Sue
Indierockpunkmetalzine
SYYSKUU 2006
NEGATIVE · WOLFMOTHER · AUDIOSLAVE INSOMNIUM · MASTODON · TO/DIE/FOR ZEN CAFE · JERMAINE · TOMMI LIIMATTA
1
THE CRASH
Kuva: Ville Suomäki
2
INKLUDES
06 Newsflash 10 The Crash 12 Jermaine 13 Blindside 14 Tommi Liimatta 16 Wolfmother 18 Negative 20 Audioslave 22 Zen Café 24 Rautamaailma 27 SFP Uutiset ja SetäJussinTupa 28 Insomnium 30 To/Die/For 31 Mastodon 32 Deicide 33 Cyan Velvet Project 35 SFP Arviot 38 Arviot 44 Ensi-iltaelokuva-arviot 45 Dvdarviot 46 QuizOn, Rivien välissä ja Popaddiktin vieroitusoireet 47 Tilauskuponki
Päätoimittaja: Kimmo Nurminen Toimituspäällikkö: Ari Väntänen Avustajat: Jarkko Fräntilä, Laura Gröndahl, Markku Halme, Lotta Heikkeri, Jussi Helenius, Panu Hietaneva, Olli Hänninen, Noora Isoeskeli, Kimmo Jaramo, Tove Juhanmäki, Noora Jussila, Katariina Kantola, Vesa Kataisto, Jarno Koskinen, Jussi Lahtonen, Kivi Larmola, Jouko Lehtinen, Oskari Lehtinen, Esa Linna, Aku-Tuomas Mattila, Mirko Metsola, Marjut Mutanen, Jyrki Mäkelä, Miki Peltola, Jani Sipilä, Janne Sundqvist, Jenna Sutela, Pirita Söderholm, Jukka Taskinen, Tomi Tuominen, Volvo-Pete (ATK-huolto), Stefan Greijer Ulkoasu: Kimmo Nurminen Julkaisija: Kustannusosakeyhtiö Kärki Toimitusjohtaja: Jukka Taskinen Ilmestymistiheys: 12 numeroa vuodessa Irtonumero: Ilmainen Kestotilaus: 22 euroa/12nroa Tilaukset: 09 - 6813 2930 email: miki@sue.fi Painopaikka: SanomaPrint, Hämeen Paino Oy Forssa 2006 ISSN 1238 - 1853
Toimituksen osoite: Yliopistonkatu 12 a A 402, 20100 TURKU puh. 02 - 251 0899 fax. 02 - 251 0916 toimitus@sue.fi www.sue.fi Ilmoitusmyynti: Kari Heikonen, Eerikinkatu 44 LH 3-4, 00180 HKI puh. 09 - 6813 2930 / 050 - 3316748
4
5
10
Ennakkotiedoista poiketen kahden sijasta musikantteja saapuukin kolme, eli yhtä vaille koko yhtye. Antti, Pete ja Pete pahoittelevat myöhästymistään ja kiroavat pääkaupungin liikennejärjestelyjä. Ensivaikutelma on positiivinen ja poikien käytöstavat kunnossa. Siirrymme nuhjuiseen asemabaariin kahville. Poikien reipas ja kunnollinen olemus karisee hieman, kun rumpali Pete V. tunnustaa kiroilleensa äsken suorassa radiolähetyksessä. Mua jännitti niin että kylmä hiki virtasi. En pystynyt pidättelemään, vaan päästin tapani mukaan pari sanaa... Naureskellen pojat kuitenkin vakuuttavat kaiken menneen hyvin kansallisen radiokanavan tentissä. Syyskuussa Knives Out -pitkäsoiton julkaisevaa bändiä hämmentää ja samalla imartelee median kiinnostus. Kyllähän tää on enemmänkin ollut niin päin että me ollaan oltu kiinnostuneita mediasta. Mutta kyllä se alkaa tuottaa tulosta. Tuntuu kivalta puhua musiikistaan, laulaja-kitaristi Pete M. pohtii. Suurten tähtien elkeitä Jermainen musikanteista on turha etsiä. Realistisuus on valttia, eikä päivätöitä ja opiskeluja olla vielä lopettamassa. Breikkaamisen sijasta toivotaan tasaista ja hiljaista maineen kasvua. Ylhäältä kun on tunnetusti helppo ja nopea tipahtaa. Kyllä mä uskon, että mä puhun kaikkien puolesta jos sanon, että hiljaa hyvä tulee. Tällä levyllä avataan ovia ja ehkä sitten seuraavalla mennään ryminällä sisään, Pete M. jatkaa. Kuten treffeillä aina, on syytä
JERMAINEN KANSSA SOKKOTREFFEILLÄ
Olen sopinut tapaamisen rautatieaseman aulaan. Jännittää, tunnistanko Jermainen ja viihdymmekö hyvin yhdessä. Ei hätää, pian saan oppia Jermainen olevan ihan kunnollinen poika.
udella uuden tuttavuuden taustoista. Jermaine perustettiin Pirkkalassa oman kylän poikien kanssa kolmisen vuotta sitten. Yhtyeen nimen taustalta ei löydy suuria filosofisia merkityksiä, mutta viihdyttävä tarina kumminkin. Kaikki lähti yhtäaikaisesta emo-ihailusta ja sen vastustamisesta. Ylipitkän bändinnimen sijaan tahdottiin jotakin iskevää ja yksinkertaista. Suomessa oli silloin se naisennimibändien buumi: Sara, Nicole, Minerva... Aateltiin, että poikien nimi vois olla kovempi. Tämä sitten tuli Michael Jacksonin laulavasta isoveljestä. Että näinkin karismaattinen ja syvällinen tarina tämäkin, pojat hekottelevat. Koska pojat suoriutuvat niin hyvin peruskysymyksistä, on aika ottaa kovemmat aseet käyttöön ja kuulustella yhtyettä sen tyylistä ja yhteyksistä pahaenteiseen emoon. Kyllä sitä emo-juttua meiltä löytyy edelleen, vaikka ollaankin menossa enemmän kohti
sitä klassisempaa rokkia. Emoonhan liittyy genrenä se, että vuodatetaan kamalasti. On vaikeeta ja tekis mieli puukottaa omaa sydäntään kun se on särkynyt. Meillä ei ole koskaan ollut sitä. Ollaan haluttu jättää kaikenlainen synkistely ja tyynyyn itkeskely pois. Reippaampaa ja kivempaa, summaa Pete M. Kahvikupin pohja häämöttää ja treffit alkavat lähestyä loppuaan. Vielä on aikaa selvittää Jermainen olemassaolon perusperiaatteita. Selviää, että niihin kuuluvat tärkeimpinä omaehtoisuus ja nöyryys. Vaikka levy tehtiinkin Indie Jones -levy-yhtiön suojeluksessa, ei päätösvaltaa ole luovutettu muiden käsiin. Tuntuu yhä siltä, että me tehdään tätä juttua itse. Esimerkiksi levyä äänitettiin aika pitkälti omin voimin, ei menty mihinkään miljoonastudioon, jonne joku tuottaja tulee sanomaan miten asiat tehdään. Täydelliset musiikilliset vapaudet on ollut, Pete V. kertoo. Mutta on se helpotus siinä mielessä, että meillä on mahdollisuus julkaista kokopitkä levy ilman, että meiltä menee viimeisetkin pennit siihen. Vaikka ei tässä mitään television tai Soundin takakansimainoksia ostella, niin ainakin tietää, että se levy löytyy kaupasta, jolloin joku voi sen ostaa, Pete M. pohtii. Treffit ovat ohi. Kiitokset seurasta vaihdetaan ja onnellista jatkoa toivotetaan puolin ja toisin. Hyvästelemme ja hyppään raitiovaunuun. Ihan mukava poika tuo Jermaine.
TEKSTI: LOTTA HEIKKERI KUVA: JAN-NICLAS JANSSON
12
Simon Grenehed vastaa puhe li meensa poikkeuksellisesti Ruotsin kuningaskunnan alueelta. Blindside on viettänyt suurimman osan ajastaan Yhdysvalloissa kiertäen muun muassa Hoobastankin kanssa, joten paluu vanhalle mantereelle on tuntunut hyvältä. Euroopassa suosio on ollut pienempää kuin rapakon takana, mutta Grenehedin mukaan asioihin on luvassa muutoksia. Meitä on hemmoteltu Yhdysvalloissa sillä, että ihmiset osaavat sanat ja laulavat mukana. Kun viimeksi olimme Ruotsissa, siellä ei ollut mitään sellaista. Mutta nyt ihmiset täälläkin alkavat jo osallistua. Vuosien kiertäminen yhdessä maassa alkoi käydä turruttavaksi. Euroopan-valloituksen hyviin puoliin kuuluu maiden, kielten ja kulttuurien vaihtuminen tiuhaan. Rakastamme Euroopassa erityisesti sitä, että jokainen paikka ja maa on erilainen. Kun soittaa yhdessä paikassa niin pitkään kuin me soitimme Jenkeissä, se alkaa puuduttaa. Nyt tulemme tänne pioneerihengessä, on mahtavaa nähdä uusia kasvoja ja maita. Yhtye kokee saaneensa uuden alun ja lisää inspiraatiota jatkamiseen. Uutta materiaalia on jo syntynyt, mutta sen tarkemmin ei Grenehed asioista vielä halua puhua. Viime vuoden lopussa kaikki tuntui niin lopulliselta. Se oli jokin henkinen juttu, tuntui että olemme jättäneet jotakin taaksemme ja halusimme saada uuden alun. Siltä tuntui kun lähdimme Jenkeistä. Euroopassa innostuimme uudestaan. Blindside nähdään Tavastialla
BLINDSIDE UUSI ALKU
Ruotsalainen Blindside palasi Yhdysvalloista kotiin ja innostui uudestaan. Nyt lähdetään valloittamaan Eurooppaa ja Etelä-Afrikkaa.
25.9. Viimeisestä Suomen-visiitistä on vierähtänyt jo neljä vuotta. Meidän on pitänyt tulla Suomeen monta kertaa, mutta aina on tullut asioita väliin. Viimeksi siellä olimme jossakin tv-ohjelmassa. Se oli outoa, koska juuri meitä ennen oli joku vanhojen kännisten miesten kilpailu. Minusta se oli vähän kummallista, mutta muiden poikien mielestä se oli mahtavaa, Grenehed nauraa. Euroopan lisäksi yhtyettä viedään myös Etelä-Afrikkaan. Laulaja Christian Lindskog on jo aiemmin käynyt tekemässä hyväntekeväisyystyötä maan aids-lapsien parissa. Kokemukset kolmannessa maailmassa vaikuttivat myös vuoden 2005 The Great Depression -levyn syntyyn ja sytyttivät muissakin jäsenissä palon auttaa konkreettisemmin. Me työskentelemme World Visionin kanssa. He järjestävät kummeja lapsille, jotka ovat köyhiä tai kärsivät aidsista ja niin edespäin. Yksityishenkilönä voi olla vaikea välillä vaikuttaa, mutta bändinä meillä on suurempi yleisö, Grenehed toteaa. Siinä missä monet bändit ovat uppoutuneet toivottomuuteensa,
tahtoo Blindside aina nähdä valon tunnelin päässä. Kaikki jäsenet ovat avoimesti kristittyjä, mutta saarnaamiseen kukaan ei halua sortua. Sanotaan, että juuri ennen ihmisen kuolemaa hänellä on jäljellä ainoastaan toivo. Se on todella tärkeä tunne. Se ei liity vain uskoon vaan myös siihen, minkälaisia persoonallisuuksia olemme. Eikä se toivo tarkoita sitä, että lyriikat olisivat automaattisesti korneja. Uskonasiat ovat yhtyeelle tärkeitä, vaikka niistä ei sen suurempaa meteliä pidetäkään. Sanoituksiakin voi Grenehedin mukaan kukin lukea oman kontekstinsa kautta. Usko näkyy kaikessa mitä teemme ja olemme, mutta emme missään nimessä saarnaa kenellekään. Lyriikat kertovat suhteista, ne ovat eräänlainen rakkaustarina, jonka voi tulkita haluamallaan tavalla, vaikka tyttö-poika-jutuksi tai ihmisen suhteeksi Jumalaan. Yleisö on ottanut Blindsiden vakaumuksen hyvin vastaan. Ongelmaksi ovat muodostuneet toisinaan vain journalistit, jotka ovat korostaneet yhtyeen uskonnollisuutta musiikin kustannuksella. Haastattelu on saattanut mennä todella hyvin, mutta sitten lehdessä ja otsikossa korostetaan koko ajan sitä uskonnollista puolta. Sitten ihmiset eivät välttämättä lue sitä juttua, koska ajattelevat sen olevan pelkkää Jeesus-puhetta. Mutta yritämme olla avoimia uskomme suhteen, Grenehed toteaa.
TEKSTI: LOTTA HEIKKERI KUVA: LEVY-YHTIÖ
To 14.9. POISONBLACK [Liput 8/7 - S - E] Pe 15.9. KICKSTART 2006: DÄLEK (USA), TOMMI LIIMATTA & TEST PRESSINGS, EVILSONS, VALKYRIANS, MAGENTA SKYCODE, UNDERWATER SLEEPING SOCIETY, KASTOR [2:n pv:n Liput 30/27 / 1:n pv:n Liput 22/20 - K18 - E] La 16.9. KICKSTART 2006: THE SOUNDS (SWE), SEAPILOTS, SUPERCHRIST, NO SHAME, GHOST BRIGADE, SATURA LANX, ELISABETH UNDERGROUND
[2:n pv:n Liput 30/27 / 1:n pv:n Liput LA loppuunmyyty - K18 - E]
To 21.9. ZEN CAFE [Liput 12/10 - K18 - E] Pe 22.9. ZEN CAFE [Liput 12/10 - S - E] La 23.9. ENTWINE, SOULRELIC [Liput 8/7 - S - E] To 28.9. MOONSPELL (POR), BEFORE THE DAWN, EMBRAZE
[Liput 14/12 - S - E]
Pe 29.9. MAJ KARMA [Liput 8/7 - S - E] La 30.9. DAME, KIRO [Liput 8/7 - S - E] To 5.10. EGOTRIPPI, TUURE KILPELÄINEN [Liput 10/9 - S - E] Pe 6.10. IMPALED NAZARENE [Liput 7/5 - S - E] La 7.10. VON HERTZEN BROTHERS [Liput 8/7 - S - E] La 14.10. FRANCINE [Liput 7/5 - K18 - E]
E=ENNAKKOLIPUT JELMU.NET:istä. HALVEMPI HINTA VAIN JELMU RY:N JÄSENILLE. JÄSENEKSI VOIT LIITTYÄ
SCHAUMANINKATU 3 - 40100 JYVÄSKYLÄ - 014-617866 - WWW.JELMU.NET PAIKAN PÄÄLLÄ TAI JELMU.NET:issä.
13
15
Australialaistrio Wolfmother Rokkaa isolla alkukirjaimella. Kun indierockista on viime vuosina tullut pääasiassa kravatit ja jakaukset ojennuksessa soitettua disco rockia, on Wolfmotherin luolamiesasenteella soitetussa jytässä jotain tuoretta.
WOLFMOTH
Tukholmassa elokuun puolivälissä keikan heittänyt Wolfmother on ymmärrettävästi väsynyt. Lento Seattlesta Tukholmaan on kestänyt liian monta tuntia, bändin henkilökohtaiset matkatavarat ovat yhä kadoksissa ja edessä on vielä liki kuukauden mittainen Euroopan-kiertue. Keikkaa edeltävä muutamien tuntien haastattelukimara tuskin ainakaan helpottaa väsymystä, mutta basisti Chris Ross on silti positiivinen ja innoissaan. Tuntuu mahtavalta olla täällä. Koko ikäni olen halunnut elättää itseni soittamalla musiikkia ja nyt vihdoin olemme pisteessä, jossa pystymme kiertämään maailmaa ja soittamaan ihmisille itse kirjoittamiamme biisejä. Kun aloitimme tämän bändin, olin töissä IT-firmassa ja tein web-juttuja. Vanhempani eivät koskaan ymmärtäneet bändiämme ja kyselivät vain, että miten töissä 16 menee, kunnes heidän ystävänsä, jotka olivat kuulleet Wolfmotheria alkoivat kysellä heiltä meistä. Nykyisin kun olen päätoiminen rokkari olen saanut vanhempieni täyden hyväksynnän, Chris virnuilee.
KAIKKIEN SUSIBÄNDIEN
SUSI JO SYNTYESSÄÄN
Eurooppalaiselle yleisölle Wolfmother saattaa näyttää lyöneen itsensä läpi yhdessä yössä, mutta taival on ollut paljon pidempi. Aloitin musiikinkuuntelun monien ikäisteni tapaan Metallican ja Iron Maidenin parissa, mutta samaan aikaan kuuntelin myös vanhempieni hyllystä löytämiäni The Beatlesiä, Aretha Frankliniä, Jackson Fiveä ja James Brownia. Minulla on viisi vanhempaa veljeä, jotka kaikki soittivat jotain instrumenttia, ja äitini soitti pianoa. Nuorena tuntui siis ainoastaan luonnolliselta ottaa basso käteen ja perustaa bändi. Olen tuntenut rumpalimme Mylesin (Haskett) yhdeksän vuotta. Asuimme opiskeluaikoinamme kämppiksinä ja me molemmat keräilimme kaikenlaista musakrääsää kämppämme nurkkiin. Aloimme soittaa yhdessä suunnilleen kahdeksan vuotta sitten. Andrew (Stockdale) tuli mukaan kuvioihin viitisen vuotta sitten, kun tapasimme yhteisten ystäviemme kautta, Chris muistelee. Wolf Parade, Wolf & Cub, Wolf Eyes, AIDS Wolf, We Are Wolves, Wolfgang, Superwolf, Peanut Butter Wolf, Guitar Wolf, pelkkä Wolf ja totta kai Los Lobos. Maailma on juuri nyt täynnä susibändejä, ja Wolfmother tuntuu kenenkään tietämättä aloittaneen koko trendin. Mietimme nimeä bändillemme nelisen vuotta sitten, kun olimme saamassa ensimmäisiä keikkojamme. Luin tuohon aikaan Tom Robbinsin Skinny Legs And All -romaania, jossa toistuvasti puhuttiin huoneesta, jossa oli wolfmother-tapetit. Sana jäi piinaamaan minua pitkäksi aikaa ja kerran bänditreeneissä ehdotin sitä bändimme nimeksi. Andrew ja Myles ymmärsivät heti, että se on täydellinen nimi bändillemme. Onhan nimessä hieman tuollainen saksalaisen metallibändin klangi, mutta se sopii meille, Chris pohtii.
KIVITTÄJÄKIVI ELI STONER ROCK
Metallista puheen ollen, minun tietoko-