• Laadukasta kiinteistönvälitystä, ammattitaitoista varallisuuden hoitoa! BITMASTER Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff TIETOKONEHUOLTO arja.oreschnikoff@omatkodit.fi Pursimiehenkatu 16 puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja A. Oreschnikoff Oy LKV, 2473282-0 ? RööperinLehti Viikot 47-48 ? Nro 20/2015 ? 11. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Raikas tuulahdus Intiaan Helsingin vauvauimarit järjestää vauva-, perheja sisaruinteja Kampissa, Töölössä ja Käpylässä viikonloppuisin. La Cure Kuolleenmeren Annankatu 4, Helsinki ® Tervetuloa uimaan, ohjaamme teitä lämmöllä ja ammattitaidolla! Luontaistuntija -lehti täynnä tarjouksia! Kalevalaista jäsenkorjausta, hierontaa ja jalkahoitoja ? lisää tietoa ja ajanvaraus myymälästä! Lounasbuffet arkisin klo 10.30-15.00 A´la Carte Take away -10% Ryhmäalennus -30% (yli 10 henkilön ryhmille) Ma?Pe 10:30?23:00, La 12:00?23:00, Su 12:00?20:00 www.ravintolamonal.fi Luontaistuntija Forum Mannerheimintie 20 (0 kerros, hissin alla) Avoinna: ma-su kauppakeskuksen aukioloaikojen mukaan. p. 044 980 5830 www.luontaistuntijaforum.fi forum@luontaistuntijat.fi AUTOKORJAAMO JARRUPOLJIN OY Täyden palvelun autokorjaamo SOITA JA VARAA AIKA! 25? Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI ? www.jarrupoljin.fi ? 0500 504 390 ? 09-626 412 ? info@autokorjaamojarrupoljin.fi Meidän Koti (09) 340 62 340 Leikkaa irti! -20% Lakeuden Emännät siivoa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi Teemme kaikki autoihin liittyvät työt. Bosch Vika Diagnoosit. Ajo-opetuspolkimet ja -asennukset RENKAIDEN 370? VAIHTO alk. Tuo kuponki ravintolaan niin saat A?la cartesta (take away tai paikan päällä) Kaikki kotitalouksien SIIVOUSPALVELUT! Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja -mallit nykyaikaisilla laitteilla. OPETUSPOLJIN + ASENNUS YKSITYISKÄYTTÖÖN p. 050 5969 316 Namaste! Suosittelemme La Cure-sarjaa kaikille herkkäihoisille sekä psoriasiksesta, että erilaisista ihottumista kärsiville henkilöille. Tuotteet sopivat päivittäiseen käyttöön koko perheelle! www.lacure.fi | p. 041 446 5593 helsinginvauvauimarit.fi | anu@helsinginvauvauimarit.fi 050-5544889 | facebook: helsingin vauvauimarit Tervetuloa! ihonhoitotuotteet OY LKV Näkinkuja 4, 00530 Helsinki, Hakaniemi KAUPPA KÄY EDELLEEN Hyviä kauppoja tänäkin syksynä. Oikea hinnoittelu tärkeää. Pitkä kokemus ja alueen tuntemus takaavat hyvän kaupan. Vanhassa kauppahallissa Piparisuklaamme markkinoille tulosta on 10 vuotta Juhlavuoden kunniaksi teimme siitä myös 1 kg:n painoisen suklaalevyn Suklaiset lahjat pukinkonttiin Ota yhteyttä ystävällisen palvelun toimistoon. Avoinna ma-la klo 10-18 040-5258738, 09-34062340 tulemme arvioimaan asuntosi. www.kultasuklaa.fi Verkkokauppa:
• Nro 20 ? Viikot 47-48 2 Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51 ja aineistopäivä on keskiviikkona 9.12. Varaa paikkasi ajoissa! Jarkko Soini 09-413 97 332 jarkko.soini@karprint.fi A T STI E J NY A A E T T NS TAP RU US JO R TA Hyvä yrittäjä! Tapettitalo Fleminginkatu 4 00530 Helsinki p. (09) 76 76 58 www.tapettitalo.fi palvelu@tapettitalo.fi Entisöinti-, tyyli- ja uusia tapetteja. 2000 mallia heti varastossa. Satoja kapeita ja leveitä reunusnauhoja. Syksy on hyvä aika vaihtaa tapetteja! Tule paikan päälle tutustumaan laajaan valikoimaamme! CITY-lehti valitsi Tapettitalon Helsingin parhaaksi tapettiliikkeeksi. 197 4 Meiltä saat henkilökohtaista neuvontaa ja palvelua. Avoinna arkisin 10-17, lauantaisin 9.30-13 HANKI TÄNÄ JOULUNA HYÖDYLLISEMPI KORTTI, NIMITTÄIN AJOKORTTI. AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Aito stadilainen pienyritys Katso lisää: www.autokouluhakaniemi.fi
• 11. vuosikerta ? nro 20 Viikot 47-48 Ajankohtaista Uunisaarensalmen kävelysilta ulkoilijoiden käyttöön Aleksin joulukatu. Kuva: Jussi Hellsten. Aleksin joulukadun avaus käynnistää juhlakauden ? ? Merisataman rannassa Ehrenströmintien ja Pohjoisen Uunisaaren välinen Uunisaarensalmen kävelyponttonisilta asennetaan paikoilleen perjantaina 13.11.2015. Uunisaaren vesiliikennekausi alkaa huhtikuun 15. päivä 2016 Kompassintorilta Kaivopuiston merisatamasta ? Ponttonisilta asennetaan paikoilleen kahdeksalla betoniankkurilla. Jos ilma on kaunis ja hommat menevät putkeen, on silta ylikäveltävässä kunnossa perjantaina iltapäivällä 13.11. Kesäkauden säilytämme siltaa Uunisaaren ja Liuskasaaren välissä, toteaa venesatamapäällikkö Jussi Mäkinen. Kaivopuiston eteläpuolella sijaitseva Uunisaari muodostuu toisiinsa kapealla salmella yhdistetyistä eteläisestä ja pohjoisesta saaresta. Saaressa toimii ympärivuoden yksityisen yrittäjän ylläpitämänä ravintola, kahvila ja saunat. Ulkoilijoiden on syytä huomioida, ettei Uunisaareen saa tulla koiran kanssa. Diandra ja Pepe Willberg nostattamassa tunnelmaa joulukadun avajaissa ??Helsingin Aleksanterinkatu saa juhlavalaistuksensa 67. kerran, kun perinteiset joulukadun avajaiset järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta. Senaatintorilla avautuu Hyväntahdon tori kello 14. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sytyttää jouluvalot kello 16. Avajaisjuhlinta päättyy lapsia hauskuuttavaan paraatiin, joka lähtee Senaatintorilta noin kello 16.10 ja kulkee ydinkeskustan halki. Paraatissa on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana satumaisia tähtiä Suomen Kansallisbaletista. Aleksanterinkadun jouluvalot ilahduttavat kaupunkilaisia tammikuun loppuun asti. ? Aleksin joulukatu kuuluu Helsingin ydinkeskustassa kauden tärkeimpiin tunnelmanluojiin ja on myös koko maan vanhimpia joulutraditioita. Avajaiset ovat vuodesta toiseen saaneet väen liikkeelle koko perheen voimin hakemaan hyvää joulumieltä, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo. Sivu 8 Panimoala kasvaa Euroopassa? Suomessa alan työpaikat vähenevät ??Oluen tuotanto ja arvoketju ovat kasvaneet Euroopassa, osoittaa oluen tilastoraportti 2015. Euroopan panimoliittojen kattojärjestö The Brewers of Europe on julkaissut vuoden 2015 Beer statistics -oluttilastoraportin, jossa tarkastellaan vuoden 2014 keskeisiä lukuja sekä trendejä vuodesta 2009 lähtien. Olutsektori on avaintekijä uusien työpaikkojen luomisessa, mikä on yksi Eurooppa 2020 ? Euroopan kasvustrategian keskeisiä tavoitteita. Olutteollisuuden suorat työpaikat kasvoivat 3,4 % vuonna 2014 vuoteen 2013 verrattuna. ? Tällä on paljon merkitystä, koska jokainen näistä työpaikoista luo lisää työpaikkoja kautta koko arvoketjun ?viljasta lasiin, muun muassa ravintolaalalla, kuljetuksissa, panimoissa ja vähittäismyynnissä, sanoo Pierre-Olivier Bergeron, The Brewers of Europe -järjestön pääsihteeri. EU:n alueella toimii nyt 7000 panimoa. Määrä on kaksinkertainen vuoteen 2008 verrattuna. Pelkästään vuonna 2014 on avattu yli 700 uutta panimoa, mikä vastaa 12 % kasvua vuodesta 2013. ? Näin monien uusien panimojen syntyminen ei kuvasta vain elinkeinon luottamusta alaa kohtaan. Se todistaa myös, että kuluttajat ovat innostuneita oluen monipuolisuudesta, Bergeron sanoo. Sivu 6 Kaupunginarkisto muutti vastavalmistuneeseen Kallion virastotaloon keväällä 1965. Vuonna 1945 perustetun Kaupunginarkiston suurin arkistotila vuoteen 1965 sijaitsi Temppeliaukion väestösuojassa. Kuva: Kaupunginarkiston kokoelmat. Helsingin kaupunginarkisto 70 vuotta ??Vuonna 1945 toimintansa aloittanut kaupunginarkisto on vuodesta 1965 sijainnut Kallion virastotalossa, Eläintarhantie 3 F. Tuossa osoitteessa ovat niin arkistot kuin yleisöpalvelutilatkin. Helsinki on Itämeren piirissä nuorehko kaupunki, perustettu vuonna 1550. Merkittävis- tä kaupungeista vain Pietari on Helsinkiä nuorempi. Sivu 6
• Nro 20 ? Viikot 47-48 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 20 Pienet sanat kauneimmat 20 % ikääntyvistä asuu ilman hissiä Helsingissä M onissa Punavuoren ja ympärysalueen taloissa hissit jo ovatkin, mutta joistain puuttuu. Yhteiskunta pyrkii monin rahoitus- ja avustusmäärärahoin tukemaan hissien rakentamista niihin taloihin, joissa sitä ei ole. Näkemys perustuu pitkän tähtäyksen suunnitelmaan siitä, että ikäihmiset pystyvät asumaan omissa kodeissaan niin pitkään kuin mahdollista, kun kulkeminen asuntoon ja sieltä pois on mahdollisimman helppoa. Yhteiskunnan rahoitusta hissiremonttiin on saatavissa noin 50-60 prosenttia kokonaiskustannuksista. Rahan saa taloyhtiön hissi-investointia varten. Suurin syy hissien asentamiseen ja rakentamiseen on nimenomaan väestön ikääntyminen, viidesosa yli 65 -vuotiaista helsinkiläisistä asuu edelleen hissittömissä kerrostaloissa. Hissin ansiosta vanhus pystyy asumaan kotonaan pidempään kuin hissittömässä talossa. Yhteiskunta säästää tuona aikana yli 200 000 euroa laitoshoitoon verrattuna. Tämän vuoksi valtio rahoittaa hissien jälkiasennuksia avokätisesti. Ympä- ristöministeriön alainen Ara maksaa 50 prosenttia vanhojen kerrostalojen hissien rakennus- ja suunnittelukustannuksista. Lisäksi osa kaupungeista avustaa hissihankkeita. Helsinki, Espoo ja Vantaa maksavat jälkiasennushissien kustannuksista 10 prosenttia, Tampere 15 prosenttia. Aran hissiavustusrahat uhkaavatkin loppua jo kuluvalta vuodelta kokonaan. Ara on asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, joka toimii ympäristöministeriön alaisena virastona. Hissien rakentaminen on lisääntynyt taantumasta huolimatta, kuluvana vuonna valtio varasi hissiavustuksiin 20 miljoonaa euroa, josta 16,1 miljoonaa oli myönnetty elokuun alkuun mennessä. Päätöstä ensi vuoden hissimäärärahoista ei vielä tiedetä. Toivottavasti mahdollisimman moni alueen taloyhtiö tarttuu asiaan, jos hissi vielä puuttuu. Yhteiskunnan rahaa on saatavissa investointiin merkittävä määrä, samalla koko taloyhtiön arvo kohenee! -j.a. Pienet sanat kauneimmat vain sulta kuulla sain. Toit mulle onnenunelmat kesäyöhön kulkiessain. Elonretki on kaunehin, muisto kahden ihmisen. Pienet laulut kauneimmat kuulen usein iltaisin. Väistyy varjot valkoiset yönhetkiin tummuviin. Yönsyli oli kaunehin, muisto kahden ihmisen. Pienet hetket kauneimmat unohdu ei milloinkaan. Toiveet kerran toteutuvat, lemmenvalat vannotaan. Yönsyli oli kaunehin, muisto kahden ihmisen. Pienet sanat kauneimmat vain sulta kuulla sain. Toi mulle onnenunelmat kesäyöhön kulkiessain. Elonretki on kaunehin, muisto kahden ihmisen. Toivo Levanko lyyrikko Helsingin kaupunki avustaa liikuntatapahtumia 77 000 eurolla ??Liikuntalautakunta vahvisti torstaina 5.11. liikuntatapahtumille myönnettävän 77 000 euron tapahtumaavustusten jakoperusteet ja hakuajan. Liikuntatapahtumien avustukset jakautuvat kolmeen kategoriaan: 200 ? 1 000 euron avustukset pienimuotoisille alueellisille liikuntatapahtumille, 1 000 ? 5000 euron avustukset laajoille liikuntatapahtumille, jotka elävöittävät kaupunkikuvaa ja 5 000 ? 10 000 euron avustukset merkittäville kansainvälisille liikuntatapahtumille. Suomessa on Euroopan lyhyin työviikko ??Kokoaikatyötä tekevän suomalaisen todellinen työviikko on EU-maiden lyhyin, noin 38,5 tuntia. Tämä on kaksi tuntia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja jopa kolme tuntia vähemmän kuin Saksassa. Työviikot ovat lyhyitä niin miehillä kuin naisilla. Myös osa-aikaisten työllisten tekemä työviikko on lyhyt eurooppalaisessa vertailussa. Kaikkien työllisten keskimääräinen tehty viikkotyöaika on noin tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyempi. Lomat, arkivapaat ja poissaolot lyhentävät työaikaamme keskimäärin enemmän kuin muualla. ? Lyhyt työaika haittaa maamme kilpailukykyä. Kokoaikaisten töissä tämä ilmenee kilpailukykyongelmana teollisuudelle. Osaaikaisten lyhyt työaika haittaa taas palvelualoja, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen. Hän on kirjoittanut EVA Analyysin Euroopan lyhyin viikko ? Neljä havaintoa suomalaisten työajoista käyttäen apunaan EU-maiden vertailuun parhaiten soveltuvaa Eurostatin työaikatilastoa. EVA Analyysi julkistettiin 10. marraskuuta Helsingissä yhdessä EVA Fakta Näin työmarkkinat toimivat -julkaisun kanssa. EVA Fakta listaa tutkimustulokset suo- malaisen työpäivän koko kuvasta: miten paljon työtä tehdään ja miten tehty työ koetaan. EVA Fakta purkaa luvuiksi monta työelämän myytiä. Suomalaisen työelämän laatu on viime vuosina parantunut ja se on palkansaajien mielestä nyt melko hyvällä tasolla. Kasvava osuus palkansaajista, 45 prosenttia, pitää kehitysmahdollisuuksiaan työssä hyvänä ja esimiesten toiminta koetaan aiempaa kannustavammaksi. Samalla kiire ja epätasaarvo ovat vastaajien mielestä vähentyneet. ? Pätkätöiden määrä ei ole kasvanut, päinvastoin se on vähentynyt, sanoo EVAn tut- kimuspäällikkö Ilkka Haavisto. Hän on koonnut EVA Faktan yhdessä ETLAn Antti Kauhasen jaTilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan kanssa. Sen sijaan osa-aikatyöstä on palvelualojen kehityksen myötä tullut entistä yleisempää. Osa-aikatyön osuus, 15 prosenttia, on silti edelleen selvästi EU-keskiarvoa vähemmän. Uusia työsuhteita syntyy yrityksiin joka vuosi suunnilleen saman verran kuin päättyy. Jopa noin neljännes työntekijöistä vaihtaa toimenkuvaa vuosittain. Yrittäjien määrä on kasvanut, erityisesti yksinyrittäjissä. Kuka vastaa vanhusten hoidosta? ??Vuonna 2013 voimaan astunut vanhuspalvelulaki ei ole ratkaissut vanhushoivan järjestämiseen liittyviä ongelmia, esittää HannaKaisa Hoppania tuoreessa väitöskirjassaan Care as a Site of Political Struggle. Hoppanian mukaan Suomessa ei ole tehty poliittisia ratkaisuja vanhushoivan yhteiskunnallisen vastuun tasosta. Lakia säädettäessä ohitettiin hoivan politiikan keskeiset kysymykset, eikä selkeitä linjanvetoja vanhusten hoitoon liittyviin oikeuksiin ja vastuisiin tehty. Symbolinen tunnustus, menettelytapojen selkeyttäminen ja ennaltaehkäisevät toimet korostuivat resurssien turvaamisen kustannuksella. Siten kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta vanhuspalvelulakina tunnettu Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) vesittyi ja päätyi pitkälti vain tukemaan olemassa olevaa palvelutasoa, jota sitäkin nyt uhkaavat jo uudet leikkaukset. Vanhuspalvelulakia ryhdyttiin säätämään vuonna 2009, kun puutteet vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa nousivat esiin mediassa ja silloisten lääninhallitusten raporteissa oikeusasiamiehelle. Julkisessa keskustelussa vanhustenhoidon turvaamista lailla vaadittiin laajasti. ? Samaan aikaan väestön huoltosuhteen heikentyminen ja talouden taantuma kiristivät kuitenkin resursseja, toteaa Hoppania. Vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa ei avoimesti käsitelty erilaisten hoitomuotojen, kuten omaishoivan, kotipalveluiden, perhehoidon tai palveluasumisen asemaa hoivan järjestämisessä: Eri hoitomuotojen vaikutuksia sukupuolten tasa-ar- volle tai yhdenvertaisuudelle ei nostettu keskustelussa esille, ja vanhuspalvelulain valmistelussa ne ohitettiin. Kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa laajemminkin, vanhustenhoidossa keskeiset poliittiset linjaukset liittyvät myös rahoitusvastuuseen ja palvelujen tuotantomuotoon, eli julkisten palvelujen, markkinoiden ja kolmannen sektorin rooleihin. Näistä tulisi päättää demokraattisesti. ? Vaikka hyvinvointivaltion periaatteita kannatetaan laajasti, käytännössä vanhustenhoidossa on pantu toimeen uusliberaaleja uudistuksia, jotka hivuttavat vastuuta vanhusten hoivasta yksilön, perheiden ja omaisten hartioille, vahvistavat markkinoiden roolia ja nojaavat epätasa-arvoisten, sukupuolitettujen hoivasuhteiden uusintamiseen, Hoppania sanoo. Hoppanian tutkimus selittää vanhuspalvelulain säätämisen taustalla vaikuttaneita historiallisia kehityskulkuja. Hoivan luonteeseen ja yhteiskunnalliseen rooliin, hoivan markkinaistumiseen sekä sosiaalipolitiikan hallintaan ja kuntien ja valtion välisiin suhteisiin liittyvät kysymykset ovat tutkimuksen keskiössä. Valtiotieteiden maisteri Hanna-Kaisa Hoppanian hoivan politiikkaa ja vanhuspalvelulain säätämistä käsittelevä yleisen valtio-opin väitöskirja Care as a Site of Political Struggle tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 20.11.2015 klo 12:00. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen auditoriossa XV (Unioninkatu 34, 4. krs). Elektroninen julkaisu on luettavissa osoitteessa http://urn.fi. Väitöskirjaa myy: Unigrafia Bookstore ? Haluamme tapahtumilla viestittää, että Helsinki on hauska ja toimiva kaupunki. Helsingissä tapahtumia halutaan järjestää kaupungin asukkaille ja myös heidän ehdoillaan. Tapahtumat tuovat asukkaille elämyksiä, odotuksia, tunteita ja yhteisöllisyyttä. Tapahtumilla haluamme myös innostaa terveyttä edistävään liikuntaan ja tukea hyviä elämäntapoja, sanoo liikuntaviraston suunnittelija Ulla Knus. Lautakunta päätti myös valtuuttaa liikuntajohtajan tekemään päätöksen vuoden 2016 tapahtuma-avustusten myöntämisestä sekä asettamaan päätöstä valmistelemaan työryhmän, johon nimetään liikuntalautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Heidän lisäksi liikuntajohtaja nimeää työryhmään kaksi (2) liikunnan ja urheilun asiantuntijaa sekä kaksi (2) liikuntaviraston edustajaa. Tapahtumaavustuksen kriteerit Tapahtuma-avustuksen myöntäminen edellyttää, että hakija on helsinkiläinen rekisteröity yhdistys, yritys tai yhteisö, joka on jättänyt avustushakemuksen sähköisen avustusjärjestelmän kautta viimeistään perjantaina 29.1.2016 osoitteesta asiointi.hel.fi tai kaupungin kirjaamoon perjantaina 29.1.2016 klo 16.00 mennessä. Tapahtuma-avustuksen muut kriteerit: 1) Tapahtuma-avustusta myönnetään Helsingin kaupungin alueella järjestettäviin liikuntatapahtumiin, jotka liikuttavat helsinkiläisiä ja/tai elävöittävät kaupunkikuvaa. Avustettavat kilpailutapahtumat voivat olla korkeintaan lajiliittojen alaisia, nuorten kansallisen tason kilpailuja (SM). 2) Avustuksen myöntämisessä painotetaan tapahtuman laajuutta, monipuolisuutta ja kansainvälisyyttä näkyvyyttä Helsingin kaupunkikuvassa uusien ryhmien saamista liikunnan pariin nuorisotoimintaan ja/tai syrjäytymisen ehkäisyyn panostamista ympäristöasioiden huomioimista Aikaisemmista vuosista poiketen, myös nuorten kansallisen tason arvokilpailut hyväksytään vuonna 2016 tapahtuma-avustuksen piiriin. Seuraavat tapahtumat eivät kuulu tapahtumaavustuksen piiriin: liikuntaseuran normaali kilpailutoiminta, liikuntaseuran sisäiset tapahtumat, liikuntaseuran järjestämä leiritai kurssitoiminta, aikuisten kansalliset arvokilpailut (SM) ja kansainväliset arvokilpailut (PM, EM ja MM). Helsinki etsii suuria kuusia toreille joulukuusiksi ??Helsingin kaupungin rakennusvirasto etsii Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta terveitä ja oksistoltaan hyväkuntoisia kuusia. Puut pystytetään Senaatintorille ja Hakaniementorille joulukuusiksi ilahduttamaan kaupunkilaisia. Mitään pikkuriukuja puut eivät saa olla, vaan pituutta tarvitaan 12?17 metriä. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon omakotitontilla kasvavasta, liian suureksi päässeestä kuusesta. Mikäli tarjottavat pihakuuset sopivat joulupuiksi, tulevat kaupungin metsurit hakemaan puut järeällä kul- jetuskalustolla tontilta. Nyt on mahdollisuus säästää puun poistamiskustannusten verran rahaa! Jos kuusitarjokkaita löytyy yli tarpeen, voidaan tänä syksynä sopia jo ensi vuoden joulukuusenhankinnasta. Kuusen kelpoisuutta ja alustavaa laadun arviointia helpottaisi huomattavasti jos tarjoaja toimittaisi puusta valokuvan, jossa kuusi ?poseeraa? koko mitassaan kasvuympäristössään. Kaadon ja kuljetuksen vuoksi puiden on hyvä sijaita riittävän lähellä järeälle kalustolle kulkukelpoista tietä.
• Viikot 47-48 ? Nro 20 5 Raide -jokerin suunnittelu loppusuoralla ??Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunnitellun Raide-Jokerin hankesuunnitelma valmistuu vuodenvaihteessa. Hankesuunnitelmassa määritellään raitiotien ja pysäkkien sijainti, tarvittavat muutokset katuihin ja selvitetään rakentamisen kustannukset ja hankkeen vaikutukset. Helsinki ja Espoo päättävät hankkeen etenemisestä vuonna 2016. Jos molemmat kaupungin päättävät jatkaa hankkeen valmistelua, aloitetaan yksityiskohtaisempien toteutussuunnitelmien laadinta. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Raide-Jokeri on esitetty toteutettavaksi ennen vuotta 2025. Hankesuunnitelman osaksi laaditut liikennesuunnitelmat ovat esillä 16.11.? 5.12.2015 näyttely- ja infotila Laiturilla, Narinkka 2, sekä Sellon kirjastossa, Leppävaarankatu 9. Suunnitelmiin voi tutustua myös hankkeen verkkosivuilla osoitteessa raidejokeri.info. Hankkeen suunnittelijat ovat esittelemässä suunnitelmia 17. marraskuuta kello 15.30?18 Laiturilla sekä kello 18?20 Sellon kirjastossa. Raide-Jokeri on toteutuessaan Helsingin seudun ensimmäinen pikaraitiotie. Se on suunniteltu kulkevaksi pääosin omalla väylällään erillään muusta liikenteestä, millä varmistetaan raitiovaunujen nopea ja häiriötön kulku. Nopeaa kulkua edistettäisiin myös liikennevaloetuisuuksilla sekä muita raitiolinjoja pitemmillä pysäkkiväleillä. Raide-Jokerin keskimääräinen pysäkkiväli olisi noin 800 metriä. Rataa liikennöitäisiin uusilla, korkealuokkaisilla raitiovaunuilla. ? Raide-Jokeri lisää merkittävästi poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja matkustusmukavuutta, sanoo projektipäällikkö Lauri Kangas Helsin- Raide-Jokerin havainnekuva Käskynhaltijantieltä Oulunkylästä. Kuva: WSP gin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Raide-Jokeri korvaisi nykyisen runkobussilinjan 550. Runkolinjan siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. 550 on jo nyt Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Linjalla on päivittäin noin Raide-Jokerin havainnekuva Käskynhaltijantieltä Oulunkylästä. Kuva: WSP Raide-Jokerin havainnekuva Linnoitustieltä Leppävaarasta. Kuva: Hanna Kiema. 40 000 matkustajaa, ja linjan bussit jonoutuvat ruuhka-aikoina. Raide-Jokeri edistää uusien asuntojen ja palveluiden rakentamista nopean raideyhteyden varteen. Linjaan varteen suunnitellaan uutta asunto- ja työpaikkarakentamista muun muassa Myllypuroon, Roihupeltoon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan, Pitäjänmäkeen, Perkkaalle ja Otaniemeen. Raide-Jokeri pähkinänkuoressa ??Reitti: Itäkeskus?Viikki?Oulunkylä?Maunula? Haaga?Pitäjänmäki?Leppävaara?Laajalahti?Keilaniemi ??Radan pituus on 25 km, josta Helsingissä 16 km ja Espoossa 9 km ??Pysäkkejä 33 ??Vuoroväli 5?10 minuuttia ??Matkanopeus noin 25 km/h eli 5 km matka taittuu 12 minuutissa ??Linjalla ennustetaan olevan 140 000 matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2040 Matti Niirasen aloite Harri Holkerin Mikä nimeksi palvelukeskuksille? aukion tms. nimeämisestä  Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää katsoa valtuutettu Matti Niirasen aloitteen loppuun käsitellyksi. ??Valtuutettu Matti Niiranen ja 61 muuta valtuutettua ovat tehneet 17.6.2015 seuraavan valtuustoaloitteen: Valtioneuvos Harri Holkeri (6.1.1937?7.8.2011) toimi Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1981?1987 ja kaupunginvaltuuston jäsenenä 18 vuotta (1969? 1987). Mittavan poliittisen uransa aikana hän toimi myös muun muassa pääministerinä (1987?1991), kansanedustajana (1970? 1978), Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä (1978? 1997) ja Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajana (1971?1979). Presidenttiehdokas Holkeri oli kaksi kertaa. Kotimaisen poliittisen uransa lisäksi Holkeri toimi merkittävällä tavalla rauhanvälittäjänä ja YK:n tehtävissä. Hän työskenteli Pohjois-Irlannin rauhankomitean jäsenenä, YK:n siviilihallinnon UNMIK:n päällikkönä Kosovossa ja muun muassa YK:n 55. yleiskokouksen puheenjohtajana. Holkerin kuolemasta tulee ensi vuonna kuluneeksi viisi vuotta. Tammikuussa 2017 hänen syntymästään tulee kuluneeksi 80 vuotta. Edellä olevaan viitaten me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki huomioisi pitkään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja pääministerinä toimineen Harri Holkerin elämäntyön nimeämällä hänen mukaansa sopivaksi katsotun kadun, kujan, aukion, puiston tai puistikon. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi jonkin Holkerin työhön liittyneen rakennuksen läheisyys tai hänen pitkäaikaisen kotinsa ympäristö Kruununhaassa sekä kaduista muun muassa Kansallinen Kokoomus rp:n puoluetoimiston osoite Kansakoulukuja (Harri Holkerin kuja). Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloit- teen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua. Esittelijä viittaa asiasta saatuihin kaupunkisuunnittelulautakunnan ja nimistötoimikunnan lausuntoihin ja toteaa niiden pohjalta seuraavaa: Nimistötoimikunta toteaa, että jonkin kohteen nimeämistä henkilön muistoksi voidaan harkita, mikäli henkilö on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän elämäntyön tehnyt suomalainen, tai henkilö on syntynyt tai asunut osan elämästään tai tehnyt elämäntyönsä Helsingissä, tai henkilö liittyy positiivisella tavalla nimettävään paikkaan tai edustaa sen historiallista kerrostuneisuutta. Henkilön nimeä voidaan harkita käytettäväksi kaavanimessä vasta viiden vuoden kuluttua henkilön kuolemasta. Helsingin muistonimisuositukset noudattavat YK:n ja kielilautakunnan suosituksia. Pääministeri, Suomen Pankin johtaja, valtioneuvos Harri Holkerin (1937? 2011) kuolemasta ei ole toistaiseksi kulunut muistonimisuosituksen edellyttämää viittä vuotta. Nimistö- toimikunta pitää Harri Holkerin elämäntyötä merkittävänä ja päätti hyväksyä hänen nimensä nk. nimipankkiin mahdollista myöhempää käyttöä varten, kun jokin uusi, aiemmin nimeämätön ja Holkerin elämäntyöhön liittyvä kohde tulee nimettäväksi. Helsingin nimistönsuunnittelussa noudatettavan periaatteen mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyvää tarvetta. Vakiintuneiden kadunnimien muuttaminen aiheuttaisi myös kohtuuttomasti vaivaa ja kustannuksia kadunvarren asukkaille, yrityksille ja yhteisöille sekä sekaannusta ja haittaa pitkälle tulevaisuuteen. Nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä. Nimistötoimikunta katsoo, että myös jokin muu muistamisen muoto, esimerkiksi muistolaatta pitkäaikaisen asuintalon seinässä voisi tulla vaihtoehtona kysymykseen elävänä muistamisen muotona. ??Etsimme uusia, paremmin toimintaa kuvaavia nimiä helsinkiläisten palvelukeskuksille. Kaikille avoin nimikilpailu on käynnissä.Vastausaikaa on 30.11. asti. Luvassa on mukavia palkintoja. Sähköinen vastauslomake löytyy sosiaali- ja terveysviraston sivulta osoitteesta www.hel.fi/sote. Ehdotuksia voi tehdä myös paperilomakkeella, jonka voi palauttaa palvelukeskuksessa henkilökunnalla tai palautelaatikkoon. Lomake on jaossa palvelukeskuksissa asiakkaille ja printattavissa myös internetissä (www.hel.fi/sote). Haemme kahta nimeä Etsimme nimeä ensinnäkin nykyisille monipuolisille palvelukeskuksille, jotka sijaitsevat Kinaporissa, Kivelässä,Koskelassa, Kontulassa, Kustaankartanossa, Myllypurossa, Riistavuoressa, Roihuvuoressa, Syystiellä ja Töölössä. Monipuoliset palvelukeskukset tarjoavat asukkailleen pitkäaikaista hoitoa ja hoivaa. Kotona asuville ikääntyneille helsinkiläisille palveluja ovat kuntoutus, päivätoiminta, lyhytaikainen hoito. Haemme uutta nimeä myös eläkeläisille ja työttömille helsinkiläisille tarkoitetuille avoimille kohtaamispaikoille eli nykyisille palvelukeskuksille. Palvelukeskuksessa asiakkailla on mahdollisuus ruokailla ja harrastaa. Tarjolla on myös ohjausta ja neuvontaa, vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea. Avoimen kohtaamispaikan palvelukeskustoiminta on usein osa monipuolista palvelukeskusta. Palvelukeskustoimintaa on tällä hetkellä Kampissa, Kinaporissa, Koskelassa, Kontulassa, Kustaankartanossa, Meilahdessa, Munkkiniemessä, Myllypurossa, Pohjois-Haagassa, Riistavuoressa, Roihuvuoressa, Rudolfissa, Syystiellä, Töölössä ja kesäisin Pihlajasaaren Wirkkulassa. Tee oma ehdotuksesi siis 30.11. mennessä. Vastaajien kesken arvomme tablettitietokoneen ja kylpylävuorokauden sekä aktiivisuusrannekkeita ja leffalippuja. Kerromme nimikilpailun etenemisestä ensi vuoden alkupuolella sosiaali- ja terveysviraston internetsivuilla osoitteessa www.hel.fi/sote.
• Nro 20 ? Viikot 47-48 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 47 Ma 16.11. Aarni, Aarne, Aarno Ti 17.11. Eino, Einari Ke 18.11. Max, Tenho, Jousia To 19.11. Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabet Pe 20.11. Lapsen oikeuksien päivä. Jari, Jalmari La 21.11. Hilma Su 22.11. Silja, Seela, Selja Viikko 48 Ma 23.11. Ismo Ti 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki Ke 25.11. Katja, Kati, Katri, Kaisa, Riina, Katariina, Katriina, Kaisu, Kaija, Kaarina To 26.11. Sisko Pe 27.11. Hilkka La 28.11. Heini, Kaisla Su 29.11. 1. adventtisunnuntai. Aimo Panimoala kasvaa Euroopassa? Helsingin kaupunginarkisto 70 vuotta ??Perustamisvuosisadaltaan on Helsingissä säilynyt yksi asiakirja, Juhana-kuninkaan kirje vuodelta 1569. Tätä aarretta säilytetään lasivitriinissä kaupunginarkistossa Kallion virastotalossa. Vanhimpiin arkistoihin kuuluvat Helsingin Maistraatin ja Raastuvanoikeuden arkistot. Asiakirjasarjat alkavat Suuren Pohjan sodan jälkeen solmitun Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721. Kaupunki poltettiin ja kaikki tuhoutui sodan aikana vuonna 1713. Kaupunginvaltuuston, - hallituksen, lautakuntien ja omien virastojen vanhimmat arkistot on luonnollisesti tallennettu Kallion virastotalossa sijaitseviin arkistomakasiineihin. Maamme toiseksi suurin arkisto käsittää nykyään noin 14 hyllykilometriä arkistoaineistoja. Suuri kokonaisuus on esimerkiksi ennen peruskoulujärjestelmää toimineiden kansakoulujen arkistot. Samoin laaja kokoelma karttoja ja rakennuspiirustuksia, jotka on saatettu digitoituun muotoon ja näin ovat katseltavissa verkossa. Kaupunginarkiston sivuilta saa lisätietoa aineistosta. Sinetti-tietojärjestelmästä selviää tallennetut arkistot. Alkuvuodesta yleisölle avautuu verkkoon myös Kaupunginarkisto on avoinna yleisölle ma-ke klo 9-16, torstaisin klo 9-18. helsinkiläiskouKallion virastotalo, Eläintarhantie 3 F. Kuva: Lotta Haglund. luja koskeva koulurekisteri, josta selviää koulujen ni- hyllykilometriä. Merkittä- ten taloyhtiöiden, yhdistysmet ja osoitteet kautta ai- vimmät yksityisarkistot ovat ten ja yksityishenkilöiden kojen sekä tiedot koulujen Helsingin Olympia-arkistot. arkistoja. On tärkeää saaarkistoista. Pitämättä jääneiden, vuo- da talteen pääkaupungista Arkistossa on kaupun- den 1940 ja kesällä 1952 viranomaisarkistojen ohella gin pysyvästi säilytettävän pidettyjen olympialaisten myös yksityistä aineistoa. aineiston lisäksi yksityisiä arkistot. Kaupunginarkisto helsinkiläisarkistoja toista ottaa vastaan helsinkiläis- Suomessa alan työpaikat vähenevät ??Suomessa on meneillään olutbuumi ja panimoiden toimilupien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2008 vuoteen 2014, aivan kuten muuallakin Euroopassa. Panimoteollisuuden työpaikat sen sijaan eivät ole kasvaneet eurooppalaiseen tapaan vaan päinvastoin meillä on vuodesta 2013 vuoteen 2014 hävinnyt 4,6 % panimoiden suorista työpaikoista, vaikka panimoiden määrä on kasvanut merkittävästi. Oluen kotimaanmyynti on tippunut samaan aikaan 2,2 %. Alan menestyminen on riippuvainen harjoitetusta elinkeino- ja alkoholipolitiikasta. Kilpailukykyinen verotus on Euroopan pani- mojen yhteinen vaatimus. ? Euroopassa panimoteollisuuden kasvu näyttää hyvältä. Suomi ei ole mukana tässä junassa. Veropolitiikalla on ohjattu kuluttajat kotimarkkinoiden sijaan hankkimaan juomansa joko Virosta tai nettikaupasta, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa. Suomen nykyinen alkoholilainsäädäntö ei tue elinkeinon myönteistä kehitystä, vaan on ennemminkin malliesimerkki ylisääntelystä. ? Meneillään oleva alkoholilain kokonaisuudistus on suuri mahdollisuus eurooppalaistaa alaa koskevaa sääntelyä, Ussa toteaa. Suvilahdessa breikataan koulukiusaamista vastaan 21.11. ??Lauantaina 21. marraskuuta breikataan Suvilahdessa koulukiusaamista vastaan. Nuorisopäivänä järjestetään breikki-, beatboxaus- ja graffitityöpajoja nuorille. Päivätapahtumaan on vapaa pääsy. Päivä huipentuu Break the Fight ? I was here! ?tanssiesitykseen. Esitys ja nuorisopäivä ovat osa Break the Fight! ? breikkaa koulukiusaamista vastaan -hanketta, jonka pyrkimyksenä on ehkäistä koulukiusaamista ja antaa lapsille ja nuorille onnistumisen ja yhdessä tekemisen kokemuksia. Päivä on osa esitystaiteen talo Mad Housen syyskauden ohjelmaa, tapahtuman järjestää Break the Fight!, vetäjänään koreografi Arja Tiili.   Mukana muunmuassa Winning Team -ryhmässä vaikuttava DJ ja beatboxauksen suomenmestari Iskulaatikko, joka esittelee DJ-kulttuurin saloja ja vetää beatboxaus pajan nuorille. Break the Fight! -hankkeen b-boy Twisted eli Toni Andström opettaa nuorille breikkausta ja Juha Liede Universal Zulu Nationista vetää graffitipajan. Juontajana toimii katukulttuurin monitoiminainen Sara Hirn. Tapahtumassa lanseerataan Break the Fight! ? hankkeen tunnaribiisi. Biisin tekijät Daniel & Co esittävät uuden räppibiisin ja musiikkivideon tapahtumassa. Break the Fight ? I was here! ?tanssiesitys yhdistelee katukulttuurin elementtejä. Breikkausta höystetään nykytanssilla ja räppäyksellä, näyttämöllä vilahtelevat Jyrki Riekin vaikuttavat videoanimaatiot. Tanssijat Matti ?Con-Troll? Keipi, Elena ?Emko? Ruuskanen, Emre ?Gust? Sevim sekä romanitaustainen feministiräppääjä Mercedes Bentso tarttuvat koulukiusaamisteemaan ja tuovat lavalle teoksen, joka käsittelee vallankäyttöä ja erilaisuuden hyväksymistä. Break the Fight ? I was here! ?tanssiesitys La 21.11. klo 19.00 Tiivistämö, Suvilahti Esitys: 10 - 15 ? Kuvaaja: Matti Kajantie, 1970-luku Kotikuntamme kuvissa ? valokuvanäyttely Lasipalatsissa Miltä Uusimaa ja elämä siellä on näyttänyt menneinä vuosikymmeninä? ??Vuoden 2015 aikana on kerätty ja talletettu uusimaalaisten kotialbumikuvia Helsingissä, Loviisassa, Karkkilassa ja Porvoossa. Joulukuussa kuvia kerätään Vihdissä. Albumit Uusimaa -hanke on jatkoa Lasipalatsin Mediakeskuksen pitkäjänteiselle työlle arjen kuvien tallentamiseksi osaksi suomalaista kulttuurihistoriaa. Valokuvaajat Eeva ja Simo Ristan kuvasivat muuttuvaa Helsingin kaupunkia ?60 ja ?70 luvuilla. Lasipalatsissa 90-luvun lopussa pidetty Stadin Tai- vaan alla -näyttely antoi monelle kaupunkilaiselle kipinän lähteä tutkimaan omia kuva-albumeitaan. Syntyi kansallinen Albumit auki -arkisto, johon 2000-luvun alussa digitoitiin ja tallennettiin yli 20 000 valokuvaa Helsingin Kontulassa: kaupunkilaisten valokuvia ja niihin liittyviä tarinoita. Työ on jatkunut myöhemmin Opetusja kulttuuriministeriön rahoittamissa hankkeissa ympäri Suomen. Kotikuntamme kuvissa -näyttely on tehty Suomen Kulttuurirahaston Uuden- maan rahaston tuella. Uudeltamaalta kerätyistä kuvista julkaistaan keväällä 2016 kirja, joka sisältää kotialbumien kuva-aarteita sekä tarinoita kuvien takaa. Kuvat ja tarinat muodostavat yhdessä ainutlaatuisen kuvauksen menneestä ajasta. Valokuvaaja Eeva Rista sekä Lasipalatsin Mediakeskuksen toimitusjohtaja Marianna Kajantie kertovat kaupunkikuvaamisesta sekä sattumuksista kuvien takaa. Tarinoita kuvien takaa, näyttelytilassa 26.11. 2015 klo 18:00. Tilaisuu- teen on vapaa pääsy. Kotikuntamme kuvissa -näyttely Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, (entinen Nooa-pankki) 10.11. - 29.11. ti-su klo 12-18 sekä iltatapahtuma 26.11. klo 18. Näyttelyn aikana vastaanotetaan myös uusia kuvia arkistoon digitoitavaksi. Kuvien digitointia ke-to klo 15-18 sekä sopimuksen mukaan.
• Viikot 47-48 ? Nro 20 7 Aivosäätiö tukee apurahoin kotimaista aivojen hyvinvointiin ja aivosairauksiin liittyvää tutkimustyötä mahdollistaakseen sukupolvien pitkän ja onnellisen rinnakkaiselon. Jokaisella on vain yhdet aivot ja aivoja et voi vaihtaa. Tutkimus on avain aivojen sairauksien ymmärtämiseen ja voittamiseen. Tutkimusta tarvitaan diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen edistämiseen. Tutkimus tarvitsee rahoitusta. Lahjoitustasi tarvitaan ja lahjoittamalla voit auttaa. Lahjoittajana mahdollistat pitkäjänteisen tutkimustyön. Yleishyödyllisenä toimijana Aivosäätiön ei tarvitse maksaa lahjoituksista veroa. Aivosäätiö saa ottaa vastaan testamentti- ja muita lahjoituksia. Yritys saa vähentää aivotutkimukseen tehdyn 850 ? 50 000 euron suuruisen lahjoituksen verotuksessa. Jokainen lahjoitus käytetään aivojen sairauksien ja häiriöiden tutkimustyön tukemiseen ja sitä kautta suomalaisten aivohyvinvoinnin edistämiseen. Tee lahjoitus Aivosäätiön tutkimusrahastoon tilisiirrolla lahjoitustili FI97 1023 3000 2443 71 (viitenumero 4093 tai viitekenttään teksti aivosairaudet) tai Aivosäätiön sivustolla www.aivosaatio.fi/lahjoita. Jokainen lahjoitus on arvokas. Yleisimmät aivosairaudet: Muistisairauksiin sairastuu Suomessa noin 14 500 ihmistä vuodessa. Sairastuneita on noin 200 000 ihmistä. Lievistä muistin heikentymisestä kärsiviä on noin 200 000 ihmistä. Aivoverenkiertohäiriöihin, mm. aivoinfarkti ja aivoverenvuoto, sairastuu 25 000 vuodessa eli keskimäärin 68 kansalaista joka päivä. Aivovamman saa noin 35 000 ihmistä vuodessa. Masennukseen sairastuu joka viides suomalainen elinaikanaan. Mielenterveyden häiriöt ovat syynä 40 %:lla työkyvyttömyyseläkkeellä olevista. Aivosairaudet ovat yleisimmät sairautemme. Aivosäätiön tavoitteena on mahdollistaa meille suomalaisille hyvät mahdollisuudet ylläpitää aivoterveyttä ja sairastuessa saada korkeatasoista hoitoa ja kuntoutusta. Keräyslupa: Poliisihallitus lupanumero POL-2014-2223 ajalle 1.10.2014 ? 30.9.2016. Lisätietoja Aivosäätiö puh. 0400 933 938, www.aivosaatio.fi/lahjoita/, www.aivosaatio.fi/aivolokero/
• Nro 20 ? Viikot 47-48 8 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Koskelan sairaala-alueelle asuntoja 3 000 asukkaalle ??Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueelle suunnitellaan asuntoja 3 000 asukkaalle. Syksyllä 2014 keskustelussa oli neljä vaihtoehtoista suunnitelmaa. Suunnittelua on jatkettu palautteen perusteella suojaiset tehokorttelit -vaihtoehdon pohjalta. Suunnittelun tavoitteiksi nousivat kaupunkimaisen ja viihtyisän ympäristön syntyminen, alueen ja rakennusten suojeluarvojen sekä yhtenäisten, toiminnallisten puistoalueiden säilyminen sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien parantaminen. Suunnitelmaa on kehitetty siten, että korttelit muodostuvat umpinaisemmaksi ja katuja rajaavammaksi. Pääosa uudisrakennuksista on sijoitettu arvokkaiden sairaalarakennusten kokonaisuuden ulkopuolelle katujen varsille. Puistoihin rajautuen on suunniteltu neljäkerroksisia pistetaloja. Kehitetyssä suunnitelmassa uutta asumisen kerrosalaa on 100 000 kerros- neliötä asunnoiksi muuttuvat sairaalarakennukset mukaan luettuna. Lisäksi pesuloiden alueelle on varattu tilaa noin 20 000 kerrosneliön kokoiselle vanhusten monipuoliselle palvelukeskukselle ryhmäkoteineen. Sairaalan alueella rakennukset ovat 4?7-kerroksisia, pesuloiden puolella viidestä seitsemään kerrosta. Korkeimmat rakennukset sijoittuvat Koskelantien ja Antti Korpintien varteen. Tavoitteena on ollut alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja osittainen palauttaminen. Sairaalarakennusten välitön ympäristö on jätetty rakentamattomaksi ja tärkeät yhtenäiset viheralueet on säilytetty puistoina. Myös pesuloiden pohjoisosaan on suunniteltu puistoalue. Jalankululle ja pyöräilylle on osoitettu reittejä alueen läpi kaikkiin suuntiin. Kaupallisia palveluita on mahdollista sijoittaa rakennusten ensimmäisiin kerroksiin Käpyläntien riste- ykseen vastapäätä nykyisiä palveluita sekä Kunnalliskodintien varrelle. Kunnalliskodintien ja Antti Korpintien risteyksen lähelle on varattu tilaa päivittäistavarakaupalle. Yhteen sairaalarakennuksista on suunniteltu suurehkoa päiväkotia. Pysäköinti on sijoitettu maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Meluntorjunta ja ilmanlaatu on huomioitu rakennusten sijoittelussa ja rakennustyypeissä. Myös Koskelan varikkoaluetta kehitetään. HKL:n tavoitteena on, että laajennettu raitiovaunuvarikko on käytössä vuonna 2020. Kunnalliskodintien liikennesuunnittelussa varaudutaan vararaideyhteyden järjestämiseen Koskelan sairaalan ja Pohjolanaukion välille raitiovaunuliikenteen turvaamiseksi häiriötilanteissa. Varikon alueelle suunnitellaan lisäksi tilaa vievää kauppaa ja asumista. Kehittämisestä on kaavailtu suunnittelukilpailua aikaisintaan vuonna 2016. Sairaala-alueen vaihtoehtoisista suunnitelmista keskusteltiin verkossa ja asukastilaisuudessa ja niistä pyydettiin mielipiteitä ja lausuntoja. Vaihtoehdoista ei oltu valitsemassa yhtä sellaisenaan, vaan niiden avulla pyrittiin löytämään toimivin ratkaisu alueelle. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle pidettiin kehitetystä suunnitelmasta info 20.10.2015. Varsinainen asemakaavaehdotus  on tarkoitus esitellä lautakunnalle alkuvuodesta 2016. Lopullisen päätöksen kaavasta tekee kaupunginvaltuusto. Koskelan saira Uusi kartasto Karjalan kannaksen sodan ajan kartoista ??Karttakeskuksen uutuuskirja Kannaksen sotakartasto 1939?1944 kokoaa Karjalan kannaksen kartat viime sotien ajalta kätevästi yksiin kansiin. Summa, Valkeasaari, Äyräpää, Tali, Ihantala ja lukuisat muut paikat ovat osa Kannaksen keskeistä sotahistoriaa, josta on kirjoitettu monia teoksia. Niiden tapahtumien sijoittaminen kartalle helpottuu nyt kunnollisten sodanaikaisten karttojen avulla. Uutuuskartasto toimii sekä itsenäisenä tietote- oksena että oivana apuvälineenä muun sotahistoriallisen kirjallisuuden rinnalla. Sotahistorian harrastajien lisäksi kartasto auttaa varmasti karjalaisista juuristaan kiinnostuneita lukijoita kotiseutumatkoilla Kannaksella. Kirja sisältää koko Kannaksen topografiset yleiskartat 1920?1940-luvulta mittakaavassa 1:100 000 sekä tarkat 1:20 000 -kartat tärkeimmistä taistelualueista pienennettynä mittakaavaan 1:30 000. Yksityiskohtaiset kartat mahdollistavat jopa yksit- täisten talojen tunnistamisen. Kartoille on lisätty puolustusasemia ja linnoitteita sotatapahtumien paikantamisen helpottamiseksi. Kullakin aukeamalla on kartta-alueen sotatapahtumat esittelevä teksti, jonka tärkeimmät paikat on osoitettu kartalta. Tekstit on kirjoittanut Ari Raunio (everstiluutnantti evp, valtiotieteen maisteri). Mikko Lantz on vastannut kirjan kartografisesta suunnittelusta. Kuvituksena on sodanaikaisia valokuvia karttojen alueelta. Aleksin joulukadun avaus käynnistää juhlakauden Diandra ja Pepe Willberg nostattamassa tunnelmaa joulukadun avajaissa ??Tapahtuma alkaa kello 14 hyväntekeväisyysjärjestöjen Hyvän tahdon torilla, jonka kojuista saa ostaa jouluisia herkkuja, kuten riisipuuroa, glögiä ja leivonnaisia. Tuomiokirkon portailla esitettävä ohjelma käynnistyy kello 15. Tilaisuutta juontaa ja yleisöä laulattaa 70. juhlavuottaan viettävä Peppi Pitkätossu yhdessä Maddaleena-nuken kanssa. Lisäksi portailla esiintyy Nuokun Sirkus 30 esiintyjän voimin. Avajaisohjelman artistitähtinä nähdään Diandra ja Pepe Willberg noin kello 15.30. Joulupukki ja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen saapuvat Senaatintorille HKL:n museoraitiovaunulla, jonka kyydissä myös Helsingin Lastenklinikan Osasto 10:n lapset saapuvat tapahtumaan. Ohjelmaan kuuluvat perinteiden mukaisesti Pelastusarmeijan joulupatakeräyksen siunaus ja Tuomiokirkkoseurakunnan tervehdys. Tilaisuus huipentuu kaupunginjohtajan sytyttäessä jouluvalot kello 16 ja Joulupukin tuodessa terveisensä Korvatunturilta. Suomen Kansallisbaletti Valojen sytyttyä jouluparaati aloittaa matkansa ydinkeskustan halki jakaen joulumieltä Aleksanterinkadun, Mannerheimintien ja Pohjoisesplanadin varrelle kerääntyneelle yleisölle kello 16.10-16.45. Tämän vuoden uusina tähtinä kulkueessa on mukana Suomen Kansallisbaletin näyttävä monen kymmenen hengen ryhmä. Ja tietysti paraatin kruunaa Joulupukki tonttuineen. Kulkueessa on jälleen mukana myös ratsupoliisit, Tuomiokirkkoseurakunnan päiväkerhon pikkuenkeleitä, eläinhahmoja, koiria, museopaloautoja sekä pelastuslaitoksen nykykalustoa, mikäli ne eivät ole hälytystehtävissä. Ohjelmassa esiintyneet Peppi Pitkätossu, Maddaleena ja Nuokun Sirkus sekä Hyvän tahdon torin vapaaehtoiset liittyvät kulkueeseen, samoin joulukuussa pelattavien nuorten MM-jääkiekon ja Ringetten edustajat sekä 12-henkinen rumpuryhmä WeDrumAsOne. Aleksin joulukadun avajaistapahtuman järjestää Helsinki City Markkinointi ry yhteistyössä Helen Oy:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Helsingin Satamassa kävi ennätysmäärä kansainvälisiä risteilymatkustajia. Suomen Kansallisbaletin Helsingin ensi nuorisoryhmä jatkuu ??Suomen Kansallisbaletin nuorisoryhmän toiminta jatkuu Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämällä kolmivuotisella 900  000 euron suuruisella avustuksella. Nuorisoryhmän tanssijat työskentelevät Kansallisbaletin tanssijoiden rinnalla Kansallisbaletin tuotannoissa ja harjoituksissa sekä erikseen omissa, nuorisoryhmälle tehtävissä koulutuksellisissa tuotannoissa. Kansallisbaletin nuorisoryhmä on aloittanut toimintansa elokuussa 2013, ja myös sen kolmea ensimmäistä toimintavuotta on rahoittanut Jane ja Aatos Erkon säätiö. Ryhmässä on työskennellyt 10?15 nuorta tanssijaa, jotka ovat iältään 17?23-vuotiaita. Jane ja Aatos Erkon säätiön hallitus edellyttää että opetuksen taso nuorisoryhmässä säilyy edelleen korkeatasoisena. Lisäksi hallituksen toiveena on, että ryhmään valittaisiin mahdollisuuksien mukaan suomalaisia tanssijoita heidän ammatillisen kehittymisensä varmistamiseksi. ? Nuorisoryhmä on tär- keä panostus tulevaisuuteen. Sen avulla taataan lahjakkaiden nuorien tanssijoiden työllistyminen ja tehdään mahdolliseksi heidän kehittymisensä ammattiin, kertoo ryhmän taiteellisesta toiminnasta ja koulutusohjelmasta vastaava Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve. ? Olen kiitollinen, että saimme taloudellisen mahdollisuuden nuorisoryhmän toiminnan jatkamiseksi Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämän avustuksen ansiosta, hän jatkaa. Kansallisbaletin nuorisoryhmän seuraava oma tuotanto nähdään Alminsalissa maaliskuussa 2016. Nuorisoryhmän illassa nähdään katkelmia balettiklassikosta Raymonda sekä August Bournonvillen teoksesta Konservatorio, jonka harjoittaa Kansallisbaletin entinen johtaja, Bournonville-asiantuntija Dinna Bjørn. Lisäksi nähdään Emrecan Tanisin varta vasten ryhmälle luoma nykytanssikoreografia. Kansallisbaletin nuorisoryhmä esittää Alminsali 11.3., 12.3.2016 Arvaa lum Viime talvena Helsingin lumimiehet ja -naiset saivat hieman hengähtää neljän erittäin runsaslumisen talven jälkeen. Miten käy tänä vuonna? ??Staran nyt jo 15. kerran julistamassa kilpailussa arvuutellaan päivää, jolloin aurausta vaativa ensilumi sataa Helsinkiin. Kisan juhlavuoden kunniaksi julistetaan myös kisa Instagramkuvapalvelussa. Ensilumikisan sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Keskimäärin auraaminen Helsingissä alkaa marras?joulukuun vaihteessa. Kilpailuun voi osallistua Staran verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/stara Kilpailun vastausaika
• Viikot 47-48 ? Nro 20 9 Stadin Herkut Matka makujen maailmaan. Wanha kauppahalli Avoinna ma-la 8?18 041-5105823 www.stadinherkut.fi Palvelemme myös Hietalahden hallissa! Katso aukiolot hietalahdenkauppahalli.fi MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto - osakkeet: Yksiö - KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 e Kaksio - KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 e Kolmio - KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 e 4 huonetta - KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 e 5 huonetta ja yli - KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 e Palkkiot sisältävät arvonlisäveron 24 % Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Marjaniemenranta 8 A, 00930 Helsinki edullisempi.fi aala-alueen kehitetyn suunnitelman ilmakuvasovitus 20.10.2015. Helsingissä ennätysmäärä risteilymatkustajia ??Kauden viimeiset kansainväliset risteilyalukset kävivät Helsingin Satamassa lokakuussa. Vuoden 2015 risteilymatkustajien määrä kasvoi 4 prosenttiyksiköllä viime vuoteen verrattuna ollen ennätykselliset 436 500 matkustajaa. Yhä suuremmat alukset selittävät ennätyksellisen matkustajamäärän, sillä kansainvälisiä aluskäyntejä oli tänä vuonna 254, mikä on 7 käyntiä vähemmän kuin vuonna 2014. Lokakuussa Helsingin Satamassa kävi yhteensä 947 500 (+5,3 %) matkustajaa. Tammi-lokakuun matkustajamäärä kohoaa näin ollen reiluun 9,5 miljoonaan (+2,4 %). Helsingin Sataman kautta kulki lokakuussa oli 1,04 miljoonaa tonnia tavaraa, joka on viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tammi-lokakuun kokonaistavaraliikenteen määrä reilu 9,5 miljoonaa tonnia (+4,4 %). Lokakuun yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli 927 400 tonnia (+3,7 %), josta tuontia 422 300 tonnia (+3,7 %) ja vientiä 505 100 tonnia (+3,7 %). Näin ollen tammi-lokakuussa yksiköityä tavaraliikennettä oli yhteensä 8,74 miljoonaa tonnia (+2,9 %). Tuonti, lähes 4,07 miljoonaa tonnia, on ollut alkuvuonna edellisvuoden tasoa. Vienti sen sijaan on 5,5 % kasvulla lähes 4,67 miljoonaa tonnia. ilumikisa: men tulo ja kuvaa se päättyy maanantaina 23. marraskuuta 2015. Jos ensilumi aurataan ennen kilpailun päättymistä, hyväksytään edellisenä päivänä perille tulleet vastaukset. Stara arpoo oikein arvanneiden kesken vapaavalintaisen suksipaketin. Viime talvena Helsingin ensilumikilpailu ratkesi tyypilliseen aikaan, 21. marraskuuta. Staran vuoteen 1978 ulottuvien merkintöjen mukaan ensilumi on satanut useimmiten marraskuun puolivälin jälkeen. Talvella 2012?2013 lunta saatiin odottaa ennätysmäisen pitkään, kun Staran autot lähtivät auraamaan lunta 16. tammikuuta. Kuvakisa Instagramissa Tänä vuonna Stara julistaa myös kuvakisan Instagramissa. Kisan aiheena on Talvi tuli Stadiin. Aihetta saa tulkita vapaasti, mutta kisaan toivotaan erityisesti Helsingin talviseen hoitoon ja ylläpitoon liittyviä kuvia. Kuva ladataan julkiseen profiiliin Instagramissa hashtagilla #staraensilumi Kuvakisa on käynnissä helmikuun 2016 loppuun asti. Parhaita kuvia julkaistaan Staran profiilissa koko kisan ajan. Kisaan osallistuneiden kesken arvotaan Lippupalvelun sadan euron lahjakortti. Kilpailun tarkat säännöt löytyvät Staran verkkosivuilta ja Instagramista. Lumitöissä yhä parempaan Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingissä. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopuista. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla kuuluvat Staralle. Palautteen lumitöistä kerää rakennusvirasto, joka tilaajana vastaa kaupungin katujen hoidosta. Rakennusviraston kautta palaute siirtyy tehokkaasti myös Staran työntekijöille. Stara pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaa ja viilaamaan kalustoa vaativiin olosuhteisiin. Tarvittaessa työntekijät auraavat ja hiekoittavat yötä päivää viikon jokaisena päivänä. Kovimpien lumisateiden aikaan töitä on kuitenkin pakko priorisoida niin, että asuntokatujen vuoro tulee vasta sitten, kun pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut on hoidettu. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus valitettavasti viivästyy. ? Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuu pääkatujen ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus. Talviolosuhteet edellyttävät kaikilta malttia ja varovaisuutta, muistuttaa Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö.
• Nro 20 ? Viikot 47-48 10 Vauvauinnissa perheen pienin on ehdoton tähti! ??? Pikkuiset kultakalat lammessa ui!? Raikaa altassa, kun pienet vauvauimarit leikkivät alkuleikkipiirissä yhdessä vanhempiensa kanssa. ? Viikoittaiset vauvauintihetket ovat perheen yhteistä aikaa, jossa vauva on ehdoton huomion keskipiste, kertoo Anu Tuomaala Helsingin Vauvauimareista. Uintikertojen kautta vanhemmat oppivat lukemaan lastaan ja vedessä tehtävät harjoitteet kehittävät vauvan motoriikkaa. Altaassa aikuisten jalat ovat pohjassa koko ajan ja he pitelevät lasta erilaisin ottein. Vauvauinnin voi aloittaa, kun vauva on kolme kuukautta ja viisi kiloa. Kolmen kuukauden iässä vauva jaksaa kannatella päätään ja viisi kiloa varmistaa ettei vauvalle tule vilu 32 asteisessa vedessä. ?Suomalaiseen vauvauintia leimaa lapsilähtöisyys? Suomalaiseen vauva- ja perheuintiin kuuluu lapsilähtöisyys, myönteisyys ja lapsen hienovaraisten elei- den ja ilmeiden tulkinta. Vuorovaikutus vedessä auttaa aikuisia lukemaan lapsiaan, Anu Tuomaala kertoo. Lapsi omaksuu uusia asioita parhaiten silloin, kun hänellä on hyvä ja turvallinen olo. Kukin etenee uinnissa omaa tahtiaan. Ohjaajan tehtävä on antaa vinkkejä lapsen sen hetkistä kehitysvaihetta tukien. Vauvauinnin tarkoitus on tehdä lapsesta veden ystävä. Luonnollinen suhtautuminen veteen syntyy lapsen toimintaa vahvistaen, tukien ja kannustaen. ?Sukeltamisen taidon voi oppia alle vuoden ikäisenä -eikä opittu taito katoa! Vauvauinnin harrastaminen on hyvä päästä aloittamaan puolen vuoden ikään mennessä. Sukellusrefleksi säilyy voimakkaana noin kuuden kuukauden ikäiseksi, jonka jälkeen se alkaa heikkenemään. Säännöllisillä sukellusharjoituksilla lapsi oppii tahdonalaisesti pidättämään hengitystään. Kun sukeltamisesta tulee opittu taito, ei se enää unohdu. Tämä on vesiturvallisuuden kannalta tärkeä taito, asumme- han tuhansien järvien maassa, Tuomaala muistuttaa. ?Vauvauinti vahvistaa lihaksia, kehittää motoriikkaa ja edistää vuorovaikutusta? Vauvauintiin kuuluvat erilaisten sukellusharjoitusten lisäksi erilaisissa asennoissa uiminen, tasapainoilut, leikit, laulut ja lorut sekä vapaa leikki. Vedessä liikkuminen on helpompaa, koska vesi kannattelee ja pehmentää liikehdintää. Toisaalta vesi vastustaa liikettä, jolloin lihakset vahvistuvat. Iho saa kokea kokonaisvaltaisesti lämpimän veden hyväilyä. On tutkittu, että vauvauintia harrastaneet lapset kehittyvät motorisesti ikätovereitaan nopeammin (Sääkslahti, Numminen: Vauvauinti, 2007). Anu Tuomaalan mukaan vauvauinnissa yksi ihanimmista asioista on nähdä koko perheen ilo vauvan uinti-innostuksen myötä. Vauvauinti on myös yksi niistä harvoista koko perheen vauvaharrastuksista, joita koko perhe voi harrastaa yhdessä. On ilahduttavaa nähdä kuinka erityisesti isät innostuvat vauvauinnista. Koska vauvauinti on sporttista, sen harrastaminen johtaa monesti liikunnallisten harrastusten jatkamiseen, liikunnanopet- tajan koulutuksen saanut Tuomaala iloitsee. Vauvauintia voi harrastaa noin 1,5v. ikäiseksi, jonka jälkeen voi siirtyä vauhdikkaampiin perheuintiryhmiin ja mahdollisesti myös sisarusryhmiin. ?Turvallinen vauvauintipaikka? -Diplomi? -suomalaisen vauvauinnin sertifikaatti Vauvauinnissa altaan vesi on 32 asteista, ja altaan puhtautta seurataan säännöllisin väliajoin. SUH (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto) kouluttaa kaikki vauva- ja perheuinninohjaajat ja jokainen turvallinen vauvauinnin järjestäjä saa SUH:n ?Turvallinen vauvauintipaikka? -Diplomin. Kannattaa tarkastaa suh.fi sivuilta kuuluuko oma uintipaikka tälle listalle. Näin varmistetaan, että lapsi saa uida turvallisessa altaassa, koulutettujen ammattilaisten ohjauksessa. Anu Tuomaala painottaa lopuksi. Merimiehenkadun pätkä ei muutu Norssinkaduksi Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa, että valtuusto päättää katsoa valtuutettu Pia Pakarisen  aloitteen loppuun käsitellyksi. ??Valtuutettu Pia Pakarinen ja 16 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki juhlistaa Helsingin normaalilyseon 150-vuotispäivää vuonna 2017 muuttamalla Laivurinrinteen (tai vaihtoehtoisesti Annankadun) ja Yrjönkadun välisen osuuden nimeksi Norssinkatu. Maineikas Helsingin normaalilyseo, jota vakiintuneesti Norssiksi kutsutaan, täyttää 150 vuotta vuonna 2017. Se on maamme vanhimpia ja edelleen arvostetuimpia kouluja. Laivurinrinne katkaisee Merimiehenkadun, minkä jälkeen Norssin ja Johanneksenpuiston välinen kadunpätkä jatkuu edelleen Merimiehenkadun nimisenä Yrjönkadulle saakka. Kadun varrella ei ole tällä välillä muita rakennuksia. Merimiehenkadun nimen vaihtumisesta tällä katuosuudella ei olisi käytännön haittaa. Toinen vaihtoehto on, että nimenvaihdos alkaisi 30 metriä kauempaa eli Annankadusta. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua. Asiasta on pyydet- ty lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalta nimistötoimikuntaa kuultuaan. Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa seuraavaa: Helsingin nimistönsuunnittelussa noudatettavan periaatteen mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyvää tarvetta. Vanhan, jo 1840-luvulta käytössä olleen Merimiehenkadun nimen muuttamiseen edes osittain ei ole riittävän painavia perusteita. Nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä. On arvokasta, että tänään voimme kulkea samannimisillä kaduilla kuin kaupunkilaiset koulun perustamisen aikoihin. Alueen paikallista kouluhistoriaa nimistön osalta ylläpitää vuonna 1928 virallisesti nimetty, mutta jo vuoden 1875 asemakaavassa näkyvä koristeaukio Koulupuistikko?Skolskvären (aiemmin Koulutori?Skoltorget) Korkeavuorenkadun, Ratakadun ja Yrjönkadun kulmauksessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta ei puolla valtuustoaloitteessa esitettyä kadunnimen osittaista muuttamista. Nimistötoimikunta toteaa lausunnossaan 1.4.2015, että se on käsitellyt jokseenkin samansisältöistä aloitetta viimeksi 10.2.2010 ja 25.2.2003. Nimistötoimikunta on molemmilla ker- roilla todennut, että nimenmuutokseen ei ole pakottavaa syytä eikä tarvetta. Nimistötoimikunta toteaa edelleen, että kadunnimi Sjömans Gatan (nykyinen Merimiehenkatu?Sjömansgatan) oli mukana jo vuonna 1842 kaupungininsinööri C. W. Gyldénin asemakaavaehdotuksessa. Nimi liittyi Helsingissä uudenlaiseen innovaatioon eli aihepiirinimeämiseen merenkulun ammattinimikkeiden mukaan, kun aiemmin oli käytetty pääsääntöisesti henkilön- ja paikannimiä uusien kaavanimien pohjana. Vanhan, jo 1840-luvulta käytössä olleen Merimiehenkadun nimen muuttamiseen edes osittain ei ole nimistötoimikunnan mielestä riittävän painavia perusteita. Kantakaupungin vanhaan, vakiintuneeseen, toimivaan ja paikallishistoriallisesti arvokkaaseen nimistöön voidaan esittää muutoksia vain, mikäli muutokset ovat välttämättömiä osoitejärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Muutettavaksi esitetty nimi on teknisesti täysin toimiva sekä historiallisesti ja paikallisesti merkittävä. Erityisen haasteen aiheuttaisi ehdotetun Norssinkadun nimen ruotsinkielinen vastineen luominen, sillä Svenska normallyceumin oppilaiden vakiintunut nimitys on nors. Ruotsinkielinen nors viittaa siis nimenomaan ruotsinkielisen koulun oppilaisiin. Nimistötoimikunta ei puolla aloitetta Merimiehenkadun alkupään nimenmuutoksesta. Helsingin Kaupunginteatteri: Mestari. Kuvassa Taneli Mäkelä ja Iikka Forss Kuva: Tapio Vanhatalo. Kari Heiskasen ohjaama Mestari ensi-iltaan ??Helsingin Kaupunginteatterin Pengerkadun näyttämöllä saa 19. marraskuuta suomenkielisen kantaesityksensä Daniel Kehlmannin kirjoittama ja Liisa Urpelaisen suomentama Mestari (Der Mentor). Kari Heiskasen ohjaama Mestari on purevalla huumorilla höystetty tuore draama, jossa läsnä ovat ihmisen raadollisuus ja turhamaisuus, julkisuuden valta, sen sattumanvaraisuus ja suhteellisuus. Rooleissa nähdään Iikka Forss, Taneli Mäkelä, Sanna-June Hyde ja Jouko Klemettilä. Martin Wegner (Iikka Forss), sukupolvensa ääneksi kutsuttu, nouseva näytelmäkirjailija on saanut taidesäätiöltä palkin- noksi viikon mentorointijakson kuuluisan Benjamin Rubinin (Taneli Mäkelä) kanssa säätiön omistamassa kartanossa maaseudun rauhassa. Mikä upea tilaisuus tämä voisi olla kummallekin, mutta kuinka käykään? Ainoan mestariteoksensa 24-vuotiaana kirjoittanut konkari tarttuu pilkkuvirheisiin. Onko etabloitunut kirjailija Rubin vain katkeroitunut menneisyyden tähdenlento vai viisas mentori, joka pirullisesti pakottaa Martinin näkemään totuuden? Mestarin lavastuksen on suunnitellut Katariina Kirjavainen, ja pukusuunnittelusta vastaa Sari Salmela. Valosuunnittelija on Mika Ijäs ja äänisuunnitte- lija Eradj Nazimov. Moneen kertaan palkittu kirjailija, itävaltalais-saksalainen Daniel Kehlmann (s. 1975) on julkaissut yhdeksän romaania, kaksi näytelmää sekä neljä kuunnelmaa. Hänen tuotannostaan ovat suomeksi ilmestyneet romaanit Maailman mittaajat (2007), Maine (2011) ja Minä ja Kaminski (2013). Mestari on kirjailijan toinen näytelmä, jota on Wienin ensi-illan 2012 jälkeen esitetty ja esitetään parhaillaan ympäri Saksaa ja Itävaltaa. Mestarin ensi-ilta 19.11.2015 Helsingin Kaupunginteatterin Pengerkadun näyttämöllä (Pengerkatu 11)
• Viikot 47-48 ? Nro 20 11 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Älä maksa liikaa asunnonvälittäjälle! Myyntiturva myy asuntosi edullisella kiinteällä välityspalkkiolla. Takaamme myös työmme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Markkinoimme asuntoja myös kuvallisilla lehti-ilmoituksilla. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• Nro 20 ? Viikot 47-48 12 Yksityisiä kulttuurikokemuksia ??Aivan erityisen yksityisen ja mystisen katselu- ja kuulemiskokemuksen loi lahtelaisen sirkuskeskuksen, Salpauksen kasvatti Milla Järvinen WHS Teatteri Unionin lavalle, Pitkäsillan kupeessa entisessä nonstop-leffateatterissa. Viikonlopun myönteisen ylistävä arvio valtalehdessä täytti salin sunnuntai-iltana aivan äärimmilleen. Viimeiset sijoitettiin käytävälle. Milla Järvinen aloittaa ruumiillisen rengasmonologinsa ?Tyttö joka söi kuolleita lintuja? kuin varkain liikkuen yleisön takaosasta etualalle. Lavalla on kaksi rengastrapetsia ja joitakin arkisia esineitä. Kuulemme Järvisen puheena lavalla jonkinlaista japanilaista anime-elokuvakieltä, nauhalta tulee lauluja, itsetehtyjä ja esim. Värttinän ?Karjalainen kehtolaulu?. Naisen hahmo on samalla kertaa lapsen, aikuisen ja asunvaihdon jälkeen linnun. Hän repii linnunsulkia loputtomasti sisältään, vatsasta. Esityksen loppuosa on perinteisempää rengastrapetsiliikehdintää. Paitsi, että sirkustaitelija riisuu itsensä alastomaksi trapetsilla ennen pimenevää äkkiloppua.  Kokemus on välittömän persoonallinen, ikään kuin meille kerrottaisiin lapsinaisen yksityistä elämänkokemusta. Katsoja tuntee itsensä vähän kuin vaivautuneeksi tirkistelijäksi, mikä lienee ollut tarkoituskin Järvisen, Anni Mikkelsonin ja Henri Tuulasjärven luomassa esityksessä. Tämän sirkustaitelijan tulevia esityksiä jää odottamaan mielenkiinnolla.  Kruununhaassa kotona ? Eikö musta olis voinu tulla tosi hyvä tanssija? Olisko mun pitäny vaan suostua siihen työhön? Mä luen vielä sen ihmisen horoskoopin, jonka kanssa kävin ulkona 20 vuotta sitten, näyttelijä, performanssitaitelija Henna Hakkarainen miettii yksin Aino Kannisto. Henna Hakkaraisen monologia asunnossa. ääneen. Olemme Vironkadulla Kruununhaassa ko- ihan mun näköisiä. Kattoreografi-ohjaaja Jenni Kive- kaa mä rakastan tätä asua. län kotona. Parikymmentä Ensi vuonna, jos me kaikki ihmistä mahtuu yhteen olo- eletään niin mä teen tähän huoneeseen. Meidät ohja- vihannestarhan, Hakkaraitaan, kuin salaa, ulkoa ka- nen hyvästelee yleisönsä. dulta sisään. Se korostaa Henkilökohtaisia tämänkin hyvin yksityistä kokemusta. Sooloesitys tunnustuksia on saanut innoituksensa kuuluisasta dokumentista Rohkean henkilökoh?Grey Gardens? (1975), jos- taista, päiväkirjamaista oli sa keski-ikäinen tytär asuu Carl Knifin kaksoisilta Alekäitinsä kanssa rapistuvas- santerin teatterissa lokasa kartanossa. Kyse on siis kuun lopussa. ?Friends of äidistään riippumaan jää- Dympha? kertoo mielen neen epäitsenäisen naisen masennuksesta, josta tanssihaaveista. ja-koreografilla on omakohTässä esityksessä ei olla taista kokemusta. Dympha facebookin aikajanalla. on katolinen pyhimys, maHakkarainen piirtää lii- sentuneiden ja mielisairaidulla lineaarisen aikajanan den suojelija. olohuoneen puhtaalle seiCarl Knifin, Jonna Aalnälle ja selostaa elämän- tosen ja Satu Halttusen vaiheensa New Yorkissa ja esitys käyttää, myös Raapienkaupungissa. matusta lainattuja, monoKolkon riisutusta huo- logi- ja vuoropuheluteksKatri Naukkarinen ja teksti: Ingrid André on leikissä pää alaspäin. neesta siirrymme värik- tejä osana tanssin liikekäämpään olohuoneeseen, kieltä. Kolmantena tekijäjossa näyttelijä kyselee ho- nä oli keväällä Terhi Vai- sikoreografit, Tero Saari- avulla siirretään lavalle ai- tui neljästä soolosta: enroskooppejamme. Pitäi- mala, jonka Halttunen nyt nen, Susanna Leinonen kuisten toimesta. Näemme simmäinen poissaolevalle si löytää skorpioninaisel- korvasi. Hyvin toimi. Istuin ja Alpo Aaltokoski teke- videoita tai kuulemme nau- esiintyjälle, toinen tanssile vaakamies, mutta näin salin keskellä enkä kuul- vät joko mammuttimaisen halta pienten lasten vallat- jalle, kolmas trubaduurille pienestä otoksesta ei löydy. lut kaikkia Jonna Aaltosen kollektiivisia tai videotek- tomia leikkejä. Sitten tans- ja neljäs cembalistille Saan kauriina tietää peittä- puherunomaisia englannin- niikkaa hyödyntäviä teok- sijat tekevät saman perään. Keskellä salia oli kirväni salaisuuksia. kielisiä lauseita. Mutta niin- sia, Carl Knif kääntyy yhä Katsomoon syntyy haikean jan irtolehdillä päällystetty, ? Jos mä olisin saanu lap- hän elämässäkin tapahtuu, intiimimpään, henkilökoh- koominen tunnelma, muis- veistos, joka liikkui ylössia ne olis varmaan ollut emme kuule tai ymmärrä taiseen maailmaan, joka pu- tumia omasta lapsuudesta, päin. Löytyi myös haikukokaikkea sanottua. huttelee meitä suoruudel- joka luodaan silmiemme ne, cembalo, rakkauskirjeiToinen esitys oli Carl laan. Kysyin jälkikeskuste- eteen. Hetki vapaudesta, tä yleisölle ja esitykselle. Knifin vielä henkilökohtai- lussa, aikooko Knif jatkaa joka ei enää palaa. Esitys vaihtui suorana liusempi ?Red?, joka on täy- tällä tiellä. Kyllä, kuului Kun moni tanssiesitys kumisena ilmaisumuodossin avoin omasta sisäises- vastaus, mutta ehkä myös on kovasti teoreettinen tai ta toiseen ja se puhutteli tä punaisesta hälytystilas- ilman lausuttuja tekstejä. muuten itseään selittävä, kaikkia eri aisteja. Kauniin ta ja kamppailusta kertova tämä tanssi vain antoi men- cembalonsoiton lisäksi kuuZodiak leikkii ja nuoren ihmisen päiväkirjanä. Näkyvästi myös tekijöil- limme vaikuttavan vahvaäämainen teksti. Tässä parinlä oli hauskaa Paula Sal- nisen Ville Ahosen tulkinkokeilee vuodentakaisessa teoksesmisen, Anna Cadian ja nan Neil Youngin rockklassa puheruno rytmittää tansUuden tanssin keskus Satu Herralan luomassa sikosta ?My My, Hey Hey? sijan liikettä vielä selvem- Zodiakin syksy Kaapelil- esityksessä kaiken katoa- suomeksi ja Juice Leskisen min. Knif on yksin lavalla la, Stoassa ja Mediakeskus vuudesta. ?Syksyn sävelen? ranskakja avaa itsensä katsojalle. Lumeessa on ollut vaihteLiikkeellä marraskuussa si. Jokamiehen kapakkailVälillä hän tanssii alastoma- leva. Hauskin, irtonaisin -tanssifestivaalille Zodiak lan itkuvirsi muuttui hyna läppärin, tekstin synny- oli ?Merenneito Annabel ja tuotti Mediakeskus Lumeen vin elegantiksi laulelmaksi! tysvälineen kanssa. surullinen Marjatta?, jossa isoon saliin valtavan instalAikana, jolloin muut ai- viiden alle 9-vutoiaan lap- laation. Veli Lehtovaaran Teksti: Risto Kolanen kamme suurten nykytans- sen leikki ja puheet toiston luoma ?Väärinasteltu? koos- Yoshi Onori. Teksti: Eleanor Bauer tanssii vahvasti. Milla Järvinen rengastrapetsilla. Kuva: Aino Kannisto.
• Viikot 47-48 ? Nro 20 13 Joonas Laakso, taidelasia 11.11.-29.11.2015. Katso kotisivut. Galleria Saima www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! Työväentutkimus 2015 -vuosikirja Apollo tanssii! ? Yhteisötanssiprojektin aiheena aika ja tulevaisuuden haaveet ??Tero Saarinen Companyn ja Apollon Yhteiskoulun nykytanssiprojekti Apollo Tanssii! kokoaa yhteen monimuotoisista kulttuuritaustoista tulevien lukiolaisten ryhmän. Malminkartanolaisnuoret osallistuvat syksyn 2015 aikana työpajoihin, joissa yhdistetään nykytanssia ja elävää musiikkia. Projekti huipentuu työpajoista koostettuun ja yleisölle avoimeen esitykseen ?Dreams of tomorrow? Aleksanterin teatterissa tiistaina 17. marraskuuta 2015 klo 18.00. Apollo tanssii! -projektin ajan olemusta käsittelevistä työpajoista vastaavat Tero Saarinen Companyn tanssija-tanssinopettaja  Maria Nurmela  ja tanssija  David Scarantino. Muusikot  Jarmo Saari jaAbdissa ?Mamba? Assefa osallistuvat työpajoihin ja luovat esityksen musiikin. Syksyn 2015 projektin kummeina toimivat kansanedustaja Jani Toivola ja juontaja-toimittaja Tea Khalifa. Kummit vierailevat projektin työpajoissa ja inspiroivat esimerkillään nuoria osallistujia. Yhteisötaidehankkeen tavoitteena on nykytanssin keinoin kasvattaa nuorten kehon- ja itsetuntemusta, kannustaa luovuuteen ja vuorovaikutukseen sekä tuottaa yhteisöllisiä kokemuksia ja onnistumisen tunteita. Osallistujat perehtyvät lisäksi esittävän taiteen tuotantoon ja saavat arvokasta esiintymiskokemusta. Työpajoissa käytetään työkielenä tänä vuonna ensi kertaa suomen lisäksi englantia. Rehtori  Mirva Lindströmin  mukaan nyt neljättä vuotta jatkuvalla projektilla on ollut suuri merkitys kouluyhteisölle: ?Kulttuuripoliittisessa keskustelussa kuulemme usein, että taiteen pitäisi olla kaikkien ulottuvilla. Voin ilolla todeta, että yhteistyömme Tero Saarinen Companyn kanssa on mahdollistanut koko kouluyhteisöllemme mitä upeimman taidekokemuk- sen ja sen yhteisöllisyyttä kasvattavan voiman nyt jo neljättä vuotta. Ajallinen jatkumo on entisestään syventänyt elämystä: nuoremmat nauttivat esityksestä ja saavat pian mahdollisuuden itse heittäytyä tanssitaiteen vietäviksi maailmanluokan ammattilaisten ohjauksessa. Tällaista yhteistyötä tarvittaisiinkin koulumaailmaan lisää.? Apollo tanssii! ?projekti on osa Tero Saarinen Companyn laajempaa yhteisöhanketta Malminkartanon alueella. Alle kouluikäisille suunnattu tanssiprojekti päiväkoti Timotein kanssa jatkuu syksyllä 2015. Lisäksi hankkeeseen sisältyy myös toinen, lukioikäisille tytöille suunnattu, kuvataidetta ja nykytanssia yhdistävien työpajojen sarja. Sen osallistujat koostavat näyttelyn Kirjasto 10:n tiloihin huhtikuussa 2016 Maria Nurmelan ja kuvataideopettaja  Hanna Azevedon johdolla. ??Työväentutkimus-vuosikirjan teemaksi on tänä vuonna valittu naisten työ, jota valottavat Merja Minkkisen artikkeli sosiaalidemokraattisten naisten julkaisemista lehdistä ja KirsiMaria Hytösen artikkeli sota-ajan naisten työstä. Ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua luotaavissa kirjoituksissa nousee esiin kaksi isoa teemaa: Suomen kansainvälisen aseman uudelleenarviointi (Jyrki Käkönen, Erkki Tuomioja) ja suomalaisen hyvinvointivaltion rämpiminen syvässä lamasuossa (Sakari Heikkinen, Jaakko Kiander, Päivi Uljas). Pirstaloituneet visiot -tutkimushankkeen jäsenet kertovat artikkelissaan Matti Kurikan elämästä ja Lauri Kaira Turun Työväen Pursiseurasta. Entiseen tapaan julkaisemme edellisenä lukuvuonna 2014?2015 pro gradu -tutkielmansa valmiiksi saaneiden opiskelijoiden tiivistelmiä töistään. Kun takavuosina valtaosa graduista käsitteli lähinnä työväenliikkeen poliittista historiaa, on kovin ilahduttavaa, että työväentutkimusta tehdään nykyään lähes kaikilla humanististen ja yhteiskuntatieden aloilla. Vuosikirjassa on myös laaja kirja-arvio-osasto vuoden uutuusteoksista. Arvioitavana on työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, ajankohtai- Suurimmassa osassa Helsingin kirjastoja luovutaan käteisestä ??Käteisen rahan vastaanottaminen loppuu suurimmassa osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vuodenvaihteessa. Kymmenessä kirjastossa eri puolella Helsinkiä voi maksaa jatkossakin käteisellä. Kirjastomaksut voi hoitaa helpoimmin maksukortilla tai verkkomaksuna HelMet. fi:ssä. Muutos vapauttaa kirjastotyöntekijöille enemmän työaikaa varsinaiseen kirjastotyöhön. Käteisestä luovutaan pienissä- ja keskisuurissa kirjastoissa 1.1.2016 alkaen. Näissä kymmenessä kirjastossa käteisellä voi mak- saa jatkossakin: Itäkeskus, Kallio, Kirjasto 10, Malmi, Oulunkylä , Pasila, Pohjois-Haaga, Rikhardinkatu, Töölö (parhaillaan remontissa), Vuosaari ? Toimipisteet, joissa käteiskassat säilyvät edelleen, on valittu ensisijaisesti maksutapahtumien mää- rän perusteella. Olemme myös varmistaneet, että käteistä käsitteleviä kirjastoja löytyy eri puolilta kaupunkia, kertoo talouspäällikkö Ari Tirri Helsingin kaupunginkirjastosta. Kirjastoautoissa ja Sakarinmäen lastenkirjastossa ei edelleenkään ole mak- siin yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia jne. ? yhteensä yli 40 teosta. Tiedonkierto-katsauksessa kerrotaan työväen perinnelaitosten tapahtumista kuluneen vuoden aikana. Työväentutkimus-vuosikirja on Työväenperinne ? Arbetartradition ry:n kustantama ja työväen perinnelaitosten (Kansan Arkisto, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenmuseo Werstas ja Työväenperinne ? Arbetartradition ry) julkaisema tieteellinen aikakauskirja. Tänä syksynä se ilmestyy 128-sivuisena ja ensi kertaa nelivärisenä. Työväentutkimus 2015 -vuosikirja julkistetaan torstaina 19.11.2015 kello 14.00?16.00 Työväenliik- Kaupunki liikuttaa turvapaikanhakijoita ??Helsingissä asuvat turvapaikanhakijat pääsevät maksutta liikkumaan Töölön kisahalliin ja Liikuntamyllyyn sekä Talin jalkapallohalliin ja Myllypuron Pallomyllyyn arkisin (mape) 19.10.-31.12.2015 klo 15.00 asti. Liikuntavirasto lahjoittaa myös ulkoliikuntapaikkojen löytötavaroita keskitetysti turvapaikanhakijoille. Turvapaikanhakijat voivat saapua liikuntapaik- koihin vain yhdessä ohjaajan/yhteyshenkilön kanssa. Ohjaajan tai yhteyshenkilön tulee olla etukäteen yhteydessä liikuntapaikan henkilökuntaan ja sopia ajankohdasta. Liikuntaviraston ulkoliikuntapaikat ovat pääsääntöisesti vapaasti kaikkien käytössä, joten ulkoliikuntapaikkoihin ei turvapaikanhakijoiden ohjaajien/yhteyshenkilöiden tarvitse olla etukäteen yhteydessä. sumahdollisuutta. suna HelMet.fi:ssä. Maksukorttimaksujen vastaanottaminen on kirjastolle edullisempaa ja turvallisempaa kuin maksujen vastaanottaminen käteisellä. Maksukortilla maksamisesta ei aiheudu kuluja maksajalle. Lähin käteismaksuja vastaanottava kirjasto löytyy helposti HelMet.fi:n palveluvalikosta Kirjastot ja palvelut -osiosta. Aikuisten myöhästymismaksu on 20 senttiä/laina/ päivä. Myöhästymismaksun enimmäismäärä on 6 euroa / laina. Varauksista ei peritä maksua. Sata lainaa, 50 varausta, 5 uusimiskertaa Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen asiakkaalla voi olla samanaikaisesti lainassa enintään sata lainaa. Hänellä voi olla samanaikaisesti myös 50 varausta. Lainat voi uusia viisi kertaa, jos niistä ei ole varauksia. E-kirjastosta tehdyt lainat palautuvat automaattisesti laina-ajan umpeuduttua eikä niistä voi kertyä myöhästymismaksuja. Työaikaa vapautuu kirjastotyöhön Käteismaksaminen on vähentymässä koko maassa samalla kun maksukorttien ja verkkomaksamisen käyttö lisääntyvät. ? Kirjaston talouden kannalta käteiskassojen vähentäminen tuo säästöjä ja vapauttaa kirjaston henkilöstön työaikaa varsinaiseen kirjastotyöhön, Ari Tirri kertoo. Käteiskassojen vähentäminen vapauttaakin työaikaa kirjastotyöhön noin 400 työpäivää vuosittain. Käteisen käytön vähentäminen pienentää myös erilaisia riskejä, kuten varkauksien mahdollisuuden. Kirjaston asiakkaille muistiin Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto. keen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttävät vuosikirjan artikkeleiden kirjoittajista Merja Minkkinen sos.dem. naisten lehdistä ja Mikko-Olavi Seppälä Matti Kurikasta sekä opinnäytteiden tekijöistä Kimmo Kestinen ja Pontus Purokuru. Kirjastomaksuja voi olla 30 euroa, ennen kuin lainausoikeus menee. Kun kirjastomaksuja on kertynyt, ne voi maksaa helpoimmin maksukortilla kirjastossa tai verkkomak-
• Nro 20 ? Viikot 47-48 14 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 Ostetaan 1-2h, kunnolla ei merkitystä. Laillistettu Kiinteistövälittäjä LKV, Tarja Hedman, 040-560202, www.ukv.fi Autonvuokraus autovuokraamo A UTOLASIPOJAT Autoalerent www.autolasipojat.fi 0400-33 55 00 Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. Autokorjaamoja Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 HIERONTAA 90 min. 48? Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Terapia Psykoterapiapalvelu Kaija-Leena Lehtonen, puh 0503380311/ kaijaleena.lehtonen@gmail.com Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Hieronta Tulppatie 24, 00880 Helsinki Myydään Kesämaja Lauttasaaressa Katso www.tori.fi, Lisätiedot p. 050 5847 303 Palveluja TAIKA- Palautukset joka päivä 7-23:00. Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. Palveluja Eläkkeellä oleva kotiavustaja etsii osapäivätyötä (myös viikonloput) p. 0443203805 TILAISUUKSIINNE FLEA - uusi lasten kirpputori, Suonionkatu 4, Helsinki. Hyvät lasten vaatteet halvemmalla, pöydän vuokraus 30,-eur/viikko Remontit ja maalaukset vuosien kokemuksella www.umum.fi 0408462515 sekä 0456012453 Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Kehyspalvelu LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Kampaamot Parturi-kampaamo Jane&Tarzan Albertinkatu 10, p. 040-7485601 Soita Lakeuden Emännille ja saat tutun ja turvallisen oman siivoojasi. Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Parturi-kampaamo Raija Koso Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta Hyvinvointi Parturi-Kampaamo Robertina Maaliskuussa 2015 alkavassa psykoterapiaryhmässä tilaa! Ota yhteyttä Ursula Hallas 0504904607 ursulahallas@gmail.com Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 Palveluja Koti- ja hoivapalvelua Lähihoitaja Jaana Villa Hilma 044-5201752 Luotettavaa ja kokenutta lastenhoitoapua iltaisin ja viikonloppuisin. Yhteydenotot nroon 0505339325 KOTIHARJUN SAUNA Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 a oiss a aj aunat! a l i T aris tt pol v. 1932 11. vuosikerta 2015 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi KORJAUS ASENNUS - HUOLTO PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 332 jarkko.soini@karprint.fi Ostetaan LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE P. JUUTILAINEN Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ostetaan kaiken näköistä romua Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? myös romu autot huomioidaan nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. p. 045-1759883 Työsuorituksia Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Yksilöllistä uimaopetusta kaikille uimaopetusta tarvitseville sekä erityisryhmille ja vaikkapa uutta uintitekniikkaa hakeville p.0465516099 Luotettavaa kotisiivousta edullisesti. p. 044 9535450. Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Ajankohtaista Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä! UE T Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175 Klassinen hieronta + Reiki 30 min 20?, 60 min 35?. Stylexpress Studio, Helsinginkatu 20, Helsinki. Ajanvaraus p. 044 349 6222, www.stylexpress.eu RööperinLehti Vietä pikkujoulut saunoen! RO Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Ti-su 14-20, saunomisaika klo 21.30 asti. VIIHDETTÄ RIKU ISSAKAINEN p. 040 560 4019 Kirpputorit ART-BARON OY Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikka; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu SIT T E LY S Ä M O N I K S ÄY 5 01 0 ä 5/2 6,4 eit fel yf än en Tr tsitä ttoj e go lla KIT IN la vu ? VT i t a O or H O O IT ? VIN RA TO U U TU U D ET Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta c o k ylä ei voida julkaista määrättynä päivänä. sk iita plaFlyeksi dPoista vä Jy valm n tu yn y ly sa Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu ks te sy näyt n a v t enintään ilmoitushintaan. Huomautukset or , ny n!on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa k i sty ht sii py a oi ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä en romstalk olevien kirjoitusten tai ilmoitusten m ö t o t u lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman Su käy last pe toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. ira n ko ha a t t i n t ar m i s t vin ali tto ä k- rtug odi ss d se o EU a j N b r r uk La ave issa sia k ate kau na k uu k T ii n ja b e e n V ? Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. 0 6,3 RA I KO 15 20 5/ M eid än Uudenmaan Ostetaan kodin irtainta ja muuta kodin käyttötavaraa 040 7058 961 E ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA www.maalausva.fi 0400-996 647 RI R Sekalaisia Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit ET K E T TUTER Hetipalvelut Ostetaan liiketila 10-150m 2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming ÖIS vuodesta 1952 Työsuorituksia TT ? Ostetaan T Lämpö- ja vesijohtoliike Autolasipalvelut RI LVI ? k a r i s ihi He oiraf-kiso k M M - ä tu ss R o t e ly T A it es O R it ud at ta m la t, to il va dit mo ltu ko ar le t ? en a p ä lv at ev ta r v isk sat s Ko ki K TA HIN OIS IK ER 0 5,9 15 5/ ,20 6 e, all ton vät au tyi a en isi jäi t löy luttu o om sa tta en u Em ennu n k Su kis ni o töis in, p iiko on kus Mo äyt nponsaisi v ITA sir onik ara earino t N m em s v uua t a BE inoa a rcionnn ujomErikoisrkräruua arell n- pe u a S uu o k ? Mä t ? ua et www.karprint.fi la sa Jakelunvalvonta: kis sä Ö- ntän p. 561 56 436 tai 886 61 055 N I VÄ emä sti Lue lehti myös: lehtiluukku.fi sa ste si ön o ak ä h k in sa ots as an ru kis lita itä u r ? KuivisaärrakvainratevintoKemi hevoitaj ielell ? L Raa ? en öid sen hti i liy täm na n Pe hdis ittee kyvy nen y vo ilu mi ta ilpa nta k ara p I VÄ ER HY RAIL ttää a T äily ns s rvo a lla i o la vo pu llä hu ää re ev ssä Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. tö a e yn va rint -k e sp SM ON vo he AL tiin n O P tet lle me o UN nos ma su TA un tam k s sit evo kie noh o vu Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2015
• Viikot 47-48 ? Nro 20 15 Palvelemme Vanhassa Kauppahallissa ja Hietalahden Kauppahallissa Stadin Herkut -20% Matka makujen maailmaan. valitsemastasi tuotteesta/ ateriasta voimassa 15.12. asti Tällä kupongilla. Tuotevalikoimaamme koostuu niin makeista kuin suolaisista välimeren herkuista kuten: Fetarulla Kotitekoinen falafel ? Laaja valikoima marinoituja oliiveja Kreikasta ja Espanjasta. ? Marinoidut valkosipulikynnet ? Grillatut ja marinoidut: artisokat, munakoiso, herkkusieniä, kesäkurpitsa ja paprika ? Italialaiset anjovistäyteiset munakoisot ja paprikat ? Kreikkalaiset juustotäyteiset paprikat ja pepperonit ? Kreikkalaiset aurinkokuivatut tomaatit ? Aito Kreikkalainen fetajuusto ? Kreikkalaiset viinilehtikäärylet (Dolmades) ? Falafel ? Kreikkalaiset lammaslihapullat (myös kastikkeessa) ? Kreikkalainen munakoisosalaatti ? Kanavartaat ja grillatut kananrintafileet ? Kreikkalaiset lammasliha- ja fetajuustorullat ? Kreikkalainen mousakka ? Italialainen lasagne TAHNAT VÄLIMEREN LÄMPIMÄT MEZE-ANNOKSET UUNIPERUNAT (UUTUUS) ? Itämainen savustettu munakoisotahna (Baba ganoush) ? Kreikkalainen munakoisotahna (Malizano) ? Hummus ? Tatzikki ? Itämainen Paprikatahna muhammara ? Labne ? Kreikkalainen oliivitahna ? Harissa tulinen tahna ? Tahini ? Tarama Kreikalainen mätisalaatti ? Kreikkalainen yrttijuusto levite Juustotäytteiset paprikat SUU MAKEAKSI: Aito kreikkalainen Baklava, Halva, Taateli ja muita makeita herkkuja KEBABIT/FALAFEL/KANA Tabuleh TERVETULOA TEKEMÄÄN MATKA MAKUJEN MAAILMAAN! ? Riisillä ? ranskalaisilla ? pitaleivällä ? salaatilla ? iskender kebab ? superkebab ? lämmin kebab rulla/kana/falafel ? Lihameze ? Kreikkalainen lammaslihapullat, couscous, jättipavut, kreikkalainen munakoisusalaatti, tatzikki ja leipä Kanameze ? grilattu kanavartaat, couscous, jättipavut, kreikkalainen munakoisusalaatti, tatzikki ja leipä Kasvismeze ? Falafel, dolmades, couscous, feta, hummus, tatzikki, salaatti ja leipä Sabich ? Pitaleipä, falafel, tabouleh, hummus, munakoiso, tatzikki ja kanamuna Kreikkalainen Mousakka (lammas) ? Mousakka, munakoisusalaatti, tatzikki, salaatti ja leipä ? kana, lohi, tonnikala, feta, katkarapu sisältää salaatti ja leipä ? SALAATIT ? PIZZASLICET ? TÄYTETYT PATONGIT ? LOHILEIVÄT ? TÄYTEYT SÄMPYLÄT ? LIHAPIIRAKAT MEILTÄ SAATAVILLA VÄLIMEREN NAANLEIPÄ! Lohimeze ? lämminsavulohi, salaatti, feta, tatzikki ja leipä Annosvalikoimamme koostuu erilaisista Välimeren meze-annoksista, kebab- ja falafel-annoksista, kotitekoisesta italialaisesta lasagnesta ja kotitekoisesta kreikkalaisesta mousakasta, raikkaista salaateista, tuoreista täytetyistä patongeista ja sämpylöistä, täytetyistä lihapiirakoista sekä pizzapaloista. Suussa sulavan baklavan jälkiruoaksi voi ottaa mukaan tai nauttia paikan päällä. Tilauksia voi tehdä myös puhelimiste Tuotteemme ovat tuoreita ja laadukkaita ja suurin osa valikoimastamme on kotitekoinen tai tehdään paikanpäällä! Olemme avoinna ma-la klo 8-18 TERVETULOA LOUNAALLE JA OSTOKSILLE STADINHERKKUUN! 041-5105823 Pikkujoulucaterin palvelut! katso: www.stadinherkut.fi
• Nro 20 ? Viikot 47-48 16 Seuraava RööperinLehti ilmestyy 2.12. TIETOKONEHUOLTO Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: Lakeuden Emännät siivoa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi Soita Alajärven Emännälle M. Bucht ? Näytön, kiintolevyn, ? Vikaselvitykset ja näppäimistön jne. vaihto -arviot kannettavaan tietokoneeseen vakuutusyhtiöille p. 010 281 2600 ? Pöytäkoneen komponenttien vaihto ? Virusten ja haittaohjelmien poisto ? Käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennukset ja päivitykset Aineistopäivä on torstai 26.11. ? Tietojen palautus GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma ja ke 9 - 17, ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Palstaleveydet 1 palsta 40 mm 2 palstaa 84 mm 3 palstaa 128 mm 4 palstaa 172 mm 5 palstaa 216 mm 6 palstaa 260 mm Marraskuun pesutarjous Annankatu 20 00120 Helsinki, Finland Annankatu 24 Puh. 622 5553 Puh./Tel +358-9-622 5553 ma-pe 10-18, la 5552 10-15 Fax +358-9-622 www.tokyokan.fi e-mail tokyokan@kolumbus.fi www.tokyokan.fi Open: Mon-Fri 10-18 Sat 10-15 TARINALLISET JOULUKONSERTIT ENTISAJAN HOLLYWOOD-TUNNELMISSA VIIHTEELLISEN AMERIKKALAISEN JOULUMUSIIKIN SIIVITTÄMÄNÄ. -15% RUNSKIN PESU- JA OMPELUPALVELUT Runeberginkatu 59, puh. 040 773 7798 Avoinna ma-pe 8-18, la 10-14 Meiltä myös napit, vetoketjut, ym. ompelutarvikkeet FRANZ LEHARIN OPERETTI MiljART Ilmoituskokoja Etusivu 1/1s: 260x305mm Silmäkulma: 84x45mm 1/1s: 260x385mm 1/2s: 260x190mm 1/4s: 128x190mm 1/6s: 84x190mm 1/8s: 128x95mm Käyntikortti: 84x50mm miesten ja naisten puvut SAVOY-TEATTERI, HELSINKI Su 29.11. klo 15 ? Su 13.12. klo 15 Liput: Lippupalvelu alk. 45,50 ? Jyrki Anttila, Emilia Vesalainen-Pellas, Ville Salonen, Tiina Vahevaara, Jouni Kokora/Jukka Romu & Pirjo Vainio Lohjan operettikuoro, Kuoron johto: Maija Anttila Ylioppilaskunnan Soittajat, Kapellimestari: Mikk Murdvee HELSINKI, Savoy-teatteri Baritoni Riku Pelo Sopraano Mari Palo Tenori Jyrki Anttila Käsikirjoitus ja ohjaus: Juulia Tapola, Jussi Tapola. Koreografia ja tanssijat: Mira Ollila ja Juntaro Coste. 12-henkinen orkesteri Tuomas Törmin johdolla. Lavastus ja pukusuunnittelu: Taina Relander, pukujen toteutus Stadin aikuisopisto. OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä) 42 ?/37 ?? www.operart.fi, ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/J.Anttila Su 18.10. klo 14 ja 19 Myynnissä: Lippupalvelu.fi, Savoy-teatterin lipunmyynti LIPUT 42 e (Ryhmät: 37 e) OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä): ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/Anttila www.operart.fi Pidätämme oikeuden muutoksiin. Ohjaus: Anu Hälvä Koreogafia: Kirsi Kannas Lavastus: Jari Jalonen Maskeeraus: Johanna Suominen