• Nyt välityspalkkiot: BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi H AN SH DM AD BY BY MASTER E yksiöt = 2.480 ? kaksiot = 3.720 ? ERGONOMISET JA LAADUKKAAT KENGÄT KEVÄÄSEEN! OEMAKERS TERVETULOA PALVELTAVAKSI! Eija Leino, LKV, p. 040 7242501 ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI Puh. 020 734 8410 Mephisto Shop Helsinki Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI Palvelemme ark. 10?18, la 10?16 www.mephistoshophki.com RööperinLehti Viikot 13-14 ? Nro 6/2016 ? 12. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ME TUNNEMME ARVOASUNNOT JA NIIDEN OSTAJAT. Kutsuthan meidät käymään, kun asunnonvaihto on ajankohtainen. KRUUNUNHAKA, KT, 6 h, k 213 m2 Arvokiinteistössä erinomainen asunto. Runsaasti kattomaalauksia korkeissa huoneissa, joista puistonäkymät etelään. Kauttaaltaan parkettilattia. Sauna. Hissi keittiöportaassa. Vapautuu sopimuksen mukaan. G 2007. Mh. 1.238.200,21 e. Vh. 1.250.000 e. Liisankatu 27. 7111346 KAARTINKAUPUNKI, KT, 6 h, k, erillinen wc/suihku 211 m2 KRUUNUNHAKA, KT 3 h, k, s, p ja 1 h, k 195 m2 Merellinen ylimmän kerroksen maisemakoti! Huikeat merinäköalat itään ja valoisat näkymät Kanavarannan suuntaan etelään. Huoneisto on palautettu takaisin asuinkäyttöön hyödyntäen paras mahdollinen nykytekniikka ja laatutaso. Mh. 1.722.827,44 e. Vh. 1.865.000 e. Pohjoisranta 4. 7127948 KRUUNUNHAKA, KT 5 h, k, 2 wc Monien mahdollisuuksien kulmahuoneisto. Näkymät Snellmaninkadulle ja Oikokadulle. Poikkeuksellisen hyvä pohjaratkaisu pitää sisällään olohuoneen, keittiön, neljä makuuhuonetta, kylpyhuoneen ja kaksi erillistä wc:tä. Talo on juuri saanut uuden julkisivun. Peruskorjattu ja hyvätuloinen yhtiö, jossa hoitovastike vain 2,50 e/m2. D 2007. Mh. 728.000 e. Snellmaninkatu 27. 7150690 MUNKKINIEMI, KT, 5 h, k, p Perinteinen arvoasunto erinomaisessa yhtiössä.4 huonetta kadulle Tähtitorninmäelle ja ihana pihapiiri jossa vanha puutalo pihalla ja Johanneksen kirkon tornit. Tätä kunnostamalla saa erinomaisen kodin. E 2007. Mh. 1.281.268,31 e. Vh. 1.295.000 e. Kasarmikatu 20. 7130649 PUNAVUORI, KT, 5 h, k, s, p 145 m2, 167 m2 ja 1 h, ks 22 m2 Loistava sijainti, hienot puitteet, mielenkiintoinen ja monien mahdollisuuksien pohjaratkaisu, erkkeri-ikkunoita, oma parveke, remontoi tästä edustava koti suurellekin perheelle. Kahdet osakekirjat kaksi huoneistoa 145 m2 ja 22 m2 nyt yhtenä kokonaisuutena. F. Mh. 828.834,48 e. Vh. 850.000 e. Annankatu 2. 7156293 KRUUNUNHAKA, KT 5 h, k, s, erill. wc KAMPPI, KT, 5-6 h, avok-saareke/s, khh, avoterassi 154 m2 PUNAVUORI, KT, 5 h, k 203,5 m2 Vuorivuohen korttelissa 1898 valmistuneessa arvotalossa valoisa ylimmän kerroksen huoneisto. Korkeat huoneet, oma sauna sekä kalluuni lisäävät asumisviihtyisyyttä. Hissillä pääset tähän 4. kerrokseen. 2 sisäänkäyntiä. Mh. 1.223.207,04 e. Vh. 1.250.000 e. Kulmakatu 1. 7156291 Penthouse ydinkeskustassa kattojen yllä. Koti ilman seinänaapureita! Ylimmän krs:n päätyhuoneisto, jossa on 20 m2 terassiparveke. Upeat näkymät ydinkeskustan yli. Omassa saunassa voiite nauttia makoisista löylyistä. 4 makuuhuonetta. Sis.käynnit A- ja B-portaasta. Kahdet osakekirjat ja hyvä yhtiö. Putkiremontti tehty. Mh. 917.219,47 e. Vh. 920.000 e. Kalevankatu 44. 7115698 140 m2 134,5 m2 Puiston laidalla ihana, avara ja valoisa huoneisto. Päätyhuoneisto, jossa ikkunat kolmeen suuntaan. Kaksi parveketta, 3-4 makuuhuonetta. Edessä hyvin avoimet näkymät länteen, itäpuolella vehreä metsä. D 2007. Mh. 517.808,36 e. Vh. 538.000 e. Rakuunantie 7. 7110020 117,5 m2 Valoisa perheasunto. Näkymät Johanneksen kirkolle isoista ikkunoista. Makuuhuoneet puistopihan puolella. Talossa sauna. Kadunpuoleiset ikkunat uusitaan marraskuun alussa -15. Pieni kodikas yhtiö. Perusyhtymän aikoinaan itselleen ja johtajilleen rakentama talo. Esteetön kulku hissille. Ostajalle järjestyy autopaikka, mahdollisesti jopa tallipaikka. E 2007. Mh. 741.166,22 e. Vh. 765.000 e. Ratakatu 21. 7175515 ETU-TÖÖLÖ, KT, 3 h, k 101 m2 Ihastuttavat avarat näkymät kattojen yli, aina Tuomiokirkolle saakka. Viihtyisä ylimmän kerroksen monien mahdollisuuksien huoneisto, jonka remontin voit toteuttaa alkavan putkiremontin yhteydessä. E. Mh. 545.789,51 e. Vh. 549.000 e. Tunturikatu 7. 7147087 MUNKKINIEMI, KT 4 h, k, erill. wc, p 101 m2 Parvekkeellinen toiseksi yli (7/8) kerros erinomaisin näkymin. 3-4 makuuhuonetta. Avotakka. Tumma paksu parketti. Vesi- ja viemärisaneeraus alkaa huhtikuussa, jolloin ostajalla mahdollisuus vaikuttaa materiaalivalintaan. Pitkä loppukauppamaksuaika järjestettävissä. Näin ollen ostajalla on aikaa myydä oma asuntonsa. Talossa sauna. C 2007. Mh. 578.000 e. Riihitie 3. 7153601 EIRA, KT, 3 h, k 94 m2 Aito Eiralainen ylimmän kerroksen koti jossa kaikki ikkunat katsovat valoisiin ilmansuuntiin. Engelinaukio näkyy vinosti koillisen suunnalla. Huoneistossa on viihdytty pitkään. F 2007. Mh. 893.087,44 e. Vh. 895.000 e. Rehbinderintie 1315. 7150287 PUNAVUORI, KT 3 h, avok, erill. wc, p 78,5 m2 Valoisa, korkeatasoinen 4. krs kulmahuoneisto. Lasitettu etelä/lounas parveke. Kahdessa suunnassa on puisto. Täysin peruskorjattu 2014, jolloin tehty avokeittiö, jossa Mielen koneet, kaikki sähkövedot uusittu, kylpyhuone ja erillinen wc uusittu, joten on muuttovalmis mieluiten kesän kynnyksellä. Valantin keittiö. Tarvittaessa nopeamminkin. G 2007. Mh. 487.360,46 e. Vh. 510.000 e. Punavuorenkatu 21. 7123400 ULLANLINNA, KT, 3 h, k, s, p 78 m2 Lasitettu parveke etelään ja loistava pohjaratkaisu. Kompakti ja laadukas kokonaisuus pitää sisällään tilavan olohuoneen, avokeittiön, kaksi makuuhuonetta, kylpyhuoneen, saunan ja erillisen wc:n. Keittiön kruunaa Gaggenau kodinkoneet ja Aran Cucine kaapistot. Täydellinen koti pienelle perheelle! Mh. 515.873,94 e. Vh. 755.000 e. Laivanvarustajankatu 6. 7116442 KRUUNUNHAKA, KT, 2 h, k 57,5 m2 ULLANLINNA, KT 2 h, avok, kph, p 56,5 m2 Tyylikäs asunto erittäin hyvästä yhtiöstä, jossa suuret remontit tehty, mahdollisuus autohallipaikkaan. Kaunis vaaleasävyinen koti, valkoiset lautalattiat ja ruoanlaitosta pitäville suosittu kaasuliesi. Avarat näkymät sisäpihalle. Rauhaa ja hiljaisuutta arvostavalle Kulmakatu luo hyvät puitteet. Täällä on hyvä tunnelma, mikä kannattaa tulla kokemaan. E 2007. Mh. 389.000 e. Kulmakatu 7. 7111748 ORANSSIA ENERGIAA ASUNTOSI MYYNTIIN. Soita jo tänään! ULLANLINNA | Tehtaankatu 11, 00140 Helsinki, puh. 020 780 3200 JAAKKO AHTILUOTO Myyntineuvottelija KTM puh. 020 780 3317 gsm 050 511 1324 SUSANNE GERSTENMAIER Myyntineuvottelija puh. 0207 80 3344 gsm 050 318 0132 SEBASTIAN GRIPENBERG Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3315 gsm 050 5688 438 KURT GRÖNHOLM Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3208 gsm 040 668 3405 MARIA HOIKKALA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3308 gsm 040 661 0015 PAULA KEIJONEN Kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT puh. 020 780 3568 gsm 040 507 3552 JUHA KOIRANEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3655 gsm 0500 506 508 MARIA LEHTO Myyntineuvottelija puh. 020 780 3714 gsm 040 630 3010 TOMMI LINDSTRÖM Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3011 gsm 040 653 3044 Paljon valoa ja avaruutta, lasitettu länsiparveke avoimin viherpiha/katto näkymin. Hyvin varusteltu vaalea ja laadukas ylimmän kerroksen koti. Talossa on hissi, uima-allas sauna sekä autohalli. E 2007. Mh. 440.075,69 e. Vh. 448.000 e. Neitsytpolku 6. 7158972 JAANA LÅNGSTRÖM Myyntineuvottelija puh. 020 780 2225 gsm 040 774 9563 NOONA PÖLKKI Myyntineuvottelija puh. 020 780 3887 gsm 040 661 6570 SAMI RAUTANEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3313 gsm 0500 559 589 NICOLAI SLOTTE Myyntineuvottelija puh. 020 780 2674 gsm 040 672 0690 EEVA VALORI Kiinteistönvälittäjä LKV, KTM puh. 020 780 3639 gsm 040 679 1600 AULIKKI YRJÖLÄ Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3318 gsm 0500 408 661 JANNE PAASIMIES Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3382 gsm 0400 394 074 NIINA LAINE Myyntisihteeri puh. 020 780 3797 gsm 0500 408 688 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17-19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X. / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• Nro 6 ? Viikot 13-14 2 Liput 8? / Tiketti, Lippupiste ja ovelta (+narikka 3 ?) Seuraava Afrojazz Club torstaina 7.4. jolloin monikulttuurisen ja -taiteellisen musikaaliyhteisön ?Afrobeat from the Heart? eturivin muusikoista koostuva bändi nousee lavalle. Luvassa ainutlaatuista afrofunkia Suomen huippumuusikoiden soittamana, afrobeatin rytmejä sekä laulun ja tanssin iloa! llan Fela Kuti -ylistys on tiukka ja energinen kokonaisuus laulaja Hossnin johdolla.  Lue lisää Afrojazz Clubista sivulta 12. Miksi ihmisen ravitsemus on niin kuuma aihe? ? Se johtuu pääasiassa siitä, että saatamme tehdä päivittäin enemmän kuin sata syömiseen liittyvää valintaa. Suurimmalle osalle meistä ne ovat pääosin automaattisia. Jos ajattelu kuitenkin äityy mustavalkoiseksi, kuten esimerkiksi, että gluteeni on pahas- Kotisiivousta Rööperissä! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 Nähdään tiiviskursseilla! ?jooga, raakaruoka, italia, valokuvaus, elävän mallin piirustus, sisustussuunnittelu? Kevään lähestyessä tarjolla on taas uusia ja inspiroivia kursseja. Huhtikuussa käynnistyvällä tiiviskurssijaksolla on runsas kattaus italian matkailualkeista sisustussuunnitteluun ja kaupunkivalokuvauksesta parvekepuutarhaukseen. Kokeile uutta harrastusta vaikkapa metalligrafiikan tai zumban parissa. Rauhoitu Yin-joogan avulla tai nauti brasilialaisten tanssien huumasta sambicin tahtiin. Tutustu kursseihin ja ilmoittaudu www.toimela.fi (09) 622 9580 Iso Roobertinkatu 20?22 Reilusti paikallinen Professori Mikael Fogelholm. Kuva: HY/Linda Tammisto ta, kaikki muu on hyvästä, syöminen saattaa vallata ajatukset kokonaan. Lisäksi netti on tarjonnut mahdollisuuden lähes kaikille päästä tutustumaan tieteellisiin julkaisuihin. Ravitsemus vaikuttaa helpolta tieteeltä, sillä tutkijat käyttävät sanoja kuten hiilihydraatti, rasva, vitamiini, maito ja liha. Kuitenkin yksittäisen tutkimuksen laadun ymmärtäminen ja tutkimuksen suhteuttaminen kaikkiin edellisiin tutkimuksiin on vaikeaa, Fogelholm toteaa pitämässään puheessa. Monipuolisen ja ajantasaisen tieteellisen osaamisen rinnalla Fogelholmin vahvuuksia ovat hyvät viestintätaidot, rohkeus ja uteliaisuus. Hän osaa kertoa tieteestä sujuvasti eri välineissä, kuten mielipide- kirjoituksissa, oppikirjoissa ja sosiaalisessa mediassa. Hän on auliisti median käytettävissä sekä auttaa ja kannustaa myös muita tieteentekijöitä saamaan äänensä kuuluviin. Mikael Fogelholm myös opettaa tieteen popularisointia ja tiedeviestintää. J. V. Snellman -palkinnon suuruus on 6 000 euroa. Euroopan ja Suomen ruokahävikki pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä ??EU vahvistaa ja edistää kiertotaloutta: kaikkien materiaalien uudelleenkäyttöä lisätään ja jätettä vähennetään. EU:n lainsäädännössä kiertotaloudelle asetetaan selkeät tavoitteet ja keinot. Esimerkiksi ruokahävikin halutaan puolittuvan vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pyritään muun muassa kehittämällä ruokajätteen mittaus- ja seurantamenetelmiä, etsimällä hävikin vähentämisen keinoja ruokaketjun eri osissa sekä tunnistamalla esteitä ja asioita, jotka lisäävät ruokahävikkiä tai estävät sen vähentymistä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioiden mukaan suomalaisessa ruokaketjussa syntyy vuosittain noin 400?500 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokahävikkiä. Yksistään kotitalouksista ruokahävikkiä syntyy noin 120 miljoonaa kiloa, jonka taloudellinen arvo on 500 miljoonaa euroa. Ruokahävikkiä on tärkeä vähentää ketjun kaikissa vaiheissa, sillä hävikiksi päätyvä ruoka on valmistettu turhaan ja valmistuksesta syntyneet ympäristövaikutukset ovat näin ollen myös turhia. Erityisesti tulisi panostaa ravitsemuspalveluiden, kaupan ja kotitalouksien hävikin vähentämiseen, sillä reilusti yli puolet koko ruokaketjun syömäkelpoisesta hävikistä aiheutuu näistä vaiheista. Ruokahävikki aiheuttaa merkittäviä ilmastovaikutuksia. Koko ruokaketjussa hävikiksi päätyvän ruoan tuottamisessa muodostuneet ilmastovaikutukset ovat Suomessa noin tuhat miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa päästöä (CO2e-päästöä). ? Määrä vastaa yli 300 000 henkilöauton vuosittaista CO2e-päästöä eli ruokaketjun hävikki vastaa noin 6 000 miljoonan henkilöautokilometrin CO2e -päästöä, toteaa tiimipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Lukesta. Euroopan ruokahävikin ilmastovaikutusta on las- kettu loppusuoralla olevassa EU:n rahoittamassa FUSIONS-tutkimushankkeessa. ? Ruokahävikin tuottama ilmastovaikutus on 16?22 prosenttia Euroopassa kulutetun ruoan ilmastovaikutuksesta, kuvailee tutkija Hanna Hartikainen hankkeessa saatuja uusimpia tuloksia. Hankkeen arvion mukaan hävikin mukana menetettyjen ravintoaineiden määrää havainnollistaa esimerkiksi C-vitamiinin hävikki, joka kattaisi 90 miljoonan ihmisen päivittäisen C-vitamiinitarpeen. seksi tehdään nyt monella rintamalla. ? Näitä keinoja pitäisi käyttää enemmän. Selvitämme parhaillaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, miten ruoan uudelleen jakamista voitaisiin kehittää ja edistää, sanoo tutkija Kirsi Silvennoinen Lukesta. Ratkaisuja haetaan myös lainsäädäntöä keventämällä. ? Juuri alkavassa Valtioneuvoston kanslian selvityshankkeessa meidän olisi tarkoitus kartoittaa normien purkamisen mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseksi, kertoo Katajajuuri. Lukessa on ryhdytty kehittämään myös kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden hävikin seurantamenetelmiä. Kehitteillä on työkalu ruokahävikin arviointiin. Tarkoituksena on perustaa verkosto ravitsemuspalveluiden hävikin vähentämiseksi. Ruoan jakamisesta monia hyötyjä Ruokahävikin vähentämisellä on myös sosiaalinen merkitys. Esimerkiksi ruoan jakaminen lisää yhteisöjen ja verkostojen välistä vuorovaikutusta. Valmis ylimääräinen ruoka tulisi hyödyntää ravinnoksi ja esimerkiksi jakaa tai lahjoittaa tarvitsijoille. Työtä hävikin vähentämi- Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita TATA HIN HIN OISIS IKIKO ERER Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa www.karprint.fi 00 55,,59 16 20 0 2/ 6,6 T ET D U ISE illa TU NA rss U OSrima us O ? U u V n v o T HE kt ku rsINa a ? N EU T VO ?V IN KI T jat vaAV ss n ja ää? R na ys kITeO kin ika saT lke tHäOr ruo -AfriroSsE ys e S ä i VVO avt y i l e s Et faHn Ekäishtämm ysi u y n aI ss L yttöin m ioal ra KiVILLuörisissa iraudan ker ssa ? t K atet h kin ode ? K R na vu MO le ? ai AM ääl riSIK jäi p inve ulle U S m Kiz tä nes öina! ä Ä söp iss k tra n jat ä rju eli iss Ha pisk sutö o es m ntata mukuut m k a si tar jou ja a ROT t s va by uu ar ernotom S U E S I T T E LY TA HIN OIS IK ER 0 5,9 tu es s t pu mtaa e t t a itt m ih ys sä nia er sa el is ra ka ira ko lus i ytö u pu Lö Romsaa asta i m r a o ow Ilm Ro Fl lie ol c er rd Bo a tav io tr ai ival mpi e pe ss sea oile sa Suatan Yhräaukuanhtallis i m ir ko ui ko SÄ Ro lämvuri a ra ss an a x n k ss sa fin sa ssi ssa a ees is u K b na ass on ns ? ju iv ok doydinyy- nä? ? la nt n ? le o lin s ? 50 6, A R I O K 16 20 1/ 16 2/ ,40 6 M eid än AFROJAZZ CLUB AT STORYVILLE Museokatu 8, Helsinki 19-02. Showtime 21.30 A NIELI Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista ??Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmille. Palkinto jaettiin yliopiston vuosipäiväjuhlassa 23. maaliskuuta. Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinto ojennettiin ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmille. Palkinnon perusteluissa mainitaan, että Mikael Fogelholm on selväsanainen ja laaja-alainen ravitsemusalan asiantuntija, joka tulkitsee tutkimustuloksia ymmärrettävästi. Hän jaksaa väsymättä puolustaa tieteellisen tiedon merkitystä ajoittain kiivaaksikin muuttuvassa ruokakeskustelussa, jossa liikkuu paljon myös ei-tieteellisiä näkemyksiä. ERSP Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 CK Tuula Paalanen Mikael Fogelholmille J.V. Snellman -palkinto CO Juustokauppa s ip kis t vä ta ie oil t v p ih e d ia Suoir ´sk oy ia nm oir ella la : oo Ca illak uud reel e uv v k te ne tse n jo an a i j m a rv mo tt lu ta o
• 12. vuosikerta ? nro 6 Viikot 13-14 Työllisyydenhoidon kustannukset ovat jyrkässä kasvussa Kaupungin vuoden 2015 tulos romahti edellisvuoteen verrattuna ??? Vuosi 2015 oli Helsingin kaupungin taloudessa myönteisempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Kaupungin toimintakate toteutui talousarvion mukaisesti, mutta vero- ja valtionosuustulot kasvoivat ennakoitua enemmän. Vaikka investoinnit alittivat selvästi investointiraamin jo toisena vuotena peräkkäin, oli asuntorakentaminen ennätysvilkasta, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksestä. ? Kaupungin tulorahoituksen taso aleni selvästi aikaisemmista vuosista, koska Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n liikevoitot eivät enää vuonna 2015 sisälly kaupungin vuosikatteeseen. Yhtiöiden liikevoitot sisältyvät edelleen kaupunkikonsernin tulokseen. Helen Oy:n vaikutus konsernin tulokseen on kuitenkin edellisvuosia alempi johtuen sähkömarkkinatilanteesta ja yhtiön joutuessa maksamaan tuloksestaan veroa. Vuonna 2015 strategiatavoitteen mukaiset toimintakulut kasvoivat 2,9 prosenttia, kun tavoitteen mukainen kulujen kasvu olisi ollut 0,9 prosenttia. Strategiatavoitetta korkeampi kulujen kasvu oli toiminnoissa, joihin kaupunki ei voi lyhyellä aikavälillä omin toimenpitein tehokkaasti vaikuttaa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta erikoissairaanhoidossa (HUS) 37 miljoonaa euroa (7,0 prosenttia), työmarkkinatuen kunta- osuudessa 24 miljoonaa euroa (74 prosenttia) ja vastaanottokeskustoiminnoissa 7 miljoonaa euroa (48 prosenttia). Kaupungin investoinnit ilman liikelaitoksia sekä eräitä kirjanpidollisia eriä olivat 388 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 391 miljoonaa euroa vuonna 2014. Kokonaisuudessaan tilinpäätöksen investointimenot olivat 571 miljoonaa euroa, josta liikelaitosten investointeja oli 105 miljoonaa euroa ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoimintakauppaan sekä apporttiluovutuksiin liittyviä kirjanpidollisia kirjauksia 79 miljoonaa euroa. Tulevaisuutta valmistellaan Kaupungin vuoden 2015 toimintaa leimasivat sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon uudistukseen varautuminen sekä kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen valmistelu. Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi voimakkaasti Suomessa vuonna 2015, jolloin maahan saapui 32 476 turvapaikanhakijaa. Arvioiden mukaan heistä noin 2 300 oleskeluluvan saanutta päätyisi Helsinkiin vuonna 2016. Helsinki on varautunut kotoutumispalveluiden kysynnän kasvuun muun muassa uusilla toimintamuodoilla ja erillismäärärahalla. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen. Sibelius-Akatemia parhaalla sijalla ??Taideyliopiston Sibelius-Akatemia on sijoittunut seitsemänneksi tuoreella ranking-listalla, jolla vertailtiin maailman esittävien taiteiden koulutusta tarjoavia yliopistoja. Sibelius-Akatemian sijoitus kymmenen parhaan joukossa oli suomalaisten yliopistojen ainoa. Listauksen teki yliopistoja maailmanlaajuisesti vuosittain arvioiva QS, jonka ranking kuuluu maailman arvostetuimpiin. ? Olemme ylläpitäneet korkeaa laatua ja samalla monimuotoisuutta. Olemme olleet ajan hermolla ja tuoneet klassisen musiikin pitkän perinteen rinnalle jazzia, musiikkiteknologiaa ja kansanmusiikkia. Toimintamme ytimessä on opiskelijalähtöinen ajattelu: opiskelijoille annetaan tilaa ja aikaa löytää oma luova identiteettinsä. Maailmalla tämä on vielä uutta. Meillä on myös erittäin sitoutunut opettajakunta, lahjakkaat opiskelijat sekä erinomainen fyysinen oppimisympäristö. Taideyliopiston kehitys on mahdollistanut uusia professuureja sekä henkilökohtaisen opetuksen määrän lisäämisen, listaa Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen menestyksen syitä. Esittävien taiteiden alakohtainen QS World University Rankings by Subject -vertailu teh- tiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Sadan yliopiston listan ensimmäisen sijan sai yhdysvaltalainen Juilliard School New Yorkissa. Toiselle sijalle sijoittui itävaltalainen Universität für Musik und darstellende Kunst Wien. Akateemisen maineen osalta Sibelius-Akatemia sijoittui kolmanneksi heti Juilliardin ja Wienin jälkeen. ? Menestyksen taustalla on pitkäjänteinen ja määrätietoinen työskentely erinomaisen laadun puolesta. Olemme ylpeitä Sibelius-Akatemian upeasta sijoituksesta. Haluan kiittää koko Sibelius-Akatemian henkilökuntaa sekä dekaani Tuomas Auvista loistavasta työstä, iloitsee rehtori Jari Perkiömäki. Kaikkiaan sijoituksia keräsi yhdeksän suomalaisyliopistoa. QS-ranking perustuu asiantuntijahaastatteluihin, tutkimusjulkaisuihin ja siteerauksiin. Yhteensä listausta varten arvioitiin kansainvälisesti 4 226 yliopistoa. Näistä listoille pääsi 2 691 korkeakoulua, joista oppiainekohtaisille top 50 -listoille ylsi 347. Listaukset kattavat 200 parasta yliopistoa eri tieteenaloilta. ? Kiitos kuuluu koko SibeliusAkatemian yhteisölle, joka tekee uskomattoman hienoa työtä, toteaa Tuomas Auvinen. Sivu 10 Ajankohtaista Iso Roobertinkatu kunnostetaan vihdoin ??Kävelykatu päällystetään kivellä uudestaan ja huoltoliikenteestä tulee yksisuuntaista. Kadun kunnostettava osuus on Fredrikinkadun ja Yrjönkadun välinen osuus kävelykadusta. Työt tultaneen aloittamaan vuoden 2016 aikana. Katu päällystetään punertavalla luonnonkivellä, lamput uusitaan ja kadulle istutetaan lehtipuita. Myös tuoleja, pyörätelineitä, mainoksia ja luonnonkivipaaseja aiotaan hankkia kadulle. Björn Weckströmin vesitos Viheltävä helsinkiläinen palaa kadulle kunnostettuna. Terasseille on varattu tilaa kadun reunoilta kuten nytkin. Jatkossa kadulle voi huoltoliikenne ajaa vain yhdensuuntaisesti Annankadun kautta kävelykadun keskeltä. Kävelykadun päissä on automaattisesti toimivat pollarit, jotka päästävät ajamaan ulos. Annakadun risteyksestä poistetaan suojatie, mutta kävelykatu jatkuu remontin jälkeen Annankadun yli. Kaupunki laskee, että rakennuskustannuksiin kuluu tänä vuonna 1,85 miljoonaa euroa. Iso Roobertinkatu on hiljentynyt vuosien saatossa, yleisnäkymä on ollut jo pitkään nuhjuinen ja yrittäjät ovat vaihtuneet liiketilossa usein. Eli remontti on enemmän kuin tarpeen, jos kävelykatu halutaan pitää ylipäänsä olemassa, erilaisine palveluineen. Katujen kevätpesu on pitkä urakka ??Katupölypitoisuudet kohoavat korkeiksi keväisin. Pölyn torjumiseksi kaupunki kerää talven hiekoitussepelit kaupungin kaduilta, pyöräteiltä ja jalkakäytäviltä. Siivottavaa on noin 2500 kilometriä, ja urakka kestää noin puolitoista kuukautta.  Tämän kaupungin tekemän katujen kevätpesun alkamisajankohta riippuu säistä. Vaikka karkea sepelin puhdistus esimerkiksi pyöräteiltä voidaan aloittaa melko aikaisin, katujen tehokas puhdistus onnistuu vasta, kun yöpakkasia ei enää esiinny. Katujen kevätpesun aloittamisessa tasapainoillaankin yöpakkasten aiheuttaman liukkauden ja katupölyn Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Erja Lehto. torjunnan välillä.?? radan reunaan ? mutta ei raitio- on tarpeen siirtää oma ajokki Jalkakäytävien puhdistaminen on kantakaupungis- vaunukiskoille ?, josta kaupunki pois puhdistuksen tieltä.  Tekstiviestien ja verkkosivusa kiinteistöjen vastuulla, esi- siivoaa sen pois ajoradan puhkaupunkialueilla ja Etu-Töö- distuksen yhteydessä. Siivotulle jen lisäksi puhdistuksesta kerlössä kaupunki huolehtii niistä- ajoradalle ei hiekkaa pidä enää tovat ensisijaisesti kaduilla olevat siirtokehotuskyltit. Jos auto kin. Pölyn torjunta vaatii  kadun lakaista. Kun kaupungin ei tarvitse siir- on pysäköity siirtokehotuskylpesemistä, joka kuuluu kantakaupungissa kiinteistöille. Pesu tää pysäköityjä autoja pois ka- tin pystyttämisen jälkeen, siiron syytä tehdä päivittäin erityi- tusiivouksen alta, työ nopeutuu tokustannukset peritään auton sesti vilkkaasti liikennöityjen merkittävästi.  Katujen puhdis- omistajalta. Katupölyn määrää seurataan katujen varsilla niin kauan kuin tusaikatauluista saa tietoa kaduilla olevien kylttien lisäksi kolmella HSY:n mittausasekadut pölyävät. Pesu ei kuitennetistä ja tekstiviesteillä. Tavoit- malla ja tarvittaessa katupökaan saa aiheuttaa liukkautta. Kiinteistöt voivat lakaista hie- teena on, että palvelun avulla lyä sidotaan kalsiumkloridikoitussepelin jalkakäytävältä ajo- autonomistajat tietävät milloin lioksella.
• Nro 6 ? Viikot 13-14 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 6 Kuntavaalien tulos näkyy suoremmin johtamisessa? H elsingin kaupunginvaltuusto päätti kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisesta. Päätös muuttaa perusteellisesti kaupungin organisaatiorakenteen. Helsinkiin tulee pormestarimalli ja nykyiset virastot ja liikelaitokset kootaan palvelukokonaisuuksittain toimialoiksi. Kaupunginvaltuuston kokouksessaan 16.3. tekemä päätös on periaatepäätös, joka hahmottelee toimiala- ja lautakuntarakenteen päälinjaukset ja lautakuntarakenteen valmistelun lähtökohdat. Toimialojen tarkempi muodostaminen ja palvelukokonaisuudet valmistellaan hallintosääntövalmistelun yhteydessä kevään 2016 aikana. Uudistettu organisaatio astuu voimaan seuraavan valtuustokauden alkaessa vuonna 2017 pidettävien kuntavaalien jälkeen. Uusi kaupunginvaltuusto tulee valitsemaan pormestarin ja apulaispormestarit vaalikaudeksi kerrallaan. Pormestarit ja apu- laispormestarit ovat palkallisia ja päätoimisia luottamushenkilöitä. Heidän tulee olla myös kaupunginvaltuuston jäseniä tai varajäseniä. Kaupunginvaltuustoon valitaan 85 valtuutettua ja kaupunginhallitukseen 15 jäsentä. Uusille toimialoille muodostetaan lautakunnat ja näille jaostoja, joille delegoidaan itsenäistä päätösvaltaa. Uudistuksen tärkeä tavoite on, että kuntavaalien tulos toteutuu entistä suoremmin kaupungin johtamisessa. Kaupunginvaltuuston rooli vahvistuu ja luottamushenkilöiden toimintaedellytykset paranevat. Jatkovalmistelun periaatteena on, että asukaslähtöisyys kaupungin palvelukokonaisuudessa paranee ja myös osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet paranevat. Toivottavasti malli pystyy myös kuvastamaan uutta ajattelua, eli että myös käytännössä demokratia toteutuu konkreettisemmin ja tiukemmin valtaakäyttävissä organisaatioissa ja viranhaltijoissa. -j.a. HUS:n viime vuosi 53,5 miljoonaa ylijäämäinen ??Hallitus hyväksyi osaltaan viime vuoden tilinpäätöksen. Lopullisen hyväksynnän tekee HUS:n valtuusto kesäkuussa. HUS:n palveluiden kysyntä lisääntyi viime vuonna ja siihen pystyttiin tuotannossa vastaamaan. Lähetteiden määrä kasvoi 2,7 % ja myös päivystyskäyntien lukumäärä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Hoidettujen eri potilaiden lukumäärä oli 509 650, jossa oli kasvua 2,9 % edellisen vuoteen verrattuna. Vuodeosastohoitoa edellyttäneet hoitojaksot lisääntyivät 2,4 %. Eniten kasvua oli erilaisten avohoitokäyntien lukumäärissä: pientoimenpiteiden DRG-ryhmät kasvoivat 12,2 %, avohoitokäynnit psykiatriassa lisääntyivät 4,7 % ja muussa hoidossa 3,6 %. Yhdellä luvulla ilmaistuna palvelutuotanto kasvoi 3,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lisääntynyt palveluiden kysyntä ja tuotanto oli pää- syynä siihen, että HUS:n talouden tuotot kasvoivat merkittävästi. Volyymikasvun myötä myös kulut kasvoivat, mutta vähemmän kuin tuotot. Tämän seurauksena tilikaudesta muodostui 53,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kesäkuussa 2015 jäsenkunnille palautettiin 25 miljoonaa euroa siihen asti kertynyttä ylijäämää. HUS:n hallitus teki joulukuussa valtuustolle esityksen ylijäämän palautuksesta tammikuussa 2016, mutta valtuusto päätti, että ylijäämän käytöstä päätetään vasta tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä eli kesäkuussa 2016. Mikäli ylijäämä olisi palautettu tammikuussa, olisivat kunnat saaneet sisällyttää sen osaksi vuoden 2015 tilinpäätöstä. Tällöin jäsenkuntien maksuosuuden kasvu edellisestä vuodesta olisi ollut 2,7 % ja deflatoitu kasvu asukasta kohti vain 1,3 %. Investointeihin käytettiin vuonna 2015 yhteensä 148 Vakuutusyhtiö Suomen toiminta päättyy ??Yli satavuotias Suomiyhtiö lopettaa toimintansa ja siirtää miljardiomaisuuden sekä 38 000 ihmisen vakuutukset OP-ryhmään. Eläkevakuutus ja eläkesäästöjä siirtyy noin 3,2 miljardin arvosta. Siirto vaatii vielä hyväksynnän viranomaisilta ja yhtiökokouksilta, jotka pidetään runsaan kuukauden kuluttua. Suomi -yhtiö oli pitkäainen Pohjolan omistaja. Vakuutusten myynti keskitettiin vuonna 2005 Pohjolaan ja Suomi -yhtiö lopetti uusi- en asiakkaiden ottamisen. Suomi-yhtiön pääomia alettiin purkaa ja kertyneille vakuutussäästöille maksettiin useina vuosina pitkälti yli 10 prosentin tuottoja. Venäjän vallan aikaan perustettu Suomi -yhtiö on osa Suomen taloushistoriaa. Yhtiö syntyi vuonna 1890. Toiminta lakkaa vuodenvaihteessa eli vuoden 2017 alusta. Suomi-yhtiön entinen pääkonttori valmistui vuonna 1911 Lönnrotinkatu 5:een Helsingin keskustassa. miljoonaa euroa, josta noin kaksi kolmasosaa rakennuksiin ja yksi kolmasosa laitteisiin ja tietojärjestelmiin. Suuria valmistuneita rakennushankkeita olivat Jorvin sairaalan päivystysrakennus ja Meilahden tornisairaalan peruskorjaus. Hallitus esittää valtuustolle, että jäsenkunnille palautetaan kesäkuussa 54 648 132 euroa. Palautus kohdistetaan jäsenkunnille vuonna 2015 toteutuneen kuntakohtaisen erikoissairaanhoidon palveluiden käytön mukaisessa suhteessa. Järjestöt vaativat yleiskaavaehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ??Helsingin Tieteidentalolle kokoontuneet järjestöjen edustajat esittävät yleiskaavasta yhteisenä kannanottonaan seuraavaa: Helsingin yleiskaavaehdotus on esitetyssä muodossaan toteuttamiskelvoton. Ehdotus on uusittava perusteellisesti. Helsinki on paitsi pääkaupunki, myös asukkaidensa kotiseutu, jonka kehittämisessä ei voi yksisilmäisesti kävellä heidän ylitseen. Viheralueille rakentaminen tulee minimoida. Yhdistysten ja yhteisöjen lausunnoissaan esittämät keskeiset näkemykset tulee ottaa huomioon. Olennaiset luontokohteet on esitettävä kaavan oikeusvaikutteisella pääkartalla. Yleiskaavaehdotuksessa uhrataan aivan liian paljon Helsingin merellisiä ja mantereisia luonto- ja virkistysarvoja, vaikka tämä ei ole kaavan kasvutavoitteiden kannalta tarpeellista. Esimerkiksi Tukholmassa on päädytty siihen, että 150 000 asunnon rakentaminen edellyttää vain muutaman promillen vähennystä viheralueisiin. Järjestöjen asiantuntemuksella laatimia ja hyvin perusteltuja muutosesityksiä ei ole otettu nykyisessä kaavassa huomioon. Siksi vaadimme yleiskaavaehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Helsingissä 17.3.2016 Eteläiset kaupunginosat ry Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry Herttoniemi-seura ry Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin Keskuspuistoryhmä Lauttasaari-Seura ry Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys ry Pro Tuomarinkylä Puistola-Seura ry Puotila-Seura ry Stadin Rantaryhmä Stansvikin kyläyhdistys ry Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry Suomen Perhostutkijain Seura ry Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry Vartiosaari Seura ry Vuosaari-Seura ry HSY:n keräysautokierros alkaa huhtikuussa ??HSY:n keräysautot aloittavat kierroksensa maanantaina 4.4. Autoihin voi tuoda maksutta kodin vaarallisia jätteitä, metalliromua ja sähkölaitteita. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden keräysautot starttaavat maanantaina 4.4. Keräämme autoihin maksutta kodin vaarallisia jätteitä sekä metalliromua ja sähkölaitteita. Keräysautot kiertävät pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella toukokuun loppupuolelle asti: Helsingissä 4.4.?12.5., Espoossa ja Kauniaisissa 4.4.?23.5., Vantaalla 25.4.? 23.5. ja Kirkkonummella 24.5. ja 25.5. Asukkaat voivat tuoda autoihin maksutta kodin vaarallista jätettä, jota on muun muassa energiansäästölamput, loisteputket, maalit, liuottimet, torjuntaaineet ja siivouskemikaalit. Myös vanhat lääkkeet voi tuoda keräysautoon, mutta muutoin ne tulee viedä apteekkiin. Otamme keräysautoissa vastaan myös kotitalouksien sähkölaiteromua, kuten käytöstä poistettuja kylmälaitteita, sähköhelloja, pesu- koneita, puhelimia ja leivänpaahtimia. Asukas voi tuoda keräysautoon kerrallaan enintään kolme tyypiltään samanlaista sähkölaitetta. Metallinkeräysautoon voi tuoda kotitalouksien yksittäisiä metalliesineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi polkupyörät, puulämmitteiset kiukaat, lämminvesivaraajat sekä paistinpannut ja kattilat. Toivomme asukkaiden vievän suuret metallierät HSY:n Sortti-asemille, joissa metallin vastaanotto on myös maksutonta. Keräysautojen pysähdyspaikkoja lähes 300 Autot pysähtyvät lähes 300 paikassa eri puolilla pääkaupunkiseutua, joten romua ei tarvitse kuljetella pitkiä matkoja. Tarkat aikataulut ja pysähtymispaikat ovat nähtävissä HSY:n verkkosivuilla www. hsy.fi/keraysautot. Keräysautojen pysähdyspaikkoja voi myös tiedustella soittamalla HSY:n asiakaspalveluun puh. 09 1561 2110. Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8.30?15.30. Romua ja jätettä voi tuoda ympäri vuoden Sortti-asemille. Kotitalouksien vaarallisia jätteitä voi viedä maksutta Sortti-asemien lisäksi pääasiassa huoltoasemien pihoilla sijaitseviin vaarallisten jätteiden keräyskontteihin. Turkoosit vaarallisten jätteiden kontit tunnistaa punaisesta Kodin vaaralliset jätteet -kyltistä. Kontit ovat avoinna huoltamon aukioloaikoina. Kierrätyskeskuksen käyttökelpoisen tavaran keräysautokierros syksyllä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus järjestää syksyllä käyttökelpoisen tavaran keräysautokierroksen. Keräysauto pysähtyy samoilla paikoilla kuin HSY:n nyt keväällä kiertävät keräysautot. Kierrätyskeskus järjestää näin laajan keräysautokierroksen toista kertaa. Lisätietoja kierroksesta löytyy Kierrätyskeskuksen verkkosivuilta www.kierratyskeskus.fi/keraysauto. Televisio on muuttunut tuotantokeskeisestä asiakaslähtöiseksi ??Ilkka Urosen 1.4.2016 tarkastettavan väitöskirjan ?Osaamisen kehittäminen suomalaisella televisiotoimialalla siirryttäessä digitaaliseen tuotantoon ja jakeluun? mukaan televisiotoimialalla on siirrytty tuotantokeskeisestä asiakaslähtöiseen liiketoimintaan. Asiakaslähtöisyys ja osaaminen Asiakkaan tunteminen sekä kyky reagoida muutoksiin voivat olla ratkaiseva kilpailuetu silloin, kun samantyyppisiä sisältöjä ja palveluja on tarjolla runsaasti. Uronen määrittelee asiakaslähtöisyyden osaamisvaatimukseksi sekä yrityksessä vallitsevaksi kulttuuriksi, jonka avulla yritys voi uudistua liiketoiminnassaan. Uronen arvioi suomalaisen televisiotoimialan strategista osaamista 2000-luvun alussa ja digitalisoinnin jälkeisessä muutoksessa. Digitalisoimisen yhteydessä televisioyhtiöt jou- tuivat avaamaan ja miettimään strategioitaan, rakenteitaan, kilpailua, johtamista ja osaamista. Koosta riippumatta haastateltujen yritysten osaaminen rakentui liiketoiminnan tavoitteista sekä asiakkaiden tarpeista. Lähestymällä television liiketoimintaympäristöä ja osaamista eri näkökulmista Urosen tutkimus tarjoaa vastauksia siihen, mikä on yksilön, tiimin ja yritystason osaamisen merkitys sekä rooli televisioyhtiöiden liiketoiminnassa. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan sitä, mitkä tekijät vaikuttavat osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Keskeisiä tutkimustuloksia Urosen mukaan televisiotoimialalla vallitsee melko yhtenäiset käsitykset siitä, että strategiseen osaamiseen vaikuttavat keskeisesti toimintaympäristön muutos ja asiakkaiden tarpeet. Osaamisen kehittämisen periaatteet on puo- lestaan luettavissa hyvästä strategiasta, ja ne ovat siirrettävissä yrityksen ja yksilön hyödyksi hyvän johtamisen ja avoimen yrityskulttuurin lopputuloksena. Erityisesti televisiosisältöjen sekä internetjakelun yhdistymisen seuraukset ovat olleet mullistavia. Internet on asettanut televisioyhtiöt uudenlaiseen kilpailutilanteeseen ja tutkimuksen mukaan osaamisesta on tullut keskeinen kilpailutekijä. ? Digitalisoinnin yhteydessä televisiosta tuli osa uutta mediatoimialaa, Uronen toteaa. ? Muutostilanteessa keskeiseksi kilpailutekijäksi osoittautui asiakasuskollisuus ja se, että kilpailun laajentuessa internetiin yhtiöllä on siellä jo valmiiksi vahva asema. Urosen tutkimuksessa nousee kiinnostavasti esiin se, että vaikka osa haastateltavista oli vastuussa yrityksensä liiketoiminnasta ja henkilöstön osaamisesta, he eivät välttämättä osanneet analysoida osaamisen ja liiketoiminnan välistä suhdetta tai sitä, mikä merkitys osaamisella on yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Johdon työaika kuluu usein liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä, eikä johdolla ole mahdollisuutta keskittyä niin pitkäkestoiseen asiaan kuin osaamisen kehittäminen. Vaikka johto ei voi vaikuttaa ratkaisevasti henkilöstön motivaatioon, se voi johtaa henkilöstöä niin, että heidän motivaationsa ei katoa. Osaamisen keskeisiä haasteita ovat tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys kehittämisessä sekä osaamisen liikkuminen yrityksen sisällä, jolla tavoitellaan osaamisen laajempaa hyödyntämistä yrityksessä. Kun osaamiseen lisätään hyvin toimiva tuotantokulttuuri, yhteiset arvot ja osaamisen vapaa liikkuvuus yksilöltä toiselle, tiimeihin ja yritykseen, voidaan puhua yrityksen yhteisestä osaamisesta.
• Viikot 13-14 ? Nro 6 5 Senaatti-kiinteistöt myy arvokohteita pääkaupunkiseudulla ??Senaatti-kiinteistöt myy tarjousten perusteella Helsingin keskustassa ja Tikkurilassa sijaitsevat neljä arvokasta kiinteistökokonaisuutta. Myyntiin tulevat Kaartin lasaretin kortteli Lönnrotinkadulla, Rikhardinkadun ja Kasarmikadun kulmassa sijaitseva uusrenessanssityylinen talo, Topeliuksenkatu 41 b toimistorakennus sekä Tikkurilassa Vernissakatu 4:ssä sijaitseva toimistotalo. Kaartin lasaretin korttelin rakennuskanta käsittää kuusi rakennusta, joista vanhin on 1820-luvulta ja uusin 1940-luvulta. Vanhimmat rakennukset ovat C.L.Engelin suunnittelemia. Korttelin kolme vanhinta kivirakennusta on suojeltu. Kohde myydään yhtenä kokonaisuutena, ja ostajaehdokkaiden edellytetään antavan alustavan selvityksen rakennusten ja korttelialueen suunnitellusta käyttötarkoituksesta. Tontin tuleva käyttötarkoitus määritellään yhteistyössä osta- jan ja Helsingin kaupungin kanssa kaavoitusprosessin yhteydessä. Rikhardinkatu 2 ja Kasarmikatu 42 kulmassa sijaitseva rakennus on rakennettu kahdessa osassa vuosina 1890 ja 1933. Viisikerroksinen Rikhardinkatu 2 oli alun perin asuintalo, mutta muutettiin 1960-luvulla virastokäyttöön. Kasarmikatu 42:ssa oli sekä toimistoettä asuinhuonekerroksia, mutta 1960-luvulla myös asuintilat muutettiin toimistokäyttöön. Rakennus on suunniteltu alun perin joustavaksi, jotta mahdolliset käyttötarkoituksenmuutokset onnistuisivat tulevaisuudessa. Mikäli toimistokäyttö ei jatku, talo voisi olla tulevaisuudessa esim. asunto- tai hotellikäytössä. Rikhardinkatu 2 on kulttuurihistoriallisesti arvokas, ja se on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1980.   Topeliuksenkatu 41 b on vuonna 2000 valmistunut, teknisesti korkealaatuinen toimisto- ja laboratoriorakennus lähellä Tullinpuomia. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen. Rakennus on uudistettu vuosina 2015-16, ja se on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella Työterveyslaitoksen käyttöön.  Vernissakatu 4:n kiinteistö Tikkurilassa on valmistunut vuonna 1991, ja se on tällä hetkellä pääasiassa Metsähallituksen käytössä. Rakennus sijaitsee Tikkurilan aseman välittömässä läheisyydessä. Myynnit tukevat valtion kiinteistöstrategian tavoitteita, joiden mukaan ei- strategisista kiinteistökohteista voidaan tarpeen mukaan luopua. Kuva: Tuomas Uusheimo/Keksit. Hong Kong avaa tavaratalon Helsinkiin Julisteet kertovat viimeisen noutopäivän. Teos löytyy sen kohdalta tekijän nimen mukaan. Muutoksia varausten noutoon kirjastoissa ??Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä muutetaan varattujen teosten noutokäytäntöä. 21.3. lähtien varattujen teosten välistä poistuvat varauslappuset, eikä teoksia enää haeta hyllystä lainaajan sukunimen perusteella, vaan viimeisen noutopäivämäärän ja tekijän nimen mukaan. Itsepalvelunoutokirjastoissa on hyllyihin merkattu noutopäivämäärät selkein julistein, ja kirjat on järjestetty aakkosiin tekijän nimen mukaan. Kun teos haettu hyllystä, se lainataan tavalliseen tapaan automaatilla. Varausten noutoaika on seitsemän päivää, ja viimeinen noutopäivä löytyy varausilmoituksesta, jonka asiakas on saanut joko kirjeenä tai sähköpostilla. Koska kirjojen ja muiden teosten välissä ei enää ole varauslappusta, jossa on varaajan nimi, päivämäärä kannattaa pitää mielessä, kun saapuu kirjastoon hakemaan teoksia. Tavoitteena parempi yksityisyyden suoja Varausten itsepalvelunouto on tällä hetkellä käytössä yhdessätoista kirjastossa, ja siihen siirrytään vähitellen kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. ? Uusi käytäntö on osa työprosessien uudistamista ja sillä tähdätään nykyistä taloudellisempiin toimintatapoihin, kertoo osastonjohtaja Satu Holmberg Helsingin kaupunginkirjastosta. ? Varauslappujen poistuminen teosten välistä varmistaa puolestaan asiak- kaan yksityisyyden suojaa. Jos kirjan löytämisessä on hankaluuksia, paikalla on aina henkilökuntaa joka on valmis auttamaan, hän jatkaa.  Uusi käytäntö pähkinänkuoressa ??uudistus tuli voimaan 21.3. ??teos löytyy varaushyllystä varausilmoituksessa mainitun viimeisen noutopäivämäärän mukaan ??teokset ovat hyllyssä aakkosjärjestyksessä tekijän sukunimen mukaan ??teokset lainataan tavalliseen tapaan automaatilla ??Hong Kong -tavarataloketju avaa huhtikuun alussa ensimmäisen tavaratalonsa Helsinkiin. Kauppakeskus Lanternaan avattava tavaratalo rakennetaan uuden myymäläkonseptin mukaisesti, johon kuuluvat muun muassa lukuisat asiakaspalvelupisteet. Hong Kong -tavarataloketju hyödyntää aukioloaikoja koskevan lakimuutokseen ja avaa huhtikuun alusta alkaen myymälänsä sunnuntaiaamuisin jo kymmeneltä. Hong Kong avaa 27. tavaratalonsa huhtikuun alussa Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevaan kauppakeskus Lanternaan. Uuteen Hong Kong -tavarataloon tulee kattavasti esille kaikki viisi Hong Kongin päätuoteryhmää: piha ja puutarha, koti ja asuminen, kalastus ja vapaa-aika, työkalut ja remontointi sekä päivittäistavarat. Hong Kong -tavaratalo täydentää sisustukseen keskittyneen kauppakeskus Lanternan tarjontaa. ? Lanternan ympärillä on iso talousalue ja lisäksi löysimme nyt Helsingistä erinomaisen liikepaikan, johon saamme hyvät tilat myös piha ja puutarha -osastollemme. Huonekaluostosten lomassa perheen kalastaja pääsee kalastuskauppaan ja viherpeukalo puutarhaosastollemme. Samalla ostosreissulla saa meiltä si- sustamiseen ja remontointiin tarvittavat tarvikkeet ja työkalut sekä pystyy nappaamaan mukaan vaikka vessapaperit ja kodin muut taloustavarat, kertoo Hong Kong Groupin toimitusjohtaja Mathias Kivikoski. ? On hienoa, että Hong Kong -tavarataloketju avaa uuden myymälän tunnetussa kotiin, sisustamiseen ja remontointiin erikoistuneessa Kauppakeskus Lanternassa. Tämän tyyppinen toimija meiltä onkin puuttunut. Uusi myymälä täydentää erinomaisesti uudistuvan kauppakeskuksemme tuote- ja palveluvalikoimaa. Uskon, että Hong Kong -tavaratalon myötä pystymme vastaamaan asiakkaidemme toiveisiin laajemmasta tuotetarjonnasta, Kauppakeskus Lanternan kauppakeskuspäällikkö Marjo Rosendahl sanoo. Hong Kong -tavarataloketju avaa huhtikuun alusta alkaen myymälänsä sunnuntaisin jo kymmeneltä.* Myös Lanternan uusi Hong Kong -tavaratalo avaa ovensa sunnuntaisin totuttua aikaisemmin. ? Aiemmin emme ole lain mukaan saaneet avata tavaratalojamme ennen kahtatoista sunnuntaisin. Sunnuntaiaukioloaikojemme aikaistaminen palvelee toki kaikkia asiakkaitamme, mutta erityisesti heitä, jotka pitävät pihan ja puutarhan hoidosta. Jos viettää viikonloppua puutarhapuuhissa, niin on kätevää, ettei tarvitse enää odottaa kahteentoista asti puutarhahankintoja varten, vaan pääsee jo hyvissä ajoin itse asiaan pihalla, parvekkeella tai puutarhassa, Kivikoski kuvailee. Uudella myymäläkonseptilla panostetaan palveluun Lanternaan avattava myymälä rakennetaan Hong Kong -tavaratalojen uuden myymäläkonseptin mukaisesti, johon kuuluvat esimerkiksi useat asiakaspalvelupisteet. ? Haluamme uudella myymäläkonseptillamme varmistaa muutenkin asioinnin helppouden sekä hyvän ja nopean asiakaspalvelun, kertoo Kivikoski. Tarkka avajaispäivä julkistetaan myöhemmin, mutta avajaispäivälle on luvassa kunnon hulabaloo. ? Jotta helsinkiläiset löytävät meidät nopeasti, suunnitelmissamme on paljon huipputarjouksia avajaispäivälle, jotka varmasti saavat ihmiset liikkeelle, Kivikoski lupaa.
• Nro 6 ? Viikot 13-14 6 Päivyri Viikon mietelause: Se on paras profeetta joka arvaa parhaiten. Kreikkalainen sananlasku Nimipäivät: Viikko 13 Ma 28.3. 2. pääsiäispäivä. Armas Ti 29.3. Joni, Joonas, Jouni, Joona, Jonne, Jonni Ke 30.3. Usko To 31.3. Irma, Irmeli Pe 1.4. Peppi, Raita, Pulmu La 2.3. Pellervo Su 3.4. Veeti, Sampo Viikko 14 Ma 4.4. Ukko Ti 5.4. Ira, Irina, Irene, Iro Ke 6.4. Ville, Vili, Jami, Viljami, Vilho, Vilhelm To 7.4. Allan, Ahvo Pe 8.4. Romanien kansallispäivä. Suoma, Suometar La 9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä. Elias, Eelis, Eeli, Eljas Su 10.4. Tero Startup Maria -osakeyhtiö perusteilla ??Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti esittää kaupunginhallitukselle Startup Maria -nimisen osakeyhtiön perustamista Helsingin Uusyrityskeskus ry:n ja Startup-säätiön kanssa. Kasvuyrittäjyyttä tukeva startup-keskittymä tulisi toimimaan entisissä Marian sairaalan tiloissa ja siitä on kaavailtu Pohjoismaiden suurinta keskittymää. Sen tavoitteena on tuoda yhteen parhaat startup-yritykset ja tarjota mahdollisuuksia suurille yrityksille tuoda kehitystoimintaansa keskuksen yhteyteen. Yhtiön oma pääoma tulisi perustamisvaiheessa olemaan yhteensä 150 000 euroa. Lisäksi konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki tulisi osallistumaan Smart & Clean -projektia varten perustettavan säätiön toimintaan. Smart & Clean-projektissa päätavoitteena on tukea pääkaupunkiseutua ekologisten ja älykkäiden Smart & Clean -ratkaisujen referenssialueeksi vuonna 2021. Säätiön sisällöllisiä tavoitteita ovat työllisyyden ja viennin edistäminen, uuden liiketoiminnan synnyttäminen ja päästöjen vähentäminen. Kärkiteemoina ovat liikenne ja liikkuminen, rakentaminen, energia, jäte ja vesi sekä kuluttaja-cleantech. Siivoustalkoot Helsingin puolesta Kevätsiivoustalkoiden aika lähestyy jälleen ja helsinkiläiset voivat järjestää talkoita 4.4. ? 29.5.2016. ??Talkoojärjestäjäksi voi ilmoittautua 21.3.alkaen rakennusviraston asiakaspalveluun, p. 09 310 3900 tai käymällä paikan päällä osoitteessa Elimäenkatu 5. Parhaita siivouskohteita ovat yleiset viheralueet, kuten metsiköt, puistot, tien pientareet ja rannat. Kiinteistöjen tontit ja piha-alueet eivät kuulu talkoiden piiriin. Viime vuonna talkootapahtumia järjestettiin 189 ja reippaita talkoolaisia oli jopa yli 22 000. Talkoojärjestäjä ilmoittaa talkooajankohdan rakennusvirastoon ja saa käyttöönsä roskapihdit ja jätesäkit. Myös muita työvälineitä voi lainata. Välineet toimittaa alueellinen viherurakoitsija, joka on joko Hel- singin kaupungin Stara tai yksityinen urakoitsija. Viherurakoitsija noutaa pois täydet säkit ja isomman irtoroskan talkootapahtuman jälkeen. Ilmoittautuessaan talkoojärjestäjä saa alueellisen yhdyshenkilön yhteystiedot ja voi tarvittaessa vielä sopia talkoiden yksityiskohdista. Rantojen ja meren roskaantuminen on paheneva ongelma. Erityisesti muovien käyttö on lisääntynyt voimakkaasti ja yhä suurempi osa muovista päätyy meriin. Kutsumme kaupunkilaiset lauantaina 23.4. rantojensiivoustalkoisiin Munkkiniemenrantaan. Rantojensiivoustalkoot ovat osa Helsingin Itämeri-toimenpideohjelmaa 2014 - 2018 ja Itämerihaastetta. Myös Tallinnan, Pietarin ja Turun kaupungit järjestävät suuret rantojensiivoustalkoot 23.4. ja teemme yhteistyötä kaupunkien kesken. Timo Koivusalon Risto Räppääjä ja yöhaukka ?elokuva ylitti 300.000 katsojaa neljässä viikossa ??Timo Koivusalon Risto Räppääjä ja yöhaukka on ollut ennätyksellisen suosittu elokuvateattereissa. Elokuvan nähnyt neljässä viikossa 300.414 katsojaa. Edellinen Timo Koivusalon Risto Räppääjä  -elokuva  Risto Räppääjä ja Sevillan saituri (2015) sekä Mari Rantasilan ohjaamista Risto Räppääjä ?elokuvista menestynein Risto Räppääjä ja polkupyörävaras (2010) saavuttivat vastaavan rajan 12 viikossa. Risto Räppääjä ja yöhaukka on myös kaikista tämän vuoden elokuvista toistaiseksi ylivoimaisesti katsotuin. Elokuvan on ohjannut Timo Koivusalo ja käsikirjoitus on Sinikka ja Tiina Nopolan. Elokuvan päärooleissa nähdään Samuel Shipway, Sanni Paatso, Risto (Samuel Shipway) ja Nelli (Sanni Paatso) talon katolla elokuvassa Risto Räppääjä ja yöhaukka. Kuva: Artista Filmi Oy. Minttu Mustakallio, Riitta Havukainen, Vesa Vie- rikko, Laura Malmivaara, Rinna Paatso ja Joonas Myllyrinne. Talvikonsertista tuli Paavo Lipposen 75-vuotismaljannosto ??Musiikkitalon Kamerata-salissa oli 10.3. kaunis Talvikonsertti kahden upean nuoren laulajan tähdittämänä.  Sanna Kiiveri on Monica Groopin oopperakoulutuksessa Taideyliopiston Sibeliusakatemiassa ja Seppo Ruohosen muusikkokoulutuksessa Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskellut eloisa, positiivinen sopraano. Hän hurmasi yleisönsä erityisesti Leevi Madetojan liedeissä L. Onervan runoihin ?Yritit tummat? ja ?Tule kanssani? sekä Richard Straussin oopperakatkelmissa, esim. ?Cecilie? ja Erkki Melartinin ?Ainon aariassa? ja G. Puccinin ?Magdan aariassa?. Elegistä, kuulasta. Sampo Haapaniemi on erittäin monipuolisen monimuusikkokoulutuksen saanut baritoni, jolla on myös ilmeikästä näyttelijäkykyä. Sen hän osoitti jo ?Kreivin ja Susannan duetossa? Mozartin Figaron häistä. Tunteikas oli tulkinta Frans Linnavuoren ?Minä laulan sun iltasi tähtihin? ja Erich Korngoldin ?Pierrot´n aaria?. Encorena tyydytetty yleisö kuuli ?Lemmi Mua?, jonka Haapaniemi aloitti viululla. Pianolla säesti koko Paavo ja Päivi Lipponen kuuntelevat onnittelupuheita väliajalla. ajan Kristian Attila. Vaimon yllätyspuhe miehelle Yleisö tuli kutsuvieraana Päivi ja Paavo Lipposen rahaston ja Taideyliopiston konserttiin Musiikkitalolle kuulemaan hienoja nuoria laulajia. Ennen väliaikaa Päivi Lipponen piti normaalina kiitos-ja infopuheena rahaston toiminnasta alkaneen Sampo Haapaniemi ja Sanna Kiiveri eläytyvät yhteislaulussa. selostuksen, joka muuttui todella kauniiksi 75-vuotisjuhlan ennakkopuheeksi omalle aviomiehelle. Pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen ei pidä juhlia huhtikuulla, joten Musiikkitalon Kamerata-salin konserttiyleisö pääsi ennakoimaan muuten synttäritunnelmia.  Päivi Lipponen sanoi, että ?vanha koira on oppinut uutta?, käyttäen miehensä omia epäilyksiä oppimises- ta. Perhe-elämä menee naisten ehdoilla. Sofian jokainen korismatsi tulee katsotuksi. Kun Emilian silmät punertuvat, isä herkistyy tyttären toiveisiin. Paavo Lipponen kuunteli KSR:n asiamies, juontaja Ulla Vuolanteen maljapuhetta, jossa kaivattiin vahvoja päättäjiä Suomelle, jotta Sote- ja muut ongelmat tulisivat varmaan, suotuisaan päätökseen. Lipponen vastasi yllätyksenä tulleen tunnevyöryn keskellä, että elämme vaikeampia aikoja kuin 1990-luvulla, kun hän oli pääministeri. Hän kehotti valtiomiesmäisesti tukemaan nuoria päättäjiä maan vastuussa. Päivi ja Paavo Lipposen rahasto Kansan Sivistysrahastossa on pitkään tukenut kuvataiteita. Tämä oli jo kolmas talvikonsertti. Elokuulla tulee myös kesäkonsertti, Päivi Lipponen kertoo. Teksti: Risto Kolanen Kuvat: Raimo Granberg
• Viikot 13-14 ? Nro 6 7 Ravintola Factory avattu Kampin Autotaloon Kohti kesää! ( la carte ja baari sijaitsevat Runeberginkadun puolella. Uusi tulokas Kampin ravintolatarjontaan City-lehden vertailussa kaupungin kolmanneksi parhaaksi äänestetty Facto- ryn lounasbuffet on tarjolla arkisin ja lauantaisin klo 15 asti. Factoryn tap a a n lounaalla saa ruokajuomaksi kotikaljan lisäksi myös vichyä, suoraan hanasta. Kampin metroaseman vieressä sijaitseva Factory tarjoaa sunnuntaibrunssia hintaan 22?. Iltaisin Factoryn Eurooppalaistyylisessä keittiössä valmistetaan mutkattomia klassikoita. Listalla on mm. Vasikan Gordon bleu, Karitsan Ulkofileetä ja Kotimaista Kuhaa. Ravintola Factory Kamppi Osoite: Autotalon ravintolamaailma, sisäänkäynti Runeberginkatu 3 tai Salomoninkatu 17. -10% 20 PÄ IVÄ N PU HD IST US KU UR I ? ??Mm. Aleksilta ja Salmisaaresta tuttu ravintolaketju Ravintola Factory on avannut uuden ravintolan Kampin autotaloon. Arkisin aamiaista saa myös mukaan. Suosittu lounasbuffet katetaan maanantaista lauantaihin, sunnuntaisin lounaan tillalla tarjotaan brunssia. À la carte-annoksia on saatavilla joka päivä, myös sunnuntaisin! Factoryn täysin uusitut tilat on jaettu kahteen osaan. Salaattibaari ja lounas katetaan Autotalon ravintolamaailman puolelle ja á N?ãçÙ? ZÊÄ? M®»ÊÄ»?ãç 11 LçÊÄã?®ÝãçÄ㮹? FÊÙçà M?ÄÄ?Ù«?®Ã®Äã®? 20 A Ù?ò®Äãʽ®Ý? òçÊ??Ýã? 1961 www.healthy.fi Ruuhkamaksuista huolimatta Tukholma yhä Pohjoismaiden ruuhkaisin ??TomTomin ruuhkaraportti kertoo Turun ja Helsingin ruuhkien pahentuneen viime vuonna Helsinki oli Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisin kaupunki, Turku sijalla kuusi Autoliiton mukaan vaihtoehtoisen reitin valinta vaatii luotettavaa ja reaaliaikaista ruuhkatietoa. TomTom on julkaissut uuden, entistä laajemman TomTom Traffic Index 2016 -ruuhkaraportin. Viidettä kertaa julkaistava raportti kattaa 295 kaupunkia 38 maasta ja kertoo, että kansainvälinen ruuhkatilanne on pahentunut. Tukholma on yhä, ruuhkamaksuista huolimatta, Pohjoismaiden selvästi ruuhkaisin kaupunki. Siellä ruuhkat pidentävät automatkoja keskimäärin 29 prosenttia. Toisella sijalla on niin ikään ruuhkamaksuja käyttävä Oslo. Helsingissä ruuhka-ajat pitenivät prosentilla ja kau- punki nousi Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisimmaksi. Samoin Turussa ruuhkatilanne heikkeni prosentilla. Tampere oli jälleen vertailukaupungeista Pohjoismaiden ruuhkattomin. Pohjoismaiden ruuhkaisimmat kaupungit vuonna 2015 (suluissa sijoitus v. 2014): 1. Tukholma 29 % (1.), 2. Oslo 25 % (3.), 3. Helsinki 23 % (4.), 4. Stavanger 23 % (2.), 5. Uppsala 23 % (9.), 6. Turku 23 % (5.), 7. Kööpenhamina 21% (7.), 8. Aarhus 21 % (6.), 9. Bergen 20 % (8.), 10. Göteborg 20 % (10.), 14. Tampere 13 % (14.) Maailman pahimmat ruuhkat löytyvät Mexico Citystä, Bangkokista ja Istanbulista. Näissä kaikissa ruuhkat pidentävät ajoaikoja jopa yli 50 prosenttia. Maailman ruuhkaisimmat suurkaupungit vuonna 2015 (yli 800 000 asukasta): 1. Mexico City 59 %, 2. Bangkok 57 %, 3. Istanbul 50 %, 4. Rio de Janeiro 47 %, 5. Moskova 44 %, 6. Bukarest 43 %, 7. Salvador 43 %, 8. Recife 43 %, 9. Chengdu 41 %, 10. Los Angeles 41 % Viime vuonna Mexico Cityssä ajaminen ruuhka-aikana pidensi päivittäistä matka-aikaa 57 minuuttia verrattuna ruuhkattomaan aikaan. Helsingissä ruuhkien vaikutus oli 24 minuuttia, ja Tampereella vain puolet tästä eli 12 minuuttia. Maailmanlaajuisesti liikenne on kahdeksan vuoden aikana ruuhkautunut 13 prosenttia. Kaupunkien ja maanosien välillä on kuitenkin suuria eroja. Pohjois-Amerikassa liikenne on 17 prosenttia tukkoisempaa, kun taas Euroopassa ruuhkat ovat pahentuneet vain kaksi prosenttia ajanjakson aikana. Puheenvuoro Lounaspöytä Pääkaupunkiseudun kasvuEuroopan turuilla haluisimmat yritykset on valittu ja toreilla ??P ä ä k a u p u n k i s e u d u n maksuttomaan kasvuohjelmaan on valittu 15 yritystä 71 hakijan joukosta. Yritykset edustavat hyvin erilaisia toimialoja. Pääkaupunkiseudun Kasvupolku on osa Suomen suurinta yritysten kasvun sparrauskilpailua, Kasvu Openia. Kolmannen kerran Pääkaupunkiseudulla toteutettavan Kasvupolun asiantuntijoiden sparraukseen valittiin Flexound  Systems Oy, Yonoton  Oy ja WellCast Oy Espoosta, 123TEA, Cleac, Juha Toivanen Oy/ Classic Pizza Restaurant/ Hangon Makaronitehdas Oy, Marina  Housing  Oy, Suomen Fysiogeriatria Oy, Oneiric Oy, Psykoterapiakeskus Vastaamo Oy ja Witrafi  Oy Helsingistä sekä Angular Velocity Oy, Duolog  Oy, Haituva  Innovations Oy ja Suomen LVISSuunnittelu Oy Vantaalta. Yritysten liikeideoiden joukossa on muun muassa kelluvan rakentamisen, ravintola-alan, mobiilipalvelujen, terveyspalveluja, ohjelmistosuunnittelun, urheiluteknologian sekä media-alan osaajia. ? Tänä vuonna yritysten taso oli korkea. On hienoa nähdä, miten yritykset ovat jo pitkällä kasvu- ja kansainvälistymissuunnitelmissaan. Yrityksiltä löytyy teknisen osaamisen lisäksi markkinointihenkeä ja kasvun nälkää, joilla Suomi saadaan nousuun, korosti tuomariston puheenjohtaja, johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppa- kamarista. Kasvupolun tuomarit osallistuvat myös finalistiyritysten sparrauspäiviin. ? On hienoa nähdä, miten yritysten suunnitelmat tarkentuvat ja fokus kirkastuu kiitoratapäivien aikana, Pakarinen jatkaa. Pia Pakarisen lisäksi Pääkaupunkiseudun Kasvupolun tuomaristoon kuuluivat Ari Tulensalo (Helsingin seudun kauppakamari), Juha Järvinen (Metropolia Ammattikorkeakoulu), Teemu Polo (NewCo YritysHelsinki), Reino Meriläinen (YritysVantaa/Isolta Oy), Marketta Korhonen (YritysVantaa), Niko Papula (NewCo YritysHelsinki) sekä Jussi Heinilä (Accelerando). Kasvuajatusten ravistelua Yksi Kasvupolun sparraukseen päässeistä on kansainväliseen kasvuun tähtäävä Suomen Fysiogeriatria Oy. Yli 35 vuotta toiminut perheyritys on ikäihmisten ja muistisairaiden kuntoutuksen asiantuntija sekä kuntouttavan hoitotyön valmentaja. ? Olemme pohjustaneet kasvuamme viimeisten neljän vuoden ajan. Haluamme olla etupainotteisesti mukana käynnissä olevassa sote-uudistuksessa ja sen tuomissa valinnanvapauden mahdollisuuksissa. Organisaatiossamme ja Suomessa yleisesti on alan huippuosaamista ja hyviä referenssejä ikäihmisten sekä muistisairaiden kuntoutuksen saralla. Tällä osaamisella on kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla. Kasvupolku tarjoaa meille tehokkaan konseptin ajatustemme ravisteluun ja sparraukseen, toimitusjohtaja Katja Sohlberg sanoo odottavaisena. Kasvupolun sisältö ja eteneminen Valitut yritykset saavat sparrausta 14.4. ja 12.5. Tällöin myllärit eli eri alojen asiantuntijat (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa kaikkiaan 10 asiantuntijaa 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Alueellinen tuomaristo valitsee lopuksi Kasvupolun voittajat, jotka julkistetaan finaalissa 16.6. Kaksi parasta yritystä etenee edelleen valtakunnalliseen Kasvu Open finaaliin, joka järjestetään 26.-27.10.2016 Jyväskylässä. Pääkaupunkiseudun Kasvupolun mahdollistavat alueelliset toimijat Vantaan kaupunki, Helsingin seudun kauppakamari, Vantaan Energia, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, YritysVantaa, Helsingin Uusyrityskeskus, Metropolia ammattikorkeakoulu, NewCo YritysHelsinki sekä valtakunnalliset kumppanit Finnvera, Sonera, Nordea, Technopolis ja Varma.  ???Sitä sirpillä silmään, joka vanhoja muisteloo.?  Näin muotoili savolainen osakuntapoliitikko Petrus Koistinen idänsuhteitamme 1950-luvulla.  Sota oli äsken päättänyt. Sotavelat haastoivat. Sitkeälle yrittämiselle ei ollut vaihtoehtoja.  Entä nyt?  Venäjä ei enää ole entisensä. Suomi on noussut maailman kärkeen. Euroopan unioni miettii vaihtoehtoja. Sotilaallinen valta on palannut valtapolitiikan ratkaisijaksi.  Erkki Tuomioja matkusti tällä viikolla Moskovaan. Tuomiojan tehtävä Pohjoismaiden neuvoston presidiumin venäjäraportöörinä on raportoida Venäjän ja Euroopan tilanteesta. Tuomioja korostaa parlamentaaristen kontaktien ja keskustelujen merkitystä ?tällaisina(kin) aikoina.°  Sauli Niinistöllä ja Erkki Tuomiojalla on toimiva työsuhde. Euroopassa vellova hallitsematon kansainvaellus haastaa suomalaiset sirpinpistoista ennakkoluulottomaan naapuripolitiikkaan. Perustuslaki antaa Sauli Niinistölle tehtävän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Pitkäaikaisin ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja on toimeliaalle presidentille mitä sopivin aisapari.  Perustuslain mukaan ulkopolitiikan johtamisen lisäksi ?presidentti valvoo valtionhallintoa?. Pelkoraja on ylitetty mikä vahvistaa kansan kaipausta omistaa valtaa käyttävä presidentti. Sauli Niinistön käsi puristaa valtavaltikkaa.  Vuosia sitten kokemani hetki syyrialaisten naisten kanssa Roomassa jäi unohtumattomasti mieleen. Yksi heistä, keskustelukumppanini ilmaisi jo silloin, parikymmentä vuotta sitten, halunsa muuttaa turvallisempaan maahan. Onko hän vielä hengissä? Onko paennut? Syyrian sodassa on kuollut satojatuhansia ihmisiä, yli 10 miljoonaa on paennut henkensä kaupalla.  Syyrian sota syrjäytti Venäjän propagandan Ukrainassa. Venäjän kohdistettua sotatoimensa presidentti Bashar al-Assadin vastustajiin, presidentti säilytti valtansa. Venäjän sotaretki on tukenut presidentin itsevaltiutta. Venäjä on täten pyrkinyt lisäämään arvovaltaansa maailmanpolitiikassa. Mutta lisäsikö vai heikensikö Venäjä vaikutusvaltaansa?  Venäjän ilmoituksen mukaan sotatoimet ovat mahdollistaneet poliittisen rauhanprosessin käynnistämisen. Kuitenkin Venäjä pitää tukikohtansa Syyriassa. Kuka voitti, kuka hävisi?  Kuluva vuosi on Euroopan Unionin ratkaiseva vuosi. Unionille on käynyt kuten kriiseihin joutuneelle kenelle tahansa, kriisi vahvistaa. Unioni on perinteisesti vahvistunut kriiseissään. Nyt pakolaiskriisi, kansallismielinen populismi ja Britannian kansaäänestys ovat kuitenkin uhka Veli-Matti Hynninen koko unionille.  Maahanmuutto huolestuttaa unionissa eniten. EU:n tulevaisuus nähdään myönteisenä Itä-Euroopassa. Euro ja Schengen ovat liittovaltiollisia rakenteita. Eurokriisin ja pakolaiskriisin ratkaiseminen vaatii päätöksenteon keskittämistä, mutta onko tähän poliittisia edellytyksiä?  Etenkin Ranskan Kansallinen rintama haluaisi nähdä Schengenin polvillaan. Mitä Suomen nykyinen ulkoministeri sydämessään syvimmältään toivoo? Sitäkö että pääsisi vihdoin sanomaan, että johan minä sanoin?  Vai ollaanko matkalla eurovaltioon? Euroopan rahaliiton valuvikojen paikkaaminen saattaa luoda euroalueelle nopeasti liittovaltion rakenteita. Miksi Suomessa arkaillaan keskustella vaihtoehtoisista malleista?  Nyt maailmalle tarjoillaan lautanen viatonta verta kun astumme kohti hiljaisen viikon traagisia tapahtumia. Ennakoiko jumalallinen kärsimys sitä että kärsimyksestä kasvaa kaipaamamme rauha?  Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen.info 
• Nro 6 ? Viikot 13-14 8 Risto Kolanen Maaliskuun kulttuurikierros ??Kauniin ja mielikuvituksellisen tanssiesityksen tarjosivat Jenni Nikolajeff ja Lotta Wichmann Gruppen Fyra -ryhmästä Vapaan Taiteen Tilassa. Se on äskettäin kulttuurin käyttöön otettu väestötila Katri Valan puiston kallion alla, Sörkan kurvin vieressä. Tilassa on paljon tanssia, musiikkia, näyttelyitä ja festivaaleja ilmaisin tai halvoin hinnoin. ?Shiranai-Hito? viittaa japanin kielessä siihen, että naiset kutsuvat tuntemattoman vierailijan vastaväittelemään kanssaan. Tanssijoille musiikin dramaturgia toimii runkona kaikelle, jota sanattomasti kommentoidaan. Alussa ja lopussa he näyttävät kuin japanilaisen ?Ring?-elokuvan kaivosta nousevalta naiselta tukka silmillä! Esitys tutki tuntematonta tiukan tarkkarajaisesti ja muotopuhtaassa esityksessä. Oleellista on myös rikkoa astioita, jotka tuntematon vieras tarjoilee rituaalinomaisesti. Tanssia runoon ?Esitys ? A Performance? on omaa tietään kulkevan Valtteri Raekallion tanssi-, ääni- ja lausuntateos Eino Santasen runoihin Tanssiteatteri Hurjaruuthin lavalla. Teemana on nyt suhde yleisöön, tanssijoina Mirva Mäkinen ja Eero Vesterinen, jotka vapautuvat muovin alta ja käyvät perinteisen miehen ja naisen suhteen ja syntiinlankeemuksen läpi. Heidän tanssissaan mukana on myös kolmas henkilö, koska Mäkinen on pitkällä raskaudessaan. Tanssikohtaukset ovat nautittavan herkkiä ja helliä, vaikka välillä nainen läimäyttää miestä. ?Yleisö on aina huono?, runoilija sanoo, mutta tanssijat avaavat meille monelle aistille kauniin tulkinnan. Valtteri Raekallio on paitsi koreografi, myös Esityksen seremoniamestari, joka lausuu ilmavasti runot. Lopuksi hukumme muoviin. tä kiinalaista teatteria eli peking-oopperaa. Sitä opiskellut Elias Edström löysi pohjoismaisesta kirjallisesta perinteestä ?Sigurd Ringin? tarinan, Juutinmaan ja Ruotsin vanhasta saga-perinteestä. Hän ohjaa ja näyttelee Sigurdin pääosan ruotsinkielisessä esityksessä. Sigurd iskee silmänsä Talvikki Eerolan näyttelemään kauniiseen Hilmaan, jonka veli Alf on luvannut sotasankari Ragnarille. Miehet taistelevat keskenään Hilman kunniasta. Sigurd tappaa miehet, lopulta myös himoitsemansa Hilman. Eerola laulaa lopussa kauniin kansanlaulun ?Läksin minä kesäyönä?. Peking-oopperassa liikkeet ovat tarkoin harjoitetut, muotopuhtaat. Jokainen esittelee itsensä tanssin keinoin, kun tulee näyttämölle. Hilman liikkeissä kannel soi, miesten liikkeissä rummut rämisevät. Taistelukotaukset ovat tyyliteltyjä ja pitkiä. Koska näyttelijöillä on paljon pukukerroksia päällä, sen täytyy olla raskasta. Edström vastaa esityksen olevan fyysisesti vaativampi kuin normaalisti. Esitystä kommentoitiin katsomosta ajoittain äänekkäästi. En tiedä, kuuluuko se peking-oopperan kulttuuriin vai oliko lauan- tai-illan huuma alkanut jo Kanneltalossa. Yona hurmaa Ondassa ? Ja siksi nuo linnut laulavat näin / Vielä kun luonasi oon / Vielä tuo kukka pälvestä päin / Katselee aurinkoon... Yona (=Johanna Pitkänen) lopetti kitaristinsa Leissin kanssa mainion keikan Kallion baarissa Ondassa 2. linjalla encoreen, jonka hän omisti yllättäen talvella äkkiä kuolleelle ystävälleen taivaaseen. Mirja Lähde sanoitti Aarne Jokelan kauniin sävelen, jonka Markus levytti 14.5.1969. Hän ei tainnut olla kovin pitkäikäinen laulajatähtenä. Yonan karheanherkkä ääni soi hienosti tässä kauniissa laulussa. Tuvantäysi yleisö koki perjantai-iltana. Osa seisoi eteisessä koko ajan, koska perulaiseen ravintolaan ei mahdu suosikin faneja niin paljon. Yona kertoi tekevänsä räp-levyn, jolta kuulimme muutaman otoksen ja jo seuraavaa ?tavallista? levyä, jolta saimme esimakua. Naivi-levyltään Yona esitti mm. ?Lintu?-laulun, jossa on tunnelmalliset muuttolinnun sanat: ? Vain minä ja tuuli / Jos lintu oisin / Voisimme olla /Vain minä Jenni Nikolajeff ja Lotta Wichmann etsivät tuntematonta tukka silmillä. Peking-oopperaa Pohjolan sagaan Suomalainen Wusheng Company tekee perinteis- Helena Honka-Hallila palkittiin pitkän linjan tutkimustyöstä. Kuva: Työväenliikkeen kirjasto. Yona herkkänä keikalla. Kallion Onda täyttyi Yonan ihailijoista, joten jono kaarsi 2. linjalle asti. Kuva: tapahtuman fb-sivulta. Jenni Hokka palkittiin TV 2:n kan Kuva: Työväenliikkeen kirjasto.
• Viikot 13-14 ? Nro 6 9 Nonna-Nina Mäen töitä löytää Punavuoresta maaliskuun ajan. Kuva: Raimo Granberg. nsanohjlmien tutkimuksesta The Dance of Fairies, Keijujen tanssi on Nonna-Nina Mäen työ v. 2016 Tshaikovskyn musiikkiin. Kuva: Raimo Granberg ja tuuli. Värikylläistä taidetta Punavuoressa Nonna-Nina Mäki on Lahden Taideinstituutista valmistunut taidemaalari, jonka töitä on ollut parikymmentä vuotta esillä omissa ja yhteisnäyttelyissä. Koko maaliskuun ajan töitä on esillä Jade Galle- Elias Edström (vas.) ja Niko Arola neuvottelevat ennen taistelua tytön kunniasta. Valtteri Raekallio paitsi tanssii myös lausuu hyvin Mirva Mäkinen ja Eero Vesterinen ovat muovin alla. Kuva: Jukka Huitila. ryssa Punavuoressa. Mäki maalaa värikylläisiä, kerronnallisia ja kuvaannollisia töitä. Avajaisissa taitelija kertoi minulle ja kuvaajalle: ? Teosteni maailma keskittyy tunnetilojen, olemisen eri tasojen ja tajunnan monivivahteisten tilojen kuvaukseen. Saan inspiraationi metsästä, meditaatiosta ja matkustamisesta eri kulttuureihin, hän sanoo. Inspiraation Mäki nappaa hetkestä ja tunteesta. ?Keijunen tanssi? on maalattu venäläisen suursäveltäjän inspiroimaan musiikkiin. Mäki suunnittelee seuraavaa matkaa Intiaan. Saku Mäkelä ja Talvikki Eerola ovat nuoret rakastavaiset. Kuva: Kari Rosenberg. Naistutkijoille palkinnot Vuoden Työväentutkimus -palkinnot luovutettiin 8.3. Työväenliikkeen kirjastossa Sörkassa. Samassa tilaisuudessa juhlistettiin Kansainvälistä naistenpäivää Miina Sillanpää ? seminaarilla, jossa esiintyivät professori Aura Korppi-Tommola sekä professori Vappu Taipale sekä nähtiin Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemä lyhytdokumentti Miina Sillanpäästä ?Tahtoa, uskoa, uskallusta?. Miina Sillanpään säätiö luovutti ensimmäisen naisministerin arkistot Työväen Arkistolle Palkintoraati valitsi lukuisten erinomaisten tutkimusten joukosta palkittavaksi tutkijatohtori, filosofian tohtori Jenni Hokan tiedotusopin alaan kuuluvan väitöstutkimuksen ?Kakkoselta kaikelle kansalle. Kuulumisen politiikka Ylen TV2:n arkirealistisissa sarjoissa?. Television poliittinen ja yhteiskunnallinen merkitys on valtava, minkä Hokka avaa mielenkiintoisella tavalla. Tutkimus käsittelee TV2:n seitsemää sarjaa neljältä eri vuosikymmeneltä Heikistä ja Kaijasta Fakta hommaan ja Kyllä isää osaa -sarjaan. Palkintoraati päätti palkita elämäntyöstä tietokirjailija ja filosofian lisensiaatti Helena Honka-Hallilan. Honka-Hallila on tehnyt lukuisia kuntien ja työväenjärjestöjen historioita. Hän on tarkkanäköinen tutkija, jonka teokset ovat lukijaystävällisiä ja laadultaan tinkimättömiä. Hän on myös tekstiilitutkija. Teksti: Risto Kolanen
• Nro 6 ? Viikot 13-14 10 Liikuntajohtaja? Anssi Rauramo eläkkeelle? ??Helsingin kaupungin liikuntatoimen johtajana viimeiset 18 vuotta toiminut Anssi Rauramo (s. 8. heinäkuuta 1952) siirtyy eläkkeelle elokuun 1. päivänä 41-vuotisen työuransa jälkeen. Rauramo valittiin kokoomuksen kansanedustajaksi vuoden 1987 vaaleissa. ?Hän toimi eduskunnassa vuoteen 1998 asti, jolloin hän siirtyi liikuntajohtajaksi Helsinkiin. Kansanedustajuuden aikaan hän toimi Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana vuosina 1994?1998. ?Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina 1996?1998. Rauramo toimi liikunnanopettajana 12 vuotta Kruununhaan yläasteella Sibelius-lukiossa. Vuosina 1977 ja 1978 vuoden koripalloilija ja vuonna 1978 helsinkiläisurheilija. Rauramo oli myös Suomen parhaita koripalloilijoita. Hän pelasi Suomen maajoukkueessa 151 peliä vuosina 1971?1984. Kaisatalon kirjastossa yli 9 000 kävijää päivässä ???Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa-talossa on Suomen suosituin oppimisympäristö. ?Uusi kävijäennätys saavutettiin tiistaina 16. helmikuuta, kun Kaisa-talossa kävi yli 9 200 asiakasta. ? Lukukausien aikana kirjasto vetää jopa yli 9 000 kävijää päivässä.?Helsingin yliopiston pääkirjastolla oli 1,6 miljoonaa asiakasta vuonna 2015. Käyttäjämäärä on kasvanut jatkuvasti talon avauduttua yleisölle 2012. Kaisa-talo tarjoaa monipuolisia työskentelytiloja niin opinnäytetöitään kirjoittaville, ryhmätöitä tekeville kuin tiedonlähteitä tai lukurauhaakin etsiville asiakkaille.? Suosituinta kirjastotilojen käyttö on kevätkaudella, kun yliopisto-opiskelijoiden ja tukijoiden lisäksi lukutiloja ovat vailla myös ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvat lukiolaiset ja pääsykokeita varten opiskelevat nuoret.?Viime vuonna Kaisa-talo oli avoinna myös sunnuntaisin lukukausien kiireisimpinä aikoina. Tänäkin keväänä talon työskentelypaikat ovat käytössä maalis- ja huhtikuussa sunnuntaisin kello 11-17. Yliopiston pääkirjasto Kaisa-talossaon avoinna arkisin 8-20 ja lauantaisin 1117. Asiakaspalvelu palvelee arkisin 9-20 ja lauantaisin 11-17. ?Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa-talossa oli yliopistolle World Design Capital Helsinki 2012 -pääkaupunkivuoden näyttävin hanke. ? Vuonna 2018 valmistuvaa Keskustakirjastoa odotetaan myös yliopistolla innoissaan. Kaupunkikirjaston lippulaiva tuplaa tavoittelemallaan 10 000 päivittäisellä asiakaskäynnillään pääkaupungin keskustan kirjastokapasiteetin. Työllisyydenhoidon kustannukset ovat jyrkässä kasvussa Kaupungin vuoden 2015 tulos romahti edellisvuoteen verrattuna Jatkoa sivulta 3 ??Vuonna 2015 asuntorakentaminen oli erittäin vilkasta ja erityisesti aloitettujen rakennushankkeiden määrä oli ennätyksellisen suuri. Asuntorakennushankkeita käynnistyi lähes 2 500 enemmän kuin vuotta aiemmin, vuoden 2014 aloitusmäärä vastatessa melko tarkasti 2000-luvun keskiarvoa. Rakentaminen oli vilkasta erityisesti Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan projektialueilla sekä Lauttasaaressa. Suurimmat esirakentamiskohteet sijaitsivat Kalasatamassa, 13,9 miljoonaa euroa, Länsisatamassa, 9,0 miljoonaa euroa ja Pasilassa, 7,2 miljoonaa euroa. Kalasataman alueen kunnallistekniikan rakentaminen eteni mm. Sörnäistenniemessä, Kalasataman keskuksessa ja Sompasaaressa. Keski-Pasilan keskuksen katurakentaminen keskittyi uuden Pasilan sillan,Teollisuuskadun ja Veturitien rakentamiseen. Kaupungin tilikauden tulos oli 18,6 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vertailukelpoinen tulos oli 188,5 miljoonaa euroa. Kaupungin vuoden 2015 kirjanpidollisen tuloksen muodostumiseen vaikuttivat osaltaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminnan kauppaan liittyvät kirjanpidolliset kirjaukset. Vuosikate oli 265 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Vuosikate kattoi poistot 69-prosenttisesti. Vuosikate oli 114 miljoonaa euroa korkeampi kuin talousarviossa ennakoitiin. Verotulot toteutuivat 54 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina ja verotuloa kertyi 3,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kunnallisveroa kertyi 2 480,8 miljoonaa euroa (kasvua 1,9 prosenttia), kun veroprosentti oli 18,5. Yhteisöveron tuotto oli 372,5 miljoonaa euroa eli kasvua oli 20,2 prosenttia. Kiinteistöveroa kertyi 214,3 miljoonaa euroa; kasvua edellisvuodesta oli 7,6 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia.  Helsingin saamat valtionosuudet olivat 273,2 miljoonaa euroa.   Lainaa oli 2 518 euroa asukasta kohden, kun edel- Tuloslaskelma 1 000 euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot 01.01.?31.12.2015 1 041 561 114 807 -4 302 828 -3 146 460 3 067 915 273 172 104 859 -34 371 265 115 -385 695 139 182 18 601 10 232 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ ALIJÄÄMÄ (-) lisenä vuonna määrä oli 2 540 euroa. Lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 1,582 miljardia euroa. Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa 70 päivää ja tilanne mahdollisti kaupungin lainanoton ajoittamisen vuoden 2016 puolelle. Omavaraisuusaste oli 78 prosenttia. Kaupungin oma- 01.01.?31.12.2014 1 761 709 124 786 -4 665 124 -2 778 629 2 951 931 250 648 80 345 -23 632 480 663 -408 147 1 172 048 1 244 564 388 637 28 834 varaisuusaste on pysynyt viime vuodet 75 prosentin yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia. Taseen loppusumma on 13,601 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on 45 miljoonaa euroa. Kaupungin taseen eroissa vuoden 2015 lopussa ver- 1 633 201 rattuna vuoden 2014 loppuun näkyy kauttaaltaan 31.12.2014 tehdyt Helsingin Energia -liikelaitoksen, Palmia-liikelaitoksen ja Satama-liikelaitoksen yhtiöittämiset. Edellisten tilikausien ylijäämä kasvoi yhtiöittämisten kirjanpidollisten kirjausten seurauksena 1,397 miljardia euroa. Korjaamo Teatterin Stage -festivaali ottaa varaslähdön jo kesäkuussa Teatteriryhmä Rimini Protokollin teos kuljettaa osallistujia Helsingin kaduilla ja katoilla ??10 vuotta täyttävä Korjaamo Teatterin Stage -festivaali starttaa jo kesäkuussa Rimini Protokoll- teatteriryhmän Remote Helsinki -teoksella, joka kuljettaa osallistujia Helsingin kaduilla ja katoilla. Remote Helsinki käynnistyy sunnuntaina 12.6. osana Helsinki-päivän ohjelmaa ja jatkuu läpi kesän. Nykyteatterin suurimpiin nimiin kuuluvan Rimini Protokoll -ryhmän Remote Helsinki -esityksessä yhdistyvät performanssi, opastettu kaupunkikierros, ääniinstallaatio ja tietokonepeli. Teokseen osallistuvat ryhmät kulkevat kaupungilla korvillaan kuulokkeet, joista kuuluu auton navigaattoria muistuttava tietokoneääni. Ääni ohjaa ryhmän kaupungin läpi. Mutta kuulevatko kaikki samat ohjeet? Näkevätkö kaikki saman kaupungin? Miten tietotekniikka meitä ohjaa, ja kuinka paljon valtaa olemme valmiita sille antamaan? Voiko kaupunki olla teatteri ? kuka on näyttelijä, kuka ohjaaja? Konseptin on kehittänyt sveitsiläinen Stefan Kaegi, ja aiemmin teos on toteutettu muun muassa New Yor- kissa, Milanossa, Berliinissä ja Abu Dhabissa. Helsinkiin teoksen tuottaa Venäjältä Suomeen muuttanut tuottaja Alexander Weinstein. ? Remote Helsinkiä voisi verrata meditaatioon tai en- simmäiseen lentomatkaan. Remote Helsinki voi antaa vastauksen moniin kaupunkilaisen kysymyksiin: se käsittelee juuri sinun kaupunkiasi, sinun tapaasi tehdä asioita, sinun sosiaalisuutesi rajoja. Yhdessä Rimini Protokollin kanssa loimme kaupungista muotokuvan, ja ilokseni siitä ei tullut tylsä kuva vaan kolmiulotteinen mosaiikki, johon jokainen osallistuja voi lisätä jotain ja josta voi ottaa jotain itselleen, Weinstein sanoo. Rimini Protokoll on kolmehenkinen, 1990-luvun lopusta asti toiminut kollektiivi, jota on kutsuttu dokumentaarisen teatterin uuden aallon synnyttäjäksi. Rimini Protokollin teoksia on esitetty Stagen lisäksi aiemmin myös mm. Baltic Circle -festivaalilla. ? Olemme todella iloisia saadessamme Remote Helsingin 10-vuotisjuhlavuottaan viettävän Stage -fes- tivaalin ohjelmistoon. Stagen juhlavuotena pääosassa ovat nimenomaan eri taidemuotojen uudenlaiset, jännittävät yhdistelmät, Korjaamo Teatterin Stage -festivaalin johtaja Jonatan Fogelholm kertoo. Jo helsinkiläiseksi perinteeksi muodostunut Stage ilakoi juhlavuonnaan karnevaalitunnelmissa ja avaa ovensa esiintyvälle taiteelle vielä laajemmin yhdistäen teatterin, elokuvan ja musiikin. Festivaali tuo lavalle mielenkiintoisimmat kotimaiset ensi-illat ja ajan puhutuimmat kansainväliset teatterielämykset. Stage -festivaali toimii myös teatterin ystävien globaalina kohtaamispaikkana, jonka oheistapahtumiin kuuluu tekijätapaamisia, keskusteluja ja iltaklubeja. Kansainväliset esitykset on tekstitetty suomeksi ja englanniksi, ja suomenkieliset englanniksi. Stage-festivaali järjestetään 17.? 28.8.2016.
• Viikot 13-14 ? Nro 6 11 Parempaa ilmanlaatua helsinkiläisille ??Diesel-käyttöisen liikenteen päästöt huonontavat Helsingin ilmanlaatua paikoin yli Euroopan unionin raja-arvojen. Tiemaksujen käyttöönotto, vähäpäästöinen bussikalusto ja bussien siirtyminen biopolttoaineisiin ratkaisisivat ongelman, selviää Helsingin tuoreesta ehdotuksesta ilmansuojelusuunnitelmaksi. Kuntalaiset voivat nyt kommentoida ohjelmaa verkkosivuilla. Huono ilmanlaatu on suurin ympäristöterveysriski Suomessa. Euroopan unionin asettama terveysperusteinen typpidioksidin vuosirajaarvo ylittyy Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Raja-arvon olisi tullut alittua vuoteen 2015 mennessä, mutta pitoisuudet eivät ole laskeneet riittävästi. Ylittymisen syynä ovat erityisesti dieselajoneuvojen suuret päästöt ja dieselautojen osuuden kasvu. Samoja ilmanlaatuongelmia on muissakin eurooppalaisissa kaupungeissa. Ylityksen takia Helsingin on tehtävä uusi ilmansuojelusuunnitelma, jonka toimilla päästään mahdollisimman pian rajaarvon alle.  ? Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tekemien mallinnusten perusteella tiemaksujen asettaminen olisi tehok- Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Jussi Hellsten Parempaa ilmanlaatua helsinkiläisille kain ja nopein keino vähentää liikennemääriä ja sitä kautta alentaa typpidioksidipitoisuuksia, kertoo Helsingin ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund.  Bussit muuttumassa vähäpäästöisiksi  Typpidioksidin raja-arvon ylitysalueet (punainen viiva) vuonna 2015. Oranssilla alueella arvioidaan olevan riski raja-arvon ylittymiseen. Helsingin organisaatiorakenteeseen perusteellinen muutos ??Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisesta. Päätös muuttaa perusteellisesti kaupungin organisaatiorakenteen. Helsinkiin tulee pormestarimalli ja nykyiset virastot ja liikelaitokset kootaan palvelukokonaisuuksittain toimialoiksi. Kaupunginvaltuuston kokouksessaan 16.3.2016 tekemä päätös on periaatepäätös, joka hahmottelee toimiala- ja lautakuntarakenteen päälinjaukset ja lautakuntarakenteen valmistelun lähtökohdat. Toimialojen tarkempi muodostaminen ja palvelukokonaisuudet valmistellaan hallintosääntövalmistelun yhteydessä kevään 2016 aikana. Uudistettu organisaatio astuu voimaan seuraavan valtuustokauden alkaessa vuonna 2017 pidettävien kuntavaalien jälkeen. Pormestari vaalikaudeksi kerrallaan Uusi kaupunginvaltuusto tulee valitsemaan pormes- tarin ja apulaispormestarit vaalikaudeksi kerrallaan. Pormestarit ja apulaispormestarit ovat palkallisia ja päätoimisia luottamushenkilöitä. Heidän tulee olla myös kaupunginvaltuuston jäseniä tai varajäseniä. Kaupunginvaltuustoon valitaan 85 valtuutettua ja kaupunginhallitukseen 15 jäsentä. Uusille toimialoille muodostetaan lautakunnat ja näille jaostoja, joille delegoidaan itsenäistä päätösvaltaa. Kuntavaalien tulos toteutuu johtamisessa Uudistuksen tärkeä tavoite on, että kuntavaalien tulos toteutuu entistä suoremmin kaupungin johtamisessa. Kaupunginvaltuuston rooli vahvistuu ja luottamushenkilöiden toimintaedellytykset paranevat. Jatkovalmistelun periaatteena on, että asukaslähtöisyys kaupungin palvelukokonaisuudessa paranee ja myös osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet paranevat. Henkilöstön asemaa koskevat periaatteet valmistellaan kevään 2016 aikana. Henkilöstön palvelusuhde turvataan ja henkilöstöä otetaan mukaan myös uusien toimintatapojen luomiseen. Päätös syntyi äänestysten jälkeen Asian käsittelyssä esitettiin palautusehdotuksia ja vastaehdotuksia, joista äänestettiin. Äänestysten jälkeen esitys johtamisjärjestelmän uudistamiseksi hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Tiedot äänestyksistä ja hyväksytyistä toivomusponsista ovat luettavissa hel.fi-verkkosivuilla päätöstiedotteessa 05/2016, asiakohta 6. Helsingin kaupunginvaltuuston 16.3.2016 pidetyn kokouksen kaikki päätökset ovat luettavissa täällä. Valtuuston äänestyskartat ja muuta tietoa valtuuston kokouksesta on julkaistu Helsinki-kanavalla videotallenteen yhteydessä, www. helsinkikanava.fi Bussiliikenne vaikuttaa merkittävästi ilmanlaatuun. Bussien päästöjen vähentäminen osoittautui mallinnuksissa toiseksi tehokkaimmaksi keinoksi alentaa typpidioksidipitoisuuksia. Helsingin seudun liikenteen (HSL) ennusteen mukaan 30 prosenttia matkoista ajetaan sähköbusseilla vuonna 2025 ja kaikki dieselkalustossa käytetty polttoaine on jäteperäistä biopolttoainetta vuonna 2020. HSL:n ennusteen mukaan bussien lähipäästöt laskevat yli 90 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2025 mennessä.  ? HSL:n bussikalusto on melko nopeasti muuttumassa hyvin vähäpäästöiseksi, mikä parantaa kaupungin ilmanlaatua huomattavasti, jatkaa Päivi Kippo-Edlund.  Myös katupöly ja tulisijat heikentävät ilmanlaatua  Liikenteen pakokaasupäästöjen lisäksi Helsingin ilmanlaatua heikentävät katupöly ja tulisijojen päästöt. Ilmansuojelusuunnitelmassa esitetään toimia myös näiden haittojen vähentämiseksi.  Katupölyn eli hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvot eivät ole ylittyneet viime vuosina Helsingissä tehostetun kevätkunnossapidon ansiosta. Raja-arvon ylitysriski on kuitenkin edelleen suuri vilkasliikenteisissä katukuiluissa ja katupöly on vuosittain erityisesti keväisin toistuva ilmiö. Tästä syystä on tärkeää pyrkiä edelleen tehostamaan pölyntorjuntaa.  Puun pienpoltto heikentää ilmanlaatua myös pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joilla HSY:n mittausten mukaan ylittyy paikoitellen EU:n asettama syöpävaarallisen bentso(a) pyreenin tavoitearvo.  ?Pienpolton päästöjä pyritään vähentämään viesti- mällä paremmista tulisijan käyttötavoista pientaloalueiden asukkaille. Tulisijojen päästöt pienenevät tehokkaasti jo sillä, että poltetaan vain kuivaa ja puhdasta polttopuuta?, sanoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen.  Ilmansaasteet altistavat sairauksille  Huono ilmanlaatu on suurin yksittäinen ympäristön terveysriski, ja sille altistuu 90 prosenttia Euroopan väestöstä. Pitkäaikainen altistuminen lisää hengitys-, sydän- ja verenkiertosairauksia sekä kuolleisuutta. Erityisesti vanhukset, lapset sekä sydänja hengityselinsairaat ovat herkkiä ilmansaasteille.  Helsingin uusi ilmansuojelusuunnitelma tulee voimaan vuoden 2017 alusta, ja toimenpiteet on asetettu toteutettavaksi vuoteen 2024 mennessä. Kuntalaisilla on mahdollisuus antaa kommentteja 29.4.2016 mennessä toimenpide-ehdotuksista osoitteessa www.hel.fi/ilmansuojelu. Bryggeri Helsinki on ? Vuoden olutravintola ??Helsinki Beer Festivalin asettama raati on valinnut Vuoden olutravintolaksi 2016 Bryggeri Helsingin. Helsinki Beer Festivalin historian yhdestoistakerta Vuoden olutravintola palauttaa tittelin panimoravintolalle, joka tarjoilee oluen ohella kunnon ruokaa. Raati perustelee valintaansa näin: Bryggeri Helsinki on moderni oluttupa. Se oli rohkean ei-kliseinen avautuessaan, sittemmin tyyli on alkanut yleistyä pääkaupunkiseudulla. Vappuna kolme vuotta täyttävä panimoravintola Helsingin sydämessä on tärkeä osa eläviä Torikortteleita. Bryggeri Helsingin lupaus oli toimia ikkunana kotimaisiin pienpanimoihin. Se on pitänyt. Panimoravintola ei aja pelkästään omaa asiaansa vaan tekee työtä koko alan hyväksi ja tuo esiin tasapuolisesti myös muita suomalaisia toimijoita. Se tarjoaa ikkunapaikan olutmaa Suomeen myös satamaan saapuville tuhansille turisteille. Ravintolassa on osaava ja oluista kiinnostunut henkilökunta, joka saa innostuksen tarttumaan myös asiakkaisiin. Panimo on näyttävästi esillä ja sen ympärillä tapahtuva koulutus ja maistelu vetää puoleensa myös niitä, joille olut ei vielä ole harrastus. Panimomestari Mathias Hüffnerin oluet ovat maan kärkeä, huippulaatua, monipuolisia ja siksi palkittuja. Ravintolapäällikkö Olli Majanen ja keittiöpäällikkö Ali Suviala tekevät Hüffnerin kanssa kiitettävää yhteistyötä. Oluen ja ruoan yhdistäminen toimii: ruokalistassa on olutsuositukset kullekin ruoalle ja olut- ta käytetään myös raaka-aineena ruoanvalmistuksessa. Raati on pannut merkille myös Viron pienpanimoviikot, joista näyttää kahden kerran perusteella tulevan helmikuinen perinne. Merkittävä määrä itse Virosta etsittyjä uusia oluita, panimoiden edustajia vierailulla ja kaiken kokoavana menu, johon vierailevat oluet on sovitettu. Tämänvuotisen minifestivaalin kruunasi yhteistyöolut Union, jossa pääsivät esiin Pohjalan ja Bryggerin parhaat maut. Helsinki Beer Festivalin asettamassa raadissa Vuoden olutravintolan valitsivat olutkouluttaja Mikko Salmi, oluenharrastaja Hannu Nikulainen, toimittajat Sakari Nupponen ja Mariaana Nelimarkka sekä Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen.
• Nro 6 ? Viikot 13-14 12 Arvoja ja irrottelua AfroJazz Clubilla ??? Se on se svengaava, tiheä tunnelma. Muusikot antavat stagella kaikkensa ja ottavat kontaktia ihmisiin: raja-aidat yleisön ja muusikoiden välillä ovat matalalla, summaa Afrojazz Clubin tuottaja, taiteilija-muusikko Alvar Gullichsen. Vielä 90-luvulla Gullichsen soitteli poppia ja rockia. Oli lastenbändejä ja Riki Sorsan taustayhtyettä. Musisointi kuitenkin hiipui, kunnes Gullichsen sai vuonna 2002 stipendin, jolla pääsi Villa Karon taiteilijaresidenssiin Beniniin, Länsi-Afrikkaan. ? Afrikan matkan myötä löysin musiikin uudelleen. Se rytmiikka vei mukanaan. Suomeen palattuani tahdoin laittaa oman poppoon pystyyn. Jo silloin skene oli Suomessa pieni, mutta tiivis. Tuottaja Rafael Rybczynskin avulla Gullichsen löysi rinnalleen senegalilaisia muusikoita Galaxy-yhtyeestä ja syntyi Groovy Eldorado. Djembeopettajansa Alfa Kazan innoittamana Gul- lichsen perusti Kumpulan Kylätilaan rumpupiirin. Siellä alkoi itämään myös ajatus Afrojazz Clubista. ? Ensimmäisiä klubeja varten kasattiin 8-henkinen house-band, jonka kanssa soitettiin keikat mm Juhlaviikkojen Emma-klubilla ja Korjaamolla. Bändin keskiössä on sooloperkussionisti ja laulaja Akim Color. Tänä vuonna Afrojazz Club järjestetään Storyvillessä. Skene on jatkuvassa nousussa. Esimerkiksi Maailma kylässä, Faces ja Funky Elephant -festarit ovat tehneet Afrobeatia ihmisille tututuksi. ? Storyvillessä huomaa, että afrobeat kiinnostaa ihmisiä jatkuvasti enemmän. Aluksi klubeilla kävi vain asiaan vihkiytyneitä ihmisiä, nyt uusia naamoja, uteliaita ja niitä, jotka tahtovat tanssia. Ja jos skene on aivan vieras, niin nämä klubit ovat hyvä paikka aloittaa tutustuminen: meillä on todella kattava läpileikkaus Suomen parhaimpia monikulttuurisia bändejä. Afrojazz Clubeihin kuuluu myös puhetta. Klubien ohessa järjestetään open mic -puheenvuorosarja, jossa on kuultu esimerkiksi puheenvuoro saamelaisilta ja SPR:n Ei Rasismille! -hankkeesta. Keväällä on luvassa vielä puheenvuoroja esimerkiksi Amnestylta ja Maan Ystäviltä. ? Afrojazz Club edustaa tietynlaisia arvoja, joita haluamme tuoda esille. Yhteisöllisyyttä, monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta. Co-founderin Marko Roinisen kanssa päätettiin jo alkuvaiheessa, että annamme mahdollisuuden tehdä näkyväksi esimerkiksi alkuperäiskansoja koskevia puheenvuoroja. Pääasia on kuitenkin musiikissa ja hauskanpidossa. ? Jos tahtoo tanssia ja irrotella itsensä hikiseksi, Afrojazz Club on ehdottomasti oikea paikka siihen. Afrojazz Club tarjoaa kevään 2016 aikana suomalais-afrikkalaisten bändien parhaimmistoa. Livenä ja levyltä joka toisena torstai- na svengaavaa ja tanssiystävällistä afro-meininkiä ja maailmanmusiikkia. Monikulttuurisuus näkyy myös Alvar Gullichsenin somistuksessa sekä kuuluu eri puheenvuoroina. Sähköpula uhkaa Suomea ? markkinat nojaavat liikaa tuontiin ??Suomessa kulutetaan tällä hetkellä sähköä lähes ennätyksellisiä määriä ja sähkön loppumisen riski on todellinen. Vahvasti tuontiin nojaavilla energiamarkkinoilla haetaan nyt riittävää omaa tuotantoa muun muassa ydinvoimasta, jota monet paikalliset energiayhtiöt ovat ryhtyneet rahoittamaan. Sähkön kulutus Suomessa jatkaa kasvuaan, vaikka energiatehokkuustoimia tehdään koko ajan ja taloudellinen taantuma on vähentänyt teollisuuden kulutusta merkittävästi. Isoja kulutuspiikkejä tulee etenkin kovien pakkasten aikaan. ? Energia-alalla on pohdittu sähkön riittävyyttä jo pitkään. On olemassa suuri riski, että sähköä joudutaan säännöstelemään, hinnat nousevat valtavan korkeiksi tai pahimmassa tapauksessa tulee isoja katkoja, toteaa Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto. Suomi ei ole sähkön suhteen omavarainen, vaan suurin osa sähköstä ostetaan muun muassa Ruotsista, Norjastaja Venäjältä. Tuontiin nojaaminen on kuitenkin epävarmaa. Ruotsissa on jo tehty poliittisia ja taloudellisia päätöksiä ydinvoimalaitosten alasajosta, joten saattaa olla, ettei sähköä enää riitäkään Suomen ostettavaksi. ? Sähkö on tuote, jota ei voi kerätä varmuusvarastoihin. Esimerkiksi öljyä, turvetta, maakaasua ja jossain väärin biopolttoaineitakin voi varastoida, mutta sähköä ei. Siksi pitää varmistaa, että meillä on riittävä tuotantokapasiteetti täällä kotoisessa Suomessa. Ydinvoima kasvattaa omavaraisuutta Tällä hetkellä sähkön tuotanto Suomessa ei kasva, vaan tuotantolaitoksia päinvastoin suljetaan. Lehto nimeää suurimmaksi syyksi tähän poliittisen epävarmuuden, jonka vuoksi tuotanto ei kannata taloudellisesti. ? Etenkin paikallisilla energiayhtiöillä on ongelmana se, että oma tuotanto ei kata kysyntää. Siksi monet paikalliset yhtiöt ovatkin lähteneet rahoittamaan ydinvoimaa ja Fennovoiman Hanhikivi 1 -voimalaa, kertoo Lehto, joka toimii toimitusjohtajana myös Fennovoiman omistajayhtiö Voimaosakeyhtiö SF:ssä. ? Meidän on nyt hyödynnettävä kaikki energiantuotantotavat, jotta saamme riittävän perustuotannon. Ydinvoimalla on tässä selkeä rooli. Se on päästötön tapa tuottaa sähköä. Jos muu energiantuotanto on Suomessa kannattamatonta, miksi tilanne olisi erilainen ydinvoiman kohdalla? Lehto myöntää, että alkuinvestointi on raskas. ? Käyttökulut ovat kuitenkin suhteessa pienemmät. Uusi ydinvoimala myös takaa kotimaisen energiantuotannon pitkäksi aikaa, jolloin ei olla enää yhtä riippuvaisia tuontisähköstä. Fennovoiman Hanhikivi 1 -voimalaa ei ole vielä alettu rakentaa ja se alkaa tuottaa sähköä vasta vajaan kymmenen vuoden kuluttua. Silloin nähdään, ehtiikö se ajoissa apuun energiapulaa vastaan. ? Kun laitos käynnistyy, siitä saadaan hyödyt täysmääräisesti sekä Suomelle että omistajille. Hankkeella on kuitenkin jo nyt piristävä vaikutus suomalaiseen talouteen muun muassa työllistämisen kautta. Ilmarinen rakentaa tuhat vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulle ja lähialueille ??Ilmarinen suunnittelee rakentavansa lähivuosina tuhat vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulle, sen kehyskuntiin ja Tampereelle. Tällä hetkellä on sovittu SRVn kanssa lähes 500 vuokra-asunnon rakentamisesta Helsingin Jätkäsaareen, Espooseen, Vantaalle ja Keravalle. Loput asunnoista voidaan toteuttaa, jos sopivia hankkeita löytyy. Asuntojen rakennustyöt alkavat kesällä 2016, ja ensimmäiset kohteet Helsingin Jätkäsaareen ja Espooseen valmistuvat loppuvuo- desta 2017. ? Uudet vuokra-asunnot rakennetaan ja rahoitetaan osana Ilmarisen asuntosijoitusohjelmaa. Ilmariselle investoinnin mahdollistaa väliaikainen laki, joka sallii velkavivun käytön myös täysin omistetuissa uusissa vuokra-asuntokohteissa. Maltillinen velkavipu sopii mielestämme hyvin asuntosijoituksiin ja se auttaa meitä saavuttamaan tuottotavoitteemme, kertoo Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen. Velkavivun mahdollistava väliaikainen laki on voi- massa vuoden 2017 loppuun. Sen jatkamista on esitetty hallitusohjelmassa vuoteen 2019. ? Toivomme jatko-aikaa väliaikaiselle lainsäädännölle vuoteen 2019 saakka, jotta suunnittelemamme tuhannen vuokra-asunnon ohjelma saadaan toteutettua, Aimonen sanoo. Aimosen mukaan vuokra-asuntojen tarve on korkea pääkaupunkiseudun ja Tampereen vaikutusalueella. Ilmarisen asuntosijoitusohjelman mukaisia vuokraasuntoja voitaisiin rakentaa sopivien kohteiden löytyes- sä myös pääkaupunkiseudun kehyskuntiin, joista on raideyhteys Helsinkiin. ? Tällä hetkellä ongelmana on, että kaavoitettuja tontteja ei ole riittävästi tarjolla vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin ja kaupunkien kaavoitus etenee hitaasti. Etenkin käyttötarkoituksen muutokset eli esimerkiksi vanhojen toimistotilojen muuttaminen asunnoiksi ovat työläitä. Etsimme edelleen tontteja ja yhteistyöhankkeita etenkin pääkaupunkiseudulle, Aimonen sanoo. Alvar Gullichsen Kansalaisopisto kerää kurssi-ideoita ??Huhtikuussa Etelä-Helsingin kansalaisopisto Toimelassa painetaan kaasua. Seuraavan lukuvuoden kurssiohjelma valmistuu lopulliseen muotoonsa. Toukokuussa alkaa ilmoittautuminen ja esite menee painoon kesäkuussa. ? Ei ole kiirettä, mutta on paljon koordinoitavaa, kuvailee rehtori Minna Prunnila. Huhtikuussa käynnistyy myös tiiviskurssikausi. Tarjolla on liikuntaa ja paljon muuta inspiroivaa harrastustoimintaa, kuten sisustussuunnittelua, matkailuitaliaa, kalastusta ja elävän mallin piirtämistä. ? Mistäkö kurssi-ideat? Opettajilta ja opiskelijoilta, ystäviltä ja sukulaisilta, yhdistyksiltä ja kumppaneilta, turuilta ja toreilta. Totta kai myös muilta kansalaisopistojen tai koulutusalan toimijoilta. On inspiroivaa tutustua kurssitarjontaan muissa opistoissa. ? Meillä on pyörinyt vii- me syksystä lähtien Kreisit kurssi-ideat -kampanja. Sen kautta olemme saaneet runsaasti ajassa kiinni olevia, todella virkistäviä ideoita. Ensimmäisiä ideoita pannaan toteutukseen tiiviskursseilla. ? Sehän on ihan makukysymys, mikä on kreisiä ja mikä vähemmän kreisiä. Ennakkoluulottomia ehdotuksia on sadellut laidasta laitaan kansallispukujen tuunaamisesta ukulelensoittoon ja kotikosmetiikan valmistamisesta mökin talviteloille laittamiseen. Joissain tapauksissa idea on jalostettu niin pitkälle, että suunnittelu on käytännössä jo tehty. Siihen vain tilat ja opettaja, niin kurssi on valmis tarjolle, kertoo rehtori. Etelä-Helsingin kansalaisopisto Toimela www.toimela.fi Puh. 09 622 9580 toimisto@toimela.fi Iso Roobertinkatu 20-22 Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia. Niillä on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ylläpitämislupa. Helsingissä on viisi kansalaisopistoa, niistä kaksi on kunnallisia. Kolme yksityistä oppilaitosta rahoittavat toimintansa valtionosuuksilla ja kurssituotoilla. Kansalaisopistoopiskelu on kohtuuhintaista. Professori Jyri Manninen osoittaa Suomi nousuun sivistystyöllä? -raportissaan, että kansalaisopistoon sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle 3,40?5,60 euron hyödyt. Vuonna 2015 haettiin eniten tavaramerkkejä koulutukseen, ajanvietteeseen ja urheilusekä kulttuuritoimintaan ??Viime vuonna Suomessa tehtiin yhteensä 3286 kansallista tavaramerkkihakemusta, joissa haettiin tavaramerkkiä keskimäärin noin 2,2 tavaramerkkiluokkaan. Vuonna 2015 kuten vuonna 2014:kin, suosituin tavaramerkkiluokka kansallisissa tavaramerkkihakemuksissa (2015: osuus 11 % hakemusten sisältämistä tavaramerkkiluokista) oli koulutus, koulutuksen järjestäminen, ajanviete ja urheilu- sekä kulttuuritoiminta eli luokka 41. Toiseksi suosituin tavaramerkkiluokka molempina vuosina oli (2015: osuus 9 % hakemusten tavaramerkkiluokista) mainonta, liikkeenjohto, yrityshallinto ja toimistotehtävät (luokka 35).
• Viikot 13-14 ? Nro 6 13 Josa Jäntti Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa ? ? Nyt on pakko unohtaa pulueiden antamat vastaukset MOT - kysymyksiin, sillä pakko vastata Ilmarisen johtaja Kianderin kirjoitukseen ( Hesarissa 12.3 ) otsikolla ?taitettu indeksi suojaa yhteisiä eläkevarojamme?. Siinä hän toteaa, että ?palkkaindeksiin siirtyminen johtaisi siihen, että eläkevarat loppuvat vuosisadan jälkipuoliskolla kokonaan. Voiko tämä olla kallispalkkaisen Ilmarisen johtajan vakavassa mielessä sanottu mielipide? Indeksin tehtävänä on ollut ja tulee olemaan turvata eläkkeiden ostovoima! Näin toimitaan yleensä esim. palkkojen suhteen. Jos elinkuistannusindeksi nousee pyritään palkkoja korottamaan sitä noudattaen ostovoiman säilyttämiseksi. Sinänsä erinomaisen työeläkejärjestelmämme pääarkkitehti Teivo Pentikäinen silloisine työryhmineen edellytti, että työeläkkeen perustehtävä on kulutustason (ostovoiman) säilyttäminen eläkkeellä oltaessa. Hän oli aikoinaan mm. sosiaali - ja terveysministeriön vakuutusoasaston päällikkö ja myöhemmin Ilmarisen tpomitusjohtaja - todellinen asiajohtaja eikä omaa etuaan ajava. Silloin oli tarkoitus kerätä eläkerahastot kahta seuraavaa vuotta varten. Vuonna 1995 - siis 33 vuotta järjestelmämme tomittua - hän korosti, että arveluttavinta on indeksillä kopelointi! Hän piti näin pitkän ajan kokemuksella (= Ilmarisen toimitusjohtajana) ns. puoliväli indeksiä (50/50) ja taitettua indeksiä erehdyksenä ja esitti palaamista palkkaideksiin!! Alkuperäisestä eläkkeen ostovoimasta on jäljellä 40 % Näin on käynyt niille, jotka jäivät v. 1996 eläkkeelle ja ovat nyt eläkkeellä. Eläkkeelle jäämisvuodesta riippuen jokainen on menettänyt 1 % :n joka vuosi eli 20 vuodessa 20 % ja 10 vuodessa 10 %. Mitähän Ilmarisen työntekijä, jolla palkka on esim. 3. 000 ?/ kk (onkohan eläkeyhtiöissä ketään tällä palkalla) palkka olisi nyt vain 20 % tuosta summasta 2.400 ?/ kk sanoisi? Eläkeyhtiöiden johtajien palkat ovat niin korkeita, että jos heidän palkkansa kuukaudessa pudotettiasiin saman verran, he tuskin huomaisivat mitään, siksi niihin ei kannata verratkaan. Hallitushan voisi ehdottaa nyt vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen,että ay - liikkeen järjestöt suostuisivat alentamaan palkkoja 20 seuraavan vuoden aikana 1 % :n joka vuosi eli v. 2036 palkat olisivat 20 % pienemmät kuin nyt. Kianderin ajattelutavan mukaan ne tottakai suostuisivat siihen. Eli sama menettely kuin nyt eläkkeissä! Ja näin Kiander sanoi ?eläkkeiden vuosittainen kasvu jäi sen sijaan vain muutamaan prosentin kymmenykseen. Näin eläke, joka eläkkeelle siirryttäessä oli 50 % palkasta, oli parinkymmenen vuoden kuluttua 40 % palkasta. Ostovoima ei heikentynyt, mutta eläkeläisten ostovoima kasvoi HITAAMMIN kuin työssä olevien. Ihmeellinen Kianderin tulkinta? Taitettu indeksi siis sittenkin huononsi ostovoimaa, mutta kuitenkin eläkkeellä olevien kulutustaso säilyi eläkkeellä oltaessa (= Teivo Pentikäinen suositus)? Kiander voisi kysyä tästä niiltä v. 1996 eläkkeelle jääneeltä, ovatko he samaa mieltä hänen kanssaan? Ilmarisen ei kannata vedota tekemiinsä kvasitutkimuksiin, joilla todistetaan eläkeläisten olevan tyyytyväisä. Sellasia tutkimuksia se on tehtyt 2-3 vuotta eläkkeellä olleiden keskuudessa. Rahastojen sijoitustuotot Kianderin kannattaa tutustua Talouspolitiikan ar- viointineuvoston raporttiin. Sen ovat laatineet Kotamäki/VVM, Vanne/TELA = eläkeyhtiöiden ?lobbari? ja Vaittinen /ETK. Siinä kerrottaan juuri Kianderin mainisemasta erosta, joka syntyy, kun ?sisään? tulevat työeläkemaksut eivät riitä eläkkeiden maksuun. Näin ei ole koskaan aikaisemmin käynyt. Ko. raportissa kolme asiantuntijaa toteavat, että tämä erotus totetuu vuoteen 2025 asti, mutta kääntyy taas päinvastaiseksi eli ne riittävät eläkkeiden maksuun. Ja sitten! ?Eläkevaroista saatavat pääomatulot kuitenkin kattavat eläkemenojen ja maksutulojen erotuksen ja työeläkejärjestelmä pysyy kestävänä!? Ja johtaja Kiander taas sanoo, että ?työeläkejärjetelmän ennakoidaan olevan pysyvästi alijäämäinen: eläkemeno on ja TULEE OLEMAAN tuloa suurempi! Ehkä Ilmarisessa kannataisi lukea johtotasolla alan raportteja?! Hänen kannattaa myös muistaa, että rahastojen tuotot ovat olleet viimeisen 5 vuoden aikana 7.9 %  ja vuosina 1998 - 2013 keskimäärin 5.5 %. Hänen mukaansa nuorempien ikäluokkien eläkevarat olisi syöty 2060 - luvulla. ETK:n laskelma , johon hän viittasi, kertoo, että palkkaindeksillä rahastot kaksinkertaistuvat vuoteen 2050 mennessä! Toisin sanoen hänen ja Suvi ? Anne Siimeksen huoli, että ko.indeksi syö lastemme ja lastenlastemme pöydistä ei pidäkään paikkaansa, vaan meidän vanhempiemme iloksi (jotka ovat halunneet rakentaa juuri heille tämän ?hyvinvointi - Suomen? ja rakentaneetkin) jää tulevaisuudessa perintöjen lisäksi kunnon eläkkeet aikanaan! Palkkaindeksin vaikutus eläkemenoihin Kiander ja kaikki muutkin Goljatin edustajat (elä- keyhtiöt + ETK + TELA) joutuvat kaikesta huolimatta perumaan puheensa palkkaindeksin rahastoja tuhoavista seurauksista. Kianderkin myöntää, että se aiheuttaa ensimmäisenä vuonna vain n. 300 miljoonan lisäyksen kokonaiseläkemenoihin (n. 28 miljardia = 1 % :n lisäyksen). Mutta hänen mukaansa? aukko olisi kasvanut 20 vuoden kuluttua 6 miljardiin?! Ja edelleen: ?että ennakakoidut sijoitustuotot (n. 4 miljardia/v) jouduttaisiin syömään kokonaan. Sen jälkeen alettaisiin kuluttaa varsinaista pääomaa. ETK:n mukaan palkkainindeksiin siirtyminen veisi siihen, että elälevarat loppuvat 2060?. Ja mitään ei olisi enää jäljellä nuoremmille ikäluokille ja heidän pitäisi aloittaa säästäminen uudelleen nollasta?. Voiko tämä olla Ilmarisen johtajan mielipide? Ja on vielä muistettava, että tuo 300 miljoonaa edellyttä palkkojen nousevan joka vuosi 1,6 % :a, joka ei näillä näkyvin liene nahdollista? Palkkaindeksin vastustajat - Kiander mukaan lukien korostavat sen kumulatiivista vaikutusta (mm. Ranta /ETK). Kaikkihan nousevat kumulatiivisesti palkat, bkt, työeläkemaksut,rahastot jne. Vai onko niin, että Ilmarisessa palkkoja nostettaessa edellisen vuoden korotukset poistetaann ennen uusien alkamista? Onko hän tosissaan sitä mieltä, että tulevat palkansaajat työnantajineen eivät maksa enää lainkaan työelälemaksuja kuten me vuosikymmeniä? Onko rahoitusten tuotot silloin = 0? Ovatko kaikki työttöminä ja kaikki yritykset menneett konkurssiin? ETK:n laskelma sanoo, että palkkaindeksillä rahastot kaksinkertaistuvat 2050 mennessä - kuten jo kerroin. Eikö asia ole niin, että jokainen sukupolvi maksaa eläkkeensä. Poikkeuksena nykyisten vanhimpien eläkeläisten kohdalla, jot- ka maksoivat omien vanhenpiensa eläkkeet, jotka eivät ehtineet olla työeläkejärjestelmämme piiriissä kuin vähän aikaa, osa ei lainkaan. Olen hämmästynyt, että suurin työeläkeyhtiö? jobbarinsa ?TELAn tapaa yrittää lietsoa sotaa ja erimielisyyttä eläkeläisten ja heidän lastensa ja lastenlastensa välille? Eiköhän kuitenkin ole niin, että jokainen eläkeläinen taitetusta indeksistä huolimatta toimii ja heidän aikuisuudestaan huolimatta heidän tulevaisuutensa parhaaksi. Eivätköhän he ole juuri heitä varten rakentaneet kuten jo kirjoitin tätä hyvinvointi - Suomea, jota nyt ollaan hajoittamassa. Eläkeläiskupla Työeläkeyhtiöt, ETK ja TELA toitottivat vuosikausia (jopa kymmeninä) eläkeläiskuplasta, jonka suuret ikäluokat (v. 1945 -50 syntyneet) aiheuttavat. Nyt he alkavat kaikki olla eläkkeellä ja kupla on jäänyt syntymättä. Eläkeasioissa en ole havainnut muuta ?kuplaa? kuin kahden suurimmnan yhtiön, edellisten toimitusjohtajien eläkkeelle siirtymisen julkisuuteen tuoman ?pullistuman?. He nostivat palkkojaan viime tingassa ennen eläkkeelle siirtymistään huikeasti, saivat bonuksia muka hyvistä kilpailutuloksistaan ja meidän kaikkien työnantajiemme kanssa maksamistamme varoista tuntuvat lisäeläkkeet! Joku ko. yhtiöistä sanoo, että se on rahastoihin verrrattuna pikku erä. Tähän voi sanoa, että jos joku nappaa kaupasta suklaalevyn ja kauppias (= yhtiön hallitus) ei vaadi sitä takaisin, niin lakia ei ole rikottu ja ko. asia on kaupan kokonaismyynnissä pikku erä! Työeläkeyhtiöiden ylisuurimäärä Kianderkin sanoi työeläkemaksujen kohoaminen Pohjois-Euroopan paras kenttä ??Matkustajat ovat valinneet Finavian operoiman Helsinki-Vantaan lentoaseman parhaaksi pohjoiseurooppalaiseksi kentäksi. Tunnustus perustuu Skytraxin kansainväliseen lentokenttätutkimukseen, johon osallistui yli 13 miljoonaa lentomatkustajaa. ? Helsinki-Vantaa on jo lähes 20 vuoden ajan kuulunut lentokenttien parhaimmistoon. Skytraxin palkinto on osoitus siitä, että lentoaseman toiminta ja palvelut ovat korkealla tasolla, iloitsee lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta. Finavian tavoitteena on, että Helsinki-Vantaan asema Euroopan suosituimpien vaihtokenttien joukossa vahvistuu edelleen, kun lentoasema valmistautuu palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Käynnissä oleva 900 miljoonan euron kehitysohjelma tähtää Helsinki-Vantaan vahvuuksien säilyttämiseen. Lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja maailmanluokan palvelut säilyvät myös matkustajamäärien kasvaessa. Haapasaari kiittää lämpimästi koko lentoaseman henkilöstöä. Hänen mukaansa palkinto perustuu kentällä eri yrityksissä työskentelevien noin 15 000 työntekijän tekemään hyvään työhön. He huolehtivat vuorokauden ympäri siitä, että asiakkaat saavat ystävällistä palvelua, kentän toiminta on sujuvaa ja palvelut pelaavat kaikissa tilanteissa. Yli kolmannes haluaa elämyksiä ja itsensä hemmottelua Kansainvälisten lentokenttävertailujen lisäksi monipuoliset asiakastutkimukset ovat merkittävä osa Finavian lentoasemien kehittämistyötä. Viime vuonna Helsinki-Vantaalla tehtiin jopa kahdeksaa erilaista tutkimusta. Tietoa kerättiin muun muassa kyselytutkimuksilla terminaalissa, syvähaastatteluilla, mystery shoppingilla ja reaaliaikaisesti toimivilla tiedonkeruulaitteilla. Tietoa hankitaan esimerkiksi matkakohteista ja siitä millaisia matkustajat ovat. Lisäksi tutkitaan matkustuksen kehittymistä, matkustajien käyttäytymistä, tyytyväisyyttä ja tarpeita lentoasemalla. ? Tutkimusten perusteella matkustajat jakaantuvat neljään ryhmään: elämyksistä ja itsensä hemmottelusta kiinnostuneisiin asiakkaisiin (34 %), nopeaa ja tehokasta palvelua arvostaviin matkustajiin (26 %), rutiinimatkustajiin (22 %) sekä tuttuutta ja selkeyttä arvostaviin turvallisuushakuisiin matkustajiin (18 %), sanoo Haapasaari. Eri matkustajatutkimusten tulosten perusteella kohderyhmien tarpeet otetaan huomioon palveluita kehi- tettäessä. ? Tänä vuonna kartoitamme usein matkustavien eli niin sanottujen frequent flyerien toiveita ja tarpeita. Frequent flyereita Helsinki-Vantaan matkustajista on 33 prosenttia, Haapasaari toteaa. Finavia tutkii myös matkustajien kaupallista käyttäytymistä. Näin on saatu selville, että käyttäytymisessä on isoja eroja kansallisuuksittain. Tyypillisesti suurimpia ostoksia Helsinki-Vantaalla tekevät kiinalaiset ja venäläiset matkustajat. Taustatietoa Skytraxin tutkimuksesta Skytraxin tutkimuksessa matkustajat äänestävät mielestään parasta lentokenttää. He arvioivat lentoasemien palveluiden toimivuutta ja laatua lähes 40:n eri mittarin perusteella aina lähtöselvityksestä läh- töportille asti. Arvioitavia osa-alueita ovat esimerkiksi turvatarkastus, jatkolennot, passintarkastus ja ostokset. Skytrax on riippumaton ja voittoa tuottamaton organisaatio, joka on vuodesta 1999 alkaen tehnyt kansainvälisten lentokenttien vertailututkimusta (World Airport Survey). Organisaatio ei saa toimintaansa ulkopuolista rahoitusta tai mitään maksuja lentokentiltä tai muilta tahoilta. Palkinto perustuu matkustajien antamiin arvioihin. Kesäkuun 2015 ja helmikuun 2016 välillä kyselyyn vastasi 13,25 miljoonaa henkilöä, jotka edustivat 106 eri kansallisuutta. Tutkimuksessa oli mukana 550 lentoasemaa eri puolilta maailmaa. Maailman parhaaksi kentäksi valittiin Singapore Changi ja Euroopan parhaaksi Münchenin lentoasema. Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan paras lentoasema. palkkaindeksin takia, mikä ei pidä paikkaansa. Mutta meillä on sen sijaan tänä hallituksemme hokeman rakenneuudistuksen puitteissa osatekijä, joka alentaisi työeläkemaksuja. Se on ex - kansanedustaja Sampsa Katajan esittämä rakennemuutos työeläkeyhtiöissä. Hän ehdotti, että meille riittäisi yksi työeläkeyhtiö + KEVA. Tämän jälkeen Kataja (kok) ei kuulemma huhujen mukaan kelvannut ehdokkaaksi vaaleissa puoluelleen? Tätä ovat kannattaneet mm. EK: n ex - johtajat Ahtela, Laatunen ja emeritus prof. Sixten Korkman ja lisäksi ETK:n kutsumat kansainväliset asiantuntijat. Heidän miielestään kustannukset yhtä eläkeläistä kohti kohoavat liian suuret verokkimaihin verrattuna. Meillähän on yli 10 yhtiötä + säätiötä hoitamassa lakien mukaan maksettavia eläkerahoja. Niiden (+ ETK:n + TELAn) päällekkäisten samanlaisten organisaatioiden kulut ovat joka vuosi lähes miljardi (10 vuodessa 10 miljardia), jotka maksetaan työeläkemaksuista. Onko meillä varaa ylläpitää työeläkemaksuilla niitä korottamatta työeläkemaksuja vuodesta toiseen? Mutta se on toinen juttu en usko, että nykyisissä kansanedustajissa on ketään Katajan veroista rohkeaa, joka uskaltaa vaarantaa ehdokkuutensa seuraavissa vaaleissa!? Josa Jäntti Karprint Oy:n kirjapaino tarjoaa: ? osaavaa ? asiakasläheistä ? nopeaa kirjapainopalvelua - Esitteitä, luetteloita, julkaisuja, lehtiä, kirjoja, kalentereita Kerro meille mitä tarvitset, me kerromme miten ne edullisemmin ja luotettavammin saat. Soita ja kysy tarjoustamme! Odotamme yhteydenottoasi p. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari
• Nro 6 ? Viikot 13-14 14 Lastentapahtumia ja diskohistoriaa Hakasalmen huvilan huhtikuussa Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyssä on huhtikuussa 2016 tarjolla monipuolinen kattaus tapahtumia. Lapsiperheille on ohjelmaa kahtena lauantaina, ja vapun alla voi bailata nostalgisessa historiadiskossa. Huvilan salissa kuullaan peräti yksitoista konserttia, joiden tyylikirjo ulottuu Bachin partitoista tanssisävelmiin, latinalaisamerikkalaisesta kamarimusiikista näyttämölliseen yhtyelauluun. ??su 3.4. klo 14 Kevään lauluja Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e. ?Sinä olet kevät, jota kaipasin jäisen talven aikana?. Keväistä kaihoa, haaveita, rakkautta ja riemua romantiikan ajalta. Sopraano Marja Kari ja pianisti Janina Närhi esittävät keväisiä lauluja eri tunnelmissa muun muassa säveltäjiltä Sibelius, Merikanto, Grieg ja Wagner. ??to 7.4. klo 17 Yleisöopastus Musiikkia!-näyttelyssä Vapaa pääsy. ??la 9.4. klo 13?16 Juhlatouhuja linnassa Vapaa pääsy. Hakasalmen huvilan kristallikruunun alla valmistellaan linnanjuhlia Helsingin kaupunginorkesterin taltioiman musiikin säestyksellä koko perheen musiikkiliikuntatapahtumassa, jossa iloiseen, sadunomaiseen juhlatohinaan voi heittäytyä pidemmäksi tai lyhemmäksi ajaksi. Kotoa voi halutessaan tuoda prinsessan tai ritarin varusteita. ??la 9.4. klo 19.30 TID med Mineia Liput 10/5 e. Syksyllä 2014 perustetussa Mineia-lauluyhtyeessä laulaa kymmenen luovaa nuorta naista. Mineia tutkii ja luo ennakkoluulottomasti musiikillisia ja näyttämöllisiä kokonaisuuksia, jossa jokainen saa ilmaista itseään. TID med Mineia käsittelee aikaa eri näkökulmista, sanoin ja sävelin. Luvassa on muun muassa Bob Dylanin, Lalehin ja Frode Fjellheimin musiikkia. Mineiaa johtavat Hanna Kronqvist ja Lina Teir.  ??su 10.4. klo 14 ?Sinun silmiesi tähden? lavatansseihin mä lähden! Vapaa pääsy. Viihdeorkesteri Kangastus on ollut monipuolisen musiikin tulkki ja tanssien tahdittaja lähes parikym- mentä vuotta. Tässä Helsingin työväenopiston orkesterissa on kaksikymmentä muusikkoa ja soitossa iloisen mehevä meininki. Ohjelmistossa on useita ihania tanssiklassikoita ja tunteellisia latinorytmejä. ??ti 12.4. klo 19 Fantastinen romantiikka Vapaa pääsy. Itä-Helsingin musiikkiopiston opettajien konsertissa kuullaan romantiikan ajan pianomusiikkia, liediä, ooppera-aarioita ja kamarimusiikkia. Säveltäjäniminä ovat muun muassa Schumann, Liszt, Chopin, Verdi. ??pe 15.4. klo 19 AVIATRIX ? kuoroteoksia linnuista ja ihmisistäLiput 10 e. Lintuja on aina käytetty taiteessa symboloimaan vapautta, kevättä, toivoa ja rakkautta ? jos kohta myös synkempiä tunteita. Kamarikuoro cc FREIAn lintuaiheisessa konsertissa keskitymme kuitenkin kevään kunniaksi valoon ja positiivisuuteen, mukana korkeintaan hiukkanen haikeutta. Ohjelma kantaa musiikin siivin 500-vuotisen matkan myöhäiskeskiajalta nykyaikaan; mukana on linnuista inspiroituneita runoilijoita ja säveltäjiä meiltä ja muualta. Satakieli ja joutsen ovat itseoikeutettuja kutsuvieraita, mutta parvesta löytyy yllättävämpiäkin tuttavuuksia. Tervetuloa lentämään kanssamme! ??la 16.4. klo 19 AmaSon ? kamarimusiikkia Brasiliasta ja Perusta Liput 12/5 e. Aurinko ? Música de Latinoamérica ry on helsinkiläinen yhdistys, joka tekee latinalaisamerikkalaista taidemusiikkia tunnetuksi. Clara Petrozzi, alttoviulu ja Claudia Graupner, piano, esittävät brasilialaista ja perulaista kamarimusiikkia 1900- ja 2000-luvuilta. Mukana on Heitor Villa- Sabrina ja Saarten tyttäret -lauluyhtye laulaa nuoren naisen elämästä Kantelettaren sanoin. Lobosin, Marlos Nobren ja César Guerra-Peixen teoksia sekä Suomessa asuvien Clara Petrozzin ja Rafael Junchayan sävellyksiä. ??su 17.4. klo 14 Onko Suomessa kevät?  Vapaa pääsy, käsiohjelma ja levy 5 e. Finnairin kuoron matinea tarjoaa musiikkia Aurora Karamzinin ajoista nykyaikaan, Sibeliuksesta Kärkeen.  Päivän säveltäjänimi on Ilkka Kuusisto. Finnairin kuoro aloitti toimintansa mieskuorona 1949 ja muuttui sekakuoroksi 1974. Kuoro on konsertoinut yhtiön tilaisuuksien lisäksi Suomessa sekä ulkomailla kaikissa maanosissa. Finnairin kuoroa on johtanut vuodesta 2011 Hannu Bister. ??ti 19.4. klo 18 Bach ja viulu Vapaa pääsy. J. S. Bachin sooloviuluteokset kuuluvat jokaisen viulistin perusrepertuaariin. Helsingin kaupunginorkesterin konserttimestari Pekka Kauppinen ylittää kadun Musiikkitalosta Hakasalmen huvilaan esitelläkseen oman näkemyksensä h-mollipartitasta ja a-mollisonaatista. Töölöön uusi kesäteatteri ja laulunäytelmä Rosvo-Roope ??Kesällä 2016 Töölön kulttuurielämä kokee odotetun piristyksen, kun ammattijohtoinen Taivallahden kesäteatteri tuo kulttuuritekona kesäteatterin takaisin Töölöön vuosikymmenten tauon jälkeen. Hietalahden rannan viereen nousee uusi, 300-paikkainen katsomo, joka on katettu. Teatterinystävien iloksi esitämme kesällä 2016 rakastetun klassikon, koko illan laulunäytelmän Rosvo-Roopen (kesto 2,5h sis. väliaika)! Miespääosassa tangokuningas Tommi Soidinmäki; lisäksi lavalla nähdään yli 20 esiintyjää sekä elävä orkesteri. Koko perheen laulunäytelmä Rosvo-Roope saa ensi-iltansa 6.7.2016. Ohjaajana näyttelijä ja ohjaaja Kari Kinnaslampi. Taivallahden kesäteatterin tuottajana toimii Teatteri Tuli Ry. ??to 21.4. kl. 17 Guidning i utställningen Musik! Fritt inträde. ??la 23.4. klo 12?15 Soiva kaupunki -perhetapahtuma Vapaa pääsy. Hakasalmen huvila muuttuu koko perheen musiikkiseikkailuksi. Miten kaupunki soi? Korvat heräävät kuulemaan kiehtovia äänimaisemia ja yhdessä tehdään kutkuttavia musiikillisia kokeiluja. Luoviin kokemuksiin johdattavat Metropolia ammattikorkeakoulun varhaisiän musiikkikasvatuksen opiskelijat. ??la 23.4. klo 18 ja 19.30 Sabrina ja Saarten tyttäret Liput 15/10 e. Sabrina ja Saarten tyttäret on parinkymmenen nuoren naisen syksyllä 2015  perustama lauluyhtye. Yhtye esittää Sabrinan lauluja, jotka on sävelletty pääasiassa Kantelettaren teksteihin. Lauluissa yhdistyvät puhuttelevasti  ikiaikaiset kansanrunot, nuoren naisen ääni, kehollinen ilmaisu sekä ääni-improvisaatio. Laulut kertovat nuoren naisen elämästä ? ajasta aikaan kasvukivut ja onnenaiheet ovat olleet lopulta hyvin samanlaisia. Sabrina on saanut innoituksen lauluihinsa Helsingin saarista ja merenrannoilta. ??su 24.4. klo 14 ProMuskuoron kevätkonsertti Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma. ProMus-kuoro on Helsingin työväenopistossa kohta 30 vuotta toiminut kamarikuoro, joka esittää viihteellistä sekakuoromusiikkia intohimolla, genre- tai aikakausirajoitteista piittaamatta. Konsertissa kuullaan viihdyttävää ohjelmistoa 1500-luvulta miltei nykypäivään asti. Kuoroa johtaa Katja Vepsäläinen, ja pianosäestyksestä huolehtii Vesa Lintula. ??su 24.4. klo 15 Yleisöopastus Musiikkia!-näyttelyssä Vapaa pääsy. ??su 24.4. klo 18 10 x Beethoven ? sonaatit pianolle ja viululle I Liput 15 e. Helsingin kaupunginorkesterin ensiviulisti Jani Lehtonen ja Tampereen Musiikkiakatemian ja konservatorion pianonsoiton lehtori Jani Aarrevaara soittavat neljän konsertin sarjassa Ludwig van Beethovenin sonaatit pianolle ja viululle, yhden länsimai- sen taidemusiikin laajimmista tälle kokoonpanolle sävelletyistä kokonaisuuksista. Beethovenin sonaateissa viulu ja piano esiintyvät tasaveroisen virtuoosisina. Sonaatit esitetään aikajärjestyksessä, ensiksi opus 12:n kolme sonaattia vuosilta 1797?98. ??pe 29.4. klo 19?21 Helsingin diskohistoriaa tanssien Vapaa pääsy Kansainvälisenä tanssin päivänä Hakasalmen huvilan kristallikruunun alla bailataan Helsingin diskojen vaiheet läpi. Radio Helsingistä tuttu dj Mikko Mattlar kertoo diskokulttuurin kehityksestä 1960-luvulta 1980-luvulle ja soittaa eri aikojen hittejä. Esitanssija Kimmo Luukkonen näyttää kunkin vuosikymmenen kuumat uutuusmuuvit. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 8.1.2017 asti ti?su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY
• Viikot 13-14 ? Nro 6 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Ostetaan Autokorjaamoja Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Ostetaan autoja. p. 0400-408 098 LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? 0400-33 55 00 Tulppatie 24, 00880 Helsinki R Töölön Putkiliike Oy v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi KORJAUS ASENNUS - HUOLTO PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. Palautukset joka päivä 7-23:00. Palveluja Sekalaisia Ostetaan Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Työsuorituksia 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl taide 6,90 rit Venäläiset mesta Sinebrychoffin taidemuseossa Nykytaiteen supertähti Kiefer esillää Mäntäss o Kansalliskirjastaa n jälleen loistoss n Muinaiskulttuurie aarteita Didrichsenin sa taidemuseios rkko on Suomen Turun tuomiokiiaikainen basilika sk ainoa ke ? Tove Janssonin ille suurille freskois ta M uusi koti HA uva Tilaa lehti tai hae Ett hem ? ajankta lehtipisteestä! is d o k n li konsu ja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO RööperinLehti ja Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Ostan 80-luvun videovuokraamojen vhs-vuokrakasetteja. Mieluiten isoja eriä. Ei myyntikasetteja. Puh 050-3067835 ? Entisöinti ? Keräily ? Kädentaidot ? Arjen historia NYT Autoalerent vuodesta 1952 ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Autonvuokraus 2/2016 ? 8,40 ? autovuokraamo Palveluja Hetipalvelut Antiikin, taiteen ja suomalaisen kulttuurin syleilyssä! Eläkeläisinsinööri laatii: ? rakennuspiirustuksia, ? LVI piirustuksia, ? perustamisselvityksiä. 0400-847 262. LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Ostetaan Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikka; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/ jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? taide www.antiikkijataide.fi Palstaleveydet 1 palsta 40 mm 4 palstaa 172 mm 2 palstaa 84 mm 5 palstaa 216 mm 3 palstaa 128 mm 6 palstaa 260 mm Ilmoituskokoja Etusivu 1/1s: 260x385mm 1/1s: 260x305mm 1/2s: 260x190mm 1/4s: 128x190mm 1/6s: 84x190mm 1/8s: 128x95mm Käyntikortti: 84x50mm Silmäkulma: 84x45mm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 Ilmoita palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 tai lähetä sähköpostia kristiina.estama-saarinen@karprint.fi Seuraava lehti ILMESTYY 13.4.2016. Aineistopäivä on 8.4.2016
• Nro 6 ? Viikot 13-14 16 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI