• BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi yksiöt kaksiot = 2.480 ? = 3.720 ? Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 OSTAMME KULTAA, hopeaa, platinaa ja palladiumia. Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso muut tuotteet ja hinnat www.rasmussen.fi ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 47-48 ? Nro 20/2016 ? 12. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Malaga ............. alk. 249,Budapest 7pvä.. alk. 299,-* Pattaya 9pvä .... alk. 649,-* * sisältää lennot ja hotellin. MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA Myös upeita Intian kiertomatkoja sekä osamaksulla. YLI 900 KOHDETTA KAIKKIALLE MAAILMAAN! www.intiakeskus.fi Yrjönkatu 8, Helsinki ? Puh. 09 - 680 3180 Matkoja yli 40 vuotta toiveittesi mukaan. Löydä luonnonkosmetiikan tähtitarjoukset suoraan nettikaupastamme www.ecobeautywellness.com Eco Beauty Wellness Ekokampaamo Punavuoressa Varaa aikasi netistä www.ecobeautywellness.com TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI 09-622 5553 | | INFO@TOKYOKAN.FI AVOIMET OVET! Järjestämme torstaina 1.12. Avoimet Ovetarviointitapahtuman Tehtaankadulla 27, klo 12-18. Asiantuntijamme Thomas Luoma ja Jaakko Nieminen arvioivat antiikkiaseita ja miekkoja, kunniamerkkejä, mitaleita, militariaa ja arvokolikoita. Tuo esineesi ilmaiseen arviointiin. Voit myös jättää myyntiin tammikuun Militaria & Numismatiikka erikoishuutokauppaamme. Modern-huutokauppamme näyttö on myös avoinna Tehtaankadulla 36. Tervetuloa! Myyty Hagelstamilla: 17.-18.1. 19.1. Laivastoupseerin uniformu 12.000? Mannerheim-risti 46.000? Seteli 10 rupla 1847 3.000? Kuukausihuutokauppa Militaria & Numismatiikka
• Nro 20 ? Viikot 47-48 2 Ihanat klassikot 50´s henkiset vaatteet ja asusteet kaikenkokoisille ja ikäisille naisille (XS-6XL) 99? 69? 39? 79? 79? 79? 79? 79? 79? 66? 79? 79? 69? 79? 79? pusero 39? hame 46? 79? 149? 149? Myös miehille paitoja 49? 69? 69? 69? 39? 79? 39? 60? 69? 69? 169? 60? 69? MUOTIPUTIIKKI Helmi Tervetuloa sydämellisesti palveltavaksi! 51? 59? AVOINNA ti ja ke klo 11-17 to ja pe klo 10-17 la klo 10-13 Joensuuntie 28, 31400 Somero ? Puh. 02 748 9209/040-541 6316 tai sopimuksen mukaan 59? 69? 53? Muotiputiikki Helmi 69? 77? www.muotiputiikkihelmi.com käy kurkkaamassa ja tykkäämässä ? näet koko malliston. muotiputiikkihelmi@gmail.com
• 12. vuosikerta ? nro 20 Viikot 47-48 Ajankohtaista Välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa Mannerheimintien kausivalot jouluna 2017. (Havainnekuva: WSP Finland Oy) Helsingin keskustan jouluvaloalue laajenee ??Helsingin ydinkeskusta vastaa Tukholman haasteeseen Pohjolan jouluvalopääkaupungin asemasta. Perinteisten Aleksanterinkadun ja sen poikkikatujen sekä viime vuonna asennettujen Esplanadin valojen lisäksi saadaan täksi jouluksi kausivalot Helsingin pääkadulle, Mannerheimintielle. Valot asennetaan Mannerheimintielle Erottajan ja Postikadun välille. Valot ilahduttavat kaupunkilaisia ja vierailijoita Aleksin joulukadun avauksesta, marraskuun 20. päivästä, tammikuun 2017 loppuun. Aloite valojen saamiseksi tuli kadunvarren kiinteistöomistajilta, jotka yhteisesti vastaavat valojen hankkimisesta ja asentamisesta. Hankkeessa ovat mukana Sponda Forumin ja kahden muun kiinteistön osalta, SOK Sokos-tavaratalon kiinteistön osalta, HYY Kiinteistöt, Lasipalatsi, Stockmann, Svenska Teatern, Ortodoksinen seurakunta, KOY Luna sekä Valion Eläkekassa hotelli Marskin kiinteistön osalta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Valaistus valmistuu kokonaisuudessaan kahden vuoden aikana. Tänä vuonna asennetaan valot 36 pylvääseen Mannerheimintien varrelle. Pylväiden korkeus on 7 metriä, josta valoaiheen korkeus on 4,5 metriä. Ensi vuonna valaistusta täydennetään katuvalovaijereihin ripustettavilla valopalloilla, niin että Suomen 100-vuotisjuhlan aikana pääkatu on juhlavalaistu. Esimakua valopalloista saa jo tänä vuonna koeripustuksesta, joka tulee kahteen vaijeriin Stockmannin tavaratalon kohdalle. Mannerheimintien uudet kausivalot yhdessä nykyisten valojen, Aleksin joulukadun sekä Tuomaan Markkinoiden kanssa tukevat yhteistä tavoitetta tehdä Helsingistä Euroopan mielenkiintoisin joulukaupunki vuoteen 2020 mennessä. Arkkipiispan vaalitapaa muutetaan ??Kirkolliskokous päätti muuttaa arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännöksiä. Päätös oli yksimielinen. Vaalitapa muuttuu siten, että arkkihiippakunnassa annettujen äänien painoarvo vähenee, äänioikeutettujen lukumäärä ei muutu. Muutos lisää kuitenkin muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon vaikutusta arkkipiispan vaalissa. Arkkipiispan ja mui- ??Helsingin kaupunki kampanjoi tänä syksynä yhdessä poliisin ja järjestöjen kanssa välinpitämättömyyttä vastaan. Kampanjan käynnisti kaupungintalolla sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen perjantaina 11. päivä marraskuuta. Välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa -kampanjalla halutaan kiinnittää huomiota erityisesti pieniin lapsiin kohdistuvaan välinpitämättömyyteen. Haluamme näin nostaa tämän ajankohtaisen aiheen helsinkiläisten tietoisuuteen, lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän puheenjohtaja Olli Salin sanoo. Kampanjafilmi näkyyFinnkinon elokuvateattereissa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla sekä netti-TV:ssä. Noin minuutin pituinen tietoisku on katsottavissa myös sosiaali- ja terveysviraston Youtube-sivulla. Kampanjaan liittyviä julisteita on lähetetty kaupungin omiin yksiköihin ja yhteistyökumppaneille. Kampanja näkyy myös kaupungin infotauluilla eri puolilla kaupunkia. Helsinki on aikaisempina vuosina kampanjoinut muun muassa ikääntyneisiin ja vammaisiin kohdistuvaa sekä kulttuuritaustaista lähisuhdeväkivaltaa vastaan. den piispojen välistä työnjakoa tai sen perusteita ei muuteta. Samalla kirkolliskokous päätti, että piispan vaalissa äänioikeus on hiippakunnasta hiippakuntavaltuustoon valittujen maallikkojäsenten ja kirkolliskokoukseen valittujen maallikkojäsenten ja kirkolliskokoukseen valittujen maallikkoedustajien lisäksi myös kirkkohallitukseen valitulSivu 7 la maallikkojäsenellä. Saako kirjastossa metelöidä ? äänimaisemaa tutkitaan ??Kirjastojen äänimaisema on noussut yleiseksi puheenaiheeksi. Monet toivoisivat kirjaston tarjoavan rauhallisen tilan työskentelylle ja opiskelulle, mutta yhä useammin sama tila toimii myös kohtaamis- ja tapahtumispaikkana lähialueen asukkaille. Kirjastojen arkipäivään kuuluu se, että asiakkaat valittavat me- lusta, mutta toivovat kuitenkin yhtä usein kirjastoon enemmän toimintaa ja elämää. Sivu 7
• Nro 20 ? Viikot 47-48 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 20 Suomi 100 vuotta alkaa Senaatintorilta 31.12. S uomen satavuotisen itsenäisyyden juhlinta käynnistyy uudenvuoden aattona 31.12. Päätapahtumana on Suomi 100 -avajaiset Helsingissä Töölönlahdella ja Kansalaistorilla, missä koko päivän kestävä huikea kansanjuhla huipentuu bileisiin ja keskiyön ilotulitukseen. Ilta on koko Suomen, Yle välittää avajaistunnelmat kaikkialle maahan. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät on kutsuttu historialliseen hetkeen aloittamaan Suomen suuri vuosi yhdessä. Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttä koko vuoden, koko Suomessa ja myös maailmalla. Tulossa on huikea vuosi tuhansine tekoineen. Helsingin lisäksi juhlavuosi otetaan vastaan Suomi 100 -tunnelmissa useissa muissa tilaisuuksissa eri puolilla maata. Suomi 100 -juhlavuoden avajaiset Helsingissä uudistaa uudenvuoden vieton paikkaa myöten. Uudenvuoden aattoiltaa vietetään Töölönlahdella ja Kansalaistorilla perinteisen Senaatintorin sijaan. Suomi 100, Helsingin kaupunki, Yle sekä alueen toimijat järjestävät yhteistyössä koko päivän kestävät avajaiset, joiden runsas ohjelma tarjoaa iloisia yllätyksiä kaiken ikäisille juhlijoille. Päivä huipentuu bileisiin Kansalaistorilla ja Mannerheimintiellä. Kaikkien aikojen katutapahtuman vuoksi Mannerheimintie suljetaan liikenteeltä Kiasman ja Kansallisoopperan väliltä illan ajaksi klo 20 alkaen, jolloin liikenne siirretään poikkeusreiteille. Luokkakoolla ei ole selvää yhteyttä oppilaiden osaamiseen ??Perusopetuksen luokkakoko kuumentaa mieliä. Liian suuri luokka nähdään syynä oppimistulosten laskuun jota luokkakoon pienentäminen parantaisi ja samalla oppilaat sitoutuisivat vahvemmin koulutyöhön. Tutkimusten perusteella luokkakoko ei kuitenkaan ole yhteydessä oppilaiden osaamiseen tai heidän oppimiseen ja kouluun liittyviin asenteisiinsa. Tutkimustuloksia esitellään Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisusarjan teoksessa Luokkakoko. Teos on tähän mennessä kattavin suomenkielinen kooste luokkakokoa käsittelevästä tutkimuksesta. Kansainvälisesti luokkakoko on yksi tutkituimmista kasvatustieteen kysymyksistä. Kirjan kirjoittajat Sirkku Kupiainen ja Ninja Hienonen Helsingin yliopistosta käyvät läpi joukon kansainvälisiä tutkimuksia. Tulokset luokkakoon vaikutuksista ovat tämän analyysin perusteella ristiriitaisia.   ? Silloin kun luokkakoon vaikutus on tutkimuksissa löytynyt, se on usein jäänyt heikommaksi kuin jollakin muulla ? yleensä edullisemmalla ? tavalla toteutetun opetuskokeilun, kertoo Kupiainen. Luokkakoko Suomessa Suomen tilannetta tarkastellaan kirjassa Helsingin yliopistossa toimivan Koulutuksen arviointikeskuksen vuonna 2012 keräämän valtakunnallisen rehtorikyselyaineiston sekä kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla toteutettujen arviointitutkimusten perusteella. Suomalainen perusopetuksen luokkakoko on OECD-maiden keskiarvoa pienempi. Lukuvuonna 2011?2012 keskimääräinen luokkakoko alaluokilla oli 19 oppilasta (OECD 21) ja yläluokilla 20 op- pilasta (OECD 24). Suuria luokkia on Suomessa melko vähän, yli 30 oppilaan luokkien osuus kaikista peruskoulun luokista vuonna 2008 oli 2,4 prosenttia ja vuonna 2013 vain 0,8 prosenttia ? tähän on luultavasti vaikuttanut myös samaan aikaan valtion kunnille suuntaama erityisavustus luokkakokojen pienentämiseen.  Ei yhteyttä osaamiseen Oppilaiden osaamista tutkittiin laaja-alaisilla, oppiaineiden rajat ylittävillä tehtävillä. Kaikissa tehtäväryhmissä ja kaikilla luokkaasteilla, kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla, tulos oli sama: Syy oppilaiden osaamiseen tai osaamattomuuteen ei löytynyt luokan oppilaiden määrästä. Osaaminen oli kuitenkin usein parempaa kaikkein suurimmissa luokissa, jotka ovat oppilasvalikoinnin seurauksena usein esimerkiksi musiikkiluokkia tai valinnaisen kielen opiskelijoiden luokkia. Oppilaiden asenteista tutkittiin suoraan koulutyöhön liittyviä asenteita sekä oppilaan näkemyksiä opettajistaan ja luokkatovereistaan. Nämä olivat riippumattomia luokkakoosta kaikilla luokka-asteilla lukuun ottamatta pienimpiä, alle viidentoista oppilaan luokkia. Näissä luokissa on yleensä useampia tukea saavia oppilaita, joilla on jonkin verran enemmän koulutyötä haittaavia asenteita kuin muun kokoisissa luokissa opiskelevilla oppilailla. Tutkimuksessa selvitettiin myös tukea saavien oppilaiden osuutta ja määrää erikokoisissa luokissa. Valtaosassa yleisopetuksen luokkia oli ainakin yksi tehostettua tai erityistä tukea saava oppilas, alaluokilla hieman useammin kuin yläluokilla (80 % vs. 65 %). Yhdeksänsillä luokilla te- hostetun ja erityisen tuen yhteyttä luokkakokoon tarkasteltiin myös oppilastasolla. Tehostettua tai erityistä tukea saavia oppilaita opiskeli kaikenkokoisissa luokissa. Tehostettua tukea saavista oppilaista kuitenkin suurin osa opiskeli alle 20 oppilaan luokissa ja erityistä tukea saavista oppilaista puolet alle 16 oppilaan luokissa. Kirjoittajat toteavat, että kysymys oppimisen kannalta ihanteellisesta luokkakoosta ei ratkea tämänkään tutkimuksen perusteella. Koulut käyttävät jo nyt erikokoisia luokkia, erilaisia ryhmittelyjä ja esimerkiksi koulunkäyntiavustajia joustavasti järjestääkseen jokaiselle oppilaalle mahdollisimman hyvät oppimisen edellytykset käytettävissä olevien resurssien rajoissa. Mikäli luokkakoolle säädettäisiin yläraja, se ei kirjoittajien mukaan saisi viedä resursseja koulujen omaan harkintaan perustuvalta luokkakoon sääntelyltä. ? Tiukasti määritelty luokkakoon maksimi tarkoittaisi, että yksikin tämän rajan ylittävä oppilas johtaisi uuden rinnakkaisluokan perustamiseen, mihin tarvitaan sekä lisää tilaa että uusi opettaja. Jos jotain halutaan säädellä, se voisi olla opettajien määrä suhteutettuna oppilaiden määrään koulussa, Kupiainen ja Hienonen toteavat. Opiskelijavalinnoissa annettava arvo lukiossa tehdylle työlle ??Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kannattaa ylioppilastutkinnon laajempaa hyödyntämistä korkea-asteen opiskelijavalinnoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmäraportissa esitetään, että korkeakoulujen tulisi painottaa opiskelijavalinnassa toisen asteen todistuksia sekä yhdenmukaistaa valintaperusteitaan vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Lukiokoulutuksen lakisääteinen tehtävä on valmistaa opiskelijat jatkoopintoihin. Koulutuksen aikana hankitaan siis juuri niitä tietoja ja taitoja, joita korkeakouluopinnoissa tarvitaan. On aivan mieletöntä jättää hyödyntämättä ylioppilastutkinnosta jo ny- kyisellään saatava vertailukelpoinen tieto hakijoiden osaamisesta, ja sen sijaan käyttää miljoonia euroja korkeakoulujen ja hakijoiden kannalta raskaisiin pääsykoejärjestelyihin. Työryhmä on huomioinut myös tarpeen toiselle mahdollisuudelle sekä vaihtoehtoisille tavoille hakeutua korkeakouluun. Ylioppilaskokeessa epäonnistuminen ei saa sulkea ylioppilaiden ovia korkeakouluun. Siksi on erityisen tärkeää, että samalla puretaan ylioppilaskirjoitusten uusimiseen liittyviä rajoituksia. Tällä hetkellä hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa vain kerran. Olisimme valmiita luo- pumaan tästä rajoituksesta jopa kokonaan. Työryhmän esitysten toteutuminen on kiinni ennen kaikkea korkeakoulujen valmiudesta muuttaa käytäntöjään, sillä ne päättävät suurelta osin itse opiskelijavalintojensa toteuttamisesta. SLL toivoo, että korkeakouluilta löytyy rohkeutta ja näkemystä rakentaa valintajärjestelmää, joka on hakijalle helposti hahmotettavissa sekä oikeudenmukainen ? turvaten samalla korkeakouluille parhaan mahdollisen osaamisen. Elli Luukkainen puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten liitto Puheenvuoro Kirja avaa ajatuksen ??Jari Tervo ei päästänyt Turkkia eikä persuja vähällä Helsingin Kirjamessujen avajaispuheessaan. Tervo osoitti että puhe on hyvä vasta silloin, kun puhuja seisoo sanojensa takana. Jos saarnamies ei ymmärrä mitä puhuu, eivät sitä ymmärrä kuulijatkaan. Kirjailija Tervon sanankäyttö viehättää koska hän osaa pukea sanoiksi sen mitä monet ajattelevat mutta eivät saa sanotuksi. Turkki loukkaa sumeilematta ihmisoikeuksia. Suuruudenhullu Turkki kaipaa ottomaani-imperiumin loistopäiviä ja vähät välittää Euroopan unionin linjauksista. Presidentti Recep Tayyip Erdogan tähyää Lähi-itään ja pitää Eurooppaa pilkkanaan. Miten meidän käy kun Euroopan Unionina ostamme Turkilta ihmisten varastointipalveluja. Tämä on historian suunrinta ihmiskauppaa, koska olemme ulkoistaneet hädänalaisten ihmisten auttamisen Turkille. Alihankkijamme on diktatorisesti hallittu maa, jonka päämies pitää äskeistä vallankaappausyritystä Jumalan lahjana. Tervo ilmaisee asian lennokkaasti: Miksi ostamme palmuja Grönlannista ja jäätä Saharasta? Antamalla Turkille valtuudet olemme osasyyllisiä ihmisoikeusloukkauksiin. Euroopan Unionin jäseneksi Turkki ei voi päästä juuri ihmisoikeusloukkaustensa tähden. Turkki pieksää, vangitsee ja sementoi ja vähät välittää ihmisistä. Erdogan murjoo ja häkittää. Hän erottaa toisinajattelijat viroistaan ja sulkee vankiloihin. Pakolaiset viruvat konteissa. teltoissa, siltojen alla, taivasalla. Tervo ei arkaillut sanoa, että kun olemme ostavinamme ihmisoikeuksia Turkilta, häpäisemme humanistisen ja kristillisen perintömme. Euroopan tilanne on synkempi kuin tunnustamme. Samaan sarjaa kuluu Euroopan ja Suomen rasismi, nationalismi ja loukkaukset. Kun natsi syyllistyy Helsingin keskustassa väkivaltaan, perussuomalainen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho pitää sitä ?yksilötasolla valitettavana?. Ja persujen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juho Eerolla kuvailee natsiväkivaltaa ?ikäväksi sattumukseksi.? Pääministeri kuittailee samaan malliin kevyesti, että suomalaisten turvallisuudentunnetta järkyttävät natsit ja turvapaikanhakijat. Ja siinä kaikkiko? Ihmisoikeuksia joko kunnioitetaan tai loukataan. Hällä väliä-asenne ei johda mihinkään. Näyttää siltä että suomalainen politiikka on joutunut ?muuka- Veli-Matti Hynninen laiskammoisten panttivangiksi?, määritteli kirjailija. Kirjamessut ovat muistinpalautusta. Paras tapa ymmärtää toista on kaunokirjallisuuden lukeminen. Se lisää myötäelämiskykyämme eli empatiaa. Jari Tervo ehdottikin että ooppera- ja konserttivierailujen lisäksi voisi kansanedustajille lahjoittaa suomalaisen kaunokirjan. Kansat ovat liikkeellä. Kansainvaellusta ei voi rahalla estää, mutta kirjaa lukemalla voi oivaltaa mitä lähimmäisemme odottaa meiltä. Jari Tervokin päätti puheensa kultaisen säännön oivallukseen: ?Niinkin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.? Raha ei tee pesää, mutta tarjoamalla pesäpaikan muukalaiselle viihdymme itsekin paremmin toistemme seurassa. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Keskuspuistoryhmä valittaa yleiskaavasta ??Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymään yleiskaavaan ja sen valmisteluun liittyy virheellisyyksiä ja lainvastaisuuksia, katsoo Keskuspuistoryhmä. Se valmistelee yleiskaavasta valitusta hallinto-oikeudelle Keskuspuiston osalta. Keskuspuistoryhmä esittää, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa yleiskaavapäätöksen Keskuspuiston osalta. ?Yleiskaavaprosessiin liittyy useita virheellisyyksiä ja lainvastaisuuksia, joihin valituksemme perustuu. Yleiskaava rikkoo luonnonsuojelulain lisäksi esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain useita kohtia?, toteaa Susanna Pitkänen Keskuspuistoryhmästä. ?Esitämme, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa yleiskaavapäätöksen Keskuspuiston osalta. Tällöin Keskuspuiston nykyiset voimassa olevat asemakaavat toimisivat edelleen Keskuspuiston suojana.? Keskuspuiston asemakaavoissa on selvitetty perusteellisesti sen luonnonarvot ja merkitys virkistysalueena. Maankäyttö- ja rakennuslaki vaatii ottamaan ne huomioon mutta yleiskaavassa ne on sivuutettu viitaten vain kaupunkibulevardien taloudellisiin toteuttamismahdollisuuksiin ja rakennusmaatarpeisiin. Tällaiset perustelut ovat ristiriidassa yleiskaavalle laissa määriteltyjen sisältövaatimusten kanssa. Ne sivuutta- vat myös yleiskaavan vaikutusarviossa esitetyn vakavan huolen Keskuspuiston ekologisten yhteyksien kaventumisesta ja katkeamisesta. Keskuspuistoon osoitettu rakentaminen on ristiriidassa myös maakuntakaavan kanssa, vaikka maakuntakaavan pitäisi ohjata Helsingin kaavoitusta. Liito-oravien elinalueita ei ole luonnonsuojelulain vastaisesti otettu kaavassa huomioon. Juridista pohjaa Keskuspuistoa koskevalle valitukselle antavat myös yleiskaavan esittämistapaan ja kaavamääräyksiin liittyvät ongelmat sekä kaavoituksen tarkentuvan suunnittelun periaatteen ja luottamuksensuojaperiaatteen rikkominen.
• Viikot 47-48 ? Nro 20 5 Tapaseura ry:lle merkittävä lahjoitus ??Tapaseura ry sai merkittävän huomionosoituksen yhdistyksen 20-vuotisjuhlissa Meripaviljongissa 13.10.2016. Kauppaneuvos Satu Tiivola lahjoitti yhdistykselle 10.000 euroa käytettäväksi stipendeinä lasten ja nuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen kehittämiseen seuraavina 20 vuotena. Lasten ja nuorten lukuharrastus on hiipunut hälyttävästi viime vuosina. Lukutaito on rapistunut, ja myös sanavarasto kaventunut. Lukutaito vaikuttaa kaikkeen oppimiseen. Nyt saadun lahjoituksen myötä Tapaseura ry voi stipendien myötä kannustaa lukuharrastukseen ja siten olla mukana parantamassa lasten ja nuorten lukutaitoa. Stipendien saajat päättää Tapaseuran hallitus. Tapaseuran perustivat 20 vuotta sitten yhdeksän eri alojen vaikuttajanaista, jotka tunsivat tavat ja maailman: Leena Helaniemi, Helena Iloniemi, Sirkka Lassila, Raili Malmberg, Eva-Christina Mäkeläinen, Ritva Rantanen, Anna-Maija Tanttu, Paula Tuomikoski, Helena Valonen. He olivat sitä mieltä, että 1990-luvun Suomessa oli tilaa ja tarvetta hyviä tapoja edistävälle yhdistykselle. Tapaseuran tavoitteet vahvistaa hyvien tapojen tuntemusta ja herättää kiinnostusta käytöskulttuuriin niin Suomessa kuin maailmalla ovat edelleen erittäin ajankohtaiset. Elinvoimaiseen yhdistykseen kuuluu tänä päivänä lähes 300 jäsentä. Kamarineuvos Kaarina Suonperä (vas.) ja kauppaneuvos Satu Tiivola (oik.). Uunisaareen aito Suomenlinnan lauttaliikenteessä piensavustamo uusi matkustajaennätys ??Suomenlinnan lauttaliikenteessä saavutettiin uusi matkustajaennätys marraskuussa. Lauttaliikenteessä on tehty tänä vuonna yhteensä jo 2 miljoonaa matkaa. Lauttaliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja edellinen matkustajaennätys on vuodelta 2015. Matkustajamäärät ovat kasvaneet viime vuodesta 9 prosenttia. Matkustajamäärien kasvua selittävät muun muassa parantunut palvelutaso, kuluneena syksynä lisääntynyt turistien määrä lautoilla ja Pokemon Go -pelin suosio Suomenlinnassa. ? Liikennöinnin kannalta voi olla todella tyytyväinen, että Suomenlinna kohteena houkuttelee matkustajia näin runsaasti myös kesäkuukausien ulkopuolella. Aluksissa riittää kapasiteettia, ja matkustajapaikkoja on voitu Suomenlinna II -alukselle myös lisätä. Suomenlinnan liikenne on osa Helsingin joukkoliikenneverkkoa ja joukkoliikenteen lippujärjestelmää, mikä osaltaan mahdollistaa joustavan kulkemisen ja vaihtamisen myös liikennevälineestä toiseen. Erityisenä painopisteenä meillä on erilaisten matkustajaryhmien hyvä palvelu, ja tätä tukee myös Suomenlinnan terminaalin käynnissä oleva muutoshanke, sanoo Suomenlinnan Liikenne Oy:n toimitusjohtaja Rain Mutka. Suomenlinnassa sijaitsevan lauttaterminaalin uudistustyöt alkoivat lokakuussa. Lauttaterminaalin odotuskatosta ja opastusta parannetaan sekä kulkuyhteyksiä selkeytetään erottamalla saapuvien ja lähtevien matkustajien kulkureitit toisistaan. Uusilla järjestelyillä pyritään vähentämään ruuhkaisuutta ja nopeuttamaan lautan tyhjentämistä ja lastaamista. Matkustajien tyytyväisyys korkealla tasolla Helsingin seudun liikenteen (HSL) tutkimustulosten mukaan kokonaistyytyväisyys Suomenlinnan lauttaliikenteeseen on pysynyt hyvänä. Tulos ei ole heikentynyt, vaikka lauttaliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet. Viime ke- sänä lauttaliikenteen matkustajista 92 prosenttia oli tyytyväisiä HSL-liikenteeseen ja jopa 95 prosenttia oli tyytyväisiä lauttaliikenteen liikennöitsijöihin. Matkustajien tyytyväisyys oli samalla tasolla myös viime talven mittauksissa. Suomenlinnan Liikenne Oy hoitaa Suomenlinnan henkilö- ja huoltoliikennettä. Suomenlinnan Liikenne Oy on HKL:n tytäryhtiö. Lauttaliikenteen tilaa ja aikataulut suunnittelee HSL. Kuva: HKL. ??Helsingin merenrannan virkistysmahdollisuudet lisääntyvät entisestään, kun kaupungin eteläisimmän kärjen Uunisaaren nimikkoravintola vaihtaa nimensä ja ilmeensä lisäksi myös konseptinsa. Vuodenvaihteessa uudistettuna avautuvan ravintolan ruokatarjonnan ytimen muodostaa perinteinen savustamo. Nimekseen muun muuassa vernissatehtaana toiminut tiilirakennuksessa sijaitseva ravintola saa Ugn. Uuden savustamon ravintoloitsijana toimii merellisistä Skiffer-ravintoloistaan tunnettu, Uunisaaren kanssa kesällä pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tehnyt Peruna & Co. Uusi omistaja aloitti tilausravintolastaan ja -saunoistaan tunnetussa Uunisaaressa jokapäiväisen kesäravintolatoiminnan jo heinäkuussa. Talven kynnyksellä ravintolan sisätilat on remontoitu ja sisustettu uudelleen. Ruokakonseptin sydämen muodostava, puulla toimiva perinteinen piensavustamo valmistuu vuodenvaihteessa. Ravintola Ugn tulee erikoistumaan suomalaisesta luonnosta ja merestä ammentavaan ruokatuotteeseen, joka saa makunsa klassisista savustusmenetelmistä. Saaren omassa savustamossa valmistuvat niin pihvit ja palvilihat kuin kokonaiset kalat ja kasviksetkin. Ugnin ruokalista tulee sa- vustamon tarjonnan ohella muodostumaan muista helposti lähestyttävistä ja suomalaisille tutuista makuyhdistelmistä. Uunisaaren Ugn tulee olemaan talvikaudella auki lauantait ja sunnuntait, ja kesäkaudella päivittäin. Talvikaudella Uunisaareen pääsee 15. marraskuuta avautuvaa siltaa myöten. Tammikuun aikana ravintolassa lanseerataan myös livemusikkiin pohjaava perjantaiklubi, jolloin ravintola on auki perjantaista sunnuntaihin. Kesäkausi alkaa toukokuun puolivälissä, jolloin saareen pääsee perinteisesti jatkuvasti liikennöivällä lautalla. Uunisaaren tilausravintola-, kokous- ja saunapalvelut jatkavat ennallaan läpi vuoden. Uuden ravintola Ugnin avajaiset pidetään uudenvuodenaattona. Uudenvuoden illallispaketit myydään juhlasalin puolelle ja ravintolapuoli Ugn on aattona auki myös ilman varauksia tarjoillen pikkusuolaista ja juotavaa. Ugnin uudenvuodenjuhlissa kuullaan livemusiikkia ja vuoden vaihtuessa saarella järjestetään ilotulitus. Ennen virallisia avajaisia Ugnissa järjestetään kaikille avoimet joulumarkkinat 10.-11. joulukuuta. Tuolloin paikalliset design-tuotteiden ja käsitöiden taitajat myyvät joululahjoiksi sopivia tuotteita ja yleisöllä on myös mahdollisuus nauttia uuden ravintolan antimista.  Linnanmäeltä 4,3 miljoonaa lastensuojelutyöhön ??Linnanmäen Huvipuistoa pyörittävä Lasten Päivän Säätiö luovutti eilen 4,3 miljoonan euron avustuksen suomalaiselle lastensuojelutyölle. Kesän 2016 aikana huvipuistossa vieraili yli miljoona asiakasta, jotka kaikki osallistuivat summan keräämiseen huvittelemalla Linnanmäen Huvipuistossa. Avustus luovutettiin virallisesti 10.11. Linnanmäen Peacock-teatterissa järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa, jossa esiintyi kansainvälisestikin tunnettu lauluyhtye Rajaton. Avustuksen vastaanottivat Lasten Päivän Säätiön vuonna 1950 perustaneet lastensuojelujärjestöt: Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensi- ja turvakotien liitto, Parasta Lapsil- le sekä Pelastakaa Lapset. ? Lasten Päivän Säätiön avustuksella on valtavan suuri merkitys toiminnallemme. Lasten- ja perheiden leiritoiminta, sporttikummitoiminta sekä vauva- ja lapsiperheiden auttaminen kotona ovat hienoja esimerkkejä siitä konkreettisesta lastensuojelutyöstä, jota päivittäin teemme, Sari Nikula-Heino Parasta Lapsille ry:stä, Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry:stä sekä Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitto ry:stä kertovat. Avustussumman keräämiseen ovat osallistuneet Linnanmäellä huvitelleiden asiakkaiden lisäksi myös pääyhteistyökumppanit Hartwall, SOK/HOK-Elanto, Unilever Finland, MTV sekä Bauer Media. ? Olemme valinneet Las- Linnanmäen Karuselli ten Päivän Säätiön ja Linnanmäen yhteistyökumppaniksemme, koska saamme olla mukana luomassa parempaa huomista ilon kautta. Lasten Päivän Säätiön lastensuoje- lujärjestöillä on todella pitkä kokemus lastensuojelutyöstä, ja niiden tarjoamien palvelujen kautta moni lapsi ja nuori on saanut paremmat eväät elämäänsä, yksi Linnanmäen pääyhteistyökumppaneista, Unilever Finland Oy:n viestintäpäällikkö Riitta Jantunen kertoo. Huvipuiston historian aikana Lasten Päivän Säätiö on tukenut suomalaista lastensuojelutyötä nykyrahaksi laskettuna yli 100 miljoonalla eurolla. ? Olemme todella kiitollisia kaikille huvipuistokävijöille sekä kumppaneillemme, jotka omalta osaltaan osallistuvat tänäkin vuonna Linnanmäen Huvipuisto-toiminnan kautta lastensuojelutyön tukemiseen. Tämän avustuksen kerääminen antaa myös kaikkien Linnanmäen Hupimestareiden työpanoksille tärkeän merkityksen, sanoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin.
• Nro 20 ? Viikot 47-48 6 Päivyri Uudelleen löydetty mestari esille Sinebrychoffin taidemuseoon Viikon mietelause: Ihmisessä on kaksi ihmistä, toinen on hereillä pimeydessä, toinen nukkuu valossa. ??Caesar van Everdingen (Alkmaar 1616/1617-Alkmaar 1678) oli omana aikanaan arvostettu mestari, hollantilaisen klassismin kirkkain tähti. Hän jäi kuitenkin myöhemmin, lukuisten muiden taiteilijoiden tavoin, dramaattisempaa tyylisuuntaa edustavan Rembrandtin varjoon. Nyt, 400 vuotta taiteilijan syntymän jälkeen, Caesar van Everdingenin tuotanto, jota asiantuntijat pitävät yhtenä 1600-luvun parhaista, on koottu yhteen ensimmäistä kertaa. Näyttely avattiin syyskuussa 2016 Alkmaarissa, Stedelijk Museumissa, josta se siirtyy ensi helmikuussa Sinebrychoffin taidemuseoon. Tapaus on ainutlaatuinen, sillä näyttely ei ole missään muualla esillä. ?Olemme todella onnellisia siitä, että museollemme tarjottiin mahdollisuus esitellä Caesar van Everdingenin tuotantoa näin laajasti juuri Suomessa?, museonjohtaja Kirsi Eskelinen kertoo. Caesar van Everdingenin teokset ovat nyt uudelleenarvioinnin kohteena. Näyttely on monivuotisen tut- Kahlil Gibran (1883-1931) Nimipäivät: Viikko 47 Ma 21.11. Hilma Ti 22.11. Silja, Seela, Selja Ke 23.11. Ismo To 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki Pe 25.11. Katja, Kati, Katri, Kaisa, Riina, Katariina, Katriina, Kaisu, Kaija, Kaarina La 26.11. Sisko Su 27.11. 1. adventtisunnuntai. Hilkka Viikko 48 Ma 28.11. Heini, Kaisla Ti 29.11. Aimo Ke 30.11. Antti, Atte, Antero To 1.12. Oskari Pe 2.12. Unelma, Anelma La 3.12. Meri, Vellamo Su 4.12. 2. adventtisunnuntai. Airi, Aira Joulun odotus ??Helsingin Laulun adventtikonsert ti Temppeliaukion kirkossa 27.11. klo 19. Konsertin johtaa Hanna Remes. Tänä vuonna ohjelmistossa on mukana jouluista musiikkia Sulasolin Sekakuoroliiton uunituoreesta joululaulukirjasta sekakuoroille ? Jo on joulu täällä. Kyseinen kirja julkaistiin loma-marraskuun vaihteessa, joten Helsingin Laulun esitykset 1. adventtina ovat uusien joululaulusovitusten ?kantaesityksiä? Konsertti toteutetaan yhdessä Lions Club Helsinki/Floorankenttä kanssa nyt jo 18. kerran. Kaikki konsertit ovat laulettu Temppeliaukion kirkossa 1. adventtina. Liput 15/12, nettisivuilta www.helsinginlaulu.fi tai tuntia ennen konsertin alkua ovimyynnistä. Seniorit nettiin -luento Rikhardinkadun kirjastossa ??Enter ry:n Seniorit nettiin -luento aiheella Ilmaiset kuvankäsittelyohjelmat pidetään Rikhardinkadun kirjaston 3. kerroksen lukusalissa torstaina 24.11. klo 13-15. Ennakkoilmoittautumista ei  tarvita ja tilaisuudessa on kahvi- ja teetarjoilu. Tilaisuudessa esitellään muutama ilmainen tietokoneella käytettävä kuvankäsittelyohjelma ja näytetään mm. kuvan rajaaminen, punasilmäisyyden poisto ja kuvan koon muuttaminen. Luennon järjestävät Rikhardinkadun kirjasto ja Enter ry. Lisäksi Enter ry opastaa tietokoneasioissa syyskaudella tiistaisin Rikhardinkadun kirjaston ala-aulassa klo 11-14. Opastukset jatkuvat 13.12. saakka. Ei ajanvarausta.  kimus-ja konservointihankkeen huipentuma ja suuri tapaus hollantilaisissa taidepiireissä. Kansainvälinen näyttely luo hienon läpileikkauksen taiteilijan monipuoliseen tuotantoon. Caesar van Everdingenin maalauksia on monissa museoissa ja yksityisissä kokoelmissa, mutta harvoin saatavilla kansainvälisissä huutokaupoissa. Rijksmuseumin kokoelmiin 2009 hankittu teos ?Nuori nainen olkihattu päässään? on mukana näyttelyssä. Näyttely tulee esille Sinebrychoffin taidemuseoon 16. helmikuussa 2017, ja se on toteutettu yhteistyössä Alkmaarin Stedelijk Museumin kanssa. CAESAR VAN EVERDINGEN - Siveltimen mestari Rembrandtin aikaan, 16.2.14.5.2017 Pääsymaksu 12/10 ?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Sinebrychoffin taidemuseossa käy museokortti. Opastukset suomeksi lauantaisin klo 14. Opastukset ruotsiksi lauantait: 4.3, 1.4 ja 6.5 klo 13. Opastilaukset: ma-pe klo 9-15 p. 0294 500 500, va- Caesar van Everdingen: Nuori nainen olkihattu päässään. Rijksmuseum. raukset@kansallisgalleria.fi aukioloaika 16.2. - 14.5. Avoinna: ti, pe 11-18, Bulevardi 40, 00120 Helke, to 11-20, la, su 10-17.  sinki, 0294 500 460, www. Torstaisin on pidennetty siff.fi  Makkaragalleriassa öljyvärimaalauksia ??Susanne Snellman tekee kuvia luomisen ja maalaamisen ilosta sekä rakkaudesta väreihin. Tekniikkana öljyvärit suovat taiteilijalle erilaisia mahdollisuuksia.  Snellmanin maalausten perimmäisenä inspiraationa ovat ihmiset ja heidän emootionsa ? koko elämään kuuluvien tunteiden laaja kirjo katkeruudesta, surusta ja vihasta iloon ja rakkauteen. Snellmann kertoo: ?Vaikka ajattelisi positiivisesti, ei negatiivistenkaan tunteiden olemassa oloa tarvitse kieltää. Viha tai katkeruus ovat ok, mutta niihin ei saa addiktoitua. En halua maalata vain iloisia kuvia, joissa kaikki on hyvin, koska se ei heijasta todellisia kokemuksiamme maailmasta. Meillä on käytössämme kuitenkin kokonainen laaja tunneskaala.? Snellmanin teoksissa esiintyy yleensä ihmisiä tilassa muiden kanssa tai yksin: ne eivät koskaan ole pelkästään abstrakteja tai maisemakuvia ilman hahmoja. Kuvissa on me- Ääni antaa terapiaa Taas ilta tummentuu, saapuu talvinen yö. Nousee kultainen kuu, sydämein hiljaa lyö. Iltaan myöhäiseen jälleen kuulla saan. Tuttu ääni suloinen hyvää yötä toivottaa. Laskee kultainen kuu ja päättyy pitkä yö. Kun aamu taas avautuu, sydämein hälle lyö. Päivään alkavaan jälleen kuulla saan. Tuttu ääni suloinen uuden polun tasoittaa. Illat öihin päättyy saatossa tähtivyön. Oma silmäin sammuu, nään yön tähtösen. Vaikka unta nään jälleen kuulla saan. Tuttu ääni suloinen tuo uneen terapiaa. Toiveiden tumma yö aamulle kättä lyö. Päivään jokaiseen jälleen kuulla saan. Tuttu ääni suloinen antaa mulle terapiaa. Toivo Levanko lyyrikko neillään jotakin ja ne kertovat meille tarinoita. Maalausten aiheista vihjaavat katsojalle niiden nimet, vaikka lopullinen selitys jääkin avoimeksi. Kukin meistä tekee tulkintoja omasta elämäntilanteestaan ja viitekehyksestään käsin. Taiteilija antaa katsojan päättää, mitä kuvassa on tapahtunut ja mitä siinä voisi tapahtua seuraavaksi? Teoksissa esiintyvien ihmisten kasvoja ei useinkaan näe tai niitä ei ole ? näin hahmot jäävät universaaleiksi ja katsoja voi täydentää ne mielessään valmiiksi. Snellmanin maalauksista voi löytää naivistisia, ekspressiivisiä tai surrealisti- siakin piirteitä. Makkaragalleriassa esillä oleva kokonaisuus ?Echo of Silence? (hiljaisuuden kaiku) on valmistunut vuosi- en 2015?2016 aikana. Maalauksia yhdistävät tummat värisävyt ja tunnelmat, vaikka on mukana muutama ilon pi l k ahd u sk i n. Näyttelyn nimiteoksessa istuu yksinäinen hahmo tyhjässä hylätyssä tilassa. Hahmon ääriviivat muistuttavat Edvard Munchin ?Huuto? -teoksen epätoivoisesta ihmisparasta. Susanne Snellman on helsinkiläinen taiteilija, joka aloitti öljyväreillä maalaamisen seitsemisen vuotta sitten. Snellmanin maalauksia on ollut esillä aikaisemmin muun muassa Galleria Dixissä vuonna 2015. Susanne Snellman: Echo of Silence 15.11.?2.12. Aleksin joulukadun avaus käynnisti joulukauden Helsingissä ??Perinteiset joulukadun avajaiset pidettiin viime sunnuntaina. Joulukadun energiatehokkaat led-valot ilahduttavat kaupunkilaisia tammikuun loppuun asti. ? Aleksin joulukatu virittää Helsingin ydinkeskustan joulutunnelmaan ja on samalla koko maan vanhimpia joulutraditioita, joka yhdistää kaupunkilaisia jo kolmannessa polvessa. Avajaisista on kasvanut riemukas kansanjuhla, joka saa ihmiset liikkeelle koko perheen voimin hakemaan hyvää joulumieltä, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo. Joulupukin toi terveisensä Korvatunturilta. Kuva: Jussi Hellsten
• Viikot 47-48 ? Nro 20 7 Kirjaesittely Saako kirjastossa metelöidä ? äänimaisemaa tutkitaan Hiipunut on Jatkoa sivulta 3 ??Yleisten kirjastojen muuttuvaa äänimaisemaa on tutkittu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kansallisen hankkeen avulla. Kevään 2016 aikana Helsingissä, Espoossa, Lappeenrannassa, Seinäjoella ja Vihdissä on haastateltu kirjastojen asiakkaita ja mitattu niiden akustisia ominaisuuksia. Asiakastutkimusten ja akustisten toimenpiteiden tulokset julkistetaan vuoden 2017 alkupuolella, mutta sitä ennen kirjastot vastaavat keskusteluhaasteeseen. Äänitilaisuuksia kolmessa kaupungissa Voisiko kirjaston äänimaisema olla miellyttävämpi? Voiko kirjaston äänimaisemasta tehdä taidetta tai sen kanssa leikkiä taiteen keinoin? Osaammeko kuunnella kirjaston ääniä? Kirjastot kolmessa eri kaupungissa avaavat korvansa äänille ja muuttuville äänimaisemille. Entressen (Espoo), Sampolan (Tampere) ja Vallilan (Helsinki) kirjastoissa julkistetaan akustoivat taideteokset ja keskustellaan äänimaiseman ulottuvuuksista tiistaina 22.11.2016 klo 18. Keskustelussa mukana tutkijoita, kirjaston edustajia ja taiteilijoita. Tapahtuman aikana voi vastamelukuulokkeista kuunnella erilaisia kirjastoäänimaisemia. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Unelmia ja melodraamaa Hakasalmen huvilassa ??Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyssä pidetään marraskuussa lukuisia ilmaisia matineakonsertteja sekä pari pääsymaksullista iltakonserttia. Tyylien ja kokoonpanojen kirjo on konserteissa laaja. la 26.11. klo 14 Runoen Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Runoen on uusi ja elä- mänmakuinen yhtye, jonka ohjelmistoon kuuluu lyyrisiä melodioita ja värikkäitä rytmejä. Jenni Rothin tunteisiin vetoava ääni ja vahva tulkinta ovat koskettaneet kuulijoita. Yhtyeen uusissa pop/jazz/folk-henkisissä sävelmissä tunnettujen runoilijoiden (muun muassa Kivi, Leino ja Södergran) runot saavat uuden elämän. Suurin osa sävellyksistä on syntynyt säveltäjä-pianisti Juha Granlundin kynästä. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 26.2.2017 asti ti?su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY Suomen olympiakisamenestys ??Suomi on osallistunut virallisiin olympiakisoihin vuodesta 1908 lähtien, viimeisimpänä viime kesänä Rio de Janeiron kesäolympiakisat. Suomalainen urheilukansa on aina seurannut olympiakisoja suurella mielenkiinnolla, menestystä on odoteltu, joskus myös saatu. Suomen olympiamenestykseen jos mihinkä sopii ajatus, että ?kyllä ennen oli kaikki paremmin?. Nyt 2016 Suomi saavutti Riossa yhden jaetun pronssimitalin, kisamenestys oli kaikkien aikojen huonoin vaikka ?systeemien? piti olla kunnossa ja rahaa kylvetttiin enemmän kuin koskaan. Tukholman kisoissa 1912 Suomi saavutti yhdeksän kultamitalia, Antwerpenissä 15 kultamitalia ja Pariisissa 1924 tuli 14 kultaa, 13 hopeaa ja kymmenen pronssia. Näitä hienoja saavutuksia tuo esille mukavalla tavalla tietokirjailija Lasse Erola tuoreessa kirjassaan ?Suomalaisten olympiavoittojen tarinat ? ( Paasilinna 2016 ). Kirja oli valmis jo keväällä, mutta jäi odottamaan Rion olympiakisoja, jos sieltä tulisi täydennystä kultamitalivoittajien sarjaan ja olisihan tuoreen kultamitalivoittajan esittely ehkä lisännyt kirjan myyntiäkin ...Turha toive. Lasse Erolan kirja esittelee kaikki suomalaiset olympiavoittajat, kaikkiaan 146 henkilöä. Kaikki eivät ole urheilijoita, sillä Erola on aivan oikein ottanut voittajiin mukaan myös ns. taideolympiakisoissa ykkösiksi tulleet suomalaiset, joista runoilija Aale Tynni on ehkä tunnetuin. Vääryydellä ja viekkaudella Hakasalmen huvilassa lauantaina 26.11.2016 konsertoivan Runoen-yhtyeen lauluissa tunnettujen runoilijoiden säkeet muuttuvat lyyrisiksi melodioiksi ja värikkäiksi rytmeiksi. Kuva: Kerttu Penttilä. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto ??Suomen vahvuudet ovat tänä vuonna tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton teemana. ?Suomi on maailman vakain maa ja olemme maailman onnellisimpia kansoja. Meillä on puhdas luonto ja puhdasta ruokaa. Olemme niin monella mittarilla maailman huippua, että se tietää hyvää myös tulevaisuudelle. Vahvuutemme nähdään helposti itsestäänselvyyksinä ja siksi haluamme nostaa ne hetkeksi valokeilaan. Katsotaan kotimaatamme hieman uusin silmin!?, sanoo presidentti Sauli Niinistö. Tutkimusten mukaan Suomi on maailman parhaimmistoa muun muassa rehellisyydessä, innovatiivisuudessa, vakaudessa, lukutaidossa ja koulumenestyksessä sekä tyttöjen mahdollisuuksissa. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton kutsuvieraissa on runsaasti näiden Suomen menestystekijöiden mahdollistajia. Kutsujen postitus on alkanut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio kutsuvat vastaanotolle noin 1800 vierasta. Kutsuvieraiden joukossa on laajasti eri aloilla ansioituneita suomalaisia. Viime vuosien tapaan kutsuttujen joukossa on runsaasti sotaveteraaneja ja lottia. Suomalaisveteraanien rinnalla Presidentinlinnaan on tänä vuonna kutsuttu myös Suomen-poikia eli jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia sekä talvi- ja jatkosodan ruotsalaisia vapaaehtoisia. Juhlavastaanoton ohjelmasta ja muista järjestelyistä tiedotetaan myöhemmin. Tämän päivän urheilua kauhistellaan vääryyksistä, dopingista, sopupeleistä ja muista erityisesti urheilujohtotason kähminnöistä. Antiikin Kreikan olympiakisat aikoinaan loppuivat epärehellisyyksiin, voittojen ostamiseen ja myymiseen. Sellaisia toimiahan Suomessakin urheiluihmiset paheksuvat, ei me tehdä niiin mutta muut. Kuitenkin Suomen urheiluhistorian ensimmäinen kultamitali Lontoossa 1908 voitettiin vääryydellä, kultamitali ostettiin rahalla! Kisojen painimatolla sarjassa 93 kg, 21 osanottajaa, etenivät loppuotteluun suomalaiset Verner Weckman ja Yrjö Saarela. Kultamitali ratkaistiin niin, että voittajan piti saada kaksi voittoa vastustajastaan. Ensimmäisessä ottelussa Saarela pisti Weckmanin selälleen ajassa 4.22 ja joh- ti 1-0. Toisessa ottelussa Saarela sai Weckmanin taas pahaan siltatilanteeseen, mutta jotenkin Weckman yllättävästi vapautui pinteestä ja Saarela oli hetken kuluttua selällään ! Tilanne 1-1. Kolmannessa ottelussa miehet nojailivat pitkään toisiinsa. He keskustelivat ja sitten Weckman kaatoi Saarelan helpon näköisesti ajassa 16.10. ja voitti kultaa, Saarela hopeaa. On puhuttu, että Weckman, myöhemmin insinööri, vuorineuvos, lupasi kesken ottelun Saarelalle rahaa, jos tämä häviäisi. Vuorineuvos Weckman ei asiaa koskaan tunnustanut, mutta Saarela paljasti vanhoilla päivillään Weckmanin luvanneen hänelle ?rahaa ja muutakin apua ?! Näin Verner Weckmanista tuli ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja 1908. Ilmeisesti rahalla sopuottelussa. Ei kovin ylväs alku Suomen olympiakisahistorialle! Petetyt lupaukset Erolan erinomaisen mielenkiintoinen kirja kertoo suomalaisten olympiavoittajien tarinat juuri olympiakisoissa, voiton saavuttamisen tarinan. Ei siis mitään sankarielämäkertoja kokonaisuudessaan. Paini oli yleisurheilun ohella suomalaisten suuri menestyslaji olympiakisojen alkuvuosikymmeninä ja on säilyttänyt kohtalaisen hyvin asemansa näihin päiviin saakka. Antwerpenin kisoissa 1920 Suomi oli painimolskilla vahva, viisi kultamitalia. Sarjan 67,5 kiloa loppuottelussa tekivät suomalaiset urheilujohtajat, miten ollakaan, ikävää filunkipeliä, joka ulottui kisojen jälkeen Suomeenkin. Finaalissa olivat vastakkain kaksi suomalaista Eemil Väre ja Taavi Tamminen. Väre oli ?vanha mestari?, Tamminen taas kovakuntoisempi itse kisoissa. Loppuottelun hävinnyt joutui painimaan vielä hopeamitalista ja Suomen joukkueen johto sai sovittua, että Tamminen häviää tahallaan Väreelle finaalin ja voitta sitten hopeaa, koska on kovakuntoisempi kuin Väre. Näin tehtiin, Väre selätti Tammisen neljän ja puolen minuutin kohdalla. Tamminen selätti sitten hopeamitaliotteluissa kaksi vastustajaansa, joista Väre oli saanut ?vain pistevoiton?. Joukkueen johto oli luvannut antaa sopuilus- ta Tammiselle Väreen voittaman kultamitalin, silloin mitalit jaettiin vasta kisojen jälkeen Suomessa. Tamminen sai kultamitalin, mutta asiasta ei kerrottu mitään lehdistölle eikä yleisölle. Tammiselle sanottiin, että jos sopuottelu tulee julki, Suomi menettää kaikki mitalinsa. Näin urheilujohtajiin uskoneelta Tammiselta vietiin kultamitalin hohto ja kunnia . Aito suomalainen Olympiaurheiluun on aina kytkeytynyt myös kansallisia, nationalistisia piirteitä. Näin myös Suomessa. Vuoden 1928 Amsterdamin kisoja ennen Suomen Urheiluliiton nuori, 28-vuotias, puheenjohtaja Urho Kekkonen vaati, että Suomen joukkueen osallistujilla tulee olla suomenkielinen nimi, ruotsinkieliset nimet pitää suomentaa! Itse kisoissa miesten 1500 metrin juoksun voitti turkulainen Harri Larva, joka oli ennen kisoja vielä Harry Lagerström. Samassa juoksussa pronssille tuli Suomen Eino Purje, joka voittaessaan työläisolympiakisoiissa 1925 oli vielä Eino Borg. Näinä ulkomaalaismuuttoliikkeen aikoina kansallisuusintoilijoiden ja muidenkin on hyvä muistaa, että itsenäisen Suomen ensimmäinen olympiavoittaja vuoden 1920 kesäkisoissa oli maahanmuuttaja! Taitoluistelija Ludovika Jakobsson voitti miehensä Walterin kanssa pariluistelun olympiakultaa. Ludowika oli syntynyt Saksan Potsdamissa ja tuli ?naimakaupan? kautta luistelemaan Suomelle kultamitalin, maan ensimmäisen. Paljon tietoa ?Suomalaisten olympiavoittojen tarinat ? on erinomainen tietokirja, erinomainen kaikenlaisten urheiluvisailujen kysymysten lähde ja lahjakirjana urheilukansalle mukava kurkistus aikaan jolloin Suomi oli urheilussa maailman suurvalta. Viimeaikaista urheilumenestuystä ajatellen kirja ei vanhene kovin pian kuten monet muut urheilukirjat! Pekka Hurme Arkkipiispan vaalitapaa muutetaan Jatkoa sivulta 3 ??Vaalitavan muutoksen taustalla on se, että arkkipiispan kokonaiskirkon tehtävät ovat vuosien varrella lisääntyneet ja niiden merkitys on kasvanut. Kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian. Lääninrovastivaalista luovutaan Kirkolliskokous päätti yksimielisesti esittää lakimuutosta lääninrovastin vaalitapaan. Lääninrovasti toimii piispan ja tuomiokapitulin apuna. Lääninrovastin nimittää jatkossa tuomiokapituli. Lääninrovasti valitaan rovas- tikunnan seurakuntien kirkkoherrojen joukosta. Valintatavan muutoksen myötä rovastikunnan papit ja lehtorit menettävät mahdollisuuden osallistua lääninrovastin valintaan. Muutos keventää hiippakunnan hallintoa, kun vaalista luovutaan. Lakimuutos tulee voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen jälkeen.
• Nro 20 ? Viikot 47-48 8 Risto Kolanen Pyhäinpäivien kulttuurikierros ??Improteatteri on jo tuttua monelle, tienraivaaja Stella Polariksen ja muiden esittämänä. Mutta sirkusimprokoe on ihkauusi asia! Kolme taidemuotoa yhdistää itsensä Sirkus Stellandiassa, musiikki, improvisaatioteatteri ja nykysirkus hyvin kekseliäällä tavalla. Mitään ei ole suunniteltu ennalta. Stella Polariksen improvisoijat sekä sirkustaiteilijat yhdistävät voimansa luoden uudenlaisen esitysmuodon, jossa liikkuva keho on mahdollisuus ja tarinoita kerrotaan niin sanallisesti kuin sanattomastikin. Yleisö pääsee mukaan antamalla aiheita ja sanoja esiintyjille. Kaapelitehtaan Turbiinisalissa Salla Hakanpää, Talvi Janatuinen, Tanja Kaitaniemi Orraryd, Ainu Palmu, Mikko Penttilä, Pihla Penttinen sekä Hannu Risku luovat iloisen sirkusimprofiiliksen. Salla Hakanpää vertikaaliköydessä, Talvi Janatuinen tukee ja Tanja Kaitaniemi Orraryd ja Hannu Risku säestävät. Kuva: Stella Polaris Anni Rissanen pyörii kuin karuselli koko esityksen ajan Forum Boxissa. Taustalla Pekka Pitkäsen Kalevala-aiheisia töitä. Kuva: Salla Keskinen Esineistä luopumisen rituaali Kauniin esteettinen ja henkisesti vapauttava tanssiteos kuvataiteen ympärillä koettiin Forum Boxissa Ruoholahdenrannassa. ?Turning point? (Käännekohta) on tanssitaiteilija Anni Rissasen uusi soolokoreografia, joka käsittelee luopumista, jonka merkitys ruumiillistuu ja saa liikkeellisen muodon esityksessä myötäpäivään pyörivän liikkeen tutkielmana. Rissanen tulee Forum Boxin monttutilaan kolme kiertävää ?päähinettä? päässään tai lanteillaan. Yhden hän riisuu. Kaksi muuta lähtee mukana välillä hitaampaan, välillä kiihtyvän nopeaan liikkeeseen. Metalliset, lasiset, puiset ja muoviset ?luovutetut? esineet törmäävät karusellissa toisiinsa ja synnyttävät ääntä. Tanssi tapahtuu Pekka Pitkäsen Kalevala-aiheisen näyttelyn monttuosassa, teosten Pohjan kukka ja Tuonen kukka edessä. Esityksen materiaaliksi Rissanen keräsi ihmisiltä jo keväällä pyytämiä tarpeettomia asioita ja esineitä, jotka dokumentoidaan Turning Point -blogiin valokuvina ja lyhyinä kirjoituksina. Niistä rakentui tanssijan esitysasu. Löysin jälkikatselussa passin, metrolipun, vierautta, samuutta ja kohtaamispistettä?, taiteilija sanoo. Lotta Esko loi mainion ja värikkään lavastuksen riippuvine lamppuineen ja takaseinäkaakelin maalauksineen, jotka värittivät muuten askeettista tilaa. Favela Vera Ortiz on työskennellyt laaja-alaisesti tehden sekä näyttämöteoksia että paikkakohtaisia teoksia. Kadonnut Nijinsky kuviteltuna Karolina Ginman (edessä) ja Tanja Illukka eläytyvät ihmisen ja eläimen rajapintaan Asematilassa. Kuva: Chris Senn pantahärpätin, lompakon, koruja, jopa Sibeliuksen CD:n. Puhdistautumisrituaalissa ihmisten vanhat esineet vapautuvat aiemmista merkityksistään ja saavat uuden elämän. Ihmisen ja eläimen anatomia Valtavan hienon tanssiesityksen saimme kokea Huopalahden vanhalla rautatieasemalla, Asematilassa, jolle toivoo kulttuurikäytön jatkoa. Koreografi Fa- vela Vera Ortizin 15-vuotistaiteilijajuhlavuosi huipentui uuden Tanssiteos OPUS CORPUS III esityksiin Helsingissä. Tanssijat Karolina Ginman ja Tanja Illukka aloittivat ja lopettivat pitkän matkan ?retkiluistelijan? liikkeisiin, pitkällä ?takapotkulla?. He liikkuivat kokolattian tilassa ihmisen ja eläimen välimaastossa, joka on uusi elementti Opus Corpus -sarjan ?anatomisen maiseman ajatukseen?. Esitys vaeltaa katsojaa kohti ja ?kysyy Marraskuun yksi tärkeä ja kaunis nykytanssiesitys on Liisa Pentin rohkea koreografia ?Jeux - uudelleen kuviteltu? Ateneumin salissa. Kyse on Vasili Nijinskyn ?kadonneesta? koreografiasta ?Jeux? (leikki, peli), joka sai ensi-iltansa 1913, vähän ennen Kevätuhrin valmistumista. Se on myös Claude Debussyn viimeinen orkesterisävellys, jota kutsutaan myös ensimmäiseksi modernistiseksi sävellykseksi. Esityksestä taltioitui jälkipolville vain muutama kuva, muistiinpanoja j itse Debussyn sävellys. Niinpä esityksen uudelleen kuvittelu tarjoaa Liisa Pentille ja kolmelle tanssijalle hyvin vapaat kädet. Tanssijoiden ranteet ovat aina jännittyneesti taitettuna. Nämä puitteet olivat olemassa. Anna Torkkel, Jouni Järvenpää ja Maija Reeta Raumanni tanssivat luovan kekseliäästi, ilmavasti musiikkiin ja sen välihetkiin. Katsoja voi keskittyä kolmeen tanssijaan, jotka tenniskentän tunnelmissa tekevät vauhdiltaan vaihtuvatempoisia liikkeitä. Tunnelma on etydinen, rauhallinen, viikonlopunvietonomainen. Tanssi ennen kieltä Liikkeellä marraskuussa ?nykytanssifestivaali Anna Torkkel (vas), Maija Reeta Raumanni ja Jouni Järvenpää leikkivät Ateneumissa. Kuva: Hertta Kiiski Anne Hiekkaranta (edessä), Joona Halonen ja Anni Koskinen ovat läpivirtauksen paikkoja Zodiakissa . Kuva: Tani Simberg on ilahduttanut Helsingin kaamosaikaa jo 30 vuotta. Omar Rajehin & MajaGroupin hypnoottinen tanssi valloitti Kiasmassa. Stoassa oli kahtena iltana nigerialaisamerikkalaisen Jamaal Olawale Kosokon ..negrophobia, jonka teema on mustan miehen kehoon liittyvät eroottiset pelot. Teos sekoittaa ihmisen identiteettejä, mielenmaisemia ja maailmoja, myös naisvihan syntyä. Taustalla pyörivät koko ajan jenkkitelevisioiden videot poliisi- ja katuväkivallasta. Eeva Muilun työryhmä vastasi kotimaisesta panoksesta puhuttelevalla uudella, nimettömällä koreografialla kolmelle tanssijalle Zodiakissa. Miten tanssi voisi olla ennen kaikkea ? ennen ajatusta, ennen kieltä, ennen määrittelyä? Miten rakentaa teos niin, että se voisi toimia paikkana ja olosuhteena tanssin ilmaantumiselle?, tekijät kysyvät. Tanssijat toimivat läpivirtauksen paikkoina. Heidän työskentelyssään on jotain hyvin intiimiä, joka saa katsojan herkistymään esityk- Sinikka Sokan ja säestäjä Eeppi Ursinin yhteistyö soi kauniisti. Kuva: Sirkka-Liisa Lahtinen
• Viikot 47-48 ? Nro 20 9 sen äärelle ja virittäytymään kehon taajuudelle. Taiteelliseen työryhmään kuuluvat Muilun lisäksi tanssijat Joona Halonen, Anne Hiekkaranta ja Anni Koskinen, Juha Hurme hurmioitui Laurin Viidan rooliin. Kuva: Topi Koivisto jen välissä mukavasti Sokkaa, joka kertoili tarinoita nuoruudestaan, ja teatteri- ja musiikkityöstään. Ensimmäisen puoliajan laulut olivat hieman julkistuksellisempia, yhteiskunnallisesti kantaa ottavia. Mutta oli siellä ?Kipakan akan kehtolaulu?, jonka taitelija esitti jo teatterikoulussa. Aivan upea oli Brectin-Weillin ?Balladi merirosvo-Jennystä? Kerjäläisoopperasta. Sinikka aloitti laulun katsomon takaa, baaritiskiltä ja valui sieltä teatraalisesti pianistin taakse. ?Laulu Moldausta? oli toinen Brect-klassikko, Hans Eislerin säveltämänä. Entisen miehen Leif Salmenin salaviisas ?Viini? kuultiin jakson lopuksi. Toisella jaksolla viehätti eniten Mikkola-Ojanen -yhteistyö ?Kypsän naisen blues? sekä Piaf-kokonaisuus, jossa ?Padam, padan? sointui mahtavasti. Vanhat klassikot saavat uutta ajankohtaisuutta tässä ajassa. ?Oppimisen ylistys? tuntuu kestävän äidiltä tyttärelle. Lopuksi Violetta Parran ?Elämälle kiitos?, onneksi Jaana Lapon suomentamilla sanoilla, jotka ovat parhaita. Sokka pääsi irti ? Ei, minua et puolikkaalla helli / elämä, kaikki kokonaan, minä jaksan /en minä halua onnen puolikasta 7 enkä myöskään murheen puolikasta tahdo, Jevgeni Jevtushenko runoili Markku Lahtelan suomentamana. Useimmiten se tunnetaan Kristiina Halkolan tulkintana. Lähikuvassa-klubilla pääsimme nauttimaan laulusta Sinikka Sokan tulkinnasta klubiemäntä-pianisti Eeppi Ursinin säestämänä Teatteri Avoimien Ovien eteislämpiössä. Sävellys on Kaj Chydeniuksen. Ursin haastatteli laulu- JOULUSIIVOUKSET a kodistasi paikan, Lakeuden Emännät siivoa a. johon pukin on mukava tull Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille www.lakeudenpito.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista AFROJAZZ CLUB STORYVILLE Museokatu 8, Helsinki 19-02. Showtime 22.00 Liput 10? / Tiketti ja ovelta (+narikka 3 ?). Puheenvuoro klo 21.00 Väriä, vilskettä ja vipinää Marraskuisena torstai-iltana 24.11. on luvassa vilskettä ja vipinää Afrojazz Clubin pikkupikkujouluissa. Esiintymässä Es-Ow and the Ridial Band (Senegal, Kongo, Suomi, Espanja, Kamerun), jonka kappaleet tempaavat tanssimaan. Värikkään keikan jälkeen lavalla järjestetään Afrojazz Clubin ensimmäinen jamisessio. Tyyli on vapaa ja asiansa osaavat muusikot tervetulleita lavalle. Asiapuheenvuorossa on Suomen World Vision ry:n toiminnanjohtaja Tiina Antturi. Teksti: Risto Kolanen Claes Anderssonin (oik) uusin kirja jatkaa Oton elämää, persoonasta, joka on lähellä häntä itseään. Risto Kolanen haastattelee. Kuva: Topi Koivisto Paulig Kulma: uusi kahvin ystävien kohtaamispaikka keskellä Helsinkiä ??Paulig on avannut kahvitalon Helsingin keskustaan. Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun kulmassa sijaitsevassa Paulig Kulmassa tarjoillaan paikan päällä paahdettua ja käsityönä valmistettua kahvia. Paulig Kulma on kahden kerroksen kahvitalo, jossa on myös oma pienpaahtimo ja Paulig Barista-instituutti. Paulig Kulma tarjoaa Helsingin keskustan vilinässä ainutlaatuisen virkistyspaikan, jossa on mahdollisuus perehtyä kahvin valmistuksen saloihin ja makuelämyksiin upeassa designym- Paulig Kulma. päristössä. Paulig Kulmassa kaiken keskiössä on kahvi. Tarjolla on aina useita erilaisin menetelmin valmistettuja kahveja ja papuja ostettavaksi myös kotiin. ? Paulig Kulma on luotu erilaisille kahvihetkille ja -elämyksille. Paulig Kulmassa on mahdollisuus testata kahvimaailman parhaita laatuja, tilaa tavata ystäviä, tehdä töitä tai vain rentoutua. Se on kahvitalo, joka tuo yhteen hyvän kahvin ystävät, sanoo Pauligin markkinointijohtaja Karri Kauppila. ? Paulig Kulmassa kai- ken keskiössä on kahvi, johon suhtaudumme ilolla ja intohimolla. Meillä voi maistaa erilaisia makuja ja tavata hyvän kahvin äärellä huippubaristoja ja Pauligin Paulan. Paahtopäivinä kahvitalossa ja Helsingin keskustassa tuoksuu kahvi ja paahtamista voi tarkkailla lähietäisyydeltä. Paulig Kulmassa järjestetään myös maistatuksia ja erilaisia kahvitietoiskuja, kertoo Paulig Kulman manager Charlotta Nylund. Paulig Kulman valikoimat ovat runsaat ja ne vaihtuvat päivittäin. Kahvitalo aukeaa arkisin klo 7.30 ja silloin on saatavilla aamupalaa. Lounaalla on tarjolla useita erilaisia lounasvaihtoehtoja ja työpäivän jälkeen nautittavaksi sopii after work -kahvikattaus. Viikonloppuisin Paulig Kulmassa voi herkutella maukkailla, ruokaisilla ja kiireettömillä brunsseilla tai viettää iltaa aina klo 23 asti. Paulig Kulmassa kahvilayrittäjänä toimii turkulainen Pure Hero, joka on tunnettu muun muassa terveellisistä raakakakuistaan. Paulig Kulman aukioloajat, kahvitalon koulutukset ja p. 010 281 2600 Charlotta Nylynd, Paulig Kulma manager. tapahtumat löytyvät Paulig Kulman kotisivulta ja sosiaalisen median kanavista. Paulig Kulman erikoiskahvit paahdetaan biokaasulla Paahtaja Sampo Latvakangas paahtaa Paulig Kulman omat kahvit, jotka ostetaan pienerissä vain kahvitalon tarpeisiin. Kaikille kahveille on yhteistä hyvä laatu ja kiinnostava tarina. Paahtajan luottokumppanina toimii Bertha-paahtokone, joka toimii puhtaasti biokaasulla eli 100-prosenttisesti uusiutuvalla ja kotimaisella energialla.
• Nro 20 ? Viikot 47-48 10 BALDERIN TALO ??Balderin talo kuoriutui ulkosivuremontin pressuista Marraskuun alussa entistä hehkuvamman värisenä. Useimmat Helsinkiläiset tunnistavat upean punaisen talon Aleksanterinkadulla, mutta harva tietää mikä tämä talo on. Yli 200-vuotias talo Balderin talo on ensimmäisiä Helsingin suurpalon jälkeen rakennettuja taloja. Viereisellä tontilta Suurkadulla (nykyisin Aleksanterinkatu 10) huolimattoman tallirengin lyhdystä 18.11.1808 alkoi tuo massiivinen tulipalo, joka tuhosi koko Helsingin puusta rakennetun keskustan. Balderin talo rakennettiin 1814 palossa tuhoutuneiden talojen raunioille. Talon rakennutti Adolf Fredrik Gebauer, joka oli varsin merkittävä henkilö. Gebauer oli menestynyt Venäjän vallan aikana hyvin liiketoimissaan ja tunnettiin myös aktiivisena kauppiaskunnan jäsenenä. Naimaton kauppaneuvos solmi sopivan avioliiton varttuneella iällä edesmenneen kauppias Schwartzin lesken Maria Sofia Sunnin kanssa, ja rakensi vaimonsa omistamille raunioille uuden kauppiastalonsa. Talo rakennettiin kaksikerrokseksi ranskalaiseen barokkityyliin. Arkkitehtinä toimi Pehr Granstedt, joka oli 1800-luvun alkupuoliskon tunnetuimpia arkkitehteja. Herkullinen historia Suomalainen keittiö oli tuolloin varsin kansainvälinen, lähes kaikki Helsingin ravintoloitsijat tulivat ulkomailta. Sveitsiläinen sokerileipurikisälli Christian Menn avasi konditorian täällä jo 1814 kun talo valmistui, ja se oli luultavasti kaupungin ensimmäinen. Fredrik Edvart Ekberg avasi Kellariravintola Gropenin 1862 ja Karl Fazer saapui kaupunkiin vasta 1891. 1818 keisari tuli vierailulle Suomeen, ja tarinan mukaan ?joku sveitsiläisistä kondiittoreista? kehitti hänen kunniakseen uuden herkun, Aleksanterin leivoksen. Keisarin palatsi sijaitsi Gebauerin talon viereisessä korttelissa, ja Gebauer oli kauppiashuoneen puhemiehenä varsin vaikutusvaltainen mies, joten on hyvin suuri todennäköisyys keisarin tarjoilut kehitettiin juuri täällä. Sveitsiläinen Menn piti talossa ravintolaansa Gebauerin talossa aina kuolemaansa saakka 1834. Vuosisadan vaihteessa talon ensimmäisessä kerroksessa C.F. Nybergs Cafessa kokoontui kaupungin hienompi väki sekä monet järjestöt, mm. ?Kalastuselinkeinoa harrastavien yhtiökokous, Old Boys urheiluyhdistyksen kokous ja Pörssitunti joka arkipäivä klo 12? (HS 1913). Mutta ravintoloiden kukoistus päättyi sotaan. Venäjän vallankumous lo- petti lähes kaiken kaupan ja tuotannon ja kauppojen hyllyiltä loppui ruoka. Lisäksi 1919 astui Suomessa voimaan kieltolaki, joten ravintolatoiminta ei ollut kovin kannattavaa. Ilmassa oli nälänhädän pelko ja C.F. Nybergin ravintolassakin tarjottiin vain puuroa. 1917 talosta tulee Balderin talo 1900-luvun vaihde oli Raittiuseurojen kulta-aikaa, jäsenmäärät kasvoivat voimakkaasti ja uusia ydistyksiä rekisteröitiin kymmenittäin. 17.9.1894 Yrjönkadun koulurakennukseen kokoontui 12 raittiudenystävää perustaakseen Helsinkiin ruotsinkielisen raittiuseuran. Tämä sai nimekseen Nykterhetsföreningen Balder (Raittiusseura Balder) muinaisskandinaavisen puhtauden, viattomuuden, auringon ja rauhan jumalan mukaan. Pian Balderin raittiusyhdistyskin tarvitsi isommat ti- lat ja Aleksanterikadun numerosta 12 löytyi kaksikerroksinen kivitalo, jota veloissa olevat Conrad Clopattin perilliset olivat myymässä. Raittiusseuran tarkoituksena oli purkaa talo ja rakentaa tilalle uusi talo, eikä mitään vaatimatonta taloa vaan upea palatsi, josta arkkitehtitoimisto Palmqvist & Sjöström v 1916 laativat piirrokset. Sota siirsi kuitenkin rakennussuunnitelmia, ja raittiusseura otti talon sellaisenaan käyttöönsä. Talo vihittiin vaatimattomasti 13.10.1917 syyskokouksen yhteydessä, minkäänlaisia juhlallisuuksia ei onnistuttu sota-aikana järjestämään. Vuosisadan alussa raittiuseurojen toiminta oli aktiivista. Balderin talossa toimi mm. oma kuoro, orkesteri, näytelmäkerho, ompelukerho, keskustelukerho, lausuntakerho, voimistelukerho ja opiskelijaryhmä. Yhdistyksellä oli myös varainhankintatoimikunta sekä valistus- ja värväyskomiteat. Myös nuorisokerho ja partio kokoontuivat talossa säännöllisesti. Lisäkerros rakennetaan Itsenäisyyspäivän BRUNSSI 6.12.2016 kello 10-15 Jääkellarin lohta ja hillottua punasipulia Sipulisilliä ja smetanaa Täytettyjä kananmunia ja mätiä Leipäjuustosalaattia ja puolukkaa Peruna-kantarellisalaattia Savuporoquiche Karjalanpiirakoita ja munavoita Paahtopaistileikkelettä --Riisipuuroa, rusinakiisseliä ja pipareita Glögiä, kahvia ja teetä TERVETULOA! Hinta 18e, lapset 3-15v 10e, 0-2v 0e Aleksanterinkatu 12. 3. krs Pöytävaraukset Cafe Balder 040 135 3374 www.balder.fi Cafe Balder Kaksikerroksinen talo jäi pian pieneksi, ja vuonna 1916 laaditut suunnitelmat kaivettiin uudelleen esille, mutta loppujen lopuksi päätettiin rakentaa lisäkerros. 1931 rakennustöitä paiskottiin koko kevät ja kesä, rakennusmestarina toimi Bruno Böstman. Kolmanteen kerrokseen rakennettiin tilava ja kaunis juhlasali, hyvin varustettu näyttämö, aula, kahvila, lukusali ja pikku-sali kokouksia varten. Uusi Balderin sali vihittiin käyttöön 22.10.1931. Musiikkia Balderin salissa Balderin juhlasali sopii hyvän akustiikkansa takia erityisen hyvin konserttien järjestämiseen. Salin varustukseen kuuluu Steinway & Sons -flyygeli, jota moni kutsuu ?flyygeleiden Ferrariksi?. Flyygeli on rakennettu vuonna 1901, ja se oli salissa vakituisesti harjoitel- leen Georges DeGodzinskyn lempiflyygeli. DeGodzinsky (1914-1994) oli säveltäjä ja kapelimestari, joka toimi myös viihdemuusikkona ja Suomalaisen oopperan harjoituspianistina. Hänen tunnetuimpia sävellyksiä ovat ?Äänisen aallot? ja ?Katupoikien laulu?. 1900-luvulla Balderin loossilla oli omia orkestereita, joka soittivat juhlissa ja tanssiaisissa. Vakioesiintyjiä oli Nalle Lindström Swing Band. Myös Erik Lindström, suomalaisen jazzin pioneeri, on jättänyt jälkensä Balderin seiniin ja suomalaiseen iskelmämusiikkiin mm. sellaisilla klassikoilla kuin Ranskalaiset korot, Muistatko Monrepos?n ja Liian vähän aikaa. 2013 Balderin salissa esiintyi nyt jo edesmennyt Lasse Mårtensson, jonka ura alkoi Balderin salissa 65 vuotta aikaisemmin. Lasse kertoi: ?Voitimme orkesterikilpailun New Orleans Creole Stompers -nimellä lokakuussa 1949 Balderin salissa, minä voitin lisäksi solistipalkinnon, ja siitä ura urkeni" Yritystoimintaa ajan saatossa Piharakennuksessa on harjoitettu kirjapainotoimintaa 1920-luvulta saakka. Ensin siellä toimi Surdus-kirjapaino, jossa myös koulutettiin kuulovammaisia kirjapainoalalle. Sen jälkeen samoissa tiloissa toimi parikymmentä vuotta Offset Pukkila. Aila Pukkila kirjoitti muistelmissaan 2014: Ajattelen kiitollisuudella aikaa Balder-talossa." 1960-luvulla pääsisäänkäynnillä alkoi tuoksua hyvältä, kun taloon muutti esansseja valmistava Nielsen&Falck. Vielä vuosia firman muuton jälkeen monet väittivät hyvän tuoksun yhä leijailevan rapussa. Samoihin aikoihin 1. kerroksessa aloitteli toimintaansa pieni levyjä myyvä Concert Hall Society -postimyyntiyritys, jonka varasto oli Balderin pihan kellarissa. Tästä kehittyi Suomen johtava etäkauppa Hobby hall, joka on toiminut yli 50 vuotta ja kuuluu nykyisin Stockmann- konserniin. Monia luovan alanja start up-yrityksiä Nykyisistä vuokralaisista Balderin talon historian valossa nuori mutta vuokralaisista vanhin Rosenlindt oy on ollut talon katutasossa jo vuodesta 1978. Sisustusarkkitehtitoimisto Sistem Oy muutti vuonna 2008 Balderin talon sisäpihalle kirjapaino Pukkilan jättämiin teollisuustiloihin. Balderin talon ensimmäisestä kerroksessa on tammikuusta 2009 toiminut sisustusmyymälä Piironki, joka on satunnaiselle ohikulkijalle yllättävä, mutta ?ihana löytö!?, kuten ikkunassa lukee. Moni ei arvaisikaan vanhan talon kätkevän uumeniinsa modernia sisustusmyymälää, joka laajentuu ensimmäisessä kerroksessa useaan huoneeseen. Punaisessa talossa toimii yhteensä parikymmentä erilaista pienyritystä, mm suunnittelutoimisto Dog Design, digitoimisto Agenda, verkkomarkkinointiyritys Adtraction, matkatoimisto Lomalinja ja laatuverhoomo Popelka. Balderin sali Moni on todennut että Balderin taloon saapuminen on kuin aikamatka. Vaikka sali on vilkkaan Aleksanterinkadun varressa kolmannessa kerroksessa, ei liikennettä juuri huomaa ja aika tuntuu pysähtyvän. Barokkityylistä salia koristavat upeat veistokset ja kristallikruunut. Balderin kahvila Balderin kahvila on toiminut tapahtumaravintolana jo vuodesta 1931, mutta vasta pari vuotta sitten kahvila avautui yleisölle. Arkipäivisin Balderin kahvila toimii kaikille avoimena lounaskahvilana. Aamiaisella tarjolla smoothiet, jogurtit, raakapuurot, voileivät ja erikoiskahvit. Lounaalla itsetehtyä kotiruokaa noutopöydästä, sisältää keiton, lämpimän ruuan, salaatin, itseleivottua leipää ja kahvia. Kahvila ja aula sopii mainiosti myös bisnesneuvotteluihin. Yksityistä kokoustilaa kaipaava voi vuokrata kahvilan takaa löytyvän kabinetin pienryhmille. Iltaisin ja viikonloppuisin kahvila on avoinna vain tilauksesta ja tapahtumatarjoilu tehdään tilaajan toiveitten mukaan. Yhteystiedot: Kiinteistöosakeyhtiö Balder, Aleksanterinkatu 12, 00170 Helsinki, balderalder.fi, www.balder.fi Teksti: Pirjo Lindgren Kuvat: Pirjo Lindgren sekä Kaupungin museon ja Raittiusyhdistys Balderin arkistoista
• Viikot 47-48 ? Nro 20 11 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• Nro 20 ? Viikot 47-48 12 GreenEnergy Finland toimittajaksi suurimpaan aurinkovoimaloiden yhteishankintaan ??GreenEnergy Finland Oy (GEF) on voittanut tarjouskilpailun, joka koskee Suomen suurinta valtakunnallista aurinkovoimaloiden yhteishankintaa. Tilaus kattaa tällä hetkellä 82 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 1,2 MWp. Mukana on tässä vaiheessa 36 kuntaa ja kuntatoimijaa. Uudet organisaatiot voivat sitoutua sopimukseen koko nelivuotisen puitesopimuskauden ajan. Suurimmista kaupungeista sitoumuksensa ovat antaneet muun muassa Helsinki, Tampere, Oulu ja Seinäjoki. Voimaloita asennetaan kuntien omistamien kiinteistöjen kuten koulujen, päiväkotien, palvelukeskusten ja kaupungintalojen katoille.  Helsingissä paneelit asennetaan muun muassa Finlandia-talon katolle ja Tampereella Tampere-taloon. Tilattujen voimaloiden asennukset tehdään ennen kesää 2017. ? Määrä on jo tässä vaiheessa melko iso, kun sitä vertaa koko Suomen noin 30 MWp aurinkovoimalakapasiteettiin. Lisäksi hankinta voi hyvinkin kasvaa jopa Tuukkanen KL-Kuntahankinnat Oy:stä. Riskitön sijoitus Finlandia-talon katolle asennetaan 150-170 aurinkopaneelia. Kuva: Katri Pyynönen, Finlandia-talo useaan megawattiin puitesopimuksen neljän vuoden aikana, iloitsee projektin käynnistänyt suunnitteluinsinööri Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta.   Toimitusvarmuus ja kokemus Toimittajan valinnassa tärkeitä kriteerejä olivat toimi- tuskyky ja -varmuus, kokemus aurinkosähkövoimaloiden toimittamisesta sekä tarjottujen ratkaisujen kustannustehokkuus. Toimittajalta edellytettiin kykyä toimittaa erikokoiset voimalakokonaisuudet ympäri Suomen käyttövalmiiksi asennettuina. ? Aurinkopaneelit yhteishankintana on uudenlainen avaus ja tuo merkittä- viä säästöjä kunnille. Hanke on mittava, ja tarjouskilpailussa valitulla yrityksellä GreenEnergy Finlandilla riittävä kokemus ja taloudelliset edellytykset toteuttaa se laadukkaasti, sanoo hankinta-asiantuntija Antti Laitteet ja niiden toiminta ovat kuukausiveloitusmallissa laitetoimittajan vastuulla 12 vuoden takaisinmaksuajan ajan. Kuukausiveloitus tekee sijoituksesta kunnan kannalta riskittömän myös siinä tapauksessa, että laitetoimittaja jostain syystä ajautuisi taloudellisiin vaikeuksiin. Kuntien ei välttämättä tarvitse tehdä kertainvestointia aurinkovoimalaan, vaan ne voivat rahoittaa hankinnan kuukausiveloituksella. Tällöin voimala on laskennallisesti kutakuinkin kustannusneutraali 12 vuoden ajan, sillä kuukausiveloituksen kustannukset tulevat takaisin säästönä sähkölaskussa. 12 vuoden takaisinmaksuajan jälkeen voimala tuottaa lähes ilmaista sähköä elinkaarensa loppuun asti. ? Hinnat ovat tilaajille erit- täin kilpailukykyiset ja hankinta puitesopimuksen kautta hyvin helppoa. Lisäksi kuukausiveloitus tarjoaa mahdollisuuden tehdä hankinta välittömästi ilman investointibudjettia ja käyttömenojen osalta kustannusneutraalisti. En näe mitään syytä, mikseivät kaikki Suomen kunnat, kuntayhtymät, kuntaomisteiset yritykset ja seurakunnat lähtisi hankkimaan haluamiaan aurinkovoimaloita tämän sopimuksen kautta, Tainio kannustaa. Yhteishankintaan voi liittyä koko neljäksi vuodeksi tai vaikka vain yhden voimalan hankinnan ajaksi. Edelläkävijäasiakkaiden osalta hankinta etenee siten, että toimittaja alkaa sopia asiakkaiden kanssa toimitusaikatauluja. Asennuksissa etusijalla ovat ne, jotka investoivat omalla rahalla ja joilla rahat on varattu tämän vuoden budjettiin. Kaikki ensimmäisen vaiheen voimalat tullaan asentamaan ensi kesään mennessä. Kirjaesittely Pizzeria Via Tribunali löysi Tuomioja ? yksinäinen piruilija kodin Torikortteleista ??Ensi keväänä aukeava pizzeria tarjoaa perinteistä napolilaista pizzaa, joka saattaa olla pikaruokaa, mutta jota tarjoillaan pitkän jalostus- ja hauduttelutyön tuloksena. Pizzeria Via Tribunali alkoi huhuilla itsestään jo reilu vuosi sitten, ja pizzannälkäinen yleisö on odottanut tietoa sen tulevasta sijainnista ja avautumisesta vesi kielellä. Pizzerialle on viimeinen löytynyt koti. Via Tribunali avautuu keväällä Sofiankadulle. Nupukivinen, kaupungin kuvatuimpiin kuuluva kävelykatu on eittämättä Helsingin napolilaisin katu. Sen näkivät täydelliseksi lokaatioksi tuleva keittiömestari Lenni Lehmusoksa ja ravintolapäällikkö Luca Bertamini, jotka löivät hynttyynsä yhteen arvostusta niittävistä baarikonsepteistaan tutun Son of A Punchin kanssa. ? Ensimmäinen liiketoimintasuunnitelma syntyi neljä vuotta sitten. Alun perin pizzainnostus tarttui Lennin isältä, joka oli tutustunut napolilaiseen pizzaan 90-luvulla Lontoossa, Bertamini kertoo. Cocktailvelhot uuden äärellä Son of A Punchilla on Torikortteleissa Katariinankadulla salakapakka Trillby & Chadwick Detective Agency. Naapuriin Katajanokan Kanavarantaan cocktailvelhot avasivat syksyllä Rusty Barin,jossa ruoka on jo voimakkaasti läsnä tarjonnassa.Nyt ravintola-alan luovaksi toimistoksi itseään kutsuva SOAP on uuden äärellä. ? Meille Pizzeria Via Tribunali on uusi aluevaltaus, ensimmäinen ruokaravintolamme. Voisi ajatella, että kyse on ?vain pizzeriasta?, Kaasulämmitteinen pizzauuni painaa kaksi tonnia ja se lämmitetään 400-450-asteiseksi. Kuva: Pizzeria Via Tribunali mutta lähdemme tekemään tätä haudutellen ja tavoittelemaan ajan kanssa pizzalle napolilaisen pizzan sertifikaattia, mikä on kansainvälisestikin kova juttu. Hulluttelu ja uudet konseptit ovat meille ominaisia, Via Tribunalista tiskaajan paikkaa kärkkyvä yrittäjä Sami Benamed Son Of A Punchilta kertoo. Suomessa on ollut pizzerioita vuosikymmeniä, mutta Via Tribunali on ensimmäinen napolilainen pizzeria. ? Napoli on cucina povera -aluetta, ja siellä keksitty pizza on alun perin köyhien ruokaa. Napolilaisessa pizzassa raaka-aineet ovat laadukkaat mutta simppelit. Maailman paras pizza on makuasia, mutta meidät napolilainen pizza on vienyt täysin mukanaan. Kun maistoin napolilaista pizzaa ensi kertaa, puhkesin melkein kyyneliin, isänsä kanssa täydellisen napolilaispizzan pohjan reseptiä kokeillen ja testaten etsinyt Lehmusoksa sanoo. Tulevaisuudessa pizzerian tähtäimessä on saavuttaa ensimmäinen Suomeen myönnetty sertifikaatti kattojärjestö Associazione Verace Pizza Napoletanalta (AVPN), joka on valvonut napolilaisen pizzan perin- teitä vuodesta 1984. Vahvat, mielikuvitukselliset konseptit tervetulleita Sofiankatu 4:n entisen kaupunginmuseon kiinteistön remontti on Torikortteleiden alueen viimeinen suuri hanke, joka valmistuu keväällä. ? Meille on ihanteellista, että tällaiset yrittäjät näkevät alueen kiinnostavana ja kiinteistöjen erityispiirteet vahvuuksina. Koska persoonallisia nämä tilat todella ovat, ikänsä ja yksityiskohtiensa vuoksi. Sen vuoksi itsessään vahvat, pieteetillä valmistellut ja mielikuvitukselliset konseptit sopivat tänne. Olemme onnellisia, että yhteistyömme voidaan julkistaa jo tässä vaiheessa, sillä se toivottavasti vahvistaa mielikuvaa sellaisesta toiminnosta, joka Torikortteleihin ja tähän kiinteistöön sopii. On poikkeuksellista, että näin keskustassa vapautuu näin erityinen kohde. Toivomme löytävämme Tribunalin yläpuolisiin kerroksiin yhtä ilahduttavia konsepteja ja tyyppejä, Torikortteleiden kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer sanoo. ??Erkki Tuomioja, kansanedustaja, poliitikko, historioitsija, hölkkääjä, ex-ministeri, koripalloilija, kirjailija, rauhanmies on elämänsä varrella pitänyt aktiivisesti, lähes päivittäin päiväkirjaa. ?Siinä syntyy vielä rumihia?-teos kertoi vuosista 1991-1994. Nyt Tuomioja on saattanut julkisuuteen päiväkirjamerkinnät vuosilta 1995-1997. ?Luulin olevani aika piruileva? on yli 600-sivuisen kirjan (Tammi 2016) nimi. Toimittamistyön on tehnyt kuten edellisessäkin päiväkirjateoksessa ansiokkaasti Veli-Pekka Leppänen. Oppositiosta hallitukseen Eduskuntavaaleissa 1995 saavutti SDP, demarit, suuren vaalivoiton nousten Suomen suurimmaksi puolueeksi. Muodostettiin Paavo Lipposen viiden puolueen hallitus, Lipposen inhokki keskustapuolue jäi oppositioon. Vasemmistoliitto ja vihreät saivat maistaa ministeripaikkojen ihanuutta, vaikka valta ei Lipposen hallituksessa kovin makealta maistunutkaan. Tuomioja kuvaa erittäin tarkasti, purevasti Lipposen hallituksen vallankäyttöä . Tuomioja itse ei ministeriksi kelvannut, Lipponen valitsi demareista naisia, Halonen ulkoministeriksi ohi Tuomiojan. Tuomiojasta tuli sitten sos.dem. eduskuntaryhmän puheenjohtaja, tärkeä paikka sinänsä . Jatkuvaa kamppailua Päiväkirjat kuvaavat hyvin raadollisesti sitä lähes jokapäiväistä kamppailua Lipponen vastaan Tuomioja. Lipposen hallituspolitiikka oli ?kokoomuksen keskilinjasta vähän oikealle? kun taas Tuomioja yrittää sitkeästi saada edes hivenen va- semmistolaisia esityksiä lävitse, ensin sos.dem. eduskuntaryhmässä sitten sos. dem.-hallitusryhmässä ja sitten koko hallituksessakin. Laihoin tuloksin. Päiväkirjamerkinnät kuvaavat mielenkiintoisesti eri henkilöiden käyttäytymistä ja suhtautumista eri asioihin. Äreänä, yrmynä, röyhkeänä ja ylimielisinä eri tilanteissa esiiintyvät pääministeri Lipponen ja valtiovarainministeriksi tullut kokoomuksen Sauli Niinistö, nykyinen presidenttimme. Päiväkirjojen mukaan voimakaksikko Lipponen-Niinistö hoiti kahdestaan itsevaltiaasti Suomen politiikkaa antamatta turhan demokratian, kansanvallan, häiritä puuhiaan. Avuksi tarvittiin toki aina nöyriä virkamiehiä ja myös poliittisia lakeijoita, joista SDP:n Jaakonsaari ja kokoomuksen Zyskowicz ovat päiväkirjoissa eniten esillä. Kirja luonnehtii Sauli Niinistöä ?varsin oikeistolaiseksi että peluriominaisuuksiensa osalta hyvin ?kepulaisena? yhteistyökumppanina?. Näin siis vuonna 1996. Niinistön toimintaa valtiovarainministerinä kuvaa työväenliikkeen näkökulmasta kai se,että sos.dem. eduskuntaryhmässä ryhdyttiin haikailemaan edellisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen perään ! Yksinäinen juoksija Päiväkirjat antavat aika traagisenkin kuvan paitsi politiikasta, myös Erkki Tuomiojasta. Hän käy jatkuvaa poliittista painia, jossa tulee turpaan lähes koko ajan. Todellisia ystäviä on hyvin vähän, omassa puolueessa varsinkaan. Masennus, epäusko, voimattomuus, turhautuminen valtaavat miehen mielen. Näissä tunnelmissa monet poliitikot alkavat ryypätä, Erkki lähtee lenkille. Päiväkirjoissa on tarkat merkin- nät eri kisoista ja juoksujen tuloksista. Ilmeisen tärkeitä Tuomiojalle niin henkisesti kuin fyysisesti. Molempien puolien pitää olla kunnossa, sillä mies on tosi kovilla koko ajan, kirja on kyllästymiseen saakka täynnä matkoja kotimaassa ja ulkomailla, Erkki on koko ajan menossa ja yrittää vielä hoitaa eduskuntaryhmääkin. Omat harminsa Tuomiojalle aiheuttaa konkurssikypsä osuusliike Elanto ja oma värikäs sotkunsa on Sundqvist-Alho rahajuttu, joka johtaa lopulta ministeri Alhon eroon. Rauhanmiehenä Tuomioja vastustaa kalliita helikopterihankintoja kaksikkoa LipponenNiinistö plus kenraalikunta vastaan . Välillä Tuomioja turhautuu niin että haluaa pois koko politiikasta, diplomaatiksi ulkomaille. Presidentti Ahtisaari ihmettelee,mutta lupaa auttaa asiassa . Suomen onneksi asia ei edennyt, sillä 2000-luvun ulkoministerinä Stubbin hallituksessa Tuomioja oli korvaamaton niin Stubbille kuin Suomellekin vaikeassa vaiheessa. Julkisuudessa varsinkin Helsingin päälehti pistelee Tuomiojaa milloin missäkin asiassa asiaa ymmärtämättä mutta näinhän usein käy tyhmemmille älykkäässä seurassa. Älykästä seuraahan Erkki Tuomioja on aina tarjonnut ja aika piruilevaakin ! Lukekaa vaikka Tuomiojan päiväkirjoja vuosilta 1995-97. Jos politiikan kiemurat, EU:t ja EMUT, eivät niin kiinnosta, on kirjassa toki hyviä piruiluja, hyviä juorujakin. Pekka Hurme
• Viikot 47-48 ? Nro 20 13 Talkoilla syntyy tulosta ??Hyötykasvimaan syyskunnostus kokosi joukon Kasvitieteellisen puutarhan ystäviä Kumpulan puutarhaan lokakuun alussa. Syys- ja kevättalkoot on eräs tapa, jonka avulla tänä vuonna 10 vuotta täyttävä yhdistys tukee Kasvitieteellisen puutarhan toimintaa. Kumpulan puutarha on tältä kaudelta sulkenut ovensa, ja avautuu jälleen yleisölle toukokuun alussa. Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on auki kautta vuoden. Helsingissä Kasvitieteellisen puutarhan kokoelmat ovat kahdessa erillisessä puutarhassa, Kaisaniemessä ja Kumpulassa. Kaisaniemessä on Suomen vanhin kasvitieteellinen puutarha, joka avattiin yleisölle vuonna 1833. Se on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, jonka rakennukset ovat suojeltuja. Viehättävään kartanomiljööseen rakennettu Kumpulan puutarha perustettiin vuonna 1987, ja on se ollut avoin yleisölle vuodesta 2007. Kasvitieteellisten puutarhojen tarkoitus on pitää yllä elävien kasvien kasvitieteellistä kokoelmaa tutkimuksen ja opetuksen tarpeisiin. Tehtäviin kuuluvat myös kasveihin liittyvä neuvonta ja valistus. Kasvitieteelliset puutarhat ovat vehreitä viherkeitaita ja hyvin suosittuja vierailukohteita kaupungissa. Ne antavat mahdollisuuden rauhalliseen kasvien tutkailuun, vuodenaikojen kokemiseen ja oleiluun hiljaisessa paikassa. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ahersivat syystalkoissa Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa Kumpulan kartanon historiallisessa ympäristössä. Kuvaaja Pertti Uotila Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa voi nauttia monimuotoisesta kasvillisuudesta, veden välkkeestä ja luonnonrauhasta. Kuvaaja Matti Pietarinen että stressin poistuminen ja mielen elpyminen toteutuvat vihreässä ympäristössä, jossa saa kokea luonnon lumoa. Kumpulan maantieteellisessä kokoelmassa voi helposti nauttia ?matkasta? pohjoisen pallonpuoliskon maissa kuten Japanissa ja Pohjois-Amerikassa. Kumpulassa on myös mielenkiintoinen kulttuurikasvien kokoelma, johon kuuluu esimerkiksi rohdos-, tuoksu- ja ravintokasveja. Kaisaniemen kymmenessä kasvihuoneessa on lajeja Välimeren alueilta, Afrikan savanneilta ja tropiikista. Kasvitieteellisen puutarhan ystävät -yhdistyksen tavoitteita ovat kasvitieteellisen puutarhan tukeminen sekä puutarhakulttuurin edistäminen. Seuran jäsenet pääsevät ilmaiseksi Kumpulan puutarhaan ja Kaisaniemen puutarhan kasvihuoneisiin. Seura järjestää jäsenilleen retkiä puisto-, puutarha- ja luontokohteisiin, luentoja ja tilaisuuksia keskusteluun. Kasvitieteellisen puutarhan ystävät -yhdistyksen toimintaan voi tutustua postereissa, jotka ovat marraskuun puolivälistä alkaen nähtävillä Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla. Tietoa seurasta löytyy myös internet- ja Facebook sivuilta. Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki kasvitieteellisen puutarhan toiminnasta kiinnostuneet. Jazzbasilli puraisi Rauni Pekkalaa 1960-luvulla ??Jazziskelmä-kauden laulajatar on laulanut jo seitsemällä vuosikymmenellä ja ääni on edelleen hyvässä kunnossa. Rauni Pekkala aloitti uransa samalla aikakaudella kuin legendat Lai­­ la Kin­­nunen, Brita Koivunen. Kuitenkin hän on jää­­ nyt hei­­tä hieman tun­­te­­mat­­to­­ mam­­mak­­si, vaik­­ka hän teki pal­­jon hie­­no­­ja le­­vy­­tyk­­siä pit­­kin 1960-lu­­kua. Pek­­ka­­la keik­­kai­­lee edel­­leenkin jazz­ yh­­tyeen solistina ja marraskuussa häntä kuullaan Kallio Kipinöi ?viikolla. Monen iskelmälaulajan tavoin myös Rauni Pekkalan ura lähti käyntiin iskel- mälaulukilpailuista. Pekkala osallistui kotikaupungissaan Pieksämäellä järjestettyyn kilpailuun vuonna 1959 ? ?äidin kehotuksesta?. Kisassa toiseksi tulleen Pekkalan kyvyt huomattiin ja hänet kutsuttiin koelaulutilaisuuteen Helsinkiin. Levytukku Oy vakuuttui 18-vuotiaan laulajattaren taidosta ja Rauni Pekkala teki ensi levytyksensä ?Alessandro? vuonna 1960. Tämän jälkeen levytyksiä tuli tasaiseen tahtiin. Pekkala tuon aikakauden levytyksiä olivat muun muassa ?Seitsemän tuntia onnehen? ?Paradiso? ?Miesten tähden? ?Sellainen rakkaus? Pirteän savolaistytön kasvot tulivat tutuksi myös lehtien kansikuvatyttönä. Rauni Pekkalan osaamisesta kertoo myös se, että hän oli maineikkaan kitaristi Herbert Katzin yhtyeen solistina viisi vuotta. Katz oli aikakautensa merkittävimpiä jazzmuusikoita. Näin myös Pekkala sai ensikosketuksen jazz­ musiikkiin. Jazz ei tuolloin ollut levy-yhtiöiden suosiossa, vaikka maan keskeisistä muusikoista merkittävä osa oli aktiiveja jazzmuusikoita. Taidokkaat muusikot kätkivät kuitenkin jazz-säveliä iskelmäsovituksiin. Syntyi ominta- keinen suomalainen iskelmäkausi, jota jazziskelmäkaudeksi myös kutsuttiin. Rauni Pekkalalla oli vientiä 60-luvulla. Hänen lauluääntään taltioitui myös elokuviin, muun muassa Käpy selän alla (1966) ja Käyntikortti (1964) -elokuvien ääniraidalla kuullaan hänen lauluaan. Pekkalan esiintymiset vähenivät 1960-luvun jälkeen, hän kuitenkin palasi:?70-luvulla olin aika hiljaa, leikin kotirouvaa, mutta ei siitä mitään tullut, ja aloinkin taas tehdä keikkoja?. Ura onkin jatkunut näihin päiviin saakka, viime vuosina kuitenkin lähinnä ?omaan tahtiin?. Suomen ensimmäinen idänpikkusieppo Seurasaaressa ??Suomelle uusi lintulaji, idänpikkusieppo (Ficedula albicilla), on tavattu Helsingin Seurasaaressa. Helsinkiläinen lintuharrastaja Ville Supponen havaitsi linnun ensimmäisen kerran jo 28. lokakuuta, mutta lintu onnistuttiin määrittämään vasta tiistaina 1.11. Idänpikkusieppo pesii hyvin laajalla alueella Siperiassa ja talvehtii Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Laji on tavattu Euroopassa aiemmin, mm. kerran Ruotsissa ja joitakin kertoja Brittein saarilla. ? Idänpikkusieppoa osattiin odottaa. Tämän syksyn itätuulet ovat tuoneet ennätyksellisen määrän muun muassa itäisiä taigarautiaisia, ja samat tuulet ovat varmasti avittaneet myös idänpikkusiepon saapumista, kertoo Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka. Idänpikkusieppo on selvästi kirjosieppoa pienempi. Se muistuttaa suuresti Suomessa harvalukuisena pesivää pikkusieppoa, mutta on hieman harmaamman värinen ja tummanokkainen. Lisäksi eroja on lajien äänissä ja höyhenpuvun yksityiskohdissa. Jos BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, kyseessä on 476. maassamme tavattu lintu- Kun jazzbasilli iskee, niin laulamista ei voi lopettaa. Rauni Pekkalan laulajanura alkoi vuonna 1959 Iskelmälaulukilpailuista. Viimeisimmän uuden Tringan alueella tavatun lajin, eli idänpikkusiepon kuvasi Jukka A. Lahtinen. laji. Idänpikkusieppo on Ruotsiksi tajgaflugsnappare. Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdis- tys. Yhdistyksellä on 2600 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle. Herbert Katzin kautta saatu kosketus jazziin on pitänyt Rauni Pekkalan vahvasti otteessaan. ?Jazz on kiinnostanut aina kovasti, ja aloin siirtyä sen pariin? Viime vuosina häntä on kuultukin entistä enempi jazzlaulajana erilaisissa jazz-tapahtumissa. Ikävuosista huolimatta Pekkalan ääni on hyvässä kunnossa. ?Ääneni kanssa minulla ei ole koskaan ollut ongelmia; laulan päivittäin, vaikkei olisikaan esiintymistä. Mutta keikkoja on mukava tehdä, toivottavasti niitä riittää?. 27.11. klo 18.00 Teatteri Kallion sunnuntaikonsertti: Rauni Pekkala trio, Markanjazz. Kahvio ja lipunmyynti avautuu klo 17. Liput 5 euroa (käteinen). Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Juhani Styrman
• Nro 20 ? Viikot 47-48 14 Risto Kolanen Mari Blomroos-Heininen töidensä Viimeinen valssi (vas.) ja Piirileikki (öljy kankaalle, 2016) keskellä Artikassa Kuva: Raimo Granberg Kuvat murtautuvat kaamoksen läpi ??Punavuoren ja Hietalahden galleriat esittelevät uusia kuvataiteilijoita lokamarraskuun taitteen näyttelyissä. Rööperin Taidesalonki palaa esittelyyn. Marraskuun runoa ja kukkia ? Marraskuun sylissä / on sen pituinen elämä. / Marraskuun pilvet / leijuvat matalalla, / valon uni on pitkä / ja pimeä valvoo. ? Tuuli vie pihlajan valssiin, / tilhiparvi säestää - / pyhä puu on alasti, galleristi Mari Blomroos-Heininen kirjoittaa Galleria Artikan kauniisti kalustetussa ?sisähuoneessa?, Uudenmaankatu 19. Hän avaa myös omilla maalauksillaan, valokuvilla ja installaatioilla osuuskunnan näyttelykuukauden. Hän elää taiteilijana omassa ajassaan ja todellisuudessaan. ?Marraskuun kukkia? vie mielen puutarhoihin ja johdattelee katsojan ajatukset vertauskuviin. Varjoista nousee esiin mielikuvia ja tarinoita, jotka yhdistyvät kävijän omiin kokemuksiin. Pääasiassa öljy kankaalle ?työt ilmentävät vahvaa värisävyä ja tyylitajua. Taitelijalle marraskuun kukat ovat erilaisia, ne hehkuvat voimaa ja haastavat katsojan tehtävässään luonnon jatkumossa. Hän käyttää myös tekniikkaa, jossa värit syntyvät optisesti kerrosmaalauksena ja jota käyttivät Hollannin kultakauden 1600-luvun mestarit. Herkkiä tuokiokuvia Tapani Piirto viettää juhlanäyttelyvuotta ympäri Suomea, ja ?Taidematkalla ? öljyvärimaaluksia? päättyy omaan Taidesalonki Piirtoon, Uudenmaankatu 7. Hiljaisuuden tunnelmointi on ominaisinta näille maalauksille. Mielikuvat siirtyvät kankaalle yön rauhassa. Hänen maalauksissa ei tavoitella näköisyyttä; kasvot ovat usein hatun varjostamia, sumuisia tai muuten kasvoiltaan piirteettömiä. Hän jättää tilan katsojalle. Teokset ovat herkkiä tuokiokuvia. ? Tunnelman luominen on Piirrolle tärkeintä. Muutamat uudemmat työt ovat modernimpaan ja salaperäisempään suuntaan, mutta yhä pehmein pastellisävyin. Henkilöt sulautuvat taustaan siten, että katsojalle jää mahdollisuus muokata kuvaa mielessään. 1990-luvun alussa Tapani Piirto siirtyi liike-elämästä kokopäivätoimiseksi taiteilijaksi. Kaikella on hetkensä Galleria kajaste, Albertinkatu esittelee nuoremman polven Minna Mukarin muste ja tussi paperille sekä öljy ja akryyli kankaalle töitä 27.11. alakerran studiotilassa. ? Koen elämässäni tärkeimmiksi asioiksi eläimet ja luonnon ympärillämme. Maalauksieni ja piirustuksieni pohjalla ovat vaellukseni luonnossa, jossa nautin tarkkailla kaikkea ympärillä olevaa hän sanoo. Metsä on paikka, jossa taiteilija on vapaa ja se on mielenrauhan tyyssija. Mukari käsittelee maalauksissaan asioita mielikuvituksen ja havaintojen kautta. Väreillä ja tunnetiloilla on tärkeä merkitys. Hän yhdistelee erilaisia tekniikoita, joissa abstrakti ja esittävä kuva yhdistyvät toisiinsa. Yläkerran katutasolla on maarianhaminalaisen Ralph Brandersin öljy- ja akryylimaalauksia. Oranssi valo pimeyteen Rööperin Taidesalonki, Iso Roobertinkatu 29 A Punavuoren ytimessä, esittelee 27.11. asti Oranssi-yhteisnäyttelyä. Oranssin au- Tapani Piirrolle musiikki on tärkeä taustavoima, tässä musiikkia esittävän Hämyssä illan -työnsä kanssa omassa galleriassaan. Kuva: Raimo Granberg ringon kadotessa lumipilvien taakse, tuovat taiteilijoiden työt valoa syksyn pimeyteen. Kukin lähestyy valon ja värin merkitystä eri tavoin. Akvarellien hempeys, öljymaalausten voima ja valokuvien dokumentaarisuus tutkivat ja tallentavat oranssin tunnelmaa. Auli Muurinen-Kitula haaveili maalaamisesta pitkään ja toteutti sen taideopinnot Turun ja Helsingin Työväenopistossa. Hän siirtyi myös akvarellin ja maalaa lähes päivittäin ja jatkaa opiskelua mm. Helsingin Aikuisopistossa. ? Kukkien ja maisemien herkkyys ja aitous puhuttelee minua eniten, siksi niitä maalaankin mieluiten. Asetelmat ja muotokuvat ovat aina haastavia, niitä useimmiten teen tilauksesta. Erja Muru on virolainen vesiväritaitelija, joka on asettunut Helsinkiin. Hän maalaa sydämellään. Hän haluaa yllättää. Hänellä on oma taidetöiden ja korttien liike ErjaMuruArt. Halu vangita hetki Galleria Contempo, Lönrotinkatu 23, esittelee ylpeänä Kia Taegenin ?11 ikkunaa? 27.11. asti. ? Eteenpäin kiitävä aika tekee hetken välähdyksistä ainutkertaisia. 11 Ikkunaa kuvastaa halua vangita hetken taianomainen tunnelma, ohikii- Erja Muru esittelee mielenkiintoista työtään Maskien takaa (akvarelli vuodelta 2016) Rööperin Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg Auli Muurinen-Kitula töidensä Paviljonki (vas.) ja Helsingin aarteita (akvarelleja) keskellä Rööperin Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg tävä välähdys, hän kuvaa näyttelyään. Nuoresta iästä huolimatta Taegen on jo kokenut kuvataiteen tekijä. Varsinainen läpimurto tapahtui keväällä 2013, jolloin taidekentän toimijat huomasivat lahjakkuuden. Hän oli Taidekeskus Salmelan suosittu kuvataiteilija Mäntyharjulla kesällä 2014 ja näyttelyt ovat usein olleet Contempossa, jonka avajaiset olivat ruuhkahuippu. Kia Taegen opiskelee arkkitehtuuria ja kuvataiteita Aalto-yliopistossa. Öljyväreillä kankaalle maalaamissa teoksissa näkyy poikkeuksellinen ymmärrys tilasta ja valosta. Perspektiivi on aina täsmälleen kohdallaan. Värejä käytetään taitavasti. Luontoaiheet ovat perinteisiä, mutta tunnelma on raikas ja omaleimainen. teki niitä käytetyistä vaatteista. Kaksiulotteisuus ei tyydyttänyt. Taitelija haki kolmeulotteista ilmaisua ja aloitti pienoisveistosten parissa. Hän käyttää jätemateriaalia. Valmiista aineksesta syntyy taidetyötä. Myllykangas tutustui akryylilasiin, kun hän teki kappelin alttaria. Valo johtaa leikattuun pintaan. Akryylimaailma kiehtoo taiteilijaa. Kuva ja kirja yhdeksi ?Yhteisrintamassa orankien puolesta! Esikoiskirjailija, toimittaja Johanna Moosa Myllykangas Takaumia-näyttelynsä teoksen Silminnäkijöitä vierellä. Kuva: Hannele Salminen Elomaa ja hyvin kansainvälinen kuvataiteilija Sanna Myrttinen kutsuvat yhteiseen näyttelyyn taiteen, kirjallisuuden ja luonnonsuojelun parissa. Galleria 4-kuus yhdistää heidät; tuotosta osa menee taiteilijan tukemalle oranki- ja sademetsäprojektille Borneoon.. Las Vegasin South Nevada Museum of Fine Art:in kokoelmista löytyy Sanna Myrttisen teoksia. Galleria 4-kuuden jälkeen taiteilija esiintyy alkuvuodesta Los Angelesissa LA Art Showssa. Teksti: Risto Kolanen Takautumia lasista Minna Mukari yhdessä teoksensa Jet-Black Keeper (muste ja tussi paperille) Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg Moosa Myllykangas on pidemmän linjan tekstiilisuunnittelija sekä taideja designsuunnittelija, joka on paljon pitänyt näyttelyjä Helsingissä ja Oulussa. Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee ?Takautumia?-nimellä uusia lasitöitä. Nuorempana Myllykangas teki tekstiilitöitä; äiti Kuvataiteilija Kia Taegen ja työnsä Rantapolku (vas.) ja Kultapallerot (öljyväritöitä kankaalle) Contempossa. Kuva: Raimo Granberg
• Viikot 47-48 ? Nro 20 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja Kulta- ja kellosepät Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja JEWELRY - WATCH STORE Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi, kaikki alan työt ammattitaidolla LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Ostetaan Ostetaan henkilö- ja pakettiautoja vm. 1998-2015. Noudetaan paikan päältä. P. 044-9544 867 Palveluja Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Maalauspalveluja www.kkvaltonen.fi Pinnotec Maalauspalvelut Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 RööperinLehti 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 Terveyspalvelut Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit Myy käytetyt ja uudet kellot, ostaa ja myy käytetyt korut Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Autolasipalvelut könen k y n e i s a l o t Au er vice S AutoGlaspsarasta palvelua gin Pääkaupun Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT Uudenmaan innoite pintoihin ? Maalaustyöt ? Tasoitetyöt ? Tapetointi ? Huoneistoremontit Tutustu lisää osoitteessa www.pinnotec.fi Tai soita/ring 050 572 1186/Mikael Yhteistyössä Sähkötyöt Eltamatic 044 589 0761/Tomi Vi betjänar även på svenska. ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Rööperin Lehti Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Tuomaan markkinat jälleen Senaatintorilla joulukuussa ? ??Tervetuloa Euroopan mielenkiintoisimmalle joulutorille, Tuomaan Markkinoille! Senaatintorille rakentuu joulukuussa viimeistä piirtoa myöten hiottu, entistä valoisampi, näyttävämpi ja viihtyisämpi joulutori, joka kutsuu kohtaamisiin ja viettämään aikaa kera perheen ja ystävien. Tuomaan Markkinat on avoinna 3.?22.12.2016 arkisin klo 11?20 ja viikonloppuisin klo 10?19. Joulupukki on markkinoilla tavattavissa päivittäin.?Viime vuonna kaikkien aikojen kävijäennätykseen yltänyt Tuomaan Markkinat ja sen vieressä sijaitseva Torikortteleiden alue muodostavat uuden joulukaupungin, jonne koko perhe voi tulla viihtymään ilman ostopakkoa. Markkinoiden sydän on tuttuun tapaan suosittu hollantilainen vanhanajan karuselli, ja sitä ympäröivien Ruokapihojen antimissa korostuvat sesongin raaka-aineet ja perinteiset joulun maut uudella twistillä.??Koko Suomi Senaatintorilla ?Tänä vuonna Linda Bergrothin suunnittelemiin Tuomaan Markkinoiden mökkeihin asettuu noin 140 käsityöläistä, herkkumyyjää ja ruokayrittäjää. Kuratoitu myyjäjoukko edustaa erinomaisesti ruoka- ja käsityö- perinteiltään koko maata Meri-Lapista aina eteläiseen saaristoon asti. Myyjät löytyvät Tuomaan Markkinoiden nettisivulta.?Tuomaan Markkinoiden Lahjakujilla perinteisempiä käsitöitä löytyy alpakkasukista ja -huiveista joulukoristeisiin ja pöytäkynttilöihin. Moderninmpia lahja- ja käyttötavaroita ovat muun muassa sterling-hopeiset korut, design-lintulaudat ja valokuvista silkkipainetut tyynyliinat. Aineettomia lahjoja etsivä suuntaa Punaisen Ristin kojulle.?Lisäksi joulupöytään löytyy niin suolasieniä, hunajaa, hyytelöitä, hilloa, silliä, joulun leivonnaisia, kalakukkoja ja kukka-asetelmia. ?Joulutori Aleksille ?Helsingin uusi joulukaupunki puhkeaa todelliseen loistoonsa, kun Tuomaan Markkinat avautuvat nyt uudella mökkirivillä Aleksanterinkadulle ja Torikortteleihin.?? Vuokraajien toiveiden mukaan muokattavat, paraikaa rakenteilla olevat mökit on varattu yhteistyökumppaneille ja suuremmille suomalaisille yrityksille, jotka ovat läsnä tapahtuman luonteen mukaisesti, vastaava tuottaja Isabella Rossi kertoo.?Uusissa mökeissä nähdään paitsi HOITOA ALKOHOLISMIIN Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti joulupukki myös muiden muassa läpimurtoa kansainvälisesti tekevä helsinkiläisyritys Makia sekä ajattomasta designistaan ja kuoseistaan tunnettu Ivana.?Pääravintoloina jatkavat äärimmilleen viritetyillä konsepteillaan helsinkiläisten rakastamat Kolmon3n ja Soil Wine Room. Markkinakävijöitä on kuunneltu herkällä korvalla, ja Ruokapihojen tarjonta onkin tänä vuonna entistä hiotumpi kokonaisuus, jossa tärkeässä roolissa ovat sesonkiajattelu ja vegaaninen ruoka.?Uusia makunystyröitä hyväileviä kerroksia joulun makumaailmaan luo takuuvarmasti vuoden 2016 kokin Toni Kostianin yhdessä Lauri Kähkösen kanssa luotsaama, kauden raaka-aineisiin nojaava Grön, joka tuo Ruokapihalle Puurobaarin. Tuomaan Markkinoille saapuvat muiden muassa Vallisaaren kahvila Maannos vohveleineen, puhtaan pohjoismaisen ruokafilosofian nimeen vannova Lempi Helsinki blineineen sekä Helsingin ? ja ehkä koko maan ? parhaista burgereista tunnettu Social Food.?Ruokapihoilla höyryävät jälleen kuumat juomat hehkuviinistä kaakaoon. Lohileivät, grillimakkara ja pullakahvit ilahduttavat perinteiden ys- tävää.??Uusi joulukaupunki Moni  saapuu Tuomaan Markkinoille hurmaavan vanhanajan karusellin vuoksi. Ja niin jälleen hollantilainen karuselli palaa Senaatintorille ja kyydittää joulumielisiä maksutta aina markkinoiden aukioloaikaan.?Tuomaan Markkinoilta Torikortteleihin jatkuva uusi joulukaupunki tuo valon keskelle pimeintä vuodenaikaa ja lämmön jokaisen joulutorivieraan sydämeen, varallisuudesta riippumatta. Maksuton Joulusauna lämpenee kaupungintalon sisäpihalla, vapaan pääsyn kaupungimuseo ja Lasten kaupunki kutsuvat päivittäin näyttelyihin ja markkinoiden ohjelma on tuttuun tapaan maksutonta.?Yhteistyössä Kauneimpien Joululaulujen kanssa järjestettävät Tuomaan Markkinoiden avajaiset alkavat lauantaina 3. joulukuuta klo 16, kun Cantores Minores -kuoro kajauttaa Aleksanteri II:n patsaan juurella ilmoille kolme rakastetuimpiin kuuluvaa joululaulua: Sydämeeni joulun teen, Varpunen jouluaamuna ja Tulkoon joulu, joita yleisö pääsee laulamaan yhteislauluna. Kuoro laulaa lisäksi omaa jouluohjelmistoaan. Markkinoiden muu ohjelma julkistetaan myöhemmin.
• 16 Nro 20 ? Viikot 47-48