. SALON SEUDUN SANOMAT 3.6.2026 Suvilehti Somerolla mökkeilevä Sinikka Sokka: “KESÄLLÄ VOIS OLLA PARI PÄIVÄÄ NIIN, ETTEI TEKIS MITÄÄN” NAPPAA TALTEEN KOKO KESÄN LUKUPAKETTI JA MENOVINKIT! Hylätty lättähattu sai uuden elämän Perniössä Latokartanonkosken historia yllättää TAPAHTUMAKALENTERI KERTOO Iltatorit Kesäteatterit Tanssilavat Taidenäyttelyt Museot
2 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026
KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 | SALON SEUDUN SANOMAT 3 PRISMA HALIKKO Prismantie 2, 24800 Salo Avoinna 24 h Katso eri palvelujen tarkemmat aukioloajat: sso.fi Tervetuloa uudistettuun Prisma Halikkoon Olemme remontoineet myymälää kevään aikana, ja avajaisia vietämme 10.6. Tule kokemaan entistäkin modernimpi myymälä, isommat valikoimat ja tutut, pienet hinnat. Saat saman katon alta kaiken suloiseen suveen – kanavartaista kesälukemiseen, savukalasta sandaaleihin ja virvoitusjuomista virveleihin. Tervetuloa ostoksille! Kaikkea on. Prisma Halikossa palvelevat: • Ruokatori • Itsudemo Sushibar • Fazer Leipurit • Oma savustamo • Sinun Kukka • Prisma ParturiKampaamo • Kesäpiha Lisäksi saman katon alta löydät myös: KIRKKONUMMEN UUSI APTEEKKI
4 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 SUVILEHTI Arja Maunuksela Voisiko olla kesäisempää äidin ja tyttären yhteistä harrastusta? Jelena Bürkland ja Elina Bürkland hoitavat noin sataa ruusulajiketta Perniön maalaismaisemassa. Pappilantorpan mansikkaja ruusupuutarha toimii pientilalla, joka on ollut Perniön pappilan torppa. Vuodesta 1915 lähtien tila on kuulunut Jelena Bürklandin puolison Hannu Mäkelän suvulle. Nykyään siellä kasvatetaan mansikoita myyntiin, ja ruusut ovat vallanneet pihan. – Ruusu on lempikukkani, ja koska Suomen kesä on lyhyt, minulla on periaatteena, että silloin täytyy olla ruusuja ja mansikoita. Tytär on tuonut pikkuhiljaa ruusuja, Jelena Bürkland sanoo. Elina Bürkland asuu Espoossa, mutta viettää varsinkin kesäisin paljon aikaa Perniössä. Ruusut alkoivat lisääntyä kymmenisen vuotta sitten, samoihin aikoihin mansikanviljelyn aloituksen kanssa. – Mansikoita oli myös vanhempieni aikana, sitten oli taukoa. Aloitettiin muutamalla rivillä avomaalla, se laajentui ja sitten rakensin minitunnelit, joissa on nyt Magnum-lajiketta, Hannu Mäkelä kertoo. Pieni tila toimii oman perheen voimin. Mansikoiden itsepoimintaa ei ole, vaan myynnissä on valmiiksi poimittua. Ostajat saavat samalla ihailla pihapiirin ruusuja. Paljon kävijöitä on vetänyt myös Avoimet Puutarhat -tapahtuma, ja siihen Pappilantorppa osallistuu tänäkin vuonna. Vanhassa pihapiirissä oli ennestään hansa-, neidonja juhannusruusuja, joita on perinteisesti istutettu maalaistalojen pihoille. – Juhannusruusut ovat olleet niin kauan kuin muistan. Kun remontoin taloa, niitä piti ottaa pois seinän vierestä, Hannu Mäkelä sanoo. Kotoisat lajikkeet alkoivat saada seurakseen jaloruusuja, joista Jelena Bürkland mietti aluksi, kuinka ne kestäisivät täällä. – Lähdimme kokeilemaan sillä mielellä, että pärjäävätkö englantilaiset lajikkeet Suomessa. Tiesimme, että jotkut olivat saaneet ne kestämään. Sitten kokeilu vähän riistäytyi käsistä. Samalla kun ruusuja tuli lisää, koko piha koki ison muodonmuutoksen. Koivuja kaadettiin ja rinteeseen tehtiin pengerrys eri tasoihin, joiden reunoja nyt kiertävät ruusukehät 1, 2 ja 3. Kehä 2 eli toinen porras liittyy myös mansikoihin. Sen keskellä ruusujen välissä portaat nousevat mansikkamökkiin, joka toimii kylmiönä ja myyntipaikkana. Muitakin kukkia kasvaa ruusujen lomassa: perinteisiä suomalaisia perennoja, siniviolettina mattona levittäytyvää kangasajuruohoa ja melkein saman sävyistä laventelia. – Laventelia käytetään KeskiEuroopassa paljon ruusujen kaverina. Se houkuttelee pölyttäjiä ja pitää pahimpia tuholaisia poissa, Elina Bürkland kertoo. Korkeat sormustinkukat ovat ilmestyneet pihaan itsekseen. Niiden siemenet on tuonut tuuli, joka on mäellä usein kova. – Sormustinkukkien on annettu olla, sillä ne tuovat mukavaa vaihtelua muotonsa puolesta. Elina Bürkland on opiskellut ruusujen hoitoa verkkokursseilla, joilla on ollut aineistoa eri maista, ja soveltanut tietoja Suomen oloihin. – Suurin osa ruusuistamme on tilattu paljasjuurisina suoraan englantilaisilta, saksalaisilta ja ranskalaisilta isoilta ruusutaloilta, hän kertoo. Paljasjuuristen taimien mukana ei ole maata, vaan ne on leikattu matalaksi, pesty ja kääritty muoviin. Kun ne istutetaan marraskuussa tai joulukuun alussa, ne ovat horrostilassa. – Talven jälkeen paljasjuuriset lähtevät kasvuun reippaammin kuin kevään astiataimet. Ne ovat myös edullisempia, ja kasvitautien riski on hyvin vähäinen. Eri ruusutalojen lajikkeissa on erityispiirteitä, joita on painotettu jalostuksessa. Esimerkiksi englantilaisen David Austinin ruusuissa ovat tärkeitä tuoksu ja vanhanajan ruusujen ulkonäkö. Elina Bürkland näyttää pensasta, jossa on isot vaaleanpunaiset kukat: – Strawberry Hill on tyypillinen David Austinin ruusu, se on tuoksuva ja kuppimaisessa kukassa on kerrannaisuutta. Se on tämän paikan nimikkoruusu, täällähän on mansikkaa rinteessä. Lajikkeissa on sekä teehybridiruusuja että tertturuusuja. Ne erottaa käytännössä siitä, ovatko kukat yksittäisinä omissa varsissaan vai onko samassa oksassa useita kukkia terttuna. Usein käytetty jaottelu pensasruusuihin ja ryhmäruusuihin sen sijaan on Bürklandin mukaan virheellinen sikäli, että kaikki ruusut ovat pensaita. Niiden koossa ja kasvutavassa vain on eroja. – Ryhmäruusu-nimityksessä on ajatuksena, että ne istutettaisiin ryhmiin. Suomessa näkee usein, että samaan penkkiin on laitettu paljon saman väristä ruusua, toisin kuin meillä. Kukkaloistoa Pappilantorpalla riittää kesäkuulta syksyyn. – Kukinnan ensimmäinen aalto on kesäkuun lopulta heinäkuun puoliväliin ja toinen aalto noin kuukautta myöhemmin. Jatkuvasti on vähintään yksittäisiä kukkia, Elina Bürkland kertoo. Kuihtuneiden kukkien leikkaaminen auttaa kukinnan jatkumista. Oikea leikkauspaikka on kukan alta, ensimmäisen tai toisen Perniöläisessä Pappilantorpan mansikkaja ruusupuutarhassa kasvaa sata erilaista ruusua. ”Kesällä täytyy olla ruusuja ja mansikoita” K U V A T : S S S / A N N A K O R P I A H O Kaksivärinen Nostalgia oli ruusutarhan ensimmäisiä hankintoja. Kuin vaniljajäätelöä ja mansikkakastiketta, Elina Bürkland sanoo. Tuoksut ovat osa ruusujen viehätystä. Elina Bürkland kertoo, että jotkut ruusujen jalostajat keskittyvät erityisesti tuoksuviin ruusuihin. Strawberry Hill on nimensä puolesta Pappilantorpalle sopiva ruusu, onhan siellä mansikoita rinteessä.
KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 | SALON SEUDUN SANOMAT 5 Avoinna ark. 9–17 Kesälauantait suljettu Paloasemaa vastapäätä Pesemme matot, vuodevaatteet, pöytäliinat, untuvatuotteet, miesten puvut ym. Kaakelitehtaankatu 3, 24260 Salo Puh. 02 733 4444 www.salonmattopyykki.fi Perniöläisessä Pappilantorpan mansikkaja ruusupuutarhassa kasvaa sata erilaista ruusua. ”Kesällä täytyy olla ruusuja ja mansikoita” HEINÄKUUN TAPAHTUMA Avoimet Puutarhat kutsuu vierailemaan pihoilla u Puutarhaliiton järjestämä valtakunnallinen Avoimet Puutarhat -teemapäivä on tänä vuonna sunnuntaina 5.7. Silloin tapahtumaan osallistuvat puutarhat ovat avoinna klo 12–17. u Pappilantorpan mansikkaja ruusupuutarha on tapahtumassa mukana yhtenä Salon seudun puutarhoista. u Teemana tapahtumassa on nyt Ilmastoviisas puutarha. Tavoitteena on nostaa esille puutarhan merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä. u Ilmastoviisaus tarkoittaa käytännössä muun muassa pölyttäjien suosimista, sadeveden hyödyntämistä, kompostointia, pienilmaston parantamista istutuksin ja maaperän hoitoa niin, että se sitoo hiiltä. Music Box Elina Bürklandin kädessä ja Sunrise Sunset ovat matalia yhdysvaltalaisia ruusulajikkeita. Elina Bürkland, Hannu ja Jelena Bürkland sekä Villa-koira viettävät ruusuista ja mansikkaista kesää Perniössä. Punainen mökki rakennettiin puutarhaan mansikoiden myyntija säilytystilaksi. Sinivioletti kangasajuruoho korostaa oranssikukkaisen Orange Meilove -ruusun hehkua. Mansikat kypsyvät sopivasti samoihin aikoihin, kuin ruusuissa on paljon nähtävää. lehden yläpuolelta. Siitä lehden ja varren välistä lähtee kasvamaan uusi kukkavarsi. Vaikein hetki ruusuharrastajalle on kauden loppu. Silloin Jelena Bürkland kerää ruusuja kaikki maljakot täyteen. – Sydän särkee, en haluaisi leikata niitä, mutta tiedän, että syksyinen myrskytuuli repii viimeiset kukat pois. Terassilla ne säilyvät vähän pidemmän ajan. Sen jälkeen on vielä edessä työtä. Kaikki ruusut leikataan noin 40 cm:n korkuisiksi, ja kun pakkaset alkavat joulukuussa, ne peitetään. – Herkemmät ruusut eivät muuten helposti talvehdi, Elina Bürkland sanoo. Pensasrivien päälle asetetaan kaarien varaan winter fleece -kangasta, joka muistuttaa puutarhaharsoa, mutta on paksumpaa. Kun se laitetaan kaksinkertaiseksi, väliin jää vielä ilmaeriste. – Niin ne ovat kuin kestohangen alla, kun kaikkina vuosina ei välttämättä ole lunta. Keväällä, kun sää alkaa pysyä plussan puolella, yleensä huhtikuussa, ruusuja aletaan tuulettaa. Sitten kangas otetaan pois pilvisenä tai sateisena päivänä, ettei aurinko polta ruusuja. Aloittelijaa Elina Bürkland neuvoo kiinnittämään huomiota istutuspaikan valintaan. – Ruusut tykkäävät auringosta. Jos ne istuttaa varjoisaan paikkaan, jossa on huono multa, niin eiväthän ne oikein kuki. Hyvä multa on ravinteikasta. Hevosenja kananlantaa kannattaa laittaa sopivassa määrin, mutta ei kuitenkaan liikaa, sillä liika lannoitus saa ruusut kasvamaan korkeutta kukinnan kustannuksella. – Vettä tarvitaan tarpeeksi, mutta vesi ei saa jäädä seisomaan, ja siksi maahan on hyvä lisätä hiekkaa. Meillä on täällä rinteessä soramaata, johon on tehty 50–60 senttimetriä syviä kuoppia ja niihin sekoitettu sopiva maa. Joskus paikan valinta ei ole heti onnistunut täälläkään. Siirtoa odottaa juuri ruusu, joka on kasvanut odotettua korkeammaksi ja peittää matalat naapurinsa. – Ei kannata arastella mahdollisia virheitä. Ruusu kestää uudelleenistutusta, kun kaivaa loppusyksystä tarpeeksi ison kuopan ja nostaa kasvin mahdollisimman hellävaraisesti pois. Kokeilumielen lisäksi ruusujen hoidossa tarvitaan paljon kärsivällisyyttä. Sen eteen joutuu tekemään töitä, että ruusut näyttäisivät hyvältä, Bürkland muistuttaa. Ja vielä yksi tärkeä ostos: – Kannattaa hankkia hyvät, pitkävartiset hanskat, jotka suojaavat kyynärvarsiakin piikeiltä. Talvisen loskaista Saloa harva kehuu viehättäväksi, mutta kun kesä alkaa, kaupunki kokee muodonmuutoksen. Vehreät puistot, lukuisat kesäkahvilat eri puolilla laajaa pitäjää ja tietenkin tori muuttavat Salon olemuksen tyystin. Ansio ei ole vain salolaisten. Salo ja sen naapurikunnat ovat suosittuja mökkipaikkakuntia, ja kesäasukkaiden runsas määrä näkyy etenkin kulttuuritarjonnassa. Harvassa kaupungissa toimii puolen tusinaa kesäteatteria, ja isojen artistinimien keikkoja riittää pikkukylien pubeissa valittavaksi saakka. Kulttuuri näkyy myös Salkkarin Suvilehdessä. Kesäkuulumisiaan kertovat esimerkiksi muusikot Siiri Nordin ja Popedan Costello Hautamäki. Teatteriväestä ovat mukana Somerolta unelmiensa kesämökin löytänyt näyttelijä Sinikka Sokka ja Teijolle sirkustelttansa tuova näyttelijä Martti Suosalo. Salolaislähtöistä osaamista edustavat Suomisen teatteriperheen veljekset Hannes ja Joonas. Heillä on luvassa yhteinen työ samassa näytelmässä. Jos kulttuuri ei kiinnosta, Salon tapahtumissa riittää valinnan varaa. Heinäkuussa on luvassa erittäin suosittu vanhojen autojen toritapahtuma, joka tuo puunattuja klassikoita ihaltavaksi kauempaakin. Omaa aarrettaan esittelee tässä lehdessä salolainen Juha Mustonen. Nämä ja satoja muita menovinkkejä ja näyttelyitä löydät Suvilehden jättimäisestä tapahtumakalenterista. Tapahtumia kalenteriin kirjatessa voi käydä niin kuin Sinikka Sokalle: ”Kesällä vois olla nii, ettei tekis pariin päivään mitään...” Kirsi Siekkinen Kirjoittaja on Suvilehden tuottaja Salo herää kesäisin PÄÄKIRJOITUS avoinna 19.6.-2.8. pe klo 12-18 la -su klo 12-16 kesäkahvila lähiruokapuoti second hand -puoti tarjoilut ryhmille tilakierrokset marjatarha tapahtumia tervetuloa meille! www.pohjolanmaatila.fi Kesän tapahtumat löydät täältä: POHJOLAN TILA Tieksmäentie 459, Kisko p. 040 701 7963
6 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 SUVILEHTI Tommi Aitio Kun muut viettävät suvea leppoisasti lomaillen, Joonas ja Hannes Suominen painavat pitkää päivää kesäteatterissa. Kaikkien salonseutulaisten tuntemat teatteriveljekset eivät ole tästä pahoillaan – tai eivät muunlaisesta kesänvietosta oikein tiedäkään. – Nyt on menossa kolmaskymmeneskuudes kesäni kesäteatterissa. Ensimmäinen oli Roinilan talossa Vuohensaaressa vuonna 1990, kertoo isoveli Joonas Suominen. Hannes Suominen aloitti Vaskion Puutaivaassa vuonna 1997 näytelmässä Valtamon kioski. Tänä kesänä veljekset työskentelevät muutaman vuoden tauon jälkeen taas yhdessä. Teatteri Provinssin Mustion linnan kesäteatterituotanto Juokse lempesi edestä on Joonaksen ohjaama, ja yhtä pääosaa tulkitsee Hannes. Brittikomedian klassikko saa ensi-iltansa juhannuksen jälkeisenä lauantaina. Joonas Suominen myöntää, että oman veljen kanssa työskentely poikkeaa hiukan tavanomaisesta teatteriarjesta: – Kun tuntee toisen niin hyvin, ei tarvitse kauheasti keskustella asioista. Vähemmästäkin tietää, mitä toinen tarkoittaa. – Meillä on aika samanlainen huumorin rytmi. On helppoa ja mukavaa työskennellä yhdessä, Hannes Suominen kertoo. Ihan kommelluksitta eivät kaksikon monet teatterikesät ole sujuneet. – Vuohensaaressa joskus 1990-luvun lopulla oli pieni ukonilma päällä, mutta päätimme kuitenkin, että esitetään. Kesken esityksen salama löi aivan tekniikkakopin viereen. Tekniikan ajaja huusi kopista, että nyt poikki. Se oli läheltä piti -tilanne, Joonas Suominen muistelee. Lähtemättömästi mieleen ovat jääneet myös Mustion kesäteatterissa näyttämölle kesken esityksen pöllähtäneet oravat. Suomisen veljekset tekevät teatteria ympäri vuoden. Joonas Suominen työskentelee Teatteri Provinssin taiteellisena johtajana ja on mukana käytännössä kaikissa Provinssin tuotannoissa joko näyttelijänä tai ohjaajana. Hannes Suominen puolestaan vierailee näyttelijänä laajalti isoissa suomalaisissa kaupunginteattereissa, ja hänet tunnetaan totta kai myös monista elokuvaja tv-rooleistaan. Teatteri on aina teatteria, mutta kesäteatterin tekeminen poikkeaa silti niin kutsutusta talviteatterista. – Kesäteatterissa aikataulu on kireämpi. Ulkoilmassa harjoittelu Kesäteatterissa esitys voi keskeytyä salamaniskujen ja vallattomien pikkuoravienkin takia, kertovat Joonas ja Hannes Suominen. Suomisen veljeksiä yhdistää samanlainen huumorin rytmi ”Kesäteatterissa katsoja saa nauttia esityksestä tarvitsematta miettiä sen kummemmin.” Hannes Suominen Joonas (vas.) ja Hannes Suomisen talvet ja kesät kuluvat teatterin merkeissä. Tänä suvena veljeksillä on yhteinen projekti Mustion linnan kesäteatterissa, jossa Joonas ohjaa ja Hannes näyttelee. K U V A T : S S S / A N N A K O R P I A H O Salolaisen teatterikonkari Joonas Suomisen kesäteatteriura alkoi jo vuonna 1990 Vuohensaaresta. Nyt on menossa miehen kolmaskymmeneskuudes kesäteatterikesä. – Kesäteatterissa katsoja saa nauttia esityksestä tarvitsematta miettiä sen kummemmin, sanoo näyttelijä Hannes Suominen. Valkokangasroolit ovat hänelle yhtä mieluisia kuin esiintyminen teatterin lavallakin.
on erilaista sekin, yleensä harjoitukset aloitetaan suhteellisen aikaisin, kun on vielä toppatakkikelit, Hannes Suominen sanoo. – Ja loppupään harjoituksissa on aina kuuma, lisää Joonas. – Työ on sinänsä samaa sekä ulkona että sisällä, mutta olosuhteet ovat erilaiset, Hannes sanoo. Olennaisin ero syntyy valaistuksesta. Siinä missä valoilla ja etenkin pimeydellä voidaan sisäteatterissa luoda vaihtuvia tunnelmia, kesäteatterissa ollaan luonnonvalon armoilla. Suomiset epäilevätkin, että juuri valossa piilee yksi selitys sille, miksei kesäteattereissa juurikaan esitetä vakavampaa puhedraamaa, vaan enimmäkseen komediaa tai musikaalia. Ja jos tekee saman näytelmän sisälle ja ulos, niiden välinen ero on kuin yöllä ja päivällä, muistuttaa Joonas. Eroa on myös yleisöissä. Suomisten kokemuksen mukaan kesäteatterit ovat niin sanotusti kaiken kansan teatteria siinä, missä talviteatteri on eriytyneemmän yleisön harrastus. Kesäteatterinäytökseen myös lähdetään spontaanimmin kuin talvikauden sisäteatteriesitykseen. – Kesäteatterikulttuuriin kuuluu, että ohjelmistot ovat hauskaa ja kevyttä. Varmaan myös vakavamman draaman tekeminen kesäteatteriin onnistuisi, mutta on kokonaan toinen asia, löytääkö kesäteatteriyleisö katsomoon, Joonas Suominen sanoo. – Kesäteatterissa katsoja saa nauttia esityksestä tarvitsematta miettiä sen kummemmin. Pientä puhenäytelmää voisi olla haastavaa toteuttaa, ja katsojan voisi olla siihen vaikea keskittyä ulkoilmasta tulevien häiriötekijöiden vuoksi, Hannes Suominen pohtii. – Silloin kun kesäteatteri on Suomessa draamaa, siinä on mukana musiikkia, Joonas jatkaa. Molemmat Suomiset sekä ohjaavat että näyttelevät. Kummalla puolella aitaa heidän taiteilijaidentiteettinsä siis on? – Kyllä se minulla on näyttelemisessä. Olen vasta sen verran vähän ohjannut. Myös kirjoittaminen kiinnostaa, joten katsotaan mitä tapahtuu, sanoo Hannes. Hän myös paljastaa, että joskus tulevaisuudessa hänen unelmaammattinsa voisi olla kuvaajan työ elokuvatuotannoissa. – Minulla se on kääntynyt näyttelijästä ohjaajan identiteettiin. Ei tarkoituksellisesti, mutta se on ajautunut siihen, Joonas sanoo. Tulevan pikkujoulusesongin perinteisessä revyy-näytelmässä hänet nähdään taas ohjaajanpallin KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 | SALON SEUDUN SANOMAT 7 Rajoittaako kipu liikkumista? MIA NEOVIUS fysioterapeutti, alaraajaspesialisti puh. 041 311 5457, Turuntie 21, 24100 Salo www.salonfysioaskel.fi Askellus ilman kipua alkaa tästä Alaraajafysioterapian asiantuntija saat laadukkaan tutkimuksen, fysioterapian ja tarvittaessa yksilölliset tukipohjalliset. MURSKEET SEPELIT HIEKAT Jukka Elo 0400 176 476 www.elonsorajasepeli.fi Iloisen palvelun kehystämö Salossa Kaikki kehystyöt Puusepäntyöt Taulu ja kehystarjouksia Sisustusjuttuja Kivoja kesäjuttuja pihamyynnissä to 4.6. ja 11.6. klo 12-19 Huom . kävelymatkan päässä iltatorilta ja parkkipaikkoja löytyy! Ma–to 12–17, pe 12–15, la 10–14 Suljettu kesälauantait 20.6.–1.8. Lomalla 29.6–10.7. Kehystämö Friz Tehdaskatu 18, SALO P. 044 985 8835 kehysfriz@gmail.com DW-Tuote Oy Terassilasitukset • Lasikaiteet Saunan ja kylpyhuoneen lasit Ikkunoiden ja lasien korjaukset 040 196 3629 | www.dwtuote.fi Kotitalousvähennys mahdollinen! TERASSIKAITEET JA TERASSILASITUKSET mökeille ja koteihin näkymä säilyy DW-Tuote Oy Terassilasitukset • Lasikaiteet Saunan ja kylpyhuoneen lasit Ikkunoiden ja lasien korjaukset 040 196 3629 | www.dwtuote.fi Kotitalousvähennys mahdollinen! TERASSIKAITEET JA TERASSILASITUKSET mökeille ja koteihin näkymä säilyy TERASSIKAITEET JA TERASSILASITUKSET mökeille ja koteihin näkymä säilyy DW-Tuote Oy Terassilasitukset • Lasikaiteet • Saunan ja kylpyhuoneen lasit • Ikkunoiden ja lasien korjaukset 040 196 3629 | www.dwtuote.fi Kotitalousvähennys mahdollinen! Runsas valikoima Runsas valikoima kesäkukkia kesäkukkia www.puutarhakoivunen.fi www.puutarhakoivunen.fi Ajo-ohje: Salosta 15 km, Ajo-ohje: Salosta 15 km, Somerolta 20 km Salo-Somero -tietä Somerolta 20 km Salo-Somero -tietä P. Heli 040 733 3118 Eila 050 351 9387 Avoinna joka päivä klo 9–20 ”Kun takahuoneessa on hyvä ilmapiiri, se näkyy myös lavalla.” Joonas Suominen Kaupunginteatteri Saloon? Ei missään nimessä! Joonas Suominen on ollut niin pitkään kiinteä osa salolaista teatteriskeneä, että häneltä on pakko kysyä mielipidettä aina silloin tällöin pinnalle pulpahtavasta ajatuksesta saada Saloon kaupunginteatteri. – Ei missään nimessä! Salo ei tarvitse kaupunginteatteria. En ole saanut yhtään vastausta, miksi sellainen pitäisi olla Salossa ja mitä hyötyä siitä saataisiin. Turku on niin kova ja iso kilpailija. Nykyinen malli riittää tämänkokoiseen kaupunkiin ihan hyvin. Kaupunginteatterin sijasta Suominen kaipaa lisää valtionrahoitusta, joka mahdollistaisi teatteriammattilaisten palkkaamisen Saloon. – En tiedä, nousisiko teatterintekemisen taso, mutta ainakin se muuttuisi ammattimaisemmaksi. Puhtaasti yrittäjäpohjalta sitä on Salossa vaikea toteuttaa. Joonas Suominen ei näe ongelmaa siinä, että ammattilaiset ja harrastajat esiintyvät samassa näytelmässä. Hän toteaa, ettei esimerkiksi Provinssin tuotannoissa ole koskaan ollut ongelmia palkattujen ammattilaisten ja amatöörien välillä. – Aika moni ammattilainen on tullut esityskauden jälkeen sanomaan, että onpas tuolla takahuoneessa hyvä tunnelma. Se johtuu siitä, että harrastajat harrastavat täydestä sydämestään. He tekevät tätä vapaaehtoisesti, ja jollei heillä ole kivaa, he eivät tule tänne. Ja kun takahuoneessa on hyvä ilmapiiri, se näkyy myös lavalla. Näyttelijätyön koominen ilmaisurekisteri on aina ollut Joonas ja Hannes Suomisella hallussa. Hauskaa riittää niin näyttämöllä kuin sen takanakin. sijasta lavalla. – Haluan pitää näyttelijyyttä ja ammattitaitoa yllä. Mutta kumpikaan identiteetti ei ole mustasukkainen toisilleen. Hannes Suominen on vuosituhannen alusta saakka risteillyt teatterija elokuvanäyttelemisen välillä. Näyttelijän työ itsessään on molemmissa ilmaisumuodoissa samanlaista, mutta olosuhteet ympärillä hyvinkin erilaiset. Hänen tavoitteenaan on löytää tasapaino kahden eri työnkuvan välillä. – Kun tekee yhtä niin kaipaa toista. Omia elokuvaroolejaan Hannes Suominen katsoo ”itsestään poispäin”: – Valkokankaalla se ei ole minä, vaan joku muu. En katso vaikkapa elokuvan ensi-illassa suoritustani erityisen kriittisesti. Lähinnä katsoessa tulee mieleen, miten joku kohtaus kuvattiin tai miettii, että jokin tietty kohtaus on leikattu lopullisesta versiosta pois. Omista kameratyörooleistaan Hannes Suominen nostaa muiden yläpuolelle, kenties yllättäenkin, tv-sarja Estonian. Hannes Suomisesta puhuttaessa ei voi olla mainitsematta Tuntemattoman sotilaan kolmatta versiota, jossa hän teki jokseenkin unohtumattoman roolisuorituksen sotamies Vanhalana. Vanhala nouseekin velipojan mielessä Hanneksen hienoimmaksi elokuvaroolisuoritukseksi. – Vanhalasta oli jo tehty kaksi erilaista tulkintaa ja mietin, että milläköhän tavalla tuosta kaverista saa vielä kolmannen erilaisen version. Hannes ei lähtenyt apinoimaan aikaisempia versioita, vaan löysi siihen oman tulkintansa, josta myös tunnistin hänet. – Minulle ei tullut mieleen, että hän näyttelee. Vanhalassa oli paljon häntä itseään. Se teki ison vaikutuksen. Entä kumpi Salon mainioista teatteriveljistä on parempi ohjaaja ja kumpi on parempi näyttelijä? – Joonas on parempi molemmissa, ja hän on parempi laulaja. Eli taitavampi, sanoo Hannes. – Hannes on parempi näyttelijä. Hän osaa näytellä myös pienesti, vastaa Joonas. Juokse lempesi edestä Teatteri Provinssin Mustion linnan kesäteatterissa 27.6.– 26.7.
8 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 SUVILEHTI SSS | Moona Nieminen moona.nieminen@sss.fi Meteli on hirveä. Vasara kumahtaa rautaa vasten. Paksut kiviseinät vaimentavat pauketta ulkomaailmalta. Sisällä on hämärää. Musta pöly ja noki ovat kuorruttaneet kaiken: kiviset seinät, maalattian ja lautakaton. Keskellä pajaa hehkuu tuli, jonka ääressä mestariseppä työskentelee. Tahti on kova. Rauta kuumenee ahjossa, nousee pihdeillä, kulkee alasimelle ja vasaran alle. Kääntö, isku, kipinäsade. Takaisin tuleen. Jaloissaan seppä tuntee kylmänkostean vedon. Kovettuneissa käsissä polttelee tulen lämpö. Lyhyen tauon aikana seppä astuu ulos pajasta. Korvissa soivat yhä vasaran lyönnit. Ne eivät kuule koskea, joka pauhaa vieressä täydellä voimalla. Historiallisen Latokartanonkosken äärellä on helppo kuvitella sepän työpäivä toistasataa vuotta sitten. Idästä länteen laskevan kosken äärellä sijaitsi vesimylly jo 1300-luvulla. Rautaruukki valmistui paljon myöhemmin. Ruukin aluetta ei ole juurikaan entisöity tai kaupallistettu. Vasarapajaa varten rakennettujen uomien lomassa kasvaa lehtimetsää, ja raunioista vain pieni osa näyttäytyy luontopolun kulkijalle. Kotiseutuneuvos Antero Peijonen ja historiantutkija Tanja Bergroth otaksuvat, ettei Latokartanon ruukista koskaan tullut valtakunnallisesti tunnettua sen nuoren iän vuoksi. – Rautaruukki ehti olla toiminnassa vain viitisenkymmentä vuotta. Siinä välissä se paloikin kahdesti, Bergroth kertoo. Peijonen ja Bergroth ovat järjestäneet kosken alueella useita opastuskierroksia. He tietävät tismalleen, missä on mitäkin: haaleat nimikirjaimet myllyrakennuksen seinässä, vasarapajan uoma, viinanpolttimon saari. Tanja Bergroth on kirjoittanut suomalaisista ruukeista kirjoja ja selvittänyt Latokartanon alueen taustoja. Antero Peijosella on koskeen henkilökohtainen suhde, sillä hän on ollut lapsena alajuoksulla pohjaongella. Peijosen suosikkipaikka koskella on juurikin sen alajuoksu, jossa vesi raivoaa holtittomana. Vastarannalla komeilee alueen näkyvin myllyrakennus. Alueen suuromistaja, Näsen kartano rakennutti uusimman vesimyllyn 1800-luvun alussa. Mylly kasattiin kookkaista harmaakivistä ja slagitiilistä. Slagitiileksi sanotaan kuonatiiltä, jota syntyi masuunissa raudan sivutuotteena. Latokartanonkosken jylhän maamerkin seinät ovat kestäneet ajan saatossa kaiken, mukaan lukien tuhoisan 1960-luvun tulvan, joka huuhtoi puurakenteita mennessään. Tulva vei uittokourun, joka kulki ennen myllyn seinänvierustaa pitkin. Myllyn vieressä lojuu yhä kaksi suurta myllykiveä, joiden välissä kartanon ohra murskaantui jauhoksi. Niiden ylle seinäkiveen on kaiverrettu kartanon silloisten omistajien nimet: Catharina Woivalin ja Matias Augustin. Nykyään koski virtaa vapaana, mutta myllyn vieressä oli aiemmin pato. Sen jylinä oli myllärille mieluisa ääni. Jos vettä oli liian vähän, mylly ei jaksanut pyöriä kunnolla. Vesimylly pysyi Latokartanonkosken rakennuksista pisimpään toiminnassa. Se tuotti sähköä 1960-luvun alkuun asti. Antero Peijonen muistaa rakennuksen puisen yläkerroksen, joka on sittemmin purettu. Hän osoittaa vastarannalle: – Tuolla paloi lamppu, kun mylly oli toiminnassa. Siitä näki, milloin se tuotti sähköä ja milloin se oli vikatilassa, hän sanoo. Myllyn itäpuolella oli ruukkialue. Siitä ei näy nykykulkijalle juuri muuta kuin kivijalkaa. Turkulainen patruuna Carl Johan Sallmen osti Perniöstä isoja maa-alueita 1830-luvulla. Hän halusi rakentaa uuden tuottavamman rautaruukin, ja paras paikka sille löytyi vuolaana virtaavan Latokartanonkosken varrelta. Alueen metsistä saisi riittävästi hiiltä ja puuta ruukin toimintaan. Ruukin viereen tuli asuntoja työläisille, hiilihuone, navetta seppien karjalle ja sauna. Toinen työläisten asuinrakennuksista, punainen hirsitalo kosken pohjoispuolella, näkyy luontopolulle hyvin. Tanja Bergroth kertoo, ettei ruukki työllistänyt seppiä talvella. Pakkanen jäädytti uomat ja vesirattaat. – Talviaikaan kaikki ruukin työntekijät siirtyivät kartanolle metsätai maataloustöihin. Hiilikuormia kyllä vastaanotettiin, mutta reellä ei päässyt kulkemaan perille asti, Bergroth sanoo. Parhaina vuosinaan Latokartano oli keskeinen kauppapaikka. Se sijaitsi tärkeiden kulkuyhteyksien varrella historiallisella Kuninkaantiellä. – Alueelta kulki rautaa, puuta ja viljaa. Entinen kuninkaankartano Näse oli tietysti korkea-arvoisten matkaajien päämääränä. Patruuna Sallmenin menestyksekäs aika Latokartanonkoskella päättyi verrattain pian ruukin perustamisesta. Sallmen halusi louhia metallia, jotta sitä ei olisi tarvinnut kuljettaa Perniöön Ruotsista asti. Niinpä Sallmen osti itselleen kaivoksen ja yritti louhintaa vuoden ajan 1830-luvulla. Kokeilu epäonnistui malmin huonon laadun vuoksi. Rautapitoisuus oli liian alhaista. Patruuna pakotettiin myymään Latokartanonkosken ruukki velkaongelmiensa takia. Ostajaksi ilmoittautui Kosken ja Fiskarsin Perniön Latokartanonkoski on eteläisen Suomen näyttävimpiä koskialueita. Pauhaavan virran varrella sijaitsi ennen sepän työpaja. Mestarisepän pajalla ”Tuolla paloi lamppu, kun mylly oli toiminnassa.” Antero Peijonen, kotiseutuneuvos Tanja Bergroth ja Antero Peijonen seisovat sillalla, jonka alla oli aiemmin pato. S S S / M O O N A N I E M I N E N
ruukin silloinen omistaja, vuorineuvos John Julin. Julinin aikana kankiraudan valmistusmäärä tuplaantui Latokartanon alueella. Kiskonjokea ruopattiin siten, että Perniön Vihiniemen kaivokselta pystyttiin tuomaan malmia proomuilla Latokartanon alajuoksulle asti. Ruukin vasarapaja oli ulkopuolelta punaiseksi maalattu. Sisällä oli tiilirakenteinen tulisija ja kaksi vesipyörää. Rakennuksen halkaisi 90 metriä pitkä vesiränni, joka kulki pitkin kallion seinustaa. Vasarapaja tuhoutui tulipalossa ainakin kaksi kertaa. Tieto rakennuksen ulkonäöstä on säilynyt 1800-luvun puolivälin palovakuutuskirjassa. Julinin aikana Latokartanonkoskelle tuli suuri viinanpolttimo höyrypannuineen. Se sijaitsi vesimyllyn alapuolella pienessä saaressa. – Viljasta sai parhaan hinnan, kun sen poltti viinaksi, kertoo Bergroth. Polttimo pyöri rakennuksen alakerrassa. Yläkerrassa opetettiin ruukkilaisten lapsia aamupäivällä suomeksi ja iltapäivällä ruotsiksi. Polttimon pieni saarikoulu oli toiminnassa 1870-luvulle asti. Sittemmin rakennus on purettu. Ruukin toiminta jäi vähitellen jälkeen edistyneemmistä rautapajoista. Ahjomelloituksen tilalle tuli putlausja martinuuneja. Niitä ei Latokartanosta löytynyt. – Täällä ei enää kyetty tuottamaan rautaa riittävän halvalla ja riittävän isoja määriä, Bergroth sanoo. Julinin perilliset lopettivat taonnan Latokartanossa vuonna 1895. Historialähteiden mukaan ruukissa työskenteli vielä viimeisinä vuosina viitisenkymmentä miestä. Heistä osa oli hiilipoikia, osa seppiä ja osa oppipoikia. Nykyään rautaruukin olemassaolosta Latokartanonkoskella kertoo lähinnä työläisten asunto, tiilimurska ja nokiset jäljet rannassa. Ruukkirakennusten rauniot lojuvat maassa sammaloituneina kivinä. Koska Latokartanon ruukin rakennuksista on säilynyt vain kivijalkaa, niiden yksityiskohdat ovat monelta osin hämärän peitossa. – Luontokin tekee tehtävänsä, Peijonen sanoo ja näyttää vasarapajan läpi kulkenutta uomaa. Se on täyttynyt sammaleesta ja lehdistä. Luontopolun kävijälle Latokartanonkoski tarjoaa erityisesti jylhän koskielämyksen. Historiasta kiinnostuneen pitää katsoa ympärilleen tarkkaan. Ja jos kulkija kuuntelee oikein tarkkaan kiviröykkiöitä, hän voi kuulla hiljaa kumisevan mestarisepän vasaran. KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 | SALON SEUDUN SANOMAT 9 ANTIIKKI AJATON OY Aurantie 331, 21450 Tarvasjoki p. 044 984 3167 www.antiikkiajaton.fi FB: Antiikki Ajaton IG: antiikkiajaton S ieltä löydät Arabian kannuja, kotimaista lasia, Artekin huonekaluja,käsitöitä, sisustustuotteita ja kaiken kruunaa pieni kahvilamme. ieltä löydät Arabian kannuja, kotimaista lasia, Artekin huonekaluja, käsitöitä, sisustustuotteita ja kaiken kruunaa pieni kahvilamme. S ANTIIKKI AJATON OY Aurantie 331, 21450 Tarvasjoki, p. 044 984 3167, www.antiikkiajaton.fi FB: Antiikki Ajaton, IG: antiikkiajaton Kesäkukkia jo vuodesta 1988 KAUNIIT KESÄKUKAT KAUNIIT KESÄKUKAT JA AMPPELIT JA AMPPELIT KETOMÄEN PUUTARHA Isohiidentie 300, Pertteli, puh. 040 542 3679, 050 356 6503 VUOKRATTAVANA DINO-HENKILÖNOSTIMIA AVOINNA ARK. 9-20, LA-SU 9-18 P utki S ipponen O y ASENNUKSET * KORJAUKSET * HUOLLOT * VAIHDOT Soita Samille: 044 330 7152 sami.sipponen@putkisipponen.fi Hanat, wc-istuimet, astianja pyykinpesukoneet (kytkentä, asennus), patteriventtiilit, termostaatit, lämminvesivaraajat, lattialämmitys, putkiremontit ja saneeraukset, vuotojen etsintä ja korjaus ym. Piha kesäkuntoon! Halikosta noudettuna tai toimitettuna: • Tuoretta nurmikkoja puutarhamultaa • Luonnonkivet • Sepelit ja murskeet Tilaukset Janni Pelkonen 0505529374 PIHATYÖT KIINTEISTÖHUOLTO METSURIPALVELUT TIENHOITO SOITA JA KYSY LISÄÄ P. 040 8644 158 ”Reellä ei päässyt kulkemaan perille asti.” Tanja Bergroth, historiantutkija Tanja Bergroth ja Antero Peijonen ovat järjestäneet Latokartanonkosken alueella useita opastuskierroksia. S S S / M O O N A N I E M I N E N Tässä sijaitsi yksi torpista, toteavat Antero Peijonen ja Tanja Bergroth. S S S / M O O N A N I E M I N E N Myllyn rakennuttajien nimikirjaimet: Matias Augustin ja Catharina Woivalin. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N
10 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 SUVILEHTI SSS | Kirsi Siekkinen kirsi.siekkinen@sss.fi Lättähattu odottaa matkustajia perniöläisen hiekkatien varrella vieressään puhelinkoppi ja punainen asemarakennus. Bensapumppujen lähelle on parkkeerattu bussi, jolla on ikää yli 50 vuotta. 1960-lukua henkivä Kainolan asema on Eeva-Liisa ja Mauri Kainulaisen toteutunut unelma. Todellisuudessa sieltä ei matkusteta yhtään mihinkään, vaan paikka toimii matkailukohteena. Kun Salkkarin Suvilehti vieraili Lemun kylässä sijaitsevalla asemalla neljä vuotta sitten, valmiina oli junan sisustus ja aseman kivetys. Suunnitelmia oli pitkä lista kahvilasta kampaamoon. Niistä jokainen on nyt valmis. Asemarakennuksessa sijaitsee kesäkahvila ja ympärivuotinen parturi-kampaamo, joista molemmista vastaa Eeva-Liisa Kainulainen. – Tämä on työn ja harrastuksen välimuoto, hän luonnehtii. Eeva-Liisa Kainulainen möi Perniön kirkonkylällä sijainneen kampaamonsa viitisen vuotta sitten. Hän ei halunnut olla joutilaana, vaan aloitteli hiljalleen yritystoimintaa kotinsa pihapiirissä. – Ei minusta olisi pysymään paikallaan. Kun perheessä on toinenkin yritys, sormia ei tarvitse talvellakaan pyöritellä, hän kertoo. Mauri Kainulainen on yrittäjänä Håk Graniitissa, jossa työskentelevät myös perheen aikuiset tyttäret. Kesäkahvila oli ensimmäisiä kertoja avoinna vuonna 2024, ja toiminta vakiintui viime kesänä. – Jonoa oli välillä ulos asti, ja oli paljon kiireisiä päiviä. Pyysin naapurin tytön auttamaan tiskeissä, ja hän tulee myös tänä kesänä. Kahvila on ollut toistaiseksi auki kesäisin kolmena päivänä viikossa. Enempää Kainulainen ei ehdi, sillä hän leipoo kaikki tuotteet itse. Viikonloppuisin on oltava aikaa perheelle. Kainolan aseman suurin hitti on ollut perinteinen viineri, jonka salaisuus on äidiltä periytyvä resepti. Siihen ei kuulu purkista tai pulverista puljattuja vaniljakreemejä. Niksi on äidin opettamalla tavalla kaulittu voi. – Eräs asiakkaana ollut mies sanoi, että on etsinyt pitkään oikeanlaisia viinereitä ja nyt hän niitä meillä sai, Kainulainen kertoo. Toinen suosikkituote on pipari, jonka reseptin Kainulainen on suunnitellut mahdollisimman monelle sopivaksi. Se on laktoositon, gluteeniton, munaton ja vegaaninen, ja välissä on itsetehtyä hilloa. Muutos kampaajasta leipojaksi meni luontevasti. Kainulainen näkee ammateissa paljon samaa. – Olen aina tykännyt tehdä käsilläni töitä. Ompelen melkein kaikki vaatteeni itse, ja talven aikana neuloin neljä villatakkia. Aseman vetonaula, vanha lättähattu, aloitti liikennöinnin tammikuussa 1960. Se on viralliselta nimeltään Dm7, numeroltaan 4153 ja Valmetin tekemä. Moottoroitu kiskobussi kuljetti matkustajia vuoteen 1987 saakka, kunnes se päätyi rähjäisessä kunnossa hylättynä Outokummun pikkukaupunkiin Pohjois-Karjalaan. Itä-Suomesta lättähatun löysi Mauri Kainulainen. Pariskunta kunnosti vaunun omin käsin, jäljitti alkuperäisiä osia ja sisusti sinne Idän pikajuna -tyyppiset tilat kahvilalle. – Tulossa on meidän näkemyksemme, ei museota. Emäntä kuvasi hyvin, että tämä on aikuisten leikkimökki. Meidän mikä-mikämaamme, kuvaili Mauri Kainulainen asemasuunnitelmia vuonna 2022 Suvilehdessä. Lättähattua kannattelevat vanhat kiskot muuttivat Perniöön Mauri Kainulaisen tuttavan mökiltä. Kainolan asema on nyt lopullisessa laajuudessaan, eikä muita suunnitelmia ole. Ainakaan toistaiseksi. – Eihän mikään ole koskaan valmista, naurahtaa Eeva-Liisa Kainulainen. Vapaa-ajallaan Kainulaiset käyvät konserteissa. Pariskunta lähtee kuuntelemaan rockia ulkomaille, jos artistit eivät tule Suomeen saakka. Kalenterissa ovat ainakin Natalia Imbruglian, Garbagen ja Kim Wilden konsertit. Nähtyjen keikkojen määrä hipoo jo 400:a. – Mies ostaa jokaiselta keikalta paidan, eivätkä ne mahdu enää kaappiin, Kainulainen kertoo. – Tina Turner käytiin katsomassa kuudesti. Queenia emme ehtineet nähdä, paitsi Adam Lambertin kanssa. Metallista en niin välitä, se on minun korvissani älämölöä. Menneiden aikojen matkakeskuksen hittituote on Eeva-Liisa Kainulaisen äidin reseptin mukaan leivottu viineri. Kainola vie aikamatkalle Kainolan asema Perniössä on Eeva-Liisa ja Mauri Kainulaisen vuosien työn tulos. S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Kesäkahvila on Eeva-Liisa Kainulaiselle työn ja harrastuksen välimuoto. S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Viinerit ovat kahvilan suosikkituote. S S S / K I R S I S I E K K I N E N
KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 | SALON SEUDUN SANOMAT 11 SALONPUU.FI 02 731 2338 SATAMAKATU 17 | SALO MA-TO 7.30-16.30 PE 7.30-17.00 | LA 9.00-12.00 Helppoa, sujuvaa ja laadukasta palvelua. DURADECK-KELO DURADECK-KELO TALOMAALI TALOMAALI PUUÖLJY PUUÖLJY 99€ 99€ 9l »» kestävää sydänpuuta kestävää sydänpuuta »» ympäristöystävällinen ympäristöystävällinen »» huoleton huoleton »» Maalattava ala n. 180 m² Maalattava ala n. 180 m² »» Ei sisällä sävytystä Ei sisällä sävytystä »» kirkas kirkas »» ruskea ruskea »» harmaa harmaa »» musta musta 4,50€ 4,50€ metri Uutuus! 295€ 295€ 4 x 9 l Kaupan päälle laadukas sivellinsetti! KAUDEN SUOSIKIT TARJOUSHINNOIN KAUDEN SUOSIKIT TARJOUSHINNOIN Tarjoukset voimassa 24.6.2026 asti Tarjoukset voimassa 24.6.2026 asti Peimari | 4 x 9 litraa Harmaa | heti varastossa! Utö Akva | 9 litraa Palvele mme myös Kemiön saarell a! Rakennetaan Rakennetaan kesä yhdessä kesä yhdessä HANKKIJA SALO ÖRNINKATU 16 P. 010 76 83554 Avoinna ark. 8-17 la 9-16 Nähdään Hankkijalla! Stigan koneilla sujuu, meiltä ruohonleikkurit, trimmerit ja sahat pihan hoitoon. AKKUOKSASAKSET & SAHA Stiga SP 100E Kit sis. akku ja laturi AKKUTRIMMERI RYOBI ONE+ 18 V RLT1825M-120P TARJOUS! TARJOUS! 199 199 €€ 99 99 95 95 (norm. 259€) (norm. 119€) (norm. 899€) Tarjous voimassa 1.5.–30.6.2026. 30 päivän alin hinta 119,00€. Leikkuuleveys 25 cm. Säädettävä kahva. Mukana ONE+ 2,0 Ah akku ja laturi. KESÄN PARHAAT VÄLINEET PIHAAN JA PUUTARHAAN. Muista kesäkanat! Meiltä kaikkea kaikille! Meiltä kaikkea kaikille! KESÄPUUTARHAAN KESÄPUUTARHAAN K KUKAT, TAIMET JA UKAT, TAIMET JA MONIVUOTISET PERENNAT MONIVUOTISET PERENNAT Pakastava WC Ekohytte frost 799 799 €€ Mökille tai mihin tahansa viemärittömään tilaan. Gardenan kasteluja puutarhavälineet tekevät arjesta helppoa.
12 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 SUVILEHTI SSS | Kirsi Siekkinen kirsi.siekkinen@sss.fi Punnerruksia, treeniä, juoksemista. Ja tietysti laulamista. Näistä on koostunut Siiri Nordinin kevät. Nordin palaa Killer-bändinsä kanssa lavoille reilun 20 vuoden tauon jälkeen, ja esiintymisiin on valmistauduttava kunnolla. – Haluan välittää energiaa ja tekemisen meininkiä, vaikka se tietääkin minulle juoksemista ja aerobiccia. Esiintymisessä on kaikkein siistintä, kun voi viedä yleisön hurmostilaan, jossa ei ole tätä kauheaa maailmaa, Nordin sanoo. Syy uusiin keikkoihin ovat fanit. Nelikymppisten ikäluokka muistelee nyt nuoruuttaan, ja se on näkynyt lukuisten muidenkin vuosituhannen vaihteen bändien hetkellisinä yhdistymisinä Ultra Brasta PMMP:hen. – Varmasti jokainen sukupolvi haluaa elää nuoruutensa jossain muodossa uudelleen, ja meidän sukupolvemme kohdalla se näyttäytyy näin. Paluu on tunteellista ja nostalgista. Onneksi tällä kierroksella on vähemmän draamaa, koska emme ole enää nuoria. Vuosituhannen alussa Killerin hitit kuten Liar, Liar, Naughty Boy ja All I Want nousivat listakärkeen, bändi kiersi tiuhaan tahtiin Suomea ja Nordinista tuli julkkis. Suursuosio yllätti niin nopeasti, että parikymppisen muusikon oli sitä vaikea sulatella. – Olen ollut aivan lapsi. Muistan olleeni hirveän pettynyt, kun kaikki tulikin niin rytinällä. Ajattelin, ettei menestys ole ansaittua, koska emme ole painaneet kymmentä vuotta jossain kellarissa. Yhtäkkiä olimme suurempia kuin Kylie Minogue. Nordin koki olevansa yksinäisessä kuplassa, eikä mitään saavutettavaa ollutkaan. Tarinan kaari oli vääränlainen. – Kauhistutti, että vietän lopun elämäni samassa keikkabussissa, kuin arkussa, josta minut nostetaan hetkeksi lavalle. En tapaa ketään enkä pysty muodostamaan ihmisiin oikeita yhteyksiä. Poptähden elämä on hirveän eristäytynyttä. Nordin paloi loppuun. Killer jäi ensiksi keikkatauolle ja lopulta hajosi vuonna 2005. Killerin jälkeen Siiri Nordin siirtyi soolouralle. Artisti on ollut monessa mukana: hän on muun muassa tanssinut tähtien kanssa televisiossa, kiertänyt keikoilla Leavings-orkesterin solistina ja vetänyt bingoa ravintola Terhossa Mathildedalissa. Joskus tunnetuista kasvoista on ollut haittaa käytännön töissä, kuten silloin, kun hän muutti Mathildedaliin ja aloitti työt Terhon tarjoilijana. – Kun asiakkaat tunnistivat minut, he jäivät juttelemaan, ja se taas on pahasta bisnekselle. Jos joku huomasi, että tuolla otetaan selfietä, niin hekin halusivat. Olin painanut töitä keittiössä ja saattoi olla tomaattikastiketta poskessa, Nordin naurahtaa ja vakavoituu: – Välillä tuli sellainen olo, että minun pitäisi esittää diivaa ja koppavaa, että ihmiset näkisivät tähden. Ei kukaan halua nähdä mukavaa naapurin tyttöä, vaan jotain säihkyvää. En halua antaa tylyä kuvaa tästä kylästä enkä itsestäni, sillä se ei ole totta. Tarjoilijan ammattia Nordin vertaa artistin työhön: jokaiselle on oltava mukava, sillä asiakkaat maksavat palkan. Nordin tosin erehtyi nuorempana olemaan liian mukava työskennellessään Kaurismäen veljesten omistamassa Cafe Moskovassa Helsingissä. – Baarissa piti olla neuvostoaikainen tunnelma. Asiakkaille ei saanut hymyillä, eikä kahvia myyty, vaan vain teetä. Hymyilin ja soitin levyjä, joita asiakkaat pyysivät. Kassaan tuli enemmän rahaa kuin tavallisesti, ja sain potkut, Nordin Killerin solisti vinkkaa, mitä Mathildedalissa kannattaa nähdä ja kokea. Siiri Nordinia odottaa energian ja nostalgian kesä NÄE NÄMÄ RUUKKIKYLISSÄ Siiri Nordinin suosikit u Jos haluan tehdä ystäviin vaikutuksen, vien heidät kansallispuistoon. Sahajärvi on ykkössuosikkini, jos on lapsia mukana. u Jos haluaa minglata paikallisten nelijalkaisten kanssa, suosittelen koirien tapaamista ruukkialueella. Rakastan eläimiä ja luontoa. u Mathildedalin kylässä on hauska ja suloinen empireominaisuus, ja muutamat 1800-luvun lopun tiilirakennukset ovat herttaisia. Pientä keskustaa kannattaa tulla katsomaan matkankin takaa. u Kesällä on ihania tapahtumia, esimerkiksi Pride on tulossa ensimmäistä kertaa Matildaan. Mathildedalissa tapahtuu koko kesän ajan ja tulossa on paljon hyviä keikkoja. u Raivaa tilaa auton takaluukkuun ja lähde ostoksille puutarhoihin ja kotitiloille. Suosittelen kaikkia. Vinkit antoi Siiri Nordin. Siiri Nordin rakastaa merta ja purjehtimista. Omaa venettä hänellä ei ole, mutta ystäviltä hän on saanut veneitä lainaan. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N Killerin kesäkiertue alkaa Salosta ja jatkuu kuudelle paikkakunnalle. M A R E K S A B O G A L
KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 | SALON SEUDUN SANOMAT 13 Aika laittaa hammasproteesit kuntoon AMMATTILAIN EN Meiltä uudet kokoproteesit, proteesien pohjaukset ja korjaukset. SOITA 02 733 3080 ja varaa aika proteesin tarkastukseen Tervetu loa! Soita ja varaa aika ilmaiseen proteesin tarkastukseen. Voimassa tammihelmikuun ajan. Tervetuloa! Meiltä uudet kokoproteesit, proteesien pohjaukset ja korjaukset. Rummunlyöjänkatu 7 24100 Salo Rummunlyöjänkatu 7, katutaso www.ehtsalo.fi Kiireetöntä ja ystävällistä palvelua! Ei enää tytöttelyä Kun Siiri Nordin oli parikymppinen menestysbändin keulakuva, hän sai osakseen tytöttelyä ja vähättelyä. Levy-yhtiö halusi tehdä Killerillä rahaa, kun taas muusikoita kiinnosti kunnianhimoinen biisinteko. Rajoitukset ulottuivat yksityiselämään. – Minua kiellettiin kertomassa haastatteluissa, jos seurustelen, enkä olisi saanut leikata hiuksiani, Nordin muistelee. Nordin puhuu päättävissä asemissa olleista miehistä setäkollegiona, joka yritti sanella musiikin tekemisen ehdot. Joku on pyytänyt myöhemmin huonoa kohtelua anteeksi, osa ei. – Eivät sedät välttämättä ymmärrä, mitä he pyytäisivät anteeksi, kun koko maan tapa oli sellainen. Eivät he tiedä tehneensä mitään väärää, eivätkä ole nähneet, mikä asetelmassa oli outoa. Musiikkija media-alan alentavasta suhtautumisesta takavuosina ovat puhuneet nyttemmin julkisuudessa monet artistit. Nordin uskoo #metoo-kampanjan parantaneen naisten asemaa musiikkibisneksessä. Hän korostaa, etteivät kaikki miehet suinkaan kiusanneet naisia, vaan pitivät heidän puoliaan. – Muusikoissa, miksaajissa, valomiehissä ja muissa alalla pyörivissä on ollut tosi hyvää jengiä ja hienoja miehiä, jotka pitävät yllä koko miessukupuolen mainetta. Killerin paluuta suunnitellessa vähättelyä ei ole enää ollut. – Olemme monen artistin kanssa naureskelleet, muistelleet kauhulla ja ihmetelleet, miten onnellista on, kun nyt on toisin. Kotimaiseen musaan tulee koko ajan hienoja tekijöitä, ja uudessa sukupolvessa on ihan eri meininki. Heille on luvassa erilainen tulevaisuus. nauraa. Nykyiseltä ammatiltaan hän on teknisen suunnittelun assistentti. Hän on kouluttautunut myös hitsaajaksi ja ollut telakalla töissä. – Teknisen suunnittelun assistentti piirtää koneiden ja talojen lupaja työkuvia ja joskus suunnittelee. Joku konepaja voittaa vielä lotossa, kun löytää meikäläisen, hän vitsailee. Nordin kertoo rakastavansa tekniikkaa yhtä paljon kuin musiikkia. – Oli äärettömän inspiroivaa nähdä, ettei mikään ole mahdotonta. Taiteessa, insinööriajattelussa ja teknisessä osaamisessa on hienoa, että voidaan rakentaa mitä vaan. Minulle se symboloi vapautta. Killer sai alkunsa helsinkiläisestä kaveriporukasta, josta ponnistivat hittilistoille myös The Rasmus ja Kwan. Nyt alkuperäiskokoonpanosta on Nordinin lisäksi mukana rumpali Teijo Jämsä. Uusia soittajia ovat basisti Jarkko Toivanen ja kitaristi Matias Kiiveri. Bändin seitsemän keikan kiertue alkaa kesäkuussa Mathildedalista. Uusi sinkku Come Back ilmestyi helmikuussa. Vanhoja kappaleita harjoitellessaan Siiri Nordin on ollut ylpeä yhtyeen musiikista. – Olemme tehneet oikeasti töitä, säveltäneet ja käyttäneet aikaa. Olen tosi onnellinen, että mitään ei ole tarvinnut hävetä. Meillä on paljon materiaalia, jota jalostamalla saa tähänkin päivään toimivaa musaa. Nordin on aina paitsi säveltänyt myös sanoittanut sekä englanniksi että suomeksi. Englanti on lyriikoiden kielenä helpompi, ja hän sanoo äänensäkin kuulostavan erilaiselta englanniksi laulaessaan. – Englanniksi kirjoittaessa haaste syntyy siitä, miten helpoksi ja yksinkertaiseksi sanoituksen voi tehdä niin, että siinä on viestiä ja tunnetta vähintään sinulle itsellesi, hän miettii. – Liian vaikeaa ei kannata tehdä. Tykkään Hurriganes-ajatuksesta, jossa lauletaan Getoon, eikä kukaan ymmärrä mitä se oikein sanoi. Sisältö on fiiliksessä. Killer kiertää ainakin syksyllä klubikiertueen ajan, mutta muutoin Nordin ei ota bändin jatkoon kantaa. Nordinilla on valmiina uusia kappaleita, mutta niiden työstäminen julkaistavaksi on vielä mietinnässä. – Harkitsen julkaisua, kun kesän keikoista on toivuttu. Killer esiintyy ravintola Terhossa Mathildedalissa 13. kesäkuuta, Siiri Nordin ja Lasse Sirkko esiintyvät ravintola Lossirannassa Kokkilassa keskiviikkona 8. heinäkuuta. KUKA? Siiri Nordin u Syntynyt Helsingissä 1980. u Asuu Mathildedalissa Muhvi-kettuterrierinsä kanssa. u Oli ehdolla vuoden 2025 kuntavaaleissa, vihreiden varajäsen vapaa-ajan lautakunnassa. u Killerin solisti vuosina 1999–2005. Kolme soololevyä, joista uusin Paremmin kuin kukaan ilmestyi vuonna 2011. u Soolouran suurin hitti Sydämeni osuman sai. u Esiintyy jazz-keikoilla Lasse Sirkon kanssa. Siiri Nordin esiintyi Gösta Sundqvistin muistokonsertissa Turussa joulukuussa 2017. A R I M A T T I R U U S K A Kesän Juhliin OSTAMME KULTAA JOKA PÄIVÄ SALO: Kello ja Kulta Jokinen, Turuntie 13, ark. 9-17, la-su suljettu, www.kellojokinen.fi Kello ja Kulta Plaza: ark. 9-19, la 9-17, su 12-16 l a ab b (995,-) 845,Timanttisormus 1,00 ct laboratoriotimantti 2690-00024 (695,-) 595,Timanttikorvakorut 1,00 ct laboratoriotimantit 2895-10003 (159,-) 139,(79,-) 69,(59,-) 49,Toive kultainen zirkoniaristiriipus 15x10 mm 1160-11457, ilman ketjua Toive kullattu kaulakoru 42+3 cm, 12x14 mm 3499-20302 Toive kullatut hopeiset helmizirkoniakorvakorut 11x12 mm 3360-19709 (109,-) 99,Toive hopeinen ristiriipus 25x14 mm ja ketju 50 cm 3499-20230 (59,-) 49,Toive hopeinen ristiriipus 17x11,5 mm, ja ketju 42+3 cm 3160-18039 SUOMALAISILLE SUUNNITELTU www.maripuoti.fi Horninkatu 9, Salo P. 02 731 7083 www.maripuoti.fi ma – pe 10 – 17.30 la 10 – 14.00 iltatori-TO 10 – 19.00 Kuvaa QR-koodi
14 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 SUVILEHTI • Keittiön välitilan lasitukset • Parvekkeet • Terassit • Terassirungot • Katot • Kuistit • Viherhuoneet • Grillikatokset • Kesäkeittiöt • Kaiteet • Vekkiverhot • Autotallin, hallin, parvekkeen ja rappukäytävien ovet • Varastosta kippiovia (vähän käyt.) • Irtolasia Yhdystie 303, 25460 Kisko YLI 30 VUODEN KOKEMUKSELLA TILAA ELÄMÄLLE puh. 0400 745 181 Työn osuus on kotitalousvähennyskelpoista. Rahoitusmahdollisuus Mallinnus nähtävillä heti paikan päällä! a istutusja pihasuunnitelmat a viherrakennustyöt a kantojyrsintää a urakoinnit Bobcatilla ja minikaivurilla a puiden ja pensaiden hoitoleikkaukset 050 331 2858 Sari a 050 5280 688 Kalle www.melkkilanpuutarha.fi www.melkkilanpuutarha.fi 050 331 2858 Sari 050 5280 688 Kalle ❁ ❁ ❁ ❁ ❁ istutusja pihasuunnitelmat viherrakennustyöt kantojyrsintää urakoinnit pienkuormaajalla ja minikaivurilla puiden ja pensaiden hoitoleikkaukset Arja Maunuksela Someron Kulttuurigallerian kesän ensimmäisessä vaihtuvassa näyttelyssä on esillä eläinaiheisia koulutauluja. Niissä riittää katsottavaa kaikenikäisille: nostalgiaa, luonnontiedettä ja taidokasta kuvaa, ja eläimet kiehtovat aina myös lapsia. Idea koulutauluista sai alkunsa, kun Someron kulttuuri ry:n uusi taidekoordinaattori Elina Laitinen pääsi tutustumaan Somero-seuran arkistoihin. Hän aloitti työnsä vuoden alussa, ja edessä oli heti gallerian kesän suunnittelu. – Somero-Seuran puheenjohtaja Marika Haapala kertoi, että seuralla on todella laaja, yli 800 koulutaulun kokoelma. Ne vaikuttivat mielenkiintoiselta näyttelyn aiheelta, Laitinen kertoo. Aiemmin seuran kouluaiheisia kokoelmia on ollut esillä koulumuseossa Pajulan koululla. Kun museo sulkeutui vuonna 2010, esineet siirrettiin arkistoon kaupungintalon alakertaan. Laitinen totesi, että näyttelyidea oli myös käytännön toteutuksen kannalta järkevä. Koska aikaa ei ollut paljon, oli hyvä tuoda esille sellaista, mikä oli jo olemassa ja helppo kuljettaa vieressä sijaitsevasta kaupungintalosta. Pysyvänä näyttelynä Kulttuurigalleriassa jatkaa Kaija Aarikan (1929–2014) elämäntyötä esittelevä näyttely. Puutuotteistaan tunnettu muotoilija oli kotoisin Somerolta Jurvalan kartanosta ja myöhemmin Helsingissä asuessaan vietti aikaa kesämökillään Somerniemellä. Vuonna 2022 avautuneen Kaija Aarikan näyttelyn ovat koonneet hänen tyttärensä Sarianna Partanen ja Pauliina Aarikka, ja he myös päivittävät sitä vuosittain. Toinen pysyvä näyttely Kulttuurigalleriassa on Somero-Seuran Perinnehuone, johon on koottu sodissa sekä suojeluskuntien ja Lotta Svärd -järjestön toiminnassa käytettyä aineistoa ja esineistöä. Koulutaulujen paljoudesta täytyi valita mukaan sen verran kuin mahtui gallerian kahteen vaihtuvien näyttelyiden huoneeseen. – Kävin listaa läpi ja päätin, että otetaan eläinaiheiset. Se on lempeä ja ajaton teema, ja se sopi hyvin myös toukokuisen lastenkulttuurijuhlaviikon ohjelmaan. Eläimiäkin oli paljon, ja niistä valitsin lajeja, joita esiintyy Suomessa, Laitinen kertoo. Vaikka taulut keskittyvät eläinlajien esittämiseen, samalla ne kertovat myös aikakaudestaan. Esimerkiksi hevonen nähdään peltotöissä. Kauniit ja tunnelmalliset koulutaulut ovat jo jonkin aikaa olleet sisustajien ja keräilijöiden suosiossa. Niistä on myös tehty kirjoja, joita Laitinen tutki näyttelyä kootessaan. Sari Savikon kirjaan Muistojen koulutaulut (Tammi 2008) on valokuvattu muun muassa juuri näitä Somero-Seuran koulutauluja. – Savikko taustoittaa kirjassa hyvin myös eläintauluja ja niiden piirtäjiä. On kiva, miten tekijätkin Someron Kulttuurigallerian keskikesän näyttelyaihe löytyi, kun taidekoordinaattori Elina Laitinen osti ryijyntekijä Touko Roton talon. Tunnelmalliset koulutaulut ovat nousseet keräilykohteiksi Somero-Seuran kokoelmissa on 800 koulutaulua, joiden joukosta taidekoordinaattori Elina Laitinen suunnitteli eläinaiheisen näyttelyn. Tunnetuimpia suomalaisia koulutaulujen piirtäjiä oli Matti Karppanen, jonka kurki näkyy takaseinällä. S S S / M A R K O M A T T I L A Kulttuurigallerian pysyvä näyttely esittelee somerolaisen suunnittelijan Kaija Aarikan elämäntyötä. S S S / M A R K O M A T T I L A Ilvesaiheinen koulutaulu on Hanna Schönbergin piirtämä. Se kuuluu Valistuksen kotimaisten eläintaulujen sarjaan. S O M E R O N K U L T T U U R I G A L L E R I A
KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 | SALON SEUDUN SANOMAT 15 MIKÄ KOHDE? Lääkärin vastaanotosta kulttuuritilaksi u Kulttuurigalleria toimii vuonna 1867 rakennetussa Aholan talossa Someron keskustassa. u Talossa on alkuaikoina ollut kauppa. Vuonna 1906 Someron kunta osti sen kunnanlääkärin vastaanottotilaksi ja asunnoksi, ja talossa toimi myös neuvola. u Vuonna 1983 Aholan taloa kunnostettiin taidetaloksi. Se on ollut myös Lounais-Hämeen musiikkiopiston toimipisteenä. Vuonna 2009 sinne sijoitettiin Perinnehuone. u Kulttuurigalleria avautui Aholan talossa vuonna 2022. Sitä ylläpitää Someron kulttuuri ry, jolta kaupunki ostaa kulttuuripalvelut. u Kaija Aarikan näyttelystä vastaa Aarikan perikunta. u Kesän 2026 vaihtuvat näyttelyt: Muunlajiset – Koulutauluja Somero-Seuran arkistosta 12.6. asti, Touko Roto – Maamiehen ryijyt ja Kivimakasiinissa Hanna-Kaisa Korolainen – (Teko)karvainen Fantasia 26.6.–16.8., Piritta Kämi-Conway – Tarinoiden puvut – valikoima teatteripukuja vuosien varrelta 21.8.–27.9. u Joensuunkatu 20, aukioloajat ja lisätietoa kulttuurigalleria.fi on nostettu esiin. Pidän itse näistä paljon ihan kuvina, Laitinen sanoo. Kirjassaan Savikko kertoo, että luontoaiheisille tauluille tuli tarvetta, kun kansakoulun oppiaineeksi otettiin luonnontieto. Opettajat keräsivät luonnosta näytteitä oppimateriaaleiksi, joita kuvat täydensivät. 1900-luvun alkuun asti taulut olivat ulkomaisia. Niihin painettiin suomenkielisiä tekstejä, mutta kuvatuissa eläinja kasvilajeissa oli paljon sellaisia, joita ei tavata Suomessa. Kotimaisten koulutaulujen julkaisu alkoi 1900-luvun alkupuolella. Valistuksen kotimaiset eläintaulut on klassikkosarja, jonka ensipainokset ovat vuosilta 1909–16 ja 1928, ja uusintapainoksia otettiin paljon. Sarjan suunnittelivat Einar Fieandt ja K.E. Kivirikko, ja piirtäjiä olivat Matti Karppanen, August Tuhkanen, Theodor Björnström, Hanna Schönberg ja Akseli Einola. Useimmat sarjan kuvista piirsi lintumaalarina tunnettu Matti Karppanen. Savikon kirjaan on Someron kokoelmasta kuvattu esimerkiksi Karppasen kurkitaulu, joka nyt on näyttelyssä mukana. – Kirjassa on mainittu myös oma suosikkini, Hanna Schönbergin ilves, Laitinen näyttää gallerian aulaan sijoitettua taulua. Vanhojen, luokkahuoneissa koukuistaan riippuneiden opetustaulujen näyttelyripustuksessa oli oma haasteensa: – Oli pakko hyväksyä se, että näitä ei saa ripustettua suoraan, ne ovat sen verran elämää nähneitä. Suurin osa koulutauluista jäi vielä varaston kätköihin, joten nähdäänkö niitä joskus lisää? Sitä ei ole vielä ajateltu, mutta Laitinen tietää, mikä voisi kiinnostaa. – Toinen varmasti suosittu aihe eläinten lisäksi olisi kasvitaulut. Varsinkin Ebba Masalinin kukkataulut ovat ihailtuja. Ebba Masalin piirsi Otavan kasvitaulujen sarjaa, jonka suunnitteli John Lindén. Keskikesällä koulutaulujen jälkeen on vuorossa ryijyjä kahtena versiona. Kulttuurigalleriaan kootaan somerolaisen maanviljelijän ja myös kunnallispolitiikasta tunnetun Touko Roton (1943–2023) ryijyjä. Viereisessä Kiiruun puistossa olevaan Kivimakasiiniin tulee helsinkiläisen Hanna-Kaisa Korolaisen näyttely. Kun Roto edustaa perinteistä tekniikkaa, Korolaisen mohairlangasta tuftatut, harjatut ryijyt puolestaan ovat kuin langoilla maalaamista. – Halusin rinnastaa paikallisen edesmenneen tekijän ryijyt ja nykykuvataiteilijan teokset. Näyttelyt käyvät hyvää vuoropuhelua keskenään, Elina Laitinen sanoo. Hanna-Kaisa Korolaisen näyttely avautuu kesäkuun lopulla Kiiruun kivimakasiinissa Kulttuurigallerian vieressä A N N E K I N N U N E N Kulttuurigalleria sijaitsee Someron keskustassa. S S S / M A R K O M A T T I L A Pässi on Kaija Aarikan kuuluisin designklassikko. S S S / M A R K O M A T T I L A Hanna-Kaisa Korolaisen ryijy kuvaa suosittua Pokémon-hahmoa Pikachua. Tekstiiliaihe on Laitiselle läheinen, koska on hän on itsekin tekstiilitaiteilija, mutta näyttelyvalinta on hänelle henkilökohtainen myös toisella, yllättävällä tavalla. – Ostin vuosi sitten Touko Roton talon, jota perikunta myi. Siinä kohtaa kävi ilmi, että Touko on tehnyt ryijyjä. Laitinen sai nähdä talosta kuvan, jossa seinät olivat ryijyjä täynnä. Hän huolestui hiukan siitä, mitä ryijyille on tapahtunut, ja sai kuulla, että sukulaiset ovat pitäneet niistä hyvää huolta. Touko Roto oli lahjoittanut ryijyjä eri tahoille, kuten seurakunnalle, kaupungille ja palvelutaloon. Kun Laitinen alkoi etsiä ryijyjä näyttelyyn, niiden paljous yllätti. – On aika poikkeuksellinen asia, että maanviljelijä tekee ryijyjä. Edelleen usein ajatellaan, että ne ovat naisten käsitöitä, mutta on hienoa, että hän on lähtenyt tähän. Ryijyjen tekeminen neulalla ja langalla on aikaavievää ja vaatii taitoa. Laitinen pohtii, että Touko Roto ei ehkä ajatellut ryijyjään taiteena vaan enemmän käsityönä. – Joka tapauksessa niissä on suurta luovuutta mukana. Vuonna 2010 Rotoa haastateltiin Salon Seudun Sanomiin. Silloin hän kertoi tehneensä ryijyjä pari vuotta. Ensimmäinen hänen itse suunnittelemansa ryijy sai aiheensa Someron vaakunasta. Sen lisäksi hän esitteli lehdessä ryijyjä, jotka kuvaavat suunnistusta ja Marilyn Monroeta. – Jonkinlaisen tyydytyksen siitä saa. Ihminen ei elä pelkästään leivästä, vaan tarvitsee myös kulttuuria, Roto silloin totesi haastattelussa. Laitinen toivoo, että Roton esimerkki inspiroi muitakin tarttumaan käsitöihin ja luovaan ilmaisuun. Viimeisenä kesäkauden vaihtuvana näyttelynä esille tulee elokuussa Piritta Kämi-Conwayn teatteripukuja. Somerolaisen puvustajan kädenjälkeä on nähty useissa Someron ja Salon teatteriesityksissä, joten näyttelystä ehkä löytyy lavoilta tuttujen hahmojen pukuja. KAHVILA KAHVILA KIRPPUTORIKESKUS YLI 250 MYYNTIPAIKKAA YLI 250 MYYNTIPAIKKAA HUIMAT MYYNNIT HUIMAT MYYNNIT KESÄN PARHAAT LÖYDÖT KESÄN PARHAAT LÖYDÖT HUONEKALUOSASTO HUONEKALUOSASTO SAVENVALAJANKATU 6, SALO SAVENVALA-ANKATU SALO & & p. 040 1919 493 p. 040 1919 493 kirppis-keidas.fi kirppis-keidas.fi ark. 10 18, la su 10 16 Katso ajankohtaiset keittötarjoukset sivultamme! Värilliset rungot valkoisten hinnalla ! Kotimaiset laatukeittiöt Pohjanmaalta Haarlantie 2, 25500 Perniö Vesa Uuttu p. 040 721 0209 vesa.uuttu@zacus.com www.zacus.com Rahoitusmahdollisuus. Luotettava maaseutukohteiden asiantuntija välittää: Turuntie 22 B 19, 24240 Salo Rauno Hakala LKV, AKA p. 0400 124 832 Tommi Laurila LKV p. 040 514 2098 Katso lisätiedot: www.metsatilat.fi Salo, Perälä, metsätila Mustalampi 2:21 2457 m³/10,4 ha. Tarj 15.6. Lh 136 700 € Salo, Laperla, mökki+metsä, Kruununtie 64 3,7 ha. Tarj 10.6. Hp 70 000 € Someron yht.metsän os. 38 kpl, haamutila Tarj 16.6. Hp. 3500 €/os, yht 133 000 € Aura, Viilala, metsätila Yliääri 1:600 461 m³/1,8 ha. Tarj 17.6. Lh 25 100 € Salo, Kaukuri, metsätilat, mökki, lammet 22,7 ha/2186 m³. Tarj 17.6. Lh 107 200 € Somero, Kivisoja, metsätila Mäenpää 1:9 10 ha/1950 m³. Tarj 17.6. Lh 101 700 €
16 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 SUVILEHTI Tuomo Kesäläinen Taalintehtaalla historia ja luonto kohtaavat upealla tavalla. Rustiikkinen miljöö kuljettaa retkeilijän aikamatkalle ruukkihistorian syövereihin samalla, kun sen ympäröivä kaunis luonto tarjoaa hienot mahdollisuudet retkeilyyn. Kemiönsaaren etelärannalle perustettiin ensimmäinen rautaruukki jo 1680-luvulla. Taalintehtaan pitkästä teollisuushistoriasta kertovat alueella säilyneet masuunin raunio, erilaiset kivimuurit, vanha pato sekä muut ruukin toimintaan liittyvät historialliset rakennukset. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös kylän keskustassa, merenrannan tuntumassa sijaitsevat komeat hiiliuunit sekä ruukin vanhat konttorirakennukset. Vanha ruukinpaikka on Pienestä Masuunilammesta mereen laskevan puron varrella. Ruukin historiallisesta pihapiiristä alkunsa saavat kulttuurija luontopolut esittelevät seudun teollista historiaa ja kauniita luontokohteita. Retkeilijälle alueella on tarjolla muutamakin erimittainen vaihtoehto. Reiteistä lyhin on Masuunilammen luontopolku, jolla on pituutta vain 700 metriä. Pienen Masuunijärven kierros on hieman yli kilometrin ja Senatsbergetin näkötornille ja laavulle johtava reitti noin 6,5 kilometrin mittainen. Aivan pysäköintipaikan vieressä kohoaa 1850-luvulla rakennetun masuunin raunio ja rustiikkinen tummista kuonaja punatiilistä tehty valimorakennus. Paikalla on hyvät opastaulut, joiden avulla retkeilijä pääsee tutustumaan syvemmin raunioalueen menneisyyteen. Lyhyin reitti kiertää Dammennimisen vanhan patoaltaan. Lyhyydestään huolimatta reitin varrelle mahtuu hienoa luontoa ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Järven rannalla näkyvä tummanpuhuva ja massiivinen rakennus on 1850-luvulla mustista kuonatiilistä rakennettu ruukin työväen sauna, joka tuo luonnonmaisemiin mukavasti historiallista kerroksellisuutta. Myös Pienen Masuunijärven luontopolku rakentuu ruukkihistorian ympärille, mutta vanhalta padolta alkava ja järven rantoja myötäilevä polku on myös upea luontokohde. Alkukesäinen tunnelma, kasvien loisto ja äänimaailma lehtometsissä on mykistävän kaunista. Järven ihastuttavinta antia ovat suot, jotka tuntuvat kelluvan ja hyllyvän järven tumman veden pinnalla. Mättäillä kasvaa tyypillisiä suokasveja, kuten suokukkia, karpaloita, raatetta ja kihokkeja. Pientä järveä reunustavat kalliot ovat yllättävän korkeita. Niille kavutessa avautuu kauniita näköaloja tummavetiselle järvelle, jossa saattaa havaita myös veikeitä pieniä suosaarekkeita. Ne seilaavat järvellä tuulten mukana. Pienen Masuuninjärven luontopolulta pidempää retkeä kaipaava kulkija voi suunnata kohti Senatsbergetin huippua johtavaa polkua. Lähes välittömästi järven rantojen jäädessä taakse näkymät vaihtuvat mosaiikkimaisiin metsiin, joissa kiemurtelevilla poluilla kulkeminen on rauhoittava kokemus. Hyvin säilyneissä kalliometsiköissä on vanhan metsän tunnelmaa. Polun varrelle mahtuu tuuheita kuusikoita, käkkyräisten mäntyMasuunilammen luontopolku kuljettaa kulkijan suomaisemien halki pitkin pitkospuusiltoja. K U V A T : T U O M O K E S Ä L Ä I N E N Suolle, järvelle, korkealle Taalintehtaan polut tarjoavat historiaa ja luonnonrauhaa. Senatsbergetin näköalatornista avautuvat jylhät maisemat yli saariston metsien ja kallioiden.
18 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 Myllyojankatu 11, Salo Arkisin 7–18, la 8–15, su 10–14 p. 040 306 6200 k-rauta.fi/passeli Myllyojankatu 11, Salo Ark. 7-18, la 9-15 P. 0403 066 200 k-rauta.fi/passeli Lämpimästi tervetuloa täyden palvelun rautakauppaan. Viikon jokaisena päivänä.
KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 | SALON SEUDUN SANOMAT 19 SUVILEHTI SSS | Minna Filppu minna.filppu@sss.fi – Kesällä tulen tänne aina, kun pääsen, sanoo Sinikka Sokka Someron-mökkinsä terassilla. – Elämä on niin kamalan lyhyt, joten kaikista hienoista hetkistä pitää nauttia. Haaveita kannattaa toteuttaa ja riskejä pitää uskaltaa ottaa. Ikänsä Helsingissä asunut näyttelijä ja laulaja alkoi haaveilla omasta kesämökistä 70 ikävuotensa tietämissä. – Halusin paikan veden äärestä, kohtuullisen ajomatkan päässä Helsingistä ja niin, että lähellä on taajama, jossa tehdä ostokset. Sokka kertoi mietteistään myös kollegalleen Juha Mujeelle (1950–2020) näytellessään Kansallisteatterissa syyskaudella 2018. Tämä totesi heti, että Sokalle sopisi varmasti sama mökkialue, jossa hänellä on kesäpaikkansa. Muje kertoi, että läheltä oli tulossa mökki myyntiin ja kutsui Sokan käymään. Paikka oli hieno, mutta mökiltä lammelle johtava jyrkkä kallio ei innostanut Sokkaa. Hän jäi pohtimaan asiaa, sillä toivoi helpompikulkuista mökkimaastoa tuleviakin vuosia ajatellen. – Eipä aikakaan, kun yksi mökkinaapureista soitti, että myyntiin on tulossa toinen mökki minulle sopivammalta paikalta! Sinikka Sokka ajeli katsomaan tarjottua mökkiä ja näki sielunsa silmin, mitkä mahdollisuudet tontti antaa. Kaupat syntyivät alkuvuonna 2020. Maaliskuussa korona sulki Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajan, mutta Sokka ajeli ystävättärensä kanssa pikkuteitä pitkin mökin terassille kahvittelemaan. – En malttanut pysyä poissa! Tulimme Helsingistä suoraan tänne ja palasimme missään pysähtymättä takaisin, joten emme vaarantaneet kenenkään terveyttä. Ensimmäisenä kesänä Sokka teetti mökilleen ekovessan. Sitä seurasi väliterassi loivan rinteen keskiosaan. Nykyisin mökkiäkin kiertää viihtyisä terassi. – Uusin ”rakennus” on tänä keväänä puuhun kiinnitetty linnunpönttö, jonka ystäväni Marja Packalén toi, Sokka esittelee. Hän kertoo tuumaavansa nyt vierasmökin rakennuttamista. Humisevaksi nimetyn mökin ympäristöstä on raivattu reilusti puustoa, poistettu tiheitä kuusirykelmiä ja tehty tilaa valolle. Tontti on niin laaja, että Sinikka Sokka saa kerättyä omalta maaltaan mustikat koko talven tarpeiksi. – Kunttaa on tontti täys, joten pihatöitä ei tarvitse tehdä, mutta risuja pitää kerätä koko ajan, hän toteaa ja kertoo perustavansa mökille joka kesä ruukkupuutarhan. Sokka iloitsee, että hänen tyttärensä Emilia Packalénin viime vuonna Humisevan pihalle istuttama koristekirsikka Kevätsuudelma on selvinnyt hienosti talvesta ja kukkii etupihalla. Talvisin Sinikka Sokka harrastaa vesijuoksua kahdesti viikossa Mäkelänrinteen uimahallissa. Kesäisin hän kastautuu mökkilammessa ja soutelee kumiveneellä. Uimassa hän käy myös läheisellä järvellä, jonka vesi lämpenee nopeammin. Sokka iloitsee siitä, että mökiltä on lyhyt matka Forssaan. Hän tutustui kaupungin paikkoihin ja ihmisiin oltuaan toistakymmentä vuotta avoliitossa siellä asuneen jääkiekkovalmentaja Alpo Suhosen kanssa. – Pääsen mökiltä parissakymmenessä minuutissa Forssan torille, joka on ihana! Juttu jatkuu seuraavalla aukeamalla. Edesmennyt näyttelijä Juha Muje osoitti kollegalleen oikean paikan. Sinikka Sokan haave omasta mökistä toteutui Somerolla ”Elämä on niin kamalan lyhyt.” Sinikka Sokka haaveiden toteuttamisesta Sinikka Sokka nauttii elosta Someronb mökkimaisemissa. – Pihatöitä täällä ei tarvitse tehdä, mutta risuja pitää kerätä koko ajan. S S S / A N N A K O R P I A H O
20 SALON SEUDUN SANOMAT | KESKIVIIKKONA 3. KESÄKUUTA 2026 SUVILEHTI Helsingintie 24, Salo p. 02 731 8466 www. kone-ruuskanen.fi Ark. 8.30–17 Husqvarna PW 130 Kompakti painepesuri helppoon puhdistukseen. TARJOUS TARJOUS sh. 174 € Honda UMK435 4-tahtinen raivaussaha nurmikon viimeistelyyn. 649 649 € € 145 145 € € 35 cm³, 7,5 kg 130 bar Kotimainen ratkaisu siistiin autoon, AIRBAG-malli sh. 60,90 € TARJOUS TARJOUS 49 49 90 90 HINNAT HINNAT ALKAEN ALKAEN Anna itsellesi aikaa (315 Mark II) Husqvarnan automowerit Husqvarnan automowerit Husqvarna Istuinsuoja Husqvarna Varustevyö, täydellinen Kätevä varustevyö työkalujen säilyttämiseen. Sisältää työkalut! 159 159 € € TARJOUS TARJOUS sh. 219 € TARJOUS TARJOUS 39 39 € € Husqvarna kombikannu 1299 1299 € € Someroon Sinikka Sokka on tutustunut vähitellen. – Somerolta saa luksusta ja elämänlaatua puoleen hintaan Helsinkiin verrattuna, hän toteaa. Parannettavaakin löytyy, sillä pääkatu ja torimiljöö särkevät etenkin muualta tulevan silmiä. – Someron tori ei ole kovin puoleensa vetävä. Onneksi Aspin kalaporukka ja muutama muu mukava myyjä viihtyy siellä, Sokka nauraa. Hän toivoo Someron kaupungin siistivän pääkatunsa näkymiä. – Karmeat haalistuneet julisteet pois seiniltä ja paljon enemmän kukkaistutuksia, Sokka vaatii. – Jo se parantaisi näkymiä paljon, kun jokainen laittaisi liikkeensä edustalle esimerkiksi yhden ison ruukun kukkasia. Sinikka Sokka on merkinnyt kalenteriinsa koko joukon kesäteattereita, joita hän aikoo käydä katsomassa. Jo toukokuussa hän näki Jokioisilla Teatteri Tuntemattoman näytelmän Kuusniemi elää. Listalla ovat Tampereen Pyynikin Harmony Sisters, Turun Samppalinnan Notre Damen kellonsoittaja, Suomenlinnassa Ryhmäteatterin Missä kuljimme kerran ja Somerniemen musiikkiteatterin Viulunsoittaja katolla. Sokka vierailee tänä vuonna ensimmäistä kertaa Somerniemen musiikkiteatterissa, jossa nähdään hänen ystävänsä Anu Hälvän ohjaus. – Hän ohjasi Ypäjän musiikkiteatteriin viime kesänä Nunnia ja konnia ja edelliskesänä Myrskyluodon Maijan. Ne olivat todella onnistuneita. Yleensä Sokka rientää ensimmäisten joukossa katsomaan valitsemiaan esityksiä. – Rakastan ensi-iltoja! Niissä on aivan omanlaistaan sutinaa ja säpinää. Kesäteatterikäyntien lisäksi Sokka ajelee kesällä Pori Jazziin Reiska Laineen 70-vuotispäiville ja matkustaa junalla Kokkolan Ykspihlajaan. Elokuussa 78 vuotta täyttävä Sinikka Sokka huomauttaa, että haluaa nykyään huilata intensiivisten työrupeamien jälkeen ja tarvitsee palautumisaikaa eri tavalla kuin ennen. – Kesällä vois olla pari päivää niin, ettei tekis mitään... Sokka on tehnyt teatterin ja musiikin parissa pitkän ja monipuolisen uran, joka jatkuu edelleen. Kesäksi työkalenteriin on merkitty pari laulukeikkaa, mutta tiiviimpi työrupeama alkaa taas syyskuussa. Silloin Tampereen Työväen Teatterissa kevätkaudella esitetty TTT:n ja Teatteri Metamorfoosin yhteisprojekti Itseen kirjoitettu nähdään viidesti Helsingissä Konepajan näyttämöllä. Näytelmä vierailee marraskuussa Joensuun kaupunginteatterissa. Sinikka Sokka nähdään Turussa 24. marraskuuta ja 15. joulukuuta yhdessä Heikki Kinnusen kanssa. Esitykset sisältyvät konserttisarjaan Ollin vieraana, jossa kapellimestari Olli Ahvenlahti kutsuu Linnateatterin lavalle pitkän linjan tekijöitä. – Puhumme menneistä ja välillä laulamme Ollin pianosäestyksellä. Olemme tosi innostuneita esityksestä. Jos se menee hyvin, lähdemme kiertämään! Sinikka Sokka on työskennellyt yleisön edessä yli 50 vuotta. Veri veti estradeille jo pienenä. – Kai sitä on aina halunnut, että sinua katsotaan, sinua ihaillaan ja sinulle taputetaan. Mummolassa pikku-Kikka lauloi suvulle Ritva-tätinsä säestyksellä. Äidin sisko oli oopperalaulaja Ritva Auvinen. – Hän soitti pianoa ja minä lauloin mukaenglantia, Sokka muistelee. Radioteatterin Pikku Heidin päärooli oli 11-vuotiaan Sinikan ensimmäinen palkkatyö näyttelijänä. Siitä on kiittäminen edesmennyttä uutistenlukijaa ja Viisasten kerhon puheenjohtajaa Mökkiunelmansa toteuttanut Sinikka Sokka kannustaa ottamaan riskejä ja muuttamaan haaveensa todeksi. K U V A T : S S S / A N N A K O R P I A H O