• Viikot 15-18 – Nro 4/2020 – 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi Nettiajanvaraus: timma.fi/ihonhoito Pietarinkatu 10 00140 Helsinki p. 09 611 821 IHONHOITO www.ihonhoito.com almi Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 p. 010 2327 300 Jonkun pitää muuttaa nytkin. Päätimme, ettemme anna valmiuslain tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä. R ööpeRin L ehti
• 2 Viikot 15-18/2020 • Nro 4 ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 3/2020 – 8,10€ 5,90 NYT PAASTO aktivoi autofagiaa ja kasvuhormonin tuotantoa Karkit ja sipsit maksan vihollisia LEHTIVIHREÄ herkkua Peltsi Peltolan intohimona PERHOKALASTUS ORGASMI jumppaa lantionpohjaa ja helpottaa kuukautiskipuja Anti-age buustaus! ? Kokeile myös hapattaa ? Maistele silmuja ja hiirenkorvia ? Voikukka puhdistaa maksaa ? Siankärsämöä stressiin ? Kanerva auttaa uneen ? Poimulehdestä kasvovettä ? Piharatamosta pikkuhousunsuoja Superfoodia lähiluonnosta 25 sivua rakkaudesta hortaan! Villivihannekset rikkausruohot Kaikki sateenkaaren värit Lääkäri Emilia Vuorisalmi: Kroonistunut borrelioosi pysyy kurissa luonnon avulla Diagnoosi 10 vuotta tartunnasta Vitamiinit, hivenaineet ja kolesteroli lähtöaineina naishormoneille Luonto on ihmisen paras turva ja voiman antaja, puhtaan ruoan aarreaitta JUURI NYT ON OIKEA AIKA NAUTTIA SUOMEN PUHTAASTA LÄHILUONNOSTA Uusin Luontaisterveys-lehti on tulvillaan vahvistavia ja virkistäviä, turvallisia Suomen luonnon VILLIVIHANNEKSIA Upea kokonaisuus: 25 sivua rakkaudesta rikkausruohoihin. Inspiroivia vinkkejä, hyödyllistä tietoa: ? Kokeile myös hapattaa villivihanneksia ? Maistele silmuja ja hiirenkorvia ? Voikukka puhdistaa maksaa, 5 lehteä päivässä riittää ? Siankärsmö helpottaa aivojen ahdinkoa ? Kanerva auttaa uneen ? Poimulehdestä kasvovettä ? Piharatamosta pikkuhousunsuoja
• 16. vuosikerta – nro 4 Viikot 15-18/2020 Ajankohtaista Helsingissä asuu kaikkiaan noin 80 000 yli 70-vuotiasta ja noin 27 000 yli 80-vuotiasta kaupunkilaista, joiden kaikkien elämää helpottamaan Helsinki-apu on tarkoitettu. Kuva: Katja Tähjä / Helsingin kaupunki Helsingin väestönkasvu nopeutui viime vuonna H elsingissä asui vuodenvaihteessa 2019 ja 2020 vakituisesti 653 835 asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2019 aikana 5 793 hengellä, joten viime vuonna väkiluku kasvoi 1 000 asukasta edellisvuotta enemmän. Helsinkiä suurempaa väestönkasvu oli ainoastaan Espoossa. Kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin aikaisemmin tällä vuosikymmenellä, sillä vuosina 2010–2017 Helsingin väkiluku kasvoi keskimäärin 7 500 asukkaalla vuodessa. Suomenkielisten määrä kasvoi 1 426 ja ruotsinkielisten 132 hengellä. Ruotsinkielisiä on nyt 36 665 henkeä, 5,6 prosenttia väestöstä. Muiden kuin kotimaankielisten määrä lisääntyi 4 234 hengellä ja heidän määränsä oli 106 059 henkeä eli 16,2 prosenttia väestöstä. Vieraskielisen väestön osuuden kasvu on muulla pääkaupunkiseudulla ollut Helsinkiä nopeampaa. Koululaisten määrä kasvaa Varhaiskasvatusikäisten, 1–6vuotiaiden määrä väheni 516 ja peruskouluikäisten, 7–15-vuotiaiden määrä kasvoi 1 404 hengellä. Toisen asteen koulutuksen ikäluokan kasvu oli 189 henkeä. Eläkeikäisten, yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 2 315 ja yli 75-vuotiaiden määrän kasvu oli 1 591 asukasta. Pääkaupunkiseutu kasvaa Espoon väestö kasvoi enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 6 099 ja Vantaan kasvu oli 5 609 asukasta. Koko pääkaupunkiseutu kasvoi 17 683 asukkaalla ja tätä enemmän seutu on kasvanut vain 1963 ja 1965 lukuun ottamatta sota-ajan poikkeusoloja. Koko Helsingin seudun kasvu oli 19 492 henkeä. Luvut perustuvat viime viikolla julkaistuun Tilastokeskuksen väestörakennetilastoon. Helsinki-päiväkin siirtyy verkkoon K oronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Helsinki-päivää juhlitaan tänä vuonna ainoastaan verkon ja sosiaalisen median välityksellä. Helsinki-päivän ohjelmaa välitetään 12. kesäkuuta Helsinki-kanavalla sekä sosiaalisessa mediassa ja tapahtumanjärjestäjien omissa kanavissa. Helsingin kaupungin Helsinki-kanava valjastetaan tapahtuman käyttöön koko Helsinki-päivän ajaksi 12. kesäkuuta. Ohjelmaa striimataan livenä muun muassa Keskustakirjasto Oodin ja Suvilahden Tiivistämön lähetysstudioista, jotka ovat valikoitujen tapahtumanjärjestäjien ja esiintyjien käytettävissä. Osa Helsinki-kanavalla lähetettävästä materiaalista voidaan myös kuvata etukäteen. Tapahtumanjärjestäjät voivat lisäksi lähettää ohjelmasisältöä omilta verkkosivuiltaan tai omista somekanavistaan esimeriksi Facebookin tai Instagramin livelähetysten kautta. – Vastuullisena tapahtumatoimijana haluamme varmistaa sekä tapahtumanjärjestäjien että kävijöiden turvallisuuden ja toisaalta tuoda Helsinki-päivän iloa kotisohville, sanoo Helsingin tapahtumasäätiön vastaava tuottaja Marianne Saukkonen. – Toivomme ohjelmaan uusia verkon välityksellä striimattavia tapahtumia laidasta laitaan ja kannustamme perinteisten Helsinki-päivän tapahtumien järjestäjiä pohtimaan mahdollisuuksia erilaisille etätoteutuksille. Digitaalisia tapahtumia voi ilmoittaa mukaan Helsinki-päivän ohjelmaan aina kesäkuun alkuun asti, ja tuotantorahaa voi hakea 15.4. saakka. Tuotantorahan saajista päättää helsinkiläisistä koostuva Helsinki-päivän raati 27.4. mennessä. Helsinki-päivän ohjelma julkistetaan tapahtuman sivuilla kesäkuun alkuun mennessä. Helsinki-apu aloitti toimintansa H elsingin kaupungin, seurakuntien, järjestöjen ja vapaaehtoisten yhteistyö ikääntyneiden helsinkiläisten auttamiseksi julkistettiin 20. maaliskuuta. Helsinki-avun toimintamalli on saatu rakennettua viikossa, ja iäkkäimmille kaupunkilaisille suunnattu palvelu aloitettiin maaliskuun lopulla. Ensimmäiset yli 80-vuotiaat helsinkiläiset on tavoitettu puhelimitse, ja avuntarpeiden kerääminen on alkanut. Samalla usealle ikääntyneelle helsinkiläiselle on jo tarjottu mahdollisuus keskustella arjen sujumisesta ja henkisen tuen tarpeesta keskellä koronaepidemiaa. Sivu 8 HSL hyvittää pitkiä kausilippuja H SL:n hallitus päätti kokouksessaan viime viikolla valtuuttaa HSL:n toimitusjohtajan päättämään koronan hyvityskäytännöistä seuraavasti. Hyvitystä saa, jos kausilippu on: • ostettu 16.3. tai sitä ennen, ja • voimassa 16.4. tai sen jälkeen HSL-sovellus HSL-sovelluksen jatkuvan säästötilauksen lippujen lopettamisesta ei peritä huhtikuussa sanktiomaksua, ja 16.3. jälkeen maksetut sanktiomaksut palautetaan toukokuussa. HSL-kortti HSL-kortille ladatut pidemmät kaudet (kauden alku 16.3. tai aiemmin ja kausi jatkuu 16.4. tai pidemmälle) hyvitetään siltä osin kuin kausi jatkuu 16.4. jälkeen. Hyvityksen saa luopumalla HSL-kortista postittamalla sen HSL:lle toukokuun loppuun mennessä. Älä kuitenkaan postita korttia vielä – HSL tiedottaa asiasta tarkemmin lähipäivinä. Kortin palauttamisesta ei peritä käsittelymaksua, ja uuden kortin voi hankkia myöhemmin maksutta. Helsinki yhdistää työn ja osaajat K oronavirustilanne on muuttanut voimakkaasti kaupungin palveluja. Osa toiminnoista on väliaikaisesti suljettu, toisaalla työvoiman tarve on merkittävästi lisääntynyt. Helsingin kaupunki haluaa välttää henkilöstön lomautukset kaikin käytettävissä olevin keinoin. Helsinki on päättänyt perustaa erillisen Osaajapankin, jotta kaupungin työntekijöiden työpanos ja osaaminen voidaan hyödyntää siellä, missä tarve on tällä hetkellä suurin. – Kaupungin työntekijöillä on paljon monipuolista kokemusta ja osaamista. Rohkaisen ihan jokaista pohtimaan, miten itse voisit olla avuksi tässä tilanteessa. Nyt tarvitsemme hyvää yhteishenkeä, joustavuutta ja rohkeutta tarttua niihin tehtäviin, joissa meitä tarvitaan, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Jatkossa esihenkilöt arvioivat henkilöstön työtilannetta ja varmistavat, että jokainen työllistyy täysin. Jos tämä ei ole mahdollista, esihenkilö käynnistää toimenpiteet työntekijän työllistymiseksi. Työntekijä ilmoittautuu Osaajapankkiin, jonka kautta henkilön työpanosta voidaan hyödyntää kaikissa kaupungin organisaatioissa. Henkilön siirtyminen voi kestää enintään kahdeksan viikkoa.
• 4 Viikot 15-18/2020 • Nro 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 4/2020 Kolmannes yrityksistä pelkää konkurssia L ähes kolmasosa kauppakamarien kyselyyn vastanneista 4000:sta yrityksestä kokee, että konkurssin todennäköisyys on kasvanut merkittävästi koronavirusepidemian takia. Yli puolet yrityksistä kertoo, että lomautukset tai irtisanomiset ovat todennäköisiä seuraavan kahden kuukauden aikana. Ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä ovat ravintolat, kahvilat ja muut kuluttajiin kohdistuvat palvelualan yritykset. Niiden liiketoiminta supistuu, kun ihmisten asiointi virusuhan vuoksi vähenee. Näitä yrityksiä Munkkiniemen seudulla ympäristöineen löytyy useita. Toivomme että sietokyky kestää pahimman yli ja että muutaman viikon kuluttua voidaan todeta virusuhan aiheuttaman uhan olevan ohitse. Kyselyn mukaan kauppakamarien jäsenyrityksistä hieman yli 30 prosenttia sanoo, että yrityksen konkurssin riski on noussut merkittävästi koronavirusepidemian takia.Valtaosa kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, että lomautuksia ja irtisanomisia on odotettavissa seuraavan kahden kuukauden aikana.Liki neljännes vastanneista on jo kutsunut yt-neuvottelut koolle tai antanut lomautusvaroituksen. Kyselystä käy selväksi, että koronavirusshokki ravistelee koko yrityskenttää. Tilanne on vakava ja vaatiikin vastauksia ja toimia valtiovallalta, jos halutaan pitää kiinni työpaikoista, Yli puolet kauppakamarien jäsenyrityksistä vastaa, että koronavirusepidemia on vaikuttanut liikevaihtoon jo nyt negatiivisesti. Yritysten odotukset ovat vielä tätäkin synkemmät, sillä yli 90 prosenttia odottaa negatiivisten vaikutusten realisoituvan seuraavan kahden kuukauden aikana. Yritysten vastauksista nousee selvästi esiin huoli välittömän kysynnän romahtamisen yli pääsemisestä. Kyselyyn vastanneiden yritysten neljä välttämättömimmäksi katsomaa toimenpidettä ovat verojen ja työnantajamaksujen maksuaikojen pidentäminen, nopeat rahoitusmallit kassakriisiin ajautuneille yrityksille, lomautusten ja yt-neuvottelujen nopeampi toteutus sekä valtiovallan suurempi vastuu sairauspoissaoloista aiheutuvista kustannuksista. -j.a. Kolumni Aika on tässä ja nyt ? Ymmärrän, että syvällisintä ihmisessä on iho. Kohta viiden vuosikymmenen ajan olen jumalanpalveluksen jälkeen halunnut aina kirkon ovella kätellä jokaisen seurakuntalaisen. Kättely on enemmän kuin kädenpuristus, lämpöinen kosketus sydämen liikahdusta, toisen huomaamista ja arvostusta. Jos ihot eivät kohtaa, syntyy outoa vierautta, vastentahtoista erakkoutta. Ahkera kättely on erityisesti suomensukuisten tapa ilmaista yhteenkuuluvuutta. Näinä poikkeusaikoina saattaa kosketuksen puute koetella mieltä, metrin väli ja suljetut rajat voivat tuntua suorastaan ihmisyyden loukkauksilta. Erottelu ei johdu omasta, eikä poliittisten vallanpitäjien, eikä terveysviranomaisten halusta, vaan yksin pelottavan vihollisen vimmaisesta vaatimuksesta. Erillisyydestä on äkkiä tullut sopimatonta, kun kaiken on tapahduttava, ei läheisyyden, vaan etäisyyden ehdoilla. Uusi tilanne tuntuu kipeältä, koska meiltä ei ole kysytty, vaan järkeen vedoten on vaadittu hyväksymään poikkeava tilanne, välimatka. Tuntuu olevan totta filosofiassa usein toistuva väite ettei ihminen kykene muutokseen ennen kuin on pakko. Mutta voiko toisenlaisen elämäntavan oppia pakottamalla? Äärisuhdetta voisi verrata vuorikiipeilyyn, huippua kohti on kivuttava, taakse ei pidä katsoa, reitin pituutta on vaikea arvioida. Pakonopeus on pelottava. Hetkessä se kuten näinä viikkoina muuttuu kiireettömyydessään parantavaksi, luontoon kutsuvaksi, hellyttäväksi, hengittäväksi. Joskus luonnon kosketuksessa voi ihon kosketuksen lailla kohdata katoamattomuuden estetiikan. Helsingin keskellä, tutulla Töölönlahdella ensimmäiset leskenlehdet, kevätesikot ja pesäänsä rakentavat joutsenet, sorsat, suuret ja pienet linnut ovat tunnustaneet minut omaksi miehekseen. Urbaanin kaupungin keskellä luonnon voimat ovat antaneet luvan antautua laiskan virkaan, vaivattomuuteen, puhtaaseen joutilaisuuteen (sinekyyri). Jo Francis Bacon sanoi aikanaan, ”ei mikään ole avarampaa kuin tyhjät asiat.” Filosofiasta olen oppinut kaksi totuutta: Ensiksi sen, ettei ihminen kykene muutokseen muutoin kuin pakon edessä. Toiseksi, ihminen löytää itsensä vasta kun hän ottaa mittaa vastoinkäymisistään. Eli ihminen viisastuu ja uudistuu kohtaamalla ristinsä. Ristin voima kantaa. Siis parasta ihmiselle olisikin kohdata este ja risti? Tämäkö muutoksen varmin tekijä ja tae? Kriisi avaa luonnolliselle elämälle uuden tulemisen ajan. Itävaltalainen kirjailija Joseph Roth (1894-1939) totesi katkerasti 1938 maailmansodan kynnyksellä: ”Yksi tunti on järvi. Yksi päivä on meri. Yö ikuisuus.” Kun huutava hätä täyttää tilan, peräkkäisyys häviää. Tunnit ja päivät tuntuvat lakkaavan kulumasta, maat ja maanosat yhdistämästä. Onnettomuuksien onnettomuus leviää hetkessä, ajan keskus muuttuu yhtämittaiseksi nykyhetkeksi. Mikään ei enää ole tuossa tai tässä, kaikki on nyt,. Ihminen ei enää saavu minnekään, eikä saavuta mitään. Mutta saavuttaako tämä säälimätön aika auringon, maailman, elämän ja kaikkivaltiaan Jumalan kosketuksen? Veli-Matti Hynninen Helsingin yliopiston vetovoima kasvoi Yhteishaussa yli 32 500 hakijaa Helsingin yliopisto kiinnosti korkeakoulujen yhteishaussa entistä useampia hakijoita. H elsingin yliopisto kiinnosti korkeakoulujen yhteishaussa entistä useampia hakijoita. Hakijoiden kokonaismäärä kasvoi 13 prosenttia. Myös avoimen väylän kautta hakeminen kasvatti suosiotaan. Hakijoita oli yhteensä hieman yli 32 500 (2019: 28 872), joista kandiohjelmiin haki 31 193 henkilöä (2019: 27 531) ja maisteriohjelmiin 1 825 (2019: 1 678). Kevään 2020 yhteishaku päättyi 1. huhtikuuta. Kandiohjelmien hakijamäärä kasvoi eniten valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan koulutusohjelmissa sekä metsätieteessä ja luokanopettajakoulutuksessa. Kasvatustieteessä otettiin käyttöön yliopistojen yhteinen soveltuvuuskoe, mikä lienee vaikuttanut hakijamäärän kasvuun Helsingin yliopistossa. Myös yhteishakuun kuulumattoman avoimen väylän hakuaika päättyi. Avoimen väylän kautta tuli 311 hakemusta, mikä tarkoittaa 32 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan haussa olleen Helsingin yliopiston englanninkielisen kandiohjelman, Bachelor’s Programme in Sciencen, hakijamäärä kasvoi. Osa hakijoista haki ohjelmaan jo joulu-tammikuussa, osa yhteishaun yhteydessä. Yhteensä hakijoita oli 291 (2019: 144). Hakijamäärät ja aloituspaikat hakukohteittain julkaistiin yliopiston verkkosivuilla viime viikon aikana. Tarkempia tilastoja muun muassa sukupuolijakaumasta, kielijakaumasta, ensikertalaisten ja ensisijaisten hakijoiden määrästä koostetaan hakukohdekohtaisesti ensi viikolla ja tiedot julkaistaan samalla verkkosivulla. HKL:llä oli oikeus purkaa metron automatisointisopimus Käräjäoikeuden päätöksen mukaan HKL:llä oli oikeus purkaa sopimukset metron automatisoinnista Siemensin kanssa, metrovarikon laajennusosan automatisointisopimusta lukuun ottamatta. H elsingin käräjäoikeus antoi 31.3. välituomion metron automatisointiin liittyvässä oikeuskäsittelyssä. Päätöksen mukaan HKL:llä oli oikeus purkaa sopimukset metron automatisoinnista Siemensin kanssa, metrovarikon laajennusosan automatisointisopimusta lukuun ottamatta. Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan automatisointiprojektin viivästykset johtuivat Siemensin vastuulla olevista syistä. Käräjäoikeuden välituomiosta ei voi valittaa. Tämä tarkoittaa sitä, että käräjäoikeus jatkaa seuraavaksi taloudellisten vaatimusten käsittelyä. – Päätös on yhteiskunnan näkökulmasta positiivinen asia. Käräjäoikeuden päätös vahvistaa, että sopimusten purku vuonna 2015 tehtiin oikean arvioon pohjautuen. HKL on erittäin tyytyväinen siihen, että käräjäoikeuden ratkaisu sopimusten purkamisoikeutta koskeneeseen kysymykseen on nyt saatu, kommentoi HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Välituomio koski pääosin vain sitä, oliko HKL:llä ja Länsimetro Oy:llä oikeus purkaa metron automatisointisopimukset Siemensin kanssa. Päätökseen ei sisältynyt osapuolten vaatimien vahingonkorvausten tai muiden taloudellisten vaatimusten käsittelyä. Selvästä purkuoikeudesta huolimatta käräjäoikeuden päätöksessä katsotaan, että HKL ei olisi saanut jatkaa Siemensin toimittamien järjestelmäosien käyttämistä. – HKL käynnisti välittömästi sopimusten purun jälkeen Siemensin laitteet korvaavan hankinnan, ja tämä tuli käyttöön alkuvuodesta 2019, kertoo Lehmuskoski. Oikeuskäsittelyn taustalla on vuonna 2008 solmittu ja 2015 purettu sopimus Helsingin metron automatisoinnista. Metron automatisointiin tähdännyt hanke käynnistyi vuonna 2009, ja osia järjestelmästä ehdittiin jo rakentaa. Projektin venyessä HKL ja Länsimetro Oy purkivat Siemensin kanssa tehdyt sopimukset. Nyt annetun välituomion mukaan HKL:n ja Länsimetro Oy:n alkuperäinen näkemys siitä, että sopimusten purku on ollut oikeutettu, todettiin nyt siis keskeisiltä osin oikeaksi. – Annamme käräjäoikeuden jatkaa työtään ja keskitymme tällä hetkellä HKL:n ydintoiminnan eli raitioja metroliikenteen turvaamiseen näinä yhteiskunnallisesti poikkeuksellisina aikoina. Henkisesti tämä käräjäoikeuden päätös juuri nyt antaa meille tukea yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen tehtävän hoitoon.
• 5 Nro 4 • Viikot 15-18/2020 Kaupungin henkilöstömäärä oli vuodenvaihteessa noin 37 500 H elsingin kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 30.3. kaupungin henkilöstöraportin 2019. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan Kampin hiljentymiskappelin asemakaavan muutoksen sekä kuntalaisten ja nuorten tekemät aloitteet. Kaupungin henkilöstöraportti antaa kokonaiskuvan kaupungin henkilöstöstä ja niistä henkilöstöpoliittisista toimenpiteistä, joilla edistetään hyvää henkilöstökokemusta ja siten kaupunkistrategian toteutumista. Kaupungin henkilöstömäärä oli 37 459 vuodenvaihteessa 2019/2020. Henkilöstömäärä väheni 197 henkilöllä edellisestä vuodesta. Lasku selittyy sosiaalija terveystoimialan henkilöstön määrän pienenemisellä organisatoristen muutosten ja liikkeenluovutusten takia. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelut ovat vastaavasti laajentuneet kasvavan palvelutarpeen myötä. Kaupungin henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi valmisteltiin viime vuonna organisaatiomuutosta, jonka seurauksena vuoden 2020 alussa aloitti uusi Henkilöstön saatavuus -yksikkö. Resursseja kohdennettiin työnantajamarkkinointiin ja rekrytointikanavia kehitettiin. Myös johtamiseen ja toimintakulttuurin uudistamiseen panostettiin. Palkkakehityssuunnitelman kautta varhaiskasvatuksen opettajien, lastenhoitajien, päiväkodin johtajien ja sosiaalityöntekijöiden palkkoja nostettiin. Kaupungin henkilöstön sairausja työtapaturmaprosentti laski 4,7 prosenttiin. Työtapaturmamäärät pysyivät samalla tasolla edellisvuosiin nähden. Henkilöstökyselyt (Kunta10 2018 ja Työterveyskysely 2019) osoittivat, että henkilöstö kokee tekevänsä merkityksellistä työtä kaupunkilaisten hyväksi. Kampin kappelille lisää asiakastiloja Kaupunginhallitus hyväksyi Kampin hiljentymiskappelin uuden asemakaavan, joka mahdollistaa kappelin asiakastilojen laajentamisen. Uutta kerrosalaa tulee 70 kerrosneliötä. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että kappelin sivurakennuksen jalustaosa laajenee ja Simonpuistikkoon johtava porras jää rakennuksen taakse. Puinen kappelirakennus pysyy ennallaan. Vuonna 2012 valmistunut hiljentymiskappeli on tärkeä osa kirkon sosiaalityötä keskellä kaupunkia. Asiakastilojen laajennus parantaa kappelin edellytyksiä vastaanottaa asiakkaita ja järjestää tilaisuuksia. Lopullisen päätöksen asemakaavan muuttamisesta tekee kaupunginvaltuusto. Asukkaiden ja nuorten aloitteet Kaupunginhallitus käsitteli kunnan asukkaiden ja nuorten jättämiä aloitteita ajalta 1.7.–31.12.2019. Tällä ajalla kunnan asukkaiden aloitteita jätettiin neljä kappaletta, ja ne koskivat kaupungin liittymistä ikäystävällisten kuntien verkostoon, Malmin lentokentän säilyttämistä, Helsingin ja Vantaan välisen kuntarajan siirtämistä ja miljoonan uuden puun istuttamista Helsinkiin. Nuorten, 13–17-vuotiaiden helsinkiläisten tekemiä aloitteita jätettiin yhteensä 12 kappaletta heinä–joulukuussa 2019. Aloitteet koskivat muun muassa kaupungin kesätyöntekijöiden ikärajaa, kameravalvonnan lisäämistä, ruotsin kielen opetusta ja nuorisopalveluja. Nuorisoneuvosto toteaa nuorten aloitteista kaupunginvaltuustolle jättämässään lausunnossa, että aloitekanava on viime vuosina kehittynyt. Vastausaika aloitteisiin on lyhentynyt ja vastaukset ovat kattavampia, konkreettisia ja paremmin perusteltuja. Sekä kunnan asukkaiden että nuorten aloitteet käsitellään vielä kaupunginvaltuustossa. Kansallisteatterin uuden puolen peruskorjaa SRV Kansallisteatteri ja SRV ovat allekirjoittaneet sopimuksen Kansallisteatterin 1930-1950 -luvuilla rakennetun, niin kutsutun uuden puolen perusparantamisesta ja uudistamisesta. Kuva: Neena Villberg K ansallisteatteri ja SRV ovat allekirjoittaneet sopimuksen Kansallisteatterin 1930?1950 -luvuilla rakennetun, niin kutsutun uuden puolen perusparantamisesta ja uudistamisesta. Uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. Teatterin pitkää historiaa kunnioittavan peruskorjausja parannushankkeen tarkoituksena on kunnostaa Kansallisteatteri tavalla, joka paitsi mahdollistaa uusia teatterintekemisen muotoja, myös kunnioittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän arvokohteen arkkitehtuuria. Suunnitelman ytimessä on kestävä rakentaminen. – Uskon, että peruskorjauksen myötä Suomen ensimmäinen moderni teatteritila nousee uuteen kukoistukseen. Uusitut tilat antavat entistä paremmat puitteet monipuoliselle ohjelmistolle kunnioittaen samalla Kansallisteatterin taiteellisesti tinkimätöntä henkeä ja arvokasta historiaa. Tavoitteenamme on, että uusitut tilat palvelevat optimaalisella tavalla yhä moninaisempia yleisöjä sekä teatterintekijöitä ja heidän taiteellista osaamistaan. Uuden teatterikahvilan myötä Kansallisteatterin ovet myös avautuvat laajemmin kaikille kiinnostuneille, kertoo Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho. – Lähdemme ilolla käynnistämään jälleen uutta peruskorjaushanketta. Uudistamme Kansallisteatterin sen hienoa alkuperää kunnioittaen. Suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kestävän rakentamisen periaatteita ja jatketaan rakennuksen käyttöikää taas kauas tulevaisuuteen. Aiemmin olemme tehneet vaativia saneerauksia myös useissa muissa historiallisissa kiinteistöissä, kuten Helsingin Kaupunginteatterissa, Brondan kulmassa, Helsingin yliopiston Tiedekulmassa ja Kaisa-talossa, SRV:n yksikönjohtaja Antti Raunemaa kertoo. Hankkeeseen sisältyy peruskorjausja uudisrakennustoimenpitein tuotettavaksi kaksi teatterinäyttämöä, katsomoineen (Pieni Näyttämö ja Willensauna), esitysharjoitustiloja, teatterin tukitoimien työ-, logistiikkaja teknisiä tiloja sekä kahvilatiloja. Nykyinen Kansallisteatterin rakennuskanta on rakentunut kolmessa päävaiheessa. Rautatientorin puoleinen, teatterin päärakennukseksi mielletty rakennus, Suuri näyttämö, valmistui 1902. Päärakennusta laajennettiin 1930 luvulla suuren näyttämön taustatiloilla ja 1954 korttelin pohjoisosaan valmistui Pienen Näyttämön rakennus. Viimeksi Kansallisteatterissa on peruskorjattu ns. vanha osa, Suuri näyttämö, jonka peruskorjaus valmistui 2000-luvun alussa. Päivystyspotilaat HUSissa otetaan vastaan ohjatusti K oronaviruksen aiheuttaman infektioriskin vuoksi HUSiin itse saapuvat päivystyspotilaat ohjataan hoitoon jo heti sisään tullessa. Päivystykseen voi silti aina tarvittaessa tulla. Kannattaa kuitenkin harkita päivystykseen tulon välttämättömyyttä. Monesti asia hoituu neuvonnalla puhelimessa. Päivystysten hoitoonohjauksen toimintatavat ovat HUSissa muuttuneet koronaviruksen aiheuttaman infektioriskin vuoksi. Päivystykseen tullaan normaalisti, mutta hengitystieoireiset potilaat, joilla voi olla koronatartunta ja jotka tarvitsevat päivystyksellistä arviota, ohjataan hoitoon eri reittiä kuin muut potilaat. Lieväoireiset hengitystieoireiset potilaat, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa, saavat kirjalliset hoito-ohjeet ja he voivat palata heti kotiin sairastamaan. Hoitoonohjaus on käytännössä toteutettu päivystyspoliklinikoilla hiukan eri tavoin. Hyvinkäällä kaikkien itse saapuvien hoitoon ohjaus tapahtuu ulkona olevassa katoksessa. Jorvin sairaalassa vain aikuisten päivystykseen itse saapuvien hoidon tarpeen arvio tehdään ulkona päivystyksen edessä. Lapsipotilaat hoitoarvio tapahtuu sisätiloissa. Muissa HUSin yhteispäivystyksissä potilaiden ohjattu vastaanotto tapahtuu tällä hetkellä sisällä päivystystiloissa. Peijaksen sairaalan päivystyksessä ei hoideta enää lapsipotilaita. Vantaalaiset ja keravalaiset alle 16-vuotiaat äkillisesti sairastuneet lapset ja nuoret hoidetaan ensisijaisesti arkisin klo 8–16 omalla terveysasemalla ja klo 16 jälkeen Uuden lastensairaalan yhteispäivystyksessä. Lapsipotilaiden hoito halutaan keskittää pääkaupunkiseudulla Uuden lastensairaalan ja Jorvin sairaalan lasten päivystyksiin. Ennen päivystykseen hakeutumista kannattaa miettiä onko sinne meno välttämätöntä. Koronavirukseen liittyvistä asioista löytyy tietoa osoitteesta www.hus.fi/ korona. Ennen päivystykseen hakeutumista tulee soittaa Päivystysapuun 116 117. Henkeä uhkaavissa tilanteissa (esim. kova rintakipu, hengitysvaikeus, tajuttomuus, halvausoireet, äkillinen kouristelu) soitetaan hätänumeroon 112. Helsinki kartoittaa näkemyksiä pyöräliikenteen olosuhteista Helsingin pyöräliikenne on kasvussa ja kaupunki edistää määrätietoisesti pyöräliikenteen olosuhteita. Kuva: Jussi Hellsten H elsinki on avannut kyselyn, jossa kysytään kaupunkilaisilta missä ovat pyöräteiden suurimmat puutteet ja ongelmakohdat. Kyselyn tarkoituksena on kerätä kaupunkilaisten näkemyksiä Helsingin pyöräverkoston nykytilasta, jonka pohjalta pyöräliikenteen hankkeita tullaan arvioimaan tärkeysjärjestykseen. Helsingin pyöräliikenne on kasvussa ja kaupunki edistää määrätietoisesti pyöräliikenteen olosuhteita. Pyöräverkoston suurimmat ongelmat ovat kantakaupungissa, jossa reitit ovat vielä paikoin varsin katkonaisia. Kantakaupunkiin suunnitellaan lisää yksisuuntaisia pyöräteitä ja -kaistoja. Toteutettavaa on myös esikaupunkialueilla sekä koko kaupungin kattavassa 130 kilometrin mittaisessa baanaverkossa. Nyt auki oleva kysely liittyy pyöräväylien priorisointija investointiohjelmaan, jossa haetaan pyöräverkon toteuttamisratkaisuja aiempaa nopeammin. Pyöräverkoston investoinnit halutaan kohdistaa pyöräilijöiden kannalta merkittävimpiin paikkoihin. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään, kun pyöräväyliä arvioidaan tärkeysjärjestykseen. Tärkeimpien kohteiden suunnittelua ja rakentamista pyritään aikaistamaan. Kysely on auki 26.4. asti osoitteessa: https://app.maptionnaire.com/fi/8224/ Vastauksia kyselyyn toivotaan kaikilta Helsingissä pyöräileviltä koko kaupungin alueelta. Kyselyn tulokset julkaistaan syksyllä 2020.
• 6 Viikot 15-18/2020 • Nro 4 Taivaan tähdet on tiede voittanut nuhan edessä se istuu voimattomana. Matti Kurjensaari (1907 – 1988) Päivyri Sunnuntaiksi VIIKKO 15 KE 8.4. Romanien kansallispäivä. Suoma, Suometar TO 9.4. Mikael Agricolan päivä. Elias, Eelis, Eeli PE 10.4. Pitkäperjantai. Tero LA 11.4. Minea, Minka, Verna SU 12.4. Pääsiäispäivä. Julia, Julius, Janna VIIKKO 16 MA 13.4. 2. pääsiäispäivä. Tellervo TI 14.4. Taito KE 15.4. Linda, Tuomi TO 16.4. Patrik, Jalo PE 17.4. Otto LA 18.4. Valto, Valdemar SU 19.4. Pilvi, Pälvi VIIKKO 17 MA 20.4. Nella, Neela, Lauha TI 21.4. Anssi, Anselmi KE 22.4. Alina, Aida TO 23.4. Jyrki, Yrjö, Jyri PE 24.4. Pertti, Altti, Albert LA 25.4. Marko, Markus, Markku SU 26.4. Teresa, Tessa, Terttu VIIKKO 18 MA 27.4. Veteraanipäivä. Merja, Meea TI 28.4. Ilpo, Tuure, Ilppo KE 29.4. Teijo TO 30.4. Miia, Mira, Mirja PE 1.5. Vappu. Vappu LA 2.5. Viivi, Vuokko SU 3.5. Outi VIIKKO 19 MA 4.5. Roosa, Rosa, Ruusu TI 5.5. Melina, Melissa, Maini Pääsiäispäivä Joh. 20:1-10 ? Tänä keväänä pääsiäisen evankeliumi on saanut uusia vivahteita. Kiinnitän huomiota erilaisiin yksityiskohtiin kuin aiemmin. Näen opetuslapset, jotka lukittautuivat kotiinsa, koska pelkäsivät toisia ihmisiä. Näen Marian, joka hiipi aamuhämärissä haudalle. Mahdollisimman varhain, heti auringon noustua, ettei vain kohtaisi ketään. Kiirastorstain iltana normaali arki oli katkennut äkillisesti. Jeesus oli vangittu ja viety pois. Alle vuorokauden päästä hänet oli jo teloitettu ristillä. Naiset ristin juurella todistivat, kuinka heidän suunnannäyttäjänsä ja tulevaisuuden toivonsa riutui hengiltä. Kaikki kävi niin kovin nopeasti. Yhtäkkiä ympärillä oli vain pimeyttä ja kuoleman varjoja. Mikä on meidän kohtalomme, jos Jumala ei suojellut edes omaa valittuaan? Miten selviämme, kun perusturvallisuus on järkkynyt ja tulevaisuus ei koskaan ole näyttänyt epävarmemmalta kuin nyt? Tänä keväänä ripustaudun entistä tiukemmin ylösnousemuksen avaamaan näköalaan. Opetuslasten synkimmän epätoivon keskellä Jumala ilmaisi läsnäolonsa voimallisemmin kuin koskaan. Hän pyyhki pois kuoleman vallan. Aamu toisensa jälkeen valkeni niin kuin ennenkin, arjen askareet jatkuivat. Ulkopuolisin silmin mikään ei oikeastaan ollut muuttunut, ja silti kaikki oli muuttunut. Hän, joka kerran kykeni muuttamaan suurimman surun kuplivaksi riemuksi, pelon luottavaisuudeksi ja näköalattomuuden toivoksi, kykenee siihen tänäänkin. Jumala pitää lupauksena; kuolemasta versoo elämä. Kristus on ylösnoussut! Päivi Vähäkangas Kirjoittaja on kirkon ulkoasiainosastolla työskentelevä pappi ja teologian tohtori Kaupunginmuseo ja HAM Podcasteja kuunneltavaksi Kirurginen sairaala koronaviruspotilaille H USissa on käynnistynyt suunnittelu Kirurgisen sairaalan muuntamisesta koronapotilaiden hoitoon. HUSissa valmistaudutaan monin eri tavoin siihen, että koronaviruspotilaiden määrä lisääntyy epidemian edetessä. Tämänhetkisen arvion mukaan epidemiahuippu ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen. Tällä hetkellä koronaviruspotilaat pystytään hoitamaan olemassa olevissa tiloissa. Koronaviruspotilaiden hoitoon tullaan lisäämään tilaja henkilöstöresursseja. Kiireetöntä toimintaa vähennetään ja leikkaussaliyksiköiden tiloja muunnetaan tehohoitoon soveltuviksi. Henkilöstöä koulutetaan ja rekrytoidaan lisää koronaviruspotilaiden hoitoon. Näiden järjestelyjen tueksi HUSissa on käynnistynyt valmistelutyö Kirurgisen sairaalan muuntamiseksi kokonaisuudessaan koronaviruspotilaiden hoitoon. Tämä edellyttää korvaavien tilojen järjestämistä Kirurgisen sairaalan niille toiminnoille, joita jatketaan epidemian aikanakin. Näin saadaan vapautettua Kirurgisesta sairaalasta tilaa koronaviruspotilaiden vuodeja teho-osastohoitoon. Päätös asiasta tehtiin 26.3.2020 ja suunnittelutyö käynnistyi välittömästi. Tarkat yksityiskohdat nykyisten toimintojen sijoittumisesta ja koronapotilaiden hoitoon saatavien paikkojen määristä selviävät suunnittelun edetessä. Tarkkoja yksityiskohtia ei vielä pystytä tässä vaiheessa kertomaan. Kirjastoasioinnista koronavirusepidemian aikana H elmet-kirjastot ovat suljettuina koronavirusepidemian aikana. Lainat eivät eräänny kirjastojen ollessa suljettuna. Älä palauta lainojasi kirjaston ollessa suljettuna kirjaston postiluukun tai kirjanpalautusluukun kautta. Lainat eivät eräänny 16.3.– 13.5.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa. Arvioimme tilannetta pääsiäisen jälkeen uudestaan. Lisäksi kirjasto jatkaa 20.1.–15.3.2020 erääntyneiden lainojen laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua. Poikkeuksena on perinnässä oleva aineisto. Jos lainasi on erääntynyt ennen 20.1.2020, se voi olla perinnässä eikä lainaa voi uusia. Ota yhteyttä kirjastoon tilanteen tarkistamiseksi. Noudettavissa olevien varausten noutoaikaa jatketaan ja ne voi noutaa kirjastojen avauduttua. Kirjautumalla Omiin tietoihin Helmet.fissä • voit uusia lainat normaalisti • muuttaa ja perua varauksia: ohjeet varausten lukitsemiseen tai perumiseen • voit maksaa maksut verkkomaksupalvelussa • Muutokset varaamiseen • Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) ei voi enää tehdä varauksia ollenkaan. • Voit tallentaa teoksia muistilistalle. Ohje muistilistan käyttämiseen Helmet-haussa. Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai, jos teos on vasta tilausvaiheessa. Voit tallentaa teoksia muistilistalle. Ohje muistilistan käyttämiseen perinteisessä Helmet-haussa. Taskukirjastossa ei voi tehdä varauksia. Muutokset ovat voimassa, kunnes kirjastot taas avataan, sillä aineistoa ei voi nyt käsitellä tai kuljettaa noudettavaksi. Eräpäiväilmoitukset ja –muistutukset Eräpäiväilmoituksia (kaksi päivää ennen eräpäivää) ja eräpäivämuistutuksia ei toistaiseksi lähetetä, koska kirjastot ovat kiinni ja koska lainat eivät eräänny. Uudet kirjastokortit ja PIN-koodit Unohtuneen PIN-koodin voi uusia Helmet.fi:n kirjautumissivulla, jos asiakastiedoissasi on sähköpostiosoite. Toistaiseksi asiakkaan tietoturvan vuoksi uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain esittämällä henkilötodistuksen kirjastossa. Selvitämme parhaillaan muita mahdollisuuksia. Helmet-chat Helmet-chat -palvelu toimii ja näkyy sen omina päivystysaikoina helmet.fi-etusivulla. Käytä e-kirjastoa E-aineistoihin kannattaa nyt tutustua. Niiden käyttämiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja kirjastosta saamasi pin-koodin. Tutustu Helmet-kirjastojen e-kirjastoon. Huomaa myös maksuton Koko kansa lukee -e-kirjakampanja 16.3.-13.4. Vaihtoehtoisia palveluja käyttöön Sulkuaikana kirjastont verkkopalveluja asiakkaille lisätään. Niistä tiedotetaan Helmet.fi:n etusivulla ja sosiaalisessa mediassa. Helmet-kirjaston löydät Facebookissa tunnuksella @ helmetkirjasto ja Twitterissä @helmet_kirjasto. H elsingin kaupunginmuseo ja HAM Helsingin taidemuseo ovat yhdessä toteuttaneet Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttelyyn pohjautuvan seitsemänosaisen podcast-sarjan. Sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen saattelee kuuntelijan sodan mielialatiedustelun maailmaan, helsinkiläisten kokemuksiin ilmapommituspäivinä sekä tieteen ja taiteen evakuointeihin. Voit kuunnella podcast-sarjan Helsingin kaupunginmuseon ja HAMin verkkosivuilla sekä Spotify ja Apple podcasts -palveluissa. Podcast-sivut: helsinginkaupunginmuseo.fi/mieliala-podcastit ja hamhelsinki.fi/mieliala-podcastit Helsinkikuvia.fi on kuvien aarreaitta Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa on lähes miljoona valokuvaa Helsingistä ja helsinkiläisistä 1860-luvulta nykypäivään. Kuvia pääsee selaamaan vaikka omalta kotisohvalta Helsinkikuvia.fi -palvelussa, jossa museo on julkaissut jo noin 65 000 valokuvaa. Helsinkikuvia.fi:stä valokuvia voi myös ladata omalle laitteelleen korkea-resoluutioisina eli painolaatuisina tai pienempinä, verkkolaatuisina kuvina. Palvelusta voi halutessaan myös tilata maksullisia kuvatuotteita. Sukella nostalgisiin kuvamuistoihin: helsinkikuvia.fi Helsingin kokoinen taidenäyttely omalta kotisohvalta 2 700 taideteosta ympäri Helsinkiä, 500 veistosta nähtävissä yötä päivää. Helsingin taidemuseo HAM pitää huolta helsinkiläisten omasta taidekokoelmasta, johon kuuluu yli 9 000 teosta. näihin taideteoksiin pääsee nyt helposti tutustumaan myös kotoa käsin HAMin verkkosivujen kautta ja HAMin sosiaalisen median kanavia seuraamalla. Omatoimiset veistosreitit Kaupunkilaisten iloksi on luotu myös valmiiksi suunniteltuja omatoimisia veistosreittejä erilaisten teemojen ympärille. Elämän kysymykset -reitti johdattaa kulkijan miettimään ja löytämään kenties vastauksiakin kysymyksiin mitä on taide ja miten se vaikuttaa minuun. Inhale exhale HAM –reitti sopii taas juoksulenkiksi kun Toven elämänpolku esittelee kuinka taiteilija Tove Janssonin elämä näkyy Helsingin kaduilla ja puistoissa. https://www.hamhelsinki. fi/julkinen-taide/ Etätapahtuma – Linda Liukkaan Hello Ruby – satutunti L inda Liukas lukee Hello Ruby -kirjojaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastostriimissä keskiviikkona 1.4. klo 10-10.30. Katso livenä: https://www.helsinkikanava.fi. Linda Liukas on ohjelmoinnin opettaja, puhuja ja kansainvälisesti menestynyt lastenkirjailija, jonka Hello Ruby -kirjat vievät koodaamisen, tekoälyn ja internetin maailmaan. Tapahtuma on suomenkielinen. Tallenteen voi myöhemmin katsoa samalta sivulta: https://www.helsinkikanava.fi Etätapahtuma – Haastateltavana kirjailijavieras Mintie Das K irjailija Mintie Das kertoo uudesta Brown Girl Ghosted –nuortenkirjastaan keskiviikkona 1.4. klo 1313.30. Tapahtuma toteutetaan keskuskirjasto Oodissa ja se on katsottavissa livenä helsinkikanava.fi –sivulla https://www.helsinkikanava.fi. Tallenteen voi myöhemmin katsoa samalta sivulta. Keskustelu käydään englanniksi. Mintie Das on Intiassa syntynyt, Yhdysvalloissa kasvanut ja Helsingissä asuva kirjailija. Dasilla on takanaan pitkä kansainvälinen ura mm. YK:n tehtävissä. Suomessa hänet tunnetaan erityisesti myös suomeksi ilmestyneestä Storm Sisters –nuortenkirjasarjasta, joka on käännetty kahdeksalle eri kielelle. Brown Girl Ghosted on Dasin Yhdysvaltojen debyytti ja ilmestyi siellä maaliskuussa 2020 kustantajanaan Versify/Houghton Mifflin Harcourt. Etätapahtuma – Haastateltavana kirjailijavieraana Riikka Pelo K irjailija Riikka Pelo Helsingin kaupunginkirjaston vieraana. Pelo kertoo uudesta romaanistaan Kaikki elävä. Haastattelijana toimii informaatikko Niina Holm. Tapahtuma toteutetaan keskustakirjasto Oodissa ja se on katsottavissa livenä helsinkikanava.fi -sivulla tiistaina 31.3. klo 13-13.30. Tallenteen voi myöhemmin katsoa samalta sivulta: https://www. helsinkikanava.fi ? Kaikki Helsingin kaupunginkirjaston striimaukset löytyvät osoitteesta: https://www.oodihelsinki.fi/ kirjaston-striimaukset-tuovat-satutunnit-ja-kirjailijavierailut-koteihin/
• 7 Nro 4 • Viikot 15-18/2020 Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko • 9.4. klo 18-19 Kiirastorstain illan videokirkko • 10.4. klo 10-11 Pitkäperjantain videokirkko • 10.4. klo 15-16 Haydn: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä-konsertti livenä • 10.4. klo 18-19 Jeesuksen hautaamisen rukoushetken videointi • 11.4. klo 23-12.4. klo 23:30 Pääsiäisyön videokirkko • 12.4. klo 10-11 1. pääsiäispäivän videoitu jumalanpalvelus • 13.4. klo 10-11 2. pääsiäispäivän videokirkko • 19.4. klo 10-11 Videoitu jumalanpalvelus • 26.4. klo 10-11 Videoitu jumalanpalvelus • 03.5. klo 10-11 Videoitu jumalanpalvelus Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirasto Bulevardi 16 B, 1. krs p. 09 2340 6100 tuomiokirkko.srk@evl.fi Helsingin tuomiokirkko Unioninkatu 29 Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko Suomenlinna C 43 Vanha kirkko Lönnrotinkatu 6 Annankulma Annankatu 14 D Bulevardin seurakuntasali Bulevardi 16 B, 2. krs Hyvän toivon kappeli Länsisatamankatu 26-28 Katajanokan seurakuntakoti Kauppiaankatu 8-10 B Meritullin seurakuntakoti Meritullintori 3 Jäteastioiden tyhjennys pääsiäisviikolla päivää aikaisemmin Tuomiokirkkoseurakunta tukenasi myös poikkeusoloissa S eurakunta ei ole kiinni, vaikka tavallinen toiminta on tauolla. Olemme läsnä ja tukenasi puhelimen ja netin välityksellä. Helsingin tuomiokirkko on avoinna hiljaista rukousta varten ma-la klo 9–18 ja su klo 12–18. Haluaisitko puhua jonkun kanssa, jakaa huoltasi tai vaikka rukoilla yhdessä? Tuomiokirkkoseurakunta on myös avannut puhelinnumeron 09 2340 6102, johon voi soittaa joka päivä klo 9-21. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia. Voit olla halutessasi suoraan yhteydessä myös suoraan seurakuntamme työntekijöihin, yhteystiedot löydät nettisivuiltamme. Tuomiokirkossa järjestetään sunnuntaisin klo 10 jumalanpalvelus, johon voi osallistua netin välityksellä Youtube-kanavallamme. Piispojen ohjeistuksen mukaan jumalanpalvelusten viettäminen julkisina tilaisuuksina keskeytetään toistaiseksi. Myös kaikki muu kokoava toiminta on keskeytetty lukuun ottamatta kirkollisia toimituksia (rajoitettu osallistujamäärä). Näillä varotoimenpiteillä pyritään rajoittamaan koronaviruksen leviämistä. Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse. Viraston asiakaspalvelupiste Bulevardilla on suljettu. Puhelinpalvelu on avoinna ma-ti 9-15, ke 1217, to-pe 9-12 numerossa 09 2340 6100. Sähköpostitse voit olla yhteydessä osoitteeseen tuomiokirkko.srk@evl.fi. Jos tiedustelusi koskee tilojen varausta, voit olla yhteydessä tilavarausnumeroon, puh. 09 2340 6111 tai sähköpostiosoitteeseen tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi. Kaksikolmasosaa yrityksistä aikoo lomauttaa tai irtisanoa Kuljetusten aikaistuksella pyritään rauhoittamaan pitkäperjantai jäteastioiden tyhjennyksiltä. P ääsiäinen aiheuttaa joitakin poikkeuksia jätekuljetusten aikatauluihin. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY aloittaa pääsiäisviikon jätekuljetukset poikkeuksellisesti jo sunnuntaina 5.4.2020 kello 7. Ne asiakkaat, joiden jäteastioiden tyhjennys on ajoitettu viikolle 15, saavat palvelun päivää normaalia aiemmin. Perjantaina 10.4. ei kerätä jätteitä. Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina 13.4. jätekuljetuksia jatketaan normaalin viikkorytmin mukaisesti. Kuljetusten aikaistuksella pyritään rauhoittamaan pitkäperjantai jäteastioiden tyhjennyksiltä. HSY aikaistaa jätekuljetuksia yhdellä päivällä pääsiäisviikolla. Jätekuljetukset aloitettiin jo sunnuntaina 5.4. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa. R eilu 40 prosenttia yrityksistä oli jo maanantaihin mennessä antanut lomautusvaroituksen tai kutsunut yt-neuvottelut. Tilanne on synkentynyt merkittävästi kahden viikon aikana, jolloin kauppakamarit toteuttivat kyselyn edellisen kerran. – Kahdessa viikossa taloustilanne on konkretisoitunut monelle yritykselle ja mennyt merkittävästi huonompaan suuntaan. Kaksi viikkoa sitten tekemässämme kyselyssä liki puolet yrityksistä vastasi, ettei koronavirus ollut vaikuttanut yrityksen liikevaihtoon negatiivisesti. Nyt vastaava osuus oli enää neljännes, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo. Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista yrityksistä puolestaan kertoi, että konkurssin riski on kasvanut merkittävästi koronaviruksen aiheuttaman tilanteen takia. Kaksi viikkoa sitten noin 30 prosenttia yrityksistä koki konkurssiriskin nousseen. – Yrityksiltä suoraan saamani viesti on sama kuin mitä kyselymme osoittaa: negatiiviset vaikutukset ovat jo nyt merkittäviä, mutta suuremmat vaikeudet ovat vielä edessäpäin. Hallitus on tehnyt hyviä toimia pelastaakseen yrityksiä konkurssiaallolta ja pitääkseen kiinni työpaikoista, mutta lisää toimia tarvitaan, Romakkaniemi sanoo. Uutena kysymyksenä kyselystä selviää, että kaksi kolmasosaa yrityksistä on jo käyttänyt tai aikoo käyttää hallituksen tarjoamia joustoja. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan yritysten tarve joustoa antaville toimenpiteille on valtava. – Lähes puolet yrityksistä aikoo hyödyntää verottajan myöntämiä joustoja tai eläkemaksujen tavallista pidempää maksuaikaa. Business Finlandin kehitysrahoitusta hakee noin kolmasosa vastanneista ja pankin kanssa uutta lainaa tai vanhojen lainojen lyhennysvapaista neuvottelee niin ikään noin kolmannes vastanneista, Kotamäki sanoo. Hallituksen toimenpiteistä huolimatta yritysten kriisi kärjistyy yhä. Romakkaniemen mukaan hallituksen on tehtävä enemmän yritysten ja työllisyyden eli työntekijöiden hyväksi. – Rahoituksen ja maksujen siirtämisten lisäksi tarvitaan myös suoraa tukea. Valtion tulisi ottaa sairauspoissaolojen kustannukset sekä työnantajien sairausvakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksut määräaikaisesti kannettavakseen, Romakkaniemi sanoo. – Lisäksi pahiten kärsineet alat kuten matkailuja ravintola-ala, luovat alat sekä henkilöliikenne tarvitsevat räätälöityä suoraa tukea, Romakkaniemi sanoo. Romakkaniemi vaatii myös, että verojen maksamisen lykkäämisen tulisi olla korotonta. Lisäksi jo sovittujen työnlainsäädännön joustojen voimassaoloa tulee jatkaa vuoden loppuun asti. Lähes kaksi kolmasosaa kauppakamarien kyselyyn vastanneista liki 3400 yrityksestä aikoo lomauttaa tai irtisanoa työntekijöitään. Hyönteishotelleille on nyt tilausta – rakenna hotelli omaan pihaan Nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaalin avaus siirtyy K oronaviruksen (COVID-19) aiheuttaman poikkeuksellisen globaalin tilanteen vuoksi Helsinki Biennaali 2020:n rakentaminen ja teostuotanto myöhästyvät alkuperäisestä aikataulusta. Tästä johtuen Helsinki Biennaalia ei voida avata yleisölle 12.6. Lopullinen arvio siitä, voidaanko biennaali järjestää tulevana kesänä, tehdään huhtikuun aikana. – Vaihtoehdot ovat Helsinki Biennaalin avautuminen elokuun alussa tai siirtyminen kesään 2021. Haluamme päätöksellä myös varmistaa yleisön, taiteilijoiden, yhteistyökumppaneiden ja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Helsinki Biennaali on ensimmäistä kertaa järjestettävä nykytaidetapahtuma Vallisaaressa ja mantereella. Merelliseen Helsinkiin sijoittuva biennaali on odotettu lisä kaupungin kulttuuritarjontaan. Helsinki Biennaali seuraa koronavirustilannetta ja noudattaa niin kansainvälisten, kansallisten kuin paikallisten viranomaisten ohjeita ja suosituksia. Helsinki Biennaalin tarkentuneista suunnitelmista ja käytännön asioista tiedotetaan viimeistään toukokuussa. I hmisten tekemiä hyönteishotelleja tarvitaan, koska hyönteisten luontaiset elinkolot ovat katoamassa. Etenkin ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ajavat hyönteiset aiempaa ahtaammalle. Hyönteiset eivät pelkästään pörise ja surise ja liihottele, vaan ne tekevät arvokasta työtä pölyttämällä ruokakasveja. Me ihmiset saisimme siis päivällispöydässä olla kiitollisia hyönteisten aherruksesta! Jos hyönteisille ei löydy sopivia pesäpaikkoja, ne eivät pääse tekemään työtään. Silloin lautasiltamme katoavat pian niin omenahillo, Härkis kuin mustikkajugurttikin. Onneksi hyönteiset viihtyvät mainiosti ihmisten rakentamissa keinopesissä eli hyönteishotelleissa. Maaja metsätalousministeriön Hyönteishotellit2020-kampanja kannustaa kaikkia suomalaisia ryhtymään hotellinpitäjiksi ja avaamaan oman hyönteishotellin vaikka kotipihan kulmalle, kerrostalon katolle tai mökkirantaan.
• 8 Viikot 15-18/2020 • Nro 4 TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | JAPANILAINEN YUKATA OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa Lahjavinkki! 69€ Helsinki-apu aloitti toimintansa Jatkoa sivulta 3 M aanantaina 30. maaliskuuta kello 9 avautui Helsinki-avun puhelinpalvelu, josta kaikki avuntarpeessa olevat yli 70-vuotiaat kaupunkilaiset voivat itse soittamalla saada keskustelutukea ja apua asiointiin poikkeuksellisissa oloissa, jotka näyttävät jatkuvan pitkään. Palvelee arkisin kello 9–16 – Helsingissä on tuskin koskaan saatu alkuun ihmisten auttamisen saralla mitään näin suurta näin nopeasti. Helsinki-apu on valtava ponnistus kaupungin ja seurakuntien henkilöstölle sekä yhä kasvavalle joukolle järjestöjä ja vapaaehtoisia. Samalla se on hieno osoitus yhteisön ja yhteentulemisen voimasta, helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoo. Erityisen tärkeää on saada arkiset rutiinit, kuten ruokakaupassa tai apteekissa käyminen, sujumaan myös niille iäkkäille kaupunkilaisille, joita on koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi kehotettu pysymään kotona ja välttämään asiointia ulkona. Helsinki-apu on saanut yhteistyökumppaniksi kauppa-asiointiin HOK-Elannon, joka on tällä viikolla avannut ikäihmisille suunnatun uuden ruokatilauspalvelun osana Helsinki-avun toimintaa. HOK-Elanto järjestää yli 70-vuotiaiden helsinkiläisten ruokahuoltoa yhdessä kaupungin ja Helsingin seurakuntien kanssa. Puhelimitse toimivan HOK-Elannon ruokatilauspalvelun kautta voi tilata viikon kauppatavarat kerralla, ja saada kauppakassit kaupungin ja seurakunnan työntekijöiden tai vapaaehtoisten toimesta kotiovelle kannettuna. – Kun pormestari kertoi Helsinki-avusta ja kutsui mukaan paikallisia toimijoita, saimme pian yhteydenoton HOK-Elannon verkkokaupan kehityspäällikkö Jukka Ranualta. He olivat ällistyttävän nopeasti ideoineet ja järjestäneet tavan auttaa iäkkäitä kaupunkilaisia uudella puhelinpalvelullaan. Koska koronatilanteessa hoppu oli meilläkin, saimme pikaisesti luotua toimintamallin, ja nyt HOK-Elannon ruokatilauspalvelu on toimiva, kriittinen palikka Helsinki-avun kokonaisuudessa, Helsinki-avun johtaja Tiina Hörkkö toteaa. Puhelinpalvelun lisäksi kauppakassin tilaamista, ostamista ja jakelutoimintaa varten on perustettu 18 koordinaatiopistettä eri puolille Helsinkiä. – Alueelliset pisteet toimivat seurakuntien toimitiloissa, ja niistä käsin koordinoidaan kauppa-asioinnit ja kauppakassien kuljetukset ikäihmisten kotioville turvallisesti. Näihin Helsinki-avun pisteisiin ei ikäihmisten tarvitse eikä pidä tulla itse paikalle apua hakemaan, vaan tarvittavan avun saa soittamalla, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki sanoo. Helsinki-apu kiinnittää erityistä huomiota ikääntyneiden ja kaikkien toiminnassa mukana olevien turvallisuuteen palvelun eri vaiheissa. Tämä koskee yhtä lailla asiakasrekisterin tietosuojaa kuin käytännön asiointia. Soitot yli 80-vuotiaille tulevat aina samasta Helsinki-avun puhelinnumerosta 09 310 10020, ja soittajina toimivat vain tehtävään koulutetut kaupungin ja seurakuntien työntekijät. Kauppa-apua toimittavat vapaaehtoiset tunnistaa Helsinki-apu-merkistä, eivätkä he mene sisään kenenkään kotiin, vaan ostokset toimitetaan kotioven ulkopuolelle. Hygieniasta huolehditaan myös niin, ettei asioinnissa käytetä käteistä rahaa. Ruokakauppayhteistyön lisäksi Helsinki-apu on saanut tällä viikolla merkittävän yhteistyökumppanin puhelinkeskustoimintaan, johon Genesys-yhtiö tarjoaa Genesys Cloud -järjestelmänsä kontaktienhallintaan kolmeksi kuukaudeksi veloituksetta. Helsingissä asuu kaikkiaan noin 80 000 yli 70-vuotiasta ja noin 27 000 yli 80-vuotiasta kaupunkilaista, joiden kaikkien elämää helpottamaan Helsinki-apu on tarkoitettu. Kaikki apua tarvitsevat yli 70-vuotiaat voivat soittaa Helsinki-avun numeroon, ja kaikki yli 80-vuotiaat pyritään siitä numerosta soittamalla tavoittamaan. Helsinki-apu on poikkeuksellinen yhteistyö Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstölle, järjestöille sekä vapaaehtoisille. Yhteensä Helsinki-avun toiminnassa tulee työskentelemän satoja ihmisiä, joita yhdistää halu auttaa. Pääkaupunkiseudun nuorisopalvelut tarjoavat tietoa, ajanvietettä Asuntokauppaa poikkeusoloissa A lueellisten nuorisotilojen käyttäjille tarjotaan apua ja tekemistä monikanavaisesti, mutta aivan erityisesti sosiaalisessa mediassa. Myös uusia kanavia on otettu käyttöön. Nuorisopalvelujen yleisesti käyttämiä some-kanavia ovat mm. Instagram, WhatsApp ja Discord, mutta monia muitakin kanavia on käytössä. Suositun TikTok-sovelluksen avulla on järjestetty mm. tanssitunteja sekä nuorten keskuudessa suosittuja haastetehtäviä. Livestreamien avulla toteutetaan mm. kädentaitojen ja liikunnan ohjausta ja digitaalisissa kanavissa tarjotaan myös apua koulunkäyntiin. Kehittelyssä on lisäksi monenlaisia kokeiluja verkkopelaamisesta avoimeen digitaaliseen nuorisotilaan ja muuhun yhdessä tekemiseen verkon välityksellä. Vaikka uusia kanavia ja uudenlaista yhteydenpitoa nuoriin on otettu käyttöön pikavauhdilla, itse toimintoja ei ole laitettu uusiksi, vaan somessa on pyritty järjestämään saman tyyppistä toimintaa kuin nuorisotalon normiarjessakin. Esimerkiksi instagram-livelähetyksien avulla on mm. järjestetty kokkausiltoja, pelattu pelejä ja vietetty aikaa yhdessä. Nuoret voivat myös olla somen välityksellä yhteydessä suoraan nuoriso-ohjaajiin ja saada yksilöllistä tukea ja tietoa vallitsevasta tilanteesta. Tälle näyttää olevan aivan erityinen tarve. Helsingin nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka kertoo, että esimerkiksi Helsingissä Malmin nuorisotyöyksikön työntekijät ovat saaneet viikon aikana nuorilta yli sata yhteydenottoa, joissa on paitsi vaihdettu kuulumisia tai pyydetty apuja etäkoulunkäynnin haasteisiin, myös purettu yksinäisyyttä, ahdistusta ja perhetilanteita sekä huolta omasta ja muiden terveydentilasta. Digitaalisen nuorisotyön ohella myös jalkautuvaa nuorisotyötä tehdään tällä hetkellä normaalia tehostetummin, sillä mahdollisesti ulkona liikkuvien nuorten on tärkeää saada oikeaa tietoa vallitsevasta tilanteesta. Niin digitaalisessa kuin jalkautuvassakin nuorisotyössä huomioidaan jatkuvasti se seikka, että myös nuorten tarpeet voivat muuttua nykyisen tilanteen jatkuessa ja pitkittyessä. Alueellisten nuorisotilojen käyttäjille tarjotaan nyt apua ja tekemistä erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kuva: unsplash.com Nuorisotilojen ollessa suljettuina pääkaupunkiseudun kuntien nuorisopalvelut tekevät nyt työtä pääasiallisesti jalkautumalla alueellisesti ja yli pääkaupunkiseudun kuntarajojen sekä somen ja digitaalisten välineiden avulla. V aikka moni asia on juuri nyt toisin, tarve kodinvaihdolle voi olla ajankohtainen. Miten asuntokauppaa tehdään poikkeusoloissa, vai tehdäänkö? – Kyllä, asuntokaupat onnistuvat mainiosti myös näin poikkeuksellisina aikoina, toteaa Punavuoren Kiinteistömaailman yrittäjä Jouni Mikkonen. – Poikkeuksellisena aikana tarvitaan kuitenkin poikkeuksellisen hyvää palvelua ja olemmekin kehittäneet nopeasti sähköisiä palveluja, jotta kodinvaihto sujuu turvallisesti ja ilman ylimääräisiä fyysisiä tapaamisia, jatkaa yrittäjän puoliso, myyntijohtajana toimiva Tea Skog-Mikkonen. Koko maailmaa riepova koronavirus on siis muuttanut myös Punavuoren välittäjien arkea monella tavoin. Asiakkaiden kanssa keskustellaan päivittäin viruksen vaikutuksista markkinatilanteeseen ja asuntojen hintoihin ja korostetaan heille turvallisten esittelyjen järjestämistä ja sähköisiä toimintatapoja. Välillä pohditaan myös sitä, mikä taloudellisen epävarmuuden iskiessä olisi juuri nyt oikea tapa helpottaa perheen tilannetta. Ostajat ja myyjät edelleen liikkeellä Asuntokauppa on monesti yksi elämän suurimmista päätöksistä ja sijoituksista. Talouden nopea heikkeneminen on saanut osan asiakkaista epäröimään kauppojen tekemistä ja lykkäämään päätöksentekoa. Niin kuin aina, taloustilanteen muutokset koskettavat yksittäisiä ihmisiä hyvin eri tavoin. – Alkuvuosi oli todella vahva ja asuntoja myytiin hyvällä hinnalla ja nopeasti. Tällä hetkellä muutos asuntomarkkinoilla näkyy lähinnä siinä, että yleisesittelyjä ei järjestetä ja ostopäätöstä harkitaan tarkemmin, summaa Mikkonen. Kauppa-aikojen arvioidaan kevään aikana venyvän jonkin verran pidemmiksi, kun mahdolliset ostajat jäävät tarkkailemaan tilannetta. – Todelliset ostajat ja myyjät ovat edelleen liikkeellä ja jos rahoitus on kunnossa, oikean asunnon kohdalle sattuessa päätöstä ei ole tarpeen lykätä. Tällä hetkellä ei myöskään näytä siltä, että asuntojen hintoihin tulisi mitään dramaattista laskua. Suuret muutokset asuntojen hinnoissa tai korkotasoissa eivät siis ole todennäköisiä lähitulevaisuudessa. – Toisaalta, jos moni lykkää nyt päätöksentekoa, paineen purkautuessa voidaan nähdä hetkellinen ylitarjonta markkinoilla myös tällä meidän omalla alueellamme, jossa perinteisesti ollaan totuttu myyjän markkinoihin, pohtii Mikkonen. Digitaalinen kotikäynti Epävarmassa markkinatilanteessa korostuu entisestään myös välitysliikkeen kyky palvella ja reagoida toimintatavoillaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Tässä korostuu suuren välitysketjun resurssit. Yrittäjäpariskunta antaa kiitosta Kiinteistömaailma-ketjulle, joka nopeasti reagoi tilanteeseen. Uusien ja jo käytössä olleiden sähköisten toimintatapojen ansiosta välitystoimintaa on voitu jatkaa lähes normaalisti, tai niin normaalisti kuin nyt poikkeusoloissa on mahdollista. – Meille tärkeintä on huolehtia asiakkaidemme ja välittäjiemme terveydestä. Se on tällä hetkellä kaiken toiminnan lähtökohta ja kaikki prosessit hoidetaan niin, että asuntokauppaa voidaan tehdä turvallisesti niin myyjän, ostajan kuin välittäjänkin näkökulmasta, kertoo Skog-Mikkonen. Esimerkkinä hän mainitsee digitaaliset kotikäynnit, jotka aloitettiin reilu viikko sitten sujuvan ja turvallisen kodinvaihdon varmistamiseksi. Nyt voi siis tavata välittäjän omalta kotisohvalta käsin ja saada samaa, henkilökohtaista palvelua kuin kasvokkain. Jo ennen koronan aiheuttamaa pakkoa prosessi sähköistettiin niin, että myyntitoimeksianto, ostotarjous ja jopa kauppakirja voidaan allekirjoittaa sähköisesti omilla pankkitunnuksilla. Juonnettu videoesittely Tilanteessa, jossa meidän kaikkien tulee välttää ylimää
• 9 Nro 4 • Viikot 15-18/2020 OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tule kuuntelemaan maksuttomia luentojamme riippuvuuksista sekä niiden hoidosta. Luennot löydät kotisivujemme Luentokalenterista. PÄIHDEKLINIKKA • päihderiippuvuus • peliriippuvuus • jatkokuntoutus TYÖELÄMÄPALVELUT • koulutukset • työnohjaukset • työhyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT • läheisten hoidot • Ravinto & Mieli Avoinna toistaiseksi ke ja to klo 10-16 (mahdollisesti klo 18 saakka, varmista soittamalla) Verkkokauppaostosten nouto onnistuu muinakin ajankohtina– tutustu: www.kummiseta.net Asuntokauppaa poikkeusoloissa Koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa dokumentoidaan Punavuoren Kiinteistömaailman myyntijohtaja Tea Skog-Mikkonen ja yrittäjä Jouni Mikkonen. räisiä kontakteja, on kiinnostus ostotoimeksiantoja kohtaan lisääntynyt selvästi. Samoin korostuu laadukkaan markkinointimateriaalin eli valokuvien ja videoesittelyjen merkitys. Punavuoressa on totuttu siihen, että kaikista myyntiin tulevista asunnoista tehdään myös juonnettu videoesittely. Video esittelee asuntoa verkossa siis vuorokauden jokaisena hetkenä. – Juonnetut videoesittelyt antavat asunnosta selkeän kuvan ja askel ostopäätöksen suuntaan tehdäänkin nykyisin monesti jo markkinointimateriaalin pohjalta, kertoo Mikkonen. Tämän jälkeen on mahdollista sopia asuntoon yksityinen esittelyaika tai pyytää välittäjältä sähköinen yksityisesittely videon välityksellä. – Näitä on nyt toteutettu meillä muutamia ja kokemukset ovat olleet niin asiakkaalle kuin välittäjillekin erittäin positiivisia, iloitsee Skog-Mikkonen. Myymälä normaalisti auki Kevät on perinteisesti asuntokaupassa kiireistä aikaa. Ennenkokemattomasta tilanteesta huolimatta Punavuoren yrittäjäpariskunta uskoo siihen, että myös tänä keväänä asuntoja voidaan ostaa ja myydä. Sähköiset toimintatavat ovat tulleet jäädäkseen ja ovat jo nyt saaneet paljon kiitosta asiakkailta. – Silti pidämme myös myymälämme normaalisti auki ja meille saa tulla juttelemaan kodinvaihtosuunnitelmista. Itsestämme ja toisistamme huolehtimalla varmistamme sen, ettei asuntounelmista tarvitse tinkiä poikkeustilassa. Haluamme pitää alueen asuntokauppaa yllä erityisissäkin oloissa. Se on tärkeää asiakkaillemme, itsellemme sekä koko yhteiskunnalle, he toteavat. K oronaviruskriisi on historiallinen käännekohta, joiden dokumentointi kuuluu Suomen kansallismuseon ja Museoviraston tehtäviin. Mitä poikkeustila ja epidemia merkitsevät Suomessa ja suomalaisille? Dokumentoinnin tulokset tallennetaan osaksi kansalliskokoelmia. Koronaviruspandemia vaikuttaa laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen kansallismuseo ja Museoviraston Kuvakokoelmat tallentavat Suomen valtiollista toimintaa sekä valtakunnallisesti merkittäviä käännekohtia ja kulttuurisia ilmiöitä osana jatkuvaa toimintaansa. – Ajankohtaisia tapahtumia dokumentoidaan jo niiden käynnissä ollessa. Myös poikkeusajoista tulee jäädä valikoituja aineistoja museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden kokoelmiin, sanoo amanuenssi Maria Ollila Suomen kansallismuseosta. Koronaviruksen yhteiskunnallista vaikutusta tullaan tallentamaan myös poikkeustilan päätyttyä, mutta on tärkeää dokumentoida kriisin eri vaiheita. Käänteentekevien poikkeustilanteiden dokumentointia on tehty Suomessa jo yli sadan vuoden ajan, esimerkiksi sisällissodan aikana. Koko maa poikkeustilassa Koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa ja toimintaa dokumentoidaan muun muassa valokuvaamalla, videokuvaamalla, esinekeruilla ja tekemällä haastatteluja. Suunnitelmat tarkentuvat sitä mukaa, kun tilanne kehittyy ja muuttuu. Koronavirustilannetta dokumentoitaessa erityisen tärkeää on henkilöturvallisuus, ja toiminnassa huomioidaan kaikki yleiset turvallisuusohjeet. Tähän mennessä on dokumentoitu Suomen rajojen sulkemisen vaikutusta matkustajaliikenteeseen Länsisatamassa sekä muutoksia asukkaiden ja yritysten arkisessa toiminnassa pääkaupunkiseudulla. Poikkeustila koskettaa koko Suomea, joten valtakunnallisen näkökulman huomioiminen on tärkeää. Dokumentointia jatketaan lähiviikkoina yhteistyössä ja vuoropuhelussa muiden suomalaisten museoiden kanssa, ja parhaillaan suunnitellaan myös kansalaisia osallistavia dokumentoinnin keinoja. Dokumentoinnin tulokset tallennetaan osaksi kansalliskokoelmia aineistoksi tutkimustoimintaan sekä talteen yhteiseen muistiin. Nykydokumentointi on vaihtelevilla menetelmillä ja laajuudella tehtävää kokoelmatyötä, jossa yhteiskunnalliset tapahtumat, käännekohdat ja ilmiöt tallennetaan jo niiden ollessa käynnissä. Suomen kansallismuseo on dokumentoinut viime aikoina esimerkiksi ilmastoaktivismia, muovikriisiä ja romanien pukukulttuuria. Museoviraston Kuvakokoelmat tallentaa, hoitaa, tutkii ja tuo yhteiseen käyttöön kulttuurihistoriallisia, kansatieteellisiä, rakennushistoriallisia ja journalistisia kuva-aineistoja. Helsinki-Vantaan lentoasema. Kuva Hannu Häkkinen/Museovirasto Senioritalo Loppukirin iltahuuto -laulutapahtuma. Kuva Hannu Häkkinen/Museovirasto
• 10 Viikot 15-18/2020 • Nro 4 petti lähes kaikki kulttuuriesityksen viikonlopusta 14.-15.3. alkaen. Moni on siirtynyt verkkoon ja/tai videoesityksiin etänä katsojista. Taiteilijoiden toimeentulo romahtaa, mutta siitä puhutaan valitettavasti vähemmän kuin muista ammatinharjoittajista. Äidin traaginen rakkaus poikaan ”Pohjolan Pucciniksi” kutsutun Tauno Pylkkäsen ”Mare ja hänen poikansa” -ooppera palasi näyttämölle ensimmäisen kerran vuoden 1953 jälkeen. Oopperan libretto pohjautuu kirjailija Aino Kallaksen traagiseen näytelmään, joka sijoittuu Viron Liivinmaalle. Viro on miehitetty, ja leskiäiti Mare on menettänyt taisteluissa jo kuusi poikaansa. Nuorin poika Imant lähtee kapinallisten mukana valtaamaan takaisin Viljannin linnaa miehittäjiltä. Mare-äiti kuitenkin kavaltaa kapinalliset miehittäjille pelastaakseen poikansa. Ooppera avasi Aleksanterin teatterin 140-vuotisjuhlavuoden. Suomalaisen oopperan kirkas tähti Marjatta Airas esittää nimiroolin. Hän laulaa vahvasti ja eläytyy voimallisesti. Pojan osan tulkitsee hyvin Tero Halonen. Kokenut Esa Ruuttunen on vanhan viisaan eräkävijän osassa. Tunteet värisivät lavalta yleisöön asti. Suosionosoitukset olivat kiitollisia. Ohjaaja Ville Saukkonen sijoittaa tapahtumat 1940-luvun neuvostomiehityksen Viroon. Siksi lavalla risteilee Stalinin kuva ja erilaisia kristillisjuutalaisia ristisymboleja. Tuotannosta vastaa vireä Helsingin Oopperayhdistys – Helsinki Opera ry, joka on lanseerannut muitakin unohdettuja oopperoita. Sen orkesterin musiikinjohdosta vastaa Erkki Lasonpalo. Ihan Seelana, ihana Sella Ihana Seela Sella. Suomalaisen teatteritaivaan rakastetuimpiin tähtiin kuuluva Seela Sella kertoo elämäntarinaansa täydelle salille Stoassa, itäisen Helsingin kulttuurikeskuksessa. Mikä on olennaista teatterityössä ja kasvamisessa monipuoliseksi näyttelijäksi? Elämästä pitää ottaa joka päivä kiinni ja keskittyä ihmisiin. Mukana pitää olla koko kroppa ja syntyy intohimo yleisön vahvaan kohtaamiseen. Sellan sisäinen kauneus hurmaa ja pitää otteessaan. Saimme nähdä seuraavat katkelmat: pakinoitsija Mirjam Kaaja, Pispalan akka, Psalmi 23: Herra on minun paimeneni, Lauri Viidan upea Alfhild ja Anton Tsehovin Lokki. Kuulimme, miten vahvojen naisten kasvattamasta Pispalan plikasta kasvoi paitsi ilmiömäinen näyttelijä, komedienne, mutta myös vaimo ja äiti, jonka myrskyisästä avioliitosta saimme tietää kääntymisestä juutalaisuuteen ja kuulla avautumista uskottomuudessakin. Sella on näytellyt Hämeenlinnan ja Turun kaupunginteattereissa, Intimiteatterissa ja Radioteatterissa. Hän jäi eläkkeelle Suomen kansallisteatterista 2003, mutta työskentelee yhä. Hän tahtoi aina teatteriin, lapsena leikki nappien (ihmishahmot) kanssa. Taiteilija on samalla avoin ja salaperäinen, katsojalle jää silti lopullisen totuuden pohdinta. Katsojalle avattiin upeasti kotiarkistoa, runoja, muistoja ja valokuvia äidistä, mummosta ja aviomiehestä, komeasta operettilaulajasta, näyttelijä Elis Sellasta. Musiikkia soi taustalla mm. ”Tango d amore”. Kiertävästä tuotannosta vastaa Kulttuurikone. Haastattelija Kari Paukkuselle kävi hieman amatöörimäisesti, kun mikrofoni särisi pitkään esityksen alussa. Matka läpi yksinäisten kaupungin ”Yksinäisten kaupunki” on säveltäjä Jukka Nykäsen ja kirjailija Eppu Nuotion viides yhteinen teos, ohjaajana musiikkiteatteri Kapsäkissä on musikaalien taitaja Kurt Nuotio. Onhan se totta, että suuri osa suomalaisista kärsii yksinäisyydestä, varsinkin nyt epidemiaeristyksen aikaan. Yksinäisten kaupunki kertoo meistä ja kaduista, jotka ovat autioina ja ylipäätänsä selviytymisestä. Musiikkiteatteriesitys on myös konsertti, jossa on kohtaamisia ja selviytymistä. Käsikirjoittaja on selvästi tutkinut meitä suomalaisia vaivaavaa ongelmaa, johon ei välttämättä haeta eikä saada apua. Laulajat Emmi Hatjasalo, Ari-Matti Hedman, Veera Railio ja Mikael Saari tulkitsevat monia esityksen rooleja tunteella. Yksinäisiä ollaan esimerkiksi vanhuksena, olutravintolan asiakkaana tai eronneena. Railio laulaa hellyttävästi kuolleen puolison kaipuusta: – Olet aina osa minua / Aamu avaa padon uudestaan / Kaipaus saa muistamaan / Millaista on rakastaa. Murheen rinnalla on komiikkaa. Rakkauskin voittaa, punaiset paperilappuset satavat onnensa löytäjien päälle. Yksinäisyys puhuttelee pinnalla ja sanoissa, sitä kosketetaan, mutta kuoren alle ei aina päästä. Tosin musikaalin kepeyteen viihdyttävyys varmaan kuuluukin. Kun musisoidaan, ollaan jo voittajia; akustinen trio on taitava: Nykänen piano, Siljamari Heikinheimo viulu ja Senja Rummukainen sello. Flamencon iloa avautuvaan kevääseen Helsingin kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa järjesti, juuri ennen tapahtumien karanteenia, nautittavan musiikki-illan uudessa paikassaan, Elannon Leipätehtaalla Hämeentiellä. Elannon vanhan talon ja useiden ravintoloiden sisäpihalla ”Leipätehdas” näkyy kyltissäkin hienosti. Maailman pohjoisimman flamencolaulajattaren, valovoimaisen Anna Murtolan sooloprojekti keskittyy flamencomusiikin ytimeen: ihmisäänen vahvaan ja herkkään voimaan, jota säestävät Suomen eturivin kitaristeihin lukeutuva Joonas Widenius, pitkän linjan basisti Hannu Rantanen ja flamencoja lattariperkussionisti Ricarco Padilla. Vierailevana tähtenä oli mainio jazzja folkviulisti Lotta-Maria Pitkänen. Laulajatar kiitti pariinkin kertaa yleisöä rohkeudesta tulla kuulemaan. Normaalisti sali olisi täynnä, nyt se oli puolityhjä, mutta kiitollinen. Moni lauloi, antoi kannustushuutoja ja läpsytti kämmeniään rytmin mukana. Murtolan ensimmäinen soololevy ”Fuego Por Dentro” (Tuli sisälläni) ilmestyi syksyllä 2018. Se yhdistää uutta suomalaista flamencomusiikkia, perinteisen flamencon tummia sävyjä, sekä kevyempiä laulelmatyyppisiä kappaleita, joissa laulajan sävykäs ääni sekä yhtyeen virtuoosimaiset rytmit pitävät intensiivistä vuoropuhelua. Murtola ei jää vain Andalusiaan, vaan imee vaikutteita avoimesti muista musiikkilajeista, joiuista, rumbasta, tangoista aina arabialaiseen musiikkiin asti, ”Palmujen alla”. Kuulimme rakkauden päättymisen buleriasta, Liekki-joikuun ja tutun kauniiseen ”Malaguenaan”. Naislaulun nostalgiaa isovanhempiemme ajalta Valovoimaiset näyttelijättäret Raisa Vattulainen (Raija), Petriikka Pohjanheimo (Maire) ja Maiju Saarinen (Vera) tulkitsivat Harmony Sisters -lauluja kolmiäänisesti alkuperää kunnioittaen Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Samalla he valottivat Valtosten siskojen monivaiheista elämää, Peter von Baghin, Ilpo Hakasalon ja Maarit Niiniluodon kirjojen pohjalta. Tietoa tuli paljon. Kotkalaiset sisarukset löivät läpi jo 1934, kun nuorin Raija oli vasta 16 vuotta. Säveltäjä-kapellimestari George de Godzinsky löysi heidät Viipurissa 1937 ja siitä alkoi menestys myös amerikkalaisilla hiteillä ja ranskalaisilla chansoneilla. ”Sataman valot” kuultiin varhaisena tunnuskappaleena, myös ”Pieni sydän” ja ”Sulle salaisuuden kertoa mä voisin” . Sota aikana sisaret esiintyivät aseveli-illoissa, sotasairaaloissa ja viihdytyskiertueilla. He olivat suosittuja myös Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa sotavuosina, mikä haittasi uraa sodan jälkeen. Avioja perheonni oli ristiriitaista, eroja, perheväkivaltaa ja kieroilua keikkatuloista. Ruotsi oli sodan jälkeen kymmenisen vuotta asuinmaana ja keikka-alueena, ”Konvaljens avskedd” tunnetuimpana albumin nimikappaleena. 1950-luvun puolivälissä Valtoset palasivat vielä yhteen Levytukun Triola-merkille Olavi Virran vetämänä. Naiset esiintyivät valloittavasti lauluvuoroja ja kauniita ajan pukuja vaihdellen. Markku Arokanto vastasi vauhdikkaasta koreografiasta. Tunnelmallisesta säestyksestä ja sovituksesta vastasi pianisti, säveltäjä Marko Puro. Kuulimme lopuksi ikimuistoisen ”Kodin kynttilät”. Moni saksalainen ja ruotsalainen laulu oli katsojille varmasti tuntemattomampaa tuotantoa. Sanojen sijaan liike ja kehot Uuden tanssin keskus – Zodiakin kevätkauden 2020 aloitti hyvin erityinen kantaesitys. ”Maan päällä paikKulttuuri Risto Kolanen: Maaliskuun kulttuurikierros ? Koronauhka ja epidemia loPoika, Tero Halonen lähtee Liivinmaan sotaan ja Mare-äiti Marjatta Airas vastustaa. Taustalla sotilaita. Kuva: Avril Styrman. Näyttelijä Seela Sella valloittaa yleisönsä Ihan Seelana -esityksellään Stoassa. Kuva: Stoa promokuva. Anna Murtola tulkitsee alkuperäistä flamencoa ja sen muunnelmia taitavasti kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa. Kuva: Raimo Granberg. Raisa Vattulainen (vas.), Petriikka Pohjanheimo ja Maiju Saarinen ovat ilmeikkäitä ja hyvin laulavia Valtosen sisaruksia Harmony Sistersin lauluissa Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg. Veera Railio ja Mikael Salmi laulavat monia herkkiä lauluja Yksinäisten kaupungissa Kapsäkissä. Kuva: Laura Reunanen.
• 11 Nro 4 • Viikot 15-18/2020 ka” on teos, joka syntyi tanssijakoreografi Ninu Lindforsin ja kuuden Vanajan vankilan naisen yhteistyönä Kaapelitehtaalla. Aloite esitykseen tuli Taittuu ry:ltä, joka on toiminut ohjaaja Hannele Martikaisen johdolla jo pitkään vankilateatterin keinoin syrjäytymistä vastaan ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta. Koreografiasta ja ohjauksesta vastaava Ninu Lindfors on tehnyt yhteistyötä useammassa Taittuun teatteriproduktiossa. Nyt ilmaisuvälineinä ovat sanojen sijaan liike ja kehot. – Maan päällä paikka herättää jo nimenä ajatuksen jonkin ainutlaatuisen etsimisestä ja toiveen sen löytymisestä. Teoksen liike tunnustelee näkymätöntä ja etenee hapuillen, kuin tavoittaakseen kantavaa maata, jolle astua. Esiintyjien kanssa jaetut ajatukset itselle tärkeistä paikoista ovat olleet alkusysäys teoksen tapahtumien, tunnelmien ja maiseman syntyyn, hän kertoo. Tanssijat olivat hyvin erilaisia. Teoksen toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman Vanajan vankilan ja Rikosseuraamuslaitoksen tukea. – Naisvankityössä törmätään usein sanojen loppumiseen ja silloin jäljelle jää vain kehollisuus. Odotamme fyysisen lähestymistavan teatteriesityksiltä paljon, Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen toteaa. Koronanhan piti olla hauska peli Maailmanlaajuinen virusepidemia synnyttää myös myönteisellä tavalla luovuutta. Kaksi ajankohtaista runoa koskettaa meitä. O-R. Helle-Kotka pahoittelee, että suunniteltu runomatinea Helinä Rautavaaran museolla siirtyy tulevaisuuteen Hän kirjoittaa kanssaihmisille: – Heittäydymme varjoksi varjollemme. / Hamsterit söivät tyhjiksi marketin hyllyt. / Virusvivaldi soi, katoavat vuodenajat kunnes / kevät saapuu muistimme polaroidiin, / jatkamme matkaa. Naisen elämästä paljon kirjoittanut Jael Rantanen teki viikko sitten Korona-runon, joka kuuluu: – Kevään kuraeteisessä, / kellarin uumenista manasin Koronan, / lapsenlapsieni iloksi, / unohtuneen talven lumettomalla lomalla. / Kauan sitten, paljon ennen teitä, / litteän maan aikoihin manasin / tuosta vaan, mitä vaan. / Noituustaitoni ilmeisesti olivatkin aivan seittien sotkuissa; / Koronanhan piti olla hauska peli. / Mutta seurasikin lentokielto, mullistui maailmantalous, meni vapaus liikkua ja taivaan porteille tuli ruuhka. / Uskooko nyt kukaan, että tämä kaikki on vain pieleen menneen loitsun seurausta? / Olen jo sen ikäinen, että uhmaan ulkonaliikkumiskieltoa / ja lennän luudallani tapaamaan ystäviäni Kyöpelivuorelle milloin huvittaa. Taidetta syntyy ilman seiniä Juuri perustettu TARGET on tanssivideoita ja -valokuvia – Ajankohtaisen teossarjan esittämisväylänä ovat sosiaalisen median alustat TARGET etsii taiteellista tapaa toimia somessa ja luoda taidetta ilman seiniä. Tavoitteena on laajentaa tilaa taiteelle digitaalisilla näyttämöillä. Nykytanssin ja kuvataiteen keinoin toteutetut videot ja valokuvat ovat taiteellisia kommentteja ja keskustelunavauksia ajankohtaisista aiheista, menestymisestä ja sosiaalisesta mediasta. Projektin sosiaalisen median kanavat avattiin 16. maaliskuuta, mistä lähtien ne täyttyvät videoista ja valokuvista kevään 2020 ajan. Työskentely perustuu ketterään ja nopeaan reagointiin. Kaikki työryhmässä ovat oman alansa kokeneita ammattilaisia: mukana ovat tanssitaiteilijat Elina Häyrynen ja Natasha Lommi, kuvataiteilija Noora Geagea, äänisuunnittelija Janne Hast sekä stylisti Kaisu Hölttä. Ryhmä alkoi vuosi sitten suunnitella somessa toteutettavaa taideprojektia. – Yllättäen, juuri teossarjan julkaisuhetkellä, maailman mullistui koronaepidemian myötä. Kaikki live-esiintymiset ja konsertit peruttiin, ja teatterit ja galleriat suljettiin. Yhtäkkiä internetin välityksellä jaettava taide muuttuikin ainoaksi tavaksi työskennellä esiintyvänä taiteilijana. Näin TARGET-projektista tuli ajankohtaisempi kuin osattiin arvata. Koronaepidemialla on suuri vaikutus myös toteutukseen sekä taideteosten sisältöihin, he kertovat ja jatkavat ainakin toukokuun loppuun. Ilman etukäteissuunnitteluakin taiteilijat ovat eristysja esityskieltoaikana käyttäneet luovuuttaan. Tanssitaiteilija Ninni Perko on jo pari viikkoa tehnyt ”My Toilet Diary”-esitystä joka päivä erilaisella kuvalla äärimäisistä tanssiasennoista oman kodin vessassa. Milloin hän käpertyy ammeeseen, milloin kurottaa pienestä akkunasta ulos vapauteen. Teksti: Risto Kolanen Höyhentämö tuo vaihtoehdon nyt nomaditeatterina Akseli Aittokoski tekee vaikuttavaa mielenosoitusesitystä Nicht Hamburg Höyhentämön vanhassa Korkeavuorenakadun tilassa. Kuva: Eeva Hannula & Ville Kumpulainen. Jonna Lehto taipuu vaikka millaisiin liikkuviin asentoihin Höyhentämön “Losing the Concept(s) of Self – but Still Talking” -esityksessä PerformanceSirkuksen lavalla Kaapelilla. Kuva: Jenni Kokkomäki. ? ”Losing the Concept(s) of Self – but Still Talking” on Höyhentämöllä vuodesta 2016 toimineen Demokratian Autopsia -työryhmän viimeinen esitys. Teos avaa esitystilan 25-juhlavuoden näytäntökauden. Höyhentämö luopui vuoden alusta omasta Korkeavuorenkadun näyttämöstään, joka toimi paljon myös vierailuesitysten areenana. Tämä on teatterin nomadivaiheen ensimmäinen teos, joka nähtiin PerformanceSirkuksen tiloissa Kaapelitehtaalla. – Virtahepojumalan henki valtaa naisen. Joku puhuu merkityksen löytämisestä. En yht’äkkiä ymmärräkään sanoja. Ymmärrän äänten trigonometriaa. Tulevaisuuden ihmisetön horisontti sokaisee korvani. Maailma on hajonnut, kuva on rikki, ihminen on sana sanojen joukossa. Onneksi on toisto. Teos jäljittää esityksen muodossa hetkiä, joissa kadotamme itsemme ja maailman sen kaltaisina kuin olemme ne mieltäneet. Kunnes taas: puhe jatkuu, liike jatkuu, maailma on entisensä – sitä silti enää olematta. Työryhmässä ovat Teemu Päivinen, paljon valokuvannut Jenni Kokkomäki, upeasti liikkuva Jonna Lehto, June Horton-White, Gabriele Goria ja Miro Mantere. Höyhentämön taiteellisen ohjelman ”Massavuodon” vetäjä, tanssija Akseli Aittomäki esitti ”Nicht Hamburg” kokemusasiantuntijana, joka osallistui 2017 Hampurin G20-kokouksen vastaisiin mielenosoituksiin ja Ende Gelände -verkoston ruskohiilikaivosten protesteihin. Hän nauhoitti puheita ja tunnelmaa, hankki mielenosoitusvideoita ja tulkitsi niitä yleisölle. Aiemmin Aittomäki ”vain” tanssi ja usein mielellään puhui tai kirjoitti tilan seinälle teoreettisten oppi-isiensä ajatuksia. Nyt saimme havainnollisesti kokea Hampurin mielenosoituksen oppitunnin. Ei ole helppoa ilmaista suurmielenosoitusten aiheuttamia fyysisiä tuntemuksia yksin näyttämöllä. Taiteilija sijoitti yleisön eri puolille tilaa kuin olisimme olleet mukana. Kerran hän tuli keskelle ja jakoi mielenosoituseväitään. Ison osa esitystä hän kiertää reppu selässä pitkin pientä näyttämöä, ihan ruumiinrasituksena kovana. Tanssija kaatuilee väriseväksi mytyksi. Poliisiketjut ovat liian vahvoja. Outi-Riika Helle-Kotka lukee runoaan Satakielikuukauden tapahtumassa Voices of Finland, jonka Runosvengi järjesti Entressen kirjastossa. Kuva: Sanna Telkki-Kova. Runoilija Jael Rantanen syysmaisemassa ennen virusuhkia. Kuva: Kari Rantanen. ”Maan päällä paikka” syntyi tanssijakoreografi Ninu Lindforsin ja kuuden Vanajan vankilan naisen yhteistyönä Zodiakin Stagelle Kaapelitehtaalla. Kuva: Heini Lehväslaiho. Tanssitaiteilijat Natasha Lommi (vas.) ja Elina Härynen ovat mukana TARGET-tanssivideoista ja -valokuvista koostuva teossarjassa, joka tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Kuva: Noora Geagea.
• 12 Viikot 15-18/2020 • Nro 4 Poista hiekoitushiekka kosteana K atujen ja pihojen kevätpuhdistus on käynnissä. HSY muistuttaa, että pihat ja jalkakäytävät pitää harjata kosteana, jotta pölyä pääsisi leviämään mahdollisimman vähän hengitysilmaan. Hiekkaa tai sepeliä ei toivota laitettavan kiinteistön sekajäteastiaan. Pihan kastelu vähentää pölyämistä Katupölykausi on meneillään ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmanlaadun mittausten mukaan hiukkaspitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Kaupungit ovat aloittaneet katujen kevätpuhdistuksen, ja aurinkoinen sää saattaa houkutella myös kaupunkilaisia omien pihojen siivoukseen. Ilmanlaatu paranee, kun kadut saadaan siivottua. – On tärkeää kastella pihat ja jalkakäytävät ennen kuin harjaa hiekat pois. Näin pystyy vähentämään pölyn leviämistä hengitysilmaan. Lopuksi pinnat voi vielä ruiskuttaa puhtaaksi vedellä. Lehtipuhaltimien käyttö hiekan poistoon on kielletty pääkaupunkiseudulla juuri sen vuoksi, että se nostattaa tehokkaasti pölyä ilmaan, kertoo ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski. Asukkaat voivat nopeuttaa kaupunkien tekemää katujen puhdistusta siirtämällä autonsa ajoissa pois puhdistuksien tieltä. Kesärenkaiden vaihtoa kannattaa jo myös harkita. Erityisesti nastarenkaat rouhivat katua ja nostavat pölyä ilmaan. Omaa altistusta katupölylle voi vähentää myös esimerkiksi siten, että välttää ulkoilua pahimmin pölyävillä alueilla ja vilkkaiden katujen varsilla. Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää, myös terveille aikuisille. Erityisen haitallista katupöly on riskiryhmille. Sekajäteastiaa ei pidä täyttää hiekoitushiekalla Hiekka ja sepeli tekevät jäteastiasta erittäin painavan käsivoimin siirrettäväksi. Liian painava jäteastia aiheuttaa työturvallisuusriskin jäteauton kuljettajalle. Myöskään jätteen hyödyntämisen näkökulmasta sekajäte ei ole oikea osoite hiekoitushiekalle. – Sekajäteastiasta hiekka ja sepeli päätyvät jätevoimalaan, missä ne palamattomina aineina eivät hyödytä voimalan sähkön ja kaukolämmön tuotantoa, HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen sanoo. Hiekan ja sepelin voi kerätä mahdollisuuksien mukaan talteen ja käyttää uudelleen omalla pihalla. Hiekoitushiekkaa voi viedä myös HSY:n Sortti-asemille maksua vastaan. Asemien aukioloajat kannattaa tarkistaa verkkosivuilta www.hsy.fi/sorttiasemat. Suuret määrät tulee toimittaa siirtolavalla Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen tai muuhun käsittelyyn. Siirtolavoja tarjoavat useat yksityiset yritykset. Näin vähennät altistumistasi katupölylle • Kastele piha ennen kuin harjaat hiekan pois. • Vältä erityisesti raskasta liikuntaa vilkkaiden katujen varsilla. • Jos kuulut riskiryhmään, vältä ulkoilua, kun ilmanlaatu on huono. Riskiryhmään kuuluvat astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät sekä sepelvaltimotautia tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. • Hanki asuntoon tehokkaat tuloilmasuodattimet ja pide ne kunnossa. Vaihda suodattimet keväisin ja syksyisin. • Pidä ikkunat kiinni kotona ja autossa. • Kuivata pyykit sisällä. Kaupunkipyöräkausi avattiin etuajassa Kuhala ratkoo sexibisnesmurhaa Kirja-arvostelu ? Kirjailija Markku Ropposen jännitysromaanien päähenkilö yksityisetsivä Otto Kuhala on tullut Hippu-koirineen lukijoille tutuksi jo 2000-luvun alusta lähtien lähes jokavuotisten laadukkaiden Kuhala-dekkarien kautta. Ropposen sarkastisen oivaltava tapahtumien ja ihmisten kuvaus viehättää lukijaa kirja kirjalta. Näin myös uusin Kuhala, ”Kuhala ja salaiset seuralaiset” (Tammi 2020, 366 s.). Ropponen kuvaa oivaltavan tarkasti kotikaupunkiaan Jyväskylää, jossa tällä kertaa ammutaan keskellä päivää keskellä kaupunkia kunnollinen lenkkeilevä mies. Vai oliko mies niin kunnollinen kuin puhtoinen julkisuuskuva antoi kaupunkilaisten ymmärtää? Eläviä juntteja Ropponen punoo eläkeläisen Kuhalan jyväskyläläisen kotipiirin ympärille merkillisten ihmisten verkoston. Vaimon huumeita käyttävä poika aiheuttaa omat sotkunsa. Kuhalan aiemmista rikosten ratkaisuista suivaantunut linnan kundi on vapautunut ja uhkaa ja yrittää tappaa Kuhalan. Kuvaus Kuhalan ja hänen kaverinsa tappamisyrityksestä syrjäisellä hylätyllä koululla on aivan keskeinen, pelastumisen kuvaus on hivenen epäuskottava. Ei oltaisi Jyväskylässä jollei paikkakunnan mäkihypyn omaa poikaa Matti Nykästäkin saataisi välillisesti mukaan kuvioihin, hyppyrimäen kautta. Ropponen kuljettaa Kuhalaa kauas Jyväskylästä pohjoiseen, maaseudulle, jossa kyläpahasen surkastunutta keskustaa,sen baaria, terrorisoi raavaiden suomalaisten miesten joukko. Ropponen kuvaa erinomaisen osuvasti tämän kaikkialla tavattavan suomalaisen keski-ikäisen miehen, juntin, jolla vähäinenkin aivojen ajattelutoiminta on ajat sitten siirtynyt päästä pohkeeseen. Valitettavan osuva kuvaus tämän päivän kirkonkylän baarien miehistä uhoineen, voimalla pullisteluineen. Sexileluja Vaikka Kuhala kiertelee rosvoja paossa ympäri Keski-Suomea törmäten mitä merkillisimpiin hahmoihin metsän siimeksessä itse ampumistapauksen ratkaisu, murhaaja, löytyy läheltä, vaikka mökkeileekin kaempana Jyväskylästä. Kuhala joutuu perehtymään hänelle outoon asiaan,sexilelubisnekseen. Lelujen, sexirobottien, ostajissa on paikkakunnan merkkihenkilöitä, jotka pelkäävät oudon harrastuksensa paljastumista. Olisiko siinä syy murhaan ? Jyväskylän poliisilaitos, Kuhalan vanha tuttu, ei tässäkään kirjassa loista älyllään ja oivalluksillaan. Kuhalan entinen naisystävä, poliisipomo, antaa etsivä Kuhalalle edes vähän siimaa tutkia omin päin asioita. Pomon alainen,nuori miespoliisi, on kirjojen prototyyppi, virkaintoinen tyhmyri. Markku Ropposen uusin Kuhala on sujuvan luettava dekkari, tiivistäminen olisi lukukokemusta parantanut. Pekka Hurme Kaupunkipyöräkausi käynnistyi Helsingissä ja Espoossa tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marja Väänänen K aupunkipyöräkausi käynnistyi Helsingissä ja Espoossa tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Koko kauden osto avattiin kaupunkipyöräsivustolla 19.3. ja pyöriä pääsi käyttämään 23.3. alkaen. Kaikki asemat eivät kuitenkaan ole vielä käytössä. Pyöräasemien asennustilannetta ja pyörien saatavuutta voi seurata kaupunkipyöräsivuston asemakartalla https://kaupunkipyorat.hsl.fi/ fi/helsinki/stations ja Reittioppaassa. Tämän kauden uutena ominaisuutena helpotetaan vikailmoituksen tekemistä kaupunkipyöräsivustolla. Koronavirustilanteen kärjistyessä Helsingin kaupunki, HKL ja Espoon kaupunki päättivät aikaistaa kaupunkipyöräpalvelun käyttöönottoa. Kaupungit pyrkivät hidastamaan koronaviruksen leviämistä. Tässä kaupunkipyöräkauden aikaistaminen todettiin yhdeksi mahdolliseksi toimenpiteeksi. Hinnat molemmissa järjestelmissä ovat samat: koko kausi maksaa 30 euroa, päivä 5 ja viikko 10 euroa. Kukin tuote sisältää rajattoman määrän korkeintaan 30 minuutin mittaisia matkoja ja lisämaksusta voi polkea pidempiäkin matkoja. Koko kauden tuote on voimassa lokakuun loppuun asti. Kaudella 2020 käytössä on 242 pyöräasemaa Helsingissä ja 109 Espoossa. Yhteensä asemia on 351 ja pyöriä noin 3 500. Kaupunkipyöräkauden aikana asemien sijainnit ja pyörien saatavuus näytetään HSL:n Reittioppaassa, jossa voi tehdä myös reittihakuja kaupunkipyörillä. Asemien sijainteja voi tarkastella myös tältä kartalta. Muutamien asemien paikkoja on muutettu työmaasta tai muusta syystä johtuen. Tältä kartalta voi katsoa muuttuneiden asemien sijainteja (punaisella merkityt muutokset näkyvät karttaa suurentamalla). Vantaan kaupunkipyöräpalvelu käynnistyy suunnitellussa aikataulussa 1. huhtikuuta. Palvelu ei ole yhteensopiva Helsingin ja Espoon palvelun kanssa. Jos haluaa käyttää molempia palveluita, kumpaankin on ostettava erikseen käyttöoikeutta. Yhteensä pyöräasemia on Vantaalla 100 ja pyöriä 1 000. Kauden aikana saadaan käyttöön muutama asema lisää. Vantaan palveluun voi tutustua tarkemmin täällä: https://kaupunkipyorat.hsl.fi/fi/vantaa. Vikailmoituksen teko on entistä helpomaa Vanhat asiakkaat saavat uusittua koko kauden käyttöoikeuden muutamalla klikkauksella. Heidän kannattaa kirjautua omalle kaupunkipyöräsivulleen ja käydä tarkistamassa, että maksukortin tiedot ovat kunnossa. Palvelun parantamiseksi vikailmoitusten tekemistä pyritään helpottamaan. Vikailmoituksen voi jatkossa tehdä omalla kaupunkipyöräsivulla matkahistorian yhteydessä, jolloin aseman ja pyörän tiedot tulevat ilmoitukseen automaattisesti. Omalle kaupunkipyöräsivulle pääsee kirjautumaan HSL-tunnuksella. Vikailmoituksen voi tehdä kaupunkipyöräsivustolla myös ilman kirjautumista, jolloin asiakkaan tulee itse syöttää aseman nimi tai pyörän numero. Pihan kastelu ennen harjausta vähentää pölyn leviämistä hengitysilmaan. Kuva: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää
• 13 Nro 4 • Viikot 15-18/2020 Helsingin sähkönjakeluverkkoa rakentaa jatkossa Eltel Suosittu taloyhtiöiden energiaeksperttikurssi nyt myös verkkokoulutuksena Suomen Punainen Risti avaa valtakunnallisen auttavan puhelimen P unaisen Ristin tänään kello 9 avattavassa puhelimessa voi keskustella koronavirusepidemian aiheuttamista huolista ja murheista. Soittajille vastaavat koulutetut henkisen tuen vapaaehtoiset maanantaista perjantaihin kello 9-21 numerossa 0800 100 200. Auttava puhelin on soittajalle maksuton ja palvelu on suomeksi. – Auttavaan puhelimeen voi soittaa, kun haluaa jutella luottamuksellisesti mieltä painavista asioista tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Monella on huoli läheisistä, jatkuva kotona oleminen voi ahdistaa ja ihminen saattaa kokea yksinäisyyttä, sanoo Punaisen Ristin psykososiaalisen tuen suunnittelija Veli-Matti Ahtiainen. Punainen Risti ja sen yhteistyökumppanit ovat havainneet, että keskusteluavulle on suuri tarve. – Auttavan puhelimen tarkoitus on vähentää kuormitusta viranomaisten ylläpitämissä neuvontapuhelimissa, sanoo Punaisen Ristin kotimaan valmiuden päällikkö Tuula Luoma. Punaisen Ristin auttava puhelin ei ole neuvontanumero. Jos soittaja tarvitsee esimerkiksi terveysneuvontaa tai apua mielenterveysongelmiin, hänet ohjataan toiseen palveluun. Punaiselle Ristille auttavan puhelimen käyttöönotto on tuttua monista aiemmista kriisitilanteista, mutta toimintatapa on uusi. Pari sataa vapaaehtoista vastaa puheluihin eri puolella Suomea. – Tämä on ensimmäinen kerta, kun auttavan puhelimen vapaaehtoiset vastaavat soittoihin omista kodeistaan. Näin ei vaaranneta auttajien ja autettavien terveyttä, kertoo Punaisen Ristin Veli-Matti Ahtiainen. Apua asiointiin ja ruoka-avun jakamiseen Punainen Risti auttaa koronakriisissä eri puolilla maata tukemalla haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Vapaaehtoiset jakavat ruoka-apua ja antavat asiointiapua ikäihmisille sekä muille riskiryhmään kuuluville. Vapaaehtoisille on tuotettu ohjeet ja toimintamallit, joilla pyritään varmistamaan avun turvallisuus kaikille. Tuhannet koulutetut ystävätoiminnan vapaaehtoiset ovat yhteydessä ystäväpareihinsa ympäri Suomea entistä aktiivisemmin puhelimitse ja muiden etäyhteyksien välityksellä. Valtakunnallista verkkokoulutusta on lisätty ja ystävätoimintaan koulutetaan uusia vapaaehtoisia. Punainen Risti tarjoaa verkossa tukea myös omaishoitajille. Yhteistyössä Mieli ry:n kanssa Punainen Risti tarjoaa nuorille tukea Sekasin-chatissa, jossa yhteydenottojen määrä on kasvanut viime viikkoina. Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tukevat nuoria puhelimitse ja verkossa. Myös tilapäinen majoitus Nuorten turvatalossa on auki oireettomille nuorille tarpeen mukaan. Vapaaehtoiset tukevat koululaisia läksyjen tekemisessä etäläksyhelpeissä, ja verkossa on tarjolla Punaisen Ristin ilmaisia oppimateriaaleja. Punainen Risti viestii aktiivisesti viranomaisten ohjeistuksista sosiaalisessa mediassa ja verkossa. Järjestö tuottaa muun muassa henkisen tuen ohjeita verkkoon kaikkien käytettäväksi. Punaisen Ristin vapaaehtoisia toimii myös viranomaisten puhelinpalveluissa. Vapaaehtoiset jakavat Suomeen palaaville matkustajille tietoa koronaviruksesta Helsinki-Vantaan lentokentällä. Toiminnan tarkoituksena on varmistaa, että jokainen saa palatessaan tiedon karanteenista ja muista koronavirustoimista. Punainen Risti avustaa sairaaloita koronavirustilanteeseen varautumisessa toimittamalla sairaaloille Triage-yksiköitä. Yksiköiden avulla sairaalat saavat lisätilaa potilaiden hoidon kiireellisyyden arviointiin. Punaisella Ristillä on valmius toimittaa useita samanlaisia yksiköitä sairaaloihin ympäri Suomen. Verenluovuttajia tarvitaan myös epidemian aikana. Toiminta on järjestetty niin, että verenluovutukset onnistuvat poikkeustilanteessa. Veripalvelutoimistot palvelevat ensisijaisesti ajanvarauksella, ja ajanvarausta on laajennettu myös verenluovutustilaisuuksiin. Verenluovutuspisteissä on käytössä korostetut hygieniaja varotoimet. Lisätietoa osoitteesta: veripalvelu.fi Tule osaksi auttamisen ketjua ja ilmoittaudu vapaaehtoiseksi Oma Punainen Ristissä: https://vapaaehtoiset. punainenristi.fi/ Helsingin Sähkönjakeluverkkoa rakentaa jatkossa Eltel H elen Sähköverkko ja Eltel ovat solmineet sopimuksen Helsingin sähkönjakeluverkon rakentamisesta ja ylläpidosta. Sopimus on viisivuotinen ja sitä on mahdollisuus jatkaa toistaiseksi voimassa olevana. Kokonaisarvoltaan sopimus on noin 90 miljoonaa euroa ja se pitää sisällään mm. sähköverkon suunnittelua, rakentamista, viankorjausta, kunnossapitoa ja dokumentointia. Helen Sähköverkon ja Eltelin välinen sopimus varmistaa Helsingin sähkönjakeluverkon tehokkaan ja toimitusvarman rakentamisen ja kunnossapidon. Sopimukseen sisältyvillä palveluilla on merkittävä vaikutus helsinkiläisten asiakkaiden kokemaan sähkön toimitusvarmuuteen. Sähköverkon luotettavuus Helsingissä on Euroopan parasta. Viime vuonna helsinkiläisen sähköt olivat poikki keskimäärin vain 1,5 minuuttia. Helen Sähköverkon ja Eltelin yhteisenä tavoitteena on ylläpitää toimitusvarmuuden taso vähintään nykyisellä erinomaisella tasolla. Helen Sähköverkko on asiantuntijaja tilaajaorganisaatio, joka hankkii laajasti sähköverkkoon liittyviä palveluita eri palveluntarjoajilta. Eltel on ollut yksi palveluntarjoajista. Nyt solmittavassa sopimuksessa siirtyy Eltelille merkittävästi aiempaa suurempi vastuualue ja tekeminen tiivistyy kohti jatkuvasti kehittyvää kumppanuutta. Eltel hoitaa jatkossa sähköverkon toteutussuunnittelun ja rakentamisen yhtenä kokonaisuutena. Tämä selkeyttää työmaiden hallintaa ja näkyy asiakkaille mm. sujuvampina katutyömaina. – Menestystä tukeva kumppaniverkosto on olennainen osa yhtiömme strategiaa. Pitkäaikainen kumppanuus Eltelin kanssa mahdollistaa meille toiminnan kehittämisen kustannustehokkaasti ja entistä asiakaslähtöisemmin, kertoo Helen Sähköverkon toimitusjohtaja Markus Lehtonen. – Yhteistyömme Helen Sähköverkon kanssa on laajentunut viime vuosikymmenen aikana sopimus sopimukselta. Tämä uusi merkittävä sopimus antaa meille uusia rooleja ja vastuita. Olemme valmiita kehittämään kumppanuuttamme ja odotan yhteistyötä innolla, kertoo Eltel Networksin toimitusjohtaja Juha Luusua. E nergiaekspertti edistää taloyhtiön asumisolosuhteiden paranemista, energiatehokkuutta ja yhteisöllisyyttä. Samalla pienennetään taloyhtiön kustannuksia ja tehdään ilmastotekoja. Energiaeksperttikurssin voi nyt suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Energiaeksperttikurssi löytyy HSY:n verkkokurssipalvelu Koutsista (koutsi.hsy.fi), jonne on tulossa jatkossa myös muita kestävään elämään liittyviä kursseja. HSY:n ilmastoinfo on pitänyt vuodesta 2018 alkaen taloyhtiön energiaeksperttikursseja kaksi kertaa vuodessa, parhaillaan on käynnissä viides kurssi. – Energia-asiat olivat tuttuja jo kurssille tullessa, mutta energiaeksperttikurssi kiteytti ne tiiviiksi paketiksi juuri taloyhtiön hallituksen jäsenen näkökulmasta. Energiaeksperttikurssilla käydään läpi perusasiat taloyhtiön energiankulutuksesta, siihen vaikuttavista teknisistä järjestelmistä ja energiankäytön tehostamismahdollisuuksista. Kurssin jälkeen on helpompi keskustella taloyhtiön energia-asioista niin isännöinnin ja huollon, taloyhtiön hallituksen kuin erilaisten palveluntarjoajien kanssa. – Eksperttikurssilaiset ovat sitoutuneet viiden kerran kurssiin hienosti ja palaute on ollut erittäin positiivista, kertoo eksperttikursseista vastaava HSY:n Ilmastoinfon energia-asiantuntija Jarkko Hintsala. Kursseille kuitenkin mahtuu mukaan rajoitettu määrä osallistujia. – Haluamme tuoda tiedon helposti kaikkien saataville, kertoo Ilmastoviisaat taloyhtiöt hankkeen projektikoordinaattori Jenni Venäläinen. Nyt kurssin voi suorittaa silloin kun itselle sopii, ajasta ja paikasta riippumatta, hän jatkaa. Verkkokurssi löytyy HSY:n verkkokurssipalvelusta Koutsista (koutsi.hsy.fi), jonne on tulossa jatkossa myös muita kestävään elämään liittyviä kursseja. Energiatehokkuustoimenpiteillä parannetaan usein myös asuinolosuhteita Noin kolmannes taloyhtiön hoitovastikkeesta koostuu lämmityksen, kiinteistösähkön ja veden käytöstä. Energiaekspertti auttaa taloyhtiössä vähentämään näitä kuluja, lisäksi huoltoyhtiön käyntiveloitukset voivat pienentyä. Tuloksiin päästään pitämällä huolta kiinteistöstä suunnitelmallisesti, luomalla tiiviimmät suhteet huoltoon ja isännöintiin, synnyttämällä taloyhtiöön uutta viestintää ja keskustelua sekä toteuttamalla energiatehokkuustoimenpiteitä. – Energiatehokkuustoimenpiteillä parannetaan usein myös asuinolosuhteita, Hintsala muistuttaa. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä asuminen tuottaa noin kolmanneksen ja siitä energiankulutus suurimman osan. Yli puolet suomalaisista asuu taloyhtiöissä. Niiden vaikutukset ilmastonmuutoksen torjumiseen ovat hyvin merkittäviä. Nyt rakennettavat rakennukset ovat energiatehokkaita, mutta rakennuskantamme uudistuminen ja tätä kautta tapahtuva energiatehokkuuden parantuminen on hidasta. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuudella ja energian käytön tehostamispotentiaalilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. – Suurin osa tämän hetken rakennuskannan taloyhtiöistä on rakennettu 1960–1980 -luvuilla. On tärkeää saada nämä yhtiöt tekemään töitä energiatehokkuuden eteen, Venäläinen painottaa. Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke tähtää parempaan energiatehokkuuteen hyödyntämällä taloyhtiöstä kerättävää tietoa. Esimerkiksi sensoreista saatua sisäolosuhdetietoa hyödynnetään lämmityksen ohjauksessa. Energiaeksperttiverkkokurssi on toteutettu osana hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.
• 14 Viikot 15-18/2020 • Nro 4 ? Korona sulki useimmat galleriat. Jotkut jatkavat, mutta rajaavat yleisöä. Toiset jatkavat näyttelyjä ilman avajaisia, koska ne ovat ruuhkaisia. Useat esittelevät näyttelyvideoita verkkoja facebook-sivuillaan. Satu-ulottuvuus tuo tasa-arvon Jasmin Anoschkin tarjoaa mahdollisuuden leikkiä sekä yksilöllisissä teoksissaan että näyttelyissä. Teokset kokoontuvat, puhuvat ja juhlivat syntymäpäiviä yhdessä. Satu-ulottuvuus tuo esiin olennaisen, ja olennainen on oikeastaan melko yksinkertainen. Taiteilijan todellisuudessa kaikki ovat tasa-arvoisia, ja jokainen olento ansaitsee kunnioituksen. Hän kuvaa eroa ja epätäydellisyyttä; hän kuvaa normista poikkeavia identiteettejä, ylpeyttä itsestään. Anosckinin näyttelyt ovat voimaperäisiä ja sallivia, hänen teoksensa on helppo tunnistaa ja tunnistaa, galleristi Veikko Halmetoja sanoo. Veistoksien todellisia malleja löytyy lelujen, koristeiden ja matkamuistojen maailmasta. Ideat eivät synny biologiakirjoista. Hän kuvaa vain ihmisten rakentamaa kuvaa eläimistä, nauraa stereotypioista ja ottaa askeleen, jonka leluteollisuus pelkää ottaa. ”Kultainen kuukautiset” alkoi valtavassa ihmistungoksessa ja jatkuu nyt nettinäyttelynä 12.4. asti. Tavallisia asioita sadunomaisena Papu-galleria, Mariankatu 24, esittelee Kaija Laitasen piirroksia. Ne ovat mustavalkoisia, musteella ja metallisella piirustusterällä tehtyjä. Aiheena hänellä oli viimeksi samassa paikassa kotipaikkarakkaus tai asuinpaikkaan tottuminen, 60-luvun lähiön näkymistä. Nyt taiteilijan katse on laajentunut luontoon ja metsämaisemaan. Hän opiskeli Kuvataideakatemiassa 19952000 maalaustaiteen laitoksella, mutta ei tehnyt silloin piirustuksia, vaan sai hyvät perustiedot musteen ja terän käyttöön työväenopiston kurssilla. – Keräsin ulkoa ja rappukäytävän matolle kulkeutuneita lehtiä piirustusten aiheiksi. Syksy oli jo myöhäinen ja lehdet alkaneet hapertua ja maatua... Repaleiset lehdet alkoivat mielessäni näyttää hieman uhkaavilta. (Erityisesti haavan lehdet kiehtovat minua. Niillä on vahva luonne ja rakenne, joka ei maadu helposti.) Ruusuisia asioita halusin piirtää ihan vain niiden ihanuuden takia. Ne ovat elämää vaaleanpunaisten silmälasien läpi nähtynä, vaikka mustavalkoisia piirustuksia ovatkin. Elämä lyhyt, lapsuus ikuinen Galleria Ama, Rikhardinkatu 1, tuo esille monipuolisen kuvataiteilijan Tero Laaksosen uusimpia maalauksia viime vuodelta, joissa hän on hetkittäin palannut aikaisempiin teemoihinsa. Lapsuuden ikuisuutta hänelle on 1700-luvun posliinin hauraus, geishojen lempeys, leijonan vartio subarau suljetussa unen temppelissä tai ruotsalainen lasten rukous vuodelta 1780. ”Gud som haver barnen kär se till mig –teoksesta hän maalasi ensimmäisen version jo v. 1993. Taiteilija sanoo, että elämä on lyhyt, mutta lapsuus ikuinen. Se on läsnä muistoissa ja heijastuu koko elämään. Lapsi ei voi valita yksinäistä yötä tai sylin hoivaa. Tempera, öljy ja kulta –teosten yhteinen nimi on Athoksen huone ortodoksisen kirkon tunnetuimman luostarin mukaan. AMA oli auki näyttelyn ajan rajatulla kävijämäärällä. Haaveellisia sointuja Ulla Tonterin Heijastumia minuudesta –näyttely esittelee hänen öljyväreillä kankaalle tai kovalevylle – maalauksiaan Galleria Saimassa, Neitsytpolku 9:ssä. On esittävää, puoli abstraktia ja abstraktia taidetta. Osan teoksista hän maalasi Taidekoulu Alfan päättötyönäyttelyyn. Ne syntyivät oopperan Cavalleria rusticanan synnyttämistä tunnelmista. – Kuvaan maalauksissani ihmisen itseyttä ja minuutta. Etsin samalla vastauksia kysymyksiin – kuka olen itselleni ja muille. Maalaaminen on matka itsensä kohtaamiseen. – Teokseni syntyvät useimmiten musiikin välityksellä, mikä nostaa esille tunteita, joita voi olla usein vaikea sanallistaa. Musiikin kuuntelu on minun keinoni avautua. Kuuntelen samaa sen hetkiseen tunnetilaani sopivaa sävellystä koko maalausprosessin ajan. Hän maalaa alitajunnan synnyttämiä henkilöitä, jotka mielessään sijoittaa johonkin viitekehykseen. Luonnos on mahdollisuus Kuvataiteilija Jukka Rusanen on antanut uusimmalle yksityisnäyttelylleen nimen ”Luonnos”. Hän ei halua julistaa mitään lopullista: esillä oleva näyttely on mahdollisuus, ei väite?. Nimi viittaa myös taiteilijan tavoittelemaan uudenlaiseen keveyteen ja vähäeleisyyteen. Halu hiljentyä ja tarve näyttää se maalauksessa on johtanut kirkkaiden värien pois jäämiseen. Väriskaala kulkee erilaisten valkoisten, beigejen, harmaiden ja ruskeiden kautta herkullisiin pastelleihin. Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, näyttää taiteilijan uusia maalauksia, jotka keskittyvät maalaustaiteen klassisiin motiiveihin kuten asetelmiin, kompositioihin ja muotokuviin. Lhtökohtanaan on havainto, lopputulemana maalaus, joka asettuu abstraktin ja figuratiivisen välimaastoon. Osana näyttelyä oli Reetta Honkakosken performanssi, jonka lähtökuvana on ranskalaisen Jean-Antoine Watteaun maalaus Fe?tes Ve?nitiennes. Kurentit karkottavat pahoja henkiä Ivan Matosic vie hienoilla valokuvillaan ja kattoon projisoidulla videollaan katsojat Slovenian suosituimman juhlan, Kurentovanje-karnevaalin, pyörteisiin Kurent -näyttelyssään Tischenko Galleryssa. Galleria on toiminut 20 vuotta Fredrikinkatu 64:ssä, lähellä Temppeliaukion kirkkoa. Näyttely on osa gallerian sarjaan kristinuskoa edeltäneistä eurooppalaisista perinteistä. Naamareihin ja lampaannahka-asuihin puetut kurentit karkottavat pahoja henkiä helisyttämällä kelloja ja hyppimällä. Samalla he tuovat iloa ihmisille ja toivottavat kevään tervetulleeksi. Kurent oli varattu vain naimattomille miehille, mutta nyt ketkä tahansa pääsevät mukaan lapsiin ja eläimiin asti. Ensimmäinen juhla oli 1960. Jaden hetkiä elämän Kuvataiteilija Terhi Hursti pohtii maalauksissaan hetken olemusta ja kuvaa omia kokemisen hetkiään tavallisen arjen keskellä. Hän tekee sen abstraktin maalauksen keinoin musteen, viivan, liikkeen ja värin kautta. Mustemaalaus on herkkä laji ja jokaisen siveltimenvedon, viivan sekä mustan ja harmaan sävyn on tultava juuri oikeanlaisena ja oikeaan paikkaan oikean tunnelman saavuttamiseksi. Akryylimaaleilla maalattua väriä hän käyttää korostamaan tunnetilaa. Jade Gallery, Punavuorenkatu 4, lopettaa nykyomistajilla. Jatta Hartikainen perusti gallerian mallitoimistonsa yhteyteen marraskuulla 2011 Kallion Pengerkadulle. Korona peruutti pari näyttelyä, joten loppu tuli aikaisemmin ja hän toivoo gallerialle ja tilalle uutta jatkajaa. Yhteyttä: Jatta Hartikainen, p. 045 352 4445. Metsärihmasto Suomesta Bangladeshiin Valokuvataiteilija Sanni Seppo käsittelee töissään usein ihmisen ja luonnon suhdetta sekä ihmisiä eri kulttuureissa. Rihmasto-nimisen 60-vuotisjuhlanäyttelyn keskeinen teema Galleria Livessä, Tenholantie 10, on metsä. Esillä on kuvia suomalaisista ja bangladeshilaisista metsistä. Pitkän linjan taiteilija palasi hiljattain Bangladeshin matkalta. Sanni Sepon valokuvauksen ydin on yhteiskunnallisuudessa ja dokumentaarisuudessa. Hän nostaa töissään esiin yksilöitä, jotka elävät omaan tapaansa erilaisten sosiaalisten tilanteiden puristuksessa. Taiteellisen ilmaisun välineenä hän käyttää valokuvaa ja tekstiä. Näyttelyjen kirjo on valtava, yksin tai monesti yhteistyössä Ritva Kovalaisen kanssa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Kuvataide pääsiäisen alla Galleria Halmetojan omistaja, galleristi Veikko Halmetoja ja ensimmäisen näyttelyn taiteilija kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin edessään keraaminen Rapujuhlat -teos. Kuva: Raimo Granberg. Kaija Laitasen musteja lyijykynäpiirustukset tavoittavat herkästi maatuvien lehtien haurauden näyttelyssäTaiteilija uppoaa Kevätmetsäänsä Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Tero Laaksonen ja teoksensa La porcellana blue bianca. Galleria AMA:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Sairaanhoitaja Ulla Tonterille maalaaminen on elämäntapa. Kuvassa hän on takanaan työnsä “Silloin, kun sävelet olivat kirkkaita” Galleria Saimassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Terhi Hursti ja Halaus -teos Jade Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvataiteilija Sanni Seppo on metsänhenki, joka sulautuu osaksi luontoa hienoissa valokuvissaan Galleria Liven 60-vuotisjuhlanäyttelyssä. Taiteilija Banyan Tree, Sundarban II teoksen edustalla. Kuva: Hannele Salminen.
• 15 Nro 4 • Viikot 15-18/2020 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2020, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? ? Hammasteknikot ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Multialta Malagaan: Matkusta Karhumäen veljesten lentokoneessa etelän aurinkoon Matkustajia purkautuu kentälle Convair Metropolitanista 1960-luvun taitteessa. Kar-Air Oy / Suomen Ilmailumuseo. K oronavirus on lamauttanut lentoliikenteen, mutta Suomen Ilmailumuseon verkkoaineistojen avulla pääsee virtuaaliselle lentomatkalle eksoottisiin lomakohteisiin. Museo on digitoinut ja tuonut kaikkien ulottuville Finna-verkkopalveluun laajan kattauksen kotimaiseen ansiolentoja liikenneilmailuun keskittyvää historiaa: Veljekset Karhumäen ja Kar-Airin valokuvaperintöä. Vapaaseen ei-kaupalliseen käyttöön soveltuva aineisto käsittää ajanjakson Niilo, Uuno ja Valto Karhumäen ensimmäisistä lentokoneprojekteista 1920-luvun Keljossa aina 1950-luvulla käynnistettyyn lentoliikenteen harjoittamiseen ja lopulta Kar-Airin ja Olympia Lentomatkatoimiston toteuttamiin tilausmatkoihin maailman ympäri. Tarjolla on värikästä lentomatkailun historiaa ajalta ennen Kalevi Keihäsen SpearAiria. Nyt Finnaan julkaistavat noin 600 kuvaa ovat edustava otanta Suomen Ilmailumuseon hallussa olevasta Kar-Air Oy:n kokoelmasta. Materiaalin ajallinen painopiste on toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa, jolloin Suomi nousi vähitellen siivilleen ja avautui ulospäin. Kar-Airin ja Veljekset Karhumäki Oy:n omien kokoelmien lisäksi verkkoaineistoa on täydennetty lukuisten henkilökokoelmien aineistoilla. Verkossa pääseekin tarkastelemaan ilmailua paitsi lentoliikenteen ammattilaisten ja heidän matkustajiensa, myös lentokonevalmistuksen ja -huollon näkökulmasta. Finna-verkkopalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot yhteen käyttöliittymään. Helpoiten nyt julkistettavaan aineistoon pääsee käsiksi museon omalta verkkopalvelun sivulta, josta yhtiöiden materiaalia voi etsiä hakusanalla: https://ilmailumuseo. finna.fi (suora linkki Veljekset Karhumäki Oy:n ja KarAir Oy:n aineistoon https:// tinyurl.com/ttrovhy). Materiaalin skannauksesta ovat vastanneet museon vapaaehtoinen Jouko Helin ja kokoelmissa työskennelleet harjoittelijat. Tietojen täydentämisessä ovat auttaneet yhtiön perintöä vaalivat KarAir -killan jäsenet. Digitoitu aineisto on käytettävissä vapaasti ei-kaupalliseen käyttöön. Julkaistaessa edellytetään lähteen asianmukaista mainitsemista. Museo ottaa mielellään vastaan lisätietoa kuvien sisällöistä ja muistikuvia yhtiöihin liittyvästä historiasta. Uranuurtajien matka Keljosta maailmalle Keskisuomalaisia veljeksiä, Multialla syntyneitä Niilo (1902 – 1978), Valto (1905 – 1985) ja Uuno Karhumäkeä (1914 – 1991) voidaan hyvällä syyllä pitää todellisina suomalaisen ilmailun pioneereina. He rakensivat lentokoneita ja aloittivat yleisölennätykset, lentokoulutuksen ja ilmavalokuvauksen 1920–luvun lopulla Jyväskylän Keljosta käsin. Yhtenä tehtäväalueena olivat lentokoneiden huoltoja peruskorjaustyöt, jotka laajenivat edelleen Puolustusvoimat tuettua uuden lentokonekorjaamon perustamista Kuorevedelle. Jo ennen talvisotaa syntyi toiminimi Veljekset Karhumäki Oy. Toisen maailmansodan jälkeen lentokoneteollisuuden synkät tulevaisuudennäkymät pakottivat yrityksen pohtimaan liiketoimintaansa uudelleen. Kesällä 1950 yhtiö avasi koeluontoisesti ensimmäiset kotimaan lentolinjansa de Havilland Dragon Rapide-kalustolla. Elettiin aikaa, jolloin kotimainen seuramatkailu yleistyi. Reittilentoliikenteen oltua käytännössä kilpailijan Aero Oy:n käsissä yhtiö keskittyikin tilauslentoliikenteeseen. Nimen Karhumäki Airways saanut lento-osasto sai suorituskykyisempää kalustoa Lockheed Lodestar-koneista, joilla liikenne ulottui pian aina Afrikkaan saakka. Ruotsista tilatut tilavammat DC-3 -koneet korvasivat Lodestarit 1950-luvun puolivälissä. Lentoliikennetoiminnan laajennuttua entisestään lento-osasto erotettiin omaksi osakeyhtiökseen. Vuonna 1957 syntyi Kar-Air Oy, joka tilasi Yhdysvalloista ensimmäisen Convair CV-440 Metropolitan -matkustajakoneensa. Uuden yhtiön toiminta osoittautui tappiolliseksi, mistä syystä Kar-Air sopi Aero Oy:n kanssa yhteistoiminnasta molempien etujen maksimoimiseksi. Kar-Airin käyttöön hankittiin mannertenvälisille tilauslennoille soveltuneita nelimoottorisia DC-6B -koneita, joilla yhtiö lensi lukuisia maailmanympäryslentoja ja mm. ensimmäisenä suomalaisena toimijana Atlantin yli. Vuonna 1963 Aero Oy osti pahasti velkaantuneen Veljekset Karhumäki Oy:n koko osakekannan, ja Kar-Airista tuli Aeron tilauslentoihin erikoistunut tytäryhtiö. Karair-nimellä myöhempinä vuosina tunnettu toimija lensi itsenäisenä tytäryhtiönä 1990-luvulle saakka. Unohtaa ei sovi myöskään lentotyötä. Kar-Airin ja Geologisen tutkimuskeskuksen 1950-luvulta lähtien yhteistyössä suorittamista malminetsintälennoista on tulossa materiaalia Finnaan lähitulevaisuudessa, uudemman lentoliikenteeseen keskittyvän aineiston lisäksi. Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi, 09-41397300, tilaukset@karprint.fi @kissafani, @ hevosmaailma 2/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT ROTUROTUESITTELYSSÄ ESITTELYSSÄ SFINX SFINX Karvattomat rodut yhä suositumpia Joko kissallasi on turvasiru? Meille tulee kissa! Rodun valinta Kotiuttaminen Varusteet Ravinto Kissan syömistä marjoista kahvia Indonesiassa Punkkiriesa alkoi jo nyt Rauhoitu oma kissa kainalossa 1/20 7,20 VIKELLYKSESSÄ kiehtoo lajin monipuolisuus Kaikki lähtee ratsastajan istunnasta Käypä hoito -suositukset myös hevosten hoitoon Keskivartalon treenistä apua kissing spine -ongelmiin Vuoden ohjastaja Santtu Raitala: Vuoden valmentaja Christa Packalen: Taustalla mummon opetukset Tämä on kertakaikkisen hieno ala Laukaten Laukaten kohti hevoskesää!
• 16 Viikot 15-18/2020 • Nro 4 Poikkeuksellisena aikana tarvitaan poikkeuksellisen hyvää palvelua. Uuden Digitaalisen kotikäyntimme avulla voit nyt saada asunnostasi hinta-arvion ja markkinointisuunnitelman ja tehdä myyntitoimeksiannonkin jopa täysin ilman fyysistä tapaamista. Helppoa, sujuvaa ja kuin tehty näihin poikkeuksellisiin aikoihin. Oletpa myymässä tai ostamassa, kiitos sähköisten palveluidemme, Kiinteistömaailman kanssa teet asuntokauppasi sujuvasti myös nyt. Ota yhteyttä. Me välitämme elämäsi kodit Helsingissä! kiinteistomaailma.?/digikotikäynti Videoesittelyt antavat asunnoista selkeän kuvan. Asiakirjat liikkuvat sähköisesti. Kaupat teet täysin digitaalisesti. Yksityisesittelyssä tutustut kiinnostavimpiin kohteisiin . Digitaalinen kotikäynti saat hinta-arvion asunnostasi ilman fyysistä tapaamista. Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki P. 045 222 8002 punavuori@kiinteistomaailma.fi #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat