Viikot 41-44 – Nro 13/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Pietarinkatu 10, Helsinki p. 09 611 821 KOTIMAISTA SYYSUUTTA KAUNEUSHOITOLASSA: By Raili-meikit aikuiselle naiselle Tervetuloa meikki-iltaan maanantaina 21.10 klo 18.00 Esittelyssä By Raili Hulkkonen -meikit sekä teemme demomeikin. Ilmoittaudu mukaan! BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi AD-Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI | www.jarrupoljin.fi 09 626 412 | 044 533 8833 | info@autokorjaamojarrupoljin.fi Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja –mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt mm. Bosch vikadiagnoosit, ajo-opetuspolkimet ja -asennukset Unelmien ja kotien yhdistäjä Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! KAMPPI, KT, 3 h, k, kph, wc 105,5 m² Helsingin ydinkeskustassa muuttovalmis 105,5 m 2 , 3 h, k, kph ja wc. Huoneisto ja talo saneerattu laadukkaasti. Taloon esteetön kulku sisäpihan kautta, hissi ja huoneistot myös esteettömiä. E=C 2018 . Mh. 644.576,59 €. Vh. 897.000 €. Fredrikinkatu 45 A. 7155097 KLUUVI, KT, 2 h, avok, 2 wc, s, terassi, p 77,5 m² Tämä C-talo on valmistunut vuonna -98, osaksi vanhempaa yhtiötä, huoletonta asumista parhaimmillaan, uuden talon tekniikkaa vanhassa tunnelmallisessa miljöössä. Huoneisto on yhtiöjärj. mukaan 3 h, kolmannen huoneen voi palauttaa. C-talon osakkaat vastaavat ainoastaan C-taloon liittyvistä korjauksista. E=D 2007 . Mh. 657.755,19 €. Vh. 660.000 €. Vuorikatu 6 C. 7267109 MIKKO LIPPONEN, myyntineuvottelija, 040 482 2530, EEVA VALORI, kiinteistönvälittäjä, LKV, KTM, 040 679 1600, PIRJO VARJORANTA, eMBA kiinteistöja rakennusala, LKV, 0500 508 559, MARIA LEHTO, kiinteistönvälittäjä, LKV, 040 630 3010, SAMI RAUTANEN, kiinteistönvälittäjä, LKV, 0500 559 589 ULLANLINNA | Kapteeninkatu 7, 00140 Helsinki, puh. 020 780 3200, ullanlinna@huoneistokeskus.fi Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. KAMPPI, KT, 3 h, k, kph, wc, vh, p 141 m² Muuttovalmis tilava kolmio Helsingin ydinkeskustassa. Talo ja huoneistot on saneerattu laadukkaasti. Huoneistolla on oma parveke, erillinen iso keittiö ja upea kylpyhuone jossa kaksi suihkua sekä kylpyamme. E=C 2018 . Mh. 696.229,23 €. Vh. 1.032.000 €. Fredrikinkatu 45 A. 7135386 KAMPPI, KT, 3 h, k, kph, wc 118 m² Upea ja laadukkaasti toteutettu kokonaisvaltainen saneeraus on valmistunut Fredrikinkatu 45 talon osalta. Ylimmän kerroksen 3 h, k, kph ja wc vielä vapaana. E=C 2018 . Mh. 743.000,35 €. Vh. 1.024.000 €. Fredrikinkatu 45 A. 7104258 Asuntokaupan asiantuntijat apunasi TERVETULOA! 26.-27. LOKAKUUTA WANHA SATAMA PÄÄSYMAKSU: 14 € ENNAKKOLIPUT TIKETTI 11 € WWW.LAKRITSIFESTIVALIT.COM Ilmoitus Rööperissä tuo kauppaa.
2 Viikot 41-44/2019 • Nro 13 Neste K Hietalahti Tervetuloa autopesuille ja syömään! Hyödynnä tuntuvat tarjouksemme! Vitriinistä itsetehdyt ja aina tuoreet sämpylät kahvin seuraksi! Koon Grillistä kunnon eväät isoon ja pieneen nälkään! KOON GRILLISTÄ HYVÄÄ Tykkää meistä Facebookissa! Saat tietoosi uusimmat tarjoukset ja uutiset! Hietalahdenranta 6, 00120 HELSINKI p. 09 622 74967, kimmo.kronlund@nestek.fi Paremman pysähdyksen taktiikka. Neste K Hietalahti Avoinna ma-pe 6.30-23 la 8-23, su 9-23 Kahvi 2,5 dl + Roosapulla yhteishintaan! Yhteishintaan! 3 90 Tarjous voimassa 27.10.2019 saakka. TÄLLÄ KUPONGILLA NESTE K HIETALAHDESTA Tarjous voimassa 27.10.2019 saakka. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Loistopesun ostajalle Juhla Mokka -kahvipaketti kaupan päälle! Kaksi pussia! Neste Voltera lasinpesuneste 3l 15.2 ps Tykkää Neste K Hietalahden Facebook-sivusta ja voita MySoda-tuotepaketti (arvo n. 110€) Arvonta suoritetaan 16.10.2019 Tarjous voimassa 27.10.2019 saakka. Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tarjous voimassa 14.12.2019 saakka. Uni vaihtelee iän, maantieteen ja sukupuolen mukaan P oikkeuksellisen laajassa tutkimuksessa tarkasteltiin nukkumista eri puolilla maailmaa. 16–30-vuotiailta nukkujilta mitattiin lähes neljännesmiljoona yötä. Tulosten mukaan unen kestossa ja ajoituksessa on ikään, maantieteellisiin alueisiin ja sukupuoleen liittyviä eroja. Unen ajoitus siirtyy myöhemmäksi 16–24-vuotiailla, mutta sen jälkeen unen ajoitus taas aikaistuu. – Mielenkiintoinen löydös oli, että vuorokausirytmi siirtyy eteenpäin vielä yli 20-vuotiaillakin. Aiemmin on tiedetty, että unen ajoitus viivästyy nuoruudessa. Tässä tutkimuksessa korostui hyvin se, kuinka pitkälle aikuisuuteen tämä todella jatkuu, tutkijatohtori Liisa Kuula Helsingin yliopistosta kertoo. Pisintä unta nautittiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, kun taas lyhyintä uni oli Aasian maissa. Myöhäisin unirytmi oli Lähi-Idän nukkujilla ja aikaisin Oseaniassa. Nuoret naiset nukkuivat enemmän kuin nuoret miehet, ja naiset menivät myös aikaisemmin nukkumaan. – Maantieteelliset erot olivat suhteellisen pieniä, mutta samansuuntaisia kuin aiemmissa, pienemmissä tutkimuksissa. Unen tarve ei vaihtele paljoakaan kulttuurista toiseen, mutta eroja syntyy siinä, kuinka paljon nukkumiselle annetaan aikaa, Liisa Kuula sanoo. Sleep Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin yli 17 000 nuoren ja nuoren aikuisen nukkumistottumuksia kahden viikon ajan. Seuranta tapahtui tutkittavien omilla Polar Electro -rannelaitteilla, jotka mittaavat unta esimerkiksi kiihtyvyysantureiden avulla. Tutkimukseen osallistuneet antoivat datansa tutkimuskäyttöön. Dataa käsiteltiin nimettömästi ja anonymisoituna. – Saimme poikkeuksellisen monipuolisen ja laajan aineiston, joka tarjoaa tärkeää perustietoa nukkumisesta eri ikäryhmissä ympäri maailmaa. Validoidut kuluttajalaitteet voivat tarjota mahdollisuuden tehdä laajempia tarkasteluja kuin perinteiset tiedonkeruumenetelmät, Kuula sanoo. Seuraava RööperinLehti ilmestyy 6.11. Aineistopäivä 31.10. klo 10
15. vuosikerta – nro 13 Viikot 41-44/2019 Ajankohtaista Kiskotöitä Telakkakadulla. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Antti Pulkkinen Helsingin päiväkodeille luomun suomenmestaruus P alvelukeskus Helsinki ja Helsingin kaupungin varhaiskasvatus ovat voittaneet Luomu SM -kilpailun suurten julkisten ruokapalvelutuottajien sarjan. Kilpailun voittajat julkistettiin Finlandia-talolla 2.10. järjestetyssä Luomuelintarvikepäivässä. Vuonna 2018 Helsingin päiväkotien elintarvikehankinnoista 17,89 prosenttia oli luomua. Helsingin rantareitille 120 uutta paikkaa palveluille H elsingin ainutlaatuinen piirre on 130 kilometriä pitkä, avoimessa käytössä oleva rantareitti. Jatkossa palveluiden kehittäminen ranta-alueille on entistä helpompaa. Tänä kesänä koottu rantareitin uusien palvelupaikkojen kartoitus sisältää ensivaiheessaan 120 mahdollista kohdetta erityyppiselle toiminnalle, kuten kahviloille tai vesiurheilulle. Lisäksi parhaillaan yleisön arvioitavana ovat rantareitin merkitsemisen testiopasteet. Sivut 12-13 Sivut 12-13 Syyslomalla riittää tekemistä Helsingissä H elsingissä riittää toimintaa syyslomalla. Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala panostaa lasten ja nuorten vapaa-aikaan tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia ja taide-elämyksiä myös koulujen loma-aikoina. Ohjelmaa on ympäri kaupunkia ja tekemistä löytyy aina Itäkeskuksen lelu-uinnista kummituskävelyihin kantakaupungissa. Tapahtumapaikkoina toimivat museot, kulttuuritalot, kirjastot, nuorisotalot ja liikuntapaikat. Syyslomatarjonta on koottuna nuorten munstadi.fi sivustolla, josta jokainen voi löytää itselleen mieluisaa ohjelmaa. Helsingissä voi syysloman aikana tutustua mm. kaupungin kummitushistorialliseen menneisyyteen tai sukeltaa sadan vuoden takaiseen Helsinkiin etsimään Eino-pojan kadottamaa Musti-koiraa Signe Branderin valokuvista kaupunginmuseossa. Liikenne sujuvammaksi Hietaniemi Taivallahti H elsingin kaupunki suunnittelee parannuksia Hietaniemenkadun, Hietakannaksentien ja Merikannontien liikennejärjestelyihin Töölössä. Sivu 7 Sivu 5 Telakkarannan alue satama-alueesta asumisen ja työpaikkojen alueeksi T elakkakadun peruskorjaus etenee ja työmaa-alue laajenee Punavuorenkadun ja Merimiehenkadun väliselle osuudelle. Punavuorenkatu aukesi liikenteelle ja Telakkakadun kiertoreitti siirtyi käyttämään sitä. Samalla yhteys Merimiehenkadulta Telakkakadulle poistui käytöstä. Kiertoreitti Hietalahdenrannasta kulkee jatkossa Punavuorenkadun, Perämiehenkadun, Tehtaankadun ja Munkkisaarenkadun kautta. Muutos liikennejärjestelyihin tuli voimaan keskiviikkona 25.9. Myös Telakkakadun jalkakäytävä otetaan työmaakäyttöön Punavuorenkadun ja Merimiehenkadun välillä. Lyhin korvaava jalankulun reitti kulkee Punavuorenpuistikon kautta. Työt ovat edenneet Työt etenevät nyt Telakkakadun työmaalla aikataulussa, vaikka alkuvuonna erilaiset vaikeudet, kuten työmaalle tulvinut merivesi, viivästyttivät töitä. Urakoitsija onkin tehnyt lujasti töitä, ja alkuvuoden viivästys on saatu kirittyä kiinni. Sivu 12 Helsingin kaupunki suunnittelee tilapäistä koulurakennusta, joka on tarkoitus rakentaa Merikadun ja Eiranrannan väliselle pysäköintialueelle. Eiranrantaan suunnitteilla tilapäinen koulurakennus H elsingin kaupunki suunnittelee tilapäistä koulurakennusta, joka on tarkoitus rakentaa Merikadun ja Eiranrannan väliselle pysäköintialueelle. Rakennus palvelee ensin Tehtaankadun ala-asteelaisia, sitten Grundskola Norsenin Cygnaeus-toimipaikan oppilaita koulurakennusten perusparannustöiden ajan, arviolta vuoden 2023 loppuun asti. Merikadun ja Eiranrannan välinen alue on koululle ainutlaatuinen sijainti. Oppilaat ja henkilökunta saavat nauttia poikkeuksellisen hienosta merellisestä ympäristöstä. Koulun sijoituspaikalla oleva pysäköintialue on toiminut talvisin veneiden talvisäilytyspaikkana. Veneille on löytynyt korvaava paikka Hernesaaresta. Sopivan paikan löytäminen koululle on ollut haastavaa, koska Etelä-Helsingissä ei ole vapaana koulun toimintaan sopivia valmiita vapaita tiloja tai tontteja. Sivu 10
4 Viikot 41-44/2019 • Nro 13 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 13/2019 Lastenvalvojien walk in -palvelu auttaa elatusapuasioissa Yhteisöllisyys lisää turvallisuuden tunnetta P äihtyneiden ihmisten pelkääminen julkisissa tiloissa on Suomessa paljon yleisempää kuin muissa maissa. Joka kolmas suomalainen kertoo kuluneen vuoden aikana pelänneensä päihtyneitä ihmisiä julkisella paikalla ja lähes joka viides kertoo joutuneensa päihtyneen henkilön ahdistelun tai kiusaamisen kohteeksi. Naisista noin puolet on pelännyt kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiansa päihtyneitä. (THL 2016.) Helsingin kirjastoissa starttasi Kaikkien kaupunki -turvallisuuskampanja 23. syyskuuta. Kaikkien kaupunki -kampanjan tavoitteena on lisätä turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä julkisessa kaupunkitilassa. EHYT ry:n Inari Viskarin mukaan yhteisölliset kampanjat tai koulutukset eivät ratkaise päihteiden käytön perimmäisiä syitä ja käytöstä aiheutuvia lieveilmiöitä. Yhteisöllisyys ja ystävällisyys sekä arvostava kohtaaminen voivat kuitenkin lisätä luottamusta kanssaihmisiin ja vahvistaa myös turvallisuuden tunnetta. Päihteitä käyttävillä ihmisillä on suuri tarve tulla kohdatuksi ihmisinä eikä pelkästään järjestyshäiriönä. Helsingin kaupungin aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäen mukaan hyvä kaupunki on turvallinen kaupunki. Kirjastojen tavoitteena on tarjota kaikille avoimia turvallisia tiloja. Kaikki saavat tulla, olla ja oleskella, ehtona kuitenkin se, että yhteisiä käyttäytymissääntöjä noudatetaan. Kampanjan aikana kuntalaisia kannustetaan jakamaan kokemuksiaan kirjastoista. Helsinki Poetry Connection koostaa tarinat ja muistot runoesitykseksi, joka esitetään 27.10. järjestettävässä runotapahtumassa keskustakirjasto Oodissa. Yleisönosasto Keskusta-alueen kehittäminen tarvitsee perusteelliset selvitykset ? Helsingin kaupungin poliittinen enemmistö on päätymässä hautaamaan jatkoselvitykset maanalaisen kokoojakadun toteutuksesta. Kauppakamari pitää linjausta lyhytnäköisenä, sillä se sulkisi yhden merkittävän vaihtoehdon keinovalikoimasta ennen kuin tiedetään kunnolla päätöksen vaikutuksia Helsingin seudun kilpailukyvylle. Monipuolisen yritysrakenteen säilyttäminen keskustassa edellyttää sitä, että kilpailukykyistä Helsingin keskustaa kehitettäessä selvitetään kaikki vaihtoehdot ja niiden vaikutukset alueen palveluille ja yrityksille. Yrityksille ennustettava toimintaympäristö on tärkeä. Helsingin kaupunkistrategian linjausten ohittaminen jo ennen jatkoselvityksiä vaikeuttaa elinkeinoelämän varautumista tulevaisuuteen. Vaikka maanalainen kokoojatunneli olisi jättiluokan investointi, pitää sen rinnalla tarkastella vaihtoehtoiskustannuksia. Näitä ovat esimerkiksi mahdolliset Vuosaaren sataman edellyttämät uusinvestoinnit, yksityisen sektorin työpaikkojen siirtyminen Helsingin ulkopuolelle ja kuinka varaudutaan kantakaupungin kasvavan asutuksen tuomiin liikkumistarpeisiin nykyisten ruuhkien lisäksi. Helsingin seudun kauppakamari Sininauhaliiton uusi toiminnanjohtaja Pekka Lund S ininauhaliiton hallitus kutsui 24.9. yksimielisesti Sininauhaliiton määräaikaisen toiminnanjohtaja Pekka Lundin toiminnanjohtajan tehtävään 1.10.alkaen. Ennen päätöstä uuden toiminnanjohtajan rekrytointitavasta Sininauhaliiton hallitus listasi kriteerit, jotka kristilliselle perustalle rakennetun järjestön toiminnanjohtajan edellytetään täyttävän: vahva asiantuntijuus köyhyyden ja huono-osaisuuden problematiikasta ja pelija päihdehaitoista, hyvä ymmärrys järjestöja kansalaistoiminnasta sekä ekumeenisesta diakoniasta Suomessa ja vahva kokemus asiantuntijaorganisaation tuloksekkaasta johtamisesta. Hallitus otti huomioon myös, että Sininauhaliiton toiminnanjohtajan on johdettava moniammatillista työyhteisöä, tuettava monimuotoista jäsenkenttää ja vaikutettava yhteiskunnan eriarvoistaviin rakenteisiin ja asenteisiin. Hallitus teki perusteellisen arvioinnin Pekka Lundin soveltuvuudesta toiminnanjohtajan tehtävään ja totesi, että Lund täyttää erinomaisesti asetetut kriteerit ja päätti kutsumenettelystä. – Saamme Pekasta osaavan ja motivoituneen toiminnanjohtajan. Hänen johdollaan Sininauhaliitto antaa äänen niille, jotka yhteiskunnassa jäävät kuulematta. Uskon hallituksen ja toiminnanjohtajan tulevan yhteistyön olevan tuloksekasta, sanoo Sininauhaliiton hallituksen puheenjohtaja Tapio Tähtinen. Pekka Lund (46), teologian ja filosofian tohtori • Sininauhaliitossa vuodesta 2007, eri työtehtäviä rahapelihaittojen, tutkimuksen, asunnottomuuden ja kehittämisen parissa. Vuodesta 2017 alkaen tutkimusja kehittämispäällikkö. • Yliopistonlehtori viisi vuotta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, työuraa myös tutkijana ja opettajana. • Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme alaikäistä lasta. Asuu Helsingissä. • Harrastaa liikuntaa, jalkapalloa ja kuntosaliharjoittelua. Kun on aikaa ja mahdollisuus, Lapin tunturit kutsuvat. – Olen pelannut ja valmentanut koripalloa vuodesta 1979. Olen joukkuepelaaja ja luulen oppineeni ihmisistä, ryhmistä, nöyryydestä, työn tekemisestä, tavoitteellisesta toiminnasta, pettymyksistä, loasta nousemisesta, itsensä voittamisesta ja itsestäni paljon sekä pelaajana, kapteenina että valmentajana, kertoo Lund. Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lund. H elsinki tarjoaa lokakuun alusta alkaen mahdollisuutta asioida elatusapuasioissa lastenvalvojan luona walk in -palvelun kautta ilman ajanvarausta. Palvelussa helsinkiläisten lasten vanhemmat voivat tulla yhdessä sopimaan lasta koskevan elatussopimuksen tai elatusapupäätöksen jatkamisesta tai muuttamisesta. Ajanvaraukseton palvelu elatusapuasioissa on kokeilu ja kestää syksyn ajan 17.12. saakka. Palvelu on tarkoitettu vain elatusapuasioihin, muut sopimusasiat hoidetaan ajanvarauksella. Palvelussa ei voi asioida ilman toista vanhempaa. Walk in -palvelu on auki tiistaisin klo 9–11, vuoronumeroita jaetaan klo 8.30 alkaen. Palvelupiste on Helsingin kaupungin perheoikeudellisissa asioissa, os.Vironkatu 2, 4. krs. Palvelemme myös englanniksi, tulkin käyttö ei ole valitettavasti mahdollista. Walk in -käyntiin valmistautuminen Asiakkaiden tulee valmistautua käyntiin jo etukäteen täyttämällä verkkosivuilta löytyvät elatuskyvyn arvioimiseksi tarvittava varallisuuslomake sekä walk in -palvelun esitietolomake. Mukana tulee olla myös tositteet tuloista ja asumismenoista. Jos aiemmat lasta koskevat sopimukset on tehty muualla kuin Helsingissä tai mikäli vanhemmilla on oikeuden tekemä päätös elatusavusta, tulee vanhemmilla olla sopimus/ päätös mukana. Ilman täytettyjä lomakkeita ja tarvittavia tositteita sopimuksia ei voida vahvistaa. Lomakkeet voi ottaa mukaan joko sähköisessä muodossa tai valmiiksi tulostettuina. Asiointiaikaa on maksimissaan 30 minuuttia. Mikäli aika ei riitä tai sopimuksia ei voida vahvistaa puutteellisten selvitysten vuoksi, ohjataan asiakas varaamaan aika keskitetyn ajanvarauksen kautta. Juuret menneisyydessä, tähtäin tulevaisuudessa Raili Malmberg Kalevalaisten Naisten Liiton kunniapuheenjohtajaksi Raili Malmberg K alevalaisten Naisten Liitto on kutsunut opetusneuvos Raili Malmbergin kunniapuheenjohtajaksi. Raili Malmberg toimi Liiton puheenjohtajana vuosina 1991–1997. Hänet tunnetaan myös Kotilieden ja Koululaisen päätoimittajana, Tapaseuran ja Lottaperinneliiton puheenjohtajana. Hän on Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniajäsen. Valtion journalistipalkinnon hän sai vuonna 1997. – Mahdollisuus tutustua upeisiin kalevalaisiin naisiin rikastutti suuresti elämääni, iloitsee Raili Malmberg. Hän järjesti seminaareja ja kiersi luennoimassa kulttuuriperinnöstämme korostaen kalevalaisten naisten yhteiskunnallista tehtävää arvovaikuttajina ja edelläkävijöinä suvaitsevaisuuden ja humanismin puolesta. ”Pois Impivaaran umpioista” ja muut kuuluisat iskulauseet syntyivät Railin kynästä aikana, jolloin Suomi liittyi Euroopan unioniin ja Kalevala Korut nousivat muodin huipulle. Hän perusti Kalevala Korun Kulttuurisäätiön yhdessä silloisen toimitusjohtaja Marja Usvasalon kanssa. Kalevalaisten Naisten Liitto on kulttuurijärjestö, joka edistää suomalaisen kulttuuriperinnön soveltamista nykykulttuuriin Suomessa ja Ruotsissa. 53 jäsenyhdistyksessä on yli 3 000 jäsentä. Liitto omistaa Kalevala Koru Oy:n. Kalevala Koru Oy:n ja Kalevalaisten Naisten Liiton yhdessä perustama Kalevala Korun Kulttuurisäätiö tukee vuosittain suomalaista kulttuuria apurahoin. Kannanotto Helsingin Yrittäjät: Maanalainen kokoojakatu on kävelykeskustan laajentamisen edellytys ? Helsingin virkamiehet esittävät kaupungin kävelykeskustan laajentamista ja maanalaisen kokoojakadun toteuttamista tänään julkistetuissa suunnitelmissaan. Helsingin Yrittäjät suhtautuu kävelykeskustan laajentamiseen varauksellisesti. Mikäli kävelyalueita keskustassa laajennetaan, on maanalaisen kokoojakadun toteutus välttämätöntä. Yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa Helsingin kävelykeskustan laajentamisen osalta on tarkasteltu Esplanadeille kahta erilaista ratkaisua ja lisäksi on tutkittu lähialueen muita katuja mahdollisina kävelytai joukkoliikennekatuina. – Helsingin keskusta muodostaa maan merkittävimmän kaupallisen kokonaisuuden, jonka elinvoimaisuuden varmistaminen on keskeisin asia kävelykeskustan mahdollista laajentamista suunniteltaessa. Laajentaminen edellyttää perinpohjaisia vaikutusselvityksiä ennen toteuttamispäätöksiä ja toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kävelykatuverkoston tulisi yhdistää vahvoja kaupan ja muiden palvelujen keskittymiä, eikä laajentua muunlaisille alueille, painottaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Edellyttää toimivaa kokoojakatua Uudistusehdotukseen sisältyy maanalainen kokoojakatu, jonka tunneli kulkisi Länsiväylältä Hermannin rantatielle. Siihen yhdistyisi liityntätunneleita Sörnäisistä, Katajanokalta, Eteläsatamasta, Kruununhaasta, Jätkäsaaresta sekä Punavuoresta tai Eirasta. Tunneli olisi nelikaistainen ja kuuden maanalaisen eritasoliittymän kohdalla olisi lisäkaistoja. – Kävelykeskustan laajentaminen edellyttää toimiakseen keskustan läpiajoliikenteen ja satamien raskaan liikenteen ohjaamista maanalaiseen kokoojakatuun, josta on riittävästi liityntäyhteyksiä katuverkkoon ja joka yhdistyy sujuvasti huoltotunneliin sekä maanalaiseen pysäköintiin. Nämä seikat on hyvin otettu huomioon suunnitelmissa, jotka vähentäisivät lisäksi merkittävästi ruuhkia myös Sörnäisten suunnalta sekä Länsi-Satamasta, toteaa Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. Helsingin Yrittäjät
5 Nro 13 • Viikot 41-44/2019 Liikenne sujuvammaksi Hietaniemi Taivallahti Helsinkiin suunnitellaan uutta Tekstin taloa Hankkeessa mukana yksitoista alan järjestöä Y ksitoista kirjallisuuteen, käsikirjoittamiseen, kirjoittajakoulutukseen, kirjallisuuden kääntämiseen, sananvapauskysymyksiin ja tutkimukseen erikoistunutta järjestöä on perustanut Helsingissä Tekstin talo Textens hus -yhdistyksen. Yhdistyksen tavoitteena on saada Helsinkiin Tekstin talo. Tekstin talon ideana on toimia taiteilijoiden kohtaamisja kotipaikkana ja luoda yhteistyötä taiteen tekemisen, alan koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen välille. Taloon kaavaillaan kirjoittajien työtiloja, monipuolista esitysja koulutustoimintaa, alan järjestöjen ja organisaatioiden toimitiloja ja kahvilapalveluita. Yhdistyksen perustivat Helsinki Poetry Connection, Kriittinen korkeakoulu, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Labbet, Nuoren Voiman Liitto, Poesia, Runoyhdistys Nihil Interit, Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat, Suomen PEN, Teatterin tiedotuskeskus TINFO ja Tutkijaliitto. Tekstin talo onkin tekemisen paikka, tekijöiden avoin yhteisö, johon on helppo tulla mukaan. Se myös madaltaa rajaa tekijöiden ja kokijoiden välillä ja kokoaa tekstien tekijöitä ja niistä kiinnostuneita yhteen. – Tällainen talo toimii vetovoimatekijänä myös kansainvälisesti. Tulemme verkostoitumaan kansainvälisesti muiden samantyyppisten talojen kanssa, linjaa Tekstin talon puheenjohtaja Laura Serkosalo. – Tilakysymys on vielä avoinna. Kartoitamme tilaratkaisuja parhaillaan ja rakennamme yhteistyötä kaupungin, eri toimijoiden ja rahoittajien kanssa, täsmentää varapuheenjohtaja Jari Nikkola. Uuden yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii Laura Serkosalo (Nuoren Voiman Liitto) ja varapuheenjohtajana Jari Nikkola (Nihil Interit). Tuhannet osallistuivat ilmastolakkoon Helsingissä Tanssin talon maanrakennustyöt alkavat lokakuussa Havainnekuva Tanssin talosta. Kuva: JKMM Arkkitehdit K aapelitehtaan koillispäätyyn nousevan Tanssin talon maanrakennustyöt käynnistyvät lokakuussa. Töiden aloitus tuo muutoksia Kaapelitehtaan kulku-, logistiikkaja pysäköintijärjestelyihin. Rakennushankkeen kokonaiskestoksi on arvioitu kaksi vuotta. Tanssin talon rakentaminen alkaa maanrakennusurakalla maanantaina 7.10.2019. Suomen ensimmäisen tanssille omistetun tilakokonaisuuden rakennusaika on arviolta kaksi vuotta. Näin ollen avajaisia päästäisiin juhlimaan vuodenvaihteessa 2021-2022. – Lokakuussa käynnistyvät maanrakennustyöt ovat valtava harppaus kohti pitkäaikaisen unelman toteutumista. Odotamme innolla, että pääsemme täyttämään uudet tilat tanssikokemuksilla, Tanssin talon johtaja Matti Numminen iloitsee. Kovaääniset paalutusja louhintatyöt pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti syksyn aikana. Muut maanrakennustyöt jatkuvat nykyisen arvion mukaan helmikuulle 2020. Varsinaiset uudisrakennuksen rakennustyöt pyritään käynnistämään vielä tämän vuoden puolella. Niiden käynnistymisestä tiedotetaan syksyn kuluessa erikseen, kun aikataulu täsmentyy. – Kaapelitehdas jatkaa toimintaansa Tanssin talon rakennustöiden ajan, minkä vuoksi pyrimme minimoimaan töistä vuokralaisillemme aiheutuvan haitan. On selvää, että seuraavat kaksi vuotta tulevat olemaan haastavia, mutta tavoitteemme on, että Tanssin talon valmistuttua Kaapelitehtaasta tulee entistä toimivampi ja viihtyisämpi niin vuokralaisillemme kuin Kaapelitehtaalla vierailevillekin, Kaapelitehdasta pyörittävän Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari painottaa. Rakennustyöt tuovat muutoksia Kaapelitehtaan kulku-, logistiikkaja pysäköintijärjestelyihin. Jalankulku Kaapelipuiston läpi ohjataan tulevaisuudessa Tallberginkadun kautta, Kaapelitehtaan sisäpihan parkkipaikat poistetaan käytöstä, ja suuri osa talon logistiikasta käännetään Kaapelitehtaan ulkokehälle. Kiinteistö Oy Kaapelitalo järjestää avoimen infotilaisuuden keskiviikkona 2.10. klo 16-17 kaikille Tanssin talon rakentamisesta kiinnostuneille. Tilaisuus pidetään ravintola Hima & Salissa Kaapelitehtaalla (Tallberginkatu 1, Helsinki). K ansainväliseen ilmastolakkoon osallistui Helsingissä yli 15 000 ihmistä. Paikalla oli lakkoilevien lasten ja nuorten lisäksi tällä kertaa myös suuri määrä aikuisia. Lakon tarkoituksena on luoda painetta päätöksentekoon, jotta ilmastonmuutoksen kiihtyminen saataisiin pysäytettyä. Nuoret ovat alusta alkaen kutsuneet aikuisia mukaan ilmastolakkoon, jotta tilanteen vakavuus tulisi myös päättäjille selväksi. Mieltä osoitettiin perjantaina 27. syyskuuta Eduskuntatalon edessä. – Lapset ja nuoret ovat nyt vuoden lakkoilleet ja ymmärrän heitä. He joutuvat elämään tällä planeetalla, jonka lämpeneminen uhkaa koko ihmiskunnan ja lukemattomien muiden lajien eloonjäämistä. Heidän huolensa on täysin perusteltu. Siksi olen täällä, tukemassa heitä ja vaatimassa ympäristöä tuhoavia tahoja vastuuseen teoistaan, perustelee Saara Tuominen omaa osallistumistaan lakkoon. – Meillä ei ole aikaa odotella, että muutos vain tapahtuu. Ihmisten täytyy vaatia sitä. Mielestäni lakkoilu on kriisin vakavuuden huomioiden enemmän kuin perusteltua, hän jatkaa. Earth Strike Suomi korostaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioimista muutoksessa. Ilmastotoimia ei voi toteuttaa yksittäisten ihmisten toimeentulon kustannuksella. – Yksilötason ilmastotoimien sijaan pitäisi puhua isoista saastuttajista kertakäyttökulttuuria ylläpitävistä suuryrityksistä ja valtavasti saastuttavasta sotateollisuudesta, Saara Tuominen sanoo. Vihreän kasvun sijaan pitäisikin ilmastolakkoilijoiden tähdätä tuotannon ja kulutuksen merkittävään vähentämiseen. – Talouskasvu ja yritysten voitot menevät elinkelpoisen maapallon edelle. Näin ei voi jatkua. Tarvitsemme järjestelmätason muutoksia. Lakko on keskeinen tapa luoda painetta päätöksentekoon. Uusi hallitus on linjannut Suomen olevan hiilineutraali vuonna 2035, mutta konkreettisia tekoja ei vielä ole tehty. Ilmastolakkoilemme siksi, että mielestämme päättäjät eivät ota tilannetta tosissaan. Meidän vaatimuksiin ei ole vielä vastattu, eivätkä tähän mennessä tehdyt päätökset ole riittäviä. Jos vaatimuksia ei toteuteta, on seuraava askel ilmastoyleislakko, sanoo Kasper, yksi Earth Striken Suomen toimijoista. Lakkoja järjestettiin perjantaina yli 20 ympäri Suomea, aina Rovaniemeltä Ahvenanmaalle asti. Ilmastolakkoa tukee laaja joukko erilaisia toimijoita: ympäristöja ihmisoikeusjärjestöjä, rauhanjärjestöjä, ammattikuntien yhdistyksiä, paikallisia kansalaisliikkeitä sekä opiskelijajärjestöjä. Earth Strike on kansainvälinen ruohonjuuritason liike, joka vaatii hallituksilta ja yrityksiltä ilmastotekoja maailmanlaajuisen yleislakon avulla. Lakkoa tarvitaan, sillä elämää maapallolla on kiireesti suojeltava ihmisen toiminnan tuhoisilta vaikutuksilta. Ilmastokatastrofi koskettaa meitä kaikkia, mutta sen vakavimmat seuraukset kohdistuvat matalapalkka-alojen ihmisiin ja yhteiskuntien köyhimpiin. Teollisuus ja hallitukset hyväksikäyttävät maapallon resursseja itsekkäästi olemassaolomme kustannuksella, ja niiden on otettava toiminnastaan vastuu. T avoitteena on parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sekä ohjata runsasta läpiajoliikennettä näiltä tonttikaduilta alueen pääkadulle, Mechelininkadulle. Pyöräliikenteen ja jalankulun kannalta suurin muutos olisi se, että pyöräliikenne siirrettäisiin erilliseltä pyörätieltä ajoradalle ja pyörätiet muutettaisiin jalkakäytäväksi. Tämä selkeyttäisi pyöräliikenteen ja jalankulun järjestelyjä ja toisi lisää tilaa sekä pyöräilijöille että jalankulkijoille. – Nykyiset liikennejärjestelyt ovat hankalat erityisesti risteyksissä, mikä näkyy myös onnettomuuksien kohtalaisen suurena määränä, kertoo liikenneinsinööri Teppo Pasanen. Autoliikenteen läpiajoa vähennettäisiin muuttamalla Merikannontie yksisuuntaiseksi Pohjoisen Hesperiankadun ja Kesäkadun välillä. Sallittu ajosuunta olisi pohjoiseen eli kohti Kesäkatua. Pyöräliikenteelle sallittaisiin ajo molempiin suuntiin, mikä mahdollistuu uuden tieliikennelain tullessa voimaan. Liikenneturvallisuuden ohella läpiajon vähentämisellä tavoitellaan alueen viihtyisyyden kohenemista. Hietaniemenkadulle on tehty kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa Hietakannaksentien ja Mechelininkadun väliselle osuudelle. Toisessa vaihtoehdossa pyöräliikenne käyttäisi yhteisiä kaistoja autoliikenteen kanssa ja toisessa vaihtoehdossa katuosuudelle merkittäisiin erillinen pyöräkaista länteen päin ja keskustaan suuntautuva pyöräliikenne käyttäisi nykyistä pyörätietä. Pyöräkaistan toteuttaminen vähentäisi kadun varresta noin 35 pysäköintipaikkaa. Suunnitelmaluonnokset kommentoitavina Uusia liikennejärjestelyjä voi kommentoida 20. lokakuuta asti kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kerrokantasi.hel. fi. Suunnitelmaluonnoksia esitellään lisäksi keskustakirjasto Oodin osallisuustila Bryggassa maanantaina 7. lokakuuta kello 17–19. Suunnitelmaluonnoksista laaditaan palautteen pohjalta viimeistellyt ehdotukset päätöksentekoa varten. Muutostyöt on tarkoitus aloittaa ensi kesänä Hietaniemenkadun kunnostuksen yhteydessä. Suunnittelun taustaa • Suunnitteilla oleva reitti on osa tulevaa Munkkiniemenbaanaa. Nyt luonnostellut ratkaisut voidaan toteuttaa nopeasti, eivätkä ne vaadi isoja muutoksia katujen rakenteisiin. Mahdolliset isommat rakenteelliset muutokset reitille suunnitellaan myöhemmin pitemmän baanaosuuden suunnittelun yhteydessä. • Ensi vuodelle suunnitellussa Hietaniemenkadun peruskorjauksessa uusitaan kadun alla kulkeva huonokuntoinen sadevesiputkisto, kunnostetaan kadun pohjoispuolella kulkevan jalkakäytävän kiveys sekä uusitaan erittäin huonokuntoinen koivurivistö kadun pohjoisreunalla. Koivurivistä on jouduttu jo kaatamaan useita lahoja puita. Remontti ei vaikuta kadun eteläreunan puurivistöön, joka uusittiin noin 25 vuotta sitten. KESÄAIKA ALKAA maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 25.3., jolloin kelloja siirretään yöllä kello kolmelta tunti eteenpäin kello neljään. MUISTATHAN
6 Viikot 41-44/2019 • Nro 13 Menestyminen ei ole avain onnellisuuteen. Onnellisuus on avain menestymiseen. Jos pidät siitä mitä teet, onnistut varmasti. Herman Cain (s. 1945) Päivyri Sunnuntaiksi Menovinkit Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 9.10.–5.11. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? 23.10. klo 13:00, Kirjastorni, 2. krs., Rikhardinkadun kirjasto Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot lounaskonsertti Kirjatornissa Vanhan musiikin uudet toivot eli Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijat esiintyvät lounaskonserttisarjassa Rikhardinkadun kirjastossa aina kuukauden kolmantena keskiviikkona. Konsertit alkavat klo 13 ja niihin on vapaa pääsy. Syyskauden avaavassa normaalia pidemmässä konsertissa 23.10. vierailee Pietarsaaren Novia-ammattikorkeakoulun vanhan musiikin opiskelijoita. Ohjelma: Irina Kim barokkiviulu Annamaija Rousselle barokkialttoviulu Kristiina Hirvonen barokkisello Kirsti Manninen cembalo mm. Bassano Uccelini Graun Rikhardinkadun kirjaston lounaskonserttisarjaa Kirjatornissa järjestävät yhteistyössä Kulttuuriyhdistys Café Barock, Rikhardinkadun kirjasto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmä. ? 24.10. klo 17-20 ja lauantaina 9.11. klo 13-16, ryhmätila Aurora, 3. krs., Rikhardinkadun kirjasto Kirjastomatkustamisen työpaja Kirjastomatkustamisen työpajassa tutkitaan kirjastossa tapahtuvaa mielikuvitusmatkustamista. Tutkimusmatkaa tehdään kohti sellaisia ei-ihmiskeskeisiä asioita, ilmiöitä ja olioita, joista tieto amatöörille ei välity aistien tai kokemusten kautta ja jotka siksi vaativat kirjallista taustatutkimusta, kuten planetaariset ilmiöt tai laboratorio-olosuhteita vaativa kasvien ja eläinten biologia. Työpajassa harjoitetaan sekä tutkimusmatkaamista, että osallistujien kesken matkakokemusten jakamista. Kirjastomatkustamisen työpaja on vähän erilainen lukupiiri, johonka osallistuminen ei edellytä ennakkoon lukemista. Työpaja kokoontuu elokuvaohjaaja ja esitystaiteilija Sanni Prihan johdolla Rikhardinkadun kirjastossa, Ryhmätila Aurorassa torstaina 24.10. klo 17-20 ja lauantaina 9.11. klo 13-16. Tervetuloa mukaan yhteen tai molempiin työpajoihin! Ennakkoilmoittautumiset: sannipriha@gmail.com. ? 24.10. klo 13 – 15, Lukusali, 3.kerros, Rikhardinkadun kirjasto Enter ry:n luento: Vinkkejä Windows10 käyttöön Windows 10 on yleinen käyttöjärjestelmä tietokoneella. Mitä siitä pitäisi ymmärtää ja osata? Tule kuulemaan Enterin vertaisopastajien käytännönvinkit Windows 10:n käyttöön. ? Tiistaisin klo 11-14 ilman ajanvarausta, 10.12.2019 saakka, ala-aula 1. krs., Rikhardinkadun kirjasto Tietotekniikan vertaisopastusta senioreille Henkilökohtaista opastusta tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden sekä sähköisten palveluiden käytössä. Ota mukaan oma laite, tarvittavat tunnukset ja salasanat! Opastajina toimivat ENTER ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat. Lisätietoa: www.entersenior.fi ? Maanantaisin klo 16–18, 16.12.2019 saakka, kokoustila Ture, 1. krs., Rikhardinkadun kirjasto Suomea maahanmuuttajille Tervetuloa oppimaan suomen kieltä Rikhardinkadun kirjastoon! Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Opettajana Teri Kovács-Uboh. ? Haluaisitko harjoitella ääneen lukemista? Lukukoira on kärsivällinen kuuntelija, jonka kanssa lukemista ei tarvitse jännittää. Kirjaston lukukoira on paikalla 22.10., 5.11., 12.11., 19.11., 3.12., 10.12. ja 17.12. klo 18 alkaen. Varaa oma aikasi Rikhardinkadun kirjaston lastenosastolta tai numerosta 09 3108 5813. Yksi lukuhetki kestää noin 15 min. Lukuhetkeen osallistuvat lukija, koira ja koiran ohjaaja. Ohjaajan tehtävä on valvoa lukuhetkeä sivusta, mutta ei puuttua sen kulkuun. Lukukoiratoiminnan tavoitteena on lukuharrastuksen edistäminen ja onnistuneen lukukokemuksen luominen. Koirien on todettu lisäävän ihmisen mielihyvähormonien määrää sekä rentouttavan mieltä, minkä vuoksi niiden vaikutus myös lukemiseen liittyvissä haasteissa on myönteinen. Koiralle lukemisen on todettu auttavan lukihäiriöisiä lapsia sekä aikuisia. Koiran läsnäolo vähentää lukemiseen liittyvää kynnystä ja stressiä. Koira ei arvostele, takerru virheisiin tai keskeytä vaan lukijalla on rauha harjoitella lukemista. Tule lukemaan, koira kuuntelee kaikilla kielillä! VIIKKO 41 KE 9.10. Ilona TO 10.10. n Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä. Aleksi, Aleksis PE 11.10. Otso, Ohto LA 12.10. Aarre, Aarto SU 13.10. Tanja, Taina, Taija VIIKKO 42 MA 14.10. Elsa, Elsi, Else TI 15.10. Helvi, Heta KE 16.10. Stella, Sirkku, Sirkka TO 17.10. Saana, Saaga, Saini PE 18.10. Satu, Luukas, Luka, Säde LA 19.10. Uljas SU 20.10. Kasper, Kasperi, Jasper, Jesper, Kauno VIIKKO 43 MA 21.10. Ursula TI 22.10. Anniina, Anita, Anette, Anja, Nita, Anitta KE 23.10. Severi TO 24.10. n YK:n päivä. Rukouspäivä. Rasmus, Asmo PE 25.10. Sointu LA 26.10. Nina, Niina, Amanda, Ninni, Manta SU 27.10. Kesäaika päättyy. Helli, Helle, Hellin, Hellä VIIKKO 44 MA 28.10. Simo TI 29.10. Alfred, Urmas KE 30.10. Eila TO 31.10. Arttu, Arto, Artturi PE 1.11. Pyry, Lyly LA 2.11. Pyhäinpäivä. Topi, Topias SU 3.11. Terho VIIKKO 45 MA 4.11. Hertta TI 5.11. Reima Luuk. 17:11-19 ? Kiitollisuus on vaikea laji. Monet pystyvät osoittamaan epäkohtia nopeasti, mutta kiitollisuudenaiheet vaativat pidempää pohdintaa. Ehkä otamme itsestäänselvyyksinä hyvät asiat elämässämme. Tai ehkä ajattelemme, että olemme ansainneet sen, mitä olemme saaneet, eikä itse ansaitusta hyvästä tarvitse kiittää ketään. Kyky tuntea kiitollisuutta on tärkeää yhteisön hyvinvoinnille. Kun tunnemme kiitollisuutta, haluamme tehdä vastavuoroisesti asioita toisten hyväksi. Kiitollisuus myös tasa-arvoistaa ihmisten välisiä suhteita. Ymmärrän, etteivät omat ansioni lopulta ole puhtaasti omaa ansiotani, vaan muut ihmiset ja yhteiskunnalliset rakenteet ovat osaltaan auttaneet minua saavuttamaan tavoitteitani. Tämän takia haluan itse omalta osaltani edistää sosiaalista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Kyky tuntea kiitollisuutta edistää myös yksilön hyvinvointia. Kiitollisuus virittää meissä positiivisia tunnetiloja, jotka ovat yhteydessä muun muassa luovuuteen, stressinsietoon ja onnellisemmaksi koettuun elämään. Kiitollisuuden tarkoitus ei ole silottaa pois elämän nurjaa puolta. Kuitenkin kiitollisuuden tunteminen lisää voimavarojamme kohdata vaikeita tilanteita varten. Jos siis olet tänään jostain kiitollinen, kiinnitä huomiosi siihen ja anna kiitollisuuden hoitaa itseäsi. Kiitollisuutta voi harjoitella. Yksi klassikkoharjoitus on kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen. Tätä voi jokainen kokeilla: kirjoita joka tai vaikkapa joka toinen ilta niitä asioita, joista olet päivän aikana ollut kiitollinen. Jatka ja toista. Saatat hämmästyä, miten nopeasti alat huomata kiitoksen aiheita päivittäisessä elämässä. Mistä sinä olet tänään kiitollinen? Kaisa-Maria Pihlava Kirjoittaja on psykologi ja teologi ? ANNANTALO, Annankatu 30 • pe 11.10.2019 klo 10.00 12.00 Naperokino | Mielikuvitus. Pienimpien lasten oma elokuvateatteri Naperokino esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan, vaikka vain hetkeksi kerrallaan. Perjantaisin koko syyskauden eri teemoin! Vapaa pääsy • la 12.10.2019 klo 14.00 15.00 Lasten DanceAbility -tanssitunti. Tanssin ja liikkumisen riemua kaikenlaisille lapsille vammaan tai vammattomuuteen katsomatta. DanceAbility-tunnit tarjoavat lapsille ja heidän lähiaikuisilleen yhdessäoloa ja mahdollisuuden tutustua uusiin samanerilaisiin ihmisiin. Tunneilla leikitellään liikkeellä yhdessä ja kaikki omilla tavoillamme. Tapahtuman kielet: suomi, englanti. Vapaa pääsy • su 13.10.2019 klo 13.00 14.30 Tulevaisuustreffit | Sunnuntaitreffit. Tervetuloa tutkimusmatkalle vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin! Tulevaisuustreffien ohjaajat Eliisa Sorvali ja Elina Rantasuo johdattelevat taiteellisin ja toiminnallisin menetelmin kaiken ikäiset tulevaisuudentutkijat ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun saloihin. Kesto 1,5 h. Sopii koko perheelle ja monikielisille. Vapaa pääsy. • ma 14.10.2019 klo 12.30 15.30 (4-6 vuotiaille aikuisen kanssa), ti 15.10.2019 klo 12.30 15.30 (7-12 vuotiaille), ke 16.10.2019 klo 12.30 15.30 (7-12 vuotiaille), to 17.10.2019 klo 12.30 15.30 (7-12 vuotiaille) Hahmojen maailmat. Avoimessa työpajassa työskennellään hahmosuunnittelun, kuvataiteen sekä satuSyökää silakkaa! – Stadin Silakkamarkkinoilta saa S ilakka muodostaa Suomen kalansaaliista lähes kaksi kolmasosaa ja merisaalista yhdessä kilohailin kanssa 95 prosenttia. Silakka ja kilohaili ovat ilmastoystävällistä lähiruokaa, jota myydään silakkamarkkinoilla suoraan kuluttajalle. Kalastajien alukset ja myyntikojut valtaavat Helsingin Kauppatorin, kun vuodesta 1743 järjestetyt Stadin Silakkamarkkinat alkoivat sunnuntaiaamuna 6.10. ja jatkuvat lauantaihin 12.10. saakka. Markkinoille on tulossa 32 kalastajaa. Avajaispäivän lopulla palkitaan Vuoden maustekala ja Vuoden silakkayllätys. Puhdas ekoteko Kotimainen kala on ilmastoystävällinen ja terveellinen vaihtoehto. Kalan hiilijalanjälki on pienempi kuin lihan ja luonnonkalojen syöminen on ympäristöteko myös veden laadun kannalta, koska kalansaaliiden kanssa vedestä poistuu fosforia ja typpeä. Erityisesti läheltä pyydetyn silakan ja kilohailin ympäristövaikutukset ovat todella pienet. Silakan kulutus on laskenut roimasti Suomessa. Vielä 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Nykyinen kulutus on enää kymmenesosa siitä, 3,5–4 miljoonaa kiloa. Nyt on korkea aika muuttaa trendiä, ja alkaa käyttää enemmän terveellistä lähikalaa, kehottaa Kalatalouden Keskusliitto. Kalatalouden Keskusliitto on mukana silakkamarkkinoilla. Lyypekinlaiturin kalamökillä voi käydä tutustumassa akvaariossa uiviin Itämeren kaloihin ja kysyä niin kaloista kuin kalastuksesta. Silakka on ilmastoystävällinen ja terveellinen vaihtoehto. Kuva: Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto jen parissa, mahdollisuus tutustua animointiin. Ohjaajat Elina Rantasuo, Anne Rossi-Horto ja Sari Tupamäki. Vapaa pääsy. • pe 1.3.2019 – ti 31.12.2019 Tulevaisuuslaboratorio. Mikä on mahdollista ja todennäköistä nykyisyydessä ja tulevaisuudessa? Tulevaisuuslaboratorio kutsuu kaikenikäiset tulevaisuudesta kiinnostuneet taiteelliselle ja kokemukselliselle tutkimusmatkalle. Vapaa pääsy • to 3.10.2019 to 31.10.2019 Vicar, eräs elämä lyijykynällä. 50 alkuperäisteosta chileläiseltä sarjakuvapiirtäjältä ja käsikirjoittajalta Víctor Arriaga Ríosilta (1934-2012). Mukana mm. piirtäjän kuuluisia Aku Ankka -kuvia. Avajaisissa 3.10. oppaana espanjaksi ja englanniksi Vicarin poika Víctor Arriagada Schulz. Kaikenikäisille. Vapaa pääsy. ? CAISA, Kaikukatu 4 • pe 11.10.2019 klo 19.00 Body Interrupted. Esitys tutkii naiseuden asettamia rajoja, sen tuomia vapauksia ja kehonkuvaan kohdistuvia odotuksia teatterin, buto-tanssin, musiikin ja videotaiteen kautta. Provosoivan rehellinen, huumorilla höystetty esitys perustuu tositapahtumiin. Ikäsuositus 14+, kesto 1 h. Liput 10/5 € + mahd. toimitusmaksu • ti 15.10.2019 klo 14.00 15.30, to 17.10.2019 klo 10.00 11.30 Avoin studio taaperoille -työpajat. Open Studio for Toddlers Workshops. Taapero-taidetyöpajoihin voi tulla koko ajaksi tai vain hetkeksi kerrallaan. Lapset (1,5 – 3 v.) tutustuvat yhdessä huoltajansa kanssa erilaisiin taidemateriaaleihin ja tekniikoihin. Pajoissa puhutaan englantia ja suomea. Vapaa pääsy • to 17.10.2019 klo 19.00 Middle East Orchestral Night. Konsertissa yli 30 useita eri kansallisuuksia edustavaa muusikkoa soittaa klassista, kansanja perinteistä musiikkia uusina sovituksina, joissa sekoittuu mm. arabialainen, turkkilainen, persialainen ja kurdilainen musiikki. Ikäsuositus 15+. Kesto 2 h sis. väliajan. Liput 15/10 € + mahd. toimitusmaksu • pe 4.10.2019 to 31.10.2019 Lupta Femeilor – Women’s fight. Naisten taistelu -projektin tavoitteena on rakentaa kantasuomalaisille moniulotteista kuvaa romaninaisista. Näyttelyssä valokuvia, videoteos, Katariina Haikalan ja Uupi Tirrosen ottamia kuvia. Vapaa pääsy. ? Bessie Baudin: CHAMANES & NÉBULEUSE 5.10. 1.11. Makkaragalleria, Pursimiehenkatu 2C, 00150 Helsinki. Avoinna: ma-pe 10–18 Bessie Baudin esittelee Helsingissä kaksi filmille kuvattua ja käsin vedostettua mustavalkoisen valokuvan sarjaansa: Chamanes ja Nébuleuse. Chamanes (suomeksi ”Shamaanit”), on kuvitteellinen ja mystinen visio shamaanisesta rituaalista, joka seuraa Siperian perinteitä. Nébuleuse (”tähtisumu”) on visuaalinen matka yli 40 vuoden ajan suljetun tehtaan ullakolle. Alsacelaisen kylän kadonneen helmen löytäminen oli rakkautta ensi silmäyksellä.
7 Nro 13 • Viikot 41-44/2019 Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko • Päivärukous / Prayer During the Day maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 12 • Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki kryptassa maanantaisin klo 18 • Pappi tavattavissa tiistaisin klo 15-17 • Senioreiden tuolijumppa Kryptassa keskiviikkoisin klo 09:30-10:30 • Urkuvartti Tuomiokirkossa / Short Organ Recital keskiviikkoisin klo 12-12:30 • Viikkomessu torstaisin klo 12-12:30 • Pappi tavattavissa torstaisin klo 15-17 • Iltakirkko lauantaisin klo 18-19 • Messu sunnuntaisin klo 10-11:30 • 11.10. klo 18 Luottamuksen messu Tuomiokirkon kryptassa • 22.10. klo 18-20 Kaikille avoin lähetystyön käsityöja opintopiiri • 24.10. klo 10 YK:n päivän jumalanpalvelus • 05.11. klo 18-20 Kaikille avoin lähetystyön käsityöja opintopiiri kappelissa Mikael Agricolan kirkko • Israelilaisia tansseja Mikael Agricolan kirkon liikuntasalissa maanantaisin klo 17-20 • Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11-12 • Agricolamessu keskiviikkoisin klo 19 • International Family Club | Kansainvälinen perhekerho torstaisin klo 09:30-12 • Perhekerho ja perhekerhon liikuntaa ja leikkiä torstaisin klo 10-12 • Anglikaanien messu-Sung Eucharist sunnuntaisin klo 10-11:30 • Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School sunnuntaisin klo 10-11 • Messu sunnuntaisin klo 12-13:30 • Tuomasmessu sunnuntaisin klo 18-21 • 09.10. klo 13-12:15 Seniorifoorumi: Ihon ikääntymisen ongelmat • 16.10. klo 13-12:15 Seniorifoorumi: Miksi uskoisin? • 23.10. klo 13-12:15 Seniorifoorumi: Eläkkeelle siirtymisen haaste • 30.10. klo 13-12:15 Seniorifoorumi: Virukset-hyviä ja huonoja Suomenlinnan kirkko • Kouluikäisten olkkari tiistaisin klo 14-17 • Avoimet keskiviikkokahvit keskiviikkoisin klo 12:30-12 • Isojen olkkari torstaisin klo 16:30-18:30 • 20.10. klo 14-15 Musiikillinen rukoushetki • 03.11. klo 14-15:30 Messu Vanhakirkko • Päivämusiikkia tiistaisin klo 12-12:30 • Aamumessu keskiviikkoisin klo 08-05:30 • Alfa-kurssi torstaisin klo 17:30 • Messu sunnuntaisin klo 10-11:30 Annankulma • Puhutaan suomea -klubi keskija jatkotason suomen kielen opiskelijoille tiistaisin klo 15-16:30 • Annankulman avoin olohuone keskiviikkoisin klo 11-13 • Annankulman avoin olohuone torstaisin klo 11-14 • Annankulman avoin olohuone perjantaisin klo 09-12 • 14.10. klo 18-20 Matka valoon. Kriisistä voi toipuakristuskeskeinen toipumisryhmä alkaa Tuomiokirkkoseurakunnassa. Vaatii ilmoittautumisen. • 31.10. klo 13 Lähetyksen iltapäivä: Terveisiä Tansaniasta! Bulevardin sisäpihan kerhohuone • Raamattupiiri maanantaisin klo 14-15 ja klo 18-19 sekä tiistaisin klo 18-20 Hyvän toivon kappeli • Perhekerho maanantaisin klo 09:30-12 • Musamuorit maanantaisin klo 13-14 • Yhteisöruokailu maanantaisin klo 17-18:30 • Perhekerho tiistaisin klo 09:30-12 • Vauvakerho tiistaisin klo 13-14:30 • Kappelikahvila tiistaisin klo 14-16 • Avoin meditaatio torstaisin klo 17-17:45 • Musiikkiryhmän harjoitukset torstaisin klo 19-21 • Messu sunnuntaisin (20.10. Luottamuksen messu) klo 12-13:30 Katajanokan seurakuntakoti • Perhekahvila perjantaisin klo 10 13 Meritullin seurakuntatalo • Seniorinaisten jumppa maanantaisin 14.10.2019 klo 09:30 – 10:30 • Seniorinaisten tuolijumppa maanantaisin klo 10:40 – 11:40 • Perhekerho torstaisin klo 15 – 17 Löydä oma juttusi! Syyslomalla riittää tekemistä Helsingissä Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti 1 112 000 euroa Nälkäpäivän lipaskerääjiä oli tänä vuonna liikkeellä reilut 12 000 noin 400 paikkakunnalla. Kuva: Benjamin Suomela / Suomen Punainen Risti N älkäpäivän lipaskeräyksen aikana 26.–28.9. kerättiin noin 1 112 000 euroa Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Lahjoittaa voi verkossa ja mobiilisovelluksilla vielä lokakuun loppuun saakka. – Haluamme kiittää kaikkia Nälkäpäivään osallistuneita vapaaehtoisia kerääjiä ja lahjoittajia. Teidän avullanne Punainen Risti on valmiina auttamaan hädänalaisia ihmisiä kotimaassa ja maailmalla, sanoo Nälkäpäivä-keräyksen koordinaattori Raisa Heinämäki. Juuri nyt Suomen Punaisen Ristin henkisen tuen koulutetut vapaaehtoiset ovat tukemassa Kuopiossa tapahtuneen väkivallanteon järkyttämiä ihmisiä. Ulkomailla tehtävän avustustyön lisäksi Suomen Punainen Risti pystyy katastrofirahaston avulla mm. kouluttamaan vapaaehtoisia auttajia ja toimimaan nopeasti äkillisissäkin kriisija onnettomuustilanteissa. Henkisen tuen lisäksi autetaan mm. tulipaloissa kotinsa menettäneitä sekä tuetaan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa. Nälkäpäivän lipaskerääjiä oli tänä vuonna liikkeellä reilut 12 000 noin 400 paikkakunnalla. Lipaskeräyksen tulos edellisvuotta pienempi Heinämäen mukaan käteisen määrän jatkuva väheneminen näkyy lipaskeräyksen tuloksessa. Keräyksen muuttuminen pelkästä käteisen keräämisestä monikanavaiseksi lahjoitusten keräämiseksi on murrosvaiheessa. – Kerääjillä on yhä useammin tarjota ihmisille mahdollisuus lahjoittaa MobilePaylla tai kortilla, ja näiden kanavien kautta tulevat lahjoitukset nousivatkin viime vuodesta jopa 260 %. Muut maksutavat eivät kuitenkaan vielä korvaa vähentyneiden käteislahjoitusten määrää, Heinämäki kertoo. – Tarvitaan paljon työtä, jotta sekä vapaaehtoiset lipaskerääjät ja lahjoittajat ottavat uudet keräysja lahjoitustavat omikseen. Nälkäpäivä-keräykseen voi lahjoittaa vielä lokakuun loppuun saakka. Keräyksen yhteenlaskettu tulos selviää marraskuun alussa. Lahjoita katastrofirahastoon: tekstarilla lähetä teksti SPR numeroon 16499, lahjoitat 15 €, verkossa osoitteessa www. nalkapaiva.fi/lahjoita MobilePaylla lahjoitusnumeroon 10900, tai tilisiirrolla tilille FI52 5000 0120 4156 73, viite 5173 L asten taidekeskus Annantalossa perehdytään animointiin ja hahmosuunnitteluun ja harjoitellaan teatteri-ilmaisua, sillä syyslomaviikon teemana ovat tarinat ja sadut. Viikon päätteeksi vietetään Valtakunnallista satupäivää avoimin tanssija teatteriesityksin. Malmitalolla katsellaan elokuvia, suunnitellaan ihanteellista kaupunkia, askarrellaan paperikukkia tai opiskellaan meditatiivista piirustusta Zentangle-työpajassa. Race Horse Companyn Chevalier Keppihevossirkus on vastustamattoman hauska sirkusesitys koko perheelle Stoassa. Vuotalossa katsellaan ruotsinkielisten nuortenelokuvia maanantaina ja torstaina, tekstitys suomeksi. Tiistaina kuullaan ruotsinkielinen Rekku & Jekkuorkesterin konsertti. Nuorten huikeassa Chefs’n’Gamers tapahtumassa Kanneltalolla kisataan mm. mobiilija lautapeleissä ja kakkujen koristelussa. Luvassa on myös supersuositun rap-artisti Kuben keikka! Kivikon nuorisotalolla on avointa toimintaa. Megazonesta kiinnostuneet voivat osallistua retkelle Salmisaaren liikuntakeskukseen. Roihuvuoressa kokeillaan teatterin perusharjoitteita, improvisaatiota ja teatterileikkejä. Viikissä pidetään futsal-turnaukset. Betaniassa on syyslomalla avointa toimintaa, kokkailua ja pelejä. Lasten liikennekaupungissa vietetään perhepäivää. Nuorisotalot Rastis ja Sandels ovat avoinna myös ruotsinkielisten koulujen syyslomalla torstaina ja perjantaina ja ohjelmassa on tuolloin avointa toimintaa – mm. pelejä, musiikin kuuntelua ja muuta rentoa yhdessäoloa kavereiden ja ohjaajien kanssa. Tiivistämössä tanssitaan KDC K-pop cover tanssikilpailun merkeissä, tehdään omaa luonnonkosmetiikkaa, joogataan ja opetellaan esimerkiksi street-tanssia. Kirpputori keskiviikkona! Liikunnallista syyslomaviikkoa vietetään Itäkeskuksen uimahallilla, jossa on tarjolla mm. EasySport-vesiliikuntaa ja Töölön kisahallilla, jossa pidetään EasySport-syyslomaviikko. Syyslomaviikko on lukuloma kirjastoissa. Lukuloma – Läslov tapahtuma vie kaikenikäiset lukutoukat kirjan siivin maailmalle. Kirjastoammattilaiset tarjoavat parhaita lukuvinkkejään ja ovat matkaoppaina unohtumattomille nojatuolimatkoille. Rauhatädin, Adikian ja Maria Uskomattoman rap-työpajat pidetään keskiviikkona Oodissa. Käpylän kirjastossa katsellaan elokuvia ja jaetaan kirjavinkkejä. Myös Itäkeskuksen kirjastossa katellaan elokuvia ja pidetään lisäksi PS4-pelikerhon kokoontuminen. Kontulan kirjastossa on tarjolla Satukahvit Valtakunnallisen Satupäivän kunniaksi. Supersuosittu Soturikissat-tapahtuma ja Fifa-turnaus järjestetään syysloman kunniaksi Vuosaaren kirjastossa. Siellä vierailee myös Lukukoira Keksi, jonka kanssa voi rauhassa harjoitella ääneen lukemista. Tapanilan kirjastossa harrastetaan Kammottavaa askartelua ja muuta Kummituspuuhaa. Mukana myös peli-iltapäivä ja Manga-työpaja. Kannelmäen kirjastossa tehdään muun muassa kirjanmerkkejä ja siilikavereita. Laajasalon kirjastossa on Nuorten kirjakahvila. Syyslomalla Suvilahteen saapuu kirjastoauto keskiviikkona ja torstaina. Suureen osaan tapahtumista on vapaa pääsy. Katso koko syysloman tarjonta ja tarkemmat tiedot osoitteessa munstadi.fi Syyslomalla ei tarvitse tylsistyä. Helsingissä riittää tekemistä. Kuva: Joonas Vallius
9 Nro 13 • Viikot 41-44/2019 Keskusta-alue tarvitsee kaikkia liikennemuotoja Helsingin keskustasta asiointiselvitys H elsingin kaupungilla on vireillä useita kehittämishankkeita, jotka vaikuttavat keskusta-alueen saavutettavuuteen ja viihtyisyyteen. Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin kaupunki ja Helsinki City Markkinointi ry teettivät selvityksen, jonka tavoitteena oli tutkia, ketkä keskustassa asioivat, miten he sinne tulevat ja kuinka paljon rahaa he siellä kuluttavat. Suurin osa Helsingin keskustaan suuntautuvista asiointimatkoista tehdään joukkoliikenteellä (73-74 %). Joukkoliikenne tuo keskustan kokonaisliikevaihdosta 60-71 % riippuen kauppaja palvelutyypistä. Kävellen ja pyörällä asiointimatkoja tekevät vastaavat Helsingin keskustan kokonaismyynnistä 14-29 %. Autolla keskustaan tyypillisimmin asioimaan tulevien keskiostos on suurin. Autoilijoiden osuus Helsingin keskustan kaupan ja palveluiden liikevaihdosta on 8-18 %. – Selvityksen lopputulos vastasi kauppakamarin ennakkoarviota. Joukkoliikenteen käyttäjät ovat selkeä enemmistö keskustassa asioivista, mutta autoilijoiden osuus on edelleen merkittävä. Selvityksen tietoja hyödynnettäessä on otettava huomioon, että keskiarvot eivät kerro mitään yksittäisten toimijoiden tilanteesta. Autoilijat ovat osalle yrityksistä tärkeitä asiakkaita, joiden väheneminen voi johtaa keskustan palvelurakenteen yksipuolistumiseen, korostaa Helsingin seudun kauppakamarin maankäyttöja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri. Kyselyyn vastanneet arvostivat erityisesti keskustan hyvää saavutettavuutta joukkoliikenteellä sekä alueen monipuolista tarjontaa. Kielteistä palautetta vastaajat antoivat keskustan saavutettavuudesta autolla, pysäköintipaikkojen vähäisyydestä sekä pysäköinnin kalleudesta. Vastaajista 32 % asioisi useammin Helsingin keskustassa, jos keskusta olisi henkilöautolla helpommin saavutettavissa. – Keskustan huonosta autosaavutettavuudesta annettu palaute on otettava vakavasti. Kaikki toimet saavutettavuuden heikentämiseksi vähentävät autoilevien asiakkaiden määrää ja vaikeuttavat jakeluja huoltoliikennettä, mikä voi heikentää joidenkin yritysten toimintaedellytyksiä ratkaisevasti. Olennaista on kehittää Helsingin keskustaa kokonaisuutena. Jalankulun ja autoilun ei tarvitse olla vastakkain – keskustaa on mahdollista kehittää molempien näkökulmasta, uskoo Pasuri. Onko mielessäsi käynyt jättää palkkatyö tai yrittäjyys ja alkaa nauttimaan eläkettä? R ohkeasti Seniori on Kansallisen senioriliiton toteuttama ja Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tukema hanke, joka on suunnattu eläkeikää lähestyville ja hiljattain eläkkeelle siirtyneille henkilöille. Hankkeen tavoitteena on kannustaa työuran ja eläkeiän taitekohdassa olevia ihmisiä aktiiviseen vapaaehtoisja senioritoimintaan. Tarkoituksena on torjua esimerkiksi yksinäisyyden tunnetta sekä antaa näkökulmia lisääntyneen vapaa-ajan hyödyntämiseen. Millä täyttää tehdyn työajan tunnit, kun ei ole enää säännön mukaista jokapäiväistä työtä. Tämä on asia, jota jokaisen tulisi pysähtyä miettimään. Se ei selviä hetkessä vaan voi vaatia jopa 1-2 vuoden valmistautumista. Sopeutuminen eläkkeellä oloonkin saattaa viedä vuosia. Pelko siitä kohtaako tyhjyyden ja tarpeettomuuden tunteen on aiheellinen, jos jää yksin. Perhe, puoliso eivät välttämättä korvaa sitä tyydytystä, jota työssä ollessa saa kokea. Olla hyödyksi, olla tarpeellinen, tulla kuulluksi sekä osoittaa omaa osaamistaan ja tietotaitoa. Rohkeasti Eläkkeelle-kurssit tarjoavat osallistujilleen yhteisöllistä kokemuksien jakamista, sosiaalista kanssakäymistä ja vertaistukea siihen, kuinka eläköitymiseen kannattaa suhtautua. Hankkeen keulahahmona on professori Jorma Uotinen, jota kuullaan puhujana syksyn Rohkeasti Eläkkeelle -kursseilla. Uotinen kannustaa elämän taitekohdassa olevia positiiviseen asenteeseen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja kohtaamalla rohkeasti huomisen toteamalla: ”Jokainen päivä on lahja!” Keski-Helsingin seniorit ry on Kalliossa toimiva yhdistys, jonka toimintaa rikastuttavat yhteiset retket, tanssit, matkat ja erilaiset kerhot sekä jäsenja ystäväkokoontumiset seurakuntasalilla. Nettisivuilta löydät lisää ajankohtaista tietoa toiminnastamme niin paikallisesti kuin myös valtakunnan tasolla. Kursseille ilmoittautuminen sähköpostilla rhiirone@gmail. com tai tekstiviestillä numeroon 0500 687 013, Ritva Hiironen. Otan välittömästi yhteyttä jättäessäsi oikeat yhteystiedot. Rohkeasti Eläkkeelle kurssit ovat osallistujille maksuttomat sekä tilaisuuteen sisältyy kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen ennakkoon on sitova. Matkat kurssipaikalle tapahtuu osallistujan omalla kustannuksella. Kurssipaikka Helsingissä on Keskuskirjasto Oodi, Maanantai 28.10.2019 klo 16:30-20:00 ryhmätila Kuutio Keskiviikko 30.10.2019 klo 16:30-20:00 ryhmätila Kuutio Perjantai 22.11.2019 klo 12:00 -16:00 ryhmätila Maijansali VARAA PÄIVÄ KALENTERISTASI JA ILMOITTAUDU HETI. Kaupunkipyörillä tyytyväisiä käyttäjiä Tiedolla opintojen keskeyttämistä vastaan A siakaskyselyyn vastasi 9 185 ihmistä, jotka antoivat kaupunkipyörille yleisarvosanaksi 3,84. Arvostelu tehtiin asteikolla 1–5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras arvosana. Kaupunkipyörien NPS-luku eli palvelun suositteluarvo on 59, mikä on erinomainen tulos. Molemmat lukemat nousivat edellisvuodesta, jolloin yleisarvosana oli 3,81 ja NPS 56. Vastaajat arvioivat kaupunkipyöräpalvelun eri osa-alueita. Parhaimmat arvosanat (yli 4) saivat käyttömaksujen kohtuullisuus (4,35) ja niiden selkeys (4,32), asemien kunto (4,23), käyttäjäksi rekisteröityminen ja käyttöoikeuden ostaminen kaupunkipyöräsivustolla (4,08) sekä asemien sijainti (4,04). Heikoimmat arvosanat (alle 4) saivat puolestaan täydelle asemalle palautus (3,24), pikapalautekanavan käyttömahdollisuus (3,43), pyörien saatavuus (3,52), pyörän palautus asematelineeseen (3,52), pyöräpaikkojen saatavuus asemilla (3,63) sekä pyörien kunto (3,7). Pyörien saatavuudelle annettu arvosana nousi puolen arvosanan verran edellisvuodesta. Enemmistö kaupunkipyöräilijöistä käyttää kaupunkipyörää muutaman kerran viikossa (34 %) tai muutaman kerran kuussa (22 %), mutta jopa 26 % noin kerran päivässä tai useammin (23 % vuonna 2018). Kaupunkipyöriä käytetään eniten vapaa-ajan matkoilla (78 %), mutta reilusti yli puolet polkee niillä myös työmatkoja (57 %) ja asiointimatkoja (56 %). Kuntoilun vuoksi pyöriä kertoo käyttävänsä 15 %. Kaupunkipyörä tukee joukkoliikenteen käyttöä. 29 % käyttäjistä kulkee osan matkasta kaupunkipyörällä ja osan joukkoliikenteellä usein ja 42 % silloin tällöin. Koko matkan kaupunkipyörällä kertoi ajavansa 29 % vastaajista. Kulkutapojen yhdistelyä tehdään eniten metron kanssa (metro 41 %, juna 24 %, bussi 20 % ja ratikka 12 %). Vastaajista 32 % kokee kaupunkipyörien tuoneen heille rahallisia säästöjä ja peräti 65 % kertoi saaneensa ajallista säästöä. Kaupunkipyörät vähentävät autoilua Kaupunkipyörää vähintään muutaman kerran viikossa käyttäviltä (vastaajia 5 525) kysyttiin, montako muulla kulkutavalla tehtyä matkaa kaupunkipyörä on korvannut viikossa. Eniten kaupunkipyörä on korvannut jalan, bussilla ja ratikalla tehtäviä matkoja, mutta merkittävän määrän myös automatkoja. – Lähes kolmannes eli 31 % kertoi kaupunkipyörän korvanneen vähintään yhden automatkan viikossa. Heistä 15 % vastasi kaupunkipyörän korvaavan 2–5 matkaa viikossa. Tämä tarkoittaa kauden aikana kymmeniä tuhansia automatkoja vähemmän ja selviä säästöjä hiilidioksidija lähipäästöissä, HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen huomauttaa. Kysymykseen, miten olet useimmiten liikkunut viimeisimmän vuoden aikana, suurin osa, 41 % vastaajista, kertoi kulkeneensa useimmiten joukkoliikenteellä. Seuraavaksi suosituimmat kulkumuodot olivat oma pyörä (13 %), auto (13 %), yhdistelmä pyörä (oma tai kaupunkipyörä) ja joukkoliikenne (12 %) sekä kävely (10 %). Molemmissa kaupungeissa pyöräilevät ovat tyytyväisimpiä Vastaajista suurin osa, 73 % käyttää kaupunkipyöriä Helsingissä, 7 % Espoossa ja 20 % molemmissa kaupungeissa. Espoossa kaupunkipyörien käyttäjissä on eniten autoilijoita (25 %), mikä on verrattavissa Espoon Helsinkiä suurempaan autoilun kulkumuoto-osuuteen. Espoossa kaupunkipyörä myös korvaa suhteellisesti enemmän automatkoja. Helsingissä pyöriä käytetään useammin kuin Espoossa, kun taas Espoossa kaupunkipyörä yhdistetään Helsinkiä useammin osaksi joukkoliikennematkaa. Sekä Helsingissä että Espoossa kaupunkipyöriä käyttävät polkevat niillä useammin ja ovat halukkaampia suosittelemaan palvelua ystävilleen kuin pelkästään Helsingissä tai Espoossa kaupunkipyöriä käyttävät. Kaupunkipyörien asiakaskysely tehtiin nettikyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kyselylinkki lähti vastaajille kaupunkipyörien asiakaskirjeessä ja se oli näkyvillä myös HSL:n kaupunkipyöräsivustolla. Vastausaika oli 5.–15.9. Kyselyn vastausprosentti oli noin 10 prosenttia tämän kauden kaupunkipyöräasiakkaiden määrästä. Vastaajien kesken arvottiin 20 kappaletta kahden elokuvalipun paketteja. Palkinnot on toimitettu voittajille. Enemmistö kaupunkipyöräilijöistä käyttää kaupunkipyörää muutaman kerran viikossa (34 %) tai muutaman kerran kuussa (22 %), mutta jopa 26 % noin kerran päivässä tai useammin (23 % vuonna 2018). O pintojen keskeytyminen on ollut yksi ammattiin johtavan koulutuksen keskeisiä puheenaiheita viime vuosina. Jos nuori ei saa ammatillista tutkintoaan suoritettua tai työllisty, häntä uhkaa syrjäytyminen. Diakonissalaitos on käynnistänyt hankkeen, jossa tutkitaan opintojen keskeyttämisen syitä ja pyritään ennaltaehkäisemään opintojen keskeytymistä. Yksilön ongelmien kasautuessa järjestelmämme ei toimi kovin tehokkaasti. Mielenterveysongelmat ja elämänhallinnan haasteet ovat vyyhti, jonka ensimmäinen ulospäin näkyvä oire on usein nuoren putoaminen opinnoista. Sen jälkeen opiskelijaterveydenhuollon väylä palveluiden piiriin ei ole enää nuorille käytettävissä ja ongelmat kasautuvat. Diakonissalaitoksen Vamos on käynnistänyt valtakunnallisesti toimenpiteitä ehkäisemään pudokkuutta tietoperusteisesti yhteistyössä Suomen Diakoniaopiston, Turun ammatti-instituutin ja Espoon seudun koulutusyhtymä Omnian kanssa. Uudenlaisia matalan kynnyksen toimintatapoja testataan viidellä paikkakunnalla. Esimerkiksi opintojen määräaikaisten keskeytysten ajaksi monet opiskelijat tarvitsevat valmennusta ja tukea arjessa. Näin voidaan mahdollistaa nuoren kiinnittyminen tarvitsemiinsa palveluihin ja madaltaa kynnystä palata opintoihin. Miksi nuorten opinnot keskeytyvät? Opintojen keskeytyminen on monitahoinen ilmiö, jolla yleensä tarkoitetaan aloitetun koulutuksen päättymistä ennen tutkinnon suorittamista. Myös heikko opiskelumotivaatio ja epävarmuus opiskeltavan alan mielekkyydestä, ajankäytön ongelmat ja opiskeluvaikeudet, aikataulujen joustamattomuus sekä opintojen työläys vaikuttavat opintojen keskeyttämiseen ja viivästymiseen. Keskeyttäminen voi johtua myös henkilökohtaisista syistä kuten terveydellisistä ja perhesyistä. Hankkeen tarkoituksena on saada tietoa nuorten keskeyttämisen syistä ja pyrkiä kehittämään valtakunnallista toimintamallia, jolla pyritään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa opiskelijoiden koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskitekijöitä. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan Unionin sosiaalirahastosta ja hanke on kestää syksyyn 2020 asti. Helsingin ja Espoon kaupunkipyörien käyttäjät ovat entistä tyytyväisempiä
10 Viikot 41-44/2019 • Nro 13 Rööperin Jussi Pormestarin talousarvioehdotus 2020: Helsinki panostaa kestävään kasvuun Eiranrantaan suunnitteilla tilapäinen koulurakennus P ormestari Jan Vapaavuoren talousarvioehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvun jatkumiseen. Kestävä kasvu edellyttää jatkuvia investointeja kaupunkirakenteen kehittämiseen. Ensi vuonna Helsingin investointitaso nousee kaupungin historian aikana ensimmäisen kerran yli miljardiin euroon. Korkean investointitason on mahdollistanut kaupungin vastuullisesti ja pitkäjänteisesti hoidettu talous. Edessä oleva talouden epävarmuus vaatii Helsinkiä huolehtimaan kasvun kestävyyden edellytyksistä myös tulevina vuosina. Helsinki kantaa omalta osaltaan vastuunsa julkisen talouden tasapainottamisesta ja huolehtii kaupungin kokonaistuottavuuden parantamisesta samalla, kun kaupungin menoja kasvatetaan maltillisesti erityisesti niissä palveluissa, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Myös toimintamenojen kokonaismitoituksessa otetaan huomioon kasvavan kaupungin tarpeet. Vuoden 2020 talousarvion kokonaismenotaso on noin 122 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta korkeampi. Toimintamenojen kasvu vuonna 2020 koko kaupunkitasolla vuodesta 2019 on noin 3 prosenttia. Kaupunkistrategiassa määritellyn käyttötalouden kokonaisraamin määrittävät yhdessä väestönkasvu, kustannustason muutokset ja 0,5 prosentin tuottavuustavoite. Keväällä talousarvioraamin laadintavaiheessa väestönkasvuja kustannustasonmuutosennusteiden mukainen menojen kasvu olisi saanut olla 3,47 prosenttia vuodesta 2019. Kaikkien toimialalautakuntien talousarvioehdotukset oli laadittu hieman yli kevään kaupunkitasoisen 3,47 prosentin talousarvioraamin. Lautakuntien esitysten pohjalta kaupunkitasoiseksi yhteenlasketuksi kasvuksi muodostuisi 4,32 prosenttia. Tämänhetkiset ennusteet sekä kustannustason muutoksesta, että väestönkasvun kehityksestä ovat kevään ennusteita alemmat, jolloin tuoreimpien ennusteiden mukainen strategian sallima menojen kasvu on 3,03 prosenttia vuodesta 2019. Alentuneet arviot kustannustason muutoksesta sekä väestönkasvusta alentavat vastaavasti myös toimialojen menopaineita. Ikääntyvien väestöryhmissä Vuoden 2020 talousarvion ulkoiset toimintamenot ovat 4,598 miljardia euroa. Talousarvioehdotuksessa kasvuprosentit toimialoittain vaihtelevat kaupungin kokonaismenojen salliman 3,03 prosentin puitteissa. Määrärahojen kohdennuksissa on huomioitu kaupunkistrategian mukaisesti erityisesti palvelut, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia sekä yksikkökustannusten kehitys toimialoilla. Lisäksi kohdennuksessa on huomioitu kahden vuoden kasvua määrärahatasoissa (tilinpäätöksestä 2018 talousarvioehdotukseen 2020 toimialoittain). Menojen kasvu toimialoittain on esitetty taulukossa Käyttötalousosan tulot ja menot toimialoittain. Kaupunkiympäristön toimialan rakennukset-talousarviokohdan sekä kulttuurija vapaa-ajan palveluiden osalta määrärahojen muutosta vuodelle 2020 on tarkasteltava toimintakatteen tasolla. Ennusteen mukaan väestönkasvu on voimakkainta ikääntyvien väestöryhmissä ja tämä on huomioitu kohdentamalla panostuksia sosiaalija terveystoimialan talousarvioehdotukseen. Toimintatapoja uudistava sekä potilasturvallisuutta parantava uusi potilastietojärjestelmä Apotti otetaan käyttöön tulevana vuonna ja se tulee lisäämään menoja. Digitalisaation hyödyntämiseen ja tietotekniikan käytön edistämiseen panostetaan ja lisäksi lisäresursseja kohdistetaan mm. pelastustoiminnan palvelutason parantamiseen. Kaupunginkansliaan perustettavalle strategiaosastolle muodostetaan digitalisaatioyksikkö, joka keskittyy digitalisaation kokonaisvaltaiseen kehittämiseen kaupunkitasolla. Helsinki korostaa toiminnassaan ekologisia arvoja ja painottaa paikallista toimintaa globaalin vastuun kantamisessa. Uudisrakentamiseen liittyvien ekologisten ratkaisujen etsiminen, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä päästövähennysten toteuttaminen kaupunkisuunnittelun ja liikenneratkaisujen keinoin ovat Helsingin vastuullisen kehittämisen periaatteita. Vuonna 2020 Helsinki toteuttaa kansainvälisen Helsinki Energy Challengen hiilen polton korvaavien lämmitysratkaisujen löytämiseksi mahdollisimman vähällä biomassan käytöllä. Helsingin maksama verotulotasaus kasvussa Helsingin kunnallisveroprosenttiin ei esitetä muutoksia vuodelle 2018, vaan budjettiehdotus perustuu 18,0 prosenttia kunnallisveroprosenttiin. Verotuottoja ennustetaan kertyvän tulevana vuonna 2,74 miljardia euroa. Tämä on 5,4 prosenttia kuluvan vuoden ennustetta enemmän. Vuosien 2019 ja 2020 kunnallisverotulokasvuun vaikuttaa kuitenkin verohallinnon verokorttiuudistus sekä tulorekisterin ilmoitusongelmat, jotka siirtävät verotilityksiä vuodelta 2019 vuodelle 2020. Tästä syystä verotulojen kasvuprosentti vuonna 2020 antaa verotulokertymästä todellisuutta positiivisemman kuvan. Kunnallisveron kasvuksi vuodesta 2018 vuoteen 2020 ennakoidaan yhteensä 6,2 prosenttia, joka kuvaa paremmin veropohjan todellista kasvuvauhtia. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 600 miljoonaa euroa, eli 1,7 prosenttia vuoden 2019 ennustetta enemmän. Kiinteistöverotulon tuotoksi on arvioitu 283 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroprosentit ehdotetaan Helsingissä pidettäväksi vuoden 2019 tasolla. ? Kunnallisverotulojen ja yhteisöverojen ennusteeseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä tulevana vuonna ja myös pidemmälle aikavälille tulevina vuosina. Maailmantalouden tapahtumat ja suhdanteiden yleinen heikkeneminen vaikuttavat myös Helsingin talousnäkymiin. Kasvavan kaupungin talous on jo itsessään kovalla koetuksella. Terve talous on kestävän kasvun elinehto ja kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin tärkein tehtävä, pormestari Jan Vapaavuori painottaa. Peruspalveluiden valtionosuudet kasvavat 280 miljoonan euron tasoon vuonna 2020. Valtionosuuden noin 80 miljoonan euron kasvusta merkittävä osa kompensoi joko verotulojen vähennystä tai jo toteutunutta valtionosuusperusteisten kustannusten kasvua. Helsingin valtionosuuksiin sisältyvä verotulopohjan erojen tasaus on ennakkolaskelmien mukaan vuonna 2020 ?376 miljoonaa euroa. Helsingin maksaman verotulotasauksen kasvu on ollut viime vuosina hyvin voimakasta, sillä vuonna 2017 Helsinki maksoi tasausta -289 miljoonaa euroa. ? Helsingin kaupungin maksamien verotulotasausten kasvu kertoo siitä, että vetovoimainen ja menestyvä pääkaupunki hyödyttää laajasti koko maata. Pääkaupungin investoinnit kestävään kasvuun toimivat elvytyksenä koko maan suotuisalle kehitykselle tilanteessa, jossa yksityisten investointien ennakoidaan vähenevän. Helsingin vastuu koko Suomesta kasvaa ja toivon sen lisäävän ymmärrystä siitä, että pääkaupungin mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ovat koko Suomen etu, Vapaavuori sanoo. Kaupunkistrategian mukaan investointitaso mitoitetaan siten, että lainakanta asukasta kohden ei kasva. Arvio vuoden 2020 lopun lainakannasta on 1 010 miljoonaa euroa eli 1 530 euroa asukasta kohti. Helsingin investointitaso nousee vuonna 2020 yli miljardin euron. Vuoteen 2019 verrattuna investointimenojen kasvu on 31,3 prosenttia. HKL-liikelaitoksen investoinnit ovat 217 miljoonaa euroa ja tästä suurin yksittäinen hanke on Raide-Jokerin infran rakentaminen ja suunnittelu. Investointiohjelma painottuu rakennetun omaisuuden kunnossapitoon, asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin sekä palveluverkon kehittämiseen. Korjausrakentamisessa näkyy erityisesti koulujen ja päiväkotien turvallisuuden ja terveellisyyden varmistaminen. ? Korjausrakentamisen ja investointien lisäksi sisäilmahaasteiden voittaminen edellyttää koko kiinteistönhoidon uudenlaista ajattelutapaa entistä kokonaisvaltaisemmalla otteella. Kaupungin tilaprosessien kuntoon laittaminen on kaupungin keskeisiä prioriteetteja. Tämän työn tueksi kaupungissa tehdään paraikaa kiinteistöstrategiaa, jonka tavoitteena on laatia kokonaisvaltainen yhteinen näkemys siitä, mihin kaupunki kiinteistönhoidollaan ja kiinteistöjen omistamisella pyrkii, Vapaavuori painottaa. Kaupungin kasvu näkyy myös kasvavilla panostuksilla kaupungin asuntotuotantotavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2018 Helsinkiin valmistui 4 843 asuntoa, ja 2019 valmistuvien asuntojen määrän arvioidaan olevan jo 6 500. Vuonna 2020 Helsinkiin arvioidaan valmistuvan 6 800 asuntoa ja 2021 jo 7 000 uutta asuntoa. Painopiste asuntorakentamisessa on Kalasataman ja Länsisataman alueilla. Työvoiman saatavuus Kaupunki jatkaa vuonna 2020 pidemmän aikavälin palkkakehityssuunnitelman toteutusta, joka perustuu henkilöstön ja henkilöstöryhmien palkkaukseen liittyvien keskeisten kehittämistarpeiden kartoitukseen sekä työnantajan tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa. Palkkakehityssuunnitelman toteutukseen on varattu vuoden 2020 talousarvioon yhteensä 5 miljoonaa euroa. Palkkakehityssuunnitelman valmistelussa on kuultu henkilöstöjärjestöjä. Tulevana vuonna palkkakehityssuunnitelmalla huomioidaan erityisesti terveysasemien tilannetta osaavan henkilöstön saamiseksi erityisesti terveyskeskuslääkäreiden, terveydenja sairaanhoitajien sekä perusja lähihoitajien palkkoja kehittämällä. Myös kaupungilla käytössä oleva tulospalkkiojärjestelmä uudistetaan vuoden 2020 aikana ja hyvästä työsuorituksesta palkitsemisen lisäämiseen kannustetaan. 7.10. ja 28.10. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotusta. 13.11. ja 27.11. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarvioehdotusta. 13.11. kaupunginvaltuusto päättää kunnallisveroja kiinteistöveroprosenteista. Helsingin kaupungintalo Kauppatorin puolelta. Kuva: Ilkka Ranta-aho. Kirjat S isältö on todellisuuspohjaisia tarinoita pikkupoikien seikkailuista sotaajan Rööperissä. Ne sijoittuvat 1940 jatkosodan vuosille. Olen kirjoittanut ne minämuotoon sellaisina kuin muistan tai olen halunnut muistaa. Olen pyrkinyt kuvaamaan sitä ainoaa oikeaa ”pahamaineista Rööperiä”, jota ei ole enää olemassa. Taustalla senaikaiset olosuhteet, ajattelutavat, sotavuosien tunnelmat ja ennenkaikkea Rööperin ainutlaatuinen alakulttuuri. Miksikö kirjoitin? Minua on harmittanut yleinen käsitys siitä, että Rööperi on ollut oikea pahuuden ja rikollisten pesäpaikka. Ja kuitenkin siellä on asunut aivan tavallisia ihmisiä kuten muuallakin. Vaikka elämä on ollut niukkaa, he ovat tehneet parhaansa ja kestäneet sen ajan olosuhteita kunnioitettavalla tavalla. Minä katselen näissä tarinoissa sen ajan Rööperiä pikkupojan silmin. Meillä oli upeita jännittäviä seikkailuja. Aikuisten murheet jäivät aikuisten murheiksi. Minä olen 81vuotias ja paljasjalkainen rööperiläinen. Vasta myöhemmin muutin muualle. Rööperin pahamaineisena aikana toimin Helsingin poliisissa rikosetsivänä. Myöhemmin siirryin psykologin tehtäviin. Karl Karlsson Hämeenlinna Rööperin Jussi. Kirja on omakustanne ja esikoisteos, sivuja 250. Teksti: Karl Johan ”Jussi”Karlsson. Ulkoasu ja kuvitus Mirka Kolehmainen. Painopaikka Hansaprint, Turenki 2019 ISBN 978-94-2115-2 A la-asteen oppilaat tulee kuitenkin ensisijaisesti sijoittaa oman koulupiirin alueelle. Yhtenä vaihtoehtona tutkittiin tilojen sijoittamista Hernesaaren tulevan koulun tontille, mutta se todettiin tulevien työmaiden vuoksi liian vaaralliseksi lapsille. Rakennuksen sijoittelussa Koulut saavat käyttöönsä monipuolisesti oppimista tukevat väistötilat. Tiloissa on muunneltavuutta ja muun muassa pienryhmätyöskentelyä tuetaan. Tavoitteena on rakentaa tilat, joissa on hyvä oppia ja kasvaa. Koulun sovittaminen rakennuspaikalle on vaatinut huolellista suunnittelua, koska asuinalue ja lähipuisto muodostavat arvokkaan kokonaisuuden, josta on tärkeää säilyttää näköyhteys merelle. Sijoituspaikaksi on valittu alue, josta rakennus ei vaikuta liian hallitsevasti ympäristöön tai näkymiin. Eiranrannan pysäköintialueen maanpinnan taso on noin 4,1–2,5 metriä alempana kuin sen takana kulkeva Merikatu. Rakennus suunnitellaan siten, että se on kaksikerroksinen siellä, missä maanpintojen korkeusero on suurin ja yksikerroksinen siellä, missä korkeuseroa on vähemmän. Rakennuslupa rakennukselle Kaupunki hakee rakennukselle syksyllä rakennuslupaa. Tämänhetkisen arvion mukaan maanrakennustyöt rakennuspaikalla voivat alkaa aikaisintaan lokakuussa 2019 ja paviljongit valmistuisivat arviolta huhtikuuksi 2020. Aikataulu varmistuu myöhemmin. Musiikkiteatteri Kapsäkissä alkaa valloittava seikkailu Lokakuun pimeneviä iltoja piristämään J ules Vernen klassikkotarina kuulunee useammankin sukupolven suosikkeihin. Maailman ympäri 80 päivässä seikkailussa Phileas Fogg ja hänen palvelujansa Passepartout aloittavat reippaan matkan maailman ympäri, koska Fogg on lyönyt koko omaisuutensa vetoa siitä, että ehtii kiertää maailman 80 päivässä. Tarina esitetään musiikkiteatterin keinoin ja siinä tekoviikset, takit ja maisemat vaihtuvat vinhaa vauhtia mantereelta toiselle. Toisella tasolla matkataan hitaasti toisen luo ja tarkastellaan omaa sisintään. Musiikkiteatteri Kapsäkki sijaitsee Kallion KonepajanKalasataman keskiössä Mäkelänkadun ja Hämeentie risteyksessä. Talossa on ollut puolen vuoden ikkunaremontti, mutta ensi kuussa entistä kirkkaampi kokonaisuus taas näkyy kokonaisuudessaan omalla paikallaan odottamassa uusia teatterissakävijöitä ja vanhoja tuttuja ratikoita. Jules Vernen klassikoteosta on harjoiteltu tiiviisti 29 elokuuta alkaen. Ohjaaja Jussi Nikkilä on itse ollut melkoisessa julkisuuspyörityksessä, koska ohjasi Helsingin juhlaviikoille Kohtauksia Goethen Faustista ja häneltä on juu ilmestynyt myös Näyttelijä -niminen kirja. Työryhmään kuuluvat Musiikintekijät Antti Korhonen ja Veera Railio, heidän lisäkseen lavalla tullaan näkemään myös Paavo Kerosuo, Olli Riipinen ja Anna-Sofia Tuominen. Visualisoinnista vastaa Riitta Röpelinen. Lippuja voi ostaa lippu. fi tai www.kapsakki.fi
11 Nro 13 • Viikot 41-44/2019 18–20/10/19 I love me on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tapahtuma, joka tarjoaa kolme päivää hyvää oloa, terveyttä, kauneutta ja muotia – ja huippuohjelmaa aamusta iltaan! Hanki lippusi, tutustu ohjelmaan ja tule mukaan! Pääyhteistyökumppani @ILOVEME_OFFICIAL #ILOVEME2019 LIPUT JA OHJELMA: AIKUISTEN LIPUT 16–20 e Osallistuvan budjetoinnin äänestysaika on 1.–31.10. Kuvat: Kimmo Brandt. Taitto: Helsingin kaupungin osallisuusja neuvontayksikkö. O maStadin ideat ovat valmiina äänestettäviksi. Lokakuussa on helsinkiläisten vuoro valita suunnitelmista ne, jotka kaupunki toteuttaa. Äänestys tapahtuu omastadi. hel.fi -palvelussa, jossa tunnistaudutaan mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksilla. Äänestää saavat tänä vuonna 12 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat helsinkiläiset. Äänestäjä saa äänestää sekä omaa asuinaluetta että koko kaupunkia koskevista suunnitelmista. Äänestää voi myös henkilötodistusta näyttämällä kaupungin eri palvelupisteissä, kuten kirjastoissa ja asukastaloissa. – Haluamme, että helsinkiläiset voivat aidosti ja mahdollisimman suorasti vaikuttaa kaupungin toimintaan. Osallistuva budjetointi on historiallinen askel kohti osallistavampaa ja avoimempaa Helsinkiä sekä entistä toimivampaa kaupunkia. Olemme maailmallakin edelläkävijöiden joukossa tässä asiassa, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Ensimmäistä kertaa helsinkiläisnuoret saavat äänestää siitä, miten Helsinki jakaa 4,4 miljoonaa euroa. Lisäksi he pääsevät äänestämään RuutiBudjetista. Molemmat äänestykset tapahtuvat omastadi.hel.fi -palvelussa. Onnistunut vuosi OmaStadi -palvelussa helsinkiläiset ovat itse ideoineet ja suunnitelleet, miten kaupunkia muutetaan toimivammaksi ja hauskemmaksi. OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Tänä vuonna Helsinki käyttää ensimmäistä kertaa 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Käytettävissä oleva määräraha jakautuu alueittain asukasluvun mukaan. Viidesosa budjetista on varattu koko kaupunkia koskeviin ehdotuksiin. Osallistuvan budjetoinnin ensimmäinen toimintavuosi huipentuu lokakuun äänestykseen. Ensimmäisenä vuonna helsinkiläiset tekivät noin 1300 ehdotusta. Näistä reilu 800 ehdotusta arvioitiin toteuttamiskelpoisiksi. Keväällä 2019 asukkaat ja kaupungin asiantuntijat työskentelivät yhdessä OmaStadi Raksan työpajoissa ja omastadi.hel.fi -palvelussa jalostaen ideoita eteenpäin suunnitelmiksi. Kesän aikana suunnitelmille laskettiin kustannusarviot. Syntyi 296 suunnitelmaa sekä arviot niiden toteutukseen tarvittavista määrärahoista. – Tule tutustumaan suunnitelmiin ja suunnitelmien tekijöihin sekä kuulemaan lisää osallistuvasta budjetoinnista OmaStadi Expo -tapahtumaan Oodiin 5. lokakuuta, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Verkka. Äänestäminen on mahdollista myös ilman pankkitunnuksia. Esittämällä henkilötodistuksen pääsee äänestämään tietyissä kaupungin palvelupisteissä. Tarkista äänestämisen ajat ja paikat osoitteessa omastadi.hel.fi Lisätietoja saa myös stadiluotseilta. OmaStadi Expo kirjasto Oodissa lauantaina 5.10.2019 kello 10-13. Linnanmäen lumoava Valokarnevaali alkaa L innanmäen lumoava Valokarnevaali tuo huvipuistoon erilaisia valokohteita, elämyksellisiä esiintyjiä sekä hurmaavia syysherkkuja. Huvipuistolaitteet hohtavat hehkeässä valaistuksessa ja klassikkolaitteiden kyydissä pääsee kokemaan valoyllätyksiä. Valokarnevaali järjestetään Linnanmäellä 10.-20.10. Linnanmäen rakastettu Valokarnevaali tuo ensi viikolla tunnelmaa hämärtyviin syysiltoihin. Tapahtuma alkaa lokakuun 10. päivä, jolloin huvipuisto pukeutuu jälleen upeaan väriloistoon. Puiston hehkuvan valaistuksen lisäksi Valokarnevaalilla on esillä neljä valoteosta eri puolella huvipuistoa. Vesitornissa nähdään erikoiskohde Intergalaktinen Plantaario. Puistossa voi ihailla myös maksuttomia valoteoksia Sokeripalat, Kissat 3D 8K sekä Variaatio 1. Erilaisia valokokemuksia on luvassa myös laitteiden kyydissä, sillä Vuoristorata ja Taikasirkus kätkevät sisäänsä hehkuvia valoyllätyksiä. Ohjelmalava Estradi kylpee värimeressä Valokarnevaalin jokaisena päivänä, ja viikonloppuisin se herää välkehtimään esiintyjien tahtiin. Valokarnevaalin aikana nähdään maksuttomia esityksiä niin ohjelmalava Estradilla kuin terassiravintola Keitaalla. Värivalojen loisteeseen kipuavat mm. Timo Kotipelto ja Netta Skog, Maustetytöt ja Töölön Ketterä. Tänä vuonna Valokarnevaalilla päästään nauttimaan valoloisteesta myös pimentyvään yöhön asti, kun lauantaisin huvipuisto on avoinna klo 24 saakka! Herkkujen ystäviä hemmotellaan, sillä Valokarnevaalin ihastelun lomassa voi lämmitellä taikakaakaon, glögin, loistavan lohikeiton tai vaikkapa kuuman kurpitsakeiton äärellä. – Valokarnevaali on muodostunut jo perinteikkääksi pääkaupungin tapahtumaksi ja olemme siitä todella iloisia. Valokarnevaalin aikana Linnanmäen upeat arkkitehtoniset muodot ja iloiset värit saavat mielettömän hienon korostuksen, jota kannattaa tulla katsomaan kauempaakin, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo. Niin läheltä kuin kauempaakin saapuville Linnanmäki esittää pyynnön saapua tapahtumaan julkisilla kulkuvälineillä tai aivan uutta etäparkkia käyttäen, sillä parkkitila on hyvin rajallista. – Haluamme jatkuvasti kehittää tapoja, joilla Linnanmäelle olisi entistä sujuvampi saapua. Valokarnevaalin ajan tarjoamme yhdessä Lähitaksin kanssa aivan uudenlaista mahdollisuutta huvittelijoille saapua Elimäenkadun etäparkista Linnanmäen läheisyyteen taksilla Lintsin Parkki & Pirssi -palvelua käyttäen, Adlivankin kertoo. Linnanmäen kesäkausi saa säihkyvän päätöksen sunnuntaina 20.10. klo 21.50., kun kaupungin taivaan valaisee loistava ilotulitus, sään niin salliessa. Tämän jälkeen Vuoristoradan junat ajetaan perinteikkäästi mahtavien torvien tööttäyksien saattelemina talvilevolle odottamaan seuraavaa huvikautta 2020.
12 Viikot 41-44/2019 • Nro 13 Helsingin rantareitille 120 uutta paikkaa palveluille sekä paremmat opasteet Telakkarannan alue satama-alueesta asumisen ja työpaikkojen alueeksi Hietalahden Neste K -liikenneasemaa luotsaamaan Kimmo Kronlund Kimmo Kronlund. Kuva: Pasi Salminen K immo Kronlund ottaa Helsingin Hietalahden Neste K –liikenneaseman luotsatakseen kesäkuun alusta alkaen. Hän on myös Espoon Neste K Viherlaakson kauppiasyrittäjä. – Hietalahdessa on meneillään massiivinen katuremontti mutta kaikki remontit loppuvat aikanaan, tuumaa rauhallisesti Kimmo Kronlund. Myymälä on uudistuksen jälkeen hyvässä kunnossa ja paikan päällä tehdyt leivät ovat saaneet suuren suosion. – Tästä emme tule jatkossa tinkimään tuumaakaan, vaan pidämme huolen, että myymälä on hyvässä kunnossa ja asiakaspalvelu alueen parasta. Tällä saamme ihmiset unohtamaan ulkopuolella olevan remontin ja tulemaan jatkossakin asioimaan asemallamme. Kimmolla on pitkä tausta vuodesta 1992 ruokakaupan arjesta. Hän on työskennellyt muun muassa K-Citymarket Jumbossa ja K-Supermarket Mankkaalla. K-kauppiasuran hän aloitti 2009 Neste K Viherlaaksossa Espoossa. Kartta Telakkakadun liikennejärjestelyistä. K iskotyöt ja raiteet risteysalueilla valmistuivat aikataulussa Pursimiehenkadun, Telakkakadun ja Tehtaankadun välillä ja raitiolinja 1 pääsi palaamaan reitilleen 30.9. alkavalla viikolla. Lisäksi valmis raidelinja nousee jo Telakkakadulla kohti Speranskintietä, vaikka viimeistelytöitä tehdään vielä ensi vuoden puolella. Speranskintien ja Telakkakadun risteys on tarkoitus palauttaa käyttöön vielä loppuvuoden aikana. Telakkakadun urakassa Telakkarannan alue muuttuu satama-alueesta uudeksi asumisen ja työpaikkojen alueeksi. Samalla Telakkarannan katuja korjataan, katujen alaista kunnallistekniikkaa uusitaan ja pyöräily-yhteyksiä parannetaan. Raitiotietä jatketaan Bulevardilta Hietalahdenrannan ja Telakkakadun kautta Hernesaarenrantaan. Mittava urakka-alue kattaa Hietalahdenrannan välillä Bulevardi – Punavuorenkatu, Telakkakadun ja Eiranrannan välillä Telakkakatu-Hylkeenpyytäjänkatu. Kuvassa ruokapalveluasiantuntija Sirpa Jalovaara Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta (vas.) ja suunnittelija Susanna Immonen Palvelukeskus Helsingistä. P alvelukeskus Helsingin päiväkotikeittiöt ovat kuusiportaisen ammattilaiskeittiöille suunnatun Portaat luomuun -ohjelman tasolla neljä, joka yhdessä kaupungin linjausten kanssa määrittelee luomun osuutta viikoittaisilla ruokalistoilla. Säännöllisiä päiväkotilaisille tarjottavia luomutuotteita ovat muun muassa puurot ja vellit, rasvaton maito ja piimä, tofu, maustamaton jugurtti sekä osa jälkiruokana tarjottavista hedelmistä. Vuonna 2018 luomuelintarvikkeita kului helsinkiläispäiväkodeissa noin 685 000 kiloa. – Valmistamme 320 päiväkodissa lähes 60 000 annosta joka päivä ja luomutuotteiden saatavuus näillä tuotantomäärillä ei ole aivan yksinkertaista. Elintarvikkeiden hankinnassa on huomioitava lisäksi niiden hinta, toimivuus kohteissa sekä vastuullisuusnäkökulmat. Viime syksynä tarkastelimme asiakaspalautteen perusteella luomuvalikoimaamme yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa ja silloin uutuutena päiväkotien luomutarjontaan tuli muun muassa rasvaton luomumaito. On hienoa, että työmme luomun eteen kantaa nyt hedelmää, iloitsee Palvelukeskus Helsingin monipalveluiden tuotannon suunnittelun ja ohjauksen kehityspäällikkö Eeva Saarinen. Helsingin varhaiskasvatuksen ruokapalvelua järjestää Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja yhteistyö palveluntuottajien kanssa muun muassa ruokalistojen kehittämiseksi on jatkuvaa. – Ruokailu on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Kuuntelemme asiakkaita eli lapsia ja heidän vanhempiaan herkällä korvalla. Lasten vanhemmilta on tullut päiväkotiruoasta hyvää palautetta ja luomuruokaa arvostetaan, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruokapalveluasiantuntija Sirpa Jalovaara. Kaupungin päiväkodeissa, joissa Palvelukeskus Helsinki toimii ruokapalveluntuottajana, on käytetty luomutuotteita vuodesta 2012 alkaen. Luomu SM -palkinto on tärkeä tunnustus pitkäjänteisestä työstä luomuruoan saamiseksi helsinkiläisiin päiväkoteihin. Töitä luomun lisäämiseksi ruokalistoilla tullaan tekemään myös jatkossa. – Luomun käyttö on osa Helsingin varhaiskasvatuksen ruokapalvelun vastuullisuustyötä, jota tekee päivittäin myös varhaiskasvatuksen henkilökunta. Lasten ruoan arvostusta ja tietoisuutta ruokaketjusta sekä raaka-aineista halutaan varhaiskasvatuksessa lisätä erilaisin toiminnallisin menetelmin, joita voivat olla ovat esimerkiksi erilaiset maistelut, retket toreille ja lähitiloille sekä ruoka-asioihin liittyvät tarinat tai vaikkapa tietoiskut ruuan alkuperästä, Jalovaara selventää. Luomu SM -kilpailu on osa Portaat luomuun -ohjelman toimintaa, jossa etsitään eniten luomua käyttäviä julkisia ruokapalveluntuottajia ja yksityisiä ravintoloita. Kilpailussa elintarvikkeiden kokonaiskäyttömäärästä lasketaan luomun prosentuaalinen osuus. Luomu SM -kilpailun suurten julkisten palveluntuottajien sarjan voitto on Helsingin varhaiskasvatukselle ja Palvelukeskus Helsingille vuorossaan neljäs. Luomuruoka on ajankohtainen Helsingissä myös ensi viikolla, kun Palvelukeskus Helsingin kouluravintoloissa vietetään lähiruokaja luomuviikkoa ja päiväkodeissa sadonkorjuu-teemaa. Helsingin päiväkodeille luomun suomenmestaruus H elsingin merellisen strategian mukaisesti, asukkaiden palautteisiin ja osallistuvan budjetoinnin kautta tulleisiin toiveisiin vastaten, ranta-alueiden palveluita sekä rantareitin opastusta parannetaan. Rantareitin uusien palvelupaikkojen kartoitus perustuu ranta-alueiden kaavoittajien ja aluesuunnittelijoiden haastatteluihin sekä asemakaavoihin, raportteihin ja muihin suunnitelmiin. Ensimmäistä kertaa koko rannan pituudelta yhteen koottu tieto helpottaa sekä kaupungin asiantuntijoiden työtä että yrittäjiä ja muita toimijoita, jotka etsivät toiminnalleen sopivaa paikkaa. Uudet toimintapaikat tullaan luovuttamaan pääosin julkisten hakumenettelyjen kautta. Rantareitin opastamiseksi on puolestaan luotu kuusi opastemallia, jotka ovat kommentoitavana muun muassa kaupunkiympäristön toimialan sosiaalisen median tileillä. Yleisöltä saatavan palautteen perusteella muotoillut opasteet tulevat maastoon kesällä 2020. Ensimmäiset opastettavat reitit ovat kantakaupungin kierros ja Laajalahden ympäri kiertävä reitti. – Rannat ovat helsinkiläisten merellisen reviirin eturintama, jota nyt vahvistetaan kaikkien käyttöön muun muassa opastusta parantamalla ja yrittäjien toimintaa helpottamalla. Yrittäjät ovat toivoneet meiltä parempaa kokonaiskuvaa siitä, mitkä rantojen paikat soveltuvat mihinkin käyttöön. Käynnissä olevan merellisen strategiatyön tavoitteena on vahvistaa edellytyksiä rantojen palvelutarjonnan kasvattamiselle ja samalla houkutella investointeja ja luoda työpaikkoja, toteaa Helsingin merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula. Merellisiä alueita kokonaisuutena Merellisten palvelupaikkojen kartoitus yhdistää kaavoittajien näkemykset, yrittäjien Helsingin rantareitin kuusi testivaiheessa olevaa opastemallia. (Kuva: WSP)
13 Nro 13 • Viikot 41-44/2019 WANHA SATAMA 2. – 3.11.2019 11 – 17 W W W.HELSINK IA NTIQUES. FI PIKKU SATAM AK ATU 5 LILLA HAMNGATAN 5 SISÄÄNPÄÄSY | INTRÄDE 12,00 € ANTIIKKIMESSUT | ANTIKMÄSSA ANTIQUES HELSINKI HENGEN JA TIEDON MESSUT HELSINGISSÄ 12.-13.10.2019 HELSINGIN SUOMALAISELLA YHTEISKOULULLA, ISONNEVANTIE 8, HELSINKI YKSI TÄHTIVIERAISTAMME ON RAJATIEDON STIPENDIT HAETTAVISSA! Rajatiedon Yhteistyö ry jakaa 1000 euroa yhdelle tai useammalle hakijalle rajatiedon tutkimus stipendinä sekä 1000 euroa yhdelle tai useammalle hakijalle rajatiedon yleisstipendinä. Stipendit luovutetaan Hengen ja Tiedon messuilla sunnuntaina 13.10.2019. KATSO HAKUOHJEET rajatieto.fi > Yhdistys > Stipendit OHJELMA JA LISÄTIETOJA JULKAISTAAN KESÄN AIKANA SIVULLAMME WWW.RAJATIETO.FI NÄYTTEILLEASETTAJIEN PÖYTÄMYYNTI ON AUKI VERKKOKAUPASSAMME. VIERAANAMME OVAT MUUN MUASSA SEURAAVAT ESIINTYJÄT: Henkinen valmentaja Aaro Löf, selvänäkijä Camilla Elfving, dosentti ja kirjailija Pauliina Aarva, kouluttaja Erkki Lehtiranta, japanilainen meedio Remi Kanai, tietoisuuden tutkija Jeremy Qvick, psykologi Tony Dunderfelt, astrologi Seppo Tanhua, professori Krista Lagus, ohjaaja Jussi Parviainen, teol.tri, psykoterapeutti Markku Siltala ja monia muita! AARO LÖF PAULIINA AARVA ERKKI LEHTIRANTA JEREMY QVICK CAMILLA ELFVING REMI KANAI LÄÄKÄRI JA KIRJAILIJA ANTTI HEIKKILÄ – Luentoja, tietoiskuja, workshoppeja, keskusteluja, musiikkia ja taidetta, ohjattua meditaatiota – Näytteilleasettajia, tulkitsijoita, hoitajia, näkijöitä, meedioita... TONY DUNDERFELT Messuilla... Tule viettämään mielenkiintoinen viikonloppu hyvissä energioissa vanhojen ja uusien ystävien kanssa! Tapahtuman järjestää Rajatiedon Yhteistyö ry. JUONTAJAN A (LA) Kuparikettu Helsingin rantareitille 120 uutta paikkaa palveluille sekä paremmat opasteet Kuvassa ruokapalveluasiantuntija Sirpa Jalovaara Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta (vas.) ja suunnittelija Susanna Immonen Palvelukeskus Helsingistä. Helsingin päiväkodeille luomun suomenmestaruus ideat ja asukkaiden toiveet. – Mahdolliset uusien palveluiden paikat Helsingin rannoilla on nyt ensimmäistä kertaa koottu samalle kartalle, kaikkien saataville. Ranta-alueiden suunnittelu on tasapainoilua luontoarvojen ja virkistyskäytön vetovoimaisuuden välillä. Herkän meriluonnon turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja sitä ajatellen suunnittelussa on tunnistettu ranta-alueilta paikkoja, jotka kestävät virkistyskäyttöä. Samalla ulkopuolelle on rajattu aktiiviselta käytöltä varjeltavia alueita, kertoo merellisten alueiden arkkitehti Meri Louekari. Kartoitus on toteutettu erityisesti yrittäjien palvelemiseksi ja tarkoituksena on täydentää työtä jatkossa. – Kartoituksessa on kyse yrittäjien ja kaupungin välistä yhteistyötä helpottavasta uudesta työkalusta, joka omalta saltaan auttaa ranta-alueiden palvelujen monipuolistamisessa ja lisäämisessä”, myös merellisten yrittäjien parissa työskentelevä yritysluotsi Suvi Tuiskunen elinkeino-osastolta sanoo. – Rannat ovat helsinkiläisten merellisen reviirin eturintama, jota nyt vahvistetaan kaikkien käyttöön muun muassa opastusta parantamalla ja yrittäjien toimintaa helpottamalla, toteaa Helsingin merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula. Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki Marketing
14 Viikot 41-44/2019 • Nro 13 Kulttuuri Kulttuuri Risto Kolanen Kesän teatteria ympäri Helsinkiä ? Kesän teatteritarjonta laajenenee, koska nuorten uusia ryhmiä on paljon. Toisaalta Kumpula jätti väliin. Kaikki sisäesitykset eivät mahtuneet, koska painotus on ulkoesityksissä. Tervasaaresta ja Taivallahdesta tuli mukaan vain yksi esitys, toiseen palaan. Sekalainen pako Malmin lentokentältä HIT Helsingin elokuun mainio Kaunis nainen -näytelmä Kaartinkaupungin Höyhentämössä on hyvin mielikuvituksellinen esitys. Kolme ihmistä, teatterinjohtaja, lentokentän uudistuksen arkkitehti ja lentäjäsankaritar sekä robotti (näyttelijä) jäävät saarroksiin Malmin lentokentälle, joka on suljettu aamulla kello seitsemäksi ajoitetun työmaaräjäytyksen vuoksi. Yksi heistä on 122-vuotias lentäjätär Amelia Earhart, joka on päättänyt hylätä turvallisen pakopaikkansa, saaren jolle on haaksirikkoutunut 1937 tapahtuneen lento-onnettomuuden päätteeksi. Yö kestää, jännitys piinaa ja toisille tunnustetaan asioita, joista he eivät ole uskaltaneet aiemmin kuiskia. Ihminen uskaltautuu epämukavuusalueelle ja antautuu vaaralle, omien turvallisten rajojensa ulkopuolelle, hän voi löytää itsestään jotain, jota on koko elämänsä juossut pakoon. Identiteetin, ripauksen inhimillisyyttä, rakkauden kaipuun – tai viipaleen armeliaisuutta itseään kohtaan, tekijät sanovat tavoittelevansa. Konservatiivisen teatterin perustaja, huvittava Peteri Penttilä seksirobotteineen, työnarkomaniaan kallellaan oleva itsensä työllistäjä-arkkitehti, jota esittää mainio Pinja Hahtola, sekä huijarisyndroomasta kärsivä kaunis Amelia joko tuhoutuvat tai pelastuvat. Ritva Loijas on varsinainen löytö Amelian osaan. Eeva Putron robotti on syvällisesti hyvä, eikä vain Tähtien sota -tieteiselokuvia muistuttavine jäykkinä askelina. Vilma Putron käsikirjoittama ja ohjaama, vinoon katsova komedianäytelmä pureutuu ajankohtaisiin kysymyksiin unohtamatta syvää lämpöä ja myötätuntoa meitä ihmisiä – ja miksei androidejakin – kohtaan. Ja paikkana on lopetusuhan alla oleva Malmin lentokenttä, jonne Amelia laskeutuu ja josta yritetään päästä eteenpäin, pakoon räjäytystä. Vanhassa naisessa on paljon ajallista ihmettä. Konservatiivista teatteria, kuten johtaja sanoo, kyllä, sekä hyvässä että huonossa. Vannoutuneet poikamiehet rakastuvat Tervasaaren kesäteatteri on keskellä kauneinta Helsinkiä. Amfiteatteri on sekä Teatteri Helsingin että HIT Helsinki-Minin yhteiskäytössä viehättävässä merellisessä ympäristössä. Mika Waltarin farssi ”Rakas Lurjus”sai tulkintansa Tervasaaressa. Ohjauksesta vastaa jälleen Jari Ålander, rooleissa ovat vakiomiehet Sami Lanki ja Timo Mann sekä vuoden tauon jälkeen hurmaava Anna Vainio poika/tyttöroolissaan. Hän on piippuineen kuin ilmetty Elina Pohjanpää Toivo J. Särkän varhaisessa elokuvassa 1950-luvulla. Vannoutuneet poikamiehet, arkistonhoitaja Aapeli Siimes ja veljenpoikansa Jussi, ottavat alivuokralaisen, nuoren biologian opiskelijapojan Kaino Itkosen. Miehet ovat naisvihaajia, ja nuoren naisen on pukeuduttava nuorukaiseksi, saadakseen alivuokrahuoneen. Järjen ja tunteen taistelua, sukupuolten välisiä eroja ja olettamuksia on täynnä tämä klassinen viha-rakkaus suhteiden pohdiskelu huumorin ja vauhdikkaan tekstin siivittämänä. #metoo ja populistiset tunteet korostuvat, kuten tänäkin päivänä. Ihmissuhteiden hullunmylly saa lopulta onnellisen lopun ja miehet tykkäävätkin naisista – eivätkä toisistaan. Ihan totta. Hännätön kissa seikkailee Amerikassa Kylämetsä ry:n viisivuotinen näytelmäponnistus Vaaleanpunaisella huvilalla merenrannalla on vakiintunut Laajasalon Huvilateatteriksi. Se esitti ohjaaja, näyttelijä Markku Arokannon johdolla mainiosti ruotsalaisen Gösta Knutssonin lastenkirjasarjan henkilöihin perustuvan koko perheen näytelmän ”Pekka Töpöhäntä Amerikassa”, joka on jatkoa edelliselle kesälle. Pääosaan tuli uutena Hendrik Andersson, joka on komea, mutta hieman patsasteleva. Misku Välimäki on entistä hurmaavampi Maija Maitopartana, joka hyväksyi ensimmäisenä hännättömän kissan ja kaapattiin nyt mukaan reissulle. He kohtaavat New Yorkissa ilkeitä katurottia ja pahamaineisia gangsterikissoja. Lastennäytelmissä pahikset ovat usein elävämpiä kuin koreat päähenkilöt. Rooleissa loistaa Jani Nikulainen Monnina. Hän rakentaa ilkeän kiusaajakissan taitavasti. Henni Sorola ja Sessa Verkkoperä ovat koomiset apurit, joilta kieli lipsahtaa koko ajan syrjälleen. Vaaleanpunainen huvila muuntui Kissalahden maailmaan sujuvasti. Lapset nauttivat sanaleikeistä ja eläytyivät kissamaailmaan mieluusti esitystä koko ajan ääneen kommentoiden ja neuvoa jakaen. Päivälehden museossa oli syyskuulle asti Pekka Töpöhäntä -näyttely esityksen innoittamana. Salapoliisi harhailee Bokvillanin pihalla Kauniissa sadeillassa näimme ”Sherlock Holmes ja merkityksettömyyden arvoitus”. Sitä esittävät Lahden kansanopiston teatterikoulutuksesta valmistuneet nuoret näyttelijät Sonja Arffman, Iida-Sofia Luusua ja Justiina Saari, jotka perustivat ohjaaja Jussi Järvilehdon kanssa keväällä Leipäteatterin. Se aikoo työllistää nuoria näyttelijöitä ylioppilasja nuorisoteattereiden sekä isojen laitosteattereiden välissä. Kolmikosta Luusua sai olla sekopäisin ja Saari päättäväisin. Esitys haki inspiraationsa Sir Arthur Conan Doylen alkuperäisteoksista ja tuoreemmista jännitysja mysteeriteoksista. Ajatuksia herättävässä jännärissä näyttelijät vaihtavat koko ajan Holmesin, Watsonin, epäillyn rikoksentekijänaisen ja uhrin rooleja. He taipuvat moneen rooliin ajassa ja paikoissa, joita voi vain kuvitella. Naisnäyttelijöillä on kai syndrooma Holmesista; talvella näin Teak:n esityksen. Kolmikko oli sukupuolettomissa kauluspaidoissa, mutta vesi imi ne ihoon kiinni. Kävi sääliksi musiikintekijä Arffmania, joka sai kuolla luoteihin monta kertaa märkään maahan. Sanoin hänelle kiitosten kera, että kotipyykkiä tulee paljon. Arabian talo Bokvillan ja vehreä asemakaavassa suojeltu puutarha toimivat hyvin sateisen kesäillan kulisseina. Esitys käytti kekseliäästi itse huvilaa kohtausten kulissina, jonne pääsi sisään kaivamalla avaimen kukkaruukun vierestä… Leipäteatteri tuo pian Miro Apostolakiksen ohjaaman ja käsikirjoittaman esityksen ”Invictus – voittamaton” Alakulttuurikeskukseen. Ylioppilaat palaavat metsään Ihmiset ovat aina rakastaneet puita, kiviä ja sammalta. Metsä merkitsee paljon ja on antanut paljon. Ylioppilasteatteri halusi rohkeasti kuulla metsää ja antaa Juha Sipilän hallituksen Kansalliselle metsästrategialle miettimisen aihetta. Yleisö kuulee ensipuoliajan byrokraattista kieltä ja näytelmän eri puuhahmot tuovat esille, kuinka strategia ei anna riittävästi arvoa metsänsuojelulle ja metsien asemalle hiilinieluina. Metsätalous vie voiton ilmastonmuutoksen kustannuksella. Mustikkamaan kesäteatteri antaa mainiot puitteet esitykselle kallioilla ja puiden keskellä; yleisö myös kulkee kauniissa luonnossa esityksen aikana. Elokuun illan pimetessä kuulemme Tony Sikströmin säveltämät laulut ”Me olemme metsä” ja ”Laulu paremmasta tavasta elää”. Esityksen alussa teemaan herättää Kataja, Miina Hallikainen ja laulaa todella kauniisti. Kantava muutosvoima on Koivu, jota Alexandra Oupornikova tulkitsee satuttavasti. Robotti Eeva Putro, teatterinjohtaja Petteri Pennilä, arkkitehti Pinja Hahtola kohtaavat Malmin lentokentälle laskeutuvan Amelia Earhartin, Ritva Loijas. Kuva: Annu Esko. Hendrik Andersson (oik.) seikkailee Pekka Töpöhäntänä Amerikassa Misku Välimäen Maija Maitoparran kanssa. Monet kohtaukset varastaa silti Jani Nikulainen Monnina. Kuva: Tiina Oasmaa. Sonja Arffman (vas.), Iida-Sofia Luusua ja Justiina Saari ovat mainio osia vaihtava kolmikko Sherlock Holmesissa Bokvillanin pihalla. Kuva: Leipäteatteri. Ylioppilasteatteri esitti “Kansallista metsästrategiaansa” hyvin havainnollisesti Mustikkamaalla. Kuvassa: Alexandra Oupornikova, Li Krook, Julia Pakkanen, Mette Heinikainen ja Miina Hallikainen. Kuva: Deniz Kaya/YT. Sami Lanki (vas.), Anna Vainio ja Timo Mann tekevät mainiota tilannekomediaa Mika Waltarin Rakkaassa lurjuksessa Tervasaaressa. Kuva: Tiina Takala.
15 Nro 13 • Viikot 41-44/2019 Puoliajan jälkeen metsän siimeksessä penkeillä tutustumme seurueen ekokylän rakentamiseen. Työryhmä on käynyt Pohjois-Karjalassa Valtimon kunnassa tutustumassa omavaraiseen elämäntapaan. On opeteltu kuorimaan ja veistämään hirsiä ja käyttämään perinteisiä työkaluja. Helppoa eläminen ei ole luonnon armoilla, kaikki eivät sitä kestä ja turhautuneet muuttavat kaupunkiin. Yhteishenki on välillä koetuksella yhteisessä tarinassa. Vahva esitys käsittelee aikaamme ja vaikeuttamme hahmottaa suhdetta menneeseen ja tulevaisuuteen. Nuoret näkevät ja tulevat. Ohjauksesta vastaa Hannes Mikkelsson. ”Vähemmän on enemmän”, yksi katsoja sanoi puoliajalla näyttelijälle. Olen samaa mieltä. YT:ssä on menty metsään paremmin esim. ”Seitsemän sisarusta” –esityksessä Aleksis Kiven tarinaan. Poirot törmää moraaliin Idän pikajunassa Suomenlinnan Hyvän omantunnon linnakkeen muurien suojissa lumivyöry suistaa Istanbulista Pariisiin matkalla olevan luksusjunan raiteiltaan ja yksi junan matkustajista löytyy murhattuna. Tapausta selvittää vahatuista viiksistään, kävelykepistään ja harmaista aivosoluistaan tunnettu pikkutarkka ja säntillinen salapoliisi Hercule Poirot, jota Kristo Salminen esittää asianmukaisesti tyylitellee. Junavaunun ja raiteiden kolinan illuusio on luotu hyvin silmiemme eteen. Janne Siltavuori ylittää itsensä lavasteilla ”Idän pikajunan arvoituksessa”. Poirotille selviää pian, että jokaisella matkustajalla on vedenpitävä alibi, mutta myös jotain salattavaa. Kun tapahtumien todellinen kulku lopulta selviää, kohtaa Poirot ennakoimattoman sekä uransa suurimman ja vaikeimman moraalisen kysymyksen. Esityksessä kunnon salapoliisimme taitaa myös rakastua kreivittäreen, jota Johanna Kokko esittää viekoittelevasti. Sara Paavolainen koleerisena venäläisenä emigranttiruhtinattarena on mainio, samoin Minna Suuronen itsekeskeisessä osassaan. Molemmilla on taustaa Ryhmäteatterissa, jonka johtaja Juha Kukkonen ohjaa tilanteet taidolla. Keväällä tuli Harriet -arvoitus, nyt jännityskirjan dramatisointi. Ryhmis saisi taas nostaa rimaansa. Kaislikkoiidoista eläinoikeudenkäyntiin Kaislikossa suhisi koko kesän Helsingin lähiöissä ja esikaupunkialueilla. ”Kaislikossa suhisee” on Teatteri Tuikkeen koko kesän kiertänyt esitys Kenneth Grahamin lastenkirjan pohjalta. Parina kesänä on otettu käyttöön Tapanilan Kylätila, vanha Alakoulu uuden nykykoulun vieressä. Siellä produktio alkoi kesäkuulla, mutta vieraili sitten tauon jälkeen Päiväkoti Jäkälässä, Leikkipuisto Viikkarissa, Roihuvuoren Riossa, Leikkipuisto Linnunradassa, kunnes palasi Kylätilalle. Ohjaaja, teatterijohtaja Nina Rinkinen kertoi väliajalla, että hyvin esitys veti. Grahamin eläinhahmot käyttäytyvät lapsille hyvin samastettavalla tavalla kuin ihmiset. Kaislikossa on aluksi rauha. Sitten pahantahtoiset Näädät haluavat vallata Konnan kartanon. He käyttävät hyväkseen Konnan viehtymystä autohurjasteluun. Mäyrä joutuu ratkomaan eläinriitoja. Näyttelijöistä Marika Töyräs on aivan hurmaavan uskottava Konnana, joka tykästyy vauhtiin. Anna Norros on aina vaikuttavan ilmaisukykyinen Rottana. Sinikka Isoaho on hellyttävä arkana Myyränä. Henna Karekarin kasvojen ilmaisherkkyyttä pelokkaana Kanina olisi katsonut mielellään enemmän. Esitys on hauska ja vauhdikas, myös aikuisen silmin. Kosijoita ja rahahuolia Hotelli Huminassa Taivallahden kesäteatteri esitti Tatu Pekkarisen laulunäytelmän ”Hotelli Humina”. Rouva Äyskäri, erinomainen kokenut Minna Kivelä pyörittää Huminaa tiukassa otteessa. Tytär, Marjo Häkkinen ja kosijat Feliks, Niko Holopainen sekä Akseli, Arto Kinnunen ovat tarinan juonen kutojat. Kotiapulaisella, Tiia Havu, on salaa kissa, nimeltään myös Feliks. Kosija ja kissa menevätkin puheissa sekaisin, mistä syntyy maukasta tilannehuumoria slapstick-malliin. Musiikkia on paljon ja se piristää näytelmän kulkua. Jemina Pekkosen koreografia toimii Kari Kinnaslammen ohjauksessa. Esitys pitää hyvin otteessaan, vaikka ulostuloja ja sisäänmenoja on paljon. Kohtaus kohtaukselta huumoria syntyy ja näyttelijäjoukko pelaa hyvin yhteen. Hauskaa on heillä ja meillä katsomossa. Hotellin vieraina on taiteilijanelikko, joka rahavaikeuksiensa kanssa vie tarinaa eteenpäin. Näyttelijöistä jäi mieleen Henri Väkikangas, hotellivieras, hyvällä lauluäänellä ja myös ainoa mainio Eija Lamberg, joka tuli vain liian myöhään lopussa paikalle. Hän esitti hotellivieras Ville Pusakan, Antti Rytsölä, ex-vaimoa. Rahavoitto arpalipukkeessa tuo onnea ja sekaannusta, mutta ei ole ihan niin uskottavaa. Mutta kuuluu tarinaan. Tunnin juna järkyttää naapurisopua Veikkolan Kartanoteatteri esitti reipasta ja kantaaottavaa teatteria Navalanpuistossa Haapajärven rannalla täysille katsomoille. ”Mitä helvettiä sinä siinä seisot” -näytelmän tarina on kertomus naapurisovusta ja sen puutteesta, keskusteluyhteyttä rakennetaan monen asian ympärille: kunnan rakennustarkastajan toimet, liito-oravien suojelu, liikenteen alalta löytyy epäileviä mielipiteitä Turun tunnin junalle. On paikallispolitiikkaa ja ongelman ratkaisua. Käsikirjoituksen teki Teemu Raita ja ohjauksen Eija Ahvo. Huumoria on, musiikkia on, yleisökin saa laulaa mukana. Erityisesti mieleen jäi Aleksis Kiven runoon Kaj Chydeniuksen säveltämä ”Oravan laulu”. Kapellimestari oli kitaristi, lauluntekijä Pekka Tegelman, kun Tuija Rantalainen oli muualla. Teatterin kantavana voimana on noin 60 hengen talkooporukka, ja näyttämöllä on harrastajina myös lapsia, jotka hyppivät mm. liito-oravina. Opettavainen tarina, kunnan rakennusjärjestys tulee tutuksi. Lopuksi asiat ratkeavat unelmien talon rakennustyömaalla. Uudet naapurit toivotetaan lopulta tervetulleiksi, tonttien rajalle löytyy oma paikka sovussa ja juhannusruusut saavat oman paikkansa. Kunta kehittyy, asukkaat vaikuttavat näytelmässä ja varmasti tosi paikan tullen. Teatterin hyve on sen vahva paikallisuus koko kylän hankkeena. Rosvoelämää rockhengessä Tikkurilan teatteri esitti koko kesän Siri Kolun Finlandia Junior –palkitun kirjan ”Me Rosvolat” –hahmoihin perustuvaa lastenteatteria, jonka Seija Ahava dramatisoi ja Carita Välitalo ohjasi. Tuttu, viehättävä paikka on Kotiseututalo Påkaksen piha. Näytelmä kuvaa vallatonta, hippierockarimaista rosvoautoelämää. Rosvoloiden perhe kaappaa ryöstösaaliikseen Vainiston perheen retkieväiden lisäksi Viljan, jolle alkaa niin jännittävä kesä, että lasten on helppo samastua häneen. Viljaa esittää raikkaan ilmeikäs ja liikunnallinen Jenni Jokinen, joka tuntuu nauttivan pääosastaan vierasperheessä. Saamme kokea vauhtia ja vaaratilanteita, ryöstöretkiä sekä säkkikaupalla varastettua karkkia. Huipentumana eletään rosvojen kesäpäivää kisoineen. Rosvolan perheen päätä esittää kokenut Mikko Ravantti, joka pääsee nyt irrottelemaan lastennäytelmässä, luonnostaan koomisena hahmona. Susanna Melander tekee roisin osan edellisen rockabillyhiuksisena vaimona. Meri Seppälä ja Niilo Tossavainen ovat vallattomia lapsia ja Arttu Lavi autonkatolla viihtyvänä Kulta-Petenä. Sini Keinänen on perheen tätihahmo, joka haluaa myös mukaan rosvoelämään. Kultsan Charlie Nevander naurattaa yleisöä Viljaa etsivänä, aika nössönä, isänä. Lehmä opettaa varista ja isäntää Puotilan kesäteatterin näytelmä kertoi Mimmi-lehmästä, joka haluaa laajentaa kokemuspiiriään. Mimmi ei välitä ennakkoluuloista, vaan saa epäilevän Varis-ystävänsä myös voittamaan pelkojaan esimerkillään. Mimmillä ja Variksella on turvallinen kotihaka isännän luona, joka löytää arkeensa ilon Mimmin avustuksella. Anna Ranta on hyvin pirteä uusi tuttavuus Mimminä. Mikko Lauronen on hitaammin reagoiva Varis ja esittää myös haikean isännän osa. Samu Loijas ohjasi. Laulut sävelsi Juha Kuhanpää. Kesäteatteri sijaitsee Puotilan kartanon viehättävällä pihalla, tien reunassa. Esityksen jälkeen on mukava nauttia kahvia tai jäätelöä kartanon kahvilan, Svenkanin pihalla. Siellä on myös oma lava kesäillan musiikkiesityksiä varten. paikalle kävelee helposti metroasemalta. Teksti: Risto Kolanen Anna Ranta ja Mikko Lauronen ovat huikean hauskoja Mimmilehmässä ja Variksessa Puotilan kesäteatterissa: Kuva: Ingemar Raukola. Vilja, näyttelijä Jenni Jokinen, Hurja-Kaarlon, Mikko Ravantti, harteilla Me Rosvoloissa Påkaksen pihamaalla. Kuva: Leena Tiuri. Sara Paavolainen on loistava koleerisessa karaktääriroolissaan venäläisenä emigranttina Idän pikajunan arvoituksessa, jota Kristo Salmisen Poirot selvittää Suomenlinnassa. Kuva: Mitro Härkönen. Kaislikossa suhisee -lastenkirja heräsi eloon Tapanilan Kylätilan Alakoululla. Muut eläimet, Marika Töyräs (vas.), Anna Norros, Sinikka Isoaho ja Henna Karekari, joutuvat vaikeuksiin inhottavien näätien takia. Kuva: Nina Rinkinen. Hotelli Huminassa Tiia Havu (vas.), Minna Kivelä, Arto Kinnunen ja Marjo Häkkinen puivat rahaja rakkaushuolia Taivallahdessa. Kuva: Leo Bonsdorff. Veikkolan kartanoteatterissa lauletaan aina paljon ja hyvin. Kuva: Riitta Salasto.
16 Viikot 41-44/2019 • Nro 13 Ravintola Alexanderplats luottaa tyyliin ja makuun Le Chat Doré – kieltolainaikainen kultaisen kissan kahvila tekee paluun Helsinkiin C afé Lasipalatsi toteuttaa Amos Rex -museon kanssa uniikin yhteistyön, joka vie aikamatkalle 1920ja 1930-lukujen taitteen ravintolamaailmaan. Avautuessaan vuonna 1929 Le Chat Doré -kahvilaravintola oli Helsingin ainoa funktionalistinen ravintola. Nyt funkisarkkitehtuuristaan tunnettu Café Lasipalatsi tekee kunniaa jo kadonneelle funkishelmelle herättämällä kahvilan henkiin Amos Rexin uuden Birger Carlstedt: Kultainen kissa -näyttelyn yhteydessä. Rekonstruktion Carlstedtin alun perin suunnittelemasta tilasta toteuttaa Amos Rex. Näyttely avautuu 11.10.2019. Taiteilijan äidin Amanda Carlstedtin Helsingin Unioninkadulle vuonna 1929 avaaman ultramodernin kahvilaravintola Le Chat Dorén värimaailma oli funkikselle tyypillinen, kirkas ja voimakas. Teräsputkista valmistetut huonekalut vastasivat hygieniaja käytännöllisyysvaatimuksiin. Sinisen, oranssinpunan, keltaisen ja mustan sävyissä hehkuvissa tiloissa ja huonekaluissa toistuivat kulmikkaat detaljit art decon hengessä. Lattiaa peitti rohkea ja räväkkä monivärinen maalaus. Le Chat Dorén tarina päättyi ennen kuin Lasipalatsin rakennus vuonna 1936 valmistui. Vaikka yhteistä historiaa kahvilaravintoloilla ei ole, niitä yhdistää funktionalistinen muotokieli ja merkittävyys helsinkiläisessä ravintolaestetiikassa. Molempia tultiin aikoinaan hämmästelemään kauempaakin. Lasipalatsissa kävijöitä ihastuttivat muun muassa tilan metallinhohtoiset pylväät, vahvasävyiset seinäja lasipinnat maalauksineen sekä toisen kerroksen ravintolassa oleva talvipuutarha palmuineen. Amos Rexin kanssa toteutettava kahvila on hieno kunnianosoitus unohdetulle Le Chat Doré -kahvilalle ja ainutlaatuinen yhteistyö niin Café Lasipalatsille kuin taidemuseolle. Café Lasipalatsin liiketoiminnan johtaja Niina Tirkkonen on innoissaan tulevasta yhteistyöprojektista. – Vaikka kahvilan pyörittäminen museon tiloissa tuo omia haasteitaan toimintaan, tulemme luomaan asiakkaille mahdollisimman alkuperäisen Le Chat Doré -kokemuksen, Tirkkonen sanoo. – Pop-up-kahvilan tuotteistuksen suunnittelussa olemme pyrkineet ottamaan huomioon kieltolain aikaisen tarjooman. Niinpä museokahvilassa tarjoillaan talon plöröä, kovaa teetä sekä Café Lasipalatsin oman leipurin valmistamia herkkuja. Amos Rexin intendentti Synnöve Malmström iloitsee, että museokävijöille voidaan yhteistyön myötä tarjota aivan uudenlainen tapa kokea taidenäyttely – tilassa, joka on yhtä aikaa museo, taideteos ja toimiva kahvila. – Chat Doré on erittäin merkittävä osa Suomen taiteen historiaa ja on todella kiinnostavaa päästä rekonstruoimaan se yhdessä kokeneen ravintolatoimijan kanssa. Ideaa on pyöritelty aiemminkin, nyt uuden Amos Rexin tilat mahdollistavat tämäntyyppisen yhteistyön. Kahvila on 80-paikkainen ja avoinna museon aukioloaikoina Birger Carlstedt -näyttelyn ajan (11.10.–12.1.2020). Le Chat Dorén alkuperäisiä kalusteita tai niiden kopioita kahvilassa ei nähdä, mutta ajan vahva värimaailma, lattiamaalaus ja valaisimet vievät 1920–1930 -lukujen tunnelmaan. Birger Carlstedt: Le Chat Doré Monilahjakas Birger Carlstedt (1907–1975) oli merkittävä suomalainen modernisti ja abstraktin taiteen pioneeri. Maalaaminen ja piirtäminen eivät olleet hänen ainoita intohimojaan; mies suunnitteli sisustuksia, tekstiilejä ja huonekaluja. Kun taiteilijan äiti, Amanda Carlstedt, vuonna 1929 avasi Le Chat Doré -ravintolan, suunnitteli hieman yli parikymppinen poika ravintolaan ultramodernin sisustuksen. Suomalaisessa kontekstissa äärimmäisen rohkeaa ravintolatilaa on kuvailtu taiteen ja muotoilun funktionalistis-konstruktivistiseksi synteesiksi. Le Chat Dorélla oli hyvä maine, sen katsottiin lukeutuvan sisustukseltaan kaupungin kauneimpiin ja arvokkaimpiin ruokailuravintoloihin ja kahviloihin. Ravintolan nimeä kuvaava kultainen kissa valvoi tapahtumia art decon hengessä kullanvärisenä patsaana. Ylellistä ilmapiiriä on myöhemmin pidetty jopa yhtenä syynä siihen, että Le Chat Doré lopetti toimintansa Amanda Carlstedtin johtamana vuoden 1933 alussa. Toiminta jatkui sen jälkeen tovin muiden vetämänä. Lasipalatsi – kohtaamispaikka ja funkishelmi Lasipalatsi on nuorten suomalaisten arkkitehtien Viljo Revellin, Heimo Riihimäen ja Niilo Kokon suunnittelema funkisrakennus, joka avautui keskelle Helsinkiä vuonna 1936. Mannerheimintien varteen valmistuneen Lasipalatsin piti alun perin olla vain väliaikainen basaarirakennus elokuvateattereineen ja jäätelöbaareineen. Rakennuksen arkkitehtuuri neonvaloineen ja -mainoksineen sekä isoine lasipintoineen oli aikansa nähtävyys. Liiketilojen läpinäkyvyys sekä voimakassävyiset seinäpinnat maalauksineen olivat ihastelijoilleen uusinta uutta. Myös alkuperäinen ravintolasali herätti kiinnostusta, olihan siellä muun muassa kattoterassi ja talvipuutarha Euroopasta tilattuine palmuineen. Ravintola Lasipalatsista tulikin nopeasti suosittu ruokaravintola ja merkittävä helsinkiläinen näyttäytymispaikka. Katutasossa, nykyisen Café Lasipalatsin paikalla, toimi alkuvuosina kukkakauppa ja kahvio. Tänä päivänä Revellin, Riihimäen ja Kokon suunnittelemaa väliaikaista rakennusta pidetään yhtenä Helsingin hienoimmista funkisrakennuksista. Lasipalatsin rakennus on suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena. Ravintolakolmio pyörittää tiloissa kahta ravintolaa, Café Lasipalatsia ja ravintola Lasipalatsia. Amos Rex: Birger Carlstedt: Kultainen kissa 11.10.201912.1.2020 Syksyllä 2019 Amos Rex esittelee Birger Carlstedtin (1907 – 1975) elämäntyötä suuressa retrospektiivisessä näyttelyssä, joka käsittää taiteilijan koko tuotannon 1920-luvun abstrakteista kokeiluista aina 1950-luvulta alkaneeseen konkretistiseen kauteen saakka. Birger Carlstedt -näyttely perustuu Amos Rexin hallussa olevaan kokoelmaan, jonka taiteilija ja tämän vaimo testamenttasivat museolle. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Carlstedt-julkaisu, joka sisältää viisi taiteilijan laajaa tuotantoa tarkastelevaa artikkelia. Alexanderplats on pitkän linjan ravintoloitsijan Alexander Gullichsenin (oik.) ja ravintolakoulu Perhon lehtorin, keittiömestari Sampo Kanteleen yhteinen näkemys klassisesta brasseriesta, eli helposti lähestyttävästä ja laadukkaasta hyvän palvelun ravintolasta. Kuva: Pekka Mustonen H elsingin ydinkeskustan uudessa brasserie-pub Alexanderplatsissa korostuu funkis niin ruoassa kuin sisustuksessakin. Alexander Gullichsenin ja Sampo Kanteleen perustama klassikkoravintola on estetiikaltaan 40-lukulainen brasserie ja sen ruokalista koostuu etupäässä klassisista, ranskalaisen keittiön opein valmistetuista annoksista. Laadukas ja valoisa brasserie sijaitsee uudessa ravintolatilassa Eteläesplanadilla, palvellen asiakkaitaan kaikkina viikonpäivinä myöhäiseen iltaan saakka. Alexanderplats on pitkän linjan ravintoloitsijan Alexander Gullichsenin ja ravintolakoulu Perhon lehtorin, keittiömestari Sampo Kanteleen yhteinen näkemys klassisesta brasseriesta, eli helposti lähestyttävästä ja laadukkaasta hyvän palvelun ravintolasta. Vuonna 1940 valmistuneessa Bensowin talossa sijaitseva Alexanderplats kunnioittaa arkkitehtuurisesti arvokasta perintöään ja sen sisustuksessa ja ruoassa on rakentamisajankohdalle ominaista funktionaalista henkeä. – Vaikka brasserie tarkoittaa alkujaan panimoa, on se meille myös ravintola, joka sijaitsee keskeisellä paikalla, on aina auki ja tarjoilee pöytään klassikkoannoksia lounaasta iltamyöhäiseen. Helsingistä ei löydy montaa ravintolaa, jossa voisi näin myöhään illallistaa tai missä lapsiperhe pääsee nauttimaan viihtyisän päivällisen myös sunnuntaina. Helposti lähestyttävä, mutta laadukas ja palveleva Alexanderplats vastaa näihin tarpeisiin ja sisältää se brasserie-lupauksen lunastaakseen myös laadukkaan baarin hyvine drinkkija olutvalikoimineen, kertoo ravintoloitsija Alexander Gullichsen ja lisää: – On erityisen hienoa päästä tekemään uutta ravintolaa Sampo Kanteleen kanssa. Edellinen yhteistyömme ravintola Safka oli aikanaan eräänlainen menestys, joka avasi tietä husmanskostin saapumiselle myös valkoisilla pöytäliinoilla varustettujen ravintoloiden listoille. Ravintola Safka palkittiin Vuoden ravintola -tittelillä 1994 ja se saavutti myös Suomen ensimmäinen Michelin Bib Gourmand -maininnan vuonna 1995. Alexander Gullichsen on sittemmin tullut tutuksi myös ravintola Maxillistaan. – Alexanderplatsin linjaa kuvastaa se, että listaltamme löytyy aina parhaista raaka-aineista valmistettuja eurooppalaisia klassikkoannoksia, jotka tehdään niin kuin ne on alun perin mietitty koettavaksi. Haluamme näin paitsi kunnioittaa perinteistä kokkaustaitoa, myös upeaa funkis-tyylistä Bensowin taloa, johon saimme ravintolamme rakentaa. Funktionalismin sääntöjen mukaan annoksemme suunnitellaan ja valmistetaan niin, että sen osat palvelevat tarkoitustaan, eikä turhia kikkailuja tai krumeluureja tarvita”, kertoo keittiöpäällikkö Sampo Kantele Alexanderplatsin ruokalinjasta ja lisää: ”Käsin leikattu tartar, osterit, kokonainen kananpoika, entrecôte perinteisine tykötarpeineen, kauden kasvikset ja kala ovat esimerkkejä hyvien brasserieiden listoilta kautta maailman. Suomesta listaan voi lisätä kaalikääryleet ja silakat. Voissa ja maussa ei tulla säästelemään, mutta toki seuraamme aikaamme ja huomioimme myös erikoisruokavalioita. Klassikoita tyylistä tinkimättä Alexanderplatsin tilaja toteutussuunnittelusta vastasi Studio Tero Pennanen. Tilan klassinen ilme kumpuaa aikaa kestäneistä muodoista, joille on tyypillistä selkeys, tyylillinen eheys ja tasapainoinen luonnollisuus. Pohjoismaista modernismia noudattavassa tyylissä on viitteitä 1940-luvun Euroopasta. – Haimme ilmettä, joka pian tuntuisi siltä, kuin Alexanderplats olisi ollut aina paikallaan. Koska menu on pullollaan klassikoita, ei sisustuksessakaan voinut juosta trendien perässä. Kalustevalinnat ovat ajattomia, kestäviä ja pitkäikäisiä. Aidot ja luonnolliset materiaalit ovat muutenkin tärkeitä, sillä niistä ei synny ympäristölle haitallisia päästöjä, kertoo sisustusarkkitehti Tero Pennanen. Ruokasalissa on Ilmari Tapiovaaran Domusja Arne Jacobsenin Myran-tuolit. Baarialueella on Maxillista tutut elegantit Minus Tion Audrey-baarijakkarat ja baaritiskin päällä kimaltelevat Alvar Aallon A330S-valaisinklassikot. Koko tilan kattava art deco -tyylinen matto on taiteilija Alvar Gullichsenin suunnittelema. Ravintolasta löytyy myös sinne tehty Alvar Gullichsenin uusi, kolmiulotteinen seinämaalaus. Hyvän palvelun brasserie Gullichsen kokee, että ravintola-alalla voi edelleen erottautua alati kovenevassa kilpailussa ruoan, estetiikan, tunnelman ja hyvän sekä mutkattoman palvelun synnyttämän kokonaiselämyksen voimin. – Erikoisliikkeet vähenevät ydinkeskustojen kivijaloista, mutta palvelukeskeiset ravintolat vaativat sellaista läsnäoloa, jota ei voi netistä ostaa. Vaikka emme haluakaan sitoa Alexanderplatsia mihinkään kirjallisesti noudatettavaan konseptiin, nostan yhdeksi ohjenuoraksemme hyvän ja ihmisläheisen palvelun. Paitsi asiakkaamme, myös me ravintoloitsijat ja henkilökuntamme olemme kaikki yksilöllisiä persoonia, joita yhdistää palvelualalle kuuluva pelisilmä, ystävällisyys ja mutkaton lähestyttävyys, lupaa Gullichsen. Alexanderplatsin keittiömestarina aloittaa ravintola Juuressa pitkän uran tehnyt Jukka Nykänen ja ravintolapäällikkönä toimii Nizzasta oppinsa saanut Angelo Dinato, joka siirtyi Alexanderplatsiin ravintola Teatterista. Brasserie ja pub Alexanderplatsissa on ruokasalin lisäksi laadukas ja viihtyisä baari, jossa on oma ruokalistansa nopeille lounastajille ja pikkunälkään lasillisen seuraksi. Lounaslista vaihtuu muutamia kertoja viikossa ja siltä löytyy aidon brasserien tapaan päivän liha-, kalaja kasvisannoksen lisäksi myös klassikkoannos. Sisällä asiakaspaikkoja on noin 100, joista puolet baarin puolella. Terassilla on lisäksi 35 asiakaspaikkaa. Brasserie ja pub Alexanderplats, Eteläesplanadi 22, Helsinki. Baaritiskin päällä kimaltelevat Alvar Aallon A330S-valaisinklassikot. Kuva: Pekka Mustonen
17 Nro 13 • Viikot 41-44/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Kiasman vuosi 2020 maalaustaidetta ja kansainvälisiä sooloja H elsinkiläisen keräilijän Seppo Fräntin kokoelmalahjoituksesta koottu näyttely Hullu rakkaus tarjoaa Kiasman yleisölle mittavan katsauksen uuteen suomalaiseen maalaustaiteeseen. Yhdysvaltalaisen Doug Aitkenin ja brittitaiteilija Ed Atkinsin näyttelyt jatkavat nimekkäiden kansainvälisten taiteilijoiden soolonäyttelyiden sarjaa. Kansainvälistä nykytaidetta esittelee myös Venetsian biennaalin Pohjoismaisessa paviljongissa esillä ollut näyttely Weather Report Forecasting Future, joka saadaan seuraavaksi Kiasmaan. Liisa Lounilan näyttely jatkaa kotimaisten taiteilijoiden keskivaiheen uran esittelyä uusin teoksin. Seppo Fränti on helsinkiläinen taidemesenaatti ja keräilijä, joka aloitti taiteen keräämisen jo 1970-80 lukujen vaihteessa. Vuonna 2018 Fränti lahjoitti kokoelmansa Nykytaiteen museo Kiasmalle. Maaliskuussa 2020 avautuvassa näyttelyssä nähdään Seppo Fräntin kokoelmateoksista koottu näyttely Hullu Rakkaus. Seppo Fräntin kokoelman arvioitu koko on noin 650 teosta ja mukana on teoksia lähes sadalta taiteilijalta. Kokoelma sisältää maalauksia sekä paperipohjaisia teoksia: piirroksia ja grafiikka edustaen pääosin kotimaista nykytaidetta. Kokoelman pääpaino on viimeisen 20 vuoden aikana tehdyissä ja kerätyissä teoksissa. Fränti hankkii paljon teoksia suoraan nuorilta taiteilijoilta, gallerioista ja mm. Kuvataideakatemian lopputyönäyttelyistä. – Seppo Fräntin taidekokoelma on ainutlaatuinen henkilökohtaisuudessaan ja vilpittömässä kiinnostuksessaan nykytaidetta ja eläviä taiteilijoita kohtaan. Kokoelma on rohkea, avoin ja samalla intiimi tavassaan hahmottaa ihmisenä olemisen kipuilua kuvataiteen kautta. Useista taiteilijoista on tullut Sepon ystäviä ja he jakavat intohimon taiteen merkitykseen jäsentää ihmisenä olemista tämän hetken maailmassa, Kiasman johtaja Leevi Haapala kuvaa kokoelmaa. Kansainvälisiä ja kotimaisia soolonäyttelyitä Brittiläinen taiteilija Ed Atkins (s.1982) on kiinnostunut ihmisestä suhteessa erilaisiin teknologioihin ja niiden pyrkimykseen esittää ihminen realistisesti ajassamme. Atkins työstää eri lähteistä löytämäänsä ja luomaansa digitaalista kuvamateriaalia, jonka sitoo yhteen musiikki. Vuonna 2017 Zabludowicz Collectionin perustajat Anita ja Poju Zabludowicz lahjoittivat Nykytaiteen museo Kiasmalle Ed Atkinsin teoksen Safe Conduct, 2016. Teos kuvaa lentokentän turvatarkastusta parodioivan videon kautta turvallisuusuhkien ja identiteettivarkauksien värittämää maailmaa. Ravelin Bolero luo teokseen vangitsevan kiihtyvän rytmin. Safe Conduct -teoksen lisäksi Kiasmassa helmikuussa avautuvassa näyttelyssä Ed Atkinsilta nähdään uusia teoksia sekä esitys Kiasma-teatterissa. Helmikuussa avautuu myös Liisa Lounilan (s. 1976) yksityisnäyttely. Lounilan taiteellinen tuotanto käsittelee aikalaisuutta ajan kokemisen ja tallentamisen näkökulmasta. Tuotanto on monialaista, tekniset kokeilut ja uudet materiaalit kiinnostavat häntä. Näyttelyssä on esillä mm. videoita, ääni-installaatiota, esineteoksia, neonvaloteoksia sekä VR-teos. Teoksille on ominaista harkittu ulkoinen viileys ja tekninen viimeistely. Silti niissä on läsnä erityinen nostalginen ja ajaton pohjavire. Teosten aiheet liittyvät mm. taiteilijan henkilökohtaisiin matkaja luontokokemuksiin sekä laajemmin populaarikulttuurin ja kuvataiteen ilmiöihin. Syksyn merkkitapaus on amerikkalaisen taiteilijan Doug Aitkenin (s. 1968) kattava soolonäyttely. Aitken tunnetaan videoja ääni-installaatioistaan, valokuvistaan, veistoksistaan ja ympäristöteoksistaan. Hänen monimuotoiset teoksensa johdattavat katsojan tuntemattomaan ja tarjoavat odottamattomia kokemuksia luonnosta, teknologiasta ja alati muuttuvasta suhteestamme kuvaan ja maailman esittämiseen kuvana. Aitkenin näyttelyn keskeinen teos on valtava 360 asteen panoraamamainen videoinstallaatio Song 1 vuodelta 2012. Se perustuu vintage-hitin ”I Only Have Eyes for You” (1936) uusiin muunnelmiin. Venetsian biennaalista Kiasmaan Vuoden 2019 Venetsian biennaalissa Pohjoismaisessa paviljongissa parhaillaan esitettävä Weather Report: Forecasting Future -näyttely avaa Kiasman kevään 31. tammikuuta. Näyttely käsittelee ihmisen suhdetta muihin lajeihin aikana, jolloin ilmastonmuutos ja lajien joukkosukupuutto kaventavat elämän mahdollisuuksia maapallolla. Kun ajattelemme tulevaisuutta, meidän on otettava huomioon se, miten riippuvaisia eri lajit ovat toisistaan, ja arvioitava lajien väliset suhteet uudelleen. Näyttelyn taiteilijat ovat suomalainen taiteilijakollektiivi nabbteeri (Janne Nabb, s. 1984 & Maria Teeri, s. 1985), norjalainen Ane Graff (s. 1974) ja ruotsalainen Ingela Ihrman (s. 1985). Lisäksi keväällä nähdään kolmas Kiasma Commission by Kordelin -teos ja syksyyn mahtuu vielä yksi yllätys kotimaisen äänitaiteen saralta. Näyttelyohjelmistoa täydentää Kiasma-teatterin monipuolinen esitysohjelmisto. Weather Report Forecasting Future 31.1.-16.8. Ed Atkins 28.2.-23.8. Liisa Lounila 28.2.-26.7. Seppo Fräntin kokoelma 27.3.2020-10.1.2021 Doug Aitken 18.9.202010.1.2021 Nykytaiteen museo Kiasma on osa Kansallisgalleriaa yhdessä Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseoiden kanssa. Seppo Fränti kotonaan. Kuva: Kansallisgalleria/ Pirje Mykkänen
18 Viikot 41-44/2019 • Nro 13 Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi avautuvat jo 15.11 Näyttelyihin liittyviä tapahtumia Osta paikka näyttelyintroon tai opastukselle N äyttelyihin järjestetään kiertäviä opastuksia vain museon aukioloaikojen ulkopuolella (liput 30/20 €, sisältää pääsyn museoon). Lisäksi järjestetään tavallista enemmän näyttelyintroja Ateneum-salissa (liput 10 €, ei sisällä pääsyä museoon). Molemmille on myynnissä yksittäisiä paikkoja Ateneumin verkkokaupassa. ? To 7.11. klo 17 Heleneä odotellessa -luentosarja Ateneum-sali. Syvenny Helene Schjerfbeckiin Ateneumin asiantuntijoiden kanssa jo ennen taiteilijan näyttelyn avautumista! Luennoitsijoina intendentti Anna-Maria von Bonsdorff, erikoistutkija Anu Utriainen sekä museonjohtaja Marja Sakari, joka haastattelee Schjerfbeckin teoksia tutkinutta taidemaalari Anna Retulaista ja konservaattori Kirsi Hiltusta. Liput 25/10 € (sisältää sisäänpääsyn ja kahvin/ teen). Liput Ateneumin verkkokaupasta. ? La 16.11. klo 12 Helene Schjerfbeck -luento: Jeremy Lewison – The Mirror and the Mask Ateneum-sali. Luennoitsijana Lontoon Royal Academyssä nähdyn Schjerfbeck -näyttelyn kuraattori Jeremy Lewison. Englanniksi. Pääsy museolipun hinnalla, museokortilla tai Ateneumin ystävien jäsenkortilla. ? To 12.12., to 9.1.2020 ja ke 15.1.2020 klo 17 Taiteilijoiden Ruovesi -luentosarja Ateneum-sali. Suomeksi. Luennoitsijoina amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Anu Utriainen Ateneumista sekä taidehistorioitsija, tutkija Nina Kokkinen Turun yliopistosta. Pääsy museolipun hinnalla, museokortilla tai Ateneumin ystävien jäsenkortilla. ? Lisäesitykset 9.–17.1.2020 Teatteriesitys: Minä maalaan teidät kaikki Helene Schjerfbeckistä kertovasta näytelmästä Minä maalaan teidät kaikki nähdään seitsemän lisäesitystä Ateneum-salissa tammikuussa 2020. Käsikirjoitus Iida Hämeen-Anttila, ohjaus Kati Outinen, rooleissa Kati Outinen ja Annatuuli Saine. Liput Ateneumin verkkokaupasta. ? Ateneumin taidemuseon marraskuussa avautuvat näyttelyt saavat lisäviikon. Näyttelyt Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi avautuvat aikaisemmin ilmoitetusta poiketen jo 15.11.2019 ja ovat esillä 26.1.2020 asti. Näyttelyitä, jotka jakavat Ateneumin kolmannen kerroksen tilat puoliksi, yhdistää paikan merkitys taiteilijan tuotannolle. Helene Schjerfbeckin lisäksi Ateneumin vuodenvaihteen nimiä ovat muun muassa Werner Holmberg, Akseli Gallen-Kallela, Elga Sesemann, Hugo Simberg ja Ellen Thesleff, joiden teoksia nähdään Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä. Suomalaisille uusia Schjerfbeckin teoksia Näyttelyssä Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck nähdään teoksia, joita ei ole esitelty aikaisemmin Suomessa. Näitä ovat muun muassa Iso-Britanniasta löytynyt Kanat heinäsuovien edessä, St Ives (n. 1887) ja Helsingborgin museoiden Tyttö madonnankuvan edessä (1881). Lisäksi esille saadaan Ateneumin kokoelmiin kuuluva maalaus Narsissit (1908–1909), joka löytyi alkuvuodesta 2019 konservoinnin yhteydessä teoksen Pukukuva I (1908–1909) taustalta. Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts) 27. lokakuuta 2019 asti oleva Helene Schjerfbeckin (1862–1946) näyttely on saanut Iso-Britanniassa innostuneen vastaanoton. Näyttely on ollut erittäin kattavasti esillä kansainvälisessä mediassa ja siitä ovat uutisoineet muun muassa BBC, Harper’s Bazaar, The Art Newspaper The Economist, The Guardian ja The Observer. Suomalaiset saavat nähdä näyttelyn Ateneumissa yli puolet laajempana kokonaisuutena, jonka kuratoi intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck kertoo, kuinka Helenestä tuli Helene – kuinka lahjakkaasta oppilaasta kasvoi yksi historiamme vaikuttavimmista taiteilijoista. Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkavuosiin Pariisissa, Pohjois-Ranskan Pont-Avenissa, Italian Fiesolessa sekä Iso-Britannian St Ivesissa 1800-luvun lopussa. Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon ja työskentelytapoihin – ja miten ne vaikuttivat hänen tuotantoonsa kotimaassa? Näyttelyn teokset kuvaavat maisemia, asetelmia ja taiteilijalle tärkeitä ihmisiä. Lisäksi näytteille saadaan 16 Schjerfbeckin omakuvaa ajanjaksolta 1884–1945, jotka esitetään kiinnostavasti aikajärjestyksessä. Kaikkiaan näyttelyssä nähdään yli 130 maalausta, piirustusta ja luonnoskirjaa. Harvoin nähtyjä teoksia Pirkanmaalla sijaitseva Ruovesi ja sen ympäristö on houkutellut taiteilijoita 1820-luvulta alkaen. Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus paikan henkeä, sen luontoa, ihmisiä ja kulttuuria kohtaan. Miten tämä on vaikuttanut Ruovedellä työskennelleiden taiteeseen? Omat huvilansa Ruovedelle rakennuttivat Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), Ellen Thesleff (1869–1954) ja Elga Sesemann (1922–2007). Seudulla viihtyivät myös Werner Holmberg (1830–1860) ja Hugo Simberg (1873–1917). Näyttelyn taiteilijoita ovat lisäksi Lauri Anttila, Gabriel Engberg, Kalle Löytänä ja Louis Sparre. Esillä on teoksia 1850-luvulta 1980-luvulle. Akseli Gallen-Kallelalla oli Ruovedellä erämaa-ateljee Kalela, jonka taiteilija itse suunnitteli perheensä kodiksi 1890-luvun puolivälissä ihastuttuaan seudun jylhään luontoon. Gallen-Kallelalta nähdään seudun kansaa kuvaavia maalauksia, Kalevala-aiheista grafiikkaa sekä Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin tehdyt freskoluonnokset, jotka ovat harvoin yleisön nähtävänä. Lisäksi esillä on Gallen-Kallelan ystävilleen ja perheenjäsenilleen Kalelassa tekemiä exlibriksiä ja grafiikanvedoksia, joiden aiheissa hän muun muassa työsti tyttärensä Marjatan menetyksen aiheuttamaa suurta surua. Gallen-Kallela kiinnostui ensimmäisten suomalaisten joukossa taidegrafiikasta, ja hänen luokseen sitä opiskelemaan hakeutui Hugo Simberg. Grafiikan tekemisen ohella Simberg innoittui Kalelaa ympäröivän seudun talonpoikaisesta kulttuurista, josta hänen teostensa pikkupirut, kuolema-aiheet ja luonnonmystiikka saivat inspiraationsa. Näyttelyssä nähdäänkin kokonaisuutena kaikki Ateneumin kokoelmiin kuuluvat 25 vesivärija guassityötä, joihin kuuluvat muun muassa Halla (1895) ja Kuoleman puutarha (1896). Ellen Thesleffiltä saadaan poikkeuksellisesti esille muun muassa rakastettu Omakuva (1894–1895), jota voidaan esittää näyttelyissä sen haurauden vuoksi vain harvoin. Lisäksi taiteilijalta nähdään Ruoveden Muroleen maisemia. Helene Schjerfbeck: Lukevat tytöt (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. Jasper Pääkkösen lohikeitto poiki yli 30 000 euron lahjoituksen WWF:lle Pikkulapsiperheet muuttavat ahkerasti Helsingissä Muokkaavat koulualueiden oppilaspohjaa Lapsia päiväkoti Linnunlaulussa. Kuva: Kimmo Brandt, Helsingin kaupunki L apsiperheiden muuttoliike muovaa koulujen oppilaaksiottoalueiden väestörakennetta Helsingissä. Koulujen oppilaspohjan eriytymisen kannalta merkittävin muuttajaryhmä eivät kuitenkaan ole koululaiset, vaan ne lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Tämä selviää Helsingin kaupunginkanslian julkaiseman Kvartti-lehden tuoreesta numerosta. Se, millaisilla alueilla koululaisten vanhemmat haluavat asua, on yksi koulujen välisten osaamiserojen taustalla olevista tekijöistä. Kun lapsiperheiden muuttoliikettä tarkastellaan, siinä voidaan havaita selkeästi toisia alueita torjuvia ja toisia suosivia piirteitä. Vauvojen ja päiväkoti-ikäisten perheet muuttavat muita lapsiperheitä ahkerammin. Kvartti-lehden artikkelin kirjoittajien Katja Vilkaman ja Venla Berneliuksen mukaan lasten alueellinen eriytyminen on syvempää kuin aikuisväestön, ja tähän on kaupungissa kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Erilaistuvan kaupungin tarkempaa tarkastelua Kvartti on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, jossa esitellään neljästi vuodessa Helsinkiä koskevaa uutta kaupunkitutkimusta eri tutkimusaloilta. Nyt ilmestyneen numeron 3/2019 aiheina ovat muun muassa muuttoliikkeen vaikutus Helsingin seudun väestörakenteeseen ja seudun kuntien eriytymiseen sekä kouluttautumiserot maahanmuuttajalasten ja kantaväestöön kuuluvien lasten välillä. Lehdessä käsitellään myös Helsingin väestön ennätysalhaista hedelmällisyyttä sekä mahdollisia syitä, miksi hedelmällisyys on alentunut. Lisäksi luodaan tarkempi katsaus Myllypuron väestön koulutusja tulotason nousuun 2000-luvun aikana, ja pohditaan, voiko tällä kehityksellä olla yhteyksiä kaupunginosassa tehtyihin kaupunkikehittämishankkeisiin. S aunaja ravintolakompleksi Löylyssä on tarjoiltu vuoden 2016 avauksesta saakka Jasper Pääkkösen nimikkolohikeittoa. Hitiksi muodostuneen ”Jasperin lohikeiton” myynnistä on kertynyt yli 30 000 euron hyväntekeväisyyspotti, joka lahjoitetaan WWF:lle Itämeren suojelutyöhön. Helsingin Hernesaaressa sijaitsevan Löylyn omistava näyttelijä ja yrittäjä Jasper Pääkkönen on tunnettu luonnonsuojelija ja kestävän kalastuksen puolestapuhuja. – Kun keittiömestarimme Löylyä avatessa kysyi, voiko lohikeitosta tehdä ”Jasperin lohikeiton”, niin annoin yhden ehdon: jokaisesta keitosta tulisi lahjoittaa osa WWF:n kalakantojen eteen tehtävään työhön, Pääkkönen kertoo. Jasperin lohikeittoa on myyty jo yli 60 000 annosta, joista kertynyt yli 30 000 euron summa on lahjoitettu lyhentämättömänä Suomen WWF:lle. – Yli 60 000 myytyä keittoa yllätti meidät itsemmekin. Kasassa oleva lahjoitussumma on sen verran merkittävä, että siitä uskaltaa jo olla ylpeä. Suomen WWF tekee valtavan hienoa työtä maamme kalakantojen ja virtavesien hyväksi. En voisi keksiä parempaa kohdetta keittorahoille, Pääkkönen iloitsee. – Tämän kokoluokan lahjoitus yhdeltä ravintolalta on poikkeuksellinen. On mahtavaa, että niin moni asiakas on halunnut valita juuri tämän vastuullisesti tuotetun annoksen, josta meille tulee lahjoitus. Olemme todella iloisia ja otettuja tästä, toteaa WWF:n asiakkuuspäällikkö Aino Sirkesalo. Jasperin lohikeitto on valmistettu kotimaisesta, vastuullisesti kasvatetusta kirjolohesta. Pääkkönen pitää huolen, että myös muu Löylyssä tarjoiltava kala on Suomessa eettisesti tuotettua ja pyydettyä. – Käytämme Löylyssä ainoastaan WWF:n kalaoppaan vihreän listan eli järjestön suosittelemia kaloja, hän tarkentaa. Löylyn lohikeittoyhteistyö WWF:n kanssa jatkuu, ja kertyneet varat lahjoitetaan järjestölle vuosittain. Paitsi Löylyn ruokatarjonnassa, myös rakennuksen suunnittelussa aina materiaaleista tekniikkaan on huomioitu kestävä kehitys ja ympäristöystävällisyys. Löylyn ravintolatoimintaa operoi ravintolayhtiö NoHo Partners. Jasper Pääkkönen on kestävän kalastuksen asialla. Jasperin lohikeittoa on myyty jo yli 60 000 annosta.
19 Nro 13 • Viikot 41-44/2019 Musiikkitalon konserttiurkuja juhlistetaan sävellyskilpailulla ? Helsingin Musiikkitalon säätiö järjestää kansainvälisen urkusävellyskilpailun. Sävellyskilpailulla halutaan juhlistaa Musiikkitalon uusia Rieger-konserttiurkuja, jotka valmistuvat vuoden 2022 lopulla. Sävellyskilpailun pyrkimyksenä on edistää urkureiden, säveltäjien ja orkestereiden yhteistyötä sekä saada aikaan uusia kiinnostavia urkusävellyksiä. Tavoitteena on, että sävellyskilpailun voittajateokset saavat kantaesityksensä vuoden 2023 aikana Musiikkitalon konserteissa konserttisalin vastavalmistuneilla uruilla. Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimii säveltäjä Kaija Saariaho. Kilpailun säännöt ja muut tuomariston jäsenet julkistetaan vuoden 2020 alussa. Urut soimaan -lahjoituskampanja Urkusävellyskilpailun mahdollistaa Musiikkitalon säätiön joulukuussa 2017 julkistama Urut soimaan -varainkeruukampanja, joka on tähän mennessä kerännyt lahjoituksina yli 200 000 euroa. Lahjoituskampanjan tuotoilla taataan monipuolisia soivia sisältöjä konserttiuruille ja osa kampanjan tuotosta tullaan kohdistamaan sävellyskilpailulle. Varainkeruukampanja jatkuu edelleen vuoden 2020 loppuun asti. Kaija Saariaho, Musiikkitalo. Kuvaaja Niklas Nabb Kolumni Maailman katse kääntyi pohjoiseen Helsingin hiihtosesonki alkoi jo lokakuussa ? ”Jos menetämme arktisen alueen, menetämme maailman.” Presidentti Niinistö toisti tämän otsikkolauseen Valkoisessa talossa virkaveljelleen Trumpille terveisinä Suomesta. Helsingin Säätytalolle koolle kutsuttu Arktinen Forum punnitsi tätä usein toistettua lausetta eri näkökulmista. Paikalle oli kutsuttu entiset pääministerit Paavo Lipponen ja Jyrki Katainen, ministereinä toimineet Matti Ahde ja Jari Vilén, pitkä rivi politiikan, talous-, ympäristöja kulttuurielämän korkeita asiantuntijoita. Entinen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg pohti arktista aluetta maanpuolustuksen kannalta. Arkista aluetta on tarkasteltava saamelaisten ja alkuperäisten kansojen näkökulman lisäksi myös turvallisuuspolitiikan kannalta. Suomi toimi puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa ja Arktisessa talousneuvostossa vuosina 2017-2019 ja nyt Suomi on EU:n puheenjohtajamaa. Arktinen alue kuumenee EU-tasolla, Säätytalolla kysyttiin, mitä Suomi sai aikaan arktisella puheenjohtajakaudellaan? Miten arktisen politiikan strategia tulisi uudistaa? Miten sovittaa arktinen kauppa ja vienti? Miten kestävä kehitys? Miten musta hiili saadaan vähenemään? Mitä Suomen EU:n puheenjohtajana nyt tulisi tehdä? Maailman huomio on kääntynyt Pohjoisen ulottuvuuden suuntaan, johon kuuluvat Luoteis-Venäjän, Itämeren ja Euroopan arktiset alueet sekä Barentsin alue. Pohjoinen ulottuvuus on yhteistyötä Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä ympäristön, sosiaalija terveysalan, liikenteen ja logistiikan, kulttuurin sekä elämän muilla alueilla. Arktisella alueella on palattu kylmän sodan aikaan. Euroopan painopiste on yhä enemmän kääntynyt arktiseen suuntaan. Koko maailman silmä on sirrillään pohjoiseen. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on kutsunut lappilaissyntyisen diplomaatin, suurlähettiläs Jari Vilénin arktiseksi neuvonantajakseen Brysseliin. Suomen komissaariehdokas Jutta Urpilainen saa myös mahdollisuuden vahvistaa Suomen arktista panosta. Hälyttävällä nopeudella sulava jäätikkö yhdistyneenä kylmän sodan henkeen on nostanut EU:n arktiseen herätykseen. Elämme globaalin kriisin aikaa, joka reunojaan myöten janoaa yhdistynyttä maailmaa. Professori Janne Saarikivi ärähti äsken, että nyt voimavarat on suunnattava yksityisistä boikoteista poliittisiin joukkoliikkeisiin ja pakotettava vallat ja voimat muutokseen. Maailmaa ei kyetä muuttamaan muuten kuin yhdessä. Tähän huimaan yhdessä tekemisen näkyyn tartuttiin Säätytalolla. Sekä EU-maat että koko arktinen alue tarvitsevat rohkeita innovaatioita ikääntyvän väestön, ilmastonmuutoksen ja puhtaan infrastruktuurin muutoksissa. Suomi on saanut tehtävän astua takarivin pulpetista eturiviin opettajan kateederille. Juncker vahvistaa: ”Suomen ei tarvitse olla tuomittu takariviin.” Brysselissä on ihmetelty Suomen hitautta nousta arktisen muutoksen isännäksi. EU-tasolla on Suomelle tarjottu johtajuutta kuin hopeatarjottimella, mutta miksi emme tartu? Miten hallituksemme osaisi nostaa Suomen unionin arktisen alueen vetäjäksi? Komissio vaihtuu ja puheenjohtaja-Suomella mahdollisuus vaikuttaa EU:n koko viisivuotisen toimikauden ohjelmaan. Arktinen alue on turvallisuuden, talouden, kulttuurin, matkailun ja monien elämänalojen mikrokosmos, kestävän kehityksen kehityslaboratorio. Olemme näköalapaikalla. Arktisen alueen neljästä miljoonasta asukkaasta 10 prosenttia kuuluu johonkin noin 40:stä eri alkuperäiskansasta. Herkkä luonto, alkuperäiskansojen rikas perinne ja arktisen alueen suuret unelmat ovat aarrearkku, jonka kannen päällä ei meillä ole lupa laiskotella. Veli-Matti Hynninen Kivikon hiihtohallissa suksitaan kahdessa kerroksessa. Kuva: Helsingin kaupunki H elsingissä pääsee hiihtämään harvinaisen aikaisessa vaiheessa syksyä, kun Kivikon hiihtohalli (Savikiekontie 4) avasi ovensa maanantaina 7. lokakuuta. – Hallissa on vaihdettu lumi ja pistetty ladut jälleen niin sanotusti minttiin. Näiden lisäksi myös valaistusta on kohennettu, kun vanhoja loisteputkia on vaihdettu LED-valaisimiin. Etenkin hallin molemmat päädyt ovat nyt valoisampia kuin aiemmin, ja tämä tekee hiihtokokemuksen mielekkäämmäksi, kertoo Kivikon hiihtohallin tiimiesimies Mircos Kienanen. Kivikossa testataan muitakin uudistuksia. – Halliin pääsee tällä kaudella jo kello 7.00 aamulla. Tällä on ajateltu työssäkävijöitä, joille aikataulumuutoksella mahdollistetaan hiihtäminen esimerkiksi jo ennen työvuoroa, Kienanen jatkaa. Muuten hiihtohallin palvelut ovat viime vuosilta tuttuja. Latua on kahdessa kerroksessa nousuineen ja laskuineen yhteensä reilu kilometri, eli peruskierros on 850 metriä ja lisälenkki 200 metriä. Latujen leveys on 6–8 metriä, ja ne soveltuvat sekä perinteiselle ja vapaalle tyylille. Sisäänpääsymaksuun sisältyy aina saunominen sivakoinnin jälkeen. Pukukoppitiloihin kannattaa varata mukaan euron kolikkopantti pukukaappia varten. Hallin aulakahvila on avoinna päivittäin kello 7.00–20.00. Tälläkin sisähiihtokaudella Kivikon hallissa on mahdollisuus myös suksien säilytykseen. Lisäksi hiihtohallin aukioloaikoina tarjolla on myös muun muassa suksivuokrausta ja erilaisia suksien huoltopalveluita. Kivikon hiihtohalli Sisäänpääsyajat: ma–su klo 7.00–20.00. Hiihtohalli suljetaan klo 21.00 Hintatiedot: Aikuiset: kerta 14e, 5 krt 50e (+ 3e avainkortti), 10 krt 90e (+ 3e avainkortti). Muut: kerta 12e, 5 krt 40e (+ 3e avainkortti), 10 krt 70e (+ 3e avainkortti). Lapset (7–11 v.): kerta 10e, 5 krt 30e (+ 3e avainkortti), 10 krt 50e (+ 3e avainkortti). Perhelippu yksi aikuinen ja yksi 7–11-vuotias lapsi 15e. Alle 7-vuotiaat lapset pääsevät hiihtämään maksutta pääsylipun lunastaneen ja hiihtävän aikuisen seurassa. Kansallismuseon perusnäyttely uudistuu Jakkarilan sali, Kansallismuseo. V uonna 2021 avautuvassa Toista maata -näyttelyssä haetaan vastauksia suureen kysymykseen: Miten Skandinavian ja Venäjän välisestä alueesta tuli Suomi? Kansallismuseon perusnäyttelyn uudistaminen etenee ja sen viimeisen osion on tarkoitus valmistua 2021. Nykyisen Valtakunta-näyttelyn korvaavaa Toista maata -näyttelyä suunnitellaan ja käsikirjoitetaan yhdessä monialaisen työryhmän ja asiantuntijatiimin kanssa. Kävijöille uudistus näkyy, kun Valtakunta-näyttelyn purkaminen alkaa 28. lokakuuta. Tällöin osa näyttelystä suljetaan väliaikaisesti. Yleisölle avoimiksi jäävät kävijöiden suursuosikit savupirtti, Jakkarilan kartanon sali ja valtaistuinsali. Lisäksi perusnäyttelyistä avoinna ovat Suomen tarina ja Esihistoria. Vuoden 2018 syksyllä käynnistynyt perusnäyttelyn viimeisen osion uudistus, Toista maata, kertoo Suomen alueen historiasta keskiajalta 1800-luvun loppuun. – Mitä meidän olisi syytä tietää keskiaikaisista pyhimyksistä? Miten saamme koululaiset kiinnostumaan nuijasodasta? Miltä valistuksen ajan kartanossa tuoksui? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohdimme parhaillaan työryhmän kanssa. Näyttelyn uudistaminen on luova prosessi, joka vaatii yhteistyötä useiden eri alojen välillä, mutta myös selkeitä näkökulmien valintoja: mitä juuri Kansallismuseon perusnäyttelyssä täytyy kertoa 2020-luvulla?, kuvailee näyttelyuudistusta vetävä projektipäällikkö Päivi Roivainen Kansallismuseosta. Toista maata -näyttely rakentaa sillan Kansallismuseon perusnäyttelyn kahden muun osan, vuonna 2017 avattujen Esihistorian ja Suomen tarinan, välille ja täydentää Kansallismuseon perusnäyttelyn kiehtovaksi kokonaisuudeksi. – Toista maata on Kansallismuseon uudistuvan perusnäyttelyn viimeinen ja laajin osa. Uudet näyttelyt ovat itsenäisiä ja poikkeavat paljonkin toisistaan, mutta niitä yhdistää pyrkimys löytää yksittäisen ihmisen kokemus historian laajassa kaaressa. Nostamme esille meitä kaikkia koskettavia kysymyksiä ihmisyydestä ja tarkastelemme Suomea osana ympäröivää maailmaa. Toista maata -näyttelyn nimi muistuttaa paitsi pitkästä historiastamme toisten maiden osana, myös historiasta toisenlaisena todellisuutena. Meidän omassakin ajassamme on erilaisia maailmankuvia, joita meidän on tärkeä koettaa ymmärtää, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo. Juuri ennen Valtakunta-näyttelyn sulkeutumista, lokakuun viimeisenä sunnuntaina, näyttelyssä sukelletaan historiaan teemaopastuksin, jotka käsittelevät mm. tapakulttuuria sekä pukuja ja tekstiilejä.
20 Viikot 41-44/2019 • Nro 13 ? www.senioriterveys.fi TILAA! 6/2019 7,30 Jalkojen lihastreeni ehkäisee dementiaa Uuteen nukkumaasentoon ei auta kuin totutella Eturauhassyövän hoitotulokset entistä parempia ASPERIINI hyvis vai pahis? – Ei enää varmuuden vuoksi Seija Lehtinen polki läpi Suomen – Hangosta Nuorgamiin MUISTISAIRAS saa jäädä koukkuun pelaamiseen jatkaa Unicefin työssä lopun ikää EIJA AHVO Senioriterveys kertoo asiantuntevasti seniori-ikäisten terveydestä! Voit tehdä tilauksen myös sähköpostitse tilaukset@karprint.fi tai soittamalla 09 413 97 300
21 Nro 13 • Viikot 41-44/2019 Lucas Cranach – Renessanssin kaunottaret Sinebrychoffin taidemuseo 26.9.2019-5.1.2020 – Asuntomarkkina porskuttaa huolimatta ikävistä signaaleista ? Näyttely Lucas Cranach – Renessanssin kaunottaret esittelee saksalaisen renessanssimestari Lucas Cranach vanhemman (1472-1553) teoksia ensimmäistä kertaa Suomessa. Sinebrychoffin taidemuseon tuottamassa näyttelyssä on esillä 28 teosta, maalauksia ja grafiikkaa, eurooppalaisten museoiden kokoelmista. Suomen ainoat Lucas Cranach vanhemman maalaukset ovat Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa. Nämä teokset, Nuoren naisen muotokuva (1525) ja Lucretia (1530), ovat näyttelyn lähtökohtina. Ne edustavat taiteilijan tuotannossa suosittuja aiheita, naismuotokuvia ja alastomia kaunottaria kuvattuna omaperäisellä, tunnistettavalla tyylillä. Cranachin arvoitukselliset ja kiehtovat maalaukset ovat puhutelleet taiteilijoita kautta aikojen. Tunnetuimpia lienevät Picasson tulkinnat, joista näyttelyssä on esillä muutama esimerkki grafiikan puolelta. Tämän päivän näkökulman Lucas Cranachin teoksissa kuvattuihin upeisiin koruihin tarjoavat saksalaisten korutaiteilijoiden näyttävät teokset. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 26.9.2019-5.1.2020. Kuka oli Lucas Cranach? Lucas Cranachia pidetään yhtenä merkittävimmistä saksalaisista renessanssimestareista, ja hänen maalauksiaan vaalitaan museoissa suurina aarteina. Hän oli Albrecht Dürerin (1471-1528) aikalainen, ja taiteilijat olivat myös toistensa kilpailijoita. Cranach oli ennen kaikkea hovimaalari. Hän työskenteli Wittenbergissä vaaliruhtinaiden ja etenkin Fredrik III Viisaan (14861525) hovissa, jossa hän loi varsinaisen uransa. Cranachia voi luonnehtia sarjayrittäjäksi. Hän johti menestyvää työhuonetta, jossa työskentelivät myös hänen poikansa Hans (1513-1537) ja Lucas (1515-1555), joka myöhemmin otti yrityksen johtaakseen. Lucas Cranachin työhuone oli siis perheyritys, mikä renessanssiaikana ei ollut tavatonta. Lisäksi hän omisti apteekin, mikä takasi hänelle kohtuuhintaiset väriaineet, sekä kirjapainon. Cranach toimi myös Wittenbergin pormestarina ja raatimiehenä, mikä puolestaan kertoo hänen nauttimastaan yhteiskunnallisesta arvostuksesta. Lucas Cranach ja Martin Luther olivat läheisiä ystäviä. He toimivat muun muassa toistensa lasten kummeina. Lisäksi Cranach tuki kuvataiteellaanLutheria uskonpuhdistukseen liittyen. Cranach on ehkä tunnetuin juuri Lutheria ja tämän puolisoa Katharina von Boraa esittävistä muotokuvistaan. Arvioiden mukaan Cranachin työhuoneen tuotanto on ollut useita tuhansia teoksia. Nykyään tunnetaan yli 1000 paneelimaalausta. Luettelo maalauksista on luettavissa Cranach Digital Archive-verkkosivuilla. Lucas Cranch vanhemman tuotantoon kuuluu myös piirustuksia ja kuparikaiverruksia. Ihannekuvia vai todellisia henkilöitä Sinebrychoffin taidemuseon näyttely Renessanssin kaunottaret esittelee Cranachin tuotannon vähemmälle huomiolle jäänyttä aluetta, naiskauneutta ja alastomia kaunottaria. Näyttelyn lähtökohtana ovat Lucas Cranachin maalaukset Nuoren naisen muotokuva (1525) ja Lucretia (1530) Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmista. Ne edustavat taiteilijan tuotannossa erittäin suosittuja aiheita: naismuotokuvia ja antiikin mytologiaa. Lucretia kuvaa hyveellistä roomalaista ylhäisönaista, joka raiskatuksi jouduttuaan riistää hengen itseltään. Maalaus on sävyltään eroottinen. Nuori nainen on kuvattu alastomana kallisarvoisen turkiksen toimiessa vain jonkinlaisena taustana esiteltäville sulokkuuksille. Alastomuutta korostavat osaltaan myös läpikuultava harso ja Lucretian muodikas kaulakoru. Alasti poseeraava nuori nainen antautuu estoitta katseltavaksi. Lucretia toimii esimerkkinä hyveellisyydestä hovinaisille, mutta on mitä ilmeisimmin maalattu myös miehisen katseen kohteeksi, mikä kertoo maalauksen potentiaalisesta tilaajakunnasta. Lucretiaa, Venusta ja muita antiikin mytologian naishahmoja kuvaavat teokset olivat hyvin suosittuja, ja niistä maalattiin Cranachin työhuoneessa lukemattomia versioita. Cranachin tyyli on helposti tunnistettava ja omaperäinen, tänä päivänä sitä luonnehdittaisiin hyväksi brändiksi. Sinebrychoffin taidemuseon Nuoren naisen muotokuva on otettu tarkemman tutkimuksen kohteeksi tätä näyttelyä silmällä pitäen. Teosta on tutkittu hyvin perusteellisesti noin 30 vuotta sitten, mutta nyt Cranachin tuotannosta on paljon uutta teknistä tutkimustietoa, joka on helposti tutkijoiden saavutettavissa Cranach Digital Archive -hankkeen myötä. Samoin taidehistoriallinen tutkimus on osaltaan syventänyt Cranachin taiteen ymmärrystä. Nuoren naisen muotokuvassa muodinmukaisesti pukeutunut ja kallisarvoisiin koruihin sonnustautunut nainen vastaa itsetietoisesti katseeseen. Naisen olemuksessa on jotakin arPÄÄKAUPUNKISEUTU, kysyntä ja tarjonta, käytetyt asunnot % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Pulaa Tasapainotilanne Ylitarjontaa Kiinteistömaailman 51. Kiinteistönvälittäjäbarometri S uomen asuntomarkkina vaikuttaa ainakin toistaiseksi olleen immuuni globaaleille häiriöille. Kuluneen kesäkauden asuntokauppa on sujunut edellisvuotta selvästi paremmin, ja myös eteenpäin katsottaessa ylivoimainen valtaosa välittäjistä odottaa vakaata kehitystä. Kiinteistömaailma Oy:n tuore toimitusjohtaja Risto Kyhälä ei pidä tulosta yllättävänä: maailmantalouden riskejä vastaan suomalaisessa asuntomarkkinassa on poikkeuksellisen monta suojaavaa tekijää. – Asunto-osakeyhtiöiden hallinta ja hoito ovat huippuluokkaa. Olemme kansainvälisesti kiinnostava vuokramarkkina, meillä on erinomaisesti toimiva asuntorahoitusjärjestelmä ja Suomeen rakennettavien asuntojen laatu on erittäin korkea. Monilla eri perusteilla voi sanoa, että Suomen asuntomarkkina on maailman kärkeä, Kyhälä sanoo. Kiinteistömaailma-ketjun 51. Kiinteistönvälittäjäbarometri ei tuo mukanaan suurta muutosta asuntomarkkinan ennustekuvaan. Pienten käytettyjen asuntojen kysyntä vahvistuu edelleen, samaan aikaan kun vastaavan kokoluokan uusia asuntoja on tarjolla jonkin verran aikaisempaa enemmän. Kiinteistömaailman välittäjien mukaan molemmissa segmenteissä markkina toimii edelleen hyvin, ja kauppamäärissä odotetaan vakaata kehitystä. Vuodenkierrolle tyypillisesti omakotitalojen seuraavan suhdannehuipun odotetaan jälleen olevan keväällä ja niiden kauppamäärien laskevan talvea kohti. Kysynnän ja tarjonnan kuva vaihtelee Barometrin mielenkiintoisimmat havainnot tulevat kysynnän ja tarjonnan vaihtelevista näkymistä eri puolelta Suomea. Käytetyt asunnot: Pienistä käytetyistä asunnoista koetaan olevan iso puute pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa), jossa paras tasapainotilanne on suurissa rivitaloasunnoissa. Muualla Uudellamaalla on isoista käytetyistä kerrostaloasunnoista ylitarjontaa ja selkeä ostajan markkina. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella isoimmissa aluekeskuksissa* käytettyjen asuntojen markkina on hyvässä tasapainossa kaikissa segmenteissä. Muualla Suomessa näkymät ovat hieman pessimistisempiä, mutta pienten käytettyjen asuntojen markkina on edelleen erittäin toimiva. *Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Seinäjoki, Vaasa ja Hämeenlinna Uudiskohteet: Uudistuotantomarkkinat ovat pääkaupunkiseudulla kysynnän ja tarjonnan suhteen hyvässä tasapainossa. Muualla Uudellamaalla uudistuotannon tarjonta on lisääntynyt selvästi, ja kauppamäärien odotetaan myös kasvavan voimakkaasti. PK-seudun ulkopuolella isoimmissa kaupungeissa uudistuotannosta on jonkin verran ylitarjontaa ja nähtäväksi jää, kuinka nopeasti kauppamäärät kehittyvät vastaamaan tarjontaa. Muualla Suomessa uudistuotanto on maltillista ja vastaa paremmin kysyntään. – Pääkaupunkiseudun kasvu näyttää vain kiihtyvän ja parhailla alueilla asuntojen arvot nousevan. Muualla Suomessa ostajan pitää arvonkehityksen kannalta olla taloyhtiön taloudellisen tilanteen ja sijainnin suhteen tavallista tarkempi, sanoo Risto Kyhälä. Uudistuotannosta puhuttaessa on huomionarvoista, että vastavalmistunut asunto on ihan eri ’tuote’ kuin takavuosien vastaava. – Asunnoissa lisääntyvät tekniset innovaatiot paitsi parantavat asumiskokemusta myös heijastuvat suurempina hintaeroina vanhempiin asuntoihin verrattuna, Kyhälä toteaa. Vahva panostus datankäyttöön Uudiskohteiden taloyhtiölainoista ja niihin liittyvistä riskiskenaarioista on viime aikoina puhuttu varsin paljon, ja sillä voi olla vaikutusta käytettyjen asuntojen lisääntyneeseen kysyntään. – Kun puhutaan taloyhtiölainojen riskeistä, on tärkeä tuoda esiin myös niitä keinoja, joita taloyhtiöillä on mahdollisissa ongelmatilanteissa: perintätoimet sekä viime kädessä osakkeen hallintaan otto ja vuokraus. Toimivilla asuntomarkkinoilla em. taloyhtiöiden riskien ei pitäisi realisoitua, Kyhälä sanoo. – Asunnon osto on aina iso taloudellinen päätös, jota tehtäessä käytössä pitää olla kaikki mahdollinen tieto. Kiinteistömaailma panostaa erityisesti välittäjiensä työkalujen kehittämiseen ja datan hallintaan, Kyhälä painottaa. Suomen asuntomarkkinaa Kyhälä kuvaa erittäin toimivaksi. – Meillä on myös puolellamme monta etua alkaen tasokkaasta asunto-osakeyhtiöiden hallinnasta ja hoidosta sekä toimivasta asuntorahoitusjärjestelmästä aina kansainvälisesti katsottuna huippuhyvään rakentamisen laatuun. Kiinteistömaailman 51. Kiinteistönvälittäjäbarometriin vastasi 316 Kiinteistömaailman välittäjää syyskuussa 2019. Barometrissä pyydettiin arvioimaan näkymiä tulevan puolen vuoden aikana. voituksellista ja kiehtovaa. Ei olekaan ihme, että juuri Cranachin maalaukset ovat erityisellä tavalla puhutelleet taiteilijoita kautta aikojen. Tunnetuimpia lienevät Picasson tulkinnat. Näyttelyssä on esillä esimerkkejä hänen grafiikanlehdistään, joiden lähtökohtana ovat Cranachin Venukset ja naismuotokuvat. Cranach kiehtoo ja puhuttelee taiteilijoita edelleen. Tämän päivän näkökulman Cranachin teoksiin, ja tarkemmin ottaen niissä kuvattuihin koruihin, tarjoavat näyttelyssä saksalaisten korutaiteilijoiden teokset. Ne syntyivät Kunststiftung Sachsen-Anhaltin järjestämän kilpailun tuloksena ja ovat olleet esillä osana laajempaa kokonaisuutta näyttelyssä Beautiful Mind: Ein Schmuckstück für Cranach 2015-2016 kolmessa museossa. Näyttelyssä on esillä 17 koruteosta. Koristeelliset alastomat Lucas Cranachin varhaisissa maalauksissa on vaikutteita Italian renessanssitaiteesta alastoman naisvartalon kuvaamisessa. Nämä vaikutteet tulivat etenkin Pohjois-Italiasta Jacopo de’ Barbarilta, joka toimi Nürnbergissä, Wittenbergissä ja Mechelinissä hovitaiteilijana, sekä Albrecht Dureriltä, joka Italian matkallaan oleskeli Venetsiassa. Tunnetuimpia esimerkkejä tämän kaltaisista teoksista on Venus ja Kupido (1509, Eremitaasi, Pietari). Giorgionen Nukkuva Venus (Dresden, noin 1510) ja lähteen nymfiä kuvaava puupiirros Venetsiassa 1499 julkaistussa teoksessa Hypnerotomachia Poliphili ovat puolestaan toimineet mahdollisina esikuvina Cranachin lukuisille Makaava Nymfi -aiheille. Tutkimuksessa on hiljattain esitetty uudenlaisia tulkintoja Cranachin keskenään ristiriitaisilta vaikuttavista tyylilajeista renessanssin klassisesta ja keskiaikaisen goottilaisesta. Aikaisemmin ajateltiin, että goottilainen tyylilaji liittyisi Cranachin myöhäiseen tuotantoon, vaiheeseen, jolloin hänen työhuoneellaan oli merkittävä rooli teosten tuottamisessa markkinoille vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Viimeaikaisessa tutkimuksessa rinnakkaiset tyylilajit on liitetty hovikulttuurissa vallinneeseen makuun ja ylipäätään tilaajien vaikutukseen, mikä ilmenisi teosten muotokielessä. Cranachin Makaava nymfi Leipzigista (Museum der Bildende Künste) on hyvä esimerkki tällaisesta maalauksesta, jossa nämä piirteet yhdistyvät. Monissa taiteilijan alastonhahmoissa kiinnittää huomiota vartaloiden kierteiset asennot ja etenkin raajojen venytetyt, suorastaan epäsuhtaiset mittasuhteet, joiden sulokkuus on samankaltaista kuin gotiikan kauneusihanteessa. Cranachin Venuksia ja alastomia naishahmoja on kiinnostavaa verrata vastaaviin esimerkkeihin Italian taiteesta. Esimerkiksi Sandro Botticellin Venus-aiheissa ja tanssinomaisissa asennoissa kuvatuissa naishahmoissa on samankaltaista viehkeyttä. Myös monet Cranachin alastomista neidoista tuntuvat ikään kuin tapailevan tanssiaskelia, samoin hahmojen ilmeikkäät käsien asennot vahvistavat vaikutelmaa liikkeestä. Näyttelyyn liittyviä luentoja ja tapahtumia: ke 09.10. klo 18 Luento, amanuenssi Claudia de Brün: Lucas Cranach vanhempi ja kaunottaret ti 15.-su 20.10. Renessanssin aikaan -tapahtumaviikko syyslomalla: työpajoja ja opastuksia su 20.10. Katseen kohteena renessanssiajan puvut ja puuhat: klo 13 Luento ja pukeutumisnäytös, FM Elina Nurmi: Turun linnan rakastavaiset -saksalaistyylistä renessanssimuotia Turun linnasta klo 14 FM Nina Manninen: Kultaa, silkkiä ja itämaiden kalleuksia Katarina Jagellonican puvut Klo 11-16 Suomen keskiaikaseuran jäseniä museossa ke 23.10. klo 18 Luento, FT Ari Tanhuanpää: Punapyökistä piileskelevään atsuriittiin ke 30.10. klo 18 Luento, FT Mirva Saukkola: Kaunis kuin kuva: Naiskauneuden ihanteiden muutokset ke 06.11. klo 16-20 Wikipaja Cranachin seurassa ke 13.11. klo 18 Luento, prof. Anu Lahtinen: Sukupuoli ja valta 1500-luvulla ke 20.11. klo 17 Tanssiperformanssi Cranach-näyttelyssä, Sami Rekola ke 20.11. klo 18 Luento, prof. Annamari Vänskä: #MeToo-taidetta vai emansipoitunutta erotiikan kuvausta? Osallistavaa taidekeskustelua Cranachin teosten äärellä 27.11. klo 18 Luento, prof. Paula Hohti: Puvut ja pukeutuminen Lucas Cranachin aikaan 6.12. Itsenäisyyspäivänä museo on avoinna klo 10-17 30.11.-12.1. Kotimuseon joulu: Paul ja Fanny Sinebrychoffin joulukattaus Luennot 15 / 13 € tai museokortilla. Lucas Cranach vanhempi, työhuone Nuoren naisen muotokuva (Prinsessa Emilia Saksilainen?) ennen 1537 Statens Museum for Kunst, Kööpenhamina.
22 Viikot 41-44/2019 • Nro 13 Kuvataide Risto Kolanen Alkusyksyn kuvataide ? ”Elämä väreissä” on AKVARTin, Humalistonkatu 1, kymmenvuotisjuhlanäyttely 6.10. asti. Akvarellimaalaukseen erikoistuvan töölöläisen osuuskunnan ensimmäinen matrikkeli ilmestyi. Omiin ajatuksiinsa vajonneita Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee jälleen Petri Niemelän öljy kankaalle maalauksia. Ihmisen kuvaaminen maalauksessa on kautta maalaustaiteen historian ollut yleisin aihe ja taiteilija jatkaa traditiota. Teoksissa esiintyvät henkilöt eivät varsinaisesti kuvaa ketään yhtä yksilöä, vaan toimivat välineinä kiinnostavan yksilön identiteetin kuvaamisessa. Näyttelyn ihmishahmot ovat täysin omissa oloissaan, osin vailla aikaa ja/tai sen tarkempaa sijaintia. He ovat teoksissa täysin yksin. Niemelä kutsuu näitä hahmojaan protagonisteiksi. Sanan määritelmä tarkoittaa näytelmän ensimmäistä ja johtavaa näyttelijää, pääosan esittäjää. Tarinassa seurataan protagonistia, ja se kerrotaan usein hänen näkökulmastaan. Protagonisti ei aina ole tarinan sankari. Aiheena ihmishahmo Voiko piirtämällä maalata tai maalaamalla piirtää? Elisa Rovamo kysyy Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, näyttelyssä Pieniä eleitä. – Maalaan värillisen pinnan, se on kuin näyttämö, jolle piirrän pienen draaman. Haluan luottaa väriin ja viivaan, niiden voimaan herättää tunteita ja mielikuvia. Aiheeni on ihmishahmo, usein esittävän ja abstraktin rajoille asettuva, hän sanoo. Helsinkiläisen kuvataitelijan, taidemaalarin kiinnostus taidehistoriaan on tuonut maalauksiin kaikuja kiinalaisesta sivellinpiirroksesta, abstraktista ekspressionismista, värikenttämaalauksesta, kollaasista ja katutaiteesta. Rovamo valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta, nykyisin Aalto yliopisto, 1970-luvulla, jolloin harrasti myös taidehistorian opintoja yliopistolla. Näyttelyjä on kertynyt paljon 40 vuoden aikana. Ambaria-maailmassa löytyy toivoa Tm•galleriassa, Erottajankatu 9B, on esillä Timo Ryhäsen Ok 2000! -näyttely. – Teokset kertovat Ambaria nimisen maailmani tapahtumista, innovaatioista sekä historiasta itsenäistymisen jälkeisellä aikakaudella. Näyttely jakautuu kolmeen eri käsitteeseen, jotka avaavat maalaustaiteen tulkintatapoja. Se on kertomus julmuuden runtelemasta maasta, jonka asukkaat alkavat nähdä toivoa ja optimismia tulevaisuudessaan. “Concept of Things” tarkastelee objektien sekä tuntemuksien ominaisuuksia filosofian historiaan pohjautuvan metafysiikan kautta. “Perspectives” kuvaa ihmiskunnan perspektiivikäsityksien monipuolistumista mielikuvituksen keinoin. “Concepts” järkiperäistää sanojen, symbolien sekä homonyymien indeksikaalisuuden vaikutusta maalaustaiteen muotokieleen. Ryhänen valmistui Taideyliopistosta ja jatki opintojaan Berliinissä. Aikamatka Kolumbiaan Exhibition Laboratory, Merimiehenkatu 36 C, esittelee Taideyliopiston Kuvataideakatemian vuotuisen Kandinäyttelyn. Tänä syksynä 25 kuvataiteen kandidaatin tutkintoaan viimeistelevää taiteilijaa on mukana. Kandinäyttely on kiinnostava katsaus nuorten taiteilijoiden maailmaan ja hyvä tilaisuus nähdä eri ilmaisuvälineitä käyttävien, näyttelyuransa ensi askelia ottavien taiteilijoiden teoksia yhdellä silmäyksellä. Kattavaa yhteistä teemaa ei ole. Kukin osallistuja esittää taiteellisen osan vapaasti, omaa taiteellista ajatteluaan seuraten. Paola Guzmán Figueroa kutsuu katsojat aikamatkalle: – Hyvät naiset ja herrat, olemme juuri laskeutuneet El Doradon lentokentälle Bogotáan… Pitäkää istuinvyönne kiinnitettynä, kunnes merkkivalo on sammunut. Pitäkää matkapuhelimenne lentotilassa… Kun hän muutti Kolumbiasta Suomeen 2013, hän jätti kotiinsa akvaarion, joka on pysynyt mielessä ja ohjannut haaveita ja alitajuntaa. Kandeista Lasse Vairion live-cinema performanssi ”Kotini pinnan alla” esitetään 9.10. klo 18.30 ja 12.10 klo 18.30. Veera Kopsalan Runko-esityksestä on keskustelu 11.10. klo 15 Taideyliopiston Teatterikorkeakoululla. Suurjännitetaidetta 10 000 voltilla Papu Galleriassa, Mariankatu 24, on Syyskuun Syleily -näyttely, jossa 12 aiheesta kiinnostunutta taiteilijaa on mukana pitkälle lokakuuta. Suomen vuodenajat tarjoavat jatkuvasti vaihtuvia maisemia ja tunnelmia. Nuorin osallistuja on Tomas Strömberg, jonka teokset on tehty kastamalla vanerilevy märäksi suolatai vesijohtovedellä. Sitten levyyn kytketään suurjännitteinen sähkövirta, joka polttaa tiensä levyn halki muodostaen fraktaalikuvioita. Kuviointiin voi vaikuttaa siirtelemällä johtojen sijaintia levyssä. Hän varoittaa menetelmän vaarallisuudesta ilman sähköalan tuntemusta, koska jännitetaso on 10 000 volttia. Tekijä innostui jo teini-ikäisenä aihepiriin Nikola Teslan historiasta. Kovaa ja vaikeaa Galleria Sinne, Iso Roobertinkatu 16, esittää Tiina Raitasen näyttelyn ”Hard”, joka on veistoksellinen kokonaisuus, jonka keskiössä ovat ”kova ja vaikea”. Näyttelyssä nähdään arvoituksellisia veistoksia, jotka käsittelevät kysymyksiä ihmisestä, työstä, eksistentiaalisesta kamppailusta ja itsensä toteuttamisesta. Työstämällä ja muokkaamalla hylättyjä esineitä taiteilija pyrkii tuomaan esiin niiden potentiaalia ja tarinoita, jotka vielä piilevät syvällä objektien sisällä kertomattomana. Taiteilija on veistoksellisuuden esillepanon mestari, jolla on silmää niin muodolle, massalle ja materiaalille kuin niiden välisille tilallisille jännitteille. Hän ymmärtää materiaalia, sen painoa, muotoa ja plastisuutta. Tämän kykynsä avulla hän sommittelee kokonaisuuksia, joissa jokaisella osalla on oma tehtävänsä ja roolinsa. Henkilöistä irrotettuja muotokuvia Mirja Marsch pyrkii Papu Galleriassa tuomaan omaa mielenmaisemaa erilaisten hahmojen kautta. – Ihmisiä kuvaavat teokseni ovat pääosin henkilöistään irrotettuja muotokuvia, niin että ne toimivat omien ajatuksieni ja tunnelmieni välittäjinä. Teoksissani esiintyvät usein myös eläimet, luonto onkin suuressa osassa inspiroitumistani. Teokset ovat kirjottuja maalauksia, joihin taiteilija yhdistää erilaisia tekstiilintekniikoita ja materiaaleja. – Teoksilleni on ominaista kerroksellisuus, maalaamisen jälkeen luon niihin toista pintaa kirjoen koneella ja käsin, sekä lisäillen niihin mm. paljetteja, helmiä ja nappeja. Olen laajentanut tuotantoani korutaiteen tekemiseen, koruteoksissani tekstiili on useimmiten päämateriaalina. Mörkömäisiä piirroksia varjomaailmassa Tiia Matikainen on kuvanveistäjä ja keramiikkataiteilija, joka Katveessa -veistoksissaan kuvaa ihmisen ja luonnon yhteyttä mörkömäisten hahmojen sekä niihin yhdistyvien piirrosten kautta. Veistosten laskostuva pinta toimii kuin peittävänä kaapuna tai avautuvana esirippuna saveen raaputetuille piirroksille. – Ammennan ideoita niin nyrjähtäneestä maailmastamme, mytologioista kuin pyhistä kuvistakin. Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, esittelee syyskuun juhlaviikkonsa jälkeen kolmea taiteilijaa, joista Matikaisen visiot liikkuvat suomalaisessa mytologiassa esiintyvässä manalassa. Maanalainen varjomaailma oli paikka, joissa henkiolentojen ajateltiin asuvan. Ne saattoivat houkutella metsässä liikkujan metsänpeittoon, eksyksiin nurinkuriseen maailmaan ja kadoksiin muiden näkyvistä. Teksti: Risto Kolanen Kuvanveistäjä ja keramiikkataiteilija Tiia Matikainen ja päänsä päällä oleva keraaminen veistos Rauha (Liekki III) Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Mirja Marsch yhdistää taitavasti kirjontaa tunnelmallisiin maalauksiinsa. Taiteilija ja Ystävä. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Petri Niemelä on tuonut töitään näytteille Galleria Brondaan. Kuvassa taiteilija yhdessä Hidden -teoksensa kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija, taidemaalari Elisa Rovamo ja teoksensa Aarre Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Timo Ryhänen ja todella iso ja paljon yksityiskohtia sisältävä teoksensa Under the Lunar dome Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Kolumbiasta kotoisin oleva videotaiteilija Paola Guzman Figueroa on mukana Exhibition Laboratoryn Kandinäyttelyssä videoteoksellaan Time Travel. Kuva: Raimo Granberg.
23 Nro 13 • Viikot 41-44/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Helsingin vanhin kirkko? N ykyisen Helsingin 55. kaupunginosa on Östersundom. Tämä Sipooseen kuulunut alue liitettiin kymmenisen vuotta sitten pääkaupunkiin. Östersundomin kodikas länsitornilla varustettu pitkäkirkko on vuodelta 1754. Onko se nyt Helsingin vanhin kirkko? Seurasaaressa on jo yli sadan vuoden ajan seissyt viehättävä Karunan kirkko. Vuonna 1686 valmistunut pikkupyhättö ja vähän nuorempi kellotapuli siirrettiin Varsinais-Suomesta Helsinkiin sen jälkeen, kun Karunaan rakennettiin uusi kansallisromanttinen kivikirkko. Ulkomuseon osana nyt toimivassa Karunan vanhassa kirkossa järjestetään kesäisin mm. konsertteja ja jumalanpalveluksia. Tunnelma on aina tiivis, vaikka ylettömän kapeat penkit koettelevat yleisön takamuksia. Kysymykseen Helsingin vanhimmasta kirkosta voi vastata monella eri tavalla ja ihan hyvin perusteluin. Useimpien mielikuvissa Ruttopuiston laidalla sijaitseva Vanha kirkko on kaupungin iäkkäin. Kyllä, se on vanhin olemassaoleva alunperin Helsinkiin pystytetty kirkko. Senaatintorin mahtavan Nikolainkirkon (nykyisen Tuomiokirkon) rakennustyöt viivästyivät pahasti ja siksi kaupunkilaisille piti nopeasti tehdä väliaikaiseksi tarkoitettu kirkko. C.L Engelin piirtämä puinen temppeli vihittiin käyttöön joulukuussa 1826. Aivan samoihin aikoihin tuli valmiiksi myös ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko Unioninkadulla, Engelin käsialaa sekin. Helsingin ikäisessä kaupungissa on toki ollut monta sittemmin kadonnutta kirkkoa. Tuomiokirkon edeltäjiä torin liepeillä olivat Kristiinan kirkko, Pyhän Hengen kirkko ja viimeksi Ulrika Eleonoran kirkko. Helsingin kaupungin vanhin on kuitenkin ollut se karuksi luonnehdittu pieni kirkko, joka rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen 1550-luvulla. Vanhassakaupungissa voi käydä katsomassa tuon kirkon kivijalkaa ja tunnelmoida muinaisen kirkkotarhan paikalla. Veli-Pekka Salminen Vanha kirkko Karunan museokirkko sisältä Karunan kirkko Seurasaaressa Östersundomin kirkon sali Östersundomin kirkko
24 Viikot 41-44/2019 • Nro 13 Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki p. 045 222 8002 | punavuori@kiinteistomaailma.fi #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat Me Rööperin asuntokauppiaat palvelemme teitä Punavuoren ytimessä Iso Roobertinkadulla vahvalla ammattitaidolla! Kun haluat palvelua, jolla tehdään oikeasti kauppaa, kutsu meidät käymään. Kyse on sinun kodistasi! Sakari Malka Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 0400 515 021 sakari.malka@kiinteistomaailma.fi Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä 045 275 5610 jouni.mikkonen@kiinteistomaailma.fi Tea Skog-Mikkonen Osakas, kiinteistönvälittäjä 040 538 1857 tea.skog-mikkonen@kiinteistomaailma.fi Auli Pohjaranta Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 159 7740 auli.pohjaranta@kiinteistomaailma.fi