaminen ja tavallisten ihmisten innostaminen osallisuuteen seurakunnassa. Länsi-Helsinki on täynnä hyväsydämisiä ihmisiä. Haluamme heidät mukaan toimintaa, Virpi sanoo. Seurakunta haluaa tarjota alustan ja sillan ihmisille. Kummallakin kirkolla on hyvä sijainti. Toivomme, että ihmiset voisivat tulla sisään matalalla kynnyksellä, erilaisin odotuksin, Maika sanoo. Seurakunnat jatkavat yhteistyötä yhteisöruokailun suhteen. Ruoka liikuttaa, naiset toteavat yhdestä suusta. Kumpikin painottaa jumalanpalvelusten ja messun merkitystä. Koronan aiheuttamat kokoontumiskiellot ovat estäneet ihmisiä tulemaan fyysisesti yhteen, mutta he eivät näe asiaa vain negatiivisena. Etäyhteydet ovat mahdollistaneet myös uusien ihmisten osallistumisen. Suoratoistettuihin jumalanpalveluksiin on osallistunut ihmisiä aina ulkomaita myöten, Virpi hehkuttaa. Jalkautumista alueille painotetaan. Yhteisellä tiellä sloganilla varustetun Dösän avulla saavutetaan uusia ihmisiä uusilta asuinalueilta. Kannelmäen kirkko on luonnollinen katedraali, soiva kehto musiikille, joten musiikillisia illanviettoja tullaan lisäämääm, Virpi sanoo. Myös etsivää rippikoulutyötä jatketaan, eli ihmisiä kutsutaan rippikouluun. Jokaisesta lampaasta pidetään huolta. Järjestetään vaikka yksityisja erityisripareita. Olen tarvittaessa soitellut ihmisten perään, kertoo Virpi topakasti. Perhe keskiössä Maika haluaa painottaa vahvan varhaiskasvatuksen merkitystä Pitäjänmäen seurakunnan arjessa. Muskari jatkuu, etänä ja uusin keinoin. Perheaihe on tärkeässä roolissa. Pyrimme kutsumaan olkkariin ja yhteiseen ruokapöytään, tukemaan ja vahvistamaan, hyvää arkea. Kumpikin kirkkoherra haluaa tuoda arjen rinnalle myös pyhän merkityksen. He toivovat, että perheet antaisivat pyhäpäivälle sen arvon mikä sille kuuluu, sunnuntai kirkolla ajatuksella. Haluamme kaikki mukaan messuun. Sen läpikäyminen on tärkeää koko perheelle... Voitaisiin järjestää erityismessuja... Virpi ja Maika innostuvat... Viestintää ei pidä unohtaa... Viestintää pitää kehittää... Aletaanko kirjoittaa Tanotorveen vakipalstaa...? Joo, ja ei unohdeta lauluiltoja, ja Laulun tarina -iltoja. Väki säveltää ja kirjoittaa lauluja... Niin ja kulttuuri-illat... Meillä on hyvät tilat... Ja voitaisiin järjestää Virsija viini-iltojakin... Teksti ja kuvat: Jauri Varvikko Pirkkolan uuden liikuntahallin pysäköintiä varten on löytynyt ratkaisu, jonka myötä pysäköintialueeksi aiemmin osoitettu metsikkö Keskuspuistossa säilyy. Suunnitelman mukaan pysäköintipaikat toteutetaan Pirkkolantien vieressä olevan rullaluisteluradan paikalle, jota jo nykyisin käytetään talvisin pysäköintiin. Rullaluistelijoille rakennetaan korvaava rata Kivikkoon. VOIMASSA OLEVAN asemakaavan mukaan Pirkkolan liikuntahallin pysäköintipaikat on ollut tarkoitus toteuttaa niin, että nykyistä uimahallin pysäköintialuetta laajennettaisiin. Suunnitelman toteuttaminen kuitenkin tarkoittaisi, että tulevalla pysäköintialueella olevat puut pitäisi kaataa. Jotta puita ei tarvitse kaataa, kaupunki suunnittelee pysäköintialueelle uutta sijaintia etelämpää Pirkkolantien varrelta. Paikalla sijaitsee nykyisin asfalttikenttä, jota käytetään kesäkaudella rullaluisteluun ja talvisin pysäköintiin. Kaupungin liikuntapalveluiden suunnittelijat ovat todenneet, ettei rullaluisteluradan säilyttäminen Pirkkolassa ole välttämättömän tärkeää, vaan vastaava rata voidaan tehdä muualle. Korvaava rullaluistelurata on suunnitteilla Kivikon liikuntapuistoon. Rullaluistelukäytöstä poistuvalle kentälle kaavaillaan 124:ää ympärivuotista pysäköintipaikkaa. Ne palvelevat Pirkkolan liikuntahallin lisäksi liikuntapuiston muita käyttäjiä. Pirkkolantien suuntaan on tarkoitus rakentaa tonttiliittymä ulosajoa varten. Jotta rullaluisteluradan kenttä voidaan muuttaa pysyvästi pysäköintialueeksi, pitää asemakaavasta tehdä poikkeamispäätös. Kaupunki on aloittanut sen valmistelun. Valmisteluun sisältyvästä lähinaapurien kuulemisesta tiedotetaan tarkemmin kentän seitsemälle lähinaapurille, Pirkkolan Omakotiyhdistykselle ja Seurakuntayhtymälle. Pysäköintialueen tulevaa sijaintia suunnitellaan kaupungin aloitteesta. Pysäköintialueen suunnittelu ja sijainti eivät vaikuta Pirkkolan liikuntahallin rakentamisen aikatauluun. Liikuntahallin rakentaminen on alkanut tänä keväänä, ja se on tarkoitus avata käyttöön kesällä 2022. Pirkkolan liikuntahallin rakennuttamisesta ja toiminnasta vastaa Pirkkolan liikuntahalli Oy, jonka taustalla on Lattiaa Liikkujille ry yhteistyökumppaneineen. Yhdistyksen tavoitteena on lisätä voittoa tavoittelemattomasti liikuntatiloja urheiluseurojen sekä lasten ja nuorten käyttöön. Pirkkolan liikuntapuiston käyttäjille suunnitellaan pysäköintialuetta Jokaisesta lampaasta pidetään huolta. Tarvittaessa soittelen ihmisten perään, kertoo Kannelmäen kirkkoherra Virpi Koskinen topakasti.
• 6 12.5.2021 EDELLEEN SITÄ VAIN ODOTELLAAN maailman aukenemista. Kovasti ihmetellen mennään kohti uutta normaalia vaikkakin toiveena olisi saada se vanha, normaali elämä takaisin. Kaikki olisi ihan niin kuin ennenkin. Tietenkin tiedän, että kaikki muuttuu koko ajan eikä mitään muutosta voi pysäyttää. Suurlähettiläät-bändi kyseli aikanaan kuka voisi kellot seisauttaa? Mutta totta puhuen, en todellakaan halua kellon seisahtuvan tähän hetkeen. Tähän epävarmaan heleään kevääseen, jossa tekisi mieli rentoutua, mutta ei ihan voi. Kevääseen, jossa etätöiden jälkeen siirrytään vapaa-aikaan kulkematta lähtöruudun kautta ulos? Kevääseen, jossa päivät seuraavat toisiaan niin samanlaisina, että ajantaju katoaa ja meneillään olevan päivän päivämäärä on katsottava päivän Hesarista. Kevääseen, jossa päivät ovat ikuista leijonanmetsästystä. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi kiertää. Täytyy mennä läpi. Minähän menen läpi. Olen rohkeasti lähtenyt mukaan erilaisiin etävirityksiin töissä ja vapaa-ajalla, tavannut ystäviä kävelylenkkien merkeissä, ja istunut metsikössä ryystämässä termarista kahvia. Ja soitellut maratonpuheluita niin kuin joskus muinoin tein, lankapuhelimen aikaan. Nyt vain ei ole sellaista erillistä puhelinpöytää, jossa puhelimen vieressä lepää kynä ja lehtiö, valmiina vastaanottamaan sekä tärkeät viestit että ties mitkä tajunnanvirran tuomat symbolit, joita antoisan pitkän puhelinkeskustelun aikana syntyvät. Entisaikaan puhelinlehtiöni olivat puhelun jälkeen täynnä spiraaleja, rauhanmerkkejä, nuottiavaimia sekä savupiipullisia mökkejä. Erityispitkän puhelun aikana saattoi talon viereen tulla polku, jolla istui kissa. Ei, nyt kuljen puhelin kädessä kävelyllä ja puhua pulputan samalla kun röntgenkatseeni tarkentuu läheisen hevostallin hevosiin. Kotona puhelimen soidessa kuljen ympäri taloa puhelin kädessä, puhellen kiihkeästi ja samalla toisella kädellä huitoen kiivaasti ilmaa kapellimestarin tapaan. Poikkeukselliset ajat ovat muuttaneet myös tapaa olla ystävien kanssa. Erään rakkaan ystävän kanssa luuhasimme ennen kulttuuritapahtumissa. Konsertteja, teatteriesityksiä, runoiltoja, kaikki kävi! Pidimme yhteyttä lähinnä lyhyillä tekstiviesteillä, joissa sovittiin tapaamispaikka ja -aika. Ystävyydestämme on poikkeusaikana tullut syvempää ja entistä läheisempää. Olemme nimittäin alkaneet sekä puhua maratonpuheluita että tapaamaan etänä kirjoitustreffien parissa. Eipä siistiä! Niin me sitten tapaamme kerran viikossa etäyhteydellä, kamerat auki ja kynät terävinä. Omistamme molemmat kasapäin kirjoitusoppaita, joista tapaamisemme aikana teemme muutaman kirjoitusharjoituksen ja sitten luemme aikaansaannokset toisillemme. Tai kirjoitamme molemmat tunnin aikana omia tekstejämme, joita luemme toisillemme, mikäli ne ovat sellaisessa kuosissa, että niitä voi jo arastelematta näyttää toiselle. Ja miten hienolta nämä kirjoitustreffit tuntuvatkaan! Kun näen ystäväni tietokoneen ruudulla innostuneena muistivihko ja kynä valmiina tajuan, että kaikki on ihan hyvin. Hän on siellä, muka kaukana, mutta niin lähellä. Lyhyen kuulumistenvaihdon sinkautamme itsemme mielikuvitusmaailmojemme pariin. Sen yhteisen tunnin jälkeen olo on innostunut. Jes, kirjoitin tänään muutakin kuin kauppalistan! Jes, ystäväni on ihan yhtä fiiliksissä kuin minäkin näistä kynäniekkailuista. Jes, energia tarttui ruudun toiselta puolelta! Sitten vain pikaiset moikkailut, ruutu pimeäksi ja kumpikin pölähdämme takaisin perhearkeemme. Välttämättä kukaan perheestäni ei edes huomannut, että olin poissa. Mutta minä olin, ehdin käydä tunnissa tosi monessa eri ajassa ja paikassa. Ja palasin takaisin, rentoutuneena ja uusin ajatuksin. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Vaihda passi kynään ja muistivihkoon OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Suomen suurin Prisma, Prisma Kaari Kannelmäki on laajentanut polkupyörävalikoimaansa, ja avannut kaivatun huoltopisteen myymälän yhteyteen. Tulevalla kaudella polkupyörämyyntiin odotetaan reilua kasvua, ja etenkin kotimaiset sähköpyörät tulevat nousemaan kesän hittituotteiksi. PRISMA KAARI on laajentanut polkupyöräosaston palvelutarjontaa avaamalla uuden huoltopisteen myymälään. Huoltopiste vastaa asiakkaiden toiveisiin hankkia polkupyörän tarvitsemat huollot polkupyöräoston yhteydessä. Myymälän pyörävalikoima on kasvanut yli 250 eri malliin, ja tarvikevalikoima on täydentynyt varaosilla ja työkaluilla. Olemme rekrytoineet huoltopisteelle uutta henkilökuntaa, ja pystymme nyt huoltamaan kaikki polkupyörämerkit. Uusi huoltopiste mahdollistaa polkupyörän oston yhteydessä myytävät huollot, joiden avulla myös polkupyörän elinkaari pitenee, Prisma Kaaren käyttötavarakaupan päällikkö Päivi Valtonen toteaa. Huoltopiste tarjoaa käyttöönottoja kausihuoltojen lisäksi myös laajempia täyshuoltoja. Myymälän henkilökunta antaa myös vinkkejä omatoimisia huoltoja varten, ja neuvoo tarvittavien työkalujen ja varaosien hankinnassa. Varaosien lisäksi Kaaresta löytyy myös kattava valikoima pyöräilykypäriä ja -tarvikkeita. Sähköpyörien kysyntä jatkaa kasvua Sähköpyörien kasvava kysyntä on huomattu myös Prismassa, ja valikoimasta löytyy tällä hetkellä noin 20 erilaista sähköpyörämallia. Pyörämyynti käy juuri nyt kuumimmillaan, ja lisää tavaraa saapuu jatkuvasti myymälään. Kuluvalle kaudelle odotetaan merkittävää myynninkasvua, ja Prisman myynnin uskotaan kasvavan markkinaa nopeammin. Kaaren valikoima on laajentunut uusilla malleilla, ja koko polkupyörävalikoimasta löytyy nyt yli 250 erilaista vaihtoehtoa aina kaupunkipyöräilystä vaativampaankin ajoon. Viime vuosien aikana sähköpyörien kysyntä on kasvanut tasaisesti, ja uskon, että tämänkin kesän hittituotteina tulevat olemaan kotimaiset Hangossa valmistetut Helkamasähköpyörät, kertoo Prisma-ketjun ryhmäpäällikkö Tommi Korhonen . Verkkokauppa tukee kivijalkakauppaa, polkupyörän valintakone auttaa valinnassa Polkupyörää valittaessa toivottujen ajo-ominaisuuksien lisäksi myös pyörän kokoon kannattaa kiinnittää huomiota. Etenkin lastenpyörissä valinnanvaraa löytyy, ja eri vaihtoehtoja on reilusti kaikenikäisille pyöräilijöille. Osastolta löytyy erillinen pyörien ominaisuuksien vertailua helpottava digitaalinen valintakone, jonka avulla pyörän voi myös tilata prisma.fi-verkkokaupasta kotiovelle kuljetettuna, Valtonen kertoo. Valtonen suosittelee asiakkaita tutustumaan pyöriin yhdessä henkilökunnan kanssa. Oston yhteydessä myyjät opastavat pyörän käyttöönotossa, sekä kertovat pyörän tulevista huolloista. Palvelevan ostokokemuksen lisäksi tavoitteena on myös pidentää pyörien elinkaarta erillisen ostajan muistilistan avulla. Huoltovinkkien ohella asiakkaille tarjotaan mahdollisuus ostaa pyörän kausitai laajemmat täyshuollot samalla asiointikerralla. Suomen suurin Prisma avasi polkupyörien huoltopisteen Prisma Kaari on laajentanut polkupyöräosaston palvelutarjontaa avaamalla uuden huoltopisteen myymälään. Konalan Sortti-asemaa remontoidaan 17.–23.5. Asema on kiinni koko viikon. Muut Sorttiasemat palvelevat arkisin kello 7–21. HELSINGIN SEUDUN ympäristöpalvelut HSY uudistaa Konalan Sorttiaseman pihan asfaltoinnin ja viemäröinnin päivitetyn ympäristöluvan mukaiseksi. Ympäristölupa edellyttää remontin toteuttamista, jotta viikonloppuaukioloja voidaan jatkaa. Konalan Sortti-asema on remontin jälkeen auki normaalisti arkisin ja viikonloppuisin, kertoo Sortti-asemien toimintovastaava Eetu Keinänen HSY:sta. Neljä Sortti-asemaa on auki normaalisti Muut neljä Sortti-asemaa palvelevat asiakkaita normaalisti arkisin kello 7–21. Asiakkaat voivat hyödyntää eSorttia ja maksaa jätekuorman ennakkoon. Myös asemilla olevien itsepalvelulaitteiden käyttö nopeuttaa asiointia ruuhkatilanteissa. • Kivikon Sortti-asema, Helsinki • Ruskeasannan Sortti-asema, Vantaa • Jorvaksen Sortti-asema, Kirkkonummi • Ämmässuon Sortti-asema, Espoo Sortti-asemilla jatketaan asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden vuoksi asiakasmäärän rajoittamista. Jätteiden lajittelualueella voi olla vain tietty määrä ihmisiä kerrallaan, mikä tarkoittaa sitä, että asemilla saattaa olla jonoja. Sortti-asemilla käynti kannattaa ajoittaa aikaiseen aamuun tai iltaan, jos se vain on mahdollista, sillä tuolloin niillä on vähiten ruuhkaa, toteaa Eetu Keinänen. eSortti-palvelussa jätekuorman voi maksaa ennakkoon eSortissa voi kirjata ja maksaa jätteet ennakkoon, valita maksutavaksi laskun sekä tunnistautumalla tarkastella ja hallinnoida asiakastietoja. Yritysasiakkaat voivat käyttää eSorttia vain suomi.fi-tunnistautumista käyttäen. Palvelussa voi myös luoda Sortti-kortin suomi.fi-tunnistautumista käyttäen. Sortti-kortti on asiakaskortti, joka mahdollistaa itsepalvelulaitteiden käytön. Itsepalvelulaitteiden käyttö nopeuttaa ja helpottaa asiointia Sortti-asemalla. Asiakkaat ovat ottaneet eSortti-palvelun ja itsepalvelulaitteet jo käyttöön. Itsepalvelulaitteita ja eSorttia käyttää 20 prosenttia asiakkaista, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen . Lisätietoja Eetu Keinänen, p. 050 383 2646, eetu.keinanen@hsy.fi. Konalan Sortti-asema on suljettu remontin vuoksi viikon toukokuussa ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi
• 7 12.5.2021 Lähiluonnon ja kansallispuistojen arvo vain nousee, kun niiden terveyshyödyistä tulee uutta tietoa. Lisähaasteen tarjoaa korona. Kaupunkien on syytä säästää sekä luontoa että kustannuksia – ja saada asukkaat voimaan hyvin. Kestävä kaupunki -hanke alkoi 2019 ja jatkuu vuoteen 2023. Ideoita voi vapaasti hyödyntää. Kuntoutussäätiössä on jo innostuttu. Aistipolkua Malminkartanoon ideoi etänä opiskelijaryhmä yhdessä asukkaden kanssa. Aistihuone on jo ollutkin Kannelmäen palvelutalossa. ETÄSEMINAARISSA maaliskuussa Kestävä kaupunki -hankkeitaan esittelivät Espoo, Lahti, Ii, Oulu, Jämsä ja Lapua. Tamperelainen Villi vyöhyke / Wild Zone -yritys oli havainnut Vuosaaren täyttömäen rikkaaksi luontokohteeksi, joten se voisi kenties tulla tutkimaan myös Malminkartanonhuippua. Purkurakennusten betonista liukenee maaperään kalkkia, niinpä kaatopaikoilla viihtyvät uhanalaiset kasvit, ne joiden elinpiiriä tiivistyvät kaupungit ja paljaaksi niitetyt tienpientareet ovat kaventaneet. Ketoja ja niittyjä enää harvoin näkee, mutta niitä voi istuttaa niin kuin puita – joita OmaStadi-hankkeessa ehdotetaan Kannelmäen Sitratorille siinä kuin yleisönosastoissa Elielinaukiolle. Hollannissa Arnheim torjuu sään ääri-ilmiöitä antamalla asukkaille rahaa puutarhatöihin ja poistamalla tarpeetonta asvalttia kukkien tieltä (HS 6.4.). Hiilineutraalius siellä on tavoitteena vuonna 2050, Suomessa jo 2035. Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke), kaupunkien ja yritysten yhteistyönä se voi onnistua. Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on jo kokeiltu leikkien, pelien ja nuotiopiirien avulla luoda tiimihenkeä. Sairaalassa mietitään luonnon terveysvaikutuksia: tuolien käsinojiin voisi luoda sammalen tuntua, niin piikitysjännitys helpottuisi. Espoossa Keran entisen logistiikkakeskuksen alueelle rakentuu vertikaalivihreää moduulien avulla – eli kattoja parvekeviljelyllä. Se on jo tuttua Malminkartanossa, erityisesti Erskinen korttelissa. Nyt ideaa hyödyntää Innogreen (joka koettaa Mätäjoen ylittävän Kehä I:n sillan alla kerätä saasteita kasviseinän avulla). Asukasyhteistyöllä Kerassa on perustettu pörriäispuisto koulun pihalle ja pidetty Viherpysäkin sadonkorjuujuhlia. Osterivinokkaita kasvatetaan, permakulttuuria tutkitaan. Lahdessa tehdään Terveyspolku Päijät-Hämeen keskussairaalan viereen. Idea hyödyntää Ruotsin Alnapissa toteutettua Sydänpolkua, jonka avulla kotoutetaan maahanmuuttajia. Taidepuutarha Iin Lähde aktivoi työttömiä nuoria. Se onnistui ylittämään ”siilorajat” eli kunnan toimijoiden, yritysten ja taiteilijoiden sektorit. Kesällä juhlittiin Mud Womania, äiti maasta rakennettua veistosta. Talveksi luodaan taideluistelupolku. Laitumia, tarinoita Luistelupolku on mielessä myös Jämsässä, jos tekninen toimi tulee mukaan. Siellä mindfullnes-tyylinen Aistipolku jokilaaksossa on avoinna myös matkailijoille. Voi hyödyntää kylttejä, QR-koodeja ja korttipakkaa. Tuulikello puunrungoista on luvassa soitinpuistoon, jossa kulkee jo tasapainopolku (14 kohdetta). Linturetkiä järjestetään, paikallisia tarinoita kerätään opetustoimen ja koulujen kanssa. Kannelmäessä Urkupillintien palvelutalon ennen koronaa tehtyä aistihuonetta voisi kenties laajentaa ulos, ainakin sisäpihalle? Lapualla perustetaan laitumia joutomaille, seminaarissa ei kuitenkaan mainittu, tuleeko niille eläimiä. Malminkartanossa toimi ennen 1990-luvun lamaa pieneläintarha. Talli on jäljellä, joten kenties kanat, possu ja poni saadaan vielä takaisin – tai kenties kannattaisi hankkia vuohi? Se kitkisi radanvarsia, joiden viherhoidon kaupunki on koettanut ulkoistaa. Vuohi kenties päihittäisi meidät mummot, jotka kiskomme pujoja ja ohdakkeita istutusten juurilta ja istutamme sipulikukkia aukion reunalle kaupungin vapaaehtoistyön budjetin avulla. Starasta saatiin hortonomi työnjohtajaksi. Kausityönjohtaja, viheraluemestari ja kulttuuritoimi ovat Lapualla yhdistäneet voimansa luodakseen erityisryhmillekin ulkoilualueita. Muistisairaille on paikkoja joissa kertoilla menneistä. Taiteilija Antti Hintsa on kerännyt kyläseuran muistoja talteen. Matalan kynnyksen työpajoissa kokemukset omasta historiasta yhdistyvät tietoon asuinympäristöstä ja sen erilaisista ihmisistä. Karttoja piirretään rakennustoimen avulla. Kuntoutussäätiön projektiin osallistujat tulevat Kangasalta, Tampereelta ja Vantaan Jokiniemestä. Paraikaa ennalta ilmoittautuneet kokeilevat Aistipolkua etäohjauksen avulla, jatkossa sen avulla kehitetty korttipakka ja kartta avautuvat muillekin. Ylläpito ja huolto tärkeää Luken tutkija Liisa Tyrväinen on huomannut, kuinka ihmiset kokevat luonnossa jo ruuhkaa, kun covid-19 nosti kansallispuistojen lisäksi viheralueet (ja parkkipaikat) suosioon. Jo 15 minuuttia luonnossa tarjoaa voittamattoman monipuoliset vaikutukset. Lähiluontoon olisi hyvä olla kotiovelta vain 300 metrin matka. Tiiviin rakentamisen ekologiset vaikutukset voivatkin osoittautua illuusioksi, jos ihmiset lähtevät autoillen kauemmaksi ulkoilemaan, Tyrväinen varoitti. Väestön ikääntyessä kävelyetäisyys vain korostuu. Myös kansallispuistojen ja vaikkapa Helsingin saarten ylläpito ja huolto on tärkeää. Jos tulipaikalla ei ole halkoja, puut nirhataan ympäriltä. Jos ei ole merkittyjä reittejä, lähialueturistit saavat aikaan enemmän tuhoa kuin kestävyyttä. Jätteitä ”luontoystävät” eivät välttämättä vie mukanaan edes Malminkartanon hedelmätarhasta. Teksti ja kuvat Arja Andersson Lisätietoa www.kestavakaupunki.fi/ lahivihrea, Luke ja Syke. Kestävä kaupunki yhdistää luonnon ja asukkaat Pörriäispuistot ja terveyspolut herättävät aistit Aistipolun lähtöpiste, puulajipuisto, hengittää vanhan kartanoalueen länsirinteessä. Malminkartanon hedelmätarhaan pääsee sivuportista kesäisin haistelemaan ja maistelemaan omena-, luumuja päärynäpuiden satoa. Mehiläispesien jo ennestään hyvää laatua edistämään tarhuri Jani Korpi asensi juuri routasulkulevyt. Mätäjokilaakso tarjosi hyvät viljelysmaat jo silloin kun uomassa ennen ajanlaksun alkua virtasi lohista kuulu Vantaa. Vesi hivelee myös tuntoaistia. Yliopiston henkilökunnan palsta-aluetta on hoidettu 1940-luvulta. Makuja riittää. Valtion lehmät lähtivät Malminkartanosta Siuntioon 1978, silloin tilan 400-vuoden taakse ulottuva historia päättyi. Menneisyyden varjo Malminkartanon aukiolla on osa Hanna Vihriälän Laidunmaat-teosta. Sen eteen asukasvoimin on koetettu istutettaa perhosia ja muita pörriäisiä suosivia kukkia. Muinaislailla suojeltu röykkiö Rukkilanrinteessä on kenties Kiukaisten kulttuurin aikainen kulttipaikka, se voi avata aistit avaruuteen asti.
• 8 12.5.2021 Huhtikuussa avattiin uusi JYSK –myymälä Kannelmäkeen, kauppakeskus Kaareen. Sen myötä JYSKillä on kattava 17 myymälän verkosto pääkaupunkiseudulla. KAAREN MYYMÄLÄ edustaa ketjun uusinta konseptia, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota tuotteiden inspiroivaan esittelyyn. Kevään uudistuneessa, skandinaavisessa valikoimassa painottuu uusien materiaalien ja värisävyjen helppo yhdisteltävyys ja trendikkyys, jonka myötä kodin sisustuksesta saa harmonisen kokonaisuuden sisältä ulos saakka. 1100 neliön myymälä tarjoaa normaalin, laajan valikoiman tuotteita kodin sisustamiseen ja nukkumiseen puutarhakalusteita unohtamatta. Erilaiset avajaiset Normaalisti JYSK avaa uusia myymälöitä avajaistarjouksin ja – tapahtumin, jotka houkuttelevat liikkeelle runsaasti asiakkaita. Kaaren myymälän osalta pääkaupunkiseudun koronatilanteen ja viranomaisrajoituksien vuoksi myymälä avaa ovensa ”hiljaisesti” ilman avajaistapahtumia. Avajaisia on tarkoitus juhlistaa kesäkuun alussa, mikäli se vallitsevan tilanteen myötä on mahdollista. JYSK Kaari sekä toukokuun 20. päivä Vantaalle Jumboon avattava myymälä vahvistavat ketjun asemaa pääkaupunkiseudun kodin sisustamisen, nukkumisen ja puutarhakalusteiden tarjoajana. Kaaren myötä ketjulla on kattava 17 myymälän verkosto Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. JYSK on kansainvälinen myymäläketju, jolla on skandinaaviset juuret ja joka myy kaikkea kotiin. Ensimmäinen myymälä avattiin Tanskassa vuonna 1979. Tällä hetkellä JYSKillä on yli 3000 myymälää ja yli 26 500 työntekijää 51 maassa. TUNNETHAN SINÄ MEIDÄT? Sellaiset sinisiin liiveihin pukeutuneet tyypit, jotka ennen poikkeuksellista maailmantilaa järjestivät Kannelmäessä erilaisia tapahtumia ja toimintaa? Ai et tiedä? Et muista koskaan tavanneesikaan? Tai muistat kuulleesi jotain huhua jostain liivijengistä, mutta luulit meidän laittaneen hanskat naulaan? Luulosi on väärä. Täällä sitä ollaan! Ei, emme ole mitään smurffeja vaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kannelmäen paikallisyhdistyksen vapaaehtoisia. Ihan tavallisia ihmisiä eri puolilta Kaarelaa. Silloin tällöin sonnustaudumme harrastuksen mahdollistamaan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton brändinmukaisiin sinisiin liiveihin. Ai miksi liivit? Ihan vain siksi, että erottaisit vaikkapa järjestämällämme perhepiknikillä meidät ja tavoittaisit helposti. Paljastan nyt salaisuuden: vaikka se liivi hieno onkin, ja sen päälle laittaessaan ryhti oikenee ja hymy levenee, se ei ole hienointa tässä harrastuksessa. Minusta hienointa on se, että MLL Kannelmäki järjestää hyvällä meiningillä kaikenlaista hauskaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi Kaarelassa. Tältä keväältä kaikki lähitoimintamme on koronaviruksen vuoksi peruttu, mutta ensi syksynä on tarkoitus taas järjestää lähitoimintaa. Yhdistyksemme toiminnan kulmakivet ovat perhekahvila sekä musiikkileikkikoulu eli muskari. Niiden lisäksi järjestämme monenlaisia tapahtumia, ensiapukurssista perhepiknikiin, kirpputoreista shakkikerhoon. Ketkä on sitten me? MLL Kannelmäellä on virkeä hallitus, joka hallinnon lisäksi järjestää toimintaa. Ennakkokäsitys hallituksesta saattaa kuulostaa virallisen kuivakkaalta, mutta se on harhaluulo. Meillä MLL Kantsun hallituksessa on hauskaa! Hallituksen lisäksi meillä on vapaaehtoinen perhekahvilan ohjaaja sekä verran vapaaehtoisia, jotka tulevat auttamaan tapahtumissa tai jakavat viestejämme tai mitä nyt milloinkin. Tulisitko sinä vapaaehtoiseksi? Tällä hetkellä tarvitsemme perhekahvilan ohjaajia, jotka voisivat syksyllä tulla perhekahvilaamme Leikkipuisto Kannelmäessä perjantaisin. Saat hyvän perehdytyksen tehtävään meiltä. Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa kaikille vapaaehtoisilleen paljon erilaisia koulutuksia, perhekahvilaohjauksesta viestintäkoulutuksiin. Tarvitsemme myös apua viestintämme hoitamiseen, esimerkiksi etsimme harrastajavalokuvaajaa tapahtumakuvaajaksi. Emme etsi supersankareita vaan ihan tavallisia ihmisiä Kaarelasta, jotka haluavat tehdä hyvää Kaarelan lasten ja nuorten puolesta. Sillä tarvetta yleishyödylliselle toiminnallemme on. Mielellämme järjestäisimme toimintaa enemmän myös Malminkartanossa tai Kuninkaantammessa, mutta tällä hetkellä sen estää vapaaehtoisten puute. Ai millaista toimintaa järjestäisimme sitten? Mikä sinua kiinnostaisi? Minkälaista toimintaa tarvitaan? Toiminnassamme painottuu tällä hetkellä pienemmät lapset. Shakkikerhomme on tavoittanut leikkipuisto Kannelmäessä pienemmät koululaiset. Mutta virittelemme parhaillamme yhteistyökuviota myös nuorison tavoittamiseksi. Hyvä nuorisolainen, jos satut lukemaan Tanotorvea ja tätä kirjoitusta, ja sinulla on nuorisonkestäviä ideoita, ota meihin yhteys. Tapahtumien lisäksi teemme hartiavoimin vaikuttamistyötä Kaarelan perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Olemme olleet vahvasti mukana Leikkipuisto Trumpetin pelastusoperaatiossa, ja nyt odottelemme vain kutsua tupaantuliaisiin. Ota siis yhteyttä ja haasta meidät! Kerro meille, mitä toimintaa Kaarelassa tarvitaan ja miten olisit valmis edistämään asiaa. Mietitään sitten yhdessä, miten asia ratkaistaan. Ja kyllä, poistumme poteroistamme myös ulkoilmaan säännöllisesti, joten ideointi ulkoilmassa onnistuvat oikein hyvin. Karolina Lamroth MLL Kannelmäki mll.kannelmaki@ gmail.com tai Facebookissa MLL Kannelmäki ja www.kannelmaki.mll.fi TANORISTIKKO MLL Kannelmäki etsii juuri sinua! Uusi Jysk-myymälä Kauppakeskus Kaareen Uusi JYSK-myymälä sijaitsee kauppakeskuksen toisessa kerroksessa, keskusaukion vieressä. MLL Kannelmäki järjestää Kanneltalossa suosittuja lastenvaatekirppiksiä Koulupsykologi ja kunnanvaltuutettu Anna Vuorjoki Anna Vuorjoki www.annavuorjoki.fi Ehdokkaan tukiryhmän maksama ilmoitus Mielenterveyspalvelut kuntoon
• 9 12.5.2021 M uutin Malminkartanoon opiskelijaasuntoon 18-vuotiaana. Itsenäistyminen lapsuudenkodista ja tutustuminen uuteen kotiseutuun Kaarelassa jännittivät aluksi. Pian liikuin Mätäjoen maastossa, Malminkartanossa ja Kannelmäessä eksymättä. Opinnotkin edistyivät. Tutustuin lähelläni asuneisiin ihmisiin. Huomasin, etten ole yksin ihmettelemässä maailman menoa. Löysin tekemistä uudesta kotiseurakunnastani: Järjestimme opiskelijoina teemallisia illanviettoja nykyisessä Malminkartanon kappelissa, ”tuvassa”. Perustimme näytelmäkerhon ja kutsuimme ystäviämme mukaan toimintaan. Yhteys toisiin loi kerran iloisesti uutta. Monenlaiset ”Tule tupaan”-illat ja kartsakirkot syntyivät kaipauksesta, luottamuksesta ja halusta viettää aikaa yhdessä muiden kanssa. Minut valittiin 15.3. Kannelmäen seurakunnan 4. kirkkoherraksi. Lämmin kiitos onnitteluista. Onnittelukorteissa käytettiin nimitystä kirkkoherra electa eli kirkkoherraksi valittu nainen. Valittuna miehenä termi olisi latinankielellä electus. Seurakunnan johtajan virallinen nimitys muutetaan vielä tulevaisuudessa sukupuolineutraaliksi. Ruotsinkielinen nimitys kyrkoherde kääntyisi joustavasti kirkkopaimeneksi, laumansa kaitsijaksi. Paimen kaitsee laumaansa palvellen: Se on oivallinen malli johtamiseen myös kirkolliselle mammalle. Paimenen esikuvana Jeesus puhuttelee meitä: ”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, ette te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte. Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne” (Joh. 15:16-17). Olemme rakkaita, valittuja ja kutsuttuja Jeesukselle. Voisimmeko olla tätä toisillemme korona-ajan jälkimainingeissa? Korona-aikana seurakunnassa on toimittu tarpeiden mukaisesti. Olemme yhteisönä totutelleet käyttämään maskeja ja noudattaneet turvavälejä. Rakastavaiset ovat päässeet vihille. Kastejuhlissa, saatoissa ja jumalanpalveluksissa sydämet ovat sykkineet saman tilanteen äärellä paikan päällä ja etäyhteyksin. Nuoret ja aikuiset ovat käyneet rippikouluja. Erilaisia viestintäkanavia käyttävät ovat tukeneet toisiaan. Yhteydenpitojen määrä on jopa kasvanut koronaa edeltävästä ajasta. Diakonityössä auttavalle kohtaamiselle on ollut tasainen tilaus. Yksinäisiin on etsitty yhteyttä muistamisin ja evästäen jopa ruokaherkuin. Kirkko on ollut kauttamme siellä, missä on noudatettu paimenen käskyä. Ohjeistuksien mukaisesti palaamme vähitellen lähiyhteyksiin seurakuntaelämässä. Seurataan nyt levollisin mielin ajankohtaisia tiedotteita. Tanotorvessa on kirjoitettu vuosikymmenten ajan ansiokkaasti elämästä Kaarelassa. Seurakunnan palstakirjoituksissa on rohkaistu kaarelalaisia osallisuuteen ja kerrottu, mitä seurakunnassa tapahtuu. Tätä linjaa jatkamme Kannelmäessä yhteistyössä Pitäjänmäen seurakunnan kanssa. Koronan kurittamina kaipaamme uudenlaista saavuttavaa yhteisöllisyyttä. Millaista se voisi olla? Minkälaisessa toiminnassa olet ollut jo osallisina ja mitä tekisit jatkossa? Kerro tästä paimenillesi ja anna äänesi kuuluviin tulevissa kirjoituksissamme. Uskalla solmia yhteys. Olemmehan me kaikki uuden edessä. Virpi Koskinen kikkoherra electa Kannelmäen seurakunta virpi.koskinen@evl.fi Bök i Kårböle CORONA DOMINERAR fortsättningsvis våra nyheter. Förståeligt då många åtgärder är på gång och sjukdomen rasar i olika delar av världen med svåra följder. Än är det åldriga personer som har blivit isolerade under långa tider och sedan kommer förstås ungdomarna som fråntagits möjlighet till att träffa sina vänner och idka olika former av fritidsverksamhet. Då vi ser på dödligheten visar det sig att Finland är en av de länder i världen som klarat sig bäst, förstås är c 900 döda under ett år en stor sorg, men allting är relativt. På ett år avlider över 50 000 innevånare i Finland. En tidningsskribent skrev för en tid sedan, att det är orätt att förklara för ungdomarna att äldre generationer har fått genomlida mycket värre vedermödor. På 1860-talet drabbades vårt land av stor hungersnöd, i början av 1900-talet rasade spanska sjukan. Krigen har tyvärr inte heller besparat oss under 1900-talet. Jag kan ändå inte låta bli att jämföra dagens läge i landet med de öden som jag kan läsa om i mina föräldrars krigstida korrespondens från vinterkriget 1939. Visst är det länge sedan och det är klart att vårt samhälle har utvecklats enormt mycket sen de dagarna. Det finns mycket som de unga i dag upplever som svårt och osäkert. Hur går det med mina studier, ett hurudant arbete kommer jag att få, kommer min pension att räcka till? Kommer miljökrisen att förstöra livet för mig? Kommer staten att klara av sin växande skuldbörda. Kommer de egensinniga världsledarna att kunna upprätthålla fred i världen. Hur skall vi kunna bekämpa fattigdomen i världen? Jag vill ändå jämföra med den situation som min pappa Ilmari, då 31 år gammal, och mamma Viola, då 27 år gammal, upplevde med sin dotter, som föddes dagen före Helsingfors bombardemang hösten 1939. Ilmari var ute på Karelska näset och motade de ryska angreppen. Mamma låg på BB på Jungfrustigen som bombades av ryska flygplan. Sen blev de evakuerade ut i en kall sommarstuga i Esbo skogarna. Kontakten mellan pappa och mamma sköttes per brev i fältposten, med god tur kunde man få ett svar på sitt brev efter två veckor. Slutligen beslöt mamma att det ända var säkrast att resa till Sverige med den nyfödda dottern, fastän hon visste att det på det sättet skulle bli omöjligt att träffa pappa på långa tider. Vad tänkte de om sin situation och framtid? De kunde bara hoppas på det bästa. Som vi vet var det många som inte överlevde kriget. Men till slut kom freden och familjen kunde samlas igen i april 1940. Kan man jämföra detta med vad vi upplever i dag? Naturligtvis inte, samhället ser helt annorlunda ut. Vår hälsovård är bra, 98 % av oss har inte fått smittan. Av de smittade har 99 % överlevt. Det finns många problem inom olika områden, men de ekonomiska följderna är ännu på helhetsnivå förvånande små. Enskilda personer har blivit ekonomiskt drabbade, men rimligtvis är det övergående. Många detaljer i bekämpningen av epidemin kunde ha skötts bättre, men det är ändå frågan om enskilda detaljer. Allting kommer inte att återgå till det som var före pandemin. Vi har många saker som vi kommer att sköta på ett annat sätt. Men vi har all orsak att lita på att läget i sommar och i höst kommer att vara mycket bättre i Finland. Tyvärr blir det inte ännu så i alla delar av världen. Nu får vi ännu en tid hålla oss i skinnet och följa de tråkiga begränsningarna, men sommaren ger oss säkert möjlighet att njuta av sol och värme i vårt eget lyckliga land. Peter Rehnström Kårböle Gille Är coronan vår svåraste prövning? POHJOIS-HAAGAN URHEILIJAT (FC POHU) on toiminut viimeisen vuoden toimintaympäristössä, jota ei oltu osattu edes kuvitella. Pitkä ja vaihteleva talvi alkaa olla selätetty ja katseet on käännetty alkavaan kesäkauteen. Seuran harjoitusarki on ollut käynnissä ilman pitempiä keskeytyksiä ja kesän lähestyessä odotellaan myös pelien alkamista. Seuran oma kotikenttä Lassilan liikuntapuistossa on hyvässä kunnossa ja valmiina kesän peleihin. FC POHU on noudattanut toiminnassaan tarkasti voimassa olevia ohjeita ja suosituksia. Seuramme tekee jatkuvasti läheistä yhteistyötä Helsingin kaupungin ja muiden helsinkiläisten seurojen kanssa. Olisi vähintäänkin outoa jos vetäisimme jotakin oma showta. Täytyy myös muistaa, että olemme paikallisesti merkittävä toimija ja varmasti myös suunnannäyttäjä, toteaa seuran puheenjohtaja Esko Manninen . Poikkeuksellinen aika vaatii kaikilta seurayhteisön jäseniltä ymmärrystä ja venymistä. Harjoitusajat saattoivat talvella muuttua todella lyhyellä varoitusajalla ja pelitoiminta on ollut pysähdyksissä viime vuoden lopulta saakka. Perheissä vanhemmat ovat olleet kovilla arjessaan jo yli vuoden ajan. Helppoa ei ole ollut myöskään pelaajilla, joille myös kouluarjen muutokset ovat olleet varmasti raskaita. Valmentajat ansaitsevat seuran mukaan täyden tunnustuksen väsymättömästä työstään pelaajien harrastustoiminnan ylläpitämisessä. Aikuiset eivät ole päässeet harjoittelemaan yli puoleen vuoteen. Meillä on kuitenkin junioreiden toiminta saatu pidettyä käynnissä ja tästä korkea hatun nosto vanhemmille, valmentajille ja pelaajille. Toki me olemme myös seurana tehneet tämän eteen kovasti töitä, kiittelee seuran toiminnanjohtaja Juha-Pekka Partanen . Pelejä odottavat varmasti kaikki. Toukokuun alun tilanne oli, että pelit käynnistyisivät jo toukokuussa ja kesäkuussa viimeistään olisi pelaajien arki jo lähes ennallaan. Joitakin tälläkin hetkellä voimassa olevia rajoituksia pysyy mukana vielä pitkään mutta niiden kanssa seuraihmiset ovat jo tottuneet toimimaan. Kevät ja kesä tuo seuran arkeen jälleen myös kerhoja leiritoimintaa. Ilmoittautumiset ovat olleet käynnissä ja määrät ovat palautumassa ennalleen. FC POHU siirsi kevään futiskerhon aloitusta kuukaudella, jotta yleinen tilanne olisi hieman tasaisempi ja näin kerhon olisi tarkoitus alkaa kesäkuun alussa. Kerhotoiminnan lisäksi nuorimpien 2014-2015 tyttöja poikajoukkueiden toiminta on käynnistynyt. Pelaajien laadukas arki on perinteiselle seuralle ehdottoman tärkeää. Pystymme tarjoamaan harrastamiseen pelaajalle vakaan ja turvallisen ympäristön. Me arvostamme jokaista pelaajaa yksilönä ja teemme todella paljon töitä että löydämme jokaiselle oman tasoista toimintaa, muistuttaa Partanen. 2014-2015 syntyneiden illan reippaat harjoitukset on ohi. Valmentaja kertaa vielä illan harjoitukset ja toivottaa tytöille hauskaa iltaa. Kuva: Henri Elemo FC POHU valmiina jalkapallon kesäkauteen Kaarelan asukastila tiedottaa Kannelmäen ja koko Kaarelan yhteinen asukastila on nyt avattu. Koronamääräyksistä johtuen tiloissa ei vielä järjestetä päivätoimintaa. Toimintakoordinaattori on kuitenkin paikalla arkisin klo 11-17, jolloin tiloihin voi vapaasti käydä tutustumassa. Tiloihin pääsee kerrallaan max. kuusi henkeä. Muistathan kasvomaskin ja turvavälit! Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Hki. Virallisista avajaisista ilmoitetaan myöhemmin. Seuraa tiedotusta osoitteessa www.kaarela.fi Kaarela-Seura ry. etsii yhteistyökumppaneita mukaan toimintaan. • Tarvitseeko yhdistyksenne kokoustilaa tai pysyvän toimistohuoneen? • Onko teillä alueemme asukashyvinvointia edistävä yleishyödyllinen hanke, joka tarvitsee esittelytilaa? • Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä? Asukastilan perustaminen ja ylläpito vaativat panostuksia, joten kaikki apu on tarpeen. • Etsimme sponsoreita alueemme yrityksistä. Ota yhteyttä Kaarela-Seuraan: Jauri Varvikko, varapj., 040 512 5105, jauri.varvikko@eepinen.fi Katja Nykopp, tiedottaja, 040 486 3883, katja.nykopp@gmail.com Lauri Varvikko, toimintakoordinaattori, 050 324 4329, lauri.varvikko@gmail.com Tule mukaan toimintaan! Uuden edessä Yhteisellä tiellä Kaarelan Eläkeläiset ry:n KEVÄTKOKOUS Ke 16.6. klo 13 Kaarelantie 86 C kerhohuoneisto
• 10 12.5.2021 Luokkasodan uudet jakolinjat voiko kansa nousta vallanpitäjiään vastaan? Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a VANHA LUOKKAJAKO joutaa jo unholaan. Kapitalistien valta on muuttunut yhä rajallisemmaksi. Ei ole enää teollisuuspatruunoita kuten ennen vanhaan. Nykyään sallitaan se, että kapitalistit omistavat, mutta omistukseen liittyy useita rajoituksia. Paremminkin voidaan väittää että jo pitkään on vallinnut luokkajako vallittavat ja vallitsijat. Michael Lind nimittää vallitsijoita manageri-eliitiksi. Siihen toki kuuluu kapitalistitkin, mutta valtaa käyttää laajasti ottaen koko establishmentti, ja siinä omistus muodostaa vain osan vallasta. Hitlerin Saksassa manageri-eliitti oli natsit. Neuvostoliitossa kommunistinen puolue. Putinin Venäjällä oligarkit, silovikit ja Putinin vasallit. Listaa voidaan jatkaa ja voidaan sanoa että sama luokkajako toimii länsimaisessakin yhteiskunnassa. Suomeenkin on muodostunut oma manageri-eliitti, joka saa oikeutuksensa isolta osin EU:sta. USA:ssa iso osa manageri-eliittiä on suo, washingtonilainen virkamieseliitti, joka nyt pääsee taas uudelleen täyteen vauhtiin Trumpin menetettyä presidenttiyden. Vastavoima Manageri-eliitin vastavoimaksi on syntynyt populistiset liikkeet. Professori LIndin mukaan olisi ollut toivottavaa, että manageri-eliitin valta olisi pysynyt sen verran pienenä ettei populistisille liikkeille olisi ollut tilausta. Mutta nyt siis ollaan tilanteessa, missä luokkajako on päässyt melkoisen kärjistyneeksi. Populisteja ruokkii varsinkin maahanmuutto, mikä heikentää populistien kannattajien suhteellista asemaa yhteiskunnassa sekä toinen kipupiste on teollisuuden siirtyminen Aasiaan. Populistit voittivat hetkeksi USA:ssa, missä presidentti Trumpin aika oli huonoa aikaa manageri-eliitille, ainakin virkamiehille siinä. Manageri-eliitillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, ja sen tähden manageri-eliittiä kannattavia pidetään viisaina ja vastuullisina. Kun taas populistit ovat tyhmiä ja vastuuttomia, eivätkä ymmärrä juuri mitään. Basket of deplorables, kelvottomat, kuten Hillary Clinton on heitä nimittänyt. Alueiden kannalta Manageri-eliitti asuu hubeissa, keskuksissa. Varsinkin sellaisissa kuin Pariisi, Lontoo tai Bryssel. Mutta pikku ruikku Helsinkikin pinnistelee mukana oman pienen manageri-eliittinsä kanssa. Manageri-eliittiin kuuluu monenlaista väkeä, virkamiestä, johtajaa, päällikköä, asiantuntijaa, kouluttajaa jne. Esimerkiksi Suomea hallitaan asiallisesti Helsingistä käsin ja Helsinkiin kohdistuu tulot. Ei silti pidä luulla että tuottavuus olisi suurinta siellä missä on suurimmat tulot. Päinvastoin, tuottavuus ja tuotanto syntyy toisaalla, vain tulot kasaantuvat keskuksiin. Jos tuloilla mitattaisiin tuottavuutta, suurinta tuottavuus olisi Kaivopuistossa ja Westendissä. Näiden lisäksi keskuksissa asuu lähinnä manageri-eliitille luksuspalveluja tarjoavaa palveluskuntaa ja apuväkeä. Tässä maahanmuutto on tärkeässä asemassa Lindin mukaan. Populistit tai tyhmät kuten vastapuoli heitä nimittää, asuvat puolestaa sydänmailla. Vain sydänmailla on riittävän halvat asunnot. Sydänmaiksi Lind laskee hajaasutusalueiden ja pikkukaupunkien lisäksi lähiöt, kunhan ne vain ovat riittävän halpoja, jotta populistit eli tyhmät kykenevät kustantamaan elämisensä siellä. Suomessa tilanne on poikkeuksellinen, kun monet asuvat kalliimmin kuin omat varat edellyttäisivät, kiitos asumistuen. Vallan vaihdon mahdollisuus On varsin poikkeuksellista että kansa pystyisi vaihtamaan johtajansa. Yleensä siihen tarvitaan ulkopuolista apua. Esimerkiksi USA:n itsenäistyessä Englannin kruunun alaisuudesta, apuaan tarjosi Ranska. Ranska rahoitti vallankumousta, toimitti aseita ja univormuja sekä antoi sodanjohdollista apua. Yhdysvaltojen vapautuminen on yksi harvinaisista onnistuneista vallan vaihdoksista. Suomessa sisällissodan aikaan tarvittiin suurta ulkopuolista apua. Venäjän vallasta irtautumisessa auttoi Saksa kouluttamalla jääkäreitä, aseita vapaustaistelijat keräsivät hyvinkin kymmenen vuoden ajan ja saimme vaihtelevia asetoimituksia jopa japanilaisilta, venäläisten vastustajilta. Sodan alettua valkoiset onnistuivat aseistariisumaan venäläisjoukkoja ja saivat näin lisää aseita. Punaisia auttoivat puolestaan bolshevikit antamalla aseita ja viljaa. Myös sodanjohdollista ja teknistä apua bolshevikit ja bolshevikkiupseerit antoivat enemmän kuin mielellään myönnetään. Ilman aseita ja sodanjohtoa vallankeikauksista ei oikein tahdo tulla mitään. Poikkeuksena Venäjän melkein rauhanomainen siirtyminen pois neuvostovallasta. Samaten värivallankumousta ei väkivalta tukahduttanut. Myös Itä-blokissa valta vaihtui rauhallisesti. Amerikkalaisena Lind ei ehkä oikein ole noteerannut näitä. Tietyin paikoin sotilaat tai poliisit eivät suostu väkijoukkoon ampumaan. Myös arabikevään aikana jotkin vallankaappaukset onnistuivat. Toisaalta, mm. Libyassa kapinallisten piti turvautua länsimaiseen apuun Gaddafin syrjäyttämisessä. Ja Egyptissä armeija otti homman hoitoon hyvin pian vallankeikauksen jälkeen eli eliitti vain vaihtui toiseen. Teoriassa vallanvaihto on mahdollista vaalien kautta. Iso-Britannian eroaminen EU:sta on yksi esimerkki siitä, miten Brysselin ja manageri-eliitin valta voi heikentyä ainakin tilapäisesti. Michael Lindin kirja The New Class War (Uusi luokkasota) avaa mielenkiintoisen näkökulman, josta maailman nykymenoa voi tarkastella. Esko Karinen HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI Sisusta kesäolohuoneesi rentoon oleiluun uutuus! Rahi ovh. 99 € Nature-matto alkaen 59 €/m2+kanttaus Katso sisustustuotteiden hinnat verkkosivuiltamme. viimeistele tyyli tyynyillä ja makrame-verholla! alk. 29 € KIRJAILIJA KAARI UTRIO on eräs Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä kirjailijoita. Suurten painosten kuningatar jo vuosikymmenten ajan. Miljoonat suomalaiset ovat lukeneet hänen kirjojaan, kuulleet hänen mielipiteitään, muodostaneet käsityksensä tästä punatukkaisesta vahvasti esiintyvästä naisesta. Onko käsityksemme, mielikuvamme oikea? Kuka oikein on Kaari Utrio? Vahva nainen kirjojen ja julkisuuden takaa esittäytyy erinomaisella tavalla Anna-Liisa Haavikon elämäkertateoksessa ”Kaari” (Siltala 2021, 510 s.). Haavikon kirja Utriosta vie lukijan lähelle helsinkiläistytön elämäntaivalta kirjallisuusvanhemmista maaseudun, Someron, elämään. Kirjan sivuilta paljastuu poikkeuksellisen vahva kuva poikkeuksellisesta naisesta, joka jo hyvin varhain, nuorena tyttönä omaksui itsenäisen naisen oman tien. Rohkeasti eteenpäin valitsemallani uralla, kirjailijan uralla. Ei helppo tie, ura! Pitkä, vaikea ura Kaari Utrio kirjoitti ensimmäisen kirjansa, romaanin jo 1968. Sen jälkeen on tullut romaaneja kaikkiaan 37, tietokirjoja 17 ja kymmenittäin muita artikkeleita, lehtijuttuja. Tavaton, aivan poikkeuksellinen ahkeruus onkin Kaari Utrion kirjoitustyössä hämmästyttävää kirjojen laadun, huolellisen historiallisen viimeistelyn silti kärsimättä. Lukijoiden suosikki Kaari Utrio on aina ollut historiallisilla romaaneillaan lukijoiden suosiossa. Kirjat ovat olleet painosmääriltään aina Suomen huippua ja pitäneet kustantajaansa Tammeakin pystyssä. Utrion kirjat ovat myyntimenestyksinä mahdollistaneet Tammelle kustantaa myös muuta vähemmän myyvää kirjallisuutta. Utrion kulttuurityötä sekin. Lukijoiden suosikki Utrio ei ollut varsinkaan kirjailijauran alkuvuosina kirjallisuuskriitikoiden suosiossa. Utrion ”Kevyt viihdekirjallisuus” oli aliarvostettua, ”naisille tarkoitettua romanttista” hömppää”. Haavikko kuvaa hyvin sen aliarvostuksen, jota Utrio on saanut kokea lähes koko elämänsä. Mutta ”stadin kimma” on alusta pitäen pistänyt hanttiin, ei ole tyytynyt naisen osaan hellan ja nyrkin välissä! Kirja ”Kaari” on kokonaisuudessaan upea kuvaus itsenäisen, vahvan naisen kamppailusta elämän eri sektoreilla. Teos ”Kaari” antaa erinomaisen havainnollisen kuvan koko suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä, muuttumisesta vähitellen, pikkuhiljaa kohti tasapuolisempaa, tasa-arvoisempaa, ihmisille parempaa Suomea. Erityisen vahvasti naisten näkökulmasta. Uskomattoman laajan kirjailijatyönsä lisäksi Kaari Utriolla on aina riittänyt aikaa ja halua myös yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen, niin Somerolla kuin koko valtakunnassakin. Tämä yhteiskunnallinen ulottuvuus tulee myös kirjassa ”Kaari” ansiokkaasti esille. Utrion räväköitä mielipiteitä tulee julkisuuteen herättäen ihastusta ja vihastusta. Eikä kirjassa unohdeta myöskään Kaari Utrion henkilökohtaista perhe-elämää. Romantiikkaa löytyy paitsi kirjojen sivuilta keskiajalta, myös pihapiiristä Somerniemeltä. Hienosti kuvataan pitkä avioliitto puolison, kirjailija Kai Linnilän kanssa. Pekka Hurme Helsinki Yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun puolesta Päiväkohtainen alennuslippu 70-vuotiaille Lastensuojelu kuntoon KÄÄRITÄÄN HIHAT PERTTI HYVÄRINEN Maksaja: Pertti Hyvärinen KUNTAVAALIT 13.6.2021 Lakimies, Helsinki www.perttihyvarinen.f i Vahva teos Kaari Utriosta KEVÄTHUOLLON KATTAVA SISÄLTÖ: • Moottoriöljyn+suodattimen vaihto (maks. 5 litr. dexos 2 öljy + suodatin) ylimenevä öljy 7,50€/litr. • Kytkimen toiminnan tarkastus • Ohjaustehostimen vuototarkastus • Jäähdytysnesteen tason tarkastus ja pakkaskestävyysmittaus • Akkutesti • Tuulilasin ja lasinpesimen tarkastus • Tuulilasin pyyhkijöiden ja valojen toiminnan tarkastus • Renkaiden ilmanpaineiden tarkistus ja kulutuspintojen mittaus • Pakoputkiston kunnon tarkistus • Jousituksen ja voimansiirron toiminnan tarkastus, kiinnitykset ja nivelten kuntotarkistus • Iskunvaimentimien kiinnityksen ja toiminnan tarkastus sekä vuototarkastus • Lukkosylinterin ja saranoiden voitelu • Jarrupalojen kunnon tarkastus Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi Varmista, että autosi on tip ja top kevään ajoihin! KEVÄTHUOLTO tarjoushintaan 139€ Kysy myös muita tarjouksia! ISKUNVAIMENTIMET -15% Voimassa 30.06 asti. Turvallisia kesäkilometrejä! Turvalliseen ajoon Sachs Asennus sopuhintaan. Ehtona että jarrupalat ovat helposti tarkistettavissa. Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi
• 11 12.5.2021 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Ovet avoinna tiistaisin klo 12 18, muina aikoina ajanvarauksella. Ompelutyöt turvavälein ja ilman sovituksia. Kaustisenpolku 3, C-rapun vieressä Puh. 0400 605 692 | kantilli.ompelee@gmail.com Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Nyt erä kehystettyjä julisteita -50% Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi | kehys@aforte.fi Avoinna Ti 12-17, Ke-Pe 10-17, La 10-14 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Tässä tulee hyvä lehti! MILLOIN minulla on kesäloma ja milloin minulla on vapaa-aikaa? Äitini, kuusihenkisen perheen arjen pyörittäjä saattoi joskus kysyä ääneen, kun oli siivonnut, pessyt pyykkiä, leiponut ja laittanut ruokaa koko päivän. Siinä ohessa oli tullut ”hoidettua” omia ja naapurin lapsia. Kotiäidin vinkkelistä vapaa-ajasta puhuminen tuntui hössöttämiseltä. Samaa elämäähän se oli, tapahtui se työssä tai työn ulkopuolella. Vielä 1960-luvulla käytiin lauantaina töissä, tosin päivä päättyi jo klo 13.00 eikä klo 16.00 niin kuin normaalisti tehtaissa, joissa työaika alkoi klo 7.00. Vuorotyö oli eri asia. Lauantaina oltiin myös koulussa lyhyt päivä. Pitkästä viikonlopusta tuli vähitellen uusi käsite. Silloin kuului tehdä jotain erityistä. Vähitellen useimmilla alkoi olla harrastuksia, joille saattoi omistautua viikonloppuna ja arki-iltoinakin. Tänä päivänä harrastukset määrittelevät meitä merkillisellä tavalla. Kun lehdissä on henkilöhaastatteluja, henkilötiedoissa kerrotaan aina myös harrastukset. Vapaa-aikaa ja harrastuksia tarvitaan työn tasapainoksi. Ajatus on iskostunut meihin vahvasti. Entä miten määritellään eläkeläisen vapaa-aika. Näennäisestihän eläkeläisen kaikki aika on vapaata, koska enää ei tarvitse käyttää aikaansa ja tarmoaan työnantajan hyväksi. Työssä käyvien kliseinen toteamus on, että eläkeläisillä on aina kiire. Ei meillä ole kiire, mutta normaalien asioiden hoitamiseen kuluu enemmän aikaa kuin nuorempana. En minä parikymppisenä miettinyt onko minulla mukana: avaimet, aurinkolasit, pankkija henkilökortti, Kela-kortti, ajokortti, rahakukkaro, nenäliinat, varakassi, kasvomaski ja käsidesi. Vapaa-aikani viettämiseen on vuosikymmeniä kuulunut yhdistystoiminta. Ison eläkeläisyhdistyksen tai kaupunginosayhdistyksen pyörittäminen ei ole vapaan ajan viettämistä, vaan monessa tapauksessa palkkatyöhön verrattavaa tekemistä. Monia yhdistyksiähän pyörittävät työikäiset ja ehkäpä he kokevat asian vain työn jatkamisena vapaa-aikana. Kaiketi tänä päivänä – etätöitten aikana erityisesti – raja työn ja vapaa-ajan välillä on hyvin häilyväinen. Some on muuttanut kaiken. Olemme tavattavissa aina ja kaikkialla. Tässä on juopa nuorempien ja vanhempien henkilöiden välillä. Nuoret ovat tavattavissa kaiken aikaa. Monilla ikätovereillani on puhelin kotona, kun ollaan kuntosalilla tai kävelyllä. Ei ainakaan huku. En osaa käyttää kuin murto-osaa puhelimeni toiminnoista ja siitä huolimatta tuntuu, että elämän tärkeimmät toiminnot ovat puhelimessa. Mutta se vapaa-aikaa ja harrastukset. Harrastan joogaa, jumppaa, kirjoittamista, kutomista, leipomista, lenkkeilyä, lukemista, teatteria. Korona-aika on tuonut ainakin minulle uuden harrastuksen tv-sarjojen katsomisen. Siinähän se vapaa-aika ja muukin aika kuluu. Leena-Maija Tuominen Monenlaista aikaa ILKKA TAIPALE HELSINKI • Joukkoliikenne ja lasten päivähoito maksuttomiksi • Mielen sairaiden asemaa kohennettava • Halpoja vuokra-asuntoja lisättävä merkittävästi • Asunnottomuus pois Ville Jalovaara on osaava ja aikaansaava kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013. Teot ja aloitteet puhuvat puolestaan. Tavoitat Villen Helsingin asioissa numerosta 0440114803 tai ville.jalovaara@ gmail.com VILLE JATKOON M ak sa ja :V ill e Ja lo va ar a www.villejalovaara.net PUUTARHAMULTAA Luonnon kivija kalliomurskeet. Kaivuutyöt 30 vuoden kokemuksella. Maanrakennus Sillanpää Runonlaulajantie 69 P. 0400 451 599, 0400 432 145 KUVAMESTARIT KUVIA KOKO KYLÄLLE
• 12 12.5.2021 KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Päihdepaikat kuntoon Kodittomille asuntoja Yksinäisistä huolehdittava Liikuntaa kaikille JUKKA JÄRVINEN VOIMAA VALTUUSTOON HEIKOMMAN HYVÄKSI • Isä • kaupunginvaltuutettu • HOK-Elannon edustajiston jäsen • ex-ammattinyrkkeilijä • ASIAA • KOVAA • REILUSTI Helsinki jukkajarvinen.net JUMALANPALVELUKSET FACEBOOKISSA Jumalanpalvelukset vietetään koronarajoitusten vuoksi etäyhteyksin ilman kirkkotilassa läsnä olevaa seurakuntaa ja välitetään suorina lähetyksinä Facebook-sivullamme. SUVIVIRREN SUNNUNTAI 30.5. Jo joutui armas aika ja suvi suloinen… Liity su 30.5. klo 10 jumalanpalvelukseen Facebook-sivullamme. Lauletaan kesä käyntiin Suvivirrellä! KUMMIPÄIVÄ 6.6. Kummius on täynnä mahdollisuuksia ja yhdessä tekemistä. Mitä jos soittaisit kummilapsellesi Kummipäivänä 6.6.? Etänäkin voi toteuttaa monia kivoja yllätyksiä. Vinkkejä Kummipäivän etätekemisiin löydät osoitteesta kumminkaa.fi YHTEISVASTUU 2021 – Eniten vanhuudessa yllättää köyhyys Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639 Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen: • MobilePay 47535 • Nettilahjoitus: Yhteisvastuu.fi/kannelmäki • Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28. Jos lahjoitat pankin kautta, lisää lahjoitukseesi seurakuntamme viitenumero 308171. Kutoisitko Yhteisvastuu-lapaset iloksi ikäihmiselle? Neulontaohjeet löydät nettisivuiltamme. Tiedustelut heini.sinkko@evl.fi APUA JA TUKEA • Kirkon keskusteluapu päivystää numerossa 0400 22 11 80 joka ilta klo 18-24, tai sähköpostilla tai chatissa osoitteessa kirkonkeskusteluapua.fi • Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostitse. • Lähimmät ruokajakelut löydät osoitteesta ruoka-apu.fi SEURAA SOMESSA: • Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, • Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka KIRKKOHERRANVIRASTO palvelee puhelimitse ja sähköpostitse p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi NETTISIVUT: helsinginseurakunnat.fi/ kannelmäki Hannu Tuominen Malminkartano Opettaja, tietokirjailija, lintuharrastaja Sote-lautakunnan varajäsen, HUS:n valtuutettu Kuntavaaliehdokas M ak sa ja : H an nu Tu om in en www.hannutuominen.fi UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA Pihkatie 6, 00410 Hki | 045 7872 5490 Avoinna Ma-Pe 7-22, La 8-22, Su 9-22 MALMINKARTANO Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Uudet kauppiaamme Antti & Krista Mielonen MUISTA MYÖS VERKKOKAUPPAMME OSOITTEESSA WWW.K-RUOKA.FI Tilaukset myös puhelimella 045 78725491 arkisin klo 13-14 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227