• BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi yksiöt kaksiot = 2.480 ? = 3.720 ? Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.fi ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 3-4 ? Nro 1/2017 ? 13. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Juustokauppa Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 mm. perhe- ja perintöoikeus, riita- ja rikosasiat, oikeudenkäynnit p. 010 281 2600 Soita emännille www.lakeudenpito.fi - osaavaa - nopeaa - asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Megapart y Uudenmaankatu 25 A 5, 00120 Helsinki p. (09) 565 7955, www.obl.fi HOITOA RIIPPUVUUKSIIN Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi 7 1 0 2 . .1 8 2 a n tai n a u 1 a 2 L 6 1 klo tiketti.fi tai Vihti Skin hissilippuluukulta. Sisältää rinnelipun. Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi HELSINKI - TILKANTORI 4 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 - 413 97 300 Liput 38? 6-11v. ja eläkeläiset 34 ? Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Kokeneet asianajajat palveluksessanne Ohjelmassa mm. ? Saara Aalto ? Lakko & Herbalisti ? Hovimuusikko Ilkka ? Vaateshow ? Välinetestausta ? Lumiluistelunäytös ? Vaijeriliukunäytös ? Ajonäytöksiä ? Ilotulitus ? Juontajana Jaakko Saariluoma EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) KAIKKI ALUEET AVOINNA! Hiihtokoulu, kurssit ja yksityistunnit! Lumetettu Ensilumenlatu avoinna! Kaksi modernia taikamattohissiä! www.vihtiski.fi
• Nro 1 ? Viikot 3-4 2 HKL hankkii 20 uutta Artic-vaunua ja 29 pikaratikkaa Transtechilta ??Helsinkiin tilataan 20 uutta Artic-raitiovaunua keskustan raitiolinjoille ja 29 kahteen suuntaan liikennöivää pikaraitiovaunua Raide-Jokeri-linjan tarpeisiin. HKL ja Transtech Oy, osa Skoda Transportation Groupia, allekirjoittivat Artic-vaunuhankintaa koskevan sopimuksen ja pikaraitiovaunuja koskevan aiesopimuksen joulukuussa. Vaunut valmistetaan Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa. ? Kokemuksemme Articvaunuista ovat olleet hyvin positiivisia, ja arvostamme Transtechin asiakaslähtöistä toimintaa ? palautteem- me ja kehitysehdotuksemme on otettu hyvin huomioon. Vaunuista on suunniteltu Helsingin haasteellisissakin olosuhteissa käytettävyydeltään hyviä ja samanaikaisesti käyttökustannuksiltaan edullisia, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Vaunuhankinnoissa hyödynnetään Transtech Oy:n kanssa vuonna 2011 solmitun hankintasopimuksen optioita. HKL:n kokemukset ja matkustajapalaute Artic-vaunuista ovat olleet myönteisiä. Vaunut soveltuvat hyvin raitiotieverkon vaatimuksiin ja pohjoisiin ilmastollisiin olosuhteisiin. ? Olemme iloisia, että HKL:llä on myönteisiä kokemuksia Artic-raitiovaunuista. Myös matkustajat pitävät vaunuista, erityisesti niiden matkustusmukavuudesta ja muotoilusta, sanoo Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre. Uusien Artic-vaunujen hankinta sisältää 20 kappaletta matalalattiaisia 27,4 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on enintään 57,3 miljoonaa euroa. Artic-raitiovaunuja on tällä hetkellä liikenteessä 14 kappaletta ja niitä on nykyisen sopimuksen perusteella tu- lossa yhteensä 40 kappaletta. Yhteensä päästään siis lisähankinnan jälkeen 60 vaunuun. Vaunumalli on todettu teknisesti onnistuneeksi eikä sen testija matkustajakäytössä ole havaittu ongelmia. Uudet, nyt hankittavat raitiovaunut ovat samanlaisia Artic-perussarjan vaunujen kanssa, mikä tulee helpottamaan raitiovaunujen käyttöä ja kunnossapitoa. Uusien raitiovaunujen tarve ja toimitukset ajoittuvat vuosille 2018 ja 2019. Raide-Jokerille HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja Transtech Oy:n hallituksen puheenjohtaja Zdenêk Majer allekirjoitustilaisuudessa 21.12.2016. kaksisuuntavaunuja Havainnekuva Raide-Jokerin pikaraitiovaunusta. Vaunun väristä ei ole vielä tehty päätöstä. Kuva: ©IDIS Design Oy. Samassa yhteydessä solmittiin Transtech Oy:n kanssa aiesopimus RaideJokerin kaluston hankinnasta. 29 vaunun kokonaiskustannus on enintään 95,2 miljoonaa euroa. Raide-Jokerin eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävän pikaraitiolinjan rakentaminen on juuri lähdössä käyntiin. Suomen ensimmäisen pikaraitiotien tarpeisiin tilataan kahteen suuntaan ajettavia, 34 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunut ovat liikennöinnin ja kunnossapidon näkökulmasta mahdollisimman hyvin yhteensopivia nykyisen raitiotieverkon ja Artic-vaunujen ensimmäi- sen hankintaerän kanssa. ? Raitiovaunun elinkaari on noin 40 vuotta. Seudun liikennejärjestelmä on tällä aikajänteellä kehittymässä vahvasti raidepainotteisempaan suuntaan. Nykyinen raitioverkko ja uudet pikaraitiotiet ovat tämän mukaisesti laajenemassa yhdeksi kokonaisuudeksi. On tärkeää, että hankittavat vaunut ovat hyvin soveltuvia sekä nykyisen raitioverkon haasteellisiin ominaisuuksiin että suunniteltaville uusille pikaraitioteille, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Raide-Jokerin Artic-vaunu poikkeaa nykyisistä HKL:n raitiovaunuista mm. kahteen suuntaan ajettavuutensa ja pituutensa osalta. Lisäksi Raide-Jokerin prototyyppivaunussa kokeillaan keskimmäisen vaunuosan niiausjärjestelmää, joka mahdollistaisi vielä entistäkin paremman esteettömän kulun vaunuun. Saatavien kokemusten myötä päätetään niiausominaisuuden käytöstä tulevaisuudessa. Vaunujen hankinta-aikataulu on suunniteltu niin, että HKL tilaa aluksi yhden prototyyppivaunun, jolla liikennöidään Helsingin kantakaupungin rataverkolla. Prototyyppivaunun avulla saadaan käyttökokemuksia, jotka hyödynnetään sarjatuotantovaunun ratkaisuja viimeisteltäessä. Prototyyppivaunu tulisi HKL:n käyttöön kesällä 2019. UUSIA TUULIA AUTOKOULUSSA! Kokeilemme uutta B-kurssia, johon kuuluu 10 teoriatuntia ja vähintään 10 ajotuntia. Hinta alkaen 950? + viranomaiskulut Paikkoja rajoitetusti, katso aikataulut ja ilmoittaudu www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU Autokoul u Hakaniem i ? aito sta dilainen pienyrity s jo 25 vuotta ! HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
• 13. vuosikerta ? nro 1 Viikot 3-4 Ajankohtaista Helsingin väki kasvoi lähes 20 000 asukkaalla Keskuskadun muutos kävelykaduksi valmistui vuonna 2014. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko Asukkaat ja yritykset pohtimaan kävelykeskustan laajentamista Helsinki selvittää, miten kävelykeskustaa voitaisiin laajentaa ??Tavoitteena on turvata keskustan kaupallinen menestys, luoda paremmat puitteet tapahtumille ja vilkkaalle kaupunkielämälle sekä parantaa jalankulun turvallisuutta ja sujuvuutta. Helsingin kävelykeskustaa on kehitetty määrätietoisesti yli kaksi vuosikymmentä. Keskuskadun kävelykadun valmistuttua on edellisen suunnitte- ??Väestönkasvu Helsingissä ja lähiseudulla oli vuonna 2016 nopeaa. Vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asui noin 1 457 000 henkeä. Kasvu on erityisesti muuttovoiton ansiota. Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun asukasmäärä kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia, mikä merkitsee 18 500?19 000 asukkaan lisäystä. Vuosituhannen vaihteesta lukien, eli vuodesta 2000, seudun väestömäärä on kasvanut 250 000 hengellä. Muuttovoiton osuus kasvusta on yli 60 prosenttia eli 12  500?13  000 henkeä. Kotimainen muuttovoitto kasvaa edelleen, ja viime vuoteen verrattuna ulkomainen muuttovoitto on kääntynyt uudelleen nousuun. Syntyneiden enemmyys kasvattaa väestöä noin 6 000 asukkaalla. Helsingin seudun kasvun jatkuminen edellyttää, että asuntorakentaminen ja liikenteeseen tehtävät panostukset pysyvät väestönkasvun tasolla. Asumisen korkea hinta on jo nyt Helsingin seudun kasvun tulppana. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on erityisen suuri, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen. lukierroksen toimenpiteet toteutettu. ? Nyt on aika miettiä, miten Helsingin kävelykeskustaa kehitetään tästä eteenpäin. Millaista kaupunkia haluamme rakentaa ja mihin suuntaan kaupunkia kehittää?, toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Sivut 8-9 Helsinki uusii 750 tontin maanvuokrasopimukset ??Helsingin kaupunki valmistautuu uusimaan jälleen suuren määrän asuntotonttien vuokrasopimuksia. Vuosina 2020?2021 eri puolilla kaupunkia päättyy noin 750 määräaikaista maanvuokrasopimusta, joista valtaosa on omakotitalotonttien sopimuksia. Päättyviä sopimuksia on eniten Käpylän, Kumpulan, Koskelan ja Toukolan alueilla. Lisäksi sopimuksia uusitaan muun muassa Hermannissa, Vallilassa, Oulunkylässä, Haagassa, Munkkiniemessä, Kaarelassa, Herttoniemessä ja Vartiokylässä. Sopimukset on tarkoitus uusia noin 50 vuodeksi. Helsingin kiinteistövirasto lähettää vuokralaisille joulu- ja tammikuun aikana ennakkotietoja sopimusten uusimisprosessin alkamisesta. Lähemmäs nykyarvoa 2020-luvun alussa päättyvien tontinvuokrasopimusten uusi- minen valmistellaan kiinteistövirastossa kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Uudet vuokrat perustuvat muun muassa tontin rakennusoikeuden määrään ja arvoon. Vuosikymmenten takaisia sopimuksia uusittaessa vuokrat yleensä nousevat merkittävästi. Nyt uusittavat maanvuokrasopimukset on tehty 1950-, 1960ja 1970-luvuilla sekä 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, jolloin kiinteistöjen arvot olivat huomattavasti nykyistä matalampia. Silloisista sopimusehdoista ja kiinteistöjen arvonnoususta johtuen monen tontin vuokra on jäänyt alhaiseksi verrattuna kiinteistöjen nykyisiin arvoihin ja vuokriin, joita kaupunki perii myöhempinä vuosikymmeninä vuokratuista tonteista. Uusien vuokrasopimusten valmistelussa pyritään kaupungin tontinvuokralaisten tasavertaiseen kohteluun ja kohtuullisuuteen. Silta Katajanokalle. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen. Raitiovaunut satamiin matkustavien suosiossa Raitiovaunuilla on tärkeä rooli Helsingin satamiin suuntautuvassa matkustajaliikenteessä, HSL:n matkustajaliikenneSivu 7 tutkimus kertoo. ??Kun HSL kysyi Helsingin satamissa, kuinka laivamatkalle lähdössä olevat matkustajat olivat satamiin saapuneet, pääkaupungissa matkansa aloittaneista yli puolet kertoi tulleensa raitiovaunulla. Raitiovaunu oli Helsingin si- sällä alkaneiden matkojen yleisin kulkutapa, kysyttiinpä haastateltavilta sitten pääasiallista kulkutapaa, jolla he olivat tehneet matkansa pisimmän osuuden, tai viimeisintä kulkutapaa, jolla he olivat saSivu 6 tamaan saapuneet.
• Nro 1 ? Viikot 3-4 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 1 Väki hakeutuu Helsingin seudulle V äestönkasvu Helsingissä ja lähiseudulla oli vuonna 2016 nopeaa. Vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asui noin 1 457 000 henkeä. Kasvu on erityisesti muuttovoiton ansiota. Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun asukasmäärä kasvoi viime vuonna 1,3 prosenttia, mikä merkitsee 18 500?19 000 asukkaan lisäystä. Vuosituhannen vaihteesta lukien, eli vuodesta 2000, seudun väestömäärä on kasvanut 250 000 hengellä. Muuttovoiton osuus kasvusta on yli 60 prosenttia eli 12 500?13 000 henkeä. Kotimainen muuttovoitto kasvaa edelleen, ja viime vuoteen verrattuna ulkomainen muuttovoitto on kääntynyt uudelleen nousuun. Uusien syntyvien kaupunkilaisten määrä kasvattaa väestöä noin 6 000 asukkaalla. Helsingin seudun kasvun jatkuminen edellyttää, että asuntorakentaminen ja liikenteeseen tehtävät panostukset pysyvät väestönkasvun tasolla. Asumisen korkea hinta on jo nyt Helsingin seudun kasvun tulppana. Kohtuuhintaisten vuokraasuntojen tarve on erityisen suuri, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen. Vieraskielisen väestön kasvun jakauma on muuttunut viime vuosina: vironkielisten kasvu supistui puoleen vuodesta 2013 vuoteen 2015. Sen sijaan taustaltaan Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä muualta Afrikasta lähtöisin olevien osuudet ovat kasvaneet. Jokaiselle kaupungille vähintäänkin kohtuulinen väestönkasvu on elintärkeää. Noin 1,5 prosentin vuosittaista väestönkasvua pidetään kohtuullisena, koska silloin julkiset palvelut ja niiden kehittäminen pysyvät mukana ja palveluiden toimivuus ja hintataso pysyvät kohtuullisella tasolla. Jo kolmen prosentin vuosikasvu aiheuttaa helposti kaupungin julkiselle taloudelle vaikeuksia selviytyä peruspalveluiden tuottamisesta kohtuukustannuksin ja niin, että palvelut ylipäätään kyetään järjestämään. -j.a. Helsinki omistaa muissa kunnissa 5700 hehtaaria Vesialueita omistuksessa on 3400 hehtaaria ??Helsingin kaupunki omistaa muissa kunnissa noin 5700 hehtaaria maata ja 3400 hehtaaria vesialueita. Kiinteistövirasto on laatinut valmisteluohjeen, jonka tavoitteena on antaa kokonaiskuva Helsingin ulkokuntien maaomaisuudesta sekä sen hallinnoinnin ja kehittämisen suuntaviivoista. Valmisteluohjeessa linjataan alustavasti, mitkä ulkokuntien alueet kaupunki haluaa jatkossakin pitää omassa omistuksessaan, ja mistä kohteista sen on mahdollista luopua pitkällä aikavälillä. Valmisteluohjeen hyväksymisestä päättää kiinteistölautakunnan esityksestä kaupunginhallitus. Kiinteistölautakunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran 15.12.2016 ja jatkaa asian parissa 12.1. Jokainen erikseen Kaupunginhallitus on päättänyt vuonna 2014, että Helsinki pyrkii aktiivisesti luopumaan muissa kunnissa sellaisesta maaomaisuudestaan, jolle ei ole tiedossa kaupungin omaa käyttöä. Kiinteistöviraston laatiman suunnitelman mukaan kaupunki pyrkisikin vähitellen myymään tai muuten luovuttamaan suuren osan ulkokunnissa sijaitsevista kiinteistöistään. Alueiden luovutus ajoittuisi useiden vuosien tai jopa vuosikymmenien ajalle. Asiaa koskeva valmisteluohje ei ole päätös kiinteistöjen myynneistä, vaan se on linjaus kaupungin ulkokuntien maaomaisuu- den hallinnoinnista. Varsinaiset myynti- ja luovutuspäätökset valmistellaan ja tehdään erikseen vasta tulevaisuudessa. Myös luovutettavien kohteiden tarkat rajaukset ja luovutusehdot päätetään kunkin kohteen osalta erikseen. Ennakkosuunnitelmista huolimatta kaupunki voi päättää olla luovuttamatta joitain kohteita, jos ilmenee, että sillä on alueelle omaa käyttöä. Luovutuksista päättävällä lautakunnalla ja kaupunginhallituksella on jatkossakin oikeus hyväksyä tai hylätä yksittäisten kiinteistöjen myynti- ja luovutusehdotukset. Neljässä luokassa Valmisteluohjeessa Helsingin ulkokunnissa sijaitseva kiinteistöomaisuus on jaoteltu neljään luokkaan: osa kohteista jäisi kaupungin omaan käyttöön, osaa on tarkoitus kehittää, ja loput on mahdollista myydä joko virkistyskäyttöön tai vaihteleviin tarkoituksiin. Valmisteluohjeen mukaan Helsingin kaupungin omistukseen on jäämässä noin 2200 hehtaaria maata ja 2900 hehtaaria vesialueita, joita tarvitaan kaupungin omaan käyttöön. Kaupunki pitäisi omistuksessaan esimerkiksi Salmen ulkoilualueen Vihdissä, keskeiset osat Bengtsårin leirisaaresta Hangossa sekä Pirttimäen ja Luukin ulkoilukeskukset Espoossa. Kehitettäväksi luokiteltuja maa-alueita on noin 600 hehtaaria. Ne ovat alueita, joiden erilaisia käyttömah- dollisuuksia halutaan vielä selvittää ennen mahdollista myyntipäätöstä. Tällaisia kohteita on etenkin Espoossa, ja jonkin verran myös muualla Länsi-Uudellamaalla. Joukossa on myös alueita, joita on mahdollista kehittää virkistysalueina. Luovutettavia alueita on alustavan kartoituksen perusteella kaikkiaan noin 4000 hehtaaria eri puolilla Uuttamaata. Nykyisin Helsingin kaupunki maksaa näistä alueista noin 400 000 euroa vuotuista kiinteistöveroa, ja alueista saadut maanvuokrat ovat vähäisiä. Viher- ja virkistysalueet Valmisteluohjeessa on tehty linjaus alueista, joiden säilymisen yleisessä virkistyskäytössä Helsinki haluaa varmistaa myynnistä riippumatta jo etukäteen. Tällaisia alueita on noin 1700 hehtaaria Espoossa, Hangossa ja Vihdissä. Espoon ja Vihdin alueet rajoittuvat Nuuksion kansallispuistoon ja täydentäisivät hyvin sitä. Hangon Bengtsårissa olisi mahdollisuuksia kehittää merellistä virkistyskäyttöä Hangon rantayleiskaavan mukaisesti, siltä osin kun Helsinki ei tarvitse alueitaan omaan käyttöönsä. Virkistysalueiden myynnillä ei ole kiirettä, ja niistä luopuminen edellyttää sopivan ostajan löytymistä. Käytännössä alueet voitaisiin myydä lähinnä valtion, toisten kuntien tai muiden vastuullisten yhteisöjen omistukseen. Marian sairaalan aluetta kehitettävä yrityskeskittymänä ??Helsingin Marian sairaalan historialliselle alueelle valmistellaan asemakaavamuutosta, jossa aluetta suunnitellaan kehitettävän toimitilojen, palveluiden ja asumisen alueena. Helsingin Yrittäjät ja sen paikallisyhdistys Kanta-Helsingin Yrittäjät katsovat, että Marian sairaalan alueella on edellytyksiä rakentua vetovoimaiseksi yrityskeskittymäksi, mikä tulee kaavoituksella mahdollistaa. Helsingin kaupunki, Helsingin Uusyrityskeskus ja Startup-säätiö ovat käynnistäneet kuluvan vuoden aikana yhteistyönä Maria 0-1 startup?keskittymän toiminnan entisissä Marian sairaalan tiloissa. Toimitilat ovat täyttyneet vauhdilla sitä mukaa kuin niitä on kunnostettu ja tiloihin on pitkä jonotuslista. Startup Marialla on erinomaiset edellytykset laajentaa toimintaansa ja se kiinnostaa myös suurten yritysten kehitystiimejä sekä muita yhteisöllisiä palveluja tuottavia tahoja. Marian alueella on potentiaalia kasvaa yhdeksi Euroopan keskeisimmäksi kasvuyritysten keskittymäksi, jos aluetta toimintoineen suunnitellaan kokonaisvaltaisesti. Yrittäjyyttä alueel- la tulisi edistää pitkäjänteisesti ja näin mahdollistaa innovaatioiden ja hyvien yritysten syntyminen. Yritysten tiivis ekosysteemi vahvistaa positiivista yritysvaikutusta. Yrittäjäjärjestöt ovatkin lausunnossaan kaupungille korostaneet, että Marian alueen kasvumahdollisuudet startup- ja muiden yritysten sijaintipaikkana tulisi mahdollistaa alueen kaavoituksessa suunnitelmissa esitettyä laajemmin ja esittäneet muutosehdotuksia kaavoitussuunnitelmiin. Helsingin Yrittäjät Puheenvuoro Obama - rauhan presidentti ??Poliittisen keskustelun taso romahti Yhdysvalloissa. Muistan miten ilosta itkin kun kuuntelin Barack Obaman avajaispuhetta presidenttikauden alkaessa. Loistavaa retoriikkaa,hengen paloa, pursuavaa iloa, kannustavaa toivoa. Amerikka oli saanut karismaattisen johtajan. Entä nyt? Onko toivon tilalle astunut trauma, rauhan tilalle pelko? Obaman jälkeen ohjaksiin on astumassa valltias, joka arvostelee liittoutumista, vastustaa kauppasopimuksia ja ihannoi autoritarista johtajuutta - etenkin venäläistä. Missä Obaman taivas oli avara ja kirkas, on Trumpin maailma ahdas ja musta. Traumapolitiikkaa Yhdysvalloissa, brutaaliuden kilpajuoksua suurvalloissa. Maailma huokaa, ihmispolo pelkää. Golden Globe-voittaja, näyttelijä Meryl Streep lausui ääneen mihin maailma on matkalla silloin kun valtaapitävät loukkaavat ihmisyyttä julkeudellaan. Nöyryytys repii elämältä silmät päästä ja kaataa ihmispolot häpeään. Streep sanoi sydämensä särkyneen hetkellä jolloin maan arvostetuimmalle paikalle pyrkivä henkilö häpäisi vammaista toimittajaa ja julkisesti osoitti julmuutta ihmispoloa kohtaan. Obaman kauden ehkä ristiriitaisin päätös oli olla lähettämättä maajoukkoja Syyriaan. Yhdysvallat tuki Venäjän kanssa yhteistyötä kemiallisten aseiden tuhoamisesta mikä lopulta johti parempaan tulokseen kuin asevoimien vahvistaminen. Obaman aikana johtajuus on ollut pitkäjänteistä. Maailma on pidätellyt henkeään Syyrian katastrofista ja Isisin noususta Muammar Gaddafin jälkeisen Libyan kaaokseen ja Venäjän sotatoimiin Ukrainassa. Miten valita kun Obaman pöydällä oli usein vain huonoja vaihtoehtoja? Laura Saarikosken Obama-analyysi oli valtakunnan päälehdessä otsikoitu: ?Toivo vaihtuu voimaan?. Barack Obamalla on tunnetta ja charmia. Yhdysvaltain ptesidentiksi hän on poikkeuksellisen rationaalinen ja hillitty. Vastustajia miellyttää kuitenkin enemmän trumpilainen voimapolitiikka. Saarikoski muistuttaa Obaman haaveilleen ajasta, jolloin hän avaisi Havaijilla paitakaupan, jossa myytäisiin vain yhtä väriä (valkoista) ja yhtä kokoa (Medium). Näin voisi olla vapaa päätöksistä jos ei olisi valinnan varaa. Silloin kun huonoista vaihtoehdoista piti valita: ?Valkoinen. Medium.? Mutta ei Obama ollut virassaan Medium-Valkoinenmies vaan rohkea kannanottaja, jolle suvaitsevaisuus ja demokratia olivat pyhiä. Veli-Matti Hynninen Obama oli rauhan presidentti, joka ei ensimmäisenä tarttunut voimankäyttöön. Syyrian sota on kestänyt 2011:stä. Miljoonia pakolaisia on virrannut Lähiidän maihin ja Eurooppaan. Yhdysvaltain sijasta Syyriassa voimaa käyttää Venäjä - al-Assadin puolesta. Obaman epäonnistumisiin kuuluivat maajoukkojen vetäminen Irakista, jolloin tyhjiön täytti äärijärjestö Isis. Eikä Obama onnistunut poistamaan maansa kahtiajakoa. Nyt se näyttää entistä pahemmalta. Obama onnistui lannistamaan Osama bin Ladenin, solmi diplomaattisuhteet Kuubaan, neuvotteli ydinsopimuksen Irakin kanssa ja ydinaseriisuntasopimuksen Venäjän kanssa. Yhdysvallat liitettiin myös Pariisin ilmastosopimukseen. Obama oivalsi keskinäisriippuvaisen maailman voiman. Hän näki Yhdysvallat ulkopuolelta. Presidenttikauden alussa saatu Nobelin rauhanpalkinto 2009 osui oikealle miehelle. Veli-Matti Hynninen Kirjailijoiden lainauskorvaus nousee ja laajenee ??Eduskunta on hyväksynyt pitkään vireillä olleet lainauskorvauksen muutokset. Tekijöille kirjastolainaamisesta maksettava lainauskorvaus nousee pitkän odotuksen jälkeen pohjoismaiselle tasolle. Lisäksi lainauskorvaus laajenee myös korkeakoulujen kirjastoista tehtäviin lainoihin. Suomessa lainauskorvaus on ollut pitkään huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Ensi vuonna korvaus ollaan kuitenkin vihdoin nostamassa pohjoismaiselle tasolle. ? On hieno teko satavuotiaalle Suomelle ja sen kir- jallisuudelle, että korvaukset saadaan vihdoin asianmukaiselle tasolle, sanoo Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa. ? Suomen kaltaisella pienellä kielialueella tekijänoikeuskorvaukset ovat kirjailijoille elintärkeitä, Salomaa toteaa. Ensi vuonna lainauskorvausta aletaan maksaa myös korkeakoulukirjastojen lainoista. ? Lainauskorvauksen laajentaminen on tärkeää, sillä korkeakoulujen kirjastoista lainataan usein eri teoksia kuin yleisistä kirjastoista, esimerkiksi tenttikirjo- ja saatetaan lainata korkeakoulujen kirjastoista kymmenittäin, Salomaa toteaa. ? Kannustan kaikkia kurssikirjojen kirjoittajia hakemaan omat korvauksensa Sanastosta. Lainauskorvauksia on Suomessa maksettu vuodesta 2007. Korvaus rahoitetaan valtion budjetista, ja sitä hallinnoi Suomessa Sanaston lisäksi kaksi tekijänoikeusjärjestöä: kuvan osalta korvaukset jakaa Kopiosto ja musiikin osalta Teosto. Korvaukset perustuvat edeltävän vuoden lainaustilastoihin.
• Viikot 3-4 ? Nro 1 5 Uudesta keskustakirjastosta tulee Oodi - niminen ??Keskustakirjasto sai nimen - se on ?Oodi?. Helsingin kaupunginkirjasto järjesti Töölönlahdelle rakennettavasta uudesta kirjastosta lokakuussa avoimen nimikilpailun. Kilpailuun tuli kaiken kaikkiaan 2 600 ehdotusta, näistä 1 600 oli eri nimiä. Raati valitsi niiden joukosta voittajaksi eh-dotuksen ?Oodi?. Meddelandet på svenska finns bifogat. Voittajanimen valitsi tuomaristo, joka kokoontui kaksi kertaa. Tuomariston puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Viljanen toteaa, että nimeä valittaessa huolehdittiin, että se vastaa moniin vaatimuksiin. ? Nimen tulee olla helposti muistettava, lyhyt, suuhun sopiva sekä taivutettava. Sen tulee olla myös helposti perusteltavissa kansainväliselle yleisölle ja toimia monilla eri kielillä. Nimeen tulee voida sisällyttää Suomi 100 ?symbol- iikkaa ja on etu, jos se on sanana kaunis. Koska kyseessä on kirjaston nimi, sillä tulee olla kytkös kirjallisuuteen ja sitä kautta kirjastoon. Kuitenkaan ei haluttu koko Suomea, kirjallisuutta ja kulttuuria koskettavaa kirjastoa nimetä vain yhdelle henkilölle, vaikka hyviä perusteita esimerkiksi eri kirjailijoille omistetuista nimistä esitettiinkin. Näillä perusteilla kirjaston nimeksi valikoitui sana ?Oodi?, Viljanen perustelee valintaa. Tuomaristo oli päätöksestä yksimielinen. Oodinimiehdotuksen lähetti Mirja Lounameri. Hänet huomioidaan kutsulla talon avajaisiin joulukuussa 2018. Ajaton nimi Kielitoimiston sanakirjan mukaan oodi on ?haltioituneen sävyinen lyyrinen runo?, jonka ei tarvitse olla mittaan kirjoitettu. Sanalla Coor vastaa Eteläranta 10:n kiinteistöpalveluista ??Coor ja Teollisuuskeskus Oy ovat solmineet kiinteistöpalvelusopimuksen Eteläranta 10:ssä sijaitsevan Teollisuuskeskuksen kiinteistöpalveluista. Sopimukseen sisältyvät kiinteistöhuolto, tekniset palvelut ja ulkoalueiden hoito. Coor on tehnyt kiinteistöpalvelusopimuksen Teollisuuskeskus Oy:n kanssa. Sopimuksen myötä Coor vastaa Teollisuuskeskuksen kiinteistöpalveluista Eteläranta 10:ssä Helsingissä. Sopimus pitää sisällään kiinteistöhuollon, tekniset palvelut sekä ulkoalueiden kunnossapidon. ? Sopimuksen syntymiseen vaikuttivat Coorin sitoutuminen korkeaan laatutasoon sekä palveluiden ja asiakasyhteistyön jatkuva kehittäminen, Teollisuuskeskus Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Järvensivu sanoo. ? Meille on kunnia-asia saada huolehtia kulttuurihistoriallisesti merkittävän kiinteistön ylläpidosta ja tarjota kiinteistön käyttäjille turvalliset ja toimivat kiinteistön sisätilat ja ulkoalueet, liiketoimintayksikön johtaja Jaska Mertaharju Coorilta toteaa. Kiinteistön tapahtumarikas historia ulottuu 1950-luvulle Teollisuuskeskus (Eteläranta 10) valmistui Helsingin ydinkeskustaan teollisuuden päätaloksi vuoden 1952 kesäolympialaisiin. Teollisuuden sekä työnantajien järjestöt saivat pysyvät toimitilat. Vuosikymmenten ajan talossa on tavattu kuninkaallisia, presidenttejä, filmitähtiä ja huippujohtajia. Katon saunakabinetissa on hoidettu suhteita ja toimistokerrosten kokoussaleissa työsopimuksia. Nykyään arkkitehti Viljo Rewellin suunnittelemassa kiinteistössä toimii työnantaja- sekä teollisuusjärjestöjä kuten Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Teknologiateollisuus. Helsingissä vain yksi ylläpidetty pulkkamäki ??Rakennusvirasto saa säännöllisesti yhteydenottoja innokkailta mäenlaskijoilta, jotka pyytävät erilaisia parannuksia puistojen pulkkamäkiin. Mäkiin toivotaan valaistusta, tai pulkkailun tieltä pyydetään poistamaan puita tai kiinteitä puistokalusteita. Vaikka virasto mielellään tukisi reipasta talviharrastusta, se ei valitettavasti voi toteuttaa näitä toiveita. Jos kaupunki valaisisi puistoon spontaanisti syntyneen pulkkamäen tai poistaisi puita mäenlaskun tieltä, sen voitaisiin lain mukaan katsoa toimivan pulkkamäen ylläpitäjänä. Tällöin kaupungin tulisi taata puistoon turvallinen laskuympäristö, mikä on tiiviissä kaupunkiympäristössä usein mahdoton järjestää. Kaupunki voisi joutua korvausvastuuseen mäenlaskun yhteydessä mahdollisesti tapahtuvista vahingoista. Pulkkamäen ylläpitäminen tarkoittaisi myös, että paikalla olisi oltava henkilökuntaa jatkuvasti. Kaupunki toivottaa kaikki mäenlaskijat iloisesti tervetulleiksi Paloheinän pulkkamäkeen, joka on Helsingin ainoa virallinen, ylläpidetty pulkkamäki. Valvotussa ja valaistussa mäessä vauhdin hurmasta voi nauttia turvallisesti. Pulkkamäen ylläpidosta vastaa liikuntavirasto. on pitkä historia: jo muinaisessa Egyptissä ja antiikin Kreikassa oodi oli ylistyslaulu, milloin syntymäpäiväsankarille, milloin kuninkaalle. ? Nimi katsoo taaksepäin, on silti nykykieltä ja kuvastaa hyvin vuonna 2018 Töölönlahdella avattavan kirjaston luonnetta ja tehtävää. Oodi tulee olemaan ihmisten ja lukemisen talo, demokratian ja sivistyksen paikka ja lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja suomalaisille, Viljanen korostaa. Nimen katsotaan viestivän myös suomalaisen kirjastolaitoksen ja arkkitehtuurin korkeasta tasosta. Nimellä on kaksi virallista kirjoitusasua: 1. Helsingin keskustakirjasto Oodi ? Helsingfors centrumbibliotek Oodi ? Helsinki Central Library Oodi 2. Kirjasto Oodi, Helsinki - Biblioteket Oodi, Helsingfors ? Library Oodi, Helsinki Meilahden sairaala-alueen voimakeskuksessa tulipalo ??Tulipalo vaurioitti toissa viikolla, keskiviikkona HUS:n voimakeskusta Meilahden sairaala-alueella. Palo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja eikä se ole tähän mennessä vaikuttanut HUS:n sairaaloiden toimintaan alueella. Paciuksenkatu voimakeskuksen ja sairaala-alueen välissä on suljettu liikenteeltä sammutustöiden vuoksi. Voimakeskuksen tulipalo syttyi puolen päivän jälkeen. Paikalle on saapunut useita pelastuslaitoksen sammutusyksiköitä. Savunmuodostusta lukuun ottamatta tulipalo ei ole aiheuttanut tähän mennessä haittaa sairaaloiden toiminnalle Meilahden sairaalaalueella. Rakennusten sähkön- ja lämmönjakelu toimii normaalisti. Palon syttymissyystä ei ole vielä olemassa tarkkaa tietoa, mutta alueella on tehty purkutöitä. HUS:n voimakeskus toimii alueen sairaaloiden varavoiman ja höyryn tuottajana. Voimakeskuksessa sijaitsee myös sähkömuuntamo. Viron päätökset vähentävät viinarallia ??Viro nostaa alkoholiveroaan reippaasti jo tänä vuonna. Vuosittaisten 1015 %:n korotusten lisäksi on tulossa muun muassa 70 %:n korotus oluen verotukseen. Viro on tehnyt alkoholipolitiikassaan tuntuvan ryhtiliikkeen ja lähtenyt pohjoismaisen alkoholipolitiikan tielle. Alkoholin verotus kiristyy ja sen mainontaa rajoitetaan. Viron valtiovarainministeriön edustaja Dimitri Jegorov on aiemmin arvioinut STT:lle veroratkaisujen saattavan merkitsevän olutsalkun hinnan pompahdusta nykyisestä noin 11 eurosta jopa 18 euroon. ? Viron veronkorotukset tulevat näkymään myös Suomessa. Meidän ei ole järkevää tuoda kauppoihin 5,5 %:ia juomia hillitäksemme Viron tuontia. Viron veroratkaisut hillitsevät viinarallia, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n erityisasiantuntija Tuomas Tenkanen. Lyhyellä tähtäimellä nyt kaavailtu alkoholilakiuudistus voi lisätä kasvaneesta myynnistä syntyneitä verotuloja. Toisaalta muutos nostaa alkoholin kokonaiskulutusta, kasvattaa julkisen talouden menoja ja näkyy haittoina kansanterveydessä. ? On luonnollista, että elinkeinoelämä pyrkii edistämään oman kenttänsä liikevaihdon kasvua. Vastuullinen päättäjä ottaa kuitenkin huomioon kokonaishyödyn eikä perusta päätöstään yhden toimialan etuihin, sanoo Tenkanen Vuonna 2015 oluen kokonaiskulutus Suomessa oli 20,5 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina laskettuna , josta kaiken ulkomailta tuodun oluen osuus oli 1,6 miljoonaa litraa. Tämä tarkoittaa 7,6 %:ia oluen  kokonaiskulutuksesta. Tuomariston kokoonpano: Ritva Viljanen, pj., apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, Helsinki Claes Andersson, kirjailija Riina Katajavuori kirjailija, Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Titta Lilja, opiskelija, Ruuti-ydinryhmän jäsen Pirjo Lipasti, keskustakirjaston johtava suunnittelija, Helsingin kaupunginkirjasto Arto Sivonen, suunnittelija, markkinointitoimisto Måndag Hannu Sulin, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Sari Lehikoinen, siht., viestintäpäällikkö, Helsingin kaupunginkirjasto. Korkeavuorenkatu 21 peruskorjataan täysin ??Korkeavuorenkatu 21:ssa sijaitsevan, yhden Suomen historiallisimman arvokiinteistön käyttötarkoitusmuutoksen toteuttajaksi on valittu Consti Yhtiöt Oyj. Toimistokäytössä pitkään toiminut rakennus peruskorjataan täysin, ja yli 5 000 neliön tilat muutetaan jälleen asuinkäyttöön. Projektin arvo on lähes 20 miljoonaa euroa. Vuonna 1889 rakennettuun kohteeseen valmistuu huipputasoisia arvoasuntoja sekä kivijalkaan ravintoloita ja erilaisia liiketiloja. Projektin kesto on noin kaksi vuotta. Uudet asukkaat päässevät muuttamaan taloon vuoden 2018 lopulla. Työn tilaaja on kiinteistökehitysyhtiö Grand Residence Development Oy. Mittavaan urakkaan sisältyy Constin julkisivu-, asuntokorjaus- sekä talotekniikkayksiköiden työtä. Asuintiloissa kaikki pinnat ja rakenteet tehdään uusiksi suojelulliset näkökohdat huomioiden. Myös välipohjat avataan ja rakennetaan uudelleen. Julkisivu kunnostetaan kauttaaltaan ja uusitaan tietyiltä osin. Vesikatto uusitaan, ikkunat kunnostetaan ja lisäksi ullakolle rakennetaan ullakkoasuntoja. Sisäpihalle rakennettava täysautomatisoitu pysäköintijärjestelmä (parkkirobotti) kytketään Constin toimittamiin talotekniikkajärjestelmiin. Consti osallistuu myös kivijalan liiketilojen rakentamiseen. ? Mittaluokasta kertoo se, että urakka on Constin tämän vuoden suurin yksittäinen vahvistunut kauppa. Olemme tehneet kohteessa myös jouluksi valmistuvat purkutyöt sekä kehitysvaiheen töitä. Tämä kauppa kruunaa alkaneen yhteistyön mitä hienoimmalla tavalla, kertoo Consti Julki- sivut Oy:n toimitusjohtaja Risto Kivi. Kokenut remontoija Vaativat käyttötarkoitusmuutokset sekä arvokiinteistöjen remontit ovat Constin erityisosaamista. Referensseistä löytyvät muun muassa helsinkiläiset luksushotellit St. George sekä Klaus K. ? Historiallisen kohteen arvoasuntoja rakennettaessa nykyaikaiset asumisen määräykset on sovitettava yhteen Museoviraston määräysten kanssa. Määräykset koskevat esimerkiksi ilmastointi-, ääni- ja paloteknisiä ratkaisuja. Työ on kokonaisuudessaan vaativa mutta haasteineen erittäin motivoiva, ja se työllistää jopa yli 100 tekijää, Kivi taustoittaa. Historia kohtaa Grand Residence 21 vaikuttaa valmistuessaan koko alueen luonteeseen ja siirtää Korkeavuorenkadun painopistettä lähemmäs Helsingin ydinkeskustaa. Kiinteistö tarjoaa aivan uudenlaisia kaupunkiasumisen ratkaisuja. ? Huippulaatu ja tyyli kohtaavat asumisen kaikissa ulottuvuuksissa: tilasuunnittelussa, asumispalveluissa ja mukavuuksissa, markkinointijohtaja Kati Ståhlberg Grand Residence Developmentistä kertoo. Korkeavuorenkatu 21:n arvokiinteistö on valmistunut vuonna 1889. Se on toiminut paitsi asuinrakennuksena, myöhemmin myös tsaarin ajan valtiollisen poliisin päämajana sekä ennen talvisodan syttymistä Mannerheimin johtaman puolustusneuvoston toimistona. Vuodesta 1939 vuoteen 2012 talossa toimi Suomen rajavartiolaitos.
• Nro 1 ? Viikot 3-4 6 Päivyri Viikon mietelause: Sulaa suru suurinkin, kuivaa kyynel kuuminkin. Nimipäivät: Kaarlo Kramsu (1855-95) Viikko 3 Ma 16.1. Ilmari, Ilmo Ti 17.1. Toni, Anton, Antto, Anttoni Ke 18.1. Rukouspäivä. Laura To 19.1. Henri, Henna, Heikki, Henrik, Henni, Henriikka, Henrikki Pe 20.1. Sebastian La 21.1. Oona, Netta, Aune, Auni Su 22.1. Visa Viikko 4 Ma 23.1. Enni, Enna, Eini, Eine Ti 24.1. Senja Ke 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus, Paavali To 26.1. Joonatan Pe 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä. Viljo La 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies Su 29.1. Valtteri Helsingin piispa Irja Askola eläkkeelle ??Helsingin piispa Irja Askola jää eläkkeelle kuluvana vuonna. Askola on ollut Helsingin hiippakunnan piispana vuodesta 2010 lähtien ja hän on Suomen ensimmäinen naispiispa. Askola täyttää 65 vuotta, ja hän on ilmoittanut ensimmäisen eläkepäivän olevan 1. marraskuuta 2017. Piispa valitaan piispanvaalilla Helsingin hiippakunnassa. Kaupunginmuseossa 300 000 kävijää seitsemässä kuukaudessa ??Toukokuussa 2016 Senaatintorin kulmalla ovensa avannut uusi Helsingin kaupunginmuseo on kerännyt jo 300 000 kävijää. Ennätyksellinen kävijämäärä saavutettiin seitsemässä kuukaudessa. Helsingin kaupunginmuseo avautui Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa 13.5.2016. Uuden museon tavoitteena oli saavuttaa ensimmäisenä kokonaisena aukiolovuotenaan 200 000 kävijää. Tavoite saavutettiin neljässä kuukaudessa, ja seitsemässä kuukaudessa päästiin peräti 300 000 kävijään, mikä on Suomen museoiden kärkeä. Esimerkiksi Suomen vilkkaimpiin museoihin kuuluvassa Ateneumissa on käynyt koko vuoden 2016 aikana 350 000 ja Kiasmassa 300 000 museovierasta. Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla. Se muodostuu viidestä vanhasta rakennuksesta, modernista uudisosasta ja kolmesta viehättävästä sisäpihasta. Tällä hetkellä museossa voi vierailla Helsingin valitut palat -näyttelyssä, Lasten kaupungissa, Haju-aistikokemuksessa ja virtuaalielämys Aikakoneessa. Sisäpihoilla on esillä Alexander Reichsteinin He olivat täällä -valoteos 31.12.2016 asti. ? Kun avasimme museon, toivoimme että helsinkiläiset ottaisivat sen omakseen, sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo. Kansalliskirjasto digitoi Suomi 100 -kunniaksi ??Juhlavuoden näyttävin kirjallisuushanke on Ylen Kirjojen Suomi, johon Kansalliskirjasto on digitoinut juhlavuoden ajan avoimessa verkkokirjastossa olevat kirjat. Kansalliskirjaston oma kampanja Vuosisatamme verkkoon haastaa suomalaiset osallistumaan talkoisiin, jossa puolestaan kootaan Suomen historiaa digitaalisina aineistoina verkkoon. Kansalliskirjasto on vahvasti mukana Ylen laajassa Kirjojen Suomi -ohjelmassa, jossa esitellään 101 kirjaa Suomen itsenäisyyden ajalta. Kirjasto on vastannut kirjojen digitoinnista ja kaikille avoin verkkokirjasto avattiin yleisölle 3. tammikuuta. Kirjat ovat luettavissa vuoden 2017 ajan ja niitä esitellään mittavasti televisio- ja radio-ohjelmissa sekä verkossa. Kansalliskirjasto on myös vastannut yhteistyöstä tekijänoikeusjärjestöjen Sanasto ja Kopiosto ja kustantajien kanssa. Kirjojen Suomi -verkkokirjaston välityksen tarjoaa Ellibs Oy. Tule mukaan lukemaan ja seuraamaan #kirjojensuomi. Vuosisatamme verkossa Kansalliskirjasto tarjoaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi myös kokoelman Suomen historiaa digitaalisina aineistoina. Verkkokirjaston uutta rahastomme nimikkorahastojen haltijat. Näyttelyt Kansalliskirjastossa kartuntaa ovat mm. vuosien 1917 ? 1918 itsenäistymiseen ja sisällissotaan liittyvät painatteet, suomenja ruotsinkielinen kaunokirjallisuus, varhainen lastenkirjallisuus, sekä Suomen kartat. Digitaalisen kokoelman kivijalkaa on luotu jo useita vuosia julkisen rahoituksen ja yksityisten lahjoitusten turvin, mutta rakennustyö on hidasta ja vaatii varoja onnistuakseen. Kampanjamme Vuosisatamme verkkoon tarjoaa nyt jokaiselle mahdollisuuden osallistua tämän digitointityön tukemiseen. Hanketta suojelevat tasavallan presidentti puolisoineen ja tukijoiksi ovat tulleet mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomi-yhtiö, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Marttaliitto, Marthaförbundet, Sotavahinkosäätiö sekä tietysti Kansalliskirjaston uskolliset ystävät, uudet ja vanhat lahjoittajat sekä Kulttuuriperintö- Maailma on sana ? suomalaisen aforismin vaiheet. Kansalliskirjaston Rotunda, 16.2.2017 - 22.12.2017. Näyttely esittelee suomalaisen aforistiikan vaiheet 1700-luvulta nykypäivään. Suomessa on rikas sananlaskuperinne, ja aforismi on ollut maassamme elinvoimainen kirjallisuudenlaji. Lajin edustajia ovat muun muassa Juhani Siljo, Edith Södergran, V. A. Koskenniemi, Erkki Melartin, Maria Jotuni, Mirkka Rekola, Paavo Haavikko, Erno Paasilinna, Helena Anhava ja Markku Envall. Tiellä sananvapauteen. Kansalliskirjaston Galleria 10.3.2017 - 22.12.2017. Tiellä sananvapauteen on suomalaisen sananvapauden ja sensuurin muistikirja 1917 ? 2017, joka avaa tien itsenäisen valtion sananvapaushistoriaan. Teoksen aikajanalla on yli 850 artikkelia, joita taustoittavat suomalainen sanomalehdistö, Kansalliskirjaston kokoelmat ja yli 30 haastateltua merkkihenkilöä. Näyttelyn johtavana teema on, miksi Suomesta tuli sananvapauden kärkimaa. Siinä tuodaan tutuistakin teoksista esille harvinaisuuksia ja yllätyksiä.  Lasten kaupungin kansakoululuokassa voi opiskella vanhan ajan malliin. Kuva: Maija Astikainen ? Museota suunniteltiin ja rakennettiin alusta asti yhdessä kaupunkilaisten kanssa, ja uskon, että se näkyy nyt. Merisalon mukaan kävijämäärän taustalla ovat onnistuneet näyttelyt, kuten kesän jymymenestys Museum of Broken Relationships, mutta myös uusi museo kokonaiselä- myksenä. ? On ollut ilo nähdä kuinka museoon on löytänyt monenlaisia uusia käyttäjiä: piipahtajia, rauhallista työskentelypaikkaa kaipaavia ja uudenlaisten elämysten etsijöitä. Vapaan pääsyn museoon on helppo tulla! Merisalo sanoo. Kävijät ovat ottaneet kau- punginmuseon omakseen, mutta museo on saanut myös muunlaista tunnustusta. Lasten kaupunki palkittiin Helsingin lapsiystävällisimpänä paikkana ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisestä saatiin tunnustus Helsingin vammaisneuvostolta. Onnistuneesta brändiuudistuksesta ammentanut uuden museon lanseerauskampanja pääsi Effie-markkinointiviestintäkilpailun lyhyelle listalle. Lisäksi museo oli syksyllä ehdolla vuoden uudeksi museoksi kansainvälisen Leading Cultural Destinations Awards -kilpailun eurooppalaisten museoiden sarjassa, Tate Modern Switch Housen ja Museum Voorlindenin rinnalla. Helsingin kaupunginmuseo Aleksanterinkatu 16 Avoinna ma?pe 11?19, la?su 11?17 Aina vapaa pääsy Raitiovaunut satamiin matkustavien suosiossa Jatkoa sivulta 3 ??Kun mukana olivat kaikki satamiin tehdyt matkat lähtöpaikasta riippumatta, raitiovaunu oli viimeisimmistä kulkutavoista toiseksi yleisin vajaan kolmanneksen osuudella matkoista. Yleisin viimeisin kulkutapa oli auto, jolla tehtiin matkoista reilut 40 prosenttia. Kun koko vastaajajoukosta haarukoitiin yleisintä pääkulkutapaa, vastaus oli auto, jota käytti haastateltavista noin 45 prosenttia. Autoa käyttivät tavallisimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevat, mutta myös Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista tulevista matkustajista puolet kulki autolla. Vastaajat, jotka käyttivät bussia, junaa, raitiovaunua tai metroa pääkulkuneuvonaan, tulivat etupäässä Helsingin kantakaupungin alueelta tai radan varrelta Espoon tai Keravan suunnilta. Auton jälkeen suosituin pääkulkutapa oli bussi, jolla teki matkansa prosenttia 17 prosenttia kaikista vastaajista. Junaa käyttivät pääkulkutapanaan 11 prosenttia vastaajista, samoin raitiovaunua. Vastaajat jakautuivat pääpiirteissään niihin, jotka kulkivat joukkoliikenteellä koko matkan, sekä niihin, jotka eivät käyttäneet joukkoliikennettä lainkaan. Vastaajat siis tekivät matkojensa aikana verraten vähän vaihtoja auton ja joukkoliikenteen välillä. Satamittain tarkasteltuna Länsisatamaan saapuneista matkustajista lähes puolet ilmoitti pääkulkutavakseen auton. Eteläsataman terminaaleissa auton osuus oli alle 40 prosenttia ja joukkoliikenteen sekä jalankulun osuus vastaavasti hieman suurempi. Kun automatkustajilta kysyttiin, miksi he eivät käyttäneet joukkoliikennettä, tärkein syy oli oman auton tarve joko lähtö- tai kohdemaassa, ei niinkään joukkoliikennepalveluiden heikkous tai yhteyksien puute. ? Otamme matkustajasatamiin liikkuvien tarpeet liikenteen suunnittelussa huomioon eri tavoin kuin muut matkat, HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty kertoo. ? Satamien liikenteessä näkyy matkailun ja juhlapyhien aiheuttama sesonkivaihtelu, minkä vuoksi palveluiden tarjonnassa on oltava työmatkaliikennettä joustavampi. ? Kehittäessämme joukkoliikennepalveluita olemme pyrkineet erottamaan laivamatkustajille suunnattuja linjoja muusta tarjonnasta. Esimerkiksi Katajanokan terminaaliin kesällä 2016 liikennöinnin aloittaneesta uudesta raitiolinjasta 5 on saatu hyviä kokemuksia. Linjan aikatauluissa voidaan ottaa hyvin huomioon laivojen vaihtelevat aikataulut ja matkustajamäärät. HSL teetti matkustajaliikennetutkimuksen Eteläsataman Olympia-, Makasiini- ja Katajanokan matkustajaterminaalissa, Länsisataman Länsiterminaalissa sekä Vuosaaren Hansaterminaalissa syys-lokakuussa 2015. Kyselyyn vastasi noin 2 300 henkeä. Susanna Laine UIT:ssä: Tämä on unelmani! ??Juontaja Susanna Laine nousee ensi keväänä Peacockin lavalle Uuden Iloisen Teatterin (UIT) Sata lasissa! -musiikki-ilottelussa. Susanna Laine kuvailee pestiä UIT:n kevätrevyyssä unelmien täyttymykseksi. ? Olen haaveillut UIT:ssa esiintymisestä pikkutytöstä asti. Olen katsonut lähes jokaisen UIT:n revyyn ja osaan jopa osan vuorosanoista ulkoa, naurahtaa Laine. UIT:n teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen on äärimmäisen iloinen uudesta kiinnityksestä. ? Susanna on moniosaaja, joka on tehnyt vaikutuksen Suomen kansaan luontevuudellaan ja valoisuudellaan niin televisioruudussa kuin muillakin estradeilla. Susanna on UIT:lle todellinen täsmähankinta, Kärkkäinen kommentoi. Toukokuussa ensi-iltansa saava Sata lasissa! -musiikki-ilottelu tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin revyyn keinoin: tanssin, musiikin ja sketsien avulla. Musiikkiteatteriakin opiskellut Laine ei pelkää heittäytyä revyyteatterin lavalle. ? On hienoa olla superlahjakkuuksien keskellä kehittämässä itseään. Teatterin taika on yhdessä tekemisessä. Odotan jo nyt kevättä innolla, Laine kertoo. Lavalle estradi- ja viihdetaiteen huiput Laineen rinnalla lavalla nähdään joukko estradija viihdetaiteen huippuja. Uusina "uittilaisina" lavalle nousee tulevan kevään Putous-tähti, komediaa rakastava Mikko Penttilä sekä muun muassa Katri Helena -musikaalista tuttu Sanna Majuri. Yleisöä naurattamassa ovat myös Paavo Kinnunen, Jussi Lampi, Mikael Saari ja Sari Siikander. Ilottelun tahtilajin valitsee yllätyksellisistä lavaesiintymisistään tunnettu, Suomen kovin bilebändi Jean S. kapellimestarinaan Antti Paavilainen. Esityksen ohjaa Reija Wäre. Esityksen ensi-ilta on Linnanmäen Peacock-teatterissa ti 16.5.
• Viikot 3-4 ? Nro 1 7 Kaupunginteatteri juhlavuoteen uudella johdolla? Helsingin Kaupunginteatterin johtajana aloittaa Kari Arffman 1. tammikuuta 2017. Arffman seuraa tehtävässään Suomen suurinta teatteria menestyksekkäästi vuodesta 1998 johtanutta, eläkkeelle jäävää Asko Sarkolaa. ??Myös HKT:n ruotsinkielisen näyttämön Lilla Teaternin uusi taiteellinen johtaja Marina Meinander aloittaa tehtävässään tammikuussa. Kari Arffman luotsaa teatterin juhlavuoteen, jonka aikana teatteri juhlistaa 50-vuotta täyttävää, täysin peruskorjattua teatteritaloaan ja Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä Lasse Mårtensonin suurmusikaalilla Myrskyluodon Maija. Helsingin Kaupunginteatterin kesällä 2015 alkanut peruskorjaus valmistuu keväällä ja yleisölle talo avataan elokuussa 2017. ?Tässä ollaan uuden äärellä monestakin näkökulmasta. On kaksi uutta johtajaa, upea, vastaremontoitu talo. Lähdemme tekemään uutta yhteistyössä ja keskustellen teatterin valtavan ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa?, Arffman kertoo. Ruotsinkielisen näyttämön, Lilla Teaternin taiteellisen johtajuuden lisäksi Marina Meinander osallistuu myös HKT:n yleiseen ohjelmistosuunnitteluun. Johtajasopimus on määrä- Marina Meinander. Helsingin satamassa ennätysvilkas vuosi ? 11,6 miljoonaa matkustajaa ??Vuonna 2016 Helsingin Satama ylsi erinomaisiin lukemiin niin matkustaja- kuin tavaraliikenteen määrissä. Helsingin Sataman kautta kulki kaikkiaan 11,56 miljoonaa laivamatkustajaa, mikä on 3,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tavaraliikenne kasvoi 1,9 prosenttia vuonna 2016. Sataman kautta kulki tavaraa kaikkiaan koko viime vuonna 11,62 miljoonaa tonnia Vaikeasta taloudellisesta suhdanteesta ja kiristyneestä kilpailusta huolimatta Helsingin Sataman liikenne on kasvanut jatkuvasti ? matkus- tajaliikenteessä yhtäjaksoisesti jo vuodesta 2008 alkaen. Tallinnan ja Helsingin välillä kulki 8,74 miljoonaa matkustajaa (+4,0 prosenttia) ja Tukholman ja Helsingin välillä 2,34 miljoonaa matkustajaa (-0,7 prosenttia). Jo liki 76 prosenttia kaikista Helsingin Sataman matkustajista kulkee siis Helsingin ja Tallinnan väliä. Kansainvälisiä risteilymatkustajia oli koko risteilykauden aikana 408 900 (-6,3 prosenttia). Tallinnaan suuntautuvan matkailun kasvun arvioidaan jatkuvan tulevina vuosina, ja tähän Helsingin Sa- Kuva: Kimmo Brandt/Visit Helsinki tama valmistautuu avaamalla uuden Länsiterminaali 2 helmikuun 2017 aikana. Joulukuussa 2016 Helsingin Sataman kautta kulki matkustajia 931 100, mikä oli 4,3 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 joulukuussa. Tavaraa kulki kaikkiaan 930 000 miljoonaa tonnia (-1,9 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan edellisenä vuonna). Suuryksiköissä sitä kulki yhteensä 800 000 tonnia (+0,5 prosenttia), josta tuontia oli 379 000 tonnia (+2,9 prosenttia) ja vientiä 420 200 tonnia (-1,5 prosenttia). Kari Arffman. aikainen ja jatkuu 31. heinäkuuta 2020 saakka. ?Helsingin Kaupunginteatterin vahvuus on paitsi sen henkilökunnassa, siinä että teatterilla on monta eri näyttämöä, joilla on jokaisella oma profiilinsa. Se tarjoaa meille mahdollisuuden rakentaa laajaa ohjelmistoa eri kohderyhmille. ? Päämääräni Lilla Teaternissa on vaalia Vivica Bandlerin luomaa perinnettä: Lillan on iloisen rohkea teatteri, jonne on helppo tulla yhä uudelleen ja uudelleen, Meinander sanoo. Kari Arffman on 48-vuotias ja valmistunut teatteritaiteen maisteriksi 1997. Hän on toiminut Kotkan ja Jyväskylän kaupunginteattereiden johtajana yhteensä lähes 10 vuoden ajan. Hän on näytellyt tai ohjannut mm. Helsingin Kaupunginteatterissa, Tampereen Teatterissa, Lahden kaupunginteatterissa, Jyväskylän kaupunginteatterissa, Kotkan Kaupunginteatterissa ja Pyynikin kesäteatterissa. Ennen johtajuuskauttaan Kari Arffman työskenteli Helsingin Kaupunginteatterissa syksyllä 2016 ensiiltansa saaneen Shrek-musikaalin ohjaajana ja näyttelijänä. Teatteritaiteen maisteri Marina Meinander (s. 1967) on dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Usei- den freelancetöiden ohessa hän on työskennellyt 13 vuotta kiinnitettynä dramaturgina Svenska Teaternissa ja kolme vuotta Yle Draamalla Kotikatu-tv-sarjan vastaavana tuottajana. Tämän jälkeen hän on toiminut mm. Ylen pitkien tv-sarjojen, kuten Syke ja Kynsin hampain, lukijana ja kehittäjänä. Meinanderin yhdessä Kirsi Porkan kanssa ohjaamaa näytelmää Mirakelmetoden esitetään parhaillaan Lilla Teaternissa. Meinander on tehnyt 18 ohjausta sekä näyttämölle että radioon, kirjoittanut 15 näytelmää ja työskennellyt dramaturgina, kääntäjänä ja tuottajana. Helsinki uusii 750 tontin maanvuokrasopimukset Jatkoa sivulta 3 ??Sopimuksia uusittaessa tontin uusi vuokra on tyypillisesti noin viidenneksenalhaisempi kuin vastaavan uudisrakennustontin vuokra. 10 vuoden siirtymäaika Kiinteistövirasto aikoo esittää, että vuokrankorotuksia lievennetään kymmenen vuoden siirtymäajalla, kuten tehtiin vuosina 2010 ja 2015 uusittujen sopimusten kohdalla. Tällöin uudesta maanvuokrasta perittäisiin sopimuksen ensimmäisenä voimaantulovuotena 50 prosenttia, ja vuokraa korotettaisiin vuosittain viiden prosenttiyksikön lisäyksin siten, että uusi maanvuokra tulisi täysimääräisenä voimaan vasta kymmenen vuoden kuluttua uuden maanvuokrasopimuksen vuokra-ajan alkamisesta. Ensimmäisessä yhteydenottokirjeessä vuokralaisille kerrotaan muun muassa uuden maanvuokran arvioitu laskennallinen vaikutus asumiskustannuksiin. Tarkennetut arviot tonttikohtaisista vuokrista valmistuvat vuoden 2017 loppupuolella. Ensi vuodenaikana selvitetään myös, soveltuuko osa tonteista täyden- nysrakentamiseen. Uusien vuokrasopimusten ehdot pyritään laatimaan siten, että kiinteistöjen yleinen arvonkehitys heijastuu jatkossa paremmin maanvuokriin. Näin suurilta vuokranvaihteluilta vältytään sopimusten jälleen päättyessä. Lopullisen päätöksen uusittavien sopimuksien vuok- raushinnoista ja siirtymäkaudesta tekee Helsingin kaupunginvaltuusto. Asia etenee valtuuston käsiteltäväksi arviolta keväällä 2018. Vuokralaisille varataan hyvissä ajoin ennen yksittäisten sopimusten uusimista mahdollisuus kommentoida uusia sopimusehtoja. Taustatietoa tontinvuokrista ??Helsingin kaupunki on viime vuosina uusinut suuria määriä asuntotonttien määräaikaisia vuokrasopimuksia. Vuonna 2010 päättyneitä sopimuksia uusittiin noin 100 kappaletta ja vuonna 2015 päättyneitä noin 170 kappaletta. Suurin osa tuolloin uusituista sopimuksista koski kerrostalotontteja. ??Vuokratonteilla asuminen on yleistä, sillä Helsingin kaupunki omistaa yli 60 prosenttia kaikista Helsingin maa-alueista. Kaupungin vuokratonteilla asuu arviolta noin kolmasosa helsinkiläisistä. ??Helsingin kaupun- ki perii asuntotonteilta vuosivuokraa, joka on neljä prosenttia tontin laskennallisesta arvosta. Tapa on Suomen kunnissa tyypillinen.Laskennallinen arvo perustuu kaupunginosan asuntotonttien rakennusoikeuden arvoon ja tontin rakennusoikeuden määrään. ??Tontinvuokratuloilla on merkittävä rooli kaupungin tuottamien palveluiden rahoittamisessa. Vuonna 2016 kaupunki sai 5 400 asuntotontistaan maanvuokratuloja noin 120 miljoonaa euroa eli noin yhdenveroprosentin verran.
• Nro 1 ? Viikot 3-4 8 Asukkaat ja yritykset pohtimaan kävelykeskustan laajentamista Jatkoa sivulta 3 ??Alkuvuoden aikana keskustellaan erilaisista toteutustavoista ja niiden eduista ja haitoista. Keskusteluun voi osallistua 22. tammikuuta asti osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/hearing/kavelykeskusta. Lisäksi kävelykeskustan kehittämistä mietitään yritysten ja asuk- kaiden yhdistysten kanssa sidosryhmätyöpajoissa. Jalankulkijamäärät kasvussa Kävelykeskustan kehittämisen lähtökohdat on linjattu kaupungin strategiaohjelmassa: keskusta halutaan pitää maan johtavana kaupan, matkailun ja virkistyksen keskittymänä. Painetta kävelykeskustan kehittämiselle tuo myös jalankulkijamäärien kasvu. Keskustan jalkakäytävät ovat paikoin ahtaita jo nykyiselle jalankulkijamäärälle ja keskustan tulevan muutokset, esimerkiksi keskustakirjasto ja Laajasalon raitiotien päätepysäkin tulo Kaivokadulle, lisää- vät ja muuttavat jalankulkijavirtoja. Kävelykeskustoista tehtyjen tutkimusten mukaan kävelyalueiden laajentaminen tuo lisää kävelijöitä, mikä kasvattaa kauppojen asiakasmäärää ja liikevaihtoa. ? Suunnitteluprosessin aikana selvitetään, millaisia vaikutuksia kävelykeskustan laajentamisella olisi keskustan yrityksille ja liikenteelle, toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Kävelykeskustaa voidaan toteuttaa rakentamalla kävelykatuja, leveitä jalkakäytäviä, aukioita ja kävelypainotteisia joukkoliikennekatuja sekä lasikatteisia korttelipihoja. Ideana on luoda yhtenäistä jalankulkuverkostoa ja parantaa myös yhteyksiä ydinkeskustasta rannoille ja ympäröiville asunto- ja puistoalueille. Muutokset mahdollisia monella katuosuudella Keskuskadun muutos kävelykaduksi valmistui vuonna 2014. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko Kävelykeskustan kehittämiseksi on hahmoteltu ratkaisumalleja, joiden lähtökohtana on järjestää lisää tilaa jalankulkijoille siellä, missä tarve tai jalankulun kasvupotentiaali on suurin- ta. Merkittävimmät muutokset koskisivat Mannerheimintietä, Kaivokatua sekä Pohjoisesplanadia ja Eteläesplanadia. Lisätilaa kävelijöille järjestettäisiin autokaistoja vähentämällä tai muuttamalla katuosuuksia kokonaan kävelykaduiksi. Muutoksia on hahmoteltu lisäksi muun muassa Postikadulle, Fabianinkadulle, Unioninkadulle, Eerikinkadulle ja Kalevankadulle. Alustavien mallinnusten mukaan osa toimenpiteistä heikentäisi autoliikenteen sujuvuutta ja keskustan läpiajettavuutta. ? Erilaiset ratkaisut pidentäisivät vertailuvuonna 2025 kokonaismatkaaikaa iltaruuhkassa noin 3?10 prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa muutoksia ei ole tehty, liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kertoo. Kevään aikana tehtävien selvitysten sekä työpajoista ja verkkokeskustelusta saatavan palautteen pohjalta valmistellaan yleiset periaatteet kävelykeskustan kehittämiselle. Periaatesuunnitelma esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle huhtikuussa, minkä jälkeen se tulee nähtäville lausun- Karttakuva Helsingin kävelykeskust toja ja mielipiteitä varten. Lopullisesti periaatesuunnitelmasta päättää kaupun- ? Helsingin Diakonissalaitos 150 vuotta Rohkeutta välittää ??Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on Suomen vanhimpia, yhtäjaksoisesti Huono-osaisuudesta juontuvien ongelmien ratkaiseminen ovat olleet diakonissalaitoksen työn ytimessä sen toiminnan alusta alkaen. Sana diakonia on kreikkaa ja tarkoittaa palvelua. Se on kirkon seurakuntien järjestämää sosiaalista palvelu- ja avustustyötä. Everstinna Aurora Karamzin teki aloitteen Helsingin Diakonissalaitoksen perustamisesta 1867. Muotokuvan 90-vuotiaasta Karamzinista maalasi taiteilija Dagny Furuhjelm 1898. toimineita yhteisöjä.  Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1867 kulkutautisairaalaksi ja paikaksi, jossa nuorista naisista koulutettiin diakonissoja hätääkärsivien auttajiksi. 150 YIMBY- Yes in my backyard eli Kyllä, vuoden ajan HDL on saa tulla takapihalleni on johtava ollut luomassa uusia ajatus diakonissalaitoksen toiminratkaisuja niillä yhnassa. Ihmisiä kutsutaan mukaan ja teiskunnan alueilla, toimimaan yhdessä. Palvelujen lisäksi joilla ihmisarvo on tarvitaan muita ihmisiä. uhattuna. Helsingin Diakonissalaitos perustettiin Tämän päivän hyvinvoinaikana, jolloin Suomea ku- nin varjoalueita aiheuttavat rittivat katovuodet, nälkä ja myös globaalit ilmiöt, jotka kulkutaudit. 1800-luvun lo- tuovat maallemme uudenpulla kohdatuissa haasteis- laisia ongelmia ratkaistasa on paljon yhtäläisyyk- vaksi. Ajankohtaisia haassiä tähän päivään. Syrjäy- teita juuri nyt ovat muun tymisestä, yksinäisyydestä, muassa liikkuvaan väesasunnottomuudesta ja päih- töön, turvapaikanhakijoiteistä on muodostunut suu- hin ja pakolaisuuteen liitrimpia, edelleen ratkaise- tyvät kysymykset. mattomia haasteita hyvinNäiden yhteiskunnallisvointiyhteiskunnassamme. ten ongelmien ratkaisemi- Helsingin Diakonissalaitoksen kortteli. Laitos on toiminut alueella vuodesta 1897 alkaen, jolloin etualalla sijaitseva päärakennus valmistui. Se koostui alunperin kirkosta, sisarkodista ja sairaalasta. Sairaalan tiloissa on nykyisin kolme hoivakotia ja sisarkoti on toimistotiloina. nen ei onnistu yksin. Ratkaisuja on haettava yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Siksi HDL viettää juhlavuottaan Suomi 100 -juhlavuoden Yhdessä-tee- Kansalaistoiminta on keskienen osa diakonissalaitoksen toimintaa. Matalankynnyksen D-asmea KTA Alppikadulla tarjoaa mahdollisuuden osallistua monipuolisesti kulttuuritoimintaan, esimerkiksi soittamalla bändeissä. man hengessä. ? Kulunut vuosi on osoittanut meille, että nyt jos koskaan tarvitsemme kykyä kantaa vastuuta toisista ihmisistä ja rohkeutta puolustaa luovuttamatonta ihmisarvoa. Juhlivalla Suomella on varaa kantaa vastuuta kaikkein heikoimmista. Myös he ansaitsevat mahdollisuuden osallistua, ottaa omat voimavarat käyttöönsä ja kokea olevansa yhteisömme arvokkaita jäseniä, toimitusjohtaja Olli Holmström sanoo. Helsingin Diakonissalaitoksen juhlavuosi käynnistyy Lyhtyjuhlalla 5.1. klo 16. Tällöin Alppikadun korttelin sisäpihalle sytytetään kynttilälyhtyjä, vähintään yhtä monta kuin laitoksella on ikää. Lyhtyjä on maalattu yhdessä asiakkaiden, asukkaiden ja henkilökunnan kanssa.  ? Toivotamme kaikki tervetulleeksi mukaan tuomaan valoa pimeyteen, Holmström kutsuu. Juhlavuoden ohjelma: ??Historiateoksen julkistaminen 10.3. klo 9 Helsingin Diakonissalaitos, Alppikatu 2, Helsinki Auroran päivänä julkistetaan FT Jyrki Paaskos- Helsingin Diakonissalaitos tekee ty Vuonna 2014 käynnistyi Romaniass Diakonialaitoksen ja Helsingin seura lähanke (2014?2017). Sen tavoittee ei-romaninaisten ja -tyttöjen kesku dollisuuksiaan tulla yhteisönsä täysiv halutaan kuuluvaksi ja tarpeensa nä
• Viikot 3-4 ? Nro 1 9 Juhlavuonna innostetaan lapset lukemaan ??Suuri lukuseikkailu nostaa lasten ja nuorten kirjallisuuden ja lukemisen esille Suomen täyttäessä 100 vuotta. ? Halusimme tehdä Suomen juhlavuonna lasten lukemisen ja lastenkirjallisuuden esille tuomiseksi jotain isoa ja näkyvää, kertoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís. Teemavuosi on toteutettu laajan yhteistyöverkoston voimin. Suunnitteluvaiheessa kutsuttiin kokoon suuri joukko alan toimijoita, jotka saivat olla mukana ideoimassa lukuseikkailua. Suuri lukuseikkailu nostaa esiin lastenkirjallisuutta ja lukemisen iloa, mutta tarttuu myös ajankohtaiseen kysymykseen lukutaidon ja lastenkirjallisuuden tulevaisuudesta sekä merkityksestä tämän päivän Suomessa. Seikkailu on suunnattu 0?16 -vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän parissaan työskenteleville aikuisille ja lasten vanhemmille. Vuoteen 2017 sijoittu- tan laajentamismahdollisuuksista. Kuva: Kalle Järvenpää ginvaltuusto. Periaatesuunnitelma on pohjana yksityiskohtaisemmalle jatko- suunnittelulle. Kävelykeskustan laajentaminen tapahtuisi vaiheittain arvi- Kolme sisarta, joista kaksi diakonissaa ja yksi koesisar, istuvat diakonissalaitoksen edustalla 1930-luvulla. Diakonissalaitos oli sisäoppilaitos, jossa asuttiin ja opiskeltiin tavoitteena diakonissan vihkimys. Myös vihkimyksen jälkeen diakonissat olivat sisarkodin yhteisöä. Koulutuksen antaaksi muodostettiin Helsingin Diakonissalaitoksen sairaanhoitajakoulu 1932. Se toimi pitkään nimellä Helsingin Diakoniaopisto 1969-2016. Vuoden 2017 alusta opisto muodosti yhdessä Lahden Diakonian instituutin ja Oulun Diakoniaopiston kanssa Suomen Diakoniaopiston. ken kirjoittama historiateos, joka kuvaa Helsingin Diakonissalaitoksen 150-vuotista taivalta.  ??SuomiAreena Porissa 10.14.7. Helsingin Diakonissalai- yötä siellä, missä hätä on suurin. sa, Valea Seacan kylässä, Helsingin akuntayhtymän yhteinen kummikyena on lisätä tasa-arvoa romani- ja uudessa vahvistamalla heidän mahvaltaisiksi jäseniksi. Heidän äänensä äkyviksi. olta 10?15 vuoden aikana, ja jokaisesta toteutushankkeesta päätetään erikseen. Helsingin Diakonissalaitos on tehnyt työtä pakolaisten kanssa pitkään. Maahanmuuttajien koulutus ja kotouttamista tukeva projektitoiminta alkoivat jo 20 vuotta sitten. Kokonaisvaltaisten sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen sekä yhteisöllisen osaamisen avulla olemme saaneet aikaan vaikuttavia tuloksia monien erityisryhmien parissa. tos on mukana SuomiAreenalla sekä keskustelutilaisuuksissa että kansalaistorilla. ??Korttelijuhla 24.8. klo 11-18 Helsingin Diakonissalaitos, Alppikatu 2, Helsinki Kaikille avoin korttelijuhla, jossa juhlivat yhdessä niin HDL:n henkilöstö, asiakkaat, vapaaehtoiset, yhteistyökumppanit ja kaupunkilaiset. ??J u h l a j u m a l a n p a l v e lus  17.12. klo 10 Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, Helsinki Helsingin Diakonissalaitos perustettiin 1867 kulkutautisairaalaksi ja paikaksi, jossa nuoria naisia koulutettiin diakonissoiksi, hätääkärsivien auttajiksi. Sairaala oli aluksi tarkoitettu ainoastaan naisille. Diakonissalaitoksen sairaalatoiminta loppui 2000-luvun alussa. Sitä jatkaa Diacorin päiväkirurginen sairaala. va hanke on Lukukeskuksen ja Lastenkirjainstituutin yhteinen. ? Lastenkirjallisuus ja lukuharrastus muuttuvat ajassa, ja sen takia on tärkeää nostaa kirjallisuutta esiin uudenlaisissa yhteyksissä, toiminnallisesti ja taiteiden rajoja rikkoen. Ilman lukijoita ei tulevaisuudessa ole myöskään lastenkirjallisuutta, sanoo Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Paula Halkola. Suuren lukuseikkailun yhteistyöverkosto toteuttaa vuoden aikana muun muassa tapahtumia, näyttelyitä, lukukampanjoita sekä kilpailuja lapsille ja nuorille sekä tarjoaa päiväkotien ja koulujen tarpeisiin oppituntivinkkejä ja materiaaleja. Koululuokkia on kutsuttu mukaan lukuseikkailun konsulttiluokiksi. ? Koululuokat eri puolilta Suomea osallistuvat hankkeen suunnitteluun ja tuovat lasten oman äänen kuuluviin, kertoo Ilmi Villacís. Tämän lisäksi Lukukeskus ja Lastenkirjainstituutti järjestävät kuuden paikkakunnan lastenkulttuurikeskuksiin kuukaudeksi pysähtyvän kiertueen. ? Suuri lukuseikkailu on kaikkien yhteinen lukemisen ja kirjallisuuden juhla, Villacís kannustaa. Hän kertoo, että yhteistyön muotoja on monia, mutta yksi helppo tapa osallistua on lisätä omat tapahtumansa Suuren lukuseikkailun nettisivuilla olevaan yhteiseen tapahtumakalenteriin. ? Täydennämme suunnitelmia koko ajan, ja vielä ehtii hyvin mukaan! Tuomaan Markkinat kutsui ennätysmäärän ihmisiä viihtymään ??Joulutori Tuomaan Markkinat keräsi ennätykselliset 350 000 kävijää. Joulupukkia tervehti vieraita kaikkiaan 95 eri maasta. Helsingin viihtyisin ja suurin joulutori Tuomaan Markkinat houkutteli kaikkiaan 350 000 kävijää torille viihtymään, ostoksille, syömään ja karuselliin kieppumaan. Viime vuodesta kävijämäärä kasvoi 17 % eli 50 000:lla. ? Tunnelma Senaatintorilla on ollut käsinkosketeltavan lämmin ja täynnä joulurauhaa, maailman valitettavista tapahtumista huolimatta. Pääosin hyvässä säässä vietetyt markkinaviikot ovat tuoneet joulun ihmisten sydämiin, Tuomaan Markkinoiden vastaava tuottaja Isabella Rossi sanoo. Ihmiset löysivät tänä vuonna Tuomaan Markkinat todellisena joulutunnelmaan virittäytymisen paikkana, ja Markkinoille tultiin viihtymään niin jouluisen ruoka- ja juomatarjonnan kuin vanhanajan karusellin parissa. ? Tuomaan Markkinat onnistui tarjoamaan ihmisille paikan olla yhdessä ja nauttia kauniista joulun tunnelmasta upeassa miljöössä, Rossi sanoo. Tuomaan Markkinoiden myyjät kertovat kävijöiden olleen ihastuksissaan ja ostosmielellä. Hilkka Piitulaisen perinteiset tervakynttilät, Meri-Lapin Savuherkkujen kalat ja Kotileipomo Sutelan piparkakkutalot tekivät kauppansa ennätysvauhtia ja yrittäjät lähtivät aikaistetulle ? tosin ansaitulle ? joululomalle. ? Myyjien mukaan heidän myyntinsä ovat olleet tasaisen hyviä läpi Markkinoiden. Viime vuoden tapaisia, suurelta osin säästä johtuvia myyntipiikkejä tai -laskuja ei tänä vuonna koettu. Meille paras kiitos on, että yleisö on löytänyt kotimaisten käsityöläisten ja ravintoloitsijoiden tuotteet, ja he ovat saaneet työstään kohtuullisen korvauksen, Isabella Rossi kertoo. Ruokapihojen jouluisat klassikot twistillä saivat veden markkinavieraiden kielille, ja pääravintoloihin etsiydyttiin jo tottumuksesta lämmittelemään ja nauttimaan menuista. Ruokapihojen katetut baaristiskit ja avoimet mökit pöytineen ja istuimineen tarjosivat suojaa. Joulupukki ja karuselli Tuomaan Markkinoiden vetonauloina jatkoivat tutut vanhan ajan hollantilaiskaruselli sekä joulupukki, joka vieraiden tervehtimisen ohessa teki huikean matkailunedistämistyön tavaten joulutorilla kävijöitä 95 maasta. ? Päättäjäispäivänä tuli vielä yksi maa listalle lisää: Suriname. Pisimmältä Tuomaan Markkinoille oli saavuttu Fidzistä. Eniten tapasin kävijöitä Suomen jälkeen Espanjasta, Saksasta, Italiasta, Kiinasta, Japanista ja Venäjältä, joulupukki summaa. Maksuton karuselli veti Tuomaan Markkinoille innokkaita karusellikyytien ystäviä jopa jonoksi asti. Onneksi viereisiltä Ruokapihoilta löytyi lämmikettä jonottajille. Uusi joulukaupunki Uuden joulukaupungin ytimessä ovat tunnelmalliset Torikorttelit ja Tuomaan Markkinoiden ihmemaailma, josta muodostuu tarjonnaltaan Helsingin tunnelmallisin alue putiikkeineen, arkkitehtonisine helmineen ja historian kerroksineen. Talvisessa Helsingissä on vetonauloista runsaudenpula: Tuomaan Markkinat on noussut suosituslistoille muiden eurooppalaisten, vanhempien joulutorien joukkoon. Torikortteiden valmistumisen myötä Helsingillä on vihdoin vanha kaupunki, joulutunnelman luonnollinen päänäyttämö. Helsingin ruokakulttuuri kukoistaa ja kiinnostaa, ja Helsinkiin kannattaa tehdä ruokamatka joulunakin. Uusi helsinkiläinen elämäntapa nojaa yhteisöllisyyteen, joka on myös joulun henki. Yhteisöllisyyteen, luottamiseen ja läsnäoloon nojaa myös Torikortteleiden viisivuotinen avoin Joulusaunaperinne, jonka tarkoitus on myös kannustaa kaupunkitilan rohkeaan käyttöön. Tänä vuonna saunassa löylytteli tuhat saunojaa 30:stä maasta. Uutinen saunasta levisi ympäri maailmaa. Helsingin historiallisen keskustan joulu on kiinnostanut myös kansainvälistä mediaa enemmän kuin koskaan. Helsingin joulun taikaa saavuttiin todistamaan muiden muassa Ranskasta, Kiinasta, Singaporesta, Norjasta ja Baltiasta. Helsingillä on todella potentiaalia tulla Euroopan kiinnostavimmaksi joulukaupungiksi vuoteen 2020 mennessä. Jälleen ensi vuonna Joulutorin kymmenien kuusten toivotaan ilahduttavan vähävaraisten joulua; osan haki tuttuun tapaan joulujuhlaansa Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö muiden Tuomaan Markkinoiden myyjien lahjoittamien tuotteiden muassa. Tuomaan Markkinat palaa jälleen ensi joulukuussa, tarkempi ajankohta julkistetaan keväällä. Myyjien haku alkaa toukokuussa. Siitä viestitään hyvissä ajoin kaikissa Tuomaan Markkinoiden ja Torikortteleiden kanavissa.
• Nro 1 ? Viikot 3-4 10 Risto Kolanen: Kulttuurikierros Katja Luhtala (vas), Merikukka Kiviharju ja Heini Lehväslaiho ovat Sävy-klubin kantaesiintyjiä. Kuva: Raimo Granberg Uuden vuoden kulttuurikierros ??Kallio Kipinöi ?festivaali täytti syksyllä 20 vuotta. Tuttuun tapaan kulttuuriviikko tarjosi, perinteisen ohjelmiston lisäksi uutta: Pop Up ?museohanke, nykysirkusfestivaali Cirko, Lähiradion avoimet mikit ? ohjelman, elokuvateatteri Rivieran -avajaiset. ? Uudet ohjelmakonseptit uudistavat festivaalia ja se on onnistunut ratkaisu, tuoden muun muassa uutta yleisöpohjaa tälle perinteikkäälle kaupunkifestivaalille, siitä kertoo myös se, että festivaalin kokonaisyleisömäärä oli tänä syksynä noin 15 000 kävijää, tuottaja Juhani Styrman arvioi lehdelle. Kallio Kipinöi ?konsertissa täpötäysi sali jaksoi odottaa illan päättänyttä Rauni Pekkalaa. Jo 1960-luvulla iskelmälaulajattaren uran aloittanut Pekkala on siirtynyt viimevuosina laulamaan enemmissä määrin jazzia. Teatteri Kallion konsertin ohjelmisto koostui lähinnä jazzevergreeneistä. Illan aloitti Markanjazz, joka päivittää 1960-luvun iskelmäkauden lauluja tähän päivään. Rauni Pekkala ja Ilkka Hanski bassossa. Toinen säestäjä oli Seppo Sarén, piano. Kuva: Juhani Styrman Joulurauhaa Kalliossa Kallion joulurauhanjulistus tehtiin toisen kerran Karhupuistossa kirjasuomeksi ja slangiksi avoimena facebook-tapahtumana. Aiemmin joulurauhaa on julistettu kirkon portailla. Tapahtuman pääjärjestäjä-juontaja Johanna Sauramäki, Saura-palveluista ja Kallion kulttuuriverkostosta, kertoi järjestelyjen taustasta, tukijoista ja luki joulurauhanjulistuksen. Kirjailija Torsti Lehtinen tulkitsi omakohtaisen joulurauhajulistuksen slangiksi. Lasse Liemola esitteli hänet ?Sörkan Sokrateeksi?, mutta kirjailija korjasi olevansa ?Kurvin Kierkegaard?... Jukka-Pekka Vuorikoski luki runon kuten vuotta aiemminkin. Yhdessä lauloimme ?Niin Gimis on Stadi?, VeliMatti Kunnarin ja Liemolan johdolla. Runoja lausuivat kus, mutta sesonki venytettiin marraskuun alusta loppiaiseen.  Kyllä Talvisirkus sopii myös meille muuten lapsenmielisille. Maksim Komarovin ja muiden ohjaamat huisin jännät ilma-akrobatiat aikuisille ovat pehmentyneet lapsille suunnatuksi hauskaksi pilailuksi ja temppuiluksi, tänä vuonna Hurjaruuthin perustajan Arja Petterssonin ohjauksessa. Miehet olivat pääosin ulkomailta, naisesiintyjät suomalaisia. Pidin itse ilma-akrobatiasta ja jongleerauksesta. ?Muisti? on yhtenäisempi esitys kuin viimevuotinen ?Matka?, jonka kuvaeksotiikka ei ehkä tavoittanut nuorimpia katsojia. Hurjaruuth on rakennuttanut isoon Pannuhalliin toimivat ja varmaan kalliit kattoripustimet. Onneksi se voi jatkaa paikalla, kun Tanssin talo syntyy viereen ja Pannuhallikin tulee mukaan laajempaan käyttöön. Talvisirkuksen parasta väliaikatarjoilua ovat suussa sulavat, tuoreet korvapuustit, joiden tuoksua ei voi ohittaa, vaikka saa verensokerin elämään. Tanssin riemua Johanna Sauramäki avaa Joulurauhan julistuksen Karhupuistossa. Kuva: Mikko Reijola Jukka-Pekka Vuorikoski ja Mira Mink. Joulurauhanjulistuksen kuuli Lähiradion taajuudella ? ja siitä tehtiin jopa video. Sävy-klubin ihanat naiset Ravintola Oivassa oli Sävy-klubi ihan joulun alla. Katja Luhtala esitti aluksi kauniilla amerikanenglannillaan puhelaulua maailmantilasta, kaksi synkempää ja kaksi iloisempaa. Mieleen jäi erityisesti tähän maailmanaikaan sopiva ?I was an Emigrant too?. Hän hoitaa laulut läppärin taustamusiikin kanssa. Kuulasääninen Tuija Rantalainen veti hienon viiden oman laulunsa sarjan: ?Kyllä arki on ihanaa?, ?Mitä toivoisin sinulle??, ?Harjutorin joulusauna?, uusimman radiohittinsä ?Jouluhimmeli? ja iki-ihana ?Jouluaaton aamu kolmosratikassa?. Tuijan laulut ovat kauniin ihmisläheisiä. Illan huippu oli Merikukka Kiviharjun pitkä setti kahden vieraan kera. Hän aloitti sodanvastaisella ?No More Games? ja rasismia käsittelevällä ?End of Silence?. Sitten tuli vähän chansonia, ?Täysin tyhjää?. Komealta kuulostivat jazz-blues-tulkinnat á la Duke Ellington kitaristi Yrjänä Sauroksen kanssa: Mood Indigo, Caravan ja Black Coffee. Ihan lopuksi pääsimme joulun sanomaan, kun Heini Lehväslaiho tuli toiseksi ääneksi kolmeen lauluun: ?Soi laulu enkelten?, tavattoman kaunis 1300-luvun virsi ?Tuo armon valkokyyhky? ja ?Jouluyö, juhlayö? laahaavan hitaana tulkintana. Neruda-koira pyrki finaaliin mukaan. Sävy-klubi on Pandin, taiteilijat rauhan puolesta, järjestämä joka kuukauden viimeisenä tiistaina. Omiin silmiini on osunut vain jouluspesiaalit, vuosi sitten ja nyt. Kinetic Orchestra valmistaa vuosittain uuden kantateoksen, joka saa ensi-iltansa loppuvuodesta. Edellisvuosien kantateokset jatkavat ryhmän kiertueohjelmistossa. Ryhmä keikkailee vuosittain sekä Suomessa että ulkomailla. ?ANIMALS?, jonka koreografiasta vastaa ryhmän johtaja Jarkko Mandelin ja työryhmä, sai ensi-iltansa runsas kuukausi sitten Ruotsissa, oli esillä Stoassa kolmena iltana joulun alla ja lähtee tänä vuonna kiertueelle. Animals pyrkii vapautumaan ihmismielen ylivallasta, tutkien aistien, vaiston ja primitiivisten reaktioiden ilmentymistä liikkeessä. Jatkuva kamppailu, vertaistaan vailla olevat fyysiset ominaisuudet, lauman tuoma turva ja toisaalta yksin metsästämisen jännitys. Voiko ihminen päästä lähemmäksi sisäistä eläintään?, tekijät kysyvät. Teosta ei suositella perheen pienimmille. TamaraRasmussenOpisto piti joulunäytöksen Aleksanterin teatterissa. Ilta kesti alun kolmatta tuntia väliaikoineen. Parikymmentä numeroa tarjottiin runsaalle yleisölle, jossa oli paljon vanhempia, sukulaisia ja muita kannustajia 3-82-vuotiaille esiintyjille. Koimme iloa onnistumisista lavalla. Seniorinaisten ?sateenvarjotanssi? nuorten miesten kanssa oli hauska. Tuija Rantalainen on sielukas laulaja-lauluntekijä. Kuva: Raimo Granberg Ilma-akrobatia oli parasta Talvisirkuksessa. Kuvassa huikea parinvaihtoheitto Kaapelin Pannuhallissa. Kuva: Joona Pettersson/Hurjaruuth Aktivistit on näyttämötaiteiden ammattilaisiksi tähtäävien koulutusryhmä, jossa pääpaino on liikkeessä ja tanssissa. Säikeet on 7-11-vuotiaden ryhmä. Ultrat on aloittanut ryhmänä v. 2012 ja he ovat nyt 11-15-vuotiaita. Nykytanssi, klassinen baletti, Street, Show ovat tämänhetkiset lajit ja treenikertoja on 5-6/ viikossa. ? Ultrat ovat vaiheittain siirtymässä laajan oppimäärän syventäviin opintoihin. Esiintymistilaisuuksia järjestetään runsaasti myös ?omien ympyröiden? ulkopuolelle. Katselmus- ja kilpailumatkoja sekä yhteistyötä muiden taideoppilaitosten ja peruskoulujen kanssa kuuluu vuosittaiseen ohjelmaan, Vivianne Budsko-Lommi kertoo lehdelle. Talvisirkus, lasten vetonaula ?Kurvin Kierkegaard?, Torsti Lehtinen luki julistuksen slangiksi. Kuva: Mikko Reijola Lasten, heidän perheidensä ja omaisten paratiisi vuoden lopulla ja etenkin sen vaihtuessa on Hurjaruuthin jo yli 20-vuotinen menestyskonsepti: Talvisirkus. Aluksi se oli Joulusir- Tanssiopiston Ultrien kaunis esitys sykähdytti Aleksanterin teatterissa. Kuva: Raimo Granberg
• Viikot 3-4 ? Nro 1 11 Laulun loistoa Temppeliaukiolla ??Valtavan hienon uuden vuoden konserttikokemuksen saimme isolla joukolla Temppeliaukion kirkossa illansuussa. Päivi ja Paavo Lipposen rahasto tukee kuvataiteiden ja musiikin nuoria opiskelijoita. Kansan sivistysrahaston puitteissa toimiva Lipposten rahasto toi konsertin isommalle yleisölle maksuttomana Temppeliaukion kauniiseen ja valoisaan kirkkoon Töölön seurakunnan kanssa ja Tradekan tuella.  Sana oli levinnyt. Tupa aivan täysi. Kaikki eivät aluksi mahtuneet istumaan, vaikka sivupenkit melkein esiintyjien takana otettiin käyttöön. Osa yleisöstä näytti olevan uuden vuoden turisteja Venäjältä ja Kaukoidästä. Nuorina solistitähtinä kuulimme opintojensa lopussa olevat, jo Lappeenrannan kilpaluissa pärjänneet sopraano Johanna Isokoski ja tenori Kristi- an Lindroos. Heitä säesti flyygelillä Tuomas Juutilainen, jolle tuli täysi ilta soittoa yhteen menoon. Alkuun oli valittu itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kansallisia säveltäjiä: Sibelius, Kuula ja Merikanto. Lopussa kuulimme suosikkitärppejä Mozartin tutuista oopperoista. Johanna Isokoski sai yleisön haltioihin ensi kerran jo Toivo Kuulan ?Karjapihassa?, sitten Zerlinan osassa Don Giovannin duetossa. Myös hengellinen ?Excultate, Jublate? vetosi. Kristian Lindroosin tumma ääni nousi voimaansa Sibeliuksen ?Laulu ristilukista?, Kuulan ?Syystunnelmassa? ja erityisesti Oskari Merikannon ?Merellä?. Hänen pitäisi vielä kehittää lavakoreografiaa; on muitakin tapoja seistä kuin pitää yhdellä tai kahdella kädellä flyygelistä kiinni.  Myös duetoissa nainen oli vere- Paula Koivuniemi lauloi aluksi ?Aikuisen naisen?. Kuva: Raimo Granberg Pertti Kurikan jäähyväiset Täytyihän se kokea. Tapanin tanssi ?iltana oli punkrock-konsertti Mikonkadun 15 vuotta vanhassa ?On the Rocks? -musiikkibaarissa. Ovella oli pitkä jono, josta kaikki eivät päässeet sisälle. Pertti Kurikan Nimipäivät heitti viimeisen keikkansa vieraineen. Olimme tuvan täydessä hikisessä alabaarissa. Ensin Seksiriippuvaiset soitti. Sitten Problems? veti hyvän keikan. Tumppi Varonen lauloi vahvasti mm. ?Lanka palaa?, ?Tiina on punkkari?, ?Katupoikien laulu? ja encorena ?Tahdon rakastella sinua?, terveisinä Ari Taskiselta. PKN aloitti hieman myöhässä illan suosion takia. Nimipäivät päätti elonsa Pertti Kurikan oikeana syntymäpäivänä. Päivänsankari jää eläkkeelle 60-vuotiaan. En tiedä, mitä nuoremmat pojat tekevät, kun basistille ei enää voi vinoilla...huumorin varjolla. Kuulimme ?Aina mun pitää?, ?Päättäjä on pettäjä?, ?Puhevika?, ?Pertti käyttää kondomia?. Keikkaa voi katsoa Mouka?firman dokumentista, jota kuvattiin väenpaljoudessa. PKN lopettaa tyylillä, vuonna 2009 kehitysvammatuen vapaa- Muusikot ja Päivi ja Paavo Lipponen järjestävän KSRrahaston edustajina tyytyväisinä tulokseen. Kuva: Raimo Granberg vämpi kuin mies, jonka olisi löydettävä se sänkykamarikatse. Toimitusjohtaja Päivi Lipponen kertoi, että KSR:n rahasto laajentaa toimintaansa kotimaista kansainväliseksi. Sekä kuvataidetta että musiikkia on kesäkuulla esillä Berliinissä. Korealainen tanssi karkottaa pahaa Kun unohtui hankkia uuden vuoden tinat, pitää luottaa korealaiseen vanhaan kansanviisauteen: perinteinen Salpuri tanssi karkottaa pahat pilvet uuden vuoden tieltä! WHS teki kulttuuriteon tuomalla 12 hengen korealai- sen tanssi-ryhmän Teatteri Unioniin vuodenvaihdetta varten. WHS:n johtaja, sirkustaitelija Ville Valon korealainen yhteistyökumppani Sungsoo Ahn toi oppilaitaan Korean taideyliopistosta, K-Arts Dance Company. Heidän taustansa on baletissa, katutanssissa ja kaikesta siltä väliltä. Katsoja kokee sekä perinteistä tanssia että nykytulkintoja vanhoista. Nämä eivät ole rahvaan, kansan tansseja, vaan yläluokkaisia hovitansseja aiheen hyvin tunteva Valo korosti vaatteiden vaihdon välillä spiikeissään. Laulaja Robin hurmasi nuoret ja vanhat. Kuva: Raimo Granberg ehtoistoiminnasta alkaneen soittouransa. Maunula-talo aukeaa Maunula sai monitoimitalonsa. Avoimissa ovissa 22.12. oli mukava, iloinen tunnelma. Viralliset avajaiset ovat tammi-helmikuun taitteessa. Monitoimitaloidea tuli palveluien alueellistamisen mukana kaupunkiin. Ensin Stoa 1984, sitten Kanneltalo, Malmitalo jne. Donnerin kulttuurisuunnitelmassa 1990-luvulle oli myös monitoimitalo kaakkoon, Herttoniemi ja pohjoiseen, Maunula. Mutta ne jäivät laman alle. Pertti Kurikan Nimipäivät Kaapelin Crossover-festarilla soittamassa omilleen, keharikuulijakunnalle. Kuva: Ismo Helen Johanna Isokoski ja tenori Kristian Lindroos. Heitä säesti flyygelillä Tuomas Juutilainen Kuva: Raimo Granberg Uuden vuosisadan juhla Uuden vuoden vietto alkoi Kansalaistorilta tai Töölönlahdelta ja jatkui osalla Musiikkitalolla Helsingin Barokkiorkesterin Uuden vuoden konsertissa, jonka johtajavieraana oli tutusti Dmitry Sinkovsky, alttoviulun virtuoosi, kapellimestari ja kontratenori-laulaja. Ulos ei ollut kiire, koska ulko-ovesta avautuu Kansalaistori, jossa ehti kuulla Palefacea, Paula Koivuniemeä, Robinia, Olavi Uusivirtaa ym, tanssia, sirkusta ja tietenkin upean ilotulituksen. Jussi Pajunen paljasti uuden keskustakirjaston nimeksi ?Oodin?, joka on herättänyt jälkikeskustelua. Aiheesta oli yleisökilpailu ja päätöksen teki raati. Yli 100 000 ihmistä näki Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alun paikanpäällä, vielä enemmän television äärellä. Kun Jenni Vartiainen laulaa eläkeläiskuoron tuella ?Mä en haluu kuolla tämä yönä?, tuntemukset olivat aika huikeita. on Maunulan uuden kirjaston tiloihin. Vanha lopetti tasan kuukausi sitten. Uusi oli jo ahkerassa käytössä. Apulaiskirjastotoimen johtaja Saara Ihamäki näytti ylpeältä uustilojen keskellä. Kirjastoon ei ole ?eteistä?; ulko-ovi vie suoraan ostoskeskukseen, kassat näkyvät hyvin. Asiakkaiden pitää varoa, etteivät kirja- ja pullonpalautukset mene sekaisin, kommentti kuului. Maunula-talon valmisteluissa on muusta Helsingistä edukseen poikkeavalla tavalla otettu asukkaiden mielipiteet, osallistuva budjetointi, asukasedustajat talon neuvottelukunnassa mukana päättämässä yhteisestä ohjelmasta talon käyttäjille. Johdin puhetta työvä- rieha päällä samassa kerenopiston johtokunnassa roksessa. 2005-06, kun vs. rehtori Kai se oli lukkarinrakKaarina Vattula esitteli joh- kautta, että menin ensin Teksti: Risto Kolanen tokunnalle hankesuunnitel- katsomaan työviksen tilat, maa. Välivaiheessa 2010-lu- 3 kerroksessa. Alakerrassa vulla työväenopisto mietti jopa luopumista kolmen hallintokunnan projektista, jolloin kirjaston ja nuorisotoimen jatko(kin) olisi vaarantunut. Rahat onneksi löytyivät. Opiston laululintu Satu Luomajoki tulkitsi kauniita joululauluja sarjatulena tutun pianistin Vesa Lintulan säestämänä. Se tapahtui keskimmäisen kerroksen aulatilassa, jossa oli vapaaehtoisten mehutarjoilua pipareiden kera. Kansallispukuinen Suomi-neito kuljettaa soihtua narulla. Kuva: Raimo Nuorisotilassa oli jo Granberg täysi peli- ja leikki-
• Nro 1 ? Viikot 3-4 12 Aistikokemus Hajulle jatkoaikaa 9.4. asti ??Helsingin kaupunginmuseon neljännessä kerroksessa voi keväälläkin tuoksutella Helsingin aromeja, sillä aistikokemus Haju sai jatkoaikaa 9.4.2017 asti. Hajun idea on yksinkertainen: tarjotaan kävijöille yksi Helsinkiin liittyvä tuoksu ilman vihjeitä tai selityksiä. Aistikokemus Hajun myötä Helsingin kaupunginmuseon, Aleksanterinkatu 16, neljäs kerros on omistettu kaupungin hajuille ja omien muistojen kuuntelemiselle 9.4.2017 asti. Tilassa oleva haju vaihtuu viikoittain. Kävijöille ei kerrota etukäteen, mihin paikkaan tai tilanteeseen haju viittaa, sillä muistojen ja ajatusten halutaan virtaavan mahdollisimman vapaasti. Käynnin yhteydessä voi halutessaan tarkistaa hajun aiheen erillisestä laatikosta. Monessa museossa on tuoksuja käytetty osana näyttelyä tai teosta, mutta Haju testaa, voiko museosisällön rakentaa kokonaan yhden hajun varaan. Hajun ympäristö on rauhoittava ja kaupungin ärsykkeet poissa. Kun yksi aisti korostuu ja muiden rooli pienenee, tilaa jää omasta mielestä nouseville ajatuksille. Kristian Palmun valosuunnittelu korostaa keskittynyttä tunnelmaa ja avaraa tilaa, jossa voi paneutua hajuaistin herättämiin mielleyhtymiin ? eri ihmisillä hyvinkin erilaisiin. Hajut on muotoillut parfymööri Max Perttula. Pyydämme huomioimaan, että tuoksuille herkät voivat saada oireita museon neljännessä kerroksessa. Helsingin kaupunginmuseoon on aina vapaa pääsy. Helsingin kaupunginmuseo Aleksanterinkatu 16 Auki ma?pe 11?19, la?su 11?17 Aina vapaa pääsy Kaupunginmuseon tapahtumia alkuvuonna DJ-jamit perjantaisin The Movementin nuoret DJ:t soittavat viikonlopun letkeään alkuun kaupunginmuseon aulassa joka perjantai klo 16?19. DJ:t vierailevat museossa perjantaisin 7.4.2017 asti. The Movement on nuorisoverkosto, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuksia näyttää taiton- Haju-aistikokemus tarjoaa tilaa omille muistoille ja Helsingin hajun herättämille mielikuville. Kuva: Maija Astikainen sa erilaisissa kulttuuri- ja viihdealalan projekteissa. Kaupunginmuseo järjestää helmikuussa ystävänpäivän alla parfymööri Max Perttulan luotsaamia hajutyöpajoja, joissa voi sekoittaa itselleen tai rakkaalleen oman tuoksun. Parfyymien luomisen lomassa kuullaan mielenkiintoisia faktoja hajuvesien historiasta. Hajutyöpajoista kerrotaan tarkemmin tammikuun loppupuolella. Draamallinen Toisintoja ?konsertti avaa Teatteri Kallion talvikauden Halutessaan Helsingin hajua nuuhkiessaan voi sulkea muita aisteja pois esimerkiksi kuulosuojaimilla. Kuva: Maija Astikainen Linnanmäki rekrytoi yli 600 ilahduttajaa ??Linnanmäen Huvipuistoa pyörittävä Lasten Päivän Säätiö rekrytoi yli 600 kausityöntekijää. Helsingin hauskimman kaupunginosan hupimestareiksi haetaan mm. kioski- ja ravintolatyöntekijöitä, järjestyksenvalvojia, lipunmyyjiä, pelimyyjiä sekä laitetyöntekijöitä. Linnanmäen Huvipuisto on työympäristönä iloinen ja ainutlaatuinen. Henkilöstön vahvan yhteishengen aistivat myös asiakkaat. Linnanmäki on yksi merkittävimmistä nuorten kesätyöllistäjistä pääkaupunkiseudulla. Linnanmäen hupimestareiden hakuaika alkoi 9.1. Hakemuksia odotetaan edellisten vuosien tapaan useita tuhansia. Monelle työntekijälle Linnanmäki on elämän ensimmäisiä kosketuksia palkkatyöhön, mutta myös kaiken ikäisiä työntekijöitä toivotaan kesän hupimestareiden joukkoon, joskin alaikäraja on lähtökohtaisesti 18 vuotta. ? Haemme huvipuistoon iloisen asiakaspalveluasenteen omaavia henkilöitä, jotka pyrkivät takaamaan jokaisella asiakkaallemme ikimuistoisen ja huolettoman huvipuistopäivän. Samalla tarjoamme hupimestareillemme monipuolista työkokemusta sekä mahdollisuuden kehittyä kanssamme, sillä huvipuistoon valittavista kausityöntekijöistä noin puolet on työskennellyt Linnanmäellä myös aikaisempina kesinä, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kuvailee. Hupimestarit pääsevät myös heittäytymään työssään aikaisempaa enemmän, sillä huvipuiston teemaviikot Kevätkarnevaali, iik!week sekä Valokarnevaali ovat tuoneet mukanaan mahdollisuuden mm. teemapukeutumiseen ja erilaisiin esiintymisiin. Linnanmäki hakee yli 600 hupimestaria kaudelle 2017. ??Teatteri Kallion talvi- mitä on olla juuri minä? fonisti Kalle Kaartinen (syn- 19.1. Kallion kävelyfeskauden avaa keskiviikko- Konsertin esiintyjät ovat tynyt 1930) tunnetaan eri- tivaalin keskustelu- ja luna 18.1. Toisintoja, joka on Sanni Virta, laulu, konsert- tyisesti mainosmusiikin te- ento ?sarjan jaksolla ?Luohyvin koskettava ja henki- tikannel ja Enne Purovaara, kijänä, muun muassa ?Aja- lat?. Luolien kiehtovasta ja lökohtainen, draamallisia kontrabasso, laulu. tar on Forumissa? ja ?Raid salaperäisestä maailmasta aineksia sisältävä konsertSeuraavana keskiviikko- tappaa talossa ja puutar- tulee kertomaan Suomen ti, se käsittelee toiseuden, na 25.1. Teatteri Kalliossa hassa? klassikkomainos- luolaseura. outouden ja ulkopuolisuu- esiintyy yksi kotimaisen ten musiikki on Kaartisen. Iltojen ohjelmat alkaden kokemista. Pop- ja kan- huuliharppumusiikin mer- Kaartinen sai Suomen jazz- vat klo 19. Teatteri Kallisanmusiikin ilmaisukeino- kittävimmistä taitajista - legenda-palkinnon vuonna on kahvio & kirjakauppa ja hyödyntävässä teokses- Janne Ojajärvi. Helmikuun 2003. Konsertti järjestetään on avoinna alkaen klo 18. sa lainakappaleet vuorot- avaa 1.2. puolestaan jazzle- yhteistyössä Virtapiiri ?yh- Teatteri Kallion osoite on televat esiintyjien omien genda Kalle Kaartisen kvar- distyksen kanssa. Siltasaarenkatu 28. Tapahsävellysten ja sanoitusten tetti. Klarinetisti ja saksoTorstai ?ohjelmat alkavat tumiin on vapaa pääsy. kanssa. Musiikkia rytmittävät päiväkirjamaiset tekstit. Esityksessä kuullaan vanhoja kansanrunoja, virsiä ja popkappaleita sovitettuna konserttikanteleelle, kontrabassolle sekä laululle. Teoksen lähtökohtana ovat esiintyjien omat kokemukset, tunteet ja vähemmistöidentiteetit. Kysymys on yhtä aikaa yleisinhimillinen ja riipaiSanni Virran ja Enne Purovaaran koskettava ja draamallisia aineksia sisältävä konsertti (18.1.) käsittelee toisevan henkiseuden, outouden ja ulkopuolisuuden kokemista (Kuva: Emil-Pietari Purovaara). lökohtainen: Nuorisotyön avulla vähän liikkuvia nuoria saadaan innostumaan liikunnasta ??Juuri julkaistun UKK-ins­ti­ tuutin ja Jyväskylän yliopiston tekemän Liitu-tutkimuksen mukaan lähes kaksi viidestä yhdeksäsluokkalaisista liikkuu liian vähän, ja passiivisimpien kohdalla tilanne on vieläkin huonompi. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari haastaa nuoret suunnittelemaan ja löytämään itse sen, mikä heitä liikuttaa. Jyväskylän yliopiston tutkijan, dosentti Arja Sääkslahden mielestä pitäisi etsiä yläkoululaisille uusia liikkumisen keinoja ja paikkoja. Liikuntaan painottuva Boosti-hanke vastaa näihin haasteisiin, ja toiminnassa mukana olleista nuo- rista jopa yhdeksällä kymmenestä liikunta on lisääntynyt. Boostin näkökulma on vahvasti nuorisotyöllinen, minkä avulla vähän liikkuvat nuoret on saatu liikkeelle. Nuoret on Boostissa otettu myös mukaan suunnittelemaan toimintaa. Boosti-toimintaa suunnataan erityisesti niille 12?18-vuotiaille nuorille ja nuorten ryhmille, jotka liikkuvat vähän ja tarvitsevat siihen erityistä tukea. ? Kun vähän liikkuvia nuoria saadaan liikkeelle, tehdään samalla edullista ja inhimillistä syrjäytymistä ehkäisevää työtä, Boostin projektisuunnittelija Niklas Hjort sanoo. Mukaan Boosti-toimintaan nuoret ovat tulleet monista eri syistä. Nuorilla on ollut mm. sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä haasteita ja pelkoja, yksinäisyyden tunteita, mielenterveydellisiä ongelmia tai muita sairauksia, haasteita painon hallinnassa tai motoriikassa, kiusaamisongelmia ja haasteita koulussa. Boostin tarkoituksena on auttaa nuoria löytämään kavereita, rohkeutta sosiaalisissa tilanteissa ja tekemistä vapaa-ajalle sekä tukea fyysisen kunnon kohottamisessa ja terveellisempien elämäntapojen löytymisessä. Nuoret ovat kertoneet saaneensa Boostin kautta erityisesti ystäviä, lisäenergiaa ja liikunnan iloa. Suurimmalla osalla nuorista liikkuminen on lisääntynyt Boostin innoittamana. Osa käy enemmän ulkona kävelyllä, jotkut salilla ja toiset ovat löytäneet uusia liikuntapaikkoja ja -harrastuksia. ? Uskon, että nuoret saadaan liikkumaan, kun he itse voivat vaikuttaa siihen mitä tehdään ja saavat liikkumiseen riittävästi tukea ja kannustusta. Boostissa merkityksellisiä ovat myös sosiaalisten taitojen opetteleminen ja kaverisuhteet ? yksin on vaikea lähteä liikkeelle, Niklas Hjort kiteyttää.
• Viikot 3-4 ? Nro 1 13 HSL-alueen joukkoliikenteen historia kääntyi kirjaksi ??HSL:ssä käynnistyi reilut viisi vuotta sitten mittava kirjoitustyö, jonka tavoitteena oli saattaa HSL-alueen joukkoliikenteen vaiheet samojen kansien väliin. Lopputulokset ovat luettavissa kirjasta Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön, joka HSL julkaisi 12.12.2016. Lähes 650-sivuinen teos kertoo Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Sipoon ja Kirkkonummen joukkoliikenteestä 1800-luvulta tähän päivään. Tarina on kerrottu liikennemuodoittain. Kustakin joukkoliikennevälineestä on oma lukunsa alkaen höyrylautoista ja jatkuen junien, raitiovaunujen, bussien ja Suomenlinnan lautan kautta metroon. Lisäksi kirjassa on oma lukunsa joukkoliikenteen järjestämisen kehityksestä pääkaupunkiseudulla. Teoksessa on noin neljäsataa kuvaa. Tekstiä on elävöitetty aikalaismuisteloin ja haastatteluin, joita tehtiin kirjaa varten yli viisikymmentä. Ääneen pääsevät niin matkustajat, kuntien päättäjät, kuljettajat kuin liikennöitsijöiden toimitusjohtajatkin. Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön paikkaa suuria aukkoja Suomen joukkoliikennehistoriasta kertovassa kirjallisuudessa. Kirja muun muassa luo ensimmäisen kerran kokonaiskuvan HSL-alueen kuntien bussiliikenteen kehityksestä. Aikaisemmat Helsingin seudun linja-autoliikenteen historiaa käsittelevät teokset ovat kertoneet pääasiassa yksittäisten liikenteenharjoittajien vaiheista tai keskittyneet etupäässä kalustoon. Myös lähijunalii- kenteestä on toistaiseksi kirjoitettu niukasti. Tekstin on laatinut VTM, tiedottaja, tietokirjailija Tapio Tolmunen. Ulkoasu on graafikko Antero Airoksen käsialaa. Työn tukena on ollut HSL:n joukkoliikenteen historiatoimikunta puheenjohtajanaan Niilo Järviluoma. Jäseninä ovat olleet pitkän linjan joukkoliikennealan ammattilaiset Mika Heijari, Matti Lahdenranta, Martti Lund, Risto Palonen ja Lauri Rinta-Kanto. Historiankirjoituksen asiantuntemusta on edustanut professori Ilkka Nummela Jyväskylän yliopistosta. Toimikunnassa oli mukana aluksi myös Ilkka Loimusto, mutta hän kuoli työn ollessa vielä kesken. Taloudellista tukea kirja sai HKL:ltä, VR:ltä, Nobina Finland Oy:ltä, Metsäpietilä Oy:ltä, Linja-autoliitolta, Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:ltä sekä Linja-autoliikenteen Volvo-Säätiöltä. Kirjaa tuli myyntiin joulukuun lopussa muun muassa HSL:n verkkokauppaan, jossa sen hinta on 28 euroa. Verkkokaupan osoite on www.hsl.fi/verkkokauppa. Stadin suosituimman biitsin uusi kahvilayrittäjä ??Hietarannan uimarannalle haetaan iloista, innokasta ja oma-aloitteista kahvilayrittäjää, joka hurmaa uimarit ja auringonpalvojat, ja houkuttelee kävijöitä paikalle myös kesäkauden ulkopuolella. Kahvilatilat (311 m2) vuokrataan ympärivuotiseen käyttöön 2017?2022. Liikuntavirasto tarjoaa vuokrattavaksi Munkkiniemen ja Tapaninvainion uimarannoille kahta kioskipaikkaa omalle myyntivaunulle sekä kolmea uimarannan kiinteää kioskia Kallahdenniemen, Laajasalon ja Marjaniemen uimarannoille ke- Hietsun uimaranta ja kahvilarakennus. Kuva: KopterCam/ liikuntavirasto säkausille 2017-2019 ajal- le 15.5.-30.8. Kirja-arvostelu Saksalaiset Suomessa 1918: Pyyteetön auttaja vai ahne imperialisti? ??Suomeen saapui huhtikuussa 1918 lähes 13 000 saksalaista sotilasta ?vapauttamaan? punaisen Suomen valkoisille. Neljässä viikossa saksalaiset valtasivat punaisten hallussa olleen Etelä-Suomen ja jo huhtikuussa 1918 Helsingissä oli saksalaisjoukkojen voitonparaati. Toukokuussa juhli Helsingissä Mannerheimin valkoinen armeija. Verinen sisällissota oli päättynyt, vankileirikurjuus alkanut. I Maailmansota riehui Euroopassa täyttä häkää, itsenäiseksi tahtova ja pyristelevä Suomi siinä seassa. Suomi haki apua ja sai sitä Saksalta. Miksi saksalaiset tulivat Suomea ?vapauttamaan?, 13 000 miestä, 4000 hevosta, 85 lehmää ? . He eivät olleet pikakäynnillä, he jäivät Suomeen jouluun 1918 saakka. Mitä he täällä tekivät, rauhanomaisissa, kylläkin sekavissa oloissa, sankareina. Seurapiirirouvien ihailujen kohteena. Tätä erittäin vähän tutkittua ja selvitettyä ajanjaksoa valaisee erinomaisesti Marja-Liisa ja Seppo Hentilän kirja ?Saksalainen Suomi 1918? (Siltala). ?Jääkärit maanpettureita ? Suomen saksalaissuuntauksella oli paljon merkittäviä kannattajia, joista kirja nostaa esiin erityisesti P.E. Svinhufvudin ja J.K.Paasikiven. Kolmas mahtimies, valkoisen armeijan johtaja Mannerheim ei ollut ollenkaan innostunut saksalaisista eikä myöskään Saksasta tulleista suomalaisista jääkäreistä, joita Mannerheim piti maanpettureina. Olivathan jääkärit menneet salaa sodan aikana vihollisarmeijan, Saksan riveihin Mannerheimin edustaessa Saksaa vastaan sodassa olevaa Venäjän armeijaa. Mannerheim värväsi samaan aikaan suomalaisia suuriruhtinaskunnan miehiä Venäjän armeijaan ja onnistuikin siinä. Heti tullessaan Vaasaan jääkärit, 1300 miestä, yrittävät vaihtaa Mannerheimin pois valkoisen armeijan ylipäällikön tehtävistä ja melkein onnistuivat! ?Rys- säupseeri? ei meitä komentele, uhosivat jääkärit. Erittäin mielenkiintoinen kuvaus Hentilöiden kirjassa. Sotilasoppia Saksasta Saksalaisten juhlapuheissa korostettu syy jäädä Suomeen pitkäksi aikaa oli kouluttaa Suomelle oma armeija, mitä vuoden 1918 aikana tapahtuikin. Paitsi miehiä saksalaiset opettivat suomalaisille myös hevostenhoitoa. Saksalaisilla oli omat hevostenhoitajat mukana ja he ihmettelivät kun suomalaisilla hevosilla oli vain kaksi nimeä ?Saatana? tai ?Perkele?. Saksalaisia säälitti hevosten huono kohtelu. Saksan alusmaa Suomi! Saksalaisten perimmäinen tarkoitus oli saattaa Suomi kaikin tavoin saksalaiseen ohjaukseen, koko valtiokoneisto. Samalla Suomesta tuli muodostaa Saksan alusmaa, joka olisi sotilaallisesti Saksan apuna perimmäisessä tarkoituksessa, Pietarin valloituksessa. Venäjällehän oli tullut Leninin johtama bolseviikkihallitus, joka tunnusti ensimmäisenä valtiona Suomen itsenäisyyden 31.12 1917, mutta joka piti silti saada kumottua suomalaistenkin, eritoten Mannerheimin mielestä. Hentilöiden kirja kuvaa erinomaisesti sitä monimutkaista, vaihtelevaa kansainvälistä tilannetta, joka vuonna 1918 vallitsi I Maailmansodan kuluessa ja sen päättyessä. Suomi ensin pelastui Saksan avulla ja sitten sen avulta Saksan lopulta hävitessä I Maailmansodan. Kuningas Saksasta! Saksalaissuuntauksen eräs konkreettinen ilmentymä oli Suomen Kuninkaan saaminen Saksasta. Saksalainen kuningas olisi vahvistanut valtioliittoamme, Svinhufvud oli johtajistamme innokkain kuningasmielinen, Paasikivi myös. Suomalaisten toivomuslistalla oli suosikki- na keisari Wilhelmin pojista nuorin Oskar. Mecklenburgin herttua Adolf Friedrich oli myös vankka ehdokas Suomeen, hän oli hankkinut oppia tehtävään Saksan afrikkalaisessa siirtomaassa Togossa! Voimakkaimmin kuningashankkeita vastusti maalaisliiton voimahahmo Santeri Alkio, joka kauhisteli ajatusta, että ?Suomi lahjoitettaisiin siirtotilana Hohenzollerien hallitsijahuoneelle ?. Kirjassa on erittäin herkullinen kuvaus kuningashankkeen vaiheista, pörssissä nousi lopulta korkeimmalle Hessenin prinssi Friedrich Karl, joka oli keisarin lanko ja suostui lähtemään Suomeen. Suomen Eduskunta valitsi jo hänet kuninkaaksi, vaikka Saksan tappio jo häämöttti I maailmansodassa. Ehdokas oli kuitenkin ilmeisen laiska Suomen kielen opinnoissa eikä kannattanut suursaksalaista valloituspolitiikkaa eikä ollut innostunut Suur-Suomi ? hankkeistakaan. Tallinnaa lähemmäksi Suomea ei ?tuleva kuningas? koskaan päässyt . Läheisyys Saksaan säilyi Vaikka Saksa hävisi I Maailmansodan, kuningasta ei tullut, Saksakin muuttui tasavallaksi, suomalaisten saksalaisystävällisyys, saksalaissuuntaus säilyi vahvana 1920- ja 1930 ? luvuilla. Saksan vuoden 1918 armeijan Suomen ?käyntiä? muistettiin säännöllisesti monin juhlallisuuksin. Helsingin seurapiirirouvat olivat erityisen aktiivisia jo vuoden 1918 aikana ja sen jälkeenkin. Kokonaisuutena Hentilöiden kirja ?Saksalainen Suomi 1918 ? avaa aivan uuden, piilossa pidetyn ajanjakson Suomen historiaa. Erittäin tärkeä kirja Suomen itsenäisyyden 100-vuotista historiaa tarkasteltaessa . Onnellakin Suomi on itsenäisenä maailman myrskyissä seilannut. Pekka Hurme Kalliossa syntynyt Esko ?Eemeli? Toivonen oli suomalaisen komiikan pioneereja ??Vuonna 1920, juhannuksen jälkeen, tarkalleen ottaen kesäkuun 28 päivä, syntyi Toinen linja 13:sta työläisperheeseen poikavauva, joka sai kasteessa nimen Esko Olavi Toivonen. Vuosikymmeniä myöhemmin hänet tunnettiin Eemelinä, vakavakasvoisena koomikkona, jonka nimen yhteydessä sanonnat ?Oho? ja ?Molskista? tulivat myöskin tutuiksi. Esko Toivosen laulajaviihdyttäjän ura alkoi sotaaikana rintamalla erilaisissa viihdytystilaisuuksissa. Tarinan mukaan taitelijanimi syntyi Toivosen ja Reino ?Repe? Helismaan vuoropuhelusta, jossa Helismaa ensin kysyi: ?Kukas sinä olet?? Toivonen vastasi: ?Tällainen Uuno vain.? Helismaa totesi Toivosen olevan paremminkin Eemeli. Esko Toivonen hankki ensimmäisen kitaransa 14-vuotiaana. Rahat kitaraan hän ansaitsi ensimmäisestä työstään Yleisradion juoksupoikana. Kitaran soiton alkeet hän sai legendaariselta orkesterimuusikko Viljo Immoselta. Toivosen tie viihde alalle kulki viilaajasta, kauppamatkustajan kautta kellosepäksi, jonka työn ohessa hänestä kehkeytyi näyttelijä, koomikko ja viihdyttäjä. Eemelin läpimurto julkisuuteen tapahtui 1950-luvun puolivälissä Helismaan nähtyä Eemelin esiintymäs- sä omintakeisella tyylillään. Parivaljakko lähti kesällä 1956 yhteiselle kiertueelle, josta alkoi kymmenvuotinen yhteinen taival. Toivosen tie kävi Helismaan kautta Tesvision hupailuihin sekä Helismaan yhteyksien kautta elokuviin ja levystudioille. Eemelin ensimmäinen elokuvarooli oli keväällä 1959 musiikkikavalkadissa Suuri sävelparaati. Sen jälkeen Toivonen nähtiin vielä yhdeksässä elokuvassa. Viimeinen oli vuonna 1980 valmistunut Tup-akka-lakko. Lisäksi Toivonen teki kaikkiaan hieman yli 80 levytystä, ja hänen levytysuransa ulottui vuodesta 1959 aina vuoteen 1981 saakka. Elokuvissa ja koomikkona Toivosen tavaramerkkinä olivat vakavuus ja ehdoton ilmeettömyys, minkä takia Eemeli sai jopa ?Suomen Buster Keatonin? nimityksen. Esko Toivoselle myönnettiin vuonna 1984 valtion taiteilijaeläke, yhtenä ensimmäisistä viihdetaiteilijoista Suomessa. Esko ?Eemeli? Toivonen kuoli marraskuussa 1987. Torstaina 26.1. klo 19:00 Oho, sanoi Eemeli ?ilta. Jokke Toivonen kertoo isästään näyttelijä, koomikko ja viihdyttäjä Esko ?Eemeli? Toivosesta. Järjestää: Kallion Kulttuuriverkosto ja Virtapiiri. Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Kivikasvoinen Eemeli harjoitti koomikon tointa ilmeenkään värähtämättä. Siviilissä ?Suomen Buster Keaton? toimitti kellosepän tehtäviä. KKV ja Virtapiiri muistavat Kalliossa syntynyttä viihdetaiteen pioneeria Teatteri Kallion kulttuuri-illassa 26.1.
• Nro 1 ? Viikot 3-4 14 Risto Kolanen: Kuvataide Tapani Piirto ja galleristi Anita Aula näyttävät mallia teoksen ?Tanssiva pari? edustalla Taidesalonki Piirron joulunajan näyttelyssä. Uuden vuoden kuvataidetta ??Kallion, Sörkan, Punavuoren, Etelärannan ja Kruununhaan galleriat esittävät monipuolisen kattauksen vuodenvaihteessa. Osa gallerioista oli kiinni, mutta myös esitteli uusia tekijöitä. Konstruktivistin retrospektiivinen näyttely Outi Ikkala (1935? 2011) kuuluu suomalaisen konstruktivistisen taiteen joidenkin mielestä nyt unohdettuihin klassikkoihin. Hän valmistui v. 1959 Suomen Taideakatemian koulusta ensimmäisen täysin abstraktin maalauksen esittäjänä lopputyönään. Ikkala oli Vapaassa Taidekoulussa sekä Sam Vannin että Unto Pusan oppilas. Hän löi itsensä läpi Nuorten näyttelyssä v. 1964 Taidehallissa. Galleria 68, Hämeentie 68, tuo näytteille ennen kaikkea Outi Ikkalan 1970-luvun tuotantoa, jota voidaan pitää hänen huippukautenaan. Varhaisin työ on vuodelta 1969, myöhäisin 1989. Ikkala oli oman tiensä kulkija, joka vierasti sukupolvensa poliittista julistusta ja etsi aina uutta. Hän otti kantaa ?puhtaan taiteen? puolesta, mikä johdatti paitsioon taidekentällä. Kineettisyys ja värien syvyystutkielmat ja tilalliset rakennelmat hallatsivat maalauksia. Maalaukset kuin kollaaseja ?Nykypäivän Utopia? näyttely esittelee Ruplassa, Helsinginkatu 16, kuvataiteilija Fabu Piresin kuusi viimeisintä työtä, jotka ovat maalattu sekatekniikalla kankaalle. Tämä utopia on vaihe, jota taiteilija parhaillaan kokee elämässään. ? Maalausten kasvot kuvastavat hahmoja, jotka ovat uppoutuneina nykyajan maailmassa, joka on täynnä nopeasti liukenevaa informaatiota, hän perustelee. Maalaukset pohjautuvat puolalaisen sosiologin Zygmunt Baumanin nestemäisen maailman teoriaan. Sen mukaan oli aika, jolloin käsitteet olivat vankkoja. ? Ideat, ideologiat, suhteet ja ajatusten virrat palaavat todellisuuteen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. 1920-luvulta lähtien on nähty saavutukset teknologian saralla, kuin myös poliittiset yhteenotot, sodat, maailman nousu ja lasku. Nykyaika toi mukanaan nestemäisen virtauksen, välittämättä esteistä ja jaoista, muotojen hyväksymisen, tilojen valtaamisen, varmuuksien, uskomuksien ja käytäntöjen hälvenemisen, taiteilija jatkaa. Vaikka työt ovat maalauksia, Fabu on tuonut niihin paljon kollaasin elementtejä. Hän näkee elementtejä eri kerroksissa ja tarkoituksena on, että jokaisen luomuksen kerros kelluu tässä nestemäisessä tilassa. Valokuvaaja Antero Takala ja Flamenco edessä Laterna Magicassa. Kuva: Hannele Salminen Kuvataiteilija Fabu Pires ja työnsä Ajna (mixed media on canvas, 2016) Galleria Ruplassa.. Kuva: Raimo Granberg vuoden lopussa, jos liikkui Vaasankadulla hämärän aikoihin. Kolme keijua, Aika, Lähde ja Äly, tuovat yhteisvoimin Vaasankadulle tuulta, valoa, aikaa ja lorinan pirinää, porinan plörinää, sirinän tärinää eli värinää. Keijut viettävät talvensa vierailemalla eri ulottuvuuksissa omien mieltymystensä mukaisesti. He myös seuraavat päivittäisiä värähtelyjä ja joskus laskettelevat tai surffaavat sateenkaarilla. Keijujen näkökulmasta joulu ja uusivuosi ovat hienoja ja merkityksellisiä hetkiä tietyissä fraktaaleissa. Legendan mukaan Keijuilla oli muinoin juhla-aikaan malvat loppu. Keijut päättivät lähteä Keijulaaksosta malvojen hakuun. Peikkojen Laakson uumenista Keijut löysivät suuren malvatarhan, josta kaikki poimivat taskunsa täyteen. He veivät tuoreet malvat Keijulaaksoon ja siitä syntyi juhla, jonka mekin tunnemme nimellä joulu. Nimi joulu onkin annettu paluuretkellä Keijulaaksoon ulottuvuuksien välistä siirtyneen Joulukeijun mukaan!, esittely tiivistää. Keijut-trion muodostavat Lähde, Aika ja Äly, jotka tunnetaan myös nimillä Roope Eronen, Tero Niskanen ja Antti Tolvi. Sorbukseen tuleva teos on kokeelliseen musiikkin ja visuaaliseen ilotteluun keskittyneen trion ensiesiintyminen installaatiomuodossa. Luonto ja ihmismieli Katja Laakso-Leppänen esittelee Jade Galleryssa, Punavuorenkatu 4, öljyja pastelliväritöitään viime vuosilta. Teemana on ?Luonnon ja mielen maisema?. Luonto on ollut hänelle innoituksen antaja ? niin ilon kuin surun hetkinä. Luontoa kuvaamalla taiteilija välittää omia tuntemuksiaan kanssaihmisille. Luonti ja ihmisen mieli yhdistyvät maalauksissa. Erikoisen kunnioitettavaksi Ulvilassa asuvan Laakso-Leppäsen taitelijauran tekee se, että hän on CP-vammainen syntymässä koetun hapenpuutteen seurauksena. Sirkeä nainen opiskeli ylioppilaaksi, kävi Porin Taidekoulun ja on saanut tehdä parikymmentä vuotta taidetta. Alun perin oikeakätinen ihminen maalaa vasemmalla kädellä, koska oikea toimii vain apukätenä. Näyttelyjä on runsaasti ollut Satakunnassa, mutta myös K-Galleriassa Vantaalla Jaden lisäksi. Kynnys ry:n tiloissa Helsingissä on hänen työnsä. Unelmani on elää taiteella, saada nimeä ja myydä tauluja. Haluan olla mahdollisimman hyvä äiti 14-vuotiaalle tytölleni arkielämässä, hän vastaa kysymykseeni tavoitteistaan tulevaisuudessa. Helvetin syyllinen Keijut tanssivat hämärässä Yleensä taidenäyttelyyn mennään vartavasten. Sorbuksessa, Vaasankatu 15, ?Keijujen ikkunainstallaatio? ? teoksen saattoi nähdä Taidegraafikko Johanna Koistinen ja teoksensa ?II? (akvatinta/ pehmeäpohja, 2016) Galleria Duetossa. Katja Laakso-Leppänen työnsä Liljat (pastelli, 2012) vieressä. Kuvassa näkyy vasemmalla ylhäällä Rakkauden kukka (öljyväri kankaalle, 2015) ja oikealla Tulppaaneita tulvillaan (öljy kankaalle, 2015). Kuva: Raimo Granberg Edelllisen ikätoeveri Päivi Häkkinen tuo ?Helvetin syyllinen? näyttelyssään veistoksia ja tilateoksia, jotka todistavat traagisia ja koomisia tarinoita syyllisyydestä, häpeästä, rakkaudesta ja vihasta. Taiteilija yhdistää taidehistoriaa absurdiin maailmankuvaansa ja omaan elämäänsä. Tarkoitus on esitellä ihmisluonteen kaksijakoisuutta, hyvä ja paha, valkoinen ja musta. Galleria Sculptorin, Eteläraranta 12, tammikuun veistohahmot kommunikoivat keskenään näyttelyasetelmassa kahdessa huoneessa, ovat enemmän tai vähemmän suhteissa toisiinsa, rakastavat ja raivoavat, leikkivät tyhmää, uhmaavat kuin lapset ja ovat kuin eivät olisikaan. ? Kuka? ? En minä, mutta pojat. Toisen huoneen tilateos on nimeltään ?Honey I`m Home? (Olen ko- tona, kulta). Ensimmäisen huoneen teosten nimi on ?Dummy? (Tyhmyri). Päivi Häkkinen valmistui kuvataiteen maisteriksi kuvanveiston osastolta Kuvataideakatemiasta vuonna 2002 hän on osallistunut useisiin näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Teoksia on Helsingin kaupungin taidemuseon ja Wäinö Aaltosen museon kokoelmissa sekä yksityisissä taidekokoelmissa. Maija Saksman ja Tellervo Viitaniemi lauloivat ja soittivat avajaisissa. Lisäksi Linda-niminen laulaja tulkitsi hienosti Suzanne vega 1980-luvun lopun folkballadin. Kuvan monitoimimies Valokuvaaja Antero Takalan Flamenco-teos voitti Barcelonasa kansainvälisen palkinnon ja vedos kuuluu Barcelonan Taidemuseon kokoelmiin. Hänen näyttelystä ?Maisemasta mielenmaisemaan - Elämäni kameran takana? joulukuulla Laterna Magicassa, Rauhankatu 7, on myös tehty samanniminen kirja. ? En ole kovin sosiaalinen ihminen, pikemminkin eräänlainen erakkorapu. Työskentelen etupäässä yksin, jolloin pystyn parhaiten keskittymään valokuvaukseen. Minulla ei ole autoa, ei edes ajokorttia. Liikun julkisilla kulkuneuvoilla, kävellen, hiihtäen, mopolla tai veneeallä, Takala sanoo Valokuvataiteen museon verkkosivulla. Kuvausprojektit ovat pitkäkestoisia, viidestä vuodesta kymmeneen. Takala käyttää paljon materiaalia, 10 000 ? 20 000 ruutua kinofilmiä projektia kohden. ? Yksin työskentely mahdollistaa kuitenkin minulle maksimaalisen keskittymisen kuvaukseen. Normaali kuvausjakso Lapin kuvauksissa oli 12-14 vuorokautta. Muualla Suomessa pari - kolme vuorokautta on tehokas kuvausjakso säästä riippuen. Kesäyön kuvauksissa viikko on pisin ajanjakso, jonka jaksaa parin tunnin yöunilla toteuttaa. Takala aloitti vuonna 1960 Yleisradiossa kameramiehenä ja jäi eläkkeelle Ylen pääkuvaajan tehtävästä vuonna 2002.Takalan valokuvat ovat klassisia mustavalkoisia valokuvia. Hän kuvaa filmille ja tekee kuvista hopeagelatiinivedokset, jotka digitoidaan. Digitoiduista kuvista tulostetaan näyttelyihin mustesuihkuvedokset. Takala kuvasi Suomen ensimmäisiä videotaideteoksia, mm. Bo Carpelanin ?Pihasta?, Kruununhaan alueella. Luonnonherkkyyttä Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esitteli vuoden loppuun kahta naistaitelijaa. Päivi Lempinen esitteli grafiikkaa ja öljymaalauksia. Taidegraafikko Johanna Koistinen työskentelee paljon metalligrafiikan parissa, mutta on hyödyntää myös litografiaa. ? Koistisen teoksissa luonto näyttelee usein merkittävintä osaa, varsinkin kasviaiheet, mutta rakkaiksi yleisölle ovat käyneet myös Koistisen kuvaamat herkät ja hauraat linnunpesät. Helsingissä taiteen parissa asuva Koistinen viettääkin kesänsä Kuopion Kärängän puutarhassaan, josta hän ammentaa ideoitaan, kriitikko-kuraattori Otso Kantokorpi esittelee. Ihminen on töissä muakna, mutta hauraana, tuskin näkyvänä, usein kuin muistona läsnäolosta. ? Ihmistä edustaa usein käsi, joka uurteineen ja kuvioineen rinnastuu lehtiruotien jo ikään kuin määritelmällisesti graafiseen ilmeeseen. Taiteilija on taidemaalarija graafikko Unto Koistisen (1917-1994) tytär ? oli nuorena suomalaisissa avantgardistisissa performanssiryhmissä Jack Helen Brut (1983-85) ja Helmut Pantzer (1985-87). Teksti: Risto Kolanen
• Viikot 3-4 ? Nro 1 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja önen k k y n e i s a l Auto vice Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Ser AutoGlaspsarasta palvelua LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 gin Pääkaupun Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Palveluja www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 RööperinLehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 Kulta- ja kellosepät Autolasipalvelut Tuulilasiongelmia? LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi AUTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Afrikkalaisia rytmejä, paukepiiri ja energisoivaa yhdessäoloa ??Kulttuurikameleontit ry järjestää musiikki-, tanssija taidetoimintaa kaikenikäisille Kalliossa ja Kumpulassa tammi-helmikuussa. Kyseessä on ns. matalan kynnyksen iloista meininkiä, josta löytyy jokaiselle jotakin. Vastaavia tapahtumia on järjestetty vuodesta 2015 lähtien ja afrikkalaisia rytmejä tarjoavat iltapäivät ovat nostaneet suosiotaan kerta kerralta. Nyt uutuutena on myös improvisaatiota sisältävä Paukepiiri Kumpulan kylätilassa sunnuntaina 5.2. Musiikkia, tanssia ja taidetoimintaa ?tapahtuma järjestetään taiteeseen ja monikulttuuriseen toimintaan keskittyneen nuorisotalo Harjun tiloissa keskiviikkoiltana 25.1. Nuorille sekä nuorenmielisille suunnatussa avoimien ovien ilmaisessa tapahtumassa on luvassa reggaeton- ja afrotanssia, rummutusta (djembe, dun-dum) ja taidenurkkaus. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Diakonissalaitoksen Vamos-hanke "Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorille? kanssa. Hankkeen keskiössä ovat sellaiset maahanmuuttajanuoret, joilla on suuri riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Harjun tapahtuma on avoin kaikille ja sinne pääsee helposti myös esim. pyörätuolilla. Afrikkalaisia rytmejä, paukepiiri ja energisoivaa yhdessä oloa ?tapahtuma järjestetään Kumpulan Kylätilassa 5.2. Iltapäivä alkaa kaikenikäisille sopivalla perheafrolla, johon valoisa Kumpulan kylätilan sali luo oivat puitteet. Perheafrossa tutustutaan djem- Kuvaaja: Johanna Laine, Kulttuurikameleontit ry be-rumpuihin, rytmeihin ja lauluun. Paukepiiri (K12) on rytmikasvatuksen muoto, jossa käytetään erilaisia lyömäsoittimia, kehoa ja ääntä - improvisoimaan ja musiikkia luomaan voi tulla vaikka aiempaa soittokokemusta ei olisikaan. Iloinen iltapäivä huipentuu länsiafrikkalaiseen tanssiopetukseen, jossa on liverumpusäestys. Energisoiva tapahtuma on avoin kaikille ja tilaan pääsee helposti myös esim. pyörätuolilla. Musiikkia, tanssia ja taidetoimintaa Harjun nuorisotalolla 25.1.2017 Ohjelma (vapaa pääsy): Klo 17: Reggaeton Klo 18: Djembe, dun-dum (Lassina Ouattara, Siaka Coulibaly) Klo 19: Afrotanssi (Lassina Ouattara) Tapahtumassa on myös taidetila, jossa voi piirtää tai maalata klo 17-20. Osoite: Aleksis Kiven katu 1-3, 00500 Helsinki. Afrikkalaisia rytmejä, paukepiiri ja energisoivaa yhdessäoloa Kumpulan kylätilassa 5.2.2017 Ohjelma: Klo 12-12.55: Perheafro (Lassina Ouattara) Vapaa pääsy Klo 1314.30: Paukepiiri (Heta Odoumonhou) 15? Klo 14.35-16.05: Länsiafrikkalaista tanssiopetusta (Lassina Ouattara) 15? HUOM! Live-rumpusäestys! Yhteishinta (paukepiiri + tanssiopetus) 25 eur. Alennettu hinta 13 eur (työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, nuoret 12-18 v., Kulttuurikameleontit ry:n jäsenet). Alennettu yhteishinta (paukepiiri + tanssiopetus) 22 euroa. Osoite Intiankatu 31. Järjestäjätaho Kulttuurikameleontit ry on kansalaisjärjestö, joka edistää kulttuurien välistä kommunikaatiota taiteellisten menetelmien avulla. JEWELRY - WATCH STORE Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti Arkkitehtuurikävely Hakaniemessä ja Merihaassa ??Hakaniemessä ja Merihaassa tapahtuu lauantaina 21.1. kun Arkkitehtuurimuseon kierroksella luodataan alueiden arkkitehtuuria. ?Hirveän hieno 60luku: arkkitehtuurikävely Hakaniemessä ja Merihaassa? -kierros on osa museon ?Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi. 1960-luvun suomalaista arkkitehtuuria? -näyttelyn ohjelmistoa. Hakaniemen kupeessa kohoava Merihaka on rakennettu 70?80-luvuilla mutta henkii silkkaa 60-lukua myöhäisestä rakennusvaiheesta huolimatta. Jo vuosikymmenten ajan sen elementtitalot ovat jakaneet helsinkiläisten mielipiteitä puolesta ja vastaan. Arkkitehtuurimuseon kävelykierroksella kuljetaan halki tämän betonibrutalismin kruunun, jonka arkkitehtuuri on malliesimerkki 60-luvun vyöhykeajattelus- ta: kaupunkisuunnittelussa eri aktiviteetit jaettiin omille alueilleen. Merihaassa ilmiötä edustaa betonikansi, joka kattaa lähes koko kaupunginosan erottaen autot ja kevyen liikenteen toisistaan. Kierros alkaa Hakaniemestä, joka toimisto- ja virastotaloineen muodostaa puolestaan 60-luvun Helsingin sydämen. Oppaana kierroksella toimii Arkkitehtuurimuseon tutkija Petteri Kummala. Lähtö: Kallion virastotalon edusta, Toinen Linja 4A Osallistumismaksu: aikuiset 10 ?, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 ? Huom! osallistumismaksu koskee myös Museokortin omistajia. Osallistujat saavat vapaalipun Arkkitehtuurimuseoon.
• Nro 1 ? Viikot 3-4 16 MAINOS Vuokraturva-yhtiöt yllätti kauniilla tanssimusiikilla Uusi levy ?Lintuja tuulessa? on nyt kuunneltavissa myös YouTubesta. Se, että Vuokraturva-yhtiöt julkaisi levyn, oli jo itsessään yllätys. Ehkä suurin hämmästys kuitenkin on se, että levyllä on monta uutta mutta tyyliltään perinteisen kaunista ja sanoiltaan koskettavaa valssia. Ja tango! Musiikin säveltänyt Vuokraturvan Timo Metsola elätti itsensä nuoruusvuosinaan esiintymällä haitarinsoittajana. Kappaleista kuuluu läpi se, että monet häät on soitettu. Kappaleet ovat helposti tanssittavia ja kestoltaan sopivia. Jos tanssimusiikki kiinnostaa, mistä kuuntelu kannattaa aloittaa? Levyn nimikkokappale ?Lintuja tuulessa? on varma valinta. ?Eksyimme toisiimme? ja ?Saari? ovat myös kauniita. Valsseja on levyllä muitakin, mutta nämä kolme edellä mainittua tanssimusiikin ystävä tunnistaa helposti omikseen. Myös tango ?Meri? on ollut tanssikansan mieleen. Metsola esiintyy levyllä myös itse. Mistä moinen veto vakiintuneelle asuntovaikuttajalle? ?Aaro Hellaakosken runoon viitaten, tämä on minun Hauen lauluni?, vastaa Metsola. Levyn kappaleita voi kuunnella maksutta osoitteessa bot.fi/1rbd Ostaa sen voi osoitteessa CDON.COM in tu n ne sana n u o ä t rv Oy ek ulua s us n ko im o k t tu jä. va n ur ma ttä alous T rat aim väli k h o a Vu par uokr ä ett ut v an sa Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI MAINOS