• BITMASTER Art taidenäyttely PIRJO HASSINEN 5-ryhmänäyttely LIFE51 Koko 61x 14, isvuosi 20 Valmistum akryyliväri on materiaali kaalle. n a k a v pella TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi Galleria Plaz Mannerheimintie 21-23, 00250 Helsinki ?MENETETYN KARJALAN KIERROS? KESÄ 2014 ERIKOISMATKA 26.-29.6.2014 MUKANA SODAN AJAN LAULUT kuvat ja ohjelma: www.tamros.fi/karjala 945? sis. ?kaikki? 040 500 6121 / Jouni jouni.putkonen@tamros.fi Raimo Laukka, laulu Pekka Pöllänen, harmonikka www.raimolaukka.fi HELSINKI - LAATOKAN JA KANNAKSEN KARJALA - HELSINKI mm. Menetetyn Karjalan muistojumalanpalvelus Terijoen kirkossa su 29.6.2014 (suomeksi) ESITTÄÄ: 60 paikkaa RööperinLehti Viikot 21-22 ? Nro 10/2014 ? 10. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Katso ilmoituksemme takasivulta HUIPPUTARJOUS: MIESTEN HIUSTENLEIKKAUS 10? ILMAISIA KONSERTTEJA LÄPI KESÄN Tuomiokirkossa su 1.6. ? 24.8. Kallion kirkossa ma 2.6. ? 25.8. Vanhassa kirkossa ke 4.6./11.6./18.6./25.6. Johanneksenkirkossa ke 2.7./9.7./16.7./23.7./30.7. Tuomiokirkon kryptassa ke 6.8./13.8./20.8. Mikael Agricolan kirkossa ti 19. ja to 21.8. laui parturi NEWROZ parturi_sartashxana_halaq_araishga PENGERKATU 29, 044 7720004 ma-pe 10-21, la 10-20, su 12-18 Palvelemme myös pitkäperjantaina 18.4. klo 10-18 (mahd. pidempäänkin) Avajaiskonsertti Tuomiokirkossa su 1.6. klo 20 Konsertteihin on vapaa pääsy Iltakonserttien ohjelma 7 ? Ohjelmapassi kesän kaikkiin konsertteihin 40 ? w w w . u r k u k e s a . f i HELSINGIN URKU KESÄ HELSINGFORS ORGEL SOMMAR HELSINKI ORGAN SUMMER OSTAMME KULTAA, hopeaa, platinaa ja palladiumia kaikissa muodoissa. m e ta l l i ki lo en ja Eteläranta 14, (09) 654 446, ma-to klo 9-18, pe klo 9-16 Katso hinnat: www.rasmussen.fi e r r ät y s Ostamme kierrätykseen jalometalliromua, joka sulatetaan, jalostetaan ja käytetään raaka-aineena tehtaallamme. K.A.Rasmussen on pohjoismaiden johtava jalometallialan yritys. Valmistamme jalometallituotteet kultasepille, teollisuudelle ja hammasteknikoille. Ammattilaisille ja harrastelijoille työkalut ja materiaalit korujen valmistamiseen. Sijoitustarkoituksiin tai lahjaksi jalometalliharkot ja -kolikot. Tutustu tuotteisiin myyntinäyttelyssämme sekä verkkokaupassamme: www.rasmussen.fi
• Viikot 21-22 2 TIETOKONEHUOLTO Tietokoneiden korjaukset, huollot, asennukset ja viruspoistot ammattitaidolla. GLOBAL GRAPH OY La Cure Kuolleenmeren ihonhoitotuotteet KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE ® Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 HYVIÄ TULOKSIA ERILAISTEN IHO-ONGELMIEN HOIDOSSA Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Juustokauppa Suosittelemme La Cure-sarjaa kaikille herkkäihoisille sekä psoriasiksesta, että erilaisista ihottumista kärsiville henkilöille. Tuotteet sopivat päivittäiseen käyttöön koko perheelle! Myynnissä useissa terveyskaupoissa ja nettikaupassamme. www.lacure.fi Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Lisätietoja: La Cure D.S.P Finland puh: 041-446 5593 ja 09-3285 9840 Hietalahden kauppahalli 00180 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista sähköposti: info@lacure.fi HENGITÄ Nettiajanvaraus, kuukauden kampanja ja paljon muuta: tuhatjalka.fi Kohtuuhinnalla hyvää LVI-työt 050 353 4465 pk.ilmastointi.fi Tuhatjalka hoitaa lemmikkisi - tervetuloa Tuhatjalkaan! Ajanvaraus 075 759 0061* Ma-pe 7-20, la 8.30-16 *11,18 snt/min + mpm. Telakkakatu 3, 00150 Helsinki Klinikka avoinna: Ma, ke, pe klo 8-16, ti ja to 12-20, la 9-16 Kansalaistorin kirpputori avataan 23.5 eduskuntatalon edessä. Varaa paikkasi p. 0407058961. Paikat myös paikanpäällä. www.kansalaistorinkirppis.fi Avoinna: Ma-La 10:00-19:00 Su 12:00-18:00 Pe suljettu 12:30-14:30 Naudan sisäfile 27,00 e/kg Naudan ulkofile 22,00 e/kg Naudan sisäpaisti 12,50 e/kg Naudan ulkopaisti 11,50 e/kg Naudan paistijauheliha 9,50 e/kg Entrecote 13,90 e/kg Karitsan kare 16,90 e/kg Karitsan kyljys 12,50 e/kg Karitsan paisti 11,50 e/kg Karitsan lapa 10,90 e/kg Karitsan jauheliha 8,90 e/kg HALUATKO RAHAA ELÄMISEEN? - Ostamme asuntosi kunnosta riippumatta HETI! - Asuntoon on myös mahdollista jäädä asumaan Soita rohkeasti ja tarjoa p. 040-577 5246/Merja Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Pääsiäistarjoukset! Tule edullisille lihaostoksille LAAKSTEN Oy /HakaniemenLihakauppa Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa!
• 10. vuosikerta ? nro 10 Viikot 21-22 Ajankohtaista HSL valitsi innostavimman työmatkapyöräilijän Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919. Valokuva vapaasti käytettävissä uutisen julkaisun yhteydessä. 105 vuotta vanha puinen raitiovaunu vie ajelulle ??HKL-Raitioliikenne ja Oy Stadin Ratikat Ab järjestävät Helsingin keskustassa museoraitiovaunuajeluita yli satavuotiaalla vaunuvanhuksella. Museoliikennettä ajetaan entisöidyllä, 105 vuotta vanhalla puisella raitiovaunulla kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 17.5. ja päättyy elokuun lopussa. Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan pat- saan luota kello 10?17. Vaunut lähtevät tasalta ja puolelta, mutta jos pysäkillä on jonoa, vaunut lähtevät täytyttyään. Kierroksen hinta on 5 euroa. HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla. Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. Blockfesteillä lähes 50 artistia ??Jokaisena järjestysvuotenaan jo ennakkoon loppuunmyyty kaupunkifestivaali Blockfest on julkistanut koko tulevan kesän artistikattauksensa. Yhdysvaltalaistähdet Snoop Dogg, Tyga ja Memphis Bleek saavat Ratinanniemeen seurakseen lähes viisikymmentä kotimaisen rytmimusiikin huippunimeä 1.-2. elokuuta. Blockfest on tullut vuosien varrella tunnetuksi poikkeuksellisen hyvän tunnelmansa lisäksi myös lukuisista erikoiskeikoistaan. Tänä kesänä tapahtumassa nähdään muun muassa Cheekin viimeinen esiintyminen ennen Olympiastadionin konsertteja sekä Mikael Gabrielin ja Jay Z ?suojatti Memphis Bleekin ainutlaatuinen, kansainväliset rajat ylittävä yhteisshow. Festivaalin viimeisten esiintyjäkiinnitysten joukosta löytyy myös todellinen yllätys, kun massiivinen DJ Polarsoul Pilvilinna Rapshow valtaa Blockfestin lauantaina. Yli kaksikymmentä vierailevaa räppäriä aina Asasta Julma-Henrin kautta Pyhimykseen mahdollistavat DJ Polarsoulin kiitellyn tuottajalevyn esittämisen alusta loppuun, lähes jokaista säkeistöään myöten. Tapahtuman monipuoliseen ohjelmistoon liittyvät uusina niminä myös Suomen suosituin reggae-artisti Jukka Poika, naisräppäreiden uuden aallon keulakuva Sini Sabotage sekä kovaa nousua omilla saroillaan tekevät Gasellit, Jontte Valosaari, Timi Lexikon ja Tuomas Kauhanen. Blockfestin tamperelaisia juuria korostavat Suomen viihdyttävimpiin räppäreihin lukeutuvat Kalle Kinos ja Majuri, minkä lisäksi turkulainen trap-sensaatio Tippa-T nähdään ensimmäisellä festarikeikallaan. Blockfestin aiemmin julkistettuja artisteja ovat edellä mainittujen lisäksi mm. JVG, Elastinen, Redrama, Uniikki, Ruger Hauer, Juju, Ruudolf & Karri Koira sekä Raappana. Koko päiväkohtainen ohjelma on nähtävissä tapahtuman kotisivuilla: www. blockfest.fi. Seitsemättä kertaa järjestettävän Blockfestin lipunmyynti on edennyt koko kevään ajan ennätysvauhdissa. Aiempina vuosinakin huippusuosion saavuttaneet VIP-liput varattiin loppuun jo kolmessa päivässä ja myös muut lippumuodot ovat loppumassa jo kesän kynnyksellä. Blockfestin liput myy Lippupalvelu sekä Tiketti, hinnat alkaen 49 euroa ja toimituskulut. ?Sellainen ratikka, kaunis kuin karamelli, jossa oli sisällä vaan kaksi pitkittäistä puupenkkiä, ja takaa se oli avoin niin, että Porthaninkadun ylämäessä rohkeimmat pojat juoksi sen kiinni ja hyppäsi vauhdissa kyytiin. Ja rahastaja huusi vihaisesti murteellisella suomella, että ei saa hoppa sillä lailla!? Näin muisteli eräs vanhempi helsinkiläisrouva alkuperäiskuntoon entisöityä raitiovaunua numero 50 vuodelta 1909. Kaikkein suosituin on silti ollut avoin kesä- vaunu, jossa ei ole sivuseiniä lainkaan. Avoperävaunut palvelivat kaupunkilaisia vuoteen 1952 asti ja avovaunun kyytiin pääsee jälleen museolinjalla. Museoraitiovaunut palvelivat aikanaan arkiliikenteessä kaupunkilaisia sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla mentiin Kulosaareen ja Hlinjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja. ??Osana valtakunnallisen pyöräilyviikon kampanjaansa HSL on valinnut vuoden työmatkapyöräilijäksi Berner Oy:llä työskentelevän Eevastiina Merlinin. HSL etsi toukokuun alussa henkilöä, joka on omalla työmatkapyöräilyllään saanut muutkin ihmiset innostumaan työmatkapyöräilystä. Merlinin valinta vuoden innostavimmaksi työmatkapyöräilijäksi perustui työtoverin, Leena Kuvajan, HSL:lle lähettämiin perusteluihin. Merlinin esimerkki on herättänyt työyhteisössä keskustelua työmatkapyöräilyn hyödyistä. Merlin on kannustanut työtovereitaan taittamaan työmatkansa polkupyörällä, pyöräilemään enemmän myös vapaa-aikanaan ja pidentämään pyöräilykauttaan. Merliniltä työtoverit ovat oppineet oikeaoppista pukeutumista ja reittivalintojen tekemistä. Merlin kertoo, että työmatkojen taittaminen pyöräillen säästää aikaa ja antaa energisen hyvän olon. Hän polkee työmatkansa niin auringonpaisteessa kuin lumipyryssäkin, ja vuodessa kilometrejä kertyy 4800. Pyörän selässä Merlin pääsee nauttimaan vuodenaikojen mukanaan tuomien muutosten näkymisestä luonnossa ja kaupunkikuvassa. Pyöräillen Merlin ohittaa autoruuhkat ja kuittaa päivän liikuntakiintiön, niin ettei illalla tarvitse lähteä enää jumppaan. Merlin palkitaan 200 euron lahjakortilla ja Merlinin kilpailuun ehdottanut työtoveri, Leena Kuvaja, 50 euron lahjakortilla Suomen Polkupyörätukkuun. Maailma kylässä- lattarikulttuuria ja ilmastoasiaa Helsingissä ??Maailma kylässä -festivaali tuo jälleen väriä toukokuiseen Helsinkiin 24.?25.5. Suomen suurin ilmaisfestivaali tarjoaa laajan kattauksen kulttuuriohjelmaa Latinalaisesta Amerikasta. Vuoden pääteema on ilmasto, ja liki sata haastattelua ja keskustelua käsittävässä asiaohjelmassa etsitään ratkaisuja muun muassa ilmastokriisiin. Ilmaistapahtumaan odotetaan kahden päivän aikana yli viittäkymmentätuhatta kävijää. Tapahtumaan osallistuu myös 450 näytteilleasettajaa. Lattarimusiikin huippunimiä ja legendaarista afrojazzia Kansainvälisinä pääesiintyjinä nähdään cumbia-musiikin sanansaattaja Celso Piña, mestizo-yhtye Los de Abajo sekä americacubana-laulajatar Amparo Sánchez. Sivu 8 Capitan Tifus. Photo: Tatyana Shemberova.
• Viikot 21-22 4 Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10 Jättieläkkeistä päästävä eroon Asuinseutumme erilaistuvat alueet P ääkaupunkiseudun alueellinen erilaistuminen alkoi voimistua 1990-luvun laman jälkeen ja se on jatkunut koko 2000-luvun ajan. Asuinalueet ovat erilaistuneet kasvunopeuden, kaupungistumisasteen, asumisväljyyden sekä taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen mukaan. Osa muutoksista on myönteisiä ja osa kielteisiä. Pääosa tutkimusaineistoista ajoittuu kolmelle vuosikymmenelle, vuodesta 1980 vuoteen 2012, jona aikana alueen asukasluku on kasvanut noin 750 000 asukkaasta noin yhteen miljoonaan. Espoon Matinkylän keskus, Helsingin Latokartano ja Vantaan Aviapoliksen alue olivat pääkaupunkiseudun nopeimmin kasvaneita asuinalueita. Urbaaneimmat alueet sijoittuivat Helsingin keskustan lisäksi pääliikenneväylien varrelle. Kasvaneen taloudellisen huoltosuhteen alueet keskittyivät Helsingissä koillis- ja itäosiin sekä Espoon ja Vantaan tiiviisiin kerrostalolähiöihin. Asuinalueet ovat erilaistuneet väestön sosioekonomisten resurssien mukaan. Sosioekonomisia resursseja mitattiin summamuuttujalla, jossa yhdistettiin tulot, koulutus, taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde, työttömyys, äänestysaktiivisuus, asumisväljyys, palvelujen saavutettavuus, työpaikkaomavaraisuus sekä asuntojen hinnat. Alueet, jotka jäivät jälkeen pääkaupunkiseudun asuinalueiden sosioekonomisten resurssien kasvusta, voidaan jakaa kahteen ryhmään. Osa alueista kuului parhaimpien alueiden joukkoon ja osa oli sellaisia alueita, jotka jäivät alle pääkaupunkiseudun keskiarvon. Esimerkiksi Espoon Ruukinranta, Pohjois-Laajalahti ja Veininlaakso, Vantaan Vantaanlaakso sekä Helsingin Tammisalo ja Kuusisaari kuuluivat hyvinvoiviin alueisiin, joiden resurssit kasvoivat kuitenkin keskimääräistä hitaammin. Resursseiltaan niukkoihin, mutta resursseiltaan keskimääräistä nopeammin kasvaneisiin alueisiin kuuluivat muun muassa Helsingin Malmin lentokentän ympäristö, Espoon Kirkkojärvi ja Vantaan Ilola. Pääkaupunkiseudun kaavoitettujen alueiden käyttämätön rakennusoikeus vuonna 2011 mahdollistaisi parhaimmillaan noin 42 000 uuden kerrostaloasukkaan ja lähes 97 000 pientaloasukkaan tulon alueelle. Suurin osa asukkaista hyväksyy täydennysrakentamisen, joskin suhtautuminen sen toteutustapaan vaihtelee huomattavasti esimerkiksi asuinkunnan sekä asuinalue- ja talotyypin mukaan. Helsinkiläiset hyväksyivät asuinalueiden tiivistämisen yleisemmin kuin espoolaiset, vantaalaiset tai muiden kaupunkiseutujen asukkaat. Yrityskauppoihin vauhtia Helsingissä Yrityspörssillä ??Helsingissä jopa 5000 yritystä uhkaa loppua sen takia, että yrittäjän jäädessä eläkkeelle yritykselle ei löydy jatkajaa. Jatkajan löytämisessä auttaa Suomen Yrittäjien valtakunnallinen Yrityspörssi-verkkopalvelu, joka saattaa yhteen yritysten ostajat, myyjät ja alan asiantuntijat. Uudistettu Yrityspörssiverkkopalvelu lanseerattiin viime viikolla Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin! ?tapahtumassa. ? Yritysten myynti on pirstaloitunutta ja tietoa on joutunut etsimään monesta paikasta. Yrityspörssi kokoaa tehokkaasti kaiken tiedon yhteen, kertoo Anton Palmu, Helsingin Yrittäjien Vaihtamo -työryhmän puheenjohtaja. Verkkopalvelua esiteltiin eri toimialoihin kohdennetuilla Live-Pörsseillä, jossa palvelusta haettiin sopivia yrityksiä ja omistajanvaih- doksiin liittyviä kysymyksiä sai pohtia asiantuntijoiden kanssa. ? Omistajanvaihdokset saadaan Helsingissäkin nyt entistä paremmin vauhtiin. Toimiva verkkopalvelu auttaa myyjiä entistä paremmin kertomaan yrityksestään mm. kuvin ja videoin. Samalla ostajien on entistä helpompaa löytää yrityksiä hakusanoilla. Päivä kuitenkin osoitti, että on tärkeää päästä keskustelemaan kasvokkain omistajanvaihdoksiin liittyvissä asioissa. Yrityspörssin LivePörssi -tapahtumat jatkuvat syyskuussa avautuvassa yrittäjien kohtaamispaikassa Avokonttorissa, sanoo Helsingin Yrittäjien varatoimitusjohtaja Marju Silander. Yrityspörssissä on satoja yritysten osto- ja myynti-ilmoituksia. Sen kautta on jo nyt välitetty tuhansia yhteydenottoja ostajien ja myyjien välillä. Uudistunees- Lue netissä ? www.rooperinlehti.fi > digilehti Yleisönosasto sa ja mobiiliystävällisessä palvelussa ilmoittajalla on käytössä monipuoliset ilmoitusten hallintamahdollisuudet, hakuvahti ja suosikkilistojen rakentaminen. Helsingissä, kuten koko Suomessa, tarvitaan aktiivisia ja ennakoivia toimia alueen yritysten jatkuvuuden edistämiseksi sekä työpaikkojen turvaamiseksi. Toimivan kauppapaikan lisäksi tarvitaan yrittäjien herättelyä ryhtyä ajoissa prosessiin. Kokonaisuudessaan on hyvä varata 3-5 vuotta siirtoon valmisteluineen. Tässä yrittäjäjärjestöllä on tärkeä rooli. ??Monet eläkeläiset ovat joutuneet köyhyyskierteeseen. Yli 60-vuotiaiden maksuhäiriöiden määrä on kasvanut lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Yksi syy ovat kulutusluotot, joihin eläkeläiset turvautuvat esimerkiksi kasvavien terveydenhoitomenojen yhteydessä. Monelle tuottaa myös vaikeuksia sopeutua työssäolovuosia pienempiin tuloihin. Usein eläkkeen pienuus yllättää kotona pitkään lapsia hoitaneet naiset. Samoin käy pienyrittäjille, jotka eivät ole maksaneet itselleen riittävää eläketurvaa. Ahdingossa olevien eläkeläisten tilanteeseen nähden on täysin kohtuutonta, että eräissä valtionyhtiöissä eläke-etuja on korotettu huomattavasti viime vuosien aikana. Kauppalehden (21.8.2013) mukaan esim. Neste Oilin Matti Lievoselle myönnettiin 2012 yli 460000 euroa lisäeläkettä. Sammon Kari Stadighin eläkepottia korotettiin 1,8 miljoonaan. TeliaSoneran entiselle pomolle Lars Nybergille maksettiin vuonna 2012 yli miljoona ja Stora Enson Jouko Karviselle 420000 euroa. Helsingin Sanomat kertoi 7.5., että Nokian entinen toimitusjohtaja Ste- phen Elop ansaitsi muutamassa vuodessa neljä kertaa enemmän työeläkettä kuin suomalainen keskimäärin 40 vuodessa. Hän sai 2010?2013 palkkoja ja rahabonuksia yhteensä 5,2 miljoonaa euroa ja töiden aloituspalkkioita ja potkurahoja tämän päälle noin 29 miljoonaa euroa. Hänen arvioitu työeläkkeensä on 5 900 euroa kuukaudessa. Se nousee poikkeuksellisen lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suureksi, koska Suomessa ei ole eläkekattoa. Monissa Euroopan maissa on käytössä eläkekatto. Esimerkiksi Belgiassa, Espanjassa, Itävallassa ja Ranskassa kuukausittainen eläkekatto vaihtelee 2 000 euron molemmin puolin. Myös Ruotsissa on käytössä eläkettä rajoittava järjestelmä. Siellä eläkettä ei kerry noin 3 000 euron yli menevästä kuukausipalkan osasta. Iso-Britanniassa vastaava raja on vajaat 3 700 euroa, Saksassa osavaltiosta riippuen 5 000 euron molemmin puolin ja Sveitsissä noin 4 500 euroa. Maaliskuussa 2011 jätin kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin, aikooko hallitus esittää Suomeen järjestelmää, jolla suureläkkeitä voidaan leikata. Silloinen sosiaali- ja ter- veysministeri Juha Rehula (kesk) vastasi, että ?työeläkejärjestelmän tavoitteena on turvata työssäoloaikaiseen ansiotasoon nähden kohtuullinen toimeentulo eläkkeelle siirryttäessä?. Lisäksi hän totesi, ?ettei eläkekattoa ole syytä ottaa käyttöön Suomessa. Eläketurvakeskuksen viimeisimmän selvityksen mukaan ei ole noussut esiin sellaisia uusia näkökohtia, jotka puoltaisivat eläkekattoa.? Eikö em. henkilöiden ?kohtuullinen toimeentulo eläkkeelle siirryttäessä? ole turvattu? Eikö nyt olisi vihdoin aika muuttaa eläkejärjestelmää ylisuurten eläkkeiden osalta? Ne eivät mitenkään ole perusteltavissa eivätkä ne mahdu kansalaisten oikeustajuun. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) on esittänyt, että asiasta laaditaan lisäselvityksiä. Eläkekattoa on selvitelty moneen kertaan jo vuosikymmenten ajan. Nyt kaivataan konkreettisia ja pikaisia toimenpiteitä, joilla saisimme aikaiseksi eläkekaton Suomeenkin. Pirkko RuohonenLerner kansanedustaja, ps. Hajajätevesiasetus vaikuttaa myös Helsingissä Valtakunnallista jätevesiviikkoa vietetään 12.?18.5.2014. Viikon tarkoituksena on vauhdittaa hajaasutusalueiden jätevesien hyvää käsittelyä. ??Haja-asutusalueiden vanhanaikaisten tai toimimattomien jätevesijärjestelmien uusimisen siirtymäaika päättyy 15.3.2016. Kyseiseen päivään mennessä kaikkien jätevesijärjestelmien on täytettävä tietyt asetuksessa luetellut puhdistustehovaatimukset. Hajajätevesiasetus näkyy myös Helsingissä. Pääkaupungissa on noin 1000 kiinteistöä, joita uudet puhdistusvaatimukset koskevat. Suurin osa näistä kiinteistöistä sijaitsee Sipoon lounaisosissa, jotka liitettiin Helsinkiin. Jätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksista vapautuvat ne kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Järjestelmästä ei kuitenkaan saa aiheutua haittaa ympäristöön tai naapureille. Kiinteistön omistaja voi myös tietyin perustein ja erillisestä hakemuksesta saada lykkäystä puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Edellytyksenä on, että ympäristöön kohdistuva kuormitus on erittäin vähäistä ja että käsittelyjärjestelmän parantaminen on kustannuksiltaan tai teknisessä mielessä kiinteistön haltijalle kohtuutonta. Kun kaikki puhdistavat jätevetensä asiallisesti, asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät ja vesien rehevöityminen hidastuu. Myös ris- ki pohjaveden pilaantumiselle, esimerkiksi oman tai naapurin talousvesikaivon vedenlaadun heikkenemiselle, pienenee. Vastuu kiinteistön jätevesien asianmukaisesta käsittelystä on aina kiinteistön haltijalla. Jätevesijärjestelmän uusimisvelvoite ei koske kiinteistöjä joissa on kuivakäymälä ja kantovesi. Niinpä jätevesiasioihin kannattaa alkaa perehtyä erityisesti niiden, joiden taloudessa on juokseva vesi, muttei kunnollista jäteveden käsittelyjärjestelmää. Jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toimintaalueella, kiinteistön on liityttävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, ellei liittymisestä ole myönnetty vapautusta. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueista saa tietoa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut kuntayhtymästä (HSY). Tempaisu Töölönlahden puolesta ??Finlandia-talo ja muut Töölönlahden toimijat järjestävät talkoot jo kolmannen kerran Töölönlahden rantojen ja vesistön siistimiseksi. Tiistaina 20. toukokuuta kello 13-16.00 järjestettävällä tempauksella halutaan kiinnittää huomiota Töölönlahden siisteyteen ja tehdä alueesta mahdollisimman miellyttävä kaikille käyttäjille. Mukana ovat tällä hetkellä muun muassa Musiikkitalo, SibeliusAkatemia, Radion sinfoniaorkesteri, Kanresta, Restel, Kaartin Soittokunta, Alma Media, UPM, Alhstrom, BSAG (Baltic Sea Action Group), Suomen Mielenterveysseura, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Stara, Gardenia,ISS, L&T ja Smile & Clean Oy. Töölönlahden seutua myllertävät rakennustyömaat ja liikkujien kasvava määrä rasittavat ympäristöä ja tuovat haasteita alueen hyvinvoinnille ja siisteydelle. Finlandia-talon haastamana Töölönlahden toimijat ja alueen hyvinvoinnista kiinnostuneet tarttuvat lapioihin, oksasaksiin ja jätesäkkeihin alueen siisteyden parantamiseksi. ?Tempauksemme tukee Helsingin kaupungin upeaa työtä Töölönlahden hyväksi. Haluamme olla mukana muovaamassa alueesta Helsingin näyteikkunaa. Lisäksi pääsemme talkoissa tutustumaan paremmin naapuritalojen väkeen?, kertoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Tapahtuma on osa Hyvää mieltä kulttuurista -toimin- taviikkoa sekä osa Siisti Biitsi -kampanjaa. Samaan aikaan avataan Leena Vasankarin Oodi vedelle -valokuvanäyttely Finlandiatalon Galleria Verandassa. Siivoustempaus toimii samalla yhdistävänä tekijänä yhteiselle Töölönlahdelle, jolle kaavaillaan merkittävää roolia osana kaupungin aktiivista ydintä. Puistosta halutaan muodostaa kaupunkilaisten kohtaamispaikka ja elävä, monipuolinen ja toimiva ympäristö.
• Viikot 21-22 5 Yleisönosasto Leikkipuisto Intia täyttää 60-vuotta Halliyhdistysten mielipide vuokrasopimuksen määräaikaistamisesta ??Vastoin esittelijän tai muiden henkilöiden väittämää tai sanomisia kirjelmän allekirjoittaneet Helsingin kaikki hallikauppiasyhdistykset vastustavat edelleen yksimielisesti vuokrasopimuksien muuttamista määräaikaisiksi. Katsomme esittelijän virheeksi ettei 22.04.2014 jättämämme esitystä vastustava kirjelmämme Tukkutorille ja Teknisen palvelun lautakunnalle sisälly 15.05.2014 esityslistan liitteisiin. Eriävästä mielipiteestämme ei ole jäämässä oikein dokumentoitua jälkeä mihinkään. Tämä on etujemme vastaista ja loukkaa oikeuksiamme erityisesti siinä tapauksessa että esitys saa hyväksyvän päätöksen. Merkittävää on myös se, ettei esittelijä ole virallisesti kommentoinut tai esittänyt kirjelmäämme vastaperusteluita. Lautakunnalle annetussa esityksessä on selvä ristiriita. Tukkutori toteaa esityksessään että Tukkutorin tavoitteena ei ole määräaikaisen sopimuksen jälkeen kilpailuttaa tiloja eikä tilo- jen vuokrauksia hintakilpailutuksella. Kuitenkin Tukkutorin talousarvioehdotus vuodelle 2015, kohdassa 2 TAkirja2015 kilpailuttaminen, todetaan että Tukkutori kilpailuttaa strategisesti tärkeiden kohteiden vuokrauksia, joiksi katsotaan taloudelliselta arvoltaan merkittävät vuokrauskohteet, esim. kauppahallien tai Teurastamon tilat. Tukkutori suunnittelee kilpailuttavansa vuosina 2015-2017 yllä mainittuja liikepaikkoja samalla kun suojaa samojen toimitilojen toisia yrittäjiä kilpailutukselta määräaikaisuuden päätyttyä. Koska Tukkutori on perustellut määräaikaisuutta mm. yhdenvertaisuudella, jää epäselväksi, miten Tukkutori aikoo tulevaisuudessa toteuttaa molemmat tavoitteensa kilpailutuksen suhteen ja samanaikaisesti vaalia tärkeäksi arvoksi katsomaansa yhdenmukaisuutta. Yrittäjien halukkuus investoida halleissa toimimiseen nyt ja jatkossa edellyttää Tukkutorilta selkeää yksiselitteistä yrittäjäystävällistä linjaa. Tulkinnanva- rainen ja ristiriitainen esitys ei yrittäjiä tästä linjasta vakuuta. Helsingin kaupungin strategiaohjelman mukaan Helsinki haluaa olla Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki vuonna 2016. Virallinen tavoite on ristiriidassa esitetyn määräaikaisen sopimuksen kanssa. Yrittäjä pakotetaan 5 vuoden pankkilainaa vastaavaan tilanteeseen jotta Tukkutorin taloudellinen suunnittelu helpottuisi. Tämä pakkolaina haittaa yritysten liiketaloudellisia edellytyksiä esim. ostosopimuksia tehdessä ja vaikeuttaa yrittäjän henkilökohtaisia mahdollisuuksia vaikkapa pankkilainaa haettaessa ja on kohtuuton vaatimus pienyrittäjille. Vuokrankorotustarpeet on mahdollista hoitaa toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin irtisanomisajan puitteissa esittämällä lautakunnalle vuokran korotustarve aivan samoin perustein kuin Tukkutorin suunnitelmassa on koskien määräaikaisuuksia. Sopimusrikkomuksiin perustuvat irtisanomiset pitää olla yksiselitteiset Jos yrit- Jäähallille tilaa Mäntymäeltä Rakennusviraston kysely: A-standit epäsuosiossa ??Jäähallille löytyikin paikka Mäntymäeltä. Uusi jäähalli olisi mahdollista sijoittaa Mäntymäelle Töölönlahden lähettyville. Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa asiaa, koska se on valmistellut maankäytön periaatteeita koko Eläintarhan alueelle. Toinen mahdollinen paikka jäähallille olisi Nordenskiöldinkadun jäähallin pysäköintialue. Vaikka periaatteet hyväksyttäisiin, ei se vielä merkitse rakentamista. Olympiastadionin ja oopperan välinen alue on ollut esillä jäähallin paikaksi siitä lähtien, kun HIFK vuonna 2012 ehdotti rakennuskompleksia Mäntymäen kentälle. ??Helsinkiläiset kaipaavat rajoituksia jalkakäytävien mainostelineille eli ns. Astandeille, selviää rakennusviraston tekemästä nettikyselystä. A-standeja vastustetaan pääosin siksi, että niiden koetaan haittaavan liikkumista (79 % vastaajista) ja rumentavan kaupunkikuvaa (67 %). A-standit tarjoavat kuitenkin joidenkin vastaajien mielestä kuluttajalle tietoa (36 %) ja elävöittävät kaupunkikuvaa (20 %). Noin puolet vastaajista ei hyväksyisi A-standeja millään reunaehdoilla. Noin puolet vastaajista hyväksyisi ne tietyin reunaehdoin, jolloin etenkin A-standien sijoittelu, ulkoasu ja koko tulisi ottaa huomioon. Kyselyyn vastanneet ehdottivat monia vaihtoehtoisia käytäntöjä, jotka voisivat korvata A-standit tulevaisuudessa. Näitä käytäntöjä olivat muun muassa näyteikkunoiden tehokkaampi hyödyntäminen, seinästä roikkuvat kyltit, julisteet, liput ja viirit, ulkomaalaukset, mainoslakanat, imukupeilla kiinnitettävät tai seinään nojaavat mainokset, älypuhelin-applikaatiot ja näyteikkunoiden tv-ruudut. Vastauksia kyselyyn saatiin 700. Vastaajista yli 80 prosenttia oli asukkaita, 5 prosenttia näkö- tai liikun- täjä maksaa vuokransa, hoitaa veronsa ja muut viranomaisvelvoitteensa ei kaupungilla pitäisi olla mitään syytä puuttua tilanteeseen. Asiakas osaa äänestää jaloillaan ja hoitaa irtisanomisen Tukkutorin puolesta jos yrityksen toiminta ei vastaa asiakkaiden vaatimuksia ja hallilta odotettua tasoa. Esittämiemme virheiden, ristiriitaisuuksien ja liitteenä olevan kirjelmän perusteella ehdotamme että Teknisen palvelun lautakunta joko hyväksyy voimaan nykyiset toistaiseksi olevat vuokrasopimukset tai palauttaa esityksen uudelleen valmisteltavaksi. Parhain terveisin, Hakaniemen Ykköskauppiaat ry Pirjo Passinen Hakaniemen hallin käsityöläiset ry Hannu Heiskanen Hietsun hallin kauppiaat ry Toni Immonen Vanhan Kauppahallin kauppiaat ry Tuula Paalanen tarajoitteisia ja 4 prosenttia yrittäjiä. Lisäksi vastaajissa oli Helsingissä työssäkäyviä tai asioivia, matkailijoita, näkörajoitteisten omaisia ja kiinteistönhallintaa edustavia. Rakennusvirasto järjesti tänään vuorovaikutustilaisuuden A-standeista. Tilaisuuteen kutsuttiin yrittäjien, järjestöjen, kaupungin virastojen ja viranomaisten edustajia ja päätöksentekijöitä. Kyselyn ja vuorovaikutustilaisuuden jälkeen rakennusvirasto valmistelee asiaan liittyvän linjauksen yleisten töiden lautakunnan päätettäväksi. ??Leikkipuisto Intian 60-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina 17. toukokuuta klo 10.00-13.30. Ohjelmassa on mm. kädentaitojen pajoja, lettujen paistoa, satunurkkaus, yhteisleikkejä ja mahdollisuus tutustua Vanhan Käpylän VPK:n paloautoon. Tilaisuuden juontaa Marjukka Havumäki ja musiikista vastaavat rap-artisti Kalle Havumäki sekä Mary and Macy Band. Leikkipuisto Intia avattiin maaliskuussa 1954. Tuolloin leikkipuiston nimi oli BETWEEN ? valokuvaajia lopun ja alun välillä ??Stadin ammattiopiston audiovisuaalisen viestinnän osaston valokuvatuotannon opiskelijoiden lopputyönäyttely Jukka Male Museossa 28.5.-24.8.2014. Elämäniloa kenialaisen orpokodin arjessa, muistisairaan vanhuksen tunteiden vuoristorataa ja amerikkalaisia prosessoituja elintarvikkeita. Between -näyttelyssä tulevat valokuvaajat tuovat esille, miltä maailma heidän linssinsä läpi näyttää. Neljäntoista valokuvaajan töissä on etsitty omaa näkökulmaa kuvatulvan keskelle. Näyttelyssä ovat edustettuina niin kadut, kodit ja studiot, kun opiskelijat ovat lähestyneet valokuvaa dokumentarismin ja taiteen kautta tuloksena muun muassa kuvajournalismia, katukuvausta ja muotikuvaa. myynnin ja viestinnän tukena kansainvälisillä markkinoilla ja rakentaa samalla Suomen maabrändiä kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijämaana maailmassa. ?Vastuullisesta liiketoiminnasta on mahdollista tehdä niin yksittäisten yritysten kuin koko maan elinkeinoelämän uusi kasvun veturi. Vuosikirjan ideana on auttaa yrityksiä ja muitakin kansainvälisillä areenoilla toimivia tahoja, maamme ylintä johtoa myöten, kertomaan, miten laajasti Suomessa otetaan huomioon yritysvastuun ja kestävän kehitykset kysymykset ja miten korkeatasoista osaamista meiltä löytyy vastuullisten tuote- ja palveluratkaisujen osalta. Mitä useammat vievät samaa viestiä, sitä tehokkaammin voim- me yhdessä edistää kaikkien yritysten maineenrakennusta maailmalla,? sanoo FIBSin toiminnanjohtaja Mikko Routti. Vuosikirjasta löytyy kaikkiaan 19 case-esimerkkiä, ja näiden lisäksi haastatteluiden ja asintuntija-artikkeleiden kautta esiin nostetaan 7 muun yrityksen ja toimijan vastuulliset käytännöt ja ratkaisut. Mikko Routti kuitenkin korostaa, että vuosikirjassa olevat esimerkit ovat vain jäävuoren huippu. ?FIBS on tehnyt jo 14 vuoden ajan yhteistyötä yritysten kanssa vastuullisuuskysymyksissä, ja sen pohjalta tiedämme, että joka toimialalta löytyy valtavasti huippuratkaisuja kehittäviä yrityksiä. Vuosikirjan tyyppiseen julkaisuun on kuitenkin mahdollista ottaa mukaan vain pieni otos tämänhetken ajankohtaisimmista käytännöistä, ja toivonkin, että nämä muutamat esimerkit innostavat entistä useampia etsimään lisää kestäviä ratkaisuja tarjoavia yrityksiä Suomesta.? Vuosikirjan case-esimerkkit on jaettu käytäntöihin ja ratkaisuihin. Tällä halutaan muistuttaa, että vastuullisesti toimiva yritys kehittää kestävien tuotteiden ja palveluiden lisäksi käytäntöjään ja toimintatapojaan. Käytäntöjen osalta esimerkkeinä ovat Diacor, DNA, Fazer Fiskars, Fortum, Futurice, Kemira, Kiantama, Nanso Group, Outotec ja Rukakeskus, ja ratkaisujen osalta AW-Energy, CBTec, Forum Virium Helsinki, Pajat Solutions, SRV, UPM ja ZenRobotics. Yritysten lisäksi esimerkkinä on Stadin ammattiopiston audiovisuaalisen viestinnän osastolla opintoihin sisältyy monipuolisesti media-alan opintoja ja laajaa työelämäyhteistyötä. JUKKA MALE MUSEO Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 B, 2. kerros Avoinna joka päivä klo 9-21. Vapaa pääsy. VALOKUVAAJAT: Hanna Kaikula, Ilmari Fabritius, Karoliina Kasurinen, Kerttu Penttilä, Maria Mihhailova, Maria Moulud, Marissa Tammisalo, Mette Kortelainen, Milla Takala, Minja Silvennoinen, Riku Niemelä, Samuli Pentti, Satu Kosenius ja Tanu Kallio Tervetuloa lehdistötilaisuuteen keskiviikkona 28.5.2014 klo 15.00. Viralliset avajaiset alkavat klo 18.00. Uimastadikalle pääsee taas! ??Uimastadion avautui, se on monelle myös kesäkauden alkamisen merkki. Uimastadionin vesiliuku- Uusi Sustainable Finland 2014 -vuosikirja rakentaa Suomibrändiä yritysten vastuullisen liiketoiminnan tukena ??Yritysvastuuverkosto FIBSin toimittama Suomen ensimmäinen yritysvastuun vuosikirja tarjoaa läpileikkauksen Suomen tämän hetken parhaista vastuullisista ratkaisuista ja käytännöistä case-esimerkkien, vaikuttajien ja yrityspäättäjien haastatteluiden sekä asiantuntija-artikkeleiden kautta. Vuosikirja julkistettiin FIBSin RATKAISUN PAIKKA 2014 -yritysvastuutapahtumassa Helsingissä 13.5.2014. Englanninkielisen Sustainable Finland 2014 -vuosikirjan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ulkomaiset yritykset, viranomaiset ja muut toimijat. Suomalaisyritykset ja niiden vientiä ja kansainvälistymistä edistävät tahot voivat hyödyntää julkaisua vastuullisten tuotteiden ja palveluiden Toukolan leikkikenttä. Intia on alueen asukkaiden toimintapaikka, joka tarjoaa toimintaa, tietoa ja tukea lapsille ja heidän perheilleen. Leikkipuisto on myös koululaisten iltapäivätoimintapaikka. Vuosi 2014 on leikkipuistotoiminnan juhlavuosi, sillä ympärivuotinen leikkipuistotoiminta täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tervetuloa juhlimaan komeaan ikään ehtinyttä leikkipuisto Intiaa ja 100-vuotista leikkipuistotoimintaa! nostettu esiin WWF Suomen kehittämä Green Office -ympäristöjärjestelmä. Vuosikirjan pidemmissä jutuissa haastateltuja ovat kehitysministeri Pekka Haavisto, KONEen ympäristöjohtaja Hanna Uusitalo, Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs, Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen, Rovion viestintäjohtaja Sara Antila sekä FIBSin monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija, KTT Aulikki Sippola. Asiantuntija-artikkelin vuosikirjaan kirjoittivat Suomen Ekonomiliitto SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund, Gaia Consultingin johtava konsultii Mari Saario sekä SMT:n viestintäpäälikkö Tuulia Taipale. mäki avautuu vauhdista pitäville lauantaina 31.5. Uimastadionin katsomo ja takaterassi ovat poissa käytössä remontin vuoksi 31.5. asti. Kumpulan maauimala avautuu puolestaan lauantaina 24.5. klo 6.30. Stadikalla voi liikkua muutenkin kuin uimalla ja vesijuoksemalla. Kuntosali on kesän avoinna maanantaista lauantaihin klo 6.30 - 20 ja sunnuntaisin klo 9 - 20. Kuntosalin kertamaksu on 5,40 euroa. Beach volley- ja koripallokentät sekä lasten leikkipaikka ovat uimastadionin kävijöiden vapaassa käytössä. Uimastadion on auki maanantaista lauantaihin klo 6.30 - 20.00 ja sunnuntaisin klo 9.00 - 20.00. Uimastadionin esimies Sari Tamminen vinkkaa uimastadionin kävijöille, että sisäänpääsyä nopeuttaa, kun varaa maksuautomaattia varten tasarahan, joka toimii 10 sentin 20 euron rahoilla ja antaa vaihtorahan. Pukeutumistilojen lukollisiin kaappeihin tarvitaan 50 sentin kolikko avainpantiksi. Voi myös ostaa kausikortin, kuukausikortin tai 10 kerran kortin.
• Viikot 21-22 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 21 Ma 19.5. Emilia, Emma, Emmi, Milla, Milja, Milka, Mila, Amalia Ti 20.5. Lilja, Karoliina, Lilli Ke 21.5. Kosti, Konsta, Konstantin To 22.5. Hemminki, Hemmo Pe 23.5. Lyydia, Lyyli La 24.5. Tuukka, Touko Su 25.5. Urpo Viikko 22 Ma 26.5. Minna, Vilma, Vilhelmiina, Miina, Mimmi Ti 27.5. Ritva Ke 28.5. Alma To 29.5. Helatorstai. Oiva, Oliver, Olivia, Oivi Pe 30.5. Pasi La 31.5. Helka, Helga Su 1.6. Teemu, Nikodemus Sun Europalt? on oppi ottaminen / Jos elämähän Euroopassa jäät. A.Oksanen (1826-89) Helsinkiläiset pääsevät vaikuttamaan katukuvaan Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan Helsingin sähkökaappien ilmeeseen, kun Helen Sähköverkko Oy toteuttaa kaupunkilaisten ottamia Helsinki-kuvia sähkönjakokaappeihin. ??Helsingin Energian sähkön jakelusta vastaava tytäryhtiö Helen Sähköverkko Oy haluaa kampanjalla elävöittää katukuvaa ja osallistaa helsinkiläisiä kaupungin viihtyisyyden lisäämiseen. ? Sähkökaappien ei tarvitse olla kaupunkikuvaa rumentava elementti, vaan ne voivat tuoda kaupunkilaisille myös iloa, kertoo HSV:n nuorempi elinkaariasiantuntija Minna Paavola. Kilpailuun voi osallistua yhteisöpalvelu Instagramissa itse otetulla Helsinkiaiheisella kuvalla, johon on liitetty hashtag #meidänHelsinki. Kilpailu on käynnissä elokuun loppuun saakka. Syyskuussa Helen Sähköverkko Oy valitsee parhaat kuvat toteutukseen. Helen Sähköverkko Oy omistaa noin 7500 sähkönjakokaappia ympäri Helsinkiä ja ne ovat merkittävä osa kaupunkikuvaa. Sähkökaappeja on maisemoitu aiemminkin muun muassa oppilaitosyhteistyönä ja kaapeissa on nähty myös ammattitaiteilijoiden teoksia. Viime vuonna Katugalleriat-nimeä kantava taidekokoelma sisälsi Helsingin taitelijaseuran taiteilijoiden teoksia. Teoksia voi edelleen käydä katsomassa Eerikinkadun, Fleminginkadun ja Museokadun sähkönjakokaapeissa. ? Kuvaprojektimme ovat olleet onnistuneita, mutta tällä kertaa halusimme kokeilla uutta lähestymistapaa ja saada kaupunkilaiset laajemmin mukaan tekemiseen. Tarkoitus on, että sähkökaappeihin kiinnitettävät kuvat säilyvät niissä pitkään ja tuovat iloa vielä vuosienkin jälkeen. Toivomme tietenkin, että sotkijat ja mainosten kiinnittäjät kunnioittavat teoksia ja sähkökaapit pysyvät näin siistimpinä, toivoo Minna Paavola. Suvivirsi raikuu kirkoissa, toreilla, joella, koskella ja järvellä ? Jo joutui armas aika, raikaa pääkaupunkiseudun kirkoissa, aukiolla ja jopa järvellä toukokuun lopulla. ??Koulujen kevätjuhlien ja kirkkojen lisäksi Suvivirttä lauletaan muun muassa Helsingissä Stadin Suvivirsi -tapahtumassa Narinkkatorilla, Töölön torimessussa, Mätis-messussa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella, yhteislaulutilaisuudessa Pitkäkoskella, Vantaalla Kuusijärvellä ulkoilmamessussa sekä koko pääkaupunkiseudun kirkoissa messuissa ja loppukevään sekä kesän yhteislaulutapahtumissa. Helsingissä vietetään Stadin Suvivirsi -tapahtumaa tiistaina 27.5. kello 17 ja 19 Narinkkatorilla. Kello 17 alkava tapahtuma on luonteeltaan perinteinen yhteislaulutilaisuus, mutta kello 19 alkaen yhteislaulun lisäksi on mahdollista kaapata kavaljeeri kainaloon ja tanssia mukana. Perinteiseen tapaan torilla lauletaan tilaisuuksien lopuksi Suvivirsi. Orkesterina soittaa UMO Jazz Orchestra, jota johtaa Kirmo Lintinen. Juontajana on JussiPekka Rantanen ja solisteina laulavat Vuokko Hovatta ja Martti Saarinen. Hovatta laulaa solistina myös Stadin Suvivirsi -tapahtumaan liittyvässä Suvivirsi-musiikkivideossa, joka julkaistaan Youtubessa. Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta osallistujilla on mahdollisuus antaa lahjoitus Kirkon Ulkomaanavun Koulutuksen katastrofi -keräykseen, jonka tavoitteena on parantaa 10 000 opettajan ammattitaitoa kehitysmaissa. Pelkästään Afrikasta puuttuu miljoona opettajaa. Myös Suvivirren sunnuntain messujen kolehti kerätään tämän tärkeän kohteen hyväksi. Suvivirttä veisataan koko pääkaupunkiseudulla kirkoissa messuissa Suvivirren sunnuntaina eli toukokuun viimeisenä sunnuntaina 25.5. Tällöin Suvivirsi kajahtaa ilmoille taivasalla Vantaalla Kuusijärvellä, jossa koko perheen ulkoilmamessu alkaa kello 11.30 yhteislaululla. Haku- Kotirintaman naiset ? Sota-ajan radiohitit Musiikkiteatteri Kapsäkki Hämeentie 68, 00550 Helsinki www.kapsakki.fi ??Vuosi 2014 on jatkosodan päättymisen, Pariisin vapautuksen ja Normandian maihinnousun juhlavuosi. Kaikkia eurooppalaisia koskettaneella sodalla oli monet kasvot. Paitsi sotilaiden, se oli myös kotirintamalla eläneiden naisten, äitien, vaimojen ja tyttöystävien sota. Laulajat Ira Kaspi ja Reetta Ristimäki sekä pianisti Eliina Mäkiranta ovat koonneet lauluillan vuoden 1944 radiohiteistä. Kotirintaman naiset palaa sota-ajan tunnelmiin kotirintamalla musiikin, lehti- leikkeiden ja kirjeiden välityksellä. Konsertin käsikirjoituksen on tehnyt Reetta Ristimäki. Vuoden 1944 listahittejä olivat Kodin kynttilät, Hymyillen, Väliaikainen, Pieni sydän, Siks? oon mä suruinen ja Salaisuuden kertoa mä voisin. Kansainvälisiä hittejä olivat As Time Goes By, We?ll meet again, Bei mir bist du schön ja La Vie en Rose. Vihollisrintamien molemmin puolin yhteisiä hittejäkin syntyi, kuten esimerkiksi Lili Marleen. Aikakauden suosituimpia artis- teja olivat mm. Valtosen sisarusten lauluyhtye Harmony Sisters Suomessa, Vera Lynn Britanniassa, Edith Piaf Ranskassa, Marlene Dietrich USA:ssa ja Zarah Leander Saksassa. Esityksessä kuullaan lauluja suomeksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi, venäjäksi ja myös jiddishin kielellä. Esiintyjät: Ira Kaspi (laulu), Reetta Ristimäki (laulu), Eliina Mäkiranta (piano) Esityspäivät: ke 21.5. klo 19, to 22.5. klo 19. Liput Kapsäkistä: 25 ?, Liput Lippupisteestä alk. 27,50 ? Kapsäkin lipunmyynti: 09 260 0907, liput@kapsakki.fi nilan ja Rekolan seurakuntien järjestämä jumalanpalvelusosuus alkaa luonnon keskellä kello 12. Suvivirsi raikuu myös Mätismessussa sunnuntaina 25.5. kello 11 alkaen Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella. Mätismessu on kolmen vartin mittainen kaikenikäisille sopiva kesäinen kenttähartaus, joka aloittaa perinteiset Mätisfestarit. Töölön torilla puolestaan Suvivirttä pääsee 25.5. laulamaan Torimessussa kello 12 alka- en. Pakilan seurakunnan yhteislaulutilaisuudessa Suvivirttä lauletaan 25.5. myös luonnon helmassa Pitkäkoskella. Opastettu kävely lähtee kello 19 Paloheinästä ja yhteislauluja lauletaan kello 19.30 alkaen Suvilinnun lauluvihkosta ja tilaisuuden päätteeksi kaikuu Suvivirsi kello 20. Espoossa Suvivirttä lauletaan muun muassa Popmessussa 25.5. kello 18 Olarin kappelilla. Messun jälkeen nautitaan iltakaa- kaot, ja lastenhoito on järjestetty messun ajaksi. Messusta vastaavat Espoonlahden, Olarin ja Tapiolan seurakunnat. Muualla pääkaupunkiseudulla Suvivirttä lauletaan Suvivirren sunnuntain jumalanpalveluksissa sekä seurakuntien yhteislaulutilaisuuksissa pitkin loppukevättä ja kesää. Jos ei voi osallistua tapahtumiin, niin Suvivirttä ja muuta kesäistä musiikkia voi kuunnella myös Suviradiosta netistä: www.suviradio. fi <http://www.suviradio. fi/>. Toivontuottajien Suviradio aloittaa lähetyksensä samana päivänä Stadin Suvivirsi -tapahtuman kanssa eli tiistaina 27.5. Kirkolliskokous uudisti kirkon keskushallintoa ??Kirkolliskokous hyväksyi kirkon keskushallinnon uudistuksia. Uudistukset selkeyttävät toimielinten tehtäviä ja toimivaltaa sekä keventävät hallintoa ja lisäävät joustavuutta. Kirkon ulkoasiain neuvosto lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle. Kirkon työmarkkinalaitos liitettiin tiiviimmin kirkkohallituksen yhteyteen sekä annettiin kirkkohallitukselle oikeus vahvistaa itselleen työjärjestys. Piispainkokouksen kokoonpanoon kuuluvat jatkossa vain piispat, kun tähän saakka piispainkokouksen jäseniä ovat olleet myös hiippakuntien pappisasessorit. Kenttäpiispalla on piispainkokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kenttäpiispan ja arkkipiispan asemat herättivät keskustelua Uudistuksessa herätti eniten keskustelua kenttäpiispan aseman muutos. Kirkolliskokousedustaja Pekka Niiranen teki vastaehdo- tuksen, jonka mukaan kenttäpiispalla olisi ollut täysivaltainen asema piispainkokouksessa. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 48-51. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Savela totesi, että kenttäpiispan aseman voidaan katsoa jopa vahvistuvan, sillä piispainkokous on nyt uudenlainen, pienempi toimielin, jonka keskusteluun osallistuminen on suhteessa merkittävämpää. Toisessa käsittelyssä keskushallinnon uudistusesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Keskustelun aikana kirkolliskokousedustaja Antero Rossi teki esityksen, että kirkkohallitus selvittäisi arkkipiispan aseman muuttamista siltä osin, että hän toimii sekä kirkkohallituksen täysistunnon että kirkolliskokouksen puheenjohtajana. Ponsiesitys kaatui äänin 70-26. Päätösten vaikutukset lapsiin on arvioitava Kirkolliskokous sisällytti kirkkojärjestykseen lapsivaikutusten arvioinnin. Kirkollisten viranomais- ten on jatkossa päätöstensä valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon päätöksen vaikutukset lapsiin. Päätös kirkkojärjestyksen muutoksesta tehtiin yksimielisesti. Tarkoituksena on edistää lapsen edun ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumista kirkon päätöksenteossa ja toiminnassa. Lapsivaikutusten arvioinnin osana lasten ja nuorten mielipiteitä selvitetään eri menetelmin riippuen kyseessä olevasta asiasta. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiaita. Kirkkojärjestyksen muutos tulee voimaan tammikuun alussa 2015. Lasten ja nuorten mielipiteiden selvittäminen ja huomioiminen vahvistaa heidän osallisuuttaan kirkossa. Nuorten osallisuus oli esillä kirkolliskokouksessa myös aiemmin tällä viikolla liittyen jo vuonna 2009 tehtyyn edustaja-aloitteeseen. Lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen kirkkojärjestykseen toteuttaa osaltaan myös tämän aiemman aloitteen tavoitteita.
• Viikot 21-22 7 Ihmepuutarhaa voi jälleen ihastella päärautatieasemalla Helsingin päärautatieasemalle kohonnut Ihmepuutarha ammentaa tänä vuonna inspiraatiota Suomen monimuotoisesta luonnosta ja suomalaisuudesta. ??GreenCaren yks-kakskaunista ajatteluun pohjautuva Ihmepuutarha kukkii Helsingin päärautatieasemalla jo kolmatta kertaa. Toukokuusta elokuun loppuun ilahduttavan Ihmepuutarhan toteuttavat yhteistyössä VR Group, GreenCare, Puutarha Tahvoset Oy sekä Clear Channel. ? Ihmepuutarha on kerännyt kiitosta, ja halusimme toteuttaa hankkeen tänäkin kesänä matkustajien iloksi. Ihmepuutarha lisää laiturialueen viihtyisyyttä ja heijastaa ympäristöarvojamme, perustelee VR Groupin Brand Manager Inari Rummukainen. Ohikulkijat voivat pysähtyä hetkeksi ihastelemaan vehreitä istutuksia ja kuk- kaloistoa. Kotipuutarhurit voivat poimia asemalta vinkkejä ja ideoita omalle pihalleen tai parvekkeelleen. Asema-alue herää kesän aikana eloon myös erilaisissa tapahtumissa. ? Tänäkin vuonna Ihmepuutarha innostaa ja antaa vinkkejä helppoon puutarhanhoitoon. Laadukkaiden suomalaiseen puutarhaan suunniteltujen hoitotuotteiden ansioista kukoistus säilyy koko kesän niin Ihmepuutarhassa kuin kotipuutarhassa, vinkkaa GreenCare-tuotteiden markkinointipäällikkö Sanna Höhnle. Vuodenajat inspiroivat voittajatyötä Kilpailun Ihmepuutarhan suunnittelusta ja toteuttamisesta voittivat tänä vuonna kaarinalaisen ammattiopisto Livian puutarha-alan opiskelijat. Innokas seitsenhenkinen ryhmä toteutti hankkeen osana kurssiohjelmaansa. ? Opiskelijat ovat rakentaneet istutukset osioihin, jotka hehkuvat eri vuodenaikojen sävyissä. Suomalaisuus tulee esille somistuksessa: mukana on niin koivikko, laituri, nuotio kuin rautakautinen kuppikivi eli uhrauspaikkakin, kertoo opiskelijaryhmää luotsaava opettaja Maarit Haapamäki. Viimeiset tavarat, mullat ja istutukset kannettiin ja aseteltiin paikoilleen viikonlopun aikana, kun Ihmepuutarhaa rakennettiin. Tämän vuoden uutuutena kukkaistutuksia tuotiin laiturialueen lisäksi Elielinaukion sisäänkäynnin yhteyteen. ? Ihmepuutarhaan pyrittiin valitsemaan mahdollisimman paljon kotimaisia kasvilajikkeita, Suomen oloihin sopivia maailman uutuuksia ja kausikukkia. Puutarha muuttaa kesän edetessä muotoaan sen mukaan, milloin mikäkin laji kukkii, kuvailee Puutarha Tahvoset Oy:n puutarhuri Sanna Tahvonen. Yksityisen päivähoidon kustannukset jakautuvat kunnissa eri tavoin Helsinkiläisperheiden asema huono Helsingissä perheiden maksuosuus lasten yksityisestä päiväkotihoidosta on kasvanut sitä mukaa kun hoitomaksut ovat nousseet kustannustason mukana. Kuntalisän korotus toisi helpotusta paitsi perheille ja palveluntarjoajille myös kunnalle. ??Helsinki maksaa kuntalisää lasten yksityisestä päiväkotihoidosta reippaasti naapurikuntiaan vähemmän. Ero esimerkiksi Espoossa asuvien perheiden kuntalisään on alle 3-vuotiaista 100 euroa ja yli 3-vuotiaista 90 euroa kuussa. Porvoossa kuntalisät ovat kaksinkertaiset Helsinkiin verrattuna: alle 3-vuotiaista lisää maksetaan lähes 1 000 euroa Helsingin 500 euroon verrattuna ja tätä vanhemmista lapsista noin 600 euroa Helsingin 330 euroon verrattuna. Rovaniemellä kuntalisät yksityisestä päivähoidosta ovat huomattavasti Porvootakin korkeammat. ?On nurinkurista, että yhteiskunnan tuki näyttää vain paranevan, mitä pohjoisemmaksi mennään. Helsingissä kustannukset ovat kuitenkin maan korkeimpia, niin perheille kuin palveluntarjoajille. Kyse on kaupunkien ja kuntien perhepoliittisista linjauksista?, Helsingin Yksityiset Päiväkodit HYPRY ry:n puheenjohtaja Heidi Ruhala sanoo. Muuta maata reilusti pienempi yksityisen hoidon tuki uhkaa tehdä valinnaisista varhaiskasvatuspalveluista vain korkeatuloisten vaihtoehdon Helsingissä. Esimerkiksi alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta yksityisessä päiväkodissa perheen maksuosuudeksi jää Helsingissä 500 euroa, siinä missä Porvoossa ja Jyväskylässä summa on alle 20 euroa. ?Tämä asettaa perheet eriarvoiseen asemaan, sillä pienituloisille perheille jää Helsingissä vähemmän vaihtoehtoja valita lastensa hoitopaikka. Usein kotia lähin ja perheille mieluisa päiväkoti olisi yksityinen.? Valinnanmahdollisuuksia Varhaiskasvatuksen palvelutarjonnan monipuolistaminen on esillä Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelmassa vuosille 2013?2016. Siinä varhaiskasvatuksen tavoitteeksi on kirjattu lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja palveluverkon kehittäminen. Yhä tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa varhaiskasvatuspalveluja kuitenkin uhkaa jatkuva säästökierre, mikä näkyy ryhmäkokojen ja yksiköiden suurenemisessa. Samaan aikaan yksityiset palveluntuottajat uskovat, että yksityisten palvelujen kysyntä tulee lisääntymään. Tuoreen EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan erityisesti odotusten täyttymisen ja henkilö- kohtaisen palvelun laadun osalta yksityisten päiväkotien koetaan olevan kunnallisia tasokkaampia. Perheet arvostavat mahdollisuutta valita esimerkiksi erilaisten painotusten välillä. Malla Linturi päätyi valitsemaan lapselleen espanjankielisen päiväkodin, sillä paluumuuttajina perheelle oli tärkeää lapsen kielitaidon säilyminen. Nora Härmeen molemmat lapset ovat puolestaan montessoripäiväkodissa. Meille pedagoginen perusta on ollut tärkein päiväkodin valintaan vaikuttava asia. Tavoitteellinen tekeminen ja eri-ikäisten lasten sekaryhmä ovat sopineet meidän lapsillemme. Kunnallisella puolella Härme saisi sisaralennusta lasten ollessa samassa päivähoitopaikassa, mutta yksityisessä hoidossa samaa mahdollisuutta ei ole. Linturi ja Härme harmittelevat sitä, että monissa perheissä realistiset päivähoitovaihtoehdot rajautuvat tulotason vuoksi vähiin. Puheenvuoro Kuka ostaisi kirkon? ??Kauempaa näkee tarkemmin, sanoo runoilija. Kun virkauran jälkeen tarkastelen oman kirkkoni tapaa hoitaa asioita, tunnen silmäni jonkin verran tarkentuneen. Jos itse on jatkuvasti tapahtumien silmässä, voi näkökyvyn himmentyminen synnyttää merkillistä epätarkkuutta. Vankka pankkimies ja vakaa kirkollinen vaikuttaja Ahti Hirvonen on ottanut railakkaasti Suomen Kuvalehdessä kantaa kirkkonsa talouteen ja byrokratiaan. Ahti Hirvonen on toiminut mm. Tuomasmessun ja Helsinki Mission luottamustehtävissä. Ahkerana vapaehtoisena hän sanoo tuottaneensa kirkolleen kolmenkymmenen työvuoden panoksen. Ahti Hirvosen mielestä kirkko ei pärjää nykyisillä eväillä. Hallintoa ja taloutta tulisi remontoida raskaalla kädellä. Hänen mielestään kirkko ei käytä riittävästi vapaaehtoisia, vaan perustaa jokaista uutta tehtävää varten työpaikan. ?Silloin ihmisiä voidaan käskeä?, perustelee Hirvonen. Kun vuonna 1970 suomalaisista kuului 95 prosenttia kirkkoon, henkilöstöä oli noin 10 000. Vuonna 2013 enää 75 prosenttia kuului kirkkoon, mutta henkilöstöä oli 20 000. Hirvonen oli laskenut, että 2001:n jälkeen kirkon oli jättänyt 375 000 ihmistä. Neljännes osallistuu, toinen neljännes uskoo eri tavalla kuin kirkko opettaa ja loput horjuvat. Lähes puolet kirkon jäsenistä ilmoittaa lisäksi jopa harkinneensa kirkosta eroamista. Jäsenmäärän tasaisesti laskeva suunta ei siis tiedä hyvää kirkolle. Tällä menolla selvitystila uhkaa,rahat loppuvat ja kirkko voi joutua myymään rakennuksiaan ja muuta omaisuuttaan. Mutta kuka ostaisi hautausmaita tai kirkkorakennuksia. Hirvonen muistuttaa, että kirkon yksi suuri riski piilee 2,5 miljardin kattamattomassa eläkevastuussa. Ahti Hirvonen ja hallintojohtaja Hannu Kallio puivat äskettäin myös radiossa kirkon tilannetta. Työntekijöitä pitäisi vähentää, vapaaehtoisia lisätä. Hallinto olisi pantava uusiksi. Kirkolliskokous ja päällekkäishallinto joutaisi lakkauttaa. Hiippakunta ja seurakuntahallintoa tulisi sen sijaan yksinkertaistaa ja vahvistaa. Sadan euron korotus Helsingillä olisi mahdollisuus parantaa varhaiskasvatuspalveluiden saatavuutta nostamalla kuntalisää. ? Se tekisi yksityisistä päivähoitopalveluista tasaarvoisemman vaihtoehdon kunnallisen rinnalle ja toisi kaupungille huomattavia säästöjä, Heidi Ruhala HYPRY:stä sanoo. Tällä hetkellä Helsinki säästää vuodessa jopa 21 miljoonaa euroa yksityisen päivähoidon valinneiden perheiden ansiosta. Päivähoitopalveluiden omatuotantohinta kunnalle on yli 3-vuotiaista noin 1 400 euroa kuukaudessa, siinä missä yksityisen päivähoidon tukeminen maksaa sille noin 500 euroa. Kuntalisän sadan euron Veli-Matti Hynninen Monissa konserneissa kouliintunut Ahti Hirvonen ehdotti siis hallinnon rajua karsimista. Seurakuntiin ja hiippakuntiin tulisi perustaa maallikkojohtoinen hallitus. Osaaminen kunniaan, papit ja vapaaehtoiset toiminnalliseen vastuuseen. Pappien panosta kaivataan enemmän ihmisten keskellä, ei virastopöydän takana. Ahti Hirvonen haluaa tehostaa johtamista ja päätöksentekoa. Voisiko kunnallisella puolella tuttua konsernijohtamista käyttää myös ?kirkkokonsernin? mallina? On ihailtavaa, että kirkon jäsenistöstä löytyy ahtihirvosmaisia maallikoita, joille kirkon tulevaisuus on rakas. Onhan kirkkoa toki aina uudistettu. Uskonnonvapauslait 1922 ja 2003. Luovuttiin yritysten kirkollisverotuksesta, kirkkolainsäädäntöä nykyaikai stettiin,tuomiokapitulit siirrettiin valtiolta kirkon vastuulle, uusi hautaustoimilaki vähensi kirkon itsenäisyyttä valtioon päin. Suurimmat kirkon uudistukset ovat koskeneet kirkollisia toimituksia ja jumalanpalvelusta, rippikoulua, virsiä ja musiikkia. Perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja yhteiskunnallinen työ, ulkosuomalaistyö monine erityistehtävineen muistuttavat siitä, että kirkko kuuluu kaikille. Kirkko seurakuntana sekä kirkkorakennuksena on aina sitä toimivampi kohtauspaikka kun jokainen saa tuntea olevansa siellä huomattu, arvostettu ja rakastettu. Kirkossa jos missä tulijaa odottaa lämpöisyyden ja rakastavan hyväksynnän henki. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info korotuksen jälkeenkin Helsingille aiheutuisi noin 800 euron kuukausittaiset säästöt kustakin yksityisellä puolella hoidettavasta lapsesta. Kokonaissäästöt kasvaisivat, mikäli yksityiset palvelut tuotaisiin yhä useampien perheiden saataville. ?Kyse ei ole vain kunnalle aiheutuvista säästöistä vaan myös varhaiskasvatuksen laadun ja monipuolisuuden tukemisesta ja yrittäjämyönteisemmän asenteen osoittamisesta. Me yksityiset palveluntuottajat toivomme Helsingin seuraavan valtakunnallista kehitystä ja ottavan mallia esimerkiksi Rovaniemestä?, Ruhala summaa.
• Viikot 21-22 8 Pääkaupunkiseudulla asuvien metsäomaisuuden arvo yhteensä noin 2,2 miljardia euroa ??Pääkaupunkiseudulla on arviolta 25 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä noin 750 000 hehtaaria metsää. Yhteenlaskettuna heidän metsäomaisuutensa arvo on noin 2,2 miljardia euroa. Tyypillisesti pääkaupunkilainen metsänomistaja on yli 60-vuotias eläkeläinen, joka omistaa metsää noin 30 hehtaaria. Metsät sijaitsevat ympäri Suomea, ja ne on usein saatu perintönä tai ostettu omilta vanhemmilta. Etäisyys metsätiloille on keskimäärin 200 kilometriä. ? Tässä ei ole kuitenkaan koko kuva. Metsänomis- Helsingin Keskuspuisto täyttää 100 vuotta ??Helsinkiläisillä on ollut onni jo sadan vuoden ajan ulkoilla kotinurkillaan koko kaupungin läpi kulkevalla metsäisellä puistovyöhykkeellä: Keskuspuistossa. Keskuspuisto tarjoaa elämyksellisen virkistys- ja ulkoilureitin kaupungin keskustasta aina Haltialaan ja Vantaanjoelle asti. Lähes tuhannen hehtaarin laajuinen puisto on säilynyt monipuolisena virkistysalueena kaupungin laajenemisesta ja tiivistymisestä huolimatta. Tänä vuonna Keskuspuisto täyttää sata vuotta. Virallinen syntymäpäivä on 12.5.2014. Päivälleen sata vuotta aiemmin Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi arkkitehti Bertel Jungin suunnitelman Helsingin Keskuspuistoksi. Keskuspuisto on nyt kokonaan asemakaavoitettu. Juhlavuosi on tulvillaan monipuolisia tapahtumia. Lisätietoja Keskuspuiston verkkosivuilta www.hel.fi/ keskuspuisto. Juhlan kunniaksi avataan Maunulaan uusi luontopolku kesäkuun kuudentena päivänä. Reitti esittelee luonnon monimuotoisuutta ja aineen kiertokulkua. Pitkin kesää Keskuspuistossa järjestetään 12 ilmaista, opastettua kävelyä puiston eri osiin. Keskuspuisto-aiheinen valokuvauskilpailu käynnistyy 12. toukokuuta ja jatkuu loppusyksyyn. Kilpailun parhaat otokset pääsevät esille Keskuspuisto 100 -vuotta juhlanäyttelyssä, joka pidetään marras-joulukuussa näyttelytila Laiturilla. Keskuspuiston eri sisääntulokohtiin pystytetään juhlavuoden infotaulut, jois- ta saa tietoa tapahtumista. Tauluihin on tulossa myös QR-koodi, jonka kautta aukeaa puiston sähköinen karttapalvelu sekä ulkoiluun ja liikkumiseen kannustava pelillinen mobiilisovellus. Keskuspuistossa voi aistia vuodenaikojen rytmin, värin, valon ja tuoksun. Yli kymmenen kilometriä yhtenäisenä jatkuvan Keskuspuiston luonto on rikasta ja vaihtelevaa, ja sen eliölajisto on runsas. Puiston pohjoisosassa on viisi luonnonsuojelualuetta: Pitkäkosken rinnelehto, Haltialan aarnialue, Niskalan puulajipuisto, Ruutinkosken rantalehto ja Vantaanjoentörmä. Muita arvokkaita luontokohteita ovat muun muassa Maunulan pähkinäpensaslehdot. Keskuspuistossa on ulkoilureittejä noin sata kilometriä, joista osa on talvisin hiihtäjien käytössä latuina. Keskuspuistossa viilettävät myös monet työmatkapyöräilijät. Arkiliikunnan ohella Keskuspuistossa harrastetaan kymmeniä eri urheilulajeja vuoden ympäri. Keskuspuistoa kehitetään edelleen ulkoilupuistona. Keskuspuisto tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuden jokapäiväiseen ulkoiluun ja ylläpitää kaupunkilaisten luontosuhdetta. Metsäluontoa hoidetaan, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi ympäristön rasituksista ja runsaasta virkistyskäytöstä huolimatta. Pe 6.6. klo 12 Keskuspuiston Maunulanpuiston uuden luontopolun avajaiset. Tarjoilua, ohjelmaa, paikalla eläinorkesteri. Opastetut kävelyt luontopolulle klo 13 ja 18. Juhla- ja lähtöpaikka polulle Maunulan Raitiovaunukiskojen vaihtotyö häiritsee liikennettä ??R a i t i o v a u n u k i s k o j e n vaihtotyö häiritsee liikennettä Unioninkadulla ja Kaisaniemenkadulla juhannukseen asti. Unioninkatu Kiskoja vaihdetaan Liisanympyrästä, pitkin Unioninkatua aina Pitkällesillalle asti. Työt tehdään pääsääntöisesti ilta- ja yöaikaan, klo 18.00-06.00, koska vaihdettavat kiskot ovat koko ajan raitiovaunuliikenteen käytössä. Yöaikaan kaistoja suljetaan, mutta ne pyritään saamaan ajoneuvoliikenteen käyttöön viimeistään klo 06.00, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kääntymistä Siltavuoren- ja Kaisaniemenrannasta Unioninkadulle saatetaan joutua jossain vai- heessa rajoittamaan. Kaisaniemenkatu Kiskoja vaihdetaan Liisanympyrästä, pitkin Kaisaniemenkatua aina Vilhonkadulle asti. Työt tehdään pääsääntöisesti iltaja yöaikaan, kello 18.0006.00, koska vaihdettavat kiskot ovat koko ajan raitiovaunuliikenteen käytössä. Yöaikaan kaistoja suljetaan, mutta ne pyritään saamaan ajoneuvoliikenteen käyttöön viimeistään kello 06.00, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kääntymistä Fabianinkadulta Kaisaniemenkadulle kohti keskustaa saatetaan joutua jossain vaiheessa rajoittamaan. Työn tilaajana on HKL ja työn toteuttaa Lemminkäinen Infra Oy. ulkoilumaja, Metsäläntie 9 Koirat ja juoksijat kohtaavat Keskuspuistossa Friskies Doggy Run -tapahtumassa! Friskies Doggy Run, su 7.9. on matalan kynnyksen iloinen juoksutapahtuma, jossa liikkumisen riemusta nauttivat sekä koira että omistaja. Lisätietoja www. doggyrun.fi. su 21.9. klo 10?16 Keskuspuisto kutsuu-vaellus! Koko perheen leikkimielinen vaellustapahtuma. Lenkkeilyä, pyöräilyä, ohjelmaa, ruokapisteitä. Keskuspuistokävelyt: ? ti 13.5. klo 18?20 Eläintarhan ja Töölönlahden kevätluonto, lähtöpaikka Helsinginkatu/ Linnunlauluntie kulmaus ? ti 13.5. klo 18?20 Kukan päivän retki Haltialaan ja Niskalan arboretumiin, lähtöpaikka Haltialan kotieläintilan piha Kuninkaantammentie/Laamannintie tajissa on paljon tavallisia palkansaajia ja yrittäjiä. Pääkaupunkiseudulla asuun myös metsänomistajia, jotka ovat metsää omistavan perikunnan jäseniä, kertoo pankinjohtaja Tarja Väisänen Helsingin OP Pankista. ? Metsänomistamiseen liittyy usein paljon tunnetekijöitä, jotka ovat seurausta metsän perimisestä. Metsät ovat kiinnekohta synnyinseutuun ja sukuun. Metsää ei myöskään aina nähdä pelkästään omaisuutena. Omassa metsässä halutaan käydä marjassa ja sienessä sekä tekemässä metsätöitä. Myös metsien taloudellisia mahdollisuuksia käytetään hyväksi. ? Kaupungissa olevat metsänomistajat ovat yhtä ahkeria myymään puuta kuin maaseudulla asuvat metsänomistajat. Toisaalta metsä kiinnostaa asiakkaitamme myös sijoituskohteena. Nuoremmatkin asiakkaat ovat siitä kiinnostuneita. Metsään liittyvää rahoitusta kysytään aktiivisesti, Väisänen huomauttaa. Pääkaupunkilainen sijoittaa puun myynnistä saamansa varat usein asuntoon tai muihin kodin investointeihin. ? Monet metsäomistajat ovat kiinnostuneita sijoittamaan osakkeisiin tai osakerahastoihin. Tutkimuksemme mukaan yli puolet metsänomistajista on kuitenkin varovaisia sijoittajia, ja silloin sijoituskohteet ovat talletukset tai muut korkotuotteet. 30 hehtaarin suuruisen metsäomistuksen arvo on keskimäärin 87 000 euroa. Kuitenkin vain noin 60 prosenttia pääkaupunkiseudun metsänomistajista on vakuuttanut metsäomaisuutensa.? Tämä voi johtua siitä, että metsävakuutuksia ei tunneta tai että metsää ei ajatella varallisuutena, Väisänen arvioi. Mitä metsän vakuuttaminen sitten maksaa? Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla sijaitsevan 30 hehtaarin metsän laaja vakuutusturva maksaa vuodessa noin 200 euroa. Sillä suojaa metsänsä esimerkiksi myrskyn, metsäpalon ja hyönteistuhojen varalle. Maailma kylässä- lattarikulttuuria ja ilmastoasiaa Helsingissä Jatkoa sivulta 3 ??SSOhjelmassa on myös argentiinalaista, kuubalaista, perulaista, bolivialaista ja brasilialaista kulttuuria koko perheelle. Myös EteläAfrikan vapaustaistelun 20. muistovuosi nousee esille, kun afrikkalaisen jazzin elävä legenda, 75-vuotias Hugh Masekela tuo uuden Playing At Work -kiertueensa festivaalille. Kotimaista tähtikaartia edustavat Lauri Tähkä, Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, Wimme Saari & Tapani Rinne, Minä ja Ville Ahonen sekä retroklassikko Four Cats. Uutena kotimaisena kokoonpanona nähdään festivaalia varten koottu Hiphop Allstars, jonka muodostavat muun muassa Paleface, Sini Sabotage, Juno sekä Tommy Lindgren. Myös lapsille on tarjolla harvinaista herkkua: Kuperseikkailulastenyhtyettä tähdittävät Mira Luoti, Samae Koskinen, Anna Puu, Rauhatäti ja Zarkus Poussa. Ilmasto, alkuperäiskansat ja ajankohtaiset kriisit esillä festivaalilla Ilmastokriisiin etsitään ratkaisuja muun muassa Rautatientorille kohoavassa ympäristöjärjestöjen Ilmastoteltassa. Lauantaina 24.5. Taiga-lavalla käytävässä Vallataan talous takaisin! -keskustelussa etsitään aitoja ratkaisuja ilmastokriisiin. EU-vaalien ilmastokuumotuksessa sunnuntaina 25.5. radiosta tutut Ali ja Husu laittavat eurovaaliehdokkaat koville Taigalavalla: voiko EU ratkaista ilmastokriisin, ja mikä on päättäjien rooli globaaleissa ilmastotalkoissa? Ilmastonmuutoksen vaikutusten ohella tuodaan esiin myös alkuperäiskansojen asemaa. Meksikolainen tutkija-aktivisti Xochitl Leyva Solano pohtii zapatistiliikettä ja maya-intiaanien mahdollisuuksia kamppailla oikeuksiensa puolesta. Alkuperäiskansojen maaoikeuksista ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä keskustelevat saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sekä Panaman alkuperäiskansojen yhteistyöfoorumin Coonapipin puheenjohtaja Cándido Menzua. Frankfurtin kirjamessujen kohukirjailija, brasilialainen Luiz Ruffato vie kuulijat São Paulon kaduille ja brasilialaisen arkipäivän ristiriitaisuuteen. Mexico Cityssä asuva yhdysvaltalainen kirjailija Jennifer Clement puolestaan tarkastelee meksikolaisen vuoristokylän vahvojen naisten selviytymistä karussa arjessa. Festivaalin puhujina nähdään myös kehitysministe- si vapaaehtoistoiminnasta, kehitysyhteistyöstä, demokratiasta sekä uskontojen välisestä vuoropuhelusta. Lisäksi alueen 60 katukeittiötä takaavat kävijöille makuelämyksiä eri puolilta maailmaa. Maailma kylässä on Vuoden festivaali ri Pekka Haavisto, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja ympäristöministeri Ville Niinistö, sekä joukko kansainvälisiä ja kotimaisia asiantuntijoita. Yli 450 näytteilleasettajaa ja myyjää Tapahtumaan osallistuu suuri joukko näytteilleasettajia ja ruokamyyjiä kansalaisjärjestöistä oppilaitoksiin, viranomaisiin ja yrityksiin. Festivaalialueelta löytyy Ilmastoteltan lisäksi muun muassa kirjallisuuteen ja kustannustoimintaan keskittyvä Maailman kirjat -kokonaisuus, vastikään maahan muuttaneille suunnattu Open Finland -osasto sekä Mahdollisuuksien tori -teltta, jossa esittäyty yli 160 kansalaisjärjestöä. Alueella tarjotaan tietoa myös esimerkik- Maailma kylässä on vuodesta 1995 lähtien järjestetty koko perheen ilmaisfestivaali. Se on yksi Suomen suurimmista festivaaleista ja suurin järjestö-, kehitysyhteistyö- ja monikulttuurisuustapahtuma. Finland Festivals valitsi Maailma kylässä -festivaalin Vuoden festivaaliksi 2014. Tapahtuma tarjoaa musiikki- ja asiaohjelman lisäksi runoutta, katutaidetta, lastenohjelmaa, ruokaa eri puolilta maailmaa sekä satoja näytteilleasettajia. Vuoden 2014 teema on ilmasto ja maantieteellinen painotus Latinalaisessa Amerikassa. Maailma kylässä -festivaalin pääjärjestäjä on Kepa ry. Maailma kylässä -festivaali 24.?25.5.2014 Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla lauantaina kello 11?20 ja sunnuntaina kello 11?18. Sunnuntaina järjestetään lisäksi festivaaliklubi Virgin Oilissa kello 21?03. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
• Viikot 21-22 9 K2S-arkkitehtien suunnittelema Hotelli Paasitorni palkittiin ??Kansainvälisen Wienerberger Brick Award 2014 tiiliarkkitehtuurikilpailun palkinnot jaettiin 8. toukokuuta Wienin Arkkitehtuurikeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa Itävallassa. Kilpailussa jaettiin pääpalkinto sekä palkinnot viidessä eri kategoriassa. Lisäksi jaettiin kaksi Wienerberger -erikoispalkintoa. Pääpalkinnon vei Thaimaan Film Instituutti ja suomalainen Hotelli ja Kokouskeskus Paasitorni palkittiin erikoispalkinnolla hienosta ja luovasta tiiliarkkitehtuuristaan. Suomalaisarkkitehtien suunnittelema Hotelli ja Kokouskeskus Paasitorni palkittiin tiiliarkkitehtuurin Wienerberger Brick Award 14 erikoispalkinnolla 8. toukokuuta Wienin Arkkitehtuurikeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa. Tämä ?Wienerberger Special Prize? meni kahdelle projektille, joissa tiiliä on käytetty erityisen luovalla tavalla osana hyvää arkkitehtuuria. Helsingissä työväentalon sisäpihalla sijaitsevan Hotelli ja Konferenssikeskus Paasitornin laajennusosan on suunnitellut Mikko Summasen, Niko Sirola ja Kimmo Lintula, Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä. Kohteen norsunluun valkoisista tiilistä pitsimäisesti muurattu julkisivu tekee katsojaan lähtemättömän vaikutuksen, totesi tuomaristo kohteesta. Hotelli Paasitornin muurattu julkisivu poikkeaa hyvin paljon tavanomaisesta, sillä sen muoto on lähes kauttaaltaan kaarevalinjainen. Myös itse muuraus on perinteistä muurausta vaativampi, johtuen pitsimäisestä muuraustavasta, jossa jokaisen tiilen välille muodostuu aukko. Julkisivun suunnittelu lähti liikkeelle pitsimäisen julkisivurakenteen toteutusmahdollisuuksien kartoituksesta niin arkkitehtoniset kuin rakenneteknisetkin vaatimukset huomioiden. Vaalea ?kustomoitu? tiili tuntui oikealta materiaalivalinnalta historialliseen kontekstiin ? perinteinen materiaali, mutta uusi ja raikas ilme, toteaa kohteen pääsuunnittelijana toiminut Mikko Summanen K2S arkkitehdeiltä. Itse tiili ?viilattiin? valmistajana toimineen Wienerbergerin kanssa halutunlaiseksi ja lopputulokseen ollaan tyytyväisiä, jatkaa Summanen. Muuratun julkisivun tekemisessä mietittiin jokainen yksityiskohta tarkasti, jopa ulkoseinään sijoittuva ovikin sai pintaansa pitsimäisen muurauksen. Kohde on rakenteellisesti yksi vaativimpia muurauskohteita Suomessa ja muuraustavaltaan ainutlaatuinen tässä mittakaavassa toteutettuna. Valitettavasti arkkitehtuuriltaan kaunis tiilikohde jää monilta ohikulkijoilta huomaamatta, sillä se on rakennettu korttelin sisäpihalle, mikä asetti samalla Lapin lumoa Bulevardilla jo 10 vuoden ajan 10-vuotisjuhlamenu 58,20 ? myös monia lisähaasteita niin suunnittelulle kuin toteutuksellekin. Toinen erikoispalkinnon voittajista oli Kroatian Pulassa sijaitseva arkkitehti Andrija Rusan suunnittelema rapattupintainen toimistotalo House of Light. Brick Award 2014 pääpalkinnon vei Thaimaan Nakhon Pathomissa sijaitsevaa Kantanan Filmi ja Animaatio Instituutti, jonka on suunnitellut Bangkok Project Studio. Voittoisan koulutuskeskuksen rakentamiseen on käytetty yli 600 000 käsin lyötyä tiiltä. Single family house eli pientalosarjan voiton vei arkkitehti Jon Lin suunnittelema Kiinan Shaanxin maakuntaan rakennettu mahdollisimman omavarainen pientalo, joka edustaa samalla ns. ?lifestyle? arkkitehtuuria. Public Use eli julkisten rakennusten kategoriassa voiton vei arkkitehtitoimisto LRO Lederer Ragnarsdóttir Oein Saksaan suunnittelema Ravensburgin taidemuseo, jossa on hyödynnetty läheisen luostarin purkutiiliä. Public Re-Use -kategorian voitti Belgian Kortrijkissa sijaitseva Buda Art Centre. Kyseessä on kategoria, jossa vanha julkinen rakennus oli muutettu toiminnallisesti uuteen käyttöön. Studio 51N4E arkkitehtitoimiston Budan saarelle suunnittelemassa kohteessa vanha tekstiilitehtaan värjäämö oli muutettu kulttuuripalveluja tarjoavaksi keskukseksi. Urban Infil eli urbaanissa täydennysrakentamisen sarjassa palkittiin vanhan teurastamon paikalle rakennettu Sol89 arkkitehtitoimiston suunnittelema kokkikoulu, joka sijaitsee Espanjassa lähellä Cadizin kaupunkia. Muista suomalaisten suunnittelemista kohteista parhaiten menestyi Rudanko + Kankkunen Arkkitehtien Kambodzhaan suunnittelema Sra Pun ammattikoulu, joka oli valittu viidenkymmenen palkintoehdokkaan joukkoon ja joka pääsi myös maailman tiiliarkkitehtuurivalioita esittelevään BRICK14? -kirjaan. Kansainväliset arkkitehtuurikriitikot sekä arkkitehtuuriin erikoistuneet toimittajat olivat asettaneet ehdolle yli 300 tiiliarkkitehtuurikohdetta 26 eri maasta. Finalistit eli viisikymmentä parasta sekä voittajat eri kategorioissa (Single family house, Public Re-Use, Urban Infill ja Special solution with brick) valitsi kansainvälinen arkkitehtiraati, jossa toimivat mm. arkkitehtuurin Prizker -palkinnolla viime vuonna palkittu Wang Shu Kiinasta, arkkitehdit Vera Yanovshtchinsky Hollannista, Ewa Kury?owicz Puolasta sekä Pavol Panv ák Slovakiasta. Kilpailu on järjestetty joka toinen vuosi vuodesta 2004 alkaen. ?Näen ilolla standardien ja rakentamisen suunnan kohti kestävämpää kehitystä ja myös kierrätystä, mikä oli hyvän arkkitehtuurin ohella nähtävissä myös palkituissa kohteissa?, lausui Heimo Scheuch, Wienerberger AG:n pääjohtaja palkintojenjakotilaisuudessa. Mielestäni kohteet, jotka on rakennettu kierrätetyistä tiilistä, ovat erityisen inspiroivia ja kertovat myös tiilen kestävyydestä ja pitkästä elinkaaresta. Tilaisuuden yhteydessä julkistettu BRICK14?-tiiliarkkitehtuurikirja esittelee sekä palkitut että palkintoehdokkaina olleet kohteet yksityiskohtaisesti. Korkeatasoisilla valokuvilla varustetun tiiliarkkitehtuuriteoksen on kustantanut arvostettu kustannusosakeyhtiö Callwey. Pohjoisen kuningasrapumoussea, väinönputkimarinoitua fenkolia ja kirvelikreemiä *** Voimakasta karhulientä ja tattipikkelssiä *** Miedosti savustettua poronvasanpaistia ja veripalttua, palsternakkaa ja karpalokastiketta *** Kuusenkerkkävanukasta ja hillaa ?wild & pure? Tervetuloa ? Buresboahtin! Bulevardi 34, 00120 Helsinki p. (09) 7425 5544 ma?la 18?23 www.asrestaurants.com Elona KAUNEUSSALONKI Hiusten värjäys + leikkaus (norm. 120?) alk. 75? Ripsienpidennys (norm. 85?) Hieronta 65? 45min/30? (norm. 45min/45?) Hierojan puhelinnumero 040-417 1289 Hiusten leikkaus miesten (norm. 35?) alk. 30? naisten 45? ja lasten (norm. 25?) 20? TARKK?AMPUJANKATU 10 A 1, 00150 HELSINKI 044-219 9718. Tarjoukset voimassa rajoitetun ajan.
• Viikot 21-22 10 Elämän tarkoitusta etsimässä VIHDIN KESÄTEATTERI 2014 Käsikirjoitus ja ohjaus Markku Hyvönen Jokaisen ihmisen elämällä on tarkoitus, vaikka sitä voi olla vastoinkäymisten keskellä vaikeaa tunnistaa. Logoterapian ajatusmallin mukaan oikealla asennoitumisella on mahdollista selviytyä elämässä vaikeistakin takaiskuista huolimatta. Logokahvila kokoontuu kuusi kertaa vuodessa pohtimaan oman elämän mielekkyyttä ja esittelemään uusimpia logoterapian sovelluksia. MUSIIKILLINEN VEIJARITARINA Ensi-ilta la 14.6. ti 17.6. ke 18.6. su 22.6. ti 24.6. ke 25.6. la 28.6. su 29.6. la 26.7. su 27.7. ti 29.7. klo 17 klo 19 LM klo 19 klo 17 klo 19 klo 19 klo 17 klo 17 klo 17 klo 17 klo 19 ke to la su ti ke to la su ti pe la 30.7. 31.7. 2.8. 3.8. 5.8. 6.8. 7.8. 9.8. 10.8. 12.8. 15.8. 16.8. klo 19 klo 19 klo 17 klo 17 klo 19 klo 19 klo 19 klo 17 klo 17 klo 19 klo 22 YÖ klo 22 YÖ ?Hulvaton komedia, joka ei jätä ketään kylmäksi?. Varaukset ja tiedustelut Vihdin Teatteri ry toimisto ark. 9.30-14.30 puh. 0400 975 068 toimisto@vihdinteatteri.fi Tuusantie 1, Nummela Lippujen hinnat peruslippu 17? opisk. & eläkel. 15 ? lapset (alle 16v) 10 ? yölisä + 2 ? Kysy myös ryhmäalennuksia! Kantaesitysten sarja saa täydennystä! Esityspaikka Vihdin kesäteatteri Kirkkoniementie 03400 Vihti Liput myös NetTicket.fi www.vihdinteatteri.fi Annankatu 20 Annankatu 24 00120 Helsinki, Finland Puh. 622 5553 ma-pe 10-18, la 10-15 Puh./Tel +358-9-622 5553 www.tokyokan.fi Fax +358-9-622 5552 e-mail tokyokan@kolumbus.fi www.tokyokan.fi ??Kun neljä logoterapeuttiopiskelijaa Seija Kosunen, Pirkko Hakkarainen, Marjatta Mäkelä ja Hannele Tanhua olivat viimeistelemässä opintojaan kolme vuotta sitten, he halusivat jollain tapaa jatkaa yhteisiä kokoontumisia logoterapian merkeissä. Koska Suomen logoterapiayhdistys oli jo olemassa, päätyivät naiset vapaamuotoisempaan ratkaisuun: Logokahvila sai nimensä siitä, että aluksi ystävykset järjestivät kokoontumiset kahviloissa ja tarjolla oli pientä syötävää töistä kiiruhtaville osallistujille. Toistaiseksi tarvetta kunnianhimoisemmille suunnitelmille ei ole ollut kehitteillä, sillä kokoontumiset järjestetään vapaaehtoisvoimin ystävysten oman työn ja elämän ohella. ? Logokahvila on avoin foorumi elämän tarkoituksesta ja ihmisenä olemisesta. Kahvilan tarkoitus on logoterapian tunnetuksi tekemisen ohella antaa ihmisille välineitä ymmärtää erilaisten elämäntilanteiden merkitystä omassa elämässä, kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja mahdollisuutta elää tarkoituksellista elämää niillä eväillä, joita meillä on tarjota, kertoo kahvilan toiminnasta päävastuun ottanut Seija Kosunen. Nykyisin kahvila kokoontuu kuusi kertaa vuodessa Vallilan kirjastossa ja käsiteltävät teemat vaihtelevat universaalien arvojen pohdinnasta kahvilassa paikan päällä toteutettavaan taideterapiaan. Tämän lisäksi kahvilassa on pohdittu mm. logoterapian käyttöä vanhustyössä, parisuhdeongelmien ratkomisessa ja nuorten itsemurhien ehkäi- Kun tarvitse luotettavaa asiantuntijaa oikeudellisten asioiden hoitamiseen ja etujesi valvontaan, kysy lisää palveluistamme. Vastaamme mielellämme tiedusteluihin. Open: Mon-Fri 10-18 Sat 10-15 Jokaisella on oikeus luotettavaan asiantuntijaan syssä. Kahvilaan ovat tervetulleita kaikki, joita käsiteltävät aihepiirit jollain tavalla koskettavat. Tilaisuuksia alustavat ja keskustelua ohjaavat logoterapian ammattilaiset. Kahvilan toimintaa on tarkoitus jatkaa niin kauan, kuin sen perustaneen neljän aktiivisen logoterapeutin innostus ja voimavarat riittävät. Tämän lisäksi eläkepäiviään viettävä Seija Kosunen jakaa logoterapeuttista osaamistaan eteenpäin oman toiminimen kautta. Tarkoituskeskeinen elämäntaidon filosofia Logoterapia on itävaltalaisen Viktor E. Franklin kehittämä tarkoituskeskeinen psykologia ja elämäntaidon filosofia, jonka periaatteet ovat nykypäivän hektisessä elämässä varsin käyttökelpoisia ja ajankohtaisia. Frankl joutui itse testaamaan omia oppejaan kovissa olosuhteissa keskitysleirillä, jossa hän myöhemmin menetti myös vaimonsa ja lapsensa. Vapauduttuaan keskitysleiriltä hän ei suostunut antamaan rankoille kokemuksilleen periksi, vaan aloitti alusta logoterapiaa koskevan väitöskirjansa kirjoittamisen. Viktor E. Franklista kehittyi tunnetuin eurooppalaisen psykiatrian toisinajattelija. Hänen oppinsa eroavat muista terapiasuuntauksista siinä, ettei hän koskaan täysin hyväksynyt Sigmund Freudin käsitystä ihmisen olemuksesta. Franklin mielestä ihmisen ei myöskään tarvitse ymmärtää neuroosien syitä parantuakseen niistä, mutta ihmisen täytyy osata löytää omat henkiset voimavaransa ja muodostaa elämänasenne, jolla vastoinkäymisistä selvitään. Logoterapia muistuttaakin tästä syystä luonteeltaan enemmän ratkaisukeskeistä terapiaa. Logoterapia edustaa lohdullista ja elämänmyönteistä käsitystä ihmisestä. Keskeisellä sijalla toipumisprosessissa ovat ihmisen henkisyys ja henkiset voimavarat, jotka ovat ihmisellä käytettävissä silloinkin, kun keho tai psyyke sairastuvat. Logoterapeuttisen filosofian yksi keskeisimpiä ajatuksia on, että ihmiseltä löytyy vastoinkäymisten keskellä runsaasti henkisiä voimavaroja, jotka kannattaa val- Seija ja Jaana (Kuva: Satu Jäntti) jastaa avuksi. Kun yksi ovi elämässä sulkeutuu, avautuu muualta usein uusia. ? Logoterapeutin tehtävänä on toimia valonnäyttäjänä ihmisille, jotka etsivät tarkoitusta elämälleen tai tietylle yksittäiselle hetkelle, kertoo logoterapeutti ja kahvilan toiminnasta vastaava Seija Kosunen. Franklin mukaan ihmisen henkisyys kattaa asenteiden, päämäärien asettamisen ja tietoisten prosessien lisäksi uskon, epäilyksen, rakkauden, taiteen, huumorin ja aidon omantunnon ulottuvuudet, joiden kanssa logoterapiassa työskennellään. Kun ihminen löytää tai ymmärtää merkityksen epäoikeudenmukaisille ja joskus käsittämättömiltäkin tuntuville tapahtumille, vapautuu paljon voimavaroja. Merkityksen löytämisen kautta pitäisi elämään löytyä jälleen mielekkyyttä. Tästä syystä logoterapiaa kutsutaan toisella nimellä toivon terapiaksi. Viktor E. Franklin mielestä oli tärkeää, että ihmiset pystyvät elämään omia arvojaan todeksi ja toteuttamaan niitä elämässään, mihin tietenkin liittyy aina tietty vastuu omien arvojen ja tekojen seurauksista. Ihmisillä ei aina ole mahdollisuutta valita tai muuttaa olosuhteita, joissa he elävät, mutta heillä on loppukädessä vapaus valita, miten he olosuhteisiin ja tilanteisiin suhtautuvat. Logoterapian mahdollisuudet Logoterapiasta on hyötyä jokaiselle, joka haluaa kehittyä ihmisenä ja löytää itsestään ja elämästään uusia mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia. Henkilökohtaisten ongelmien ratkomisen lisäksi logoterapian avulla on mahdollista parantaa työhyvinvointia ja työyh- Lakiasiaintoimisto Johanna S. Karkia Advice turvaa sekä yksityishenkilöiden että yritysasiakkaiden oikeuksia. Työnkuvaamme kuuluu erilaisten oikeusprosessien hoitaminen, asiakirjojen laadinta, neuvonta, sovittelu sekä monet muut korkeaa lainopillista asiantuntemusta vaativat tehtävät. Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja Yksityishenkilöille suunnatut palvelumme on tehty mahdollisimman helpoiksi. Yhteydenottosi onkin tervetullut jo silloin, kun pohdit oletko oikeudellisen avun tarpeessa. Me kartoitamme tilanteesi ja kerromme miten sinun kannattaa jatkossa toimia. Helsinginkatu 20 (Kallio, Sörnäinen), 00530 Helsinki hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta JK ASIANAJOTOIMISTO JOHANNA KARKIA A D V C E Tällä kupongilla 10? alennus hoitosarjasta tai -10% hinnastosta Hinnasto: ? 30 min 30 ? ? 60 min 50 ? Tarjous voimassa 12.6.2014 asti ? 45 min 40 ? ? 90 min 65 ? ? Aleksanterinkatu 17 (WTC), Helsinki p. 321 8821 www.johannakarkia.com Hoitosarjat 3x30min 50 ?, 3x45 min 100? ? Yrityksille tarjoamamme palvelut koostuvat usein erityyppisistä konsultointitöistä, joiden tavoitteena on edistää ja suojata liiketoimintaa. Lähtökohtana on se, että jokainen oikein tehty ja hyvin pohdittu sopimus on jollakin aikavälillä kullanarvoinen. Tommi Raitio 040 56 44 433 ? intialainen päänhieronta 35 ? Varaa aikasi jo tänään! Huom! Tiedustele yrityskäynti mahdollisuutta teisön tuottavuutta. Logoterapian menetelmät soveltuvat nimittäin erinomaisesti nykypäivän kiireiseen työelämään, jossa muutoksessa eläminen, kilpailu ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat arkipäivää lähestulkoon jokaiselle. Tämän vuoden ensimmäisessä tapaamisessa Logokahvilassa käsiteltiin Franklin oppilaan Elisabeth Lukasin kehittämää Elämäntase-menetelmää, josta niin ikään logoterapeutiksi valmistunut Jaana Alatalo piti alustuksen. Elämäntase on logoterapeuttinen menetelmä, jolla pyritään etsimään ja ottamaan käyttöön elämän varrella opittuja tai luontaisia hyviä ominaisuuksia ja kykyjä. Jaana Alatalo kertoo tehneensä oman elämäntaseensa ensimmäisen kerran, kun jäi työttömäksi kahdenkymmenen työvuoden jälkeen. ? Silloin oli pysähdyttävä miettimään, miten voin käyttää kaikkea työelämässä, opiskeluissa ja elämänkoulussa oppimaani hyödyksi jatkossa, kertoo nykyisin yrittäjänä toimiva Jaana. Oman elämäntaseen pohtiminen johti Jaanan kohdalla oman yrityksen perustamiseen. Tällä hetkellä Jaana toimii työelämän valmentajana ja jakaa aiemmassa työelämässä ja opinnoissa opittuja taitoja ja kokemuksia muille. Vanhasta irti päästämiseen ja omille siiville lähtemiseen tarvitaan kuitenkin paljon rohkeutta ja itseluottamusta. ? Omaa elämäntasetta pohtiessa on hyvä ottaa huomioon muutkin kuin työelämässä saavutetut meriitit. Esimerkiksi harrastuksista on voinut kertyä paljon tietoja, taitoja ja osaamista, joita on mahdollista käyttää jatkossa myös työelämässä. Toisaalta voidaan taas miettiä, onko onnistumisen kokemuksia syntynyt esimerkiksi erilaisissa vaativissakin ihmissuhteissa ja miten näitä taitoja on mahdollista käyttää muiden hyväksi työelämässä, neuvoo Jaana. Positiivisuudesta ja myönteisestä ajattelusta puhutaan tänä päivänä paljon. Onko se kuitenkaan aina itsestään selvä tai helppo ratkaisu ongelmiin? ? Onnellisuus ei tarkoita ongelmatonta elämää. Se on enemminkin sitä, miten tulla vaikeuksien kanssa toimeen ja nähdä niissä orastavat uusien mahdollisuuksien alkiot, summaa Jaana vielä lopuksi.
• Viikot 21-22 11 Hannes Markkula 70 vuotta: Hannes, Linnunlaulu ja Villa Kivi ??Aloitan kirjailija Hannes Markkulan muisteluni lyhyesti kulttuuriravintola Kosmoksen ajoilta. Aivan vahtimestaria myöten, jota hän huomioi aina sopivan runsaasti ja herrasmiesmäisesti. Oli ilo päästä seuraamaan kuinka Hannes Markkula pienin liikkein ja nyanssein hienotunteisesti rakensi kulttuurillista seurusteluhetkeä sellaisille, joita hän arvosti ja halusi kanssaan yhteistyöhön. Kaikki alkoi päivämäärän hakemisella ja pöytävarauksen tilaamisella hyvissä ajoin. Kirjailija ja täydellinen herrasmies Hannes Markkula ei jättänyt mitään sattuman varaan. Kun asiaan ryhdyttiin, piti seremonioiden mennä juuri niin kuin hän halusi vierastaan tai vieraitaan viihdyttää. Ravintoloitsija oli Hannesta ja hänen vieraitaan vastassa, ohjasi valmiiksi katettuun loosiin. Vieraiden istumapaikatkin on tarkasti mietitty. Helsingin kirjailijat ? Helsingfors författare ry:n puheenjohtajaksi vuonna 1994 valittu kirjailija sai vieraineen ruokalistat ja sitten keskustelun lomassa nautittiin pitkä lounas alkupaloineen ja jälkiruokineen. Suomen eturivin rikostoimittajana ja kirjailijana tunnemme Hannes Markkulan ja hänen tuotantonsa varsin hyvin, mutta korkeakulttuuria edustavana herrasmiehenä hänet hyvin harva tuntee, jos ei ole sattunut kuulumaan samoihin piireihin. Kirjailija Olli Hakkarainen, Ossi-poikamme kummi, ehdotti, että pyytäisin toimittajaa ja rikosromaanien kirjoittajaa Hannes Markkulaa Helsingin kirjailijat ? Helsingfors författare ry:n jäseneksi ja Olli ehdotti myös, että Hanneksesta yhdistys saa väsyneen Jouni Apajalahden tilalle hyvän puheenjohtajan, että kaksikielinen yhdistys ja sen arvovalta säilyisi. Kun Hannes Markkula valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi, oli selvää, että hänet valittiin myöhemmin Kivi-talo Säätiön johtokuntaan, koska Helsingin kirjailijoilla on siellä eniten paikkoja. Se johtuu siitä, että Helsingin kaupunki lahjoitti oman johtokuntapaikkansa yhdistykselle motiivilla, että kirjailijatalo pysyisi helsinkiläisten hallinnassa tukevammin. Ne, jotka tuntevat Hannes Markkulan toimintatyylin yhdistysasioissa tietävät, että silloin alkoi tapahtua. Sain kunnian olla myös hänen sihteerinään, joka oli jatkoa edellisen pj:n rovasti ja kirjailija Jouni Apajalahden aikaiselle sihteeriydelle. Aleksis Kiven päivänä 1990 kirjailijatalo Villa Kiveksi vihitty Töölönlahden rannalla kauneimmalla paikalla loistava valkoinen huvila alkoi saada arvolleen sopivia tilaisuuksia varsinkin Jounin ja Hanneksen aikoina. Hannes antoi minulle valtuudet perustaa Lukupiirin kautta kirjailija Maila Talvion aikojen, tosin nykyaikaan muunneltuna. Totta kai ensimmäiseksi vieraaksi kutsuttiin silloinen painosten kuningas kirjailija Kalle Päätalo. Helsingin Sanomat huomioi tilaisuuden komeasti kokonaisella sivulla, jossa miljoonapainosten kuninkaan paksut arvokkaat kirjat ylettyivät mestaria kainaloon saakka. Näin oli kulttuuri piireistä viihdekirjailijaksi luokiteltu kirjailija vapautettu pannasta ja nostettu kaunokirjailijoiden joukkoon. Pohjoisen savotoilta ahkeraksi kirjailijaksi tekeytynyt mies oli saanut hovikelpoisuuden Kirjailija Hannes Markkula kirjailijoiden ja kulttuuriväen piirissä. Yleisölle avoimen tilaisuuden avasi ylipormestari Kari Rahkamo, Villa Kiven alakerran salin esiintymispaikka oli täynnä tv- ja radiomiehiä, joten runsas yleisö joutui osin värjöttelemään ulkona. Yksi korkeakulttuurillinen kirjallisuustapahtuma, Lukupiiri, oli avattu vuonna 1995 yhdessä johtokunnan ja Hanneksen kanssa. Hannes Markkula ei ollut tuolloin vielä Säätiön pj. mutta oli hallituksessa ja Helsingin kirjailijat ry:n pj:nä mukana myötävaikuttamassa asioihin. Siksi on syytä mainita hänet jo tässä vaiheessa. Aikaisemmin yleisölle avoin kirjallisuustapahtuma Runoklubi Kai Niemisen myötävaikutuksella oli perustettu melkein talon avajaisten jälkeen. Voin vakuuttaa, että Hannes Markkulan kuten omakin työ kirjailijatalo Villa Kivessä ei ollut ruusuil- la tanssimista. Joka puolelta tuli henkisiä puukkoja mitä yllättävimmiltä tahoilta ja aikoina, jolloin ei olisi osannut edes odottaa. Ihmeellistä on kulttuuriväen kateus, se on syvää ja raastavaa, koska kirjalliset älyniekat ovat saaneet lahjat tuoda esille myös negatiiviset asiat viimeisen päälle. Narsismi oli huipussaan ja olemalla vastapeluria taitavampi saattoi yhteistyökuvioissa päästä hämmästyttävän pitkälle. Hannes Markkulaa ja minua se masensi suunnattomasti, koska pääasiassa talkootyönä tehtiin korkeakulttuuria Töölönlahden rannalla ja yritettiin pelastaa arvohuvilat parhaalla mahdollisella tavalla. Hannes nimittäin oli niitä harvinaisuuksia, johon kateus ei yltänyt ja osittain voisin sanoa itsestäni samaa. Varsinkin kun Villa Kivi oli kysymyksessä. Yhdistysasioissa Hannes Markkula oli pistämätön. Hän hallitsi ja osasi tulkita siihen kuuluvat lait ja velvoitteet. Voitte olla varmoja, että juuri niihin ns. vihollisleirissä yritettiin vaikuttaa, mutta kerta toisensa jälkeen pieleen meni. Siksi minunkin oli turvallinen olla sihteerinä miehelle, joka ei laittanut nimeä alle, ennen kuin asiat olivat oikein kirjatut. Vuonna 1998 Hannes Markkula valittiin arvovaltaisen Kivi-talo säätiön hallituksen puheenjohtajaksi ja minut säätiön vt. asiamieheksi. Helsingin kirjailijat ? Helsingfors författare ry;n puheehjohtajana hän oli vuosina 1994-2000. Markkula valittiin myös Uudenmaan Taidetoimikunnan jäseneksi ja myöhemmin puheenjohtajaksi, jossa hän teki myös merkittävää työtä kirjailijoiden ja helsinkiläisten taiteilijoiden hyväksi. Kauniit palkitsemistilaisuudet pidettiin pääosin Villa Kivessä. Hannes Markkula oli mukana taistelemassa Töölönlahden alueen säilymisen puolesta, johon antoi mittavan panoksensa juuri Villa Kiven arvovalta. Huviloiden säilyminen, rantapolun estäminen luonnonvaraiselta kallioiselta rannalta, uuden sillan rakentaminen ratojen yli ja tiealueen kaiteiden vaihto puisista alumiinisiksi, ym. monenlaista asiaa Hannes Markkula joutui käymään läpi Kivi-talo Säätiön ja Helsingin kirjailijoiden puheenjohtajana. Kaksi-kolme kertaa Villa Kivi oli tilanteessa, että suuret keväiset ja syksyiset tulvat märänsivät talon pohjakerroksia. Markkulan valppaus ja taito neuvotella Helsingin kaupungin ja Kulttuuriministeriön kanssa estivät isommat ongelmat myös sillä sektorilla. Luulen, että harva tiesi Markkulan tällaisista töistä, jotka hän teki sivutöinään ollessaan Ilta-Sanomien rikostoimittajana ja uutispäällikkönä. Suomen eturivin rikostoimittajana ja kirjailijana tunnemme Hannes Markkulan ja hänen tuotantonsa varsin hyvin, mutta korkeakulttuuria edustavana herrasmiehenä hänet hyvin harva tuntee. Jos ei ole sattunut olemaan samoissa piireissä. Kohottakaamme malja yhdelle arvostamalleni kulttuuripersoonallisuudelle, ja kirjailijatalo Villa Kiven sekä Helsingin kirjailijoiden hyvälle hengelle Hannes Markkulalle hänen 70-vuotispäivänään 20.5. ja toivotetaan lisää pitkää ikää! Teksti ja kuvat: Hannu Hirvikoski Stadin ammattiopistoon ja lukioihin runsaasti hakijoita Kirjailija ja Säätiön entinen pj. Hannes Markkula edeltäjänsä rovasti, Helsingin ensimmäisen kulttuurijohtajan ja Kivitalo Säätiön puheenjohtajan, Jouni Apajalahden, muistotilaisuudessa kirjailija Villa Kiven juhlahuoneistossa. Monen sanan säilän tanner; kirjailijatalo Villa Kiven etupiha. ??Kevään yhteishaussa ensisijaiselle opiskelijapaikalle Stadin ammattiopistoon tai Helsingin kaupungin lukioon haki kaikkiaan 6 268 nuorta. Opiskelupaikkoja on tarjolla yhteensä 5 823. Stadin ammattiopistoon oli 3 250 ensisijaista hakijaa. Aloituspaikkoja Stadin ammattiopistossa on 3207. Helsingin kaupungin lukioihin haki ensisijaisesti 3 018 nuorta. Aloituspaikkoja kaupungin lukioissa on 2616. Stadin ammattiopistoon oli 1,01 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Kaupungin suomenkielisis- sä lukioissa oli 1,19 ja ruotsinkielisissä lukioissa 0,97 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Kaikkiaan hakijamäärä laski viimevuotisesta, sillä yhteishaussa ovat tänä vuonna ensi kertaa etusijalla peruskoulun päättäneet. Yhteishaun tulokset julkistetaan 12. kesäkuuta. Vapaiksi jääneille paikoille voi hakea 16.6. alkaen osoitteessa www.opintopolku.fi.
• Viikot 21-22 12 Puutaloidylli johdattaa helsinkiläisen arjen historiaan ??Helsingin kaupunginmuseon työväenasuntomuseo avautuu jälleen kesäksi 7.5.2014. Linnanmäen kupeessa sijaitseva yli satavuotias puutalo kehystää tarinoita helsinkiläisten työläiskotien elämästä 1910-luvulta 1980-luvulle. Tunnelmallisen museon hellahuoneet kertovat ihmisläheisesti suomalaisen arjen historiasta, ja jokainen löytää niistä jotakin tuttua ja muistoja herättävää. Museoon on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Työväenasuntomuseon rakennus kuuluu Helsingin vanhimpiin kunnallisiin työväenasuntoihin, jotka valmistuivat 1909 Alppilaan Kristiinankatu 16:een. Arkkitehti Albert Nybergin suunnittelemat jugendtyyliset puutalot ovat säilyneet paikallaan yli sata vuotta, vaikka aikojen kuluessa niiden osoite on vaihtunut ensin vuonna 1928 Kirstinkaduksi ja 1986 Kirstinkuja 4:ksi. Työväenasunnot ovat harvinainen muisto Pitkänsillan taakse 1800?1900-lukujen vaihteessa syntyneestä, tiiviisti asutusta työläiskaupunginosasta. Aluetta leimasivat puutalot ja hellahuoneasunnot, joiden nurkassa oli kakluuni lämmitystä ja ruoanlaittoa varten. Hellahuoneisiin ahtautui suuria työläisperheitä, joiden asumiskurjuus herätti yhä enemmän huomiota vuosisadanvaihteessa. Kohentaakseen oman työväkensä oloja Helsingin kaupunki rakennutti laadukkaita asuntoja. Kristiinankadun hellahuoneissa oli juokseva vesi ja hellakakluuni, ullakkokomero sekä halkoliiteri, ruokakellari ja kuivakäymälä kellarissa. Sähkövalokin saatiin 1918. Asunnot vuokrattiin pitkään kaupunkia palvelleille työmiehille, mieluiten suurperheisille. Vuokra oli kallis mutta asukkaat tyytyväisiä. Purkutalosta museoksi Puutalot katosivat Kalliosta nopeasti 1950-luvulta alkaen, ja myös Kirstinkadun työväenasunnot merkittiin purettaviksi 1966. Talojen annettiin rapistua, ja elämä niissä muuttui levottomaksi. Vasta 1986 rakennukset suojeltiin, kolme kunnostettiin nykyaikaisiksi asunnoiksi ja yhdestä kaupunginmuseo teki Työväenasuntomuseon. Hyvin säilynyt museotalo on korjattu mahdollisimman paljon vanhaa säi­lyt­täen. Yhdeksän hellahuonetta on sisustettu talossa eri aikoina eläneiden asukkaiden kodeiksi. Työväenasuntomuseo hurmaa heti kävijät vahvalla elämänmaullaan. Tavalliset joka kodin esineet, arjen muistot ja todelliset ihmiskohtalot tarjoavat monille unohtumattoman elämyksellisen retken helsinkiläisten menneisyy- Kirstinkujan työväenasuntojen vehmas piha on harvinainen muisto puutalojen Helsingistä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi. teen. Erityisesti lapsiryhmille suunnatut erityisopastukset ovat olleet suosittuja, koska entisajan kotien nykyisestä kovasti poikkeava arki avaa pienimmillekin oven historiaan. Kukkivaa historiaa museopenkissä Työväenasuntomuseon kukkapenkki esittelee kol- misenkymmentä vanhoille työläispihoille tyypillistä perennalajia. Työläisille hyötykasvit olivat tärkeimpiä, eikä kukille voitu suoda paljon aikaa, tilaa saati rahaa. Siksi työväen koristekasvit olivat kestäviä, vähään tyytyviä ja helppoja lisätä. Museon penkissä kasvaa tuttuja, nostalgisia lajeja kuten lehtoakileija, pioni ja särkynytsydän ja myös unohtuneita kasveja kuten harmaamalvikki ja vuohenkello. Historiallinen kukkapenkki tarjoaa silmänilon lisäksi tietoa Suomen kukkivasta kulttuuriperinnöstä. Työväenasuntomuseo Kirstinkuja 4, puh. 09 3107 1548. Auki 7.5.?26.10.2014 ke?su klo 11?17. VAPAA PÄÄSY Varttunut lapseton pari, sukeltaja vaimoineen, sisusti hellahuoneensa herrasväen tyyliin 1910-luvun alussa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi. Baana palkittiin Euroopan kaupunkien julkisten tilojen kilpailussa ??Helsingin Baana sai kunniamaininnan European Prize for Urban Public Space -kilpailussa, johon osallistui lähes 200 kaupunkia. Vanhaan ratakuiluun rakennettu jalankulun ja pyöräilyn väylä yhdistää kaupunginosat ja luo uutta ei-kaupallista kaupunkitilaa, jonka ovat löytäneet monenlaiset käyttäjät, tuomaristo totesi palkintoperusteissa. Kilpailu nostaa esiin uusia laadukkaita julkisen ti- Veikko Somerpuro elokuu 2012 lan hankkeita eri puolilta Eurooppaa. Tällä kertaa kisaan osallistui 274 projektia 194 eri kaupungista. Palkinnot ja kunniamaininnat jaettiin kuudelle osallistujalle. Seitsemän metriä syvä ja puolentoista kilometrin pituinen rautatiekanjoni halkaisi Helsingin keskustan kaupunkirakenteen ennen kuin se muutettiin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väyläksi sekä paikak- si oleskelulle, liikunnalle ja taiteelle. Kiasmalta Länsisatamaan johtava Baana avattiin Helsinki-päivänä vuonna 2012. Nimensä se sai avoimessa nimikilpailussa vuonna 2009. Tuomaristo kiinnitti huomiota Baanan syntyyn yhteistyöprosessissa, jossa olivat mukana niin kaupunki, asukkaat kuin yliopisto-opiskelijatkin. ? Idean keksimme kaupunkisuunnitteluvirastos- Baana palkittiin kunniamaininnalla European Prize for Urban Public Space -kilpailussa. Palkinnot jaettiin 25.4.2014 Barcelonan Centre of Contemporary Culture -keskuksessa. sa jo vuonna 2003. Suunnittelu jatkui rakennusviraston ja muiden hallintokuntien kanssa ratakuilu-työryhmässä. Opiskelijakilpailussa vuonna 2006 ideoitiin kuilun ilmettä ja toiminnallisuutta. Lopullisen suunnitelman laativat Loci maisema-arkkitehdit ja Ramboll, kertoo Baanaaloitteen tehnyt arkkitehti Kirsi Rantama kaupunkisuunnitteluvirastosta. Palkintoperusteissa karuksi, monipuoliseksi ja kestäväksi kuvattu Baana nähtiin myös kustannustehokkaana. ? Kustannukset pidettiin matalalla, koska Baana toteutettiin väliaikaiseksi ratkaisuksi. Kaupunkilaiset ovat kuitenkin ottaneet Baanan haltuunsa. Käyttäjälaskurin mukaan Baanalla liikkuu tuhansia pyöräilijöitä päivittäin ja määrä näyttää kasvavan, Rantama kertoo. Vuonna 2014 Baanalla on fillaroinut yli 124 000 pyöräilijää. Suosio on kannustanut Helsingin kaupunkia laajentamaan pyöräilyn baanaverkkoa, josta on jo tehty periaatesuunnitelma. Joka toinen vuosi järjestettävän julkisten tilojen kilpailun palkinnot jaettiin 25.4.2014 Barcelonan Centre of Contemporary Culture -keskuksessa. Kunnia- Veikko Somerpuro elokuu 2012 kirjan vastaanottivat kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdit Kirsi Rantama ja Kajsa Lybeck. Kilpailun kärkeä esitel- lään parhaillaan näyttelyssä Barcelonassa. Näyttely on esillä Arkkitehtuurimuseossa helmikuussa 2015.
• Viikot 21-22 13 Sukupolvet kohtaavat Kumpulan Kyläjuhlilla ??Kumpulan Kyläjuhlat järjestetään 24. toukokuuta jo kymmenettä kertaa. Juhlien ennätysmäisen runsas ohjelma tarjoaa jokaiselle jotakin. Festivaalin ohjelmassa korostuu tänä vuonna eri sukupolvien yhdessä te- keminen. Tunnettujen tähtien lisäksi juhlassa esiintyy joukko alueen nuoria muusikoita. Musiikkiohjelma kattaa laajan kirjon klassisesta kuorolauluun, reggaesta rockiin ja iskelmästä bluesiin ja etnoon. Festivaalin kolmella laval- Tuure Kilpeläinen Kaihon karavaani -yhtyeineen on yksi Kumpulan Kyläjuhlien kymmenistä esiintyjistä. Tango-levyn helmikuussa julkaissut Yona on yksi Kumpulan Kyläjuhlien kymmenistä esiintyjistä. la esiintyvät muun muassa Pariisin Kevät, Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani, Reino Nordin, Suomi-iskelmän ikoni Jukka Kuoppamäki, legendaarinen progebändi Wigwam Revisited, Aili Ikonen, Yona, Laineen Kasperi ja Palava kaupunki, Koiton Laulu, Freeman ja Hanna Pakarinen. Kyläjuhlat käynnistyvät koko perheen Kumpula- Helsingin juhlaviikot 15.-31.8.2014 juoksulla ja juhlapäivän ajan kylää halkoo Limingantien kilometrin mittainen kirpputori. Ruokaa ja juomaa on tarjolla asukkaiden pihakahviloissa ja ruokakojuissa. Tapahtumassa nautitaan myös teatterista, kirjallisuudesta ja kuvataiteista. Kylätilan valokuvanäyttely esittelee vanhaa Kumpulaa ja graffiteja tekevät SixFiveCru:n yli 60-vuotiaiden taiteilijoiden ryhmä sekä alle kouluikäiset katutaiteilijat. Ensimmäistä kertaa mukana on myös stand up ?komiikkaa. Kylätilassa voi Lapsille juhlat tarjoavat lukuisia osallistavia työpajoja kierrätysaskartelusta musajameihin. Teatterikerholaiset esittävät itse kirjoittamansa näytelmän, jossa ufot sieppaavat Kumpulan koulun. Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa ja alueen yli 80-vuotiassa  päiväkoti Marjalassa on avoimet ovet juhlan kunniaksi. Vuonna 1991 järjestetyt ensimmäiset Kyläjuhlat Kumpulassa aloittivat kau punginosafestivaalien perinteen Helsingissä. Juhlat järjestetään kokonaisuudessaan talkoovoimin. Järjestelyistä päävastuun kantaa asukasyhdistys, KumpulaToukola Kylätilayhdistys. Kumpulan Kyläjuhlat lauantaina 24. toukokuuta klo 9 ? 22. Ohjelma ja lisätiedot: www.kumpulankylajuhlat.fi Juhlaviikoilla koetaan elämyksiä ja tehdään kokeiluja Suomen ja koko Pohjoismaiden suurimman monitaidefestivaalin vuoden 2014 ohjelmassa on kansainvälisiä tähtiä kuten avant-garde-ikoni Laurie Anderson ja rajoja mieluusti rikkova Kronos Quartet -jousikvartetti, kapellimestarilegenda Daniel Barenboim, meksikolaisamerikkalaisen chicano-kulttuurin kärkinimi Los Lobos sekä kaikkien aikojen rock-rumpali Ginger Baker. Lisäksi festivaali luo katsauksen suomalaisten taiteilijoiden huikeaan kansainväliseen menestykseen. Ohjelmassa mukana ovat mm. Tero Saarinen, Esa-Pekka Salonen, Karita Mattila, Kimmo Pohjonen, Kristian Smeds ja Race Horse Company. ??Helsingin juhlaviikkojen ohjelma 2014 peilaa monin tavoin myös vallankäyttöä rakennetussa ympäristössä. Mm. Taiteiden yönä kaupunkilaiset pääsevät rakentamaan pahvista kiistanalaisia rakennushankkeita, vaikkapa Guggenheim-museota tai Keskustakirjastoa. Näkyvin osa Juhlaviikkoja syntyy Kansalaistorille festivaalin ajaksi, kun Juhlaviikot tuo alueelle KoeHelsinki-kaupunkikeitaan. Se on kaikille avoin festivaalipuisto täynnä taidetta ja elämyksiä ? suurelta osin ilmaista ohjelmaa. ? Festivaali näkyy kuten aikaisempinakin vuosina: runsaana kaikkialla kaupungilla. Mutta nyt avaamme valtakunnan sydämeen taiteen ja tapahtumien puiston. Se on kaupunkilaisten avoin kohtaamispaikka, vallattomuuden vapaasatama. KoeHelsinkiin mahtuvat telttasirkukset, elokuvapiknikit, workshopit, leikkimielenosoitukset, konsertit ja keskustelut, sanoo Juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Erik Söderblom. Esittävissä taiteissa kotimaisten taiteilijoiden kansainvälisiä menestystarinoita Juhlaviikkojen teatteriohjelman päävieras on Back to Back Theatre, Australian keskeisimpiä taiteentekijöitä. Ryhmä on erikoistunut yksilön oikeuksiin liittyviin eettisiin, filosofisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Teos Ga- nesh vs. the Third Reich pakottaa yleisön ottamaan kantaa syrjintään ja erilaisuuteen. Teatteriohjelmassa nähdään Kristian Smedsin ja Rosa Liksomin Palsa ? ihmisen kuva. Esitykset alkavat poikkeuksellisesti keskiyöllä Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Monimuotoista teatteria ohjelmassa tarjoavat myös Teater Viirus sekä monikansallinen esitystaiteen ryhmä Oblivia. Tanssiohjelmassa Juhlaviikot esittää Tero Saarinen Companyn uutuusteoksen MORPHED. Maailman kantaesitystä Suomen Kansallisoopperan päänäyttämöllä juhlistetaan esittämällä teos sinfoniaorkesterin kanssa. Kansallisoopperan orkesteria johtaa teoksen musiikin säveltänyt Esa-Pekka Salonen. Toinen tanssiohjelman kärki on legendaarisen brittikoreografi Michael Clarkin kolmiosainen nykytanssiteos animal / vegetable / mineral. Ohjelmassa on myös Susanna Leinonen Companyn kantaesitys sekä uuden polven koreografien Satu Herralan, Eeva Muilun, Anna Mustosen ja Masi Tiitan yhteisteos Nature Dances. Juhlaviikkojen sirkusohjelma luo katsauksen kotimaisen nykysirkuksen kansainväliseen menestykseen. Fokus-sarja kokoaa yhteen suomalaisen nykysirkuksen uranuurtajan Jani Nuutisen teokset vuosikymmenen ajalta. Ranskassa uransa tehnyt Kati Pikkarainen sekä ranskalainen Victor Cathala ovat pariakrobatiaan erikoistunut Cirque Aïtal ? duo. Heidän esityksensä Myötä- ja vastamäessä on koko perheelle suunnattu hulvaton kertomus rakkaudesta ja parisuhteesta arjen sattumusten puristuksessa. Sirkusohjelman kruunaa Race Horse Company, jonka uusi teos Super Sunday saa Juhlaviikoilla Suomen ensi-iltansa. Klassisen musiikin ohjelmassa sinfoniaorkestereita ja kokeellista musiikkia Helsingin juhlaviikot tuo kansainvälisten sinfoniaorkesterien vierailusarjassaan maailman huippuorkestereita suomalaisyleisön eteen. Sarja jatkuu, kun Toronton sinfoniaorkesteri esittäytyy laajasti Juhlaviikoilla. Orkesteri on sarjan ensimmäinen pohjoisamerikkalainen vieras. Festivaaliajan jälkeen 7.9. kaupunkiin saapuu yksi aikamme merkittävimmistä muusikoista, kapellimestari Daniel Barenboim. Ympäri maailmaa vaikuttava Barenboim tuo Suomeen oman orkesterinsa, Staatskapelle Berlinin. Esa-Pekka Salonen, joka siis nähdään myös Kansallisoopperassa Tero Saarisen uutuusteoksen yhteydessä, tuo yhdessä Radion sinfoniaorkesterin kanssa helsinkiläisyleisön kuultavaksi harvinaisuuden: johdannon ?ostakovit?in aiemmin tuntemattomaan oopperaan Orango. Karita Mattila esittää uutta ohjelmistoa: Arnold Schönbergin Erwartung-monodraaman. Kon- sertissa RSO:ta johtaa Susanna Mälkki. Juhlaviikot tuo Musiikkitaloon pianomusiikkia, kun legendaarinen Elisabeth Leonskaja esittää yleisölle Schubertin kolme viimeistä sonaattia. Eri kansallisuuksista koostuva, vanhaan musiikkiin erikoistunut Ensemble Sarband puolestaan esittää Helsingin yliopiston juhlasalissa Sacred Bridges ?konsertin, joka pohjautuu Vanhan testamentin psalmeihin. Kokeellisemman musiikin saralla New Yorkin underground-ikoni Laurie Anderson yhdistää voimansa ennakkoluulottoman Kronos Quartet ?jousikvartetin kanssa. Landfall on musiikillinen mutta myös kielen ja tarinoiden tasolla tapahtuva tutkimusmatka uuteen. Huvilassa maailmanmusiikkia ja pitkän uran tehneitä tähtiä Huvila-teltassa kuullaan meksikolaisamerikkalaisen chicano-kulttuurin kärkinimeä Los Lobosia sekä legendaarisen Cream-yhtyeen rumpalin Ginger Bakerin uusinta kokoonpanoa Jazz Confusion. Amerikkalainen Jonathan Wilson tekee nostalgiasta ajankohtaista. Tuttuun tapaan Huvilassa kuullaan paljon maailmanmusiikkia, tänä vuonna mm. etiopialais-israelilaisen Ester Radan modernia ethio-jazzia, persialaisesta runo- ja lauluperinteestä ammentavaa vokalistia Azam Alia, kelttisävelmiä ja lattarirytmejä yhdistävää Salsa Celticaa sekä New Orleansin meininkiä Treme-tv-sarjan hengessä. Myös Sam Yaffa sekä Riku ja Tunna tuovat Huvilaan suosikkibändejään maailmanmatkoiltaan Sound Tracker ?illassa. Kotimaisista artisteista Huvilassa kuullaan mm. Jonna Tervomaan ja Tokelan uutta Tourettes-projektia, Pepe Willbergiä ja Suvi Isotaloa, Iiro Rantalaa, Jukka Eskolaa sekä Kimmo Pohjosta, joka täyttää 50 vuotta. Pohjosen konsertin erikoisuutena kuullaan uutta yhteismateriaalia Kronos Quartetin kanssa. Kvartetti konsertoi edellisenä festivaalipäivänä Musiikkitalossa Laurie Andersonin rinnalla. Huvilakauden päättää Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n juhlakonsertti Sulle lauluni laulan. Konsertissa tunnetut lauluntekijät esittävät muille tekemiään kappaleita omina alkuperäisinä versioinaan. Yhteisöllistä ilmaisohjelmaa: Raksa ja KoeHelsinki Helsingin juhlaviikot valtaa Kansalaistorin koko festivaalin ajaksi. Sinne nousee KoeHelsinki -- kaupunki kaupungissa. KoeHelsinki on kaikille avoin kaupunkikeidas täynnä taidetta ja elämyksiä. Kaupunkilaisten omalla temmellyskentällä on vaihtuvaa ohjelmaa kaikenikäisille, ja suurin osa ohjelmasta on ilmaista. Alueelta löytyvät myös Juhlaviikkojen lipunmyynti ja infopiste. Kaikki kaupunkilaiset kutsutaan mukaan leikkimielisiin kaupunkisuunnittelutalkoisiin Raksa-tapahtumassa. Ranskalainen taiteilija Olivier Grossetête on suunnitellut teoksen, jossa yksinkertaisista aineksista ? pahvista ja teipistä ? syntyy yli kymmenmetrisiä valtavia pilvenpiirtäjiä. Yleisö saa itse päättää, mitkä rakennukset syntyvät Senaatintorille; vaihtoehtoina ovat ainakin Lastensairaala, Guggenheim-museo, Keskustakirjasto ja HIFKin suurhalli. Taidenäyttelyt levittäytyvät kaupungille Helsingin Taidehallin Juhlaviikkonäyttelyssä esillä on laajin koskaan Suomessa nähty Hilma af Klin- tin teoskokonaisuus. Abstraktin pioneeri ?näyttely esittelee taiteilijan tietoisesti salassa pidetyn tuotannon, jonka aiheet ammentavat muun muassa spiritismistä, teosofiasta ja antroposofiasta. Amos Andersonin museossa esitellään Tommi Toijan tuotantoa. Toijan näyttelyyn liittyy myös yli kahdeksanmetrinen betoniveistos Bad Bad Boy, joka asettuu Kauppatorin liepeille. Juhlaviikot toteuttaa samaten Kauppatorin läheisyydessä Helsingin taidemuseon kanssa japanilaisen Tatzu Nishin Hotel Manta ?hankkeen. Nishi rakentaa Havis Amanda ?patsaan ympärille hotellihuoneen, joka tuo esille julkisen ja yksityisen tilan rajapinnan. Hotellihuone on päivisin näyttelytilana, iltaja yöaikaan sen voi varata kuin minkä tahansa hotellihuoneen. Valokuvataiteen museossa perehdytään näppäilyvalokuvan käsitteeseen #snapshot-näyttelyssä. Checkpoint Helsinki tuo Lasipalatsin aukiolle To the Square 2 ?kokonaisuuden. Siinä pohditaan, täyttyykö aukio mielenosoittajien vaatimuksista vai taiteen juhlasta. Stage ? Helsingin teatterifestivaali antaa yleisölle kiinnostavan kotimaisen ja kansainvälisen teatterikatsauksen 13.-24.8. Runokuu levittäytyy kaupunkiin 21.27.8. Viapori Jazz soi Suomenlinnassa 27.?30.8. ja Art goes Kapakka näyttäytyy Helsingin ravintoloissa 14.?23.8. Mediataiteen festivaali Media Facades ottaa kaupunkitilaa haltuun 21.-24.8. Helsingin juhlaviikkojen vuoden 2014 ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.helsinginjuhlaviikot.fi
• Viikot 21-22 14 Topo Naiset voittivat SM-liigansa pronssimitalit ?? Ensi kertaa Topon historiassa on naisten edustusjoukkue päättänyt pelikauden ottamalla pronssimitalit ? saavutus on erinomainen, josta kaikki korispiireihin kuuluvat ovat Pere Klingaa ja hänen  luotsaamaansa joukkuetta kilvan onnitelleet. Sotaväen käyneet tiedostavat laulun ?Ohi on?? merkityksen, tässä on oikeastaan samanlainen tunnelma, joukkue on pelanut hyvän matkaa yli 30 ottelua, matkannut  maanteillämme tuhansia kilometrejä, treenannut lähes joka päivä kesästä alkaen, joten tuon tutun ?ohi on?? marssin sävelien siivittämänä on joukkueellamme nyt hyvä olla ja oikeus kohtuulliseen taukoon. Runkosarjan päätyttyä pelasimme ensin Keravaa vastaan kolme kertaa, voittaen heidät puhtaasti 3-0, sitten vastaan tulikin jo ?luunkova? Peli-Karhut Kotkasta, joille tällä kertaa vielä hävisimme keskittyen sit- ten kohtaamaan Kisahallissa Äänekosken Huiman. Ottelulla oli kummallekin hyvin suuri merkitys, onhan vanha totuus että neljättä sijaa ei juurikaan noteerata, mutta kolmas eli pronssimitali on selvästikin voitettu mitali siitä Topo Naiset lähtivät taistelemaan. Vielä puoliajalla olimme tappiolla peräti 8 pistettä, mutta ilman jenkkiä toisen puolikkaan pelannut kotijoukkue pyyhkäisi aivan loppuhetkillä kolmella amerikkalaisella vahvistetun, maineikkaan  Äänekosken Huiman ohitse ot- Tässä kuvassa Venlakaisa on vielä neitien kastissa, muttei enää kauan sillä hääkelloja jo viritellään. Tässä he ovat pelikauden 2013-14  pronssimitalistit - olemme heistä ylpeitä. taen Topolle ensi kertaa mitalit, voittaen koko pelin 76-70, mikä luonnollisesti sai aikaan valtavan riemun. Mitenkä sitten on tulevaisuuden laita?  Juuri nyt on ennenaikaista sanoa mitään lopullista ja varmaa,  sen verran kuitenkin tiedämme tai ainakin aavistan, että omat pelaajamme suurimmalta osalta halunnevat jatkaa ja kyllähän se pronssin voittaminen on selvästi huomioitu myös Stadin ulkopuolella, siitä päätellen että päävalmentajalle tuntuu tulevan melkoisesti mielenkiintoisia puheluja. No miksipä sitten ei jo nyt päätetä että Topo Naiset jatkaa pelaamistaan Naisten Koripalloliigassa?  Päätös vaatii takeita ja turvaa talouspuolella, emme voi, emmekä tietysti tahdo jatkaa, jollemme saa riittävästi tukijoita toiminnallemme.  Niinpä toivomme kenties juuri tämänkin lehden lukijoiden avulla saavamme kontakteja tahoihin joita yhteistyö kanssamme saattaisi kiinnostaa. Otan mielelläni vastaan vihjeitä puhelimeeni 0400 434378, kiitos! Kiitän koko joukkueen ja sen johdon nimissä kaikkia kavereitamme, ketään heitä erityisesti mainitsemalla eikä liioin unohtamalla ? olette meille hyvin tärkeitä, aivan elinehtomme suorastaan ja tottakai kiitokset kuuluvat yleisöllemme, joille toivomus tuoda ensikaudella (jos?) mukaan paljon urheiluviihteestä pitäviä ystäviäkin.  Topo Naiset onnittelevat ?Gulleja?, jolla lempinimellä nyt ensi kaudeksi miesten Korisliigaan noussutta Seagulls-joukkuetta kutsutaan.  Hienoa, nyt on Stadissa yksi joukkue kummassakin liigassa mikä varmasti auttaa lajiamme kohtaan tunnettavaa mielenkiintoa. Tervetuloa!! Koripalloliiton markkinointiyhtiön myyntijohtajaksi on vastikään nimitetty Timo Vertio, jonka ansiokas toiminta Topossa on miltei kai yhtä pitkäaikaista kuin on kaveri iältään. Koko perheenhän Nyt tuuletetaan oikein kunnolla Argentan pyyhkeillä. tiedämme kuuluvan niin lajin kuin seurankin aitoihin kannattajiin ? onnea siis Timolle ja koko klaanille! Liitto on juuri julkistanut naisten maajoukkueringin, jonka alkukesän päähuomiona ovat vuoden 2015 Naisten EM-kisojen karsinnat.  Tuohon joukkoon on kutsuttu Topo Naisista  Vilma Kesänen ja Laura Saarinen ? heille välittäkäämme lempeät mutta tavoitteelliset ?potkut persuksiin?!  Pesäpalloa Lastensairaalan hyväksi Hyvinkäällä Heti vapun jälkeen pelattiin pesiksen mahtiseuran  Tahkon naisjoukkueen ja ?julkkisjoukkueen? St. Ganesin välillä  hyväntekeväisyysottelu jossa  myöskin Sairastuvalta palannut Niina Laaksonen pelasi niin kuin vain Topo Naisista olivat mukana Kaisa Valtakari, Vilma hän pystyy, teki 22 pistettä olen joukkueensa paras. Kesänen ja Venlakaisa Hölttä sekä Pere Klinga ja Jukka Haarala.  Tilaisuudessa Voi tätä iloa ja riemua - me teimme sen, otimme ekat mitalit Topo Naisille. Tässä he ovat St Ganes,  Remu ja Kaj Kunnas sekä myöskin vahvistuksina viisi edustajaa Topo Naisista. esiintyivät myös mm:ssa Remu ja Hurriganes.  Tällä kertaa ei nyt enempää, laitamme euroja pyydystävät verkot veteen ja toivotan kaikille oikein hyvää kesää, koristerveisin   Apso Turunen Topo Naisten kummisetä
• Viikot 21-22 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 359 tai 413 97 300 ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Ostetaan Kampaamot Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 Parturi-kampaamo Ostetaan kodin irtainta ja muuta kodin käyttötavaraa 040 7058 961 autovuokraamo Autoalerent www.autolasipojat.fi 0400-33 55 00 Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 Tulppatie 24, 00880 Helsinki 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Autokorjaamot Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Kehyspalvelu Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 Työsuorituksia Hieronta HIERONTAA 90 min. 48? ART-BARON OY Parturi-Kampaamo Robertina Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi www.maalausva.fi 0400-996 647 Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Lue netissä www.nygardinautokoulu.fi Mannerheimintie 36, 00100 HELSINKI Puh: (09) 495 979, Fax: (09) 409 651 toimisto@nygardinautokoulu.fi Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Kirpputorit Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi Palautukset joka päivä 7-23:00. Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 Palvelut 50 ? OA ! 2 VIIKK www.rooperinlehti.fi > digilehti www.hietsumarket.fi RööperinLehti Palvelut P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi KORJAUS ASENNUS - HUOLTO PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 10. vuosikerta 2014 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. KOTIHARJUN SAUNA v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE a oiss a aj nat! Tilatarisau t pol Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 359 jarkko.soini@karprint.fi Ti-su 14-20, saunomisaika klo 21.30 asti. Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Juhannussaunat aattona pe 20.6. klo 12-16 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Kotisiivousta Rööperissä Kaivopuiston Kansanjuhla Konepajahallin puolesta Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. lat i t na assa llä u Sa asil n y P toje kat saunatila.indd 1 Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 sila n Saunatilat Oy ELMU ry:n työhön hankkeen toteutumiseksi. ? Nyt on aika saada Pro Konepaja -hanke suuren yleisön tietoisuuteen. Artistit ovat lähteneet tukemaan hanketta, koska sille on valtava kysyntä: jo kymmeniä vuosia on puhuttu, että vastaavan kokoinen musiikin ja esittävän taiteen sali puuttuu Stadista. Haluamme kutsua kansalaiset mukaan keskusteluun ja korostaa, että kyseessä on kaikkien helsinkiläisten hanke, kertoo ELMU ry:n hallituksen puheenjohtaja Mika Erkkilä. www.pasilansaunatilat.fi un Sa malla Pro Konepaja Bäkkäri -lipun Konepajahallin tulevaisuutta ELMU ry:n areenana voi tukea ostamalla 95 euron hintaisen Pro Konepaja Bäkkäri -lipun, jolla pääsee Kaivohuoneelle. Lipun hintaan kuuluu muun muassa buffet-ateria, Pro Konepaja -t-paita, oma katselualue Kaivopuiston päälavan läheisyydessä sekä Konepajahalli-aiheisia keskusteluja. Myynnissä on molemmille päiville rajoitettu määrä lippuja. Lippujen myynti alkaa Tiketissä torstaina 15. toukokuuta 2014 klo 12. Lippujen tuotto ohjataan Parturi-kampaamo Raija Koso ? Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA Albertinkatu 10, p. 040-7485601 Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Töölön Putkiliike Oy ??Elävän musiikin yhdistys ELMU ry järjestää vuosien tauon jälkeen Kaivopuiston Kansanjuhlan Helsingissä perjantaista lauantaihin 1.2. elokuuta 2014. Kansanjuhlan teemana on Pro Konepaja -hanke uuden 3 000 hengen areenan saamiseksi Helsinkiin. Konsertin artisteja ovat mm. Von Hertzen Brothers, Stam1na, Club for Five ja J. Karjalainen. Kansanjuhlaan on vapaa pääsy. Erillisen Pro Konepaja Bäkkäri -lipun ostaneet pääsevät nauttimaan Kaivopuiston ohella myös Kaivohuoneen palveluista. Konepajahallin saamista ELMUlle voi tukea osta- Jane&Tarzan Työsuorituksia Autonvuokraus Sekalaista a& to ravin la Lämpö- ja vesijohtoliike Autolasipalvelut Pa LVI Tilaus 17.1.2014 12.31 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2014
• Viikot 21-22 16 Elielinaukio 2 G, 00100 Helsinki, puh. 0291707777 email: aki.luomanen@k-supermarket.fi Palvelemme: ma-la 7-22, su 10-22