Rööperin Lehti 12.08.2015

BITMASTER välityspalkkio Laadukasta kiinteistönvälitystä, ammattitaitoista varallisuuden hoitoa! 1,24 % (sis alv) TIETOKONEHUOLTO Helsingin Seudun Kiinteistövälitys on uudenlainen kustannustehokas välitystoimisto kerros- ja rivitalohuoneistoille Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi soita 050 5897352 www.hskv.fi Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkodit.fi A. Oreschnikoff Oy LKV 2473282-0 info@hskv.fi RööperinLehti Viikot 33-34 ? Nro 13/2015 ? 11. vuosikerta Siivouspalvelut Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Hoivapalvelut Kotisairaanhoitopalvelut Luotettavaa kotipalvelua jo vuodesta 2005 Kotipalvelu Ykköset Oy tuo laadukkaita siivous-, hoiva- ja kotisairaanhoitopalveluita kotiisi. Enemmän aikaa itsellesi, perheelle ja harrastuksiin? Apua kotiin ja voimia jaksamiseen? Ei hätää, Kotipalvelu Ykköset auttaa! Ota yhteyttä! Pyydä ilmainen palvelutarpeen kartoitus. 020 7411 690 ? Tiesithän saat mme a t s i u l e v l Pa nyksen. n e h ä v s u kotitalo Kotipalvelu Ykköset Oy Iivisniemenkatu 3, 02260 Espoo Asiakaspalvelu 020 7411 690 kotipalvelu@kotipalvelu1.fi Palvelemme kotitalouksia ja yrityksiä pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa www.kotipalvelu1.fi EDULLISET LENNOT JA MATKAPAKETIT KAIKKIALLE MAAILMAAN? Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Antalya ????????????????????????????alk? 209,Praha/Varsova/Berliini/ Budapest 7pvä* ???????????????alk?359,Phuket 9pvä* ???????????????????alk?699,*sisältää lennot ja hotellin? Lakeuden Emännät siivoa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi Soita Alajärven Emännälle M. Bucht 00 + yli 9 a tt e kohd www.intiakeskus.fi p. 010 281 2600 Puh. 09 - 680 3180 Yrjönkatu 8, 00120 Helsinki Maksaa voit myös osamaksulla tasaerissä. AUTOKORJAAMO JARRUPOLJIN OY Täyden palvelun autokorjaamo. HA MPA I DE N TA R K A S T U S & HA MMA S K I V E N P OI S T O 50 ? Annankatu 20 00120 Helsinki, Finland Annankatu 24 Puh. 622 5553 Puh./Tel +358-9-622 5553 ma-pe 10-18, la 5552 10-15 Fax +358-9-622 www.tokyokan.fi e-mail tokyokan@kolumbus.fi www.tokyokan.fi Open: Mon-Fri 10-18 VALKAISU VASTAANOTOLLA & KOTIVALKAISULUSIKAT KAUPAN PÄÄLLE 199 ? Providental Kalevankatu 4 A, 3. krs, 00100 Helsinki 09 ? 6227 0770 providental@providental.fi www.providental.fi Otamme vastaan uusia potilaita ILMASTOINTIHUOLTO Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit alk. ja -mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt. Bosch Vika Diagnoosit. Ajo-opetuspolkimet ja -asennukset OPETUSPOLJIN + ASENNUS YKSITYISKÄYTTÖÖN 75? SOITA JA VARAA AIKA! 370? Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI ? www.jarrupoljin.fi 0500 504 390 ? 09-626 412 ? info@autokorjaamojarrupoljin.fi Parturiliike Raija Koso Tervetuloa! Punavuorenkatu 18, p. 09 66 44 61
2 Nro 13 ? Viikot 33-34
11. vuosikerta ? nro 13 Viikot 33-34 Ajankohtaista Helsinki onnistui vähentämään asunnottomuutta Ilmakuva Hietarannan uimarannasta. Kuvalähde KopterCam. Hietarannan uimaranta uudistuu ja monipuolistuu ??Hietarannan uimaranta eli lempinimeltään Hietsu on tuhansien helsinkiläisten ja turistien suosima uimaranta. Liikuntavirasto on laatinut Hietarannan uimarannalle pitkäjänteisen korjaussuunnitelman, josta toteutetaan tänä kesänä syväsäiliöt, uudistetut sisääntulokäytävät, uusi pyöräparkki, uudet ulkokuntovälineet ja kiinteitä kalusteita. Ulkokuntoiluvälineitä asennetaan parhaillaan ja kesän aikana jätehuolto uudistuu eli rantojen sisääntuloihin tulee uudet syväsäiliöt. Sisääntulokäytäviä myös korjataan kesän ja syksyn aikana. Kahvilan viereen tulevan uuden pyöräparkin rakentaminen alkaa loppukesällä. Peruskorjauksen yhteydessä alueelle tullaan asentamaan myös muutamia kiinteästi paikalleen asennettavia penkkejä. Koko Hietarannan uimarannan alue tullaan lähivuosien aikana korjaamaan. Tulevien vuosien korjauskohteina ovat rannan istutukset ja muut viheralueet, kalusteet (kuntoiluvä- lineet, leikkivälineet, penkit, aidat), uimarannan rakenteet ja käytävät. Hietarannan uimarannalla on 7 rantapelastajaa, jotka päivittävät joka päivä uuteen www. mski.fi/mswim -palveluun rannan sinilevä- ja veden lämpötilahavaintonsa. Helsingin kaupungin liikuntavirastolla on yhteensä 13 valvottua uimarantaa, missä rantapelastajat valvovat uimareiden turvallisuutta. Rantapelastajien kausi on 1.6. - 9.8.2015. Valvonta-aika klo 10-18, paitsi Aurinkolahden ja Hietarannan uimarannalla klo 10-20. Tuona aikana rantapelastajat päivittävät joka päivä valvotuilla rannoilla tekemiään sinilevähavaintoja ja veden lämpötilahavaintoja mSwim-palveluun. Uudesta palvelusta löytyy myös tietoa valvottujen ja valvomattomien rantojen palveluista, kuten onko rannalla valvontaa, pukutiloja, wc ja kioskipalveluja. Palvelussa on mukana 25 uimarantaa. Yritysrintamalta kuuluu myös hyvää tänä kesänä ??Suomi on keskellä itsenäisyyden ajan pisintä talouskriisiä. Valoa on kuitenkin näkyvissä. Kauppakamarien selvityksen mukaan hyviä yrityselämän uutisia löytyy joka puolelta Suomea. Turun seutu nauttii laivanrakentamisen renessanssista. Ahvenanmaan työttömyysprosentti on 3,4. Lappi vetää aasialaisia turisteja. Helsingin Kalasatamas- ??Asunnottomien määrä on laskenut Helsingissä. Vuoden 2014 lopussa asunnottomia oli 3500, mikä on 600 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asunnottomuus on vähentynyt myös pitemmällä aikavälillä. Tiedot ovat peräisin kaupunginhallituksen käsittelemästä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman raportista. Ohjelman mukaan Helsingin tuli hankkia yhteensä 750 asuntoa tai tukiasuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille vuosina 2012 - 2015. Helsinki ylitti tavoitteen järjestämällä vuosina 2012 - 2014 asunnottomille yhteensä 973 asuntoa. Kaupungin vuokrataloyhtiöistä hankittiin 266 erillisasuntoa, nuorisoasuntoja toteutettiin 235 ja asuntoja asumisyksiköissä 472. Lisäksi kaupunki osallistui nuorten asunnottomuuden vähentämiseen antamalla nuorisoasuntojen rakentamiseen tontteja. Asunnottomuutta ehkäistiin myös aktiivisella asumisneuvonnalla. Eurooppalaisen asunnottomuustoimijoiden kattojärjestön selvityksen mukaan Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen. Helmikuussa 2015 julkaistun kansainvälisen tutkija-arvioinnin mukaan. sa käynnistyy Suomen suurin kaupunkirakentamisen hanke. Biotalouteen investoidaan Keski-, Itä- ja Etelä-Suomessa. Uusia kauppakeskuksia kohoaa muun muassa pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Etelä-Pohjanmaalle (minnepä muuallekaan!) kohoaa Pohjois-Euroopan suurin vuoristorata. Sivu 13 Uudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun muassa Runeberginkadulla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki testaa uudenlaisia pyöräliikenteen opasteita Sivu 10
Nro 13 ? Viikot 33-34 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 13 Hyvä morsiuspari, hyvät ystävät! Ydinkeskustan liikennekapasiteetin heikentäminen on vakava asia H elsingin uuden yleiskaavan luonnoksessa ehdotetaan moottoritiemäisten sisääntuloväylien muuttamista kaupunkibulevardeiksi ja asuntorakentamisen osoittamista niiden varsille. Esimakua tulevasta saatiin, kun kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi suunnitteluperiaatteet Laajasalon kaupunkibulevardille. Helsingin seudun kauppakamari pitää suunnitelmia ylimitoitettuina ja epärealistisina. Kaupungin intressissä on bulevardisuunnitelmissa varata maata lisää rakentamisen käyttöön, ilmeisesti rakentaminen ulottuisi lähemmäs kulkuväylää, jolloin nykyiset suoja- ja reuna-alueet saataisiin rakentamisen käyttöön. Lahdenväylän, Tuusulanväylän, Hämeenlinnanväylän, Vihdintien ja Turunväylän muuttaminen kaupunkibulevardeiksi tarkoittaisi kuitenkin käytännössä niiden liikenteen välityskyvyn pienenemistä noin puolella ajonopeuksien alentuessa ja eritasoliittymien muuttuessa tasoliittymiksi. Tämä vaarantaisi erityisesti Helsingin ydinkeskustan saavutettavuuden. Liikenteelle aiheutuvien haittojen lisäksi kaupunkibulevardien rakentaminen on teknisesti vaativaa ja kallista. Ne ovat myös asukkaiden terveyden kannalta hankalia rakentamiskohteita melu- ja päästöhaittoineen. Tavoite ohjata kaikki liikenteen kasvu muuhun kuin autoliikenteeseen on ilmeisesti epärealistinen, kun samaan aikaan kaupunki laajenee kuitenkin uusille alueille. Raideliikenteen investoinnit toteutuvat vasta pitkän ajan kuluttua ja liikenne täytyy kuitenkin kulkea koko ajan mahdollisimman jouhevasti. Niin yksityismatkustajien kohdalla kuin tavaraliikenteenkin. Ydinkeskusta on Suomen merkittävin kaupan ja palveluiden keskittymä ja vetovoimaisin kohde, alueen yritykset ovat investoineet satoja miljoonia euroja kiinteistöjen parantamiseen ja maanalaisten pysäköintitilojen kehittämiseen. Sen vuoksi liikennekapasiteetin heikentäminen on tarkoin harkittava asia. Laajasalontien bulevardisointisuunnitelma sisältää Reposalmentien ja Kuukiventien siltojen purkamisen ja risteysten muuttamisen tasoliittymiksi. Laajasalon asukasmäärän on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Joukkoliikenneyhteyksien parantamisesta huolimatta myös henkilöautoliikenne kasvaa merkittävästi asukasmäärän lisääntyessä. Eritasoliittymien korvaaminen välityskyvyltään huomattavasti heikommilla tasoristeyksillä aiheuttaa liikenteen sujuvuuteen vaikeuksia. -j.a. HSL:n talviaikataulut voimaan ??Helsingin seudun joukkoliikenteessä tapahtuu suuria muutoksia 10. elokuuta, kun talviaikataulut tulevat voimaan. Kaikkein suurimmat muutokset nähdään Vantaalla, jossa aloitetaan uuden bussilinjaston mukainen liikennöinti. Lisäksi aloittaa uusi runkolinja 560 (Vuosaari?Myyrmäki). Linjojen reittejä uusitaan myös muualla HSLalueella. Vantaan bussiliikenne muuttuu perusteellisesti 10. elokuuta, kun uuden linjaston mukainen liikennöinti alkaa. Samalla kertaa uudistuvat niin useimmat bussilinjat kuin lähes kaikki linjanumerotkin. Lue lisää Vantaan linjastouudistuksesta osoitteessa www. hsl.fi/vantaa. Niin ikään 10.8. aloittava runkolinja 560 parantaa HSL-alueen poikittaisyhte- yksiä ja vahvistaa samalla HSL:n runkolinjaverkkoa. Linja kulkee Rastilasta Vuosaaren, Mellunmäen, Kontulan ja Malmin kautta Myyrmäkeen. Matkan varrella bussi sukeltaa myös Keskuspuiston ali Paloheinän ja Kuninkaantammen välillä yli kilometrin mittaista joukkoliikennetunnelia pitkin. Lue lisää runkolinjasta 560 osoitteesta www.hsl.fi/runkolinja560. Kaupunkilaiset mukaan rakentamaan Jättiläisiä Eettinen lahja Stadin lapsille Valtavat, kahdeksanmetriset Jättiläiset heräävät henkiin Taiteiden yönä torstaina 20.8. klo 19. ??Helsingin juhlaviikot kutsuu nyt kaupunkilaiset mukaan Jättiläisten rakennustalkoisiin perheen, ystävien tai vaikkapa työporukan kanssa. Jättiläiset rakennetaan pajusta ohjatuissa työpajoissa. Työpajat ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Alle 12-vuotiaat pääsevät mukaan huoltajan seurassa. Pajoja järjestetään eri puolilla kaupunkia alkaen maanantaina 3.8. Niihin voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista, ja niihin voi tulla mukaan vain hetkeksi tai vaihtoehtoisesti vaikka koko päiväksi. Myös oman ryhmä on mahdollista ilmoittaa mukaan. Jättiläiset on ranskalaisen Cie l?Homme debout -ryhmän konsepti. Ranskassa on käsite ?pienet ihmiset?, jolla tarkoitetaan kaikkia tavallisia ihmisiä. Taidehankkeen tarkoituksena on todistaa, että kaikki ovat sankareita ja pystyvät yhdessä suuriin tekoihin. Jättiläiset-loppuhuipennus to 20.8. klo 19 Senaatintorilla, vapaa pääsy Helsingin juhlaviikkoja vietetään 14.-30.8.2015. ??Helsingin Pelastakaa lapset avasi eettisten lahjojen lähikaupan netissä. Helsinkiläiset voivat antaa nyt eettisen lahjan kotikaupunkinsa lapsille koulunkäyntiä varten. Koulujen alku aiheuttaa uusia taloushuolia vähävaraisissa lapsiperheissä. Kun nuori aloittaa opinnot lukiossa tai amiksessa, oppimateriaalikustannukset ovat vähintään 500-600 euroa ensimmäisenä lukuvuotena. Yhdistyksen eettiset lahjat ovat oppikirjojen lisäksi lukiolaisille läppäreitä ja ammatikoululaisille työasuja ja -välineitä, jotka ovat välttämättömiä opinnoissa. Kaikki tuen saajat asuvat Helsingissä. Eettisen lahjakaupan osoite www.helsinki.pelastakaalapset.fi. Vain harvoin on näin mieluisaa ystäville runoa kirjoittaa ? sanat tulivat kuin itsestään. Olkoon tämän runon sanat totta, tarua tai yllättäviä tapahtumia, menkää aina samaa latua! Kristine ja Antti, te olette nyt yhdellä elämänne kynnyksellä. Toivo Levanko Laiva saapui satamaan Kerran vaan uudestaan laiva saapui satamaan. Kukat kulki aaltoihin, lempi toi ne takaisin. Elämänne onkin ihanaa, kun saa sen oivaltaa. Sävel tää soida saa, teidät kauas kuljettaa. Kerran vaan juhlitaan, näitä häitä tanssitaan. Muistan sen rakkahin, sinut siellä kohtasin. Onnentie teidät vie haaveiden satamaan. Sävel tää soida saa, teidät kauas kuljettaa. Kerran vaan uudestaan laiva saapui satamaan. Oravat nuo oksallaan ohjaa suuntaa oikeaa. Elämänne onkin ihanaa, kun saa sen oivaltaa. Sävel tää soida saa, teidät kauas kuljettaa. Toivo Levanko 3700 uutta opiskelijaa Helsingin yliopistoon ??Opiskelupaikan sai harvempi kuin joka kuudes hakija. Suosituimmat oppiaineet pysyivät ennallaan. Helsingin yliopistoon haki tänä vuonna opiskelemaan reilut 24 200 henkeä, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Hakijoista hyväksytyksi tuli noin 15 prosenttia. Hakijamäärät vähenivät parisenkymmentä prosenttia bio- ja ympäristötieteellisessä, humanistisessa, käyttäytymistieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Maatalous-metsätieteellisessä ja matemaattis-luonnontieteellisessä pudotusta oli vielä enemmän. Tiedekuntien sisällä hakukohteiden välillä on kuitenkin eroja. Vetovoimaansa paransi farmasian tiedekunta, jossa hakijoita oli selkeästi enemmän kuin viime vuosina. ? Koulutus valmistaa tiettyyn ammattiin, ja alalta työllistyy hyvin. Lisäksi pääsykoe oli tänä vuonna eri päivänä kuin lääketieteellisessä. Kehitimme valintakoeyhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Aka- demin kanssa siten, että samalla valintakokeella saattoi hakea kaikkiin näihin yliopistoihin, kertoo tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Helena Huhtala. Lukumääräisesti eniten pyrkijöitä oli käyttäytymistieteelliseen, humanistiseen ja valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Aloituspaikkoihin nähden tiukin seula oli psykologian, sosiaalipsykologian, sosiaalityön ja yleisen valtio-opin (maailmanpolitiikan tutkimuksen linja) oppiaineisiin. Näissä hakukohteissa hakijoita oli 31? 35 jokaista aloituspaikkaa kohti. Ensisijaisia hakijoita oli paljon myös viestintään, Aasian tutkimukseen ja logopediaan. Ensikertalaiskiintiöt käyttöön vuoden kuluttua Tänä vuonna opiskelijavalinnassa oli ensimmäistä kertaa käytössä valtakunnallinen korkeakoulujen yhteishaku. Siinä ovat mukana kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Jokaiselle hakijalle tarjo- taan korkeintaan yhtä opiskelupaikkaa. Valittavien hakukohteiden määrä oli rajattu kuuteen, mikä saattoi osaltaan vähentää hakijamääriä. Hakijoiden aktiivisuutta vähensivät myös ensi vuonna käyttöön otettavat ensikertalaiskiintiöt. Vuodesta 2016 alkaen korkeakoulut velvoitetaan varaamaan yhteishaun hakukohteissa riittävä määrä paikkoja ensikertalaisille. Helsingin yliopiston tiedekunnat päättävät ensikertalaiskiintiöiden suuruudesta syksyllä. ? Kiintiöitä ei kannata pelätä, sillä myös alan vaihtajilla on jatkossa turvatut mahdollisuudet hakeutua ja tulla valituksi uuteen koulutukseen, sanoo Helsingin yliopiston vararehtori Keijo Hämäläinen. Kokonaisuutena näyttää, että uusien järjestelyjen vuoksi opiskelupaikkaa on haettu harkitummin. Osa tiedekunnista on jopa tyytyväisiä hakijamäärän vähenemiseen, koska valikoituneiden hakijoiden uskotaan olevan motivoituneita. Opettajien tehtävät täytetyksi Helsingissä ??? Opettajaksi kaupungin peruskouluihin ja lukioihin on ollut hyvin hakijoita, ja suurin osa tehtävistä on saatu täytettyä pätevillä opettajilla. Elokuun alussa on vielä muutamia tehtäviä haussa, kertoo henkilöstösuunnittelija Virve Kemppi Helsingin opetusvirastosta. Kevään opettajahaussa kouluissa oli avoinna lähes 230 vakinaista virkaa. Näistä yli 50 oli ruotsinkielisissä kouluissa. Lisäksi avoinna oli noin 450 määräaikaista tehtävää. ? Tänä vuonna ruotsinkielisiin kouluihin oli enemmän hakijoita kuin aiempina vuosina, iloit- see henkilöstösuunnittelija Tanja Mellin. Kaupungin peruskouluissa ja lukioissa työskentelee 4 100 opettajaa. Opettajakelpoisuus edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, pedagogisia opintoja sekä opetettavien aineiden opintoja. Määräaikaiseen opettajatehtävään voi päästä myös ilman vaadittavaa kelpoisuutta, jos on riittävän koulutettu ja omaa tehtävän edellyttämät taidot. Digitalisaatio muuttaa opettajan työtä ja pedagogiikkaa. Opettajat tekevät yhteistyötä yli oppiainerajojen ja innostavat oppilaita ajattelemaan uudella tavalla. Opetusta viedään yhä enemmän ulos luokkahuoneista. Helsingin opetusviraston verkkosivuilla voi tutustua opettajan työstä ja työn kehittämisestä kertoviin videoihin. Määräaikaisiin opettajan tehtäviin voi hakea Helsingin kaupungin sähköisen rekrytointijärjestelmän kautta osoitteessa www.helsinkirekry.fi. Järjestelmästä löytyvät kaikki haettavina olevat kaupungin työpaikat. Koulut ottavat lyhytaikaisia opettajasijaisia myös suoraan. Ruotsinkielisten koulujen lyhyitä sijaisuuksia voi tiedustella myös suoraan Tanja Melliniltä opetusvirastossa.
Viikot 33-34 ? Nro 13 5 Muistelmia elämästä Iso-Roobertinkadulla 1950-luvulla ??No, miten sen nyt sanoisi. Iso Roobertinkatu oli vilkas ja värikäs kauppakatu. Iso-Roba oli suora katu, sen reunustoilla oli erilaisia taloja, portaiden pääovia, porttikonkeja ja sisäpihoja. Se oli kuin satajalkainen tai lohikäärme, joka ei koskaan täysin nukkunut. Aina joku evä värähti, vaikka muut olivatkin levossa. Sotien mentyä se kuhisi liikennettä ja elämää; raitiovaunuja, busseja, takseja, kaikenlaisia autoja, moottori- ja polkupyöriä ja tietysti jalkakäytävillä kulkevia satoja ihmisiä: sekä lähikatujen asukkaita että muualta Helsingistä kauppareissulle tulleita ostajia. Sotien jälkeen Roballa oli monenlaisia liikemiehiä ja kauppiaita: hesalaisia, karjalaisia, savolaisia, sipoolaisia, hurreja, mustalaisia, juutalaisia ja tataareja (Suomen turkkilaisia). Ja tietysti viinatrokareita ja monen tyylin sutenöörejä. Mikki muutti perheensä kanssa Roballe vuonna 1949. Hän oli vähän yli vuoden vanha. Edellinen asuinpaikka oli ollut Talin siirtolapuutarha. Siellä Mikki oli konttaillut pihamaalla isän pilkkoessa polttopuita mökin lämmikkeiksi. Isä oli Uudeltamaalta, ja äiti oli Äyräpäästä ja joutunut lähtemään evakkotaipaleelle 14-vuotiaana. Äidin jälkeen muutti Roballe myös hänen äitinsä, evakkomummo. Mikki oli veikeä pikkupoika. Hänellä oli kauniit kasvot kuin ilveksellä, mutta pyöreät hörökorvat. Tukka oli tumma, kastanjanruskea, ja äiti piti parturissa huolen, että korvat yläosaltaan peittyivät tuuheaan, paksuun tukkaan. Mikki siis asui Roballa vanhanmallisessa kerrostalossa isän, äidin ja mummon kanssa. Isä ja äiti paiskivat töitä sotien jälkeisen jälleenrakennuksen parissa. Mummo piti päivisin Mikistä ja huushollista huolta. Savo-karjalainen mummo laittoi ruokaa, ja illalla syötiin yhdessä pienessä keittiössä. Vaikka puitteet olivat vaatimattomat, kaikki nauttivat ja olivat iloisia rauhan ajasta. Mikin talon alakerrassa oli erilaisia kauppoja ja liikkeitä: heti alaoven pielessä lyhyttavaraliike, josta sai nappeja, vetoketjuja, kantti- ja vaatteiden kuminauhaa, neppareita, hakaneuloja ja tietysti metritavarana kangasta. Oli myös pieni siirtomaatavarakauppa, ?Pikkukauppa?, ja porttikongin toisella puolella elegantti naisten kappaliike. Siellä oli kaksi tyylikästä myyjätärtä, joista nuorempi oli vaalea kaunotar. Pikkupoikana Mikki usein pujahti sisään myymälään ja valloitti naiset viattomalla viehätysvoimallaan. Hänellä oli pyöreät, kauniit kasvot, kastanjanvärinen tumma tukka, helmiä muistuttavat hohtavat hampaat ja veikeä hymy. Jos myymälässä ei ollut asiakkaita, vaalea myyjä otti Mikin ilahtuneena vastaan, halasi ja jutteli mukavia. Vaikka pikkupoika oli alle neljän vanha, hänestä tuntui hyvältä, että mummo, äiti, isä ja vaalea kaunotar tykkäsivät hänestä. Kappaliikkeen vieressä, seuraavassa talossa, oli pieni laukkuliike. Siellä oli myyjänä Mikin kummitäti, äidin sisko. Kummi oli nuori, kaunis, vaalea ja kiltti ihminen. Mikki kävi häntäkin usein tervehtimässä, mutta ei häirinnyt, jos myymälässä oli asiakkaita. Mikki viihtyi pikkupojaksi kirkossa hyvin Mikin mummo oli kai aikaisemminkin ollut vähän uskovainen, mutta sotien kokemukset olivat vahvistaneet hänen uskoaan. Hän kävi ahkerasti Johanneksen seurakunnan jumalanpalveluksissa ja muissakin tilaisuuksissa. Illalla hän usein lauloi keittiössä: ?Tule kanssani, Herra Jeesus, tule, siunaa päivän työ?? Kun Mikki oli kolmenneljän vanha, mummo otti Mikin mukaansa luterilaisen kirkon jumalanpalveluksiin ja iltahartauksiin. Mikki viihtyi pikkupojaksi kirkossa hyvin; olihan rakas mummo seurana, mutta lisänä olivat kiehtovat toimitukset ja saarnat, joista lapsi ei oikeastaan niin paljoa ymmärtänyt. Mikki ihaili kirkon korkeutta, koristeita sekä alttaritaulua, jota olisi voinut ihmetellä tuntitolkulla, mutta vaikutuksen teki ennen kaikkea musiikki! Urut pauhasivat takaa ylhäältä kuin taivaallinen orkesteri. Silloin pikku-Mikki nousi seisomaan kirkonpenkille koko pituudeltaan suunnaten katseensa taaksepäin urkuparvelle ? ja rupesi orkesterinjohtajan tavoin viittilöimään ja johtamaan musiikkia. Jossain vaiheessa hartautta laulettiin: ?Halleluja?. Mikki kuuli sen lapsenmielellä toisin ja lauloi kovalla äänellä ?Nallelujaa?. ?Nalle lujaa!? Mummoa ja lähellä olevia se vähän huvitti, mutta ihmiset olivat hyväntahtoisia, ja evakkomummo oli ilahtunut siitä, että tyttärenpoika oli hänen seuranaan ja viihtyi kirkossa. Kun uskontunnustus tuli, Mikistä oli jännittävää se kohta, missä sanottiin: ?Ja sihisi Pyhästä Hengestä?. Joskus joulun alla Mikki ja mummo kutsuttiin seurakuntasaliin adventtijuhliin, joissa oli vähän ohjelmaa, ja mikä Mikin mielestä parasta ? joulupussien jako. Joulupussi oli kauniisti kirjailtu paperipussi, joka sisälsi omenan, pari piparkakkua ja karamelleja. Ensimmäinen polkupyörä Mikin varhaisin muisto lapsuudesta oli Suomen marsalkka Mannerheimin hautajaiskulkue. Hän istui isänsä hartioilla. Se tapahtui kai Erottajan tai Ruotsalaisen teatterin kulmalla. Ihmisiä oli paljon, tungeksimalla. Kun Marsalkan arkun lavetti ja sitä seurannut hevonen tulivat näkyviin, syntyi lähes täysi hiljaisuus. Jotkut miehet itkivät, toiset pidättelivät kyyneleitään, mutta kaikki nostivat kunnioituksesta hattunsa tai lakkinsa. Esplanadilta saattue kääntyi Mannerheimintielle ja surullisen juhlallisesti Hietaniemeä kohti. Neljävuotiaana Mikki sai lahjaksi kolmipyöräisen lasten polkupyörän. Se oli sininen, istuin oli keltainen. Hän ajeli ylpeänä kotipihassaan. Yleensä hän pysytteli oman talon ja pihan alueella. Mutta sitten ? laajemmat maisemat alkoivat houkutella, jopa mummon ja vanhempien varoituksista huolimatta. Mikki lähti pikkuhiljaa tutustumaan Erottajan suunnassa oleviin taloihin. Kenkäkaupoista hän kävi pyytämässä pahvilaatikoita leikkeihinsä. Sitten hän rohkeni etenemään jopa Erottajan kulmalle asti. Kulman takana aukesi uusi maailma. Mutta yleensä heti, jos hän oli tullut nurkan takaa, kaksi valkotukkaista veljestä kävi hänen kimppuunsa. Kerran Mikki pääsi livahtamaan näiden vaaleiden rii- viöiden ohi Korkeavuorenkadun mäen puolessavälissä olevan pihan alueelle ? ensimmäistä kertaa. Talonmiehen pojalla oli paljon hienompi kolmipyöräinen kuin Mikillä. Totta kai hän himoitsi päästä ajamaan sillä. Pitkällisen anelun jälkeen talonmiehen poika suostui. Koska piha oli ylämäessä ja hyvin kapea, Mikki pamautti paremman kolmipyöräisen päin tiiliaitaa, ja etupyörä katkesi akselista poikki. Mikki luikki korvat luimussa pikaisesti kotiin, mutta hän arvasi, että jotain tästä vielä seuraa. Hän ei kertonut kotona mitään, mutta syyllisyys oli mielessä päällimmäisenä. Kauhulla hän odotti ovikellon soittoa. Hän aavisti, että muutaman piinallisen tunnin kuluttua talonmiehen rouva olisi oven takana. Ovikello soi! Mikin isä meni avaamaan ja täysin odottamatta sai ryöpyn päin naamaansa: ?Hyvä herra, teidän poikanne on rikkonut minun poikani kolmipyöräisen polkupyörän!? Isä ja rouva keskustelivat aikansa asiasta, Mikin mielestä hämmästyttävän rauhallisesti. Mikähän siinä oli, Mikin faija ei ollenkaan suuttunut. Olisiko hänelle tullut mieleen jokin poikavuosien tapahtuma, kolttonen tai kepponen? Mikki oli edelleenkin vähän pelokas, mutta jotenkin helpottunut faijan yllättävän ymmärtäväisyyden vuoksi. Faija vei vaurioituneen pyörän korjattavaksi Fillarikellariin, joka oli Annankadun ja Kalevankadun kulmassa. Heti siinä vieressä oli elokuvateatteri, jossa esitettiin ranskalaisia aistillisia elokuvia. Faija toimitti korjatun pyörän talonmiehen rouvalle. Meni muutama viikko, ja yllättäen talonmiehen rouva tuli Mikkiä vastaan kadulla. Mikki olisi halunnut vajota maan alle tai häipyä tuhkana tuuleen. Mutta mitä tapahtui: rouva katsoi ystävällisesti Mikkiä, hymyili iloisesti ja tervehti: ?Hei Mikki!? Mikki oli hämillään: hänhän oli tehnyt väärin, ja silti tuo rouva oli hänelle ystävällinen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän huomasi, että tekoja voi sovittaa ja on mahdollista saada anteeksi. Oli se pikkupojalle riemullinen tunne, kun se syyllisyyden taakka putosi niskasta. Viereiseen taloon saunomaan Kerran Mikki oli mummon kanssa Topelius-puistossa siinä Korkeavuorenkadun kupeessa. Naapuritalossa asui villi poika Matti. Se on se punatiilinen talo, josta mennään jyrkkää porttikonkia ylös, ja siellä pyöreän pihan keskellä on joku tötterö. Se siitä. VilliMatti houkutteli kiltti-Mikin karkaamaan puistosta mummon valvovien silmien alta. Pojat lähtivät kilvan juoksemaan Kasarmikadulle, Kasarmitorille ja kohti Kauppatoria. Mummo juoksi minkä taisi kotiin Roballe ja kertoi hädissään sattuneesta. Onneksi faija oli lounasaikaan tullut kotiin. Hän lähti heti juoksujalkaa etsimään karanneita vintiöitä. Faija oli tyylikäs: hänellä oli tumma ulsteri ja Eden-hattu. Hän sai aikuisena miehenä pian näköyhteyden vilistäviin poikiin, mutta joutui usein pitelemään kiinni hatustaan. Kauppatorin Kolera-altaan tienoilla hän sai pojat kiinni ja palautti kotiin ? ja meni jatkamaan omaa työpäivään- sä ? ilman lounasta. Lauantaina Mikki pääsi faijansa kanssa saunaan. Viereisessä talossa oli yleinen sauna. Se oli vähän erikoinen piha: piti kulkea porttikongissa aika jyrkkää ylämäkeä, keskellä yläpihaa oli joku lasitötterö ja pihan perällä sauna, johon taas piti laskeutua alas portaita. Sitten oli pieni kassaluukku: sinne maksettiin sauna, pilsneri, limonadit ja vamppu. Jokainen sai paksun, punaisen kuminauhan, jossa oli vaatekomeron numero ja avain. Saunaosasto oli pikkupojasta iso: siellä useilla lauteilla ähkyi eri-ikäisiä ja monennäköisiä äijiä. Jotkut yltyivät lyömään kilpaa löylyä. Monet ronskitkin miehet joutuivat siirtymään pesuhuoneeseen ja edelleen pukuhuoneen puolelle. Miehet olivat puhtaita, rentoutuneita ja alkoivat puhua sotakokemuksistaan. Sotainvalidit, jotka olivat menettäneet osia kehostaan, olivat sitä hiljaisempaa porukkaa. Mikille jäi hyvä tunne löylystä, suihkusta, puhtaasta pyyhkeestä ja noiden vanhojen ukkojen jorinoista. Ja varsinkin vadelmalimonadista, jos vain osasi avata sen patenttikorkin. Polleina, puhtaina poikina he faijan kanssa palasivat naapuri-kotitaloon, joskus vihta mukana ? noin niin kuin tuoksun vuoksi. Äiti oli keittänyt kahvit ja teet ? ja lisäksi paistanut ne korvapuustit. Mikki tykkäsi vähän tummiksi palaneista. Roballa ei ollut joka talossa saunaa, mutta ei myöskään pesutupaa. Pesutuvassa pestiin isot pyykit. Se oli aika kaukana Roban toisessa päässä lähellä Albertinkatua. Pyykit kuivattiin pihalla olevissa tangoissa, joiden välissä oli tiukalle kiristettyjä naruja. Tuvan yhteydessä oli myöskin mankeli, joka oli Mikin mielestä mielenkiintoinen vehje. Siinä oli niin kuin kaksi arkkua päällekkäin, ruskeaksi maalattuja. Ala-arkku oli paikalleen lattialle ruuvattu ? liikkumaton. Yläarkku sen sijaan liikkui jonkun mekanismin avulla edestakaisin, oli joku pyörivä hammaspyörä ja arkun päällä kiinteä hammastanko. Yläarkun sisällä sanottiin olevan painavia kiviä. Arkun pystyi pysäyttämään, kun se oli tullut ääripäähänsä. Silloin arkku seisahtui, nousi viistosti ylöspäin kuin ammottava kita. Mankeloitavat lakanat kiedottiin puisten, pyöreiden mankelitukkien ympärille, työnnettiin mankelin ammottavaan kitaan, käynnistettiin mankeli, painava yläosa laskeutui ja mankeli alkoi jyrätä vaakasuorassa edestakaisin, kunnes lakanat olivat prässissä ja sileät. Joskus ilman mankelointia tai sitä ennen vanhemmat molemmista päistä pitäen paukuttivat lakanoita ja sitten viikkasivat ne. Sen jälkeen yritettiin taitella lakanat niin, että ne menivät päittäin. Tähän liittyi joku vanha taika: menivätkö lakanat päittäin vai jäivätkö vajaiksi. Mikki ei sitä tiennyt, mutta rakasti äidin ja isän paukuttamien, puhtaiden lakanoiden alla olemista. Oli ihana ilmavirta ja puhtauden ihmeellinen tuoksu! Naskali ja Pave Ei mennyt aikaakaan, kun Mikille, tai oikeastaan hänen vanhemmilleen, syntyi tyttö, eli Mikille sisko. Se syntyi jossain Tehtaankadun klinikalla sellaisessa puutalossa, ja se oli laitettu valkoiseen pakettiin ja ko- risteltu punaisella silkkinauhalla. Faijan kanssa he hakivat siskon taksilla kotiin Roballe. Se taisi olla Mikin ensimmäinen taksimatka. Isännöitsijä, joka oli myös faijan työnantaja, antoi siskon syntymän jälkeen lisähuoneen perheelle. Asuntoon mahtuivat nyt jotenkuten vanhemmat, pari lasta ja mummo. Mikki oli jo omasta mielestään iso poika. Hän nukkui mummon kanssa ?pikkuhuoneessa?. Joskus yöllä hän heräsi yllättäen ilman selitystä, ilman syytä ? täyteen pimeyteen ? nousi ja juoksi hädissään läpi keittiön ja olohuoneen välisen käytävän vanhempien sänkyyn turvaan ? turvaan pimeän yön möröiltä. Aamulla häntä vähän nolotti, ja hän huomasi olevansa edelleenkin lapsi. Sisko hänen mielestään rääkyi aika lailla, mutta pienessä asunnossa siihenkin vähitellen tottui, kun lämmin ja pehmeä mummo oli lapsia hoitamassa vanhempien paiskiessa töitä Suomen tasavallan jälleenrakennuksen hyväksi. Mikkiä helpotti sekin, että hän oli tutustunut pariin lähitalon kaveriin, joista tuli hänen parhaat ystävänsä: Naskaliin ja Paveen. Naskali oli kiva, vinkeä kaveri, jolla oli pysty nokka ja vähän pisamia. Hänen isänsä oli vanhan Venäjän emigrantteja, äiti oli suomalainen savolainen. Perheessä oli myöskin vanhempi veli, jolla oli vielä enemmän pisamia kuin Naskalilla. Siksi häntä kutsuttiinkin Pisamaksi. Kerrottiin, että Naskalin faijan perhe olisi ollut jonkun aateliperheen tai hyvin korkea-arvoisen upseeriperheen palvelijoita. Kun vallankumouksen jälkeen monet ylhäisetkin perheet joutuivat pakeneman maasta, osoittivat uskolliset palvelijaperheet myötätuntoa ja samaistuen isäntiinsä pakenivat myös. Siksi Naskalin faija oli Venäjän vallankumouksen jälkeen Helsingissä. Pave oli tavallisesta työläisperheestä. Hän oli ikäisekseen pitkä ja hoikka. Siksi olikin erikoista, että hänen vanhempansa olivat lyhyitä: isä laiha, kuivakka, pussihousuinen kurttusaapas ja äiti pulska ja pyöreä muori. Pavella oli myöskin isosisko ja pikkuveli. Roballa kerrottiin, ja Mikki, Naskali ja Pave saivat kuulla, että sodan aikana, joskus kymmenen vuotta aikaisemmin, ryssä oli pommittanut Helsinkiä, ja suuri, räjähtävä pommi oli pudonnut Roban ja Yrjönkadun kulmaan. Oli keskipäivä, ja kahdessa läheisessä elokuvateatterissa olivat salit täynnä ? enimmäkseen lapsia ja nuoria. Kesken esitysten tuli ilmahälytys ja katsojat säntäsivät ulos kohti Erottajan pommisuojia. Silloin viholliskone pudotti suuren pommin ja kymmeniä ihmisiä kuoli ja kai sata haavoittui ? enimmäkseen lapsia. Kaikki iäkkäämmät Roban asukkaat tiesivät tapauksesta ja jotkut naisihmiset kertoivat vakavissaan, että aina kun he kulkivat Roban ja Yrjönkadun kulman tienoilla, he tunsivat jotain ylimaallisia väristyksiä sielussaan ja kropassaan. Paljon oli Roballa ihmisiä, joilla oli henkilökohtaista surtavaa aina kun he kulkivat tämän kadunkulman ohi. Ja ajatelkaa, ne kaksi elokuvateatteria olivat nimeltään Tivoli ja Gloria. Ensimmäinen ja viimeinen kesäleiri Vaikka Mikki yleensä tykkäsi olla mukana seurakunnan tilaisuuksissa, yksi diakonissojen järjestämä tapahtuma jäi hänelle murheellisena mieleen. Hän oli viiden vanha ja kesä lähestyi. Mummo ja äiti olivat järjestäneet hänet kesäleirille seurakunnan kesäpaikkaan Vihtiin neljäksi viikoksi. Kai siinä oli takana hyvä ajatus saada kaupunkilaispoika kesäksi luonnon helmaan, mutta oli siinä sekin puoli, että vanhemmat saivat kahdestaan pitää kesälomaa. Jo parin päivän kuluttua kesäsiirtolassa Mikki alkoi ikävöidä kotiin Roballe. Hän tunsi olevansa yksin hyljättynä tuntemattomassa paikassa jossain hirveän kaukana kotoa. Diakonissat pitivät kovaa kuria ja järjestystä. Oli ruoka mitä tahansa, lautanen oli syötävä tyhjäksi. Mikki aina kauhulla odotti niitä päiviä, jolloin ruokana oli viiliä: lautanen täynnä hapanta valkoista ja päällä epämääräisen näköinen pintakuori. Hän istui yleensä viimeisenä tai muutaman viimeisen lapsen joukossa tuijottamassa edessään olevaa, lähes koskematonta lautasta. Diakonissat seisoivat vieressä univormuissaan kuin Roban korttelipoliisit ja vahtivat, että lautanen tyhjenee. Mikillä oli vain yksi keino selvitä tilanteesta. Hän pisti runsaasti talkkunaa ällöttävän pintakuoren päälle, tökkäsi lusikan viiliin, työnsi sen nopeasti suuhun ja nielaisi heti ehtimättä tuntea viilin makua. Piinallisten hetkien jälkeen lautanen oli viimein tyhjä. Kesäsiirtolassa nukkumaanmeno- ja heräämisajat olivat tietysti tiukat. Jos joku lapsi oli päivän mittaan kiroillut, illalla hänen suunsa pestiin lavuaarin ääressä saippualla ja yöksi hänen suunsa peitettiin liimapaperilla ? ruskealla ja leveällä. Kaiken ikävän keskellä Mikin ainoa lohtu oli Leeni, joka asui myöskin Roballa, häntä viistosti vastapäätä. Mikki oli nähnyt hänet monta kertaa, kun hän kulki mustapukuisen äitinsä kanssa. Äiti oli kai sotaleski. Leenillä oli myöskin koti-ikävä, ja se yhdisti näitä Roban lapsia. Sitä paitsi Leenillä oli kaunis vaalea tukka ja veikeät palmikot. Kun Mikki oli ollut pari viikkoa leirillä, tuli vanhempien vierailupäivä. Tarkoitus oli kai ilahduttaa lapsia ja auttaa heitä jaksamaan pari viikkoa vielä. Kun Mikin isä ja äiti poistuivat vierailun jälkeen pitkin pitkää hiekkatietä ja vilkuttivat iloisesti, ei Mikin tunteita olisi osannut kuvata kai kukaan. Hän olisi halunnut palata kotiin, mutta hänet hylättiin uudestaan. Miksi ne tulivat tänne vain kasvattamaan pienen pojan pohjatonta koti-ikävää? Illalla Mikki ja Leeni itkivät yhdessä. Jotain vanhemmat huomasivat, koska tämä jäi Mikin ainoaksi kesäleiriksi. Roballa vuosina 1949?61 asunut Seppo J. Nurmi kirjoitti tämän muistelman vuonna 2007. (Editointi: Jouni Nurmi) Jatkuu seuraavassa numerossa (Muistelmat julkaistaan
Nro 13 ? Viikot 33-34 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 33 Ma 10.8. Lauri, Lasse, Lassi Ti 11.8. Sanna, Susanna, Sanni, Susanne Ke 12.8. Kiira, Klaara To 13.8. Jesse, Okko Pe 14.8. Onerva, Kanerva La 15.8. Jaana, Marjo, Marja, Marianne, Marjut, Marita, Marjaana, Marianna, Jatta, Marjukka, Maritta, Marjatta Su 16.8. Aulis Suojatie turvallisena koululaiselle ??Koulujen alkaessa Helsingin pysäköinnintarkastajat ja poliisi valvovat tehostetusti, että suojatiesääntöjä noudatetaan. Auton pysäköinti liian lähelle suojatietä heikentää tiellä liikkuvien näkyvyyttä. Tästä viikosta lähtien pysäköinnintarkastajia liikkuu erityisesti koulujen ympäristöissä. Lain mukaan suojatielle eikä viiden metrin matkalle ennen suojatietä saa pysäköidä. Pari viikkoa kestävällä tehovalvonnalla halutaan muistuttaa autoilijoita suojatiesäännöistä. Samaan ai- kaan tarkastajat valvovat normaaliin tapaan myös muiden pysäköintisääntöjen noudattamista. Helsingissä pysäköinnintarkastajat ovat vuosittain turvaamassa pienten koulumatkaa näin elokuussa. Yrittäjänaiset sai uuden toimitusjohtajan ??Valtiotieteen maisteri Marju Silander (49) on nimitetty Suomen Yrittäjänaisten uudeksi toimitusjohtajaksi 20.8.2015 alkaen. Hän on toiminut viimeksi Helsingin Yrittäjien varatoimitusjohtajana. Silanderilla on vahva kokemus järjestötoiminnasta ja hän on toiminut myös yrittäjänä. Toimitusjohtajan paikka tuli avoimeksi Heli Järvisen tultua valituksi eduskuntaan. Silander sanoo Suomen tarvitsevan lisää kannattavia, paikallisesti ja globaalisti toimivia yrityksiä. ? Samoin tarvitsemme uusia investointeja ja työpaikkoja, jotta voimme lisätä hyvinvointia. ? Yrittäjien ja erityisesti Yrittäjänaisten osaaminen ja näkemykset on otettava päätöksenteossa entistä paremmin huomioon, jotta voimme luoda maahamme paremmat yrittämisen ja työelämän edellytykset. Uusien työpaikkojen synnyttäminen on siirtynyt viimeisen 10 vuoden aikana suurista yrityksistä lähes kokonaan mikro- ja pkyrityksiin, joista kolmannes on naisten omistamia. ? Tämä tosiasia vaatii sitä, että naisvaltaisten alojen työllistämisen edistämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Naisten kannustaminen yrittäjiksi ja tasa-arvoiseen työelämään on Silanderille tärkeätä. ? Pääsen toimitusjohtajan paikalta vaikuttamaan naisten asemaan ja missionani on suomalaisyritysten viennin edistäminen. Myös omistajanvaihdokset ovat lähellä sydäntäni, sillä tarvitsemme seuraavan 10 vuoden aikana yli 70 000 uutta yrittäjää. Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander iloitsee hallituksen yksi- Marju Silander. mielisestä päätöksestä. ? Saamme Marju Silanderista räväkkään leiriimme järjestötoiminnan ja yrittämisen asiantuntijan, jolla on laajat verkostot ja joka on luita ja ytimiä myöten sitoutunut naisten yrittämisen edistämiseen. Suomen Yrittäjänaiset on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Se on Pohjoismaiden suurin naisten yrittämistä ajava kattojärjestö, johon kuuluu noin 7 000 jäsentä. Stadin Silakkamarkkinat lokakuussa 4. - 10.10. ??Stadin Silakkamarkkinat avataan tänä vuonna perinteisesti lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tapahtumapaikkana ovat merellinen Helsingin kauppatori ja sitä ympäröivät laiturialueet sekä Havis Amanda. Silakkamarkkinat ovat avoinna 4.-10. lokakuuta sunnuntaista perjantaihin klo 7-19 ja lauantaina klo 7-15. Silakkamarkkinat vuodesta 1743 Stadin Silakkamarkkinat ovat yksi Suomen vanhimmista perinnetapahtumista vuodelta 1743. Tapahtuman järjestäminen siirtyi Helsingin Satamalle lähes 30 vuotta sitten. Jo silloin alettiin elävöittää tapahtuman perinteitä. Silakkamarkkinat ovat vuosien mittaan muuttuneet ruoanhakumatkasta yleisötapahtumaksi, jossa on esillä myös ruoka- ja saaristolaiskulttuuria, oheisohjelmaa sekä Helsingin merellisyyttä. Ohjelma laajenee Tänäkin vuonna Helsingin kauppatorille kerääntyy viikon ajaksi kymmeniä kalastajia ympäri Suomea myymään tuhansia kiloa silakkaa. Lisäksi perinteinen silakkaraati valitsee parhaan maustekalan ja uutuustuotteen eli silakkayllätyksen. Tapahtuman uutuutena Torikorttelit järjestää yleisölle toritanssit Havis Amandalla perjantaina 9. lokakuuta. Vanhan kauppahallin edustalle rakennetaan myös pienimuotoinen saaristolaiskylä, jossa myydään silakkatuotteiden ohessa teemaan liittyviä käsitöitä ja ruokaa. Silakkamarkkinoiden avajaisia juhlitaan sunnuntaina 4. lokakuuta ja yleisöohjelmaa järjestetään koko viikon ajan. Tapahtuman uudet verkkosivut (www.stadinsilakkamarkkinat.fi) avataan kesäkuun lopussa. Lopullinen ohjelma sekä tapahtuman kaikki myyjät ja yhteistyökumppa- nit julkaistaan syyskuussa. Helsingin ruokakulttuuria Silakkamarkkinoiden järjestelyvastuu siirtyi vuodesta 2015 alkaen Helsingin Satama Oy:ltä Helsingin Tukkutorille, joka vastaa myös kaupungin ruokakulttuuristrategi an suunnittelusta ja kehityksestä. ? Silakkamarkkinoista halutaan muodostaa yhä vahvemmin perinteisten markkinoiden ja myyntitapahtuman lisäksi kaikkien kaupunkilaisten juhla, Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategiaa luotsaava Timo Santala toteaa. Stadin Silakkamarkkinat järjestetään vuonna 2015 yhteistyössä Tukkutorin, Helsingin Satama Oy:n, Helsingin Rakennusviraston, Torikortteleiden ja Ruokatieto Yhdistyksen kanssa. Viikko 34 Ma 17.8. Verneri Ti 18.8. Leevi Ke 19.8. Mauno, Maunu To 20.8. Sami, Samuli, Samu, Samuel Pe 21.8. Veini, Soini La 22.8. Iivari, Iivo Su 23.8. Signe, Varma Viikon mietelause: Kokemus on kallista viisautta ? se maksaa aikaa. Matti Kurjensaari (1907-1988) 21. Art goes Kapakka -kaupunkifestivaali 13.-22.8. 10 päivää ja 10 yötä, 32 festivaaliravintolaa, 346 ohjelmaa ja 27 taidenäyttelyä ??Art goes Kapakka tarjoaa laadukkaan ja monipuolisen ohjelman 32 festivaaliravintolassa. Yli 300 esityksen kokonaisuus pitää sisällään kuvataidetta, esittäviä taiteita, makuja ja ajankohtaista tietoa. Kaikkiin Art goes Kapakan tapahtumiin on ilmainen sisäänpääsy. ? Art goes Kapakassa nostetaan esille tänä vuonna todella upeita uusia taiteilijoita, esityksiä ja ideoita. Ilolla odotan elokuun mahtavaa tunnelmaa. Tuore taide on parasta!, kommentoi ohjelmaa vastaava tuottaja Lissu Kirves. Sanoja joita et haluaisi kuulla on uuden Ensemble Sielutar -taiteilijakollektiivin monologi, jonka tekijöitä ovat kuvataiteilija Nanna Susi, muusikko Vuokko Hovatta, ohjaaja Sanna Paula Mäkelä ja näyttelijä Vilma Kinnunen. Eesti Eesti Eesti -minifestivaali esittelee yhteistyössä Viro-instituutin kanssa kolme virolaista huippuyhtyettä: Duo Malva & Kirsipu, Sibyl Vane ja Argo Vals. Vaikuttava jouhikkotaituri Pekko Käppi vie yhtyeensä K.H.H.L.:n kera hypnoottisiin tunnelmiin Zetorissa ja ELE-yhtye solistinaan Eva Louhivuori esittää Eino Leinon teksteihin tehtyjä kappaleita. Parasta Ennen -performanssiryhmän Yllätysveto-esitys tarjoaa yleisölle mahdollisuuden määrittää mikä on taidetta ja mikä ei. Drag Impro leikittelee sukupuolirooleilla Kristiina Puukon, Minna Kivelän ja Miska Kajanuksen esityksessä. Rytmissä on mahdollisuus lukea pätkä omasta lempikirjastaan yhdessä Runokuu-festivaalin kanssa järjestetyssä Lempikirjamaratonissa. Sellisti Markus Hohti on julkaissut Bachin soolosellosarjoja videopäiväkirjana syyskuusta 2014 lähtien ja siirtyy nyt lavoille: festivaalilla kuullaan kaksi eri esitystä. Taiteiden yössä viulisti Emilia Lajunen soittaa ystävineen kolme keikkaa Art goes Kapakan terasseilla. Soittajien joukko liikkuu keikkapaikasta toiseen polkupyörillä. Lisäksi oopperalaulajia Festivaaliohjelmassa lisäksi oopperalaulaja Laura Pyrrö, Regina-yhtyeestäkin tunnettu Iisa duona, laulaja-lauluntekijä Matti Johannes Koivu, rock-countryblues-yhtye Reporters, suo- menkielistä afrobeatia soittava Kaveri Special, rajoja rikkovat jazz-kokoonpanot Beat, Bass & Bone sekä Alder Ego, kansanmusiikkiyhtye Akkajee, kanteletta teknobeatiin yhdistelevä Maija Kauhanen, uudet vaihtoehtoyhtyeet Silmä ja Lake Jons, lavatunnelmaa tarjoileva Samat Nimet, bluestähti Erja Lyytinen, nyrjähtäneestä mustasta huumorista tunnetut sanataiteilijat Dxxxa D & Tero Huh sekä Mc Pyhä Lehmän ja Mc Kajon luotsaama hip hop -ryhmä Yhdentekevää. Bottalla nähdään Taiteiden yönä Pure Waste Textiles -organisaation järjestämä Waste Side Story -muotinäytös. Perintöä odotellessa -tapahtumissa pohditaan suomalaista elävää kulttuuriperintöä kahden illan aikana. Elävästä kulttuuriperinnöstä sekä tapahtuma- ja musiikkikulttuurista ovat keskustelemassa mm. Tavastia-klubin toimitusjohtaja Juhani Merimaa, toimittaja Markku Veijalainen, Martta-liiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä sekä kulttuurinperinnön tutkija VesaPekka Herva. Hullut asuu Kallios Tänä vuonna ohjelmassa on erityisen paljon tuoreita naispuolisia laulaja-lauluntekijöitä, mm. jazzia hiphopiin ja klassiseen musiikkiin yhdistelevä Aino Elina, ?Hullut asuu Kallios? -kappaleesta tunnettu Vilma Alina, progressiivista poppia esittävä Lucie, uutta elektronista musiikkia tekevä Ulpu, raikasta poppia soittava Peppina, pohjoista väriä ja herkkiä kappaleita tarjoileva Iina Palokangas ja triphopia, poppia ja soulia yhdistelevä Nelly Eleonore trionsa kanssa. Festivaalin lähtölaukauksena toimii 20. kertaa Kuorojen kierros. Tänä vuonna mukana on ennätykselliset 117 kuoroa ja lauluryhmää, eli kierroksella esiintyy yli 2100 laulajaa. Perinteinen yhteiskonsertti pidetään Senaatintorilla torstaina 13.8. klo 19.00, jonka jälkeen kuorot levittäytyvät esiintymään festivaaliravintoloihin ja kaupungille klo 23.00 saakka. Taidenäyttelysarja Tsiigaa esittelee kotimaisia kiinnostavia taiteilijoita festivaaliravintoloissa. Tämän vuoden kokonaisuuden on kuratoinut kuvataiteilija Janne Siltanen. Gra- fu goes Kapakka ?näyttelykokonaisuus antaa laajan katsauksen katu- ja graffititaiteen tämän hetken tekijöihin. Ruokasarja Maista Art goes Kapakka esittelee ajankohtaisia aiheita ruoan ympäriltä ja tarjoaa mahtavia makuelämyksiä. Tämän vuoden Maista-sarjan on tuottanut pitkän linjan ravintola-alan ammattilainen Kirsi Ojanperä. Sarjassa tutustutaan mm. olutcocktaileihin, monipuoliseen saunaruokaan, täydelliseen pizzaan, urheilijan ruokavalioon ja kiellettyihin herkkuihin. Tiede on Taidetta -keskustelusarja johdattelee yleisön ajankohtaisten aiheiden äärelle kymmenettä kertaa. Iltojen aiheita ovat fanitus, ihmisten väliset suhteet, koiran ja ihmisen suhde sekä kone ja ihminen. Juhlavuoden keskustelussa pohditaan oivallusta ja neroutta. Mukana keskusteluissa ovat mm. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston dosentti Kiti Müller, aivotutkija ja akateemikko Riitta Hari, akatemiatutkija ja hevitohtori Toni-Matti Karjalainen sekä kosmologian professori Kari Enqvist. Yhteistyöfestivaali Art goes Kapakan yhteistyökumppaneita ovat Nikolai Sinebrychoff, Gancia, Bright, Clear Channel, Heinon Tukku, Suomen Akatemia, Tekes, Duodecim, Museovirasto, Viro-instituutti, Pluto Finland, Artek ja Pianokeskus. Art goes Kapakka on saattanut yhteen korkeatasoista taidetta ja ihanaa yleisöä festivaaliravintoloissa vuodesta 1995 lähtien. Festivaaliohjelman tavoitteena on tarjota ajankohtainen ja uutta esittelevä ohjelmakokonaisuus. Festivaalin käynnistää vuodesta 1996 asti järjestetty Kuorojen Kierros yhteiskonsertilla. Tiede on Taidetta -keskustelusarja pohtii ajankohtaisia kysymyksiä, Tsiigaa-taidenäyttelysarja avaa ravintolatilat huipputaiteelle, Maista-ruokasarja vie yleisön ainutkertaisten makujen pariin ja Muotiasarja esittelee kiinnostavia kotimaisia suunnittelijoita festivaaliravintoloissa. Art goes Kapakka jakaa vuosittain Helsinki hauskemmaksi -palkinnon pääkaupungin kulttuurielämää vilkastuttaneelle henkilölle tai yhteisölle.
Viikot 33-34 ? Nro 13 7 Teatterikesä huipentuu lasten ehdoilla Helsingin Telakkarannassa ??Heinäkuun puolivälissä valtakunnan mediassa puhuttivat kesäteatteri ja lapsiyleisöt (mm. IS 13.7., IL 13.7.). Taidemuodoista suomalaisin sai uutisoinnissa odottamattomia sävyjä, kun suositun kesäteatteriesityksen pääosan näyttelijä oli kieltäytynyt jatkamasta kohtausta ennen kuin yleisössä ollut lapsiperhe poistui katsomosta. Välikohtaus herätti runsaasti julkista keskustelua niin kesäisen teatterin luonteesta kuin lasten taide-elämyksistä ? ja hyvä niin. Teatteria tehdään meillä monesti kapeista, tekijöiden omista lähtökohdista. Helsinkiläinen Teatteri Toivo haluaa lastennäytelmässään tehdä toisin. Toivolla Helsingin Telakkarannassa sai loppukeväästä ensi-iltansa Jukka Parkkisen suomalaisen lastenkirjallisuuden klassikkoon perustuva Korppi ja kumppanit. Kyseessä on liikkuvainen puhenäytelmä, jossa viihtyvät kaikki yli 5-vuotiaat katsojat. Näyttelijät asettuvat eläinrooleihinsa lapsen vinkkelistä ja tuovat siten Parkkisen rikkaan runokielen lähelle perheen pienimpiä. ? Korppi ja kumppanit on tehty lasten ehdoilla, mutta isoja teemoja typistämättä. Minusta aivan turhaan lasten esityksissä yksinkertaistetaan ja vältellään näyttämästä elämän eri puolia. Korppi ja kumppanit käsittelee monimutkaisia aiheita, kuten ihmisen luontosuhdetta, ystävyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä niin toisissa kuin itsessä. Minun on vaikea kuvitella tähän aikaan paremmin sopivia teemoja kuin nämä, joista Parkkinen kirjoitti viisaasti jo 70-luvulla. Lapset ovat rehti ja erittäin palkitseva yleisö. Parkkisen teksti on monipuolista, hauskaa ja ajatuksia herättävää, mutta se ei päästä katsojaa helpolla. Hyvän näytöksen merkki onkin minulle se, että yleisössä on elämää. Sitä ei synny ilman, että myös lavalla mönkivissä eläinhahmoissa on eloa ja aitoutta. Lapset ovat kaikista kohtaamistani yleisöistä kriittisin ja tarkkasilmäisin. Heitä ei huijata, mutta kun heidät hurmaa, ilon tietää aidoksi, toteaa näytelmän ohjaaja Ville Haikola. Kesäteatteri on kansallinen instituutiomme. Joka vuosi kesää viettävät suomalaiset pakkautuvat koko perheen voimin satoihin kesäteattereihin ympäri maan nauttimaan esityksistä. Mutta miksi jättää riemu mökkipitäjiin ja avolavoille? Miksei kulttuurin kipinää toisi lomilta mukanaan kaupunkiin? Teatteri Toivo haluaa jatkaa näytelmien kesää elokuussa Helsingin Telakkarannassa koko perheen näytelmällä Korppi ja kumppanit, jossa aivan kaikki saavat elää mukana. Elokuussa Teatteri Toivon lavalla nähdään suomalaisen lastenkirjallisuuden klassikko Jukka Parkkisen romaaniin perustuva lastennäytelmä Korppi ja kumppanit. Kalevi Korppi asustaa kumppaniensa Majavan ja Piisamin kanssa rauhaisassa Jokisaaressa, missä ihmisiä ei juuri tavata. Kumppanusten idylliä saapuvat rikkomaan niin tarhasta karanneet minkit, kaupungista joen mukana kulkeutuvat myrkyt kuin majavien patoja tuhoavat räjäyttäjät. Entä millainen tuttavuus on Iloinen Supikoira Mirna Kulas. Kuva Toni Ahola, Teatteri Toivo. Köydenpunojanpuistossa alkaa peruskorjaus Ylitiheän puuston poistaminen lisää valoisuutta ja parantaa kasvuoloja ??Eerikinkadun ja Kalevankadun välissä, tiiviissä kerrostaloympäristössä oleva Köydenpunojanpuisto saa pirteämmän ilmeen kun juuri alkavassa peruskorjauksessa uusitaan valtaosa puiston rakenteista ja kasvillisuudesta. Puiston käyttäjille on luvassa uusia oleskelualueita, penkkejä, nurmipintoja, sipulikukkia, sekä leikkialue välineineen. Liian tiheiksi kasvaneita puuryhmiä joudutaan poistamaan. Leikkialueen välineet ja toiminnot uudistetaan ja pintamateriaalit vaihdetaan pölyämättömiin ja kestävämpiin. Leikkialuetta ympäröivät pensasistutukset uusitaan. Puistoon istutetaan runsaasti sipulikuk- kia luomaan keväistä kukkaloistoa. Leikkialueelle rakennetaan myös uusi varasto päiväkotien käyttöön. Puiston jokavuotiset tulvat saadaan kuriin paremmalla hulevesien ohjauksella ja sadevesikaivoja lisäämällä. Keskikäytävän puuja pensasistutuksia karsitaan ja päällysteet uusitaan. Levähdyspaikoille tulee puistotuoleja ja nykyistä enemmän roska-astioita. Entisen pelialueen tukimuurit poistetaan ja tilalle rakennetaan pensasistutuksin verhoiltava luiska. Vanhojen pelikenttien tilalle rakennetaan laaja oleskelunurmi. Nurmea ympäröivien käytävien reunoille tulee istuskelupaikkoja. Suuret puut varjostavat istutuksia Liian tiheäksi kasvaneet puut kiertävät puistoa lähes kaikilta sivuilta ja niiden alla ja ympärillä on huonokuntoisia varjostuksesta sekä kulutuksesta kärsiviä pensasistutuksia. Puiston puusto tulee jatkossakin olemaan kasvillisuuden runkona. Puustoa väljennetään, jotta jäljelle jääville puille olisi paremmin elintilaa. Samalla puistoa saadaan valoisammaksi. Uusia hevoskastanjoita ei puistoon tule, sillä tauti- ja tuholaisriskien välttämiseksi yhden puulajin istuttamista laajoina kokonaisuuksin vältetään uusissa istutuksissa. Istutettavat puut ovat pilvikirsikoita, metsävaahteroita sekä rungollisia likusterisyreenejä. Toimenpiteet perustuvat yleisten töiden lautakunnan keväällä 2015 hyväksymään puistosuunnitelmaan. Urakoitsijana on Helsingin kaupungin Stara ja työt valmistuvat kesällä 2016. Kalevi Korppi Teemu Taurula, Supikoira Mirna Kulas ja Piisami Claudia Aula. Kuva Toni Ahola, Teatteri Toivo. Kaukaa Pohjoisesta saapunut Supikoira? Korppi ja kumppanit on tarina ystävyydestä, erilaisuuden kohtaamisesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Näytelmä perustuu Jukka Parkkisen samanni- miseen, vuonna 1978 julkaisemaan teokseen. Näytelmän on ohjannut Ville Haikola. Teatteri Toivon tulkinta välittää alkuperäisteoksen satumaisen tunnelman niin lapsille kuin aikuisille. Suo- situsikäraja 3 v. To 13.8. klo 18:30 Ti 18.8. klo 18:30 To 20.8. klo 18:30 Pe 21.8. klo 18:30 La 22.8. klo 15:00 ja 19:00 TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Virusten ja haitta? Tietojen palautus ohjelmien poisto ? Vikaselvitykset ? Laitteiden asennuspalvelu ? Vikaselvitykset ja -arviot ? Ohjelmistojen asennuspalvelu vakuutusyhtiöille le meil Tule kuin n KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE enne ät t e n Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 me ! osi m r he Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi GLOBAL GRAPH OY
Nro 13 ? Viikot 33-34 8 Tuorepuuro, brunssipuuro, lisukepuuro ? trendiruoka puhuttaa, mutta tunnetko erilaiset puurogenret? ??Jokapäiväinen puuro on noussut suomalaisessa ruokakulttuurissa täysin uudelle tasolle - edullisesta vatsantäytteestä trendiherkuksi, joka on vallannut lehtien reseptipalstat ja ruokablogit. Kuumimpana trendi- nä höyryää ruokaisa puuro, joka haastaa perinteiset aterialisukkeet pastan ja riisin. Suomalaisten puurokattiloissa ei enää porise pelkästään pikainen aamupala tai opiskelijan edullinen eväs. Puuro on kohonnut muutamassa vuodessa halvasta arkiruoasta hyvän elämän symboliksi ? siitä voi napata ravitsevan lounaan, mutta se kelpaa myös nautinnollisen sunnuntaibrunssin päätähdeksi. ? Illallispöydässä ruokaisa, Ihanan pehmeä toffeepuuro sopii bruns- esimerkiksi yrteillä ja juustolla sille ja kiireettömiin aamupalahetkiin. maustettu suuri- mopuuro on uusi ?risotto? ja lunastamassa paikkaansa myös ravintoloissa lisuke- tai kasvispääruokavaihtoehtona, Helsingin Myllyn tuotepäällikkö Laura Järvinen kertoo. Täysjyvähiutaleisiin ja suurimoihin perustuva ruoka vastaa monelta osin nykypäivän kuluttajan ruokatoiveisiin ? se on paitsi luonnollista ja ravitsevaa myös edullista ja ekologista. ? Päivän pääateriana puuro toki kaipaa kylkeensä proteiinipitoisen lisukkeen. Helpottaaksemme kuluttajan arkea olemme lisänneet puurotuotevalikoimaamme myös runsasproteiinisen Myllärin Vireä -puuron, joka on helppo välipala tai pikalounas ja sisältää vii- Tervetuloa Betel-kirpputorille! Huonekaluja ja käytettyjä vaatteita + kaikenlaista tavaraa/löytöjä! Meiltä myös edulliset kuljetukset ja muutot Hoidamme myös asuntojen tyhjennykset ja kuolinpesät. p. 044 547 7767 | ma-pe 10-18, la 10-16 Runeberginkatu 49, 00260 HELSINKI denneksen aikuisen päivän proteiinin tarpeesta, Järvinen kertoo. Puuro on palauttanut meidät takaisin perusruoan äärelle. ? Ruokailmiön ytimessä on mahdollisuus räätälöidä tuttua ja turvallista puuroa omien makumieltymysten ja elämäntilanteen mukaan tutusta aamupuurosta vaikka superfoodsmoothieksi, Laura Järvinen Helsingin Myllystä kuvailee trendiä. Lounaseväästä sunnuntaibrunssiin puurogenret tutuiksi Erilaisia puurolaatuja ja -reseptiikkaa on tarjolla niin runsaasti, että kuluttajan päässä menee helposti jo puurot ja vellit sekaisin. Puuroa voidaan tyypitellä eri genreihin makujen ja käyttötarkoituksen mukaan. Klassisen aamupuuron lisäksi nousussa ovat seuraavat: Lounaspuuro ? Puuro on hyvä ja ravitseva vaihtoehto lounaaksi, kunhan muistaa huolehtia myös proteiinin saannista. Sekaan voi lisätä raejuustoa tai maitorahkaa tai ostaa valmiita proteiiniannospuuroja. Lounaspuuroa ryyditetään nyt myös ruokaisilla mauilla, kuten avokadolla. Tuorepuuro ? Puuron suosittu tuoreversio valmistuu käden käänteessä surauttamalla tehosekoittimessa kaurahiutaleet ja marjat tai hedelmät maustamattoman jugurtin kanssa pehmeän lusikoitavaksi puuroksi. Brunssipuuro ? Kiireettömien viikonloppujen brunssipuuro valmistetaan hitaasti hellalla tai uunissa hauduttamalla. Hitaaseen haudutukseen sopivat erityisen hyvin isot kaurahiutaleet ja mannasuurimot. Puuron makua voi täydentää esimerkiksi marjoilla, hedelmillä, pähkinöillä ja erilaisilla hilloilla ja jugurteilla. Jäkiruokapuuro ? Herkutteluun tarkoitetun puuron makuihin on otettu vaikutteita klassikkojälkiruoista. Nyt puuro voi maistua vaikka korvapuustilta tai porkkanakakulta. Karita Tykän mielestä puuro on superruokaa parhaimmillaan - keho tietää, mitä sille tehdään ja imeyttää ravinteet oikein. Flow -festivaali muuttaa Suvilahden liikennettä ??Poikkeusjärjestelyt ovat voimassa Parrukadulla, Sörnäisten rantatiellä, Kaasutehtaankadulla sekä Hanasaarenkadulla 21.8.2015 saakka. Moottoriajoneuvot: Moottoriajoneuvoilla ajoa rajoitetaan yllä mainituilla katuosuuksilla 14.-16.8.2015. Myös pysäköintiä rajoitetaan Suvilahden alueella. Joukkoliikenne: Järjestelyt eivät vaikuta joukko- liikenteeseen tai bussipysäkkeihin. Polkupyörät ja jalankulkijat: Parrukatu suljettu kevyeltä liikenteeltä välillä Sörnäisten rantatie ? Parrukuja ajalla 5.8.-21.8.2015. Kulku Kalasatamaan Hanasaarenkadun kautta. Kiertotiet kartalla. Tapahtuman järjestäjä pahoittelee töistä aiheutuvaa mahdollista haittaa. VAPAITA AUTOPAIKKOJA Merimiehenkatu 39 autohallissa 050 5409 337 Tehtaanmyymälämme pidennetyt aukioloajat: Juustokauppa KOTIHARJUN SAUNA Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 a oiss a aj nat! Tila arisau tt pol Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 Ti-su 14-20, saunomisaika klo 21.30 asti. Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Tommi Raitio Varaa yritys/kotikäynti jo tänään ? Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.votkin.fi 040 56 44 433 Tällä kupongilla 3x30min 50?, 3x45min 100? tai -10% hinnaston mukaisesta hieronnasta Yritys/kotikäynnistä lisäkulu vain 10? ? Tervetuloa! Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja Tarjous voimassa 31.8.2015 asti (koskee myös ko. päivään mennessä tehtyjä varauksia myöhemmille kuukausille) Hinnasto: ? 30 min 30 ? ? 60 min 50 ? ? 45 min 40 ? ? 90 min 65 ? ? intialainen päänhieronta 35 ? Helsinginkatu 20, 00530 Helsinki hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta
Viikot 33-34 ? Nro 13 ? ? ? ? 9 Jo 75 vuotta menestystä Kultamitalein kansainvälisesti palkittu! Suomessa kehitetty Täysin sokeriton ja laktoositon i d h e l o Hu stäsi! itse Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa Valmarin sitraattiliuos on kokonaan kotimainen tuote. Ruokalusikallinen Valmarinia (15 ml) lasilliseen vettä 2-4 kertaa päivässä. Vuorokausiannos, 2-4 ruokalusikallista Valmarinia, sisältää 5-10 g natriumsitraattia ja 0,75-1,5 mg mangaania joka on 38-75 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta. AINESOSA T Vesi 72,707 % Natriumsitraatti 20,33 % Sitruunahappo 5,57 % Etanoli 1,00 % Kaliumkloridi 0,28 % Kalsiumkloridi 0,05 % Magnesiumkloridi 0,05 % Ferroglukonaatti 0,014 % Mangaanikloridi 0,009 % Jo vuodesta 1938. Apteekit ja terveyskaupat www.valmarin.fi
Nro 13 ? Viikot 33-34 10 Bussit palasivat uusittuun terminaaliin Malmilla ??Malmin aseman peruskorjattu bussiterminaali otettiin jälleen käyttöön torstaina 6. elokuuta aamuliikenteen alkaessa. Kesän peruskorjauksessa uusittiin terminaalin kiveyksiä ja muita pintarakenteita sekä kunnostettiin pysäkkejä. Vanha puolikaarenmuotoinen laiturialue suoristettiin, mikä mahdollistaa bussien ajon kiinni laituriin. Tämä helpottaa esimerkiksi lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla liikkuvia matkustajia. Näkövammaisia varten terminaaliin tehtiin kohoraidoitus kevyenliikenteen väylältä suojatien yli pysäkeille. Päivityksessä uusittiin myös esimerkiksi pyörätelineet ja roska-astiat. Terminaalin ilme siistiytyi ja selkiytyi. sä linjaa varten rakennettiin uusi 1,2 kilometrin pituinen joukkoliikennetunneli, Paloheinäntunneli. Se kulkee Keskuspuiston ali Kuninkaantammeen. Kaikki Malmin aseman kautta kulkevat bussit siirtyvät torstaina käyttämään Malmin bussiterminaalia. Poikkeuksen muodostavat neljä lakkautettavaa linjaa, jotka liikennöivät enää tämän viikon. Linjat 519 (Itäkeskus?Malmi? Lentoasema), 519A (Vuosaari?Malmi?Lentoasema), 520 (Itäkeskus?Malmi?Lentoasema) ja 577 (Jakomäki?Malmi?Tikkurila) käyttävät yhä Latokartanontien väliaikaisia pysäkkejä. Linjat lakkautetaan syysliikenteen alkaessa 10.elokuuta. Ylikulkusillan parannustyöt jatkuvat Terminaalissa pysähtyy kaksi uutta linjaa Malmin ylikulkusillan peruskorjaustyöt bussiterminaalin edessä siirtyvät vanhan aseman puolelle ja jatkuvat vielä syksyn ajan. Kirkonkyläntielle rakennetaan uudet bussi- ja pyöräkaistat. Myöhemmin syksyllä runkolinja 560 siirtyy käyttämään idän suuntaan ajaessaan Kirkonkyläntien varressa sijaitsevaa uutta pysäkkiä. Malmin bussiterminaalin peruskorjauksen tilaajana oli terminaalin omistaja HKL. Bussiliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta vastaa HSL. Urakoitsijana toimi ja toimii edelleen ylikulkusillan osalta Kreate. Syysliikenteen alkaessa 10. elokuuta terminaalin kautta alkaa ajaa kaksi uutta linjaa: runkolinja 560 ja linja 561. Runkolinja 560 ajaa reittiä Rastila?Vuosaari?Malmi?Myyrmäki. Linjan 561 reittinä on Itäkeskus? Malmi?Aviapolis. Tämä uusi linja korvaa linjat 519, 519A ja 520. Uuden runkolinja 560:n myötä Malmista tulee yksi Helsingin seudun keskeisimmistä vaihtoasemista. Linjan varrella on rakennettu ja kunnostettu pysäkkejä niin Helsingissä kuin Vantaalla. Paloheinäs- ? ?? Uudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun muassa Baanalla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. man ja metroaseman tunnusta. Lisäksi opasteissa testataan pyöräreittien numerotunnusten havaittavuutta ja toimivuutta. ? Mikäli reittinumerointi konseptina tuntuu toimivalta, voidaan tällainen järjes- Uudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun muassa Baanalla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. ? ? ? ? ? ?
?? ? ? ?? ??? ?? ? ?? ? ? ? ???? ??? ? ? ? ? ?? ???
?? ? ?? ¢ ? ? ? ? ? ?
? ? ?? ¡ ?? ? ? ? ?? ? ? ? ?? ? ? ? ?? ? ? ? ? ?
? ? ? ? ¡ ? ? ? ? ?
?? ?? ? ?? ? ??? ?