• leh20t1i2 n e t s i a l up TNS Gall kunta n e i k k i Ka Torstai 1.12.2016/ 34. vuosikerta / nro 48 SODANKYLÄN TALOUSALUEEN PAIKALLISLEHTI www.sompio.fi Auttaa ja huolehtii puolestasi. Kokonaisvaltaista huolenpitoa ? Pienimuotoista kotiapua ? Hoivaa ja huolenpitoa ? Keskustelua, kuuntelua ja muistelua yhdessä ? Viriketoimintaa mm. retket, jumpat, ulkoilut Muista kotitalous-! vähennys Anja Pulju, lähihoitaja 040 7375 888 www.virikeapu.fi | anja.pulju@virikeapu.fi | virikeapu HIERONTAA ILMAN AJANVARAUSTA AINO-MAIJA AIKIO-HITE Karjalammentie 15 A, as 4 050 441 8364 Sun Tämä Sompio on jaettu jokaiseen Sodankylän kotiin. Sompio Kaikki talotekniikka-palvelut yhden katon alta Toteutamme kaikenkokoiset lvi-projektit nopeasti, joustavasti ja kustannustehokkaasti niin yksityisille kuin yrityksillekin. ? Talotekniikkaurakointi: - vesi- ja lämpöjohtoremontit - lämmitysjärjestelmät - ilmastointijärjestelmät - eristystyöt ? LVI-Huolto ? LVI-Myymälä ? Hitsaustyöt Meiltä myös peltityöt! Peltityöt: - piipun pellit - listat LVI-TUOTE OY Pohjantie 8, 99600 Sodankylä | P. 0400 361 038 pekka.ruha@lvi-tuote.fi | lvi-tuote.fi Sattasen joulumyyjäiset pidettiin kylätalo Mäkituvalla. Kylätalon myyjäiset on perinteinen tapahtuma, joka pidetään vuosittain. Perinteiset Sattasen joulumyyjäiset avasivat myyjäiskauden Perinteiset Sattasen joulumyyjäiset pidettiin sunnuntaina. Sattasen kylätalo Mäkituvalla käytiin kauppaa iloisissa ja jouluisissa tunnelmissa. Aleksanteri Kenan koulun 4B-luokka piti koululla kahviota myyjäisten ajan. Useat lasten vanhemmat olivat leiponeet lasten kanssa monenlaisia herkkuja myyntiin. Pihalla myytiin makkaraa ja sisällä pöydät notkui- vat lämpöisiä villasukkia, alusvaatteita, joulutonttuja ja koriste-esineitä. Monenlaiset ostokset löysivät tiensä päivän aikana asiakkaiden pussiin. Päivän aikana kylätalolla kävi arviolta noin 200 henkilöä. (JV) Kahvion puolella oli mahdollisuus herkutella kotileivonnaisilla, ostosten teon lomassa. Teollisuustie 12D (Eteläkeskus), Yhdysväylä 6 (Saarenkylä) Avoinna ma-pe 9-17. puh. 016-425 0030 KOKO KATSASTUS TÄLLÄ SETELILLÄ! Sis. Päästö- ja OBD-mittaukset Henkilö- ja pakettiautot Max. 3500 kg 35? Tarjous voimassa 31.1.2017 asti www.avainasemat.fi Anne-Mari hoitaa Helmikodilla s. 21
• 2 Torstaina 1. joulukuuta 2016 Seurakunnat Seurakunnallisten tekstien tulee olla toimituksessa viimeistään kahta päivää ennen lehden ilmestymistä. Lähetyshiippakunta Elian luterilainen seurakunta Hampputörmäntie 24 Su 4.12. klo 15.00 Messu www.lhpk.fi/sodankyla Sodankylän Helluntaiseurakunta Pe 2.12. Su 4.12. Ti 6.12. Ke 7.12. JOULUMYYJÄISET rukoushuoneella KLO 10-15. Ilmaiset torttukahvit! :-) Ehtoolliskokous klo 11.00. Itsenäisyyspäivänä rukoillaan Suomen puolesta ruk.huon. klo 10.00-13.00. Sana ja rukous klo 18.00. Sodankylän seurakunta KASTETUT Jooa Samuel Juhani Määttä Peetu Bernhard Harjula KUOLLEET Eino Matias Alatalo 90v. Eliina Hautakangas s. Uusitalo 90v. Ester Kyllikki Uimaniemi os. Väisänen 78v. Raimo Tuomas Postila 48v. To 1.12. Torstaikerho srk-talossa klo 12.30. 4.12. Messu kirkossa klo 10, Kuusela ja Holappa. Hartaus Kylälaakson palvelutalossa klo 13, Kuusela. Kauneimmat joululaulut Jeesiön rukoushuoneella klo 14, Yliräisänen. 6.12. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus kirkossa klo 11, Kuusela. Partiolaisten lupauksenanto kirkossa n. klo 17. Kauneimmat joululaulut Torvisen koululla klo 14, Mustonen. 7.12. Kauneimmat joululaulut Vuotson majalla klo 18, Alakärppä, Mustonen. 8.12. klo 12 kerhojen joulujuhla srk-talolla, pieni paketti mukaan. Tervetuloa! 12.12. Saamelaisten ikäihmisten joulujuhla Ivalossa klo 13. Lähtö srk-talolta klo 10, Vuotson kaupalta klo 11.30 Kuusikiekerön kautta. Ilm. 0400 380228/Tiina, 0400 190378/Minna, 0400 190406/virasto viimeistään 5.12. Maritta toteutti haaveensa Jouluaterialle kokoontui puolensataa yksinäistä Sodankylän kirkonkylän ja sivukylien yksinäiset, noin viisikymmentä miestä ja naista, kokoontuivat kutsuttuina jouluaterialle Selman pirttiin. Aterian yksinäisille tarjosivat Lapin Gourmet kokkien omistajat Maritta ja Asko Autio. ?Meidän lisäksemme henkilökunta oli mukana talkoohengessä?, tarkentaa Maritta. Yhteistyössä oli mukana myös Sodankylän kunta, joka järjesti autokul- jetukset. Yhteinen jouluateria on Marittan pitkäaikainen haave, joka viimein toteutui. ?Lapsuudenkodissani oli pitkä pöytä, jonka ääreen kokoontui aterialle iso joukko. Tuo lapsuuden pitkä pöytä ja ihmisiä sen ympärillä on ollut haaveeni, kunpa joskus minulla olisi samanlainen. Nyt sellainen on, ja pääsin toteuttamaan unelmani?, kertoo Maritta. Tarjotusta jouluateriasta Maritta toivoo tulevan perinteen. ?Hyvää joulumieltä?, toteaa hän. Jouluaterialla tarjottiin perinteisten kinkun, laatikoiden ja kalojen lisäksi tietysti paikkakunnan lähiruokaa, eli poroa ja Lapin Gourmetkokkien omia kylmäpuristettuja mehuja. Tiistaina Maritta tarjosi jouluaterian lapsiperheille. Sodankylän vapaaseurakunta Lompolontie 1 To 1.12. klo 18 Rukousilta. Pe 2.12. klo 10.30 Puhutaan suomea. Su 4.12. klo 15 Elämän lähteellä ? jumalanpalvelus, Benjamin Musuku; tulkkaus suomeksi ja englanniksi (samaan aikaan pyhäkoulu). Tervetuloa! Toimeentulotuen muutoksista infoa tänään Toimeentulotuen maksaminen siirtyy ensi vuoden alusta Kelan hoitamaksi. Aiheesta järjestetään infotilaisuus Sodankylän kunnanviraston valtuustosalissa tänään 1. joulukuuta kello 12?13. Infossa kerrotaan asiakkaille, miten hakemusten suhteen toimitaan jatkossa sekä esitellään Kelan palvelukanavat ja miten niissä asioidaan. Perusturvan saatavia mitätöitiin Perusturvalautakunta on poistanut tileistään epävarmoja saatavia lähes 25.000 euroa vuosilta 2013?2014. Käytännössä toimenpide tarkoittaa sitä, että maksu mitätöidään ja kirjataan luottotappioksi kunnalle. Lähes 17.000 euroa poistettavista maksuista oli terveyskeskusmaksuja, hammashuollonmaksuja poistettiin vajaalla 8.000 eurolla. Muita poistettavat maksut olivat kotipalvelun/vanhustyön ja työterveyshuollon maksut. Viime vuonna perusturvalautakunta poisti saatavista maksuja vuosilta 2008?2012. Lapin aluehallintovirasto on myöntänyt Sodankylän kunnalle 28 500 euroa etsivän nuorisotyön palkkauskuluihin. SODANKYLÄN TALOUSALUEEN KOTISEUTULEHTI SOMPION TOIMISTO .............. 010 666 4140 TEKSTIVIESTIT ........................ 050 5599 816 JAKELUHÄIRIÖT ........................0200 71 000 / Postin asiakaspalvelu TILAUS/LASKUTUSASIAT: TILAUSHINNAT: tilaukset@sompio.? ....010 666 4140 Kestotilaus .............................73,45/v Määräaikaistilaus..................82,85/v OSOITTEENMUUTOKSET Lyhyemmät jaksot .................9,25/kk Osoitteenmuutokset tulee toimittaa IRTONUMEROT Sompion toimistoon: Irtonumero 2,00?/kpl. ? internetissä: www.sompio.? Irtonumeroita on saatavilla Sodankykohdassa Tilausasiat län R-kioskilta ja toimistoltamme. ? puhelimitse: 010 666 4140 PAINOPAIKKA: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Sompio ilmestyy keskiviikkoisin. www.sompio.? ILMOITUSHINNAT: Etusivu .............................. 1,52/pmm Takasivu ............................ 1,46/pmm Ennen tekstiä ja tekstin jälkeen .................. 1,46/pmm Teksti ................................. 1,18/pmm Hakemisto......................... 0,45/pmm Määräpaikkakorotus ......... 0,20/pmm SOMPION JAKELU Sompion jakelusta vastaa Posti Group Oyj. Lehti toimitetaan force majeure ?varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). Force majeure ?esteen vuoksi toimittamatta jääneistä lehdistä ei suoriteta hyvitystä. PÄÄTOIMITTAJA/TOIMITUSJOHTAJA ILMOITUKSET, TILAUKSET, LASKUTUS: Jari Haavisto .............. 050 5599 813 Sanne Pitkänen ......... 050 5599 818 Lea Salonen............... 050 5599 814 TOIMITUS: ilmoitukset@sompio.? Tarja Karjalainen ....... 050 5599 815 Juha Vesterinen ......... 050 5599 819 SÄHKÖPOSTIOSOITTEET: toimitus@sompio.? etunimi.sukunimi@sompio.? JULKAISIJA: Lapin Lehtikustannus Oy, ISSN 1237-4040 Hintoihin lisätään 24% alv. Lehden vastuu ilmoitusten virheistä rajoittuu ilmoitusten hintaan. ILMOITUSAINEISTO: Kuvat CMYK-väriavaruudessa, resoluutio väh. 200 dpi.
• 3 Torstaina 1. joulukuuta 2016 Hääpareja Sotaveteraani Toivo Kankaan kantakortti, josta käyvät henkilötietojen lisäksi ilmi oikeasta alalaidasta muun muassa taitelut, joihin hän sotareissullaan osallistui. Toivo Kankaan haastattelu johdattaa Suomi 100 vuotta juhlavuoden teemaan 92-vuotiaan sotaveteraanin Toivo Kankaan haastattelu aloittaa Sompiossa Suomi 100 vuotta, Sun Sompio -juttusarjan, jossa haastattelemme vielä elossa olevia henkilöitä, jotka ovat osallistuneet Suomen sotiin. Tuomme Suomi 100 vuotta, Sun Sompio -teemassa esille monenlaista sompiolaisuutta. Tästä lehdestä voit Toivo Kankaan haastattelun lisäksi lukea Venäjältä Sodankylään kotiutuneen Katja Pyhäjärven ja Sodan- kylässä vaihto-oppilasvuottaan viettävän turkkilaisen Ali Eren Olgunin haastattelut. Tarjoamme lukijoillemme vuoden aikana myös useita ilmaisia etuja ja mielenkiintoisia juttuja sompiolaisia kiinnostavista aiheista ja ihmisistä. Jos tunnet Suomen sotiin osallistuneen tai jonkun muun henkilön, joka ansaitsisi mielestäsi tulla haastatelluksi teemaan, ota rohkeasti yhteyttä toimitukseen esimerkiksi sähköpos- tilla tarja.karjalainen@sompio.fi tai toimitus@sompio.fi. Voit myös soittaa 050 ? 55 99 815 / Tarja Karjalainen tai 050 ? 55 99 819 / Juha Vesterinen. Ollaan ylpeästi Sompiosta. Iloista itsenäisyyspäivää! TARJA KARJALAINEN s.12 Timo Kukkula ja Anu Kotajärvi vihittiin Sodankylän vanhassa kirkossa 15.10.2016 Valokuva: Rautiainen Iiro Valmistunut Lapin ammattikorkeakoulusta marraskuussa 2016 on valmistunut sairaanhoitajaksi (AMK) Mirva Kukkonen Sodankylästä. Kirkollisveroprosentti pysyy entisellään Kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 17.11.2016 kirkollisveroprosentista vuodelle 2017. Veroprosentti päätettiin pitää ennallaan 1,40 prosentissa. Arvioiden mukaan myös Sodankylän seurakunnan verotulojen kehitys on ensi vuonna valtakunnallisen suuntauksen mukaisesti negatiivista, mutta muutoksen ennakoidaan olevan sen verran maltillista, ettei veroprosentin korotuspaineita vielä ole. Kirkkovaltuusto vahvisti myös talousarvion vuodelle 2017. Tulevan vuoden talousarvio on laadittu 42 427 euroa alijäämäiseksi. Mitään erityisen suuria normaalista toiminnasta poikkeavia menoja tai tuloja talousarvio ei pidä sisällään. Suuria investointihankkeitakaan seurakunnalla ei ole lähivuosille näköpiirissä. Merkittävin muutos seurakunnan toiminnassa ensi vuodelle on vuoden vaihteessa tapahtuva siirtyminen Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Oulussa toimiva Kirkon palvelukeskus tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakuntatalouksille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle. Lainsäädäntöön tehdyin muutoksin kaikki seurakunnat velvoitettiin liittymään palvelukeskuksen asiakkaaksi ja 1.1.2017 alkaen asiakkaaksi siirtyy viimeinenkin erä seurakuntia, joiden joukossa Sodankylän seurakuntakin on. Valoa adventin ja joulun aikaan Sodankylän seurakunnassa valmistaudutaan kirkkovuoden tapahtumarikkaimpaan ja tunnelmallisimpaan juhlajaksoon. Adventin ja joulun ajan tapahtumat ja tilaisuudet kutsuvat sodankyläläisiä ilon ja valon sanoman äärelle, myös rauhoittumaan ja hengähtämään elämän kiireiden ja monenlaisten paineiden keskellä. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa otettu käyttöön uusi virsikirjan lisävihko, joten ehkäpä saamme olla luomassa pikku hiljaa myös uusia lauluperinteitä ja suosikkeja. Seurakunta tuo adventin ja lähestyvän joulun sanaa sydämiin erityisesti Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa, joita järjestetään joulukuun aikana ympäri Sodankylän kuntaa, kylillä ja tietenkin myös kirkossa ja Unarin kappelissa. Kauneimmat joululaulut on alun alkaen Suomen Lähetysseuran järjestämä tilaisuus, jolla on Suomessa jo pitkät perinteet. Edelleen Lähetysseura vastaa joululauluvihkojen painattamisesta ja toimittamisesta seura- kuntiin, paikallisseurakunta sitten muutoin järjestää tilaisuuksia omalla tavallaan. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin sisältyy myös ajatus lähimmäisen auttamisesta lähetystyön kautta vapaaehtoisella kolehdilla. Suurten artistien joulukonsertteja ei tänä vuonna Sodankylän kirkossa valitettavasti saada kuulla. Syynä tähän on pitkälti esiintyjien omat konserttikalenterit, joiden puitteissa he tarjoavat konserttia myös Sodankylään, jos tarjoavat. Seurakunta ei ole aikaisempinakaan vuosina ?tilannut? ketään artistia kirkkoon esiintymään, vaan tilaisuudet on sovittu esiintyjälähtöisesti. Joitain jo alustavasti sovittuja konsertteja on myös peruuntunut seurakunnasta riippumattomista syistä. Huomioitavaa kuitenkin on, että seurakunnassa on takana suhteellisen vilkas konserttisyksy erityisesti kirkkokonserttien osalta. Kanttorin asia kesken, musiikityö kuitenkin hyvässä hoidossa Sodankylän seurakunnan kanttorin viransijaisuutta hoitaa Sirpa Mustonen. Seurakunnan aikaisemman, irtisanotun kanttorin asian käsittely Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa on vielä kesken. Musiikkityön osalta asiat ovat kuitenkin nyt hyvässä hoidossa. On hienoa, että sodankyläläiset muusikot: soittajat ja säestäjät, laulajat ja kuorot ovat olleet yhteistyössä kanttorin kanssa monissa seurakunnan tilaisuuksissa tuomassa ainutkertaisen musiikin lahjansa yhteiseksi iloksi. Paikkakunnalla on myös taitavia apukanttoreita, joiden työpanosta tarvitaan usein tilaisuuksien ja toimitusten päällekkäisyyden vuoksi. Joulun jumalanpalvelukset pidetään perinteiseen tapaan kirkossa, Unarin kappelissa, Luostolla ulkona sekä Vuotson Majalla. Lisäksi jouluhartauksia ja kirkkohetkiä toimitetaan esimerkiksi laitoksissa ja palvelutaloissa, kerhoissa ja kylissä, Aattokirkot sekä jouluyön messu ovat jo vuosia olleet suosituimpia joulun jumalanpalveluksista, mutta myös jouluaamun hämärässä kirkkoon saapuu väkeä: joillekin seurakuntalaisille juuri tuo aamuseitsemän joulukirkko on luovuttamaton. Tutut jouluvirret, kirkkomaan rauha ja kynttilät, jouluevankeliumin vakuutus siitä, että vaikka me olemme keskeneräisiä niin kaikki on silti valmista ? kaikkea tätäkin on joulu seurakunnassa. Olet sydämellisesti tervetullut! Kaikki adventin ja joulun ajan tilaisuutemme löytyvät kirkollisis- ta ilmoituksista Sompio-lehdessä ja kotisivuillamme www.sodevl.fi. Ensi kevään tapahtumista voi nostaa esiin jo näin kuluvan vuoden loppumetreillä piispantarkastuksen. Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi yhdessä asessorinsa ja lääninrovastin kanssa tarkastaa Sodankylän seurakunnan 17.?19.3.2017. Piispantarkastusviikonlopun ohjelma tarkentuu vasta ensi vuoden puolella, mutta perinteiseen tapaan piispa tutustuu seurakunnan toimintaan ja työyhteisöön ja tapaa seurakunnan henkilökunnan ja luottamushenkilöt. Seurakuntalaisten tapaaminen on silti avainasemassa. Siksi seurakuntaa kutsutaankin sunnuntaina 19.3. piispanmessuun ja sen jälkeen kirkossa pidettävään yleiseen piispantarkastukseen, jossa paitsi tuodaan julki tarkastuksessa tehdyt huomiot seurakunnan sekä sen talouden ja hallinnon osalta, jossa myös seurakuntalaisten on mahdollista kysyä ja keskustella piispan kanssa seurakunnan ja kirkon asioista. Sodankylän seurakunta toivottaa Sinut tervetulleeksi myös tähän tulevaan kevättalven juhlaviikonloppuun. HANNA KUUSELA kirkkoherra Otsikointi ja väliotsikot toimituksen
• 4 Torstaina 1. joulukuuta 2016 Googlettaako? R upesin ihmettelemään sellaista muille mahdollisesti itsestään selvää asiaa, miten maailmanlaajuiset systeemit kuten Google, internet ja puhelut jopa ulkomaille WhatsAppin kautta ovat ilmaisia - siis niistä ei peritä maksua - ei liioin Facebookin käytöstä. Kysyin asiaa jälkikasvulta, joka nykyään saa jo syntymässään tiedon digimaailmasta ja sen käytöstä. Pikaevoluutiota. - Jos olet esimerkiksi reissussa, puhelimesi tietää, missä olet. Olet kertonut sähköposteissasi, että pidät kanaruuista. Puhelimeesi alkaa tulla viestejä siitä, missä sinun on mahdollista käydä syömässä, siis käyttämiesi avainsanojen mukaisia mainoksia, tytär Hertta valisti. - No, mutta sehän on loistavaa! Täsmäpalvelua, vastasin. Rupesin kuitenkin toppuuttelemaan mielessäni: tuleeko meistä avuttomia, älypuhelimen varassa eläviä broilereita (anteeksi, broileri). Entäpä jos koko sähköinen systeemi romahtaa, eikä ole osoitteita, puhelinluetteloita, karttoja? Ärsyttävää sekin, että kaikki tarjotaan, ikään kuin tiedetään, mitä haluan. Kovin pinnallista, ohjataan olemaan samanlainen kuin ennenkin, koska se on helppoa. Entäpä ilmaispalvelut? Ihmiset jakavat yhä enemmän tietoa itsestään, etenkin sosiaalisessa mediassa. Jokainen nettiin kirjautuva maksaa palveluista omalla profiilillaan: kertoo itsestään asioita, joista joku maksaa. Data on rahaa. Jos otat kaikki irti nykytekniikan mahdollisuuksista, se johtaa siihen, että kaikki tietävät aina, missä olet, mitkä ovat mieltymyksesi, toiveesi, ajatuksesi?Profilointi tapahtuu automaattisesti tietokoneen kautta. Sinut niputetaan yhteen tai useampaan kohderyhmään, jolle tuotteiden mainontaa kohdistetaan. Internet on luonut rajattomat mahdollisuudet kommunikointiin. Mutta sen myötä on syntynyt myös aivan uusia rikollisuudenmuotoja. Sähköpostitse ei kannata lähettää tietoja, joiden haluaa pysyvän salaisina. Sähköinen viestintä mahdollistaa myös henkilötietojen väärinkäytön. *** Jatkoin ajatuksenjuoksua aiheesta ja mieleeni palasi kevään Pohjois-Suomen kirjailijapäivät. Kirjailija ja juristi Anu Ojala piti päivillä luennon, jolla oli raflaava otsikko ?E-kirja lukee sinua?. Kaivoin muistiinpanoja esille. ?Tieto siitä, mitä teet, leviää hetkessä ympäri maailman. Meistä kerätään tietoja koko ajan.? Koska asianamme oli paneutua kirja-asioihin, Anu jatkoi: ?Kirjat, joita olet etsinyt tai ostanut ovat jäljitettävissä, kaikesta jää elektroninen jälki.? Moni voi tietysti sanoa, ettei ole mitään salattavaa. No, kanasalaattisuositus menettelee, siinä ei ole mitään arveluttavaa, sehän on terveellistäkin. Mutta maailma voi muuttua, ja olen kuullut lapsilta, että se muuttuu koko ajan. Tästä minun keittiön ikkunasta ei sellaista muutosta näe, jonka voisin kokea uhkaavaksi. Mutta mitä, jos kanasta tulee kiellettyä ruokaa? Palaan vielä kirjailijapäiville. - Pinnan alla tapahtuu paljon: uskonto, politiikka, laki, moraali, standardit, kaikki erilaisuuteen liittyvä. Aina joku tietää paremmin kuin sinä, mikä on oikea tapa elää. Napin painalluksen takana on paljon. Kuka pääsee siihen tietoon käsiksi? Ja mihin tietoja käytetään? *** Googletin Googlen, mikä se oikein on. Google ja tietokonemaailma ovat niin kattavasti vallanneet arkielämämme, että on vaikea muistaa aikaa, jolloin niitä ei ollut. Googlen historia on kuitenkin hämmästyttävän lyhyt. Internet-osoite google.com rekisteröitiin vuonna 1997. Yrityksen ensimmäinen osoite oli vaatimattomasti kalifornialaisessa autotallissa. Yhdysvaltalainen pörssinoteerattu yhtiö Google Inc. perustettiin vuonna 1998, ja nyt sen markkina-arvo on noin 400 miljardia dollaria. Googlen internettiin kehittämä hakukone on maailman suosituin ja tunnetuin. Hakupalvelu yhdistettiin internet-mainostuksen kanssa synergiseksi kokonaisuudeksi. Hakukoneen lisäksi Googlella on muun muassa Chrome- ? Jos otat kaikki irti nykytekniikan mahdollisuuksista, se johtaa siihen, että kaikki tietävät aina, missä olet, mitkä ovat mieltymyksesi, toiveesi, ajatuksesi? internet -selain, Google Earth- ja Google Maps ?karttaohjelmat, Picasa-kuva-albumiohjelma, Gmail-sähköpostipalvelu ja YouTube-videoiden jakopalvelu, tietysti myös kuvapalveluja Kuusta ja Marsista. Muistanpa yhden Aku Ankka -lehden, jossa Roope Ankka oli ulottanut liiketoimensa lähiasteroideille. Naapurien urkkiminen entisvanhaan ei ollut mitään verrattuna näihin modernin ajan ?ilmaispalveluihin?. Karttasovelluksessa sinusta voi olla kuva kelteisillään omalla takapihallasi, sähköpostiisi voidaan murtautua, pankkisalaisuutesi voi paljastua ? se, mitä syöt, harrastat, luet tai keskustelet digitaalisesti kavereiden kanssa, on mahdollista luiskahtaa kenen hyvänsä tietoon. Isoveli valvoo ? isoveli on nyt todella iso, maailmanlaajuinen. Taidanpa käydä lainaamassa kirjastosta George Orwellin teoksen Vuonna 1984. PAULA ALAJÄRVI Kaikuja kairoilta SOMPION LUKIJOIDEN PALSTA Sompio, Kaikuja kairoilta, Unarintie 23, 99600 Sodankylä toimitus@sompio.fi www.sompio.fi Pohjoisen Lapin teollistamisen alkulähteillä Poikkesin Lapissa lomaillessani tutustumassa mitä entiselle työpaikkakunnalleni, Sodankylälle kuuluu. Nyt kun työelämän terävimmät aktiiviajat alkavat olla takana ja eläkeiän kiireettömyys edessä, on erityisen mielenkiintoista tutkailla vuosikymmenten takaa seutuja, joilla on tullut uurastettua yrityselämän kehittämisen parissa. Näitä maakuntia minulle Suomesta löytyy puolen tusinaa Lapin ja Sodankylän sijoittuessa maantieteellisesti pohjoisimmaksi. Sain aikoinaan jo yli 20 vuotta sitten olla mukana Sodankylän ja sidosryhmien kautta koko Lapin kehitystyössä. Aika ei tuolloin ollut kovin kummoinen elinkeinojen kehittämisen kannalta, koska elettiin 90-luvun synkkiä lamavuosia. Ilokseni sain kuitenkin todeta, että jotain sellaista mitä tuolloin saatiin rakennettua ja hyvälle alulle, oli edelleen pystyssä ja joitain hankkeita edistetty jopa brändin asteelle saakka. Kaikkiahan ei missään mene kuten Strömsössä, mutta erityisesti minut yllätti se minkä olisi silloin vuosikymmeniä sitten uskonut menestyvän, olikin kuihtunut ja toisaalta myös päinvastoin. Yksi näistä isoista plussista minun silmissäni oli Lampivaarasta (Luosto) alkanut ametistin menestys paikalliseksi brändiksi. Vielä 90-luvulla koko löydöstä ja sen mahdollisuutta vähäteltiin ja olihan sen tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa runsaasti mutkia. Nyt tilanne sen osalta on kehittynyt hyvään suuntaan kaivokseksi, jonka violetinvärisiä jalokiviä hyödynnetty matkailullisesti ja muun muassa vierellä sijaitsevan viihdekylpylän sisustamisessa. Sen sijaan se mitä Tähtelän (Geofysiikan observatorio) huippuosaamisen osalta ja sen varassa alkujaan korkean teknologian kyläksi perustetun Avaruuskylän osalta odotettiin, näyttäisi kasvavan hitaasti. Toivoisin sen suhteen olevani väärässä, sillä juuri tänään tuon tyyppisille kehityskuluille on erityisen vankka tilaus koko maassa. Sodankylässä oltiin jo 20 vuotta sitten huimasti aikaa edellä hankkeessa, jolla nostettiin paikallista osaamista uuden teknologian tuotteistamisen ja kaupallistamisen keinoin teolliseksi veturiksi. Tässä työssä myös Oulun Yliopisto oli vankasti mukana ja onneksi hankkeen tiimoilta Ki- tisen varteen oli kaavoitettu ja rakennettu uutta korkean teknologian teollisuuskylää. Kaivosala näyttää nostaneen hyvin päätään. Vielä 1991 talvella kuljin moottorikelkalla geologin kanssa kairassa Sodankylän pohjoispuolella. GTK oli tuolloin perustanut Kevitsan jängälle yhden asuntovaunun kokoisen tutkimusaseman malmion kartoittamiseen. Sain tuolloin kuulla ensimmäiset tiedot valtavasta esiintymästä. Myöhemmin hankkeen edettyä kunta rakensi alueelle varsitien ja vähään aikaan kylällä ei juuri muusta puhuttukaan kun tulevan kaivoksen tuomasta kasvusta ja hyvinvoinnista. Mielikuvissa rakennettiin kaivoskylää uusine asunalueineen palveluineen. Kiirunassa käytiin kuulolla, mitä kaivos käytännössä tuo tullessaan ja tarkoittaa yhdyskuntarakentamisen osalta. Kaikki ei kuitenkaan sujunut niin nopeasti kuin haaveiltiin. Alun pitäen kaivoksen tuli käynnistyä 90-luvun lopulla, mutta todellisuudessa käynnistäminen viivästyi. Silti hanke näyttää edenneen positiiviseen päätökseen runsaiksi työpaikoiksi. Nyt paitsi tämä Kevitsan monimetallikaivos, myös muita kaivannaisalaan liittyviä alkuja näyttäisi nostavan päätään. Tätä suotuisaa kehitystä saattaisi edistää rautatieyhteyden rakentaminen Rovaniemeltä pohjoiseen. Aikoinaan 90-luvulla visioitiin Koillisväylää mahdollisuutena nostaa Lapin merkitystä porttina (Gateway) Aasian ja Euroopan välillä. Tämä olisi edellyttänyt rautatien rakentamista läpi kairan aina Jäämerelle saakka. Tätä visiota ei ole toivoakseni vieläkään kuopattu. Päinvastoin hankkeen hyödyt voisivat nousta esille nyt puhutun Helsingin ja Tallinnan välisen nopean ratayhteyden myötä. Paljon muutakin on parin vuosikymmenen myötä tapahtunut. Tarinat ovat hyvä todistus pohjoisimman Lapin teollisista mahdollisuuksista. Kaikesta kehityksestä huolimatta kylän edelleen tunnistaa samaksi Sodankyläksi mitä se aiemmin on ollut. KARI LUOSTARINEN Iisalmi Kirjoittaja toimi Sodankylässä vuosina 1989?1995 kunnan omistaman kehitysyhtiön toimitusjohtajana Ihmeellinen maailma Se on meille ihmisille tärkeää, että voimme asua täällä maan päällä terveinä ne muutamat vuosikymmenet, joka vaikuttaa liian lyhyeltä ajalta. Tämän kumminkin on pannut alulle Luoja. Koska kaiken, mitä aletaan, niin täytyy olla alkuun panija. Tämä on huikean suurenmoinen ja ihmeellinen teko. Meidän aurinkokunnassamme on paljon alkuaineita. Yksi niistä on hiilimolekyyli. Kun hiilimolekyylit ja atomit kohtaavat, syntyy miljoonia yhdisteitä myös toisten alkuaineiden kanssa. Näin ovat kehittyneet elävät organismi. Kasvit, eläimet ja ihmiset ovat kehittyneet soluista joiden keskeinen rakennusaine on hiili. Tätä alkuainetta ib hiilihydraateissa ym. Kyllä tiede on tiennyt tämän ajat sitten. Siksi he kokoontuivat nyt Pariisiin ilmas- tokokoukseen, missä päätettiin, miten saadaan maan ilmakehä puhtaammaksi ja lämpeneminen pysähtymään. Suomi on jatkossakin hiilinielu. Kaikki on kumminkin poliitikkojen päätettävissä. Tehtaiden savut pitäisi saada kuriin. Metsiä hakattava sopivasti ja päästävä sähköautojen käyttöön. Siihen valtio saisi tulla yksilön avuksi. Toivotaan, että Pariisissa päästiin sellaiseen sopuun, että Suomi voi jatkaa hiilipäästöjään joutumatta maksamaan niistä. Kyllä Suomessa osataan kunhan saadaan politiikoilta lupa. Ihminen ja kaikki muukin elämä tarvitsee happea, jota ei ole kuin muutama kilometri ylähäällä. ELLI PUOLAKKA
• Torstai 1.12.2016/ 34. vuosikerta / nro 47 Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja kanteli AVI:lle KH: perusteeton kantelu Kunnanhallitus pitää kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Pentti Rytisalon Lapin aluehallintovirastolle tekemää kunnalliskantelua perusteettomana. Rytisalo kanteli Lapin AVI:lle kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Tuo- mivaaran ja esittelijöinä toimineiden kunnanjohtaja Viljo Pesosen ja sivistystoimenjohtaja Risto Variksen toiminnasta ja pyysi valvontaviranomaista tutkimaan, onko heidän toiminta ollut hyvän hallintotavan mukaista. Rytisalon mukaan So- dankylän kunnanhallituksen esityslistoilla on viime aikoina julkaistu ja otettu käsiteltäviksi asioita, jotka eivät ole hyvän hallintotavan mukaisia. Kunnanhallitus katsoo, että asiat on käsitelty kunnanhallituksessa asianmukaisesti. Rytisalo on nostanut kantelussaan esille kahdeksan kohtaa, joihin hän perustaa näkemyksensä siitä, ettei kunnassa olisi toimittu hyvän hallintotavan mukaisesti. Kunnanhallitus vastaa näihin kohtiin AVI:lle laatimassaan omassa selvityksessään. Tuomivaara, Pesonen ja Varis ovat antaneet omat selvityksensä asiasta Lapin aluehallintovirastolle. Kuntaliiton lakiosastolta on pyydetty ohjeistus asian käsittelyn esteellisyyskysymyksistä. Kuntaliiton lakimies Ida Sulinin näkemyksen mukaan vain kantelussa henkilökohtaisesti mainitut henkilöt ovat asian käsittelyssä ja valmistelussa esteellisiä. Sivistystoimenjohtaja Risto Variksen, kunnanjohtaja Viljo Pesosen, puheenjohtaja Pekka Tuomivaaran sekä kantelijan eli I varapuheenjohtaja Pentti Rytisalon ollessa asiassa esteellisiä, selvitykset on pyytänyt ja kunnanhallituksen lausuntoesitystä valmistellut kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja Tuula Annala. TARJA KARJALAINEN Kiintiöpakolaisten sijoittumisesta keskusteltiin valtuustosalissa ?Heidän sijoittamisesta ei kunnalle koidu persnettoa" Sodankylän kunnanhallituksen päätös esittää valtuustolle päätettäväksi kiintiöpakolaisten sijoittamisesta Sodankylään on herättänyt vilkasta kirjoittelua kuntalaisten keskuudessa sosiaalisessa mediassa. Mielipiteitä on ollut puolesta ja vastaan. Uhkakuvien ja pelkojen, sekä jopa virheellisten käsitysten vuoksi kunnan valtuustosalissa järjestettiin avoin keskustelutilaisuus, jossa mielipiteitä esitettiin kansalaiskanavan tapaan puolesta ja vastaan. Noin neljänkymmenen paikallesaapuneen joukosta pääosa mielipiteista saatiin kunnanvaltuuston jäseniltä. Tämä tietysti enteilee tänään kokoontuvan valtuuston pyydettyjen puheenvuorojen kohoavan määrällisesti suureksi. Kunnanviraston aulaan pystytettiin pakolaisteltta tutustumista varten. Esittelemässä Sanna Hiltunen SPR:stä. Ennen varsinaisen kes- kustelun avautumista pai- kallekutsutut pakolaisasi- antuntijat Katja Junnila ja Sanna Hiltunen selvensivät pakolaisuutta ja siitä käytettävää termistöä. Myös pakolaisten vastaanotosta koituvia kustannuksia. Talousasioista ja kunnan vastuista jo alustuksen aikana Sanna Hiltunen lupasi selkeästi kansankielellä, ettei pakolaisista koidu kunnalle persnettoa. ?Kaikki koituneet kustannukset korvataan?, toisti Hiltunen. Mikäli valtuusto päättää ottaa kuntaan pakolaisia, he tulevat olemaan kiintiöpakolaisia. Heidän vastaanottamisestaan Suomeen on päättänyt eduskunta. ?Heidät on valittu pakolaisleireiltä. Kysymys on ihmisistä, jotka ovat eläneet pakolaisen leirielämää jopa vuosia, kysymys ei ole hätä- tapauksista tai laittomista maahantulijoista. Heidät on valittu tuhansien joukosta?, kertoi Junnila. ?Asia on huolellisesti valmisteltu kunnassa, asiasta ovat lausuneet perusturvalautakunta, sivistystoimi, Asentopuulaaki ja Revontuli-Opisto. Kotouttamissunnitelma on meillä ajantasalla?, selvensi kunnanjohtaja Viljo Pesonen. Kunnanhallituksen esitys on ottaa vastaan noin kaksikymmentä kiintiöpakolaista. Kysymys on perheistä joissa on eri-ikäisiä miehiä naisia ja lapsia. Puolesta vai vastaan, kunnanvaltuutettujen mielipide aiheeseen. s.8 Anne Mäkelä. Pekka Tuomivaara. Pentti Rytisalo. Pekka Halmekoski. Pentti Vuojärvi Heino Keinotie. Pekka Heikkinen. Jouko Mutenia. "Meille on kerrottu, että asun- puulaakin ilmoitukseen. Meillä on mahdollista sijoittaa pakolaisia itse kartamme", totesi Heikkinen. Yleisökeskustelun avasi Anne Jari Haavisto kuntalaisena Mäkelä. Hän halusi tietää onko toja on vaikka joitain purettaisiin- sijoittamiseen moraalinen velvol- yksityispuolelle", kysyi Keinotie. Vastaus Keinotielle oli lyhyt ja korosti inhimillisyyttä päätöksenpakolaisilla velvollisuus pysyä si- kin. Meillä ei ole syytä epäillä, lisuus", muistutti Tuomivaara. tekoon. Kuntalaisen näkökulman ytimekäs. joituskunnassa. Mäkelä tarken- eikä tarkastaa Asentopuulaakin "Voisimme ihan hyvin ottaa "Kyllä, mutta normaalihintaan", keskusteluun antoi Pekka Halsi, ettei hän vastusta pakolaisia, lausumaa", selvensi Pesonen. vastaan pienen ryhmän, asuntoja Kunnanvaltuutettu Pentti Ry- mekoski. Hän jyrähti siitä, että selvensi Hiltunen. vaan haluaa vain vastauksia. Annele Halmekoski kertoi kyllä löytyy", kertoi Haavisto. Hiltusen mukaan saapues- tisalon mukaan asuntoasia ei pakolaisista puhutaan kuin kaupKuntalaisena ja isänä Jouko Kemijärvellä pakolaisten keskuupatavarasta. saan Sodankylään sijoitetut ovat ole niin kuin kerrotaan. Mutenia esitti vanhempien huo"Kysymys on inhimillisyydestä, dessa työskentelystään. "Asunnot ovat täynnä ja tilanne heti kuntalaisia ja heillä on samat "Opetustyöni pakolaisten pa- len turvallisuudesta. oikeudet kuten muillakin kunta- on niiltä osin kriittinen. Ei tänne tällainen keskustelu, jota on käyty "Muuttuuko Sodankylän turvallaisilla vapaaseen liikkumiseen ja sovi lisää asukkaita", vakuutti Ry- kansalaiskanavalla tuntuu oudol- rissa on ollut silmät avaavaa. Minulle kevät siellä oli ihanaa aikaa lisuustilanne pakolaisten myötä. ta", kertoi Halmetkoski. tisalo. asuinpaikan valitsemiseen. Asuntoasiaan toisenlaisen kul- ja olen iloinen jos meillekin tulee Maahanmuuttajat ovat rikostilasHänen mukaansa pakolaiset Mäkelä kysyi myös pakolaisten asunnoista. Hänen mukaansa va- olisi halvempaa sijoittaa sinne man rakenteli kuntalaisen näkö- pakolaisia", vakuutti Halmetkoski. tojen kärjessä muualla maassa.? Hiltusen mukaan se huoli on Kunnanvaltuutettu Pekka paita vuokra-asuntoja ei liiemmin missä on palvelurakenteet kun- kulmasta Pentti Vuojärvi. Hän kiinteistönomistajana totesi, ettei Heikkinen sparrasi Tuomivaa- pieni. ole ja olemassa olevia asuntoja nossa. "En näe tässä mitään uhkaa", Kunnanhallituksen puheenjoh- kukaan ole häneltäkään kysynyt raa. aiotaan lisäksi purkaa. Mihin tuli"Ikävät mielipiteet peilaavat totesi Hiltunen. jat siis sijoitetaan, Mäkelä tiedus- taja Pekka Tuomivaara muistut- tiloja vuokralle. Kunnanvaltuutettu Heino Kei- koetun hallitsemattoman maati Rytisalolle kunnanhallituksen teli. Kunnanjohtaja Viljo Pesosen päätöksen olleen äänestyspää- notie oli Rytisalon linjoilla asun- hanmuuton kautta. Asuntoja löytyy ja uskon, että meiltä löytyy totilanteesta. mukaan asuntoja Asentopuulaa- tös, puolesta 7 ja vastaan 2. "Tilanne on kriittinen. Onko siis jopa työpaikkoja, niitä joita me ?Me myös luotamme Asentokin lausuman mukaan on.
• 6 Torstaina 1. joulukuuta 2016 Viikilän Engelille Finland Sompion Siljo Marraskuun Lukupiirissä keskustelimme Jukka Viikilän teoksesta Akvarelleja Engelin kaupungista. Kirja herätti paljon ajatuksia ja kysymyksiä. Kaikille oli selvää tai keskustelun kuluessa tuli selväksi, että tälle teokselle kuuluu myöntää kirjallisuuden Finlandia-palkinto. Teos on Johan Carl Ludvig Engelin kuvitteellinen yöpäiväkirja. Merkinnät kattavat vuodet 1816?1840. Saksalainen arkkitehti Engel sai elämänsä tilaisuuden Venäjän keisarilta. Piti rakentaa uusi kaupunki, komea, suuri, isolla rahalla. Miten kukaan ammatti-ihminen voisi kieltäytyä tällaisesta tilaisuudesta? Vaikka se vaatisi PÄIVÄN SANA Jes. 63:16 PÄIVÄN AJATELMA Jos purat ja kokoat jonkin esineen riittävän monta kertaa, lopulta sinulla on niitä kaksi. Sudoku 7 6 2 6 1 8 7 8 2 1 2 8 4 7 3 4 5 9 1 1 6 Daily Sudoku: Tue 29-Nov-2016 Numerot 1-9 saavat esiintyä 3x3taulukoissa sekä jokaisessa vaaka- ja pystyrivissä vain kerran. 4 5 hard VAIKEA (c) Daily Sudoku Ltd 2016. All rights reserved. 3 katu. Historia heräsi eloon, siirryimme runoilija Viikilän tekstin mukana ajassa taaksepäin. Sähkötön, merituulen pieksemä kaupunki sai meidät palelemaan ja hapuilemaan tietämme pimeässä. Välillä pääsimme Engelin kasvavaan talouteen näkemään vilauksen perhe-elämästä. Isää huoletti sairas tytär. Vaimo pärjäsi, oppi uutta kieltä. Oliko Engel kateellinen naisille? Hän kirjaa yöpäiväkirjaansa: ?Tämä on naisten maailma. Me miehet emme ole koskaan koko painollamme täällä. Ja suurin osa kaikesta rakkaudestamme jää syntymättä.? Martti Anneberg esittelee uutta kirjaansa NIMIPÄIVÄT Torstai 1.12. Oskari. Perjantai 2.12. Unelma, Anelma. Lauantai 3.12. Meri, Vellamo. Sunnuntai 4.12. 2. adventtisunnuntai. Airi, Aira. Maanantai 5.12. Selma. Tiistai 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai. Keskiviikko 7.12. Sampsa. Sinä, Herra, olet meidän isämme. Ikuinen Lunastajamme, se on sinun nimesi. muuttoa kauas pohjoiseen, hyiseen kylmyyteen? Ja varsinkin jos työtilanne ei muualla suosi. Engel tarttui tilaisuuteen. Hän sopi vaimonsa kanssa, että kuusi vuotta ja sitten palataan kotiin Berliiniin. Kuudesta vuodesta tuli kaksikymmentäneljä ja elämää varjosti ikävä. Engeliä meidän on kiittäminen Helsingistä. Kirja innoitti lukupiiriläisiä tutkimaan Helsingin historiaa, Engelin elämänvaiheita ja kaupungin karttaa. Ludvigin katu löytyi vihdoin! Se on niin pienen pieni kadunkaistale, että se piiloutui karttalehden taitteeseen, kun taas aikalaisella Ehrenströmillä on peräti pitkä rantatie ja toinenkin Martti Annebergin romaanin Kuin yöllä ulvova susi esittelytilaisuus pidetään Sodankylän kirjastossa maanantaina 12. joulukuuta kello 17.30. Paikalla on kirjailija ja kustantamon edustaja. Romaani Kuin yöllä ulvova susi kuvaa pientilalla varttuneen Akseli-pojan aikuistumista 1950-luvun lopun Sodankylässä. Paikkakunta oli tuolloin kova ja armoton yhteisö, jossa pelottomuus, rohkeus ja voima olivat miehen käyntikortteja. Dramaattisia tilanteita riittää Akselinkin aikuistumisen taipaleella. Kohtalo kuljettaa häntä kuin honkalastua laineilla kohti mieheksi kasvamisen merkkipaalua, jossa hän joutuu siihenastisen elämänsä vaikeimpaan tilanteeseen. Aleksi kokee suunnittelevansa vasta nyt tulevaisuuden lähtökuoppien kaivamista, kun monet samanikäiset ovat jo pyyhältäneet maailmalle. Muutoksen laukaisevat rakastuminen kauniiseen ja luonnikkaaseen saamelaistyttöön sekä kylän vanha tietäjäukko, joka tulkitsee Sodankylässä syntynyt kirjailija Martti Anneberg esittelee uutta romaaniansa Sodankylän kirjastossa 12. joulukuuta. Akselin näkemän ylimaallisen unen ja isän vakava sairaus. Kirjan dialogit on kirjoitettu pääosin murteella. Kirjassa on liitteenä sanojen selitysosio. Martti Anneberg on syntynyt vuonna 1940 ja toiminut mm. elinkeinojohtajana. Hän on kirjoittanut useita tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, joista viimeisimmät ovat Alta vita: porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja (2010) ja Hoon päältä: Rovaniemen murrekirja (2014). Romaani Kuin yöllä ulvova susi kuvaa pientilalla varttuneen Akseli-pojan aikuistumista 1950-luvun lopun Sodankylässä. Veteraaneille kuljetus itsenäisyyspäivän juhlaan Veteraaneille järjestetään kuljetus Sodankylän kunnan itsenäisyyspäivän juhlaan. Kuljetukseen ehtii ilmoittautua vielä torstaina 1. joulukuuta. Kuljetukseen ilmoittaudutaan Sodankyhttp://www.dailysudoku.com/ län kunnan neuvontaan nu- meroon 0400 289 616 (klo 9?11 ja 12?16). Juhla järjestetään Suomen itsenäisyyspäivänä tiistaina 6. joulukuuta. Kaikkiin tilaisuuksiin on tervetullut jokainen kuntalainen. Juhla alkaa kello 11 sanajumalanpalveluksella kirkossa, jonka jälkeen on seppelten lasku sankarihaudoille. Juhlakahvitus kunnanviraston kahviossa alkaa kello 12.30. Kunnanviraston valtuus- Tule muistelemaan paikalliskulttuuria Kiinnostaako paikalliskulttuuri? Muistatko Sodankylän ja Lapin asioita, jotka olisit valmis jakamaan muiden kanssa? Lähde mukaan Alariesto-kulttuuriryhmään, jossa haetaan tarinoita Alarieston taiteen taustalta. Ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran keskiviikkona 14. joulukuuta tosalissa järjestettävään kansalaisjuhlaan kokoonnutaan kello 13. Juhlapuheen pitää esikuntapäällikkö, evl. Reima Vanhanen. kello 14 Museo Galleria Alariestossa. Lisätietoja antaa Kylässä hyvä-Kotona paras2 -hankkeen projektisuunnittelija Merja Laurikainen 040 707 7481. Toiminnallisen joulukalenterin luukuista ohjelmaa joka päivä Ratkaisu ke 23.11. julkaistuun Sudokuun. Sodankylän kunnan kulttuuritoimi on koonnut yhteistyössä eri tahojen kanssa kuntalaisille toiminnallisen joulukalenterin. Ky- län keskustan tuntumassa on 1.?24.12. päivittäin ohjelmaa kaiken ikäisille. Kalenterin luukuista paljastuu muun muassa jou- luista musiikkia, tanssia, leivontaa, myyjäisiä ja avoimia ovia. Kalenterin luukut ovat nähtävillä tapahtumakalen- terissa osoitteessa www. sodankyla.fi. Lisäksi joulukalenterin luukut avataan päivittäin Visit Sodankylän facebookissa.
• Torstaina 1. joulukuuta 2016 dia-palkinto Vaikka Viikilä kirjoittaa kahdensadan vuoden takaisesta ajasta, hän kirjoittaa myös tästä päivästä. Aina on jouduttu lähtemään paremman elämän toivossa ja työn perässä pois kotoa kaukaisiinkin maihin. Ollaan muukalaisia, koetaan ikävää, yritetään sopeutua uusiin olosuhteisiin. Innostuneet lukupiiriläiset heittävät talvihattunsa korkealle ilmaan! Viikilän Engel sai Finlandian! Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista. Gummerus 2016. TIINA HEINÄNEN Raatia Sompion kirjastosta Kuvataiteilija Kaija Kiurun näyttely Viiankiaapa ottaa kantaa suojellun aavan puolesta. Suojeltu aapa -hankkeen toinen näyttely on esillä Oulussa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa 3.12.2016 - 15.1.2017. Näyttelyn avajaiset ovat perjantaina 2. joulukuuta kello 18. Tuntia aikaisemmin järjestetään taiteili- Tänne mennään JOULUKUU Ajankohtaista Ma 5.12. kirjasto avoinna klo 10?15, ti 6.12. suljettu. Ke 7.12. Lukukoira kuuntelee lukijoita klo 18?19. Lukuajat 15 min. Varaa aika kirjastosta, puh. 0400 276 114. To 8.12. Lappi-kirjallisuuspalkintoehdokkaat julkistetaan. Ma 12.12. klo 17.30 Martti Annebergin uuden romaanin Kuin yöllä ulvova susi esittelytilaisuus. Ti 13.12. klo 18 Kirjakahvila, vieraana historioitsija Kari Tallavaara, joka julkaisi teoksen Tarinoita Kairalasta viime kesänä. Ke 14.12. klo 14?15.30 Ikääntyvien yliopiston videoluento: Meänkieli kirjalisuuen työkampheena. FT Bengt Pohjanen. To 15.12. klo 10?12 Lukupiiri, keskustellaan Tommi Kinnusen kirjasta Lopotti. Viiankiaapa ? Kaija Kiurun kuvia ja installaatioita Oulussa jatapaaminen, jossa ovat mukana ympäristöneuvos Timo Helle ja Viiankiaapaaktivisti Riikka Karppinen Sodankylästä. Ensimmäiset Viiankiaavan tilannetta kommentoivat teokset Kaija Kiuru teki vuonna 2012. Vähitellen yksittäisistä teoksista kasvoi Suojeltu aapa -hanke, jonka toinen näyttely on Pohjoisessa valokuva- keskuksessa. Hankkeen kolmas näyttely on Rovaniemellä ensi lokakuussa ja viimeinen näyttely sekä Viiankiaapaa käsittelevän kirjan julkistaminen ovat Helsingissä vuonna 2019. Kirja syntyy Kiurun ja hänen miehensä Timo Helteen yhteistyönä. Helle on taustaltaan eläinekologian dosentti ja tietokirjailija. Suojeltu aapa -hank- keen yhtenä tavoitteena on herättää keskustelua taloudellisten ja ympäristönsuojelullisten näkökohtien keskinäisestä painoarvosta. Kiurun teosten lähtökohdat ovat hänen omien suokokemusten lisäksi Viiankiaavan elinkeinohistoriassa, luonnontieteellisessä tutkimustiedossa sekä aluetta uhkaavissa kaivossuunnitelmissa. Pohjoisen valokuvakeskuksen näyttelyyn hän on valinnut installaatioita ja valokuvia vuosilta 2014 2016. Pickleballturnaus Siilashallilla Vielä ehdit ilmoittaa joukkueesi Siilashallilla pelattavaan Pickleball-turnaukseen. Haasta (työ)kaveri turnaukseen mukaan. Nelinpelipari arvotaan tarvittaessa, jos omaa paria ei tällä hetkellä löydy. Sarjojen parhaat palkitaan. Sitovat ilmoittautumiset/lisätiedot Jani Uusitalolle 040 704 9088 tai vky.kotonaparas2@gmail. com keskiviikkoon 7.12 mennessä. Osallistuminen on maksutonta ja välineet löytyvät pelipaikalta. Turnauksen sarjat: kaksinpeli miehet / naiset 18v - 45v, 46v - 65v ja 66v+. Nelinpeli miehet / naiset 18v - 45v, 46v - 65v ja 66v+. Sekasarja 18v 45v, 46v - 65v ja 66v+. Lauantaina 10. joulukuuta turnaus aloitetaan kello 10. Yleisölle luvassa omat maksuttomat arvonnat. Järjestäjänä Kylässä hyvä - Kotona paras 2 -hanke ja Kesport Sodankylä. Laji on Suomessa uusi, hauska mailapeli, joka sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille pelaajille. Sen säännöt ovat yksinkertaiset ja pelin perustaidot on aloittelijankin helppo oppia. 7 Pe 2.12. klo 17.30 Sodankylän joulunavaus Simosen parkkipaikalla. La 3.12. YK:n kansainvälistä vapaaehtoisten päivää vietetään Järjestökeskuksella. Glögi/kahvitarjoilun lisäksi pientä ohjelmaa ja rentoa yhdessäoloa. klo 12?16 Järjestökeskuksella vapaaehtoisten virkistyspäivä. Ti 6.12. Itsenäisyyspäivän vietto Sodankylässä: klo 11.00 Sanajumalanpalvelus, kirkko klo 12.00 Seppelten lasku sankarihaudalle klo 12.30 Juhlakahvit, kunnanviraston kahvio klo 13.00 Kansalaisjuhla, valtuustosalissa. Juhlapuhe, esikuntapäällikkö, evl. Reima Vanhanen. La 10.12. klo 10 alkaen pickleball-turnaus Siilashallilla. klo 10 alkaen järjestöjen perinteiset myyjäiset Aleksanteri Kenan koululla. Ti 13.12. klo 18 Sodankylän kirjastossa vieraana Pelkosenniemen Kairalan kylästä historoitsija Kari Tallavaara. Tallavaara julkaisi Kairalan kylän historiaan liittyvän teoksen Tarinoita Kairalasta viime kesänä. Pe 16.12. klo 22 Karpan pubivisa Hotelli Sodankylässä. Ti 20.12. klo 18 Sodankylän kirkossa kauneimmat joululaulut. Pe 23.12. klo 22 Karpan Pubivisa Hotelli Sodankylässä. La 24.12. Klo 14.00 Joulukirkko. Klo 16.00 Joulukirkko. Klo 23.00 Jouluinen messu. Äksöniä nuorille NUORISOTOIMI TIEDOTTAA Netcan aukioloajat Äksöniä nuorille
• 
•     ma?ke klo 16?20 to suljettu pe klo 16?22 Perjantaina TIEDOTTAA 25.11. Netca avoinna klo 16-20 NUORISOTOIMI Netca suljettuna ma 28.11. - ke 30.11 ja ma 5.12. - ti 6.12. Netcan tapahtumat Pikkujoulut Netcassa pe 9.12. alkaen klo 17 Netcan kerhot (HOX PERUTTU VKO 48?49) Kiipeily ma klo 16?17.30 Liikuntahalli Kuntosali tytöt ti klo 16?17.30 Kitisenrannan kuntosali Sähly tytöt ke klo 16?17.30 Liikuntahalli kenttä Lisätietoja www.facebook.com/NuorisotilaNetca instagram: @nuorisotilanetca Anniina 040 482 6511 Piia 040 486 8003 Etsivä nuorisotyö toimii Sodankylässä ennaltaehkäisevän toimintaperiaatteen mukaisesti. Kohderyhmänä ovat seudulla asuvat 12?29-vuotiaat nuoret, jotka ovat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toiminnan ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Toimintatapoina liikunnalliset ryhmätoiminnat, pienryhmätoiminta, yksilöohjaus ja vertaistukitoiminta. Yhteyttä voi ottaa nuori itse tai joku muu nuoresta huolissaan oleva henkilö. Lisätietoja: Etsivä nuorisotyöntekijä Jouni Salminen 0400 329 025, jouni.salminen@sodankyla.fi, Facebookissa Jäätävän hyytävää etsivää nuorisotyötä Sodankylässä.
• 8 Torstaina 1. joulukuuta 2016 EI VASTAUSTA Sompion pakolaiskysely valtuutetuille: Valtaosan kanta jäi arvoitukseksi Sompio-lehti tiedusteli kunnanvaltuutetuilta kantaa kunnanhallituksen esitykseen, jossa kunnanhallitus esittää Sodankylän kuntaan vastaanotettavaksi 20 kiintiöpakolaista, kohderyhmänä kunnanhallituksen esityksessä olisivat perheet. Valtuustossa asia käsitellään tänään torstaina 1.12.2016. Suurin osa valtuutetuista jätti vastaamatta kyselyymme. Kysyimme valtuutetuilta tuleeko kiintiöpakolaisia vastaanottaa Sodankylän kuntaan kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Pyysimme valtuutettuja perustelemaan vastauksen. Valtuutetuista sähköpostikyselyymme vastasi 17 valtuutettua 35:stä valtuutetusta. Vastanneista valtuutetuista 12 ottaisi vastaan kiintiöpakolaisia kunnanhallituksen esityksen mukai- sesti. Viisi vastannutta valtuutettua vastasi kysymykseemme kieltävästi. Kiintiöpakolaisten kannalla olivat kokoomuksen Sanna Ylitalo, Tuula Annala, Elsi Poikela, Markku Lehtinen ja Pekka Heikkinen. Keskustasta puolesta ovat Pekka Tuomivaara ja Jyrki Manninen. Sosialidemokraattien riveistä pakolaisten vastaanottoa kannattaa Ahti Korvanen. Vasemmistoliitosta puolesta ovat Juha Karppinen, Tarja Oksanen ja Jenni Soopa. Vihreiden Riikka Karppinen on myös pakolaisten vastaanottamisen kannalla. Perussuomalaisten Eila Kivioja, Tuomas Moberg, Heino Keinotie ja Juha Tiuraniemi vastustavat kiintiöpakolaisten vastaanottamista, kes- kustan Mikko Maijalan tavoin. Kysymyksiimme jättivät vastaamatta kokoomuksen Martti Kumpulainen ja Tuomo Neitola. Keskustasta vastaamatta jättivät Eini Kivilompolo, Pentti Aikio, Mauri Mikkola, Arja Mäkitalo, Risto Niemi, Pentti Rytisalo, Jyrki Siirtola, Jarmo Taavettila, Pertti Tervo, Veikko Virtanen ja Antti Äärelä. Ryhmä 2013:n Tarja Poikela ei vastannut kyselyymme. Vasemmistoliitosta kysymyksiimme jättivät vastaamatta Leea Seitaniemi, Riitta Hokkanen ja Asko Apukka. Sosialidemokraateista vastaamatta jätti Anna Maria Jääskeläinen. Jos pakolaisia tulee, riittävätkö asunnot? Aiheesta s.22 KYLLÄ KYLLÄ Kokoomus Sanna Ylitalo: ?Kunnan väestöpohja kasvaa, maahanmuuttajat elävöittävät ja monipuolistavat kunnan elinkeinoelämää ja tuovat mukanaan kansainvälistä näkökulmaa, saadaan lisää osaamispotentiaalia, vastaanottamalla pakolaisia kunta tukee osaltaan ihmisoikeuksien toteutumista sekä moninaista ja avonaista yhteiskuntaa.? Tuula Annala: ?Kyllä. Hädässä olevien lähimmäisten auttaminen on jokaisen tehtävä ja velvollisuus. Me emme voi lopettaa sotaa Syyriassa, mutta voimme olla omalta pieneltä osaltamme kantamassa vastuuta ja auttamassa sotaa paenneita perheitä uuden elämän alkuun. ?Niin kuin toivotte ihmisten tekevän teille, tehkää samoin heille.?? Elsi Poikela: ?Vastaukseni on kyllä, tulee ottaa pakolaisia. Peruste- EI luni on, että Suomi sai apua vaikeina sotavuosina mm. Amerikasta, sieltä tuli perheille "Undran paketteja", vaatteita ja tarvikkeita. Ruotsi otti vastaan suomalaisia evakkoja, sekä lapsia turvaan sodan alta. Myöhemmin tuli myös naapurista paketteja perheille, koska meillä oli vaikeaa sodan runtelemassa maassa. Suomi sai tukea Unkarista, Virosta ja muista Euroopan maista sotilaallista apua, joka ei ollut vähäistä. Paljon muutti kansalaisia sodan jaloista Amerikkaan ja Australiaan. Pohjoisesta lähti väkeä töihin Ruotsiin 1960-luvulla, kun täällä oli suuri työttömyys. Kansainvälinen ystävyys ja avunanto on hyvä muistaa meidän kaikkien.? Markku Lehtinen: ?Kyllä tulee ottaa, esityksen mukaisesti perheitä. Pakolaisten vastaanotto on yhteinen avun tarjous (Suomelta ja Euroopalta) ns. kiintiöpakolaisille. Elämme kuitenkin turvallista elämää Suomessa. Vuosia sitten mm. Rovaniemelle otettiin vastaan ns. venepakolaisia Vietnamista. He olivat myös perheitä ja ovat kotoutuneet hyvin Rovaniemelle. Ei käy kieltäminen, etteikö meilläkin olisi puutteita ja hädässä olevia, mutta pakolaisilla on käsitykseni mukaan vielä suurempi hätä ja tuska. Hyvin suoritettu kotouttaminen Suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään antaa meille näkökulmia toisiin kulttuureihin.? Pekka Heikkinen: ?Voidaan mielestäni ottaa kiintiöpakolaisia (lähinnä perheitä) suoraan leireiltä, koska siellä olevat ovat olleet todennäköisesti todellisessa vaarassa, eikä heillä ole ollut varaa paeta muita reittejä. Nämä ihmiset eivät kaiketi ole osan Eurooppaan tulleiden kaltaisia elintasopakolaisia tai seikkailijoita. Suomen ja siten myös Sodankylän tulee kantaa vastuuta tästä kansainvälisen kriisin avustustoimissa. Sodankylän kokoisella kunnalla on kohtuulliset edellytykset (talous, koulutus, elinkeinorakenne, kansainvälisyys) hoitaa pieni osuutensa tämän asia ratkai-
• 9 Torstaina 1. joulukuuta 2016 semisesta paikallisella tasolla onnistuneesti.? SDP Ahti Korvanen: ?Suhtaudun myönteisesti kiintiöpakolaisten sijoittamiseen Sodankylässä. Maailma on muuttunut levottomaksi, jopa vaaralliseksi paikaksi elää normaalia elämää, perheet ovat joutuneet pakenemaan ja jättämään kotimaansa. Suomessakin on aikanaan sodat riehuneet ja perheet paenneet sodan julmuuksia lähinnä Ruotsiin, olisi kohtuus että Sodankyläkin kantaisi kortensa kekoon ja auttaisi pakolaisia. Vasemmistoliitto Tarja Oksanen: ?Olen samaa mieltä kunnanhallituksen kanssa. Uskon, että odottavat ensisijaisesti turvallista paluumuuttoa tai sijoittumista kotimaansa lähialueille. Aina se ei ole mahdollista. Uuteen yhteiskuntaan sopeutuminen ei ole ongelmatonta. Sodankylässä on vapaita asuntoja ja turvallista odottaa asioiden selkiytymistä. Tietysti autamme ihmisiä jotka hakevat turvaa.? Juha Karppinen: ?Kyllä. Syyriassa on sotatila ja hädänalaisia perheitä tulee auttaa.? Jenni Soopa: ?Kyllä. Apua tarvitsevia tulee auttaa kykyjensä mukaan. Sodankylän kunta on tilanteessa, jossa pystymme tarjoamaan 20 pakolaiselle mahdollisuuden hyvään turvalliseen kotiin ja asuinympäristöön. Määrä on sopiva molemminpuolisen sopeutumisen onnistumiseksi.? Vihreät Riikka Karppinen: ?Kannatan kunnanhallituksen esitystä. Kysymys ei ole täysin ongelmaton, mutta minun mielestäni meidän on autettava näitä sotaa ja kärsimystä pakenevia perheitä kykyjemme mukaan. Kiintiöpakolaiset, joita kunnanhallituksen esitys koskee, ovat hädänalaisimpia ja saapuvat kuntaan suoraan pakolaisleireiltä. Esityksen kohderyhmänä ovat nimenomaisesti perheet. Syyrian sota koskettaa alueellaan miljoonia ihmisiä, joten turvan tarjoaminen heistä kahdellekymmenelle on määrä, jonka me pystymme osaltamme kyllä kantamaan. Kiintiöpakolaisia varten kunnan kotouttamisresurssien on kuitenkin ehdottomasti oltava kunnossa. On kaikkien etu, että pystymme tarjoamaan tukea ja esimerkiksi osaavaa ja asianmukaista kielenopetusta, jolloin kiinnittyminen suomalaisen yhteiskunnan tavoille on mahdollista. Tähänhän kunta saa rahat valtiolta. Kotoutumisessa auttaa myös tervetullut ilmapiiri, johon meistä jokainen voi vaikuttaa. On tärkeää myös muistaa, että pakolaiset eivät itse voi vaikuttaa maansa tilanteeseen: siksi onkin hyvä miettiä, miltä itsestä tuntuisi, jos oma kotimaa olisi sodassa eikä kukaan olisi halukas ottamaan turvaan. Kunnan on huolehdittava ja varmistettava, ettei kiintiöpakolaisten ottaminen vaikuta kuntalaisten palveluihin tai turvallisuuteen, mikä on herättänyt osassa kuntalaisista huolta.? EI Keskusta, Mikko Maijala: ?Ajatus monikulttuurisuudesta on hieno, kuten on ajatus myös siitä, että autetaan hädässä olevia. Jos pakolaisia kuitenkin otetaan Suomeen, heidät tulisi mielestäni ottaa vastaan sinne, jossa ovat infra, resurssit ja erikoisosaaminen ovat valmiina jo olemassa. Onko järkevää ottaa jokaiseen kuntaan Lapissa vastaan pakolaisia ja palkata jokaiseen kuntaan Lapissa henkilöstö pakolaisia varten? Erikoisjärjestelyiden vuoksi pakolaisten vastaanottaminen ei ole taloudellisesti kunnalle kannattavaa, vaikka toisin väitettäisiinkin.? Sodankylästä käsin Maalaus Matotus Tapetointi Laatoitus VTT:n märkätila-asentaja henkilösertifikaatti Vapaa-ajan asunnot, taloyhtiöt, omakotitalot MIXTION OY 0400 199 811 Kotitalousvähennys Keskusta Pekka Tuomivaara: ?Kyllä tulee ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Toivomuksena on perheet. Valtiovalta on linjannut asiaa ja hakee kunnista kiintiöpakolaisille sijoituspaikkoja. Moni naapurikuntakin on ilmoittanut valmiutensa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Miksi ei mekin tehtäisi samoin? Meillähän menee ainakin yhtä hyvin kuin naapurikunnilla, jos ei paremminkin. Katson myös, että on suomalaisten ja sodankyläläisten moraalinen velvollisuus auttaa lähimmäistä silloin kun hätä ja avuntarve on suuri olkoonkin, että pakolaisten kotouttaminen täkäläisille tavoille ja kulttuurille vaatii ponnistuksia ja uhrauksia ja vie oman aikansa. Lopulta pakolaisten avulla voitaneen joskus tulevaisuudessa turvata myös työvoima hyvinvointi- ym. palveluihin ja toimintoihin.? Jyrki Manninen: ?Totta kai. Olen itse ollut kunnanhallituksessa päättämässä esityksestä. Kiintiöpakolaiset eivät ole turvapaikanhakijoita, vaan pakolaisleireillä valittuja ihmisiä. Sodankylänkin on jo aika tulla nykyaikaan, jossa pakolaisetkin kuuluvat katukuvaan. Meidänkin olisi syytä muistaa omat sota-ajat ja siihen liittyneet ?pakolaisuudet? mm. Ruotsiin.? jaakko.karhu@pp3.inet.fi Kaikkien automerkkien kolarikorjaamo Sodankylässä. Kaikille vakuutusyhtiöille sekä yksityisille. Yli 30v kokemuksella! AUTOPELTIKORJAAMO AIMO HEIKKILÄ Seitatiellä Tojo-autossa 0400 692189 Vakuutusyhtiöiden kolariarvioinnit paikanpäällä. Meillä korjauksen aloitusta nopeuttava CABAS-järjestelmä! www.katsastuspiste.fi Sodankylän ainoa kotimainen katsastuspiste! Rovaniementie 1 Avoinna ma?pe 8?16 Ajanvaraus 020 730 9401 Nyt on hyvä hetki kaavailla! ? rakennussuunnittelu ? pääsuunnittelijan- ja vastaavan työnjohtajan palvelut ? rakennuslupapiirustukset Insinööritoimisto Korvanen Oy Puh. 0400 283 969 mikakorvanen@outlook.com | Polvarintie 1, Sodankylä Metsäkohteista hyvä kysyntä, tarjoa Myyntiin! PYYDÄ MAKSUTON HINTA-ARVIO LAPIN MeTSÄKIINTeISTöT OY LKV Matti Uusitalo puh 040 533 0834 Metsätalousinsinööri LKV Miesten hiusten leikkaukset ilman ajanvarausta. Pääasiat kuntoon! Ilveskulma, Ojennustie 9, Sodankylä Eila Ylitalo 040 594 9906 Avoinna ma - pe klo 9 - 17 Henkilö- tai pakettiauton KATSASTUS nettivarauksella alkaen 28? + tarvittavat mittaukset POSTILAATIKOITA laaja valikoima! 1950 alk. Meiltä myös nimikyltit kaiverruksella. AVAINSÄILÖT 39 50 alk. Lukittava säiliö avaimille yms. pientavaralle. 4-numeroinen vaihdettava pääsykoodi. Seinäkiinnitys. Suojaa ja ilmettä koteihin, yrityksiin ja julkisiin tiloihin ? markiisit terasseille, liikkeisiin ja katoksiin ? ? ? ? pystylamellikaihtimet säleverhot rullaverhot kaikki varaosat Ilmainen mittauspalvelu Sodankylän taajamassa! Jäämerentie 25, 99600 Sodankylä sodankylan.lukko@co.inet.fi Soita ja kysy lisää! Puh. (016) 612 785 0400 307 630 040 500 4900 Fax. (016) 614 229 NYT Sodankylässä SUURTEHO IMUAUTO Imuroitavia materiaaleja ovat mm. - puru, kutteri, turve, hiekka, sora, betoni/ tiilimurska, vilja, pelletti, hake mikä sopii 6 ? imuletkuun, lecasora, erilaiset maa-ainekset ARCTIA - PINE OY Kittiläntie 3, 99601 Sodankylä ? 040-762 4858 Jorma Moberg ? www.arctiapine.com PAIKALLINEN PALOTURVALLISUUDEN ASIANTUNTIJA Meiltä turvaksesi Tiesitkö? ? Sammuttimet SAMMUTTIMET ? Varashälytinjärjestelmät TULISI TARKISTAA ? Palohälytinjärjestelmät MAX. 2 VUODEN ? Häkävaroittimet VÄLEIN. ? Palokaluston ja sammuttimien huolto sekä Meiltä mökille! määräaikaistarkastukset AKULLA TOIMIVAT ? Muut paloturvallisuustuotteet VARASHÄLYTTIMET. ? Tulityökorttikoulutus Kysy tarjous. Jäämerentie 28, 99600 Sodankylä santtu.kumpula@northsafe.fi | P. 0500 692 674 Palvelemme ma-pe 8-16
• 10 Torstaina 1. joulukuuta 2016 OSAAVAT AMMATTILAISET SÄHKÖURAKOINNIT TILITOIMISTOT, TUKIPALVELUT Reino Pyykkönen Tmi Saila Tervaniemi Timo Pyykkönen 0400 637 988 040 765 7338 ? Sähköasennukset ? Antenniasennukset ? Sähkösuunnitelmat ? ATK-verkostot ? Sähkötarvikkeet ? Urakka- tai tuntityönä Sompiontie 2, 99600 Sodankylä sahko@lapinsahkopalvelu.? Viljelijätukihakemukset, visu-palvelut Nyt myös maa- ja metsätalouden kirjanpito ja veroilmoitukset yhteistyössä Meri-Lapin Maatalousneuvoksen kanssa! Kysy lisää! 0400 249 201 | saila.tervaniemi@hotmail.com SÄHKÖASENNUKSET SODANKYLÄN KIINTEISTÖPALVELU Oy Toimisto 040 356 6166 Papintie 1, 99600 Sodankylä e-mail: kiinteisto.palvelu@pp.inet.fi www.kiinteistopalvelu.com ALVELU PP Ky TILIPYPPI OY Aarne Kaltiokumpu 0400 862 296 Pekka Ahava 0400 397 193 Esa Eironen 040 561 9079 Pentti Kangas Edullisesti urakka- tai laskutustyönä! ATK-verkostot/yleiskaapelointi, antenniverkostot Lintuojantie 2, 99600 Sodankylä, puh. 0400 159 409, 0400 396 306 E-mail: pentti.kangas@tilipyppi.fi AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT mökistä liikekiinteistöihin ? Sähköasennukset LU PP Ky velu PP Ky elu PP Ky ASENNUS 99600 Sodankylä PALVELU PP Ky Pekka Pirskanen, asennuspalvelupp@gmail.com ? ? ? ? KIINTEISTÖJEN HUOLLOT, URAKOINNIT Papintie 1, 99600 SODANKYLÄ Puh. 040 356 6166 | GSM 0400-395 773 kiinteisto.palvelu@pp.inet.fi, www.kiinteistopalvelu.com AMMATTITAITOISTA JA KOKONAISVALTAISTA KIINTEISTÖNHOITOA - kiinteistönhoito ja valvonta - trukkipalvelut, kuormaus ja purku - pienroskan, hiekoitussepelin ja - maankaivutyöt luonnonpölyn poisto imulakaisu- traktorityöt autolla - lumityöt ja hiekoitukset Edullisesti urakka- tai laskutustyönä - teiden harjauspalvelut - sähköasennukset ja -korjaukset, siivouspalvelut Yli 15 vuoden kokemuksella kiinteistöjen ja piha-alueiden huoltoa ja ylläpitoa. Myös maanrakennustyöt! Sähköurakoinnit Sähkötarvikemyynti Sähkösuunnittelu Antenni- ja ATK-verkostot Tunti- tai urakka työnä! Unarintie 13 ? 99600 Sodankylä Puh 020 789 0782 ? www.sotiki.fi 0400 934 002 e-mail: tapani.rajaluoto@trajaluoto.fi 100 95 75 25 5 Sähköasennukset, -suunnitelmat, antenni- ja atk-verkostot. 0 Logo ?1??????? ??????2012?17?1??21 Ville Lehmusvuo puh. 040-8202667 ville.lehmusvuo@keskilapinsahko.fi Urakka- tai tuntityönä Talotekniikkaurakointi ? LVI-Huolto ? LVI-Myymälä ? Peltityöt SODANKYLÄN LVI-TUOTE OY Pohjan?e 8, 99600 Sodankylä P. 0400 361 038 | pekka.ruha@lvi-tuote.? | lvi-tuote.? Puh: 040 509 1686 | www.lvi-iivari.? RAKENTAMINEN, REMONTOINTI Insinööritoimisto Korvanen Oy Kittiläntie 3, 99601 Sodankylä p. 040-762 4858, arctiapine@pp.inet.fi www.arctiapine.com ? rakennussuunni?elu ? pääsuunni?elijan- ja vastaavan työnjohtajan palvelut ? rakennuslupapiirustukset PROJEKTIPALVELU Puh. 0400 283 969 mikakorvanen@outlook.com VAARA LA Rakennusmestari ? Kuntotarkastukset ? Rakennuskonsultoinnit ? Rakentaminen ja remontointi urakalla tai tuntityönä TILI- JA TOIMIALAPALVELU SATU KOKKONIEMI KY LVI-ALAN PALVELUT Selluvillan puhalluksia Lapin läänissä Ojennustie 9, 99600 Sodankylä puhelin. 040-357 5110 f. 016-615 076 sähköposti: s.kujanpaa@co.inet.fi Kimmo Vaarala p. 0400-871774 prova@pp.inet.? www.prova.? Esimerkkimainos Jäämerentie 18, Sodankylä puh. 0400-514 204 puh. 040-8013285 LAKIASIAT ASIANAJAJAT (lev. 79mm, kork. 25mm) 22,50 ? + alv = 27,90 ? /kpl Sodankylän ydinkeskustassa kaluste?uja huoneistoja 2-6 hengelle Vuokraukset: booking.com/sodankyla Puh.varaukset: 044 363 6972 Myymälä- ja toimistotiloja, pitopalvelukei?ö, varastotiloja Vuokraukset: 044 363 6972, 044 363 6006 VT JOUNI VIHERVALLI Ajanvaraus 0400 391 024 riita- ja rikosasiat, kaupanvahvistukset AA HANNU AUTONEN Kasarmintie 10, PL 79 99600 SODANKYLÄ P. 040 483 8660 toimisto@autonen.fi Sodankylän Kehitys, Jäämerentie 2-4, 99600 Sodankylä AUTOT & LIIKENNE AUTOHUOLTO J. SOKERO Jäämerentie 30hpuh. (016) 615 600hAvoinna: 8-16 ONKO TÄMÄ SINUN MAINOSPAIKKASI? AA JUHA PUOLAKKA Ojennustie 9 99600 Sodankylä Puh. 016-615 111 Ilmastointilaitteiden Merkkihuollot: VW, AUDI, SEAT Korjaukset ja huollot kaikkiin automerkkeihin huollot! Pörhö - Partnerkorjaamo Huolto & korjaamo. Tervetuloa keskustan Nesteelle. Meillä huolto pelaa varmasti. ? Kaikkien merkkien määräaikaishuollot, myös takuuaikana! ? Pörhön Autoliike Oy -konsernin Partnerkorjaamo ? Merkkihuolto: Chrysler, Hyundai, Mitsubishi, Nissan, Peugeot, Skoda, Subaru, Suzuki ? Huollot nykyaikaisin laittein ja menetelmin PAINOPALVELUITA Varaa aika (ark. klo 7:30?16): 0400 238 815 ? Opasteet ? Suurkuvatulosteet ? Mainosteippaukset ? Tarrat ? Messuille standit ja roll-upit ? Väritulosteet ? Skannaukset ? Asiakas- ja ohjelmalehdet ? Mainonnan suunnittelu koko: 2x35pmm (lev. 79mm, kork. 35mm) 31,50 ? + alv = 39,06 ? /kpl Esimerkkimainos koko: 2x25pmm KIINTEISTÖT Neste Oil Mokko Lompolontie Huolto Mokot Oy, Sodankylä Puh. 0400 238 815 Puh. 0400 208 118, www.nestemokko.fi Arkisin 7:30?16 KORJAUS- HUOLTO- JA VARAOSAPALVELUT HENKILÖAUTOISTA REKKOIHIN JA KONEISIIN FORTE-moottorin puhdistus Ilmastoinnin huollot ja täyttö A-lupa jarruille C-lupa nestekaasutöille Autonosturin tarkistukset Hydroscand-letkut, putket, liittimet Päästömittaukset Ajopiirturin tarkistukset Kittiläntie 1, 99600 Sodankylä Huollot, korjaukset, pelti- ja ruostetyöt Autokorjaamo M.Tolppanen P. 0400-313 336 p. 636 255, 0400-174 207 LOKAPALVELUT LOKA-AUTO HANNU VIRPIKARI Unarintie 23 A1, 99600 SODANKYLÄ Puh. 0400 397 400, 050 5599 817 www.painopinta.fi Puh. 016-610086 Hannu 0400-204 299 Juha 040-5733269
• 11 Torstaina 1. joulukuuta 2016 Va l o k e i l a s s a et, s k u a j r ko , t t o ö l l y o t u e t H s ruo a j i t l e p mo a a j r o k Auto panen M.Tolp 36 3 3 1 3 0 0 P. 04 KAUNEUS- JA HYVINVOINTI KAUNEUS- JA HYVINVOINTI Nautintoa päästä varpaisiin! ? Kasvohoidot ? Jalkahoidot ? Käsihoidot ? Sokeroinnit ? Rakennekynnet ? Kestolakkaukset ? Kuumakivi- ja aromahieronnat Sodankyläntie 17, Sodankylä, Hotelli Sodankylää vastapäätä p. 040 536 3775 | www.kauneushuonemimosa.com C 0Parturi-Kampaamo M 0 Tuulen Tukka Neljän Y 0 Ulla Siirtola P. 040 176 9959 KKaislapolku 100 1, Vaalajärvi C Tmi 59 Ilona Liikanen M 90 Koulutettu Hieroja / EHFA Personal Trainer Y 26 K puh. 15 040 538 9893 ilona.liikanen@gmail.com Hierontapalvelua Kokonaisvaltaista huolenpitoa Koulutettu Hieroja ? Pienimuotoista ko?apua ? Hoivaa ja huolenpitoa ? Keskustelua, kuuntelua ja muistelua yhdessä ? Viriketoimintaa mm. retket, jumpat, ulkoilut Auli Varpenius p. 040 - 419 3378 Alan talo, Kirkkotie 4 Muista ko?talousvähennys! Anja Pulju, lähihoitaja 040 7375 888 | www.virikeapu.? virikeapu | anja.pulju@virikeapu.? OMPELIMOT | KÄSITYÖT BRODEERAUS PALVELUA KUKKAKAUPAT Tmi Antinmerja 040 593 8998 Verkkokauppa: www.antinmerja.fi Puukot | kuksat, nahkareput | lapinvyöt sakun kuksa Ruusunmarja Kukkakauppa Jäämerentie 18, Sodankylä p. 040 140 7780 ma-pe 9-17, la 10-15 Kukat kaikkialle maailmaan! Puh. 040-54 06 638 tuula.harjula@gmail.com KODIN PALVELUT Reipas ja luotettava HAMMASTEKNIKOT Erikoishammasteknikko Puh. 044 336 5648 Jäämerentie 14, 99600 Sodankylä, Puh. 0400 396 662 HAMMASTEKNIKOT ERKKI MELAMIES Palveluhakemisto julkaistaan kerran viikossa. Ilmoituskauden vähimmäispituus hakemistossa on 3 kk. Sivulla olevat ilmoitukset laskutetaan kerran kuukaudessa, jolloin laskun loppusumma riippuu siitä kuinka monta julkaisukertaa kuukaudelle sattuu. Kaupanpäälle paikka valokeilassa! Esimerkkimainos Esimerkkimainos koko: 1x45pmm (lev. 38mm, kork. 45mm) 20,25 ? + alv = 25,11 ? /kpl koko: 1x25pmm (lev. 38mm, kork. 25mm) 11,25 ? + alv = 13,95 ? /kpl Hammasteknikkomestari erikoishammasteknikko JYRKI ISOJÄRVI Vastaanotto hammasproteesipotilaille Sodankylässä Jäämerentie 18 (Terveystalon vieressä) Ajanvaraukset Puh. 040 738 8916 Esimerkkimainos koko: 1x20pmm (lev. 38mm, kork. 20mm) 9,00 ? + alv = 11,16 ? /kpl Esimerkkimainos koko: 2x20pmm (lev. 79mm, kork. 20mm) 18,00 ? + alv = 22,32 ? /kpl Sattumuksia Jääkärinkankaalla, kylillä ja kairassa 1964?1990 Kittilä kieltäytyi kunniasta Lapin osittaisen tyhjiön täyttämiseksi päätettiin Vaasassa sijaitseva Pohjanmaan Jääkäripataljoona siirtää Lappiin, siellä Sodankylään, vuonna 1964. Pataljoonan uudeksi nimeksi oli tuleva Lapin Jääkäripataljoona. Pataljoonan sijoitusta tarjottiin aluksi Kittilän kunnalle, mutta se kieltäytyi. - Tulee vain aviottomia lapsia, arvioivat kunnanisät. Seuraavaksi pataljoonaa tarjottiin Sodankylään, joka ottikin pataljoonan mieluusti vastaan. Hyväksymisen seurauksena Sodankylän taloudellinen tilanne kohosi nopeasti. Ulkoisena ilmiasuna myös kunnan uusi virastotalo oli valmistuttuaan uhkea kivilinna verrattuna silloiseen Kittilän vastaavaan puiseen kömmänään. Kittilän kielteisestä päätöksestä tulisi mieleen kirja ?Ylpeys ja ennakkoluuluulo?. Viluntorjuntaa varuskunnan rivitalossa I: Viesti fyllauksessa PlM:n rivitaloissa ruvettiin kasvattamaan ulkoverhousten eristevahvuuksia, lisäämällä seiniin toinenkin kerros Karhunvillaa. Eräässä rivitalossa, kun seinälaudoitusta oli irrotettu, paljastui sen takaa kokonaan fyllaamaton kohta, johon oli pahvilapulle kirjoitettu: "Täällähän palelette, kapiaiset". Siihen kohtaan seinää jouduttiin siis lisäämään kaksikin kerrosta Karhuntaljaa. Olisipa korjausmieheksi sattunut sama mies, joka oli viestin aiemmin kirjoittanut. II: 'Pakkasmittari' Reino Laajaniemi kiinnitti rivitaloasunnossaan huomiota siihen, että makuuhuoneen ikkunan yläpuolella olevan naularivin naulankantojen (välit noin 20 cm) pinnat alkoivat huurtua valkoisiksi oikealta vasemmalle edeten ? mitä kovempi pakkanen, sitä useampi naulankanta huurtui. Asukas vertaili huurtumisen logiikkaa pakkasmittarin lukemiin, jolloin hän totesi, että ensimmäinen naula huurtui 10 pakkasasteessa, toinen 15 asteessa jne. Kun viideskin naula rupeasi huurtumaan, saattoi laaditun asteikon perusteella päätellä, että ulkona oli pakkasta noin 30 astetta. Naulojen muodostamat kylmäsillat olivat näin muodostaneet PlM:n 'luontaisetuna' karkeasti käyttökelpoisen pakkasmittarin. Varoitus vartio-oppitunnilla Jääkärinkankaalla oli metsän keskellä piikkilangalla aidattu ulkovarastoalue. Vartio-oppitunnin sitä koskevalla osuudella oppitunnin pitäjä varotteli: - Älkää säikähtäkö, jos vastaanne tulee päätön vääpeli, joka pyytää tupakkaa! Yksinään pimeässä kiertävä vartiomies mahtoi pitää kuvauksen visusti mielessään välttyäkseen äkkipelästymiseltä ?päättomän? mahdollisesti ilmaantuessa. Virka-apua sotilaspastori Sirkalta Sotilaspastori evp Ilpo Sirkka asui PlM:n asunnossa. Kerran kasarmin tiellä Reservialiupseerikoulun johtajan Reino Laajaniemen tavatessaan hän ehdotti tälle: - Herra majuri, voisin tulla pitämään koululle jonkin oppitunnin. - Ja mistähän aiheesta herra sotilaspastori vaikkapa puhuisi? - No, voisin puhua vaikka Jumalasta tai perkeleestä tai vaikka molemmista. Tarjous ei ?jokaiselle jotakin? -sisällöstään huolimatta ottanut tulta; eikä koulun johtajalla olisi ollut oikeuttakaan sopia omaan lukuunsa ?vierastyövoimasta?. ?Orjamarkkinat? Reservialiupseerikoulun oppilaskunta ylläpiti taloutensa kohentamiseksi palvelujärjestelmää, ?orjamarkkinoita?. Sodankyläläiset saivat palveluksen ulkopuolisella ajalla tilata oppilaskunnalta tietyllä tuntiveloituksella työvoima-apua määrätyin rajoituksin. Mainoksia ylläpidettiin Sompio-lehdessä ja ilmoitustauluilla. Koulun johtajan oli hyväksyttävä esitetyt työvoima-apupyynnöt. Erään kerran johtajalle esiteltiin anomus, jossa sodankyläläinen neitonen tilasi ?miestä?, erittelemättä tarkemmin tarvittavan palvelun laatua. Koulun johtaja katsoi, että ilman tarkempaa jäsennystä avun laadusta anomus oli moraalisesti arveluttavana hylättävä. Kuorolaulua I Sodankylän Mieslaulajissa lauloi myös Lapin Jääkäripataljoonan / Jääkäriprikaatin henkilökuntaan kuuluvia. Kuoron puheenjohtajana toimi Reino Laajaniemi. Eräässä kuoron harjoituksessa sen musiikillinen johtaja Jouko Tekoniemi tähdensi laulajien yhdenaikaista hengitysrytmiä, mihin (ei pyydettynä) kommenttina kuorolainen luutnantti Martti Sahrakorpi: - Porukka hengittelee milloin sattuu. Kuorolaulua II Ylioppilaskunnan laulajien (YL) kesäkuoro Matti Kemiläisen johdolla poikkesi Ivalosta alkaneella Pohjois-Suomen kiertueellaan myös Sodankylässä, jossa se piti konsertin. Paikallisena yhteyshenkilönä kuoroon toimi Reino Laajaniemi. Konsertin jälkeen kuoro piti varuskuntakerhossa karonkan, jonka yhteydessä yhteyshenkilölle luovutettiin kuoron impressaarimerkki. Huomionosoituksen kohde oli otettu, mutta ei ymmärtänyt merkin tarkoitusta. Vasta kotonaan sai palkittu tietosanakirjan perusteella selville merkin myöntämisen tiukan edellytyksen YL:lle tekemillään kuolemattomilla palveluksilla. Yöuneen vaipuminen vain tahtoi viivästyä palkitun kokemasta mielihyvästä. REINO LAAJANIEMI Kirjoittaja palveli 1975 - 86 LapJP:ssa - Jääkäriprikaatissa, josta jäi reserviin Sodankylään ajaksi 1986 - 1990. Ensi viikolla tällä palstalla muistelee Markku Tervonen
• 12 Torstaina 1. joulukuuta 2016 Oulu vuonna 1945. Alikersantti Toivo Kangas seisomassa oikealla rivissä. Toivo n sotapa vuosik ajan K un kierinkiläinen Toivo Kangas, 92, astui Suomen armeijan palvelukseen maaliskuussa 1943, hän oli vasta 18-vuotias nuori mies. Vuonna 1924 syntyneet oli viimeinen ikäluokka, joka kutsuttiin aseisiin. Lyhyt koulutusjakso järjestettiin Syväjärvellä. Rauha Suomeen palasi Lapin sodan päätyttyä 27.4.1945, kun viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomen maaperältä. Toivo oli kotiutettu Suomen armeijasta maaliskuun alussa 1945 täysin palvelleena. Ikää miehellä oli 20 vuotta. Elämä oli vasta alussa. Syömään ei ehtinyt ?Pyssyä olin oppinut käyttämään metsästysreissuilla. Porohommissa opitut jäljestystaidot olivat tarpeen ja rintamalla tehtäväkseni tulikin yleensä varmistaa, ettemme jää mottiin. Kun muut ryhtyivät syömään, minä lähdin metsään. Niin se sotareissu meni, että yhden ainoan kerran, kun jäimme kolmeksi vuorokaudeksi mottiin, pääsin minäkin rintamalla syömään muuta kuin vanikkaa, sekin oli kuivahtanutta hernekeittoa?, Toivo muistelee. Vanikan lisäksi tarjolla oli yksi voinappi päivässä ja vettä aina silloin, kun sitä sattui saamaan. Nälkää hän ei kuitenkaan muista sotareissulla tunteneensa. Näläntunteeseen kun tottuu. Toivon sotareissu alkoi vartiosotilaana Peurasuvannossa, missä oli Kitisen ylittävä lauttaliikenne ja saksalaisten rakentama silta. Erityisen tarkkaavaisena piti olla venäläisten partisaanien varalta. Ensimmäiseksi taisteluksi, johon Toivo on osallistunut, on kantakorttiin merkitty Hiisijärven puolustus 19.10.1943?25.1.1944. Sen jälkeen olivat vuorossa Poventsa, Karhumäki, Mäntyselkä, Juustijärvi? Viimeiseksi kantakorttiin on kirjattu PohjoisSuomen valtaukseen osallistuminen. Kiväärin hihna ammuttiin seulaksi Panssarintorjuntakiväärijoukkueen varajohtajana (PST) Toivo joutui rintamalla paikkoihin, jotka ovat jääneet lähtemättömästi mieleen. Eräässä hyökkäyksessä tuli vihollisen konekiväärimies vastaan. ?Vaikka vihollinen tuli suoraan vastaan, ajattelin, että pakkohan se on mennä eteenpäin. Ampua vihollista. Vasta, kun tilanne oli ohi, huomasimme, että minulla oli kiväärin hihnasta jäljellä enää pätkät alku- ja loppupäästä. Muu osa oli ammuttu pois. Läheltä meni. Kun palasimme samaa reittiä takaisin, konekiväärimies oli vielä elossa. Näin, kuinka piippalakki heilui vielä. Hänen tuskansa lopetettiin siihen. Minä sain konekiväärin. Repusta löytyi amerikkalaisia lihasäilykkeitä ja valtava määrä rahaa. Venäläissotilaiden palkkarahat, joilla me emme tehneet mitään, saivat jäädä?, Toivo muistelee. Kysymykseen, miltä tuntui tappaa toinen ihminen ei ole yksiselitteistä vastausta. Sodassa on sodan laki. Vastausta miettiessään Toivo on tovin hiljaa ja katsoo kysyjää suoraan päin. ?Mitä muutakaan sodassa voi tehdä kuin ampua silloin, kun on pakko?, Toivo pohtii. Rintama tuli uniin Rintama tuli Toivon uniin 40 vuoden ajan sodan päätyttyä, kunnes unet viimein jäivät 1980-luvulla. ?Enimmäkseen mie olin niissä unissa jäämässä vangiksi veden ylityksen yhteydessä, kuten rintamalla tapahtui. Tipalla oli, etten jäänyt vangiksi.? Yhtä syytä unien lakkaamisen Toivo ei ole löytänyt, vaikka on sitä miettinyt. Ehkä aika teki tehtävänsä ja myös se auttoi, että sodasta sai alkaa julkisestikin puhua. Perustettiin veteraanijärjestöjä, joiden tapaamisissa sodan käyneet miehet saivat jakaa muistojaan. Heti sodan jälkeen yleinen ilmapiiri oli sitä mieltä, että sodan käyneiden tuli vaieta kokemastaan. Toteamus ?Mitäs lähit!? kuvastaa tuon ajan ajattelua. Vangin ottamisesta palkintona loma Toivo Kangas oli ensimmäisten joukossa, jotka saapuivat Sodankylään sen jälkeen, kun saksalaiset olivat polttaneet kylän maan tasalle. Loma ja korpraalin natsat olivat palkinto venäläisen vangin ottamisesta. ?Minulle sanottiin, että ota vanki, niin pääset lomille. Syyspimeässä vartiossa ollessani huomasin kuorsaavan venäläissotilaan montussa. En tohtinu yksin sitä lähtiä hakemaan ja pyysin toisen miehen kaveriksi siitä läheltä hakemaan äijää?, Toivo muistelee. Kotiloma oli kolme viikkoa, josta viikko oli laskettu menevän matkoihin. Vanhempien tapaamisesta oli puoli vuotta aikaa, joten Toivo päätti poltettuun Sodankylään saavuttuaan lähteä Kierinkiin heitä tapaamaan. ?Koska Kierinkiin ei ollut asiaa, piti allekirjoittaa paperi, jonka mukaan lähden Kierinkiin omalla vastuulla. Sain pyörän käyttööni ja vaikka miinavaara olikin, poljin pyörällä Kierinkiin saakka, missä kohtasin tyhjän kylän ja kylmät pirtit. Kyläläiset oli evakuoitu Pohjanmaalle Kannukseen. Koirat vain kulkivat perässäni ja haukkuivat. Evästäkään ei ollut mukana, enkä löytänyt kylästä mitään syötävää?, Toivo kertoo. Hetken nuori sotilas ihmetteli, mitä tehdä kunnes hän havaitsi jängän takaa nousevan savua ja miehen kävelevän kartanolla. Evakkoreissulta jo palanneet poromiehet olivat Rutojärvellä siian pyynnissä ja yksi kokkina pirtissä. ?Lämmin pirtti, ruoka ja sauna. Uni maistui sen päälle.? Toivon rintamalle palaaminen viivästyi kulkemishankaluuksien vuoksi sen verran, että hän sai syytteen rintamakarkuruudesta. ?Kerrottiin, että vältän syytteen, kun ilmoittaudun vapaaehtoiseksi sissiporukan partioreissulle hätyyttämään saksalaisia ulos maasta. Kun vanhemmat miehet oli laskettu siviiliin, jäin varajohtajaksi ja talutin joukot sitten lopulta Ouluun asti.? Kemistä Toivo sai passin ja lomatodistuksen. 3.3.1945 hän sai kouraansa kuluvan kuukauden tilin kolmelta päivältä, yhteensä 18 markkaa. Sota oli Toivon osalta lopussa. Hän suuntasi vanhempiensa luokse Kannukseen. Kovaa työntekoa Sodan jälkeen Lapissa alkoi kiihkeä jälleenrakentamisen kausi, joka työllisti Toivoa. Ensimmäiseksi hän alkoi hevosmieheksi Ilmakkiaavan savottaan. ?Sen jälkeen hevonen meni velipojalle ja mie rupesin sahuriksi. Tein pölliä puolitoista vuorokauttakin yhtä perää ja sitten nukuin päivän?, Toivo kertaa. Savottojen jälkeen tulivat kiertävät hommat, traktori ja kenttäsirkkeli, kaivuri, jotka työllistivät miestä kesää talvea. Uusia koteja, julkisia rakennuksia ja teitä rakennettiin. Monessa Toivo oli mukana. Hän on ollut rakentamassa muun muassa Hinganmaan koulua sekä useita omakotitaloja ja navettoja. Toivon mukaan kova työnteko auttoi sodasta selviytymisestä. Työpäivät olivat 12?16 tunnin mittaisia, joten tyhjää aikaa ei jäänyt. Mies kesti, vaikka monen muun veteraanin lailla hän kävikin sotaa unissaan yöt aina uudelleen ja uudelleen. Työntekoa Toivo ei lopettanut edes eläkkeelle jäätyään, vaan hankki porokarjan. ?Mie olen vähän sen sorttinen, että mie en ole niin välittänyt. Kova työmies olen aina ollut ja sillä lailla se on mennyt. Sitten, kun sodassa olleet kokoontuivat ja jotakin puhuttiin, niin yleensä syntyi porinapiiri, jonka jutut kääntyi sinne sotaan?, Toivo toteaa. Yhdentoista lapsen isä Toivo rakensi talon Kierinkiin, saman, jossa hän on asunut taas vuodesta 1985 palattuaan sinne perheen Lehmilehtoon rakentamalta asutustilalta. Lehmilehdon asutustilaa asustaa nyt yksi Toivon tyttäristä. Vaimo Aksiina (os. Alatalo) löytyi kotikylästä. Vaimo kuoli vuonna 2003. Perheeseen syntyi yksitoista lasta, joista nuorin vuonna 1965. Neljännelle lapselleen Toivo sai toimia myös kätilönä, kun vaimo rupesi iltasella synnyttämään niin nopeasti, ettei avuksi ehtinyt edes oman kylän lapsenpäästäjä. ?Hätistin lapset kamariin nukkumaan ja rupesin kätilöksi. Hyvin se sujui, kun vaimo neuvoi, mitä pitää tehdä?, Toivo sanoo. Toivolla on sana hallussaan ja huumori tallella. Hauskoja juttuja riittää niin, että haastattelun lomassa toimittaja saa nauraa useammat naurut. Iloinen mieli onkin kovan työnteon ohella se, mikä on pitänyt Toivon hyväkuntoisena ja pirteänä. ?Sitähän eläisi vaikka kuinka pitkään, kun olisi tässä juttukaveri?, Toivo sanoo. Hän pitää yhteyttä muutamaan iäkkääseen leskeen, joiden kanssa on mukava jutella. Myös veteraanien kuntoutuksessa Toivo käy mielellään, koska siellä on juttuseuraa ja pääsee valmiiksi laitettuihin pöytiin syömään ja muutoinkin passattavaksi. Sodankylästä kuntoutukseen osallistuvista veteraaneista Toivo alkaa olla viimeisiä. Kotonaan Toivo huolehtii lastensa avustamana kotiaskareensa pääasiassa itse. Hän myös pyrkii liikkumaan säännöllisesti ulkona. ?Niin, sota se oli semmonen ajanjakso?, Toivo toteaa ja asettuu keittiönsä kuvattavaksi ikkunassa loistavan joulutähden alle. Seuraavaksi hän tarjoaa vierailleen itse keittämäänsä kuivalihakeittoa. TARJA KARJALAINEN 92-vuotias Toivo Kangas asuu yksin. Kotisairaanhoito käy säännöllisesti ja lapset huolehtivat myös isästään. ?Eläishän sitä satavuotiaaksi, jos olisi tässä seuraa?, Toivo sanoo pilkettä silmäkulmassaan.
• Torstaina 1. joulukuuta 2016 näki ainajaisia kymmenien Sun Sompio 13
• 14 Torstaina 1. joulukuuta 2016 Katja Pyhäjärvi rakastui Suomeen ensivierailulla K un nuori murmanskilainen talousja rahoitusalan opiskelija Katja Pyhäjärvi ( os. Kolupaeva ) pääsi vuonna 2006 käymään ensimmäistä kertaa Suomessa, Rovaniemellä hän koki tulleensa kotiin. ?Ajattelin silloin, että minun on pakko muuttaa Suomeen. En tiedä, miksi tunsin niin, ei siihen ole mitään erityistä syytä. Kaikki se vain oli jotenkin niin?, Katja toteaa ja heiluttelee nauraen käsiään ympärillään. Nyt Katja on sodankyläläinen kaksilapsisen perheen äiti. Kotimaastaan hän kaipaa vilkkaan kaupunkielämän lisäksi venäläisten laajempaa perheyhteyttä ja ihmettelee sitä, miksi sodankyläläiset matkustavat niin vähän aurinkoisiin maihin pakoon pimeyttä ja kylmää. ?Venäjän pohjoisilla alueilla esimerkiksi Murmanskissa on pitkät lomat, jopa kolme kuukautta vastapainona arktiselle ilmastolle. Valtio tukee näin ihmisten jaksamista. Murmanskilaisilla on tapana viettää puoletkin lomasta, noin puolitoista kuukautta jossakin lämpimässä meren rannalla?, Katja kertoo. Hänen vanhemmillaan oli aikaisemmin huoneisto Etelä-Ukrainassa, missä lomailtiin säännöllisesti. ?Valitettavasti tilanne siellä kävi niin vaikeaksi, että asunnosta oli pakko luopua. Sen, että asiat eivät ole enää hyvin, huomasin jo kymmenen vuotta sitten siellä vieraillessani. Kaikki alkoi pikkuhiljaa jotenkin rapistua. Kun vielä vanhempieni liikkuminen kävi sairauksien vuoksi mahdottomaksi, asuntoa ei ollut enää järkevä pitää?, Katja toteaa. Työpaikka oli edellytys jäämiselle Suomen kielen opinnot Katja aloitti jo kuu- dennella luokalla. Ehkä Suomessa matkustaneen ja Suomea ihailleen tätinsä ansiosta. Ensimmäisellä Suomen matkallaan, joka jatkui Rovaniemeltä Turun seudulle saakka, Katja osallistui suomen kielen kielitestiin. Katja on yhä Venäjän kansalainen. Lapsilla on kaksi kansalaisuutta. ?En ole tähän mennessä kokenut tarpeelliseksi hakea Suomen kansalaisuutta, sillä minulle ei ole siitä mitään erikoisempaa hyötyä, paitsi jos haluaisin matkustaa johonkin maahan, johon venäläiset tarvitsevat viisumin ja suomalaiset eivät. Nyt sellainen matka on tulossa. Tietysti saan Suomen kansalaisena myös oikeuden äänestää vaaleissa?, Katja sanoo. Suomen kansalaisuushakemus on jo Katjalla sisässä, se käsitellään, kun Katjan nyt voimassa oleva neljävuotinen oleskelulupa päättyy 1.6.2018. Suomen kansalaisuuden hän saa jo ennen oleskeluluvan päättymistä. Monikielisellä Katjalla on vakituinen työpaikka Sodankylässä A La Carte Lapland Oy:ssä, joka on brittiläisen matkayhtiön Canterbury Travelsin tytäryhtiö. ?Työni on monipuolista, mielenkiintoista ja aidosti merkityksellistä, jota saan tehdä yhdessä mahtavien kollegoiden kanssa. Työpaikka oli ehdoton edellytys sille, että jäin tänne. En missään tapauksessa olisi jäänyt Sodankylään, jos täällä ei olisi ollut työpaikkaa. En haluaisi ihmisten ajattelevan, että juuri minä olen se nainen, jonka oletetaan jääneen Sodankylään vain miehen vuoksi tai siksi? Katja sanoo. perustutkintoa. Talous- ja rahoitusalan opinnot Murmanskissa Pietarin yliopiston erillislaitoksessa sujuivat Sodankylästä etäopintoina, mutta vaativat säännöllisiä käyntejä Murmanskiin. Tutkinto valmistui kesällä 2010. Sodankylän ammattiopistosta hän valmistui vuonna 2012. Vuonna 2009 hän sai opiskelupaikan Porvoon ammattiopistosta, mutta ei jatkanut opintoja pitkien välimatkojen ja taloudellisten syiden vuoksi. ?Kun hain opiskelijaksi Sodankylään, en edes tiennyt, missä Sodankylä sijaitsee. No, täältä oli kuitenkin suhteellisen helppo käydä Murmanskissa. Koska en saanut mitään taloudellista tukea opinnoilleni, jouduin tekemään paljon töitä ja säästämään rahaa matkojen kustannuksiin. Venäjällä asuessani sain tukea siellä opintoihin, mutta Suomeen tukea ei voinut saada, ei myöskään Suomesta. Vanhempani ovat aivan tavallisia venäläisiä, joilla ei ollut varaa rahoittaa opintojani Suomessa?, Katja kertoo. Sodankylässä asumista helpottivat ilmainen opetus ja asuntola sekä yksi ilmainen ateria päivässä. ?Murmanskin reissuilta sitten toin mukana ruokaa ja muuta, mitä tarvitsin. Nykyäänkin, kun käymme mummilassa Murmanskissa asuvien vanhempieni luona, ostan sieltä sellaisia tavaroita, joita oikeasti kaipaan tai ne ovat Venäjällä edullisempia. Jotkut asiat puolestaan ovat Suomessa edullisempia?, Katja toteaa. Kohtalo odotti baarireissulla Siinä vaiheessa, kun Katja alkoi hahmottaa venäläistä yhteiskuntaa, Neuvostoliitto oli jo lakannut olemasta ja esimerkiksi kaupoista oli saatavana lähes kaikkea länsimaista ? heille, joilla oli varaa maksaa. ?Nyt, kun käymme noin parin kuukauden välein Venäjällä, huomaan, kuinka kaikki kehittyy joka vuosi. Tavarat ovat koko ajan yhä laadukkaampia, toisin kuin lapsuudessani. Murmanskissa on hienoja kahviloita ja kauppakeskuksia, tapahtumia. Venäjä on nyt hyvä maa asua, jos on rahaa?, Katja sanoo. Se, että venäläiset haluavat silti tulla ostoksille Suomeen, on perin inhimillistä. ?Kyllähän suomalaisetkin mielellään ostavat ulkomailta tavaraa. Vaikka koti- Katjan kohtaloksi koitui ensimmäinen baarireissu Sodankylässä. ?Koska olin niin rahaton, minulla ei ollut opiskeluaikana varaa lähteä koskaan ulos. Sitten, kun neljän vuoden päästä lähdin ensimmäistä kertaa baariin, tapasin Anssin ja tiesin ensimmäisestä hetkestä lähtien, että se on hän, tuo basisti tuossa bändissä?, Katja muistelee iloisesti nauraen. Sodankylään Katja tuli opiskelemaan ammattiopistoon matkailualan ENNAKKOLIPUT kaudelle 16-17 Ski Resort Luosto Suomessa tehdään ihmisille Kunnosta kotisi sydän Kausilipun ennakkohinta 18.12.2016 saakka. Normaalilippu Nuorisolippu 12-17v 6-11v ja yli 65v sekä eläkeläiset 265? 228? 191,50? Laskettelukausi alkaa 3.12.2016 klo 10 (säävaraus) Lipun voi ostaa Luosto Skiin lipunmyynnistä rinteiden aukioloaikana. Maksun voi suorittaa myös Ski Resort Luoston tilille; FI57 8960 0710 4514 11, viitteeksi; kausikortti/lipun saajan nimi Luoston kausikortilla laskettelee myös Oloksella ja Pallaksella. Löydä suosikkisi: ? Selkeälinjainen ? Klassisen pehmeä ? Rohkea ja värikäs Laadukkaat Ideal-keittiöt asennettuna myy: VERAOVI tmimaksuton p. 0400 687 120 Varaa Myös vaihto-ovet ja muut remonttipalvelut Nopea ja edullinen suunnitteluaika Varaauudelle maksuton suunnitteluaika keittiölle! tai katso lisää: idealkeittiöt.fi Kysy rahoitus! keittiöremontti: ?aihda ovet! Kotiisi sopivimmat ikkunat ja ovet mittatilaustyönä. Tyytyväisten ihmisten keittiö lisätiedot 040 127 3100 ski.luosto@laplandhotels.com Veraovi Mikko Venetvaara 0400 687 120 forema@mail.suomi.net Ammattitaidolla ? Suunnittelu ? Asennukset ? Muut kodin pintaremontit Soita ja kysy lisää! maasta saisi saman tuotteen, ulkomailta ostettuna se tuntuu jotenkin hienommalta?, Katja sanoo. Ne asiat, joita Katja piti Suomeen vakituisesti muutettuaan erikoisina, ovat vuosien saatossa alkaneet tuntua aivan tavallisilta. ?Yhäkin kuitenkin ihailen sitä, kuinka Suomessa asiat tehdään ihmisiä ajatellen. Tarkoitan tällä esimerkiksi sellaisia asioita kuin INVA-parkit ja muut esteettömyysasiat, jotka ovat lakisääteisiäkin tai esimerkiksi luontopolut, laavut jne. sekä kansallispuistoissa että pienissä paikoissa?, Katja sanoo. Perhe hyväksyi miniän Hän on onnellinen siitä, että sattui rakastumaan suomalaiseen mieheen, jonka perhe oli tarpeeksi ystävällinen hyväksymään Katjan miniäkseen. ?Perhe merkitsee minulle paljon, kuten venäläisille yleensäkin. Suomessa olen ihmetellyt sitä, miten te ette tunne esimerkiksi kaikkia serkkujanne nimeltä. Venäjällä sukulainen on sukulainen laskematta lainkaan kuinka mones serkku hän on. Joskus hyvästä naapuristakin tulee lopulta sukulainen?, Katja nauraa. Hän tuntee myös miehensä Anssi Pyhäjärven kotikylän Lokan surullisen historian partisaanihyökkäyksineen. ?Tunsin kyllä, kuinka Anssin mummon oli vaikea hyväksyä minua, koska olen venäläinen. Koskaan hän ei kuitenkaan sanonut mitään, mutta ymmärsin sen kyllä sanomattakin. Lopulta hän antoi minulle hyväksyntänsä toteamalla, että on hyvä, kun Anssi otti vaimon muualta, että menevät veret sekaisin täälläkin?, Katja kertoo. Hän on itsekin miettinyt suomalaisten suhtautumista venäläisiin ja tullut siihen tulokseen, ettei voi oikeastaan itse vaikuttaa ainakaan siihen, mitä sota-aikana tapahtui. ?Enhän minä ole niitä tekoja tehnyt?, Katja sanoo. Hän uskoo, että suomen kielen oppiminen ja matkailualan opinnot olisivat olleet helpompia, jos esimerkiksi muut opiskelijat olisivat puhuneet heille enemmän. ?Asuntolassa me venäläiset asuimme keskenämme. Koulutehtävät olivat vaativia, kun apuna piti käyttää paljon sanakirjaa. Sitten, kun menin työharjoitteluun, eikä siellä ollut ketään kenen kanssa olisin voinut puhua venäjää, aloin oppia suomea nopeammin?, Katja muistelee. Hän tunnistaa kuitenkin itsessään tavan vältellä venäjän kielen puhumista esimerkiksi julkisissa paikoissa. ?Omassa päässähän se on, vaikka kyllä sen huomaa, että venäjän kieltä puhuvaa tuijotetaan täällä Sodankylässä ihan toisella tavalla kuin esimerkiksi Helsingissä, missä kukaan ei kiinnitä siihen mitään huomiota?, Katja sanoo. Lapsilleen hän pyrkii kuitenkin puhumaan venäjää niin, että he oppivat myös sen kielen suomen kielen ohella. ?Kun on puhunut koko työpäivän suomea, se jää toisinaan liian helposti päälle niin, että puhun kotonakin lapsille suomea?, Katja toteaa. Katja on joskus ehdottanut miehelleen muuttamista esimerkiksi Ouluun. ?En minä mihinkään etelään muuta, on ollut Anssin vastaus. Minä taas en muuttaisi esimerkiksi Lokkaan. Minulle Sodankylä on ihan tarpeeksi metsässä vaikka sitä rakastankin omalla tavallani.? TARJA KARJALAINEN
• 15 Torstaina 1. joulukuuta 2016 Sun Sompio Kauniiden käsitöiden pikkuputiikki Pyhällä Ainutlaatuiset ja yksilölliset korulahjat kultasepän puodista. Meiltä myös mukavat asusteet ja kaunista kotiin Piipahda putiikissa tai tilaa netistä Lahjakortti on mainio lahjaidea aurora@aurorakoru.fi auroradesign.fi 044-3242122 Kultakeronkatu 2, 98530 Pyhätunturi JOULUN ODOTUKSEEN SAUNATUOTTEET Pukin konttiin ? ? ? ? ? Lampaanvillaiset TOSSUT, LIPOKKAAT Alk. TAI UNISUKAT tuoksut tyynyt kiulut saippuat shampoot -15% 18? Meiltä FIT FARM -TUOTTEET Aktiiviseen liikuntaan, treenaamiseen ja painonpudotukseen -10% LUONTAISKESKUS HILLA Jäämerentie 9 | P. 040-502 4804 | Ma-pe 10-17 s 7% Eläkeläisalennuois normaalihinn ta Lahjakortti hemmotteluun on aina hyvä lahja! - Teiden lanaukset - lumityöt - vesakon murskaus - ym. J. Penttinen TRAKTORIURAKOINTI 040 737 7823 Luonnon valolla ja kuusen tuoksulla PERINTEISEN JOULUN TUNNELMAAN Jätkänkynttilä 6? /kpl Joulukuuset Pienet Isot 15 ? /kpl Uusi ajanvarausnumeromme 016 636 112 käsi- ja jalkavoiteet ? Phytocéane 25 ? /kpl Muista myös lahjat lemmikeille! (ja niiden ihmisille) Markus 044 283 4027 | Satu 040 707 2008 Siulatie 3, 99600 SODANKYLÄ Janne Penttinen, jk.penttinen@gmail.com ? Yleislääkäripalvelut ? Pienkirurgiset toimenpiteet ? Lääkärintodistukset ? Laboratorio ? Gynekologia www.aslak.fi ? Ultraääni- ja AJANVARAUS: magneettitutkimukset ma-pe 8-18, la-su 10-18 p. 016 636 112 ? Terapeutti Lentoasemantie 55, Sodankylä ? Fysioterapeutti (ent. Orajärventie 158, Sodankylän lentoasema) ? Työterveys Pukinkonttiin: ? LCN ylelliset jouluiset Sodankylän taksit palvelevat ympäri vuorokauden! 0200-99600 Kalustona useita henkilöautoja, sekä 5 tila-autoa. kasvovesi ja puhdistusemulsio yht. 49 ? (58?) ? BTB13 Antiage tehohoito kasvoille 85 ? (95?) Tarjoukset voimassa 23.12. saakka. C0 Varaukset myös netissä www.kauneushuonemimosa.com M0 Y0 Unarintie 13, K Sodankylä 100 Hotelli Sodankylää vastapäätä C 59 | Ma-pe 10-17 p. 040 536 3775 M 90 www.kauneushuonemimosa.com Y 26 K 15 Nautinnollisia hetkiä rauhallisessa ympäristössä! Keskellä Sodankylää KONDITORIA KAHVIO Sodankylän keskusta, OP:n yläkerta ma-pe klo 9-17 Puh. 0400 714488
• 16 Torstaina 1. joulukuuta 2016 Sun Sompio Kurssilaiset tarpoivat lumisessa metsässä ja ylittivät pienen puron. Ali Eren Olgun tuli vuodeksi vaihto-oppilaaksi Sodankylän lukioon. Luonnosta pitävä Ali asuu vaihto-oppilasvuoden isäntäperheessä ja suuntaa jatko-opintoihin graafisen suunnittelun alalle. Laavulla rakotulet loimottavat pakkasessa. Perinteinen tapa yöpyä metsässä oli kurssilaisille kokemuksena mielenkiintoinen. Ali on vaihto-oppilas Turkista A li Eren Olgun pakkasi laukkunsa Turkin Izmirissä ja lähti Suomeen vaihto-oppilasvuotta viettämään. Suunnaksi valikoitui Sodankylä. Aikaa pohjolan perukoilla on vierähtänyt nyt jo kolme kuukautta. 17-vuotiaan Alin aika kuluu lukion kursseja suorittaessa, vapaa-ajalla hän harrastaa geokätköilyä. Luonnosta pitävä Ali on päässyt tutustumaan geokätköilyn ohella Suomen hyiseen luontoon myös mielenkiintoisella selviytymiskurssilla. Ali huomasi Turkissa pyörivän vaihto-oppilasohjelman, nimeltään AFS. Ali liittyi hetken pohdittuaan vaihto-oppilasohjelmaan mukaan, haluna oli saada viettää viimeinen toisen asteen opiskeluvuosi ulkomailla. Suunnitelmissa on hakea ensi vuonna yliopistoon opiskelemaan graafista suunnittelua, joko Italiaan tai Yhdysvaltoihin. Suomi oli Alin listalla ykkösenä, koska hän piti Suomesta maana. Ali läpäisi kaikki vaihto-oppilasohjelman kokeet ja pääsi sen myötä vaihto-oppilaaksi. Vuoden kestävä matka kohti Lappia ja Sodankylää alkoi. Ali asuu Sodankylässä Viljo Pesosen kotona, isäntäperheessä. Alin lisäksi Sodankylän lukiossa ei ole muita vaihtooppilaita tällä hetkellä. Ammatillisessa koulutuksessa Lapin ammattiopiston Sodankylän toimipisteessä opiskelee Alin ystävä, joka on kotoisin Australiasta. Vaihtooppilasohjelman kautta Lappiin on tullut Alin tietojen mukaan yhdeksän opiskelijaa. Valtaosa kyseisen ohjelman kautta tulleista opiskelijoista on kuitenkin EteläSuomessa. Ali tapaa säännöllisesti muita Lapissa olevia ohjelman vaihto-oppilaita. Vaihto-oppilas Ali suorittaa samoja kursseja, kuin muut lukion oppilaat. Hän saa käymilleen kursseille englanninkielisiä materiaaleja. Alille tuli yllätyksenä, että Suomessa opiskelijat saavat lukiossa valita aika vapaasti käytävät kurssit. Ihan täysin suomalaisten opiskelijoiden tavoin Ali ei pysty opintoja valitsemaan, Jotta Ali saisi tutkinnon, hänen turkkilainen opiskelulaitoksensa vaatii tiettyjä kursseja käytäväksi. Sodankylässä on kylmää, mutta kaunista Luonnosta pitävälle Alille tuli yllätyksenä, että geokätköilyn harrastajia on Sodankylässä runsaasti. Ulkoilma-aktiviteetissa toisten pelaajien piilottamia pieniä aarteita etsitään koordinaattien perusteella. Ali on löytänyt Sodankylästä tähän mennessä kolme jemmattua aarretta. Geokätköilyn ohella, Ali pitää kävelyllä käymisestä. Lisäksi hän on osallistunut Aki Rautavan vetämille kiipeilykursseille. Ali nauraa, että Sodankylässä asuminen on osoittautunut hyvin kylmäksi, verrattuna Turkkiin. Ali on kuitenkin hieman jo tottunut sietämään kylmää ja valmistautunut tulevaan talveen. ?Tiedän, että talvella täällä saattaa olla hyvinkin kylmää. Mutta toistaiseksi olen pärjännyt ihan hyvin.? Järvimaisemat ovat turkkilaisen mieleen. Syksyllä jäätyvät järvet ovat tehneet vaikutuksen, revontulten tavoin. Hän näki revontulet ensimmäisen kerran juuri Sodankylässä. Sodankylässä ei ole Alin mielestä mitään, joka aiheuttaisi hänelle negatiivisia tuntemuksia, kaikki on mennyt mukavasti. Ali iloitsee mahdollisuudesta käydä katsomassa elokuvateatterissa torstaisin näytettäviä ilmaisia elokuvia. Hän käy elokuvissa ystäviensä kanssa. ?Elokuvateatteri täällä on hyvin perinteinen, pidän siitä. Elokuvateatteri on pieni, mutta se antaa todenmukaisen tunteen elokuvateatterista, siitä millaista perinteinen elokuvissa käyminen on ennen ollut.? Turkissa Ali on asunut pienemmässä kylässä, kaupunkikeskuksen ulkopuolella. Muuttaminen väkiluvultaan pienikokoiseen Sodankylään ei ollut, kylmää ilmastoa lukuun ottamatta, siten suuri muutos. Itse asiassa, Ali pitää pienellä paikkakunnalla asumisesta. Kaupungeissa on paljon hälinää, mutta Sodankylässä on rauhallista ja hiljaista. Selviytymiskurssilla kosketus luontoon Turkissa Alilla ei ole tullut juurikaan harrastettua liikuntaa, lukuun ottamatta Pokémonien metsästyksen vaatimaa patikointia. Tätä liikunnan puutetta Alilla on tarkoitus korjata Suomen visiitillä, aktiivisesti. Lukion selviytymiskurssilla tuli raittiin ilman lisäksi harjoitettua kaivattua liikuntaa. Kaksipäiväisellä selviytymiskurssilla Ali ja seitsemän muuta oppilasta lähtivät maastoon opettaja Aki Rautavan johdolla. Joukko yöpyi rakotulilla ja totutteli hetken verran eräelämään. Ali oli ainoa vaihto-oppilas joukossa. Hän halusi osallistua kurssille, koska hänellä on halu kehittää itseä ja aktivoitua luonnossa liikkumiseen. ?Emme tienneet etukäteen juurikaan paikasta, jonne olimme menossa. Se kuului osaksi kurssin opetusta ja haastetta.? Ryhmäläisillä oli 12 kilon kantamukset mukana retkellä. Jäisillä kivillä ja lumen peittämässä maastossa käveleminen tuntui hankalalta, paksuissa talvivaatteissa. Seurue yöpyi rakotulilla, laavussa. Alin mielestä kurssi oli hänelle vaativa, mutta samalla hän nautti selviämisen tunteesta, miten kylmässä ja lumisessa maastossa on mahdollista pärjätä. Kun yöllä sää kylmeni entisestään, kylmästä hytisevän turkkilaisen oli lisättävä vaatetusta. ?Minun oli laitettava uusi kerros sukkia jäässä oleviin jalkoihini. Minusta tuntui, että ne eivät yöllä liikkuneet puoleen tuntiin laisinkaan?, Ali nauraa. Makuupussista rämpi ulos, kohmeisin varpain, kokemusta positiivisena pitävä miehenalku. Pää ei palanut rakotulissa, korkeintaan silmät olivat vetistäneet liekin läheisyyden vuoksi. Laavussa taivasalla yö- pyminen olikin kurssilla suurin elämys. Ali ihmetteli alkuunsa rakotulien tekemistä. Hän nukkui pää tulen suunnassa ja hän varoikin, että ei polta itseään liekissä. ?Kaikki me nukuimme vierekkäin laavussa, jonka eteen teimme kahdet tulet. Toinen tuli oli ruoan tekemistä varten ja toinen yöpyjien lämmittämistä varten. Nukahdin kyllä yöllä, mutta se oli hieman haasteellista.? Ali kiittelee isäntäperheen Viljoa, joka antoi hänelle runsaasti talviseen retkeilyyn soveltuvia materiaaleja ja vaatteita. Ali osti villaisia vaatteita ulkokerrosten alla pidettäviksi, ne osoittautuivatkin hyväksi varusteeksi. Retkellä hän ei huomannut eläimiä, menomatkalla perjantaina hän huomasi kuitenkin eläinten jälkiä lumessa. Aamulla jäljet olivat poissa, koska yöllä oli satanut lunta. Vain linnun laulua kuului. Kurssilla oppilaat oppivat retkeilijän perustaitoja: ilmansuuntien selvittämistä, lämpimänä pysymistä, veden keittämistä, polttopuiden hankkimista ja oikeanlaista syömistä. Alin mukaan tärkeä oppi oli myös se, että maastossa tulee osata käyttäytyä järjen avulla, eikä tunteen viemänä. ?Mielestäni olin kohtuullisen rauhallinen ja opin tärkeitä taitoja. Ensimmäisen kerran elämässäni käytin kirvestä ja sahaa. Luotin myös Akin toimintaan joukon johtajana, joten ehkä siksikään en ollut niin hermostunut tai huolissani retken aikana.? Ali ihmetteli hieman sitä, että metsässä nälän tunnetta ei oikeastaan tullut. ?En kyllä tiedä miksi nälkää ei tullut. Siitä huolimatta metsässä on tärkeää syödä riittävästi.? Aamulla tuli vaihto-oppilas Alille toinen yllätys. Paluu tapahtui bussin sijaan kävellen, eikä bussilla. Leirin pakkaamisen jälkeen oli aika lampsia takaisin keskustaan. Miten on, nyt kun rakotulet on koettu, hyppääkö turkkilainen Ali avantouinnille? ?Ehkä, toivottavasti?, Ali nauraa. (JV)
• Sodankylän Joulunavajaiset a n i a t n a j r pe 2.12.2016 J ku oulu Jä entie r e m ä Joulutori lkue Jokaisessa luettelon liikkeessä on yksi kirjain joulusanasta. Nouda mistä tahansa liikkeestä arvontalipuke, kerää siihen kaikki joulusanan kirjaimet, muodosta sana ja palauta arvontalipuke mihin tahansa liikkeistä. Arvonta K-Marketin pihalla, kts ohjelma seuraavalta sivulta. Riemukasta joulunavausta toivottavat tapahtuman tukijat:  Palkinnot: 300?, 200? ja 100? lahjakorttina mukana oleviin liikkeisiin. Metsästysaika pe 2.12. klo 18.30 saakka! ? Neste Mokko ? Pirita Design ? Pitsa-Paikka a?la riesto ? Pohjantähti ? Simonen ? Sodankylän Apteekki ? SomanTupa ? Taigakoru ? Tekniset ? Veikon Kone Tapahtuman järjestävät: Tapahtumassa mukana myös: ? Kuljetusliike Pertti Tervo ? Jääkäriprikaati ? Lapin ammattiopisto / Sodankylän toimipiste ? Sodankylän kunta Ilotulituksesta aiheutuu ääni- ja valoefektejä, jotka saattavat häiritä kotieläimiä. Sodankylän Kauppiasyhdistys, Lao/Sodankylän toimipiste, Sodankylän kunta/Matkailuinfo ja osallistu kolmen suuren joululahjan arvontaan ? Annen Pullapuoti ? Hotelli Sodankylä ? Info ? Kello- ja Korukamari ? Kesport ? K-Market Sodankylä ? KoneVasara ? K-Supermarket ? Kukkakauppa Ruusunmarja ? Lahjatalo ? Neste Jäämerentie Metsästä Jouluinen sana Bongaa kirjaimet meiltä: Ilotulitus