SKO RY:N JÄRJESTÖLEHTI 2/2024 SKOOTTERI SKO-PÄIVÄT TUKHOLMASSA SIMULAATIOT ENGLANNIN KIELEN OPPIMISEN APUNA MIKSI SAVONIA-AMK ON SUOMEN PARAS TYÖPAIKKA?
2 SKOOTTERI SISÄLLYSLUETTELO 2/2024 3 Pääkirjoitus/Ledare 4 TulevaisuudentekijätSKO-päivilläTukholmassa 6 Tukijarohkaisuammattienglanninkursseillasimulaatioidenavulla 8 RaikkauttakuumaankesäänSKOktaileilla 9 Valtuuskunnankevätkokousmerellisissätunnelmissa 10 Tulevaisuudentyöjaosaamistarpeet 11 VuodenSKOlainen 12 Srilankalaisenopiskelijankokemuksiaelämystaidonopinnoista 14 NäintehtiinSuomenparastyöpaikka 15 Miltämaistuutulevaisuus 16 Kohtimaailmanvastuullisimpiamatkakohteita 18 Kuulumisiakentältä:JariKupiainen 20 Ruotsalaisenkoulutusjärjestelmänkipukohtia SKOOTTERI SKO ry:n järjestölehti • sko.oaj.fi • Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki Puheenjohtaja Ulla Kangasniemi Puh. 040 5124914 ulla.kangasniemi @lapinamk.fi Kannen kuva: Juha Nurmonen Järjestösihteeri Elisa Ruponen Puh. 040 752 9173 Päätoimittaja Atte Korte Puh. 050 354 4904 skootteritoimitus @gmail.com Ulkoasu ja taitto Niina Linna Design Ilmoitushinnat 2/1 1924 € 1/1 1265 € 1/2 935 € 1/3 660 € 1/5 330 € Skootteri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lähetä aineistot: skootteritoimitus@gmail.com 1/2024 15.2. 2/2024 15.5. 3/2024 2.9. 4/2024 15.11. Nro Aineistot Ilmestyy viimeistään ILMESTYMISAIKATAULU 2024 11 Vuoden SKOlainen on taas valittu. ISSN 2954-3002 Lehden toimituskunta Susanna Hjulberg, Ulla Kangasniemi, Atte Korte ja Konsta Ojanen 04 SKO-päivät pidettiin tällä kertaa Tukholmassa. Olitko mukana? TÄSSÄ NUMEROSSA: 4.3. 3.6. 16.9. 2.12. Hyvää kesää! SKOn toimisto on kesälomalla 18.6.-26.7. Seuraavan lehden aineistot viimeistään 2.9.2024. Lehden paino: Painotalo Westman
3 SKOOTTERI Nro Aineistot Ilmestyy viimeistään TÄSSÄ NUMEROSSA: PÄÄKIRJOITUS Kesää kohti SKO-päivien jälkimainingeissa Kädessäsi on vähän erilainen Skootteri, josta päätettiin tehdä SKO-päivien kunniaksi paperinen versio. Kahden vuoden järjestelyt kaikkine haasteineen ja käänteineen saivat onnellisen lopun huhtikuun puolivälissä järjestetyillä SKO-päivillä. Saimme mukaan yli 200 risteilijää ja SKOn oma erityinen yhteishenki oli todellakin aistittavissa. Pääsimme kokemaan monia iloisia kohtaamisia, erinomaisia luentoja ja erityistä yhteisöllisyyttä. Omaa mieltäni lämmitti myös uusille jäsenillemme suunnattu tilaisuus, jossa pääsin keskustelemaan heidän kanssaan ja kertomaan SKOn jäsenyyden mukanaan tuomista eduista ja toiminnastamme sekä paikallisettä valtakunnan tasolla. SKO-päivien leppoisa tunnelma ja saamamme erittäin positiivinen palaute osoitti sen, miten tärkeää on päästä kokoontumaan, tapaamaan entisiä ja uusia tuttuja sekä verkostoitumaan ammatillisissakin merkeissä. Yksityisen opetusalan lakot ovat parhaillaan menossa tätä kirjoittaessani. Valitettavasti Sivista osoittaa jälleen kerran oman neuvottelukyvyttömyytensä ja halun palvelussuhteen ehtojen heikentämiseen yksityisellä opetusalalla. Myöskään uusi, ammattikorkeakouluja koskeva työehtosopimus ei saanut positiivista vastaanottoa jäseniltämme. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asema on vaarassa merkittävästi heiketä, mitä ei missään nimessä saisi tapahtua. Paikallinen sopiminen on jatkuvasti työnantajapuolen tavoitteissa, ja siksi meillä on oltava osaava ja riittävän laaja luottamusmiesverkosto sitä paikallistasolla hoitamassa. Ammatillisen toisen asteen osalta huolettavat maan hallituksen kehysriihessään esittämät leikkaukset. Osaavan työvoiman saanti perustuu ammatilliseen koulutukseen ja sieltä valmistuviin ammattilaisiin, ja siksi tuntuu käsittämättömältä, että juuri ammatillinen koulutus joutuu hallituksen leikkauslistalle. Vapaajakso lähestyy ja sitä odottaa varmasti ihan jokainen SKOn jäsen. On aika rentoutua ja unohtaa työasiat. Mitäpä jos työasioiden vastapainoksi tekisitkin tänä kesänä jotain täysin erilaista kuin aiemmin? Mukavan lämpöistä kesää Sinulle, SKOn jäsen. Ulla puheenjohtaja ledare I SKO-dagarnas efterdyningar och med sikte på sommaren I I min hand har jag en lite annorlunda Skootteri eftersom man till SKO-dagarna ära beslutade trycka tidningen på papper. Två år av förberedelser, utmaningar och ståhej fick ett lyckligt slut i mitten av april då SKO-dagarna äntligen gick av stapel. Vi fick med över 200 medlemmar på kryssningen och ombord kunde SKO:s helt speciella gemenskapskänsla verkligen förnimmas. Vi fick erfara många glada möten, lyssna på utmärkta föreläsningar och ta del av en alldeles speciell gemenskap. Jag var speciellt glad över tillställningen som riktade sig till våra nya medlemmar. Där fick jag en möjlighet att berätta vilka förmåner och vilken verksamhet som SKO kan erbjuda sina nya medlemmar, både på det lokala planet och på riksnivå. SKO-dagarnas avspända atmosfär och den mycket positiva responsen som vi fick, tyder på hur viktigt det är att få samlas och träffa gamla och nya bekanta samt att få nätverka på det professionella planet. När jag skriver denna ledare pågår strejkerna inom den privata undervisningssektorn. Tyvärr visar Sivista än en gång sin oförmåga att förhandla och sin vilja att försvaga anställningsvillkoren inom den privata undervisningssektorn. Det nya kollektivavtalet som berör yrkeshögskolorna fick inte heller ett positivt mottagande av våra medlemmar. Förtroendemännens och arbetarskyddsfullmäktiges ställning är i fara att försvagas betydligt vilket absolut inte borde få ske. Arbetsgivarna strävar efter lokala avtal, och därför behöver vi ett kunnigt och tillräckligt brett förtroendemannanätverk som kan sköta ärendena på det lokala planet. På andra stadiet väcker nedskärningarna som landets regering har presenterat i sina ramförhandlingar oro. Att få kunnig arbetskraft baserar sig på yrkesutbildning och på proffs som utexamineras från yrkesinriktade läroinrättningar, därför är det svårt att begripa varför just yrkesutbildningen hamnat på regeringens nedskärningslista. Semestern börjar närma sig och det är säkert något som varje SKO-medlem väntar på. På semestern är det dags att koppla av och glömma arbetet. Hur skulle det vara att som motvikt till arbetet göra något helt annat i sommar? Jag tillönskar Dig, SKO-medlem en varm och trevlig sommar. Ulla ordförande
4 SKOOTTERI 4 TULEVAISUUDEN TEKIJÄT SKO-PÄIVILLÄ TUKHOLMASSA Perinteisiä SKO-päiviä vietettiin Helsinki-Tukholma-Helsinki risteilyllä 12.–14.4.2024. Koulutuspäivien monipuoliseen ohjelmaan osallistui yli 200 jäsentä ja kutsuvierasta. V uoden 2024 SKO-päivien teemana oli ”Tulevaisuuden tekijät”. Koulutusosuuden ensimmäisillä luennoilla kuultiin Elina Hiltusen ajatuksia tulevaisuuden työstä ja Lauri Reuterin tulevaisuuden näkökulmia ruokaan ja ruokateknologiaan. Luentojen jälkeen vuorossa oli päivien avaustilaisuus, jonka alussa kuultiin musiikkia Duo Annalta & Paavolta. Juhlapuheen piti OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Ansiokkaasta työstä liiton hyväksi palkittiin ansiomerkein Jarmo Rusi ja Atte Korte. Lisäksi tilaisuudessa paljastettiin vuoden SKOlainen, joka on Jarkko Uusitalo Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedusta. Avaustilaisuuden päätteeksi nähtiin taikuri Kristian Backmanin jännittävä taikaesitys. Toisen koulutuspäivän alussa oli mahdollisuus osallistua ohjattuun kulttuuriohjelmaan ABBA-museossa tai Drottningholmin linnassa. Hyvin suosittu oli myös Ari Haasion opastama kulttuurikävely, jossa tutustuttiin Gamla Stanin historian merkillisyyksiin, muistomerkkeihin ja merkkimiehiin. Varsinainen koulutus alkoi lauantaina Katariina Trevillen esityksellä Ruotsin koulutusjärjestelmän haasteista. Tämän jälkeen opetusalan edunvalvonnan ajankohtaisia asioita esitteli OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos. Koulutusosuus huipentui ammatilliseen paneeliin, jossa juontaja Ulla Kangasniemi esitti panelisteille tiukkoja kysymyksiä ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Runsaan kouluttautumisen jälkeen oli vuorossa yksi SKO-päivien kohokohdista eli juhlaillallinen, jossa tavattiin sekä vanhoja että uusia tuttuja. SKOn puheenjohtajat Ulla Kangasniemi ja Atte Korte ottivat vieraat vastaan ja toivottivat kaikki tervetulleiksi. Maljapuheessaan varapuheenjohtaja Atte Korte nosti esille sen, että kovan suunnittelutyön jälkeen on palkitsevaa nähdä suuri joukko iloisia SKOlaisia yhteen kokoontuneina. Risteilyn jälkeen on hyvä siirtyä jännittämään, missä mahdetaan viettää seuraavia SKO-päiviä? Teksti: Atte Korte Kuvat: Mikko Hyttinen Ulla Kangasniemi ja Atte Korte vastaanottivat juhlavieraat. JUHA NURMONEN JUHA NURMONEN
5 SKOOTTERI SKOOTTERI 5 Ari Haasio opasti kulttuurikävelyä Tukholmassa. Iltajuhlassa maljapuheen piti SKOn varapuheenjohtaja Atte Korte. Ammatillisessa paneelissa keskusteltiin monipuolisesti koulutuksen tulevaisuudesta. Kutsuvieraina olivat myös OAO:n puheenjohtaja Lauri Hietalahti ja OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Taikuri Kristian Backman tarjosi jännitystä SKO-päiville. Duo Anna & Paavo esiintymässä.
66 SKOOTTERI A picture that includes three situations: job interview with 2 HR managers and two candidates sitting in front of them; a group of students working with their computers; five international students communicating in a video conference tool.
7 SKOOTTERI Tuki ja rohkaisu ammattienglannin kursseilla simulaatioiden avulla V ain 25 prosenttia ensimmäisen vuoden tradenomiopiskelijoista ilmoitti olevansa erittäin varma tai melko varma omista englannin kielen taidoistaan LAB ammattikorkeakoulun English for Work -kurssin alkumetreillä syksyllä 2023. Useimmat opiskelijat tunnistivat tarpeen lisätä itsevarmuuttaan englannin kielen suullisessa käytössä. Opettajan näkökulmasta opiskelijoiden ongelma ei ole niinkään heikot kielitaidot, vaan pikemminkin halu saada tukea ja rohkaisua kielen käyttöön erilaisissa tilanteissa. Simulaatiot eri tilanteissa kurssin aikana tarjosivat opiskelijoille mahdollisuuden astua erilaisiin rooleihin ja havaita omat vahvuutensa englannin kielen käyttäjinä. Työhaastattelu Työhaastattelusimulaatio toteutettiin luokkahuoneessa, missä opiskelijat jaettiin neljän hengen ryhmiin toimimaan joko HR-asiantuntijoina tai työnhakijoina. Ennen simulaatiota kaikkien opiskelijoiden tehtävänä oli perehtyä työhaastattelumateriaaleihin ja työnhakuilmoitukseen. Simulaatiotunnin aikana HR-asiantuntijoiden vastuulla oli järjestää haastattelutila luokkahuoneessa, valmistella kysymyksiä, haastatella työnhakijoita ryhmähaastatteluna tai yksilöhaastatteluina, tehdä rekrytointipäätös ja perustella se hakijoille. Työnhakijoiden tehtävänä oli luonnollisesti valmistautua ja osallistua haastatteluun. Fyysiset toimet, kuten pöytien ja tuolien järjestely sekä hakijoiden odottaminen luokkahuoneen ulkopuolella, loivat odottamattoman positiivisen vaikutuksen tilanteen elävöittämiseen. Opiskelijat pääsivät kokemaan aitoa työhaastattelutilanteen ilmapiiriä. Haastattelut olivat samanaikaisesti rentoja ja asiallisia, hauskoja ja tiukkoja, haastavia ja sujuvia. Chat-neuvottelut Asiakaspalvelutilanteiden ja investointiteeman sanaston harjoittelu toteutettiin Howspace-chat-simulaation avulla. Howspace-alustalle oli luotu erillisiä chatteja, ja jokaisen chatin osallistujien nimet oli merkitty chatin otsikkoon. Harjoitus tapahtui luokkahuoneessa, mutta opiskelijat viestivät keskenään ainoastaan kirjallisesti chatin välityksellä. Jokaisessa chatissa oli kaksi osallistujaa, joilla oli tarkoin jaetut roolit: toinen heistä esitti pankin asiantuntijaa ja toinen oli asiakas, joka haki neuvoa sijoittamiseen. Kaikki opiskelijat saivat samat ohjeet neuvotteluihin, joissa määriteltiin käsiteltävät asiat. Tunnin aikana opiskelijat tuntuivat olevan omalla mukavuusalueellaan verkkokeskustelut ja chat-ympäristö ovat heille luontevia tapoja viestiä. Tämä auttoi heitä astumaan rohkeasti simulaatiotilanteeseen ja samalla käyttämään ammattisanastoa vaativassa kontekstissa. Kansainvälinen projekti Kansainvälistymisen ja suullisen kielitaidon vahvistamiseksi kurssilla järjestettiin pienimuotoinen projekti, jossa LAB:n opiskelijat pitivät yhden verkkotapaamisen BFI Vienna ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Projektissa opiskelijat jaettiin 5-7 hengen ryhmiin, joissa oli sekä suomalaisia että itävaltalaisia opiskelijoita. Howspace-alustaa käytettiin opiskelijoiden työskentelytilana, jossa jokaisella ryhmällä oli oma chatja videotyökalu. Opiskelijoille annettiin ohjeet ensin esittäytyä ryhmän jäsenille chatissa ja sitten sopia verkkotapaamisen ajankohta. Verkkotapaamiselle oli laadittu ohjeet ja keskusteluteemat, ja opiskelijoille annettiin mahdollisuus järjestää se joko Howspace:ssa tai käyttäen jotain muuta sovellusta. Yleinen palaute opiskelijoilta oli, että kurssin alussa he eivät olleet innostuneita tästä tehtävästä, ja verkkotapaamiseen osallistuminen tuntui jopa ahdistavalta. Kuitenkin kaikki olivat positiivisesti yllättyneitä siitä, että keskustelut sujuivat erittäin hyvin, ryhmäläiset olivat ymmärtäväisiä ja avuliaita, eikä ylitsepääsemättömiä kielellisiä haasteita ilmennyt. Monet ilmaisivat myös toivovansa vastaavia harjoituksia jatkossakin osaksi opintojaan. Erilaisten viestintätilanteiden simulaatiot eivät välttämättä vaadi suuria resursseja. Ne tarjoavat kuitenkin opiskelijoille mahdollisuuksia kokea erilaisissa tilanteissa toimimista ja nähdä omia vahvuuksiaan vieraan kielen käyttäjinä. Kokonaisuudessa opiskelijat totesivat, että tällä kurssilla he saivat vahvistusta siihen, että he pärjäävät englannin kielen viestijänä erilaisissa ammattitilanteissa. Teksti: Olesia Kullberg, lehtori, LAB ammattikorkeakoulu Kuva: Stability AI. 2024. Dream Studio. SKOOTTERI 7 Suomalaisten opiskelijoiden englannin taito on yleensä melko vahva, mutta monet heistä tarvitsevat kannustusta kielen käyttöön. Helpot ja yksinkertaiset simulaatiot osoittautuivat tehokkaiksi rakentamaan opiskelijoiden itsevarmuutta kielen käyttäjinä.
8 SKOOTTERI MIKKO HYTTINEN SKOktailien tarina ulottuu hallituksen ensimmäiseen SKO-päivien suunnittelukokoukseen. Ullis ehti hädin tuskin avata kokouksen ja sanoa, että tästä se sitten alkaa, kun ilmoitin jo suunnitelleeni drinkit. Tärkeintähän on, ettei juoma lopu! Oikeastaan olin suunnitellut vain juomien nimet, sillä resepteihin tarvittiin aivan toisenlaista asiantuntemusta. Onneksi sitä löytyi Atelta, joka hioi reseptit maistuviksi sekä näyttäviksi. Löydätkö näistä suosikkisi? Useimmista hyvin varustetuista baareista löytyy ainekset näihin drinkkeihin, ellet halua ostaa monia juomapulloja kotiisi. Jos haluat juomasta hieman miedomman, voit jättää vodkan pois. Teksti: Konsta Ojanen Etkö ehtinyt SKO-päiville? Ei hätää: voit piristää lomapäiviäsi SKOktaileilla, jotka lanseerattiin laivalla SKO-päivien yhteydessä. Näillä drinkeillä kuka tahansa voi olla todellinen kotibaarimestari! RAIKKAUTTA KUUMAAN KESÄÄN SKOKTAILEILLA joiSKO? 2 CL VODKA 4 CL BLUE CURACAO SPRITE LIMEMEHUA tehoiSKO? 2 CL TEQUILA 2 CL GIN 2 CL VODKA OMENAMEHU uSKOmaton 2 CL KOOKOSLIKÖÖRI 2 CL BUE CURACAO 2 CL ROMMI ANANASMEHU moneSKO? 2 CL MUNALIKÖÖRI 2 CL VODKA SPRITE LIME SKOktailit rivissä: tehoiSKO (vas.), uSKOmaton, moneSKO ja joiSKO.
9 SKOOTTERI SKOn valtuuskunta kokoontui 12.4.2024 käsittelemään edellisen vuoden toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Samalla hyväksyttiin OAJ:n turvallisemman tilan periaatteet. V altuuskunnan kevätkokous järjestettiin SKO-päivien yhteydessä Helsingissä. Jo kokouksessa oli aistittavissa iloista risteilytunnelmaa, kun valtuuskunnan jäseniä saapui paikalle suurten matkalaukkujen ja leveiden hymyjen kanssa. Iloinen tunnelma ei kuitenkaan vähentänyt valtuuskunnan jäsenten kiinnostusta käsiteltäviin asioihin. Puheenjohtaja Ulla Kangasniemi esitteli SKOn tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2023. Taloustilanne oli jonkin verran odotettua parempi ja tähän oltiin tyytyväisiä. Valtuuskunta myös korosti, että jatkossakin on tärkeää huolehtia tarkasta taloudenpidosta ja seurata säännöllisesti kulurakenteita. Kestävän taloudenpidon katsottiin edellyttävän selkeää jäsenmäärän kasvua. Valtuuskunta olikin hyvin tyytyväinen siihen, että SKOn jäsenmäärä on viime aikoina kasvanut tasaisesti. Valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan OAJ:n turvallisemman tilan periaatteet, joita noudatetaan jatkossa kaikissa SKOn tilaisuuksissa. Periaatteiden tavoitteena on luoda erilaisista tilaisuuksista kaikille paikallaolijoille fyysisesti ja henkisesti turvallinen tila sekä taata yhdenvertainen, kunnioittava ja avoin ilmapiiri. Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja Ulla Kangasniemi kiitti valtuuskuntaa neljän vuoden työstä edunvalvonnan ja liiton hyväksi. Samalla hän kertoi, että syksyllä toimintansa aloittava uusi valtuuskunta on kooltaan hieman pienempi eli 25 jäsentä. Tämän vuoksi valtuuskunnan toimintaan ollaan suunnittelemassa näkyviä uudistuksia. – Valtuuskunnan jäseniä on tarkoitus osallistaa enemmän; sekä itse kokouksissa, mutta myös kokousten välisenä aikana. On tärkeää, että valtuuskunnan jokainen jäsen pääsee perehtymään sekä sopimusedunvalvontaan, koulutuspolitiikkaan että järjestöpolitiikkaan. Päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa saadaan tehokkaammin hyödynnettyä tällä tavoin, kertoo Kangasniemi. Teksti: Atte Korte Valtuuskunnan jäseniä ja SKOn puheenjohtajat kevätkokouksessa. Valtuuskunnan kevätkokous merellisissä tunnelmissa
10 SKOOTTERI TULEVAISUUDEN TYÖ JA OSAAMISTARPEET T ulevaisuustutkija Elina Hiltunen (kauppatieteiden tohtori, kemian diplomi-insinööri, tohtoriopiskelija Maanpuolustuskorkeakoulussa) on yrittäjä, puhuja, kolumnisti ja kirjailija. Hänen mukaansa tulevaisuutta voidaan ennakoida yhdistämällä faktat ja mielikuvitus. Hiltusen ajatukset tulevaisuuden työelämästä heijastelevat monipuolista näkemystä teknologian, sosiaalisten muutosten ja ihmisen tarpeiden yhdistämisestä. Megatrendit ovat suuria, globaaleja ja pitkäaikaisia muutoksia, jotka auttavat näkemään tulevaisuuteen. Niitä ovat muun muassa ekokriisi, kaupungistuminen, väestörakenteen muutos ja teknologian kehitys. Esimerkiksi ilmastomuutoksesta seuraavia työelämän muutoksia ovat työtehon väheneminen, sairauspoissaolojen lisääntyminen, työvoiman lisääntyminen ilmastopakolaisten myötä sekä pelastuslaitostyöntekijöiden tarpeen kasvu. Ekologisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta tulevatkin olemaan yritysten ykkösprioriteetteja. Uudenlaiset haasteet tuovat myös uusien ammattien ja taitojen tarpeen. Ratkaisuja työvoimapulaan Suomessa väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku aiheuttaa kroonisen työvoimapulan. Vuoteen 2050 mennessä työikäisiä on 200 000 nykyistä vähemmän. Koulutus on keskeinen osa työuria, joten jatkossakin pitää panostaa entistä monimuotoisempaan ja elinikäiseen koulutukseen. Myös työntekijöiden hyvinvointiin tulee satsata. Mielenterveyskriisi aiheuttaa sairauslomia ja liian varhaisia eläkkeitä. Jos työskentelee kuin ”japanilainen majava” on seurauksena työstressiä ja masennusta. Tulevaisuudessa työelämä on kansainvälisempää ja monimuotoisempaa. Jo nykyisin alaa vaihdetaan helpommin ja työelämäjoustot ovat lisääntyneet. Välivuosi työelämästä voidaan pitää vaikka reppureissailemalla. Kun työskennellään osana kansainvälistä yritystä perinteiset suomalaisen työelämän arvot eivät ehkä enää pädekään, vaan kulttuurierot pitää huomioida. Erilaisten digilaitteiden ja -tuotteiden, internetin ja tekoälyn lisäksi maailmaa muuttavat muun muassa 3D-printtaus, robotiikka ja alustatalous. Koska robotit ja tekoäly tekevät tulevaisuudessa osan nykyisistä työtehtävistä, jotkin ammatit katoavat ja tilalle tulee uusia. Vaikka tekoälystä voi olla valtavasti apua, se ei osaa kaikkea samaa kuin ihminen: rutiinitöitä voidaan korvata, mutta ei inhimillistä vuorovaikutusta ja luovuutta. Hiltunen muistuttaa myös, että tekoälyn lisäksi tarvitaan sivistystä. Lopuksi Hiltunen listasi vielä tulevaisuuden osaajan taidot. Niitä ovat viestintätaidot, stressinsietokyky, ennakointikyky, kulttuuriymmärrys, ympäristöosaaminen, digitaidot ja kyberturvaosaaminen, sivistys, medialukutaito, teknologiatuntemus, joustavuus ja muutoskyky, mielenterveystaidot, tiedonhakukyky, empatia, sisäinen yrittäjyys sekä ryhmätyötaidot. Mitä näistä ei tarvita työelämässä jo tällä hetkellä? Teksti: Tiina Kopra, Keuda Futuristi Elina Hiltunen luennoi SKO-päivillä tulevaisuuden työelämästä ja osaamistarpeista. Kuulijoita muistutettiin heti aluksi, että kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta. Aina tulee yllätyksiä. Tulevaisuustutkija Elina Hiltunen oli esiintymässä SKO-päivillä. MIKKO HYTTINEN
11 SKOOTTERI • Hyväksyttiin vuoden 2023 tilinpäätös ja toimintakertomus. • Päätettiin, että jatkossa kaikessa SKOn toiminnassa noudatetaan OAJ:n turvallisemman tilan periaatteita. Hallituksen kokous maaliskuu 2024 • Keskusteltiin ajankohtaisista edunvalvonta-, koulutuspolitiikkaja järjestöasioista. • Suunniteltiin syksyn toimintaa. • Hyväksyttiin jäsenyhdistyksien sparrauspaketti ja suunniteltiin siihen liittyvää webinaaria. Ko ko us uu ti si a Valtuuskunnan kevätkokous Jä rj es tö to im in ta a SKO-toimijapäivät syksyllä SKO-toimijapäivät järjestetään 7.–8.9. Turussa. Merkitse ajankohta kalenteriisi jo nyt. Kutsu ja ohjelma toimitetaan sähköpostilla. SKOn luottamusmiespäivät Luottamusmiespäivät järjestetään Helsingissä Akavatalolla 3.–4.10. OAJ lähettää kutsun kaikille SKOlaisille luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille syksyllä. SKOn Juhlarahaston apurahat haussa SKOn juhlarahasto on Liikesivistysrahaston erikoisrahasto ja sen apurahojen hakuaika on 1.6.–15.8.2024. Kannattaa tutustua apurahakriteereihin ja vuoden 2024 painoalueisiin Liikesivistysrahaston verkkosivuilla www.lsr.fi/apurahat. Hanki jäsen, saat lahjakortin Hankkimalla SKOlle uuden jäsenen, saat 50 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin jokaisesta hankkimastasi jäsenestä. Lisätietoja verkkosivuilla. Palstalla julkaistaan lyhyet tiivistelmät SKOn hallituksen ja valtuuskunnan kokouksien keskeisestä sisällöstä. VUODEN SKOLAINEN 2024 Palstalla kerrotaan liiton ajankohtaisista asioista ja toimielinten päätöksistä. Laajempaa ja tarkempaa tietoa on saatavilla SKOn verkkosivuilla osoitteessa sko.oaj.fi. Kannattaa seurata myös SKOn somekanavia. V uoden 2024 SKOlainen on Jarkko Uusitalo Koulutuskeskus Jedusta. SKOn hallitus suoritti valinnan SKO Jokilaaksot ry:n esityksestä ja valinta julkaistiin SKO-päivillä. Jarkon valintaa perusteltiin seuraavasti: Jarkon kanssa on helppo tehdä töitä. Hän on helposti lähestyttävä ja hän on asiallinen sekä ystävällinen kaikkia kohtaan. Jarkko on positiivisella asenteellaan mainio lisä työyhteisöön ja sujahtaa sopivasti työyhteisön omanlaatuiseen huumoriin. On mahtavaa, että hän uutena opettajana piti heti ammattiyhdistystoimintaa tärkeänä. Jarkko ei itse päässyt osallistumaan SKO-päiville, joten palkinnon vastaanotti SKO Jokilaaksot ry:n puheenjohtaja Elisa Vääräniemi. Hän välitti samalla Jarkon kiitokset yleisölle: ”Palkinto on osoitus koko Piippolan Jedun hienolle työporukalle. Hyvässä sakissa on jokaisen myös helpompaa olla parempi versio itsestänsä.” SKO Jokilaaksot juhlisti Jarkon valintaa 24.4 tarjoamalla henkilöstölle kakkukahvit. Diplomi ja lahjakortti ojennettiin Jarkolle. Samalla juhlistettiin Jarkon pedagogisten opintojen päättymistä ja hänen valmistumistaan ammatilliseksi opettajaksi. Jarkko sai lahjaksi opettajakollegaltaan Sisko Sillanpäältä hauskan lahjan ”Valistuksen mittausoppi”. Teksti: Elisa Vääräniemi ja Atte Korte SINIKKA OJALA
12 SKOOTTERI AD OB E Toisen vuoden opiskelija Nadeesha Dilimuni toivoo työllistyvänsä hotellin vastaanottoon, kunhan suomen kielen taito kehittyy.
13 SKOOTTERI H aaga-Helia ammattikorkeakoulussa on vuodesta 2022 toiminut englanninkielinen tutkinto nimeltä Bachelor of Hospitality and Tourism Experience Management. Nämä palvelualan opinnot liittyvät majoitus-, ravitsemisja matkailualan elämysten tuottamiseen. Elämystalouden lisäksi opinnoissa painotetaan työelämäsuuntautumista, liikkeenjohdollisia taitoja ja kansainvälisyyttä. Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä. Noin 70% tutkinnon opiskelijoista ei puhu äidinkielenään suomea ja on suorittanut aiemmat opintonsa ulkomailla. Monella on tavoitteena tutkinnon suorittamisen lisäksi työllistyä Suomeen. Tutkintoon sisältyy 30 opintopistettä työharjoittelua, joka tehdään opintojen ohessa ja lomien aikana. Varsinkin ensimmäisen työpaikan saaminen voi olla haasteellista, kun suomen kielen taito ei ole vielä ehtinyt kehittyä. Haastattelimme Nadeesha Dilimunia hänen opinnoistaan ja niiden vaikutuksesta urakehitykseen. Nadeesha on toisen vuoden opiskelija ja kotoisin Sri Lankasta. Hänellä oli aiempia opintoja muun muassa Malesiasta, jossa hän oli opiskellut hotellija matkailualan perustutkinnon. Opiskelua maailman onnellisimmassa maassa Oletimme Nadeeshan kuulleen Suomen loistavasta koulutusjärjestelmästä ja hakeutuneen opintoihinsa mahdollisesti liiketalousaineita painottaen. Nadeesha kertoi kuitenkin valinneensa opiskelupaikakseen Suomen, koska Suomi on maailman onnellisin maa. Myös ystäväpiiri oli kiinnostunut Suomesta juuri samasta syystä. Hän haki tietoa netistä ja löysi Haaga-Helian tutkinnon, jossa keskeinen sisältö liittyi elämystalouteen ja asiakkaan kokonaisvaltaiseen palvelukokemukseen. Hänen mukaansa tämä kuulosti paremmalta kuin tutkinnot, joissa tavoitteena on pelkkä hotellitai ravintolapäällikön toimi ja sisältönä operatiivinen johtaminen. Nadeeshalla oli jo aiempia hotellialan opintoja sekä työkokemusta ja nyt tavoitteena on korkeakoulututkinto. Kokemukset Haaga-Helian tutkintokoulutuksesta ovat olleet positiivisesti yllättäviä. Nadeesha kertoo, että Haaga-Heliassa opiskelijat ohjataan tehtävänantojen kautta etsimään tietoa ryhmissä, kun taas aiemmissa opinnoissa opettaja jakoi tiedon ja se tentittiin kurssin päätteeksi. Nadeesha koki erittäin positiivisena ryhmissä toimimisen ja tiedon hakemisen itsenäisesti, koska tämä pakottaa opiskelijan ajattelemaan itsenäisesti laajemmin jopa mukavuusalueensa ulkopuolella. Kielen ja kulttuurin opiskelua Suomen kielen opiskelu on ollut haastavaa, mutta Nadeeshan työskennellessään ravintolassa kollegat ovat auttaneet monella tapaa. Esimerkiksi tavallisimmat fraasit voi kirjoittaa muistikirjaan. Nadeesha kertoo tavallisen tarjoilutilanteen sujuvan jo suomeksi, mutta ruokarajoitteista puhuttaessa on vaihdettava englantiin. Tutkintoonsa sisältyvien suomen kielen opintojen lisäksi hän opiskelee parhaillaan myös Haaga-Helian koordinoiman Suoma-hankkeen tarjoamalla suomen kurssilla, jossa keskitytään majoitusja ravintola-alan tehtävissä tarvittavan kielitaidon kehittymiseen. Kun kysyimme, mitkä opinnot ovat edistäneet työelämään sopeutumista eniten, Nadeesha mainitsi, hieman yllättäen, kulttuuriopinnot. Hän kertoo, että ilman kulttuuriopintoja ja tietoa Hofsteden kulttuuriteorioista hän saattaisi pahoittaa mielensä joka kerta, kun työkaveri ohjeistaa suorasanaisesti. Hänen kotimaassaan ohjeet olisi ilmaistu kiertoilmaisuin ja epäsuoremmin, ehkä kolmannen henkilön kautta. Muista opinnoista kysyttäessä Nadeesha mainitsee kustannuslaskennan, johtamisja yrittäjyysopinnot, mutta työelämän kannalta merkittävimmät opinnot liittyvät kuitenkin taas hieman yllättäen, elämystalouteen. Nadeesha kertoo silmät loistaen, että robottimaisen prosessitoiminnan sijaan hänen työvuoronsa täyttyvät mahdollisuuksilla tuottaa unohtumattomia elämyksiä asiakkaalle. Tästä seuraa loistavaa asiakaspalautetta ja mikä tärkeintä, työmotivaatio pysyy korkealla. Opinnot kehittävät työtaitoja Erittäin positiivisena suomalaisessa työyhteisössä hän koki hierarkian puutteen ja avoimuuden. Jopa päälliköt työskentelivät operatiivisissa tehtävissä, mitä Sri Lankassa ei tehdä. Opintojen edetessä asiakaspalvelutaidot ovat kehittyneet, työtehtävät monipuolistuneet ja hän on vakiinnuttanut asemansa työyhteisön jäsenenä. Tulevaisuudessa Nadeesha toivoo työllistyvänsä hotellin vastaanottoon, kunhan suomen kielen taito kehittyy. Vastaanoton tehtävissä, esimerkiksi vastaanottopäällikkönä, hän näkee lisää mahdollisuuksia tuottaa unohtumattomia elämyksiä asiakkaille. Teksti: Kristiina Huff, lehtori, Haaga-Helia ja Taina Pallonen, opinto-ohjaaja, Haaga-Helia Haaga-Helian palvelualan opinnot tarjoavat oppimisja työllistymismahdollisuuksia ulkomaalaisille opiskelijoille. Srilankalaisen opiskelijan kokemuksia elämystaidon opinnoista
SKOOTTERI 14 P äivi Diovilla on takana yli 30 vuoden työura eri tehtävissä. – Minulla on juristin koulutus ja tulin alun perin juridiikan lehtoriksi. Opetusmaailmaan minua veti kehittyvän korkeakouluympäristön ohella asiantuntijatyön itsenäisyys, joka sopi silloiseen perhearkeen. Lehtorina vierähti kuutisen vuotta. Työ oli vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Kansainvälistyvä toiminta vaati kielija kulttuuriosaamisen vahvistamista. Erityisesti mieleen ovat jääneet kielikurssit Oxfordissa. Tuolloin Savonialle lähdettiin luomaan ensimmäistä BBA-tutkintoa. Sittemmin Diov on ehtinyt toimia myös koulutusalajohtajana, koulutuspäällikkönä ja hallintoja henkilöstöjohtajana. – On työuran suola, kun on mahdollista tehdä eri tehtäviä. Monipuolisesta kokemuksesta on ollut suuresti hyötyä nykyisessä tehtävässä. Yhteisöllisyyden takana luottamuskulttuuri Päivi Diovin mukaan Savonia on ollut aina dynaaminen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana organisaatio on kehittynyt edelläkävijäksi monella alalla. – Savoniasta on tullut aiempaa yhtenäisempi kulttuuriltaan ja toimintatavoiltaan, yhteisöllisyys ja yhteinen strategia on vahvaa. TKI-toiminta on kasvanut ja saanut tärkeän aseman toisena perustehtävänä, Diov kuvailee organisaation kehitystä. Päivi Diovin mukaan Savoniassa on aina ollut välittävä kulttuuri, mutta ihmisläheinen ja rento tunneilmasto on viime vuosien aikana vahvistunut. Yksi merkittävä muutos on ollut etäja hybridityön lisääntyminen. Työkulttuuri on muuttunut valtavasti ja hakee vielä uomiaan, puhumattakaan digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista, jotka alkavat vasta näkyä. Diov kertoo, että palkitsevinta on ollut työyhteisön pitkäjänteinen kehitysmatka Suomen parhaaksi työpaikaksi. Yhdessä muun johdon kanssa on onnistuttu synnyttämään avoin vuorovaikutus, luottamuskulttuuri ja inhimillisesti turvallinen ilmapiiri. Toisaalta Diov sanoo, että henkilöstöjohtamisessa näkee eittämättä koko elämän kirjon iloineen ja suruineen. Eteen tulee väistämättä myös tilanteita, joissa koetaan mielipahaa. Vanhat tuomarinohjeet pätevät Savonian tulevaisuuden näkymät Diov näkee hyvänä. – Johtajuuden sekä hyvän ja tuloksellisen työyhteisön peruselementit ovat kunnossa. Vahva yhteisöllisyys on hyvinvoinnin ja uudistumisen voimavara. Lähijohtaminen tukee merkityksellistä työtä, aitoa läsnäoloa ja kohtaamisia arjessa. Vuorovaikutusta on johdettava, koska vuorovaikutustilanteita ei ole arjessa koskaan liikaa. Vuorovaikutuksen lisäksi Diov evästää seuraajiaan kiinnittämään huomiota tunnetaitoihin ja kuunteluun. – Kuunnelkaa herkällä korvalla henkilöstöä. Se ei tarkoita aina samaa mieltä olemista. Tulevaisuuden johtajuudelta edellytetään empatian lisäksi selkeää suunnan näyttämistä ja jämäkkyyttä. Vanhoissa tuomarinohjeissa ja oikeusperiaatteissa piilee minusta tärkeitä viisauksia, kuten kuulemisen ja kuuntelemisen merkitys ennen päätöksentekoa, perustelemisen taito sekä se, että mikä ei ole kohtuus, ei voi olla oikeuskaan. Teksti: Aino-Maria Savolainen NÄIN TEHTIIN SUOMEN paras työpaikka Kesäkuussa eläköityvän Savonia-ammattikorkeakoulun hallintoja henkilöstöjohtaja Päivi Diovin mukaan menestyvä organisaatio tarvitsee luottamuskulttuuria ja aitoa vuorovaikutusta. MIKKO LAPPALAINEN Savonian hallintoja henkilöstöjohtaja Päivi Diov.
15 SKOOTTERI R uokatuotanto on kehittynyt portaittain keräilystä maatalouteen ja edelleen teolliseen maatalouteen. Nyt olemme neljännen murroksen kynnyksellä. Teollinen maatalous on omalta osaltaan muuttanut ilmastoamme ja aiheuttanut massasukupuuttoa. Noin 40% maapallon pinta-alasta tuottaa ruokaa. Ilmaston kasvihuonepäästöistä 22% aiheutuu maataloudesta, ja 80% metsäkadosta johtuu maataloudesta. Maapallomme alkaa olla vain iso pelto, josta ammennamme ruokaa lautasellemme. Tilanne on jo nyt tarpeeksi haastava, mutta vuoteen 2050 mennessä ruokatuotannon pitäisi kasvaa vielä 50% lisää. Kuinka pystymme ratkaisemaan tämän haasteen kestävästi? Kestäviä tapoja ravinnontuotantoon Lauri Reuterin mielestä on löydettävä uusia ja kestäviä tapoja tuottaa ravintoa. Yksi ratkaisu on tuottaa kasvitai eläinperäisiä soluja teollisesti suljetussa ympäristössä. Tällä hetkellä laboratorioissa tehdään monenlaisia kokeiluja. Yhdessä tuotetaan soluja, toisessa kaakaon ja kahvin soluja. Maku vastaa välillä hyvin puhtaan luonnon tuotteita, mutta välillä vain etäisesti. Joitakin sovelluksia on jo hyödynnetty kaupallisestikin. Kun tuote on tarpeeksi arvokas tai esimerkiksi eettisesti haastava, voidaan päästä piankin kaupalliseenkin menestykseen. Näistä ehkä lupaavin esimerkki on ranskalaisen Gourmeyn tuottama soluhanhenmaksa. Yksi esimerkki uudenlaisesta ruokatuotannosta on myös kotimainen Solar Foods. Yhtiön ratkaisu on tuottaa proteiinia ilmasta (hiilidioksidista) vetyfermentoinnilla ja sähkön avulla. Vasta avatun uuden tehtaan kapasiteetti on jo 160 tonnia vuodessa ja sen on tarkoitus todistaa tuotannon skaalattavuus. Ruokavaliolla terveempi yhteiskunta Reuter puhui myös ruoan terveysvaikutuksista tai sen mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Kaikista Euroopan kuolemista 13% on liitettävissä lihavuuteen. Oikealla ruokavaliolla voidaan pienentää olennaisesti esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen määrää ja välttää sitä kautta 10% kaikista terveydenhuollon kustannuksista. Ihmisillä jo pääsääntöisesti hyväkin ymmärrys terveellisestä ruokavaliosta. Meillä on siis kyllä tietoa, mutta haasteena onkin mielemme. Ruoan maku, perimämme, energiankulutus ja stressitaso vaikuttavat ruokatottumuksiimme. Olisiko mahdollista tuottaa tulevaisuudessa yhä tarkemmalla datalla ratkaisuja, jotka ohjaisivat parempaan ruokavalioon ja sitä kautta terveempään yhteiskuntaan? Reuter visioi, että tulevaisuudessa erilaiset kehontoimintoja mittavat anturit voisivat tuottaa dataa, jonka avulla oikeat tarpeet tunnistetaan ja lopulta ruokatulostimet tuottavat aina kulloinkin tarvittavan ruoka-aineet – ja vielä juuri maistuvassa muodossa. Moni asia olisi mahdollista jo nyt, kyse on siitä millaiseksi haluamme ruokapöytämme tulevan. Tulevaisuus ei tapahdu. Se tehdään. Teksti: Timo Sirviö, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu Kuva: Mikko Hyttinen Lauri Reuter kertoi muun muassa ruokateknologiasta. MILTÄ MAISTUU TULEVAISUUS? Nordic FoodTech VC:n perustaja ja biotekniikan tohtori Lauri Reuter puhui SKO-päivillä tulevaisuuden ruokatuotannosta sekä tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista säätää yhteiskuntaamme kestävämpään ja terveempään suuntaan.
16 SKOOTTERI Useat maat ja alueet tavoittelevat kilpailuetua vastuullisuusohjelmien avulla, koska tutkimusten mukaan matkailijat ja muut sidosryhmät preferoivat vastuullisia matkakohteita. B ooking.comin vuonna 2023 tekemän tutkimuksen mukaan jopa 76 % matkailijoista haluaa matkustaa vastuullisemmin tulevien 12 kuukauden aikana. Tällaiset tutkimustulokset innoittavat maailman matkakohteet tavoittelemaan ja jopa väittämään jo olevansa maailman vastuullisimpia. Tällaisia ovat oman kotimaamme lisäksi muun muassa Norja ja Uusi-Seelanti. Maailman vastuullisinta matkakohdetta on kuitenkin hyvin vaikea määrittää yksiselitteisesti, sillä vastuullisuus on moniulotteinen käsite. Suomikin on matkalla kohti kestävän kehityksen suurvaltaa. Visit Finlandin vision mukaan Suomen tavoitteena on olla johtava kestävän matkailun kohdemaa ja tiedostavan matkailijan ykkösvalinta. Matkailuelinkeinon onkin ponnisteltava tätä visiota kohden ja vastattava muuttuvaan kysyntään säilyttääkseen kilpailukykynsä. Tätä varten Visit Finland on kehittänyt matkailuyrityksille ja -alueille tarkoitetun Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelman ja sillä saavutettavan STF-merkin. Vastuullisuustyön koordinoimiseksi monet muutkin maat ovat ottaneet avuksi erilaisia vastuullisuusohjelmia, jotka tähtäävät vastuullisuusmerkin saamiseen. Suomessa on tällä hetkellä yli 360 yritystä, joilla on tämän STF-ohjelman tuottama vastuullisuussertifikaatti, mutta toisaalta sertifioituja matkailualueita ohjelmassa on vasta viisi. Ilman yhteistä vastuullisuussertifikaattia Pohjoismaisissakin vastuullisuusohjelmissa on eroja, puhumattakaan globaaleista ohjelmista. Sekä Norjassa että Ruotsissa vastuullisuusohjelmat ovat tarkoitettu vain matkailualueille, ei yrityksille. Näiden ohjelmien sertifikaattien pohjana on Global Sustainable Tourism Councilin (GSTC) kehittämä kriteeristö matkailualueille. Kohti maailman vastuullisimpia matkakohteita Artikkelin kirjoittajat perehtymässä Stavangerin yliopiston vastuullisuusohjelmaan. Kuva: Rilla Engblom ja Antti Petteri Kurhinen YHTEISELLÄ POHJOISMAISELLA VASTUULLISUUSOHJELMALLA JA -MERKILLÄ VOISI OLLA GLOBAALIA KILPAILUKYKYÄ PARANTAVA VAIKUTUS, SILLÄ POHJOISMAAT NÄHDÄÄN KAUEMPAA KATSOTTUNA YHTEISENÄ MATKAILUALUEENA.
17 SKOOTTERI Vastuullisuusohjelmien kirjavuutta kuvastaa kuitenkin se, että eri maat, kuten Norja ja Ruotsi, ovat määritelleet vastuullisuuden omalla tavallaan ja muokanneet GSTC:n kriteeristöä sopimaan omiin toimintaympäristöihinsä. Yhteispohjoismaisen vastuullisuusohjelman perään on kyselty, mutta haasteita tähän tuottaa ohjelmien erilaisuus ja kattavuus. Yhteiseen vastuullisuusohjelmaan ei ehkä haluta lähteä, koska saatetaan kokea, että juuri oma ohjelma on jollain tavalla parempi kuin muilla. Varmasti myös siirtyminen sisällöltään uusien ohjelmien pariin veisi aikaa, rahaa ja lisäisi hämmennystä yritysten ja kuluttajien parissa. Kuitenkin tällaisella yhteisellä pohjoismaisella vastuullisuusohjelmalla ja -merkillä voisi olla globaalia kilpailukykyä parantava vaikutus, sillä Pohjoismaat nähdään kauempaa katsottuna yhteisenä matkailualueena. Vastuullisuusohjelmat viherpesua torjumassa Nykytilanteessa jokaisella maalla on oma vastuullisuusohjelmansa. Matkailijoita ja muita matkailupalveluja ostavia sidosryhmiä ajatellen tässä on vaarana se, että ohjelmat sisältöineen eivät aukene eivätkä ole helposti verrattavissa toisiinsa. Kuluttajien ja muiden sidosryhmien luottamusta on vaikeampi rakentaa, kun merkkejä ei tunnisteta ja niihin ja niiden todellisiin vastuullisuussisältöihin aletaan suhtautua epäilevästi. Jatkossa EU:n uusi viherpesudirektiivi tulee poistamaan paljon erilaisia viherja kestävyysväittämiä markkinoilta, koska väittämät tulee pystyä jatkossa perustelemaan tieteelliseen näyttöön perustuen. Erilaisten kansallisten vastuullisuusohjelmien takaa löytyykin juuri näitä mitattavia tavoitteita ja indikaattoreita, joita yritysten ja matkakohteiden tulee todentaa sertifikaatin myöntäjälle tietyin aikavälein. Tulevat restonomit kestävyyspestään Haaga-Heliassa on tehty pitkäjänteistä yhteistyötä Visit Finlandin kanssa ja luotu uraauurtavaa työtä juuri sen parissa, että STF-ohjelman opit on sisällytetty uusien opintojaksojen sisältöihin. Haaga-Heliasta valmistuvat restonomiopiskelijat ymmärtävät STF-ohjelman merkityksen sekä osaavat soveltaa sitä ja sen tuomia hyötyjä matkailualan yritysten ja matkakohteiden johtamisessa, operatiivisessa toiminnassa, palvelukehityksessä ja markkinointiviestinnässä. Tämän lisäksi Haaga-Helia on luonut yhteistyössä Visit Finlandin kanssa Train the Trainer -verkoston, jonka tavoitteena on kouluttaa eri oppilaitosten vastuullisen matkailuliiketoiminnan opettajia sekä jakaa tietoa STF-ohjelman soveltamisesta opetukseen. Tänä vuonna tämän verkoston vetovastuu on siirtynyt Satakunnan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen muodostamalle verkostolle. Matkailijoilla vastuullisuuden avaimet käsissään Vaikka ohjelmia on monenlaisia ja niiden sisällöt eivät aina helposti aukene kuluttajalle, on varsin tarpeellista, että matkailualan tulevat ammattilaiset ymmärtävät vastuullisuusohjelmien tarpeellisuuden ja sen tuomat kilpailuedut yrityksille. Tulevaisuuden kannalta olisi hyvä tutkia, onko näillä vastuullisuusohjelmien myöntämillä sertifikaateilla positiivista tulovaikutusta matkailualueille ja -yrityksille, jotka näyttävät olevansa edistyksellisiä omassa vastuullisuudessaan. Matkailijat kuitenkin osoittavat omilla valinnoillaan, suosivatko he vastuullisiksi sertifioituja matkailuyrityksiä ja -kohteita. Jotta näiden vastuullisuustyö tulisi selkeästi näkyville, vastuullisuusohjelmien merkkeineen pitäisi olla kaikille, sekä kotimaisille että ulkomaisille, matkailijoille ja matkailualan sidosryhmille helposti tunnistettavissa ja ymmärrettävissä. Voimme vain toivoa, että tulevaisuudessa esimerkiksi STF-ohjelman suorittamisesta annettu merkki olisi yhtä tunnettu kuin kotimaisesta työstä kertova Avainlippu-merkki. Teksti: Rilla Engblom, lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Antti Petteri Kurhinen, lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu MATKAILIJAT KUITENKIN OSOITTAVAT OMILLA VALINNOILLAAN, SUOSIVATKO HE VASTUULLISIKSI SERTIFIOITUJA MATKAILUYRITYKSIÄ JA -KOHTEITA. Skootterissa julkaistaan monipuolisesti koulutukseen ja opettajan työhön liittyviä asiantuntijakirjoituksia. SKOn jäsenelle maksetaan 100 euron kirjoituspalkkio. Tutustu huolellisesti kirjoitusohjeisiin. https://sko.oaj.fi/lehti
18 SKOOTTERI
19 SKOOTTERI T ohtori, kulttuuriantropologi Jari Kupiainen työskentelee yliopettajana Karelia-ammattikorkeakoulussa median koulutuksessa. Hän on opinnoissaan erikoistunut kulttuuriantropologiaan eli vieraiden kulttuurien tutkimukseen. Lisäksi hän on kartuttanut osaamistaan monipuolisella median ja viestinnän työkokemuksella. Jarin kokemukset opetusalalta alkavat jo 80-luvun puolelta. Alkuun opetustyöt olivat enemmän keikkaluonteisia, sillä hän toimi opetuksen rinnalla myös ammattitutkijana, johon sisältyi paljon erilaisten konferenssien järjestämistä ja julkaisutoimintaa. Jari teki 1990-luvun alusta alkaen tutkimusta Tyynenmeren Salomonsaarilla. Tämän myötä hänestä on tullut kyseisen kulttuurialueen taiteen ja kulttuurin erityisasiantuntija. Tutkimuksen tuloksena syntyi Jarin väitöskirja ”Tradition, Trade and Woodcarving in Solomon Islands” vuonna 2000. Rockia lapsesta saakka Vapaa-aikanaan Jari Kupiainen soittaa kitaraa kahdessa bändissä. Näistä pääasiallisena bändinä on rokkibändi Ikuinen Preesens. Musiikkiharrastuksen pariin hän päätyi lapsena rockin kuuntelun ja artistien ihailun kautta, mikä sai hänet ajattelemaan, että voisi itsekin olla samanlainen. 1980-luvulla hän oli mukana useammassa bändissä, joiden kanssa hän keikkaili ja teki levyjä. Musiikkiharrastus jäi 1990-luvulla sivuun, kun kuvioon tulivat niin sanotut ruuhkavuodet. Uudelleen musiikkiharrastus heräsi eloon vuonna 2012 Jarin täyttäessä 50 vuotta. Tällöin hän hankki itselleen uuden sähkökitaran. – Siitä harrastus saikin aivan uuden kimmokkeen ja ryhdyin treenaamaan alusta uudelleen. Aikanaan harrastus eteni sille tasolle, että laitoimme bändin kasaan ja ryhdyimme soittamaan julkisesti, Jari kertoo. Musiikissa innostavinta on Jarin mielestä monipuolisuus. Jo kuuntelu on innostavaa ja oman lisäulottuvuuden tuo se, jos kykenee itse tuottamaan musiikkia. Itse tehdyssä musiikissa on mahdollisuus ilmaista itseään ja ottaa huomioon myös taiteellinen näkökulma. – Toisaalta yhdessä muiden kanssa soittaminen tuo koko hommaan aika monta kierrosta lisää, ja tekee soittamisen erityisen palkitsevaksi. Ylipäätänsä yhteissoiton sujuminen on todella mahtava tunne, pohtii Jari. Musiikki näkyy kaikessa Pitkään kestänyt musiikkiharrastus on auttanut Jaria myös oppimaan tärkeitä asioita soittamisesta, elämästä ja omasta itsestään. – Musiikki on jollakin tavalla heijastunut kaikille elämäni osa-alueille. Jos minulle nimetään jokin elämääni liittyvä asia, niin keksin sille varmasti mielleyhtymän musiikkiin. Musiikki on osa Kupiaisen ekosysteemiä, Jari naurahtaa. Musiikki heijastuu myös Jarin opetustyöhön, sillä siitä on saanut hyvää tietoperustaa ja kokemuspohjaa. Bänditoiminta kytkeytyy myös hyvin siihen, mitä Jari työssään opettaa. Lisäksi musiikki tarjoaa hyvän rajapinnan opettajalle ja opiskelijoille. – Monet opiskelijat tietävät bändin ja ovat käyneet katsomassa keikkoja. Äskettäin opiskelijaryhmä kävi jopa kuvaamassa bändimme keikan. Tämä on myös madaltanut opiskelijoiden kynnystä tulla juttelemaan kanssani, Jari kertoo. Soittoharrastus on Jarin mielestä sellainen, minkä kuka tahansa voi oppia. Musiikki ei ole kilpailulaji, vaan tärkeintä on oma kehittyminen ja oman mielihyvän saaminen musiikista. Toisaalta musiikin maailmassa ei ole olemassa myöskään pikavoittoja, vaan asioiden onnistuminen vaatii sitkeää treenaamista. – Ei pidä rakentaa itselleen sellaista mielikuvaa, että pitäisi olla yhtä hyvä kuin joku toinen. Tämä on todella harhaanjohtava ajatus. Maailma on täynnä huippumuusikoita, joten koskaan ei voi olla se paras. Ja toisaalta se paraskin joutuu katsomaan ylöspäin jotakin toista. Teksti: Atte Korte KUVAT: TARJA KUPIAINEN KUULUMISIA KENTÄLTÄ Jari Kupiainen soittoa harjoittelemassa uuden sikarilaatikkokitaransa parissa. Rockbändissä soittava muusikko Jari Kupiainen kertoo musiikin tuovan uusia ulottuvuuksia itsensä ilmaisemiseen ja opetustyöhön. Rock on osa muusikon ekosysteemiä
R uotsissa on vuoden verran toiminut uusi opettajajärjestö nimeltä Sveriges Lärare. Aiemmin Ruotsissa oli kaksi opettajajärjestöä, mutta ne lakkautettiin ja tilalle perustettiin kokonaan uusi ammattijärjestö, joka on kooltaan Ruotsin kolmanneksi suurin noin 300 000 jäsenellään. Jotta Sveriges Läraren jäseneksi pääsee, täytyy olla kelpoisuusvaatimukset täyttävä opettaja. Päävastuu opetuksen järjestämisestä ja rahoituksesta on Ruotsissa kunnilla, mutta noin 26 % kouluista on yksityiskouluja. Niitä kuitenkin rahoitetaan julkisin varoin ja ne ovat joko yritysten tai säätiöiden omistuksessa. Niin sanottu kouluvelvollisuus päättyy peruskoulun jälkeen. Ruotsin koulutusjärjestelmä poikkeaa kuitenkin suomalaisesta. Lukio-opinnot sisältävät myös mahdollisuuden ammatilliseen suuntautumiseen. Lukiossa on yhteensä 18 linjaa, joista 12 on ammattiohjelmia ja kuusi korkeakouluun valmistavia ohjelmia. Kuitenkin vain noin 35 % nuorista valitsee ammatillisen ohjelman. Lukion ovet eivät avaudu, jollei hakijalla ole hyväksyttyä arvosanaa ruotsissa, englannissa ja matematiikassa. Ellei täytä pääsyvaatimuksia, opiskelijan on osallistuttava yhteen neljästä tutustuttamisohjelmasta, jonka kautta hän voi päästä lukioon. Yksi näistä tutustuttamisohjelmista on suunnattu pelkästään maahanmuuttajille. Koulupudokkuus kasvava ongelma Huolestuttava totuus Ruotsissa kuitenkin on, että joka kolmas opiskelija putoaa kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Opettajapula on suuri ja erityisopetusta ei pystytä järjestämään riittävästi. Opiskelijoiden sosioekonomisella taustalla on suuri merkitys koulupudokkuudessa, samoin vanhempien koulutustasolla. Yksityiskoulujen tavoitteena on tehdä voittoa omistajilleen ja osin tämän vuoksi koulutuksen laatu kärsii. Ruotsissa onkin nähtävissä niin sanottua koulushoppailua, kun yksityiset koulut houkuttelevat oppilaita antamalla näille hyviä arvosanoja, joskus jopa laadusta ja tavoitteista tinkimällä. Opettajajärjestö Sveriges Läraren mielestä nykyisen malliset yksityiset koulut tulisi kieltää ja vastuu koulutuksesta tulisi siirtää kunnilta kokonaan valtiolle. Koulutuksen rahoitukseen tulisi panostaa ja opettajankoulutukseen satsata nykyistä paljon enemmän, jotta vallitsevaan opettajapulaan saataisiin ratkaisu. Katariina Trevillen mukaan opettajien palkkataso on Ruotsissa suhteellisen hyvä eli se ei voi ainakaan olla varsinaisena syynä opettajapulaan. Kuitenkin joka kolmas opettaja Ruotsissa on epäpätevä, eikä saa näin ollen muun muassa antaa arviointeja. Toivottavasti koulupudokkuuden ja yksityisten koulujen tuoman problematiikan osalta Ruotsissa löydetään pian uusia ratkaisuja, koska kyseessä on kasvava ongelma, joka varmasti alkaa näkyä jo lähitulevaisuudessa osaamisen tason ja samalla koko ruotsalaisen yhteiskunnan heikkenemisenä. Tällaista Ruotsin-mallia me emme Suomeen kaipaa. Teksti: Ulla Kangasniemi, Lapin amk Katariina Treville (opinionsstrateg, Sveriges Lärare) esiintyi SKO-päivillä ja luennoi ruotsalaisesta koulutusjärjestelmästä ja sen nykyisistä haasteista. Kaikki ei tunnu naapurissa olevan kuin Strömsössä. RUOTSALAISEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN kipukohtia Katariina Treville näytti kuvan Ruotsin opettajajärjestön järjestämästä mielenilmauksesta.