• KESÄ JA KAHVILAT Suvilehti Snorklausta seudun järvissä Melontaa Halikonlahdella Tubettaja JOONA HELLMAN: MIKKO VIRRAN kesäkuplan säde on 100 kilometriä Nappaa talteen koko kesän lukupaketti ja menovinkit! Edessä ensimmäinen loma ilman somea Saloon, Somerolle, Kemiönsaareen kutsuvat retkelle Suvilehden matkassa vesille : Lentävä instaisä ANTTI PAJALA & lempipaikat lasten kanssa SALON SEUDUN SANOMAT 1.6.2023
  • 2 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 Tuliaiset kyläreissulle, tankki täyteen ja putipuhdas auto, eväät mökkirantaan, arjen ostoslistaa, yhdessäoloa ja syömisen iloa. Kaikki tämä, ja enemmänkin on yhteistä osuuskauppamatkaa arjesta juhlaan. Iloisia kohtaamisia ja maittavia hetkiä jo 120 vuotta. VINKKI! S-mobiili -sovelluksesta tai osoitteesta sso.fi tarkistatkätevästi oman kauppasi aukioloajat, palvelut ja lisäksi löydät ajankohtaiset edut juuri sinulle. Lataa maksuton S-mobiili käyttöösi puhelimesi sovelluskaupasta. TERVETULOA PAIKALLISEEN OSUUSKAUPPAAN Suur-Seudun Osuuskauppa SSO YHTEISELLÄ MATKALLA OMAN SEUDUN ONNEKSI Liik ennemyymä lä 12
  • TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 | SALON SEUDUN SANOMAT 3
  • 4 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 SUVILEHTI • saneeraukset • uudisrakentaminen • laatoitukset • peltikattosaneeraukset Puh. 0400 777 825 Kesäkukkia jo vuodesta 1988 KAUNIIT KESÄKUKAT JA AMPPELIT KETOMÄEN PUUTARHA Isohiidentie 300, Pertteli, puh. 040 542 3679, 050 356 6503 MA-PE, SU 8-20, LA 8-18 SEURAA MEITÄ :SSA! VUOKRATTAVANA DINO -HENKILÖNOSTIMIA SUVILEHTI Erika Vikman, Meeri Koutaniemi, Olavi Uusivirta. Tässä on ripaus tähtiä, joita nähdään ja kuullaan Salon kesässä. Koutaniemen ja Gertrude Bellin valokuvia on esillä taidemuseo Veturitallissa, Vikman ja Uusivirta puolestaan ovat upouuden Salo Friends & Music Festivalin artisteja. Lisää tunnettuja nimiä Diandrasta Kake Randeliniin ja Happoradiosta Anssi Kelaan kuullaan iltatorin ilmaiskonserteissa kesätorstaisin. Salo ja naapurit tarjoavat kesäisin muutakin kuin tähtipölyä. Tässä lehdessä tutkitaan seudun vesistöjä pinnan alta ja pinnan päältä: melotaan Halikonlahdella ja katsellaan ahvenia silmiin kirkkaissa Nummijärven ja Pikku-Valkeen vesissä. ”Maskin ja uima-asun lisäksi snorklaaja ei välttämättä tarvitse muuta kuin lämpimän aurinkoisen kesäpäivän sekä sopivan vesistön”, kuten retkeilyyn erikoistunut avustajamme Jonna Saari kirjoittaa. Entä mitä lapsiperheet voivat tehdä kesäpäivänä Salossa? Siihen antaa vinkit Antti Pajala, suosittu somevaikuttaja, joka kyydittää kolmikkoaan Perttelistä esimerkiksi Urheilupuistoon polkupyörällä. Suvilehdessä juodaan tänä vuonna kahvia – tai teetä, mehua, limpparia, mitä kukakin haluaa. Jutut vievät kahvel Somerolle, Kemiöön ja Salon rautatieasemalle, jonka kahvilaa emännöi kahdeksankymppinen Anneli Friberg. Pistäydymme uuden elämän saaneissa vanhoissa rakennuksissa niin Taalintehtaalla kuin Kirjakkalassakin. Sadepäiviksi tarjoilemme kirjavinkkejä. Ja tietysti sadepäivänä voi tutustua myös Nostalgiamuseoon, joka löytyy naapurikunnasta Marttilassa. Sielläkin voi tehdä Saloon liittyviä löytöjä. Kirsi Siekkinen Kirjoittaja on Suvilehden tuottaja. Suvilehti vie melamoguleiden matkassa merelle. T U O M O K E S Ä L Ä I N E N Tervetuloa! Seuraa meitä Facebookissa Päältäajettavat ruohonleikkurit Kompostorit HANKKIJA SALO ÖRNINKATU 16 Avoinna ma-pe 8-18 la 9-14 juhannukseen asti myös su 10-15 Stihlakkukoneet Fiskars ja Wolf Garten -käsityökalut Hankkija – kasvun osaaja Festareille, kahvel ja merelle
  • TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 | SALON SEUDUN SANOMAT 5 Eeva Pettersson – Viimeisenä iltana ennen muuttoa Helsinkiin tuli itkettyä, kun kaikki tuttu ja turvallinen jäi taakse. Salon Seudun Sanomat tulee mulle kuitenkin edelleen myös Helsingissä. Siitä en ole luopunut. Näin kertoo suosittu tubettaja ja somettaja, leikkisästä ja iloisesta persoonastaan tunnettu Joona Hellman, 27. Salolaissyntyinen Hellman on asunut helmikuusta lähtien Helsingissä. – Suurin syy muuttoon olivat oman alan työkuviot. Erilaiset tapaamiset ja yhteistyökuviot on helpompi hoitaa sieltä. Muutto Helsinkiin on avartanut asioita monella tapaa. Samalla se on myös auttanut Hellmania näkemään vanhan kotikaupunkinsa uusin silmin. – Kaipaan Salosta meidän upeaa toriamme. Se on hieno ja mahtava! Iltatorin tunnelma on pakko päästä kokemaan vähintään kerran kesässä. Hellmanin sydäntä lähellä on myös liikunta erityisesti hiihtämisen ja rullahiihtämisen parissa. – Salosta löytyvät hyvät urheilumahdollisuudet ja helpot reitit, jotka vievät nopeasti pois kaupungin ytimestä maaseudun rauhaan. Helsingissä välimatkat ovat haastavampia, eikä luonnon keskelle pääse hetkessä. Hellman kaipaa Salosta rauhallisempaa ilmapiiriä. – Salossa on ihanan rauhallista. Täällä asuessani pystyin keskittymään itseeni paremmin, enkä altistunut niin paljon vertailulle kuin Helsingissä. Ehkä kaipaan Salosta tietynlaista iisiyttä. Tämä kaupunki on mulle tietynlainen maadoittumisen mesta, pohtii Hellman. Hellman käy Salossa edelleen muutaman viikon välein tapaamassa perhettään ja sukulaisiaan. Matkat hän kulkee pääosin omalla autollaan, mutta mahdollisuudet julkiseen liikenteeseen saavat kehuja. – Sijainti Turun ja Helsingin välissä on hyvä, ja julkinen liikenne kulkee tasaisin väliajoin. Sosiaalisessa mediassa Hellman tunnetaan erityisesti hauskoista haastevideoista, mutta vastapainona kevyemmälle sisällölle Hellman on julkaissut Youtube-videoita myös mielenterveydestä. Sisällöissä korostuvat myös muoti ja hiihtäminen. Valtaosa somettajan seuraajista on alle 25-vuotiaita. – Parasta työssäni on seuraajilta saatu palaute. Se, että tekee jotakin merkityksellistä, ja voi toimia inspiraation lähteenä muille. Hellmanin mukaan tubettaminen on hyvä väylä itsensä ilmaisuun. Myös sen kautta kerätty yhteisö on hänelle tärkeä. – Toisaalta taas tässäkin työssä on omat varjopuolensa. Tämä ei ole työtä, jota opetetaan koulussa, eikä tähän saa työnohjausta. Kun antaa itsestään paljon muille ja kertoo paljon omasta arjestaan, yksityisyys hämärtyy. Monelle isot seuraajamäärät voivat altistaa paineelle, jota voi olla vaikea käsitellä. Tulevana kesänä Hellman suunnittelee pitävänsä yrittäjätaipaleensa ensimmäisen kesäloman. Hän myöntää, että työn ja vapaaajan erottaminen ei ole ollut hänen vahvuutensa. – Kun tuottaa sisältöä omasta arjestaan ja ajatuksistaan, on vaikeaa vetää rajaa työlle ja vapaaajalle. Toivoisin, että tämä kesä olisi uusien työtapojen ja rajojen vetämistä. Kesääni kuuluukin siis toivon mukaan vapaa-aikaa. Itselleni se tarkoittaa myös sometonta aikaa. Aion kiertää muutamat festarit ja viettää aikaa myös Salossa. Parasta vastapainoa työlleen Hellman kuvailee saavansa perheestään, ystävistään, urheilusta ja musiikista. – Tällä hetkellä Salo on mulle paikka, jonne tulen latautumaan. Helsinkiläistutuilleen hän esittelisi mielellään kesäistä Saloa. – Veisin heidät ainakin iltatorille. Näyttäisin myös meidän monipuolisen Urheilupuistomme, ja veisin syömään johonkin hyvistä kebab-ravintoloista, suunnittelee Hellman. Tulevista työjutuistaan Hellman on vielä vaitonainen, mutta TV:ssä hänet tullaan mahdollisesti näkemään lopputai alkuvuodesta. Sitä ennen hän toivoo kaikkien pääsevän iloitsemaan Suomen kesästä. – Muistakaa syödä paljon jäätelöä. Nauttikaa auringosta ja muistakaa laittaa aurinkorasvaa. Kesä on lyhyt. Nauttikaa siitä! Tubettaja Joona Hellman suunnittelee pitävänsä ensimmäistä kertaa kesälomaa. Siihen ei kuulu some. Saloon on palattava rauhoittumaan KUKA? Joona Hellman uu u Salosta kotoisin oleva tubettaja. uu u Kirjoitti ylioppilaaksi Salon lukiosta 2014. uu u Ryhtyi yrittäjäksi vuonna 2017. uu u Työskentelee sosiaalisen median parissa. uu u Hellmanin YouTube-kanavalla on 157 000 tilaajaa ja Instagramissa seuraajia 74 000. uu u Alkuvuodesta Yle näytti suositun Verta, hikeä ja luksusta -realitysarjan, jossa Hellman oli mukana. Salo on Joona Hellmanille paikka, jossa hän rentoutuu. – Kaupungin sykkeestä pääsee helposti myös maaseudun rauhaan, tietää Hellman. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N
  • 6 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 SUVILEHTI SSS | Kirsi Siekkinen kirsi.siekkinen@sss.fi Britakakkua koristavat orvokit, makua antavat sitruuna ja raparperi. Mokkakakun viimeistelevät tulppaanipelargonin nuppu ja ripaus lehtikultaa. Kukat ovat syötäviä ja itse kasvatettuja, sillä kemiöläiselle Riitta Wuorio-Bäckille leivonnassa tärkeintä ovat maku ja ulkonäkö. Molempien pitää olla herkullisia. – Kakun on oltava kaunis, ja siinä pitää olla jotain kaikille aisteille. Esansseja en käytä lainkaan, hyi kamala sentään. Wuorio-Bäckistä tuli täytekakkuihin erikoistunut leipuri nelisen vuotta sitten. Hän osallistui kilpailijana Koko Suomi leipoo -ohjelman neljännelle kaudelle, voitti ohjelman ja avasi viikko voitosta oman kahvilan. Cake my way sijaitsee kirjaston naapurina kulttuurikeskus Villa Landessa Kemiön keskustassa. – Kisan voiton jälkeen olen tehnyt töitä, töitä. Korona-aikana pidin kymmenen vuoden kesälomat ja nyt taas mennään. En ole koskaan laskenut työtunteja. Wuorio-Bäck on kasvanut yrittäjäperheessä. Hänen isoisänsä perusti Kone-Wuorion, jossa Wuorio-Bäck työskenteli vuosikymmeniä. Kakkuleipurin työviikko starttaa sunnuntai-iltana, jolloin hän keittää kerrosten väleihin tulevat hillot. Kesän maut on pakastettu talteen: mustikoilla, vadelmilla ja raparpereilla on kullakin oma pakastimensa. Arkipäivät alkavat kuudelta, kun hän laittaa kotona sijaitsevassa kakkukeittiössään pullat kohoamaan. Puoli kahdeksan aikaan hän siirtyy kahvilan keittiöön jatkamaan töitä. – Aamuisin koristelen kakkuja. Hyvä kakku leivotaan kaksi päivää ennen koristelua. Se täytetään päivää ennen ja koristellaan tarjoilupäivän aamuna. Syy pitkään työprosessiin on selvä: täytekakkua on vaikea leikata leipomispäivänä. Täytteiden puolestaan on saatava imeytyä, jotta ne antavat makua. Riitta Wuorio-Bäck arvostaa lähellä tuotettua ja laatua. Vadelmat ovat peräisin Kemiöstä, kirsikat Särkisalosta, ja marjoja tulee myös Meritalon tilalta Perniöstä. Kirsikat ovat Wuorio-Bäckin uusin innostuksen kohde. Kirsikkakakun ohje on syntynyt talven aikana kokeilemalla. – Uusi kakku vaatii pari, kolme kokeilua, ennen kuin se pääsee myyntiin, hän kertoo. Kesällä yrittäjällä ei ole aikaa testieriin, vaan silloin hän leipoo tuttuja tuotteita. Tiskissä on oltava ainakin vadelmavalkosuklaakakkua, britaa ja suklaakakkua. Suosituin on porkkanakakku, jonka salaisuudeksi Wuorio-Bäck arvelee kirpeyttä tuovaa tyrnihilloa. – Jos yksi kakku pääsee kesällä loppumaan, uusi on tuotava samoin tein tiskiin. Kahvilassa on kesällä kaksi työntekijää, mutta kaikesta leipomisesta jäätelöannosten vohvelikuppeja myöten vastaa WuorioBäck itse. Joskus on kiireessä sattunut ja tapahtunut: – Kerran porkkanakakusta jäi sokeri pois. Siitä tuli aika suolainen. Annoin sen asiakkaalle, joka teki siitä porkkanaleipiä. Sen jälkeen opin, että kaikkia ainesosia on pakko maistaa, Wuorio-Bäck nauraa. Kesät ovat Kemiönsaarella kiireisiä. Kun Wuorio-Bäckin mies ja lapset rakensivat kahvilan eteen terassin, matkailijat ovat löytäneet paikalle paremmin. Talven hiljaisina aikoina Wuorio-Bäck vastaa Villa Landen kokoustarjoiluista. Tilauskakkujen tekemisestä hän on luopunut. Perjantai-iltaisin kun kahvilan ovet sulkeutuvat, Wuorio-Bäck ajaa kotisaarella sijaitsevalle rantamökilleen ja käy soutamassa miehensä kanssa verkot veteen. – Mökillä nautitaan. Rakastan kalastamista. Meillä ei ole uunia eikä hellaa, ja ruoka tehdään avotulella. Vierailla paikkakunnilla leipuri käy kahviloissa tutkailemassa, olisiko muilla hyviä ideoita poimittavaksi. Ketjuja ja valmiskakkuja tarjoavia paikkoja hän karttaa. Entä minkä kakkupalan Wuorio-Bäck itse mieluiten valitsee kahvin kaveriksi? – Syön itse mieluiten pullaa, hän hymyilee. Riitta Wuorio-Bäckin leivonnaiset tarjoavat herkkuja kaikille aisteille. Kemiön kakkukuningatar arvostaa aitoja makuja NÄIN ONNISTUT Vinkkejä leivontaan uu u Raaka-aineiden laatu on tärkeää. Hyvistä raaka-aineista tulee hyvä kakku. uu u Makeassa leivonnassa on noudatettava ohjeita. Omat reseptini olen tehnyt gramman tarkkuudella. Tiedän, että niillä onnistun. uu u Uunia ei saa avata paistamisen aikana, eikä uunin lähellä saa tömistellä. Koko Suomi leipoo -ohjelman kisaajilta lässähti kakkuja, kun kameramiehiä kulki uunien luona edestakaisin. Vinkit antoi Riitta Wuorio-Bäck Riitta Wuorio-Bäckin ura kahvilayrittäjänä sai alkunsa Koko Suomi leipoo -kilpailusta. Kemiöläinen Wuorio-Bäck on erikoistunut kakkuihin. K U V A T : S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Riitta Wuorio-Bäck tekee itse jäätelöannosten vohvelikulhot. Britakakussa maistuu kesä.
  • TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 | SALON SEUDUN SANOMAT 7
  • 8 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 SUVILEHTI Eeva Pettersson Kun perheenisän Instagramiin ladattua videota tiskikoneen täytöstä on katsottu lähemmäs puolitoista miljoonaa kertaa, siinä on oltava jotakin erityisen hyvää. – Kyllä suosio silti hieman yllätti, myöntää Isin matkassa -Instagram-tiliä pitävä salolainen Antti Pajala. Puoliso Penni Pajala huomasi muutama vuosi takaperin, miten vähän Instagramissa on pikkulapsiperheen arkea käsitteleviä tilejä isien ja miesten näkökulmasta katsottuna. – Yllytin hieman Anttia perustamaan tilin. Ajattelimme yhdessä, että ei siinä mitään menetä, jos kokeilee, sanoo Penni Pajala. Huumorilla höystettyä, silottelematonta ja rehellistä perheja parisuhdearkea käsittelevä tili sai hyvin nopeasti ensimmäiset seuraajansa. Tällä hetkellä tilillä on jo reilut 26 000 seuraajaa, mikä on Suomen mittapuulla paljon. – Uskon, että tilin suosio perustuu aitouteen. Aiheita ei tarvitse väkisin keksiä. Ne syntyvät luonnostaan pikkulapsiperhearjen keskellä, tuumii Antti Pajala. Hän on saanut paljon hyvää palautetta tilistään. – Se on toiminut monelle ruuhkavuosissa elävälle vertaistukena. Huumori uppoaa monelle. Pajalan perheeseen kuuluvat heinäkuussa 4 vuotta täyttävä Alessa ja 2,5-vuotiaat kaksoset Aisla ja Aarni. Penni Pajala on töissä suuhygienistinä Varhassa. Arkisin lapset käyvät päiväkodissa, mutta Antti Pajalan työ Rajavartiolaitoksen lentäjänä on työajoiltaan vaihtelevaa. – Joskus voi olla useampi vapaapäivä putkeen, ja silloin lapset ovat poissa päiväkodista. Teemme paljon yhdessä kaikenlaista. Etenkin kaikki liikuntaan liittyvä kiinnostaa. Käymme paljon puistossa ja ulkoilemme, sanoo Antti Pajala. Antti Pajalalle ei ole ongelma ottaa kaikkia kolmea lasta pyöränsä kyytiin ja ajella vajaa puolisen tuntia Salon keskustaan Perttelin Hähkänältä. – Yksi tarakalle ja kaksi pyöräkärryyn. Pajala arvelee, että isyys ja isän roolissa oleminen on monen kohdalla muuttunut paljon siitä, mitä se esimerkiksi hänen lapsuudessaan oli. Nykyisin isät viettävät eri tavalla aikaa lastensa kanssa. – Itselleni lasten kanssa vietetty aika on kuitenkin luontevaa, sillä sain aktiivisen isän mallin omalta isältäni. Hän myös osallistui paljon kotitöihin. Antti Pajala ammentaa aiheita arjestaan Instagram-tilinsä videoihin ja kuviin. Kolmen pienen lapsen kanssa pelkästään wc-rauhan saaminen tai kaikkien nukkumaan laittaminen samaan aikaan tuovat mukanaan omanlaisensa haasteet, joissa huumori auttaa jaksamaan. Salo on Penni ja Antti Pajalan mukaan mainio paikka kasvattaa lapsia. Harrastusmahdollisuuksia ja mukavia aktiviteetteja riittää. Antti Pajala on usein vapaapäivinään lasten kanssa Urheilupuistossa sijaitsevassa Perhepuistossa, jota hän suosittelee muillekin lapsiperheille. – Perhepuistosta löytyvät monipuolisesti leikkialueet eri-ikäisille. Vanhemmat voivat halutessaan tehdä ulkotreenin vieressä olevilla treenilaitteilla. Auton saa lähelle puistoa ja puistosta löytyy myös wc-tilat, mikä on lasten kanssa iso plussa, pohtivat Pajalat yhteen ääneen. Kesähelteillä hyvä uimapaikka löytyy Lehmijärveltä, noin neljäntoista kilometrin päässä Salon keskustasta. – Hyväpohjainen, turvallinen ranta, jossa viihtyvät kaikenikäiset. Isommille lapsille löytyy hyppytornit, ja rannalla on saunamahdollisuus, luettelee Antti Pajala. Mukavan kesäpäivän voi viettää ulkoilun merkeissä Salon Vuohensaaressa. Sielläkin pääsee kesäkuumalla uimaan. Lisäksi paikasta löytyy uimaranta, kahvila, grillausmahdollisuus, minigolfrata ja leikkipuisto. Pajalat ovat myös vierailleet Ketolan kotieläintilalla Perniössä, ja suosittelevat sitäkin yhdeksi vierailukohteeksi Salossa. – Edullinen paikka missä pääsee ihastelemaan muun muassa hevosia, lampaita ja possuja. Antti Pajalan kuvaukset isin elämästä kiinnostavat kymmeniätuhansia. Idean keksi Penni Pajala. Kaunistelematonta ja hauskaa perhearkea Antti Pajala kuvaa lapsiperheen arkea Instagramissa. Pajalan perhe viihtyy usein Salon Perhepuistossa, jonka ksylofoniin tutustuu Alessa Pajala. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N Perhepuistossa saa pään pyörälle ja hymyn huulille. Karusellin pyörteissä Aisla, Alessa, Aarni ja Penni Pajala. Isä Antti Pajala antaa vauhtia. S S S / M I N N A M Ä Ä T T Ä N E N
  • TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 | SALON SEUDUN SANOMAT 9 Antti Pajalan kuvaukset isin elämästä kiinnostavat kymmeniätuhansia. Idean keksi Penni Pajala. Kaunistelematonta ja hauskaa perhearkea MINNE MENNÄ? Viisi vinkkiä lapsiperheille uu u Iltatori Salon torilla kesätorstaisin. Lasten kirpputorialue, elävää musiikkia, toriherkkuja ja paljon muuta ostettavaa. Mainio koko perheen tapahtuma. uu u Liikennepuisto. 5–12-vuotiaille lapsille suunnattu, maksuton puisto, jossa pääsee ajamaan polkuautolla ja harjoittelemaan oikeita liikennesääntöjä turvallisessa ympäristössä. Liikennepuisto sijaitsee Salon keskustassa Annanpuistossa. Hämeentie 34, Salo. uu u Skeittiparkki. Kouluikäisille lapsille, harrastekäyttöön skeittaajille ja scoottaajille suunnattu maksuton alue Salossa. Omat välineet mukaan. Toinen skeittiparkeista löytyy Tupurin Kalkkimäenrinteestä ja toinen Urheilupuistosta, osoitteesta Tahkonkatu 5. uu u Hiidenlinna ja Sisumetsän seikkailupuisto. Koko perheelle suunnattu päiväretkikohde. Eritasoisia kiipeilyratoja ja vaijeriliukuja. Grillikahvio, Zoo, pomppulinnoja, näyttävä Hiidenlinna. Hiidenharjuntie 61, Somero. uu u Kotieläinpiha Rajala ranch Somerolla. Poroja, aaseja, lampaita, vuohia, kanoja, koiria, kissoja ja muuta. Karhunkorventie 652, Hirsjärvi. Vinkkaajana Eeva Pettersson Pienten lasten vanhemmat osaavat koko perheen kesäretkissä arvostaa ennen kaikkea helppoutta ja myös edullisia hintoja. – Salossa riittää paljon nähtävää ja koettavaa, tietää Antti Pajala. Tukiverkostot ovat isossa roolissa lapsiperhearjen keskellä. Antti Pajala itse on kotoisin Vimpelistä Etelä-Pohjanmaalta, Penni Pajala Salosta, ja tukiverkostot seudulla ovat hyvät. Hektinen perhearki sujuu perheenisän näkökulmasta katsottuna varsin mukavasti, vaikka kiire onkin kova. – Töiden jälkeen kotona odottavat toisenlaiset työt. Antti Pajalan Instagram-tilin osoite on isin.matkassa. Perhepuiston osoite on Tallikuja 5, Salo, ja Lehmijärven uimarannan Lehmirannantie 121, Salo. Ketolan kotieläintilan osoite on Sormijärventie 265, Perniö. Penni Pajala yllytti puolisonsa perustamaan lapsiperheen arkea käsittelevän Instagram-tilin isän näkökulmasta. Kuvassa Penni seuraa, miten perheen toisen tyttären, Aislan, piirtäminen kodin keittiön pöydän äärellä sujuu. S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Rehellinen lapsiperhearki tarjoaa monelle vertaistukea. Pajalan käsissä kodin olohuoneessa poika Aarni Pajala. S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O PUH. 02 7221 221 MAORLANTIE 1, 24800 HALIKKO PALVELEMME MA JA KE 8-20, TI, TO JA PE 8-18 WWW.EHYT.INFO TUTUSTUMAAN Eläinlääkäripalvelut Salossa yli 30 vuoden kokemuksella AVOINNA Arkisin klo 10-18, lauantaina klo 10-14 FORSSA Aleksinkatu 1 03-435 6570 SOMERO , Knuutilantie 1 p. 02 722 1277 FORSSA, Aleksinkatu 1 p. 03 435 6570 Aukioloajat: Arkisin 10-18, La 10-14 MYYMÄLÄT TÄYNNÄ TARJOUKSIA. TÄSTÄ PUHUTAAN VIELÄ PITKÄÄN!!! BLACK FRIDAY NÄITÄ EI RIITÄ KAIKILLE! Admiral vitriini 60x43x190 koottuna 99.(norm. 652,-) Lily lipastot KAIKKI KOOT 10.Sähköpöytä 120x80 299.Koulutuoli kaasujousella 10.Laadukas Moottorisänky 90x200 499.Petauspatja alk. 69,Acazia sohvapöytä 60x60 25.Somero 02-722 1277, Knuutilantie 1 forSSa 03-435 6570, Aleksinkatu 1 avoinna Arkisin klo 10–18, lauantaina klo 10–14 OXFORD 3 + 2 sohvat kulutuspinnat aitoa nahkaa, taustat keinonahkaa. 3 istuttava: l 208, s 93, k 93. 2 istuttava: l 171, s 93, k 93. värit: musta, valkoinen sensus viscO moottorisänky 90 x 200 memoryvaahto petauspatja 10cm, jossa 4cm memory soft ja 6cm memory medium vaah 1250,999,langatOn sääDin SOMERO Knuutilantie 1 02-722 1277 MuHKea PetausPatJa KauPanPäälle! Valmistaudu kesään caRiBia RYHMä luxus JenKKisänKY MOOttORisänKY (norm. 549,-) 299 ,599 ,799 ,59 ,halk. 270 cm veivillä 160x200 norm. 1490,(aktiivipussijousisto) 80 tai 90x200 norm. 1295,petari alk. 69,auRinKOvaRJO alk. HELSINGINTIE 24, SALO PUH. 02-731 8466 Tutustu verkkosivuihimme www.kone-ruuskanen.fi • Verkkokauppa avoinna 24/7 Avoinna arkisin 8.30–17 la 10–13 heinäja elokuun lauantait suljettu Husqvarna PW125 PAINEPESURI sh. 165,90 teleskooppinen runkoputki, hinta sis. BLi10 akku ja QC80 laturi Husqvarna 115iL AKKUTRIMMERI sh. 329,TARJOUS 259 € sh. 699,TARJOUS 599 € sh. 999,TARJOUS 799 € sh. 7598,TARJOUS 6550 € hinta sis. 40-B140-akku ja 40-C80-laturi, kevyt muovirunkoinen, 46 cm leikkuuleveys, kuulalaakeripyörät Husqvarna LB146i AKKURUOHONLEIKKURI sh. 609,TARJOUS 499 € Husqvarna 336FR MONITOIMIRAIVAUSSAHA Husqvarna 545FR MONITOIMIRAIVAUSSAHA Husqvarna AUTOMOVER hinnat alk. 949 € Husqvarna Rider 214TC RUOHONLEIKKURI Husqvarna Rider 216T AWD RUOHONLEIKKURI sh. 4999,TARJOUS 4290 €
  • 10 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 SUVILEHTI SSS | Kirsi Siekkinen kirsi.siekkinen@sss.fi Kymmenen vuotta. Niin kauan pirkanmaalaiset Janne Ollilla ja Laura Ullman etsivät mieluista kiinteistöä, johon he rakentaisivat boutique-hotellin. Valmiina olivat niin rustiikkiset vanhat huonekalut kuin liiketoimintasuunnitelma, mutta sopivaa rakennusta ei löytynyt. Kunnes koitti korona-aika, ja yrittäjäpariskunnan kahviloiden ovet Tampereella menivät kiinni. Oli aikaa selata nettiä ja jatkaa etsintöjä. Vastaan tuli Wärtsilän entinen edustustila Taalintehtaalla. – Kun tulimme paikalle, tiesimme, että tämä on sitä, mitä olimme hakeneet. Puistoympäristö, rakennuksen henki ja tilat olivat oikeat, kertoo Janne Ollilla. Noin 150 vuotta vanhaa rakennusta ei osteta pörssiyhtiöltä tuosta noin vaan. Kaupoista neuvoteltiin vuoden verran. Kun Villanina Taalintehtaalla tunnettu talo siirtyi lopulta Ollilan ja Ullmanin omistukseen, aivan ensimmäiseksi he irrottivat pihalle vievän kujan alussa olleen privat-kyltin. – Talon yllä on ollut vuosikymmeniä näkymätön aita. Kylällä on kuiskittu Wärtsilän erittäin arvovaltaisista vieraista, mutta tänne ei ole ollut asiaa. Ollilan ja Ullmanin tavoite on päinvastainen: he haluavat, että villa ja sitä ympäröivä kahden hehtaarin puisto ovat kaikkien käytettävissä. Olohuone, niin kuin Ollila tiivistää. – Aina kun ovi on auki, saa tulla sisälle. Pariskunta remontoi vajaan tuhannen neliön kokoista kiinteistöä yhdessä vuoden päivät. Hotelli-ravintola avautui vuosi sitten sen kummemmin markkinoimatta. – Toukokuun viimeisenä syntyi Leonardo, ja kesäkuun ensimmäisenä avasimme ovet, Janne Ollila naurahtaa. Pieni Leonardo, perheen neljäs lapsi, kiersi ensimmäiset kuukautensa sylistä syliin, kun matkailijat löysivät nopeasti paikalle. Vilinää riitti. Kävijämääristä tai kakkupalojen kysynnästä Ollilalla ei ole aavistustakaan. – Kun asiakkaita tulee ovista ja ikkunoista, on oltava seitsemän palloa ilmassa yhtä aikaa. Se on kovaa työtä. Meille on tärkeintä se, että kun asiakkaat saapuvat, me olemme tikissä. Tilojen sisustuksen on suunnitellut Laura Ullman. Boutique-hotellin jokaisessa huoneessa on oma tunnelmansa ja värimaailmansa vanhasta roosasta hennon vihreään. Majoittujille on yhteinen oleskelutila ja kirjasto sekä suuri terassi, josta avautuu näköala puistoon. Taustalla pilkottaa meri. Sviitissä on oma ruokailutila ja terassi. Huoneiden nimet paitsi kertovat pariskunnan läheisistä ihmisistä myös tarkoittavat jotain: Onni-huoneessa on mukana Onnipappa, Tarussa ystävä, joka keksi nimen Ollilan ja Ullmanin ensimmäiselle yhteiselle kahvilalle Wanha Vaniljalle. Huoneita on toistaiseksi käytössä kahdeksan, ja yrittäjien tavoitteena on avata majoituskäyttöön vielä kaksi lisää. – Olemme tarvinneet töihin vain sähkäriä ja putkaria, muu hoituu itse, Janne Ollila sanoo. Janne Ollilan silmäteräksi on muodostunut puutarha. Kahden hehtaarin alue oli päässyt pahasti ränsistymään. Hän on kaatanut puita, raivannut pusikoita ja poistanut kunttaa ja kanervaa. – Puutarhan on restauroinut 1980-luvulla Arno Kasvi. Hän on tehnyt hienoa työtä: kukassa on aina jotain toukokuusta syksyyn. Menee vielä pari vuotta, että tämä on taas loistossaan, Ollilla miettii. Laura Ullmanin vastuualuetta ovat ruoka ja leivonnaiset. Kesällä Janne Ollilan ja Laura Ullmanin haave hotellista toteutui Taalintehtaalla. Vanhan edustustilan puutarhasta poistui ensimmäiseksi privat-kyltti. Laura Ullmanin vastuualueella ovat muun muassa kakut, ruuat ja sisustussuunnittelu. Laura Ullman on hankkinut vanhoja kalusteita hotellia varten vuosien ajan. Kielletystä alueesta tuli olohuone
  • kukkavitriinistä muokatussa kakkuvitriinissä on tarjolla liki 20 erilaista kakkua. Yksin hän ei keittiötä pyöritä, vaan sesonkiaikaan työntekijöitä on viitisentoista. Ruokafilosofia on selkeä: – Ei luksusta, ei fine diningiä. Emme halua jakaa ihmisiä. Ruoan on oltava hyvää, ja siinä pitää olla jokin. Emmekä myy Coca-Cola Companyn tuotteita, Janne Ollila linjaa. Ullman’s Villa on ollut avoinna ympäri vuoden, ja huoneet on välillä myyty loppuun. Suosion salaisuus on Janne Ollilan mukaan ollut tarkka ennakkosuunnittelu ja kova työ. – Kahvilaja ravintolamaailmassa projektia on suunniteltava kaksi vuotta, ennen kuin ovet on avattu. Olemme keskustelleet asioita läpi etukäteen. Kun hommat aloitetaan, ei enää mietitä strategioita vaan toimitaan. – Ja jos ongelmia tulee, niistä keskustellaan heti. Vaikka työ on rankkaa, sen pitää olla kivaa. Liirumlaarumia ei saa puhua. Taalintehtaalaiset ovat ottaneet uudet yrittäjät Ollilan mukaan hyvin vastaan. Apua on löytynyt aina, kun on tarvittu. Pariskunnan neljästä lapsesta on tulossa hyvää vauhtia kaksikielisiä. – Itselleni olen neuvotellut kolmen vuoden siirtymäajan, Ollilla naurahtaa. TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 | SALON SEUDUN SANOMAT 11 MIKÄ PAIKKA? Ullman’s Villa uu u Nykyisin Ullman’s Villaksi nimetty kiinteistö on tunnettu Taalintehtaalla nimellä Villan. uu u Sen on rakennuttanut alun perin sveitsiläinen kauppias Jacob Stünzi, joka omisti Taalintehtaan ruukin 1870-luvulla. uu u Rakennuksen suunnitteli sveitsiläinen arkkitehti A. Brünner, ja se edusti aluksi koristeellista, venäläistä puusepäntyyliä. uu u Talo peruskorjattiin vuonna 1936 Taalintehtaan 250-vuotisjuhliin, ja sen ulkoasu muuttui selkeälinjaiseksi. uu u Villan toimi vuosikymmenien ajan Wärtsilän edustushuvilana. Lähde: Honolulusta Siperiaan – valokuvia Taalintehtaalta, Taalintehtaan kyläyhdistys, 2016 Janne Ollila ja Laura Ullman ovat remontoineet Wärtsilän entisestä edustustilasta matkailukohteen Taalintehtaalle. K U V A T : S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O Kokkilantie 879 ANGELNIEMI merellisessä maisemassa lossin kupeessa Angelniemellä VIIKONLOPPUISIN ELÄVÄÄ MUSIIKKIA. Laajenn ettu 100 asiakka an terassi! www.lossiranta.com Avoinna toukokuusta syyskuun loppuun Vuokrataan majoitusja juhlatilaa Tervetuloa! 60°5’47.04”N | 22°51’54”E Tervetuloa! Irmer Stenbergin tie 20, Förby 050 516 4434 info@cafevinssi.fi Merellinen kesäkahvila ja terassi www.cafevinssi.fi Ullman’s Villan kakkuvalikoima on kesäaikaan mittava. AVOINNA JOKA TORIPÄIVÄ (ma-la) klo 6–15 SÄÄVARAUS Salon Torikaffe ILOISEN PALVELUN KAHVIO SALON TORILLA NÄHDÄÄN TORILLA! SUNNUNTAISIN 8-15
  • 12 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 SUVILEHTI Tuomo Kesäläinen Ruovikossa pesivä naurulokkiyhdyskunta päästää ilmoille raikuvat vastaanottofanfaarit, kun viiden kajakin kolonnamme lipuu lintujen pesimäpaikan ohi. Kolea alkukesän vesi ryöppyää käsille. Luonto on läsnä kouriintuntuvasti, ja se juuri on yksi lajin hienous. Kajakit lipuvat lähes äänettömästi veden pinnalla. Salonjoensuisto vaikuttaa todelliselta lintukeitaalta. Naurulokkien lisäksi ilmassa lentää tasaiseen tahtiin sorsia, hanhia ja joutsenia. Alun kiikkeryyden tunne, kajakin ahtaus ja pakaroita puuduttava istuma-asento unohtuvat nopeasti, kun keho lämpenee ja maisemat paranevat. – Kajakkia ei tulisi meloa pelkästään käsillä, kaksikkokajakissa takanani istuva Marja Tiainen ohjeistaa. – Oikealla ja taloudellisella tekniikalla meloessa voima tulee keskivartalosta ja jaloista. Hyvä melontatekniikka kannattaa opetella heti harrastuksen alkumetreillä, niin melonnasta saa heti nautinnollisempaa ja välttyy turhilta lihaskivuilta. Myös oikea ote melasta on tärkeä. Hyvä melaote on noin melojan hartioiden levyinen. – Melanvarren ja käsivarsien tulee muodostaa noin 90 asteen kulma, kun mela nostetaan pään päälle, Maija Heinä vinkkaa viereisestä kajakista. Retkimelonta eli kajakilla tai kanootilla tapahtuva luontoretkeily on salolaisen melontaseuran Melamogulien toiminnan selkäranka. Takavuosina keskeinen osa yhdistyksen toimintaa olivat myös koskimelonta ja kanoottipoolo, mutta toiminta hiipui aktiivisten harrastajien puutteeseen. – Retkimelonta on tänä päivänä hyvin suosittua, ja erityisesti naisten määrä seurassa ja retkillä on lisääntynyt huomattavasti, Melamogulien puheenjohtaja Raimo Kangas kertoo. – Nuorempia melojia osallistuu melontakursseille säännöllisesti, mutta nuoremmat harrastavat melontaa enemmän omatoimiretkillä. Seuran retkillä osallistujien keski-ikä on pääasiassa hieman korkeampi. Melamogulien jäseneksi päästäkseen pitää suorittaa melontakurssi, jossa opitaan melontatekniikan perusteet ja turvallinen toiminta vesillä. – Emme edellytä kuitenkaan oman seuramme kurssin suorittamista, vaan melontakurssi saa olla suoritettu myös muualla, Raimo Kangas muistuttaa. Jutustelun lomassa retkikuntamme on lipunut Vuohensaareen johtavan sillan ali ja ohittanut Halikonjoen suiston lintutornit. Nyt edessä siintää yllättävä ja erikoinen näky. Marja Tiainen kertoo naurahtaen, että siltaa kutsutaan melojien kesken Kiinansillaksi, ja sen kohdalla on tapana pitää HalikonAhtaus ja kiikkeryys unohtuvat nopeasti, kun retkimelonta vie lähelle luontoa. Harrastus sopii lähes kaikille ikään tai kuntoon katsomatta. Kohti kulttuurimaisemaa
  • TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 | SALON SEUDUN SANOMAT 13 Näin pääset vesille Melamogulien kajakkien säilytyskontti ja laituri sijaitsevat Salossa, Vuohensaareen johtavan Satamakadun varrella. Lähtöpaikka on otollinen monipuolisten retkien toteuttamiseen. Laiturilta pääsee helposti joko merelle tai jokiuomiin. Uskelanjokea yläjuoksulla pääsee melomaan kaupunkimiljöössä, aivan Salon keskustassa. Halikonjoella melojaa odottaa värikäs kulttuurimaisema kartanoineen, siltoineen ja kirkkoineen. Pienen Purilanjoen maisemia taas hallitsevat laajat peltolakeudet ja metsäkukkulat. Merelle suuntaava meloja voi päiväretkellä tehdä suositun, noin 13 kilometrin mittaisen Kuhakarin kierron, meloa Kokkilan lossirantaan tai Angelniemen kirkolle. Sopiva päiväretken pituus rauhallisella melonta tahdilla on noin 20–30 kilometriä. Salosta voi suunnata myös yöpymisiä sisältävälle melontaretkelle, jolloin voi kiertää esimerkiksi Kemiön saaren tai Särkisalon Isoluodon. jokeen suuntautuvien retkien ensimmäinen juomatauko. Halikonjoen ylittävä kiinalaistyylinen kävelysilta on yksi Joensuun kartanon pihapiirin kauniista yksityiskohdista. Myös kartanon punertava päärakennus, laajat nurmialueet ja niitä koristavat patsaat sekä muut arkkitehtuurin yksityiskohdat ovat kiehtova lisä melontaretken näkymiin. Keväisin Halikonjoki on leveä ja avara baana, mutta kesän edetessä, kun rantatörmien puut ja pensaat kasvavat täyteen lehteen, muuttuu uoma hämyisäksi viidakoksi. Kajakit lipuvat halki kauniin perinnemaiseman. Toisinaan rantaniityillä laiduntavat myös lampaat ja lehmät. Jyrkässä joentörmässä näkyy muutaman vuoden takaisen, laajan maanvyörymän jäljet. Pian matala virtapaikka pysäyttää retkikunnan. Matkaa voisi jatkaa yläjuoksulle, mutta kajakit pitäisi kantaa matalikon ohi maitse. Tällä kertaa on aika kääntyä ja aloittaa paluumatka. Retki Halikonjoelle on kaunis ja aloittelijaystävällinen. Hiljalleen lipuvan kajakin kyydistä näkee tutut maisemat uudesta kulmasta. Reitin varrelle mahtuu Joensuun kauniin kartanomiljöön lisäksi Halikon museosilta, keskiaikainen kivikirkko ja jokisuiston lintuvedet eli kaikki valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun maisema-alueen elementit. Kun kaiken kokee hieman kiikkerän tuntuisesta kajakista käsin, lähes vedenrajassa istuen, ovat lähtökohdat otolliset ikimuistoiselle luontoretkelle – ja juuri siksi melomaan lähdetään. K U V A T : T U O M O K E S Ä L Ä I N E N Lähtövalmisteluihin kuuluu varusteiden tarkastus ja säätö. Matkassa mukana Marja Tiainen (vas.), Maija Heinä, Raimo Kangas ja Jari Ääpälä. Kiinalaistyylinen kävelysilta on yksi Joensuun kartanon kiehtovista yksityiskohdista. Kuvassa Raimo Kangas (vas.) ja Maija Heinä. Melamogulien melontalaituri sijaitsee Satamakadun varrella, Uskelanjoen suistossa. Raimo Kangas (oik.) auttaa Jari Ääpälää kajakin nostossa. MIKÄ SEURA? Melamogulit uu u Salon Seudun Melamogulit Ry on salolainen, vuonna 1996 perustettu melontaseura. uu u Seura kehittää melonnan harrastusta Salon seudulla. uu u Seura järjestää melontakoulutusta ja melontaretkiä. uu u Tiistaimelonnat ovat seuran jäsenille avoimia, muutaman tunnin mittaisia melontaretkiä lähivesissä. uu u Lisätietoja: www.melamogulit.com Halikonjoen laakso on yksi Melamogulien tiistaimelontojen vakiokohteita. Alkukesän tiistaimelonnalla mukana Maija Heinä (vas.), Esa Härmä, Raimo Kangas ja Jari Ääpälä. Kaksikkokajakissa kuvaajan takana meloo Marja Tiainen.
  • 14 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 SUVILEHTI Arja Maunuksela Salon seudulla on perinteisesti kasvatettu paljon omenoita. Niinpä on luontevaa, että tänne on syntynyt myös siiderintuotantoa. Näin pohtivat paikalliset siideriyrittäjät, kun kysyy miksi heitä on monta juuri täällä. Brinkhall Siideritalo, Hallonmäen Siideripanimo, Lepola Drinks ja Paula Achrénin Puutarha ovat nyt yhdistäneet voimansa uudessa matkailuhankkeessa, Siiderireitissä. Tuottajat korostavat, että kyse on aidosta siideristä. – Siideri mielletään usein makeaksi limusiideriksi, mutta aito siideri on eri tuote, Emmi Brownie Lepola Drinksistä sanoo. – Aito siideri valmistetaan käymismenetelmällä tuorepuristetusta omenamehusta. Se ei ole juomasekoitus, määrittelee Hallonmäen Siideripanimon Mona Lahtinen. Parin viime vuoden aikana aito siideri on kasvattanut suosiotaan Suomessa, ja siksi se kiinnostaa yhä enemmän myös tuottajia. Innostavaa on sekin, että siiderin teko ei ole kaikkein helpoin tapa nostaa omenoiden jalostusastetta. – Siideri on omenatuotteiden kuninkuuslaji. Valmistustekniikaltaan aito siideri muistuttaa viiniä, ei olutta, sanoo Brinkhall Siideritalon Tapani Levanto. Hän toteaa, että suomalaiset eivät vielä kunnolla tunne aitoa siideriä. – Moni pyytää kuivaa siideriä ja kauhistuu, kun saa sitä. Kuiva aito siideri on todella kuivaa. Alkoholilain muutos vuonna 2018 paransi mahdollisuuksia aitojen siiderien myyntiin, kun ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien raja nousi 5,5 prosenttiin. – Siideri käy omenan omalla sokerilla niin, että alkoholia tulee yli 6 prosenttia. Aiempaan 4,7 prosentin rajaan sitä piti laimentaa liikaa, Paula Achrén kertoo. Käyminen on vahvaa siitä huolimatta, että suomalaisessa omenassa on vähemmän sokeria kuin eteläisemmissä lajikkeissa. Kuten viineissä, myös siidereissä on eroja, joihin vaikuttavat monet asiat omenalajikkeesta lähtien. Salolaiset yrittäjät näkevät olevansa luomassa uutta suomalaista siiderikulttuuria, mutta tunnustavat sen kansainväliset juuret. – Valmistuksen taito ja siideriperinne yleisesti tulevat IsostaBritanniasta ja Ranskasta, Emmi Brownie muistuttaa. Siiderireitillä voi käydä vaikka vain yhdessä paikassa, mutta jos sen kiertää kokonaan, saa käsityksen aitojen siiderien moninaisuudesta. Hallonmäen Siideripanimon valmistus pohjautuu tilan alkutuotantoon. Kaikki raaka-aineet ovat omalta tilalta. – Meillä on maustettuja siidereitä, ja viljelemme itse myös kaikki mausteet. Suosituin maku on vadelmasiideri. Hiilihappo tulee pullokäymisellä, mikä tuo erilaisen vivahteen, Lahtinen kertoo. Lepola Drinksin ja Paula Achrénin Puutarhan siidereitä ei pullokäytetä vaan hiilihapotetaan. Achrén on tehnyt myös hiilihapottomia eli still-siidereitä, mutta niiden menekki on huonompi. – Kuplat ovat siiderille ominaisia, ne kuljettavat makua, Brownie sanoo. Lepolan tilalla omenat tulevat paikallisilta viljelijöiltä ja muut raaka-aineet aina niin läheltä kuin mahdollista. – Oli matala kynnys aloittaa siiderintuotanto, kun oli omenanpuristuslaitteet ja tilat valmiina. Siiderimme ovat hedelmäisiä ja raikkaita. Maustetuista siidereistämme eniten myytyjä ovat raparperi, hunaja ja humaloitu, Brownie kertoo. Paula Achrén puolestaan keskittyy omenanviljelyyn, ja siideri on sivuosassa. Hänen omenatarhaansa on mahdollista tutustua tilakierroksella. – Siiderini pysyvät aika samanlaisina, sillä käytän tiettyjä omia omenoita. Teen sellaista mistä itse pidän, kepeää ja omenaista, Achrén kuvailee. Brinkhall Siideritalon nimi viittaa Turun Kakskerrassa sijaitsevaan Brinkhallin kartanoon, jossa yritys perustettiin. Osoittautui kuitenkin vaikeaksi saada lupia tuotantotiloille historiallisen kartanon yhteydessä, ja sopivampi paikka valmistukselle löytyi Halikon Design Hillistä. Omat siideriomenansa Brinkhall kasvattaa Rymättylässä ja Lohjalla, ja myös Brinkhallin kartanon vanhaa omenatarhaa uudistetaan. – Meillä on laaja kirjo siidereitä. Emme juuri mausta, vaan tutkimme mitä kaikkea omenasta saa, Tapani Levanto kertoo. Hän määrittelee itsensä siiderinörtiksi, jota kiinnostaa perehtyä siihen, mitä ympäri maailmaa tehdään. Brinkhallin ja Lepolan siidereitä voi maistaa valmistajien omissa baareissa, Hallonmäen ja Paula Achrénin ei ainakaan toistaiseksi. – Parin kilometrin päässä Kokkilassa kyläbaarissa on siidereitäni, Achrén vinkkaa. Siiderireitin kierros on autolla noin 100 kilometriä, polkupyörällä jonkin verran vähemmän. Kävijöiksi toivotaan niin lomailijoita kuin paikallisiakin, joille lähisiiderit eivät ehkä vielä ole tuttuja. – Tämä sopii myös pienpanimooluisiin kyllästyneille, jotka haluavat hifistellä siidereiden kanssa, Achrén ehdottaa. Saloon on kehittynyt siiderintuotannon keskittymä. Neljä alan yrittäjää esittelee toimintaansa uudella Siiderireitillä. Aito siideri tehdään tuoreesta omenasta Paikallisia aitoja siidereitä esittelevät Lepola Drinksin Emmi Brownie, Paula Achrénin Puutarhan Paula Achrén, Hallonmäen Siideripanimon Mona Lahtinen ja Brinkhall Siideritalon Tapani Levanto. J U K K A V A S O Brinkhallin siidereistä poistetaan sakka telineissä, joissa pullot ovat suut alaspäin. Desingn Hillissä sijaitsevia Brinkhallin tuotantotiloja voi katsella baarista lasin takaa. ”Siideri on omenatuotteiden kuninkuuslaji.” Yrittäjä Tapani Levanto
  • TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 | SALON SEUDUN SANOMAT 15 VisitSalo.fi Salon kesä täynnä elämyksiä Jaa kokemuksesi #VisitSalo SIVURAIDE-GALLERIASSA VUOROVAIKUTTEINEN MEDIATEOS 101 KAIKKIEN PUOLESTA. GERTRUDE BELL, KESÄKUU 1900, LÄNSIRANTA, THE GERTRUDE BELL ARCHIVE, NEWCASTLE UNIVERSITY MEERI KOUTANIEMI, LEBANON, 2013 KATSO KESÄN NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT WWW.SALOMUS.FI HALIKON MUSEO Kirkkorinne 7, Halikko 4.6.–6.8. TO–SU 11–17 Avoinna myös museopäivänä 27.8. KIIKALAN KOTISEUTUMUSEO Porvarinpolku 10, Kiikala 4.6.–27.8. SU 12–15 KREIVINMÄEN ULKOMUSEO Viurilantie 34, Halikko Avoinna aina ympäri vuoden. MERITALON MUSEO Moisionkatu 18, Salo 7.6.–27.8 KE–SU 11–17 PERNIÖN MUSEO Museotie 9, Perniö 10.6.–27.8. KE–SU 11–17 3.9.–17.12. SU 12–16 SUOMUSJÄRVEN KOTISEUTUMUSEO Karjalohjantie 161-2, Suomusjärvi 24.6.–6.8. LA–SU 11–14 Avoinna myös museopäivänä 27.8. TRÖMPERIN KESTIKIEVARI Vanha Turuntie 1326, Hajala 14.6.–6.8. KE–SU 11–17 Avoinna myös museopäivänä 27.8. Paikallismuseoihin on vapaa pääsy. ELEKTRONIIKKAMUSEO Astrum-keskus, Salorankatu 5–7, ovi 3, 24240 Salo P. 02 778 4885 Aikuiset 6€, eläkeläiset/työttömät/opiskelijat 5€, alle 18-v. vapaa pääsy. Meillä käyvät Museokortti, Epassi ja Smartum. Avoinna 3.5.–31.8.: KE–PE 11–17 LA–SU 11–15 Suljettu 23.6.–25.6. Taidehetki kartanolla, kahvit kestikievarissa? Kotiseutupäiviä ja kavereita, kansallispukujen tuuletusta? Ruukkimiljöön hurmaa tai matkoja menneeseen? Kesä yhdessä kutsuu kylään Salon kyliin ja kortteleihin! Kotiseutuja kyläjuhlien lisäksi Kesä yhdessä kokoaa yhteen niin taidenäyttelyt, kesäteatteriesitykset kuin lavatanssit, yhteislaulut, konsertit ja festivaalit. Iloista kulttuurikesää yhdessä kaikille! muita vinkkejä yhteisiin kulttuurihetkiin 3.6. Kaiken kansan lavatanssit, Vuohensaari 8.-11.6. Lasten laulukaupunki -festivaali, keskusta (0/€) 16.6.-27.8. Ajan Alkemia -näyttely, Wiurilan kesä 1.7. Kaiken kansan lavatanssit, Vuohensaari 28.-30.7. Salo Circus Festival, keskusta (0/€) 30.7. Kansallispukujen tuuletus, Kuusjoki 3.8. Yhdistysten lltatori, keskusta 6.8. Allsång rannalla -yhteislauluilta, Kisko 5.8. Kaiken kansan lavatanssit, Vuohensaari 24.8. Oodi kesälle – yhteislauluilta, Vuohensaari 27.8. Wiurilan kesän taiteilijailtapäivä, Wiurila 31.8. Taiteiden Yä & Itämeripäivä salo.fi/kesayhdessa kesä yhdessä kutsuu Kotiseutupäiviä ja kyläjuhlia 10.6. Avoimet kylät, Perniö 2.7. Kiikala-päivä 8.7. Kisko-päivä 9.7. Trömperi-päivä 9.7. Suomusjärvipäivä 22.7. Särkisalopäivä 5.8. Laurin Markkinat, Perniö 20.8. Kuusjokipäivä 26.8. Muurlan Wanhanajan markkinat 26.8. Ruukkipäivä, Mathildedal 26.8. Muinaistulien ilta, Särkisalo 27.8. Pertun päivät, Pertteli Yhteistyössä Salon kotiseutuja kulttuuriyhdistykset sekä Salon kaupunki lisää menovinkkejä!
  • 16 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 SUVILEHTI SSS | Kirsi Siekkinen kirsi.siekkinen@sss.fi Mathildedalin idyllisimpiin kuuluvassa talossa käy toukokuussa kuhina. Remonttimiehet viimeistelevät huoneita, yrittäjät Anja Lehtonen ja Elli Lehnhoff kantavat ylijäänyttä puutavaraa peräkärryyn. 1800-luvun puolivälistä peräisin oleva rakennus on tunnettu aiemmin B&B Sypressinä. Kiinteistö sai syksyllä uudet omistajat, ja kesäkuussa se avautuu matkailijoille Matri House -nimisenä majoitusliikkeenä. Matrin nimi on perniöläisille tuttu: Anja ja Martti Lehtonen valmistivat Matrin tehtaassa sohvakalustoja vuoteen 2004 saakka. Matri on erikoistunut laatusänkyihin, ja sillä on liike Helsingissä sekä useita myymälöitä Keski-Euroopassa. Ajatus bed & breakfast -paikasta kytkeytyy juuri sänkyihin: Matri House esittelee yrityksen vuoteita niiden oikeassa elementissä, nukkumispaikkana. – Myymälässä moni on kysynyt, missä sänkyjä voisi testata, ja olimme miettineet sitä itsekin, Anja Lehtonen kertoo. – Innostuimme talosta heti, kun näimme että se on myynnissä. On kivaa päästä pitämään kaunista taloa yllä, kertoo Elli Lehnhoff. Lehnhoff on Anja ja Martti Lehtosen tytär, ja hän on mukana Matrissa miehensä Andreas Lehnhoffin kanssa. Elli Lehnhoff on yrityksen luova johtaja ja pääsuunnittelija. Perheyrityksessä on mukana myös Lehtosten poika Kalle Lehtonen, joka johtaa Virossa toimivaa sänkytehdasta. Noin 400 neliön kokoisessa rakennuksessa alkoi perusteellinen remontti lokakuussa. Talossa on alkujaan ollut kahdeksan ruukin työläisperheen koti, ja huonejako säilyy ennallaan. Uudistuksessa jokaisen huoneen yhteyteen on rakennettu kylpyhuoneet. Koko talon sähköt ja putket on vedetty uusiksi ja eristyksiä ja energiatehokkuutta on parannettu. Muutokset eivät näy pakollisia hätäpoistumisteitä lukuun ottamatta ulospäin, sillä talon ulkoasu on Museoviraston suojelema. Lehtonen ja Lehnhoff kuvailevat työmäärää valtavaksi. Kustannusten nousi pääsi yllättämään etenkin paloturvallisuuteen liittyvissä ratkaisuissa, mutta talo oli odotusten mukaisesti terve. – Pinkopahvien alta tuli esiin hirsiseinät, eikä rakenteita ollut pilattu, Anja Lehtonen iloitsee. Vanhat hirret ovat saaneet jäädä paikoin näkyviin. Kokonaisuuden sisustussuunnittelusta on vastannut Anna-Kaisa Melvas. Johtavana ajatuksena on ollut säilyttää vanhaa niin paljon kuin mahdollista – ja tuoda sängyt näyttävästi esille. Jokaisesta huoneesta tulee erilainen. – Tavoitteena on tehdä niin ylellistä kuin näihin puitteisiin vain on mahdollista, mutta ei kuitenkaan liian luksusta. Esikuvana on ollut aavistus englantilaista tyyliä, kuten alakerran kukkatapetissa näkyy, Melvas kuvailee. Anja ja Martti Lehtonen ovat lähtöisin Perniöstä. Kun Elli sisaruksineen oli lapsi, he vierailivat kesäisin Mathildedalissa. Kylä teki vaikutuksen jo silloin. – Mathildedal on viehättävä idylli ja sydäntä lähellä, Elli Lehnhoff sanoo. Nykyisin Lehtoset asuvat Särkisalossa, Lehnhoffeilla puolestaan on vapaa-ajan asunto Perniön kirkonkylällä. Matri Houseen he ovat pestanneet ulkopuolista apua: B&B managerina toiminnasta vastaa salolainen ravintola-alan ammattilainen Minna Heinonen. – Lyhyen tähtäimen tavoitteenani on leipoa täydellistä pullaa, Heinonen vihjaa. Kevään korvalla Mathildedalissa tuli myyntiin kaksi matkailuyritystä, juurileivonnastaan tunnettu Matildankartano sekä kahvila PetriS Chocolate. Tuoreet matkailuyrittäjät uskovat, että kylä säilyttää vetovoimansa vastaisuudessakin. – Vaikka kylälle tulee muutoksia, suhtaudumme niihin niin, että tilalle tulee jotain uutta, Anja Lehtonen sanoo. Takavuosilta tutun huonekalutehtaan nimi näkyy nyt majoitusliikkeessä Mathildedalissa. Perheyritys palaa Perniöön Sypressinä ja Raaseporina tunnetun rakennuksen ulkoasu on Museoviraston suojelema. Talossa on alun perin ollut työläisten asuntoja. Matri Housen tiimin muodostavat yrittäjä Anja Lehtonen, sisustussuunnittelija Anna-Kaisa Melvas, yrittäjä Elli Lehnhoff ja taloa emännöivä Minna Heinonen. K U V A T : S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O www.kiinteistoremontti.fi 0440 532 085 Kaakelitehtaankatu 6, Salo Ark 9–17, la 10–14 040 848 6124 I 040 848 6154 www.roorikulma.fi VESIJOHTOLIIKE RÖÖRIKULMA OY PALVELEVA LVI-ALAN ERIKOISLIIKE Meiltä löydät vesi-, ilmastointija lämmitystarvikkeet sekä laadukkaat kylpyhuonekalusteet. Toteutamme myös pienimuotoisia asennusja huoltotoimenpiteitä! Öljytilaukset 02 734 7400 www.lämmitysöljy.com Satamakatu 17, 24100 Salo
  • TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 | SALON SEUDUN SANOMAT 17 UUDISTETTU VALIKOIMA Valitse JOKO 3 samaa TAI 10 samaa seuraavista: koristearonia, euroopanvalkopyökki, korallikanukka, purppuraheisiangervo, seppelvarpu, pihasyreeni sekä koivu-, norjan-, rinnetai ruusuangervo Yksittäin 5,90 €. Tarjoukset voimassa 30.6. saakka niin kauan kuin tarjouseriä/tuotteita riittää Av. ympäri vuoden ark. 9-20, la-su 9-18 Seuraa meitä kukkatalo.fi sekä somessa facebook & Instagram KUKKATALO SALO Rauhalinnankaari 4. P. sisä 02 65113500, ulko 040 0409006350 Laadukkaat, oman tuotantomme kotimaiset kesäkukat ruukuissa ja amppeleissa Belinda Puutarhamulta Kotimainen, 50 litran säkeissä! Yksittäin 3,50 € (0,07€/l) Kotimainen, 12 ja 30 litran säkeissä. 12 litraa 0,33 €/litra 30 litraa 0,16 €/litra 19,6 kpl 0,06 €/litra Paljon erilaisia kesäkukkia omasta tuotannostamme ruukuissa ja amppeleissa. Meiltä myös vihannesten taimet. Belinda Kesäkukkamulta 3 90 KPL 4 90 KPL Amppeleissa Purkeissa alkaen 14 90 KPL alkaen 1 20 KPL Max. 2 kpl/tal. Myydään 2 litran astiataimina Valitse YHTÄ LAJIA, joko Hicksii 30-40 cm tai Groenland 40-50 cm Aidaksi, ryhmäksi, ruukkuun. Kartiomarjakuuset 30,3 kpl Yksittäin 16,90 € ruukkuun aitaan aidanteeksi yksittäin Kartiotuija Brabant Timanttituija Smaragd Taimet myydään paakkutaimina (juuren ympärillä verkko ja multapaakku) Myyntikoko 100-120 cm Myyntikoko 100-110 cm 7 90 KPL (13,90) 9 90 KPL (15,90) Erä! Aitaan, aidanteeksi, yksittäin erilaisia pensaita 35,10 kpl 12,3 kpl Lajitelma erilaisia monivuotisia alppiruusuja 7 90 KPL (17,50) Myyntikoko 30 cm, erilaisia. Astiataimi.
  • 18 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 SUVILEHTI Arja Maunuksela Punaisten rakennusten pihapiiriin saavutaan korkean portin alta, maitolaiturin vierestä. Siinä alkaa jo nostalginen olo, ainakin jos on ehtinyt viettää aikaa maalla maitotonkkien aikaan. Sitten vastaan ehtii museon perustaja Aila Aumala, joka alkaa iloisesti esitellä paikkoja. – Kun aloitin 24 vuotta sitten, oli vain navetta ja yksi muista rakennuksista. Tästä eteenpäin oli kynnöspeltoa, hän viittoilee pihalla. – Olen rakentanut kolme isoa hallia, kahvilan ja luhtiaitan. Puutkin olen istuttanut, kaiken tämän olen luonut lähes yksin. Urakan takana on rakkaus vanhoihin esineisiin. Aumala haluaa säilyttää ja välittää muillekin sitä ihanaa maailmaa, jota sai kokea lapsena Olga-mummon luona. Hän pitää museota auki kesäkauden, ja silloin hän asuu vanhassa talossa lähellä. Talvet hän viettää nykyään Salon keskustassa. – Aina kun tulen museolle, nuorrun 10 vuotta, niin paljon tästä tykkään, hän nauraa. – Ja täällä käy niin ihania ihmisiä! Sekin saa jaksamaan, kun näen kuinka ihmiset nauttivat näkemästään. Käsittämättömältä kuulostaa, että energinen nainen jäi sairauseläkkeelle jo 1980-luvulla. Aumalan elämäntarina kerrotaan Anja Välimäen kirjoittamassa kirjassa Kaipuu eiliseen – Nostalgiamuseon tarina. Aloitetaan kuitenkin kierroksella seitsemään rakennukseen. Uusin museoon vastaanotettu lahjoitus, vanha hammaslääkärin välineistö, on saatu Kiikalasta Rekijoelta. Sen lahjoitti hammaslääkärin poika Juha Simola. Pyörivä tuoli, porat ja pihdit herättävät ehkä enemmän kylmiä väreitä kuin ihastusta, mutta tavallaan nostalgisia nekin ovat. Ehkäpä joku museovieras kesän aikana kertoo Aumalalle, kuinka pääsi tässä tuolissa hammaskivustaan. Kiehtovaa esineistöä löytyy alalta kuin alalta, ja todennäköisesti moni valitsee tietyn rakennuksen, jossa viettää eniten aikaa. – Olen ryhmitellyt esineet niin, ettei ole lapiot ja tekstiilit sekaisin, Aumala sanoo. Jokainen varmaan löytää rakennuksista suosikkikokoelmansa. Samalla kun yksi perehtyy traktoreihin, toinen voi tutkia radioita tai pöytäliinojen kirjontoja. Kaikkea on paljon, lasipurkkeja ja ostokortteja, silitysrautoja ja rekiä. Mitä täällä ei ole, sitä ei tarvita – tai ainakaan ei ennen tarvittu. – Esineiden pitää olla ainakin 25 vuotta vanhoja. Vähän uudempia kännyköitä on odottamassa vanhenemista. Vanhimpia ovat 1600-luvun arkut, tynnyrit ja puusepän työkalut. Joidenkin esineiden käyttötarkoitusta saa ihmetellä. Aumala nostaa esiin pikkuisen lettupannun ja arvuuttaa, mikä se on. Leikkimökistäkö? Ei, vaan sillä on tehty ehtoollisleipiä. Astiahyllystä Aila Aumala poimii sisäkkäin pinotun kulhosarjan. Sen puuttuvat osat ovat ainoa asia, jota hän enää museoonsa aktiivisesti etsii. – Seitsemän veljestä -kulhoista minulla on neljä, mutta kolme puuttuu. Niitä on vaikea löytää, sillä moni muu etsii samoja. Muuten Aumala on alkanut rajoittaa tavaran lisäystä. – Jos haluaa tarjota tänne esineitä, kannattaa kysyä puhelimessa etukäteen. Saatan ottaa jos löytyy jotakin erityistä, mitä minulla Nostalgiamuseo on vanhoja esineitä rakastavan Aila Aumalan valtava kulttuurityö, jonka hän rakensi autiotilalle Marttilaan. Hammaslääkärin pora Rekijoelta, vanha kauppa Pohjanmaalta Aila Aumala esittelee mielellään museota kävijöille. Parasta on nähdä, kuinka ihmiset nauttivat vanhoista esineistä. Noin 1950-luvun tuolissa on istuttu hammaslääkäri Simolan vastaanotolla Rekijoella. Vaikka kaupan valikoimat olivat ennen pienemmät, kahvia oli jo monta merkkiä.
  • ei ole. Aumala ei ole vielä ehtinyt luetteloida kattavasti museon esineitä. Hän arvioi, että niitä on ainakin 30 000, mutta voi olla paljon enemmänkin. Riippuu siitä, lasketaanko jokainen postikortti tai hammaslääkärin työväline erikseen. Toisin kuin monessa museossa, täällä osaa esineistä voi käyttää. Rukit ja kangaspuut ovat päässeet tositoimiin museolla pidetyissä työnäytöksissä, ja aina joku haluaa kokeilla, saako maamoottorin käyntiin. – Lainaan mielelläni, jos järjestetään tilaisuuksia, joihin tarvitaan jotakin vanhaa. Esineitäni on elokuvissakin: Mielettömässä elokuussa, Prinsessassa ja Ainossa. Täällä kuvattu Aino on katsottavissa museon kotisivuilla. Nostalgiamuseossa on kuvattu Antiikkia antiikkia -ohjelman jakso, ja lehtijuttuja on ollut aikojen kuluessa. Julkisuus on tuonut kiinnostavia yhteydenottoja. Esimerkiksi Sveitsissä asuva suomalaisnainen halusi lahjoittaa museoon sukunsa suomalaiset sodanaikaiset puhdetyöt. – Lehtikuvan perusteella eräs nainen soitti ja pyysi mallia kirjotusta liinasta. Hänen lapsuudenkodissaan oli ollut samanlainen, ja nyt hän halusi tehdä itselleen sellaisen, Aumala kertoo. Aila Aumala on kotoisin maalta, Töysästä Tuurin kylästä. Hänen lapsuudessaan tuskin kukaan olisi osannut kuvitellakaan nykyisen Tuurin kyläkaupan runsautta. Tavaroita ei ollut liikaa, ja kaikki oli tarpeellista. Mummo antoi Aumalan jo pienenä osallistua erilaisten käsitöiden tekoon, ja siinä kertyi oppia. Lapsenlapsi nautti mummon tarinoista ja ihasteli pannukahvin keittämistä. Kirjassa hän kertoo: ”Muistan, miten onnellinen olin, kun sain ensi kerran jauhaa kahvia. Kun olin saanut kahvin jauhetuksi ja mummo oli kaatanut kahvin pannuun, pidin vielä pitkään kahvimyllyä sylissäni, katselin ja kääntelin sitä, silitin sen pehmeäksi tullutta pintaa. Ja ajattelin: Voi, kunpa minullakin olisi joskus oma kahvimylly!” Nyt kahvimyllyjä on, jopa kokonainen oma kahvila museossa. Kahdeksankulmaisen kahvilan ikkunaseiniä kiertävät pullot ja viirit, koulutaulut ja tuohikontit. Lapsuusajalta Aumalalle jäi vahva arvostus sekä käsityötaitoa että ostettuja esineitä kohtaan. Perheen nuorimmaisena hän ei saanut juuri mitään uutta, joten oli ihmeellistä saada kerran uudet monot. Ne ostettiin Martti Hautalan kaupasta. ”Ei siellä vain tehty ostoksia, siellä vaihdettiin kuulumisia niin kauppiaan kuin muitten ostoksille tulleitten kanssa. Välillä pientä ihmistä alkoi väsyttää aikuisten aikailu, silloin yleensä muistettiin ostaa pikku väelle jokin makoisa nekku tai muu mieleinen karamelli.” Kauppiaan pojat, joista yksi on luontokuvaajana tunnettu Hannu Hautala, eivät innostuneet kaupan jatkajiksi. Sen sijaan pieni asiakas on onnistunut tallettamaan tämänkin palan lapsuuttaan: Hautalan kauppa tiskeineen ja myyntivalikoimineen on nyt museoituna Marttilassa. Toinenkin kauppa Nostalgiamuseossa on, marttilalaisen Aimo Nurmen kauppa, joka puolestaan tuo lapsuusmuistoja lähiseudun asukkaille. Kauppojen vierelle Aumala on rakentanut apteekin, johon on vanhoja tavaroitaan lahjoittanut Marttilassa ja Salossa toiminut apteekkari Heikki Maunula. Töysässä Aila Aumala kävi kansakoulun, enempään ei ollut mahdollisuutta. Hän oppi kotonaan maatalon työt, mutta ei nähnyt siinä itselleen elämänuraa. Nuori nainen kaipasi muuta, ja tilaisuuden tarjosi lehdessä ollut Konttoriopiston ilmoitus. Aumala haki ja pääsi Helsinkiin opiskelemaan, sitten töihin Suomen Standardisoimisliittoon. Kohti uutta suuntautuva työ oli innostavaa, mutta kirjassa Aumala kertoo, kuinka hänen sielussaan ”oli kuitenkin kaiken aikaa lämmin sopukka eilisen maailmaa ja sen muotoja väririkkautta kohtaan”. Mummon opit olivat hyödyksi, kun Aumala tienasi myös suunnittelemalla ja toteuttamalla neulemalleja Eeva-Neule-lehdelle. Jos yhtään ylimääräistä rahaa oli, se meni antiikkiliikkeisiin, joita hän ei voinut ohittaa. Kokoelmat karttuivat avioliiton myötä, kun Aumala pääsi käymään miehensä lapsuudenkodissa ja näki latoon varastoidut aarteet. Pariskunta harrasti myös valokuvausta ja matkustelua. Äkkiä onnellinen elämä romahti, mies sairastui ja menehtyi. Myös Aila Aumalan terveys petti. Hän joutui vaikeaan selkäleikkaukseen ja sairauseläkkeelle. – Ilkka Tulikoura leikkasi minut ja sanoi, että sinä paranet, mutta siihen menee aikaa. ”Kriisissä ihminen tarrautuu johonkin lujaan, pysyvään. Minulle se oli Olga-mummon maailma”, Aumala kertoo kirjassa. Hän palasi Töysään. Lapsuusmaisemissa hän tunsi vähitellen löytävänsä itsensä uudelleen ja antoi vallan keräämisvimmalleen. Tuurista löytyi toinen puoliso ja hengenheimolainen keräilijänä, Aumalan tilan isäntä Erkki Aumala. Nostalgiamuseossa esimerkiksi suuri osa raskaammasta maatalouskalustosta on Aumalan tilan vanhaa. Hyvä aika tilaa hoitaen ja yhteistä kokoelmaa vaalien päättyi taas yllättäen, kun mies sai sydäninfarktin. Toisen kerran leskeksi jäätyään Aila Aumala päätti perustaa museon, johon hankki järjestelmällisesti lisää tavaraa. Pidettyään kolme kesää museota auki Tuurissa hän alkoi miettiä, olisiko parempi paikka Etelä-Suomessa. – Täällä Marttilassa asui tuttuja. Kunnanjohtajana oli Alavudelta kotoisin oleva Juhani Tynjälä, ja juttelin hänen kanssaan, löytyisikö museolle paikkaa. Hän neuvoi, että tämä tila olisi ehkä myynnissä. Aumala sai ostettua autiotilan Prunkilan kylästä ja ryhtyi työhön. Navettaa siivotessa hieman epäilytti, oliko hän ryhtynyt aivan hulluun urakkaan, mutta hän ei luovuttanut. Avajaiset pidettiin 1999. Nimensä museo sai sattumalta. Aumala oli maalaamassa kylttiin sanoja Marttilan maaja kotitalousmuseo. Se tuntui pitkältä, mutta hän ei keksinyt parempaakaan. Ohikulkija tokaisi, että tämähän on ilmiselvä Nostalgiamuseo. Entä museon tulevaisuus? – Mottoni on, että niin kauan kuin pää ja jalat pelaavat, teen töitä. Olen myös suunnitellut, että perustan yhdistyksen, joka jatkaisi museon toimintaa. Onneksi on kiinnostuneita ihmisiä, Aumala sanoo. Nostalgiamuseo avoinna kesäkuukausina ke, to, la ja su klo 12–17 sekä ryhmille tilauksesta. Heinojantie 44, Prunkila, nostalgiamuseo.fi TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 | SALON SEUDUN SANOMAT 19 Nostalgiamuseo on vanhoja esineitä rakastavan Aila Aumalan valtava kulttuurityö, jonka hän rakensi autiotilalle Marttilaan. Hammaslääkärin pora Rekijoelta, vanha kauppa Pohjanmaalta Aila Aumala esittelee mielellään museota kävijöille. Parasta on nähdä, kuinka ihmiset nauttivat vanhoista esineistä. K U V A T : J U K K A V A S O Museo toimii punamullan väristen rakennusten pihapiirissä. Värikkäät emaliastiat kiinnostavat nykyään nuorempiakin keräilijöitä. Sodanaikainen puhdetyö päätyi Aila Aumalalle Sveitsissä asuvalta suomalaisnaiselta. Aila Aumala keräsi kokoelman traktoreita jo ennen kuin perusti museon. Hammaslääkäri Simolan välineitä on useampi laatikollinen, tässä osa.
  • 20 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 1. KESÄKUUTA 2023 SUVILEHTI Salon seudultakin löytyy kirkasvetisiä kohteita snorklaajalle. Snorklausretki paljastaa vedenalaisen maailman Jonna Saari Vesi kuuluu olennaisena osana luontoretkien maisemiin Suomessa. Usein vesistöistä kuitenkin kuljetaan vain ohitse tai liu’utaan niiden ylitse vaikkapa kajakilla. Pinnan alapuolella levittäytyvä maailma jää monilta pimentoon, pois lukien ne lapset, jotka porskuttavat uimatai sukelluslasit silmillään. Sukelluslasit ja utelias mieli sopivat kuitenkin mainiosti myös aikuisille kesähelteiden ajanvietteeksi. Snorklausmaskeja myydään marketeissa, ja perusmaskin hinta on 10–20 euroa. Ostoksilla tarvitsee osata huomioida vain se, ettei osta aikuisen käyttöön vahingossa lapsen pienikokoista maskia. Kunnon maski, jossa on yhtenäinen lasi tai pleksi, paikka nenälle sekä tietysti snorkkeli, on hyvä hankinta. Perusmaskilla pääsee alkuun ja pystyy pienellä investoinnilla toteamaan, onko snorklaus oma laji lainkaan. Jos harrastukseen hurahtaa, saattavat myöhemmin tulla kyseeseen laadukkaampi maski ja kenties myös märkäpuku ja räpylät. Kynnys kokeilla myös laitesukellusta madaltuu ajan mittaan, kun pinnan alla liikkuminen on snorklauksen kautta tuttua. Laitesukellus kuitenkin vaatii huomattavasti enemmän kalustoa ja lajiin perehtymistä. Maskin ja uima-asun lisäksi snorklaaja ei välttämättä tarvitse muuta kuin lämpimän aurinkoisen kesäpäivän sekä sopivan vesistön. Sinitaivaan aurinko valaisee vedenalaisen maailman ja tekee elämyksestä huomattavasti miellyttävämmän kuin pilvisen päivän hämäryys. Muiden kuin jo valmiiksi karaistuneiden vesipetojen kannattaa aloittaa snorklausharrastus kesällä siinä vaiheessa, kun vedet ovat jo selvästi lämpimät. Aloittelijan on hyvä myös valita tuttu ranta ja tuuleton, aurinkoinen päivä. Pään painaminen pinnan alle ja hengenveto veden alla voivat saada aivot vastustelemaan, ja siksi hengitys voi aluksi tuntua pakotetulta ja jäykältä. Tilannetta helpottaa, kun ranta on tuttu, vesi lämmintä ja keli tyyni. Tyynen kelin etu on myös se, ettei tuuli ole sekoitellut vettä sameaksi. Hengitys alkaa sujua, kunhan ensimmäiset vedot on saanut vedettyä. Aivot ymmärtävät, että hengitys onnistuu esteettä, vaikka asetelma tuntuukin aluksi luonnottomalta. Keho ja mieli alkavat rentoutua veden lempeän kannattelun tukemana, ja tällöin snorklaaja voi alkaa rauhassa keskittyä siihen, mitä näkee. Toistokertojen kertyessä maskin asettaminen sekä itse snorklaaminen alkavat käydä luontevasti ja loputkin mahdolliset jännitykset katoavat. Liikkuminen vedessä pinnan alla muuttuu vaivattomaksi ja joillekin jopa meditatiiviseksi elämykseksi. Varsinainen hauskanpito alkaa, kun snorklauksesta voi nauttia rennosti. Ahvenparvet ovat tuttu snorklaajan seuralainen, ja raitapaitojen ilmestymistä harvoin tarvitsee kauaa Iso-Valkeen kirkas vesi ja hyvä ranta heti pysäköintialueella luovat hienot puitteet aloittelevalle snorklaajalle. Rohkea ahven Pikku-Valkeessa Somerolla.