• KESKIVIIKKONA 19. MARRASKUUTA 2014 | VIIKKO 47 | N:O 316 | www.sss.fi | IRTONUMERO 2,10 ? | KESTOTILAUKSENA 0,76 ?/päivä Puhelun hinta: 8,8 snt/min Lasten talvihaalari 693 Sievin jalkaskannerilla sopivat pohjalliset Star Zip XL+S3 koot 39-47 120,- sis. alv 24% Kaarinan SOS-lapsikylä: sini.erapuro@sos-lapsikyla.fi p. 044 761 4167 Lisätietoa tehtävästä: sos-lapsikyla.fi/sijaisvanhemmuus Tule kuulemaan lisää sijaisvanhemmuudesta Turun pääkirjastoon 26.11. klo. 15-17. IHMEMIES tai IHMENAINEN Vapauta sisäinen sankarisi! Sinä voit olla?. Oletko tarpeeksi rohkea ja tyyni, ketterä ja harkitseva, lempeä ja riskinottokykyinen? Salitunkatu 3, 24100 Salo, Puh. 0207 65 1022, fax 0207 65 2918 Myymälä avoinna ma-pe 7.30-16.30, la suljettu www.etra.fi Kävijöiden kesken arvotaan Star Zip kengät ja Dimex Takki !!!! tarjous voimassa koko viikon -25% Muut Dimex työvaatteet sis. alv 24% 78,- koot 90cm - 160cm Edustajat paikalla klo 10:00 ? 14:00 Dimex ja Sievin talvipäivä 19.11. SALON SEUDUN SANOMAT Uusi Opel Astra Drive -mallisto! RAHOITUSTARJOUS 3) 295 ?/kk! NYT UUSI OPEL ASTRA DRIVE 1.4T S/S 5-ovinen ILMAN KÄSIRAHAA Dynaaminen ja vahvasti varusteltu! Nyt järisyttävin eduin! konaishinta toimituskuluineen! Astra Drive 1.4T Sports Tourer AT6 Astra Drive 1.4T S/S 5-ovinen MT6 Astra Drive 1.4T 5-ovinen AT6 21 996 ? a Drive 1.4T S/S ts Tourer MT6 Kokonaishinta toimituskuluineen! 24 996 ? Kokonaishinta toimituskuluineen! 23 996 ? aishinta toimituskuluineen! 2 996 ? 1,9 % * autoveroton kampanjahinta LOHJA, Maksjoentie 8-9 Automyynti 075 3040 5210 Huolto 075 3040 5230 Varaosat 075 3040 5240 www.ppauto.fi ma-pe 9-18 | la 10-14 ma-pe 7.30 -17 ma-pe 7.30 -17 - sadetunnistin ja ajovaloautomatiikka - liukuva keskikyynärnoja - sähköiset ikkunannostimet takana - piano black koristellut sisäpaneelit Drive-paketti 795 ?* - sivuikkunan kromilista - 7-puolaiset kevytmetallivanteet 16" - sähköisesti sisäänpäintaittuvat sivupeilit - LED-malliset päiväajovalot - valo- ja näkyvyyspaketti kkäät Bi-xenon AFL-valot nyt 0 ? 1) PELIN PALKITTU 2) AJOVALOJÄRJESTELMÄ ptimoi näkyvyyden kaikissa tilanteissa äätää automaattisesti ajovalojen uuntaa sekä voimakkuutta sältää 9 erilaista valokuviota uomioi mm. sään ja valaistuksen aukovaloautomatiikka kiovarusteena muun muassa: telliLink-multimediajärjestelmä värinäytöllä ahkaverhoiltu ohjauspyörä onitoimisäätimilllä ysäköintitutkat edessä ja takana utomaatti-ilmastointi akionopeudensäädin ellinen Wega-osanahkaverhoilu uetooth handsfree uusi dynaaminen ja vahvasti varusteltu Opel Astra Drive. Kun teet kaupat 31.12.2014 mennessä saat loistavan edun: allisuutta ja -mukavuutta parantavan Bi-xenon AFL-ajovalojärjestelmän. Tervetuloa tutustumaan! ma-ti 9-18 | ke-pe 9-17 | la 10-14 ma-pe 7.30-17 ma-pe 7.30-17 istetty polttoaineen kulutus 3,7?6,8 l/100km, CO2-päästöt 97?159 g/km. Astra 5-ovinen Drive 1.4T MT6 S/S kampanjamalli kokonaishinta 21 996 ? sis. toimituskulut 600 ? ja n 4509,88 ?.. Kuvan auto erikoisvarustein. Kampanjahinnat koskevat yksityishenkilöiden tekemiä uusia kauppoja sekä rajattua erää autoja. 1) Koskee rajattua erää autoja sekä iakkaiden tekemiä uusia kauppoja ja on voimassa 31.12.2014 asti. 2) Euro NCAP Advanced Award 2011, vakuutusyhtiö Allianzin turvallisuuspalkinto Genius 2SiQ 2010 sekä Plus ) TARJOUSLASKELMA 1,9 %: ASTRA DRIVE 1.4T S/S 5-OVINEN MT6. Toimituskuluilla kokonaishinta 21 996 ?, perustamiskulu 185 ?, käsiraha 0 ?, luottoaika 60 kk, käsittelypalkkio erä 295 ?, suurempi viimeinen erä 6598,80 ?, KSL:n mukainen luottohinta 24 038,76 ?, KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 2,86 %. Edellyttää luottopäätöksen ja kaskovakuuahoitustarjous on voimassa 31.12. asti. SALO, Örninkatu 3-5 Automyynti 075 3040 5110 Huolto 075 3040 5130 Varaosat 075 3040 5140 www.ppauto.fi
• Salon Seudun Sanomat 95 vuotta ? Astrum Auto ja Vene onnittelee! CITROËN-TAKUU 3 V/100 000 KM Mersulla pääsee pisimmälle! A-Katsastus teki selvityksen vuoden 2013 aikana katsastettujen henkilöautojen matkamittarilukemista. Mercedes-Benz-merkkisistä autoista, joita A-Katsastus katsasti viime vuonna reilut 40 000 kappaletta, lähes kolmasosalla oli ajettu yli 300 000 kilometriä ? miltei tuplasti keskimääräistä enemmän (IL 28.10.2014) a mm. Huudettavan Princess 33, x Yamaha V-Ma örä ja ?moottoripy ari. rm MB E-sarjan fa Mercedes-Benz-vaihtoautot Astrum Auto Salo Mercedes-Benz A 160 BE Business 5d, -10, 59 tkm Mercedes-Benz B 180 CDI BE Premium Business, -11, 29 tkm Mercedes-Benz B 180 CDI Business A, -09, 116 tkm Mercedes-Benz C 200 CDI Business 4d A, -08, 142 tkm Mercedes-Benz C 200 CDI T A Business AMG Sport, -08, 135 tkm Mercedes-Benz C 220 BlueTec T A Premium Business, -14, 2 tkm Mercedes-Benz C 220 CDI Avantgarde 4d Autom., -08, 82 tkm Mercedes-Benz C 220 CDI BE Premium Business A, -10, 81 tkm Mercedes-Benz E 200 CDI BE Business 4d A, -10, 105 tkm Mercedes-Benz E 200 CGI BE A Avantgarde, -09, 62 tkm Mercedes-Benz E 220 CDI BE A Premium Business, -12, 73 tkm Mercedes-Benz E 220 CDI BE T A Business, -11, 66 tkm Mercedes-Benz E 220 CDI BE T A Business, -10, 86 tkm Mercedes-Benz E 250 CGI BE Avantgarde CoupÈ A, -10, 31 tkm Astrum Auto Forssa 15900,27900,19900,21800,24900,54890,26900,31400,32500,30900,41900,42900,34990,39900,- Mercedes-Benz A 180 CDI Classic 3d, -06, 170 tkm Mercedes-Benz B 200 CDI, -10, 99 tkm Mercedes-Benz C 180 BE A Premium Business (B), -11, 42 tkm Mercedes-Benz C 180 CDI BE A Premium Business, -13, 16 tkm Mercedes-Benz C 180 Kompressor 4d A, -05, 100 tkm Mercedes-Benz C 200 CDI 4d 90kw, -05, 160 tkm Mercedes-Benz C 220 CDI BE T 4Matic A Premium Business, -14, 13 tkm Mercedes-Benz E 200 Kompressor 4d A, -04, 129 tkm Mercedes-Benz E 220 CDI Avantgarde 4d A, -09, 169 tkm Mercedes-Benz VITO 115 CDI 2.7/32 keskip. A2, -07, 44 tkm 7490,19900,31900,38600,16900,14900,49900,15900,28900,19900,- Lauantaina inventaariohuutokauppa Astrum Salossa klo 12 ? huudettavana veneitä, autoja ja renkaita! Tutustu kohteisiin ennakkoon osoitteessa astrum.fi SALO Joensuunkatu 15, SALO, Puh. (02) 7773 911 Avoinna ma- pe 9 -18 la 10 -14 Kai Packalen 044 777 3918, Sami Rahkonen 044 777 3915 Leevi Laaksonen 044 777 3920, Jaana Hakala 044 777 3913 FORSSA Yrittäjänkaari 7, FORSSA, Puh. (03) 4246 9800 Avoinna ma- pe 9 -18 la 10 -14 Jorma Kallio 044 777 3950, Aleksi Hovila 044 777 3957 Jorma Lempinen 044 777 3956, Pasi Rantanen 044 777 3955 astrum.fi
• Salon Seudun Sanomat Päätoimittajalta vuotta 3 Juhlalehdessä Sanomalehti on lukijan kumppani ?Tämä lehti on syntynyt ajan olojen pakottavasta tarpeesta ja maalaiskuntien kuin myöskin Salon kauppalan väestön yksimielisestä toivomuksesta saada oma lehti tälle paikkakunnalle. Tällaista lehteä on jo kauan ikävöity, vaikka nyt vasta on tuumasta toimeen ryhdytty?. Näin napakasti kirjoitettiin Salon Seudun Kunnallislehden ensimmäisessä numerossa, joka ilmestyi 22.12.1919. Tuore lehti lupasi pysyttäytyä puoluepolitiikan ulkopuolella, mutta seurata tarkasti oman alueen kuntien päätöksiä ja tapahtumia. Tätä samaa lukijalupausta Salon Seudun Sanomat noudattaa vielä 95 vuotta myöhemminkin. Hyvä lukija. Pidät käsissäsi Salon Seudun Sanomien 95-vuotisjuhlalehteä. Tällä lehdellä haluamme juhlia pitkää lehdenteon perinnettä ja tarjoilla lukuelämyksiä niin menneistä vuosista kuin nykypäivästä. Katse on tiukasti Salon seudulla. Sanomalehden perustehtävä on tarjota lukijalle kirkas ikkuna lähellä ja kauempana olevaan maailmaan. Tänään tuo tehtävä on vähintään yhtä tärkeä kuin vuonna 1919. Maailma ja Salon seutu ovat nyt aivan erilaisia kuin 95 vuotta sitten. Yhdistävä tekijä on muutos, joka juuri nyt tuntuu ravistelevan ympäristöämme harvinaisen voimakkaasti. Kun tapahtumia ja rakenteellisia muutoksia katsotaan vuosikymmenien jänteellä, sulautuvat nykymuutokset oikeisiin mittasuhteisiin. Vain jatkuva muutos on pysyvää. Näissä myllerryksissä sanomalehti on lukijan kumppani ja auttaa ymmärtämään muutosten syitä ja seurauksia. Sanomalehden pitää uskaltaa pureutua juuri niihin kaikkein vaikeimpiin asioihin, kaivaa totuus esille ja tarjota lukijalle merkityksellisiä sisältöjä. Vaikea taloustilanne ja rakenteelliset muutokset ovat ravistelleet Saloa viimeisten vuosien aikana. Työtä uuteen nousuun tarvitaan vielä paljon. Tulevaisuus pitää rakentaa itse. Salon Seudun Sanomat on vahvasti mukana nostamassa oman talousalueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Tässä tärkeässä tehtävässä voimme onnistua vain elinkeinoelämän, kuntien ja asukkaiden hyvällä yhteistyöllä. Juhlalehti antaa oivan tilaisuuden myös tekijäjoukkomme esittelyyn. Löydät lehden loppupäästä osaavan joukkueemme ryhmäkuvat ja koosteen lehtitalon yhteystiedoista. Olennainen osa Salkkaria ovat lukijoiden tuottamat sisällöt. Keskustelupalstojen napakat mielipiteet ja tekstarit, mainiot lukijakuvat sekä kiinnostavat tarinat omista koskettavista kokemuksista tekevät lehdestä entistä monipuolisemman ja kiinnostavamman. Tervetuloa lukemaan ja tekemään yhdessä entistä parempaa Salkkaria! Ville Pohjonen päätoimittaja Ajankuvia vuosikymmenten takaa 4 Millainen oli Salo vuonna 1919? 95 vuotta sitten elettiin uuden alun aikaa 7 Citius, altius, fortius! Urheilu-uutisissa näkyy intohimo lajiin Ihmisiä ja ilmiöitä 9 84-vuotias heppatyttö Anna Louise Brüninghaus on työteliäs sisupussi 15 Talo numero 95 Lapsiperheen uusi elämä maalla alkoi remontilla 16 Isäntä keksi munan uudelleen Ensin Mikko Välttilä ajatteli kuitenkin kanaa 21 Menestyvän miehen takana on... ... vaimo! Maailman hauskin mies kertoo vitsin 22 Kvittenihilloke ja pikkelssivahvero Seurahuoneen uusi sukupolvi kunnioittaa perinteitä 24 Selfie-kisan voittaja on Julia Toimituksen suosikkikuva on simppeli ja toiveikas Lehto Elämää lehtitalossa 26 Ihana kamala tekstari Tekstaripalstan aloittamista puitiin paljon 28 Kaikki mokaavat joskus! Oikaisu on laadun tae ? ja nolouden lähde 29 Aikaa ennen atk:n tuloa Olavi Suomi latoi lehteä irtokirjaimilla 30 95-vuotiaan tekijätiimi Katso ryhmäkuvat Örninkadun lehdentekijöistä! Salon Seudun Sanomien 95-vuotisjuhlalehti Päätoimittaja: Ville Pohjonen Tuottaja: Suvi Kulla Ulkoasu ja taitto: Suvi Kulla, Lasse Törnroos, Jemina Malkki, Mika Hiisivirta Kannen kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014, paperi SCA GraphoInvent 54 g
• 4 Salon Seudun Sanomat vuotta Lumoudu vanhoista valokuvista Tämän aukeaman vanhat kuvat ovat Salo-Uskela Seuran kokoelmista. Kuvien valinnassa on auttanut intendentti Pirjo Juusela Salon taidemuseo Veturitallista. Taidemuseossa on parhaillaan Salo vanhoissa valokuvissa -näyttely, joka vie katsojan historialliseen Saloon. Kuvia voi käydä ihastelemassa myös netissä osoitteessa www.salovanhoissavalokuvissa.fi Postimestari Rosa Forsténin rakennuttama postinkulman talo vuonna 1911. Lehti syntyi kasvavaan kauppalaan Salon Seudun Kunnallislehden ensimmäinen numero ilmestyi jouluna 1919. SSS | Kirsi Siekkinen P iirimielisairaala ja junarata. Nämä olivat yhteisiä kiinnostuksen kohteita 12 kunnalle, joiden 40 000:ta asukasta ja ilmoittajia tuore sanomalehti ryhtyi tavoittelemaan 95 vuotta sitten. Maanantaina 22. joulukuuta 1919 ilmestyi Salon Seudun Kunnallislehden näytenumero. Nelisivuinen lehti tulvi mainoksia. Heti etusivulla Polkupyörä- ja Kalustoliike T. Mäkinen lupasi suorittaa huolellisesti kaikenlaisien koneitten korjauksia automobiilien korjauspajassa, ja Helsingin Osakepankin Salon konttori kertoi olevansa edullinen rahain sijoituspaikka. Kuntien eli Uskelan, Perniön, Muurlan, Halikon, Perttelin, Kuusjoen, Kiskon, Kiikalan, Suomusjärven, Angelniemen, Finnbyn ja Salon kauppalan yhteisiksi kysymyksiksi mainittiin näytelehdessä piirimielisairaala ja junarata. Piirimielisairaalasta, alun perin ?vajaamielisten hoitolaitoksesta? oli puhuttu jo vuosia, mutta hanke ei ollut edennyt. Rantarata toki oli jo käytössä, mutta salonseutulaisia mietitytti vuonna 1919 Riihimäeltä Turkuun suunniteltu rata. Tulisiko sen yhtymiskohdaksi Turku, Salo vai Aura? ?Mieluimmin turkulaiset näkisivät puheenaolevan radan päätekohtana vaikkapa Jerusalemin kuin Salon?, lehti kirjoitti. Muutenkin röyhistettiin rintaa: Salo on jo Turulle peloittawa kilpailija, saivat uutukaisen lukijat tietääkseen. S alon Seudun Kunnallislehti ilmoitti pysyvänsä kokonaan erillään valtiollisten puolueittain ohjelmista ja kohdistavansa työnsä ?yksinomaan kunnallisiin harrastuksiin.? Julkaisun taustalla oli tiivis yhteistyö kuntien kanssa, ja lukijoiden suussa lehden nimi vääntyikin Kunnanvaivaiseksi. Mutta millaiseen maailmaan julkaisu syntyi? Vuonna 1919 Suomi oli nuori Punaisten räjäyttämä rautatiesilta 11.4.1918. tasavalta, joka oli juuri kokenut raskaan sisällissodan. Salon kauppalaa ympäröivässä Uskelan kunnassa vuosi alkoi historiallisesti: Uskelassa pidettiin ensimmäiset kunnallisvaalit. Ehdokaslistoja oli kaksi, niin sanottu sekalista ja kristillisen työväen lista. Salon kauppalassa valtuutetut oli valittu jo kymmenen vuoden ajan raastuvankokouksessa. Kunnan ja kauppalan poliittiset värit vakiintuivat 1920-luvulla. Siinä missä kauppala oli porvarillinen, Uskelassa enemmistö oli sosialisteilla. Tuore kieltolaki toi uuden tehtä- vän Salon ja Uskelan hallinnolle. Viinaa ei saanut myydä, mutta laki ei estänyt kysyntää eikä tarjontaa. Sekä Uskelan että Salon piti perustaa raittiuslautakunnat estämään viinan salakauppaa, jota käytiin etenkin Uskelan ja Halikon esikauppala-alueilla. Salon päällystämättömillä kaduilla kuljettiin lähinnä hevoskärryillä. Katuja reunustivat nikkarityyliset puutalot, ja kuraisuus oli ongelma etenkin keväisin ja syksyisin. Harvat henkilöautot olivat ihmetystä aiheuttavia ylellisyystavaroita. Kuorma-autoja omistivat tuolloin jo ainakin Leinon tehtaat ja Salon Seudun Osuuskauppa, jonka myymälästä Läntisellä Siltakadulla kehittyi pian kauppalan suurin. Asukkaita Uskelassa oli vajaat 4?000 ja Salossa noin 1?600. S alossa ja sen lähiympäristössä toimi useita tehtaita, jotka oli perustettu jo ennen Suomen itsenäistymistä. Töitä tarjosivat muun muassa Salon Oluttehdas, Salon Sähkö- ja Ko-
• Salon Seudun Sanomat vuotta 5 Salon Raakasokeritehdas perustettiin vuonna 1919. Sokeritehtaalle johtava tie oli ensimmäisiä sementtiteitä Suomessa. Tietyömaalla otettu kuva on todennäköisesti vuodelta 1920. Raittiusyhdistyksen ompeluseuran väkeä vuodelta 1912: takana herrat Mäkinen, Atra ja Kataja sekä puutarhuri Nurmi. Keskellä rva Atra, rva Kataja, nti Elli Sjöberg, rva Koski, Siiri Jännäri, Kerttu Kataja, Hellin Koskivaara ja Vilho Tarkkanen. Edessä Vilma Kataja. Viivi von Schrowe-Kallio ja Niilo Kallio lähdössä häämatkalle. Salon rautatieasemalla otettu kuva on vuodelta 1919. Pariskunnan lahjoituksiin perustuva rahasto tukee edelleen Salon seudun tutkimusta ja museotoimintaa. Kouluneuvos Niilo Kallio oli aikanaan tunnettu matemaatikko ja alan oppikirjojen tekijä. netehdas Oy, Ylhäisten tehtaat ja Salon Vanutehdas. E.&J. Leinon valimolla oli saatu käyttöön vuonna 1917 valmistunut valimorakennus, jossa tuotannon aloittamista oli viivyttänyt sisällissota. Vuosi 1919 toi Leinon valimotoimintaan omalaatuisen sivupolun, kun yritys ryhtyi myymään näkinkengistä ja simpukankuorista louhittua kuorikalkkia eli merikuonaa peltojen ravinneaineeksi. Merikuonan ominaisuuksista väiteltiin jopa pilapiirrosten voimin. Uusiin tulokkaisiin kuului Salon Raakasokeritehdas. Ensimmäiset sokerijuurikkaat kasvoivat Salon pelloilla kesällä 1919, ja samana vuonna valmistui Kärkkään tehdas ja sinne vievä pistorata. Saksasta tilatut koneet eivät kuitenkaan tulleet ajoissa, joten tehtaan käynnistäminen viivästyi seuraavan vuoden kevättalveen asti. Haasteita oli myös itse viljelyssä, sillä työkoneita ei ollut. Siemenet siroteltiin maahan käsin, ja jurtit harvennettiin turvekuokalla. Kunnallislehden kanssa samana vuonna perustettiin nykyiselle Asemakadulle moderniksi kuvailtu teurastamo. Salon Seudun ?Salon kauppiaskunnalle ja maakauppiaille on tällainen ilmoitusväline tarpeellinen ja tehoisa se kun on aijottu Halikon kihlakunnan suomenkielisten kuntain omistamaksi ilmoitus- ja uutislehdeksi.? Salon Seudun Kunnallislehti 22.12.1919 Salon Seudun kunnallislehden kansia 20-, 30- ja 40-luvulta. Osuusmeijeri puolestaan sijaitsi Helenankadulla Salon kauppalan rajan ulkopuolella. U skelaan oli perustettu kouluja esimerkiksi Moisioon, Alhaisiin ja Sirkkulaan. Salon kauppalan lasten koulutie vei Mariankadun varren puutaloon, josta myöhemmin tuli virastotalo ja Salon kaupungintalo. Lääkäreitä Salossa oli jo useita. Kauppalassa toimi piirilääkäri, rautatielääkäri ja yksityisiä vastaanottoja. Lääkkeet sai hakea apteekista, joka oli toiminut kauppalassa jo kymmeniä vuosia. Erikoislääkäriin ja sairaalaan ei päässyt, mutta Kirkkokadulla toimi kolerasairaala. Hammaslääkärin vastaanottoja oli kauppalassa kaksi, joista toista piti nainen. Uskelan Isokylästä kotoisin oleva Elin Tarén, omaa sukuaan Klaavu, avasi yksityisvastaanoton heti valmistumisensa jälkeen syksyllä 1919 Asemakadulle eläinlääkäri Jääskeläisen taloon. Samainen H.G. Jääskeläinen toimi kauppalanvaltuuston puheenjohtajana. Myös postimestarina toimi nainen, Rosa Forstén, joka oli saanut tehtäväänsä erivapauden jo vuonna 1874. Forstén työskenteli rakennuttamassaan kaksikerroksisessa liike- ja asuinrakennuksessa nykyisten Turuntien ja Asemakadun kulmassa. Samassa talossa toimi muun muassa rouva Irene Segerbergin omistama ?Ruuti- ja dynamiittikauppa?. Post-Rosa kuului aikakautensa merkittävimpiin salolaisnaisiin: hän tunsi virkansa puolesta paljon ihmisiä ja oli mukana monissa luottamustehtävissä kuten Salon yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtajana. Ihmetystä herätti Forsténin lyhyt hiusmalli ja tapa käyttää miesten päähineitä. Sen paremmin Salossa kuin Uskelassakaan ei ollut paikkaa huono-osaisille ja hoidettaville vielä 1919, vaan hoidokit sijoitettiin kunnalliskodin sijasta yksityisasuntoihin. Kunta, kauppala ja naapuri Muurla olivat yrittäneet perustaa yhteistä vaivaistaloa, mutta hanke ei ollut edennyt. Lähteet: Kari Alifrosti: Salon ja Uskelan historia 1869?1990, Irja Koivuniemi: Salon Seudun Sanomat 75 v, Petri Lavonen: Leinovalu Oy 100 vuotta, Arna Inkari: Salolaisia toimen naisia 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella
• Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Juhlavaan tunnelmaan! Ideat ja tarvikkeet jouluaskarteluun Mulperista! Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 www.lintuahot.fi petri@lintuahot.fi ma-pe 9-19, la 9-18, su 10-18 Helsingintie 21, Salo, puh. (02) 733 4940 www.kikankukka.fi Annankatu 5, 24100 Salo, p. 044 742 5192 Avoinna ark. 10?17, la 9?14 www.askartelupuotimulperi.fi askartelupuoti@mulperi.fi TerveysHelppi on uusi maksuton palvelu asiakkaille, joilla onLähiTapiolan vapaaehtoinen henkilövakuutus. TerveysHelppi on osa korvauspalvelua ja se helpottaa asiakkaan arkea. Terveys Helppi 0206 1000 Kun sairastut tai sattuu tapaturma ? soita palvelunumeroomme. Saat samantien korvausasiasi vireille ja ammattilaiselta ohjeet kuinka toimia. Lue lisää osoitteesta lahitapiola.fi/ terveyshelppi ja tallenna puhelimeesi numeromme 0206 1000. Avoinna joka päivä klo 7?23. JA MONTA MUUTA SYYTÄ LIITTYÄ ASIAKASOMISTAJAKSI. A s i a k a s o m i s ta j uuso nn y te r i ty i s e nh y v äv a l i n ta : V o i ts i jo i tta av a i k k ah e tiT u o tto o s u u te e n ,jo n k atu o tto ta v o i te *o np e r äti3, 25 % .A s i a k a s o m i s ta ja n as i n u l l ao nm y ö s o i k e u sv a i k u tta ap a n k k i s ito i m i n ta a njav o i th y ö ty är a h a n a rv o i s i s tak e s k i ttäm i s e d u i s ta .L u el i s ää a s i a k a s o m i s ta ju u d e s tajae d u i s tao s o i tte e s s ao p . ?/ e d u t Y h d e s s äh y v ä tu l e e . OSA PIHL AJALINNA-KONSERNIA * T u o tto ta v o i tev o im u u ttu av u o s i tta i njao s u u s p a n k k i s iv a h v i s ta ak o r o nm a k s a m i s e ns e k äm äär änv u o s i tta i njäl k i k äte e n .Sa a d a k s e s il i s äti e to jaT u o tto o s u u d e no m i n a i s u u k s i s ta , r i s k e i s tä jata k a i s i n m a k s a m i s e ne h d o i s tatu tu s tup a n k k i k o h ta i s e e nm e r k i n täe s i tte e s e e njam u u h u nT u o tto o s u u d e nl i i te m a te r i a a l i i n .L i i te m a te r i a a l i tl ö y ty v ät p a n k k i k o h ta i s i l tao p . ?s i v u i l tata ip a n k k i s ik o n tto r i s ta .T u o tto o s u u s a n tip äätty yv u o d e n20 1 5l o p u s s a ,m u ttap a n k k i s iv o ik e s k e y ttää a n n i njoa i k a i s e m m i n . MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ Palvelun LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkalle tuottaa yhteistyökumppanimme Dextra, joka kuuluu Pihlajalinna -konserniin. Vakuutuksenantajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt (Etelä, Etelä-Pohjanmaa, Itä, Kainuu-Koilismaa, Keski-Suomi, Lappi, Loimi-Häme, Lännen, Pirkanmaa, Pohjoinen, Pääkaupunkiseutu, Savo, Savo-Karjala, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Vellamo), LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. 95 vuotta AIKA JUHLIA Kiitos ja kumarrus tinkimättömästä tiedonvälityksestä Salon Seudun Sanomille. Parempi suunnitelma Ovatko rahasi alttiina asioille, joita et ole tullut ajatelleeksi? Niin se vain on, että varallisuutesi voi paremmin, kun rahat ja henki liitetään toisiinsa ja pääset sijoittamaan tehokkaasti suuren toimijan kyydissä. Vaadi meiltä parempi suunnitelma jo tänään. Se ei vie paljoa aikaasi nyt ja voi säästää sinut monelta huolelta huomenna. mandatumlife.fi/parempisuunnitelma
• Salon Seudun Sanomat vuotta 7 Salkkarin urheilu on ollut aina menossa mukana 95 vuoteen mahtuu tuhansia otteluita, kisoja ja turnauksia. SSS:n urheilutoimittaja Juha Tuuna poimi arkistojen kätköistä yhdeksän mielenkiintoista leikettä. SSS 21.9.1923 Wilppaan ensimmäinen jalkapallo-ottelu ?Ensi sunnuntaina tarjoutuu salolaisille urheilun harrastajille erinomainen tilaisuus. Silloin on nim. Eläintorilla jalkapallo-ottelu Turun Weikkojen III:n joukkueen ja Salon Wilppaan välillä. Tällainen ottelu on ensimmäistä laatuaan Wilppaalle. Joten on sanomattakin selwää että jokainen rientää katsomaan. (...) Iloiset tanssit ovat lopuksi illalla työwäentalolla, joten sunnuntaipäiwä woidaan täyttää tarkkaan.? Itse ottelussa Wilppaan Paavo Anjalin teki 1?0-maalin, mutta Weikot teki 16 seuraavaa maalia. Olivatko tanssit siis enää niin iloiset? SSS 16.8.1949 Annankadun nurmikentän avausottelu Viesti?Wilpas 0?2 ?Varmaa on, että nurmimaton vahvistuttua jatkuvaa käyttöä kestämään, saamme nähdä omien poikiemmekin esittävän rohkeampaa, teknillisempää ja tilannerikkaampaa peliä kuin hiekkakentällä ja näin myös Salon jalkapalloilun pelitaidollisesti nousevan korkeampaan luokkaan. Raportin mukaan Wilppaasta kunnostautui ?ryntäilevä Virtanen? ja Viestistä ?vanha Nortama, jonka hyvä pallovaisto märällä kentällä pääsi oikeuksiinsa.? SSS 1.12.1956 Salon seudulla kasvanut Voitto Hellstén voitti Melbournen olympialaisissa 400 metrin juoksun pronssimitalin ?Voitto Hellsten on tunnettu erinomaisesta venyväisyydestään tiukan paikan tullen mutta tällä kerralla hän ylitti varmaankin kaikkien toiveet joskin Salon Seudun Sanomien viime numerossa mainittiin hänellä olevan kenties mahdollisuuksia peräti mitalisijoille asti mikä ennustelu osoittautui nyt paikkaansa pitäväksi.? SSS:n oikein aavistama Hellstenin pronssimitali on edelleen ainoa suomalaisen pikajuoksijan voittama olympiamitali. SSS 2.2.1963 Somerolainen seiväshyppääjä Pentti Nikula ennusti historiallisen hypyn ?Amerikkalaiset ovat uhkaavasti lähestyneet 5 metrin rajaa. Ei ole hyvä päästä heitä liiaksi karkuun. Tarkoituksemme on ollut täällä Suomessa rikkoa tuo viiden metrin lumous ja nyt se olisi korkea aika tehdä.? Nikula piti lupauksensa, ja samana päivänä Pajulahden hallissa hän ylitti ensimmäisenä maailmassa viiden metrin rajan. SSS 5.6.1973 Angelniemen Ankkuri voittaa Jukolan viestin ?Kun voitto alkoi kuudennen osuuden jälkeen häämöttää, havahtuivat paikallaolijat ihmettelemään, mikä kumman seura Angelniemen Ankkuri on ja mistä se on kotoisin. (...) Vastaukset kuitenkin löytyivät, ja Halikko sekä Salo siinä sivussa saivat niin paljon ylimääräistä mainosta ettei paremmaksi väliä!? Tänään Angelniemi tunnetaan ja osataan sijoittaa karttaan jo paremmin ? pitkälti Ankkurin ansiosta. SSS 30.9.1977 SalPa hankki kiekkokanukin ja Vilpas korisjenkin ?Salolaisen penkkiurheiluväen ei tarvitse palella ensi talven pakkasissa. Kaupungin valtaseurat ovat näet järjestäneet tulevan kauden sarjasaunoihin ärhäkkäät kiukaat, jotka irroittavat ? jos ei nyt aivan hien pintaan ? niin ainakin äänijänteet vaativaltakin katsojalta.? SalPan jääkiekkojoukkue hankki kaudeksi 1977?1978 puolustukseen ?terhakkaan kanadalaisen viiksiniekan? Ron Doven. Vilpas taas hankki korishistoriansa ensimmäisen amerikkalaispelaajan Frank Gilmoren, joka sai ensikosketuksen joukkuekavereihinsa Kauppaoppilaitoksen salissa. SSS 30.7.1978 Ensimmäinen Salo-Volley ?Salo muuttui lauantaina lentopalloilijoiden kaupungiksi. 1 000 urheilijaa antoivat leiman, ei pelkästään suorituspaikoille vaan koko kaupunkikuvaan. (...) Osa-ansio ulkopelien kiinnostavuudessa oli erinomaisella säällä, mutta tunnuttiin kentän laidalle suunnatun silmänruuankin vuoksi: naisten B-sarjan kamppailut pelattiin ulkona.? Viestin järjestämä Salo-Volley on pitänyt pintansa Salon sporttikesän kohokohtana jo 36 vuotta ? silmänruuan maittavuus on edelleen katsojan silmässä. SSS 31.5.1989 Alle 21-vuotiaiden jalkapallomaaottelu Suomi?Hollanti Urheilupuistossa ?Lahden Reippaan suurlupaus ei vajaan 20 minuutin aikana päässyt juonesta kiinni, joten heräsi kysymys: eikö Litmasta olisi voinut vaihtaa aiemmin keskikentälle?? Kyllä! Suomen kautta aikojen paras jalkapalloilija Jari Litmanen on pelannut Urheilupuiston nurmella. ?Kuningas? tuli vaihdosta kentälle, kun Suomi taisteli 1?1-tasapelin yli 2 300 katsojan edessä. Salkkari oikaisee! Marraskuussa 1956 SSS julkaisi etusivun uutisessaan, että kolme unkarilaista huippu-urheilijaa olisi saanut surmansa Unkarin kansannousun yhteydessä käydyissä taisteluissa Neuvostoliiton joukkoja vastaan. Todellisuudessa niin moukarinheittäjä Jozsef Csermak, viisiottelija Gabor Benedek kuin sen ajan maailman parhaisiin jalkapalloilijoihin kuulunut Ferenc Puskas elivät vielä pitkän elämän kansannousun jälkeenkin. Csermak kuoli vuonna 2001, Espanjaan paennut Puskas kuoli vuonna 2006 ja 87-vuotias Benedek on yhä elossa. Toimitus pahoittelee 58 vuoden takaista virheellistä uutista, jonka todennäköisesti välitti Neuvostoliiton propagandakoneisto.
• AKUT EDULLISESTI! SASENNU LU E LV PA Soraliike VESA HOPIA ?SORAT ?MURSKEET ?SEPELIT ?HIEKAT SYKSYN PIHA- JA TIEMURSKEET NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI. Tekniikan Maailman testimenestyjät meiltä! Gsm 0400-123 781 vesa.hopia@gmail.com www.soraliikevesahopia.? Pertteli TUo VANhAT AKUT KIERRäTyKSEEN VELoITUKSETTA. SALON AUTOTARVIKE ÖRNINKATU 8, p. 02-7331 182 Salon Autosähkö Avoinna ma-pe 8-17, la 9-13 Örninkatu 8, 24100 Salo Puh. (02) 731 3362 Avoinna ma-pe 8-17 TAPSALTA Asennuspalvelu Hopiavuori Ilmalämpöpumppujen Ilmalämpöpumppujen erikoisliike erikoisliike ? Mitsubishi electric ilmalämpöpumput ? Panasonic ilmalämpöpumput ? Myynti, huollot, asennukset ? Mitsubishi electric FH-25 ilmalämpöpumppu Mitsubishi Electricin uutuusmalli on suunniteltu Suomen ankariin olosuhteisiin ja Sinulle, jolle kelpaa vain paras. Se on markkinoiden hiljaisin ja ennen kaikkea tehokkain. Uutuudessa on useita asumismukavuutta parantavia ominaisuuksia. 3 vuoden takuu! Panasonicin uusi HE12-malli voitti selvästi TM Panasonic VE12NKE Rakennusmaailman ilmalämpöpumppujen ilmalämpöpumppu vertailun. Laite sai yleisarvosanan 8,7 ja neljä tähteä. Panasonicin VE-ilmalämpöpumput ovat mallistonLoppuarvostelussa kiitettiinkaikki erikseen lämmitystehokkaimpia ja ne tarjoavat ominaisuudet tehoa, hiljaisuutta sekä lämmityksen ja jäähdytyksen joita voit kotiisi toivoa. energiatehokkuutta. 4 vuoden takuu! www.asennuspalvelu-hopiavuori.fi p.045 865 4747 Solifer 26? Matalarunkoinen Solifer on suunniteltu ja kasattu Suomessa. Matalarunko sopii sekä, miehille että naisille, jotka haluavat turvallisen ja helpon polkupyörän. ? ? ? ? ? ? esim. Katso lisää nettisivuiltamme SALOSSA VALMISTETUT AVAINLIPPU SOLIFERIT Väri: Hopea 3-vaihteinen Shimano Nexus, Jalkajarru Turvalukko Rungon väriset lokasuojat Tavarateline, seisontatuki Kaupan päälle Suomi Tyres W106 NASTARENKAAT sekä LED valaisimet eteen ja taakse TEHTY SALOSSA MADE IN FINLAND 295,- ASTARENKAAT JA KAUPAN PÄÄLLE N EEN JA TAAKSE LED VALAISIMET ET alk. 4450,- myös osamaksukaupassa!! Vilhonkatu 22, SALO | Puh: 0201 222 600 Puh. hinta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Yli 4 0 vuoden ammattitaidolla Salon Vene ja Kone Satamakatu 10, 24100 SALO p. 0400 228 324 paikallinen perheyritys 33 vuotta R monen mielestä paras! tuo vanha sahasi vaihtoon, kova kysyntä käytetyistä ammattisahoista! husqvarna 435 moottorisaha kevyt ja tehokas 40,9 cm³ 4,2 kg sh. 360,- s tarJou 299? 840? väkevä ammattisaha sh. husqvarna 550xp/XpG 50,2 cm³ teho 2,8kW paino 4,9kg polttomoottorisahat alk. 199,ait o husqvarna teräölJyä komBikannu omaan astiaan! n meiltä myös aspe 2t tai 4t 35,- husqvarna ammattimiehen metsurin puku Functional en imallin ammatt ä inkyaplär etsur m n o ti c a n Fu polttoainett s sa myös 1 litran astias jou tarsh. 72,- avohaalarit +takki -25% nyt 49,- 239,sh. 318,- Jäikö lehtiä vielä maahan? Nyt niitä taas saa husqvarna 125B tarJous polttomoottoripuhallin KOTITALOUSVÄHENNYS Janne Hopiavuori janne.hopiavuori@gmail.com Evinrude E-TEC ARK. 8.30-17.00 LA 9.00-14.00 199? HELSINGINTIE 24, SALO PUH. 02-731 8466
• Salon Seudun Sanomat 9 vuotta Wiurilan kartanon yläkerran ison salin tapetit ovat 1830-luvulta ja osin käsinmaalattuja. Huonekalut ovat vuodelta 1811. Anna Louise Brüninghausin äidinäidin ja äidinisän muotokuvat ovat heti sohvan yläpuolella. Wiurila kasvatti vahvan naisen Anna Louise Brüninghaus vaati lapsena kotiopettajiaan pitämään oppitunteja puiden oksilla ja otti parikymppisenä vastuulleen viljelyn. TEKSTI: SSS | Minna Filppu KUVAT: SSS | Minna Määttänen W iurilan kartanon vanhaemäntä Anna Louise Brüninghaus varttui isovanhempiensa kanssa. Riehakasta tyttöä kaitsivat myös kotiopettajat ja kesäisin seuraneidit. ??Osa kotiopettajista oli mukavia. He suostuivat ratsastamaan kanssani ja pitämään oppitunteja puussa istuen, mutta osa oli tiukkoja, hän muistelee. Anna Louise syntyi vuonna 1930 Helsingissä, jossa hänen isänsä vapaaherra Georg Standertskjöld toimi asianajajana. Tytär muutti jo vauvana Wiurilaan, koska hänen äitinsä kreivitär Louise Standertskjöld (s. Armfelt) sairastui vakavasti Anna Louisen ollessa puolivuotias. ??Hän halusi, että muuttaisin kasvamaan tänne maalle hänen vanhempiensa luokse. Äitini kuoli, kun olin yksivuotias, Brüning- haus kertoo. ??Isäni oli myös upseeri. Sodan alettua hän oli ensin miinalaivassa ja toimi sitten välitysupseerina. Hän vei Helsingistä rahtilaivoja Saksaan. Vaikea tehtävä onnistui kuusi kertaa, mutta seitsemättä saksalaislaivaa viedessään isä kaatui vuonna 1941. S euraavana vuonna Brüninghaus menetti isoisänsä, joka oli Wiurilan viimeinen kreivi Carl August Armfelt. Isoäiti Juliane Armfelt (s. Hoppe) jäi yksin pitämään Wiurilaa. Elämä muuttui paljon. ??Siihen asti meillä oli ollut keittäjä, keittiöapulainen ja kaksi sisäkköä, mutta isoisän kuoltua muutimme alakertaan asumaan ja meille jäi töihin vain vanha keittäjä. 12-vuotias Anna Louise siirtyi kouluun Turkuun. Mummi muutti mukana pitämään kuria. ??Oli ihanaa päästä eroon koti- opettajista ja saada koulusta ystäviä! Terhakka Anna Louise ystävystyi Turussa partiopoliisin kanssa, kun vei tämän hevoselle kuivaa leipää. Hän pääsi ratsastamaan poliisitallin ja myös armeijan hevosilla. ??Kävimme aina maastossa. Silloin liityin Turun Ratsastajiin. I soisänsä kuoltua Anna Louise Brüninghaus oli perinyt Wiurilasta neljänneksen kuten hänen kaksi enoaan ja tätinsä. Perijöistä jokainen sai 35 hehtaaria maata ja 35 hehtaaria metsää. Wiurila oli ollut hyvin iso kartano, mutta siirtolaisten saapuminen oli verottanut maita. ??Vuonna 1947 päätin, että minusta tulee maanviljelijä. Ratkaisuun vaikutti rakkauteni Wiurilaan ja esi-isieni esimerkki. Wiurila on merkinnyt elämässäni aina kaikkein eniten. Ennen agrologiopintojaan nuori ?Oli ihanaa päästä eroon kotiopettajista ja saada koulusta ystäviä!? nainen meni talouskouluun. Hän halusi oppia keittotaitoa, koska ei ollut saanut kokkailla kotona. ??Keittäjä käski minut aina pois jaloista. Pahoittelin Hildalle vanhainkodissa käydessäni, miksei hän opettanut minulle niiden kaikkien ihanien ruokien laittoa. Hilda sanoi, ettei hän voinut käsittää, että joudun jonain päivänä itse tekemään kaiken, Brüninghaus nauraa. A nna Louise Brüninghaus muistaa agrologiopinnot rankkoina, mutta hyödyllisinä. Maatilaharjoittelu kesti vuoden Inkereen kartanolla Pert- telissä. ??Siellä opin kaiken käytännöstä: oli viljanviljelyä, lypsämistä, lannanajoa ja metsänajoa. Vain tukkimetsään en mennyt. Harjoitteluajasta oli paljon apua, kun aloitin maanviljelyksen Wiurilassa vuonna 1951. ??Minulla oli töissä nuori apumies, jonka kanssa kylvin sokerijuurikasta ja eri viljalajeja. Ostin myös pienen traktorin. Hevosiakin oli, mutta aikaa ratsastukseen ei löytynyt, Brüninghaus muistelee. V uonna 1954 Anna Louise Standertskjöld tapasi Suomeen käymään tulleen saksalaisen Günter Brüninghausin, kun nuoren ekonomin rahat oli varastettu ennen kotimatkaa ja hän oli päätynyt töihin Wiurilan naapurikartanoon Joensuuhun. ??Alkuun puhuimme keskenämme englantia, koska saksantaitoni
• 10 Salon Seudun Sanomat vuotta Toisen kerroksen isoa salia koristaa mahtava kynttiläkruunu. Isoimmassa muotokuvassa on kenraali Carl Gustaf Armfelt. Hän oli Wiurilaan vuonna 1787 tulleen Magnus Wilhelm Armfeltin isoisä. oli heikko. Nyt saksa on kolmas kieleni ja mieheni oppi ruotsin, joka on kotikielemme. Pari meni naimisiin vuonna 1955 ja asui aluksi morsiamen enolta ostetussa talossa Iilikkeenmäessä. Juliane Armfelt kuoli 94-vuotiaana vuonna 1967. Silloin kartanon päärakennuksen kohtalo oli vaakalaudalla. ??Omistin kartanosta vain neljänneksen, mutten halunnut, että kukaan muu tulee tänne asumaan ja Wiurilaa omistamaan. Mieheni halvaantunut isä tuotiin meille toipumaan ja meidän oli mahdollista ostaa koko kartano suvultani, kun hän myi talonsa Saksassa ja minä otin lainaa. ??Meillä oli kiireistä, mutta appiisä oli onneksi kiltti ihminen eikä koskaan valittanut ruoasta tai yksinolosta. Kuntouduttuaan hän palasi Saksaan. ?Rahat olivat vähissä, lainoja ja vekseleitä oli paljon. Juoksin koko ajan pankissa.? A nna Louise Brüninghaus muistaa istuneensa katselemassa kartanon huonokuntoisia rakennuksia ja miettineensä, miten ihmeessä saa kaiken kuntoon. ??Wiurila tarvitsi ison remontin, sillä kaikki rakennukset olivat päässeet jo rappiolle, hän huokaa. ??Ajattelin, että olen yksi pieni lenkki pitkässä ketjussa ja minun pitää omalta osaltani pitää tästä huolta. Mietin, että suomalaiset naiset ovat aina olleet sitkeitä ja pärjänneet. Päätin ottaa vastuun sisulla. Jos olen eläissäni jotain päättänyt, niin sen olen pitänyt. Maanviljelys oli Günter Brüninghausille vierasta, mutta nuori pariskunta oli tarmokas ja innostunut oppimaan. ??Miehelläni oli myös tuonti- ja vientiliike, ja lisäksi perustimme ystäviemme kanssa Pertteliin Plastipakin. Olin töissä sielläkin. Yhtään apulaisia meillä ei ollut. Rahat olivat vähissä, lainoja ja vekseleitä oli paljon. Juoksin koko ajan pankissa, Anna Louise Brüninghaus nauraa. Pariskunta sai kolme lasta. Nuorin tytär Marina menehtyi jo 20-vuotiaana auto-onnettomuudessa Ranskassa, jossa hän oli oppimassa maissinjalostusta. Vanhin tytär Susanne Piekkala asuu Kemiössä, tekee hoitotyötä ja toimii aktiivisesti SPR:ssä. Keskimmäinen Anne Marie ? Suurten juhlien aikaan yläkerrassa palaa 200 kynttilää, Anna Louise Brüninghaus kertoo ruokasalissa. Aminoff otti kartanon koko liiketoiminnan kontolleen vuonna 2000. B rüninghausit alkoivat ensimmäisinä Suomessa viljellä maissia vuonna 1960. Alkuun emäntä ajoi itse ympäri Suomea myymässä ja maistattamassa sitä. ??Yksi täti tuli Helsingin Stockmannilla valittamaan, ettei saanut maissia kypsäksi, vaikka keitti sitä yli yön. Hän oli kokeillut tähkän puumaista keskikohtaa haarukalla! Wiurilassa oli viisi hehtaaria sokerimaissia ja karjaa varten kymmenen hehtaaria rehumaissia. ??Maissinviljely oli kovaa työtä ja kävi selkäni päälle. Vakituisena apuna oli vain yksi rouva, joten korjuuseen haalittiin naapureita ja ystäviä. Usein piti vuolla veit- sellä kuraa saappaista, jotta jaksoi kävellä pois maissipellolta. ??Maissit poimittiin saaveihin ja kannettiin pitkä matka traktorille. Sitten joku keksi tuunata pyörää niin, että keräyssaavi istutettiin siihen ja työnnettiin maissit pellolta. Lopulta helpotti, kun ostimme telaketjuilla kulkeneet vaunut, jotka oli kehitetty riisinviljelyyn. Anna Louise Brüninghaus toteaa, että maissinviljely oli 20 vuoden ajan kartanon suurin tulonlähde, jolla saatiin maksettua velkoja. Anne Marie Aminoff jatkoi maissinviljelyä vielä muutaman vuoden 90-luvulla. ??Hänenkin selkänsä alkoi reistailla, ja hän päätti keskittyä matkailuun. B rüninghausien aikaan Wiurilassa oli muun muassa emakkosikala, sonni- Armfeltit tulivat 227 vuotta sitten ? Wiurila merkitsee minulle todella paljon ja olen hyvilläni siitä, että nyt tyttäreni jatkaa kartanon pitoa, 84-vuotias Anna Louise Brüninghaus painottaa. Muotokuvissa oikealla hänen äitinsä Louise Armfelt ajokoira sylissään ja vasemmalla isotäti Matilde ja isoäiti Juliane Hoppe. Varhaisimmat maininnat Wiurilan kartanosta ovat 1400-luvun alkupuolelta. Armfeltit tulivat Wiurilaan vuonna 1787. Armfeltien suku on lähtöisin Norjan Försön saarilta. Suvun miehet olivat monessa polvessa sotilaita. Kenraalimajuri Magnus Wilhelm Armfelt sai kuningas Kustaa III:lta kymmenen vuoden rästiin jääneet palkat korkojen kera ja osti rahoilla Joensuun ja Vuorentaan kartanot. Kun Wiurila tuli myyntiin, Armfeltin vaimo Maria Catharina Wennerstedt osti sen isältään saamallaan perinnöllä. Magnuksen ja Marian pojista Gustav Mauritz sai Joensuun ja August Philip Wiurilan ja Vuorentaan kartanot. Molemmat saivat kreivin arvonimen tsaarilta vuonna 1812. August Philipin poika Magnus Reinhold Armfelt avioitui serkkunsa kreivitär Adelaide Gustava (Vava) Aspasia Armfeltin kanssa. Vava oli Gustav Mauritz Armfeltin avioton tytär Kuurinmaan prinsessa Wilhelminen, Saganin herttuattaren kanssa. Magnuksen ja Vavan poika kreivi August Magnus Gustaf Armfelt sai kreivitär Sigrid Constance Creutzin kanssa viisi tytärtä ja yhden pojan eli Carl August Reinhold Lars Armfeltin, joka meni naimisiin tanskalaisen Juliane Fredrikke Adelaide Hoppen kanssa. He saivat neljä lasta, joista vapaaherra Georg Standertskjöldin kanssa avioitunut Louise Alice Armfelt oli Anna Louise Standertskjöld-Brüninghausin äiti.
• Salon Seudun Sanomat vuotta 11 Toisen kerroksen parvekkeelta avautuu näkymä puiston yli Halikonlahdelle. Rautakaide on valmistettu Fiskarsissa vuonna 1835. ? Perinteisesti kerran kesässä juomme mieheni kanssa kahvit tällä parvekkeella. kasvatusta ja kymmenen vuoden ajan 30 herefordin lauma. 70-luvulla kokeiltiin kalkkunoiden kasvatustakin. Lintuja oli parhaimmillaan 700. Nykyään eläintuotantoa ei enää ole. Wiurilan kartanoon kuuluu nyt sata hehtaaria maata, josta on viljeltynä vain pieni osa. Valtaosalle maista levittäytyy yli 20 vuotta toiminut golfrata. Alueella sijaitsee myös kartanoravintola ja hostelli. ??Turistit ja golfarit ovat pääosa kartanon nykyistä liiketoimintaa. Wiurilaan on avattu vaunumuseo ja kotimuseo, joiden näyttelyesineet ovat kartanosta. ??Talousrakennusten katto kunnostettiin vaunumuseon takia ja päätettiin samalla perustaa juhlasali. Siitä on tullut suosittu juhlapaikka. A nna Louise Brüninghausille eläimet ovat aina olleet tärkeitä. Ratsastamaan hän oppi jo viisivuotiaana isoisänsä opastuksella. ??Lapsuudessani liikuttiin pelkästään hevosilla. Wiurilassa oli aikoinaan 15 hevosen talli ja siihen kuuluneessa Rikalassa 30 hevosta. Autokin meillä oli, mutta se jouduttiin luovuttamaan sotaan. Hevosista sotaan joutui 17 ja vain yksi palasi. Nuorena Anna Louise Brüninghaus kilpaili esteratsastuksessa, mutta on aina rakastanut maastoratsastusta. Harrastus päättyi kymmenisen vuotta sitten kipeiden polvien takia. ??Sain uudet polvet, mutta ortopedi ei suositellut ratsastusta, koska en voinut vannoa, etten koskaan putoaisi. Olen kyllä ajanut sen jälkeen. Vieläkin Brüninghausin omistuksessa on valjakkoajosta eläkkeellä oleva 27-vuotias newforestinponi ja samanikäinen shetlanninponitamma sekä sen 37-vuotias emä. ??Lapsenlapsia varten aikoinaan hankitut shettikset toimivat kesäisin ruohonleikkureina kartanon pihalla. A nna Louise Brüninghaus oli aikoinaan perustamassa Salon Ratsastusseuraa ja Salon Seudun Noutajia, joissa molemmissa hän vaikutti vuosikymmeniä. Wiurilan Hevosurheilijat ry:n hän perusti 1999, jolloin Wiurilassa myös pidettiin ensimmäistä kertaa valjakkoajon Suomen mestaruus -kilpailut. ??Sen jälkeen meillä on ollut kisat melkein joka vuosi ja SM-kisat muutaman vuoden välein. Brüninghausien hevosmäärä kasvoi lasten varttuessa. Wiurilan vanha viinatislaamo muutettiin talliksi omille ja ystävien hevosille. 90-luvun lopulla rakennettiin isompi talli ja maneesi. ??Vedin tallia alkuun itse kymmenisen vuotta, mutta välillä annoin yritystoiminnan vuokralle. Tänä vuonna otin tallin takaisin haltuuni. Wiurilan yksityistalli tarjoaa täysihoitopaikkoja ja valmennusta. ??Minulla on töissä kaksi hyvää työntekijää. Tallimestari Mikaela Kurtze myös ratsuttaa nuoria hevosia. Shetlanninponit Piccolina (vas.) ja sen 37-vuotias emä Gina hoitavat kesäisin kartanon puiston ruohonleikkuun.
• SAAMMEKO ESITELLÄ PAINOTALON, JOLLA ON JÄRJESTELMÄT & RATKAISUT TUOTTAMAAN YRITYKSELLESI Kiinteistötekniikan ammattilaiset palveluksessanne. SÄÄSTÖJÄ JA TEHOKKUUTTA? PAINOPALVELUT TILAUSKANAVA VERKOSSA ? ? VARASTOINTI LOGISTIIKKA Ilmanvaihto ja ilmastointi Jäähdytys Sähköistys Automaatio Turvallisuus º Tekninen huolto ja kunnossapito Kysy Lisää: Mikko Nylund puh. 010 231 2615 gsm 040 544 6497 mikko.nylund@newprint.fi Petteri Reunanen puh. 010 231 2602 gsm 040 510 1803 petteri.reunanen@newprint.fi Lämmitys, vesi ja viemäri º Energiapalvelut 441 624 @CaverionGroup www.newprint.fi Tuijussuontie 1 21280 Raisio Caverion Suomi Oy Örninkatu 14, 24100 Salo Vaihde 010 4071 www.caverion.fi Linkedin.com/company/Caverion Petikontie 6 01720 Vantaa e! ll ri ka lk a S e ll a ia ot u v 5 t 9 lu te it n n o Vauhdikkaat Pidetä än Salo liikke ellä! vuodesta 1946 vuodesta 2000 Terveis in seudun urheilu seurat vuodesta 2008 vuodesta 1948 vuodesta 1957 vuodesta 2009 vuodesta 1908 vuodesta 1996 vuodesta 1940 vuodesta 2001 vuodesta 2005 vuodesta 1922 Salon Keilailuliitto ry. 30v. 1985 - 2015 vuodesta 1938 vuodesta 1987 vuodesta 1985 vuodesta 1963 vuodesta 1949 vuodesta 1932 vuodesta 1965 vuodesta 2001 vuodesta 2008 vuodesta 1922 vuodesta 1956
• HUB Salon yrittäjät onnittelevat 95-vuotiasta Salkkaria! Hub Salo on yhteisöllinen toimitila Salon keskustassa. Meillä on vielä vapaana muutamia huoneita sekä avokonttoripaikkoja niin pysyvään kuin tilapäiseen tarpeeseen. Yhteistilat ovat viihtyisät ja monipuoliset ja työkaverit huippuluokkaa. Tervetuloa Hub Saloon kokemaan verkostoitumisen voima! Salon Seudun Sanomat 95 vuotta. Suur-Seudun Osuuskauppa SSO onnittelee ja kiittää hyvästä yhteistyöstä. www.hubsalo.fi SSO:n omat toimipaikat, joista saat Bonusta ja joista kertyy maksutapaetua S-Etukortilla maksetuista ostoksista: SSO LIIKENNEMYYMÄLÄ Lohjan Autokeskus SSO Meiltä saat S-Etukortilla Bonusta: Pankkipalvelut maksutta: LIIKENNEMYYMÄLÄ Lohja ja Salo Lohjan ykkösapteekki första apoteket i Lojo Lohja ja Salo Alueen suurin valikoima parkettia, korkkia ja laminaattia heti varastosta! Click laminaatti Kuusi kuosia, KL 31 Paksuus 7 mm Tammi Vintage Latte Loc parketti 46 11 90 50 m2 Tammi Natur Valkomatta Kartano Loc parketti Tammi Light Grey parketti 34 44 90 15 High Comfort laminaattilattia KL 32, 8 + 2 mm Integroitu alusmateriaali 7 eri sävyä 90 m2 50 m2 m2 m2 Design Comfort Nordic Pine vinyylikorkki 29 90 m2 Lisää mahtavia tarjouksia löydät myymälästämme! Ter vetuloa! -50% Kaikki myymälässä ovh. olevat tapetit Tarjous voimassa vain la 22.11. Salo: Joensuunkatu 12, p. (02) 413 3300, palvelemme: ma?pe 9?18, la 9?15
• Elisa Toimisto 365 4 hinta alk. 50 ?/kk Alv. 0 %. ? Uusimmat Office-työkalut ja tärkeät dokumentit aina taskussasi. Elisa Yrityspaketti 16 50 ?/kk Lumia 830 295 Liittymäpaketti yrityksille. Alv. 0 %. ? Puhetta 100 min/kk ? Tekstareita 50 kpl/kk ? Elisa Mobiilidata 4G LTE, 50 Mbit/s tai 12,30 ?/kk. Alv. 0 %. Loistava älypuhelin yrityskäyttöön. Työnteko muuttui juuri tehokkaammaksi ja tyylikkäämmäksi. Uusi Lumia 830 on vaikuttava ulkoa ja sisältä.. Tee töitä missä ja milloin vain ? nyt konttori mahtuu taskuusi. Tilaa elisa.?/yritysverkkokauppa ? Tule käymään tai varaa aika elisa.?/ajanvaraus Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia. Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8?16, pvm/mpm
• Salon Seudun Sanomat vuotta 15 KOP, KOP, KOP Mitä kuuluu taloon numero 95? Salkkarin auto pysähtyi juhlan kunniaksi summamutikassa valitun talon numero 95 kohdalle. Sieltä löytyivät Kaivosojat, jotka remontoivat Vuoriston lammastilan vanhaa päärakennusta kodikseen. Talossa puhaltavat muutoksen tuulet! TEKSTI: SSS | Minna Filppu KUVAT: SSS | Marko Mattila T alo numero 95 seisoo komeasti mäen päällä Kiikalan Komisuonkaaressa. Liida Kaivosojan isovanhempien rakentama talo on nyt perusteellisen remontin alla. Maatilan päärakennusta korjataan Kaivosojan perheen kodiksi. ??Tämä on lapsuuden kotini. Muutimme tähän, kun olin ensimmäisellä luokalla, Liida Kaivosoja muistelee. Postilaatikossa lukee vielä Liida Kaivosojan edesmenneen isänäidin Maija Vuoriston nimi. Laur i ja Liida Kaivosoja ryhtyivät kolme vuotta sitten osakkaiksi maatalousyhtymään, jossa ovat mukana myös Liidan vanhemmat Pirkko-Leena ja Hannu Vuoristo. Yhtymän pääpaino on lampaanlihan luomutuotannossa. Alun perin Kaivosojista ei pitänyt tulla maatilayrittäjiä ja kumpikin opiskeli aivan toisen alan ammatin. Päätös vaimon sukutilan jatkamisesta alkoi kypsyä, kun pariskunta muutti kuusi vuotta sitten Liida Kaivosojan synnyinmaisemiin Kiikalaan. ??Asiat vain loksahtivat paikoilleen. Koimme tärkeäksi, että tila saa jatkajan suvusta, Liida Kaivosoja miettii. ??Jo isovanhempiani ovat pitäneet tätä tilaa, ja olen itsekin kasvanut lampaiden seassa. Työ on tuttua ja olen pienestä pitäen ollut siinä mukana. Täällä on tehtävä paljon töitä, mutta täällä on myös oma vapaus, Liida Kaivosoja korostaa. Lauri Kaivosoja remontoi perheensä kodiksi maatilan vanhaa päärakennusta Kiikalan Komisuonkaaressa. Pihaa on myllätty lämpökanaaleja kaivettaessa, sillä taloon tulee hakelämmitys. M aatilan päärakennuksen remontti alkoi keväällä, kun Liida Kaivosojan vanhemmat muuttivat uuteen taloonsa. Ensin salaojitettiin talon ympäristö ja sitten alettiin kaivaa lämpökanaaleja, koska lämmitysjärjestelmä vaihdetaan hakelämmitykseen. ??Maatalouden kesäkiireet hidastivat remontin etenemistä, mutta nyt siihen on taas paneuduttu, Lauri Kaivosoja toteaa. Liida Kaivosoja sanoo remontin edenneen sisätiloihin vastikään. ??Taloon tehdään vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, ja samalla kaikki pinnat laitetaan uusiksi, hän kertoo. Lämpöputkia on kaivettu joka rakennukseen, sillä samalla pihapiirin maatilatoimisto kunnostetaan ja koirataloon rakennetaan lämmintä tilaa. ??Olisi mukava saada koirille omat tilat, ettei niitä tarvitsisi ottaa yöksi sisälle. Meillä on jo neljä bordercollieta, Lauri Kaivosoja kertoo. Hän haaveilee, että taloa päästäisiin sisustamaan ensi vuoden syksynä. ?Täällä on paljon töitä, mutta myös oma vapaus.? ? Joskus yllätyn itsekin siitä, miten kaupunki ? Pidimme tärkeänä sitä, että tila saa jatkajan suvusta, Liida Kaivosoja ja ihmisvilinä tuntuvat nykyään vierailta, Lauri kertoo pariskunnan asettumisesta Kiikalaan. Sylissä kulkee esikoispoiKaivosoja naurahtaa hyvin edennyttä sopeutu- ka Viljami. mistaan maaseudun rauhaan. L iida Kaivosoja opiskeli terveydenhoitajaksi Helsingissä ja tapasi siellä miehensä. Pohjanmaalla syntynyt Lauri Kaivosoja eli lapsuutensa pääkaupunkiseudulla, kävi koulut Lemillä Lappeenrannan kupeessa ja opiskeli Espoon Otaniemessä energia-alan insinööriksi. Kolmekymppisillä Kaivosojilla on kaksi poikaa: Viljami täyttää pian 4 vuotta ja Voitto on 2,5-vuotias. Lauri Kaivosoja lopetti insinöö- rintyönsä vuodenvaihteessa ja on sen jälkeen keskittynyt maatalouteen. Mies sanoo sopeutuneensa maalaiselämään hyvin Espoonvuosien jälkeen. ??Joskus yllätyn itsekin siitä, miten kaupunki ja ihmisvilinä tuntuvat nykyään vierailta. Suurin osa ajasta tulee vietettyä täällä maatilalla kotinurkissa, Kaivosoja nauraa. Liida Kaivosoja hymähtää miehensä olevan tosiasiassa hyvinkin sosiaalinen ja ulospäin suuntautuva. ??Ystävien tapaaminen on aina piristävää, mutta tykkäämme kuitenkin asua täällä maaseudulla. Kaipaamme omaa tilaa ja omaa rauhaa, hän painottaa. Lastenhoidon ja maatilatöiden lisäksi Liida Kaivosoja käy parina päivänä viikossa töissä Kruusilan Sammalon eläinklinikalla. Lampaiden ja koirien lisäksi eläinrakkaalla naisella on kaksi hevosta.
• 16 Salon Seudun Sanomat vuotta Ensin oli kana Somerolainen Mikko Välttilä perusti vuoden alussa Suomen ensimmäisen ulkokanalan. Nyt hän ajaa munataksia ja myy enemmän munia kuin pystyy tuottamaan. TEKSTI: SSS | Päivi Malin-Perho KUVAT: SSS | KIRSI-MAARIT VENETPALO V aalea kuorma-auto kaartaa pihaan, ja pian huoltoaseman parkkipaikalle pysäköidyissä autoissa alkaa kuhina, kun kymmenet ihmiset nousevat ylös autoistaan kuin käskystä. Somerolaisen Mikko Välttilän munataksi on saanut väen liikkeelle Kaarinassa. Munajonossa näkyy silmiinpistävän paljon äitejä lapsineen. Pauliina Tryykilä on tullut hakemaan somerolaisen ulkokanalan munia ensimmäistä kertaa. Mukana ovat yksivuotias Fanni ja kolmevuotias Fiona. ??Kaarinan äitien facebookryhmässä oli tästä tietoa, ja piti tulla heti paikalle katsomaan. Ulkokanalassa kanoilla on hyvä olla, joten nämä ovat eettisesti parempia munia. Olen lukenut, että myös maku on parempi, joten vaikuttaa lupaavalta, Tryykilä sanoo. Hän on varma, että heidän perheessään syödään munataksin kananmunia jatkossakin. ??Pysäkille tulo on pieni vaiva, jos saa hyvänmakuisia ja hyvissä oloissa kasvaneiden kanojen munia. Sekään ei ole mahdotonta, että Tryykilät hankkivat ensi vuonna Välttilältä itselleen oman hoitopossun, jonka isäntä hoitaa ja kasvattaa tilalla, mutta lihat saa omistaja. ??Luin hoitopossuista tilan facebook-sivuilta ja ehdotin miehelle, että otetaan oma. P erniöläinen Tuire Säde vannoo Välttilän ulkokanalan munien nimeen. Säteen matkaan tarttuu Salon Euromarketin pysäkiltä kaksi 30 munan kennoa. Säde on käynyt munataksilla aiemminkin. ??Nämä ovat aivan ensiluokkaisia munia. Maku, laatu, tuoreus, kaikki on kohdallaan. Käytämme nykyään ainoastaan näitä munia, kaupasta suostuisin ostamaan munia enää äärimmäisessä hädässä. Säde kertoo, että myös mies on alun epäilyjen jälkeen tunnustanut munataksista saatujen munien paremmuuden. ??Hän oli alussa hyvin skeptinen sen suhteen, että munien maussa olisi mitään eroa. Nyt hän tunnustaa ruokaa laittaessaan, että eroa on. Tuire Säteelle iso asia on myös se, että munataksin munat ovat ulkona vapaasti kasvavien kanojen munia. ??Tärkein juttu tässä on tieto siitä, että eläin voi hyvin. M ikko Välttilän munataksi MunaEggsPress kulki ensimmäistä kertaa heinäkuussa. Kaikki alkoi siitä, kun facebookissa alettiin kysellä, eikö ulkokanalan perustanut Välttilä Mikko Välttilä saa Halikon pysäkillä huhkia tosissaan. ? Munataksin saama suosio on yllättänyt todella, tammikuussa ulkokanalan Somerolle perustanut Välttilä sanoo. voisi myydä munia myös suoraan. Välttilä hylkäsi torimyynnin ja keksi lopulta munataksin, jossa reitti suunnitellaan etukäteen ja asiakkaat tilaavat haluamansa määrän munia tietylle pysäkille. Kun vielä pikakuljetuksesta kertova express-sana vaihtui muotoon eggspress, oli homma valmis alkamaan. Sen jälkeen kaikki on edennyt nopeammin kuin Välttilä osasi koskaan odottaa. ??Kysyntä on ollut niin valtavaa, että meiltä loppuivat jo omat munat kesken, sillä asiakkaita on tullut koko ajan lisää. Joudun myymään reiteillä oman ulkokanalan munien lisäksi naapurin luomumunia. Uusia reittejä pyydetään edelleen, mutta niitä ei toistaiseksi voida perustaa, Välttilä huomauttaa. Vaahteramäen tilan ulkokanalassa on 8?500 kanaa, jotka munivat vuodessa noin 190?000 kiloa munia. Munataksille on tullut koko ajan lisää reittejä, ja nyt munia kuljetetaan jo Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lisäksi Hämeeseen, Pirkanmaalle ja Satakuntaan aina Raumalle ja Poriin saakka. ??Munataksin suosio on helpottanut todella paljon ulkokanalan munien markkinointia. Kananmunissa on niin paljon erilaista tarjontaa, että kaupat ottavat nihkeästi vastaan uusia tulokkaita, Välttilä kertoo. Välttilän viime tammikuussa käynnistynyt ulkokanala oli lajissaan ensimmäinen Suomessa. ??Nyt ulkokanaloita on tullut kaksi lisää, joista toinen on Somerolla ja toinen Juvalla.
• Salon Seudun Sanomat T urun Kupittaalla Mikko Välttilä ja avuksi tullut Matti Kilpinen saavat ojennella munakennoja tosissaan, sillä sata asiakasta odottaa pysäkillä tilaamiaan munia. Paula Elolammi ei mieti hetkeäkään, ottaako ulkokanalan munia vai luomumunia. ??Ulkokanalan munia ilman muuta. Nämä ovat huikean hyviä, ihan erilaisia kuin kaupan munat ja myös paljon parempia kuin luomumunat, Elolammi sanoo. Elolammi vilkaisee kuorma-auton perällä villapaidassa ja haalareissa huhkivaa Välttilää. ??Tässä on erityisen hienoa se, että tietää kanojen olot ja sen, kenen kanalasta munat tulevat. Elolammi on tyytyväinen myös munataksin munien leivontaominaisuuksiin. ??Nämä vaahtoavat paljon paremmin kuin kaupan munat ja vaahto on selvästi keltaisempaa. Munien pitää kuitenkin antaa ensin vanheta, sillä suoraan kanalasta tulleina nämä ovat alussa liian tuoreita leivontaan. Tuore muna ei vaahtoa. Tiina Dolmatoff ja Mueid AlMamouri hakevat kaksi isoa kassillista munia. ??Viemme samalla veljen vaimolle. Maku, laatu ja hinta ovat näissä kohdallaan. Arvostan myös sitä, että tiedän, mistä munat tulevat, Dolmatoff huomauttaa. 17 vuotta ?Minulla menee kaksi tuntia päivässä siihen, että päivittelen facebookiin tietoja ja vastailen siellä kysymyksiin. Myös puhelin soi jatkuvasti. Ihmiset ovat kiinnostuneita kaikesta mahdollisesta aina kukon nimestä siihen, mitä kanat syövät.? Mikko Välttilä M ikko Välttilä ehtii pysäkkien välillä pohtia munataksin samaa suosiota. ??Nykyajan kuluttaja on kiinnostunut eläinten oloista. Hän haluaa tietää, mistä ruoka tulee ja kenen tuottamaa ruokaa hän syö. Tässä palataan vanhaan systeemiin, jolloin ihmiset hankkivat tuotteita suoraan maatiloilta: haettiin munat ja ostettiin puolikas jouluporsas. Tilat ovat kuitenkin nykyään niin kaukana kaupungeissa asuvista ihmisistä, että tuo ei enää onnistu. Munataksin voittokulussa sosiaalisella medialla on ollut keskeinen rooli. Tieto on kulkenut facebookissa ihmiseltä toiselle. Facebook ja puhelin ovat myös Mikko Välttilän elintärkeitä työkaluja. ??Minulla menee kaksi tuntia päivässä siihen, että päivittelen facebookiin tietoja ja vastailen siellä kysymyksiin. Myös puhelin soi jatkuvasti. Ihmiset ovat kiinnostuneita kaikesta mahdollisesta aina kukon nimestä siihen, mitä kanat syövät. Noin kaksi kiloa painava 30 munan kenno maksaa tällä hetkellä seitsemän euroa. Munat on läpivalaistu ja tarkastettu, sillä munataksin myyntimäärillä määräykset vaativat sitä. Välttilällä on ollut ajatuksia siitä, että munataksissa voisi kuljettaa muitakin tuotteita kuten ruisleipää, lampaanlihaa ja hunajaa. Byrokratia saattaa tulla tielle, mutta kuluttajia ajatus kiehtoo. ??Voisin ostaa ilman muuta hunajaa. Lampaanliha olisi kiva. Ruisleivät kyllä kiinnostaisivat, sanovat munakennoja kantavat munataksin asiakkaat. Viime viikolla Välttilälle selvisi munataksin uuden luvan tarve. ??Meidän pitänee rekisteröidä tilalle kiinteä elintarvikehuoneisto, jonka kuljetustoimintaa munataksi on. Munataksin matka kuitenkin jatkuu, vaikka byrokratia välillä väsyttääkin, hän sanoo. Turussa yhdellä munataksin pysäkillä on sata asiakasta. Yksi heistä on Paula Elolammi. ? Osasin odottaa erilaisia munia, mutta yllätyin, että nämä ovat niin huikean paljon parempia kuin kaupan munat. Nämä voittavat selvästi myös luomumunat, hän sanoo. ? Bongasin munataksin facebookista, sanoo paimiolainen Maria Savonen. Muurlassa asuvaa Niina Hosionahoa vetää munataksille tieto siitä, että munat tulevat ulkokanalasta. ? Nämä ovat myös maukkaampia kuin kaupan munat. Helena Höglund-Laine (vas.) Pauliina Tryykilä löysivät tiedon munataksista kaarinalaisäitien facebook-ryhmästä ja innostuivat ajatuksesta saman tien. Munia hakemassa olivat myös lapset Erika Laine sekä Fanni ja Fiona Tryykilä.
• Nordea Pankki Suomi Oyj Pidä remonttikulut hallinnassa. Valitse Nordean joustava Taloyhtiölaina. Nordean kattava Taloyhtiölaina helpottaa vaativankin remontin suunnittelua ja toteutusta. Luotollisen remonttitilin kautta hoidat rahaliikenteen ilman turhia korkokuluja ja remonttilainan laina-aika räätälöidään taloyhtiölle sopivaksi. Tutustu Taloyhtiölainaan osoitteessa nordea.fi/taloyhtiölaina. Varaa aika neuvotteluun Nordean Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma?su 24 h/vrk. Teemme sen mahdolliseksi SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OSAA JA MENESTY! Näköalapaikalla jo vuodesta 1919 Tarjoamme ammatillisen osaamisen polkuja nuorille ja aikuisille sekä osaamisen kehittämisvälineitä työyhteisöille. Onnea ja menestystä myös tulevaisuudessa! Salon kaupunki www.sskky.fi
• Yritykset ja maataloudet Kierrätä ja tienaa! Ympäristösi parhaaksi. aimo t OSTAMME ROMUMETALLIT ROMUMETALLIA NOUTO NOUTO 050050 324 324 74747474 FE-NORDIC Fe-Nordic Oy, Salo Emme kavahda suurempiakaan eriä. Fe-Nordic Oy, Salo JR-Machine Oy maahantuo ja myy lastuavia metallintyöstökoneita konepajateollisuuden tarpeisiin Maksu sovitusti. Talonmiespalvelut vuoden yrittäjältä! 10 vuotta ? laadukkuus ? palvelualttius ? täsmällisyys ? ahkeruus Viisas ostaa Viisas ostaa Salosta Salosta Jo 95 vuotta salonseutuJo 95 vuotta laisen kaupan salonseutuviestinviejänä. laisen kaupan Salon Seudun Salon Sanomat Seudun Putki-Make Oy LVI-asennukset 040 556 9873 markku@putki-make.fi ? www.putki-make.fi Lähisiementä Salosta Parasta kevätkylvöillesi Kevätvehnät: Mallasohrat: Rehuohrat: Kaurat: AnniinaBOR, WellamoBOR, Amaretto Barke ja HarbingerBOR ElmeriBOR ja WolmariBOR Luhkas (uutuus), Iron, Streif RiinaBOR (uutuus) ja Rocky CNC-pystykarainen keskus CAMPRO CNV 850, X=850, Y=520, Z=520, Mitsubishi M70 CNC-pystykarinen keskus Tongtai TMV1050AII, X=1150, Y=600, Z=500, Fanuc 0M Sanomat Viisas ostaa Pintaa syvemmältä. Salosta Siksi sanomalehti. Tarjolla kakkua ja kahvia Jo 95 vuotta salonseutuParasta paikallista laisen kaupan viestinviejänä. syvemmältä. Pintaa Pintaa syvemmältä. Siksi sanomalehti. Siksi sanomalehti. Salon Seudun Sanomat Myriad Pro bold Salolaista yrittäjyyttä vuodesta 1946 Parasta paikallista Aki Riskin pakkaamo www.siementukku.fi Parasta paikallista Lisätietoa meidän kotisivuiltamme Myriad Pro bold cond. 16pt. www.jr-machines.fi alapuolella pienempi tai soita p. 040 5726614 Juri Virkki Nurmisiemenet ja -seokset ym. Kysy edullista rahoitustarjousta! www.siementukku.fi Salkkarin sin Parasta paikallista Muista myös Halikko aki.riski@tilasiemen.fi p. 0400 883 160 Myriad Pro bold CNC-sorvi Tongtai TNL 130 ASL, sorv.halk. 410 mm, sorv. pit. 975 mm, pyörivät työkalut TAKAMAZ CNC-Sorvi X-180 + portaali robotti, pyörivät työkalut + C-akseli viestinviejänä. MYYNTI JA ASENNUS Varastosta nopeaan toimitukseen mm. seuraavia UUSIA CNC-koneita: QUICKER IT-42 ROBO CNC-sorvi, pyörivät työkalut + C-akseli + Y-akseli + Mitsubishi-robotti Puh. 040-751 0793 Asko Määttä www.talonmiespalvelumaatta.fi asko@talonmiespalvelumaatta.fi MAALÄMPÖ ? ILMA-VESILÄMPÖ AURINKOKERÄIMET Toimitilamme sijaitsee Halikossa, Vesalantie 1 missä meillä on näyttelytilat, sekä työstökonehuollon toimipiste. www.passeliauto.com Myriad Pro bold Myriad Pro
• Salon Seudun Sanomat vuotta Komediavoitto ei vienyt yöunia 21 Lehtikuva/Aleksi Tuomola Ismo Leikolan menestys maailmalla poiki heti lisätöitä myös Salossa. SSS | Veli-Matti Henttonen A merikkalaisen komediaklubi Laugh Factoryn yleisöäänestyksessä maailman hauskimmaksi ihmiseksi valittu Ismo Leikola sanoo edelleen olevansa se sama Ismo Leikola, joka lähti Las Vegasiin suomalaisena stand up -koomikkona. Leikolan voitto oli selvä. Valinta tapahtui nettiäänestyksellä ja voitto tuli 158 945 äänen voimin. Toiseksi tullut pakistanilainen Saad Haroon sai 59 213 ääntä. Voitto Amerikassa ei ollut sattumaa, sillä aiemmin syksyllä Leikola esiintyi Lontoossa kansainvälisessä komedia-alan näytösshow?ssa. Stand up -sivusto Chortlen kriitikko Steve B e n n e t t arvioi tuolloin Leikolan illan parhaimmaksi esiintyjäksi. A L eikola ei ole pannut pahakseen, että yksi hänen bravuureistaan, juttu valtionvelasta, on lähtenyt kiertämään maailmaa. Sketsi kuuluu kaikessa lyhykäisyydessään suunnilleen näin: ?Miksi valtiot ovat hattu kourassa pankkien edessä, vaikka niillä on armeija, kun pankeilla on vain pari virkailijaa ja siivooja?? Leikola kertoo tehneensä tavallista enemmän ennakoivaa työtä kyseisen sketsin eteen. ? Asia vaivasi minua oikeasti, ja hain sketsiä varten paljon materiaalia erilaisista lähteistä. Lopulta onnistuin mielestäni hyvin tiivistämään asian ytimen runsaaseen minuuttiin, Oulun katuvilinässä viime viikolla puhelinhaastattelun antanut Ismo Leikola kertoi. Useampaan kertaan haastattelu ?katkesi? milloin mistäkin syystä. Tai siis periaatteessa aina samasta syystä. Handsfreehin vastaillut Leikola milloin kätteli, milloin keskusteli hänet tunteneiden oululaisten kanssa. Taisipa siellä myös joku nimmari vaihtaa omistajaa. Leikola summaa sketsi-ideoinnin toteamalla, että usein valmiin, pikaisen stand upin taustalla on pitkiäkin ajatus- ja pohdintaprosesseja. Lyhimmillään sketsi saattaa kestää vain joitain sekunteja. Runsaan minuutin mittainen sketsi on jo pitkä tarina. Leikola kertoo arjen ja arkitodellisuuden olevan parasta perusmateriaalia. ? Jos minä olen maailman paras, niin sitten meillä kotona on maailman toiseksi parhain, Leikola naurahtaa ja kertoo, kuinka useat sketsit tai ideat niihin syntyvät kotona vaimon kanssa keskustellessa. ? Usein asioiden koomisuuden ja yhteydet näkee vasta, kun tarkastelee niitä ulkopuolelta. Huu- ?Jos aikuisyleisö ei kestä navanalusjuttuja, suosittelen terapiaa. Meillä kaikilla kun on napa ja sen alus.? merikkahuu ma n jälkeen estradit vaihtuivat lähes välittömästi esiintymisiin kotimaassa. Loppuvuoden Leikola kiertää tiiviisti Suomea. Loppuunmyytyjä keikkoja on riittämiin. Esimerkiksi Salon ensimmäinen esiintyminen 27. marraskuuta myi loppuun Amerikan menestyksen aikoihin. Samalle päivälle buukattiin salolaisittain perin harvinainen toinen esitys. Myös tämä on myynyt ennakkoon erittäin hyvin. Leikolalla on takataskussa myös palkintoon kuuluva kiertue rapakon takana. Sen ajankohta on vielä auki Suomi-kiireiden takia. Keikkakyselyitä on tullut menestyksen jälkeen myös muualta, esimerkiksi eri Euroopan maista. Leikola sanoo olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että esitys Amerikassa onnistui. Varsinkin kun voiton vei lopulta amerikkalaiset nauramaan saanut kaveri ?jostain Suomesta?. Stand up -koomikko, Maailman hauskin ihminen -kilpailun Yhdysvalloissa voittanut Ismo Leikola kokee huumorin mystiseksi. ? Usein asioiden koomisuuden ja yhteydet näkee vasta, kun tarkastelee niitä ulkopuolelta, hän sanoo. mori on lopultakin aika mystistä, eikä huumoria useinkaan synny sitä koko ajan yrittämällä. Ismo Leikola sanoo, että stand up -viihdettä voi olla ilman navanalusjuttuja. Häneltä onnistuu ja hän on myös tehnyt paljon perheystävällisiä settejä. ? Jos aikuisyleisö ei kestä navanalusjuttuja, suosittelen terapiaa. Meillä kaikilla kun on napa ja sen alus, Leikola jatkaa. Leikolalle kaikki aiheet ovat mahdollisia. On vain osattava käsitellä niitä oikein ja tilanteen mukaan. Leikola testaa kuluvan loppuvuoden keikoillaan uutta materiaalia. Uusi show on tarkoitus toteuttaa ensi vuonna. Salon keikoillakin on Leikolan mukaan luvassa uutta materiaalia. L eikola on tehnyt stand up -komiikkaa suomeksi vuodesta 2002. Englannin kielellä hän on esiintynyt lähes kymmenen vuotta. Esimerkiksi vuosina 2007, 2008 ja 2014 Leikola on Puhelinhaastattelun pää Oulussa. Kuvanottohetketteeksi Ismo Leikola otti itsestään tuoreen sel fien llä ei miehen tuntevia oul dellä. ulaisia ollut lähietäisyy- ollut mukana Edinburgh Fringe -festivaaleilla Skotlannissa. Leikola valittiin yksimielisesti vuoden stand up -tulokkaaksi 2003. Hän tuli samoihin aikoihin laajemmin tunnetuksi Hyppönen?Enbuske Experience -talk show?n ?Jyväskylän kirjeenvaihtajana?. Leikolan lavaolemukseen kuuluvat peruslupsakkuuden ohessa mestarillinen aitous ja toisaalta lapsenomainen maailman omituisuuksien ihmettely. Ei siis ihme, että Mielenterveyden keskusliitto valitsi hänet pari vuotta sitten Hyvän mielen lähettilääkseen. Tämä muun muassa siksi, että Leikola osaa huumorin keinoin kääntää isojakin asioita käsiteltäviksi.
• 22 Salon Seudun Sanomat vuotta Eija Hämäläinen (vas.) ja Maija Lehtinen korostavat kauniita, harkittuja yksityiskohtia ja lämmintä tunnelmaa arkilounaalla ja juhlakattauksessa. Seurallinen, toistasataa vuotta Salon Seurahuone on perheravintola, jossa kaikki keittävät yhteen. Teksti: SSS | Anneli Kajander-Ekström Kuvat: SSS | Kirsi-Maarit Venetpalo Historia S alon Seurahuoneelta on kuulunut posliinien kilinä ja sanojen supina jo yli sata vuotta sitten. 1904 rakennettu talo on palvellut hotellina, ravintolana ja liiketilana. Sen historiaa ovat juhlan huuma, pettymyksen kyyneleet ja solmitut salaisuudet. ? Kokoaikainen huolehdittava, ravintoloitsija Eija Hämäläinen sanoo nätisti. Toinen pääty on kalliolla ja toinen savessa. Lattiat viettävät, ja ikkunoista käy kevyt ilmanvire. Päätykabinetit tapiseerattiin hiljan. 20-luvun uusvanhassa tapetissa pikkulinnut keikistelevät romanttisen granaattiomenapuun oksilla. Sisätiloissa saa toteuttaa mielihalujaan, mutta suojellun rakennuksen ulkoasua ei voi muuttaa. S eurahuoneen uusi elämä alkoi 2000-luvun alussa. Rakennus palautettiin alkuperäiseen asuun ja väriin, ja ravintola avautui. Eija ja Risto Hämäläinen ostivat ravintolatoiminnot 2007. He toivat kotoa astioita, tekstiilejä, kasveja ja kalusteita. Huoneet 1904 rakennettiin Hakulisen talo, johon tuli Salon Seurahuone. Rakennuksen on suunnitellut August Tapio. Vuonna 1913 Asemakadun päätyyn tehtiin ovi Otto Dahlin piirustusten mukaan. Matkustajakodiksi rakennettu talo muutettiin jo 1908 yksityisasunnoiksi. 1980- ja 1990-luvu lla rakennuksessa toimi vanhantavaranliikkeitä ja tätä ennen ainakin sähköliike. 1994 rakennus suojeltiin asemakaavalla. Se on määritelty kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi. 2000 rakennus palautettiin alkuperäiseen asuunsa ja ravintola Salon Seurahuone perustettiin. Rakennuksen omistaa salolainen Vaarnamaa Oy. Seurahuone on perinteinen suomalaisen hotellin ja ravintolan nimi. Suomen ensimmäinen Seurahuone avattiin Turkuun 1812. Lähteet: Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo, V. J. Kallio: Salon historia, 1940. puhkesivat runsaiksi ja kodikkaiksi, ja Seurahuoneesta tuli käsite salolaisessa ravintolaelämässä. Risto Hämäläinen sairastui syksyllä 2012 ja menehtyi muuta- mia kuukausia myöhemmin. Oli tehtävä nopeita päätöksiä, mutta lähtökohtaisesti oli selvää, että ravintolan toimintaa jatketaan. Perheen molemmat lapset ryhtyivät yrittäjiksi. Kalle Hämä- läinen oli jo ravintolassa töissä, ja Maija Lehtinen jätti työt sisustusalalla ja otti vastuulleen ravintolan juhlapalvelun. ? Joulu oli myyty täyteen, ja me selvisimme siitä. Ajattelimme, että sitten selviämme kaikesta muustakin. ? Vahvat arvot ja näkemykset tulevat Ristolta. Raaka-aineiden arvostus, käsin tekeminen ja asiakaspalvelu. Jos oikeasti pitää
• Salon Seudun Sanomat vuotta 23 Kalle Hämäläinen (vas.) haluaa tarjota hyvän ruoan kanssa hyvää juotavaa, viinejä ja pienpanimo-oluita. Tuomas Hyrsky arvostaa läheltä tulevia raaka-aineita. kiinni näistä, ei voi paljon tehdä väärin, Kalle Hämäläinen miettii. Seurahuoneella on kahdeksan vakituista työntekijää, mutta kiireisenä viikonloppuna työntekijöitä voi olla kymmeniä hoitamassa eri tilaisuuksia. ? Me olemme työvuorolistoissa kuten muutkin työntekijät. Jos ei muista levätä, rupeaa ote lipsumaan. Tärkeintä on tehdä asiat niin hyvin kuin mahdollista. S eurahuone on ruokaravintola ja juhlapalveluyritys. Talossa on aina arvostettu kausiajattelua. Risto Hämäläinen täydensi ammattitaitoaan pitokokkina työskennelleen Helmitädin viisauksista. Ruutuvihon lehti on kääntynyt. Uudella sivulla on Risto-vaarin reseptejä. Ruokalista kootaan kulloisenakin hetkenä parhaiten tarjolla olevista raaka-aineista. Mieluiten seudulla kasvaneista ja kasvatetuista. Lounasaika on alkamassa, eikä keittiön heiluriovi saa hetken rauhaa. Torstai on kalapäivä. Tarjolla on lohikeittoa, kaalilaatikkoa ja notkuva salaattipöytä. Vuosi sitten lounasta muutettiin tuntuvasti. Maija Lehtinen sanoo, että runsas salaattipöytä oli oikea ratkaisu, joka näkyy asiakasmäärissä. Lounasvieraita on päivittäin satakunta. Liikelounaiden määrä on hiipunut, mutta ne eivät loppuneet. Entistä luontevampaa on yhdistää neuvottelu lounasaikaan. Turkulainen keittiömestari Tuomas Hyrsky on ollut talossa viisi vuotta ja viihtyy. Pienen ravintolan etu on notkeus. Henkilökunta ideoi ja toteuttaa uutta lyhyessäkin ajassa. Viime kesän torstaiset grillilounaat olivat menestys, joita aiotaan jatkaa. ? Ruuassa pyritään tarinaan. Koemme, että se on tärkeää. Tarinat syntyvät resepteistä, raaka-aineista ja ihmisistä. Hyrsky sanoo maaseutumaisen Salon mahdollistavan raaka-aineiden saannin läheltä. Keittiön ovella käy vuoroin lihojen, lintujen ja kasvisten tuojia. Tattiaikaan ovella oli tungosta. Tarinoita avataan ruokalistalla. Annoksia on nimetty paikallisesti, ja lisää voi kysyä henkilökunnalta. Asiakas tahtoo tietää, missä sorsa on uinut tai karitsa laiduntanut ennen lautaselle päätymistä. M aija Lehtinen sytyttää kynttilät kabinettiin. Kynttilät ja kukat luovat lämpimän tunnelman, jota tavoitellaan juhlassa ? ja arjessa. Äiti ja tytär nauravat, miten juhlia lähdetään tekemään talon ulkopuolelle. Kaikki tarpeellinen pakataan pakettiautoon, myös oksasakset. Luonnonkukat, varvut ja oksat ovat juhlatilan koristelussa omaa luokkaansa. ? Häät ovat aina spesiaaleja. Niistä on oikeasti tehtävä ikimuistoisia hetkiä. Toisilla on tarkka suunnitelma järjestelyistä, toiset antavat meille melko vapaat kädet. Seurahuone on tehnyt toista vuotta yhteistyötä salolaisen Pukkilan kartanon kanssa. 1860-luvulla rakennettu kivinavetta on remontoitu juhla- ja kokoustilaksi, jonka tarjoiluista ravintola vastaa. Pukkilassa vietettiin häitä tänä vuonna maaliskuusta lokakuulle, ja ensi vuosi on pitkälti varattu. ? Isänpäivästä alkaa jouluun valmistautuminen, Lehtinen sanoo ja miettii, mitä koristeita tänä vuonna laitetaan esille. Seurahuoneen päätyikkunasta näkyy Nivaron taloryhmä. Alkuperäisten ikkunalasien takana rakennusten seinät elävät hauskasti. Hämärän päivän ensimmäiset hiutaleet hapuilevat taivaalta alas. Tarina elää resepteissä Kvittenihilloke ja pikkelssivahvero kuuluvat Seurahuoneen joulupöytään. Molemmat reseptit ovat Risto Hämäläisen aarteista. Ruusukvitteni on hapan ja aromaattinen hedelmä, josta keitetty hilloke luo hyvän makuparin juustoille tai vaikka suklaakakulle. Calvados ei ole välttämätöntä, mutta tujaus terästää. Hämäläisten pihalla kasvanut pensas houkutteli hillon kokeilemiseen. Nykyisin ravintola saa kvitteninsä tuttavaperheeltä Vartsalasta. Pikkelssivahvero on makea ja joulun makuinen. Ei ihan tavallinen sienisäilyke, mutta tämän päivän makeata ja hapanta yhdistävään tyyliin sopiva. Suppilovahverot ostetaan ravintolaan suoraan poimijoilta. Kaikkien onneksi viime vuosien sadot ovat olleet runsaita. Kvittenihilloke 20 kpl ruusukvitteniä 3 dl hillosokeria 1 dl vettä 1 vaniljatanko (2 cl calvadosta) Leikkaa kvittenit neljään osaan ja poista siemenet. Laita hedelmät kattilaan ja lisää sokeri, vesi ja vaniljatanko. Keitä hiljalleen puolisen tuntia kunnes kvittenit soseutuvat. Soseuta seos sosemyllyllä tai puserra siivilän läpi. Säilö hillo kuumiin, puhtaisiin purkkeihin ja säilytä kylmässä. Pikkelssivahvero 1 kg suppilovahveroita 2 ½ dl punaviinietikkaa 200 g hillosokeria 150 g taloussokeria 1 kanelitanko 5 neilikkaa 10 maustepippuria Tee mausteista nyytti. Yhdistä kaikki aineet ja keitä noin tunti. Poista maustenyytti ja säilö pikkelssi lasipurkkeihin.
• YRITYSTOIMINTAA 60 VUODEN KOKEMUKSELLA ?Talossa isäntä jo nukkuu, taskulampun valossa lehden ääressä emäntä kukkuu.? Railimaria Lehto Toimituksen suosikkikuvan otti Julia Jaatinen ? Öljysäiliöiden myynti ? Säiliöiden tarkastukset, kunnostukset ja valuma-altaat ? asennukset LISÄKSI VARUSTEIDEN MAAHANTUONTI JA ASENNUKSET ? Öljypumput ? pinnanvalvontalaitteet ? Käyttäjäkohtaiset tankkauksen valvontalaitteet Onnea Julia ja Railimaria Selfie-kisa jatkuu Salkkarin nettisivuilla. Vielä on jaossa kaksi 95 euron lahjakorttia Plazaan! SSS:n selfie-kisa keräsi monipuolisia tulkintoja aiheesta ?Minä ja Salkkari?. Salkkarin toimituksen suosikkikuvaksi nousi Julia Jaatisen kuva ja sen saatesanat: ?Olen kolmasluokkalainen tyttö. Luen Salkkaria, koska haluan tietää ajankohtaisia ja paikallisia asioita.? Toimitusta ilahdutti salolaisen Julian perinteinen ja makeilematon selfie sekä osallistujan nuori ikä. On hienoa, että Salkkari tavoittaa monenikäiset lukijat! Julia saa kuvastaan palkin- PIUSI:n tankkauksen valvontalaitteiston maahantuonti nyt myös Suomessa noksi 95 euron lahjakortin Plazaan. Kaikkien kuvansa lähettäneiden kesken arvotun lahjakortin voitti Railimaria Lehto Koskelta. Neljästä palkinnosta kaksi on nyt jaettu, mutta kaksi on vielä jakamatta. Niiden voittajat selviävät nettiäänestyksen jälkeen. Yksi lahjakortti lähtee yleisöäänestyksen suosikille ja toinen arvotaan äänestäneiden kesken. Käy katsomassa selfiet ja äänestä suosikkiasi osoitteessa www.sssmedia.fi/selfie Salolainen perheyritys 35 vuotta Kingsland vaatteet ja varusteet Valopannat koirien 13,90/kissojen 9,90 NYT MEILLÄ ALE -50% ALE KISSOJEN VALOPANNAT 6 eur/kpl EverClean NOSTOT JA KULJETUKSET: nikkanen P&M kissanhiekka PetPoint Oy ? Tassukatu 2 Avoinna ark. 9-18, la 9-14 www.petpoint.fi Laadukkaat Acana jalogon Orijen ruuat PetPoint fontti: Charlotte Sans Bold PetPoint punainen: PMS 1945 C 4-väripainatuksessa: M100%, Y56%, K19% 19,90 / 10 kg Onnittelut 95 vuotta täyttävälle Salon Seudun Sanomille! Säiliö- ja varustemyynti: 045 8525 855 / Jari Kallunki / jari@nikkasenkonepaja.fi Ajojärjestelijä: 0400 530 103 / Matti nikkanen www.nikkasenkonepaja.fi Salon Akvaarioliike Oy Vilhonkatu 11-13, 24240 Salo avoinna ark. 10-17:30, la 9-14 p. 02 731 6950, www.salonakvaario.fi
• Sydämelliset Onnittelut 95-vuotiaalle Plaza, Vilhonkatu 8, 24100 SALO. Avoinna ma?pe 8?20, la 8?18 ja su 12?16 KIMALAN KYLÄHAMMASLÄÄKÄRI OY Hammaslääkärit: Helena Harjunpää, Kairi Kirs, Kari Rintala Suu- ja leukakirurgi: Tia Kurki Iensairaudet ja protetiikka: Heidi Leminen Suuhygienisti: Liisa Metsävuori Joensuuntie 31, Somero. Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-13. Tiedustelut ja ajanvaraus 02-748 3727 (alk. klo 8.00) Särkyvastaanotto ajanvarauksella. Salon Torikaffe, Teboil Helsingintie, Salon Seudun Sanomat paikallista osaamista ja yhteistyötä. 95-vuotiasta yhteistyökumppania onnittelevat Salon Torikaffe Teboil Helsingintie Helsingintie 32. Tarvitsetko lääkäriä? NEO palvelee Salon seudun asukkaita Astrum-keskuksessa! Meiltä saat asiantuntevat lääkäri-, röntgenkuvaus- ja kuntoutuspalvelut viikon jokaisena arkipäivänä. Varaa aika! Puh. 010 235 3500 tai sairaalaneo.? Salolainen lääkäriasema Kimmo Oksanen yleis- ja työterveyslääk. Esa Furkat Liimatainen Mansurow yleislääkäri,liikunta- plastiikkakirurgi lääk. erik.lääk. Johanna Päivärinta yleis- ja sisätautilääk. Essi Kainonen yleislääk. Joulunavaus 23.11 klo 12?17. Tervetuloa! Mikko Laaksonen yleislääk. erik.lääk. Ilmo Helttula ortopedi Kahvitarjoilu & lapsille jaossa yllätys! Jussi Rantanen ortopedi Juha-Pekka Vuori ortopedi Helsingintie 14, 3. krs, Salo P. 02 727 4100 Avoinna ma?to 8?20, pe 8?16, su 10?14 www.sallab.fi Monia, monia terveitä vuosia elinvoimaiselle ja aina aktiiviselle 95-vuotiaalle Salon Seudun Sanomille! Ma?to klo 10?18, pe klo 10?17. Ajanvaraus klo 7 alk. Astrum?keskus, Salorankatu 5?7, Salo. Viikonloppupäivystys Turussa Sairaala NEO:ssa (Joukahaisenkatu 6, Turku). fb.com/sairaalaneo Puhelun hinta kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min ja matkapuhelinliittymistä 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min. KYSY APTEEKISTA Nopea Kaupungin sykkeessä sattuu ja tapahtuu. Burana-Caps on nopea apu särkyyn ja migreeniin. Nestekapselissa lääkeaine on valmiiksi liuotettu nesteeseen, siksi se imeytyy ja vaikuttaa nopeasti. Burana-Caps tunnetaan tehokkaana kipu- ja kuumelääkkeenä. Vaikuttava aine on ibuprofeeni. Juo vähintään lasillinen vettä tai muuta juomaa, kun otat kapselin. Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, sairastat maha- tai pohjukaissuolihaavaa tai verenvuototautia, tai jos olet raskaana. Alle 12-vuotiaiden tulee käyttää lääkettä vain lääkärin ohjeen mukaan. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 kaps. burana.fi Puh. (02) 777 6400. Avoinna ma?pe 8?20, la 8?18 sunnuntaisin 16.11.?28.12.2014 klo 12?18
• 26 Salon Seudun Sanomat vuotta Ihana, kamala ? ja vaikea jättää väliin RISTO KNUUTTILA Tekstari pitää pintansa J os tekstaripalstassa ei olisi jotain erityistä taikaa, ei tekstareita päivästä ja vuodesta toiseen lähetettäisi toimitukseen enemmän kuin niille varattuun tilaan mahtuu. Mutta mikä mahtaa olla tekstarin vetovoiman syy? Tekstarissa saa äkkiä sanottua, mikä mieltä painaa tai mitä mieleen pälkähti. Ihmetellä, paheksua, kehua, nostaa tikun nenään, alleviivata, lausua ilmoille hyvä tai paha mielensä. Tekstari on helppo ja vaivaton lähettää. Vai sekö on vetonaula, että tekstarissa saa sanoa tuntemattomana, nimimerkin suojassa? Mikä syy onkin, tekstarien suosio on kiistaton. Sellainenkin erityisyys niihin liittyy, että kaikesta päätellen niitä lukevat sekä nuoret että vanhat. Tarkkaa tietoa tästä ei ole, mutta arvattavasti kirjoittajakunta on kuitenkin varttuneempaa väkeä. nn Tekstarit aloittivat uutena palstana Salon Seudun Sanomien mielipidesivulla keväällä 2004, siis reilut kymmenen vuotta sitten. Kun sen jälkeen tekstareita on julkaistu ensin arkisin ja sen jälkeen joka ainoassa SSS:n numerossa, kymmenen vuoden saldo on mahtava. Parikymmentä tekstaria joka lehdessä, lehtiä näiden kymmenen vuoden aikana tuhansia. Julkaistujen tekstareiden määräksi voi arvioida noin 75 000. Eikä siinä kaikki. Melkoinen määrä toimitukselle lähetettyjä tekstareita jää myös julkaisematta. Satatuhatta kännykällä kirjoitettua ja toimitukseen lähetettyä tekstaria on luotettava arvaus. Kaikkea ei ole julkaistu, ja tavallisin syy julkaisematta jäämiseen on tilan puute. Kun yksi julkaistaan ja toinen ei, kaikkein tavallisin valintaperuste on se, että samasta asiasta osapuilleen samoin sanoin valitaan yleensä vain yksi tai kaksi, ei enempää. Se on lukijan palvelemista, vaikka tekstarin lähettäjälle se voikin olla pettymys. Mikä sitten valitaan? Se joka on napakka, sanoo asiansa ytimekkäästi ja ymmärrettävästi, sanoo sanottavansa tärkeästä asiasta eikä loukkaa. mäinen tekstareita julkaissut sanomalehti. Ensimmäisten joukossa Salkkari kyllä oli. Idean isä SSS:ssa oli silloinen päätoimittaja Jarmo Vähäsilta. Ajatus tekstareiden tuomisesta silloin huippukierroksilla käyneen kännykkäkaupungin lehteen oli napakymppi. Kun tekstareiden julkaisemista Salon Seudun Sanomissa ryhdyttiin pohtimaan, yksi pohdinnan aihe oli julkaisupaikka. Onko tekstarit sellaista kepeää sanailua, joka olisi omiaan jossain päivyrisivulla, jossa on vaikkapa sanaristikot? Vai vallan pääkirjoitussivulla, lehden arvovaltaisimmalla sivulla, jos sellaista ilmaisua saa käyttää? Jarmo Vähäsillan tiukka näkemys puhui mielipideosaston ja pääkirjoitussivun puolesta. Sanomalehti ei saa olla liian hieno, kuului perustelu, ja päätös oli tehty. Paras tekstari on ihan oikea mielipidekirjoitus. Pieneen puristettu mielipidekirjoitus. Parhaimmillaan se sanoo vain muutamalla sanalla asian halki. nn Salon Seudun Sanomat ei ollut ensim- Salon Seudun Sanomien lukijoille tehdyssä kyselyssä selviää, että tekstiviestit herättävät ristiriitaisia tunteita. Marraskuun alussa tehtyyn kyselyyn tuli 143 vastausta. Vastaajista 38 prosenttia kertoi tulevansa vihaiseksi tekstaripalstan lukemisesta. Iloiseksi tuli puolestaan 23 prosenttia. Melko pieni joukko, 6 prosenttia, koki viisastuvansa tekstaripalstan äärellä. Negatiivisistakin tunnereaktioista huolimatta harva jättää tekstarit lukematta. Vain 3 prosenttia vastaajista kertoi, ettei lue koskaan tekstaripalstaa. Toisaalta saattaa olla, että tekstaripalstan aina ohittavat eivät ole myöskään innostuneet vastaamaan kyselyyn. Päivittäin palstan kertoi lukevansa 61 prosenttia ja silloin tällöin 36 prosenttia vastaajista. Millaiset aiheet tekstaripalstalla lukijoita kiinnostavat? Tätäkin kysyttiin. Tarjolla oli valmiita vaihtoehtoja, joihin oli listattu palstalla usein toistuvia aihepiirejä. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi vastaajat saivat kertoa omista lempiaiheistaan. Annetuista vaihtoehdoista kiinnostavimmiksi koettiin ajankohtaiset uutisaiheet ja liikenne. Näiden perässä seurasivat Salon kaupungin työntekijät, avioelämä ja ihmissuhteet sekä koirankakka. Lukijoiden omia lisäyksiä kiinnostavien tekstariaiheiden listalle olivat muun muassa: ?Avautumiset?, ?Kaikki hölmöt valittajat ja niiden aiheet, saa aina päivän parhaat naurut.?, ?Mopojen aiheuttamat haitat.?, ?Sumuvalot.?, ?Jos joku saa kiitosta.? Enemmistö vastaajista, 58 prosenttia, koki tekstaripalstan mielenkiintoiseksi osaksi lehteä. Viidennes oli sitä mieltä, että palstan voisi lopettaa. Ehkä heitä kuitenkin salaa harmittaisi, jos niin kävisi: lopettamista ehdottavia oli paljon enemmän kuin palstan yli hyppääviä. Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien mielipidesivun tuottaja. SSS | SUVI KULLA Luetko tekstaripalstan? 17% 44% 36% 3% Päivittäin ja aina esimmäisenä Päivittäin Silloin tällöin En koskaan SSS/Marko Mattila, Veli-Pekka Ekström
• Salon Seudun Sanomat. 95-vuotta paikallista uutisointia takana. Onnea ja menestystä myös tuleville vuosille. 62-vuotias Antti-Teollisuus onnittelee 95-vuotiasta Salkkaria! Juhani Nummentalo hyvästä yhteistyöstä, SSS on pitkäaikaisimpia asiakkaitamme 75 v Helsingintie 24100 Sa ma-pe 9-1 la 9-1 p. (02) 731 256 Perniön toimipis Haarlantie 25500 Pern ajanvaraus p. (02) 731 256 Helsingintie 9 24100 Salo www.saustila p. (02) 731 2562 info@saustila www.saustila.fi Tarvitsetko bussia ryhmällesi? Nummentalo. Kiit os Salon Hautaustoimisto Oy Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 www.antti-teollisuus.fi Vainiolta löydät joka lähtöön sopivan kokoisen, hyvinvarustellun ja tilavan bussin sekä ammattitaitoisen ja palveluhaluisen kuljettajan. Soita niin annamme edullisen tarjouksemme! Autamme mielellämme myös matkasi suunnittelussa. Suur-Salon Pelti oy Puh. 02 777 330 www.vainionliikenne.fi aito salonseutulainen yritys. PurSimiehenkatu 9 www.prosessiautomaatio.com ONNEA SALKKARI! IPANEmA.FI p. 050 371 3314 erkki rantanen puh. 721 72 60 Tervetuloa reiluille rautaja maatalouskaupoille! www.saloisannointi.fi info@saloisannointi.fi Turuntie 8 B, 24100 Salo Asukasläheistä isännöintiä. ISA-auktorisoitu isännöintiyritys Skihaus Bistro Meriteijo Cafe Bar Eugenia Västanfjärd RAUTIA - K-MAATALOUS SALO T: KP-RAVINTOLAT.FI Meriniitynkatu 11, Salo, (02) 777 51 MA-PE 7-18, LA 9-14 www.rautia.fi Kuljetusjärjestelmä Kuljetusjärjestelmä Kuljetusjärjestelmä Omien alueidensa vahvat puolestapuhujat Onnittelevat 95?vuotiasta Salon Seudun Sanomat -lehteä www.se-makinen.fi www.se-makinen.fi www.se-makinen.fi
• 28 Salon Seudun Sanomat vuotta Apua, jutussa on virhe! Nimet ja numerot ovat oikaisujen kärjessä. SSS | Sanna Heinonen A ikaa 7,5 tuntia. Aiheena kaupungin tulevat säästökohteet. Toimittaja alkaa etsiä tietoa, soittaa haastateltaville ja sopii juttukeikan. Keikalta tultuaan toimittaja kirjoittaa järkevän, tiivistetyn, johdonmukaisen uutisjutun. Tekstiä syntyy keskimäärin 3?000 merkkiä eli melkein A4-paperiarkin verran. Tosin uutinen kaupungin säästökohteista tarkoittaisi ainakin yhteensä 5?000 merkin verran tekstiä. Valmis. Uutistuottaja ja iltasihteeri käyvät tekstiä läpi. Illalla se taitetaan lehteen ja aamulla uutinen löytyy lehdestä. Mutta ei! Toimittaja ei selvinnyt ilman mokia. Juttuun päätyi nimivirhe. Virta on jutun loppupuolella muuttunut Virtaseksi. Siitä tehdään oikaisu seuraavan päivän lehteen. J ournalistin ohjeiden mukaan journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin. Olennainen Turkit kuntoon ja raikkaiksi. uuTTa asiavirhe korjataan ja korjauksen huomioarvo suhteutetaan sen virheen vakavuuteen. Tyypillisimmät toimittajan ja editoijan tekemät virheet ovat numeroissa, nimissä ja aikatauluissa. Pilkku lipsahtaa väärään kohtaan numerosarjassa, tai sitten tulee painettua lisänollia. Nimi muuttuu Seijasta Saijaksi. Kuvatekstissä toimittaja vahingossa kirjoittaa väärinpäin nimet ? Arto Heikkinen on (vas.) ei (oik.). Kun organisaatiot muuttuvat, kirjoittaa toimittaja vahingossa tittelin vanhasta muistista. Työmaapäällikkö onkin työmaavastaava. Näyttelyn avajaispäivä onkin 11.12. eikä 12.11. Todellisuudessa virheitä tehdään vähän suhteutettuna julkaistujen juttujen määrään. Salon Seudun Sanomissa tämän vuoden alusta lokakuun loppuun mennessä oikaisuja on ollut keskimäärin 8,5 kuukaudessa. Se tarkoittaa kahta oikaistavaa virhettä viikossa. Oikaisuista suunnilleen joka kuudes on tullut uutistoimisto STT:n jutuista. ??Virheet huomataan itse ja lukija- K un toimittaja tajuaa tehneensä virheen, häntä ottaa päähän ja harmittaa. ??Eniten minua harmittavat nimivirheet. Ne ovat todella harmillisia haastateltavan kannalta. Nimi on jokaiselle henkilökohtainen asia, ja nimivirhe tuntuu epäkunnioittavalta, Salon Seudun Sanomien uutistoimittaja Suvi Kulla sanoo. Joskus oikaisut ovat hauskoja. Ainakin jälkikäteen. Suomen Kuvalehti on omistanut palstan kielellisille ja ajatuksellisille virheille, Jyviä ja akanoita. Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2006 kootun kirjan Oikaisuja ? toisin kuin eilisessä lehdessä kerrottiin. Salon Seudun Sanomat julkaisee tämän jutun yhteydessä oikaisujen kavalkadin viimeiseltä kahdeltakymmeneltä vuodelta. Onneksi me kaikki teemme virheitä. Todennäköisesti toimittaja myös tässä jutussa. Verta parrassa ja professori Prötsi Hygiointi on uusi palvelumme, joka poistaa epämiellyttäviä tuoksuja aiheuttavat mikrobit antaen turkillesi raikkaan tuoksun. 1994: Eilisessä lehdessä oli tätä mieltä -kirjoitukseen lipsahtanut valitettava ladontavirhe. Jutussa puhuttiin työttömästä miehestä ja hänen menoistaan. Vuokran määrästä oli pudonnut nolla pois ja miehen todellinen kuukausivuokra on 2?000 markkaa eikä suinkaan 200 markkaa. TuTuSTumiSTarjouS 30,- (norm. 60,-) 5.12. asti. 1997: Länsiranta 8, Salo, p. 02 733 4224 Tiina Suokorpi 040 724 3106 Salon Omakotiyhdistyksen eilisessä kokousuutisessa oli yhden kirjaimen kirjoitusvirhe: yhdistyksen toimintakauden suunnitelmiin kuuluu oman pöytäviirin ? ei pöytäviinin ? kehittely. www.salonturkisateljee.fi 1998: Vietä Iloiset Pikkujoulut palautteen perusteella, Salon Seudun Sanomien uutistuottaja Jarkko Turpeinen sanoo. Kasnäsissa! Lauantai 29.11. Christmas Jazz Jazzlaulajatar mariah hortans ja kitaristi mathias sandberg esiintyvät. Talon Joulupöytä katettu klo 18.00-21.00. Hinta: 40 e/hlö (tai 80 e/hlö sis. majoituksen kahden hengen huoneessa, kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön sekä aamiaisen). Keskustan piirikokouksesta eilisessä lehdessä kertovassa jutussa oli nimivirhe. Eduskuntavaaliehdokkaaksi Sauvosta nimettiin Esko Kiviranta eikä Kivirinta. 2000: Eilisen Salon Seudun Sanomien uutisessa Salon valtuuston äänestyksistä oli virhe. Luottamushenkilöiden palkkiosääntöä koskevissa äänestyksissä Helena Ahanen (kok.) äänesti porvaripuolen mukana, ei vasemmiston kuten lehdessä luki. 2003: PerJantai 5.12. LiPeäkaLaiLta Calle Pettersson viihdyttää. Lipeäkalapöytä katettu klo 19.00-21.00. Hinta: 35 e/hlö (tai 75 e/hlö sis. majoituksen kahden hengen huoneessa kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön sekä aamiaisen). Eilisessä lehdessä Syntyneitä-palstalla oli virhe. Arja ja Eero Savikolle on syntynyt 20.2. tyttö eikä poika kuten lehdessä kerrottiin. itsenäisyysPäivän JouLuLounas Lauantaina 6.12. Joulupöytä katettu klo 12.00-16.00. Hinta: 28e/hlö. varaukset / tiedustelut: 02-5210 100 tai info@kasnas.com Keskiviikkoisen asuntolainabuumia käsitelleen jutun yhteydessä olleen kuvan talolla ei ole tekemistä itse jutun sisällön kanssa. 2004: 2005: STT:n Helsingin kirjamessuilla jaettavista kirjallisuuspalkinnoista kertovassa artikkelissa oli perjantain lehdessä virhe. Paul von Martens sai Suomen pienkustantajien kaunokirjallisuuden Sampo-palkinnon teoksestaan ?Nemesis ? eli verta verrasta?, ei verta parrasta. Skärgårdsbad ? Saaristokylpylä Varaukset ja tiedustelut: puh. (02) 5210 100 tai myynti@kasnas.com 2006: Sianlihan hinnasta kertoneessa jutussa (SSS 22.11.) oli epäselvä ilmaisu vientituen poistumisesta kertovissa vuosiluvuissa. Vientituki poistuu joko vuonna 2011 tai 2012. 2006: Kiikalalaissyntyisen Riikka Kalliokosken vastaväittäjänä (SSS 6.10.) toimi professori Ilkka Pörsti, ei Prötsi. 2009: Sunnuntain lehdessä (SSS 30.8.2009) julkaistussa salolaisuustestissä oli virhe, kuten ?tosisalolaiset? varmasti huomasivat. Testin viimeisen kysymyksen viimeisestä vastausvaihtoehdosta puuttui ?ei?-sana. Lauseenhan kuuluisi tietysti mennä näin: Mitä Salosta ei saa, sitä ei tarvita. 2010: Urheilussa tapahtuu -ilmoituksessa oli virheellistä tietoa tiistain lehdessä (27.4.). Maastojuoksun veteraanien piirinmestaruuskilpailuihin osallistumisen alaikäraja on 30 ikävuotta, ei 15 vuotta, kuten ilmoituksessa virheellisesti todettiin. 2011: Turun lentokentän talvikunnossapidosta kertovassa jutussa (SSS 2.1.2011) oli virheitä. Turusta lennetään Puolan Gdanskiin, ei Danskiin kuten jutussa virheellisesti todettiin. Lentokoneita sulatetaan glokoliseoksella, ei klygooliseoksella kuten jutussa virheellisesti luki. Turusta lennetään jutussa mainittujen kohteiden lisäksi myös Tukholmaan. 2012: Kuningas Litmanen -dokumenttielokuvan arviossa (SSS 2.10.) oli virhe. Jari Litmasen käsi ei murtunut vuonna 1998 voitollisessa Turkki-ottelussa, vaan 2001 tappiollisessa Englanti-ottelussa. 2012: Salon uimahallin käytöstä kertoneessa jutussa (SSS 9.1.) mainittiin virheellisesti, että hallissa kävisi parhaimpina päivinä 25?000 kävijää. Todellisuudessa kävijöitä on tuon verran parhaimpina kuukausina. 2014: Uutisessa käymäläjätteiden käsittelystä (SSS 31.7.) oli virhe. Asuntovaunun ja -auton kemiallisen vessan oikea tyhjennyspaikka ei ole avokaivo, vaan ajokaivo eli matkailuajoneuvojen kiinteiden jätevesisäiliöiden tyhjennyspaikka.
• Salon Seudun Sanomat 29 vuotta Uutuus! Toive TUNNE Uutuus! Toive TUNNE TUNNE Kaulakoru 42+3 cm TUNNE Korvakorut 59,59, - - 99,99,- Vain Timanttisilta 159 ? toivekoru.fi 3390-11595 Vain Timanttisilta toivekoru.fi TUNNE Kaulakoru TUNNE Korvakorut 42+3 cm ? 129 3490-11177 3390-11595 3490-11177 Timanttiset Lohja, (019) 211 1170 la 8-13 Kello ja KultaLohja: Jokinen,Prismakeskus, Turuntie 10,KelloSalo, ma-top.8.30-17, pe 8.30-18, ja Kulta Jokinen, Turuntie 10, Salo, ma-to 8.30-17, pe 8.30-18, la 8-13 ja Kulta Plaza: Vilhonkatu 8, Salo, ma-pe 9-20, la 9-18, SU 12-16 ma-pe la 9-18, Meiltä saat Bonusta S-Etukortilla Kello ja 9-20, Kulta Plaza: Vilhonkatu 8,Kello Salo, ma-pe 9-20, lama-to 9-18, SU Timanttiset Halikko: Prismantie 2, Halikko, 9-19, pe 9-20,12-16 la 9-16 ? Plazan ja Halikon liikkeistä saat ostoksistasi Bonusta S-Etukortilla Timanttiset Halikko: Prismantie 2,www.kellojokinen.net Halikko, ma-to 9-19, pe 9-20, la 9-16 www.kellojokinen.net ? Plazan ja Halikon liikkeistä saat ostoksistasi Bonusta S-Etukortilla SSS:n nykyinen moderni painotalo saa Olavi Suomen muistelemaan menneitä. Mieleen on jäänyt esimerkiksi se, kuinka valtavasti käsin metallikirjasimilla ladotut sivut painoivat. Nykyisin sivut painetaan ohuilla metallilevyillä. Juoksupojasta antiikvaan Laadukkaat kotimaiset sohvat ja vuodesohvat Olavi Suomi aloitti Salon kirjapainossa vuonna 1939. Hän katselee edelleen lehteä käsinlatojan tarkkuudella. Alaska TEKSTI: SSS | Suvi Kulla KUVAT: SSS | Marko Mattila S alon Lehtitehtaan painokoneet jyrisevät. Painossa rullaa Turun seudun asuntoilmoitusten kooste Jokakoti. Neljässä tunnissa painetaan 150 000 kappaletta 36-sivuista lehteä, yhteensä siis 5 400 000 sivua. Olavi Suomi, 90, on tullut katsomaan painotaloa. Muutamia tuttuja ihmisiä on edelleen talossa, mutta pääasiassa työntekijät ovat vaihtuneet ? ja tekniikka se vasta onkin muuttunut. Painopelti, jolla sivu painetaan, painaa 200 grammaa. Kun Suomi aloitti työt kirjapainossa, jokainen sivu ladottiin käsin yksittäisillä kirjaimilla. ? Yksi sivu painoi tosi paljon. Muistan kun meillä oli sellainen köykäisempi poika, Väisänen, joka kantoi sivua painokoneeseen sääret vääränä, Suomi kertoo. O lavi Suomi aloitti Salon k ir japa inossa kesä llä 1939 juoksupoikana. Niilo Mattssonin johtama paino oli Vilhonkadun ja Annankadun kulmassa, työväentaloa vastapäätä. Työpaikka oli 14-vuotiaalle Suomelle jo toinen. Ennen kirjapainoa hän työskenteli Kallion lihakaupassa. Myös siellä nimikkeenä oli ollut juoksupoika. Suomi ajoi polkupyörällä pitkin Saloa ja vei tarakalla makkaraa ja muita lihatuotteita sekatavarakauppoihin. Kirjapainossa polkupyörä vaihtui käsikärryihin ja makkarat paperiin. Suomi kärräsi lehtiä, laskulomakkeita ja muita painotuotteita. Välillä hän kiersi kar- Salli Belman Helsingintie 23, Salo, puh. (02) 731 6234, ma-to 10-17, pe 10-18, la 9-14. Parkkitilaa sisäpihalla. Ylösalaisin ja vasemmalta oikealle. Ladonta vaati tarkkuutta, jotta lopputulos oli oikein. huamassa viivästyneitä laskuja. Marraskuussa 1939 maa joutui sotaan, ja kirjapainostakin moni mies lähti rintamalle. Niille, jotka jäivät töihin, tilanne toi lisää vastuuta. Olavi Suomesta tuli kirjapainon oppipoika. ? Käsinlatojan perehdytys kesti neljä vuotta, ja palkka nousi joka vuosi. Yleensä oli niin, että kaikki latojat olivat olleet ensin juoksupoikia, ja oli siellä tyttöjäkin. Se oli hyvä systeemi, sanoo Suomi. Käsinlatojan ammatti oli hieno työ. Etenkin Helsingissä käsinlatojilla oli taiteilijan maine ja oman ammattikunnan lakkikin. Arvostus näkyi myös palkassa. ? Jos hitsari sai 4 markkaa, niin latoja sai 9 markkaa. Sotien jälkeen palkat kyllä tippuivat, kun tuli sotakorvausten maksua. O lavi Suomen kirjapainoura katkesi hetkeksi jatkosodan aikana. Silloin hän oli jo täysi-ikäinen ja mukana rintamalla. Sodan loppu jäi erityisen hyvin mieleen. ? Välirauha alkoi 5. syyskuuta. Se oli minun 20-vuotispäiväni. Sodasta palattuaan Suomi sairasti pahan keuhkotaudin. Hän joutui Paimion parantolaan, eikä voinut heti palata lehteä latomaan. Suomi keräsi voimia ja hommasi toisen työn Bio Salon elokuvakoneenhoitajana. Rakkaus elokuviin jatkui vielä senkin jälkeen, kun terveys salli paluun kirjapainoon. ? Noin kaksituhatta filmiä olen näyttänyt. Minulla on aika paljon tietoa elokuvista ja näyttelijöistä, Suomi tuumaa. Kysymykseen lempielokuvasta vastus tulee ilman empimistä. ? Sheriffi. Siinä aika kuluu samaa vauhtia kuin oikeastikin, mikä teki siitä erilaisen. Jotkut pojat sanoivat, ettei se ole lännenelokuva ollenkaan, mutta minusta se on paras. Nykyelokuvista Suomi ei juuri välitä. Liikaa vaikeuksien kuvaamista, hän sanoo. Televisiota hän katselee kuitenkin päivittäin. AStudio, Uusi päivä ja saksalaiset poliisisarjat kuuluvat suosikkeihin. Aamuisin Suomen rutiinit ovat aina samat: puuroa ja lehdenlukua. ? Hesarin lopetin pari vuotta sitten, kun näkö alkaa olla huono, enkä jaksa enää kahta lehteä lukea. Salkkarin luen edelleen joka päivä. V aikka Olavi Suomi on ollut jo yli 30 vuotta eläkkeellä, hän kiinnittää välillä huomiota lehden kauneusvirheisiin. Jos palstojen ?hännät? ovat liian lyhyitä, Suomi muistaa Mattssonin ? ja Suomen omat oppipojat muistavat varmasti hänet. ? Ei sellaisia saanut jäädä! Myös nykyinen tapa käyttää erilaisia fontteja rinnakkain epäilyttää Suomea. Kirjasintyylit jaetaan karkeasti kahteen tyyppiin, jotka ovat antiikva ja groteski. Antiikvassa kirjainten rungoissa on paksuusvaihtelua eli leikkauksia ja kirjaimilla on kaartuvat päätteet. Groteski on puolestaan tolppamainen tasapaksu päätteetön kirjasin. ? Ei niitä saisi käyttää sekaisin, sanoo konkari. Hänen mielestään antiikva on kauniimpi.
• 30 Salon Seudun Sanomat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 15 16 17 12 18 19 20 13 21 14 22 24 25 23 Me teemme lehteä vuotta Toimitus 26 27 1. Juha Tuuna 2. Lasse Kylänpää 3. Risto Knuuttila 4. Helka Pyykkönen 5. Johanna Käkönen 6. Anneli Kajander-Ekström 7. Vesa Käiväräinen 8. Marko Mattila 9. Ari Määttänen 10. Elina Lahti 11. Sanna Heinonen 12. Jukka Ruissalo 13. Ville Pohjonen 14. Seija Järvinen 15. Veli-Matti Henttonen 16. Jarmo Lehto 17. Asko Lehtonen 18. Suvi Kulla 19. Olli Mäntylä 20. Talvikki Salin (sylissä Vilho) 21. Katri Kahila (sylissä Peetu) 22. Minna Filppu 23. Päivi Malin-Perho 24. Jarkko Turpeinen 25. Tuomas Reinikainen 26. Minna Määttänen 27. Kirsi-Maarit Venetpalo Kuvasta puuttuvat: Mikko Kiviluoto, Kirsi Siekkinen Salon Seudun Sanomien toimitilat ovat Meriniityssä osoitteessa Örninkatu 14. Asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.30?15.30. Vaihteen kautta tavoitat kaikki SSS:n työntekijät 02 77021. Tilaajapalvelun suora numero on 02 7702 626. Juttuvinkit ja toimitusta koskevat asiat voi soittaa numeroon 02 7702 314. Jokaisen osaston tarkemmat yhteystiedot ja sähköpostiosoitteet löydät netistä osoitteesta www.sss.fi/yhteystiedot 1 3 2 4 8 5 6 7 11 9 12 10 13 14 15 Markkinointi 1 Anni Mäkinen 2 Minna Ihanmäki 3 Asko Kainulainen 4 Heli Valanne 5 Virve Ruissalo 6 Pirkko Pelander 7 Sirpa Tamminen 8 Maarit Harala 9 Pia Peltola 10 Kaisa Järvi 11 Jukka Nirhamo 12 Sisko Laaksonen 13 Pia Viman 14 Eija Lehti 15 Ulla Niemi
• Salon Seudun Sanomat 13 1 3 2 5 4 Hallinto Vasemmalta: Taina Kirves-Järvinen, Kirsti Kirjonen, Mirka Blom, Annukka Rannikko-Lahtinen, Kirsi Nurmi 8 12 6 7 11 9 10 vuotta 31 14 17 18 15 16 20 21 24 19 23 22 25 26 Lehtitehdas 1. Mikael Lindbom 2. Jukka Välimäki 3. Maritta Peltola 4. Jouko Luoto 5. Timo Kellokangas 6. Raili Viitanen 7. Outi Virtanen 8. Sauli Lahti 9. Virve Rantanen Sivun- ja ilmoitusvalmistus Takarivissä vasemmalta: Eija Nikkinen, Mika Hiisivirta, Helena Isotalo, Sirpa Retva, Anna-Liisa Niemi. Toiseksi ylimmällä rivillä: Veli-Pekka Ekström, Sini Ruohonen, Taina Suikki. Toiseksi alimmalla rivillä: Janne Suovuori, Lasse Suominen, Sari Mäki-Uuro-Niemi, Kaisa Salmelin. Alimmalla rivillä: Lasse Törnroos, Simo Kolehmainen 10. Anne Nurmi 11. Niko Alho 12. Marika Lahti 13. Petja Leino 14. Sauli Heikkilä 15. Esa Leppänen 16. Kari Laitinen 17. Petri Salo 18. Harri Loimusto 19. Kari Vuorikoski 20. Kari Kirves 21. Janne Vilonen 22. Marjo Juttula 23. Petri Nurmi 24. Juhani Laine 25. Marika Suvanto 26. Niko Kirves Kuvasta puuttuvat: Mikko Isotalo, Arto Virta, Margit Juurinen, Kari Aaltonen, Tuomo Myllärinen, Esa Tähti, Milko Warinowski, Silja Åkerfelt, Erkki Nieminen
• Paras Joulu alkaa Plazasta Joulupukki vierailee Plazassa Joulupukki vierailee Plazassa joka viikonloppu 29.11. lähtien. Lauantaisin pukki on paikalla kello 11-15 ja sunnuntaisin (ei 30.11. ja 6.12.) kello 12-15. Molempina päivinä Joulupukki on tavattavissa Antonion sillalla kello 14-15. Lisäksi Joulupukki on paikalla perjantaina 5.12. kello 14-18. Joululaulukaraoke lauantaina 29.11. klo 14-16, 2. krs Kauppakeskus Plaza järjestää avoimen Joululaulukaraoken, jonne kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! Karaoken avaa Joulupukki klo 14. Karaokessa nähdään myös tuoreet Plazan karaokekuninkaalliset 2014 Anniina Suhonen ja Vesa Kurkilahti.Karaoke-emäntänä toimii Mari Weckmann. Kirjoita Joulupukille 8.12. mennessä Taas on se aika vuodesta kun on aika kaivaa kynät ja paperit laatikosta ja kirjoittaa toiveet ylös Joulupukin luettavaksi. Joulupukin postitoimisto sijaitsee Plazan toisessa kerroksessa, Arnoldsin vieressä. Sieltä voit lähettää kirjeesi Korvatunturille 8.12. mennessä, tonttulan väen välityksellä. Joulupukin paluuposti kilteille lapsille on noudettavissa Plazasta 13.-14.12. S-market ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-21 Erikoisliikkeet ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 Katso liikekohtaiset palveluajat netistä. Kauppakeskus Plaza, Vilhonkatu 8, Salo www.kauppakeskusplaza.fi facebook.com/kauppakeskusplaza
• Tilaa nyT digilehTi! 13,90 ? / kk kestotilaus Määräaikainen 16 ?/kk Tilaa digilehti: KliKKaa sisään TäsTä tai soita Tilaajapalveluumme 02 770 2626 (ma-pe klo 8-16) Luettavissa myös arkistomme Täydentäessäsi tilaustasi digilehdellä, lähetämme sinulle uuden laskun. Uusi lasku sisältää sekä paperi- että digilehden koko tilaushinnan valitsemaltasi maksuväliltä. Jo maksettu osuus hyvitetään loppusummasta. lehdet vuodesta 2002 alkaen.
• Lahjaksi parasta paikaLLista Anna tänä vuonna lahja, jonka voi avata joka päivä! rjous Kanta-asiakasta mien o n a S n u d u e S n Salo kestotilaajille. % 0 -5 29 4 kk 15 vain 55 2 kk vain 75 (norm. 59,50 ?) (norm. 110,30 ?) Toimitamme tilaajalle lahjakortin lahjansaajaa varten. Lahjatilauksen voit tehdä: ? internetissä osoitteessa tilaajapalvelija.fi/sssjoulu ? puhelimitse 02 770 2626 (ark. klo 8.00-16.00) ? oheisella qr-koodilla