• yksiöt kaksiot IKKUNANPESUT SYYSAURINGON ILOKSI! BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi Soita emännille = 2.480 ? = 3.720 ? p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 41-42 ? Nro 17/2016 ? 12. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | JAPANILAINEN YUKATA TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa 65? OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | | INFO@TOKYOKAN.FI HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ? Kutsu meidät maksuttomalle arviokäynnille, kun haluat asunnostasi parhaan hinnan, sovitussa aikataulussa ja turvallisesti. Soita jo tänään! ULLANLINNA, KT, 7 h, k, 2 kh, 2 erillistä wc 276 m2 KRUUNUNHAKA, KT 6 h, k 213 m2 Arvoasunto erinomaisella sijainnilla, 5. krs. Näköalana kolmio-piazza Ullank/ Muukalaisk/Vuorim. k. Kaksi kylpyhuonetta (toinen läpikäytävissä kahdelta makuuhuoneelta, sekä kaksi erillistä wc. Avara olohuone avautuu kahden pilarin välistä. Eteisessä kaunis kasettikatto. Arvostettu hyvä yhtiö Sierra Oy. Piirtänyt Frosterus & Gripenberg. C 2007. Mh. 2.150.000 e. Vuorimiehenkatu 7. Tied. Gripenberg p. 050 5688 438. 7124884 Arvokiinteistössä erinomainen asunto. Runsaasti kattomaalauksia korkeissa huoneissa, joista puistonäkymät etelään. Kauttaaltaan parkettilattia. Sauna. Hissi keittiöportaassa. Vapautuu sopim u ks e n m u ka a n . G 2 0 0 7 . M h . 1.238.200,21 e. Vh. 1.250.000 e. Liisankatu 27. Tied. Gripenberg p. 050 5688 438. 7111346 ETU-TÖÖLÖ, KT, 3 h, avok, erill wc, terassip 90,5 m2 PUNAVUORI, KT, 2 h, avok/ wc, viinikellari ja oma piha 77,5 m2 Ydinkeskusta, Unique-ullakko. Kauaskantoiset näkymät terassilta länteen yli kattojen, jopa saunasta. Asunnolla ei ole seinänaapureita yläkerrassa. Alakerrassa iso makuuhuone ja walk-in vaatehuone, työhuone/makuuhuone ja erillinen wc. Yläkerrassa olohuone, avokeittiö sauna/kh ja terassi. Avotakka. Avattavia kattoikkunoita. Esteetön kulku ulko-ovelta. D 2007. Mh. 730.748,51 e. Vh. 750.000 e. Runeberginkatu 6. Tied. Gripenberg p. 050 5688 438. 7121679 Tämä uniikki asunto on rak. v. 2014 entisen olympiahotellin aamiaissalin tiloihin. Arkiasumiseen ripauksen hotellisviitin tuntua tuovat avara aula, ylellinen kylpyhuone, pieni viinikellari sekä walkin vaatehuone. Kaikki yksityiskohdat on toteutettu laadukkailla materiaaleilla. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä on kaikki suurimmat remontit tehty. F 2007. Mh. 587.289,90 e. Vh. 589.000 e. Pursimiehenkatu 15. Tied. Långström p. 040 774 9563. 7156992 EIRA, KT, 5 h, k/s, erill. wc/suihku, p 162 m2 Erinomainen kulmahuoneisto merinäkymin. Melior yhtiö on peruskorjattu eikä näköpiirissä ole saneerauksia. Asunnossa eteläparveke, sauna ja kaksi toimivaa kaakeliuunia. Kolmas makuuhuone helposti järjestettävissä. Hyvät kolminkertaiset ikkunat. Autopaikka. Uimarannalle n.200m. Tämä Unique asunto vapautuu sopimuksen mukaan. D 2007. Mh. 1.288.471,25 e. Vh. 1.340.000 e. Speranskintie 3. Tied. Gripenberg p. 050 5688 438. 7128496 ETU-TÖÖLÖ, KT, 2 h, avok 63 m2 Avarat hyvät näkymät Temppeliaukiolle. Kaunis, lämminhenkinen ja hyväkuntoinen koti. Erinomainen pohjaratkaisu sekä hyvät ja laadukkaat materiaalit. Vanha arvokas peruskorjattu tiilitalo. D 2007. Mh. 407.578,56 e. Vh. 430.000 e. Temppelikatu 25. 7148799 PUNAVUORI, KT 3 h, k, ph, 2 erill. wc 117,5 m2 Erottajalle ja Kolmikulm-puistoon avoimet näkymät perinteikkään arvotalon 4. krs:sen huoneisto, jonne käynti hienostuneen porrashuoneen kautta. Päivitystä kaipaava asunto jossa läpitalon pohja ja yli 3 m huonekorkeus. Tämän keskeisemmällä sijainnilla on harvoin asuntoja myynnissä. Huoneistolla hyvä pohjaratkaisu johon kaksi porrasta, joista toisessa hissi. G. Mh. 850.000 e. Yrjönkatu 8-10. 7127950 ULLANLINNA, KT, 2 h, k 63 m2 Ylimmän kerroksen ihanassa jugend-talossa persoonallinen kaksio. Korkeat huoneet, erkkeri-ikkuna ja kakluuni luovat mukavan tunnelman. Loistava sijainti Boutique-liikkeiden ja lukuisten kahviloiden äärellä. Putkiremontti juuri valmistunut. Ei hissiä. D. Mh. 449.289,72 e. Vh. 450.000 e. Korkeavuorenkatu 8. 7115109 ORANSSIA ENERGIAA ASUNTOSI MYYNTIIN. HERNESAARI, KT 3 h, k, s, terassi 107 m2 Ylin, 8. krs Ullakkoasunto Hernesaarenkadun/Telakkakadun kulmassa. Laaja terassi ilta aurinkoon. Ihanat näköalat Eiraan, merelle ja Eiranrantaan. Asunnossa on sauna ja isohko kylpyhuone. Lähistöllä on järjestettävissä autopaikka tarvittaessa. Asunto on hyvä ja sisäänmuuttokuntoinen. E 2007. Mh. 945.000 e. Telakkakatu 2. Tied. Gripenberg p. 050 5688 438. 7115176 KAMPPI, KT, 2 h, avok 52 m2 Todella kaunis ja avara koti kaikkien palveluiden vieressä. Olohuoneen päätyseinä on kokonaan ikkunaa ja päätyä on tehostettu alaslasketun katon ja upotettujen himmennettävien halogeenien avulla. Tilava makuuhuone sisäpihan suuntaan. 5. krs, hiss. D 2007. Mh. 310.000 e. Malminrinne 2-4. 7116598 ULLANLINNA, KT, 3 h, avok, 1 h, kk, suihkutila 92 m2 Harvoin tarjolla! Huvilakadulla, hienossa Jugend-talossa, tasokkaasti kunnostettu läpitalon huoneisto, jonka keittiö uusittu 2011. Hintapyyntöön sisältyy erillinen yksiö, joka omilla osakekirjoilla. Omistaja haluaa myydä molemmat asunnot yhdellä kaupalla. Olohuoneessa takka. Tunnelmalliset pihanäkymät, olohuoneen erkkeri-ikkunasta näkymä jopa merelle. Mh. 795.000 e. Huvilakatu 20-22. Tied. Ahtiluoto p. 050 511 1324. 7118494 ULLANLINNA, KT, 2 h, k 51 m2 Loistava sijainti Ullanlinnan ytimessä. Valoisa läpitalon huoneisto jossa ikkunat ovat kolmeen suuntaa. Nuorekas keittiö remontoitu v. 2010 samalla uusittu sähkö, seinä- ja lattiapinnat. Nurkan takana lukuisat kahvilat ja ihanat sisustus ja Boutique -liikkeet.3. kerros, Ei hissiä. E 2007. Mh. 313.623,04 e. Vh. 320.000 e. Jääkärinkatu 3. 7185363 ULLANLINNA | Tehtaankatu 11, 00140 Helsinki, puh. 020 780 3200 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X. / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• Nro 17 ? Viikot 41-42 2 Sinebrychoffin taidemuseo: Asetelma - Elämä tarjottimella ??Sinebrychoffin taidemuseon vuoden päänäyttely Asetelma - Elämä tarjottimella sisältää noin 50 alankomaalaista, italialaista ja espanjalaista asetelmamaalausta 1500-1700-luvuilta. Näyttely pohtii hyvän elämän kysymyksiä muun muassa yltäkylläisyyden, moraalin ja katoavaisuuden näkökulmista. Monet teemoista ovat edelleen yhtä ajankohtaisia: ruoka ja sen riittävyys, kaupankäynti ja sen lieveilmiöt pörssiromahduksineen sekä moraali ja usko varakkaiden ohjaamassa modernissa maailmassa ovat näkyneet uutisotsikoissa tälläkin viikolla. Näitä jo 1600-luvulta nousseita teemoja kommentoivat näyttelyn kokonaisuudessa mukana olevat nykytaiteen teokset Kiasman ja Valtion taideteostoimikunnan kokoelmista. Näyttely on esillä 29.9.31.12. Asetelmamaalauksen suosio kasvoi 1600-luvulla ennennäkemättömiin mittoihin, kun varakkaasta porvaristosta tuli uusi taiteen ostajakunta protestanttisessa Hollannissa. Suosio näkyi myös aiheiden kirjossa. Ne muuttuivat arjen ruokatarvikkeista runsaisiin riistamaalauksiin ja tuontituotteiden, kuten sitruunan ja nautiluskuoren mestarillisiin materiaalisuutta korostaviin teoksiin. Menestys maailmankau- Gertrud Metz: Hedelmäasetelma. Kansallisgalleria / Sinebrychoffin taidemuseo, Hannu Aaltonen. passa toi maalausaiheisiin jännittäviä uutuuksia, mikä nosti myös teosten omistajien statusta. Kasvitieteen tutkimuksesta nousi runsaita, monimerkityksisiä ja silmää hiveleviä kukka-asetelmia. Uusilla värikkäillä tulppaanilajikkeilla tehtiin kiihkeästi myös kauppaa, aina pörssiromahdukseen saakka. Materiaalisen hyvinvoinnin noustessa keskustelu moraalista ja maltillisuudesta oli tärkeä osa kulttuuria. Siten lääketieteen tarkoituksiin kuvatusta pääkallosta tuli keskeinen elementti vanitas-aiheissa, joilla muistutettiin elämän rajallisuudesta maanpäällisen runsauden keskellä. Näyttelyn teemat Millaista oli hyvä elämä 1600-luvun Hollannissa? Näyttelyssä kysymystä pohditaan muun muassa yltäkylläisyyden, moraalin ja katoavaisuuden näkökulmista. Näyttelysalit on nimetty näiden teemojen mukaisesti. Hyvä elämä Hollannin tasavalta oli Kissaystävien ikioma lehti, ainoa Suomessa! 5/2016 6,60 NKIT ? NEUVOT ? VI O ? UUTUUDET HOITO ? RAVINT hännätön manx Neulo ihanat kissakuvioiset villasukat! i Henkiparantaja issafani.f .k w w en w oj ss ! auttaa ki lue lisää jasa ti is lm h ge e on l ös a käyt a l i T Maatiaiskissan arvostus vielä pohjalukemissa Luksusta Varakkaat hankkivat uusia ylellisyystuotteita, kuten appelsiinejä, sitruunoita, pähkinöitä, viikunoita, rusinoita, suolaa ja pippuria. Itä-Intian kauppakomppania (VOC) kuljetti Hollantiin myös kiinalaista ja japanilaista posliinia sekä erikoisia kotiloita ja simpukoita. Nautiluksen kuoresta (Nautilus pompilius, helmivene) tuli haluttu keräilyesine. Niistä taottiin juoma-astioita juhlakäyttöön, mutta yleensä ne olivat koriste-esineitä. Harvinaiset esineet kiehtoivat niin keräilijöitä kuin taiteilijoita. Niitä kuvattiin maalauksissa, ja kaikkein taitavimmista maalauksista maksettiin hyvin. Hedelmäasetelmissa oli tärkeää näyttää eri materiaalien tuntu. Usein hedelmät esitetään leikattuina, pehmeät sisukset esillä ja hedelmänmehuisina. Sitruunankuoren kierteestä tuli taiteilijoiden suosima maalausaihe, jolla maalaustaitoa esiteltiin. Heijastukset posliini-, hopea- ja lasiastioiden pinnoista osoittivat niin ikään taiteilijan kyvykkyyttä materiaalien kuvaamisessa. Katoavaisuus Rotuesittelyssä Minttu pelasti masentuneen emäntänsä 1600-luvulla Euroopan rikkain. Uuden protestanttisen porvariyhteiskunnan vauraus perustui etenkin taitavalle ulkomaankaupalle. Porvariston vaurastuminen edisti myös tieteen ja taiteen saavutuksia. Parempi elämänlaatu alkoi näkyä ruokapöydissä ja pian sitä kuvattiin myös maalauksissa. Vaurautta haluttiin näyttää monipuolisesti, ja siitä syntyivät asetelmataiteen monet suuntaukset. 1600-luvun alussa suosittiin ruoka-ainesten, kukkien ja elämän katoavaisuuden (vanitas) kuvausta. Pian teokset kasvoivat yltäkylläisiksi ns. pronk -maalauksiksi. Maalauksia ihailtiin sekä niiden omistajan varakkuudesta kertovan sisällön, mutta myös todenmukaisen esittävyyden, taitavan maalaustavan ja aisteihin vetoavuuden vuoksi. Tarjolla oli kaiken hintaisia teoksia, joita hankittiin sekä uusien kanavatalojen, työhuoneiden että tavallisten kotien koristukseksi. Kissa löysi omaann kotinsa kahdekseen vuoden jälk Kuolemasta muistuttavat asetelmat eli vanitas-maalaukset (lat. turhuus), moralisoivat erityisesti vaurauden tuomaa yltäkylläisyyttä 1600-luvun Hollannissa. Vanitas -maalauksilla muistutettiin maallisten nautintojen hetkellisyydestä ja elämän kiertokulusta. Toisin sanoen ne korostivat henkisen ja moraalisen elämän tärkeyttä, ja sitä, että saadakseen hyvän kuoleman oli elettävä hyvin. Pääkallo oli yleisin kuolemaan liitetty symboli. Myös sammutetut kynttilät, saippuakuplat ja kellot viittasivat ajan kulkuun ja siten elämän lyhyyteen. Taskukello toimi myös moraalisena muistutuksena viisaasta ajankäytöstä. Edwaert Collierin teos korostaa vallan vaihtuvaa luonnetta, jota teoksessa kuvaa ylösalaisin asetettu kruunu. Sanonnan mukaisesti: ?Talonpoika ja kuningas ovat yhtä kuoleman edessä?. Pääkallo oli myös lääketieteen symboli, kuten Caesar van Everdingen. Nainen olkihattu päässään, n. 1645?1650 Abraham de Snaphaen Lääkärin muotokuvassa, 1684. Himo Pieter Aertsen (1508-1575) toimi sekä Antwerpenissa että Amsterdamissa, ja välitti siten Etelä-Alankomaiden tyyliä pohjoiseen.  Hän yhdisti asetelma- ja laatukuvamaalauksen yhteen näkymään, usein sisältäen uskonnollisia viitteitä. Vihannes- ja riistanmyyjä -teos on ylenpalttinen torinäkymä, mutta sitä voi tulkita myös seksuaalisen ruokahalun käsittelynä. Silloin kurpitsa viittaa avionrikkomiseen ja lintujen kuvaus paritteluun. Kuvattujen vakavalla ilmeellä halutaan katsojan pohtivan moraalisia kysymyksiä, miten elää hyvää ja oikeamielistä elämää yltäkylläisyyden ja houkutusten keskellä? Protestanttisissa kuvauksissa muistutettiin, että uskontoa ja moraalia ei sovi unohtaa. Iiu Susirajan (1975-) valokuvat ihmissuhteista Myytinmurtaja (Ex-boyfriend) ja Älä eksy grillille (Ex-wife) kyseenalaistavat vallitsevia sukupuolirooleja sekä hyvää ja huonoa käytöstä. Susiraja käsittelee usein kauneusihanteiden ja ruokakulttuurin välisiä ristiriitoja rajusti mutta huumorilla. Herrojen herkkua Riistan metsästys oli yläluokkaisten harrastus ja etuoikeus 1600-luvun Hollannissa. Riista-asetelmien kuvaus itsenäisinä asetelmina yleistyi vasta 1650-luvun jälkeen. Ennen sitä riistaa kuvattiin keittiönäkymissä, muiden ruokatarvikkeiden kanssa. Kun teoksilla haluttiin korostaa omistajiensa asemaa, kuvauksiin tuli lisää mielikuvituksellisia sommitelmia ja taustamaisemia. Pienistä ja yksinkertaisista riistamaalauksista kasvoi kookkaampia sommitelmia etenkin 1600-luvun loppupuolella. Samalla metsästys muuttui ylhäisön yksinoikeudesta myös rikastuvan porvariston harrastukseksi ja statussymboliksi. Italialainen Giuseppe Recco uudisti meren antimia kuvaavia asetelmia suuriksi saalisnäyttämöiksi, luonnonmaisema taustanaan. Kukkaloistoa Tulipomaniaksi kutsutaan Hollannissa 1630-luvulla tapahtunutta ilmiötä, jossa ihmiset ostivat kukkasipuleita kalliiseen hintaan ja pörssiromahduksen seurauksena menettivät omaisuuttaan. Ra- justa notkahduksesta huolimatta kukkien kauppa jatkui ja niistä maalattujen teosten kysyntä kasvoi. Eri aikaan kukkivia kukkia maalattiin kimpuiksi tauluihin, jotta niiden kauneutta voi ihailla myös talviaikaan. Kukkien tarhaviljely tuotti runsaasti eri lajikkeita. Taiteilijat piirsivät myös tarkkoja tunnistuskuvia kasvikirjoihin. Kukka-asetelmamaalaukset olivat sekä keräilijöiden että kansan suosiossa. Kukoistavat mutta pian kuihtuvat kukat ovat myös elämän kiertokulun vertauskuvia. Lakastuvat lehdet ja pienet tuhoeläimet muistuttavat ajan ohikiitävästä luonteesta. Teoksia voi tarkastella kuten sanontoja tai Raamatun lauseita (Psalmit 103: 15-16): ?Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon: kuin kedon kukka hän kukoistaa, ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne.? Näyttelyn teokset: Kansallisgalleria / Sinebrychoffin taidemuseo, Amos Andersonin taidemuseo, Eesti Kunstimuuseum, Kadrioru, Gustavianum, Uppsala universitet, Kansallisgalleria / Nykytaiteen museo Kiasma, Pohjanmaan museo, Serlachius-museot, Stockholms universitets konstsamling, Valtion taideteostoimikunta Näyttelyyn liittyviä tapahtumia: 12.10. klo 18 FT Julia Donner: Puutarhamaisemia 19.10. klo 18 Keittiömestari Pekka Terävä: Taidetta lautasella - kuinka teet jokaisesta annoksesta taideteoksen (ilmoittautuminen SiffInfo@fng.fi) 9.11. klo 18 Taiteilijatapaamisessa Anna Retulainen ja Heikki Marila 16.11. klo 18 FT Minna Tuominen: Vanitas 23.11. klo 18 Pastori, tietokirjailija Jaakko Heinimäki: Viini ja Elämän jano Luennot näyttelyn pääsymaksulla 12 /10 ?. Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia, www.siff.fi  Pääsymaksut: Erikoisnäyttelyt: 12|10 ?, alle 18-v. maksutta. Vapaa pääsy kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 17-20. Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseoon vapaa pääsy, museon 2. kerros. Meillä käy museokortti. Opastukset: lauantaisin klo 14 suomeksi, ruotsiksi kuukauden ensimmäinen lauantai klo 13. Avoinna:  ti, to, pe 11-18 / ke 11-20 / la, su 10-17 / ma suljettu Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. 0294 500  460, www.siff.fi  
• 12. vuosikerta ? nro 17 Viikot 41-42 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen. Ajankohtaista Rakentamisen uhkaamaa Keskuspuistoa ??Tule lumoutumaan luontokuvista ja keskustelemaan Keskuspuistosta. Valokuvataiteilija Sanni Seppo näyttää ottamiaan metsäkuvia rakentamisen uhkaamasta Keskuspuistosta. Lisäksi kuullaan Keskuspuistoryhmän tilannekatsaus Keskuspuiston ja yleiskaavan tilanteesta, tarjolla myös kahvia ja keskusteluja.  Samalla voi tutustua vasta uusittuun Töölön kirjastoon. Kutsun tilaisuuteen saavat myös kaupunginvaltuutetut ja kaupunginhallituksen jäsenet. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Töölön kirjaston Mika Waltari -sali, Topeliuksenkatu 6. Lauantaina 15.10. kello 14-15. Tilaisuuden järjestää Keskuspuiston puolesta -liike. Pääroolissa Helsingin haju Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: Kaupungin talouden tasapainotustavoite toteutumassa ??? Maltillinen toimintamenojen kasvu sekä investointiraami parantavat kaupungin rahoituksellista tasapainoa asteittain, mutta erityisesti joukkoliikenneinvestointeja joudutaan edelleen rahoittamaan lisälainanotolla, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vuoden 2017 talousarvioehdotuksestaan. Vuoden 2017 talousarvioehdotuksen menomäärärahat ovat vuotta 2016 pienemmät.  Tämä johtuu perustoimeentulotuen rahoituksen ja maksatuksen siirtymisestä Kelalle, kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta hen- ??Mitä nenä muistaa? Miltä kaupunki haisee? Voiko museokokemuksen rakentaa yhden hajun varaan? Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, pääsee 7.10.2016?15.1.2017 uuden aistikokemuksen pariin, kun Haju avautuu museon neljännessä kerroksessa. Sivu 7 kilöstömenoihin, kuntien eläkemaksujen alenemisesta sekä maltillisesta yleisen kustannustason noususta. Kaupungin organisaatio valmistautuu johtamisjärjestelmän muutokseen sekä uuteen valtuusto- ja strategiakauteen. Toimialat tulevat virastojen tilalle ja pormestarit kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien tilalle 1.6.2017. Talousarvio on nykyisen organisaation mukainen, keväällä 2017 talousarvioon tehdään Sivu 9 tekniset muutokset. 12 900 korkeakouluopiskelijalle selvityspyyntö opintojen edistymisestä ??Kela ja opintotukilautakunnat seuraavat vuosittain korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä. Seuranta on nyt tehty noin 166 000 korkeakouluopiskelijalle, jotka saivat opintotukea lukuvuonna 2015?2016. Heistä 12 900 saa selvityspyynnön opintojen edistymisestä. Opintotuki- ja opintosuoritustietojen avulla selvitetään, ovatko korkeakouluopiskelijan opinnot edistyneet riittävästi. Opinnot ovat edistyneet riittävästi, jos opiskelija on suorittanut vähintään 20 opintopistettä lukuvuonna 2015?2016 ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti lukuvuoden aikana tai koko opiskeluaikana. Jos opintosuorituksia ei ole kertynyt tarpeeksi, opiskelija saa selvityspyynnön. Hänen pitää palauttaa selvityksensä korkeakoulunsa opintotukilautakunnalle. Opintotukilautakunta harkitsee, onko opintojen riittämättömälle edistymiselle hyväksyttävä syy. Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hänen esittämäänsä syytä ei hyväksytä, opintotuki lakkautetaan 1.1.2017 lukien. Jos opintosuorituksia on erityisen vähän (alle 1 opintopiste/tukikuukausi) ja opiskelijan ei ole ollut tarkoituskaan opiskella päätoimisesti, opintotukea voidaan myös periä takaisin. Selvityspyyntö lähetetään 7 900 yliopisto-opiskelijalle ja 5 000 ammattikorkeakouluopiskelijalle. Vuosi sitten selvityspyynnön saajia oli 13 400, joista 8 600 opiskeli yliopistossa ja 4 800 ammattikorkeakoulussa. Helsinki Allas Oy, Katajannokanlaituri 2. Kuva: Eetu Ahanen Allas Sea Poolissa kävi uimassa yli 16 000 ihmistä ??Helsingin Kauppatorin kupeessa sijaitsevan Allas Sea Poolin ensimmäinen kuukausi saunojen ja merikylpylän valmistumisen jälkeen on ollut menestys. Syyskuun aikana uimassa ja saunomassa on käynyt runsas 16 000 ihmistä, joista noin kolmannes on ollut turisteja. Heinäkuun alussa avatun ke- säterassin kävijämäärä on ollut päivässä keskimäärin 1 500 ja tapahtumissa on vieraillut noin 10 000 kävijää. Allas Sea Poolilla on käynyt heinäkuun alun jälkeen yhteensä noin 140 000 ihmistä. Allas on valjastanut merenrannan kaupunkilaisten käyttöön ja kehittänyt samalla kau- punkikulttuuria. Altaalla on ollut tänä vuonna noin 40 ilmaistapahtumaa kaikille kaupunkilaisille konserteista ja dj-illoista taitouintiesityksiin. Lisäksi merikylpylässä on järjestetty lähes 30 yritystapahtumaa syyskuun aikana. Sivu 7
• Nro 17 ? Viikot 41-42 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Puheenvuoro Nro 17 Väheneekö asuntopula Helsingin seudulla H elsingin seudun asuntotuotannon ennakoidaan nousevan lähivuosina ennätyslukemiin. Myös asuntotuotannon pitkäaikaiselle kasvulle on hyvät edellytykset. Sekä rakennuslupien määrä että asuntotuotannon aloitukset ovat lisääntyneet selvästi enemmän kuin valmistuneet asunnot. Heinäkuusta 2015 tämän vuoden kesäkuuhun Helsingin seudulla myönnettiin rakennuslupa yli 15 000 asunnolle ja aloitettiin lähes 16 000 asunnon rakentaminen. Tämä ennakoi valmistuvien asuntojen määrän nousua 2000-luvun ennätyslukemiin ensi ja sitä seuraavana vuonna. Myös asuntotuotannon pitkäaikaiselle kasvulle on hyvät edellytykset, jos kaavoituksen tavoite saavutetaan seudun kunnissa. Viime vuosina kaavoitus on lisääntynyt ja tonttimaavaranto on kääntynyt kasvuun. Viime vuonna Helsingin seudulla valmistui 11 500 asuntoa, mikä tarkoittaa, että MAL- eli maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksen tavoite ei toteutunut. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaa onnistui parhaiten nostamaan valmistuneiden asuntojen määrää edellisiin vuosiin verrattuna. Helsinki jäi jälkeen vuosien 2012?2013 määristä. Espoossa sekä KUUMA-seudulla (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) pysyttiin edellisten vuosien tasolla. Asuntotuotannon painopiste on siirtynyt vahvasti kerrostaloihin Helsingin kantakaupungin ja raideliikennevyöhykkeiden suurille projektialueille, kuten Jätkäsaareen, Kalasatamaan sekä Länsimetron ja Kehäradan vyöhykkeille. Kesällä tuli voimaan valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen uusi aiesopimus vuosille 2016?2019. Tavoitteena on kaavoittaa Helsingin seudulla asuntotontteja keskimäärin 1,5 miljoonaa kerrosneliötä ja rakentaa 15 000 asuntoa vuodessa. Uuden sopimuksen kaavoitustavoite on 27 prosenttia ja asuntotuotantotavoite 20 prosenttia korkeampi kuin edellisellä kaudella 2012?2015. Valheita vaikenemalla ???Kotipaikka Varkaus, ammatti sama?. Näin ytimekkäästi esitteli viihdetaiteilija Esa Pakarinen itsensä aikoinaan.  Espoon emerituspiispa Mikko Heikka ei jää Pakarisesta paljon jälkeen. Piispa kertoo uskon ja rahan suhteesta ja Raamatun suhteesta rahaan niin herättävästi että markkinataloutemme säikähtää ja kuluttajat pakotetaan miettimään rahan perimmäisiä vaikutuksia.  Kirjan nimi on:  Kapitalismi, kristinuskon musta joutsen?  Heikka muistuttaa postmodernin ajan jälkeisestä ?Totuuden jäkeisestä ajasta?, jossa valehtelijat näyttävät voittavan aina parhaimmat palkinnot. Maalaamalla suuria piruja seinälle voi Donald Trumpin lailla ponnistaa suosioon. Valta, raha ja maine kasvavat valehtelijalle korkoa eikä puheissa tarvitse olla totta kuin siteeksi.  Mikko Heikan kirja panee aavistamaan mihin suuntaan poltiikka ja elämä on menossa? Näitä pohdiskellessani panin Heikan hetkeksi hyllylle. Löysin Ulkopolitiikka-lehdestä minulle uuden sanan ?resilienssi? selvittämään miten tästä myllerryksestä voisi selvitä. Resilienssi tarkoittaa muutoskuntoa, selviytymiskykyä. Kaiken tämän hirmuisen sekoilun keskellä voi sittenkin selvitä.  Resilienssi-sanaa kuulemma käytettiin ensiksi mielenterveyspuolella kun haluttiin etsiä lääkettä heikentyneeseen itsetuntoon ja alemmuuteen. i Psyko- logiassa alettiin mitata miten sitkeyden ja joustokyvyn voima auttaisi selviytymään paremmin.  Voisivatko ihmiset ja kansat paremmin resilienssin voimalla? Jokaisen elämällä on mieli ja tarkoitus. Jos pallo on hukassa, on syytä kysyä neuvoa. Avun pyytäminen ei ole heikkouden merkki vaan päinvastoin: selviytymiskykyään etsivä onkin jo voittaja.  Avun pyytäminen ei ole alentavaa vaan vahvistavaa. Olen sielunhoitajana oppinut näkemään miten jokainen kohtaaminen jättää jäljen, yksi silmänräpäys voi ratkaista.  Selviytymiskyvyn vahvistuessa ihminen syttyy ja innostuu. Vahvistumisen voi aloittaa olemalla korostetun myönteinen toisille. Huomaamalla toiset, arvostamalla ja kannustamalla alkaa oma minä vahvistua. Käytösopas vuodelta 1954 valisti kiinnostumaan toisista ja myötäelämään toisten kanssa näin:  ?Ihmisen pohjalla on kaksi vastakohtaa: vastaantuleminen ja avautuminen sekä luotaantyöntämisen, torjumisen ele.?.  Torjumisen ja hyljeksimisen sijasta pitää siis tulla toista ihmistä vastaan avoimin mielin. Osoittamalla toiselle hyväksyntää ja myötämieltä myös oma elämä valaistuu.  Resilienssi-malli olisi otettava nyt käyttöön myös kansojen kesken. Sellainen valtakunta menestyy, joka ottaa vastaan pakolaiset ja isänmaattomat eikä palauta pakenevia sodan jalkoihin, Veli-Matti Hynninen kuoleman syliin. eikä vedä rajoilleen piikkilankaa. Erityisen surullinen olen rakkaan veljeskansamme Unkarin jyrkkyydestä, tavasta torjua muukalaiset. Mihin katosi unkarilaiselle ominainen ilo ja pilke? Unohtiko Viktor Orban ettei Itsekkyydestä ikinä seuraa mitään hyvää?  Haluan ehdottaa resilienssiä lääkkeeksi yksilöille ja kansoille. Yhteiskuntien sisäinen luottamus, yhteenkuuluvuuden tunne ja oikeudenmukaisuuden jano ovat korvaamattomia innoittajia. Myönteisyydellä selvitään kriiseistä ja ja katastrofeista. Verkostoitumalla sosiaalisesti ristiin myös epäilijöiden ja vastahankaisten kanssa voi kokea ihania yllätyksiä. Ei pidä yrittää itse olla hauska vaan parempi on hauskuuttaa toisia.  Onnittelen Mikko Heikkaa valheiden karistelusta. Mutta milloin pääsisin onnittelemaan pääministeriä? Sipilä ei näytä olevan tietävinään hallituskumppaneidensa fasistisista yhteyksistä.  Myös vaikeneminen voi olla valehtelemista.  Veli-Matti Hynninen  Silakkaraadin voittajat 2016 Auto-Bil haastaa Kamuxin ? Uusi autoliikeketju Suomeen ??Uusi autoliikeketju Suomeen: Auto-Bil haastaa Kamuxin aggressiivisella kasvustrategialla. Kesällä 2016 perustettu Auto-Bil aikoo haastaa käytettyjen autojen kauppiaan Kamuxin valtakunnallisesti. Auto-Bil keskittyy edullisiin mutta laadukkaisiin vaihtoautoihin, joita perinteisesti myyvät paikalliset käytettyjen autojen kauppiaat ? sekä Kamux. Ensimmäinen AutoBil avattiin kesäkuussa Helsingin Herttoniemeen. Tänä maanantaina avataan toinen myymälä Kirkkonummelle ja lokakuun aikana kolmas Vantaalle. ? Olemme analysoineet kaikki Suomen kaupungit asiakaspotentiaalin sekä käytettyjen autojen tarjonnan perusteella ja tulemme laajentamaan Auto-Biliä vauhdikkaasti vuosien 2017-2018 aikana. Auto-Bilin käytettyjen autojen hin- noittelu on poikkeuksellisen aggressiivista, kuvailee Auto-Bilin taustalla olevan LänsiAuton toimitusjohtaja Tommi Köninki. Auto-Bilin toimintaperiaate on yksinkertainen: tehokkaat prosessit, tiukka kustannuskuri, nopea varastonkierto ja hintatietoiselle kuluttajalle sopiva laaja valikoima. Autot kuvataan ja mallinnetaan niin laadukkaasti, että autokaupan voi tehdä myös netissä. ? Palvelemme myymälässä, puhelimessa, sähköpostitse ja chatissa. Herttoniemen Auto-Bilistä on myyty jo 500 autoa, joista kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Meillä on paljon osaamista tästä liiketoiminnasta - ja käytettyjen autojen markkinassa on selvästi kysyntää tällaiselle konseptille, kertoo Auto-Bilin myynnistä vastaava Harri Hartikainen. Auto-Bilin omistaa LänsiAuto-konserni, joka on Suomen nopeimmin ja kannattavimmin kasvava merkkiliikeketju. LänsiAuto-konsernin liikevaihto on vuonna 2016 yli 250 miljoonaa euroa. Omistustaustan vuoksi Auto-Bilillä on ainutlaatuinen hankintakanava käytetyille autoille ja vahvat taustavoimat liiketoiminnan laajentamiselle. Auto-Bil on kesällä 2016 perustettu edullisten käytettyjen autojen kauppaan keskittyvä vauhdikkaasti kasvava liikeketju, johon kuuluu lokakuussa 2016 kolme myymälää. Vuonna 2017 ketju tavoittelee 25 miljoonan euron liikevaihtoa. Auto-Bilin omistajayhtiö ja avainhenkilöt ovat kokeneita autokaupan ammattilaisia. Lisätietoja yrityksestä ja satojen autojen valikoimasta löydät osoitteesta www.auto-bil.fi. ??Avajaispäivän silakkaraati valitsi vuoden 2016 voittajat sunnuntaina 2. lokakuuta klo 16. Parhaimman maustesilakan palkinnon voitti Liisa Vainio Taivassalosta 53 pisteellä. Toiseksi tuli Leif Bergman Ahvenanmaan Getasta 52 pisteellä ja kolmaksi Reijo ja Merja Veneranta Merikarviasta kraavisilakallaan. Silakkayllätys-sarjassa voiton vei 54 pisteellä Åkerfelts Service Sipoosta ylellisellä Hummerisilakallaan, jonka nahaton silakkafilee sai kastikkeekseen majoneesia, crème fraîchea, chilikastiketta ja tilliä. Kakkoseksi tuli maustesilakkakilpailussakin loistanut Leif Bergman - tällä kertaa chili-rakuuna silakalla. Kolmannen sijan sai Magnus Nyholm Porvoosta punasipulilla ja puolukkamehulla maustetulla Suutarin morsian -silakalla. Bergman ja Nyholm saivat Silakkayllätys-sarjassa kumpikin 51 pistettä, joten tasapelin ratkaisi täpärästi yksittäisen tuomarin antamat täydet pisteet. Tänä vuonna maustekalasarjassa kilpaili 12 ja silakkayllätyksessä 20 osallistujaa. Kiitos mukanaolosta kalastajille! Silakoita maisteltiin Kauppatorin juhlateltassa Kenneth Narsin juontamalla sunnuntaibrunssilla ja myös yleisö sai makupaloja. Raadissa vaikuttivat tänä vuonna WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, Stadin Kundi Pekka Sauri, ravintola Juuren perustaja Jark- Kuva: Krista Keltanen ko Myllymäki, ravintoloitsija Linda Stenman-Langhoff sekä toimittaja ja kirjailija Suvi Ahola. Raatiin pääsi mukaan myös avoimen haun kautta valittu maallikkojäsen Sampo Riskilä, jonka ystävät kuvailivat häntä herkkusuuksi, kalojen ystäväksi ja hyväksi seuramieheksi. Silakkaraadin vuoden 2016 voittajat palkittiin juhlateltan lavalla kello 16. Palkinnot ovat helsinkiläisen muotoilijan Jouko Kärkkäisen käsialaa LOKAL-galleriasta. ? Oli mielenkiintoista olla mukana. Yllätyin miten montaa erilaista makuyhdistelmää raati pääsi maistamaan, kertoo raadin ensikertalainen Linda Stenman-Langhoff. Kalan maku ei kuitenkaan saa jäädä piiloon, korostaa Askistakin tuttu ravintoloitsija. ? Olen ylpeä helsinkiläisestä perinteestä ? on saavutus, että tapahtuma on pystytty pitämään elossa. Markkinat ovat hyvä muistutus siitä, että silakkaa voi hyvin syödä muulloinkin kuin jouluna. Suomalaiset voisivat hyvin viisinkertaistaa silakankulutuksensa, muistuttaa WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen. Tänä vuonna myös lapset pääsivät Silakkamarkkinoiden makutuomareiksi. Ensimmäistä kertaa järjestettävässä lasten omassa silakkaraadissa tutustuttiin silakkaan ja taiteiltiin kuvia merellisistä makumaailmoista kokki ja ruokakirjailija Pipsa Hurmerinnan ohjaamana. Mukana lasten silakkaraadissa oli kuusi innokasta 3-10-vuotiasta herkkusuuta. ? Pitsa oli paras, tuumasi lastenraadissa vaikuttanut Elsa. Lapsille maistuivat parhaiten chili-rakuuna silakka ja silakat kermaisissa kastikkeissa - niitä jopa santsattiin piirrustelun lomassa.
• Viikot 41-42 ? Nro 17 5 Keskustakirjastolle haetaan kutsumanimeä ??Töölönlahdelle nousevaa uutta kirjastoa on tähän saakka kutsuttu työnimellä ?keskustakirjasto?. Nyt kirjastolle haetaan kutsumanimeä kaikille avoimella nimikilpailulla. Ehdotuksen voi jättää 1.-31.10. keskustakirjaston sivuilla. Kilpailuun osallistutaan täyttämällä osallistumislomake osoitteessa keskustakirjasto.fi. Siellä voi myös tutustua kilpailun sääntöihin. Kaikki määräaikaan mennessä jätetyt nimiehdotukset osallistuvat arvontaan, jossa palkintona on elämys- päivä Helsingissä. Elämyspaketti sisältää muun muassa liput merikylpylään ja 4D-elokuvateatteriin, illallisen ja hotelliyön. Palkinto on kahdelle hengelle. Voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti marraskuussa. Parhaan nimiehdotuksen lähettäjä saa kutsun avajaisjuhlaan Kaikkien nimiehdotusten joukosta valitaan sopivin ehdotus uuden kirjaston kutsu- jotka pidetään joulukuussa 2018. Parhaan ehdotuksen lähettäjään otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti joulukuun 2016 aikana. Kutsumanimi julkistetaan suuressa, kaikille avoimessa uudenvuoden juhlassa Kansalaistorilla 31.12.2016. Tallinkille uusi syyskuun matkustajaennätys Kuva: HKL Suomenlinnan lauttaterminaali uudistuu ? valmis kesällä 2017 Suomenlinnassa sijaitsevan lauttaterminaalin uudistustyöt alkoivat 3.10. Lauttaterminaalin kulkuyhteyksiä, odotuskatosta ja opastusta parannetaan ja ympäristöä siistitään. Rakennustyöt eivät vaikuta Suomenlinnan lauttaliikenteeseen. Lauttaterminaalin muutostyöt valmistuvat kesällä 2017. ??Terminaalin kulkuyhteyksiä parannetaan erottamalla saapuvien ja lähtevien matkustajien kulkureitit nykyistä selkeämmin toisistaan. Nykyiset kulkujärjestelyt ohjaavat lähtevät matkustajat saapuvien matkustajien reitille, mistä aiheutuu ruuhkia. Kulkureittejä selkeytetään esimerkiksi siirtämällä lippuautomaatit pois saapuvien matkustajien reitiltä. Uusilla järjestelyillä pyritään vähentämään ruuhkaisuutta ja nopeuttamaan lautan tyhjentämistä ja lastaamista. Terminaalialueen opastusta selkeytetään, aidat ja portit uusitaan ja odotuskatos kunnostetaan viih- manimeksi. Valinnan nimestä tekee raati, jonka puheenjohtajana on apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Myös parhaan nimiehdotuksen lähettäjä huomioidaan: hänet kutsutaan seuralaisineen keskustakirjaston avajaisjuhlallisuuksiin, tyisämmäksi. Polkupyörätelineet uusitaan ja koko terminaalialueen ilmettä kohennetaan istutuksilla ja matalilla aidoilla. Suomenlinnan asukkaille tulee asukasportti, joka nopeuttaa asukkaiden liikkumista lauttaterminaalissa. Lauttaterminaalin rakennustyöt eivät vaikuta Suomenlinnan lauttaliikenteeseen. Terminaalialueella on töiden ajan muutoksia kulkureiteissä, mutta alue on matkustajien käytössä koko rakentamisen ajan. Suomenlinnan lauttaterminaalia käyttää vuosittain noin 2 miljoonaa matkustajaa. ??Tallink-konserni kuljetti syyskuussa yhteensä 705 035 matkustajaa (+11,5 %), ja uusi matkustajaennätys tehtiin sekä Suomi-Viro että Ruotsi-Viro -reiteillä. Vuoden kolmannella neljänneksellä matkustajia oli yhteensä 2 855 112, mikä on 5,7 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suomen ja Viron välillä yhtiö kuljetti yhteensä 386 138 matkustajaa, mikä on 10,7 prosenttia edellisvuoden syyskuuta enemmän. Ruotsi?Viro-reitillä matkusti 6,3 prosenttia enemmän matkustajia eli yhteensä 73  913 matkustajaa. Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä kulki 204 546 matkustajaa, jolloin kasvua edellisvuoden syyskuuhun verrattuna oli 14,7 prosenttia. Ruotsi?Latviareitillä oli 40 438 matkustajaa (+ 13,5%). Matkustajamäärät kasvoivat kaikilla reiteillä myös tilivuoden kolmannella neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kuljetettujen rahtiyksiköiden määrä kasvoi edellisvuoden syyskuuhun verrattuna 8,8 prosenttia ollen 30  560 yksikköä ja edellisvuoden kolmannekseen verrattuna +6,7 prosenttia ollen 81 170 rahtiyksikköä. Kuljetettujen ajoneuvojen määrä kasvoi syyskuuvertailussa 8,5 prosenttia määrän ollessa 93 678, ja  edellisvuoden kolmannekseen verrattuna kasvua oli 6,2 prosenttia ollen 380  343 ajoneuvoa. AS Tallink Grupp on pohjoisen Itämeren alueen suurin matkustaja- ja rahtiliikennevarustamo. Yrityksellä on yhteensä 15 alusta ja se liikennöi Tallink- ja Silja Line -brändeillä kuudella reitillä. AS Tallink Grupp työllistää noin 7 000 henkilöä ja kuljettaa vuosittain 9 miljoonaa matkustajaa. Vuonna 2017 yritys alkaa liikennöidä Helsingin ja Tallinnan välillä uuden sukupolven LNG-alus Megastarilla. Sami Sarvilinna on Helsingin uusi mahtivirkamies ? kansliapäällikkö ??Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi Sami Sarvilinnan kaupungin keskushallinnon johtoon eli kansliapäälliköksi. Vaalissa Sarvilinnaa äänesti 46 valtuutettua ja apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasta 36 valtuutettua. Sarvilinna on ollut Helsingin kaupunginlakimies vuodesta 2007 lähtien ja hän johtaa kaupungin oikeuspalveluja. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen lisensiaatti ja varatuomari. Sarvilinna on syntynyt vuonna 1967. Kansliapäällikkö on 1. kesäkuuta 2017 voimaan tulevan Helsingin johtamisuu- distuksen jälkeen kaupungin ykkösvirkamies. Hän johtaa kaupungin keskushallintoa, on toimialajohtajien esimies ja toimii kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä pormestarin esittelijänä. Kansliapäällikkö valittiin seitsemän vuoden määräajaksi. Sarvilinna siirtyy johtamaan nykyistä kaupunginkansliaa, joka toimii 31.5. 2017 saakka. Hän aloittaa virassa lokakuun puolivälissä. Kansliapäällikön kokonaispalkka on 14000 euroa kuukaudessa. Sami Sarvilinna. Kuva: Pertti Nisonen
• Nro 17 ? Viikot 41-42 6 Päivyri Viikon mietelause: Tähtitarhasta tulee tuulispää, pohjan ilmalta pakkanen. Raamattu, Job 37:9 Nimipäivät: Viikko 41 Ma 10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä. Aleksi, Aleksis Ti 11.10. Otso, Ohto Ke 12.10. Aarre, Aarto To 13.10. Tanja, Taina, Taija Pe 14.10. Elsa, Elsi, Else La 15.10. Helvi, Heta Su 16.10. Stella, Sirkku, Sirkka Viikko 42 Ma 17.10. Saana, Saaga, Saini Ti 18.10. Satu, Luukas, Luka, Säde Ke 19.10. Uljas To 20.10. Kasper, Kasperi, Jasper, Jesper, Kauno Pe 21.10. Ursula La 22.10. Anniina, Anita, Anette, Anja, Nita, Anitta Su 23.10. Severi Kaupunkilaisten Helsinki ? historia vuodesta 1945, osa 5 ??Anna-Maria Åströmin kaupunkietnologinen osuus Kaupunkilaisten Helsingissä kuvaa kaupunkilaisten elintapoja ja kulttuurin urbaaneja ilmenemismuotoja voimakkaan kasvun kaudella vuodesta 1945 vuosisadan loppuun. Keskeisenä on kaupunkilaisten itsensä kokema arkipäivän todellisuus. Kaupunkikulttuuria tarkastellaan asukkaiden omasta näkökulmasta, ensin kantakaupungin osalta ja vähitellen laajemmin lukuisten esikaupunkialueiden näkökulmasta. Åström kertoo elävästi kodeista, kotikortteleista, kahvila-, ravintola- ja leffakokemuksista ? kaupungin urbaanista sykkeestä, kansainvälistymisestä, monikulttuurisuudesta. Esiin nousee voimakkaasti asukkaiden oma ääni. Laura Kolben osuudessa kuvataan Helsingin keskeisten kaupunkitilojen yhteisöllistä, seremoniallista, symbolista ja poliittista käyttöä sekä niihin liittyvää vallankäyttöä. Kenelle julkinen tila kuuluu ja miten sen käyttöä on eri aikoina Sunnuntaiksi Uskon pyykkipäivä ??Pyykkipäivänä puhdistetaan vaatteita. Silloin täytyy lajitella mustat, valkoiset ja värilliset vaatteet. Näin tulee parasta jälkeä. Vaatteilla voi ilmaista itseään. Voi erottautua joukosta tai liittyä johonkin toiseen joukkoon. Kaapistani löytyy Jeesus-paita ja körttihuivi. Papinpaita viestittää myös jotain muille minusta. Usein se herättää onneksi luottamusta. Joskus se voi myös pelottaa ihmisiä ja työntää heitä pois. Vaatteet voivat aiheuttaa ennakkoluuloja. Pahempaa on, jos ennakkoluuloja aiheuttaa se, keitä olemme. Erilainen usko, ihonväri, ulkoinen vamma, sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen voi yhdistää ja erottaa meitä. Vaatteita voi sentään vaihtaa, omaa itseään ei. Jokainen on juuri sellainen, miksi Luoja on hänet luonut. Uskonpuhdistuksen päivänä voisi vaikka yrittää päästä eroon ihmisten lajittelusta ominaisuuksien perusteella. Ei laitettaisi- kaan toisiamme eri koreihin, vaan yritettäisiin nähdä Jumalan kuvan jokaisessa luodussa ihmisessä, sisaressa ja veljessä. Uskonpuhdistus on palaamista Raamatun todellisen sanoman mukaiseen uskoon. Tänään pyykkipäivä voisi tarkoittaa kaikenlaisten ennakkoluulojen ja vihapuheen puhdistamista kirkostamme. Oikeastaan puhdistus voi alkaa vain minusta itsestäni. Olenko minä puhdistanut ennakkoluulot ja viha- puheen omasta elämästäni? Tarvitsisinko siihen kenties apua? Olenko yrittänyt vaikkapa yhteistä rukousta? Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on, sanoo Herra. -- Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa. (Jes. 1:18) Henna Salo Kirjoittaja on nuorisopastori Etelä-Pohjanmaalta Paavalin seurakuntaneuvosto vetoaa: Avioliittolain noudattamisesta tehtävä päätös ??Helsinkiläisen Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvoston mielestä kirkon tulee valmistella muutokset, jotka mahdollistavat evankelis-luterilaisen kirkon pappien vihkiä avioliittoon kaikki ne henkilöt, jotka Suomen lain mukaan voidaan vihkiä avioliittoon 1.3.2017 alkaen. Piispankokoukselle ja kirkolliskokousedustajille lähettämässään vetoomuksessa Paavalin seurakuntaneuvosto pyytää kirkolliskokousta antamaan seurakunnille myös selkeän toimintaohjeen avioliittojen siunaamisista ja avioliittoihin vihkimisistä lain voimaantulon jälkeen. ? Kannamme huolta seurakunnan toimintakyvystä, siitä olemme osaltamme vastuussa. Avioliittoon vihkimisessä hoidetaan viranomaistehtävää, jossa on perusteltu? Tila on samalla sekä todellinen että kuviteltu paikka, johon asukkaat heijastavat kaupunkiidentiteettiään kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Keskeisenä kysymyksenä on, miten Helsinki ilmentää pääkaupunkiasemaansa ja miten julkisessa tilassa tulevat näkyväksi poliittiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset muutokset. Anna-Maria Åström on toiminut kansatieteen professorina Åbo Akademissa vuodesta 2000. Hänen tutkimusaiheensa ovat liikkuneet kaupunkietnologian nuorisokulttuurin, kartanoyhteisö-tutkimuksen, esinetutkimuksen ja etnisyyden parissa. Laura Kolbe toimii Helsingin yliopistossa Euroopan historian professorina. Hänen keskeisimmät tutkimusalueensa ovat kulttuuri­ ja kaupunkihistoria sekä eurooppalaisten kansallisuusajattelun historia. Kolben kiinnostus kohdistuu erityisesti Helsingin poliittiseen päätöksentekoon ja Euroopan pääkaupunkien kaupunkisuunnittelun his- Kirkkoherra Kari Kanala, kuva: Paavalin seurakunta toriaan. noudatettava lakia, se ei ole pelkkä kirkollinen toimitus, sanoo seurakuntaneuvoston kokouksen puheenjohtaja Eeva Vallisaari. Lisäksi seurakuntaneuvosto ilmoittaa vetoomuksessaan, että Vallilassa sijaitseva Paavalinkirkko ja seurakunnan muut tilat ovat kaikkien niiden avioliiton solmivien käytössä, jotka pyytävät liitolleen siunausta ja haluavat viettää hääjuhlaansa seurakunnassa. ? Paavalin seurakunta haluaa olla ihmisten elämässä mukana kaikissa tilanteissa. Tätä toivomme koko kirkoltamme, Vallisaari toteaa. Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala kertoo olevansa ylpeä ja iloinen, että seurakuntaneuvosto tuo vahvasti esiin kantansa avioliittolain noudattamiseen: ?Paavalin seurakunta on syrjinnästä vapaa seurakunta ja viestimme kaikille ihmisille on: Tervetuloa!? Seurakuntaneuvoston kokouksessa tuotiin esiin muun muassa, että on esimerkkejä siitä, miten kirkon yhteinen, sukupuolineutraali avioliittokäsitys ja toisaalta yksittäisten pappien teologiset näkemykset voidaan sovittaa yhteen. Ruotsissa kirkko vihkii samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon, ja myös Norjassa on tehty päätös tästä. Molemmissa maissa yksittäisellä papilla on oikeus kieltäytyä vihkimisestä, mutta seurakunnan velvollisuus on tarjota kaikille Kari Kanala Paavalin kirkolla, kuva: Tuuli Aitolehti mahdollisuus vihkimiseen. Seurakuntaneuvosto on seurakuntalaisten keskuudestaan seurakuntavaaleissa valitsema toimielin, joka päättää seurakunnan hallinnosta. Paavalin seurakuntaneuvostossa on kirkkoherran lisäksi 14 jäsen- tä. Paavalin seurakuntaan kuuluvat Helsingistä Vallilan, Hermannin, Kumpulan, Toukolan, Arabianrannan ja Itä-Pasilan kaupunginosat. Tällainen seurakuntaneuvoston suora vetoomus kirkon päättäjille on hyvin harvinainen. RuutiExpon hackathon haastaa nuoret vaikuttamaan Löydät meidät myös Facebookista! Rööperin Lehti ??Kuudetta kertaa järjestettävä nuorten vaikuttamistapahtuma RuutiExpo järjestetään Helsingin kaupungintalolla torstaina 3.11. klo 9?15. RuutiExpon hackathonissa nuoret lyövät viisaat päänsä yhteen ja luovat uusia ratkaisuja nuorten itsenäistymiseen liittyviin haasteisiin, mahdollisuuksiin ja kiperiin kysymyksiin. Hackathonin lisäksi RuutiExpo tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua erilaisiin vaikuttamistapoihin ja -väyliin sekä Helsingin päättäjiin. RuutiExpossa on tuhansia nuoria sekä kymmeniä vaikuttamistahoja ja poliitikkoja. Tapahtumassa selviää, että vaikuttaminen on äänestämistä, politiikkaa ja tärkeiden asioiden ajamista eteenpäin, mutta myös ongelmanratkaisua, rajojen rikkomista ja uskallusta tehdä ihan uusia juttuja. RuutiExpossa helsinkiläisnuoret saavat oman äänensä kuuluviin, pääsevät vaikuttamaan kotikaupunkinsa asioihin ja tutustumaan, miten Helsingissä voi vaikuttaa. Tavoitteena on, että jokainen nuori löytää oman tapansa vaikuttaa. RuutiExpon jatkotapahtuma Nuorten Eurooppa ? EU Stage keskittyy vaikuttamiseen EU-tasolla. Nuorista, EU-mepeistä ja mielenkiintoisista suomalaisista kootut panelistit pureutuvat ennakkoluulottomasti muun muassa ihmisoikeuskysymyksiin. Tapahtuma alkaa kaupungintalon Valkoisessa salissa klo 16.00. RuutiExpo on osa Helsingin kaupungin nuorten vai- kuttamisjärjestelmä Ruutia. Ruudista vastaavat nuorisoasiainkeskus ja opetusvirasto. Ruuti on Helsingin tapa kuulla ja kannustaa nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen.
• Viikot 41-42 ? Nro 17 7 Pääroolissa Helsingin haju ??Helsinkiin liittyvä haju valtaa saman tilan, jossa aiemmin nähtiin Museum of Broken Relationships -näyttely. Se saavutti suursuosion ja keräsi neljässä kuukaudessa lähes 135 000 kävijää. Museon neljännen kerroksen tilan konseptiin kuuluu museokäsityksen laajentaminen tunteita herättävillä sisällöillä, jotka voivat olla esimerkiksi näyttelyitä tai tapahtumia ? tai kuten tässä tapauksessa, elämyksiä tai kokemuksia. Neljänteen kerrokseen kuuluu myös kokeilevuus. Monessa museossa on hajuja käytetty osana näyttelyä tai teosta, mutta Haju testaa, voiko museosisällön rakentaa kokonaan yhden hajun varaan. Nenän hajuina keräämä informaatio menee muista aisteista poiketen suoraa tietä aivojen tunne- ja muistokeskukseen, niiden alkukantaisimpaan osaan. Ohimenevä hajuaistimus voi kiidättää hetkessä vuosien taakse tai laukaista tunnekuohun. Ihmiset haistavat ja tulkitsevat hajuja eri tavalla. Tuoksut vaikuttavat myös tiedostamattomalla tasolla ja niillä on valtaa ihmisten arkeen ? esimerkiksi parinvalintaan. Kun museo maaliskuussa 2015 kysyi asiakaspaneeliltaan, miltä Helsinki haisee, vastauksena saatiin yli kaksisataa hajumuistoa. Vastausten määrä ja tekstien perusteelli- Haju-aistikokemus tarjoaa tilaa omille muistoille ja Helsingin hajun herättämille mielikuville. Kuva: Maija Astikainen suus kertoo siitä, kuinka väkeviä hajuihin liittyvät muistikuvat ovat. Muistelijat kertoivat muun muassa Vallilan kahvipaahtimon kahvintuoksusta, helteisen asfaltin aromista, keväisenmäristä puistoista, asemanseudun virtsankatkusta ja lähiöiden pakokaasujen ja katuhiekan tuoksusta. Vastauksia on hyödynnetty Hajun suunnittelussa. Hajun yhteydessä kerätään kävijöiden hajumuistoja, ja niitä löytyy myös tilan seiniltä. Kuva: Maija Astikainen Haju antaa tilaa omille muistoille Hajun myötä museon Halutessaan Helsingin hajua nuuhkiessaan voi sulkea muita aisteja pois esimerkiksi kuulosuojaimilla. Kuva: Maija Astikainen Allas Sea Poolissa kävi uimassa yli 16 000 ihmistä syyskuussa Jatkoa sivulta 3 ??Kaupunkilaisille on tarjottu myös erilaisia kuntoiluun liittyviä palveluita heinäkuusta lähtien. Maailmanpyörän kupeessa nurmikoilla on joogattu, tanssittu zumbaa ja lavista sekä pidetty aerobic- ja pilatestunteja. Syyskuussa on myös aloitettu uintikurssitoiminta. Huippu-uimari Jani Sievinen  on toiminut  hyvän uimataidon puolestapuhujana sekä uintiin liittyvien palveluiden suunnittelijana. Merikylpylää on esitel- ty noin parille kymmenelle Visit Helsingin sekä kotimaisten ja ulkomaisten matkanjärjestäjien pienryhmälle. Myös useita ulkomaisten medioiden edustajia on käynyt tutustumassa Allas Sea Pooliin. Allas Sea Poolista on kirjoitettu tai julkaistu noin 80 erilaista juttua Suomessa ja ulkomailla viimeisen vuoden aikana. Allas Sea Poolilla voi uida ja saunoa arkisin puoli seitsemästä iltakymmeneen ja viikonloppuisin aamukahdeksasta puoleen yöhön. Kahvilapaviljonki on auki kymmenestä yhdeksään arki-iltaisin ja viikonloppuisin pidempään. Kahvila on auki joulunalusaikaan asti. Ravintolatoiminnan Altaalla toteuttaa muun muassa Pastorin ja Dylan-ravintoloiden taustalla vaikuttava Soupster Family. Tarkemmat aukioloajat ja tapahtumatiedot sekä uimalippujen ja kurssien tiedot ja ostot www.allasseapool.fi. Merialtaat illan hämärtyessä. Kuva: Eetu Ahanen neljäs kerros on omistettu Helsinkiä kuvaaville hajuille ja omien muistojen kuuntelemiselle. Haju ei ole näyttely, vaan aistikokemus. Pääroolissa on yksi Helsingistä kertova haju, joka vaihtuu viikoittain syksyn ja talven aikana. ? Emme kerro kävijöille etukäteen, mihin tilassa kulloinkin oleva haju viittaa, sillä haluamme kävijöiden mielleyhtymien syntyvän mahdollisimman vapaasti, kertoo tuottaja Sauli Seppälä Helsingin kaupunginmuseosta. ? Kiinnostuneet voivat tarkistaa sen käynnin yhteydessä. Hajun ympäristö on rauhoittava ja kaupungin ärsykkeet poissa. Kun yksi aisti korostuu ja muiden rooli pienenee, tilaa jää omasta mielestä nouseville ajatuksille. Kristian Palmun valosuunnittelu korostaa keskittynyttä tunnelmaa ja avaraa tilaa, jossa voi paneutua hajuaistin herättämiin mielleyhtymiin ? eri ihmisillä hyvinkin erilaisiin. Hajut on muotoillut ?Suomen ainoa parfymööri? Max Perttula. Hajun aikana museo kerää hajumuistoja ja tilan tuoksujen herättämiä tunteita talteen. Syksyllä ja talvella museossa järjestetään myös paljon aihepiiriin liittyvää ohjelmaa, muun muassa lokakuiset tuoksutreffit, joiden ideana on parinmuodostus ominaishajun perusteella. Pyydämme huomioimaan, että hajuille herkät voivat saada oireita museon nel- jännessä kerroksessa.  Helsingin Biopankille annettu jo 10 000 suostumusta ??Helsingin Biopankki saavutti syyskuussa 10 000 suostumuksen rajapyykin muutaman kuukauden näytekeräyksen jälkeen. Biopankkisuostumuksia on annettu lyhyessä ajassa odotettua enemmän, sillä jo nyt on saavutettu loppuvuodeksi asetettu tavoite. Biopankkisuostumuksen antaneet henkilöt antavat luvan näytteiden ja tietojen siirtoon biopankissa sekä niiden käyttöön lääketieteellisessä tutkimuksessa. ? Suostumusprosentti on tällä hetkellä 98 %, eli valtaosa ihmisistä, keneltä suostumusta on kysytty, ovat sen antaneet. Biopankkitoiminta on siis HUS-alueella otettu vastaan todella positiivisesti. Ihmiset haluavat olla mukana kehittämässä suomalaista lääketiedettä, kertoo Helsingin Biopankin johtaja Kimmo Pitkänen. Biopankkitoiminta on erittäin tärkeää suomalaiselle lääketieteelle, sillä näytteet ja niihin liittyvät tiedot luovat edellytyksiä uudenlaiselle tutkimukselle. Biopankit tukevat geenitiedon hyödyntämistä tutkimuksessa ja yksilöllisen lääketieteen kehittämistä. Biopankin aineistoilla voidaan selvittää esimerkiksi perintötekijöiden ja elintapariskien yhteyttä kansantautien syntyyn sekä kehittää sairauksien ehkäisyä ja uusia hoitoja. Suostumusten keräys jatkuu ja laajenee HUS:n eri yksikössä myös ensi vuonna. Jo nyt biopankkisuostumusten keräys on osa monen poliklinikan normaalia toimintaa ja tavoitteena on välittää tieto mahdollisuudesta antaa biopankkisuostumus mahdollisimman monelle. ? Biopankkitoiminnan vieminen osaksi sairaalan arkipäivää nopeuttaa huomattavasti tutkimustulosten siirtymistä potilaiden hoitoon. Parhaat tulokset saavutetaan terveydenhuoltohenkilökunnan, tutkijoiden ja tuotekehityksen yhteistyöllä, jonka biopankkitoiminta mahdollistaa, sanoo Pitkänen. Biopankin toiminta on lakisääteistä, eikä näytteitä käytetä muuhun kuin tutkimustoimintaan. Toimiva Biopankki on myös valttikortti terveysalan investoinneille.
• Nro 17 ? Viikot 41-42 8 Annankatu Asiantuntevaa palvelua valaistusprojekteihin. Mistä Annankatu sai nimensä? Annankatu on saanut nimensä kreikkalaiskatolisen pyhimyksen, Neitsyt Marian äidin Annan, ja venäläisen Pyhän Annan ritarikunnan mukaan. 1820 kadun nimi oli St. Annae Gatan eli Pyhän Annan katu. Melko pian St. (=Sankt), Pyhä, poistettiin kadun nimestä. Nykyiset kadunnimet Annankatu ja Annegatan vahvistettiin 1906. Annantalo perustetaan Käsityöläiset muuttavat Kamppiin Ruotsin vallan aikana nykyinen Kamppi oli sotaväen harjoituskenttä (campementsplats). Kun Suomi sitten 1809 liitettiin Venäjään Kampissa harjoittelivat nyt Venäjän sotajoukot. Vähitellen asutus alkoi lisääntyä, ja kun tultiin 1850?70-luvulle Kampissa asui enimmäkseen työläis- ja käsityöläisperheitä. Vesi haettiin yhteisestä kaivosta Annantalon pihalla. Monenlaiset pikkukauppiaat myivät tavaroitaan nykyisen Kampin kauppakeskuksen kohdalla. Nykyinen nimi Narinkkatori tuleekin venäläisistä sanoista na rynke = torilla. Palvelusväki ja työläiset olivat Helsingissä pääosin ruotsinkielisiä. Kansansivistysaate levisi ja kaupungit velvoitettiin perustamaan kansakouluja kansan sivistystason nostamiseksi. Kansakoulut oli nimittäin tarkoitettu juuri ?palvelusväen ja alempien käsityöläisluokkien lapsille?. Kansakoulut olivat yleensä vaatimattomia rakennuksia, mutta Annankadun kansakoulusta tuli aikanaan komea poikkeus. Annegatans svenska folkskola ? Annankadun kansakoulu Annegatans svenska folkskola eli Annankadun ruotsinkielinen kansakoulu oli yksi uusista koulurakennuksista kansakoululaitoksen aloittaessa toimintaansa Helsingissä 1800-luvun lopulla. Rakennuksen piirsi arkkitehti Gustaf Nyström, ja valmistuessaan v. 1886 tämä komea uusrenessanssirakennus oli aikansa tekniikan viimeistä sanaa: koko koulussa oli sähkövalo, vesijohto ja 15 tilavaa eri toimintoihin suunniteltua luokkahuonetta. Nyströmin alkuperäistä suunnitelmaa on aikojen kuluessa muutettu, mm. taloon on rakennettu Annantalon johtaja Kaisa Kettunen. Kuva: Mauri Tahvonen kolmas kerros ja väliseinä, joka aikanaan jakoi rakennuksen poikien puoleen (eteläpuoli) ja tyttöjen puoleen (pohjoispuoli), on purettu. Karl Hård af Segerstadin 1910 suunnittelema hieno puinen jugendtyylinen käymälärakennus takapihalta. Siinä oli piirustusten mukaan ollut 20 istuinta tytöille ja 10 pojille sekä halkovaja, erillinen huone ja keittiö. Annankadun kansakoulun oppilaat olivat pääosin käsityöläis- ja työläisperheistä. Vanhempien ammatteja olivat mm. puuseppä, vuokra-ajuri, kellarimestari, kivenhakkaaja, renki, muurari, sotilas, kivenpiirtäjä, suutari, sekatyömies ja kauppias. Yksi oli filosofian tohtori. Monet vanhemmat halusivat pitää lapsensa koulun sijasta oikeassa työssä tai koulun jälkeen ilta- ja jopa yötöissä. Annankadun kansakoulun opettajat halusivat kuitenkin lasten saavan ensisijassa oppia ja vanhempien ymmärtävän koulunkäynnin tärkeyden. He järjestivätkin tähän liittyen tiettävästi Suomen ensimmäisen vanhempaintapaamisen 1889. Koulutyö keskeytyi kriisiaikoina. 1916?1919 koulu oli sotilaskäytössä, 1939?1940 sotilaiden majoitustilana ja 1941?1942 sotasairaalana. Mutta sitten taas jatkettiin koulunkäyntiä, kunnes kansakoulutoiminta rakennuksessa päättyi 1969. Annantalon Escher-työpaja Amos Anderssonin taidemuseossa. Kuva: Mauri Tahvonen Tämän jälkeen rakennus oli pitkään erilaisissa väliaikaiskäytöissä. 1984?1985 rakennus peruskorjattiin, ja taloon alettiin suunnitella lasten ja nuorten taidekeskusta. Annantalo avattiin juhlallisesti tammikuussa 1987. ?Tuokoot metro, raitiovaunut, autot ja pienet jalat tänne tuhansia pieniä helsinkiläisiä! Toivon, että tästä talosta singahtelee iloista rohkeutta ja uskallusta, lasten ja nuorten voimaa! Iloa tähän taloon ja täältä koteihin, kaupunkiin ja vaikka koko valtakuntaan ? sitä me aikuiset toivotamme ja sitä uskomme saatavankin?, toivotti kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Aarne Laurila Annantalon vihkiäisissä 23.1.1987. Lähde: www.annantalo.fi Kirjakahvila. Kuvat: Mauri Tahvonen WWW.HIGHLIGHT.FI Tutustumistarjous -15% normaalihintaisesta hoidosta: - geelikynnet - jalkahoito - kestolakkaus - ripsienpidennykset Annankatu 13 / MAKE UP FOR EVER Karoliina Suvanto, 040 575 7153 suvantokaroliina@gmail.com
• Viikot 41-42 ? Nro 17 9 Kabareen uusi tuleminen on queer-kulttuurin käsissä ??Neljättä kertaa Suomessa esiintyvä seremoniamestari, MC Reuben Kaye tarjoilee Euroopan kabaree-, burleski- ja sirkustähtiä Too Much ?is never enough -showssa Savoy-teatterissa 24.?26.11.2016. Lontoon Cafe de Paris -klubilla viikoittain omaa kabareeshowtaan vetävä seremoniamestari, MC Reuben Kaye tuo mukanaan Euroopan kabareen kerman. Luvassa on Suomeen räätälöity yhdistelmä Berliinin yökerhojen, Las Vegasin, Cirque du Soleilin ja Lontoon Sohon parhaista paloista. Euroopassa kabareekulttuuri on nouseva trendi ja uusi iso juttu ? Suomessakin on merkkejä kabareen uudesta tulemisesta. Nykyään kabareesta on tullut queer-kulttuurin näyttämö; normien kyseenalaistaja ja haastaja. Reuben Kayen show on tästä hyvä esimerkki. Flirttailevia ja sukupuolirooleilla leikkiviä ohjelmanumeroita esittävät muun muassa ilma-akrobaatit James Kingsford Smith ja Fancy Chance, käsilläseisonnan mestari Sammy Din- neen, burleskitaiteilija Bettsie Bon Bon sekä tanssijat Oli Metzler ja Lia Given. Illan pääosan ottaa itseoikeutetusti seremoniamestari Kaye, joka vie showta eteenpäin lauluilla, tanssilla, provosoivilla välispiikeillä ja huumorilla. Kabaree on moninaisuuden juhlaa Australialainen Reuben Kaye kertoo, että haluaa viihteellään juhlia ihmisten moninaisuutta sekä vastustaa nykymaailman kasvavaa uuskonservatismia ja näköalattomuutta. ? Donald Trumpin pyrkiessä presidentiksi, Pauline Hansenin noustessa takaisin Australian politiikkaan, Iso-Britannian lähtiessä Euroopan unionista, puhumattakaan Putinista, Assadista, Isisistä ? maailmasta on tulossa jyrkän kahtiajakautunut. Savoy-teatteri voi tuntua pieneltä maailman mittakaavassa, mutta nämä avoimuuden ja suvaitsevaisuuden juhlat eivät ole koskaan olleet yhtä ajankohtaisia kuin nyt, Kaye miettii. Reuben Kaye presents: Too Much ...is never enough Savoy-teatterissa 24.11.?26.11.2016 klo 19. Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: Kaupungin talouden tasapainotustavoite toteutumassa Jatkoa sivulta 3 ??Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2017 talousarvioksi on tehty valtuuston strategiaohjelman linjausten mukaisesti. Menotason määrittävät vuotuinen yhden prosentin tuottavuuden nousutavoite sekä kustannustason muutos ja väestönkasvu. Velkaantumista hidastetaan rahoittamalla aiempaa suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella sekä kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Lainat ja kunnallisvero Helsingin kunnallisvero säilyy 18,5 prosentissa. Talousarvioehdotuksen mukaan Helsingin lainakanta kasvaa nettomääräisesti noin 236 miljoonalla eurolla vuosina 2017?2019; kasvu johtuu HKL-liikelaitoksen lainanotosta joukkoliikenneinvestointeihin. Arvio vuoden 2016 lopun lainakannasta on 1 701 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainaa on vuoden 2016 lopussa 2 676 euroa. Verotulot ja valtionosuudet Kaupungin verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta, kiinteistöverosta ja koiraverosta. Vuonna 2017 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 3 373 miljoonaa euroa. Verotulojen ja valtionosuuksien ennustetaan kasvavan yhteensä 1,3 prosenttia. Kunnallisverojen ennakoidaan tuottavan 2 495 miljoonaa euroa eli 51 prosenttia tuloista, yhteisöveron 390 miljoonaa euroa eli 8 prosenttia ja kiinteistöveron 248 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia tuloista. Valtionosuuksia Helsingille arvioidaan kertyvän 220 miljoonaa euroa eli 4,5 prosenttia tuloista. Valtionosuuksien väheneminen johtuu pääosin perustoimeentulotuen rahoituksen ja maksatuksen siirrosta Kelalle vuoden 2017 alusta. Kiinteän omaisuuden, kuten tonttien myynnistä arvioidaan saatavan vuosittain 100 miljoonaa euroa.  Kaupungin oman toiminnan kannalta tarpeettomien rakennusten ja osakkeiden myyntitavoite on vuosittain 35 miljoonaa euroa. Väestö Helsingin väestön ennustetaan kasvavan vuosina 2016?2019 keskimäärin 6 670 asukkaalla vuosittain, mikä on 1 500 henkeä vähemmän kuin keskimääräinen kasvu oli vuosina 2012?2015. Kasvuennuste perustuu oletukseen, että poikkeuksellisen pieni seudullinen muuttotappio palautuu lähemmäs pitkän ajan keskiarvoja (-2 000) ja ulkomailta saatu muuttovoitto alkaa sekin supistua.  Vuoden 2017 väestönkasvu olisi 6 255 (1 prosentti), vuoden 2018 kasvu 6 358 (1 prosentti) ja vuoden 2019 kasvu 6 441 henkeä (1 prosentti).  Päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa 421:llä vuonna 2017 ja 670 lapsella vuonna 2018.  Peruskouluikäisten 6?14-vuotiaiden määrä kasvaa 1 363:lla ja vuonna 2018 kasvu on 1 343 koululaista.  Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 2 300 hengellä ja kasvu jatkuu lähes samansuuruisena ensi vuosikymmenelle. Vuoden 2017 lopussa Helsingissä ennustetaan olevan 642 087 asukasta. Kilpailukykysopimuksen vaikutus talousarvioon Kilpailukykysopimus leikkaa kuntatyönantajan palkan sivukuluja ja lomarahoja, jolloin henkilöstömenot alenevat ilman, että tällä on vaikutusta varsinaiseen toimintaan. Lisäksi kilpailukykysopimukseen sisältyy työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla vuodessa ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidentämisen tuomasta menosäästöstä arvioidaan toteutuvan 40 prosenttia vuonna 2017.  Tämä on otettu huomioon hallintokuntien määrärahoissa. Kilpailukykysopimuksen sivukuluja alentavan vaikutuksen lisäksi ensi vuonna voimaan tuleva eläkeuudistus alentaa vuonna 2017 maksettavia kuntien eläkemaksuja merkittävästi.  Näistä syistä kaupungin henkilöstömenot pienenevät noin 70 miljoonalla eurolla. Kilpailukykysopimus vaikuttaa palkkasumman ja työntekijämaksujen muutosten kautta kaupungin verotuloihin ja valtionosuuksiin. Tulojen arvioidaan vähenevän jokseenkin saman verran kuin henkilöstömenotkin vähenevät. Pääpaino joukkoliikenteessä ja rakentamisessa Kaupungin kokonaisin- Suurimpia investointihankkeita vuosina 2017?2019 ovat muun muassa: ? Raide-Jokeri, sis. raitioradan järjestelmineen sekä raitiovaunut (HKL-liikelaitos), 114 miljoonaa euroa ? Kalasataman esirakentaminen, kadut ja puistot, 85 miljoonaa euroa ? Länsisataman esirakentaminen, kadut ja puistot, 72 miljoonaa euroa ? Kruunusillat-hanke, sis. raitioradan järjestelmineen, sillat, kevyen liikenteen yhteyden ja raitiovaunut (josta 2/3 HKL-liikelaitos), 68 miljoonaa euroa ? Pasilan esirakentaminen, kadut ja puistot, 67 miljoonaa euroa ? Keskustakirjasto (Helsingin osuus), 51 miljoonaa euroa ? Nykyinen raitiovaunuhankinta (HKL-liikelaitos), 51 miljoonaa euroa ? Kruunuvuorenrannan esirakentaminen, kadut ja puistot, 43 miljoonaa euroa ? Jätkäsaaren peruskoulu, 25 miljoonaa euroa ? Alppilan lukion perusparannus, 22 miljoonaa euroa ? Stadin ammattiopisto, Holkkitien kampuksen 1. vaihe, lisätilat, 21 miljoonaa euroa ? Myllypuron kampus Metropolia-ammattikorkeakoulun käyttöön (toteutetaan kiinteistöyhtiömuotoisena), 150 miljoonaa euroa vestointimenoista noin 30 prosenttia kohdistuu uusien alueiden rakentamiseen ja 30 prosenttia joukkoliikenteen kehittämiseen. Olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaamiseen käytetään noin 20 prosenttia investointimenoista. Talousarvioehdotuksessa investointitaso on mitoitettu strategiaohjelman investointiraamin mukaisesti ja se on 461 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2017 on varattu 5 miljoonaa euroa investointiraamin ulkopuolella toteuttaviin lähiörahastohankkeisiin sekä 21 miljoonaa euroa Kiinteistö Oy Myllypuron kampukseen sijoitettavia Metropolian kiinteistöjen myyntituloja. Kaupungin kokonaisinvestointimenot ovat vuonna 2017 yhteensä 657 miljoonaa euroa, josta HKL-liikelaitoksen investoinnit ovat 169 miljoonaa euroa.
• Nro 17 ? Viikot 41-42 10 Risto Kolanen Syyskuun kulttuurikierros Lauluntekijä Tuuli Malve lehti kasvoillaan. Kuva: Kellariteatteri ??Teatteri Universum tarjosi Punavuoressa näyttämönsä nuorille, aloitteleville, vielä paikkaansa hakeville esittävän taiteen tekijöille. Betania-talossa saattoi vapaasti katsoa yhden esityksen tai jäädä nauttimaan koko illasta. Illan aikana koimme monia teatterin, improvisaation, tanssin ja sirkuksen esityksiä, joista mieleen jäivät Roosa Törmän ?Liikkeessä?, Tiia Tikkalan ?Lähellä?, Meeri Altmetsin tunteikas tanssi ?Bad Faith? sekä sirkuskaksikko Kurronen & Laiho Con ?Pimeät Pennut?. Klitsun 60-vuotis Actionfestari Kellariteatteri eli tutuille Klitsu täyttää 60 vuotta. Helsingin nuorisotoimi halusi kehittävää harrastusta nuorille 1956, kun rock teki tuloaan. Siitä lähtien Helsingin nuoret Esko Salmisesta, Antti Litjasta, Ritva Vepsästä ja Matti Pellonpäästä ovat tehneet intohimolla harrastajateatteria. Acti60n-festari 24.9. esitteli kymmenen tuntia nuorten omia ?lyhäreitä? teatterin keinoin. Se on jokavuotinen lyhytteatterifestivaali, jolla esitellään monipuolinen kirjo vapaamuotoisia esityksiä monologeista, tanssiteokseen ja pienoisnäytelmästä äänimaisemaan. Kesto oli muútamasta minuutista puoleen tuntiin. Alkuillan esityksistä jäi erityisesti mieleen Tuuli Malveen kuulaanhentoa laulua, itse pianolla säestäen. Hänen musiikissaan on minimaalia herkkyyttä, rönsyjä ja piikkejä. Aivan huikea Some-Statusparodia ja Elli Saharisen ohjaama koulun välituntikuvaelma opettajainhuoneessa. Loppuillan huippuja olivat Otto Laitisen monologi ?Pettymys? sekä Klitsun omasta piriistä vuosi sitten nousseen Snakebutterflytyttötrion vauhdikas lauluesitys. Susanna Hyvärinen, Jenni Janakka ja Vilhelmiina Virkkunen taitavat laulun ja esiintymisen. ?Snaikkareilla? oli paljon faneja Klitsu-yleisössä, jotka osasivat heidän laulunsa ulkoa. Pepper Sparkles miettii burleskia Minna Jerrmanin näytteluvassa. Kuva: Raimo Granberg Nuori tanssijanalku, 18-vuotias Roosa Törmä Kuva: Andrea Brandt Burleskia Dubrovnikissa Rakkautta & anarkiaa filmifestivaalilla oli Burleskiilta Eerikinkadun Andorrassa ja Dubrovnikissa. Näimme ensin kanadalaisen Rama Raun dokumenttielokuvan ?League of Exotique Dancers? pohjoisamerikkaisista 1950-luvun lopun ja 1960-luvun burleski-tanssijoista. Leffa on lämminhenkinen, kohteita arvostava ja uutta tietoa ja burleskitunnelmia tarjoava. Kulta-ajan shownaisten esityksessä tanssi, kimalteet ja puvut korostuvat. Suurin osa lopetti 25-30 vuotta sitten, ikääntymisen tai tankotanssijoiden ja showpainijoiden tulon takia. Huumeongelmia ja marginaaliin joutumistakin käsitellään suoraan. Mutta nyt 60-80-vuotiaat daamit palaavat yhteen estradille, vuosittaiseen Burlesque Hall of Fameen, joka on alan yhteinen suosittu show. Hauskan, myönteisen dokkarin jälkeen leffalipulla pääsi katsomaan suomalaisen burleskin parhaita esiintyjiä Dubrovnik Barin lavalla. Bettie Blackheart ja Lola Vanilla juonsivat ja myös itse esiintyivät. Taiteellisin esitys taisi olla Pepper Sparlesin tanssi. Ansa Ikoni ja Sandy Jungle jäivät myös mieleen. Katsomossa oli erityi- sen paljon nuoria naisia, jotka nauttivat ja pitivät ääntä esityksistä. Tanssikuunnelmaa Marian sairaalassa Helsingin kaupungin käytöstä poistettu Marian sairaala oli ensi kertaa kulttuurin käytössä. Valtteri Raekallion monitaideteos Jaakko Yli-Juonikkaan romaaniin on samalla kertaa tanssiteos, radiokuunnelma, sciencefiktiota sairaalaympäristössä ja kuvainstallaatio 42 huoneessa. ?Neuromaani? kohtelee asiakkaitaan kuten kliininen päivyystysympäristö joskus tekee ihmisruuhkassa. Saamme sisään tullessa lääkepillerin. Valtteri itse tarjoilee perään etanolia ?yhteiskäyttökokeena?. Sitten hoitajat huutavat mahdollisimman neutraalisti nimeämme. Saamme MP3 -soittimen, jossa on jokaiselle 42 huoneelle oma rauhoittavalla äänellä kuuluva tarina. Putoan ääniohjeiden huonejärjestyksestä ja seikkaillen 4. ja 5. kerroksessa omin päin. Törmäämme tanssiin tai hoitajien lattialle putoamiskouristuksiin. Hurjin on se, joissa Eero Vesterinen esittää hullua ja tanssii itsensä suljettuun koppiin. Kaunis on Misa Lommin tanssi katosta alas riippuvan lampun kanssa. Huoneiden dramatiikka vaihteli huonosti. Kun oli pudonnut Jarmo Kosken radioäänestä, mietti onko missannut jonkun tärkeän huoneen. Hienoa, että Marian sairaalla oli käytössä. Neuromaani sopi juuri sinne. Tjehovin kone tanssii ympyrää Ihan huikea alkusyksyn tanssi-, teatteri-, musiikki- ja videoinstallaatioesitys oli ?Chekhov Macihine goes Beckett? Stoan teatterisalissa. Kaksi intensiivistä tuntia loputonta puhetta itsestä, työstä, ihmissuhteista ja Moskovaan kaipuusta. Anton Tjehovin ?Kolmen sisaren? maailma kohtaa Samuel Beckettiin ?Huomenna hän tulee? (Godot). Kaiken kutoo yhteen ohjaaja Chris af Enehielmin lisätekstit edellisen Kolmen sisaren ohjauksensa jatkoksi. Tanssijat ja näyttelivät kulkevat ja kiertävät teatterisalia kuin suljetussa maailmanpyörässä. Lopussa sanomalehtisivujen peittämä takaovi aukeaa Stoan parkkipaikalle, ja ihmiset pääsevät ulos. Katsomo antoi myrskyisät aplodit valtavasta kokemuksesta ja tunnelmasta, joka loihdittiin silmiemme eteen. Puolipimeä teatterisali, vähän taustalla kuuluva musiikki ja kolme nuorehkoa, taitavaa näyttelijää Tanya Erartsin, Inka Löwendorf ja Sascha O. Soydan vangitsevat mielenkiintomme tarinaan melkein kahdeksi tunniksi. Teksti: Risto Kolanen OlliBull Anikari tekee maailmanensi-iltaan ?Rockariveljeni Jan? Arabikuningar ristipaineessa Puhuttelevan kaunis oli ?ArabQueen? -näytelmä Stoan teatterisalissa. Berliinissä toimiva Heimathafen Neukölln esitti kaksi kertaa palkitun, viiden vuoden ajan esitetyn Kassandran Interkult? fesivaalilla. Gúner Yasemin Balcin saman niminen romaani perustuu tositarinaan nuoresta naisesta, joka monen länsimaissa asuvan musliminaisen tapaan pinnistelee perinteen ja nykyajan, uskonnon ja länsimaisen elämäntavan välillä. Äiti suunnittelee Maria- Tunteet pursuvat Tjehovin koneessa Stoan lavalla. Kuva: Pia Männikkö Neuromaanin tanssija ja kokijoita Marian sairaalan käytävällä. Kuva: Valtteri Raekallio mille järjestettyä avioliittoa serkun kanssa. Rakkaus tulee myöhemmin, perhe on tärkein. Kadulla tyttö muuttuu arabikuningattareksi, joka saksalaisen ystävänsä Lenan ja vapaamielisen tätinsä kanssa bilettää diskossa, tutustuu vieraisiin miehiin ja nauttii vähän alkoholiakin. Lopulta on tehtävä valinta. Rautavaaraa neljällä kielellä ??Kansainvälisessä kulttuurikeskuksessa Caisassa oli 27.9. mainio ?Rautavaara ja ystävät? -ilta. Kuulimme Tapio Rautavaaraa suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi, tuliko englanniksi? - ja Stadin slangiksi! Olli Anikari esitti maailmanensi-iltana ?Rockaribroidini Jan? kadunmakuisena, ajatuksella etenevänä stadilaistulkintana. Toisena kuulimme ?Nyt mä sitten dallaan enkä himmaa?. Loppu kuuluu: ? Himamökki se snygein kai sittenki on. / Se on skäfä, mut se ei oo ? iloton. / Nyt mä bonjasin sen, olin onnellinen, / mut ei ollu mun broidini Jan. Olimme ennen OlliBullia juuri kuulleet Helsingin työväenopiston ja sen Bellacante-kuoron laululinnun Satu Luomajoen kuulaan kauniilla, koulutetulla äänellä esittämiä Tapsaklassikoita, kuten Sininen uni, Kulkuveljeni Jan, Muistoissain muuttumaton, Peltoniemen Hintrikan surumarssi ja v. 1966 pitkäikäinen ykköshitti Häävalssi, pelimannikappale. Muina esiintyjinä olivat Leo Silolahti, ruotsiksi viisuja laulava pari Jonna Sundberg ja Jonas Koivumäki sekä Vladimir Ichtcehnkon ja säestäjien Sata Kieli Singers, joka esitti mm. ?Kulkuri ja joutsen? ja ?Juokse sinä hummani?. Laulaja on Siperiasta meille kotiutunut ja haluaa kunnioittaa Suomea lauluillaan.
• Viikot 41-42 ? Nro 17 11 Alkusyksyn kuvataidetta ??Punavuoren, Kruununhaan ja Kampin galleriat näyttivät parastaan syyskuun näyttelyissä. Uusina esillä ovat Bronda, Duetto, Taidelainaamo ja Taidesalonki Sarjakuva-Millan ihmissuhteita Milla Paloniemi loi Papu Galleriaan, Mariankatu 24, sarjakuvakirjansa ?112 osumaa ?sarjakuvataiteilijan päiväkirja? originaalipiirroksista. Työvälineinä ovat olleet lyijykynästä huopatussiin, papereina ruutuvihot tai ostoskuitit. Kirja pohjautuu hänen ?En vaan osaa!? sarjakuvablogiinsa, jossa kovasti tekijää muistuttava Milla-hahmo purkaa tunteitaan hyvin vapautuneesti. Paloniemen sarjakuvat kertovat ihmissuhdesotkuista, rakkaudenkaipuusta, Tinderistä ja naiseudesta nyky-Suomessa. Elämä ja ihmiset kolhivat, henki ja ruumis kokevat kovia.112 osumaa on ryöpsähtelevä syöksy halki tunteiden risukasan. Kirjan päähenkilö Milla on nuori itsenäinen nainen, jonka elämä vaihtelee suuntaansa rivakkaan tahtiin. Sarjakuvaromaani sisältää vuoden mittaisen otoksen En vaan osaa! -blogin sarjoista. Maaliskuun 2015 ja kevään 2016 välisenä aikana Millalle ehti tapahtua paljon, henkilökohtaista rakennemuutosta myöten. Papu Galleriassa oli esillä myös Tero E.K. Simosen veistospari ja Jorma Vakkurin komeita maalauksia, jotka kumpusivat mielensisäisistä tunnelmista ja sanallisista oivalluksista. Taru kadotetusta paratiisista Galleria Duetossa, Kalevankatu 15, on 16.10. asti esillä taidegraafikko Sari Bremerin töitä. Näyttelyn teema on Ihmisen luoma taru kadotetusta paratiisista ja piilossa olevasta maailmasta. ? Aiheeseen kietoutuu myös ajan varjoihin kätkeytyvät myytit ja uskomukset esivanhemmista, esi-isistä ja alkuihmisestä. Olen kuvannut esi-isiin liittyviä myyttejä ammentaen ideoita Edenin puutarhasta meksikolaiseen kuolemanpäivään. Viidakko on näyttämönä Bremerin dramaattisille kohtauksille, joissa kauneuden ja väriloiston keskellä hallitsee vahvemman laki. ? Eksoottisen viidakon lisäksi kuvaan myös pohjoisia ikimetsiä. Metsä on jylhän Taidegraafikko Sari Bremer töidensä The Ancestors (vas.) ja Beacon keskellä Galleria Duetossa. Kuva: Raimo Granberg tio jatkaa. Pääosassa ihmishahmot Papu Gallerian näyttelyssä julkistettiin Milla Paloniemen Sarjakuvaromaani. Taiteilija avajaisten alla. Kuva: Hannele Salminen kaunis ja hiukan alakuloinen, sävyt maanläheisiä. Tunnelma on luonnollisen ja yliluonnollisen rajamailla. Aavemaiset tapahtumat kietoutuvat yhteen tuttujen pohjoisten eläinten kanssa, hän kertoo. Vastuu maailmasta Galleria Dixin ?Marginaalista, maalauksia ja runoja? näyttelyssä on esillä Riitta Hellén-Vuodin nuoruusiässä kirjoitettuja runoja ja ajatuksia, jotka ikävä kyllä tuntuvat olevan edelleen ajankohtaisia. Sama ?asia? voi olla sekä runona että maalauksena, runomaalauksena. Niissä painottuu yhteiskuntavastuullisuus ja tietoisuus maailman tilasta. Dixissä, Uudenmaankatu 19, on esillä sekä varhaisempia maalauksia mm. kesälomamatkalla Barcelonassa v. 1998 maalattuja guasseja että muutama uusi työ. Näyttelyä yhdistävänä tekijänä on kiinnostus elämää ja ihmisen sisäistä maailmaa kohtaan. Värinä hallitsevat kuparin-ruskean sävyt. Maalaamisen ohella taiteilija tekee psykiatrian erikoislääkärin ja psykoterapeutin työtä. Itää ja länttä Anna-Maija Rissanen on nuoren polven kuvataitelija, jolla on ollut ikäänsä nähden paljon yksityis- ja yhteisnäyttelyjä Suomessa ja maailmalla. Galleria Bronda, Annankatu 16, on esi- tellyt paljon hänen maalauksiaan. Taiteilija yhdistää abstraktia ja esittävää, itää ja länttä herkissä ja samaan aikaan vahvoissa teoksissaan. Hän keskittyy maalaamaan universaaleja mielenmaisemia, vettä ja kalliota, jotka ovat esittävän ja abstraktin, läntisen ja itämaisen taiteen rajamaastoissa. Teokset syntyvät sekatekniikoin käyttämällä pääosin vesivärejä, akryylejä, tussia ja kollaasia kankaalle ja paperille. Uudempana aluevaltauksena ovat suuret läpikuultavat installaatiot. Galleria G12, myös Annankatu 16, esitteli syyskuulla Asta Caplanin ?Crossing Paths?-kuivapastellitöitä paperille. Teosten juuret ulottuvat hänelläkin syvälle eurooppalaiseen ja aasialaiseen maalaustaiteeseen. ? Pyrin maalauksissani vangitsemaan läpitunkevan kauneudenkokemuksen. Jonka koen olennaiseksi jakaa yleisöni kanssa. Caplan työskentelee lukuisilla eri tekniikoilla öljystä ja akryylistä kolmiulotteisiin teoksiin. ? Yksittäisten teosten toivon muodostuvan elämänmittaisiksi kumppaneiksi kokijalleen, hän sanoo vaativasti. Raportti rinnakkaisesta todellisuudesta Tämän kierroksen päätä huimaavimpia teoksia on luonut norjalainen Calina Pandele Yttredal, jonka Asta Caplan ja teoksensa Crossing Paths IV -Embrace of the New Light (2016, pastelli paperille) Galleria G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg Riitta Hellén-Vuoti näyttelynsä avajaisissa Dixissä. Taustalla öljyvärillä kankaalle tekemänsä teos Silloin kun. Kuva: Raimo Granberg näyttely ?Report from Parallel realities? on esillä 9.10. asti AVA Galleriassa Kampissa. Taitelijalla on yhteyksiä Suomeen jo nuoruudestaan, kun hän oli pohjoismaisena stipendiaattina Suomenlinnassa. Tutustuminen suomalaiseen taiteeseen ja mentaliteettiin sai hänet tiedostamaan meidän ja norjalaisten myyttien ja tarujen samankaltaisuuden. Kun yksi toimittaja yritti penkoa taitelijan alkuperäismaata, hän melkein suutahti. ? Ei sillä ole merkitystä. Hieno näyttely kuvaa sisäisen ja ulkoisen todellisuuden rinnakkaisuutta. Raja kuvitellun ja toden välillä on häilyvä. Kannattaa tunkeutua syvemmälle mielemme tuntemattomalle alueelle ja kohdata pelkomme. Silloin voimme tehdä näkymättömän nähdyksi, sekä itsellemme että maailmalle, taiteilija sanoo. vaa Märkälän maalaustapaa ekspressionismissaan johdonmukaiseksi, ?se paksu, miltei ruokaisa väri?: ? Maalauksen ei ole tarkoitus häivyttää itseään taustalle. Maaliaine, sen levittämisen nopeudesta kertova muoto, kertoo katsomistilanteen jokaisessa sekunnin murto-osassa, että tässä on yksi osa maailmaa maalilla uudelleen, ehkä jopa entistä ehommaksi rakennettuna: nähkää illuusion syntymisen ihme, Rau- Taidesalonki, Bulevardi 4, sijaitsee pankin ja muiden firmojen arvokkaassa rapussa. Neljänteen kerrokseen pääsee hissillä, jossa on vanhanaikainen istumapenkki vanhuksille. Keskipolven taiteilija Viggo Wallensköld esittelee kauniita öljymaalauksiaan kankaalle. Näyttelyssä on esillä useita aihepiirejä, joita tekijä käsitellyt jo aiemmin, ja jotka kiinnostavat yhä. ?Pääosassa ovat ihmishahmot, jotka ovat katseen kohteina. Pyrin maalauksissani yhdistämään erilaisia tunnetiloja toisiinsa. Kuvaan ruumiillisuutta ja ihmisen identiteettiä. Vaikka ihmishahmo on osa asetelmaa tai konetta, se ei vähennä hänen inhimillisen läsnäolonsa merkittävyyttä. ? Maalaus on kokonaisuus, jonka eri elementit yhdessä muodostavat visuaalisen kokemuksen. Työskentelen eri maalauksissa eri painotuksilla. Tarkka tai suurpiirteinen työskentely vaihtelevat kunkin teoksen ominaisluonteen mukaan, sekä Tampereella että Helsingissä työskennellyt mies kertoo. Teksti: Risto Kolanen Paksu, ruokaisa väri Taidelainaamo välittää Helsingin Taiteilijaseuraan kuuluvien taiteilijoiden teoksia; jäseninä on yli 700 ansioitunutta kuvataiteilijaa. Se perustettiin vuonna 1995 Helsingin taiteilijaseura ry:n ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyönä. Näyttelytila sijaitsee Helsingin keskustassa perinteikkään Rikhardinkadun kirjaston yhteydessä. Syyskuun taitelijana oli Kaapelilla majaansa pitävä Maaria Märkälä, jonka maailmassa on hyviä kohteita, joita on syytä kuvata maalaten, jo senkin takia, että niistä tulee niin hyviä maalauksia. Kriitikko Pessi Rautio ku- Norjalainen Calina Pamdele vieressään työ ?Passageway through the Gates of Pan? (sekatekniikka kankaalle) Galleria AVA:ssa. Kuva: Raimo Granberg
• Nro 17 ? Viikot 41-42 12 Josa Jäntti Heräämisen hetki ??Eläkkeiden korotusmenettelyn muuttaminen nykyisestä taitetusta indeksistä taloutemme muutoksiin perustuvaan palkkaindeksiin on aiheuttanut paitsi vilkkaan keskustelun puolesta ja vastaan myös Senioriliikkeen tekemän kansalaisaloitteen, joka sai tuekseen yli 84.000 allekirjoittajaa. Se on saanut vastustajia. Niihin kuuluvat työeläkeyhtiöt, jotka hallitsevat (pääomaköyhäksi maaksi väitetyssä Suomessa) yli 184 miljardia käsittävät rahastot. Kun niitä on säätiöt mukaan lukien yli 10, ne tarvitsevat sekä Eläketurvakeskuksen että TELAn (=ko. yhtiöiden edunvalvontaelin). Niiden kaikkien hallintokulut ovat karkeasti arvioiden yhteensä n. 600 ? 700 miljoonaa, jotka saadaan työnantajien ja työntekijöiden maksamista työeläkemaksuista. Ne taas takaavat yllämainituissa työskenteleville ja hallintoon kuuluville normaalia paremmat edut ? jopa lisäeläkkeet. Niiden päättävissä elimissä ei suinkaan istu eläkeläisten edustajia, vaan he ovat useimmiten ristik- käin toistensa hallituksissa. Ihmeellistä on, vaikka Eläketurvakeskus väittää olevansa puolueeton asiantuntijaelin, se ei koskaan ole tuonut esiin palkkaindeksin dynaamisia ja positiivisia tekijöitä talouselämässä valtion ja koko yhteiskuntamme hyödyksi?! Ei siis ihme, että ne kaikki haluavat turvata ?isännättömät varat? eli työeläkerahastot mahdollisimman suurina ja kasvattaa niitä esittämällä pelottavia ennustuksia rahastojen kuivumisesta palkkaindeksin takia (vrt. pelottelu suurten ikäluokkien ? 1945 ? 1950 syntyneet ? eläkkeelle siirtymisestä). Ko. ikäluokat ovat nyt eläkkeellä mutta se ei silti aiheuttanut varojen hiipumista. Nyt on Osmo Soininvaara saanut tehtävän etsiä eri yhteyksissä esiintyviä organisaatioiden päällekkäisyyksiä ja siten löytämään säästökohteita. Nyt hän joutuu koetukselle huomaako hän tämän eläkeyhtiöiden päällekkäisyyden ja sen aiheuttamat ?älyttömät? kustannukset? Sen olivat jo aikaisemmin huomanneet kansainväliset ? ETK:n kutsu- mat ? eläkeasiantuntijat ja ex-kansanedustaja Sampsa Kataja (kok). Samalla näemme joutuuko hän painostuksen kohteeksi tai hyvä veli -järjestelmän ?syleilyyn? suomalaiskorruption tapaan?? Syntyykö Soininvaaran toimesta ?heräämisen hetki? päällekkäisorganisaatioiden purkamisessa ? työeläkeyhtiöiden kohdalla? Puoluekokousaloite (sdp) indeksin muuttamisesta Demaripuolueelle on tästä parannuksesta jätetty puoluekokousaloite, jota on kannattanut 7 ex-ministeriä ja 31 ex-kansanedustajaa! Voimme varmaan todeta, että kyseessä on heräämisen hetki! Kuinka niin? Juuri heistä valtaosa oli aikoinaan päättämässä ja hyväksymässä muiden hallituspuolueiden tapaan Lipposen hallituksen toimesta taitettua indeksiä. Nyt hekin ja aina demareita äänestäneet ? mm. vuonna 1996 ? eläkkeelle jääneet ?duunarit ? ja muut ? ovat heränneet huomaamaan, että eläkkeelle silloin jäätäessä 60% silloisesta palkasta - nyt eläke on supistunut v. 2016 n. 40%:ksi eli 1%:n joka eläkevuosi! (= ETK: Työeläkkeiden indeksisuoja). Ovatko nykyiset demarikansanedustajat viisastuneet Rinteen ja Lindtmanin johdolla, nähdään sitten kun ko. aloitteesta äänestetään viimeistään ensi vuoden alkupuolella? Silloin eduskuntavaalit ovat taas askeleen lähempänä ja kannattaa muistaa, että eläkeläisäänestäjiä ? jotka ovat kaikkein ahkerampia äänestäjinä, mutta nykyisin yhä enemmän ?liikkuvia? ? on 1.500.000! Siinä on samalla ?hillotolppa? ja pelastusrengas perussuomalaisille! Onko Sipilän halituksella järkeä ? Se alensi juuri budjetissaan verotuloja ottamalla samalla lisää lainaa. Se toivoo näin kotimaista kulutusta lisäämällä ? tavaroiden ja palvelusten avulla ? syntyvän lisää työpaikkoja ja alv:n kautta verotuloja. Sillä on kuitenkin koko ajan ?sylissään? keino, jonka avulla ilman valtion varoja se lisäisi verotuloja kasvattamalla tavaroiden ja palvelujen kulutusta (samalla alv:n kautta verotuloja). Miksi ihmeessä se ei siihen turvaudu, vaan ottaa mieluummin lisää lainaa? Jos ja kun kansanedustajat päättävät ottaa käyttöön eläkkeissä palkkanindeksin, tämä kaikki toteutuu. Verotulot lisääntyvät myös alv:n kautta, työpaikat (palkat) lisääntyvät sen myötä samoin työeläkemaksut ja työttömyyskorvaukset vähenevät. Palkkaindeksi pähkinänkuoressa ? Eläkkeet seuraavat palkkaindeksin avulla talouselämän muutoksia parhaiten niin hyvinä kuin laman aikoina (työeläkejärjestelmämme perustajan Teivo Pentikäisen mielipide). ? Sen ansiosta keskimääräistä eläkettä saavan eläke ? nyt n. 1.550 ?/kk saisi 2.170 ?/kk eli 620 ?/ kk enemmän ja vuodessa 7.240 ? enemmän! ? Tästä lisästä maksetaan tietysti sekä valtion- että kunnallisverot + alv-verot ? loput käytetään palvelujen ja tavaroiden ostoon. Samalla se lisää töitä ja palkkoja ja niistä veroja sekä työeläkemaksuja, vähentää työttömyyskorvauksia. Ja mikä tärkeintä ? Tämä muutos saadaan osasta eläkerahastojen vuosittaisesta tuotosta rahastoihin koskematta (=rahastojen kestävyysylijäämä/ Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti (/VVM +ETK +TELA ) ?Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta. Varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän.? ? Kaikkein pienintä eläkettä saavien ei tarvitse turvautua sosiaalitukiin, jotka valtio maksaa koko ajan velkaa lisäämällä. ? Muutos ei suosi suurituloisia vain toimii samoin kuin taitetussa indeksissä. Siinäkin korotukset perustuvat prosenttien mukaan. Eläkkeet riippuvat aikoinaan maksetun palkan suuruudesta ja sen perusteella maksetuista työeläkemaksuista. Sama on tilanne valtion ensi vuoden budjetissakin: esim. 2.203 ?/kk saava palkansaaja saa ostovoimaa lisää 10 ?/kk ja 3.305 ?/kk 16 ?/kk sekä 5.059 /kk palkkaa saava 27 ?/kk (= Veronmaksajain keskusliiton mukaan veroalennuksilla). ? Eläkkeiden kokonaismenohin n. 27 miljardia muutos tuo eka vuonna vain n. 300 miljoonan lisäyksen edellyttäen palkkojen nousevan 1.6 % ensi vuonna (ei toteutune). ? Tulevaisuudessa taloustilanteemme parantuessa palkkaindeksin lisäys nousee kumulatiivisesti kuten kaikki muut eli palkat, työeläkemaksut, bkt, rahas- tot jne = palkkaindeksi on mahdollinen. ? Palkkaindeksi jarruttaa pientä eläkettä saavien köyhtymistä (katso yllä). Vastustajat vetoavat, että kansan- ja takuueläkkeet estävät köyhtymisen. Nyt julkaistussa budjetissa leikataan sekä kansan ? että takuueläkettä?! ? Siksi juuri pientä työeläkettä saavaa palkkaindeksi auttaa. Takuueläkkeen saajia on n. 100.000, joiden eläke teoriassa on n.756?/ kk ? käytännössä keskimääräinen takuueläke on 139 ?/ kk (HS). ? Eläkeläisistä ( 1.500.000 ) n. 60 % joutuu elämään alle 1.500 ?/kk ja 90 % alle 2.500 ?/kk, joten väite, että palkkaindeksi suosii vain suurituloisia ei pidä paikkaansa. Haluavatko nykyiset kansanedustajat nämä käyrät vielä negativisemmaksi ja köyhyyden ja sosiaalitukien lisäystä valtiolta äänestämällä taitetun indeksin puolesta? Nyt jo lähes puolimiljoonaa saa toimeentulotukea ja sitä jaetaan KELAN kauttta 478,6 miljoonaa euroa!! Nuoremmat ikäpolvet eli tulevat eläkeläiset eivät ole oivaltaneet: Taitettu indeksi tulee lakisääteisesti edelleen alentamaan tulevien eläkeläistenkin elintasoa! Nyt se on alentanut v. 1996 eläkkeelle jääneiden eläkkeitä 20 % eli 60 % silloisesta palkasta laskettua eläkettä on jäljellä n. 40 % (ETK:n raportti Työeläkkkeiden indeksisuoja sivut 36 -37 + 91). Jatkamalla taitetulla indeksillä kansanedustajat (varsinkin iäkkäämmät) kaivavat oman elintasonsa kuoppaa ja kaikki omien lastensa tulevaa elintasoa. Josa Jäntti Kunnat liikenneturvallisuustyön keskiössä ? uusi opas suunnittelun tueksi ??Vuonna 2015 yli puolessa Suomen kunnista ei ollut lainkaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tieliikenteessä. Liikenneturva auttaa kuntia tarjoamalla sekä työkaluja että tutkittua tietoa päätösten ja toimenpiteiden tueksi. Kuntien liikenneturvallisuustyön haasteet on vedetty yhteen käsikirjassa, jonka ovat toteuttaneet yhteistyössä Kuntaliitto, Liikenneturva, Liikennevirasto ja Trafi. Käsikirjasta on nyt julkaistu myös käytännönläheinen verkkoversio. Kunnat tekevät liikenneturvallisuustyötä jokainen omalla tavallaan ja erilaisin panostuksin. Kuntalaisten oma aktiivisuus on tär- keää, sillä liikkumisen turvallisuuden edistäminen jää usein muiden asioiden varjoon. Turvallinen liikkuminen on perusoikeus, ja liikenneturvallisuus koskee jokaista kuntalaista. ? Liikenneturvallisuus on tärkeä osa paitsi kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, myös ympäristön viihtyisyyttä. Liikenneturvallisuutta ei voi mieltää vain kadun- ja tienpidon asiaksi, vaan se kytkeytyy moneen muuhun kunnan toimintaan. Liikenneturvallisuuden ei voi myöskään katsoa tulevan koskaan valmiiksi, sillä uusia kuntalaisia syntyy, varttuu ja vanhenee aina, tiivistää Liikenneturvan koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski. Liikenteen henkilövahinkoja ja tunnetta turvattomuudesta voidaan ehkäistä monin tavoin. Kunnan toiminta ja palvelut tavoittavat jokaisen suomalaisen jossakin elämänvaiheessa, mikä on hyvä perusta liikenneturvallisuustyölle. ? Turvallinen liikenne on yhteispeliä ja olisi tärkeää, että kaikki liikenteessä toimijat voisivat tuntea olonsa turvallisiksi, missä kunnat tekevät arvokasta työtä, kiittää Trafin johtava asiantuntija Inkeri Parkkari. Työnsarkaa liikenneturvallisuuden parantamisessa ja hyvän turvallisuustilanteen ylläpitämisessä riittää. Kuntaliitto, Liikenne- turva, Liikennevirasto ja Trafi ovat toteuttaneet kuntien liikenneturvallisuustyön avuksi käsikirjan, jonka kirjoitustyöstä vastasivat Juha Heltimo Strafica Oy:sta ja Annu Korhonen Linea Konsultit Oy:sta. Käsikirjasta on nyt julkaistu myös käytännönläheinen verkko-opas, joka löytyy osoitteesta www.liikenneturva.fi/kuntaopas. Yksi mittari kuntien liikenneturvallisuustyölle on se, onko kunnalla ajan tasalla oleva liikenneturvallisuussuunnitelma ja sen toteuttamista ohjaava liikenneturvallisuustyöryhmä. Liikenneturvallisuustyön verkko-oppaassa käydäänkin käytännön tasol- Liikenneturvallisuuden ei voi katsoa tulevan koskaan valmiiksi, sillä uusia kuntalaisia syntyy, varttuu ja vanhenee aina. Kuva Nina Mönkkönen/Liikenneturva la läpi liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta ja miten se otetaan käyttöön. Verkko-oppaassa annetaan myös käytännön toimenpidesuosituksia jokaiselle hallintokunnalle. ? Eri kuntia on vaikea verrata toisiinsa, liikenteen ja muiden olosuhteiden ol- lessa koko lailla erilaisia. Työn jatkuvuuden varmistamiseksi jokaisessa kunnassa on tarpeen oma liikenneturvallisuussuunnitelma, jota täydentää vuosittain päivitettävä toimintasuunnitelma, johon on rajattu kunkin alueen tärkeimmät teemat, Tuomikoski toteaa.
• Viikot 41-42 ? Nro 17 13 Kampin kauppakeskuksen 5. kerrokseen ravintolakokonaisuus ??We Are Group on konseptoinut ja kuratoinut uuden ravintolakorttelin Helsingin ydinkeskustaan. Kortteli-niminen kymmenen ravintolan kokonaisuus avataan Kampin kauppakeskuksen päälle rakennuksen viidenteen kerrokseen 3.12.2016. ? Käytännössä saimme kunnian suunnitella kokonaisen uuden korttelin rakkaan kotikaupunkimme ytimeen ja olemme ottaneet tehtävämme erittäin vakavasti. Kiinnostus ruokaan ja ruokakulttuuriin kasvaa jatkuvasti ja silti Helsingin ydinkeskustasta ei ole ollut helppo löytää yksityisten intohimoyrittäjien loihtimia upeita makuja. Joulukuusta alkaen on, ja aina myös sunnuntaisin, kertoo We Are Groupin Anders Westerholm. We Are Group tuo Kortteli-nimiseen kokonaisuuteen kaksi omaa ravintolaansa, Story Korttelin sekä espanjalaisiin makuihin keskittyvän Bar Cónin. Kortteliin on valittu myös herkuttelijoille entuudestaan tutut La Torrefazione, Sandro ja Hoku. Lisäksi Korttelista löytyy viisi uutta tulokasta: italialainen trattoria Bastardo, skandinaavinen ravintola Jord, terveellinen Date+Kale, dumpling-ravintola Beijing8 sekä mereneläviin keskittyvä Fisken på disken. Uuden Korttelin pintaala on noin 3500 neliömetriä ja sinne tulee tuhatkunta asiakaspaikkaa. We Are Groupin tavoitteena on luoda uusi ravintolakeskittymä, johon voi tulla viikon jokaisena päivänä myös ilman ennakkovarausta ja saada ensiluokkaisia makuelämyksiä. ? Kortteliin voi tulla aamiaiselle, lounaalle, kahville, afterworkille, aperitiiville, dinnerille, juhlimaan tai kohottamaan arkea. Jokainen ravintola on oma yksikkönsä, joten vaihtelua löytyy myös visuaalisuuden ja tunnelman puolelta. Olen hyvin ylpeä tästä yrittäjäjoukosta jonka kanssa saamme olla mukana tekemässä Helsingistä paremman paikan elää. Yhdessä palvelumme muodostavat kokonaisuuden, jonka vertaista ei löydy minkään länsimaisen pääkaupungin bisneskeskustasta, Westerholm toteaa. Kortteli tulee pullistelemaan ravintolamaailman kuumista nimistä. Bar Cónin takana ovat We Are Groupin Anders Westerholm, Matti Sarkkinen ja Toni Immanen. Story Korttelia pyöritetään Westerholmin, Sarkkisen, Teemu Auran ja Markus Hurskaisen voimin. Sandroon ja Date+Kaleen yhdistyy Richard McCormick ja Jordin taustalta löytyvät Michelin-tähdellä palkitun Askin perustajat Linda Stenman-Langhoff ja Filip Langhoff. Beijing8-ravintola puolestaan rantautuu Suomeen Tukholmasta. Fisken på Disken on Roihan ravintolasuvun uuden sukupolven ensimmäinen ravintola. Ravintoloiden lisäksi Kortteliin sijoittuvat myös kauneudenhoitoalan koti- Matti Sarkkinen ja Anders Westerholm. maiset menestyjät Blue Lagoon sekä Q Hair. Bar Cón ja Story Kortteli Bar Cón on Westerholmin, Sarkkisen ja Immasen ravintola, jota on hauduteltu jo kymmenen vuoden ajan. Miesten historiat kietoutuvat Espanjaan monin tavoin ja nyt palaset loksahtavat kohdalleen paikassa, jollaista ei ole ennen Suomessa nähty. Barcón on espanjaa ja tarkoittaa suurehkoa venettä tai lauttaa. Bar Cón tulee sijaitsemaan nimensä mukaisesti suurehkolla lautalla, joka leijuu Korttelin yllä. Tarjolla on autenttisia espanjalaisia tapaksia ja pintxoja sekä sesongin mukaisia espanjalaisia perinneruokia. Juomalista täytyy espanjalaisista viineistä ja oluista - ja myös laajasta valikoimasta vermuttia. ? Story Kortteli tulee olemaan samassa linjassa Vanhan kauppahallin Storyn kanssa. Hallin inspiroivassa ympäristössä kahvila-ravintolamme on kehittynyt ainutlaatuiseksi kohtaamispaikaksi ja uskomme, että meillä on Helsingin keskustalle paljon annettavaa. Joulukuusta lähtien myös Korttelista saa tuoretta halliruokaa aamusta iltaan saakka, Matti Sarkkinen kertoo. Kuvat: Kia Arpia Kirjaesittely Talvivaara ? satojen miljoonien ?Kankkulan kaivos? ??? Täällä on tarjolla harvinaista herkkua ja tällä kertaa oikein iso pala Uusi aurinko nousee Kainuulle. Onnittelut koko Kainuun kansalle -teitä on onni potkaissut oikein paremman kerran?, maalailee puheessaan kesäkuussa 2009 Sotkamon Talvivaarassa ministeri Mauri Pekkarinen. Pekkarinen on onnensa kukkuloilla. Mitäköhän mahtaa ministeri ja muut sen juhlan kutsuvieraat ajatella nyt syksyllä 2016, kun kaikki on Sotkamon Talvivaaran kaivoshankkeessa mennyt täysin pieleen. Rahaa on Suomen valtiolta, meiltä veronmaksajilta mennyt tähän mennessä yli 500 miljoonaa euroa, edelleen menee Talvivaaran kaivokseen 20 miljoonaa euroa veronmaksajien, meidän helsinkiläistenkin, rahaa joka kuukausi. Eikä tämän ?kankkulan kaivoksen? maksamisen loppua näy! Miten tässä näin kävi? Suuri puhallus Matti Sarkkinen ja Anders Westerholm. Juha Kauppinen ja Sampsa Oinaala ovat jo vuosia koonneet tietoa Talvivaara-kaivoshankkeesta. Erinomainen kirja ?Talvivaaran vangit? (Siltala 2016) on värikäs, mielenkiintoinen ja rajukin kuvaus siitä, miten Sotkamon Talvivaaraan saatiin puhumalla syntymään valtava kaivosalue. Viisi järveä ja kymmenen jokea pilattiin, ikiaikaiset asukkaat häädettiin, luonto on tuhottu tuhanneksi vuodeksi. Tähän on mennyt 500 miljoonaa! Kaikki tämä sen vuoksi, että maaperästä löytyi nikkeliä. Sen erottamiseksi esiteltiin uusi menetelmä, liuotusmenetelmä, joka ei ole koskaan toiminut. Tehtaan tuotto ei ole tähän mennessä koskaan saavuttanut sitä lukuja ovat kertomukset kaivoksen erilaisista viranomaisten lupamenettelyistä. Kainuun ELY-keskuksen johdon, jonka pitäisi suojella luontoa, antamat luvat, poikkeusluvat, poikkeuslupien jatkopoikkeusluvat luonnon tuhoamiseksi ovat erinomainen esimerkki virkamiesvallasta Suomessa. Oikeuden päätöksetkään eivät saaneet ELYvirkamiehiä Kainuussa toimimaan lakien mukaan! Vankeja ollaan! tasoa, millä tuotto ?myytiin? päättäjille, eri ministereille ja viranomaisille. Annettiin ihan toisia lukuja, joilla rahaa anottiin ja myös saatiin. Kaivoksen päätuote, nikkeli oli ja on hinnaltaan alamaissa kaikkialla maailmassa. Tuottoodotukset ovat tältäkin osin olleet vääriä. Lisäksi Talvivaaran louhos on nikkelipitoisuudeltaan aika huono verrattuna kilpailijakaivoksiinsa niin idässä kuin lännessä. Uraania kaivoksessa kyllä on, tekeekö Suomi atomipommia vai myykö sen eri sotiin maailmalle? Kun lukee kirjaa ?Talvivaaran vangit ? tulee rahankäytöstä mieleen elokuva ?Suuri puhallus?. Elokuvassa vain ?Puhallus? onnistuu, Talvivaarassa tuli konkurssi ja kaikki miljoonatappiot kaatuivat meidän etelän veronmaksajien, helsinkiläisten,espoola isten,vantaalaisten ja erityisesti kauniaislaisten syliin! Luonnon tuhooja ? ELY -keskus! Kaivostoiminnan oheistuotteena on tuhottu Kainuun luontoa ikuisiksi ajoiksi. Kirjan karmeimpia Talvivaaran kaivos teki konkurssin, vaikka 2013 suuresti mainostettu osakeanti tuotti 260 miljoonaa, jonka piti Pekka Perän mukaan riittää useaksi vuodeksi. Puolen vuoden päästä yhtiöllä oli kassakriisi, rahat loppu, osakkeet arvottomia, firma valtion syliin. Koska Talvivaaran nimi alkoi olla huonomaineinen, nimi muutettiin. Syntyi Terrafame, Nälkämaa, yhtiö, joka juoksutti saastevettä luontoon ihan yhtä suruttomasti kuin edeltäjänsä eikä nimenmuutos ole tietenkään saanut kaivosta tuottamaan. Veronmaksajien 20 miljoonan kuukausierän vastaanottajan nimi vain muuttui. Mitä tehdä? Kauppinen ja Oinaalakaan eivät osaa antaa kirjassaan vastausta. Kaivostoiminnan epätoivoinen jatkaminen vie miljoonia rahaa, kaivoksen alasajo vie myös miljoonia rahaa. Luonto on tuhottu,sen kunnostamista ei kaivos ole aloittanut, vaikka niin on määrätty tehtäväksi. Me veronmaksajat, sinä ja minä, olemme Talvivaaran kaivoksen vankeja! Loppuelämämmekö? Miksi? Lue Kauppisen-Oinaalan ?Talvivaaran vangit?. Pekka Hurme
• Nro 17 ? Viikot 41-42 14 Valotaidetta ja hehkuhattaraa ??Linnanmäellä viime lauantaina alkanutta Valokarnevaalia tähdittävät värikkäät valoteokset, tunnelmalliseksi valaistu huvipuisto sekä maistuvat huvipuistoherkut. Kahden viikon aikana Helsingin hauskimmassa kaupunginosassa myydäänkin arviolta 5 000 hehkuhattaraa ja 25 kilometriä metrilakua. Ensimmäistä kertaa kaksiviikkoiseksi pidennetty Valokarnevaali on jo vakiinnuttanut asemansa Linnanmäen kauden päättäjäistapahtumana. Puisto on iltaisin avoinna klo 22:een asti, jotta illan pimentyessä tuhannet hehkulamput pääsevät oikeuksiinsa. Perinteisten huvipuistoherkkujen lisäksi ravintoloiden ja kahviloiden valikoimiin lisätään tunnelmallisiin syysiltoihin sopivia tuotteita. ? Pidämme avoinna koko tapahtuman ajan ennätysmäärän kioski- ja kahvi- lapisteitä. Valokarnevaalin hittituotteita tulevat varmasti olemaan syysilloissa mukavasti lämmittävät glögi, chilikaakao sekä mustikkapiirakka unohtamatta perinteisiä hampurilaisia ja hot dogeja, Linnanmäen ravintolatoiminnan johtaja Satu Järvelä kertoo. Ravintola Jarrumiehessä päästään teemaherkkujen ohella nauttimaan 80-luvun discoteemasta, Ravintola Funky Kitchenin musiikista vastaa puolestaan DJ. Ohjelmalava Estradille nousee tapahtuman aikana yhteensä 25 eri esiintyjää aina maagikko-mentalistista drag-artistiin sekä bollywood-tanssiryhmästä räppäriin. ? Olemme halunneet koota Estradin ohjelmasta mahdollisimman monipuolisen ja viihdyttävän. Isompien artistien, kuten Anna Puun ja Mariskan lisäksi lavan pääsevät valtaamaan myös nousevat tähdet kuten Afromikko, Ronya ja Ulpu. Divet show ja Noora Kar- Monumentaalinen taideteos Erottajalle ? ? Helsingin kaupunginhallitus osoitti Erottajan aukion ruotsalaisen Eva Langen suurikokoisen, neljästä veistoksesta koostuvan taideteoksen sijaintipaikaksi. Hanasaaren ruotsalaissuomalainen kulttuurikeskus hallinnoi hanketta, jos- sa Tukholmalle ja Helsingille lahjoitetaan julkiset taideteokset. Helsingille lahjoitettava teos on samalla lahja sata vuotta täyttävälle itsenäiselle Suomelle. Taideteos sijoitetaan Svenska Teaternin ja Etelä-Esplanadin väliselle aukiolle Helsingin keskustaan. ma puolestaan tuovat vaihtelua musiikkiesitysten väliin, Linnanmäen ohjelmista vastaava Vilma Parkkonen kertoo. Valokarnevaalin kohokohta on tuttuun tapaan huvipuiston kauden päättävä ilotulitus, joka järjestetään tänä vuonna lauantaina 22.10. klo 21.50. Ilotulituksesta vastaa Pyroman ja se näkyy perinteisesti myös pitkälle Töölönlahden ylit- se. Valokarnevaalin jälkeen huvipuisto sulkee porttinsa talven ajaksi. Puisto ei kuitenkaan hiljene, vaan siellä alkaa heti valmistautuminen seuraavaan kauteen. Teoksessa nimeltään ?Flera delar ? En helhet? (monta osaa, yksi kokonaisuus) Lange kuvaa Suomen ja Ruotsin vuorovaikutuksen monimuotoisuutta. Teos koostuu neljästä veistoksesta, joiden materiaaleina ovat graniitti, rauta ja teräs. Maljanne herra kreivi! on tarinallinen operettigaala, jossa kuullaan parhaita paloja opereteista kuten: Wieniläisverta, Paganini, Hymyn maa ja Lintukauppias. Tenori Jyrki Anttilalla juhlantäyteinen vuosi Juhlavuosi huipentuu tarinalliseen konserttiin ??Maljanne, herra kreivi! on tarinallinen konsertti, joka herättää henkiin operetin lumoavimmat hetket. ? Konsertin aikana vieraillaan muun muassa operettisävelmien siivittämänä italialaisessa trattoriassa sekä maalaiskylässä Tirolissa. Konsertissa päästään myös wieniläistanssiaisten pyörteisiin, paljastaa lohjalainen oopperalaulaja, tenori Jyrki Anttila. Kuluva vuosi on Jyrki Anttilalle juhlavuosi, sillä hän viettää 50-vuotissyntymäpäiväänsä ja 30-vuotistaiteiljajuhlaansa. Hänen ohjelmatoimistonsa, OperArt Jyrki Anttila, täyttää myös 10 vuotta. Vaimon käsialaa Juhlantäyteistä vuotta juhlitaan ensi-iltansa 8.10. Helsingin kulttuuritalossa saavalla konsertilla. Esityksestä on kaikkiaan kymmenen esitystä. Viimeiset kaksi konserttia pidetään Lohjalla 30.10. Esityksen on koonnut ja ohjannut Jyrki Anttilan vaimo Maija Anttila. ? Hän on tehnyt valtavan työn luodessaan konsertin. Maija on istunut päiväkausia pianon ääressä valmistellen esitystä, Jyrki Antti- la kertoo. Operettigaalan solisteina ovat Jyrki Anttilan lisäksi Suomen eturivin laulajiin kuuluvat Aki Alamikkotervo, Jouni Kokora, Ville Salonen, Tiina-Maija Koskela ja Tiina Vahevaara Heidän lisäkseen lavalla nähdään Maija Anttilan valmentama Lohjan operettikuoro sekä Lohjan kaupunginorkesterin jäsenistä koottu 17-henkinen gaalaorkesteri Tuomas Törmin johdolla. Konsertissa kuullaan parhaimpia paloja opereteista kuten Wieniläisverta, Paganini, Hymyn maa ja Lintukauppias. -to
• Viikot 41-42 ? Nro 17 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja Ostetaan Kulta- ja kellosepät Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja JEWELRY - WATCH STORE LAAKSTEN Oy Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi, kaikki alan työt ammattitaidolla Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Palveluja Myy käytetyt ja uudet kellot, ostaa ja myy käytetyt korut Hammaslääkärit Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info ERIKOISHAMMASTEKNIKKO v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE Terveyspalvelut Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso HOITOA ALKOHOLISMIIN P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi LVI KORJAUS ASENNUS - HUOLTO Lämpö- ja vesijohtoliike PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 Sekalaista Suomea puhuvalle henkilölle 15? palkkio 45 minuutin työsuorituksesta Kampissa. 040 595 7641 tai ford.tutkimus@gmail.com ? vuodesta 1952 Hetipalvelut RööperinLehti Töölön Putkiliike Oy 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 Kirjapainot Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Vuokrata halutaan ILMOITA Avopari haluaa vuokrata 40-50m2 asunnon Helsingistä työn ja opiskelun takia hyvien kulkuyhteyksien varrelta. palveluhakemistossa! Vuokra n. 800?/kk + vuokravakuus 2 kk. Soita 09-41397332 Yst. vastaukset p. 045-695 3698 tai sp. Angreed1234@gmail.com Työsuorituksia Maalaus, tapetointi ja laminaatin asennus. Ilm. arvio. p. 045-235 1717 Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Tanssibrunssilla maistellaan ruokia ja rytmejä eri puolilta maailmaa ??Hakasalmen huvilan Musiikkia!näyttelyssä pidetään lauantaina 22.10. klo 10?14 Tanssibrunssi. Ennenkokematon tapahtuma vie kepeälle maailmanympärimatkalle, jolla voi nauttia sekä tanssin iloista että pöydän antimista. Tarjolla on runsas kattaus värikkäitä rytmejä ja askelikkoja sekä niiden rinnalla kasvisvoittoisen buffetin makuja ja tuoksuja. Maistella saa vaikkapa karjalaisia tansseja ja perinteisiä piirakoita, klezmeriä ja täytettyjä bageleita, Bollywood-tanssia ja raikasta raitaa, itämaista tanssia ja meze-ruokia sekä reggaetonia ja Karibian hedelmäisiä jälkiruokia. Tanssitunneille on vapaa pääsy, Kalevan Marttojen buffet maksaa 20 e. Tanssibrunssin tanssitunneilla nautitaan kevyitä makupaloja erilaisista tyyleistä. Klo 10.00 aloitetaan itämaisella tanssil- la Laura Zarayn johdolla ja klo 10.45 Varpu Heinonen johdattaa klezmertansseihin. Klo 11.30 on vuorossa Bollywood-tanssi, jonka alkeita opettaa Sari Breilin. Klo 12.15 heittäydytään karjalaisiin tansseihin Varpu Heinosen opastuksella ja klo 13.00 tarjol- la on reggaetonia, jota esittelee Noora Meklin. Kalevan Martat kattavat buffetpöytään keveitä, kasvisvoittoisia ruokia samoista kulttuuripiireistä, joista tanssitkin tulevat. Lähi-idästä tulevat hummus, baba ghannouj ja tabbouleh; ja juutalaisesta perinteestä nousevat tsimes ja kylmäsavulohella täytetyt bagelit. Porkkanakoshumbir, kurkkuraita ja kipakka chutney tuoksuvat Intialta, ja karjalaisista pidoista muistuttavat piirakoiden lisäksi perinteiset sieni- ja kaalisalaatit. Herkuttelu päättyy Karibian tunnelmiin, bataattibanaanivanukkaaseen ja hedelmäsalaattiin. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 26.2.2017 asti ti? su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY
• Nro 17 ? Viikot 41-42 16 Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro 6 nroa/vuosi 40? TT IT T E LY S S Ä I R L A N N IN 4,90 KOIRA Mäyräkoira n luontokuvaaja reissukaverina Pieni Maikki autistipojanri paras kave t Käytösongelma kuriin lempeilläa luontaishoidoill Espanjan löytökoirat sulattivat laulajien sydämet Facebookista löytyy koiria lenkkiseuraksi 5,50 Hevosmaailma Hevonen on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. Kaikki hevosesta, 92 sivua/nro Asiantuntija: na, Pidä koira koira älä inhimillistä! 6 nroa/vuosi 49? 4/16 6,40 Ohjasajosta hyötyä sekä hevoselle että ohjastajalle Suloiset pitkäkorvat: Aasivarsat Väinö ja Eetu sekä muulivarsa Manu Rotuesittelyssän puoliverine trakehner Islanninhevosilla kautta aikojenisat parhaat PM-k Isäntä Ensikertalainen työmestariksi veissa Kuninkuusraga ja Vitter juhlivat Saa S 1 n sä ke os ev ia ti h mis as lu sa kuu n Ru iloveme.fi ? Ole tärkeä itsellesi ? Messukeskus Helsinki 21.?23.10.2016 Avoinna: pe 10?19, la?su klo 10?18. Liput tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta: 18/11/33 ?. Katso tapahtuman ohjelma iloveme.fi Lataa Messukeskuksen mobiiliappi iOStai Android-laitteelle ja tutustu messuihin! Yhteistyössä: 5/2016 6,60 ERIKOISHINTA min ! Liput edverukllkisoem kaupasta ennakkoon stään torstaina 20.10. imei ?, Osta liput vi ullisemmin! 15/9/29 ? saat ne ed sukeskus.com shop.mes Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. Lämpöä ja läheisyyttä! 6 nroa/vuosi 45? UDET TO ? UUTU HOITO ? RAVIN Rotuesittely VINKIT ? NEUVOT ? ssä hännätön manx Neulo ihanat kissakuvioiset villasukat! Henkiparantaja auttaa kissojenissa käytösongelm Minttu pelasti masentuneen emäntänsä n Maatiaiskissa arvostus vieläsa pohjalukemis an Kissa löysi omsan kotinsa kahdek vuoden jälkeen Voit tilata lehdet: TU ES SE RO ERI Meidän Koira ERIKOISHINTA 5/2016 6,50 Internetissä: www.karprint.fi E-mail: tilaukset@karprint.fi Meidän