Tanotorvi-lehti 01/2019 - Lehtiluukku.fi

No 1 23.1.2019 • 55. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Kanarian Kannelmäki Phet Haanpää tekee täysillä töitä unelmansa eteen ? Kannelmäki Valitse 2 Maksa 1-hinta on oikeasti edullinen Huipputason monitehosilmälasit ja -aurinkolasit yhteensä 799 € • sis. Elite-tason monitehosilmälasit ja polarisoivat monitehoaurinkolasit • kaksinkertaisen (1.67) linssien ohennuksen • kehyksen arvo 199€ € Helsinki Kannelmäki: Kauppakeskus Kaari, puh. 09 454 4450 Voimassa 10.2. asti ? Nyt myyntipaikat talvihinnoin ? Kiireiselle Helppo Kokonaispalvelu me hoidamme kaiken TEE LÖYTÖJÄ TULE MYYMÄÄN Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki www.kirpputorispinny.com Ma-Pe 10-19, La 10-16 ja Su 12-16 Spinny Kaarelan aluesuunnitelman asukaskyselyn tuloksia Vastaajien taustatiedot • Vastaajista suurin osa kertoi vaikuttavansa Maunulassa tai Patolassa • Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi asuvansa alueella 11 2 % 6 % 22 % 35 % 19 % 16 % Millä alueella vaikutat: Honkasuo Kuninkaantammi Malminkartano Kannelmäki Hakuninmaa Maununneva 68 % 32 % Kotitalouteeni kuuluu tällä hetkellä Vain aikuisia Aikuisia ja lapsia Ku va Ki m m o Ja at in en norm. 27,41 € ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Melatoniini Orion 1,9 mg 100 suussa haj. tabl. 23 90 Tarjous voimassa 31.1. asti. TAMMIKUUN TARJOUS
2 23.1.2019 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 664 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € esim. puvuntakki 16 20€/kpl Mattopesut alk. 8 95€/m 2 MATTOJEN JA LIINAVAATEPESUN YKKÖSMESTA TÖÖLÖSSÄ JA MYYRMANNISSA TÖÖLÖNTULLIN • Mannerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 MYYRMANNIN • Iskoskuja 3 A, Vantaa • p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO US Kantsun Olohuoneella tapahtuu HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut TALVITARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 13.2. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti Bök i Kårböle ALLA BÖR KÄNNA SIG litet ångestfyllda inför klimatförändringen. För min del är problemet att min bil börjar bli överårig och borde ersättas. Om jag skulle köpa en elbil måste jag betala 12 000 € mera (VW Golf) för elbilen. Då jag antar att elbilens drift sparar 9 c/km måste jag köra minst 130 000 km för att spara den extra inköpskostnaden. Om jag kör 15 000 km per år och måste betala 3 % ränta på mitt billån tar det 11 år innan elbilens extrakostnad är betald. Då kan det vara dags att byta batteri i bilen. Batteriet kostar kanske 6 000 € så jag måste köra ännu 5 år till för att betala av på det. Då börjar den vara färdig för att skrotas. Kanske det blir klokare att köpa en begagnad diesel-Volvo från Sverige? Men det kan ju hända att vår nya regering tar modell av Norge, som är det land där elbilarna ökar mest. Då behöver jag inte betala bilskatten och inte heller moms på bilinköpet. Då blir elbilen 9 400 € billigare och fort lönsam. Men om alla andra 100 000 bilköpare också köper elbil, mister staten skatteintäkter på 940 miljoner € per år. Och småningom då bensinoch dieselförbrukningen minskar pga elbilarna, minskar skatteintäkterna från bränsleförsäljningen avsevärt (de är idag 3,8 miljarder € per år, momsen inberäknad). För att kompensera det bortfallet vill regeringen kanske ta i bruk en kilometerskatt för alla bilar. Om vi slår ut summan på alla körning, blir det kanske en skatt på 9 c/km. Men den måste beröra även elbilar. Redan nu protesterar bilisterna mot att dieselbränslet blev för dyrt, över 118 000 personer har skrivit på medborgarinitiativet för sänkt dieselskatt. I Frankrike är de gula västarna ute på Champs Élyseés och protesterar mot bränsleskatter. Det behövs antagligen mycket övertalningsförmåga för att sälja de behövliga skatteomställningarna även här i Finland. Månne Antti och Pekka klarar av det? För att alla elbilar skall kunna laddas behöver vi 2 miljoner laddningsplatser. Om installation av en sådan kostar 2 000 euro, krävs investeringar på 4 miljarder €. Dem skall väl bilisterna själva betala? För oss i Kårböle finns ännu ett annat hot. Förutom koldioxiden förorsakar även sot från vedförbränning i småhus klimatuppvärmning. Kanske det blir nödvändigt att begränsa användning av öppna spisar och vedeldade bastur för att rädda klimatet? Då är nog revolutionen nära! För egen del har jag ändå tänkt sova gott. Jag läste just att man kan minska verkan av sina utsläpp genom att låta sin skog växa. Vid sommarstugan står 1 ha fin skog och växer. Jag har väl fått syndernas förlåtelse, och vågar fortsätta köra bil och flyga ibland? Peter Rehnström miljövänlig Gamlasbo Klimatångest i Kårböle? www.kultatukku.fi Espoo, Kauppakeskus Espoontori, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Ristikko, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Itis (Hansasilta 2. krs.), ark. 10-18 Ostamme päivän hintaan: • kaikki kultaja hopeakorut • kellot • hammaskulta • pöytähopeat • rahat (joissa jalometallia) Voit myös tilata turvapussin ja lähettää esineesi meille maksutta postin kautta Verkkokauppa ja 9 myymälää, joissa Suomen suurin valikoima secondhand ja vintage -koruja Valikoimassa paljon merkkikoruja ja harvinaisuuksia sekä uusia kultasormuksia! Kaikille avoin Olohuoneen Juttukerho mukavan jutustelun merkeissä, joka toinen keskiviikko 23.1. alkaen klo 15-18. Maksuton, ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Vetäjinä toimivat Kaija & Briitta. Helmikuun 20., maaliskuun 20. ja huhtikuun 17. juttukerhoiltoina erityisteemaillat klo 18-20, joihin saamme vieraaksi Seija Kosusen. Käsityöja askartelukerho pyörii viikottain tiistaisin klo 18 alkaen. Joka kuukauden viimeisellä viikolla teemakerhoilta on maanantaisin klo 18 alkaen. Tammikuun teemailta on maanantaina 28.1. ja teemana on helmija irtopalakorujen tekeminen sekä muokkaaminen. Ohjaajana Susanna S. Ultraäänipesukone paikalla voit pestä metallikorusi hohtavan puhtaaksi. Aina oppii jotain uutta ja iloisessa ryhmässä tekeminen on kivaa. Millainen teemailta Sinua kiinnostaa? Tervetuloa mukaan iloiseen ja hyödylliseen harrastukseen! T: Ulla & Briitta + Kantsun Olohuoneen vapaaehtoiset Lisätietoja 040 504 8984 tai kantsun.olohuone@koskilehto.fi. Kannelmäen ostari, Vanhaistentie 3
23.1.2019 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 13.2.2019. Aineisto toimitukseen 1.2. mennessä. SUOMALAISTEN TURISTIEN MÄÄRÄ KANARIALLA löi viime vuonna kaikki aiemmat ennätykset. Pohjoismaalaiset turistit rynnivät nyt saksalaisten ja brittien ohi. Viime vuoden tammikuusta-kesäkuuhun pelkästään Gran Kanarialla kävi 75 000 lomailijaa. Yhä useampi suomalainen majoittuu jossain muualla kuin hotellissa ja pidemmän aikaa. Vuokramajoituksen osuus on kasvanut jatkuvasti. Varsinkin pitkiä aikoja viihtyvät eläkeläiset ovat löytäneet Kanarian saaret. Kerromme tässä numerossa Teneriffan suomalaisista, tai sanotaanko Kaarelan teneriffalaisista. Espanjassa asuu kymmeniä tuhansia suomalaisia joko pysyvästi tai ajoittain. Kanarian saarilla asuu varovaisestikin arvioiden yli 3000 suomalaista. Mikä vetää suomalaisia Kanarialle? Yksi takuuvarma asia on sää. Toisin kuin Manner-Espanjassa, Kanarialla on lämmin ympäri vuoden. Kanarialla on myös edullista. Suuri suomalaisyhteisö yhdistettynä saarien rajattuun tilaan luo vahvan yhtenäisyyden tunteen, mikä tuntuu turvallisuutena. Paljonko ulkosuomalaisia on ylipäätään? Sisäministeriön mukaan ulkomailla asuu noin 300 000 henkeä. Todellista lukua on vaikea sanoa, koska kenenkään ei tarvitse ilmoittaa muutostaan ulkomaille tai siellä olemisesta. Jos mukaan lasketaan myös toisen kansalaisuuden ottaneet ja heidän toisen tai kolmannen polven lapsensa, päästään jo pariin miljoonaan. Ruotsinsuomalaisten määrä on tietysti suurin, mutta suomalaisia asuu lukuisasti myös muissa EU-maissa, kuten Iso-Britanniassa ja Saksassa. Myös USA:ssa ja Kanadassa asuu paljon suomalaisia. Viime vuosina monet suomalaiset ovat hankkineet asuntoja esimerkiksi Virosta. Mitään 70-luvun tapaista joukkopakoa ei kuitenkaan ole tapahtunut. Miksi ruveta ulkosuomalaiseksi? Joillekin kyse ei ole valinnasta, sillä vanhemmat ovat saattaneet muuttaa työn perässä ulkomaille jo vuosikymmeniä sitten. EU:n myötä yhä useammat hakeutuvat kansainvälisiin tehtäviin. Ulkosuomalaisia yhdistää tietoisuus omasta taustasta ja juurista. Tarve ylläpitää suomalaista identiteettiä ja yhteyksiä Suomeen on monille tärkeää. Suomalaisten koulutustasoa arvostetaan, mutta silti monet nuoret lähtevät ulkomaille opiskelemaan ja saattavat jäädä sille tielle. Olen itsekin opiskellut ulkomailla kuusi vuotta. Tunneside Suomeen oli kuitenkin niin vahva, että päätin palata. Eläkeläisillä valinta liittyy mukavuuteen; pakoon kylmää ja pimeää. Stressitön elo lämpimissä talviolosuhteissa on mukavaa ja kesäksi tullaan takaisin Suomeen mökkeilemään ja nauttimaan valoisasta suvesta. Ulkomaan kontaktit elävöittävät suomalaisia ja tuovat lisää ymmärrystä maailman menosta. Ulkosuomalaiset levittävät myös Suomen asiaa maailmalla. Suomalaisten maastamuutto ei ole kuitenkaan vain hyvä asia, sillä suurella määrällä on myös muunlainen yhteiskunnallinen merkitys. Ulkomailla asuvia äänioikeutettuja on 250 000. Saadaanko heidät esimerkiksi äänestysuurnille kevään eduskuntavaaleissa? Maahanmuutosta puhuttaessa tiedämme, että monet tänne tulevista lähettävät osan palkkarahoistaan kotimaahansa. Tekevätkö ulkosuomalaiset samoin? Eli vievät rahaa ulos sisään tuomisen sijaan? Suomeen tehtyjen ulkomaisten investointien määrä on pitkän ajanjakson jälkeen kääntynyt taas kasvuun. Ne luovat tänne työpaikkoja. Toivottavasti investoinnit eivät ole vain ulkomaalaisten tekemiä. Suomen on tärkeä kantaa huolta ulkosuomalaisista ja heidän yhteyksistään synnyinmaahansa, jotta he tuntisivat mielekkäänä myös palaamisen ja tienestiensä palauttamisen talouteemme. Uskon, että verotukselliset syyt ovat hyvin harvalla etusijalla, kun he päättävät muuttaa muualle. Pääosalle kyse on elämisen ja työnteon helppoudesta ja mielekkyydestä. Jos asiat ulkomailla eivät mene kuin Strömsössä, pitää ulkosuomalaiselle olla yhtä helppoa niin palata kuin lähteä. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Ulkosuomalaisena olemisen sietämätön keveys Kannelmäen kirjaston aukiolo pitenee tunnilla 2.1.2019 lähtien, sillä jatkossa kirjasto avaa ovensa maanantaista perjantaihin jo kello 8.00. AAMUTUIMAAN kello 8–10 kirjaston tilat ja aineistot ovat asiakkaiden omatoimikäytössä. Lainaus, palautus, varausten nouto, kopioiminen ja tulostaminen onnistuvat tuolloin itsepalveluna. Asiakkaita henkilökunta palvelee tavalliseen tapaan kello 10 alkaen. Myös lipunmyynti Kanneltalon esityksiin alkaa kymmeneltä. Avaamalla aikaisemmin haluamme tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden käyttää kirjastojen tiloja ja aineistoa entistä paremmin. Aamun lehdet ovat luettavissa jo heti kahdeksalta, samoin asiakastietokoneet ovat käytössä, sanoo kirjastonjohtaja Sanna Sivonen . Varhainen avaaminen palvelee myös niitä, jotka haluavat töihin mennessään palauttaa luetut kirjat, ja ajattelemme myös, että kirKannelmäen kirjaston aukiolo pitenee vuoden alusta jasto voi pienelle koululaiselle olla turvallinen paikka viettää aamun tunnit ennen kouluun lähtöä, Sivonen jatkaa. Kahdeksalta avaamista on kokeiltu viime vuonna kuudessa kirjastossa ja nyt se on laajentunut kolmeen uuteen kirjastoon: Kannelmäen, Laajasalon ja Viikin kirjastoihin. Vaikka henkilökuntaa on paikalla myös aamusta, keskittyvät he hoitamaan aineistoon liittyviä logistisia tehtäviä. Järjestely takaa paremmin myös sen, että henkilökuntaa on enemmän paikalla silloin, kun asiakkaita on eniten. Tervetuloa viihtymään Kannelmäen kirjastoon! KANNELMÄEN LEIKKIPUISTOJEN , leikkipuisto Trumpetin (Trumpettikuja 3) ja leikkipuisto Kannelmäen (Kanneltie 1a), toimintaa muutetaan. Trumpetin toiminta siirtyi alkuvuodesta toisiin tiloihin. Leikkipuisto Kannelmäkeen on suunnitteilla uusi rakennus. Leikkipuisto Trumpetin toiminta toisiin tiloihin Leikkipuisto Trumpetin tiloista on luovuttu niiden huonon kunnon vuoksi 21. joulukuuta 2018. Leikkipuiston ulkoalue säilyy edelleen perheiden käytössä. Koululaisten iltapäivätoiminta järjestetään kevään 2019 ajan Kannelmäen peruskoululla ja leikkipuisto Kannelmäen puistoalueella. Pienten lasten avoin leikkipuistotoiminta jatkuu alueen muissa leikkipuistoissa. Leikkipuisto Trumpetista tehdyn korjaustarvearvion mukaan rakennus vaatisi mittavia korjauksia. Rakennuksen vesikatto, ovet ja ikkunat ovat käyttöikänsä päässä. Lisäksi seinärakenteet ja lattiat vaatisivat laajoja korjaustoimenpiteitä. Myös rakennuksen LVIS-järjestelmä tulisi uusia. Leikkipuisto Kannelmäkeen suunnitteilla uusi rakennus Leikkipuisto Kannelmäessä toiminta jatkuu kevään 2019 ajan ennallaan. Myös Kannelmäen leikkipuiston rakennus vaatisi laajoja korjauksia. Keväällä ja kesällä 2018 tehtyjen tutkimusten mukaan leikkipuisto Kannelmäen rakennuksen lattiarakenteet ja ulkoseinien alaosat ovat vaurioituneet. Myös katon alla olevassa vanhassa kattorakenteessa on mikrobivaurioita. Lisäksi ilmanvaihtokoneiden huollossa on ollut puutteita. Rakennuksen sisäilmaa on parannettu muun muassa huoltamalla ilmanvaihtokoneet ja säätämällä ilmanvaihtoa kesällä 2018. Tämänhetkisen tiedon mukaan Kannelmäen leikkipuiston rakennus korvataan uudella tilaelementtirakennuksella syksyllä 2019. Korvaavan rakennuksen toteuttamisesta tiedotetaan alkuvuodesta suunnitelmien tarkennuttua. Lasten kesäruokailu järjestetään Kannelmäessä Muutoksista huolimatta Kannelmäen alueella järjestetään leikkipuistotoimintaa ja kesäruokailu kesällä 2019. Tästä tiedotetaan lisää keväällä 2019. Muutoksia Kannelmäen alueen leikkipuistoissa Leikkipuisto Trumpetin ulkoleikkivälineet ovat asiakkaiden käytössä arkisin 9.30-11.00. Iltapäivätoiminta tapahtuu Kannelmäen peruskoulun tiloissa syksyllä 2018 välipalalle ilmoitettujen koululaisten kanssa. Avointa koululaisten iltapäivätoimintaa ei tällä hetkellä ole. Kuva Jauri Varvikko.
4 23.1.2019 OLIN VÄÄRÄSSÄ , kun epäilin että Kannelmäestä tulee tylsä paikka kun vanha ostari tuhotaan. Vielä mitä. Kyllä elämä aina voittaa ja uudet vehreät versot nousevat esiin raunioista. Yleensä Kannelmäki on ollut tunnettu siitä, että siellä ryöstetään, raiskataan, työnnetään ihmisiä junan alle, ammutaan jne... Nyt Kannelmäki on kuitenkin noussut uuteen tietoisuuteen jopa kansainvälisesti. Tänne on perustettu seksinukkebordelli. Tällä kulttuuriteolla on ratkaistu monta ongelmaa. Peräkamarin poikien parisuhdeongelmat on ratkaistu. Väestönkasvun ongelmat niin ikään. Nämä miituuvouhotuksetkin poistuvat. Kriittiset tahot, he jotka kaikesta naukuvat, väittävät, että tässä halvennetaan jotain määrittelemätöntä tahoa.Tuskin näin on, koska ei tämä nyt niin hirveän halpaakaan ole. Sata euroa tunnilta se ilo maksaa. No halvempaa se kuitenkin on kuin niin sanottujen Kaamasen tien ukkojen turha seikkailu taksiautoilla kapakasta toiseen. Lopputuloksena näillä ukoilla on aina tyhjän katiskan nosto, hukkareissu. Se se vasta kallista onkin. No, iloisempiin asioihin. Voin kuvitella, että Donald Trumpilla on hauskaa ainakin omassa mielessään, kun hän naureskelee naama punaisena ihmisten hölmöyttä. Olisi jo syytä vihdoin huomata, että kyseessä on suuren luokan humoristi, joka nauttii tästä presidentin roolistaan. Hän lähti kisaan leikkimielellä eikä uskonut koskaan voittavansa. Niin kun sitten kävi, niin hän varmastikin ajatteli kuten se entinen haitaristi, joka kellahti kännissä taksin ovesta iltamapaikan oven eteen. Järjestysmiehen ihmetellessä että kuinkas sitä nyt noin niin haitaristi totesi että itsehän tilasitte... Trump varmaan mietti myös, että itsehän äänestitte... Nyt alkaa vaikuttaa hieman siltä, ettei hän enää oikein viihdy hommassaan vaan haluaa takaisin entisiin puuhiinsa, rahaa kun on. Hän tuntuu tehtailevan kaikenlaisia skandaaleita kuin liukuhihnalta... kyllähän ne kohta hermostuvat ja antavat potkut. Näyttävästi vaan lyödään rukkaset naulaan ja lähdetään jatkamaan kinkereitä sinne Moskovan loistohotellin sviittiin... elämä on lyhyt... Tämä homma on nähty. Diktaattorit eivät ole kovinkaan kiinnostuneita siitä, mit ä oikeuksia heillä perustuslain mukaan on. He tekevät kuten itse hyväksi näkevät. He ovat yleensä ihmisiä, joista luetaan historiankirjoissa vielä vuosisatojen ja miksei tuhansienkin vuosien kuluttua. Uskoisin, että Trump tulee jäämään jo näilläkin näytöillä jonkinlaiseksi esimerkkitapaukseksi. Keitähän muita mahtaa ajastamme jäädä elämään historiassa? Aatu ja Joe-setä tietysti, ehkäpä Saddam, Gaddafi ja Berlusconi. Erdogan vaikuttaa myös terhakalta ukolta. Ruotsilla on ollut historiassaan aikaansaapia kuninkaita. Nyt saattaisi olla Kaarle XII:sta tapaisella ukolla töitä. Ruotsin asevelvollisuus on lopetettu, kodinturvamiehet eli Hemvärn tuskin pystyy palauttamaan rauhaa. Meidän asiamme ovat kunnossa kaikin puolin. Oli yllätys kuulla, kun Gustav Hägglund kertoi haastattelussaan, että Suomella on oikeasti Euroopan parhaiten toimivat puolustusvoimat ja luja kannatus maanpuolustukseen. Saamme olla aika rauhassa. No nyt kun Kannelmäen ja Trumpin asiat on käsitelty, mitä toiveita ja lupauksia tulevalle vuodelle ja mikseipä koko jatkolle itselläni on? Joskus tulen miettineeksi, olenko mahdollisesti täydellisen mölö pösilö, kun vielä jotain tässä elämässä tavoittelen. Täytän helmikuun lopussa 77 vuotta, ei se kyllä siltä tunnu. Mikään ei vaivaa jos ei ota lukuun itse hankittuja hedekkejä. Nekin menevät lepäilemällä ohi. Olisipa jatkossa nyt edes näinkin. Asiani ovat koko lailla kunnossa, sen pahempia vihamiehiäkään en tiedä olevan. Kaikkea on melko kohtuullisesti, kirjoja ehkä kuitenkin liikaa. En raaski luopua niistä, koska pidän hyvistä kirjoista, joiden kanssa olen ikäni elänyt. Tulevat polvet eivät kirjoja arvosta. En edes halua tietää, mitä kirjoilleni tai LP-levyilleni tapahtuu sitten joskus... Joskus mietin, kuinka vaikeaa luopuminen on niillä ihmisillä, jotka ovat satsanneet omaisuuden liialliseen kartuttamiseen. Vaikeaa tulee heillä olemaan. Ihailen karjalaisia, jotka joutuivat jättämään niin kartanot, sahat ja myllyt taakseen, jopa sen pöydällä soivan sirmakankin, he toivat mukanaan tärkeimmät asiat, elämänuskon ja iloisen mielen. Tästäkin syystä viihdyn karjalaisten sakissa. Olen aika tyytyväinen tähänastiseen elämääni. Virheitä on tehty ja virheet on pyritty korjaamaan. Toivon, etten pilaa hyvää oloani epärealistisilla hankkeilla. Toivon, että pääsisin pakkomielteistäni ja ymmärtäisin realiteetit. Tässäpä tätä nyt aluksi ... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Tyhjä katiska Kaupunkiympäristön toimiala on aloittanut aluesuunnitelman laadinnan Honkasuon, Kuninkaantammen, Malminkartanon, Kannelmäen, Hakuninmaan ja Maununnevan alueelle. SUUNNITTELUN TUEKSI on järjestetty työpajamaisia asukastilaisuuksia, joissa on keskusteltu alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien kanssa asukaskyselystä ja alueen nykytilan kartoituksesta esiin nousevien katujen, puistojen ja luontoalueiden kehittämistarpeista ja -toiveista. Kaikille avoimia asukastilaisuuksi pidettiin marras-joulukuussa Kanneltalolla ja Kannelmäen peruskoulussa. Kanneltalossa oli esillä Kaarelan aluesuunnitelma, Kannelmäen Pelimannintien ympäristön asemakaavan muutos sekä Lassilan ja Kannelmäen toimitila-alueen suunnitteluperiaatteet. Asukkaat saivat tietoa myös puistokummitoiminnasta. Kannelmäen peruskoulussa Runonlaulajantiellä oli Kaarelan aluesuunnitelman lisäksi alueemme stadiluotsi Ella Tanskanen kertomassa osallistuvasta budjetoinnista. Mikä on aluesuunnitelma? Aluesuunnitelmassa selvitetään katuja viheralueiden palveluiden, rakenteiden ja varusteiden nykytila, kirjataan niiden parantamistarpeet sekä laaditaan kohteiden kiireellisyysjärjestys. Sen tavoitteena on selvittää mm. yleisten alueiden: • Peruskorjaustarpeet • Uudisrakentamistarpeet • Toimenpidetarpeet • Reitistön muutostarpeet Asukkaiden ja asiantuntijoiden yhteisen keskustelun ja mielipiteiden pohjalta esiin nousseita kohteita suunnitellaan tarkemmin ja toteutetaan kaupungin taloudellisen tilanteen rajoissa kymmenen seuraavan vuoden aikana. Kaarelan aluesuunnitelman yhteydessä kartoitettiin käytetyimpien kävely-ympäristöjen nykytilan laatua ja alueille tehtiin kehittämisehdotuksia. Kannelmäen kävelytutkimuksen raporttiin voi tutustua www.hel.fi/ static/hkr/aluesuunnitelmat/kaarelan_ alsu/Kavely_ympariston_tutkimus_kannelmaki.pdf Luonnon huomioiminen? Aluesuunnitelmien yhteydessä määritellään myös suunnittelualueen luonnonhoidolle ja luonnon monimuotoisuuden huomioimiselle tavoitteet. Kuviokohtainen luonnon— ja maisemahoidonsuunnitelma tehdään aluesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Osallistuminen suunnitteluun? Suunnittelu aloitettiin asukaskyselyllä. Kyselyn avulla saatiin arvokkaita mielipiteitä ja ehdotuksia suunnittelun tueksi. Kyselyn yhteenvetoon oli mahdollista tutustua asukastilaisuuksissa sekä sähköisesti www.hel.fi/static/hkr/ aluesuunnitelmat/kaarelan_alsu/kaarela_ asukaskysely_kooste_final.pdf Suunnitelman luonnosvaiheessa voi vielä antaa palautetta. Raporttiluonnos julkaistaan tämän kevään aikana ja siitä tiedoteteaan erikseen. Asukkailla on vielä tämänkin jälkeen mahdollista kommentoida. Luonnos käsitellään kaupunkiympäristön lautakunnalle ja suunnitelma valmistuu vuoden 2019 kesällä. Kaarelan alueelle aikaisemmin valmistunutta aluesuunnitelmaa käytetään osin nyt myös suunnittelun lähtöaineistona. Siihen voi tutustua verkkosivuillamme olevan Valmistuneet aluesuunnitelmat listauksen kautta (www.hel.fi/aluesuunnitelmat ). Lisätietoja aluesuunnittelusta Tiina Uusitalo, maisema-arkkitehti, p. 09 310 20764, tiina.uusitalo@hel.fi Luonnonhoidosta Markus Holstein, metsäsuunnittelija, p. 09 310 64829, markus.holstein@hel.fi Viestinnästä Tarja Lahin, vuorovaikutussuunnittelija, p. 09 310 38632, tarja.lahin@hel.fi www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/kehittamissuunnitelmat/kaarelan-aluesuunnitelma Kaarelan aluesuunnitelma etenee Asukaskyselyn vastaukset julkaistiin vuoden lopulla Kaarelan aluesuunnitelma Suunnittelualueen rajaus 500 1000 m Marraskuussa järjestettiin Kanneltalossa kaikille avoin asukastilaisuus. Kuva Jauri Varvikko.
5 23.1.2019 14 95 Kaarelan aluesuunnitelman asukaskyselyn tuloksia KESÄLLÄ 2018 JÄRJESTETTYYN asukaskyselyyn vastasi 976 henkilöä, jotka jättivät kartalle 7436 merkintää. Kysely oli avoinna 7.6. 7.7. Maptionnaire -karttapalvelussa (http://mpt. link/kaarela.) Kyselyllä kerättiin tietoa alueen vahvuuksista, epäkohdista ja toimenpiteistä sekä luonnonympäristöstä. Vastaajista 927 vastasi sukupuolta koskevaan kysymykseen, joista 580 naisia, 317 miehiä ja 30 ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi asuvansa alueella. Parasta tällä alueella SUOSIKKIPAIKAT 741 merkintää, 601 kommenttia Vastauksissa positiivisina korostuivat alueen viheralueet, erityisesti metsät, peltonäkymät ja Mätäjoen ympäristö. Lähes kaikki vastaajien merkitsemät suosikkipaikat liittyivät ulkoiluja viheralueisiin. Vastaajat merkitsivät suosikkipaikkoja laajasti koko alueelle ja erityisen tärkeiksi paikoiksi koettiin viihtyisät viheralueet, joissa voi ulkoilla, nauttia maisemista ja mahdollisesti myös palveluista, kuten käydä kahvilla. Laajat viheralueet, kuten Malminkartanonhuipun ympäristö, Mätäjoenvarsi ja Keskuspuiston reuna keräsivät eniten merkintöjä, mutta suosittuja olivat myös pienemmät puistot ja leikkipuistot. Muutamia merkintöjä sai Kuninkaantammen uusi asuinalue, Kannelmäen Kanneltalo sekä koko alueen kaupat ja palvelut. Tiheimmin merkintöjä keränneet kohteet (numeroitu kartalle) 1. Malminkartanon huippu Alueella kuntoillaan, ulkoillaan ja nautitaan kauas avautuvista näkymistä. 2. Mätäjoenvarsi Erityisesti mutka Kartanonhaan kohdalla on suosittu. Joen vartta kuvailtiin kauniiksi ja sitä pidettiin viihtyisänä ulkoalueena, jossa voi tarkkailla luontoa. Omenatarha, pellot ja metsä saivat myös paljon mainintoja. 3. Pitkäkoski Paikalla ihastellaan koskea, syödään eväitä ja käydään kahvilla. Vastauksissa nostettiin esille luonnonsuojelualueen läheisyys ja ulkoilureittien lähtöpiste. TÄRKEÄ KOHTAAMISPAIKKA 339 merkintää, 262 kommenttia Tärkeimmiksi kohtaamispaikoiksi merkityt kohteet olivat palveluiden äärellä ja hyvien kulkuyhteyksien päässä sijaitsevia paikkoja. Vastaajat kertoivat avovastauksissa, että usein näissä paikoissa kohdataan tuttavia sattumalta asioiden hoitamisen yhteydessä. Tuttujen kanssa vaihdetaan kuulumisia ja saatetaan päätyä spontaanisti vaikka kahville. Tiheimmin merkintöjä keränneet kohteet (numeroitu kartalle) 1. Kauppakeskus Kaari Ostosten ohella käydään kahvilla ja törmätään tuttuihin. Ostoskeskusta pidettiin erityisesti sadepäivien ajanviettopaikkana. 2. Kannelmäen kirjasto ja Sitratori Vastauksissa mainittiin usein Kanneltalon ja työväenopiston tapahtumat. Sitratoria pidettiin tärkeänä kohtaamispaikkana, mutta toisaalta myös rauhattomana seutuna, jota voisi kehittää viihtyisämmäksi. 3. Kannelmäen leikkipuisto Kohtaamispaikka sekä lapsille että vanhemmille. 4. Malminkartanonaukio Vastaajat kertovat, että aukiolla tapaa tuttuja matkalla palveluihin. TÄRKEÄ VIHERALUE 559 merkintää Tärkeäksi viheralueeksi merkittiin laajasti alueen puistoja ja virkistysalueita. Alueen suosikit Malminkartanonhuippu, Mätäjoenvarsi ja Keskuspuiston reuna nousivat esiin myös tärkeinä viheralueina. Pienempiä tiheään merkintöjä keränneitä kohteita olivat esimerkiksi Maununnevan luonnonsuojelualue sekä Antinniitty Kannelmäessä. Viheralueiden tyypiksi valittiin useimmin luonnontilainen alue, mutta usein samoja alueita oli merkitty sekä rakennetuiksi puistoiksi että luonnontilaisiksi alueiksi. Tiheimmin merkintöjä keränneet kohteet 1. Mätäjoenvarsi 2. Malminkartanonhuippu 3. Keskuspuisto Myös eniten ulkoilua ja virkistystä koskevia merkintöjä keräsivät Malminkartanonhuippu, Mätäjoenvarsi sekä Keskuspuiston reuna ja Pitkäkoski. Vastaajat valitsivat useimmiten ulkoilutavakseen kävelyn. Lenkkeily, luonnon tarkkailu ja pyöräily olivat seuraavaksi suosituimpia tapoja ulkoilla alueella. Vastaajat valitsivat useimmiten virkistäytymistavakseen hiljaisuudesta ja rauhasta nauttimisen ja maisemien ihailun. Mitä alueella pitäisi kehittää ja korjata? EPÄMIELLYTTÄVÄ PAIKKA 574 merkintää Epämiellyttäviksi paikoiksi koettiin alueella asemien ympäristöt, kuten Malminkartanonaukio ja Sitratori Kannelmäessä. Näitä paikkoja pidettiin meluisina ja rauhattomina, mutta myös epäsiisteinä ja roskaisina. Hämeenlinnanväylän ympäristö Hakuninmaalla keräsi paljon meluisuuteen liittyviä merkintöjä. Tiheimmin merkintöjä keränneet kohteet (numeroitu kartalle) 1. Sitratori 2. Malminkartanonaukio 3. Hämeenlinnanväylän ympäristö TURVATON PAIKKA 255 merkintää Eniten turvattomuutta koskevia merkintöjä jätettiin Malminkartanonaukion ja Sitratorin ympäristöön. Turvattomuuden tunnetta paikoissa aiheuttaa ilkivalta ja häiriökäyttäytymiset. Vaihtoehtoon ”muu syy” liitettiin eniten päihteidenkäyttäjiä ja epämääräistä oleskelua. Muut alueelle merkityt yksittäiset pisteet liittyvät enimmäkseen liikenteelliseen turvattomuuteen. Kadut ja reitit KUNNOSTUSTA KAIPAAVA KATU TAI AUKIO, 212 merkintää Kunnostusta kaipaavia katuja tai aukioita merkittiin tasaisesti koko alueelle. Eniten merkintöjä keskittyi: • Hämeenlinnanväylä • Naapuripellontie • Malminkartanon aseman ympäristö • Kannelmäen aseman ympäristö Puuttuvia reittiyhteyksiä merkittiin tiheimmin Malminkartanon ja Kannelmäen välille sekä Kuninkaantamessa Hämeenlinnanväylän suuntaan ja Hakuninmaalle. KUNNOSTUSTA KAIPAAVA PUISTO TAI LUONNONMUKAINEN ALUE, 248 merkintää Kunnostusta kaipaavia puistoja ja luonnonmukaisia alueita merkittiin eniten Mätäjoen varrelle, jossa tiheimmin merkittyinä paikkoina erottuvat Trumpetin leikkipuisto ja Kartanonhaan patoaltaan kohta. Kunnostusta kaivattiin myös Antinniitylle. Lisättävien tai kunnostettavien penkkien paikkoja merkittiin laajasti erityisesti viheralueille. Eniten merkintöjä keskittyi Helena Schjerfbeckin puiston, Malminkartanonhuipun, Mätäjoen varren ja Antinniityn alueille. Valaistusta toivottiin lisättävän suosituilla viheralueilla, kuten Malminkartanon jätemäen ympäristössä, Hakuninmaanpuistossa sekä Mätäjoen varrella. Kannelmäessä Sitratorin ympäristö keräsi myös paljon merkintöjä. Roska-astioita toivottiin lisää suosituille viheralueille, kuten Malminkartanon jätemäen ympäristöön, Hakuninmaanpuistoon, Helene Schjerfbeckin puistoon sekä Mätäjoen varrelle. Hämeenlinnanväylän varteen toivottiin meluvalleja. Monivalintakysymysten tulosten perusteella vastaajat vaikuttavat olevan enemmän tyytymättömiä alueen palveluihin ja toimintamahdollisuuksiin kuin tyytyväisiä. Vastaajat olivat kaikista tyytyväisimpiä alueen ulkoilureittien viihtyisyyteen ja toimivuuteen sekä lasten ulkoilumahdollisuuksiin. • Ulkoilureittien viihtyisyys ja toimivuus, täysin samaa mieltä 45 % • Lasten ulkoilumahdollisuudet, täysin samaa mieltä 31 % Vähiten tyytyväisiä oltiin nuorten ulkoiluja toimintamahdollisuuksiin: täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli vain noin 8% vastaajista (täysin eri mieltä 45 %) Vanhusten toimintaja oleskelumahdollisuuksiin täysin tyytyväisiä oli noin 12 % (täysin eri mieltä 35 %). Lähde: Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala https://www.hel.fi/static/hkr/aluesuunnitelmat/kaarelan_alsu/kaarela_asukaskysely_kooste_final.pdf Vastaajien taustatiedot • Vastaajista suurin osa kertoi vaikuttavansa Maunulassa tai Patolassa • Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi asuvansa alueella 11 2 % 6 % 22 % 35 % 19 % 16 % Millä alueella vaikutat: Honkasuo Kuninkaantammi Malminkartano Kannelmäki Hakuninmaa Maununneva 68 % 32 % Kotitalouteeni kuuluu tällä hetkellä Vain aikuisia Aikuisia ja lapsia Vastaajista suurin osa kertoi vaikuttavansa Kannelmäessä tai Malminkartanossa. Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi asuvansa alueella. 17 Parasta alueella Viheralueen nimi Merkintöjen määrä 1. Kartanonhaka 514 2. Malminkartanonhuippu 446 3. Kaarelanpuisto 242 4. Keskuspuisto 237 5. Kartanonmetsä 100 6. Helene schjerfbeckin puisto 73 7. Hakunimaan puisto 65 8. Kuninkaantammenpuisto 60 9. Runolaulajantien puisto 48 10. Leikkipuisto kannelmäki 41 Korjattavaa ja kehitettävää Viheralueen nimi Merkintöjen määrä 1. Kartanonhaka 102 2. Malminkartanonhuippu 97 3. Rata, huopalahti vantaankoski 80 4. Hakunimaan puisto 65 5. Kartanonmetsä 64 6. Kaarelanpuisto 52 7. Antinniitty 48 8. Helene schjerfbeckin puisto 47 9. Keskuspuisto 34 10. Runolaulajantien puisto 28 Luonnonympäristö Viheralueen nimi Merkintöjen määrä 1. Kaarelanpuisto 129 2. Kartanonhaka 102 3. Keskuspuisto 77 4. Malminkartanonhuippu 69 5. Kartanonmetsä 38 6. Hakunimaan puisto 28 7. Helene schjerfbeckin puisto 21 8. Nevapuisto 20 9. Runolaulajantien puisto 20 10. Rumpupolunpuisto 18 Eniten merkintöjä keränneet viheralueet teemoittain 18 Eniten karttamerkintöjä keränneet katualueet teemoittain Parasta alueella Katualueen nimi Merkintöjen määrä 1. Sitratori 27 2. Kaarelantie 19 3. Malminkartanonaukio 14 4. Kuninkaantammentie 12 5. Perhekunnantie 7 6. Maununnevantie 7 7. Arentitie 6 8. Paloheinäntunneli 6 9. Hakuninmaantie 6 10. Pelimannintie 5 Korjattavaa ja kehitettävää Katualueen nimi Merkintöjen määrä 1. Sitratori 155 2. Hämeenlinnanväylä 143 3. Malminkartanonaukio 73 4. Naapuripellontie 30 5. Kalannintie 28 6. Luutnantinaukio 27 7. Kanneltie 25 8. Kaarelantie 24 9. Pelimannintie 24 10. Mörssärinaukio 19 Luonnonympäristö Katualueen nimi Merkintöjen määrä 1. Kartanonkaari 4 2. Pihkapolku 3 3. Mörssärinaukio 3 4. Maununnevantie 2 5. Jälsipolku 2 6. Paloheinäntunneli 2 7. Kalannintie 2 8. Perhosenkierto 2 9. Kantelettarentie 2 10. Hämeenlinnanväylä 2 Suosikkipaikkani alueella 22 741 merkintää, 601 kommenttia Lähes kaikki vastaajien merkitsemät suosikkipaikat liittyivät ulkoiluja viheralueisiin. Vastaajat merkitsivät suosikkipaikkoja laajasti koko alueelle ja erityisen tärkeiksi paikoiksi koettiin viihtyisät viheralueet, joissa voi ulkoilla, nauttia maisemista ja mahdollisesti myös palveluista, kuten käydä kahvilla. Laajat viheralueet, kuten Malminkartanonhuipun ympäristö, Mätäjoenvarsi ja Keskuspuiston reuna keräsivät eniten merkintöjä, mutta suosittuja olivat myös pienemmät puistot ja leikkipuistot. Muutamia merkintöjä sai Kuninkaantammen uusi asuinalue, Kannelmäen Kanneltalo sekä koko alueen kaupat ja palvelut. Tiheimmin merkintöjä keränneet kohteet (numeroitu kartalle) 1. Malminkartanon huippu Alueella kuntoillaan, ulkoillaan ja nautitaan kauas avautuvista näkymistä 2. Mätäjoenvarsi Erityisesti mutka Kartanonhaan kohdalla on suosittu. Joen vartta kuvailtiin kauniiksi ja sitä pidettiin viihtyisänä ulkoalueena, jossa voi tarkkailla luontoa. Omenatarha, pellot ja metsä saivat myös paljon mainintoja. 3. Pitkäkoski Paikalla ihastellaan koskea, syödään eväitä ja käydään kahvilla. Vastauksissa nostettiin esille luonnonsuojelualueen läheisyys ja ulkoilureittien lähtöpiste Suosikkipaikkani alueella. Tärkeä kohtaamispaikka 26 339 merkintää, 262 kommenttia Tärkeimmiksi kohtaamispaikoiksi merkityt kohteet olivat palveluiden äärellä ja hyvien kulkuyhteyksien päässä sijaitsevia paikkoja. Vastaajat kertoivat avovastauksissa, että usein näissä paikoissa kohdataan tuttavia sattumalta asioiden hoitamisen yhteydessä. Tuttujen kanssa vaihdetaan kuulumisia ja saatetaan päätyä spontaanisti vaikka kahville. Tiheimmin merkintöjä keränneet kohteet (numeroitu kartalle) 1. Kauppakeskus Kaari Ostosten ohella käydään kahvilla ja törmätään tuttuihin. Ostoskeskusta pidettiin erityisesti sadepäivien ajanviettopaikkana. 2. Kannelmäen kirjasto ja Sitratori Vastauksissa mainittiin usein Kanneltalon ja työväenopiston tapahtumat. Sitratoria pidettiin tärkeänä kohtaamispaikkana, mutta toisaalta myös rauhattomana seutuna, jota voisi kehittää viihtyisämmäksi. 3. Kannelmäen leikkipuisto Kohtaamispaikka sekä lapsille että vanhemmille. 4. Malminkartanonaukio Vastaajat kertovat, että aukiolla tapaa tuttuja matkalla palveluihin. Epämiellyttävä paikka 34 574 merkintää, ei kommentointimahdollisuutta 50 100 150 200 Roskainen Epäsiisti Rauhaton Meluisa Miksi paikka on epämiellyttävä? Epämiellyttäviksi paikoiksi koettiin alueella asemien ympäristöt, kuten Malminkartanonaukio ja Sitratori Kannelmäessä. Näitä paikkoja pidettiin meluisina ja rauhattomina, mutta myös epäsiisteinä ja roskaisina. Hämeenlinnanväylän ympäristö Hakuninmaalla keräsi paljon meluisuuteen liittyviä merkintöjä. Tiheimmin merkintöjä keränneet kohteet (numeroitu kartalle) 1. Sitratori 2. Malminkartanonaukio 3. Hämeenlinnanväylän ympäristö Epämiellyttävä paikka. Tärkeä kohtaamispaikka.
6 23.1.2019 Puerto de la Kannelmäki Sääolosuhteiltaan suotuisa Teneriffan saari on jo vuosikymmeniä vetänyt puoleensa suomalaisia. Osa tulee lyhyelle turistimatkalle ja osa jää pidemmäksi aikaa. S aaren pohjoispuolella Puerto de la Cruzissa talvehtii kannelmäkeläinen Mikael ”Mikki” Gardberg (66 v) monen muun suomalaisen eläkeläisen tapaan. Eikä ihme. Arki rullaa leppoisasti ja Puertossa saa aistia paikallisten elämää. Ilmapiiri on rauhallinen, ympärillä avautuva vehreä luonto tarjoaa loputtomasti elämyksiä ja yllättää kauneudellaan alati myös kokenutta talvehtijaa. Suomi-yhteisön toiminta on aktiivista ja se ottaa uudetkin tulijat hellään huomaansa. Mikki on uskollinen Puerton kävijä. Hän on viettänyt lähes parinkymmenen vuoden ajan eripituisia aikoja Teneriffan saarella yhdessä vaimonsa Jatta Ekblomin (65 v) kanssa. Ensin he tulivat muutaman viikon lomille ja pikkuhiljaa alkoivat viettää pidempiä aikoja kerrallaan. Molemmat ovat nykyisin eläkkeellä ja siksi talvehtiminen on vihdoin mahdollista. Kesän pariskunta viettää Kannelmäessä ja Puertossa loka-marraskuusta lähtien aina huhtikuun puoleen väliin asti. Pariskunta on ilmeisen kiintynyt saareen. Puertossa on suotuisa ilmasto ja ihmiset ovat ystävällisiä eikä täällä ole mitään massaturismia. Suomessa kavereita tulee tavattua satunnaisesti, mutta täällä mennään porukalla tiettyinä päivinä tiettyihin mestoihin, kertoo Mikki. Ohjelmassa voi olla tikanheittoa, tietovisaa, petankkia, mölkkyä tai vaikkapa vain jutustelua kavereiden kanssa. Suomi yhteisö tukee ja turvaa Teneriffalla kenenkään ei tarvitse jäädä yksin, ellei sitä välttämättä halua. Kukaan ei jää ulkopuolelle. Kaikki otetaan mukaan ja jokaista autetaan tarvittaessa. Ja jos kaveria ei näy pariin päivään, niin varmasti kysellään perään ja varmistetaan, että kaikki on hyvin, Mikki kertoo miellyttävällä äänellä. Sosiaalista toimintaa ja aktiviteetteja on riittämiin jokaiseen makuun. Siitä pitää huolen 40 vuoden ajan toiminut Tenerifen Suomi-kerho. Yhdistyksen puitteissa järjestetään runsaasti harrastetoimintaa kuten kielikursseja, lauluiltoja, ohjattuja retkiä ja erilaista liikuntaa. Suomalaisten kotikaduksi voidaan kutsua Avenida Melchor Luzkatua, koska sen varrella sijaitsee suomalaisten suosima asuntokompleksi Valle Luz, josta voi vuokrata huoneiston lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Myös Repe eli Reilupeli-niminen ravintola sijaitsee kadun varrella. Se on yksi suomalaisten kohtaamispaikoista. Repessä kisaillaan joka torstai tietovisan parissa ja pelataan biljardia. Jorma`s Bar pidetty ruokapaikka Jorma’s Bar ravintolan omistaja Jorma Tuominen on pitkän linjan ulkosuomalainen. Hän matkasi aikanaan Lanzarotelle tarkoituksenaan perustaa baari. Heti alkuun tuurasin erästä matkaopasta kahden viikon ajan. Pesti jatkui kuitenkin 13 vuotta, Jorma naurahtaa. Oppaan työtä Jorma pitää päähommanaan, sillä se on ollut antoisaa. Ja kyllähän miehestä huokuu matkaoppaalle välttämätön avulias ja ystävällinen ote. Teneriffalla olemukseltaan nuorekas Jorma on toiminut pitkään ravintolan pitäjänä. Nyt jo omillaan elävät lapset ovat kasvaneet Espanjassa ja käyneet espanjalaista koulua. Monen suomalaisen harmiksi Jorma aikoo laittaa pillit pussiin ja rientää uusiin haasteisiin. Tänä vuonna Jorma saavuttaa 65 vuoden iän ja sen kunniaksi on tarkoitus ensi talvena talvehtia aivan muissa maisemissa, ykköskohteena Etelä-Amerikka. Jorma`s barissa järjestetään tikanheittokisoja ja vietetään aikaa porukalla esimerkiksi korttia palaten. Jorman ravintolan ruoka on tunnetusti hyvää. Täällä kannattaa syödä, sillä ruoka on erinomaista, Mikki vahvistaa. Arki sujuu leppoisasti Teneriffa tarjoaa mahdollisuudet harrastaa monipuolisesti liikuntaa niin meren äärellä kuin vuoristomaisemissa. Tyypillinen arkipäivä sujuu kävelyretkiä tehdessä ja aikaa viettäen ystävien kanssa. Hyvän ja terveellisen ruoan ystävälle Teneriffa tarjoaa maukkaita ja halpoja elämyksiä. Ruokakaupassa saa tehtyä ostokset huomattavasti edullisemmin kuin Suomessa. Liikkuminen saarella on helppoa ja halpaa. Lyhyet, muutaman kilometrin välimatkat hoituvat taksilla muutaman euron hintaan. Bussilla pääsee kätevästi eri puolille saarta. Tenerifen Suomi-kerho järjestää viikoittain opastettuja retkiä ja eripituisia vaelluksia, joihin on helppo ilmoittautua ja osallistumismaksutkin ovat edullisia. Viikko-ohjelma on luettavissa yhdistyksen nettisivuilta, mutta niistä myös ilmoitetaan Suomi -paikoissa. Ja puskaradio toimii. Kadulla törmätessä puhutaan tulevista retkistä ja muistutetaan ilmoittautumaan. Puerton pieni Kantsu Jormaa ja Mikkiä yhdistää Teneriffa, Kannelmäki ja miellyttävä olemus. Molemmat miehet ovat hyväntuulisia, lämminhenkisiä ja juttua riittää kysyttäessä. Kyllähän Kantsu on aina mielessä ja ajatus siitä lämmittää mieltä, Jorma sanoo. Meillä on pieni Kantsu täällä. Mikki jatkaa. Jorman Kannelmäessä asunut äiti kuoli muutama vuosi sitten ja Jorma on nyt muuttanut asuntoon. Jorman veli asuu myös Kannelmäessä. Ensimmäisenä tulee mieleen vanha Kannelmäki ja ravintola Britannia, kun Kantsua ajattelen. Ja olihan minulla aikanaan muutaman viikon ajan tyttöystäväkin Kannelmäessä, hän naurahtaa. Kannelmäkeläiset Marja ja Mauri Åhlberg viettävät Teneriffalla jo toista talveaan. Emeritusprofessori Mauri Åhlberg viimeistelee siellä uusimpiin tutkimuksiin perustuvaa kirjaa syötävistä luonnonkasveista, joita kasvaa sekä Suomessa että laajasti eri puolilla maapalloa. Kannelmäkeläiset Mikki Gardberg ja Jatta Ekblom ovat viettäneet Teneriffalla eripituisia jaksoja lähes parinkymmenen vuoden ajan. Nyt saarella ollaan puolet vuodesta. Kyllähän Kantsu on aina mielessä ja ajatus siitä lämmittää mieltä.” ”
7 23.1.2019 Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Vaikka Mikki pakenee talvella Suomen loskaa, kylmyyttä ja liukkautta Puertoon, niin kesäksi on päästävä Kannelmäkeen. Siellä odottaa tuttu kaveriporukka. Mikki ja Jatta kuuluvat Kannel Krouvin biljardikerhoon ja Mikki on myös Kaarela-seuran jäsen. Kantsu on hyvä paikka asua, sillä siellä on kaikki mitä tarvitaan. Alueella on erinomaiset kulkuyhteydet ja luonto on lähellä. Kantsussa asuu myös väkeä laidasta laitaan ja eri-ikäiset viettävät aikaa keskenään. Meidän porukassa ikähaitari on laaja. Vanhin on 96-vuotias ja nuorin parikymppinen. Mikki ja Jatta ovat huolissaan Mätäjoen rehevöittymisestä ja huonosta tilasta. Olisi korkea aika saada Mätäjoki kuntoon, he lähettävät terveisiä alueelle. Teneriffalla oleskelee eniten saksalaisia, mutta suomalaiset tulevat hyvänä kakkosena. Suomalaiset joukossa on oululaisia, turkulaisia, savolaisia, stadilaisia, pohjanmaalaisia jne. Porukkaa on siis kaikkialta Suomesta, mutta täällä he ovat yhtä ja samaa laumaa ja perheyhteisöä, joka välittää kaikista tasapuolisesti taustasta riippumatta. Toki pientä ystävällismielistä vinoilua on välillä ilmassa, sanoo Stadin kundi ja Kantsun mies Mikki hymyssä suin. Teksti ja kuvat: Nina Eriksson Pohjois-haagalainen Sinikka Jakonen tuli tällä kertaa lyhyelle lomalle, mutta ensi talvena on suunnitelmissa olla pidempään. Teiden tulivuori hallitsee Teneriffan näkymää joka puolelta. Arki kuluu aikaa viettävien ystävien kanssa joko erilaisten harrastusten parissa tai sitten ruoasta ja juomista nauttien. Jorma on pitkän linjan ulkosuomalainen. Yhteydet Kannelmäkeen ovat kuitenkin säilyneet sukulaisten kautta vahvoina. Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI, P. 020 712 0500, Mikko Väätäinen 0400 853 243 info@automuovikem.fi, www.automuovi.fi Lämmin auto tuo mukavuutta ja turvallisuutta Calix Comfort Kit sisältää sisälämmittimen 1400 W ja asennussarjan 249,HUOLESTUTTAAKO AKUN KUNTO Testaamme akun veloituksetta ja tarvittaessa vaihdamme uuden akun edullisesti. Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi Avoinna Ti-Pe 9-11 ja 12-18, La 10-14 Päivät ovat talvellakin lämpimiä, mutta auringon laskiessa ilma viilenee. Talvi-iltaisin elämä sykkii sisätiloissa. Hierovat Hyppyset • Klassista hierontaa • Urheiluhierontaa • Triggerhierontaa Puh. 0440-894 342 Sitratie 5 B www.hierovathyppyset.fi
8 23.1.2019 KANNELMÄEN KIRKOSSA • Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • Aamuehtoollinen ke 23.1. ja 6.2. klo 9.15. Ehtoollisen jälkeen seurakuntasalissa vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen hintaan 1,50 €. • Luottamuksen messu ke 30.1. klo 19. Taizé-lauluja ja hiljaista mietiskelyä. • Iltaehtoollinen ke 13.2. klo 19. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. • Lauletaan yhdessä. Avoin yhteislaulutilaisuus kirkossa to 31.1. ja 14.2. klo 10.15. MALMINKARTANON KAPPELISSA • Messu ja iltatee su 27.1. ja 10.2. klo 18 • Perheiden musakerhot maanantaisin klo 10–11.30 ja tiistaisin klo 17.30–19 • Raamattupiiri torstaisin klo 18.30–20 TOIMINTAKESKUS JENNYSSÄ, Beckerintie 9 • Jennyn Olohuone maanantaisin klo 12– 14. Avoin kohtaamispaikka, jossa tarjolla on lounas ja kahvit eurolla. • Keskiviikkoillan kahvit klo 17.30–19. Kahvittelun lomassa puhetta ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä. Avoin kohtaamispaikka. • Jennyn Mummola la 9.2. klo 10–13. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua, lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Ilmoittautumista ei tarvita. Tarjolla on välipalaa. YHTEISVASTUUKERÄYS 2019 • Su 3.2. klo 10 Kannelmäen kirkossa messu ja Yhteisvastuun avaus. Messun jälkeen soppalounas ja kirkkokahvit Yhteisvastuun hyväksi. • Yhteisvastuu 2019 tukee lasten ja nuorten koulutusta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Avun vievät perille Kirkon Ulkomaanapu, Kirkon diakoniarahasto ja paikallisseurakuntien diakoniatyö. • Keräys toteutetaan lipaskeräyksenä Kauppakeskus Kaaressa viikoilla 6 ja 10. Tiedustelut Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843. PARIASIAA-LUENNOT Neljänä maanantaina klo 18–19.30, os. Klaneettitie 6–8 A 4. kerros. Perheneuvoja Tero Pulkkinen ja PariAsiaa-luentojen vetäjä Dora Puhakka luennoivat parisuhdeasioista: • 11.2. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin • 11.3. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen • 8.4. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin ja • 13.5. Kipinöitä parisuhteen läheisyyteen. Lastenhoito järjestetään yli 1-vuotiaille. Jos tarvitset lastenhoitoa, niin ilmoittaudu luentopäivänä klo 12 mennessä virastoon, p. 09 2340 3800 tai kannelmaki.srk@evl.fi. Muuten ilmoittautumista ei tarvita. Olet lämpimästi tervetullut yksin tai yhdessä pysähtymään hetkeksi parisuhdeasioiden ääreen. Kannelmäen kirkko | Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800 | Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta PARIKYMMENTÄ VUOTTA sitten Helsingissä päätettiin, että vanhat ihmiset asuvat omissa kodeissaan elämänsä loppuun asti. Enintään pari viikkoa ennen kuolemaa voi paikka hellitä jostain hoitopaikasta. Samaan hengenvetoon todettiin, että vanhusten toimintakyky pitää pitää hyvänä. Terveydestä ei puhuttu mitään. Saman periaatteen on omaksunut koko Suomi, myös pääkaupunkiseutu. Erona vain se, että Espoo ja Vantaa ovat ottaneet käyttöön jotain konsteja, millä ikäihmisten toimintakyky säilyy hyvänä. Kun espoolainen ikäihminen täyttää 68 vuotta, hän saa seniorin sportti -kortin. Sillä pääsee ilmaiseksi kaupungin uimahalleihin (uintikaverikin pääsee ilmaiseksi), maauimalaan, kuntosaleille, monenlaisiin liikuntatapahtumiin kauppakeskuskävelystä kirjaston tuolijumppaan, vesijumpasta tasapainojumppaan. Vantaalla ikäraja on 70 vuotta. Helsingissä eläkeläisjärjestöt ovat vuosikausia ehdottaneet Liikuntavirastolle ja sitä kautta päättäjille, että vastaavanlaisia etuja tarjottaisiin myös helsinkiläiseläkeläisille. Anomukset ovat ilmeisesti silppurissa. On myös yritetty saada eläkeläisille alennuksia bussi-, ratikkaja junamatkoihin. Vastaus on näihinkin aloitteisiin ollut tiukka ei. Tampereella yli 65-vuotiaat voivat matkustaa nysseillä (Tampereen liikennelaitoksen busseilla) puolella hinnalla klo 9 -14. Siinä välissä ehtii moneen harrastukseen ja tapahtumaan. Tampereella yli 65-vuotiaita asukkaita on 18.8. prosenttia, Helsingissä 16.8., Espoossa 14.5. ja Vantaalla 15.2 ja Kauniaisissa 21.4. Määrillä ei näemmä ole mitään väliä. Saattaahan olla että helsinkiläiset päättäjät ovat tienneet ennen urheilulääketieteen lehden British Journal of Sports Medicinen hiljattain julkaistua artikkelia että kävely on hyvin hyödyllistä liikuntaa kaiken ikäisille. Ei tarvita mitään järjestelyä, kun jokainen voi kävellä missä haluaa ja koska vaan. En kyllä oikein usko tätäkään. Jos kävely olisi Helsingissä tärkeä asia, hoidettaisiin kadut kyllä nykyistä paremmin talviaikaan. Liukkaat kadut tuottavat merkillisiä yllätyksiä. Teatteriin ei voi mennä piikkikengät jalassa. Mutta ilman niitä ei oikein tahtonut tammikuisena iltana päästä rautatieasemalta Teatteri Jurkkaan Vironkadulle Kruunuhakaan. Piti uhmata ja vain edetä, jotta pääsi näkemään kahden huimapäisen näyttelijän Ella Mettäsen ja Eero Ojalan esittämän Niskavuoren Hetan. Hetan tutusta tarinasta on ohjaaja Henri Tuulasjärven johdolla saatu aikaan puhutteleva, kekseliäs ja huikea esitys. Kopean Hetan tarinaan on saatu uutta inhimillisyyttä. Kuusitoista roolia ja kaksi näyttelijää ja kaikki oli kohdallaan! Kansallisteatterin pienelle näyttämölle pääsi junalta aika vähin liukasteluin. Sitäkin enemmän piti henkisesti liukastella katsomossa Pajtim Statovcin hienosta romaanista Kissani Jugoslavia -näytelmän esityksessä. Kosovosta Suomeen tulleen perheen ja sen etevän pojan tarina on moniulotteinen retki sopeutumattomuuteen ja sopeutumiseen. Miten vaikeaa meidän on antaa jokaisen olla juuri sellainen kuin hän on. Ei meillä kaikilla ole kotona käärmettä eikä kissaakaan kuten näytelmän Bekimillä Toni Harjajärvellä. Näytelmässä olivat mukana myös Petri Liski, Sari Puumalainen ja Ville Tiihonen. Ohjaaja Johanna Freundlich. Loppuvuoden ehdoton ilopilkku oli Kaapelitehtaan Talvisirkuksen Rakkaus. Esitys oli ihastuttava sekoitus tanssia, sirkustaidetta, näyttelemistä, akrobatiaa, klovneriaa. Kaikkea mitä rakkaudesta kerrottaessa tulee hyvä mieli. Ilon tuojaksi kelpaisi meille kesäsirkuksenkin esitys. Leena-Maija Tuominen Jääräpäinen Helsinki Loputtomasti harjoittelua, kropan taivuttelua äärirajoille ja rasittamista. Tuskaa, hikeä ja raakaa työtä. Harjoittelua 6-8 tuntia päivässä. Iloisesti hymyilevä Phet Haanpää (18 v) on tyytyväisen oloinen ja onnelliselta vaikuttava nuori nainen. Hänestä ei näy pienen pientäkään merkkiä siitä, että takana on jo vuosia harjoittelua ja sitkeää työtä kohti tulevaa ammattia. Tyytyväinen kantsulaisuudesta Phet Haanpää on pesunkestävä kantsulainen. Syksyllä täysi-ikäisyyden saavuttanut nuori nainen on syntynyt ja kasvanut Kannelmäessä. Yläasteelle hän siirtyi Kruunuhakaan, mutta päiväkodin ja ala-asteen hän kävi Kannelmäessä. Phet sanoo viihtyneensä alueella hyvin. Hänestä olisi kovin vaikea kuvitella itselleen muuta asuinpaikkaa. Sitä paitsi osa ystävistäkin on kannelmäkeläisiä. Phetin vanhemmat ovat aina kannustaneet ja tukeneet häntä. Phet on perheen neljästä lapsesta ainoa, joka harrastaa tanssia. Hänen isänsä, myöskin Kannelmäessä varttunut Juha ’Juuso’ Haanpää, oli nuoruudessa lupaava nyrkkeilijä. Phet kertoo, että isä ei ole kovin paljon aihetta käsitellyt, mutta kodin hyllyillä olevat pokaalit ovat todisteena saavutuksista. Baletti unelma-ammatti Balettitanssijan elämä on hyvin kurinalaista. Oikeanlaisesta ruokavaliosta ja riittävästä levosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Arki pyörii tanssin ehdoilla. Se ei näytä määrätietoista ja päättäväistä nuorta haittaavaan. Päätös on tehty. Pari vuotta sitten päätin, että teen täysillä töitä unelmani eteen ja pyrin ammattilaiseksi. Keskittyminen, motivaatio ja hyvä itseluottamus ovat tärkeitä ominaisuuksia balettitanssijan urasta haaveilevalle. Ja tanssista onkin kovaa vauhtia tulossa Phetin ammatti. Phetillä on takanaan jo useita kilpailuja ja hän on ehtinyt esiintyä useissa näytöksissä ja gaaloissa. Sibelius-lukion viimeistä luokkaa käyvä Phet sanoo, että juuri nyt päivät kuluvat koulun ja tanssin parissa ja muulle ei aikaa ole. Lukion tanssilinjan abiturientti treenaa tällä hetkellä ahkerasti, sillä tavoitteena on päästä Suomen kansallisoopperan nuorisoryhmään tanssijaksi. Pääsykokeet ovat vielä tammikuun aikana ja Phet harjoittelee joka päivä monta tuntia. Olen saanut tanssin kautta paljon. En koe joutuneeni luopumaan erityisesti mistään. Toki ystäville ei ole jäänyt kovinkaan paljon aikaa ja siitä on tullut myös palautetta, Phet sanoo. 15 vuotta tanssia Tanssi on kuulunut Phetin elämään 4-vuotiaasta lähtien. Hän oli melkoisen vilkas lapsi ja vanhemmat ajattelivat, että hänelle pitää keksiä jokin harrastus. Phet kertoo sanoneensa tuolloin vanhemmilleen, että ”isi haluan tanssia”. Hän aloitti satubaletin Helsingin tanssiopistossa. Jossakin vaiheessa hänen vanhemmilleen suositeltiin, että Phetin kannattaa jatkaa tanssimista. Phet pääsi Helsingin tanssiopiston erikoiskoulutusluokalle ja sillä tiellä hän edelleen on. Ryhmä, johon Phet kuuluu, koostuu eri-ikäisistä oppilaista. Ryhmässä on hyvä henki. Kannustamme toinen toisiamme. Terve kilpailuhenkisyyskin kuuluu asiaan. Se on vain motivoiva elementti. Phetillä on takanaan jo useita kilpailuja ja hän on ehtinyt esiintyä useissa näytöksissä. Tähän mennessä yksi ikimuistoisimmista kokemuksista on ollut kilpailuun osallistuminen Berliinissä. He saavuttivat tuolloin kolmannen sijan. Phet on jo kahdesti edustanut Suomea Pohjoisja Baltian maiden balettikilpailuissa. Intohimona tanssi Phet Haanpää on ehtinyt esiintyä useissa näytöksissä ja gaaloissa. Pari vuotta sitten päätin, että teen täysillä töitä unelmani eteen ja pyrin ammattilaiseksi, Phet Haanpää kertoo.
9 23.1.2019 Rehti kilpa urheilu ja politiikka VARHAIN LOPPIAISAAMUNA heräsin viiden aikaan ja uteliaisuuttani avasi TV:n. Suomi USA. Menossa oli poikien jääkiekon MM-kisojen loppuottelu. Tilanne oli kutkuttava — 3. erä oli puolivälissä, numerot – 0, mutta sitten tilanne muuttui yhtäkkiä — Suomi johti 2 – 0. USA tasoitti nopeasti 2 – 2. Kiihkeä nopeatempoinen peli jatkui, puolin ja toisin maalintekoyrityksiä, kunnes puolitoista minuuttia ennen loppusummeria Suomi teki vielä maalin, pojat pitivät pintansa, peli päätyi vajaan minuutin kuluttua numeroin 3 – 2. Seurasi voitonriemuinen tanssi kentällä ja jenkkipoikien suru ja pettymys paistoi kasvoilta. Uteliaana sohvaperunana, minua sykähdytti, kun lipputankoon nousi kolme lippua: Venäjän, Suomen ja USA:n, Suomen sinivalkoinen keskellä korkeimpana. Jotenkin mielessä välähti, että näinhän sen pitäisi olla oikeasti elämässä rehdin kilvan jälkeen paras voittaa. Salkoihin nousivat kahden suurvallan ja välissä pienen Suomen liput. Pronssiottelussa vastakkain oli suurvalta Venäjä ja pieni Sveitsi. Kilvan ratkaisi nuorten poikien taituruus ja fyysinen kestävyys. Maailmassa valtioiden suhteet määräytyvät niiden taloudellisen ja sotilaallisen voiman ja poliittisen ja diplomaattisen taidon pohjalta. Niin urheilussa kuin politiikassakin vallitsevat tietyt yhteisesti sovitut säännöt, joiden rikkomisesta on omat seuraamuksensa. Urheilu ja politiikka kietoutuvat monin tavoin yhteen. Kansainväliset poliittiset päätökset vaikuttavat siihen, mitkä maat saavat oikeuden kansainvälisten arvokisojen järjestämiseen. Päätösten valmistelussa ovat mukana lobbarit ja suuri raha. Politiikan alueella pitäisi periaatteessa noudattaa demokraattisia sääntöjä, joista keskeisin on yleinen, yhtäläinen ja salainen äänestysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi ja tulla valituksi vaaleissa. Poliittisiin perusoikeuksiin kuuluvat yhdistys-, kokoontumis-, sananja uskonnonvapaus ja lisäksi taloudelliset, sivistykselliset oikeudet. Näitä ovat oikeus ihmisarvoiseen elämään, oikeus saada koulutusta varattomuuden estämättä, oikeus sosiaaliturvaan, oikeus omaan kulttuuriin ja työhön. Käytännössä näitä demokratian perusperiaatetta rikotaan kuitenkin monin tavoin eri maissa. Edelleenkin on maita, joissa näitä demokratian elementtejä ei ole lainkaan tai ne koskevat vain määrättyjä etuoikeutettuja kansan ryhmiä ja eliittiä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hehkutti uudenvuoden puheessaan tyytyväisyyttään siihen, että Suomea pidetään maailman onnellisimpien ihmisten maana, jossa tuloerot ovat pienet ja tasa-arvoinen yhteiskunta on vakaa. Presidentin puhe herätti välittömästi laajan keskustelun mediassa. Monet muistuttivat, ettei Suomi ole onnela monille pienituloisille, työttömille, sairaille ja vammaisille, lasten huoltajille tai yksinäisille köyhille vanhuksille, joiden varat eivät riitä tarpeellisten lääkkeiden ja ravitsevan ruuan ostoon. Monet opiskelijat ovat vaikeuksissa, kun opinnot venyvät työssäkäynnin vuoksi, sikäli kuin työtä on edes saatavilla. Helsingin Sanomien lukijakyselyyn miten niukkuudessa eläminen on vaikuttanut heidän elämäänsä vastasi yli 4000. Monien vastauksissa näkyi viha päättäjiä, yhteiskuntaa tai jopa koko elämää kohtaan. Moni yksinhuoltaja kertoi harkitsevansa itsemurhaa. Silti Suomen sosiaaliturvamenot ovat Euroopan korkeimpia. Vuonna 2016 keskimäärin henkeä kohden 11 264 euroa, kun EU:n 28 maan keskiarvo oli 7 656 euroa. Vertailun vuoksi lainaan USA:n presidentinvaalien esivaalissa varsin hyvin menestyneen Bernie Sandersia hänen viime vuoden lopulla suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Mahdollisuuksien maa. Yhdysvaltojen vaihtoehtoinen tulevaisuus. esittämää vertailua. ”Siitä huolimatta, että sillä on maailman kallein terveydenhoitojärjestelmä, Yhdysvallat jää viimeiseksi yhdentoista teollistuneen maan joukossa terveydenhuollon laatua, tehokkuutta, tasapuolisuutta ja ihmisten hoitoon pääsyä ja terveyttä mitattaessa, toteaa uusi Commonwealth Fundin raportti.” Sanders toteaa, että terveys ei ole hyödyke. Se on ihmisoikeus. Järkevän terveydenhuollon päämääränä tulisi olla ihmisten terveydestä huolehtiminen eikä osakkeenomistajien rikastuttaminen. Hän siteeraa Martin Luther Kingia ”Tämä maa harjoittaa sosialismia rikkaita kohtaan ja tylyä yksilönvapautta köyhiä kohtaan.” Sanders kuvaa kirjassaan varsin laajasti paitsi varsinaista vaalikampanjaansa myös ohjelmaansa Näin paranamme maamme, siitä kertovat kirjan toisen osan alaotsikointi: 1. Oligarkia on kukistettava, 2. Keskiluokan ahdinko, 3. Loppu talouselämän peukaloinnille, 4. Terveydenhuoltoa kaikille, 5. Korkeakoulutus kaikkien saataville, 6. Taistelu ilmastomuutosta vastaan, 7. Rikkinäisen rikosoikeusjärjestelmän korjaaminen, 8. Maahanmuuttouudistus välittömästi, 9. Yhteiskunnan heikoimpien puolella, 10. Mediayhtiöt demokratiamme uhkana. Tätä luetteloa on mielenkiintoista verrata Hesarin julkaiseman kyselytutkimuksen vastauksista poimittuun 10 tärkeintä vaaliteemaa: 1. Sairaiden hoito (erittäin tai melko tärkeänä pitää 90 prosenttia vastaajista). 2. Nuorten syrjäytyminen (89 %). 3 Vanhusten hoito (88 %). 4. Työttömyys (88 %). 5. Koulutusasiat (86 %). 6. Energian saatavuus ja hinta (86%). 7. Köyhien asema (81%). 8. Valtion talous ja velan määrä (81%). 9 Ilmastonmuutos (80%). 10. Työttömien toimeentulo (80%) Hesarin kysymykseen mitä köyhyydelle, eriarvoistumiselle ja tulojen epäepätasaiselle jakautumiselle pitäisi tehdä, sosiaalialan asiantuntijoiden vastaus oli korottaisi perusturvan tasoa. Saman kannan esittivät myös oppositiota edustavat eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Hallitusryhmän pääministeri, keskustan Juha Sipilä vaati jopa, että perusturvaa on vahvistettava jo ennen sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, koska sosiaaliturvan uudistaminen toteuttaminen vie useamman vaalikauden. Valtiovarainministeri kokoomuksen Petteri Orpo tunnusti, että Suomessa, maailman onnellisimmassa maassa, on paljon osattomuutta, ahdinkoa ja syrjäytymistä. Hän vakuutti, että perinteinen kokoomuslainen ajattelu lähtee siitä, että jokaisen työkykyisen pitää voida löytää työtä – mutta pitää voida tulla palkallaan toimeen. Niitä, jotka eivät voi tehdä työtä, autetaan. Sinisten kulttuurija urheiluministeri Sampo Terho : julkisen puolen tulisi tarjota aktiivisesti tukea jota tarvitaan ja johon oikeus on. Valtakunnan arvohierarkiassa toisella sijalla oleva eduskunnan puhemies kokoomuksen Paula Sinikka Risikko puhui arvovalinnoista ja kehotti tekemään eduskuntavaalista perusarvovaalit. Tässä yhteydessä viitaan ylempänä mainitsemiini perustuslain perusoikeus määritelmiin. Jos niitä sovellettaisiin tosissaan, niin nykyinen sotekiista olisi jo ratkaistu. Nykyhallituksen monet päätökset ja lakiesitykset ovat periaatteellisesti ristiriidassa perustuslain hengen kanssa. Mielestäni verovaroilla kustannetut perusoikeuksien toteuttaminen ja hallinta tulisi olla yhteiskunnan julkisessa valvonnassa, eikä yksityisen voitontavoittelun ja rikkaiden rikastuttamisen välineenä. No jokainen arvioikaan vaalipäätöstä tehdessään onko tyytyväinen nykyisen hallituksen linjaan ja toimenpiteisiin vai ei. Demokraattiseksi sosialistiksi itsensä määrittelevä Bernie Sanders päättää kirjansa toteamukseen ”Emme saavuta päämääriämme, jos pysyttelemme demokratian sivustakatsojina olettaen, että muut toimivat puolestamme. He eivät tee sitä. Tulevaisuus on meidän käsissämme. On aika ryhtyä toimeen.” Suosittelen Bernie Sandersin kirjaa kaikille demokratiaa, kansanvaltaa kannattaville kansanedustajaehdokkaille ja heitä tukeville äänestäjille. Tulevaisuus on käsissämme. Oiva Björkbacka Vuonna 1922 perustettu Suomen kansallisbaletti on maan ainoa ammatillinen täysimittainen balettiryhmä. Kansainvälisessä ryhmässä työskentelee tänä päivänä 76 tanssijaa, jotka edustavat 23 kansallisuutta. Noin puolet ryhmän tanssijoista on suomalaisia, ja heistä pääosa on saanut koulutuksensa Suomen kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitoksessa. Kansallisbaletin yhteydessä toimii lisäksi erillinen nuorisoryhmä, jossa työskentelee 12 vastavalmistunutta tanssijaa. Intohimona tanssi Tanssi on kova laji Phet treenaa Leipätehtaalla Helsingin tanssiopiston tiloissa. Hän harjoittelee useita tunteja päivässä. Koulupäivän jälkeen hän siirtyy suoraan treenipaikalle. Kerran viikossa on pilatesta, joka on tärkeää kehonhuollon ja vartalonhallinan kannalta. Loukkaantumisen pelko on tanssijan alinomainen seuralainen. Ura saattaa katketa ennalta-arvaamattomasti loukkaantumisen vuoksi. Olen välttynyt pahemmilta vammoilta tähän mennessä. Vain kerran olen joutunut pitämään pidemmän tauon treenaamiselta loukkaantumisen vuoksi, Phet kertoo. Myös Suomen talvi koettelee tanssijaa. Pakkassäässä kroppa kylmettyy tosi nopeasti ja vilustumisilta on vaikeampi välttyä. Baletin lisäksi Phet on harjoittanut myös muita tanssilajeja kuten steppiä, karakteeria ja nykytanssia. Phet myöntää, että baletti on kova laji ja vaatii itsekuria. Ja se, että jaksaa tehdä töitä unelmansa eteen, kasvattaa luonnetta. 10 vuoden päästä hän aikoo tehdä sitä, mitä hän nytkin tekee eli tanssia. Toiveena on pysyä hyvässä kunnossa ja työskennellä tanssijana. Suomen kansallisoopperan balettilaitoksen koulutukseen pääsy on prioriteetti numero yksi, mutta hartaana toiveena tietysti on, että pääsisin kokeilemaan siipiäni kansainvälisille estradeille, Phet toteaa. Näin toivomme mekin. Ei muuta kuin tsemppiä ja kovaa työtä. Odotamme jännityksellä tulevia käänteitä. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko ja Kimmo Jaatinen Menestyminen vaatii kurinalaisuutta ja jatkuvaa harjoittelua.
10 23.1.2019 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TANORISTIKKO Kannelmäen eläkkeensaajat ry Avoimet ovet kerhohuoneistolla Kaarelantie 86C ma 4.2.2019 klo 11.00-13:00 Tervetuloa tutustumaan toimintaamme. Tuo myös ystäväsi mukaan. Kahvitarjoilu
11 23.1.2019 Parturi-Kampaamo Mia Laine Oppilastyöt edullisesti P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Amerikan sosialisti Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a BERNIE SANDERS , sosialisti, olisi voittanut Trumpin presidentinvaalissa, niin yllättävältä kuin se tuntuukin. Tämän osoittaa useampikin kyselytutkimus. Ikävä kyllä Clinton kiilasi demokraattien ehdokkaaksi, vaikka Clintonin klaaniin oli jo täysin kyllästytty ja sillä ei ollut samanlaista vetoa äänestäjiin. Tiedettiin, että monia pettymyksiä aiheuttanut Obaman linja olisi vain jatkunut ja rahaeliitin ote maasta lujittunut. Sanders olisi voittanut vaikka sosialisti on haukkumasana ja arvostus alimpia mahdollisia USA:ssa. Bernie ryhtyi politiikkaan Vermontissa. Koulutus Chicagossa, jossa Bernie kouriintuntuvasti koki poliisin väkivallan ja puolueellisuuden ihmisoikeustaisteluissa ja Vietnamin sotaa vastustettaessa. Lapsuuden Bernie vietti Brooklynissä, New Yorkissa. Bernie ei ole demokraatti, vaan sitoutumaton. Käytännön tasolla hänet on kongressiedustajana ja senaattorina sulautettu demokraattiseen apparaattiin. Vailla sitoutumista ei voisi toimia USA:n järjestelmässä. Kannukset ja hyvän maineensa hän hankki paikallispoliitikkona, jossa hän löi vasten kaikkia odotuksia järjestäytyneet ehdokkaat. Valttina oli se, että Bernie todella välitti asukkaista ja pyrki parantamaan oloja. Ongelmat Pienen kansalaisen asema on kurjistunut USAssa jo pitkään. Palkat matavat, kustannukset ovat taivaissa. Rikkaan eliitin tulot ovat nousseet räjähdysmäisesti, mutta murusia ei ole varissut alaspäin. Nyt eniten ansaitseva prosentin kymmenesosa ansaitsee enemmän kuin 90% kansasta. Miesten ansiot eivät ole nousseet, vuosiansioiden ostovoima on 2144 dollaria pienempi kuin 43 vuotta sitten. Japanilaisilla ajatellaan olevan pitkät työpäivät, mutta amerikkalaisilla on pidemmät. Keskityöaika on 47 tuntia viikossa, monilla pidempi. Vuosiloma on minipituinen, sairausajalta ei saa palkkaa. Monien on tehtävä useampaa työtä pärjätäkseen. Virallinen työttömyysluku on matala, mutta todellisuudessa kaksinkertainen, sillä osa-aikaisia ei lueta työttömiksi, eikä sellaisia jotka ovat luopuneet työn hausta eikä myöskään jos paikkakunnalla ei ole avoimia työpaikkoja. Tärkeää olisi saada sairausvakuutus, mutta monilla ei ole. Vakuutus edellyttää isoja omavastuuosuuksia, vakuutus on tiukkaan rajattu ja ylimenevän joutuu itse maksamaan. Sairausvakuutus on kallis, ja nyt periaatteessa pakollinen. Hillary Clinton on tehdyn sairausvakuutusuudistuksen takana, ja se ei taatusti tyydytä ketään. Nyt USA on ainoa hyvinvointivaltio missä on ihmisiä, joilla ei ole lainkaan pääsyä terveydenhoitoon. Lapsikuolleisuus on kehitysmaiden tasolla, ja synnytyksen jälkeinen loma jää viikkoon tai kahteen. Erittäin huolestuttava on lääketehtaiden valta. Lääkkeiden hinnoittelu on vapaata ja sama lääke voi olla kymmenen kertaa halvempi Kanadassa. Tilanteeseen ei kannata odottaa parannusta, sillä lääketehtaat maasuttavat poliitikkoja runsaskätisesti. USA on heittäytynyt moniin sotiin, mikä on ollut turhaa ja vahingollista. Yhdysvaltain infrastruktuuri hajoaa käsiin, sillat sortuvat ja saasteista likainen ja hapan vesi irrottaa vesijohtoputkista lyijyä. Kun köyhät juovat vesijohtovettä, se johtaa myrkytyksiin ja lapsien kohdalla oppimisvaikeuksiin. Miten tähän jouduttiin Sanders pitää keskeisenä presidentti Bill Clintonin vaalirahauudistuksia, jotka antoivat puhevallan vaalirahoittajille. Ennen vaalirahoitus oli rajoitettua, nyt lähes vapaata. Poliitikoista on tullut oligarkkien edusmiehiä. Bill Clinton poisti keskeisiä 30-luvun lamakauden jälkeen laadittuja rahamarkkinasääntöjä ja näistä vapautuksista johtui olennaisesti vuoden 2008 rahamarkkinaromahdus. Tehdyt kauppasopimukset ovat olleet erittäin epäedullisia USAn taloudelle, ja työpaikkoja on menetetty ulkomaille miljoonia. Tässä Trump ja Sanders ovat samoilla linjoilla, menetettyjä työpaikkoja on hankittava takaisin USA:an. Vapaa kauppa merkitsee palkkojen suhteen kilpailua pohjalle ja palvelee vain eliitin etuja. Laittomien, eli paperittomien luomaan työvoimaongelmaan Trumpilla ja Sandersilla onkin sitten aivan erilaiset näkökohdat. Tavoitteet Wall streetin, rahaeliitin ja omistavan luokan valtaa poliittisiin päätöksiin on rajoitettava. Esimerkiksi Kochin perheen omaisuus on 82 miljardia dollaria, ja he rahoittavat poliitikkoja enemmän kuin kumpikaan puolue omiaan. Keskimääräinen poliitikko kuluttaa varainhankintaan enemmän aikaa kuin mihinkään muuhun. Poliitikkojen rahoittajia kuunnellaan tarkalla korvalla, kansan tahdon kuuleminen unohtuu. Omistavan luokan on alettava maksaa veroja, nyt suurituloisimmat eivät sitä juuri tee. Sanders vastustaa mm. kiinteistöveron korotusta sen tähden että se osuisi tavallisiin ihmisiin. Sanders ei jahtaa rikkaita, vaan superrikkaita ja tarkemmin sanoen haluaisi että nämä alkaisivat maksaa veroja. Ja tilanne Suomessa Meidän tilanteemme on kovin erilainen, sikäli että Suomessa ei ole superrikkaita kuin kenties yhden käden sormiin mahtuva määrä ja näiden intressinä tuskin on vaikuttaa Suomen politiikkaan. Meidän vasemmistomme jahtaa hyvin toimeentulevia tai ylempää keskiluokkaa, mikä on eri asia kuin mitä Sanders, Amerikan sosialisti, tavoittelee. Maailman superrikkailla on kiinnostusta myös Suomen markkinoihin. Jollemme pidä varaamme, näiden vaikutusvalta kasvaa myös Suomessa ja erityisesti vasemmiston avulla. Tuntuu hyvältä liittoutua pääpaholaisen kanssa jotta saa tehtyä haittaa paikallisille napamiehille. Sähkönsiirtoverkkomme on jo siirtynyt kansainvälisen rahaeliitin haltuun. TTIP-sopimus olisi ollut huolestuttava askel kohti superrikkaiden kasvavaa vaikutusvaltaa maassamme. EU:n kautta superrikkaiden vaikutusvalta lisääntyy myös Suomessa, EU on amerikkalainen mittatilaustyö, joka lisää heidän vaikutusvaltaansa Euroopassa. Tässä sosialistit ovat olleet suuremmaksi avuksi kuin kansallismieliset konsanaan. Kaivoslakimme sallii kaivostoiminnan maassamme ilman että maamme hyötyy siitä juuri lainkaan. Seuraavaksi kansainvälinen rahaeliitti kai saa nimiinsä Suomen järvet ja pohjavedet. Lainsäädäntömme suojaa nykyään puutteellisesti kansallisvarallisuuttamme. Lobbaaminen ei ole tuntematonta Suomessakaan. Pelkään pahoin että Suomen poliittinen järjestelmä on kovin suojaton ulkopuolista vaikutusta vastaan. Ja tämä pätee sekä venäläistä että amerikkalaista vaikuttamista vastaan. Sokeat pisteet Demokraattien asenne on alentuva, sinisilmäinen ja hurskasteleva, aivan kuten meidän vassareillamme. Sanders kuvittelee, että työntekijöiden oikeudet voivat toteutua tilassa, missä hallitsematon maahanmuutto tuo miljoonia laittomia siirtolaisia etelästä. Sanders on ilmastohenkinen. Muuta ei voisi ollakaan, sillä ilmastonmuutos on olennainen osa USA:n demokraattisen puolueen asialistaa. Yksikään demokraatti ei voi olla puolueessa kannattamatta tätä aatetta. Trumpin noustua valtaan NASAssakin pääsevät taas ääneen ilmastoskeptikot. On harhaluulo, että NASAn kannanotot johtuisivat tieteestä. Ei, ne johtuvat siitä, kumpi puolue on kulloinkin vallassa. NASA on presidentin alainen virasto. Vastoin propagandista tiedonvälitystämme, tieteen tekijöiden omat kannat ovat hajallaan. Vain harva ilmastotiedemies pitää ilmastonmuutoksen torjumista tärkeämpänä kuin talouden hyvää hoitoa. Suomen päätökset luopua kivihiilen käytöstä ja ajaa alas maailman edistyksellisimmät sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitokset ovat ilmastotiedemiesten enemmistön mielestä aivan järjettömiä tekoja. Ilmastobluffauksessa tiedemiehiin kuitenkin vedotaan. Pitäisi kysyä, miten mikään tiedemies voisi uskoa ihmisen vähäisen toiminnan ohjaavan ilmastoa kun auringossa auringonpilkutkin ovat maapallon kokoisia ja vaikuttavat ilmastoomme paljon enemmän. Bernie Sanderskin tekee sen yleisen virheen, ettei kiinnitä huomiota mittaluokkiin, eli siihen miten mitätön ihmisen vaikutus on ilmastoon, vähätehoisen kaasun pikkuruisella pitoisuudella, josta vain mitätön osa on ihmisen aiheuttamaa. Yhteenveto Yhteenvetona sanoisin, että vaikka meillä politiikassa on liikaakin sosialismia ja ammattiliittojen valtaa, niin USA:n politiikkaan pikku ripaus sosialismia olisi ollut paikallaan. Esko Karinen Lähde: Bernie Sanders, Mahdollisuuksien maa Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Käynti Kaupintien puolelta. Aija Johanssonin valaistuja batiikkitauluja Ravintola Willihanhessa Puustellinaukio 8, Malminkartano. Auki tammikuusta helmikuun 2019 loppuun asti. (Ke 20.2. Kirjailija Heikki Niska lukee runojaan klo 19-20) Taiteilija itse paikalla perjantaisin klo 19-21. Tervetuloa tapaamaan. TEEN KOTIKÄYNTEJÄ Jalkahoito 55,00 sis. n. 10 min. kestävän jalkakylvyn, kynsien leikkuun ja ohennuksen, känsien ja kovettumien poistoa. Lopuksi vyöhyketerapeuttinen hieronta. Anne Karhunen Salon SeraFin p. 045 166 2881 Parturi Kampaamo A n n e Kaarelantie 97, 00420 Helsinki Puh. 09 566 1199 Anne Vigren Permanenttipaketti sis. leikkaus ja kampaus 70,
12 23.1.2019 TERVEISET KAARESTA! KAUPPAKESKUSKAARI.FI Kauppakeskus Kaari • Kantelettarentie 1 • 00420 Helsinki Me täällä Kaaressa teemme parhaamme hauskempien ostoshetkien puolesta. Lähes 80 liikettämme, Suomen suurin Prisma sekä kahvilat ja ravintolat toivottavat sinut tervetulleeksi ostoksille ja viihtymään ihan tähän naapuriin. Tiistaisin lapsiperheille Tiistaitemmellyksen maksutonta ohjelmaa sekä ilmainen lapsiparkki uudistetussa leikkihuoneessamme klo 15–19. Torstaisin reippaillaan kauppakeskuskävelyiden merkeissä klo 10-11. Lisää tietoa verkkosivuillamme. OLEMME AVOINNA MA–PE 9/10-20/21 LA 9-19 SU 11-18 Prisma auki 24 h Maksuton etätyötila 3. kerroksessa. Kaikki Princess ja Story of Love timanttisormukset -20% Tarjous voimassa 31.1.2019 asti. Alennus lasketaan normaalihinnasta. Ei koske tilaustuotteita, eikä voi yhdistää muihin etuihin. Kultajousesta! OPA Arki blinipannu valurautaa norm. 15,90€ 9,90€ Tarjous myös verkkokaupassa opamuurikka.fi Tarjous voimassa 31.1. saakka. BOKASHI ORGANKO BIOPROFFA TUPLA 16 L 85,NORM. 99, | ESB99770 Oletko jo tutustunut Bokashiin? KÄTEVÄ JOKA KODIN TALOUSJÄTEKOMPOSTORI!