• BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi yksiöt kaksiot = 2.480 ? = 3.720 ? Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.fi ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 7-8 ? Nro 3/2017 ? 13. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | SUSHIKIT TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! SUSHIKIT 30? SUSHIKIT SISÄLTÄÄ: wasabin, soijan, norin, sushiriisin, riisietikan, inkiväärin, bambu-maton, syömäpuikot ja ohjeen OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI UUSIA TUULIA AUTOKOULUSSA! Kokeilemme uutta B-kurssia, johon kuuluu 10 teoriatuntia ja vähintään 10 ajotuntia. Hinta alkaen 950? + viranomaiskulut Paikkoja rajoitetusti, katso aikataulut ja ilmoittaudu www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU Autokoul u Hakaniem i ? aito sta dilainen pienyrity s jo 25 vuotta ! HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
• Nro 3 ? Viikot 7-8 2 MAINOS Vuokraturva-yhtiöt yllätti kauniilla tanssimusiikilla Uusi levy ?Lintuja tuulessa? on nyt kuunneltavissa myös YouTubesta. Se, että Vuokraturva-yhtiöt julkaisi levyn, oli jo itsessään yllätys. Ehkä suurin hämmästys kuitenkin on se, että levyllä on monta uutta mutta tyyliltään perinteisen kaunista ja sanoiltaan koskettavaa valssia. Ja tango! Musiikin säveltänyt Vuokraturvan Timo Metsola elätti itsensä nuoruusvuosinaan esiintymällä haitarinsoittajana. Kappaleista kuuluu läpi se, että monet häät on soitettu. Kappaleet ovat helposti tanssittavia ja kestoltaan sopivia. Jos tanssimusiikki kiinnostaa, mistä kuuntelu kannattaa aloittaa? Levyn nimikkokappale ?Lintuja tuulessa? on varma valinta. ?Eksyimme toisiimme? ja ?Saari? ovat myös kauniita. Valsseja on levyllä muitakin, mutta nämä kolme edellä mainittua tanssimusiikin ystävä tunnistaa helposti omikseen. Myös tango ?Meri? on ollut tanssikansan mieleen. Metsola esiintyy levyllä myös itse. Mistä moinen veto vakiintuneelle asuntovaikuttajalle? ?Aaro Hellaakosken runoon viitaten, tämä on minun Hauen lauluni?, vastaa Metsola. Levyn kappaleita voi kuunnella maksutta osoitteessa bot.fi/1rbd Ostaa sen voi osoitteessa CDON.COM in tu n ne sana n u o ä t rv Oy ek ulua s us n ko im o k t tu jä. va n ur ma ttä alous T rat aim väli k h o a Vu par uokr ä v t t t e u an sa Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI MAINOS
• HIERONTAA EDULLISESTI! Päiväajat nyt alennettuun hintaan 50 min = 25 ? Varaa aikasi numerosta 044 230 2025 tai osoitteessa www.erottajanhierojakoulu.? 13. vuosikerta ? nro 3 Viikot 7-8 Erottajan Hierojakoulu Uudenmaankatu 4?6 00120 Helsinki SUOMEN HIEROJAKOULUT EROTTAJA Ajankohtaista Lähes 800 opiskelijaa Jäähallin Vanhojen tansseissa Ison Roobertinkadun peruskorjaus valmistuu syyskuussa 2017. Tavoitteena on saneerata kävelykatu viihtyisäksi ja toimivaksi kauppakaduksi. Ison Roobertinkadun peruskorjaus helmi-maaliskuussa ??Punavuoressa sijaitsevan Ison Roobertinkadun kävelykatuosuuden peruskorjaus alkaa helmi-maaliskuussa 2017 säiden salliessa. Kävelykatuosuus on Fredrikinkadun ja Yrjönkadun välillä. Töissä keskitytään kadunalaisen kunnallistekniikan uusimiseen sekä massanvaihtoihin, kiveysten tekoon, kalustamiseen sekä varustamiseen. Peruskorjaus valmistuu syyskuussa 2017. Tavoitteena on saneerata kävelykatu viihtyisäksi ja toimivak- ??Lähes 800 lukion toisen vuoden opiskelijaa Helsingistä tanssii Vanhojenpäivänä perjantaina 17. helmikuuta klo 14 vanhoja tansseja Helsingin Jäähallissa, Nordenskiöldinkatu 11?13. Tilaisuus kestää noin 1,5 tuntia ja sinne on yleisöllä vapaa pääsy. Vanhojenpäivän tansseissa esiintyy yhdeksän helsinkiläiskoulua: Eiran aikuislukio, Elias-koulu, Englantilainen koulu, Helsingin kuvataidelukio, Helsingin Saksalainen koulu, Kulosaaren yhteiskoulu, Mäkelänrinteen lukio, Sibelius-lukio ja Suomalais-venäläinen koulu. Tilaisuuden avaa klo 14.00 Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio. Vanhojen tanssit juontaa Englantilaisen koulun opiskelijat ja säestyksestä vastaa Helsingin poliisisoittokunta. Vanhojen tanssien harjoittelu ja esittäminen on tärkeä osa lukioiden kulttuuri- ja tapakasvatusta. Helsingin Jäähallissa Vanhojenpäivän tanssit järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vanhojenpäivän tansseja on tanssittu Helsingin lukioissa jo vuosikymmenien ajan. si kauppakaduksi. Kaupunkikuvallisesti tavoitellaan laadukasta sekä paikan historiaa ja Helsingin kaupungin julkisten ulkotilojen tunnuspiirteitä kunnioittavaa lopputulosta. Peruskorjaushanke on myös pilottikohteena investointien ilmastovaikutuksia arvioivassa hankkeessa ja Ilmastokatu-hankkeessa. Peruskorjaus tehdään lautakunnan hyväksymän katusuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan voi tutustua osoitteessa www.hkr.hel.fi/tyokohteet. Vuokrat kallistuneet edelleen Helsingissä ??Asuntojen vuokrien vuosinousu Helsingissä oli vuoden 2016 loka?joulukuussa 2,5 prosenttia. Edellisestä vuosineljänneksestä vuokrat nousivat 0,5 prosenttia. Vuokrien nousuvauhti oli tasaista koko loppuvuoden. Koko pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat 2,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Keskivuokrien nousu oli pääkaupunkiseudulla näin ollen aavistuksen nopeampi kuin koko Suomen keskivuokrien suhteellinen nousu, joka oli vastaavina ajanjaksoina 2,6 prosenttia ja 0,4 prosenttia. Nuorten talvilomatapahtuma Reaktori ?? Nuorten talvilomatapahtuma Reaktori järjestetään Helsingin Messukeskuksessa (Messuaukio 1) keskiviikosta perjantaihin 22.?24. helmikuuta klo 13? 20. Reaktori tarjoaa pääkaupunkiseudulla talvilomaansa viettäville 13?18-vuotiaille nuorille ilmaista loma-ajan toimintaa, josta voi löytää uuden kiinnostuksen kohteen tai harrastuksen. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tapahtuman toteuttavat pääkaupunkiseudun nuoriso- ja kulttuuritoimet yhdessä nuorten, järjestöjen ja Helsingin muiden virastojen kanssa. Tapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Näkymä Haartmaninkadulta. Kuva: Vahanen-yhtiöt Uudistunut Naistenklinikka avataan maaliskuussa ??Naisten ja vastasyntyneiden vaativaan erikoissairaanhoitoon keskittyvä Naistenklinikka avataan maaliskuussa uudistuneena saneerauksen jälkeen. Uudessa lisäsiivessä aloittaa toimintansa naistentautien ja synnytysten päivystys, synnytysosasto, vastasyntyneiden teho-osasto, leikkaus- ja anestesiaosasto sekä kahden laitteen magneettikuvausyksikkö. Naistenklinikalla hoidetaan terveiden synnyttäjien lisäksi HUS:n alueen vaikeimmat riskiraskaudet sekä hyvin ennenaikaiset keskossynnytykset. Lisäksi sairaalassa on mm. äitiyspoliklinikka, kaksi lapsivuodeosastoa, lisääntymislääketieteen yksikkö sekä sikiölääketieteen keskus. Myöhemmin keväällä aloittaa seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tukikeskus. Röntgenin kahdella magneettikuvauslaiteella kuvataan vastasyntyneiden teho-osaston potilaita sekä gynekologisia potilaita. Sivu 10
• Nro 3 ? Viikot 7-8 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 3 Helsinkiin ennätysmäärä asuntoja viime vuonna V iime vuonna Helsingissä valmistui, lähes ennätykselliset, 4 395 asuntoa, aloitettiin 5 129 asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa 5 597 asunnolle. Asuntorakentaminen Helsingissä on 2010-luvulla ollut aikaisempiin 2000-luvun vuosiin verrattuna huomattavasti runsaampaa. Vuodesta 2012 lähtien asuntoja on valmistunut keskimäärin vuosittain lähes 4 500 kappaletta. Vuonna 2016 asuinrakennusten aloituksia oli enemmän kuin asuntoja valmistui, joten rakenteilla olevien asuntojen määrä pysyi 7 000 asunnon tuntumassa. Myönnettyjen rakennuslupien määrä oli viime vuonna jo kolmatta peräkkäistä vuotta ennätyskorkealla, joten asuntotuotannon oletetaan pysyvän hyvällä tasolla myös vuonna 2017. Kaupunginvaltuuston asettama asuntotuotantotavoite on tällä hetkellä 6 000 asuntoa vuodessa. Vuoden 2015 asuntotuotanto painottui vapaarahoitteiseen omistus- ja vuokra-asuntotuotantoon. Vuoden 2016 sekä aloitettujen että myönnettyjen lupien jakauma oli selkeästi lähempänä kaupunginvaltuuston hyväksymää asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaa. Vuoden 2016 asuntotuotannossa ovat kasvaneet merkittävästi vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto ja asumisoikeusasunnot. Määrällisesti merkittävin asuntorakentamisen alue vuonna 2016 oli edelleen Länsisataman alue, jossa aloitettiin jälleen yli tuhannen asunnon rakentaminen. Eniten asuntoja, 769 kappaletta, puolestaan valmistui Kruunuvuorenrantaan. On erittäin hyvä asia, että pääkaupunkimme saa uutta asuntokantaa ja että uusia asuntoja rakennetaan. Asuntorakentamisen niukkuudesta Helsingissä on keskusteltu ja puhuttu jo vuosikymmeniä. Uusien rakentaminen helpottaa asuntopulaa sekä hillitsee ainakin jonkin verran asuntojen yleistä hintatason nousua, kun tarjontaa on enemmän. Toisaalta uudet asunnot maksavat merkittävästi enemmän kuin vanhat. -j.a. Kolumni Tortut tietävät historiasta ??Harras kulttuurikaskujen viljelijä, professori Matti Klinge kysyi kerran, että mitä yhteistä on Runebergin tortulla ja maamme ensimmäisellä naispresidentillä. Harva siinä joukossa oivalsi oikein. Vastaus oli: Hallonen på toppen! Runebergin tortusta leijuu ilmassa monenlaisia tarinoita ja reseptejä. Yhden mukaan tortun tulee olla kuiva ja korkea, toinen vaatii että torttu pitää kostuttaa arrakkipunssilla tai rommilla. Lopuksi torttu katetaan vadelmahillolla ?hallonen på toppen.? Jotkut pitävät vaaleita, toiset tummempia torttuja alkuperäisinä. Alkujaan tortun päällys katettiin kuitenkin omenahlillolla, joka laskettiin huipulle kuorrutuksen päälle. J.L. Runeberg syntyi Pietarsaaressa, mutta valmistuttuaan papiksi hän teki varsinaisen elämäntyönsä Porvoossa, ja tästä pietarsaarelaiset ovat yhä näreissään. Runoilijan tiedetään aamuisin nauttineen kahvistaan ja makeasta tortustaan, jonka Fredrika-rouva haki leipurilta. Porvoolainen leipuri Lars Astenius oli loihtinut Runebergille miellyttävän torttureseptin, mutta antoi kunnian siitä runoilijan puolisolle Fredrika Runebergille. Runebergin torttu kertoo hauskoja yksityiskohtia kansallisrunoilijamme elämäntavoista. Runoilija-rovastimme lorautti joka aamuiselle torttulautaselleen murujen kostukkeeksi an- noksen punssia. Toisen arvelun mukaan hän kulautti viina-annoksensa vasta siunatuksi lopuksi palan painikkeeksi varmemman vakuudeksi. Suomalaisten tortturakkaudesta kertoo myös oululaisen Katri Antellin Pietarsaareen perustaman leipomon torttuinto. Hänen leipomonsa halusi vastata sodan jälkeisten suomalaisten makean kaipuuseen Runebergin tortuilla. Hänen kondiittorimestarinsa Pentti Poutiainen tunsi 1950-luvulla hyvin mausteensa ja viinaksensa. Hän varusti Antellin leipomon Runebergin tortut sopivilla kostukkeilla. Poutiaisen torttuja pidetään lajinsa ensimmäisinä edustajina Suomessa. Nämä inhimilliset pilkahdukset liittävät vaikutusvaltaisen runoilijakuuluisuuden läheisellä tavalla porvoolaisten ja suomalaisten arkeen. Runeberg oli ensimmäinen suuri suomalainen julkisuuden henkilö, jonka kuvat levisivät sarjatuotantona. Kun Runebergien nuorin poika Fredrik hankki 1875 Euroopan matkallaan kameran hän halusi tallentaa isän kuvan jälkipolville arvovaltaisena ja papillisen miehekkäänä. Silmälasit korostivat vielä tyylikästä sivistystä ja älyllistä komeutta. Porvoossa osataan kyllä vaalia arvokkaasti J.L. Runebergin kotitaloa, hautamuistomerkkiä ja muistopatsasta Runebergin puistossa. Myös Helsingin Esp- Veli-Matti Hynninen lanadin puistossa ryhdikkäänä seisova paljaspäinen Runeberg antaa papin-puvussaan, oikea käsi takin poveen kätkettynä, juhlallisen vaikutelman josta ei ensimmäisenä putkahda mieleen punssitorttu. Harvoin kuitenkaan muistetaan korostaa miten Runebergin ruotsinkieli oli pohja Suomen kulttuurille. Runebergin tuotanto suomennettiin niin nopeasti, että kuva suomalaisesta runoilijasta löi hetkessä läpi. Romantismi Suomessa nousi nopeasti niin vahvasti osaansa etteivät ulkomailla monet tule ehkä huomanneeksikaan että Runeberg kirjoitti ruotsiksi. Hauska yhteensattuma on tehnyt Runebergin päivästä 5.2. oikean torttujen juhlapäivän.. Sisilialainen naismarttyyri Agatha juhlii tänä samana päivänä ympäri maailman. Kidutettua marttyyria muistellaan leipomalla Agathan päiväksi rintoja muistuttavia pullia, jotka nautitaan samaan tahtiin meille tutumpien Runebergin torttujen kanssa. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Tien käytön verotuksesta ??Suomen valtion johto lienee unohtanut, että tiet on aikoinaan lunastettu Suomen valtiolle kuuluvaksi ja valtio on sitoutunut pitämään ne kunnossa, joten turha on jonkun ministerin ryhtyä asiaa muuksi muuttamaan ! Taitaa olla niin, että Sipilän hallitus ei ole oikein mistään asioista ottanut sel- vää, kun ovat kovin innokkaasti sotkemassa asioita PERUSTEELLISESTI ! Lassi Tiittanen Naapuriapu kunniaan ??Tänä vuonna on jo ehditty puhua harvinaisen paljon naisten ja miesten tasa-arvosta, sekä siihen liittyvästä lastenhoidosta. Vanhemman sukupolven edustajana voin kertoa että itse koen, että tasa-arvo toimi aikoinaan hyvin meidän perheessä siten että vaimoni hoiti lapsia sillä aikaa kun minä olin merillä. Tietenkin yhteiskunta oli silloin myös erilainen kuin nykyään, esimerkiksi niin että naapuri-apua oli vielä saatavissa ihan eri lailla kuin tänä päivänä. Meidän tapauksessamme naapurin Tapsasta tulikin hyvin läheinen, ja meidän pojille niinkuin toinen isä joka oli läsnä silloin kun minä työni puolesta olin pitempiä aikoja poissa. Varsinkin vaimoni tuntui arvostavan tätä järjestelyä. Mielenkiintoista oli myös huomata että vanhemmasta pojasta tuli varttuessaan jopa ihan Tapsan näköinen, varmaankin sen seurauksena kun olivat viettäneet niin paljon aikaa yhdessä. Ajat muuttuvat, se on selvää, mutta miten saataisiin taas naapurit tutustumaan toisiinsa? Siitä olisi yhteiskunnan kannalta paljon hyötyä. Bo Hager Eläkeläinen Helsinki Ota kantaa ? kirjoita Rööperin Lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla juha.ahola@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Rööperin Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Sibelius-Akatemian dekaaniksi Kaarlo Hildén ??Taideyliopiston SibeliusAkatemian dekaaniksi valittiin musiikin maisteri Kaarlo Hildén. Hildén on toiminut Sibelius-Akatemian klassisen musiikin osaston dekaanina vuodesta 2010 alkaen ja hänellä on pitkä kokemus musiikin korkeakoulutuksen johtamisesta ja kehittämisestä. ? Sibelius-Akatemia on suomalainen menestystarina. Johtajana tehtävänäni on luoda edellytyksiä opiskelijoiden ja opettajien onnistumiselle työssään ja siten huolehtia menestystarinan jatkumisesta. Meillä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jonka varassa rakentaa koko Taideyliopiston tulevaisuutta ja Sibelius-Akatemiaa osana sitä, Hildén toteaa. Kaarlo Hildén on toiminut Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuk- sen ohjelmajohtajana vuosina 2007?2010. Aiemmin hän oli seitsemän vuotta koulutusjohtajana Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian musiikin koulutusohjelmassa. Hildén on toiminut myös vapaan säestyksen lehtorina Helsingin konservatoriossa ja Stadiassa ja sekä pianonsoiton ja musiikinteorian opettajana Sibelius-Akatemiassa. Musiikin maisteriksi hän valmistui Sibelius-Akatemiasta vuonna 1997. Hildén on työskennellyt myös korkeakoulutuksen arviointitehtävissä ja musiikin koulutuksen alan kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Dekaanin tehtävänä on johtaa Sibelius-Akatemian toimintaa osana Taideyliopistoa. Hänen vastuullaan on erityisesti akateemisen, taiteellisen ja pedagogisen toiminnan johtaminen Sibe- lius-Akatemiassa. Taideyliopiston kolmen akatemian ? Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun ? dekaanit toimivat myös yliopiston johtoryhmän jäseninä. ? Kaarlo Hildénillä on erinomaiset edellytykset kehittää Sibelius-Akatemian monipuolista musiikkialan koulutusta. Dekaanina hän tuo vahvan johtamisosaamisensa ja kokemuksensa myös Taideyliopiston yhteiseen kehittämiseen, Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki sanoo. Perkiömäki toimi puheenjohtajana dekaanin valintaa valmistelleessa rekrytointiryhmässä. Taideyliopiston hallitus päätti dekaanin nimittämisestä kokouksessaan torstaina 2. helmikuuta. Hildén aloittaa tehtävässään maaliskuussa. Suomen museoissa käyntiennätys ??Suomen 154 ammatillisen museon museokohteissa käytiin vuonna 2016 yli 6,6 miljoonaa kertaa. Museoihin tehtiin yli miljoona vierailua enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten käyntejä houkuttelivat Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa sijaitsevat museot. Museoviraston kehittämisjohtaja Pirjo Hamari löytää kasvulle useita syitä. ? Museot kiinnostavat yhä laajempaa ihmisjoukkoa ja erilaisia yleisöjä. Myös vanhat kävijät ovat oppineet käyttämään museoita uusilla tavoilla. Keskeisiä syitä käyntimäärien kasvuun ovat uudenlaiset museokonseptit sekä näyttelyt, jotka puhuttavat ihmisiä. Esimerkiksi näyttelyiden kansainvälisyys selvästi houkuttelee kävijöitä. Myös toukokuussa 2015 julkistettu Museo- kortti on tuonut uudenlaisen mahdollisuuden museoiden käyttöön. Vaikka olemme tiedostaneet, että museoiden yleisöt laajenevat ja käyttötavat muuttuvat, oli käyntimäärien näin selkeä nousu meillekin hienoinen yllätys. Viisi suosituinta museokohdetta vuonna 2016 olivat Ateneumin taidemuseo (397 198), Nykytaiteen museo Kiasma (319 945), Helsingin kaupunginmuseo (315 334), Helsingin kaupungin taidemuseo HAM (253 522) ja Suomen kansallismuseo (177 916). ? Museokortilla tehtiin Suomessa 622 692 museokäyntiä vuonna 2016, kertoo Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Yksi eniten käyntimääräänsä kasvattaneista museoista oli Sara Hildénin taidemuseo Tampereella, missä nähty Ron Mueckin näyttely on hyvä esimerkki siitä, miten kansainväliset suuret näyttelyt vetävät yleisöä. Museonjohtaja Päivi Loimaalan mukaan Mueckin näyttely kiinnosti asiantuntijayleisön ja taiteen harrastajien lisäksi myös taidemuseoissa harvemmin ja jopa ensimmäistä kertaa vierailevia ihmisiä. Loimaala kertoo, että Mueckin teokset avautuivat jokaiselle. Taidehistoriaa tunteva saattoi löytää niistä kytkennät esimerkiksi kuvanveiston ja maalaustaiteen historiaan. Museovirasto kokoaa vuosittain Suomen ammatillisten museoiden toiminnasta kertovat tilastotiedot Museotilastoon (www.museotilasto.fi). Vuoden 2016 käyntimääriä koskevat tiedot ovat alustavia. Museotilasto 2016 julkaistaan touko-kesäkuussa 2017.
• Viikot 7-8 ? Nro 3 5 Eteläranta 10:n ravintoloitsijaksi tulee Royal Ravintolat ??Eteläranta kymppi saa julkisivu- ja kattoremonttinsa jälkeen uuden ravintoloitsijan operoimaan kokous- ja neuvottelutilojaan sekä legendaarista ravintola Palacea. Laaturavintoloistaan tunnettu ravintolayhtiö Royal Ravintolat on valittu Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsenliittojen neuvottelukeskuksen uudeksi ravintoloitsijaksi elokuun alusta lähtien. Ravintola Palace avautuu uudelleen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien arvokkaaksi näyttämöksi. Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsenliittojen talona tunnettu Eteläranta 10 on yksi Helsingin vilkkaimmista ja tärkeimmistä neuvottelukeskuksista. Kymmenien jatkuvasti käytössä olevien koko- ustilojen lisäksi talossa sijaitsee suomalaisessa gastronomiassa legendaarisen maineen omaava ravintola Palace. Suomen ensimmäisen Michelin-tähden vuonna 1987 ansainnut Palace on yli 60 toimintavuotensa aikana antanut kannukset useille Suomen menestyneimmille keittiömestareille. Ravintola Palace suljettiin koko talon remontin takia joulukuussa 2016 ja ravintolayhtiö Royal Ravintolat avaa sen ovet uudelleen marraskuussa 2017. ? Palace on iso osa suomalaista ruokakulttuuria ja se on toiminut jo yli puoli vuosisataa yhtenä maamme gastronomian lippulaivoista. Palacessa on syöty satumaisia annoksia ja nautittu jaloja juomia niin kuninkaallisten, presidenttien, huippujohtajien kuin filmitähtienkin parissa. Royal Ravintoloille on kunnia asia olla mukana kirjoittamassa hyvän ruoan ystäville Palacen historiaa myös tulevaisuudessa, kertoo Royal Ravintolat Oy:n toimitusjohtaja Aku Vikström. Palacen valokyltti jatkaa Etelärannan valomerkkinä Arkkitehti Viljo Rewellin suunnittelema, mereltä päin katsottuna valtamerilaivaa muistuttava funktionalistinen rakennus valmistui vastaanottamaan Helsingin olympialaisten vieraita vuonna 1952. Modernismia edustavaa rakennusta luonnehditaan usein suomalaisen taideteollisuuden käyntikortiksi, jonka kaikki ul- Eteläranta 10, Helsinki kopinnat entisöidään talon viime keväänä alkaneessa laajassa julkisivu- ja kattoremontissa. Rakennuksessa sijaitsi aiemmin myös Hotelli Palace, mutta nykyisin Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsenliittojen operoima Eteläranta 10 pitää sisällään toimisto- ja neuvottelutiloja sekä jatkossakin 10. kerroksen ravintola Palacen. Helsingin kaupunkikuvaan oleellisesti kuuluva ja Etelärannan maamerkkinä toimiva Palace-nimikyltti saa remontin yhtey- dessä uuden led-valotekniikan ja sen pinnat entisöidään alkuperäiseen loistoonsa. Kyltti lasketaan helmikuun aikana entisöitäväksi ja nostetaan takaisin Eteläranta kympin katolle Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin mennessä. Uudistunut Kaivokäytävä on nyt valmis HYY Kiinteistöjen hallinnoiman Kaivotalon sekä Kaivokäytävän kasvojenkohotus on valmistunut. Vuoteen 2021 mennessä konserni aikoo rakennuttaa merkittävän määrän lisää vuokra-asuntoja alueille, joissa työvoiman tarve kasvaa. Kuva: Lapis Rakennus Oy. ??Asematunnelista Kaivokäytävään johtavien liukuportaiden avautuminen viimeistelee vuonna 2015 käynnistyneen, mittavan remontin, jonka lopputulemana yksi Suomen liikennevirrallisesti merkittävimmistä kohteista palvelee sekä kauttakulkijoita että liikekiinteistöjen vuokralaisia aiempaa merkittävästi tehokkaammin. Remontin yhteydessä paitsi Kaivokäytävä, niin myös Kaivotalo on uudistettu laajasti varsinkin kaupallisten tilojen osalta. Kaivotalon kaksi ensimmäistä kerrosta on saneerattu kokonaan ja toinen kerros on muutettu myymälätilaksi. Kaivokäytävän laatoitus, valaistus ja lasijulkisivut on uusittu ja liiketiloja on modernisoitu lisäten samalla liiketilaa Kaivokäytävän myymälöihin. Remontoiduissa tiloissa toimivat muun muassa Clas Ohlsonin Suomen lippulaivamyymälä, Elisa ja DNA Kauppa, Yliopiston Apteekki, HOK-Elannnon ravinto- loita sekä kasvispainotteinen trendikahvila WELL. Viime viikonloppuna auenneet, uudet liukuportaat Asematunnelista Kaivokäytävään palvelevat alueen läpi päivittäin kulkevia tuhansia jalankulkijoita. ? Nyt valmistuneilla muutoksilla olemme halunneet paitsi parantaa liiketilojemme houkuttelevuutta niin samalla kohentaa Helsingin ydinkeskustan kaupunkikuvaa. Nyt valmistunut suurremontti on samalla lähtölaukaus Kaivopihan kehitystyölle jatkossa, kiinteistöjohtaja Mikko Kiesiläinen HYY Yhtymästä toteaa. 60 Lumo-vuokra-asuntoa Kiinteistöomistusten Katajanokalle vuonna 2018 uudelleenorganisointi ??VVO Kodit Oy ja Lapis Rakennus Oy ovat tehneet yhteistyösopimuksen noin 60 uudesta Lumo-vuokraasunnosta Helsingin Katajanokalla. Asunnot valmistuvat vuoden 2018 aikana. Osapuolet eivät julkista sopimuksen arvoa. Sopimus kattaa uusien Lumo-vuokra-asuntojen rakentamisen KVR-urakkasopimuksella asiakkaalle täysin valmiiksi. Asunnot ovat pääsääntöisesti yksiöitä ja kaksioita. Kohde sijaitsee Helsingin Katajanokalla osoitteessa Luotsikatu 1 a. Luotsinaukio on kuusikerroksinen vuonna 1938 valmistunut teollisuusrakennus, jonka on suunnitellut ruotsalaissyntyinen arkkitehti David Frolander-Ulf. Luotsinkadun varteen sijoittuva rakennus on rakennettu Pauligin kahvipaahtimotoimintaa varten ja sen avoin rakennejärjes- telmä mahdollistaa monien erikokoisten asuntojen toteuttamisen rakennukseen. Katajanokan Loiston rakennusten väliin muodostuu suojaisa sisäpiha, joka toimii Luotsinaukion sisäänkäyntipihana. Luotsinaukion asunnoista voi aistia rakennuksen teollisen luonteen, jonka mukaisesti rakennusrungon pilari-palkkirakenne on näkyvissä. Asuntoihin rakennetaan parvekkeet pihan puolelle ja ullakkokerrokseen muodostuu tilavia ullakkohuoneistoja kattoterasseineen. Lisää asuntoja kasvukeskuksissa VVO-konserni kasvaa voimakkaasti ja investoi merkittävästi Lumo-asuntotarjonnan kasvuun rakennuttamalla uutta tai ostamalla jo olemassa olevaa kiinteistökantaa. Asunto-omaisuu- den käypä arvo on 4,0 miljardia euroa. Vuoteen 2021 mennessä konserni aikoo rakennuttaa merkittävän määrän lisää vuokra-asuntoja alueille, joissa työvoiman tarve kasvaa. Yhtiön missiona on helpottaa työn perässä muuttoa kasvukeskuksiin ja siten olla mukana nostamassa Suomea uuteen nousuun. Uudet asumisen palvelut ja vuokra-asumisen joustavuus ovat avainasemassa työvoiman liikkuvuuden helpottamisessa. ? Kestävien vuokra-asuntojen tuottaminen asuntopula-alueilla kasvukeskuksissa on päämäärämme. Pyrimme kasvattamaan konsernin vuokra-asuntomäärää yhteensä tuhannella asunnolla vuosittain, VVOkonsernin kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen kertoo. ??Nuorisosäätiö on myynyt Kiinteistö Oy Petterintornin Lease Deal Oyj:lle sekä ST Capital Oy:lle. Myynnin kohteina ovat Koy Helsingin Petterintornin omistamat kiinteistöt: Herttoniemen Petteri sekä Puotilan Klaavuntorni. Omistajavaihdos ei aiheuta muutoksia vuokralaisten asemiin tai vuokriin. Kaikki voimassa olevat sopimukset vuokralaisten kanssa jatkuvat saman sisältöisinä.Toteutuva kiinteistökauppa ei edellytä asukkailta erillisiä toimenpiteitä. Kiinteistökauppa on toteutunut 30.1.2017. Kaupan myötä Nuorisosäätiö uudelleen organisoi kiinteistöomistuksiaan. Kaupasta saaduilla tuotoilla rakennutamme lisää uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja nuorille aikuisille pääkaupunkiseudulle. ? Nuorisosäätiöllä on parhaillaan rakenteilla ja suunnitteilla noin 750 asuntoa ympäri eteläistä Suomea. Näiden kahden kiinteistöyhtiön myynnin turvin Nuorisosäätiön pystyy jatkossakin vastaamaan pääkaupunkiseudun akuuttiin asuntopulaan ja varmistamaan sen, että 18?35-vuotiailla nuorilla aikuisilla on myös tulevaisuudessa tarjolla kohtuuhintaisia vuokrakoteja, Perttu Nousiainen, Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja kertoo. Lease Deal Groupiin kuuluva kiinteistösijoitusyhtiö Lease Deal Oyj on kasvattanut asuntosalkkuaan ostamalla yhdessä ST Capitalin kanssa Nuorisosäätiön kaksi 2000-luvulla valmistunutta kerrostalokokonaisuutta itäisestä Helsingistä: Puotilasta ja Herttoniemenrannasta. Kohteissa on yhteensä noin 6 000 neliömetriä vuokrattavaa asuinpinta-alaa. Lease Dealin osuus kokonaisuudesta on 70 %. Kauppa astuu voimaan heti. Nykyiset vuokrasopimukset pysyvät toistaiseksi ennallaan. Osapuolet eivät julkista kauppahintaa, mutta toteavat sen olevan kymmenissä miljoonissa. ? Lease Dealin kiinteistösalkku painottuu voimakkaasti liiketeollisiin kohteisiin ja haluamme tasapainottaa salkkuamme. Nyt tehty kauppa tuplaa asuntosalkkumme, Lease Deal Oyj:n toimitusjohtaja Timo Nieminen toteaa. ? ST Capital Oy:n liiketoiminta keskittyy pääsääntöisesti asuinhuoneistoihin ja siksi kohteet sopivat täydellisesti salkkuumme, ST Capitalin toimitusjohtaja Stefan Therman sanoo.
• Nro 3 ? Viikot 7-8 6 Päivyri Viikon mietelause: Hankkikaa ystäviä. Heissä elätte toisen elämän. Baltasar Gracián (1601-58) Nimipäivät: Viikko 7 Ma 13.2. Sulo, Sulho Ti 14.2. Ystävänpäivä. Tino, Voitto, Valentin Ke 15.2. Sipi, Sippo To 16.2. Kai Pe 17.2. Väinö, Rita, Karita, Väinämö La 18.2. Kaino Su 19.2. Eija Viikko 8 Ma 20.2. Heli, Heljä, Helinä, Hely Ti 21.2. Keijo Ke 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda, Tuulikki To 23.2. Aslak Pe 24.2. Matti, Matias La 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa Su 26.2. Laskiaissunnuntai. Nestori Menovinkkejä Glorian helmikuun ohjelma ??Tapahtumatiedot linkkeineen myös Glorian kotisivuilla: www.gloriahelsinki.fi -S- = ei ikärajoitusta, -S-/ K18 = anniskelualue yläkerrassa, K-18 = vain aikuisille La 25.2. klo 18- liput: 4/2? K13 Reaktori ? Päätösbileet Talviloman suurin nuorten tapahtuma, Reaktori, päätetään taas bileisiin Gloriassa. Reaktori 2017 Helsingin messukseskuksessa 22.24.2.: http://reaktori2017. munstadi.fi Pe-la 3.-4.3. klo 18:30-04 liput alk. 32,50/37,50 K18 10th annual and the Final? Helsinki Burlesque Festival www.helsinkiburlesque. com Kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 12, Helsinki www.gloriahelsinki.fi Urkuremontti sulkee tuomiokirkon kuudeksi viikoksi ??Helsingin tuomiokirkon pääurkujen remontti on edennyt toiseen vaiheeseen, jossa kirkko on suljettuna 6.2.-17.3. arkisin maanantaista perjantaihin. Viikonloppuna Tuomiokirkon toiminta on normaalia. Tuomiokirkon ollessa suljettuna, siirtyy osa kirkko- salin arkitoiminnasta Kryptaan. Krypta on poikkeuksellisesti urkuremontin ajan avoinna ma-pe klo 10?16. Maanantaista keskiviikkoon ja perjantaina pidettävät päivärukoukset sekä torstain viikkomessu pidetään Kryptassa. Päivittäinen Pappi tavat- tavissa -päivystys on 6.2.17.3. ajan Tapulissa, joka sijaitsee Senaatintorilta katsottuna kirkkotasanteen vasemmassa laidassa olevassa rakennuksessa. Lauantaisin ja sunnuntaisin toiminta on normaalia, ja pääurkujen sijaan käytetään kirkon alttariparvella olevia kuoriurkuja. Remontoidut urut otetaan käyttöön Tuomiokirkon messussa sunnuntaina 19. maaliskuuta., jolloin vietetään myös urkujen 50-vuotisjuhlaa. Kirjaverstas tuo Teurastamolle uutta kulttuuritoimintaa ??Teurastamolle Kalasataman kupeeseen on avattu Kirjaverstas, joka tuo alueelle iloista ja uutta kulttuuritoimintaa. Kirjaverstas on kulttuurille ja kirjallisuudelle perustettu yhteistila, jossa järjestetään kirjallisuuteen, kuvitukseen ja sarjakuvaan liittyviä tapahtumia ja koulutusta sekä kirjakauppatoimintaa. Kirjaverstaan toimijoina ovat Sarjakuvakeskus, Toukka Lastenkirjakioski, Nide-kirjakauppa sekä Kuvittajat ry. Kirjakaupassa on myynnissä muun muassa sarjakuvia, romaaneja, lifestyle-oppaita, tietokirjoja, lastenkirjoja, kortteja ja kuvitustöitä. Teurastamolla Kirjaverstaan väki ilahduttaa kävijöitään vaihtuvalla ohjelmalla työpajoista kirjailijatapaamisiin ja keskustelutilaisuuksiin. Joka kuun viimeisenä lauantaina järjestetään kaikille avoin ja ilmainen Lasten lauantaityöpaja, joka on suunnattu kaikenikäisille lapsille. Kirjaverstas sijaitsee vinosti Kellohallia vastapää- Kuva: Henry Söderlund tä rakennuksessa numero 4. Talvisaikaan verstaalle pääsee sisään pienestä sivu- ovesta, mutta kevään koittaessa avataan myös isot ovet suoraan Teurastamon pihalle. Tervetuloa viihtymään kirjojen seurassa! Talviloma Jääpuistolla Olympiastadion on kansainvälisesti arvostetuinta kulttuuriperintöämme 18.-26.2. ??Jääpuistossa on talviloma joka päivä, mutta pääkaupunkiseudun talvilomaviikko 18.-26.2. on täynnä kaikenlaista kivaa ohjelmaa koko perheelle! Jääpuisto on myös auki poikkeuksellisesti joka päivä klo 10-21. Talvilomaviikko startataan jo perjantaina 17.2. treffi-iltamilla. Talviloman erikoisuutena Jääpuistolla on tarjolla keittolounasta joka päivä klo 11-14! 10 euron hintaan sisältyy muutaman päivän välein vaihtuva annos keittoa, korvapuusti sekä kahvi/tee/kuuma mehu. Keittolounaiden lisäksi Jääpuistossa herkutellaan myös vuoropäivinä räiskäleillä ja makkaroilla! Lauantaina 18.2. aloitetaan räiskäleillä, sunnuntaina grillataan makkaraa, maanantaina paistetaan taas räiskäleitä, tiistaina makkaraa ja niin edelleen. Herkut tarjolla klo 13-17! Paula-lehmän luistelukoulut järjestetäään normaalin viikko-ohjelman mukaisesti joka päivä, arkisin klo 1718 ja lauantaisin ja sunnuntaisin klo 13-14. Paula moikkailee luistelijoita ennen luistelukouluja, ja talvilomaviikolla mas- kotti nähdään jäällä myös muina ajankohtina. Kahvilassa jaetaan Paula-ilmapalloja talviloman sekä tietenkin Paulan 10-vuotissynttäreiden kunniaksi! Lasten puuhahetki pidetään talvilomaviikolla poikkeuksellisesti joka arkipäivä klo 18-18:30. Kahvilassa esimerkiksi väritetään Paula-puuhavihkoja ja askarrellaan magneetteja! Jääpuiston viikko-ohjelma Ma-pe klo 17-18 Paulalehmän luistelukoulu lapsille. Luistelun alkeita perheen pienimmille ilmaiseksi! To klo 18-18:30 Lasten puuhahetki Jääpuiston kahvilassa: askartelua, leivontaa ja leikkejä! Pe klo 16-21 Jääpuiston After Skate: jazz raikaa ja virvokkeet virtaa. La-su klo 13-14 Koko perheen Yhteistä aikaa -leikit Jääpuistossa. Leikkejä jäällä ja Paula-lehmä! La-su klo 14-17 Grillailua jään laidalla! Jääpuistossa grillataan säävarauksella makkaraa, soijamakkaraa sekä vaahtokarkkeja, ja kahvilasta lämmintä juotavaa kyytipojaksi. ??Mediassa on viime aikoina keskusteltu Olympiastadionin nousseista korjauskustannuksista. Keskustelu on kytkeytynyt muutenkin pinnalla olevaan keskusteluun julkisten rakennushankkeiden kustannuksista ja prosessin hallinnasta. Yhtenä juonteena näyttää olevan ajatus, että nimenomaan suojelu maksaa, ja Museovirasto sen kautta aiheuttaa yhteiskunnalle kohtuuttomia kustannuksia. Näin ei ole. Olympiastadionin korjaamista ja kehittämistä on valmisteltu huolella ja ammattitaidolla. Tavoitteena on parantaa kaikille yhteisen areenan käytettävyyttä siten, että kulttuuriset ja arkkitehtonisetkin arvot otetaan huomioon. Stadionin käytettävyys parantuu olennaisesti. Uutta rakennettaessa haetaan korkeatasoisia, mutta edullisia ratkaisuja, ja olevaa säästetään ja käytetään aina kun se on mahdollista. Hankkeeseen kannattaa perehtyä erityisesti Stadion-säätiön verkkosivujen ja viestinnän kautta. Hanke on poikkeuksellisen vaativa suunnittelijoille, rakennuttajille, rakentajille ja rahoittajille. Rakennuk- sen tutkimuksilla on tarkennettu mahdollisia ratkaisuja. Säilyttäminen sinänsä ei maksa. Museoviraston roolina on ollut osallistuminen muutosten hallintaan siten, että keskeisille kulttuurihistoriallisille arvoille annetaan mahdollisuus välittyä tulevaisuuteen. Tämä on hankkeen kaikkien osapuolten, niin Stadion-säätiön, kaupungin kuin valtion yhteinen tavoite. Kustannuksia syntyy suojelun sijaan erityisesti maanalaisten tilojen rakentamisesta, kattamisesta seurausvaikutuksineen, monikäyttöisyyden lisäämisestä sekä kansainvälisten järjestöjen olosuhdevaatimusten ja median tarpeiden huomioimisesta. Viimeksi mainittujen vaikutus hankkeen kustannuksiin on olennainen. Korjaukseen kriittisesti suhtautuvalla urheiluväellä olisi tässä kohtaa myös aihetta itsekritiikkiin. Heiluttaako häntä koiraa? Ensimmäinen stadion 1938 Olympiastadionia on vuosikymmenten saatossa useita kertoja aikaisemminkin uudistettu muuttuviin tarpeisiin. Ensimmäinen sta- dion valmistui 1938. Se sai tilapäisen laajennuksen peruuntuneisiin kisoihin 1940. Vuoden 1952 kisoihin stadionia laajennettiin sekä pysyvillä että tilapäisillä osilla. Kisojen jälkeen rakennusta on muutettu mm. toimisto- ja liikuntatarpeisiin. Sitä on korjattu ja uudistettu yleisurheilun EM-kisoihin 1994 ja MM-kisoihin 2005. Nykyinen kehittäminen on luonteva jatkumo aiemmille korjauksille ja muutoksille. Olympiastadion on keskeistä kansallista ja arvostetuinta kansainvälistä kulttuuriperintöämme. Stadionin kehittäminen on osa kulttuuria, jolla olympiarakennuksia on tähän astikin vaalittu. Rakennukset Olympiakylää ja Kisakylää myöten, yksityisiä rakennushankkeitakaan unohtamatta, on aikanaan tehty todellisiin tarpeisiin. Meillä ei ole ollut varaa olla käyttämättä niitä, päinvastoin kuin näyttää käyvän viimeisten vuosikymmenten ylimitoitettujen, kerskarakennettujen kisakaupunkien areenoille. Olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen sekä olevien rakennusten korjaaminen ja kehittäminen on olennainen osa kestävyyt- tä: taloudellisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti. Olympiarakennuksia on siis pidetty kunnossa. Ne ovat taipuneet osin uusiin käyttöihinkin ja ovat osa kaupungin vapaa-ajan, urheilun ja kulttuurin infrastruktuuria. Stadion lähiympäristöineen muodostaa laajan, Töölönlahden vihreyttä ja julkisia rakennuksia jatkavan ja Keskuspuistoon jatkuvan urheilupuiston. Olympiastadion sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteessa. Olympiarakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti yhtä merkittäviä kuin esimerkiksi Senaatintorin ympäristö ja Suomenlinna. Olympiastadion ei ole eikä siitä tule museota. Museovirasto ei muutenkaan museoi maamme kulttuuriympäristöä, sitä ?kotomaamme koko kuvaa? joka on jokaisen 5,5 miljoonan suomalaisen arkea. Kansalaiset itse, myös heidän luottamusmiehensä, tekevät päivittäin sen merkityksiin, säilymiseen ja muuttumiseen liittyviä valintoja ja päätöksiä. Museovirasto haluaa osaltaan nostaa esiin merkityksiä, joiden puolesta kannattaa tehdä työtä ja käyttää myös yhteisiä voimavaroja.
• Viikot 7-8 ? Nro 3 7 Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi Mikä on Suomen paras kaupunginosa? ??Mistä löytyy elävää kaupunkikulttuuria ja aktiivisia asukkaita? Missä tuntee urbaanin kaupunginsykkeen? Missä on kotoisaa ja turvallista? Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailussa etsitään viihtyisää ja yhteisöllistä kaupunginosaa, jossa on monipuolista, uudentyyppistäkin toimintaa ja hyvä asua. Viime vuonna saimme huikeat 162 ehdotusta eri puolilta Suomea. Palkitsemisen arvoisia kaupunginosia siis riittää ? kenen vuoro on tänä vuonna? Hyvässä kaupunginosassa on monipuolista toimintaa erilaisille ihmisryhmille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen, turvallista elää ja hyvä yrittää. Kaupunginosien aktiivisuus ja kansalaistoiminta ? erityisesti ihmisten, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyö ? lisäävät kotoisuutta ja hyvinvointia. Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa kaupunginosaa ? omia kulmia, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia, kunhan alue on kaupunkimainen. Tarvitaan vain perusteltu vapaamuotoinen ehdotus, jonka voi lähettää verkkolomakkeella 30.4. mennessä. >>http://www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkin- EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi not/vuoden-kaupunginosa/lomake Vuoden kaupunginosa 2017 julkistetaan elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Jyväskylässä. Aktiivisia kaupunginosia löytyy eri puolilta Suomea Vuodesta 2001 järjestetyssä kilpailussa on palkittu kaupunginosia eri puolilta Suomea: Porista, Vantaalta, Tampereelta, Turusta, Vaasasta, Somerolta, Helsingistä, Lahdesta, Kajaanista, Oulusta, Jyväskylästä ja Varkaudesta. Viime vuonna palkittiin merihenkinen Porin Reposaari, jonka yhteishenki ja rakkaus kotiseutuun nostivat kaupunginosien kärkeen. Vuoden kaupunginosa 2015 Vantaan Hakunila on yhteisöllinen ja kulttuu- ritoiminnaltaan rikas kaupunginosa, jossa eri ryhmien välisiä ristiriitoja on soviteltu onnistuneesti yhteisin voimin. Vuonna 2014 palkitussa Tampereen Pispalassa on ahkeria kansalaisvaikuttajia eri yhdistyksissä ja osuuskunnissa sekä useita paikkoja yhteiseen tekemiseen. E-kirjalainaus kasvoi lähes 40 prosenttia ??Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen e-kirjat olivat entistä suositumpia vuonna 2016. Lainausten määrä kasvoi 37 prosenttia ja e-kirjastossa tarjolla olevien teosten määrä kasvoi samassa suhteessa. E-lainauksen kehitys seuraa yleistä trendiä. ? Digitaaliset palvelut ovat tulleet entistä tutummiksi asiakkaille ja he ovat aikaisempaa valmiimpia käyttämään myös kirjaston e-palveluita, sanoo einformaatikko Laura Kärpijoki Helsingin kaupunginkirjastosta. Helmet-kirjastoilla on käytössä kaksi e-kirjapalvelua: kotimainen Ellibs sekä amerikkalainen OverDrive. Ellibsiä on tähän mennessä käyttänyt yhteensä 46 000 asiakasta eli 11 prosenttia aktiivisista Helmet-kirjastokortin käyttäjistä. Vuoden 2016 aikana palveluun tuli 15 000 uutta asiakasta. Historiallinen romantiikka ja dekkarit luetuimpia Eri nimekkeitä eli teoksia e-kirjapalveluissa oli vuoden lopussa 10 000. Määrä on 44 prosenttia suurempi edellisvuoteen verrattuna. Helmet-kirjastojen Ellibskokoelman luetuimpien kirjojen listalla näkyy runsaasti dekkareita ja kotimaista 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Noin sata penkkariautoa liikenteessä 16. helmikuuta ??Abiturienttien perinteiset penkkariajot järjestetään Helsingin keskustassa torstaina 16. helmikuuta. Autot kokoontuvat Merisatamanrantaan kello 12.30 alkaen. Autoletka lähtee liikkeelle noin kello 13. Letkan kärki ohittaa Kauppahallin pian lähdön jälkeen. Mukana kul- Paja&Bureau avaa ovensa Punavuoressa 15.2. ??Entiseen yli 250 neliöiseen tuotantotilaan Helsinki Design Districtin sydämessä avautuu yhteisöllinen verstas, suunnittelustudio sekä näyttelytila luovien alojen toimijoille painopisteenä materiaalilähtöinen muotoilu ja käsityö. Tilassa toimii muotoilustudio Paja&Bureau Oy, koru- ja kulteseppäkollektiivi Luo Ry sekä puolisen tusinaa muita luovien alojen ammattilaista. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet e-kirjastosta löytyy tuhansia kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä sekä musiikkia, elokuvia, verkkokursseja ja tietokantoja. viihdekirjallisuutta, mutta ykkösenä on paperistenkin kirjojen monivuotinen suosikki KonMari. OverDriven luetuimpiin ja toivotuimpiin kirjoihin kuuluvat historiallinen romantiikka ja fantasia. Äänikirjoissa suosituimpia ovat talousaiheiset elämäntaito-oppaat. Myös e-lehtien lukeminen lisääntyi Myös e-lehtien lukeminen kasvoi viime vuonna. Helmet-kirjastot tarjoavat asiakkaittensa käyttöön kaksi kansainvälistä lehtipalvelua (Zinio ja PressReader) ja yhden kotimaisen (ePress). Vuonna 2016 kokeiltiin myös etäkäytettäviä kotimaisia aikakauslehtiä eMagz-palvelussa. ? Kokeilu oli asiakkaiden keskuudessa suosittu ja osoitti, että tällaiselle palvelulle on kysyntää. Kirjaston ja kustantajien väli- Luetuimmat suomenkieliset e-kirjat 2016 Helmet-kirjaston Ellibs-kokoelmassa ? Marie Kondo: KonMari: Siivouksen elämänmullistava taika ? Pysähdy -olet jo perillä: 12 oivalluksen polku ? Oskari Saari: Aki Hintsa - Voittamisen anatomia ? Liza Marklund: Rautaveri ? Leena Lehtolainen: Surunpotku ? Paula Hawkins: Nainen junassa ? Enni Mustonen: Ruokarouva ? Enni Mustonen: Emännöitsijä ? Outi Pakkanen: Helle ? Jari Sarasvuo: Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä nen yhteistyö on tärkeää, jotta uusia palveluita päästään kehittämään, Kärpijoki sanoo. Helmet e-kirjasto on Pohjoismaiden suurin e-kirjasto Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet e-kirjastosta löytyy tuhansia kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä sekä musiikkia, elokuvia, verkkokursseja ja tietokantoja. E-kirjastoa pääsevät käyttämään Helmet-kirjastojen asiakkaat. Eri palveluihin kirjaudutaan kirjastokortin numerolla sekä itse valitulla pin-koodilla. Kirjastokortin saa käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun Helmetkirjastossa virallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. kueessa on noin sata kuorma-autoa ja noin 3 900 abia. Autot ajavat reittiä Ehrenströmintie ? Laivasillankatu ? Eteläranta ? Pohjoisesplanadi ? Lönnrotinkatu ? Hietalahdentori ? Bulevardi ? Yrjönkatu ? Uudenmaankatu ? Erottajankatu ? Eteläesplanadi ? Eteläranta. Reitti kierretään kahdesti. Paja&Bureau tulee työtilojen lisäksi käsittämään vaihtuvia näyttelyitä, luentoja, workshoppeja ja tavoitteena on luoda tilasta kaikkien luovien alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden kohtaamispaikka aktiivisella tapahtumakalenterilla, osaanotolla kaupungin kulttuurituotantoon ja yhteistyöllä muiden muotoilu- ja taidekentän ammattilaisten, oppilaitosten ja instituutioiden kanssa, Korkeavuorenkatu 7. Hiihtolomalla paljon ohjelmaa Helsingissä ??Helsingin kouluissa vietetään talvilomaa 20. - 24. helmikuuta. Talviloman suurin nuorten tapahtuma Reaktori tulee jälleen helmikuussa! Reaktori järjestetään 22.?24. helmikuuta Messukeskuksessa. Reaktori on auki keskiviikosta perjantaihin klo 13?20. Päätösbileet jorataan Gloriassa lauantaina 25.2. klo 18 alkaen. Reaktoriin on vapaa pääsy! Ke 22. - pe 24.2. klo 13? 20 Messukeskus. Tervetuloa liikkumaan hiihtolomalla Talvilomaviikolla on tarjolla tuhdisti tekemistä koululaisille. Töölön kisahallin EasySport-viikossa 20.-24.2. (ke 22.2. mukana Benjamin!), Stadin talvirieha ke 22.2. sekä Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahallien vesiliikuntapäivät (Itis ma 20.ti 21.2. & Pirkkola to 23.pe 24.2.). Lasten liikennekaupungissa vietetään hiihtolomalla ikärajattomia perhepäiviä. Perhepäivien aikana käytössä ovat polkuautot. Liikennekaupunki on avoinna ma 20.-pe 24.2. klo 9-15. Fallkullassa on hiihtolomalla työnjako 9-17-vuotiaille nuorille ma-la klo 10.30-15. Hiihtoloman toimintaan ilmoittautuminen harrastushaussa alkaa 8.2. klo 17. Koillispulssi ja Fallkullan kotieläintila järjestävät hiihtolomaviikolla 11-14-vuotiaille nuorille yöleirin (22.-23.2.). Ilmoittautuminen käynnissä harrastushaussa. Teatterikissa seikkailee Teatterimuseossa jälleen talvilomalla: 20.?24.2. Salapoliisitoimisto Kissa&Kissa, pääsylipun hinnalla. Opi tubettamaan talvilomalla! Sinebrychoffin taidemuseossa. Maksuttomat tubetyöpajat 13?16-vuotiaille keskiviikkona 22.2. klo 11?13 ja 14?16. Sea Lifen uudistunut Elämysallas on avattu. Allasalue pitää sisällään viisi allasta ja yli 200 eri yksilöä. Tule sinäkin näkemään lähietäisyydeltä kaikki altaiden asukit ja kuule niistä lisää oppailtamme.
• Nro 3 ? Viikot 7-8 8 Kulttuuri Risto Kolanen Sydäntalven kulttuurikierros ??Sävyklubin vuoden avaus tammikuun viimeisenä tiistaina Kallion Oivassa oli taas hieno kattaus uusia ja kokeneempia naislaulajia ja lauluntekijöitä. Nightbird eli Anna-Stina Jungerstam on vahva tulkitsija ja myös Sävyklubin vetäjiä. Toinen, upea laululintunen Vilja Colliander on minulle uusi, mutta teki vaikutuksen. Runokirjan ?Varpusen luita? julkaissut Heini Lehväslaiho lauloi hienon Leonard Cohen -tribuutin ?Hallelujah? Nightbirdin säestyksellä. Anu Aamu Aurora omaa klassisen laulun opettajana upean äänen ja hän lauloi uuden biisinsä Open Stage -osuudessa. Häntä kuulee Mad Housen baarissa maaliskuun alussa. Caisan kevät auki Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa avasi keväänsä iloisissa ja monipuolisissa tunnelmissa. Kaisaniemessä sijaitseva yli 20 vuotta toiminut kulttuurikeskus tarjosi tanssia, musiikkia ja kuvataidetta kanta- ja suusuomalaisille ihmisille. Ihastuttava laulaja-näyttelijä Anastasia Trizna esitti kaksi perinteistä elokuvalaulua. Ensin ?No Need to Call for Love? (= Rakkautta ei tarvitse kutsua) elokuvasta Moja ljubov (My Love) 1940 sekä itse Charlie Chaplinin sävellys ?Smile? eloluvasta Nykyaika 1936. Pianolla säesti Valeri Nikitin. Hän on koko ajan ajankohtainen myös Aleksanterin teatterissa ?Kreivitär Amalien draamakierroksen? esiintyjänä kerran kuukaudessa. Anastasia kertoi lehdelle, että kuulemamme laulut ovat esipaloja helmikuun konserttiin Caisan juhlasalissa. ?Elokuvamusiikkia ja tunnelmia valkokankaalta? soi musiikki, joka sai alkunsa valkokankaalla. Konsertissa kuullaan mielenkiintoinen ja monipuolinen valikoima teoksia, joista suuri osa on vakiintunut jazzstandardeiksi, sekä myös jazzin ?kielelle? sovitettuja muita elokuvasävelmiä. Esityksessä kuullaan englanninkielisen tuotannon lisäksi myös venäläistä ja suomalaista musiikkia. Salka Valka elää Työviksellä Työväenopiston Opistoteatteri esitti Halldór Lax- Nightbird eli Anna-Stina Jungerstam on herkkä tutlkitsija naislaulajien Sävy-klubilla. Kuva: Katarina Pada van näytelmän ?Salka Valka? Opistotalon juhlasalissa. Sitä tehtiin hartaudella talossa. Avoimien ovien päivänä osuin puoli vuotta aiemmin sattumalta esitysharjoitukseen. Näytelmän ohjasi Harri Liuksiala. Salka Valka on kuvaus ihmisistä ?pelastususkon ja vallankumousaatteen välimaastossa?, vahingoittavasta rakkaudesta sekä luopumisen kauneudesta. Haavoitetun mutta viisaan Salkan roolissa Elina Jääskeläinen on mainio, liiaksi raskautettua äiti-Sigurlinaa esittää Laura Haapa, joka on näyttämöllä loistava. Halldór Laxness (1902? 1998) oli islantilainen Nobelin kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1955 palkittu kirjailija. Salka Valka julkaistiin kahdessa osassa vuosina 1931?1932 ja suomennettuna ensimmäisen kerran vuonna 1948. Romaanista on tehty lukuisia elokuva-, näytelmä- ja kuunnelmaversioita. Raatikko teki tanssiesityksen televisioon. Tanssia pyramidin musiikissa Ona Kamu tuli näkyviin siikki- ja taiteilijaperheestä parikymmentä vuotta sitten. Kun katsoin hänen Pyramidi - tanssi-, ääni- ja valoteosta Kaapelin Pannuhallissa, tajusin kuinka pitkän taiteellisen matkan hän on kulkenut. Kamu on säveltänyt musiikin Bosnian pyramidien infra- ja ultraäänistä. Pannuhallin korkea, rujo rakennus muodostaa mystiset puitteet hienosti valoja ja ääniä käyttävälle esitykselle. Janne Marja-aho tanssii pystyssä paljon, Ona Kamu on pääasiassa lattiatasolla. Molemmat laulavat. Tiina Kaukasen tarkoituksellisen resuiset puvut viittaavat pyramidien aikaan. Katson esityksen ensin sivusta, sitten menen sen sisälle. Digitaaliset valoaallot kulkevat lattian läpi, myös meidän esityksen sisällä sitä katsovia. Zodiak hakee yhä rohkeasti uuden tanssin rajoja. Anna Karenina Tosi-TV.ssä Varsin viehättävä nykytanssiteos on Jaakko Niemisen koreografioima ?Anna Karenina ja Tosi- Vera Tgelman on taitava tunteissaan ailahteleva Anna Karenina. Kuva: Mika Haaranen Anastasia Trizna laulaa kauniisti Caisan kevätavajaisissa. Kuva: Raimo Granberg Elina Jääskeläinen ja Laura Haapa eläytyvät tunteella islannin Saagaan Opistotalolla. Kuva: Raimo Bergroth pulla esillä itäisen Helsingin kulttuurikeskus Stoan musiikkisalissa. Puhtaan valkoinen sali, keskellä jollain kopiotekniikalla tehdyt vedettävät neliosaiset verholavasteet, joissa on kaunis kuva 1800-luvun venäläisestä aateliskodista, Tolstoin romaanin aihepiiristä. Kävin ihaillen tutkimassa sitä esityksen jälkeen. Taitava Vera Tegelman on hurmaava Anna Karenina, joka horjuu kahden miehen, tylsän aviomiehensä, jota Jouni Majaniemi esittää mainion tyypitellysti, ja nuoren rakastajansa, Nieminen itse välillä. Miesten tepastelu kohteen ympärillä on hauskaa. Sali on muuten tyhjä, verhojen takana on flyygeli, jonka äärellä Nieminen soittaa välillä. Aivan mystisesti esitys pitää pintansa - ja varmaan lähteen kiertueelle. Tanssiteoksen on tuottanut NOM Kollektiivi. Quincy Kendell Charles ja Hanna Mannila taitavat intiantanssin. Kuva Intialaisen tanssin väriä Ona Kamu (vas istuu) & Janne Marja-aho Pyramidissa, yleisö on keskellä esitystä. Kuva: Tanja Ahola/Zodiak nessin romaaniin perustu- nuorena näyttelijänä mu- TV?, joka oli viikon lo- Indian Classical & Contemporary Dance Society Finland, Bolly Beat Dance Shool & Bolly Beat Dancers ry ovat järjestäneet vuosittaisen intialaisen tanssin juhlansa Kulttuurikeskus Caisassa. Sen juhlasali on tainnut jäädä pieneksi, kun juhlaesitys oli nyt Savoy-teatterin isolla lavalla, tapahtumajärjestäjä Sari Breilin kertoo. Lähes 20 esitystä oli ohjelmassa. Tänä vuonna teemana oli esitellä parhaita paloja Intian tanssien historiasta. Ensimmäinen puoliaika lähti liikkeelle klassisista tansseista; bharatanatyam, Reetta-Kaisa Ilves, Elsa Saisio ja Charlotte Hagfors ovat avoimia omas Koikkalainen
• Viikot 7-8 ? Nro 3 9 ografian nimi. Nimi kuvasti hyvin värikästä iltaa. Toimistossa jytää kathak, mohiniattam.Illan päävieras Quincy Kendell Charles Trininadista, sai yleisön haltioihinsa vahvalla tanssitekniikalla ja aistikkailla liikkeillään, joissa jokainen yksityiskohta oli tarkkaan mietitty. Kansantansseista esillä olivat Pohjois-Intian bhangra, EteläIntian kollywood kuthu ja Rajasthanin alueen mustalaistanssi näyttävine pukuineen. Toisella puoliajalla tanssikuvioissa oli musiikkeja myöten havaittavissa länsimaistuminen, Intian elokuvatuotannoissa mm. charleston, 60-luku, disco-tanssit, 90-luvun hitit romanttisine liikkeineen ja katutanssit. Ilta päättyi klassiseen kathak-tanssiin, Hanna Mannilan tekemään moderniin koreografiaan. Siinä yhdistettiin kauniilla tavalla vanha ja uusi aika. ?Searching for colors? oli kore- a: Ilkka Roitto sta äidinperinnöstään. Kuva: Hanna Olin BLAMin! ensi-illassa, jonka kaksi kertaa keskeytti yhden esiintyjän loukkaantuminen sinänsä harmittomalta näyttäneessä parkour-tempussa. Mies löi päänsä sermiin ja otsasta tuli näkyvästi verta. Paikkaamisen takia tuli keskeytys, mutta haava aukesi toiminnassa uudestaan. Kiitos nopeasta toiminnasta järjestäjille; lääkäri kutsuttiin yleisön joukosta. Cirko toi Aleksanterin teatteriin maailmalla huippusuositun tanskalaisen nykysirkusesityksen, jossa ?Die Hard Meets The Office?. Kyllä näin todella tapahtuu. Pidin itse enemmän The Office puolesta kuin Die Hardista. Neljä miestä on fyysisesti, liikkeiltään ja eleiltään todella taitavia. Tempputaso on sellaista, että päätä tulee lyödyksi sermeihin, luulen, muuallakin. Pomoa esittävä mies tuo mieleen John Gleesen Monty Python ryhmästä; minulle tuli mieleen myös varhaislapsuuteni brittisuosikkisarjan ?Mennään bussilla? viiksekäs, yrmeä tarkastaja. Parasta Blamissa on ehdottomasti normaalien toimistoesineiden inhimillistäminen. Erityisen hauskaa oli vesiautomaattitelineen ja pöytälamppuvarsien yhdistäminen uudeksi scifivälineeksi. Mutta onko neljä brucewillisia toimistonörttien sotaleikeissä esittävää taidetta? Postikeskuksen yksinäinen sankari Wusheng Company on ainoa Kiinan ulkopuolella toimiva ammattimainen peking-oopperaryhmä. Ryhmä esitti ensimmäisen teoksensa ?Vartija - arjen sankarin? kahtena iltana Aleksanterin teatterissa. Postikeskuksen yövartijana toimiva, loistava Antti Silvennoinen saa vastaansa kolme katkeroitunutta upseeria, vääpelin ja kaksi kersanttia. Heidät on irtisanottu. Kolmikko aikoo vallata keskuksen ja lamauttaa koko Suomen postijärjestelmän! Vartija puolustautuu urheasti, kunnes lopussa kaatuu ylivoiman alle. Näimme musiikin iskuista lähteviä taistelukoreografioita, joissa peking-oopperamaisesti iso osa aikaa menee alkuasentojen ottamiseen ja vastustajan ympärikäyvään askellukseen, mutta myös sauvojen ja miekkojen hidastettuun taiteelliseen heiluntaan. Silvennoinen on sirkusmaisen taitava sauvan heiluttaja. Valter Sui esittää pelottavaa vääpeliä, joka johtaa postin valtausta. Pekka Saarikoski vastaa musiikista viiden vuoden yhteistyökokemuksella Silvennoisen kanssa - ja hoitaa lyömäsoittimet. Kysyin yleisökeskustelussa Silvennoiselta, onko Vartijan päivitetty versio kommentti Suomen postilaitoksen tilaa. Taitelijat ja yleisö nauroivat. Silvennoinen ei halunnut puheissa ottaa kantaa. Yleisölle jaetussa esitteessä sanotaan, että teos ?ottaa vahvasti kantaa ajankohtaisiin asioihin hallituksen säästöistä väkivallan käyttöön?. Antti Silvennoisen Vartija saa ylivoimaisen vastustajan. Kuva: Kari Rosenberg telmässä ?Goodbyes? pureudutaan jäähyväisten viimeisiin sekunteihin - halauksiin, kyyneliin ja suudelmiin. Teoksessa esiintyi ensikertalaisia ja muita teatteriharrastajia. Tämä näkyin esimerkiksi äänenkäytössä; en toisella rivillä kuullut kaikkien esiintyjien repliikkejä ilman äänentoistoa. Ihan toista tavoitetasoa oli David Kozman ?Greetings from Zoongary, Zoo- ropa? ensi-ilta samassa paikassa viikkoa aiemmin. Nimessä yhdistyy Unkari eläintarhan häkkkeihin. Se on installaationmuotoinen esitys, joka yhdistää klassista musiikkia elektroniseen musiikkiin, videotaiteeseen ja esitystaiteeseen. Kuljemme läpi tilan ikään kuin ihmiset rajalla, ilman passia. ? Unkari on tehnyt itsestään Euroopan Kerberoksen. Rajalla asuu mummo, jonka takapihalla on piikkilanka-aita. Raja on auki minun passillani. Raja on kiinni sinun passillasi. Kuka muistaa paneurooppalaisen piknikin? Miten muurit ja aidat syntyvät? Miten ne kaatuvat? Haloo Brysseli! Haloo Eurooppa!, Kozman raju esitys kysyy meiltä. ? Mitä tapahtui? Olenko minä unkarilainen? Kesällä 2016 ohjaaja-näyttelijä David Kozma teki videokameran ja nauhurin kanssa matkan lapsuuden ja nuoruuden seuduilleen Transilvaniaan ja Unkariin. Hän kuvasi ja haastatteli matkallaan runsaasti ihmisiä, joiden arkeen Unkarin portti vaikuttaa. Teksti: Risto Kolanen Kontulan kävelevä ydinlataus Ágnes Kaszás laulaa kuin enkeli László Sülen säestyksellä matkalla Zoongariaan. Kuva: Saara Autere Äidin perintö elää ? Raivostuin. Yhtäkkiä minussa nousi äitini, äidinäitini ja äidinäidinäitini. Kaunis tunnejälki elegisestä ilmapiiristä jäi päällimmäisenä mieleen Tanssiteatteri Tsuumin ?Meidän perintö? -uusintaesityksestä Teatteri Avoimissa Ovissa. Esitys sai ensi-illan marraskuulla samassa paikassa. Se oli niin suosittu, että lisäesityksiä tuli. Ja uskon kysyntää löytyvän kiertueelle. Hyvin laulava, valloittava näyttelijä Elsa Saisio, Tsuumin taiteellinen johtaja, koreografi-tanssija Reetta-Kaisa Ilves sekä laulaja Charlotte Hagfors pitivät meitä hyvin pauloissaan kahden tunnin ajan. Ensimmäinen jakso on henkilökohtaista puhetta ja muistoja omasta äidinperinnöstä; Saisio menee jonnekin 5-6. polveen asti. Toinen jakso on spontaanin oloista, mutta harjoiteltua laulua, tanssia ja liikettä lavalla. musiikkiaan improvisoinnin keinoin. Heittäytyvä ilmaisu ja draamallinen jännite on leimallista yhtyeen esityksissä. Esityksiin rakennetaan visuaalisia elementtejä yhteistyössä valo- ja kuvataiteilijoiden kanssa. Hyvin toimi Katri Valan väestönsuojan toisella puolen. Heitä kuulee Helsingissä 14.2. klo 17 Tyttöjen talossa ja 28.2. klo 18 Bulevardin kahvisalongissa. Suvilahden hullu talo Mad House aloitti 4. kautensa Suvilahden Tiivistämössä. Se on tarjonnut hienoja elämyksiä ja joskus hieman puolivillaista ajankulua. ? Elämä on jatkuvia jäähyväisiä. Ihmiset muuttavat maasta toiseen, kaukosuhteet erottavat pariskuntia ja riipiviä jäähyväisiä jätetään kuoleville läheisille. Erich Weidlen ohjaamassa näy- ??? Timo oli Outamon vakiokamaa / vaalea isopäinen teinipoika / Kontulan kävelevä ydinlataus / suuren huomisen suuri pamaus / pienen eilisen pieni lupaus / Timosta tuskin tuli lääkäriä / sillä se veti kumiliimaa ja tinneriä / niin monta vuotta että epäilemättä / pää pehmeni aika lailla / Stadin itäisillä mailla?, elämänläheisiä lauluja tekevä ja karhean hellästi esittävä Vesa Salmi tunnelmoi lauantai-iltana Kultsa-klubilla Sörkassa. Tipi Tuovinen säesti kitarassa; juonnot sujuivat yhteisesti kuin vanhalla avioparilla. Vesa Salmi on tehnyt musiikkia ja teatteria 35 vuoden ajan, kaiken aikaa muu siviilityön ohessa. Levyjä on ilmestynyt tasatahtiin viime vuosina, Asfalttigolgata 2008, Kontulankaari 2010 sekä Uraputki ja hyvä lääkitys 2013. Tarinat ovat mukaansa vetävän iskeviä, Bob Dylanin, Juice Leskisen ja Hectorin tapaan. Mies parodioi nykyajan laatupäälliköistä ja työsuhdekonsultteja heidän kapulakieles- tä, mutta on itse toiminut Alpan ja Sosten erityisasiantuntijana asunnottomuuden ja mielenterveyden hoidon alalla. Yksi laulu on Kontulankaaren kiinalaispuistosta, pakkotyöstä I maailmansodan aikaa alueella, jonka päälle betonilähiöt ovat rakentuneet. Pyhä mies -laulussa mies harrastaa ?seksiä ihan kaveripohjalta? ensin kahden siskon ja sitten heidän äitinsä kanssa. Sukuyhteyden hän näkee vasta perhealbumista. Lauluja syntyy junassa, Kallion hipstereille. Ankara sukupuoliopetus velvoittaa. Kulttimainetta klubeilla ja seminaarilaulajana saanut Vesa Salmi sai kiitollisen Kultsa-yleisön laulamaan mukana ?Tattarisuo?laulun riimejä: ? Nyt kun lama iskee taas, niin minne / luulisit sen dirikan Espoosta ryömivän? / Mitä kuulisit, ketä luulisit sen jätkän / Jakomäen suoralla rukoilevan? / Tattarisuo, käytetty auto ja karvanoppacorollamies. Nostan lempeni levosta... Sabrina ja Saarten tyttäret on laulukollektiivi, joka luo uutta musiikkia yhdistelemällä ikiaikaisia kansanrunoja tarttuviin melodioihin ja särmikkäisiin rytmeihin. Yhtyeen perustaja Sabrina Ljungberg on säveltänyt laulut Kantelettaren teksteihin. Kuulimme heitä tammilauantaina Vapaan taiteen tilassa Sörkassa. Laulut kertovat nuoren naisen elämästä - ajasta aikaan kasvukivut ja onnenaiheet ovat samanlaisia. Lauluteksteistä punoutuu kokonaisuus, jossa haaveileva tyttö kasvaa unelmiaan toteuttavaksi nuoreksi naiseksi. ? Vielä mä lempeni herätän / nostan kuulun kunnian / nostan lempeni levosta / kunnian kulonkin alta. Saarten tyttäret työstää Vesa Salmi & Tipi Tuovinen ovat tehneet yhteistyötä pitkään. Kuva: Jorma Hellström
• Nro 3 ? Viikot 7-8 10 Helsingin ja Tallinnan liikennettä parannetaan älykokeiluilla Kirjastojen käyttö on Helsingissä vilkasta, lainaus nousi yli viisi prosenttia viime vuonna ja käynnit kirjastoissa yli kaksi prosenttia. Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto Kirjastojen lainaus ja käynnit nousivat reilusti ??Vuosi 2016 oli vilkas Helsingin kaupunginkirjastossa. Lainaus nousi yli 5 prosenttia ja käynnit yli 2 prosenttia edellisvuodesta. Asiakkaiden tekemien varausten määrä nousi jopa 16 prosenttia. Myös e-kirjastossa ylitettiin miljoonan latauksen raja. ? Töölön kirjasto avattiin elokuussa yli kahden vuoden remontin jälkeen, ja se näkyy luvuissa, sanoo Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. Varausten osuus ensilainoista oli Helsingissä 24 prosenttia, mikä oli pääkaupunkiseudun Helmetkirjastojen korkein. Suurissa kirjastoissa osuus oli suurempi kuin muissa kirjastoissa. ? Varausmaksut poistettiin Helsingissä vuoden 2015 alussa ja tämän jälkeen varausten määrä on kasvanut voimakkaasti. Huomaamme, että myös kirjastoja aletaan käyttää verkkokauppojen tapaan. Tämä on iso muutos toimintakulttuurissa, johtaja kertoo. Kaukolainoja toimitettiin Pasilan pääkirjastosta ympäri Suomea yhteensä 4 631 ja toisaalta Helsinkiin toimitettiin muista kirjastoista kaukolainoja 1 070. Tämän lisäksi Pasilan pääkirjastossa toimiva monikielinen kirjasto toimitti 14 690 lainaa eri puolille maata. ? Tässä näkyy uusien maahantulijoiden määrän kasvu. Kirjastot ovat hoitaneet omaa osuuttaan kotoutumisessa onnistuneesti myös muilla keinoilla kuin aineistotarjonnalla. Muun muassa kirjastojen mak- suttomat verkkoyhteydet ja kansainväliset e-lehdet ovat tulijoille tärkeitä, Haavisto toteaa. E-kirjastossa miljoonaraja Helmet e-kirjaston lainauksessa ylitettiin ensi kertaa miljoonaraja: kaikkien e-aineistojen latauskerrat nousivat yli miljoonan, kun e-kirjojen, e-äänikirjojen, e-lehtien, verkkomusiikin ja verkkoelokuvien latauskerrat olivat yhteensä 1 045 389. Eniten e-kirjastossa ladattiin e-lehtiä ja musiikkia. Elehtien käyttö yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. E-kirjaston tilastoja lukiessa täytyy huomata, että e-kirjojen ja e-äänikirjojen kohdalla kyse on lainauskerroista, e-lehtien kohdalla luku- tai latauskerroista, verkkomusiikin kohdalla kuunneltujen raitojen määrästä ja verkkoelokuvien kohdalla katseltujen elokuvien määrästä (InstantFlix, OverDriven elokuvat ja Naxos Video Libraryn filmit). Pasila ja Kirjasto 10 Eniten kaupunkilaiset lainasivat kirjastoaineistoa pääkirjastosta Pasilasta. Toiseksi suurimmat kirjastot lainausmääriltään olivat Itäkeskuksen ja Kallion kirjastot. Kävijöitä oli eniten Kirjasto 10:ssä, jossa vuoden aikana oli lähes 590 000 käyntiä. Muut kävijämäärän suurimmat kirjastot olivat Kallion kirjasto sekä Itäkeskuksen kirjasto. Suurimmat kirjastot, lainaus 2016 Lainaus Pasilan kirjasto 859 019 Itäkeskuksen kirjasto 740 407 Kallion kirjasto 639 686 Suurimmat kirjastot, käynnit 2016 Käynnit Kirjasto 10 589 813 Kallion kirjasto 501 143 Itäkeskuksen kirjasto 426 604 ??Helsingin Länsisataman ja Tallinnan Vanhan sataman kasvavien matkustajavirtojen tuomiin haasteisiin etsitään ratkaisuja viidellä tammikuussa käynnistyvällä älyliikennekokeilulla. Kokeilut ovat osa FinEst Smart Mobility -hanketta. Yksi kokeiluista on rekkojen satamaan ajoa ohjaava järjestelmä. Kuljettajat saavat tarkan satamaan saapumisreitin ja -ajan etukäteen. Näin myös laivayhtiöt saavat tiedon tarkasta saapumisajasta. Järjestelmä vähentää ylimääräistä ajanviettoa sataman alueella. Kokeilun toteuttaa käytännössä GoSwift. FinEst Sherpa -kokeilussa FLOU suunnittelee matkustajille palvelukonsepteja hyödyntämällä erilaisia palvelupaketteja, kuten lippuihin liitettyjä lisäpalveluja. Samalla selvitetään palvelupakettien laajempaa käyttöä osana liikkumisvirtojen hallintaa. Townhall24 tuo Länsisataman lähialueelle älykontit, joihin esimerkiksi painavien matkalaukkujen kanssa kulkevat voivat jättää tavaransa ja saada kuljetusapua autoilevilta matkustajilta. Samalla kehitetään jakamistalouden mallia, johon myös asukkaat voivat osallistua. Ratikkalipun ostamista helpotetaan teknologiayritys Jiffin hands free -mobiilisovelluksella, joka tunnistaa, kun matkustaja nousee raitiovaunun kyytiin ja ostaa lipun, kun ratikka lähtee liikkeelle. Kokeilussa selvitetään, onko sovellus teknisesti ja taloudellisesti toimiva. Viidennessä pilotissa Helsingin ja Tallinnan välinen lauttayhteys on yksi maailman kiireisimpiä. Alkavat älyliikennekokeilut tähtäävät matkustajien käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Kuva: Antti Pulkkinen paikkatietoon erikoistunut Positium analysoi matkailijoiden liikkumista kaupunkialueella anonyymin mobiilisijaintidatan avulla. Saadun tiedon avulla Helsingin ja Tallinnan välillä matkustavien liikkumistottumuksia voidaan visualisoida, kehittää alueiden käytön suunnittelua sekä parantaa asukkaiden ja matkailijoiden viihtyvyyttä. Tavoitteena liikkumisen mielekkyys Kokeilut ovat osa vuonna 2016 alkanutta FinEst Smart Mobility -hanketta. Sen tavoitteena on tehdä ihmisten ja tavaroiden liikkumisvirtoja sujuvammiksi Helsingin Länsisataman ja Tallinnan Vanhan sataman alueilla. Lisäksi tavoitteena on vähentää yksityisautojen ja raskaiden ajoneuvojen turhaa ajanviettoa ja siitä aiheutuvia haittoja paitsi satama-alueilla, myös kaupungissa. Helsingin ja Tallinnan välinen lauttayhteys on yksi maailman kiireisimpiä yli 8 miljoonalla vuosittaisella matkailijallaan. Erilaisille liikkujille suunnatuilta palveluilta edellytetään dynaamisuutta, helppoutta ja muovautuvuutta. Kokeilut tähtäävätkin matkustajien käyttäjäkokemuksen parantamiseen. ?Kokeilujen avulla pyritään siihen, että jokainen alueella kulkeva voi kokea oman liikkumisketjunsa mielekkääksi ja sujuvaksi?, hankkeen projektipäällikkö Kalle Toivonen sanoo. ? Helppo ja joustava liikkuminen parantaa paitsi matkustajien, myös Länsisataman alueen asukkaiden elämää, sillä se vähentää sataman ruuhkia, lisää Länsisataman aluerakentamisprojektin johtaja Outi Säntti. Kokeilut tukevat Helsingin laajempaa smart city -kehitystä. Niissä hyödynnetään living lab -toimintamallia, jossa käyttäjät ja kehittäjät voivat osallistua uusien palveluiden suunnitteluun. Hankkeen palvelukokeilut luovat pohjaa elinvoimaiselle ja kestävälle kaupungille. Innovatiiviset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden uusille yrityksille ja investoinneille. Uudistunut Naistenklinikka avataan maaliskuun alussa Jatkoa sivulta 3 ??? Yhden katon alta löytyy nyt erittäin monipuolista huippuosaamista sekä maan kattavin naistentautien ja synnytysten päivystysvalmius asiakkaan ehdoilla ? se on ydintoimintaamme kouluttavana ja tutkivana yliopistosairaalana, sanoo Hyksin Naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen. ? Keskittämällä erikoissairaanhoidon palveluita takaamme parhaan avun naisille, vastasyntyneille ja perheille tasalaatuisesti ja kustannustehokkaasti, Heinonen jatkaa. Hyksin naistentautien päivystys keskitetään Naistenklinikalle Naistentautien ja synnytysten päivystyksessä hoidetaan kiireellisiä, erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita ympäri vuorokauden. Raskaana olevien päivystys aloittaa toimintansa uusissa tiloissa 1.3.2017 ja naistentautien päivystys siirtyy Kätilöopistolta ja Jorvin sairaalasta Naistenklinikalle 6.3.2017. Synnyttäjille on päivystysvastaanotot kaikissa Hyksin synnytys- sairaaloissa, mutta naistentautien päivystys toimii jatkossa vain Naistenklinikalla. Päivystyskäyntejä arvioidaan Naistenklinikalla olevan vuosittain 16 500, joista naistentautien käyntejä on 10 000. Synnyttäjille uudet viihtyisät tilat ? vuosittain syntyy arviolta 6500 vauvaa Naistenklinikan täysin uudella synnytysosastolla on 16 viihtyisää ja tilavaa synnytyshuonetta, joista kuuden huoneen käytössä on synnytysammeet. Synnyttäjien hoidossa toteutetaan synnyttäjän toiveista lähtevää perhekeskeistä ja vauvamyönteistä toimintatapaa. Perheheräämö mahdollistaa vastasyntyneen ihokontaktin ja perheen yhdessäolon keisarileikkauksen jälkeen. Uudella vastasyntyneiden teho-osastolla vanhemmat voivat osallistua lapsen hoitamiseen ympäri vuorokauden Vastasyntyneiden tehoosasto muuttaa Lastenklinikalta Naistenklinikalle 1.3.2017. Sairaita vastasyntyneitä ja keskosia hoidetaan ensisijaisesti omissa tehohoitohuoneissaan, joissa vanhemmalla on mahdolli- suus olla lapsensa kanssa koko ajan sekä myös yöpyä. Osastolle tulee 23 huonetta, joissa on valmius hoitaa 27 lasta. Osastolla tullaan hoitamaan vuosittain noin 2000 vastasyntynyttä. ? Valmistuttuaan vuonna 2018 uusi lastensairaala ja vastasyntyneiden teho-osasto muodostavat saumattoman toiminnallisen kokonaisuuden, jossa kaikki potilaiden ja perheiden tarvitsemat palvelut ovat välittömästi saatavilla, Hyksin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä toteaa. Hyksin kaikki naistentautien leikkaukset siirtyvät Naistenklinikalle Uudella anestesia- ja leikkausosastolla on kahdeksan leikkaussalia, heräämötilat, kolme valvontatasoista paikkaa sekä potilaiden leikkausvalmisteluun tarkoitettu tila. Toiminta leikkausosastolla alkaa 6.3.2017. Suurin osa potilaista saapuu leikkaukseen suoraan kotoa. Naistenklinikalla tehdään vuosittain 4500 suunniteltua naistentautien leikkausta, lisäksi tehdään keisarileikkauksia ja päivystysleikkauksia. Magneettikuvausyksikkö tuo tarvittavaa lisäkapasiteettia Röntgenin kahdella uudella magneettikuvauslaitteella kuvataan erityisesti vastasyntyneiden teho-osaston potilaita ja gynekologisia potilaita. Magneettikuvausten kysyntä lisääntyy jatkuvasti ja laitteet tuovat tarvittavaa lisäkapasiteettia myös muiden sairaaloiden potilaiden kuvauksiin. Mammografia ja ultraäänitutkimukset alkavat Naistenklinikan röntgenissä syksyllä 2017. Nykyaikaista tekniikkaa ja tilasuunnittelua Uusien tilojen suunnittelussa on huomioitu uusimmat tekniset ratkaisut ja tilajärjestelyt. Sisustuksessa ja pintamateriaaleissa pyrittiin viihtyisyyteen, hygieenisyyteen ja helppohoitoisuuteen ja tiloihin haluttiin paljon luonnonvaloa. Henkilökunta osallistui suunnitteluun ja värivalintoihin. Kätilöopiston sairaalassa ja Jorvin sairaalassa jatkuvat synnytykset ja poliklinikkatoiminta sekä obstetrinen leikkaustoiminta.
• Viikot 7-8 ? Nro 3 11 Helsingin asuntotuotanto kasvaa jo kolmatta vuotta ??Vuonna 2016 Helsingissä valmistui 4 395 asuntoa, aloitettiin 5 129 asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa 5 597 asunnolle. Asuntorakentaminen Helsingissä on 2010-luvulla ollut aikaisempiin 2000-luvun vuosiin verrattuna huomattavasti runsaampaa. Vuodesta 2012 lähtien asuntoja on valmistunut keskimäärin vuosittain lähes 4 500 kappaletta. Vuonna 2016 asuinrakennusten aloituksia oli enemmän kuin asuntoja valmistui, joten rakenteilla olevien asuntojen määrä pysyi 7 000 asunnon tuntumassa. Myönnettyjen rakennuslupien määrä oli viime vuonna jo kolmatta peräkkäistä vuotta ennätyskorkealla, joten asuntotuotannon oletetaan pysyvän hyvällä tasolla myös vuonna 2017. Kaupunginvaltuuston asettama asuntotuotantotavoite on tällä hetkellä 6 000 asuntoa vuodessa. Vuoden 2015 asuntotuotannon hallintamuotojakauma painottui vapaarahoitteiseen omistus- ja vuokra-asuntotuotantoon. Vuoden 2016 sekä aloitettujen että myönnettyjen lupien hallintamuotojakauma oli selkeästi lähempänä kaupunginvaltuuston hyväksymän asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman mukaista jakaumaa. Vuoden 2016 asuntotuotannossa ovat kasvaneet merkittävästi vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto ja asumisoikeusasunnot. Määrällisesti merkittävin Kruunuvuorenrantaan valmistui vuonna 2016 yli 700 asuntoa. asuntorakentamisen aloitusten alue vuonna 2016 oli edelleen Länsisataman alue, jossa aloitettiin jäl- leen yli tuhannen asunnon rakentaminen. Eniten asuntoja, 769 kappaletta, puolestaan valmistui Kruunu- vuorenrannassa. Vuoden vaihteessa rakenteilla olevista asunnoista 58 prosenttia sijaitsee uusilla alueilla Apinan vuoden vaihtumista Kukon vuoteen juhlittiin Keskuskadulla Jäänveistomestari Wang Yanqiang viimeistelee työtään. ??Kiinalaisen uuden vuoden juhlintaa seurasi n. 32 000 katsojaa, kun tuliapinan vuosi vaihtui tulikukon vuoteen perjantaina 27.1. Helsingin keskustassa. Tapahtumaan kuuluu perinteisiä kiinalaisia uudenvuoden elementtejä, kuten markkinat, runsas valikoima herkullisia ruokia, värikkäitä lyhtyjä, tanssivia lohikäärmeitä ja leijonia sekä ilotulitteiden pauketta. Perinteisen kiinalaisen uudenvuoden ohjelman lisäksi tapahtumassa nähtiin mm. kiinaksi laulavat muumihahmot, jäänveistotaituruutta sekä kiinalaiseen aineettomaan kulttuuriperintöön kuuluvaa Taipinggutanssia, paperileikkausta ja olkitaidetta. ? Kävijätavoitteemme ylittyi, sää suosi juhlijoita ja ohjelmassa yhdistyi pohjoismaisia ja kiinalaisia elementtejä. Vuoden 2017 tapahtuma oli mielestäni yksi kaikkien aikojen paras kii- Kirjasto Oodi on ruotsiksi Biblioteket Ode ??Töölönlahdella joulukuussa 2018 avattava uusi kirjasto sai nimikilpailun tuloksena nimekseen Oodi. Kansalaiskeskustelun seurauksena nimestä otetaan käyttöön myös ruotsinnos ?Ode?. Keskustakirjastona suurelle yleisölle tutuksi tulleelle kirjastolle haettiin nimeä nimikilpailulla viime lokakuussa. Kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 1 600 eri ehdotusta. Näistä kilpailun tuomaristo valitsisi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen johdolla parhaaksi espoolaisen Merja Lounameren ehdotuksen Oodi. ? Tuomariston tekemän päätöksen mukaisesti nimeä ei alun perin pitänyt kääntää muille kielille. Tästä seuranneen kansalaiskeskustelun seurauksena olen kuitenkin päättänyt, että nimestä otetaan käyttöön myös ruotsinnos, joka on Ode, kertoo kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. Muu tuomaristo ei nähnyt kääntämiselle estettä. ? Ruotsinkielinen nimimuoto ?Ode? on valittu samoin kirjallisin ja toiminnallisin perustein kuten suomenkielinen nimi. Tätä muotoa kannattivat julkisessa keskusteluissa myös monet ruotsinkieliset kirjai- lijat ja useimmat maallikot, Haavisto perustelee. Kirjaston virallisen nimen kirjoitusasut 3.2.2017 lähtien ovat: - Kirjasto Oodi - Biblioteket Ode ? Library Oodi - Helsingin keskustakirjasto Oodi ? Helsingfors centrumbibliotek Ode ? Helsinki Central Library Oodi Vaikka kirjaston nimi on muilla kielillä kuin ruotsiksi Oodi, nimiversio Ode avaa nimeä myös muunkielisille: kaunokirjallinen oodi on ?ode? ainakin englanniksi, saksaksi, italiaksi ja ranskaksi sekä tanskaksi ja norjaksi. nalaisen uudenvuoden juhla Helsingissä, sanoo tapahtuman tuottaja Johanna Rissanen Kulttuurikeskus Caisasta. Lohikäärme- ja leijonatanssijat ovat Suomen Wushu Kungfu Seurasta, muumihahmot taas China National Theatre for Childrenistä, jonka muumiproduktio on tuotettu yhdessä suomalaisen ACE Productionin kanssa. Autenttista kiinalaista ohjelmaa edustivat mm. rauhantanssiryhmä Jingxi TaiPingGu Folk Art Troupe Pekingistä. Alkava tulikukon vuo- ja 42 prosenttia on niiden ulkopuolista täydennysrakentamista. Muumihahmo odotti esiintymisvuoroaan kiinalaisen uudenvuoden juhlassa Keskuskadulla 27.1.2017. Kuva Mika Ruusunen si tuo tullessaan dynaamisuutta ja optimismia. Tulikukon vuoden innokkuus voi kuitenkin tuottaa monia epäkelpoja suunnitelmia. Kukon vuonna tulisi kiinnittää erityistä huomiota suunnitelmien käytännöllisyyteen ja toteuttamiskelpoisuuteen. Päättäjien olisi viisasta olla avarakatseisia ja pyrkiä rakentavaan vuoropuheluun vastakkaisia kantoja edustavien tahojen kanssa. Tuli-kukon vuonna autoritäärisyys kasvaa helposti ja sitä vastaan taistellaan parhaiten hyvän hallinnon ja lainmukaisuu- den avulla. Kukon vuosi 28.1.2017?15.2.2018. Helsingin Kiinalaisen uudenvuoden tapahtumaa on vietetty Helsingissä vuodesta 2007 lähtien. Nyt toista kertaa Keskuskadulla vietetty juhla on yhdestoista Helsingissä järjestetty kiinalaisen uudenvuoden tapahtuma. Juhla tuotetaan Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhteistyönä ja sen järjestäjät ovat Kulttuurikeskus Caisa ja Suomi-Kiina-seura. Tämän vuoden pääyhteistyökumppani on Finnair.
• Nro 3 ? Viikot 7-8 12 Pasilan uudistuksessa alkaa uusi vaihe ? Tornialueen kilpailu on nyt käynnissä ??Helsingin kaupunki ja alueen suurin maanomistaja Suomen valtio ovat käynnistäneet Helsinki HighRise -kilpailun, jolla haetaan korkeatasoista suunnitelmaa Pasilan tornialueen toteuttamiseksi. Suunnittelualue sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella Pasilankadun ja Ratapihantien välissä. Kilpailun tarkoituksena on löytää 150 000?200 000 kerrosneliömetrin suuruinen asuin-, toimisto- ja liiketiloja sisältävä laadukas suunnitelma tornialueen asemakaavoituksen pohjaksi ja alueen toteuttamiseksi. Kilpailun tarkoituksena on myös löytää ostaja ja toteuttaja vähintään 40 000?65 000 kerrosneliön suuruiselle aloitusalueelle. Tornialueesta on tavoitteena saada miellyttävää kaupunkiympäristöä myös jalankulkijoille. Kilpailun suunnitteluohjelmassa todetaan, että alueelle pitää korkeiden talojen lisäksi suunnitella matalampia rakennuksia tai tornitalon osia. Tarkoituksena on synnyttää miellyttäviä paikkoja torni- en lomaan. Mataliin rakennuksiin tulee sijoittaa liike-, kahvila- tai muita asiakkaille avoimia tiloja. Kaksivaiheinen kilpailu Kilpailu on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailijat laativat suunnitelmaehdotuksensa koko suunnittelualueelle. Kilpailun arviointiryhmä valitsee ensimmäisen vaiheen ehdotusten laatuarvioinnin perusteella jatkoon 2 - 4 laadullisesti parhaimman ehdotuksen laatinutta kilpailijaa. Toisessa vaiheessa kilpailijat laativat tarkennetun suunnitteluratkaisunsa kilpailuohjelman mukaiselle aloitus- ja länsialueelle. Toisen vaiheen kilpailutöiden arvioinnin painopiste on aloitusalueen suunnitelmissa. Toisessa vaiheessa kilpailun ohjausryhmä neuvottelee kunkin kilpailijan kanssa aloitusalueen toteutussopimuksen. Kilpailun ensimmäisen vaiheen suunnitelmaehdotukset jätetään arvioitaviksi toukokuussa 2017. Kilpai- Lähes kaikki kotien jäte päätyy hyötykäyttöön ??Jo 96 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä se materiaalina tai tuottamalla siitä energiaa. Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet alueen kattavat jätteiden lajittelumahdollisuudet sekä jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014. Tietoa jätemääristä ja hyödyntämisestä kootaan HSY:n Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa syntyi jätettä vuonna 2015 noin 366 000 tonnia eli 315 kiloa asukasta kohti. Kotitalousjätteisiin luetaan mukaan kaikki kotona syntyvä jäte, kuten biojäte, paperi, pakkausjäte, puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte. Asukasmäärään suhteutettuna kotitalousjätteen määrä on pysynyt melko vakiona vuodesta 2004 lähtien. Jätteiden käsittely on kuitenkin kehittynyt. ? Kotien jätteet hyödynnetään tehokkaasti. Jatkossa tärkeää on kuitenkin saada entistä enemmän kotitalousjätteen arvokkaita materiaaleja talteen kierrätyksellä, toteaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen. HSY etsii uusia keinoja Arvioiden mukaan noin 48 prosenttia pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä hyödynnettiin materiaalina eli kierrätettiin vuonna 2015. EU:n tavoite kierrätykselle on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kierrättämisen edistämiseksi HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle kattavat lajittelumahdollisuudet. Niitä kehitetään jatkuvasti ja parannetaan etsimällä uusia tapoja helpottaa jätteiden kierrätystä. Biojäte kiertoon Biojäte ja paperi muodostavat noin puolet syntyvästä kotitalousjätteestä. Siksi ne ovat myös suurimmat yksittäiset kierrätysasteeseen vaikuttavat jätelajit. Paperin kulutuksen laskiessa sen vaikutus kierrätysasteeseen kuitenkin koko ajan vähenee. ? Biojätteen lajittelun tehostumisella olisi selkeästi suurin vaikutus kierrätysasteen nousuun pääkaupunkiseudulla. Nyt sitä päätyy kotona edelleen liian paljon sekajäteastiaan, korostaa ympäristöasiantuntija Minna Partti. HSY on kampanjoinut biojätteen lajittelun puolesta vuonna 2015. Sen myötä biojätekertymät kasvoivat. HSY on myös tehnyt merkittävän investoinnin biojätteen käsittelyyn rakentamalla biokaasulaitoksen. Siten kierrätetystä biojätteestä saadaan talteen ravinteiden lisäksi myös biokaasu. HSY kokoaa pääkaupunkiseudun laskennallisiin arvioihin perustuvia jätetietoja Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun. Palveluun on koottu tietoja vuodesta 2004 lähtien, ja uusimmat tiedot ovat vuodelta 2015. Niitä esitellään erilaisina kaavioina ja taulukkoina. Palvelu toimii HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www. pksjatevirrat.fi. Visio Keski-Pasilan alueesta. Kuva: 3D Render lun toinen vaihe käynnistyy syksyllä 2017. Kilpailun voittaja julkistetaan arviolta vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Tavoitteena on aloittaa kilpailualueen rakentaminen vuonna 2021. Kilpailun voittaja valitaan kaupunkisuunnittelullisin perustein. Laadullisesti parhaan suunnitteluratkaisun laatineella taholla on oikeus ja velvollisuus ostaa aloitusalueen rakennusoikeus kilpailuohjelmassa ilmoitetuin yksikköhinnoin ja toteuttaa sille suunnitelmansa mukainen kokonaisuus. ? Senaatti-kiinteistöt odottaa, että kilpailu luo erinomaisen pohjan tornialueen rakentamisen käynnistämiselle. Uskomme, että kilpailumuoto, jossa toteuttaja valitaan suunnitelmien laadun ja toteutettavuuden perusteella, antaa parhaat edellytykset luoda alueesta Helsingille korkeatasoinen kokonaisuus ja elinkeinoelämän keskus, toteaa valtiota edustavan Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehitysryhmän päällikkö Antti Kari. Pasila uudistuu Pasila on yksi Helsingin merkittävimmistä uudistuvista kaupunginosista. Pasila on Helsingin merkittävin joukkoliikenteen solmukohta ja vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Pasilassa on myös Suomen vilkkain rautatieasema. Helsingin metropolialueen jokainen juna pysähtyy Pasilassa. Keski-Pasila rakentuu kolmesta kokonaisuudes- ta: Pasilan keskustakorttelista, tornialueesta sekä ratapihakortteleista. Rakentaminen on käynnistynyt alueen liikenteellisestä solmukohdasta, Pasilan aseman ja Pasilansillan yhteyteen rakennettavasta Pasilan keskustakorttelista. Sinne on nousemassa Tripla. Sen pohjoispuolelle nousevan yli 3000 asukkaan ratapihakorttelien alueen asemakaavoitus on loppusuoralla. Ja kolmannen kokonaisuuden eli tornialueen suunnittelukilpailu on nyt siis käynnissä. Pasilan alueella Keski-Pasilan uudistuminen on osa laajamittaista koko Pasilan alueen kehitystä. Helsingin keskusta laajenee kohti pohjoista. Pasilan uudistuminen jatkuu edelleen myös Ko- nepajan alueella, Ilmalassa sekä lähivuosina Postipuistossa Pohjois-Pasilassa. Tulevaisuudessa eräs Helsingin tärkeistä kehittämisvyöhykkeistä on myös Pasilan, Vallilan ja Kalasataman akseli. ? Pasilan aluetta on suunniteltu vuosikymmeniä. Jo Eliel Saarinen esitti aikanaan päärautatieaseman siirtämistä Pasilaan. Alvar Aallon 60-luvun suunnitelmassa Pasila oli ennen kaikkea työpaikka-alue. ItäPasila rakennettiin pääosin 70-luvulla ja Länsi-Pasila 80-luvulla. Nyt ollaan vihdoinkin pääsemässä vaiheeseen, jossa Pasilasta saadaan yhtenäinen kaupunginosa. Tornialueella on iso merkitys, sillä se luo alueelle identiteettiä, pohtii projektipäällikkö Dan Mollgren Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Hupimestarit käärivät hihansa ja käyvät läpi tuhansia hakemuksia ??Linnanmäen Huvipuiston kauden 2017 hupimestariksi haki jälleen tuhansia nuoria. Hakemusten läpikäymisen jälkeen edessä on satoja haastatteluja ennen tulevien hupimestareiden valintoja ja perehdyttämistä kesän työtehtäviin. Helsingin hauskimmaksi kaupunginosaksi tituleerattu Linnanmäki rekrytoi tänäkin kesänä reilu 600 kausityöntekijää, joista noin puolet on työskennellyt huvipuistossa myös aikaisemmin. Useiden satojen kausityöntekijöiden rekrytointi on pitkä prosessi, joka alkaa jo syksyllä ennen edellisen huvipuistokauden päättymistä. ? Valmistelutyöt alkoivat jo syyskuussa ja varsinainen hakuaika päättyi tammikuun lopussa. Hakemuksia lukemassa ja haastatteluja pitämässä meillä on yhteensä yli 40 hupimestaria, sillä haastattelemme vuosittain noin 700 uutta hakijaa. Monella nuorella hakijalla on taustallaan vähäisesti työkokemusta. Kiinnitämme kuitenkin huomiota myös muuhun aktiivisuuteen, esim. vastuurooleihin harrastuksissa sekä tukioppilas- ja oppilaskuntatoimintaan tai vaikka isose- Linnanmäen hupimestareita. na toimimiseen, Linnanmäen HR-koordinaattori Jukka-Pekka Kantala kertoo. Valintojen jälkeen keväällä edessä on vielä perehdytys. Kaikille kausityöntekijöille yhteisen perehdytyspäivän lisäksi eri yksiköt järjestävät omat perehdytyspäivänsä ja tarjolla on runsaasti kirjallista perehdytysmateriaalia sekä mm. Helsingin Pelastusliiton vetämä turvallisuuskoulutus. ? Linnanmäelle luotu asiakaspalvelun hupimestarikonsepti on hioutunut entistä kirkkaammaksi muutaman vuoden aikana, mutta perusidea on pysynyt samana: työskentelemme asiakkaan iloksi ja luomme asiakkaillemme ainutlaatuisia elämyksiä. Tavoitteenamme on varmistaa Lasten Päivän Säätiön tuki suomalaiselle lastensuojelutyölle erinomaisten hupimestareittemme avulla, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin tiivistää.
• Viikot 7-8 ? Nro 3 13 Uusia asuntoja Töölön sydämeen ja esikaupunkiin ??Viime viikolla pidetyssä Helsingin rakennuslautakunnan kokouksessa luvitettiin mm. uusia asuinkohteita Töölöön, Siltamäkeen ja Vuosaareen. Sibelius-Akatemian käytössä oleva arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema koulurakennus sai rakennusluvan, jonka mukaan sen voi muuttaa ja korjata asuinkäyttöön sekä laajentaa. Yhteensä 84 asunnosta kymmenen sijoittuu pihan puolelle rakennettavaan uudisosaan. Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistorialliTöölönkatu 28, nykyinen rakennus ja laajennusosa sisäpihan puolelta, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy. sesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas koulura- osan julkisivut ovat sävyl- on arkkitehti Jyrki Iso-Aho Kohteeseen tulee yhteensä kennus rakennettiin vuon- tään nykyisen kouluraken- arkkitehtitoimisto A-Kon- 61 asuntoa. Rakennuspaina 1931. Muutoshankkeessa nuksen värin mukaista pu- sultit Oy:stä. kan osoite on Pläsinpelnykyisen rakennuksen ul- natiiltä. Matalampi osa ralonkuja 2. Uudet kohahmo, julkisivut ja ra- pataan väriltään taitetun Vuosaaressa rakennuslukenteet pyritään säilyttä- valkoiseksi. Parvekkeissa van sai seitsemänkerroksiasuinkerrostalot mään mahdollisimman pit- on harmaat teräspinnakainen asuinkerrostalo, joskälle. Esimerkiksi osa ik- teet. Parvekkeiden väliseiSiltamäen Siltalanpuiston sa on 44 asuntoa. Kohde kunoista uusitaan vanhan nät ovat laminoitua opaa- uuden kaava-alueen etelä- on osa suurempaa Arabicamallin mukaisina ja niiden lilasia. reunaan luvitettiin tänään korttelia ja se rakennetaan alkuperäinen väritys paKohde sijaitsee Töölössä kuusikerroksinen kaksipor- ositteeseen Bertha Paulilautetaan. osoitteessa Töölönkatu 28. tainen asuinkerrostalo sekä gin katu 4. Uudisosan korkeamman Hankkeen pääsuunnittelija piharakennus ja autosuoja. Viking XPRS uudistui upeasti ??Viking Linen laivauudistukset etenevät. M/S Viking XPRS palasi telakalta tutulle Helsinki?Tallinna-reitille 1. helmikuuta alkaen. Uudistuneella aluksella merimatkailijoita odottaa entistä viihtyisämmät ravintolaja kahvilapalvelut sekä paremmat ostosmahdollisuudet. Lisäksi uudenmalliset potkurit tekevät laivasta entistä enemmän ympäristöä huomioivan. Parin viikon telakoinnin aikana muutostöitä on tehty etenkin ravintolamaailmassa. Kannella 7 avataan 11. helmikuuta täysin uusi päivä- ja yöelämän keskus Club X. Asiakkaiden toiveisiin vastattiin kasvattamalla tiloja kolmanneksella ja istumapaikkoja 150:llä. Näin erityisesti päivävuorojen matkustusmukavuutta on saatu lisättyä. Ravintolan valo- ja äänimaailmakin päivitettiin tähän päivään. Suosittu Bistro Bella -buffetravintolan suurin muutos on uusittu buffetlinjasto, joka parantaa ravintolan toimivuutta ja viihtyisyyttä. Asiakkaiden toiveiden pohjalta on lisätty myös kasvisruokien valikoimaa. Myös esimerkiksi erikoiskahveja tarjoavan Robert?s Coffeen ulkoasua on päivitetty ja istumapaikkoja lisätty. ? M/S Viking XPRS on Suomenlahden suosituin laiva ja haluamme suoda sen matkustajille mahdollisimman viihtyisät puitteet matkantekoon. Laivan Club X on Helsingin harvoja seuratanssipaikkoja, joten haluamme tarjota tanssin ystäville ja laivoillamme keskiviikkoisin ja torstaisin esiintyville suomalaisille tähtiartisteille mahdollisimman hienot puitteet, kertoo Viking Linen linjapäällikkö Jaakko Ahti. Lämpimämpiä säitä silmällä pitäen myös aurinkokantta on laajennettu. Kesäkaudella kannella 8 palvelee jatkossa upeilla maisemilla varustettu Suomenlahden viihtyisin terassi Viking?s Out -ulkokansigrilli ja -baari. Pääaurinkokannen lisäksi kannelle 10 avataan kesällä ulkobaari. Matkustusmukavuutta on lisätty yleisten tilojen ja hyttien korjaus- ja uudistustöillä. Lisäksi Merimyymälään on tuotu modernin vaaleaa ilmettä ja lisää neliöitä. Kirja-arvostelu ?Manun Tellervo ? sosiaalinen tahtonainen! ??Mauno Koivisto, satamajätkä Turusta, oli Suomen Presidenttinä 1982-1994 , kaksi kautta. Suuri kansansuosikki, duunari, josta tuli tohtori, lentopalloilija isoine kourineen. Hän tapasi jo nuorena Turussa kadulla pitkän, hoikan tyylikkään tytön, josta tuli nopeasti hänen tyttöystävänsä, kihlattunsa, puolisonsa. Punkalaitumelaisesta pienviljelijän tyttärestä Tellervo Kankaanrannasta tuli Mauno Koiviston vaimo, sittemmin Tasavallan Presidentin puoliso, nyttemmin 93-vuotiaan miehensä omaishoitaja 88-vuotiaana Helsingissä. Pitkä yhteinen tie kuljettuna. Tästä tiestä kertoo erinomaisesti, lämmöllä, kipeästikin Anne Mattsonin tuore eläkertateos ?Tellervo Koivisto- elämäkerta ? (Siltala 2017 ). erinomaisella tavalla Tellervo Koiviston elämänkaaren kautta koko suomalaisen yhteiskunnan valtavaa muutosta 1960-luvun agraariyhteiskunnasta voimakkaan teollistumisen kautta kohti tasa-arvoisempaa, yhteiskunnan kaikista ihmisistä huolehtivaa Suomea. Tässä työssä Tellervo Koivistolla on ollut eri tehtävissä, rooleissa huomattava merkitys. Koivisto oli jo nuorena Helsingissä aktiivi naisten tasa-arvoliikkeessä, yhdistys 9:ssä, ja pyrkimys naisten ja lasten aseman parantamiseen on ollut ja on Tellervo Koivistolle läpi elämän kestäTellervo ja Mauno Koivisto nuorina rakastavai- vä kutsumus. Kirja kuvaa Tellersina. Tulevaisuus edessä. Naisen paikka vo Koiviston roolia monien yhteisSuomalaisessa yhteiskun- minen, ylioppilaaksi opis- kunnan asioiden taustavainassa oli naisen paikka pit- kelu oli nuoren Tellervo kuttajana, hän itse ei halunkään kotona. Ei aina nyrkin Kankaanrannan kannalta nut näkyväksi johtajaksi, ja hellan välissä, mutta va- ratkaiseva elämänkäänne. mutta esitti rohkeasti kirlitettavasti sitäkin. Punka- Opiskelu Turussa korkea- joituksin ja puhein omia laitumen maalaisyhteisös- koulussa ekonomiksi vielä näkökohtiaan. Kirjoituksä neljästä Kankaanrannan täydensi tätä elämän muu- sissa ja puheissa hän vilperheen lapsesta yksi tyt- tosta maaseudun pientilal- jeli usein satakuntalaista täristä Tellervo lähetettiin ta kaupungin ?opiskelija- lakoonisuutta ja myös irooppikouluun, kauas Laut- eliittiin?. nia, itseironiakin ovat hätakylään. Oppikoulun käyElämäkerta-kirja kuvaa nen tyylilajejaan. Piiskaa koulussa Presidentin puolisona Tellervo Koivisto pääsi loistamaan tyylikkyydellään, älykkyydellään hoitaen edustustehtävät ensiluokkaisen mallikkaasti. Kirjassa tuodaan esille aivan oikein se,että osa Mauno Koiviston suuresta kansansuosiosta johtui hänen puolisostaan, myös rouva Koivisto oli tavattoman suosittu, omana itsenään. Kirjan traagisiin lukuihin kuuluu kertomus Tellervo Koiviston sairastumisesta vakavaan masennukseen 70-vuotiaana, aiheuttajana kouluajan kokemukset Lauttakylässä. ?Pastori Lauri Jooseppi Jokinen opetti uskontoa. Hän ahdisteli useita oppilaitaan ja heistä yksi oli Tellervo...Jokinen sai mielihyvää tyttöjen piiskaamisesta ja vaati saada kurittaa Tellervoa ja muita uhrejaan pappilan kansliassa....Hän otti tytön polvilleen poikittain ja löi...Se ei ollut kevyttä läiskimistä : takapuoleen jäivät selvät jäljet... Sadistinen kiiihko näkyi papin silmissä... Lyöminen loppui silloin kun tyttö alkoi itkeä... Tellervo inhotti, hän salasi asian kotona,saunassa Tellervo piilotteli takapuolensa piiskaniskujen juovat äidiltään ...? Kappalainen Lauri Jokinen , Lapuan liikkeen ja IKL:n kannattaja oli paikkakunnalla arvostettu merkkihenkilö, joka ei koskaan joutunut minkäänlaiseen vastuuseen sadistisista piiskaa- Presidentin puolisona Tellervo Koivisto ?irrotteli? rohkean välittömästi, tässä leikkikentän keinussa Tampereella. misistaan, jotka kohdistuivat erityisesti ulkopaikkakuntalaisiin tyttöoppilaisiin. Nämä kouluajan kauhukokemukset aiheuttivat Tellervo Koivistolle 70-vuotiaana vakavia masennusoireita, joista hän vasta silloin on kirjoituksissa pystynyt myöhemmin kertomaan muille ?kohtalotovereille? avuksi tarkoitettuna. Lähihistoriaa Tellervo Koiviston elämäkerta -teos on kokonaisuu- dessaan erinomaista suomalaista ja kansainvälistäkin lähihistoriaa. Kirja vilisee tuttuja henkilönimiä, vaikuttajia, Koivistojen ystäviä, suuria ja pieniä tapahtumia. Kuten ihmisten elämä . Kirjassa on hauska, monipuolinen kuvitus. Sujuvasti kirjoitettu, erinomainen lahjakirja. Pekka Hurme
• Nro 3 ? Viikot 7-8 14 Kuvataide Risto Kolanen Sydäntalven kuvataidetta ??Punavuoren, Kruununhaan, Kaisaniemen ja Hietalahden galleriat loistavat monipuolisesti. Uusina esitellään Laterna Magica Kruununhaassa ja Caisan aula Kaisaniemessä. Valokuva on hyvin esillä. Ikäihmisen omakuva ?OMAKUVA ? sata vuotta suomalaisena 2017? on valokuvaaja Leena Louhivaaran kehittämä valokuvahanke, joka on toteutettu ikäihmisten kanssa Diakonissalaitoksen Kotikalliossa 2016. Osallistujat saivat mahdollisuuden käydä elämäänsä läpi heille tärkeiden valokuvien kautta. Tavoitteena oli löytää yhteys ihmisen luovuuteen ja muistoihin sekä saada hänet innostumaan yhteisestä tekemisestä muiden talon asukkaiden kanssa. ? Kun valot sammuivat, kuvat heijastuivat seinälle ja osallistuja alkoi kertoa omaa tarinaansa kuvien kautta, syntyi hienoja yhteisiä kokemuksia ja löytyi yllättäviä yhteyksiä, Louhivaara kertoo. Jokaisesta osallistujasta otettiin myös muotokuva. Lisäksi otettiin symbolikuva paikasta tai asiasta, joka on ollut hänelle merkityksellinen. Galleria Laterna Magican, Rauhankatu 7, valokuvanäyttelyssä jokaisesta henkilöstä on esillä kolmen kuvan sarja sekä teksti, joka on syntynyt hänen kertomustensa kautta. Leena Louhivaara on helsinkiläinen valokuvaaja, kouluttaja ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja. Hän on käsitellyt nähdyksi tulemisen teemaa kaikissa taiteellisissa projekteissaan. SAA KATSOA -näyttely (2008) kertoi rintasyöpää sairastavista naisista. KATSEEN TAKANA ?näyttely (2011) syntyi yhteistyössä näkönsä menettäneen kuvataiteilija Maarit Hedmanin kanssa. Mustalaisten kotiarki valokuvissa ? Mustalaiseks olen / syntynyt / koditonna nyt vaellan. / Luonnon lapsi, mitä / ajattelenkaan, / vaan saan olla kuten haluan, lukee seinätauluna kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan aulagalleriassa, Mikonkatu 17C/Vuorikatu 14. ?Suomen mustalaisnäyttely ? Kotiin ja takaisin? on suunnitellut Desiree Baltzar; yhteistyössä ovat olleet valokuvaaja Henrik Schütt, Birgit Baltzar-Tapaninen ja Caisa. Näyttely Valokuvaaja Leena Louhivaara punaisessa hameessaan kuvattaviensa keskellä Galleria Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg Desirée Baltzar (vas.) ja Birgit Tapaninen-Baltzar edellisen suunnitteleman Kotiin ja takaisin -näyttelyn Henrik Schütin valokuvan äärellä Caisan aulagalleriassa. Kuva: Raimo Granberg lon vaihtamaan ammattia 1990-luvulla. Rakennusarkkitehdiksi valmistunut mies alkoi opiskella Vapaassa taidekoulussa, josta valmistui v. 1999, jo aikuisella iällä. Hän löysi Kaapelitehtaalta työhuoneen, jossa työskentelee edelleen. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin. Galleria Katariinan Studiossa on samaan aikaan esillä Eeva-Liisa Rautalahden ?Agurketider??akvarelleja. Heidän yhteinen taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 12.2. klo 14?16. Hullun lailla rakkautta Kuvataiteilija Vesa Arjatsalo yhdessä Punainen saari ?työnsä (tempera ja lyöntimetalli kankaalle, 2016) kanssa Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg Taiteilija Aura Hakuri suuren akvarellimaalauksensa Kotiinpaluu edessä Taidesalongissa. Kuva: Hannele Salminen kuvaa Suomen mustalaisten elämää ja elinoloja 1940-luvun alusta tähän päivään ja havainnollistaa mustalaiskulttuurin muutoksiin vaikuttaneita tekijöitä. ? Tavoitteena on ollut luoda kuvaa kotielämästä ja viedä katsojat aikaan ja paikkaan, jossa he voi- Kuvataiteilija Kirsi Jokelaisen työt ovat Galleria Huudon takahuoneessa. Kuva: Raimo Granberg vat itse eläytyä mustalaisten elämään, myös teatteria Dromissa ja muualla harrastaneet sisarukset kertovat. Jo heidän äitinsä kiersi Suomea järjestämässä vastaavia näyttelyjä. Henrik Schütin valokuvien kautta katsojalle välittyy tunnelmia Suomen mustalaisista arkisissa oloissaan. Katsoja saattaakin näyttelytilaan astuessaan eläytyä mustalaisen elämään. Heidän kotikulttuuria havainnollistetaan tuomalla esille asumisoloja, pukeutumiskulttuuria ja käsitöitä aina nykypäiviin asti. Valokuvat ovat kuin pieni tarina jo itsessään. Näyttely kuuluu Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmistoon. Maalauksia pienestä saaresta Vesa Arjatsalon ?Pieni saari, maalauksia? ?näyttely on esillä 12.2. asti Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Taiteilija kertoo, että teoksiin on maalattu vähällä värivalikoimalla selkein ja raikkain värein suuria, tasaisia väripintoja. Hän kertoo vaihtaneensa työtukoksen takai öljyvärit temperaan, käänsi maalattavan kankaan pystyasennosta lappeelleen, niin uusi vaihde löytyi. Pintoihin on tehty jälkiä, jotka kuvaavat maan pinnan rehevyyttä ja karuutta, koristeellisuuttakaan kaihtamatta. ? Osa muodoista on tuttuja, osa tehty tarkoituksellisen tulkinnanvaraisiksi, jotta ajatukselle jää tilaa liikkua. Tuloksena on maalauksia pienestä saaresta, joka näyttäisi olevan melko rauhallinen paikka. Lama pakotti Arjatsa- ?Toivon, että sinua rakastetaan hullun lailla? ?näyttely Taidesalongissa, Bulevardi 3B, 4 krs, on varsin komea esillepano. Auri Hakuri näyttää katsojalle vanhassa arvokkaassa huoneistossa maalauksiaan, joissa samaan kuvaan punomat ristivetoiset maalausjäljet kouraisevat syvästi, taidemaalari Aki Turunen kirjoittaa esittelyssä. Kohtaamisesta muodostuu monikerroksinen kuva. ? Vesiväri, maalauksen alkulampi, ensimmäisen taiteen ensimmäinen väli tuntuu Aura Hakurin itselleen valloittamalta omimmalta valtakunnalta, mitä hän suvereenina kuningattarena hallitsee, Turunen maalaa sanoilla. Vapaan Taidekoulun luentotilaisuudessa 1.2. Aura Hakuri itse kertoo Taidesalongin perähuoneen olevan hänelle ?Vuoritunnelma-huone?, jossa hänen työnsä performanssin yhteisyydessä ja maalauksen yksinäisyydessä kohtaavat. Pieniä ja pahvista Galleria Huuto, Uudenmaankatu 35, esittelee 12.2. asti ?Pieniä ja pahvista?. Kirsi Jokelainen (s. 1970) ja Johannes Kangas (s. 1967) ovat Kuvataideakatemiasta 1996 ja 1997 valmistuneita kuvataiteilijoita eli kohta keskipolvea. Kirsi Jokelainen vastaa ?pienistä?. Kaikki työt ovat varsin pienimuotoisia ja eri tekniikoilla tehtyjä. Hän on maalannut vähän yli sata pientä maalausta, jotka yhdessä muodostavat puoliinstallaatiomaisen pienen otoksen elämästään: ? Kuvia ympäröivästä maailmasta ? läheltä ja kaukaa, koettuja tai unelmoituja, muistoja lapsuudesta, ruokakuvia ja kuten minulla aina: pieniä, ?mitättömiäkin? yksityiskohtia, sivussa olijoita, vaikka niin keskei- Kuvataiteilija Pekka Karhunen asettui ?muistonurkkaukseen? Galleria 4-kuudessa. Ympärillä on teokset Muistojen tilkkutäkki (vas.), Muistojen kesä I (oik. ylhäällä) ja Muistojen kesä II. Kuva: Raimo Granberg siä kuin nyt myös yhtenä tärkeänä osana kasveja, paljolti rikkaruohoja sekä tähtitaivasta ja pääkalloja, taitelija kertoo ?keski-ikäisen välikatsauksesta elämästä?. Johannes Kangas vastaa ?pahvista?. Ensin maalaukset siirtyvät pahvitöiksi. ? Mukaan tuli tulitikkulaatikko ja rullia sekä muita pahviteoksia. Lopulta maalauksia pahville. Pyhiä, vuori, teollisuusalueita sekä Punainenfantom pitämässä yhteiskunnan järjestystä yllä. Näistä yhdessä syntyy tilaan rakentuva teoskokonaisuus hän kertoo. Toimintaa ja mietiskelyä Valokuvaaja Pekka Karhunen on tunnettu lehtikuvaaja sanoma- ja aikakauslehtiin, kirjankansiin ja julisteisiin. Hän tekee paljon kuvitusta piirtäen ja sekatekniikalla julkaisuihin. Häm valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta jo v. 1980 valokuvaajaksi, on opiskellut alaa ulkomailla ja osallistunut lukuisiin näyttelyihin. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-5, esitteli vuosien 2005? 2016 töitä. ? Valokuva on sidoksissa todellisuuteen. Kuva rakentuu olemassa olevista elementeistä. Taitava kuvaaja voi niitä lisätä ja karsia tietyissä rajoissa, mutta konkreettinen kohde on aina olemassa. Omaehtoisessa kuvan tekemisessä piirtäen, maalaten tai muulla tavoin todellisuus ei ole lähtökohta, vaan alitajunnassa muhii ajatus ja kuva muhii ja odottaa tekemistään. Karhunen kiittää sitä, ettei hänen ole tarvinnut rajoittua vain yhteen tekniikkaan. Hän lainaa valokuvaajalegenda Henri Cartier Bressonia: ? Valokuvaus on toimintaa, piirtäminen mietiskelyä. Mustan puun kauneus Talven huikein kuvataideperformanssi taisi olla Liina Kuittisen esitysteos ?No Trouble? Project Roomissa, Lönnrothinkatu 35. Sen lähtökohtia ovat Purcellin Dido?s Lament ja poltetut puut. Poltetut puut ovat tuhlattua energiaa ja Didon laulu kertoo epätoivoisesta eleestä ja katumuksesta ja ennakoi savua. Mustat puut ovat kuitenkin kovin kauniita ja polttaminen tuo puulle ominaisuuksia, joita siinä ei muuten ole. Yhdellä palaneella halolla voi esimerkiksi kattaa kokonaisen huoneen, kertoo Kuittinen. No Trouble ?teos on esitys, joka esitetään kerran. ? Ajattelen että taiteen tekemisessä on paljolti kyse hetkellisen järjestyksen luomisesta kaaokseen. Järjestyksen luominen ja sen ylläpito vaativat energiaa. Esitys on siksi aina energian tuhlausta, sillä teoksen toteuduttua kaaos palaa vääjäämättömästi. Teoksen fyysinen järjestys jätetään nyt siis lepäämään tilaan ja jää todettavaksi, kuinka kaaos syrjäyttää järjestyksen, Kuittinen sanoo naama ja kädet poltetusta puusta mustina. Teksti: Risto Kolanen
• Viikot 7-8 ? Nro 3 15 Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja nen ö k k y n e i s a Autol ice Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Ser v AutoGlaspsarasta palvelua LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 gin Pääkaupun Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Tuulilasiongelmia? Hammaslääkärit Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Palveluja Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki LVI Lämpö- ja vesijohtoliike Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi ? Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani vuodesta 1952 Hetipalvelut www.kkvaltonen.fi Kulta- ja kellosepät Autolasipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi RööperinLehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 KUNTAVAALIT 2017 Ehdokasasettelu vahvistetaan 9.3.2017 Ennakkoäänestys 29.3. - 4.4.2017 Vaalipäivä 9.4.2017 KUNTAVAALIEHDOKAS Varaa ilmoitustilasi hyvissä ajoin. Ehdokkaille on omat tarjoushinnat. Pyydä tarjous sähköpostitse tai soita. TAVOITA LÄHIMMÄT ÄÄNESTÄJÄSI LEHTEMME SIVUILLA! Ota yhteyttä: p. 09 413 97 332, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi JEWELRY - WATCH STORE Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti Musiikki hoivaa aivoja ??Laulaminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu ovat uusien tutkimusten mukaan monin yllättävin tavoin hyväksi aivoille. Musiikin harrastaminen kehittää aivoalueita, jotka liittyvät muistiin, keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Musiikki vaikuttaa myös vahvasti tunteisiin ja mielialoihin. Viime vuosina musiikin on havaittu auttavan kivunlievityksessä sekä muun muassa masennuksesta ja aivoverenkiertohäiriöistä toipumisessa. Musaa päälle -tapahtuma tarjoaa tietoa ja elämyksiä musiikin vaikutuksesta aivojen hyvinvointiin lauantaina 11.2.2017 klo 12? 15 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tapahtuman aluksi klo 12 aivotutkija, psykologian tohtori Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä kertoo otsikolla Musiikki ja aivojen hyvinvointi, kuinka musiikin avulla keskittymiskyky paranee, mieliala nousee, muisti virkistyy ja kuulokin kohenee. Esitelmän jälkeen klo 13? 15 yleisö pääsee maistelemaan musiikin terveysvaikutuksia ja terapeuttista käyttöä kolmessa työpajassa, joissa kaikissa ehtii halutessaan pistäytyä. Tanssi ja tunne -pajassa on tarjolla klo 13 ja 14 voimauttavaa tanssiterapiaa, liikkumista ja tanssin askelia musiikin tahdissa. Keho vireytyy, mieli kirkastuu ja hymy nousee huulille. Pajan vetäjänä toimii kehopsykoterapeutti Tarja Ryynänen. Laulua, liikettä, musiikin iloa -pajassa kokeillaan klo 13.30 ja 14.30 rentoa yhteislaulua ja liikettä kodin kaapeista kerättyjen välineiden siivittämänä. Heikot aistit ja liikuntarajoitteet unohtuvat, ja muisti virkistyy. Laulattajina ovat Mari ja Ville Myllymäki, ääneen ja viittoen. Biisipiirustus-pajassa kuvitetaan klo 13?15 musiikkia vapaasti eläytyen. Piirustustaitoa ei tarvita. Kaikki, mitä syntyy, on oikein ja hyvää. Pajan vetäjänä on projektisuunnittelija Ville Niemi. Tapahtuman toteuttavat Aivoliitto, Eläkeliitto, Kuuloliitto ja Helsingin Alzheimer-yhdistys, jotka tarjoavat tapahtumassa myös tietoa toiminnastaan ja palveluistaan. Kuuloliiton osastolla voi tutustua huonokuuloisten elämään ja apuvälineisiin ennen ja nyt. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 26.2.2017 asti ti?su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY.
• Nro 3 ? Viikot 7-8 16 Laitetaan kurvit kohdalleen/ihanat naiselliset 50?s henkiset vaatteet ja asusteet... Jokainen Kaikille naisille ikään tai kokoon katsomatta (kokoja XXS-6XL) hymyilevä nainen on kaunis 79? 79? 79? 79? 79? 69? 79? 74? 69? 66? 112? 189? 79? 79? 69? 39? Myös pikkutytäille! 99? 69? 99? 79? 43? Myös miehille! 39? 39? 69? 24? 72? MUOTIPUTIIKKI Helmi Sydämellisesti tervetuloa palveltavaksi! Joensuuntie 28, 31400 Somero ? Puh. 02 748 9209/040-541 6316 69? 44? 69? 59? 69? AVOINNA ti ja ke to ja pe la klo 11-17 klo 10-17 klo 10-13 tai sopimuksen mukaan Muotiputiikki Helmi käy kurkkaamassa ja tykkäämässä ? näet koko malliston. 134? www.muotiputiikkihelmi.com muotiputiikkihelmi@gmail.com