Salon Seudun Sanomat - Liitteet 30.5.2024

. Suvilehti ”KARKAAMME TÄNNE HELSINGISTÄ AINA KUN TÖILTÄ EHDIMME” Jutta ja Sami Heleniuksen kesäpaikassa kuunnellaan vinyylejä ja tanssitaan Somerolainen kahvila sai lahjoituksena valtavan määrän norsuja 30 000 SALON SEUDUN SANOMAT 30.5.2024 29 RETKIVINKKIÄ LÄHILUONTOON ”Vielä 10 vuotta, ja sitten kaikki alkaa olla kunnossa” KÄRRIN RUSTHOLLIN REMONTISSA EI HÄTÄILLÄ Nappaa talteen koko kesän lukupaketti ja menovinkit!
. 2 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 Tuliaiset kyläreissulle, tankki täyteen ja putipuhdas auto, eväät mökkirantaan, arjen ostoslistaa, yhdessäoloa ja syömisen iloa. Kaikki tämä, ja enemmänkin on yhteistä osuuskauppamatkaa arjesta juhlaan. Iloisia kohtaamisia ja maittavia hetkiä jo yli 120 vuotta. VINKKI! S-mobiili -sovelluksesta tai osoitteesta sso.fi tarkistat kätevästi oman kauppasi aukioloajat, palvelut ja lisäksi löydät ajankohtaiset edut juuri sinulle. Lataa maksuton S-mobiili käyttöösi puhelimesi sovelluskaupasta. TERVETULOA PAIKALLISEEN OSUUSKAUPPAAN Suur-Seudun Osuuskauppa SSO YHTEISELLÄ MATKALLA OMAN SEUDUN ONNEKSI P A R T U R I K A M P A A M O Liik ennemyymä lä
. TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 | SALON SEUDUN SANOMAT 3
. 4 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 .f i myynti · huolto · varaosat Joensuunkatu 5 24100, Salo Puhelin: 02 721 1400 salo@sporttikone. Palvelemme teitä Ark. 9-17 La 9-14 Tervetuloa TUOTTEITA RAJOITETTU MÄÄRÄ, OLE NOPEA! ROBOTTIRUOHONLEIKKURI ILMAISEKSI!? STIGA A 1500 • Rajalangaton • Etäyhteys 2 590,(Svh. 2 999,-) KATSO LISÄÄ SPORTTIKONE.FI (Svh. 2 999,-) ERÄ! HUSQVARNA ASPIRE R4 • Vähäiset hiilipäästöt • Todella hiljainen • Sääajastin 895,• Sääajastin 895,895,(Svh. 959,-) HUSQVARNA 430X • Huoletonta leikkuuta • Suojattu PIN-koodilla • GPS-navigointi 2 779,(Svh. 3 649,-) • GPS-navigointi (Svh. 3 649,-) ERÄ! ERÄ! +Tk. 450,MAAILMAN JA MYÖS SUOMEN OSTETUIN MÖNKIJÄMERKKI ETUSI JOPA 2290€ 9 490,(Svh. 11 780,-) 570 EFI 4×4 T3b -mönkijä KAUPAN PÄÄLLE: Laadukas ja kestävä Polaris ATV 1500 peräkärry (sh. 990€) • Automaattinen 100% neliveto • LED-valot KAIKKIIN EDUSTAMIIMME MERKKEIHIN AMMATTITAITOINEN HUOLTO SEKÄ KATTAVA VARAOSA PALVELU ERÄ! STIGA MULTICLIP 47 Ruohonleikkuri • Leikkuuleveys 45 cm • Vankkarakenteinen 279,SUOSITTU MALLI STIGA MULTICLIP 47 STIGA MULTICLIP 50 Ruohonleikkuri • Leikkuuleveys 48 cm • Kääntyvä aisa • Erogominen 349,(Svh. 329,-) STIGA MULTICLIP 50 Ruohonleikkuri • Leikkuuleveys 48 cm STIGA MULTICLIP 750 S Ruohonleikkuri • Leikkuuleveys 48 cm • Etupyöräveto • Teräsrunko 519,STIGA MULTICLIP 747 SD Ruohonleikkuri • Luotettava 139 cc -moottori • Leikkuuleveys 45 cm • Itsevetävä 419,(Svh. 579,-) STIGA MULTICLIP 747 SD Ruohonleikkuri • Luotettava 139 cc -moottori HUSQVARNA 120I 12" Akkusaha Sis. akku ja laturi • Kevytrakenteinen • Päästötön 289,(Svh. 349,-) • Kevytrakenteinen • Päästötön 289,289,HUSQVARNA 445 II 13" Moottorisaha Helppo käynnistää • Tehokas yleissaha • X-Torq®-moottori 469,(Svh. 599,-) Helppo käynnistää • Tehokas yleissaha • X-Torq®-moottori 469,469,• Kevytrakenteinen • Kevytrakenteinen VIETÄMME HUSQVARNA AUTOMOWER PÄIVÄÄ 8.6. NÄYTILLÄ KOKO MALLISTO SEKÄ MAAHANTUOJAN EDUSTAJA PAIKALLA (Svh. 479,-) LAATUMERKIT SPORTTIKONEESTA Max. 20 kk Uusille asiakkaille 0% korko Ei avaustai vuosimaksua 10 000€ asti Voimassa toistaiseksi MYÖS KÄTEVÄLLÄ TUOHI -RAHOITUKSELLA Max. 20 kk MYÖS KÄTEVÄLLÄ TUOHI -RAHOITUKSELLA TUOTTEITA RAJOITETTU MÄÄRÄ, OLE NOPEA! 0% KORKO RAHOITUKSELLA SUVILEHTI Salossa osataan Mitä Salossa ei ole, sitä et tarvitse. Tähän tyylin kaupunki on markkinoinut Saloa muuttajille suunnatuissa materiaaleissaan. Väittämä ei ole täysin yliampuva, ainakaan kesän aikaan. Salon suvi pursuaa tapahtumia. Miten olisi esimerkiksi vanhojen lelujen näyttely Meritalon museossa, Rollaattorikapina Suomusjärven kesäteatterissa tai Michael Monroen ilmaiskeikka iltatorilla? Livemusiikkia on tarjolla myös kesäsunnuntaisin torilla. Satoja muita vaihtoehtoja löydät Suvilehden mittavasta tapahtumaosiosta. Suvilehti esittelee tänä vuonna salolaisia taitajia. Halikkolaislähtöinen Jutta Helenius on edustanut Suomea yhdessä parinsa Sami Heleniuksen kanssa ammattilaisten 10-tanssin MM-kisoissa. Niin ikään halikkolaistaustainen Saija-Reetta Kotirinta on täystyöllistetty teatterin ammattilainen, jonka ohjauksia on nähty seudun kesäteattereissa useina kesinä. Saloon myös muuttaa osaajia muualta. Yksi heistä on Kärrin ratsutilan Sofie Maleike-Ruohola, joka on opetellut tekemään sekä koristemaalauksia että taidetta. Salon suven parasta antia on luonto. Nappaa talteen retkeilyyn erikoistuneen toimittaja Jonna Saaren vinkit ja käy katsomassa omin silmin. Kirsi Siekkinen Kirjoittaja on Suvilehden tuottaja S S S / M A R K O M A T T I L A TÄYDEN PALVELUN PYÖRÄKAUPPA Myllyojankatu 20, SALO Puh. 0201 222 650 AVOINNA ARK. 9:00 17:00 LA. 9:00 14:00 Sähköpyörät, polkupyörät Pyörähuollot ja varaosat Ompelukoneet ja huollot Veitsien/saksien teroitukset Skoottien rengastyöt ja huollot Sähköpyörien, skoottien ja työkaluakkujen kennotukset Polkupyörien sähköistykset 6 VUOTTA Horninkatu 9, Salo / 02 731 7083 / salo@maripuoti.fi / www.maripuoti.fi MA-PE 10.00-17.30 (iltatori-TO 10.00-19.00), LA 10.00-14.00 Paikallinen perheyritys Salon torin varrella ja verkkokaupassa www.maripuoti.fi
. TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 | SALON SEUDUN SANOMAT 5 SUVILEHTI SSS| Kirsi Siekkinen kirsi.siekkinen@sss.fi Kauhuteemaisen musikaalikonsertin ohjaus syksyn Kurpitsaviikoille, kirjastokiertue eri puolille Saloa SwingingMamas-lauluyhtyeen kanssa, Muskana Suomen Musiikkiteatterin Badding-musikaalin kiertueella. Samaan aikaan työn alla teatteri-ilmaisun ohjaajan tutkinnon opinnäytetyön viimeistelyä. Halikkolaisen Saija-Reetta Kotirinnan loppuvuoden kalenteri on hengästyttävä. Juuri nyt teatterialan ammattilaisen ajatukset täyttää kuitenkin Hector. Somerniemen Musiikkiteatterissa saa kesäkuun lopussa ensi-iltansa Perintönäytelmä, jonka Kotirinta ohjaa. –?Ennen ensi-iltaa elän näytelmää 24 tuntia vuorokaudessa. Suunnittelen ja ohjaan sitä joka hetki, vaikken olisi teatterillakaan. Emmi Ali-Yrkön käsikirjoittamassa näytelmässä Hectorin musiikki kuljettaa tarinaa, jossa kolme sisarusta käy läpi kuolinpesää ja muistojaan. Sovituksista vastaa kapellimestari Roope Kivimaa. Produktiossa on mukana yhteensä kolmisenkymmentä muusikkoa ja näyttelijää. –?Laulut sulautuvat tarinaan, ja niistä tulee roolihahmon omia biisejä. Parhaimmillaan musikaalissa laulut eivät pysäytä tilannetta, vaan vievät tarinaa eteenpäin. Saija-Reetta Kotirinta sai kipinän esiintymisen pariin Halikon Musiikkiyhdistyksestä. Hän osallistui Helinä Rinteen vetämämään muskariin, eteni Helinäiset-ryhmään ja lopulta Halikko Ensembleen. –?Ryhmissä ei seisty vain rivissä laulamassa, vaan mukana oli kaikenlaista performanssia. Helinä Rinne on ollut innoittajani. Pääsin tekemään musiikkiteatteria jo eskariaikoina. Lapsena Kotirinta ei ollut sanojensa mukaan rohkea pöydillä tanssija, vaan ujo. Häntä kiinnostivat taiteet maalamisesta laulamiseen, piirtämisesta näyttelemiseen. –?Esiintyminen toi luvallisen tavan ilmaista itseäni. Oli kiehtovaa ottaa erilaisia rooleja ja käydä niiden kautta läpi omia tunteita. Kun vuorovaikutus yleisön edessä sujui, sain positiivisista kokemuksista intoa kehittyä ja tulla paremmaksi. Roolit kasvoivat hiljalleen. Alakouluikäisenä Kotirinta esitti Salon Teatterin Punahilkassa metsoa, yhtä metsän eläimistä. Lukion aikaan hän oli Kiskon Kivimakasiinissa Joonas Suomisen vastanäyttelijänä Lukkarin rakkaudessa. Suominen oli lukkari, Kotirinta rakkauden kohde. Töitä löytyi myös kotiseudun ulkopuolelta. Helsinkiläisessä Pieni Suomi -teatterissa Kotirinta näytteli FireKid-nuorisomusikaalissa yhdessä muun muassa Kwanmuusikoiden Marikon ja Tidjân Ban kanssa. – Sieltä minut bongattiin Salkkareihin koekuvauksiin. Ajattelin rooliani muutaman jakson vierailuksi, mutta se alkoi elää omaa elämäänsä Kotirinta näytteli Salatut elämät -sarjassa neljä vuotta vuodesta 2001 alkaen. Hän kuvailee aikaa kameranäyttelemisen oppikouluksi –?tv-maailma oli aluksi aivan vieras. Vuosituhannen alussa Salkkareiden näyttelijät olivat kaikkialla tunnettuja, ja nuoria nimikirjoitusten pyytäjiä riitti. –?Julkisuus tuli aika puskista. Se ei aina ollut ihan kivaa, kun olisin halunnut olla rauhassa. Vieläkö sinut tunnistetaan kaduilla ja kaupoissa? –?Voi kyllä! Pitäisi varmaan vaihtaa tyyliä, Kotirinta nauraa. Kotirinnan roolihahmon Inka Haapalan tarina ei saanut sarjalle tyypillistä dramaattista päätöstä, vaan tämä lähti Pohjois-Suomeen opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Paluuta rooliin ei ole Kotirinnalle tarjottu, mutta periaatteessa se voisi olla mahdollista. – Toki 17-vuotiasta Inkaa esittäessäni olin melkein 30. Kotirinnasta tuli paluumuuttaja nelikymppisenä, kun hän aloitti tuottajan opinnot Turun humanistisessa ammattikorkeakoulussa vuonna 2016. –?Vanhempani asuvat Halikossa, ja lapsen kannalta oli kivaa, että isovanhemmat ovat lähellä. Kotiseutu tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Kun Helinä Rinne kuuli Kotirinnan paluusta, opettajasta ja oppilaasta tuli työpari. Kotirinta pääsi ohjaamaan Armfeltin koulun Mamma Miau -musikaalia, johon Rinne harjoitutti musiikit. Onnistuneet projektit poikivat lisää töitä. Pian Kotirinta sai paikan Salon kansalaisopiston teatterikoulun opettajana. Hän opastaa alakouluikäisiä löytämään saman teatteri-ilmaisun kipinän, jonka itsekin aikanaan löysi. Samantyyppistä työtä Kotirinta tekee myös Helsingissä Shed-säätiön tuottajana. Monimuotoisuutta korostava musiikkiteatteri tuottaa nuorten tekijöiden voimin näytelmiä Pasilassa samalle näyttämölle, jossa Kotirinta itse näytteli FireKid-musikaalissa. –?Mukana on nuoria, joilla on erilaisia haasteita. Ammattilaiset ohjaavat heitä, ja Helsingin Kaupunginteatteri tarjoaa puitteet. Mukana on myös aina yksi kaupunginteatterin näyttelijöistä. Kesäteattereissa Kotirinta on ohjannut vuosia. Tuotannoista lempilapsi on viimekesäinen Kirakan Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi. Sinikka ja Tiina Nopolan kirjat ovat Kotirinnan suosikkeja. Tänä keväänä säät ovat suosineet harjoituskautta Somerniemellä, mutta joskus ohjaajan asusteena on ollut toppatakki. – Olen ohjatessani flow-tilassa, ohjaaminen vie mukanaan. En muista syödä enkä juoda, en tunne kylmyyttä enkä väsymystä. Kesäteatterin ohjaaminen on kestävyyslaji: täytyy olla tietyllä tavalla hullu, että nauttii säiden armolla olemisesta. Kotirinta kertoo rakastavansa musikaaleja ja lastenteatteria. Häntä kiinnostaa myös vakavampi, yhteiskunnallisesti kantaaottava teatteri. –?Toivottavasti joskus löytyy sopiva ryhmä, jolle voin ohjata Vaginamonologit. En ole koskaan esittänyt sitä, mutta olen treenannut tekstiä näyttelijänä. Ennen Perinnön ensi-iltaa Kotirinta vetäytyy juhannuksen viettoon mökille Mathildedaliin. Kesälomalla Kotirinta käy katsomassa teatteria, mutta muutoin hänen kalenterinsa näyttää poikkeukselliselta. Se on tyhjä. –?Nautimme tyttären kanssa Suomen kesästä. Kun kalenteri on todella täynnä koko vuoden, en halua lomalla aikataulutettua elämää. Saija-Reetta Kotirinta: Ennen ensi-iltaa elän näytelmää 24 tuntia vuorokaudessa. Ujo muskarilainen kasvoi teatterin moniosaajaksi MONESSA MUKANA Saija-Reetta Kotirinta uu u Halikkolaislähtöinen näyttelijä, ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja. uu u Ohjaa Somerniemen Musiikkiteatterin Perintö-näytelmän, jonka ensi-ilta on 28. kesäkuuta. uu u Laulaa SwingingMamaslauluyhtyeessä, joka vie kesällä Soiva satukirja -esityksen Salon kirjastoihin. uu u SwingingMamas esiintyy 31.8. Salon Taiteiden Yässä yhdessä Steppileidien kanssa ja 15.9. Kivassa Piazza Brassin ja Antti Sarpilan kanssa. uu u Näyttelee heinä-elokuussa Kangasalla Suomen Musiikkiteatterin Muukalaisia yössä -musikaalissa, joka kertoo Frank Sinatrasta. uu u Syksyllä Muskan roolissa Suomen Musiikkiteatterin Badding-musikaali Paratiisissa. uu u Käsikirjoittanut Leticia-kuorolle Nää maat -musiikkivideon, jota kuvataan ensi kesästä talveen. uu u Salon kaupunginvaltuuston jäsen, vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja sekä rakennusja ympäristölautakunnan jäsen virallisella nimellään Saija-Reetta Puopolo. S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Saija-Reetta Kotirinnan kesään kuuluu kesäteatteri. Tänä vuonna hän ohjaa Somerniemen Musiikkiteatterin Perintö-musiikkinäytelmän, jossa soivat Hectorin kappaleet.
6 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 SUVILEHTI Tommi Aitio –?Värit ja valot ovat tärkeitä, sanoo kokenut salolainen tivoliyrittäjä Christer Persson. Hän kertoo eräästä Christer’s Tivolin karusellista, josta odotettiin suuria. Kävi kuitenkin niin, että debyyttikaudellaan karuselli söi enemmän kuin tienasi. Seuraavaksi kesäksi Persson vuokrasi laitteen Tivoli Sariolalle, ja kun se syksyllä palautui omistajalleen, laite oli kolhiintunut ja uuden maalipinnan tarpeessa. Persson maalasi tummasävyisen karusellin kirkkaanväriseksi ja asensi siihen nykyaikaiset vilkkuvalot. Ja miten kävikään? Seuraavana kesänä samainen karuselli oli Christer’s Tivolin menestyslaite. Tälle kaudelle uuden olemuksen on saanut tivolin pienimpien vieraiden suosikkilaite Satukaruselli. –?Aikaisemmin siinä oli aisa ja sitä vedettiin auton perässä, mutta laitteen puinen alusta oli lahonnut ja päätin asentaa karusellin siirtolavan päälle, Christer Persson kertoo. Satukarusellin veikeät eläinhahmot, tivolikielellä ”lullat”, joiden päällä asiakkaat istuvat, saivat Päivi Perssonin hellässä käsittelyssä uuden maalipinnan. On kirahvia ja pupujussia ja kamelikin löytyy. –?Vielä pitäisi keksiä, kuinka maalaan tämän, Päivi Persson sanoo ja näyttää vielä pohjamaalissa olevaa pikkuista kilpa-autoa. Ennen se oli maalattu Amerikan tähtilipuksi, tänä kesänä sen pinnassa on jotain muuta. Perssonin pariskuntaa voi huoletta tituleerata tivolibisneksen veteraaneiksi. Ruotsalaissyntyinen Christer Persson aloitti tivolimiehenä maineikkaassa Skogh’s Tivolissa Ruotsissa jo 1960-luvulla, tuli Suomeen seuraavan vuosikymmenen alussa – ja rakastui salolaiseen tyttöön. Omaa Christer’s Tivoliaan he ovat pyörittäneet 1990-luvulta alkaen. Talvella lomaillaan, keväällä kunnostetaan laitteita ja kesät kierretään ympäri Suomea. –?Viimeistään maaliskuussa alkaa jo jalka vipattamaan, että koska päästään lähtemään kiertueelle, kertoo Päivi Persson. Tivoli pystytetään, sitä pyöritetään ja se puretaan kolmen hengen voimin. Perssonin perheen ulkopuolisia työntekijöitä ei Christer’s Tivolissa ole, eikä sellaisia kovin helposti kuulemma löytäisi vaikka haluaisikin: –?Eräs kokenut roudari jäi koronakesän ajaksi kotiin terassille grillaamaan, eikä koskaan enää palannut tivolityöhön, Christer Persson kertoo. Viime vuodet Perssonien tivoli on kiertänyt Kansainvälisten suurmarkkinoiden matkassa kirjaimellisesti Suomea päästä päähän – Rovaniemeltä Tammisaareen. –?Itse olen ollut Tammisaaren syysmarkkinoilla mukana joka syksy yksivuotiaasta alkaen. Vain koronavuosi jäi väliin, kertoo toisen polven tivolimies Patrik Persson, jonka vastuulla on Christer’s Tivolin isoin laite Beach Party. Suomalaista tivolibisnestä hallitsee kaksi isoa toimijaa: Suomen Tivoli sekä Salon syysmarkkinoilta tuttu Tivoli Sariola. Niiden kiertue kattaa kuitenkin vain pienen osan maata, sillä kumpikin jää kohdekaupunkiinsa usein pidemmäksi ajaksi siinä missä pikkutivolit vaihtavat paikkakuntaa viikoittain. –?Tämän kesän kiertue alkoi vappuna Vantaan Tikkurilasta ja päättyy lokakuussa Tampereelle. Käymme kesän aikana 21 eri paikassa, kertoo Christer Persson. –?Ja kesän kiertueen jälkeen hyppäämme henkilöautoon ja ajelemme kaksi viikkoa ympäri Eurooppaa, sanoo Päivi Persson. Christer’s Tivolin markkinarako on löytynyt, sillä isommat alan yrittäjät jättävät väliin monia yllättävän suuriakin kaupunkeja, kuten Kotkan. Salolaistivolin etuna on myös sen kompakti koko, sillä koko huvipuisto mahtuu tarvittaessa vaikka 30 x 30 metrin laajuiselle alueelle, laskee Christer Persson. Koko oli ratkaiseva tekijä myös Beach Party -kieputtimen hankinnassa. –?Se on engelsmannien valmistama ja suunniteltu mahtumaan vaikka kadulle, sillä sen syvyys on vain viisi metriä. Entä mikä pitää tivoliperheen tien päällä vuosikymmenestä toiseen? –?Ne ovat uskomattomia hetkiä, kun joku karusellissa monta kierrosta ajanut lapsi tulee lopuksi halaamaan, kertoo Päivi Persson. –?Lasten kanssa pärjää aina, mutta aikuisten kanssa voi joskus olla haastavampaa, Christer Persson sanoo. Vaikka arkinen tivolityö säilyy vuodesta ja kaupungista toiseen samana, joka päivä tulee Christer Perssonin mukaan vastaan myös jotain uutta – jos ei muuta niin uudet asiakkaat. –?Tivoli on elämäntapa. Minulla se on varmasti vähän myös geeneissä, sillä isäni ja äitini olivat kumpikin reissusukua. Salolainen tivoli kiertää suven aikana koko Suomen Rovaniemeä myöten. Nuorten asiakkaiden palaute kannustaa tivoliperhettä jatkamaan. ”Lasten kanssa pärjää aina” Christer ja Päivi Perssonille Suomen kiertäminen tivolin kanssa on paitsi ammatti myös elämäntapa. Tivolilaisille kesäloma koittaa lokakuussa, kun pitkä kesäkiertue päättyy. K U V A T : S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Christer’s Tivoli on Perssonien perheyritys, jossa toista sukupolvea edustava Patrik Persson (vas.) on pikku hiljaa ottamassa vetovastuuta vanhemmiltaan Päivi ja Christer Perssonilta. ?”Tivoli on elämäntapa.” Christer Persson Christer’s Tivolin satukaruselli hauskoine eläinhahmoineen kuuluu pienimpien tivolivieraiden suosikkeihin.
TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 | SALON SEUDUN SANOMAT 7
8 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 SUVILEHTI Arja Maunuksela Perttelin kirkon vieressä sijaitseva Kärrin rustholli kutsuu kesäsunnuntaisin kävijöitä taidegalleria-kahvilaan yli satavuotiaaseen väentupaan. Pihan toisella puolella kohoaa päärakennus, jonka seinästä voi nähdä, että remontti jatkuu vielä. Näyttävä rakennus on kuitenkin jo lähes palannut vanhaan loistoonsa – tai saanut siitä uuden version. Sofia Maleike-Ruohola oli aina rakastanut vanhoja taloja ja haaveillut omasta kartanosta. Kun hän alkoi etsiä yhteistä kotia historiaa harrastavan Esa Ruoholan kanssa, lääkäripariskunta päätyi tänne. – Olimme ihan tyhmiä talonostajia, Maleike-Ruohola toteaa hymyillen. – Sillä aikaa kun odotimme että kauppakirjat allekirjoitetaan, emme teettäneet rakennetarkastusta vaan menimme kirjastoon ja luimme kaiken, mitä löysimme talon historiasta. Onneksi ei kuitenkaan käynyt hullummin, vain katossa oli lahovaurioita. Kaupat tehtiin vuoden 2010 tammikuussa. Ensimmäisenä vuonna tehtiin katon lisäksi sisälle asuttavat olot, esimerkiksi vuotaneet lämpöpatterit vaihdettiin. – Muutimme keskeneräiseen taloon. Nyt ajattelen, että vielä 10 vuotta, ja sitten kaikki alkaa olla kunnossa. Remontissa pariskunta on tehnyt paljon itse. Maleike-Ruohola on innokkaampi nikkaroija, mutta sanoo, että yhdessä he ovat hyvä tiimi. – Olen esimerkiksi kunnostanut ikkunoita ja tehnyt ikkunanpokiin karmit. Olemme ostaneet tänne muualta vanhoja ikkunoita, sillä talossa oli 1950-luvun ikkunat. Näin rakennuksen ulkoasua on palautettu lähemmäs 1800-luvun tyyliä, eli sitä aikaa kun talo siirrettiin tähän. Maleike-Ruohola ja Ruohola halusivat historiaa, ja sitä Kärrillä todella riittää. Kärri on yksi Perttelin kantatiloista, jotka ovat olleet olemassa maakirjojen alusta 1540-luvulta lähtien. Se on ollut myös rustholli eli ratsutila, joka maksoi veronsa pitämällä ratsumiestä ja hevosta kruunun palveluksessa. Vuonna 1787 Kaivolassa tehtiin isojako, jossa rakennukset siirtyivät ryhmäkylästä omien maidensa keskelle. Kärrin talo siirrettiin todennäköisesti vasta 1800-luvun puolella, ja samalla sitä laajennettiin. – Yhdessä huoneessa on alkuperäisiä kattomaalauksia, mutta kattolaudat oli täällä koottu väärään järjestykseen. Esa lapioi purut pois niiden päältä, irrotimme laudat ja kokosimme palapelin uudelleen, Maleike-Ruohola kertoo. 1800-luvulla Kärrin isännät toimivat Perttelin kirkonisäntinä eli hoitivat seurakunnan talouteen kuuluvia asioita. Kun kirkon viereinen hautausmaa kävi liian pieneksi, Juha Lietzén-Kärri luovutti vuonna 1822 lisämaata sillä ehdolla, että Kärrin isäntäväelle taattiin ikuisiksi ajoiksi ilmaiset hautapaikat. Vielä Kärrin tilaa vanhemmasta ajasta kertoo viimekesäinen löytö. Esa Ruoholan haaveena oli ollut tehdä joskus arkeologinen löytö, ja se toteutui omalla pihalla, kun maalämpökaivannon hiekkakasasta tuli vastaan 1100-luvun miekka. Arkeologi Juha Ruohosen tutkimuksissa kaivannosta löytyi kalmiston paikka. Talteen otettiin noin 60 esinettä, muun muassa helavyön osia sekä puukko, jonka nahkainen tuppi oli poikkeuksellisesti säilynyt. Sisäpuolelta talo oli ostettaessa paljolti 1950-lukua. Nyt sisustus vie parinsadan vuoden takaiseen tunnelmaan, vaikka nykyajan mukavuuksista ei ole tingitty. Keittiössä tekniikka kätkeytyy puisten kaapinovien taakse. Sofia Maleike-Ruoholalle oli tärkeä oivallus, että hän voi itse toteuttaa unelmiensa kartanon tyylin. – Kerran museokäynnillä tajusin, että pellavakangasta, nupinauloja, pellavaöljymaaleja ja muita tarvikkeita saa edelleen ja voin tehdä mitä haluan, kukaan ei pakota tekemään 2000-luvun sisustusta. Ideasta on seurannut lukemattomia työtunteja seinämaalausten parissa. Eteisessä ja vaaleanpunaisessa huoneessa ne ovat valmiit. Salissa työ on vielä kesken, mutta sielläkin seinät jo jakautuvat kenttiin 1700ja 1800-lukujen vaihteen kustavilaisen tyylin mukaisesti. – Kustavilaisuuteen kuuluu peilikuvasymmetria, joka luo harmoniaa. Myös väreistä olen pyrkinyt tekemään harmoniset. Aina kun tulen jostain maailmalta kotiin, minulle tulee rauhallinen ja levollinen olo. Maleike-Ruohola on harkinnut värisävyt tarkkaan ja sekoittanut maalit itse. – Joka huoneessa on eri pääväri, mutta niissä on sama valööri, eli ne on yhtä vaaleita. Silloin tunnelma pysyy yhtenäisenä, kun mennään huoneesta toiseen. Koristemaalauksien tekemisestä ja remontoinnista tuli Sofia Maleike-Ruoholalle henkireikä töiden keskelle. Hallinnollisessa työssä Kelan ylilääkärinä hän oli alkanut ajatella, että elämässä pitäisi olla muutakin kuin byrokratiaa. Sofia Maleike-Ruohola ja Esa Ruohola kunnostivat kodikseen Kärrin rusthollin. Muinaisia aarteita kätkeneessä pihapiirissä toimii taidegalleria. Koristemaalaukset vievät menneen ajan tunnelmaan Kohdakkain olevista oviaukoista avautuu näkymä läpi talon. Sofia Maleike-Ruohola ja lyhytkarvainen saksanseisoja Diana ovat salin ja vaaleanpunaisen huoneen välisellä ovella. K U V A T : S S S / A N N A K O R P I A H O Sofia Maleike-Ruohola on maalannut itse talon kauniit seinämaalaukset. Eteisen sävy on sininen.
TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 | SALON SEUDUN SANOMAT 9 Hän oli lapsesta asti maalannut ja soittanut viulua, ja lopulta tuntui olevan aika keskittyä päätoimisesti taiteeseen. – Menin taidekouluun Lohjan Kanneljärven opistolle. Se oli hauska kokemus, kun perjantaina olin vielä ylilääkäri ja maanantaina opiskelijana peruskoulun päättäneiden kanssa. En ole katunut kertaakaan. Nyt on sellainen olo, että elän oman näköistäni elämää. Maleike-Ruohola tekee monipuolisesti sekä omaa vapaata taidettaan että tarkasti näköisiä muotokuvia tilauksesta. – Edellisessä ammatissani olin vaitiolovelvollinen, mutta tässä voin laittaa ihmisen tarinoita kuvaan, se on hienoa muotokuvien tekemisessä. Oman gallerian pito on hänelle tärkeä osa työtä taiteen parissa. Näyttelypaikaksi ja kahvilaksi on kunnostettu väentupa, jossa Kärrin piiat ja rengit ennen asuivat. Taiteilijat galleriaan hän valitsee fiilispohjalta, niin että kävijälle on katsottavaa moneen makuun. – Olen sosiaalinen, ja tässä saan yhdistettyä sen että teen kuvia ja kommunikoin ihmisten kanssa. On kiva kun ihmiset tulevat kahvikupilliselle, vaihtavat jonkun sanan, tapaavat ehkä tuttujaan ja nauttivat miljööstä. Kärrin rusthollin galleria, Liipolantie 17, avoinna kesäsunnuntaisin 12.8. asti klo 12–15. Muina aikoina ryhmille tilauksesta. Kärrin galleriassa kohtaavat vanhan ajan miljöö ja uusi taide. Suvi Toivoniemen maalauksen nimi on Bad hair day. Talon toinen julkisivu alkaa olla valmis. Nikkaroinnista pitävä Sofia Maleike-Ruohola on kunnostanut vanhoja ikkunoita. Salin kustavilaistyylinen sohvakalusto oli edullinen löytö Aarresaaresta. Kehyksissä on Sofia Maleike-Ruoholan maalaus. Kaakeliuuni on Andsténin tehtaan uusrenessanssimalli 1800-luvulta. Alkuperäisestä seinämaalauksesta säilynyt kohta näkyy vaaleanpunaisessa huoneessa. Kattomaalaus on alkuperäinen 1700-luvulta. AVOINNA Arkisin klo 10-18, lauantaina klo 10-14 FORSSA Aleksinkatu 1 03 435 6570 SOMERO , Knuutilantie 1 p. 02 722 1277 FORSSA, Aleksinkatu 1 p. 03 435 6570 Aukioloajat: Arkisin 10-18, La 10-14 MYYMÄLÄT TÄYNNÄ TARJOUKSIA. TÄSTÄ PUHUTAAN VIELÄ PITKÄÄN!!! BLACK FRIDAY NÄITÄ EI RIITÄ KAIKILLE! Admiral vitriini 60x43x190 koottuna 99.(norm. 652,-) Lily lipastot KAIKKI KOOT 10.Sähköpöytä 120x80 299.Koulutuoli kaasujousella 10.Laadukas Moottorisänky 90x200 499.Petauspatja alk. 69,Acazia sohvapöytä 60x60 25.Somero 02-722 1277, Knuutilantie 1 forSSa 03-435 6570, Aleksinkatu 1 avoinna Arkisin klo 10–18, lauantaina klo 10–14 OXFORD 3 + 2 sohvat kulutuspinnat aitoa nahkaa, taustat keinonahkaa. 3 istuttava: l 208, s 93, k 93. 2 istuttava: l 171, s 93, k 93. värit: musta, valkoinen sensus viscO moottorisänky 90 x 200 memoryvaahto petauspatja 10cm, jossa 4cm memory soft ja 6cm memory medium vaah 1250,999,langatOn sääDin SOMERO Knuutilantie 1 02 722 1277 Nautitaan kesästä! 130,taPiO tuOli 318,saMi MäntYlaveRi sis. vuodevaateltk, harmaa, valk., ant.petsi. Taittopatjasarja myydään erikseen alk. 179,KataRiina Keinu Katto 590,790,KOtiMaiset Kalusteet siRi RunKOsänKY 120x200 sis. petauspatjan ja jalat RiiPPuKeinu lunD MäntYPenKKi Kuvan malli 399,(546,-) 29,tYYnY 50x60 cm ja PeittO 150x200 cm setti 399,Maksaa voi myös joustavalla rahoituksella harmaa ja valk. pit. 139 cm 179,280,alk. YLI 400 e TOIMITUKSET RAHTIVAPAASTI SUUNTAKUORMINA 299,isO-iivaRi PÖYtä Ø 140/121 cm (19,90) 16,90 (42,90) 32,90 Kotimainen kultainen lyyra, kierrätyskullasta 2020-00016, 2020-00005 Kullattu hopeinen lyyra 3210-10034 (445,-) 369,Uutuus! Timanttisormus 0,06ct, leveys 1,5mm 2560-14682 (229,-) 179,Uutuus! Focus Smart älysormus 4300-10002, 4300-10003 69,Wire kaulakoru 50+5 cm, 35x20mm 4450-15305 69,Wire rannekoru 19,5 cm + 25mm, 11x30 mm 4460-90156 Vain Timanttisilta (79,-) 69,Uutuus! Kultainen zirkonia ristiriipus 16x9 mm 1160-11484, ilman ketjua (79,-) 69,Toive hopeinen ristiriipus 25x14 mm ja ketju 50 cm 3499-20230 Titaani pohjainen materiaali. Ominaisuudet mm. aktiivisuuden, sykkeen, unen, happisaturaation, stressin, sykeväli vaihtelun, veren glukoosin ja kunto tilan mittaus. Langaton lataus, toimii latauksella noin 7 päivää. Vaatii Androidtai iOSpuhelimen. Kesän parhaat lahjat SALO: Kello ja Kulta Jokinen, Turuntie 13, ark. 9-17 Kello ja Kulta Plaza: ark. 9-19, la 9-17, su 12-16, www.kellojokinen.fi OSTAMME KULTAA
10 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 SUVILEHTI Jyrkänteet kutsuvat Tuomo Kesäläinen Laajojen peltolakeuksien reunalla kohoava Toravuori on hiljentävä näky. Vaikuttava seinämä nousee korkeuksiin Salosta Tammisaareen johtavan kantatien 52 varrella, noin kolmen kilometrin päässä Salon keskustasta. Erityisesti keväisin, kun aurinko alkaa lämmittää kalliota ja linnut virittelevät keväisiä konserttejaan, kallioseinämän juurella alkaa kuhista, kun kiipeilijät virittelevät varusteitaan ja valmistautuvat kohtaamaan kalliomassiivin tarjoamat haasteet. Jyrkänteistä löytyy yhteensä 25 eritasoista kiipeilyreittiä. –?Toravuori on salolaisen kiipeilyn näyteikkuna, toteaa turkulainen kiipeilijäkonkari Olli-Petteri Manni. –?Harvoin kiipeilykalliot sijaitsevat näin näkyvällä paikalla, mutta täällä ohikulkijat pääsevät usein näkemään kiipeilijöitä. Kallion raoista kasvavat kauniit saniaistupsut, suurempien rakojen perällä sammalet hohtavat vihreyttään ja kalliohyllyillä sinnittelevät käkkyräiset männyt. Kiipeillessä pääsee kosketuksiin luonnon kanssa ainutlaatuisella tavalla. Upeiden luontoelämysten ja fyysisyyden lisäksi kiipeily tarjoaa myös henkisiä haasteita ja vaatii ongelmanratkaisukykyä. Luonnonympäristössä koetun onnistumisentunteen ja jännityksen aiheuttama adrenaliini ja endorfiiniryöppy synnyttävät ikimuistoisia elämyksiä. Yksi Toravuoren kiipeilykallion suurista eduista on sen nopea kuivuminen. Avaralla ja aurinkoisella paikalla kohoava seinämä kuivuu talven ja sadepäivien jäljiltä ensimmäisten kallioiden joukossa kiipeilykuntoon. Kallion kuivuminen on erittäin tärkeää, sillä kiipeily on täysin kitkariippuvainen laji. Märillä ja likaisilla kallioilla kiipeily ei onnistu. Kallioiden kuivuus ja otteiden puhtaus on myös turvallisuuskysymys. –?Korkeilla reiteillä kiipeillessä turvallisuus on ensisijaisen tärkeää, Manni muistuttaa. –?Kiipeilyssä turvallisuus tulee oikeanlaisten varusteiden, niiden tuntemisen sekä luotettavan varmistuskaverin kautta. Kliiniseen sisäkiipeilyyn verrattuna luonnonreitit tarjoavat enemmän paitsi haasteita myös mahdollisuuksia. Kiipeilyn perusvarusteisiin kuuluvat kiipeilykengät, valjaat, varmistusköydet sekä erilaiset jatkot, sulkurenkaat ja nauhalenkit eli slingit. Ilman oikeanlaisia varusteita ja perustaitoja kallioille suuntaaminen voi johtaa vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan. –?Jotta saa sopivat ja omaan käyttöön oikeanlaiset varusteet, ei niitä kannata hankkia nettikaupasta sokkona, vaan ne on hyvä valita asiantuntevan myyjän kanssa alan liikkeessä, Manni neuvoo. Yli 30 vuotta kiipeilyä harrastanut Manni on suomalaisen kalliokiipeilyn kovimpia puurtajia. Mies on kellistänyt monet Suomen vaikeimmista kiipeilyreiteistä sekä avannut satoja uusia, eritasoisia reittejä omaksi ja muiden kiipeilijöiden iloksi. Myös Toravuorelta ja monilta muilta Salon seudun kiipeilykallioilta löytyy runsaasti Mannin avaamia kiipeilyreittejä. Salosta löytyvät korkeat kiipeilykalliot, joita esimerkiksi Turun seutu ei tarjoa. Siksi seudun kalliot ovat paikallisten kiipeilijöiden lisäksi myös Turusta ja pääkaupunkiseudulta saapuvien kiipeilijöiden suosiossa. Kalliokiipeilystä voisi tulevina vuosina kehittyä jopa uusi valttikortti seudun matkailulle. –?Kiipeilyn potentiaalia ei vielä oikein osata hyödyntää matkailussa, Manni harmittelee. –?Esimerkiksi Keski-Euroopassa on kokonaisia kyliä, joiden matkailu perustuu pääasiassa kiipeilyyn. Myös Salon seudulla ja koko Suomessa kiipeilyä voisi ja kannattaisi hyödyntää matkailussa paljon enemmän. Ahvenanmaa on tästä erinomainen esimerkki. Alkuun saarella suhtauduttiin kiipeilijöihin varauksella, mutta nykyisin kiipeilijät pidentävät monen yrittäjän kautta merkittävästi ja juuri keväisin ja syksyisin, kun muu matkailu on hiljentynyt. Salossa sijaitsee maakunnan komeimpia kiipeilykallioita. KIIPEILY EI SAA HÄIRITÄ Missä saa kiipeillä? uu u Valmiilla kiipeilyreiteillä saa kiipeillä vapaasti kuka tahansa. uu u Uusien reittien avaamiseen ja pysyvien varmistuspisteiden kiinnittämiseen kallioon vaaditaan aina maanomistajan suostumus. uu u Kiipeilijä saa puhdistaa kallion roskasta ja irtaimesta aineesta, mutta puiden kaatamiseen sekä sammalen, jäkälien ja kasvien poistamiseen reitiltä vaaditaan maanomistajan lupa. uu u Kiipeily ei saa aiheuttaa häiriötä alueen asukkaille tai eläimille. uu u Esimerkiksi Salon Meisalan kiipeilykallion alueella on pesinyt useana vuotena huuhkaja ja kiipeilyä on rajoitettu pesintäkauden ajaksi. uu u Kiipeilyreiteistä on julkaistu useita kirjoja, kuten Kiipeilyreitit Lounais-Suomi (Suomen kiipeilyliitto ry) ja Turun bouldertopo (Bouldertehdas). MIKÄ LAJI? Monipuolinen ulkoiluharrastus uu u Kiipeily on lähes jokaiselle sopiva harrastus, jonka voi aloittaa ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. uu u Kiipeily voi olla kuntoilua, kilpaurheilua tai luonnossa harrastamista. uu u Kiipeilyllä on extremelajin maine, kiipeilyssä vakavat loukkaantumiset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. uu u Suomessa ulkona harrastettavia kiipeilylajeja ovat boulderointi, köysikiipeily ja jääkiipeily. uu u Kiipeilyreitin vaikeuteen vaikuttavat kallionprofiilin jyrkkyys, otteiden muoto, koko ja välimatka otteiden välillä. uu u Laji kehittää koko vartalon voimaa ja hallintaa, notkeutta, ketteryyttä ja rohkeutta. uu u Lajin aloittajan kannattaa käydä kiipeilyseuran tai kiipeilyhallin järjestämä alkeiskurssi, jossa opitaan turvalliset toimintatavat ja välineiden oikea käyttö. Lisätietoja: Lounais-Suomen kiipeilykerho Kruxi ry, Suomen Kiipeilyliitto, Bouldertehdas, Kiipeilykeskus K2 Varusteissa kannattaa panostaa laatuun, sillä ne varmistavat kiipeilijän turvallisuuden.
TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 | SALON SEUDUN SANOMAT 11 ILMALÄMPÖ/JÄÄHDYTYS Maksimoi mukavuus ja nauti! Lämmittää ja jäähdyttää asuinja liiketilat tehokkaasti ja hyvällä hyötysuhteella. Ilmalämpöpumput asennettuna alk. 1.590 € AURINKOENERGIA Ympäristöystävällistä aurinkoenergiaa ilman haitallisia päästöjä! Aurinkopaneelit asennettuna alk. 4.990 € (4,05 kWp-järjestelmä) SÄHKÖAUTON LATAUS Älykäs sähköauton latausasema BENY sopii yhteen kaikkien aurinkosähköjärjestelmien sekä ladattavien autojen kanssa. Autolaturit asennettuna alk. 1.490 € ILMALÄMPÖ • MAALÄMPÖ • ILMAVESILÄMPÖ AURINKOENERGIA • AUTOLATAUS SALO: Liikekeskus Valuri, Kaakelitehtaankatu 2, 24260 Salo Avoinna ma–pe 8–16 • puh. 02-727 5700 • www.energiatalo.fi KAARINA: Kärrykatu 8, 20780 Kaarina • puh. 044 512 3456 • Avoinna ma–pe 9–16 OSTA NYT! Saat 6 kk koroto nta ja kuluto nta maksu aikaa. Viilentävät / Lämmittävät ilmalämpöpumput kaikenkokoisiin tiloihin asennettuna alkaen AsennuSSuomi Ilmalämpöpumput myynti@asennussuomi. Myynti, asennus ja huolto Puh. 041 311 5810 Rahoitus mahdolli suus! Jopa 12kk korotonta maksuai kaa! Puhdista sisäilmaa ja varmista nykyisen pumpun täydellinen toimivuus helteillä. Desinfiointipesu 200€ ! 1390 e www.asennussuomi.fi K U V A T : T U O M O K E S Ä L Ä I N E N Toravuori sijaitsee vain kolmen kilometrin päässä Salon keskustasta. Kiipeämässä Olli-Petteri Manni. Löydät meidät myös Facebookista Tutustu verkkosivuihimme www.kone-ruuskanen.fi • Verkkokauppa avoinna 24/7 Avoinna ark. 8.30-17.00 la 10.00-13.00 Husqvarna LB146i AKKURUOHONLEIKKURI Husqvarna TC112 KERÄÄVÄ AJOLEIKKURI Honda UMK435 nelitahtinen RAIVAUSSAHA Husqvarna TF335 PUUTARHAJYRSIN hinta sisältää Bli20 akkun ja QC80 laturin TARJOUS 499 € TARJOUS 599 € sh. 709,Työkäsineet ??????????? alk. 4,Ruohoterä 225 mm / 20 mm ?????????????????? 5,Sahan aluskaukalo ???????????????? 15,Bahco raivaussahan terä 225 mm / 1” ?????????? 13,Moottorisahan kuljetuskaukalo ?????? 15,Ajoleikkurin akku 12 V 26 Ah lev? 12 cm, pit?19 cm, kork? 16,5 cm ??????????????????? 49,BLi10 2Ah akku ??????????????????????????????? 90,sh. 609,sh. 889,TARJOUS 2750 € sh. 2999,Kevyt ja ketterä 4 vuoden takuu! 1 kpl TARJOUS 799 € sh. 595 € Husqvarna 336FR MONITOIMIRAIVAUSSAHA Husqvarna Aspire R4 ROBOTTIRUOHONLEIKKURI hinta sis. puuja vesakkoterän, siimapään ja valjaat hoitaa 400 m 2 nurmikon sh. 959 € HELSINGINTIE 24, SALO PUH. 02-731 8466
12 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 SUVILEHTI Arja Maunuksela Majatalo Myötätuulen pihalla Someron Pitkäjärvellä on heti selvää, että on tultu oikeaan paikkaan. Pihalla seisoo useampi norsu, joista erikoisimman joku on rakentanut tynnyristä ja polkupyörästä. Ulkorakennuksen hyllyillä hämmästyttää tuhansien pienten elefanttien monimuotoisuus: lasia, keramiikkaa, kiveä, valkoista, värikästä, kimaltavaa. Traktorin penkillä istuu iso pehmonorsu nimeltään Santeri. Majatalon ja siellä toimivan Norsu Kahvilan omistaja OllaRiitta Mäkelä oli aina pitänyt norsuista, mutta tällaisesta paljoudesta hän ei vielä muutama vuosi sitten osannut edes haaveilla. – Omassa kokoelmassani oli noin tuhat norsua, kun avasin kahvilan kesällä 2021. Seuraavana vuonna sain 30 000 lisää testamenttilahjoituksena Auli Jyllenvuori-Mäkiseltä, jolla oli Willa Fantti Nastolassa. Jyllenvuori-Mäkisen sukulainen oli huomannut lehtijutun Someron Norsu Kahvilan perustamisesta. – Auli soitti että tuletko käymään, olisi mukava nähdä toinen norsuharrastaja. Toukokuussa 2022 Mäkelä sai viestin jossa kysyttiin, ottaisiko hän vastaan testamenttilahjoituksen. – Yllätyin ja tyhmästi sanoin heti, että totta kai. Aikaa meni ja ajattelin jo, että joku sukulainen haluaa ne. Lokakuussa tuli viesti, että norsut pitäisi hakea mahdollisimman pian. Seuraavien viikonloppujen pakkausja kuljetusurakassa OllaRiitta Mäkelälle alkoi valjeta, mihin hän oikein oli ryhtynyt. Nastolassa norsut olivat esillä 13 mökissä, ja Somerolla on seuraavaksi edessä lisätilojen rakennus, sillä nyt esille mahtuu vasta pieni osa. – Mutta ovathan nämä suloisia! Mäkelä ei osaa valita joukosta suosikkiaan. – Riippuu päivästä ja mielentilasta, mistä pidän eniten. Norsujen järjestely on kivaa. Niiden kanssa tulee vähän seurusteltua, huomaan että voi hyvänen aika, miten sinä olet siinä, mihin haluaisit mennä. Mistä kiinnostus norsuihin alun perin lähti? Mäkelä muistaa lapsena saadun vaaleanpunaisen muovinorsun ja Tarzan-elokuvien upeat norsut. – Norsu on niin hieno eläin, voimakas ja viisas. Se elää matriarkaalisessa yhteisössä, laumaa johtaa vanha naaras, joka tietää vesipaikat. Norsu hyökkää jos sitä ahdistetaan, mutta väistää muuten, se ei tuhoa vain siksi että se voi, Mäkelä kuvailee. Norsu tunnetaan myös onnen tuojana, ja siitä syystä puolestaan Auli Jyllenvuori-Mäkisen kokoelma sai alkunsa. Hän sai äidiltään kultaisen norsukorun, kun hänellä oli elämässään vastoinkäymisiä, ja sitten ystäviltään lisää norsuja – ja onni todella kääntyi paremmaksi. Olla-Riitta Mäkelä on huomannut, että norsut tulevat norsujen luokse. Kun tiedetään, että niitä on Somerolla, moni tuo lisää. Kokoelmassa on paljon norsuja seuduilta, joilla niitä elää, kuten Thaimaasta, Intiasta ja Sri Lankasta sekä Afrikan maista. Niitä on ehkä tuotu matkamuistoina, joita seuraava sukupolvi ei ole halunnut tai voinut säilyttää. Koristeaiheina norsuja on käytetty vaikka missä. Kahvilassa voi istua norsujalkaisen pöydän ääreen norsukahvikuppi kädessä ja katsoa aikaa norsuseinäkellosta. – Itse en ole niitä hankkimalla hankkinut, mutta olen kerännyt siten, että jos tarvitsen vaikka verhot, ostan sellaiset, joissa on norsuja. Yksi yllättävimmistä kokoelman materiaaleista on Somero-lehti. – Oinasjärven koulun oppilaat ovat tehneet sen 2014, ja Aulin täällä asuvalta sukulaiselta se oli päätynyt Nastolaan. Kun kävin siellä itse, se näkyi jossakin valokuvassani vahingossa, kuin etiäisenä siitä että norsut ovat Somerolle tulossa. Kahvilakauden alkaessa Mäkelä on pyyhkinyt pölyt pienimmistäkin norsuista strutsinsulkahuiskalla. Ja kun kesän kiireet hellittävät, tiedossa on mieluisa matka: – Menen tapaamaan ystävääni Etelä-Afrikkaan. Hänellä on siellä bed and breakfast ja omalla tontilla pieni norsulauma. Somerolaisen kahvilan elefanttien määrä moninkertaistui yllättäen. Testamentti toi 30 000 norsua Olla-Riitta Mäkelä on asetellut ulkorakennuksen hyllyille valtavasti norsuja, mutta vielä enemmän on toistaiseksi varastossa odottamassa tiloja. K U V A T : S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N – Norsu vain on niin hieno eläin! Olla-Riitta Mäkelä perustelee innostustaan. Tämä upeus on vastassa kahvilan pihalla. Somero-lehdestä tehty norsu on Oinasjärven koulun oppilaiden tekemä. Muovisia säästölipasnorsuja on monta väriä. Ne herättävät muistoja kävijöissä. Traktoritöissä ahkeroiva Santeri-norsu on monien lapsikävijöiden suosikki. Puiseen seinäkelloon on veistetty taidokkaasti norsuaihe. Norsu on yleinen koristeaihe, kuten näkyy purkkien kokoelmassa.
TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 | SALON SEUDUN SANOMAT 13 ELEKTRONIIKKAMUSEO.F I Astrum-keskus, Salorankatu 5–7, ovi 3, 24240 Salo. AIKUISET 6€, ALENNUSRYHMÄT 5€, ALLE 18-V. VAPAA. MEILLÄ KÄYVÄT MUSEOKORTTI, EPASSI JA SMARTUM. Avoinna 1.6.–31.8.: KE–PE 11–17 LA–SU 11–16 Suljettu 21.6.–23.6. ELEKTRONIIKKAMUSEO.F I Astrum-keskus, Salorankatu 5–7, ovi 3, 24240 Salo. AIKUISET 6€, ALENNUSRYHMÄT 5€, ALLE 18-V. VAPAA. MEILLÄ KÄYVÄT MUSEOKORTTI, EPASSI JA SMARTUM. Avoinna 1.6.–31.8.: KE–PE 11–17 LA–SU 11–16 Suljettu 21.6.–23.6. KATSO KESÄN NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT : SALOMUS.FI HALIKON MUSEO Kirkkorinne 7, Halikko 2.6.–4.8. TO–SU 11–17 KIIKALAN KOTISEUTUMUSEO Porvarinpolku 10, Kiikala 2.6.–25.8. SU 12–15 KREIVINMÄEN ULKOMUSEO Viurilantie 34, Halikko Avoinna aina ympäri vuoden. MERITALON MUSEO Moisionkatu 18, Salo 5.6.–25.8 KE–SU 11–17 PERNIÖN MUSEO Museotie 9, Perniö 5.6.–25.8. KE–SU 11–17 1.9.–31.12. SU 12–16 SUOMUSJÄRVEN KOTISEUTUMUSEO Karjalohjantie 161-2, Suomusjärvi 22.6.–4.8. LA–SU 11–14 TRÖMPERIN KESTIKIEVARI Vanha Turuntie 1326, Hajala 12.6.–4.8. KE–SU 11–17 Kaikkiin paikallismuseoihin on vapaa pääsy. AVOINNA Ti–pe 10–18, la–su 11–17 | Mariankatu 14, 24240 Salo www.salontaidemuseo.fi Galleria Sivuraide Eevi Rutanen – KODINHENGETÄR Tunne värinä 18.5.–1.9.2024 MARI RANTANEN Salon kesä täynnä elämyksiä Tutustu tapahtumiin, retkeilykohteisiin ja matkailupalveluihin sekä uuden lähiruokakartan tilamyymälöihin ja suoramyyntipaikkoihin. Jaa kokemuksesi #VisitSalo
14 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 SUVILEHTI Arja Maunuksela Isovanhempien mökki Kemiönsaaressa oli Jutta Heleniuksen lapsuuden kesäpaikka. Nyt hän on kesästä 2021 mökkeillyt Kemiönsaaressa jälleen, yhdessä miehensä Sami Heleniuksen kanssa. Mökki ei ole sama, mutta tunnelma on yhtä ihana. – Karkaamme tänne Helsingistä aina kun töiltä ehdimme, Jutta Helenius sanoo. Pariskunta tunnetaan tanssijoina ja tanssinopettajina muun muassa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta. Alalla työajat vaihtelevat projektien mukaan. Keskikesällä on kunnon loma, samoin usein joulun aikaan, kun taas loppukeväällä on erityisen kiireistä. – Oppilaillamme on kilpailuja, ja järjestämme kisoja itsekin. Teemme myös järjestötyötä, Sami on Tanssinopettajaliiton sihteeri ja parhaillaan kevätkokouksessa. Toukokuussa ei helposti löydy yhteistä hetkeä mökkeilyyn, mutta Jutta on ehtinyt paikalle yhtenä kauniina päivänä. Hän kantaa pöytään leipomansa sitruunakakun, joka osoittautuu herkulliseksi. – Opin karjalaiselta isoäidiltäni, että pitää laittaa seitsemää sorttia – tai ei nyt ihan niin monta. Hän oli minulle tosi läheinen, häärin pienenä hänen kanssaan keittiössä, ja sieltä on jäänyt perinne, että tykkään laittaa ruokaa. Halikossa syntynyt Jutta Helenius lähti 16-vuotiaana urheilulukioon Helsinkiin. Sami Helenius on kotoisin Kaarinasta, joten molemmille oli luonteva suunta alkaa etsiä mökkiä Helsingistä länteen. Kesäpaikan kaipuu tuli erityisesti korona-aikana. Paluuta isovanhempien mökille ei ollut, sillä se oli ollut vuokramökki, eikä tontti ollut myynnissä. – Se oli vaatimaton mökki ilman mukavuuksia, mutta upealla paikalla veden äärellä niemen kärjessä. Haaveilimme vastaavasta merenrannasta, mutta ystävien suosituksesta lähdimme kuitenkin tänne katsomaan kuivan maan paikkaa. Punainen pieni talo on rakennettu useammassa vaiheessa 1900-luvun alkukymmenillä. Vanhin osa on todennäköisesti keittiö, sitten on tehty olohuoneena nyt toimiva osa, ja sen jälkeen hirsitalo on saanut laudasta laajennukset, joissa on makuuhuone ja eteinen. Talo oli pitkään samalla suvulla. Sen jälkeen ehti ennen Heleniuksia olla yksi omistaja, joka oli remontoinut sisäpinnat. – Heti kun tulimme sisään, näimme että tämä on meidän tyylinen ja oloinen. Tajusimme myös, että ympärivuotisesti asuttava mökki sopisi vaihteleviin aikatauJutta ja Sami Helenius löysivät Kemiönsaaresta mökin, joka tuntui olevan heti kuin heille tarkoitettu. Tanssijoiden lomakeidas Heleniukset sisustavat mielellään vanhoilla huonekaluilla. Rauhallisesta kokonaisuudesta erottuvat punaiset yksityiskohdat, kuten olohuoneen nojatuoli. Pieni kesähuone vintissä on ensimmäinen Heleniusten itse tekemä remonttiprojekti. Pitkäaikaisen asukkaan mukaan nimetty ”Sylvin senkki” on ollut talossa noin 1930-luvulta. Jutta ja Sami Heleniuksen kevät on ollut kiireinen, ja he ehtivät harvoin yhtä aikaa mökilleen Kemiönsaareen. Yhteinen loma on edessä kesällä. K U V A T : S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O
luihimme. Tästä onkin tullut kakkoskoti. Alakerrassa kaikki oli valmista, mutta vintissä pariskunta on päässyt tekemään remonttia. Muuten rakentamattomassa tilassa oli makuuhuoneen yllä kesähuone, jossa haisi ummehtuneelta. – Avasimme 1970–80-luvulla tehdyt rakenteet, ja lastulevyjen taakse oli vedetty muovia, mikä ei ole vanhassa talossa hyvä. Otimme muovit pois ja uusimme pinnat ja eristeet. Kesähuone toimii nyt vierashuoneena, mutta vielä on suunnitelmissa muuttaa jyrkät vintin portaat helpommiksi. – Sami on täällä innostunut nikkaroimaan. Hän ei aiemmin ollut yhtään sellainen, että olisi tehnyt käsillään, mutta nyt hän on opetellut kaikenlaista. Helsingin-koti on kerrostalossa, joten on kiva, kun mökillä on myös piha. Onneksi sekin oli niin valmis, että puutarhanhoitoa on ollut helppo aloittaa: – Olen lähtenyt niin nollista, että olen lähettänyt kuvia biologianopettajaystävälleni ja kysellyt, onko tämä rikkaruoho. Sisustusta hallitsevat harmaan sävyt, joille tuovat kontrastia voimakkaan punaiset yksityiskohdat. Makuuhuoneen pönttöuuni oli edellisen omistajan jäljiltä tummanpunainen, ja nyt samaa sävyä on esimerkiksi nojatuolissa. Iso ruokapöytä on tehty vanhasta ovesta. Se oli Sami Heleniuksen idea, jonka ystävä toteutti. Pöydän pintana on lasilevy, jonka läpi näkyy peilioven muoto ja kulunut pinta. – Olemme aina pitäneet vanhasta, ja se on näkynyt meidän sisustuksessamme. Täällä on käytössä paljon vanhoja tavaroita ja huonekaluja, jotka Samin äiti on perinyt suvulta, Jutta Helenius kertoo. Vinyylilevysoitin takan vierellä on aktiivisessa käytössä. Se on Sami Heleniuksen isän vanha. – Sami on innostunut keräilemään vanhoja levyjä. Meillä on tullut tavaksi, että saunan jälkeen kuuntelemme vinyylejä. Niin tulee kuunneltua musiikkia kunnolla albumi kerrallaan, ja siinä on oma hauska soundi. Jutta Helenius määrittelee, että pariskunta on muusiikkimaultaan kaikkiruokainen. Tanssijoina he ovat tottuneet työskentelemään monenlaisen musiikin kanssa. – Levyiltä täällä soi jazzahtavaa poppia, ja vinyylien kulta-ajalta esimerkiksi Madonnaa ja Bruce Springsteeniä ja vanhempaakin, kuten Nat King Colea. Kyllä me välillä tanssimmekin. Heleniusten makuun osuneen tyylin lisäksi talo tuntuu juuri heille sopivalta historiansa vuoksi. – Tässä talossa on kuulemma tanssittu kahdet häät, vaikka tämä ei ole kovin iso. Tänne ovat kokoontuneet suku ja naapurit kylältä. On ollut ilahduttavaa kuulla, että täällä on ollut juhlia. Mekin tykkäämme kutsua väkeä ja pitää hauskaa täällä, ja on ihanaa jatkaa perinnettä. Ostaessa tietoa talon elämästä ei vielä ollut paljoa, mutta sitten pitkäaikaisen asukkaan Sylvin tyttäret tulivat käymään ja kertoivat muistojaan. Eräissäkin rapujuhlissa paikalle ilmestyi kissa, jolla oli häntä poikki. Se sai nimen Pekka Töpöhäntä ja jäi taloon asumaan. – Kun Sylvi muutti vanhainkotiin 2012, lapset eivät pystyneet pitämään taloa, mutta he ovat iloisia, että tästä pidetään huolta. Olohuoneessa historiasta muistuttaa vanha senkki, joka on nimetty Sylvin senkiksi. Se on ollut täällä tiettävästi ainakin 1930-luvulta, jolloin Sylvin isovanhemmat ostivat talon, ja se istuu hyvin nykyiseenkin sisustukseen. – Mitä kaikkea nämä seinät ovatkaan nähneet! Ja tästä on tullut meillekin tosi tärkeä paikka lyhyessä ajassa, Jutta Helenius sanoo. TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 | SALON SEUDUN SANOMAT 15 Ota yhteyttä: Johanna Vuorikoski p. 040 199 0409 Kotimainen hyvän hoivan hoivakoti Salossa. AVOIMET OVET Maanantaina 3.6.24 klo 15-17 Papinkuja 1, 24130 Salo Kaffepannu lämpimänä! Huhtihovin Hoivakodit huhtihovin_hoivakodit 98 % asiakkaistamme suosittelee Huhtihovia Jutta Heleniuksen vinkit Kemiönsaareen uu u Ölmosissa käymme uimarannalla, sinne on ihanaa mennä iltauinnille hellepäivinä. Se on pitkä luonnon hiekkaranta, jollaisia Suomessa ei ole paljon. Rannalta alkaa myös kaunis luontopolku. uu u Ullman’s Villassa Taalintehtaalla kannattaa käydä syömässä tai kahvilla. Taalintehtaan vierasvenesatama on meille pitkältä ajalta tuttu, sillä sieltä olemme käyneet ystäväpariskunnan kanssa purjehtimassa joka kesä. uu u Söderlångvikiin viemme usein vieraita. Amos Andersonille kuulunut kartano toimii museona, ja sen lisäksi miljöö on tosi kiva. uu u Kubussa eli Kulturhus Björkbodassa on paljon ohjelmaa ja hyvä liikuntasali. Olemme pitäneet siellä tanssikurssin, ja syksyllä on tulossa toinen kurssimme. Jutta Helenius puuhailee mielellään keittiössä. Edellinen omistaja oli remontoinut kaiken sopivasti, Heleniukset hankkivat vielä sävyihin sopivan jääkaapin. Makuuhuoneen ja olohuoneen välinen hirsiseinä on ennen laajennuksen tekoa ollut talon ulkoseinä. * suun ja hammasproteesien kuntotarkastus * kokoproteesit * pohjaukset * korjaukset * proteesien puhdistukset * hoitotuotteita Vastaanotolla ei palvelumaksua Erikoishammasteknikko Marko Rosendahl SALO Helsingintie 4 Asiantuntijasi hammasproteeseissa ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MARKO ROSENDAHL Ajanvaraus 02 733 7737 Myös nettiajanvaraus erikoishammasteknikkosalo.fi Runsas valikoima kesäkukkia myös hyötykasvien taimia Avoinna joka päivä klo 9-20 www.puutarhakoivunen.fi Ajo-ohje: Salosta 15 km, Somerolta 20 km Salo-Somero -tietä P. Eila 050 351 9387 Heli 040 733 3118 Hämeentie 24-30, 24240 Salo puh. 02 731 2300 • salonuusiapteekki.? Löydät meidät Salon K-Citymarketista! KESÄN AUKIOLOAJAT Kesäkuu MA-PE 9-18 ja LA 9-15 Heinäkuu MA-PE 9-17 ja LA 9-15 Elokuu MA-PE 9-18 ja LA 9-15 MÖKILLE MUKAAN MOVEXIA! 18 90 (vrt. 22,35 €) KESÄÄMPÄ RI
16 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 SUVILEHTI Jonna Saari Salon alueelta löytyy koko joukko poikkeuksellisen komeita retkikohteita, joihin tutustuminen on mainio tapa avartaa katsetta ja oppia lisää Salosta. Valitsemalla retken ajankohdaksi anivarhaisen kesäaamun, myöhäisen illan tai vaikka usvaisen sadepäivän voi monista luontokohteista tavoittaa maagisimmat tunnelmat. Mukavuudenhaluinen lähtee toki liikkeelle kauniina kesäpäivänä, ja sekin on erinomainen vaihtoehto. Esitellyistä paikoista ainoastaan Iso-Valkeelta löytyy laavu tulipaikkoineen. Muihin kohteisiin kannattaa ottaa sellaisenaan syötävät eväät tai hyödyntää ruokatermosta tai retkikeitintä, mikäli toiveena on evästellä retken aikana. Kaikki kohteet sijaitsevat myös kokonaan tai osittain luonnonsuojelualueilla, joilla lemmikit kulkevat poikkeuksetta hihnassa. Hyyppäränharjun luontopolulle lähtevä saa helposti hien pintaan. Reitti, jonka pysäköintialue opaskarttoineen löytyy Oinasjärventien varresta, on kuljettavissa 1,8 tai 2,3 kilometriä pitkänä versiona. Molemmat vaihtoehdot sisältävät jyrkkiä mäkiä ja saavat ehkä salolaisen ihmettelemään, löytyykö kaupungistamme tosiaan näin hurjia maastonmuotoja. Kultalähde on yksi VarsinaisSuomen merkittävimmistä lähteistä, ja se sijaitsee reitin varrella. Kristallinkirkas lampi läikehtii pyöreänä metsän sylissä. Pian sen jälkeen tuoksuva kuusikko avartuu ja muuttuu valoisaksi mäntykankaaksi, jossa silmä kantaa kauas. Kapea polku seurailee harjun harjanteita, ja suppakuopat ammottavat syvinä ja pyöreinä. Pörröinen kuntta pohjustaa metsää vehreänä mattona. Harjun laelle nouseminen on uroteko, ja ylhäällä puuston välistä pilkistää näköala etäälle horisonttiin. Polun maisemat tuovat mieleen Itä-Suomen syrjäseutujen erämaiset polut. Latokartanonkoski kuohuu Kiskonjoessa, ja sillä on putouskorkeutta kaikkiaan 16 metriä. Luontopolkuja alueella on yhteensä noin kahden kilometrin verran – rengasreitiltä erkanee muutamia umpiperiä. Portaita ja kaiteita on rakennettu estämään kulkijoiden kiirimistä alas koskeen. Kierros ylittää jokiuoman kohisevine koskineen kahdesti. Silloilla pysähtyminen ja kosken ihailu molempiin suuntiin on olennainen osa kohteen tarjoamaa elämystä. Kesällä jokiuomassa on vain vähän vettä, mutta vehreä luonto ja sammaleiset kivet maalaavat maisemasta eksoottisen. Muina vuodenaikoina vehreyttä on vähemmän, mutta vettä vastaavasti huomattavasti enemmän. Latokartanonkosken partaalla kohoava myllynraunio on ikoninen ja tunnistettava näky. Rakennelma on peräisin vuodelta 1805. Vaisakon maine kevätkukkaparatiisina on levinnyt laajalle, mutta kesän saapuessa lehto hiljenee. Juuri kesävehreällä sen tunnelma on kuitenkin vaikuttavin. Täyteen mittaansa kasvanut lehvästö sulkee auringonvalon taakseen päivänvarjon tavoin, ja alhaalla polkua kulkiessa on aina varjoisaa ja salaperäistä. Järkälemäiset puut, jollaisia ei usein näe, vievät huomion koollaan ja muodoillaan. Keskija loppukesällä Vaisakko on kuin vihreä katedraali, täysin oma maailmansa. Etenkin kesäiset aamuyöt ja myöhäiset illat tuovat Vaisakon taian esiin. Vaisakon pysäköintialueelle on viitoitus Lehtiniementien ja Palttatien risteyksestä. Pysäköintialueelta on 1,5 kilometrin kävely lehdon alueelle, missä reitti tekee 1,5 kilometriä pitkän kierroksen. Salon reitit vievät vehreään lehtoon, kosken kuohuihin ja lähteen rauhaan. Kotiseutuseikkailija löytää lähiluonnon parhaat palat NAPPAA VINKIT TALTEEN Nähtävää kesäksi uu u Aneriojärven lintutorni ja pitkokset Suomusjärvellä uu u Halikonlahden reitit uu u Hyyppäränharjun reitti Kiikalassa uu u Häntälänkosken luontopolku Halikossa uu u Kosken ruukki Perniössä uu u Kärkelän ruukki Kiskossa uu u Latokartanonkosken luontopolku Perniössä uu u Lautatarhan luontopolku & laavu Vartsalassa uu u Märynummen retkeilyreitti Halikossa uu u Nakolinnan luontopolku Salossa uu u Pirunvuoren hiidenkirnu Vartsalassa uu u Rikalanmäen muinaispolku Halikossa uu u Rotomänty Suomusjärvellä uu u Salaisten uhrilähde Halikossa uu u Vaisakon lehto Halikossa uu u Varikattilan kierros Lehmijärvellä uu u Varkaankellarinmäki Perttelissä uu u Vaskion luontopolku uu u Viitankruunun muinaispolku ja muinaishaudat uu u Viitanpolku ja laavu Viitankruunussa uu u Vuohensaaren reitistö uu u Vårdkasberget Särkisalossa Reittejä Teijon kansallispuistossa uu u Jeturkasti uu u Matildanjärven kierros uu u Nenustan kierros uu u Onnelannummen reitti ja Kirjakkalan ruukki uu u Punassuo uu u Sahajärven kierros uu u Totin luontopolku Maastokartta kaveriksi Laajan Salon alueella on myös lukemattomia pienempiä, mutta vaikuttavia kohteita, jotka luovat hienot puitteet isojen ja pienien retkien tekemiseen. Lähiluonnon tutkimiseksi ei tarvitse edes autoa. Maastokartan kanssa kannattaa tulla sujuiksi, sillä se avaa tien monien sellaisten ihmeiden äärelle, joita ei muutoin voisi tietää. Koska maastokartalla on paljon asiaa, voi ähkyn ja hämmennyksen välttämiseksi valita teeman, jonka mukaan kulloinkin tutkimusretkeilee. Teemaksi voi ottaa vaikkapa kosket, kalliojyrkänteet, luonnonsuojelualueet, muinaismuistot, polut, lohkareet tai suojellut ja rauhoitetut kohteet. Viimeksi mainitut ovat usein erikoisia puita, kuten Rotomänty Lahnajärvellä. Vaisakon lehdon tunnelma kesän vehreimpinä kuukausina saattaa viedä ajatukset etelämmäs Eurooppaan. K U V A T : J O N N A S A A R I Hyyppäränharjun lyhyt reitti johdattaa jylhään maastoon sekä Kultalähteelle. Latokartanonkosken tunnelmat elävät voimakkaasti vuodenajasta toiseen. Kuohut ovat komeimmillaan keväällä, kesällä maisemaa kirjoo kaunis vehreys. Varkaankellarinmäki Perttelissä tarjoaa kiipeiltävää ja seikkailunhaluiselle.
TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 | SALON SEUDUN SANOMAT 17 KUKKATALO KAARINA Hallimestarink. 4 Puh. 020 7305160 RAISIO Piriläntie 2 Puh. 02 4389977 Tarjoukset voimassa 30.6. asti. tai niin kauan kuin tarjouseriä/tavaraa riittää Av. ympäri vuoden ark. 9-20, la-su 9-18 Seuraa kukkatalo.fi, Facebook, Instagram,TikTok SALO Rauhalinnankaari 4. P. sisä 02 65113500, ulko 0409006350 Laadukkaat, oman tuotantomme kotimaiset kesäkukat ruukuissa ja amppeleissa Belinda Puutarhamulta Kotimainen, 50 litran säkeissä! Yksittäin 3,50 € (0,07€/l) Kotimainen, 12 ja 30 litran säkeissä. 12 litraa 0,33 €/litra 30 litraa 0,16 €/litra 19,6 kpl 0,06 €/litra Paljon erilaisia kesäkukkia omasta tuotannostamme ruukuissa ja amppeleissa. Meiltä myös vihannesten taimet. Belinda Kesäkukkamulta 3 90 KPL 4 90 KPL Amppeleissa Purkeissa alkaen 17 90 KPL alkaen 1 20 KPL Erä jaloja loistokärhöjä ruukkuun aitaan aidanteeksi yksittäin Kartiotuija Brabant Timanttituija Smaragd Taimet myydään paakkutaimina (juuren ympärillä verkko ja multapaakku) Myyntikoko 100-120 cm Myyntikoko 100-110 cm 7 90 KPL (13,90) 9 90 KPL (15,90) Erä! Aitaan, aidanteeksi, yksittäin erilaisia pensaita 35,10 kpl 12,3 kpl Kotimaisten taimistojen herukkapensaat UUDISTETTU VALIKOIMA Valitse JOKO 3 samaa TAI 10 samaa seuraavista: koristearonia, purppuraheisiangervo Diabolo, koivu-, norjan-, rinneja tummaruusuangervo, seppelvarpu tai pihasyreeni. Yksittäin 5,90 €. Astiataimi, max. 2 kpl/talous Paljon erilaisia! 6 90 KPL (13,90) 8 90 KPL alkaen Punaherukat alk. 8,90 € Musta-, valkoja viherherukat 10,90 €
18 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 SUVILEHTI SSS | Maria Kesti maria.kesti@sss.fi Kymmenen vuotta sitten Salon johtava kanttori Kaisa SuutelaKuisma mietti mielessään, eivätkö morsiamet ja sulhaset ikinä halua häämarssikseen mitään muuta kuin Felix Mendelssohnin Wedding Marchia ja Erkki Melartinin Prinsessa Ruususta. – Ja nykyään tulee välillä olo, että huh, helpotus, vihdoinkin joku haluaa pelkästään Mendelssohnia ja Prinsessa Ruususta! Häämarssiperinne on kymmenen vuoden sisällä keikahtanut perusteellisesti, hän kertoo. Perinteisten häämarssien tilalle on tullut elokuvaja popmusiikkia. – Jotain sellaista, mikä on ollut hääparille merkityksellistä heidän elämänsä aikana. Morsian toivoo yleensä Disneyn musiikkia ja sulhaset Star Warsia. Minna Lindgren on podcastissaan sanoittanut hyvin, että oli musiikki mitä tahansa, jos sitä soittaa uruilla, se muuttuu ihmisten mielissä kirkolliseksi ja juhlavaksi. Salon kirkkoihin on päätynyt musiikkia varsinkin Disneyn piirretyistä. Vihille on asteltu Salossa esimerkiksi Leijonakuninkaan ja Pocahontaksen elokuvamusiikin tahtiin. – Star Warsin eri kappaleet ovat ihan selkeä miesten hitti, mutta yleensä sulhanen sanoo morsiamen päättävän musiikista. Harvemmin hääpareille tulee häämarssista kiistaa. Myös muumien ja japanilaisten anime-sarjojen musiikki on tullut kirkkohäihin jäädäkseen. Hosulin ja Sosulin häämarssi on ihastuttanut pariskuntia. – Ihmiset eivät nykyään hae häiden musiikilla niinkään sitä, mikä olisi kaunista, vaan sitä, millä on liittymäkohtia omaan elämään ja vaikkapa ensitreffeihin. Se, mitä on lapsuudessa kuullut, koskettaa myöhemminkin, ja piirretyissähän on ollut paljon mieleenpainuvia melodioita. Kun morsian ja sulhanen toivovat häämarssikseen elokuvamusiikkia, yleensä heille on luvassa hyviä uutisia. – Elokuvamusiikki taipuu hyvin urkujen soitettavaksi. Se on sävelletty orkesterille, ja uruthan ovat käytännössä orkesteri yhdessä soittimessa, Suutela-Kuisma kuvaa. Enemmän päänvaivaa syntyy, kun hääpari toivoo häämarssiksi poppibiisiä. Niistä on vaikeaa saada uruille hyvää tai edes tunnistettavaa versiota. – Monet kappaleet ovat jonkinlaista monotonista puhelaulua, jonka melodia on yksinkertainen, soinnutus kolmen soinnun kiertoa ja taustalla käy rumpukone. Kappaleen pääpaino on sanoissa ja rytmissä, ja tämä ei millään taivu uruille, Suutela-Kuisma harmittelee. – Esimerkiksi viime kesänä tilasin erään tällaisen kappaleen nuotit häämarssia varten. Sivuja oli viitisentoista, ja mietin, miten jaksotan soittamisen, jotta saan käännettyä sivuja. Sitten huomasin, että eihän tässä ole kuin neljä erilaista tahtia, joita pyöritellään. Kun tällaisessa kappaleessa sanat jäävät pois, jäljelle jää hyvin vähän. – Silloin kanttoria urkuparvella nolottaa, mutta hääpari on tippa linssissä, koska kappale koskettaa juuri heitä. Kanttorille on hyvä antaa pari päivää tai viikkoa aikaa valmistautua. Joissakin seurakunnissa hääparien on hankittava itse erikoistoiveiden nuotit, mutta Salossa seurakunta pyrkii hankkimaan ja ostamaan ne sillä ajatuksella, että ehkä niille tulee käyttöä myöhemmin. – Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että kappale ei kuulosta uruilla samalta kuin Spotifystä tai YouTubesta kuunneltuna. Asiaan vaikuttaa myös se, minkälaisilla uruilla musiikkia soitetaan. Isoilla uruilla on aina enemmän mahdollisuuksia kuin pienillä. Salon seurakunnassa koetetaan saada hääparien toiveet toteutetuksi. Kaikissa seurakunnissa näin ei ole. Osa kanttoreista nostaa kädet pystyyn ja kieltäytyy liian vaikeista pyynnöistä. Oikeita nuotteja ei välttämättä ole mistään saatavilla, ei ainakaan uruille sovitettuina. Kanttorilta vaaditaan harjoittelua ja työstämistä, jotta kappale muuntuisi uruille sopivaksi marssiksi. Oma työnsä on sekin, että kappaleesta saadaan juuri se oikea tunnistettava pätkä kuulumaan. Uskelan ja Halikon kirkoissa on mukava kävelymatka alttarille, mutta Teijon kirkossa ovelta alttarille on vain 12 askelta. – Täällä Salossa olemme koettaneet olla mahdollisimman palveluhenkisiä, ja tarvittaessa vaihdetaan kanttorivuoroa. Meitä on kymmenen, ja tähän mennessä on aina löytynyt joku, joka on esimerkiksi kuullut kappaleen ennalta ja pystyy korvakuulolla etsimään sen uruista. Jos hääpari haluaa perinteistä musiikkia, yleensä kanttori pääsee soittamaan tuttuja Mendehlssonia, Prinsessa Ruususta, Johann Pachelbelin Canonia tai Johann Sebastian Bachin teoksia. Lisäksi Turun Mikaelinkirkon kanttorin Marko Hakanpään säveltämät häämarssit ovat suosittuja. Hänellä on verkossa häämusiikkisivusto, jota naimisiin menossa olevat tutkivat ympäri Suomea. Kun erikoistoive saadaan toteutumaan, hääpari tulee onnelliseksi, mutta kirkkokansa saattaa mutista mielessään. Perinteitä rikkova kirkkomusiikki jakaa ihmisten mielipiteitä. – Olin itsekin aiemmin tiukempi sen kanssa, mikä musiikki sopii kirkkoon ja mikä ei, mutta aloin ajatella toisin. Elämään ja rakkauteen kuuluvat niin monenlaiset asiat, että keitä me olemme arvioimaan, mikä on sopivaa. Hääparien toiveet ovat aina perusteltuja ja kappaleet merkityksellisiä heille, Suutela-Kuisma pohtii. – Kerran minulta kysyttiin, miten te kehtaatte soittaa tällaista Harva haluaa enää perinteisiä häämarsseja. Elokuvamusiikki on tullut jäädäkseen. Poppibiisien ja Disneyn tahtiin alttarille Iida-Maria ja Artturi Hoffrén lupautuivat toisilleen Halikon kirkossa viime kesänä. Kun morsian saapui kirkkoon, häämarssina kuultiin The Beach Boysin God Only Knows. Tuore aviopari poistui alttarilta Kummisetä-elokuvan tunnusmusiikin saattelemana. Hääparien toiveet ovat aina perusteltuja ja kappaleet merkityksellisiä heille, Salon johtava kanttori Kaisa Suutela-Kuisma pohtii. S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O
TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 | SALON SEUDUN SANOMAT 19 • Keittiön välitilan lasitukset • Parvekkeet • Terassit • Terassirungot • Katot • Kuistit • Viherhuoneet • Grillikatokset • Kesäkeittiöt • Kaiteet • Lamelliverhot • Autotallin, hallin, parvekkeen ja rappukäytävien ovet • Varastosta kippiovia (vähän käyt.) • Irtolasia Yhdystie 303 25460 Kisko YLI 30 VUODEN KOKEMUKSELLA puh. 0400 745 181 Työn osuus on kotitalousvähennyskelpoista. Rahoitusmahdollisuus a istutusja pihasuunnitelmat a viherrakennustyöt a kantojyrsintää a urakoinnit Bobcatilla ja minikaivurilla a puiden ja pensaiden hoitoleikkaukset ? 050?331?2858?Sari a 050?5280?688?Kalle? ? www.melkkilanpuutarha.fi www.melkkilanpuutarha.fi 050 331 2858 Sari 050 5280 688 Kalle ? istutusja pihasuunnitelmat ? viherrakennustyöt ? kantojyrsintää ? urakoinnit Bobcatilla ja minikaivurilla ? puiden ja pensaiden hoitoleikkaukset KATTOREMONTTIKAUSI ALKAA Pyydä tarjous •verannat•uudiskohteet •hallit vuodesta 2001 AIMO KUOPPAKANGAS Kiskontie 570 C, 24130 Salo p. 040 740 9094 aimo.kuoppakangas@gmail.com Poppibiisien ja Disneyn tahtiin alttarille Kirkkohäissä veisataan Suvivirttä ilman suvea Mitä, virsikö? Monella on häämarssi valittuna jo ennen puolison löytymistä, mutta kun häitä ryhdytään lopulta järjestelemään, yllätyksenä tulee, että vihkikaavaan kuuluu myös virsi. Jos hääpari ehdottomasti haluaa jättää virren pois, todennäköisesti asiasta ei jouduta riitelemään. Yleensä kanttori kuitenkin löytää virren, joka osoittautuu mieleiseksi. – Virsi on vihkimisessä se kohta, johon kaikki kirkossa voivat tulla mukaan, joten kyllä sitä aina suosittelen, sanoo Salon johtava kanttori Kaisa Suutela-Kuisma. Viime aikojen suosituimmat häävirret löytyvät lisävihoista, jotka liitettiin muutama vuosi sitten virsikirjan loppuun. Morsianten ja sulhasten mieleen ovat olleet varsinkin Se tuntee onnen syvän, virsi 822, joka lauletaan tutun Suvivirren sävelmällä, sekä skotlantilais-englantilainen virsi 967, Nousta sain aamuun, joka nousi 1970-luvulla Cat Stevensin listahitiksi. Lisäksi rippikoulusta on jäänyt monelle mieleen sopivia hengellisiä lauluja. Jotkin hääparien toiveista hätkähdyttävät kanttoria. – Itselleni Päivä vain ja hetki kerrallansa on hautajaisvirsi, mutta moni on sitä halunnut häihin. Kaikkien mielessä se ei yhdisty kuolemaan, joten hyvinhän sen voi häissä soittaa. Iida-Maria ja Artturi Hoffrén lupautuivat toisilleen Halikon kirkossa viime kesänä. Kun morsian saapui kirkkoon, häämarssina kuultiin The Beach Boysin God Only Knows. Tuore aviopari poistui alttarilta Kummisetä-elokuvan tunnusmusiikin saattelemana. J A N S U N D M A N musiikkia kirkossa. Vastasin hänelle, että ei Mendehlssonia ja Prinsessa Ruusustakaan tarkoitettu alun perin kirkkomusiikiksi. Ne olivat näyttämökappaleita. Disneyt ja muumimusiikit ovat meidän aikamme Mendehlssonia ja Prinsessa Ruususta. Salon MJ-Rakennus Oy P. 0400 825 400 marko.jalonen@salonmjrakennus.fi • laiturit • terassit ja piharakennukset • hirsimökit ja loma-asunnot • uudisrakennukset • saneerausja remontit • saaristorakentaminen • hirsimökit
20 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2024 SUVILEHTI SSS | Vesa Käiväräinen vesa.kaivarainen@sss.fi Nenä vahvistaa, minkä silmä näkee: olemme perillä. Rosalassa asuvan John Erikssonin kalansavustamosta pöllähtää harmaa pilvi, joka saa yskimään ja nostaa samalla veden kielelle. Mies itse on savupilven keskellä työn touhussa ja huikkaa tervehdyksen olkansa yli. –?Hiillostan silakoita! Odottakaa hetki, tässä ei voi pitää taukoja, hän selittää. Eriksson latoo jäistä nostamiaan silakoita ritilälle kuin peluri korttejaan. Hän nostaa täyden ritilän kaasukäyttöiseen hiillostimeen, joka muistuttaa kookasta grilliä. Hiillostimesta alkaa kuulua lupaava tirinä, kun mies on latonut jo uuden kierroksen silakoita tyhjälle ritilälle. Välillä hän kurkkaa, miten kalat kypsyvät. –?Kypsennysaika on aika vakio, mutta kaloissa on eroa. Silakka kuivuu nopeasti, jos se on uunissa liian kauan, hän perustelee. Parin-kolmen minuutin päästä silakat ovat kypsiä. Eriksson vaihtaa hiillostimeen uuden ritilän ja kärventää kypsille silakoille vielä rapsakan pinnan kaasupolttimella. Kypsät silakat ladotaan laatikkoon. Täysi laatikko siirretään kylmiöön,?ja mies harppoo takaisin savustamoon. –?Talvella tämä on hyvää hommaa. Ei tule kylmä. Nyt on vähän turhankin lämmintä, hän nauraa pyyhkäistessään otsaansa. Lopulta hektinen urakka on valmis ja 20 kiloa silakkaa hiillostettu. John Eriksson kävelee pihan poikki keittiöön, napsauttaa kahvinkeittimen päälle, nostaa pöytään ruisleipää –?ja luonnollisesti savulohta. –?Nyt ehditään juttelemaan hetJohn Eriksson savustaa kalaa miedolla lämmöllä ja kauan. Savukala tykkää kosteasta puusta John Eriksson on ottanut kypsät silakat pois hiillostimesta ja kärventää niihin vielä rapean pinnan. John Eriksson kurkkaa, miltä savustusuunissa muhivat ahvenet näyttävät parin tunnin jälkeen.