• ONNISTUNUT ASUNTOKAUPPA TUNTUU SUUNNILLEEN TÄLTÄ. Kukaan ei välitä niin kuin me. Kiinteistömaailma | Asuntoherttua Oy LKV, puh. 09 7597470 Kauppakeskus Megahertsi, Insinöörinkatu 2, 00880 Helsinki, herttoniemi@kiinteistomaailma.fi
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 3 Pääkirjoitus Kuva: Reza Jafari Kylälehti on täällä taas! Kun lehden sisältöä kevättalvella alettiin joukolla pohtia, mieleen hiipi ajatus, olisiko kaksi kertaa vuodessa ilmestynyt lehtemme ehtinyt kolmen ilmestymisvuotensa aikana jo koluta kaikki jutunaiheet. Huoli osoittautui taas kerran turhaksi ­ Roihuvuoressa tapahtuu koko ajan, ja jokavuotisissa suurissa juhlissa, kevään kirsikankukinnassa ja syyskesän kyläjuhlissa, riittää aina kerrottavaa. Tästä lehdestä löydät 13.5.2012 vietettävän hanamin ohjelman lisäksi tietoja päivän esiintyjistä. Ajankohtaisia juttupoimintoja on niin alueen yrittäjistä kuin menneistä ja tulevista tapahtumistakin. Pääsemme myös tutustumaan yhteen alkuperäiseen roihuvuorelaiseen; Hilkka Lepolan muistot Roihuvuoresta on tallentuneet kiinnostavaan henkilökuvajuttuun. Näitä muisteluita ja tarinoita on tarkoitus jatkaa seuraavissakin lehdissä, onhan täällä monia pitkään eläneitä ja alueen kehitysvaiheet nähneitä asukkaita. Aktiivinen toiminta sai syksyllä 2011 jälleen huomiota: kyläaktiivi Otto-Ville Mikkelä sai demokratiapalkinnon ja alueemme ansaittua huomiota. Yhteisöllisyys on Roihikan voima. Talkoohenki näkyy tässäkin lehdessä. Kaikki lehden tekijät eivät ole kirjoittamisen ammattilaisia ­ tekijäjoukko on varsin kirjava ­ mutta toimitustyötä on tehty innolla ja sydämellä. Lopputuloksesta olemme iloisia, ylpeitä ja kiitollisia. Kiitos ihan jokaiselle lehden tekemiseen osallistuneelle, vinkanneelle, kirjoittaneelle, kuvanneelle ja auttaneelle. Ilman teitä tätä lehteä ei olisi. Kylälehden toimitusta luotsanneet Tervetuloa hanamiin! Japanilaiset taistelulajit ovat edustettuna aikaisempien vuosien tapaan. Samoin anime- ja manga-hahmot. Jos teeseremonia, origamit tai ikebana eivät ole tuttuja, niihinkin pääsee tutustumaan juhlilla. Omien eväiden lisäksi voi tilaisuudessa nauttia myytävänä olevia japanilaisia herkkuja, kuten sushia, yakisopa-nuudeleita, yakitorivartaita, karee raisua sekä japanilaisia pannukakkuja. Juhlia ovat RoihuvuoriSeuran lisäksi tekemässä kymmenkunta japanilaisen kulttuurin Kirsikankukkien katsomisjuhla hanami on japanilaisten vuoden suurin juhla. Kirsikankukan, japaniksi sakura, lyhyt ja voimakas mutta samalla herkkä kukinta symbolisoi japanilaisille elämän lyhyyttä. Japanilaisille tärkeän juhlan takia yrittäjä Norio Tomida sai ajatuksen helsinkiläisille lahjoitettavista kirsikkapuista. Tomida järjesti keräyksen Suomessa asuvien japanilaisten ja täällä toimivien japanilaisten yritysten keskuudessa. Keräyksessä saatiin kasaan rahat 150 kirsikkapuun hankintaa varten, jotka päätettiin sijoittaa Roihuvuoreen, koska täällä oli jo Japanilaistyylinen puutarha. Roihuvuori-Seura valitsi viime syksynä Norio Tomidan vuoden roihuvuorelaiseksi ja on tänä keväänä istuttamassa yhtä puuta hänen kunniakseen kirsikkapuistoon. Myös vuoden 2010 vuoden roihuvuorelaiselle taiteilija Asalle istutetaan kirsikkapuu. Kirsikkapuut tulevat olemaan eri lajikkeita kuin jo nyt Kirsikkapuistossa olevat prunus sargentii -lajikkeen puut. Uusien puiden istutuksen jälkeen Roihuvuoressa kukkii kaikkiaan yli 200 kirsikkapuuta. Roihuvuoren hanami-juhlia juhlitaan nyt viidennen kerran Flooran päivänä 13. toukokuuta. Ohjelmallisen koko perheen piknik-juhlan luonteen saanut tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta. Myös esiintyjiä on tullut lisää. Tänä vuonna varsinkin musiikkipuolelle on tullut lisää ohjelmaa. Juhliin perinteisesti kuuluvan Sakura-laulun lisäksi pääsemme kuulemaan muun muassa koton soittoa ja japanilaisia kansansävelmiä. yhdistystä. Kukinnan edistymistä voi seurata www.roihuvuori.com sivustolla. Tämän vuoden virallinen kirsikan kukinnan kuvaaja on roihuvuorelainen Reza Jafari. Myös kolmen aikaisemman vuoden kukinnat löytyvät seuran nettisivuilta. Puiston avajaisissa 2008 Norio Tomida toivoi, että myös muut kuin japanilaiset löytäisivät puiston ja tulisivat nauttimaan sakea tai vihreää teetä kukkivien kirsikkapuiden alle. Vastaavat päätoimittajat Satu Kiiskinen Lumikintie, Johanna Aydemir Keijukaistenpolku Toimitus Tuomas Rantanen Satumaanpolku, Otto-Ville Mikkelä, Roihuvuorentie, Anna-Liisa Mikkelä Punahilkantie, Kimmo Rautiainen Keijukaistenpolku, Elena Smulovitz Lumikintie, Sirkku Ikonen Lumikintie, Antero Aunesluoma Lumikintie, Matti Kinnunen Lumikintie, Janne Mäkelä Satumaanpolku, Henriikka Oksman Satumaanpolku, Anna-Kaisa Partanen Lumikintie, Antti Möller Lumikintie, Leila Vasama Marjaniemi, Marjo Von Bell Lumikintie, Merja Haakana Punahilkantie, Vesa Soikkeli Roihuvuorentie, Jani Marjanen Keijukaistenpolku, Vilppu Rantanen Satumaanpolku, Jussi Lahti Untuvaisentie, Jaana Lahti Untuvaisentie, Matti Ikonen Strömsinlahdenpolku, Reza Jafari Untuvaistentie, Kaisa Mikkelä Roihuvuorentie, Marjaleena Tuppurainen Konala Taitto Nina Kairisalo Painos 20 000 Jakelu postilaatikkoihin Helsingin Uutisten välissä Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Itäkeskuksen ja Marjaniemen alueella. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, 040 5077165 Olisiko sinulla juttuideoita seuraavaan kylälehteen? Haluaisitko kirjoittaa? Kerro ideoistasi ja kirjoitushalukkuudestasi osoitteeseen roihika@gmail.com. Ps:
• 4 Roihuvuoren kylälehti IRANILAISSyNTyINEN REZA JAFARI,49, katselee Roihuvuorta kameransa linssin takaa. Tänä keväänä hänen askeleensa ovat tuon tuostakin suuntautautuneet Kirsikkapuistoon, sillä hän on saanut jo perinteeksi muodostuneen tehtävän kuvata kirsikankukkien kaunis, mutta lyhyt elämänkaari Roihuvuoressa keväällä 2012. Viime vuonna Reza kuvasi hanamin yleisötapahtumaa ja laukaisi monta loistavaa otosta, jotka ovat nähtävänä roihuvuori.com nettisivuilla, kuten tämän kevään kirsikankukatkin. Astuessaan Suomen kamaralle ensimmäisen kerran keväällä 1990 Reza Jafari ei tiennyt maastamme mitään. Ylempään teheranilaiseen keskiluokkaan syntynyt mies sanoo, ettei itse valinnut uutta kotimaataan, sen sijaan Suomi valitsi hänet. Ennen sattumalta Roihuvuoreen päätymistään mies ehti asua monessa paikassa Helsinkiä. ­ En haluaisi muuttaa täältä pois, sanoo Untuvaisentielle valokuvausstudionsa rakentanut Reza muistellessaan asumishistoriaansa. Roihuvuori on paikkana hyvä, mutta parasta täällä ovat ihmiset: suvaitsevaisia ja mukaansa ottavia. Nopeasti hän tutustui täällä myös Roihuvuori Seuran aktiiveihin, jotka vetivät miehen kameroineen mukaan aluetoimintaan. ­ Eniten minua viime vuoden hanamijuhlissa miellyttivät butotanssiesitykset, sanoo mies, joka Teheranissa opiskeli taidealan oppilaitoksessa päämääränään taidemaalarin ura. Taidemaalari hän on edelleenkin, mutta muutto Suomeen muutti jonkin verran urasuunnitelmia. Valokuvaajana Reza on monipuolinen. Muotokuvauksen lisäksi häntä kiinnostavat paitsi hanamin kaltaiset tapahtumat myös luonto. Monet itähelsinkiläiset lenkkeilijät ovatkin törmänneet eksoottisen näköiseen mieheen kamera kaulassaan. ­ Yhteen asiaan en ole itsessäni tyytyväinen, Reza tunnustaa minulle valokuvausstudiossaan tarjoillessaan parasta teetä, jota koskaan olen juonut. Onko kysymys teelaadusta vai valmistamistavasta? En ehdi ottamaan selvää, koska mies puhuu niin mielenkiintoisesti siitä, mihin ei ole itsessään tyytyväinen. ­ Minä en osaa kehua itseäni, hän sanoo. Elääkseen free lancerina pitäisi kuitenkin osata markkinoida itseään. Sanon Rezalle, että itsensä kehuminen ei monilta suomalaisiltakaan onnistu. Siksipä Rezan työnjäljen kehumitehtäväknen pitäisikin antaa muiden roihuvuorelaisten si. Miten olisivat ylioppilaskuvat? Entä hääkuvat? Koulu- ja päiväkotikuvat? Reza Jafari on elämänkatsomukseltaan zarathustralainen. ­ Zarathustralaisuudessa, joka on kristinuskoa ja juutalaisuutta vanhempi oppi, tavoitellaan kolmea totuutta, hän sanoo. Ne ovat: ajattele hyvää, puhu hyvää ja tee hyvää. www.roihuvuori.com Ajattele hyvää, puhu hyvää, tee hyvää TEKSTI ANNA-LIISA MIKKELÄ, KUVA REZA JAFARI kirsikkapuita JApANILAINEN KIRSIKKApUU (sakura, Prunus serrulata) on se aito ja alkuperäinen kirsikkapuu, jonka kukkia katsellaan ja ihaillaan hanami-juhlassa. Se kasvaa luonnonvaraisena Japanissa, Kiinassa ja Koreassa. Jalostetuista lajikkeista Suomessa kasvaa ainakin Prunus serrulata Kanzan, jonka taimia saa puutarhaliikkeistä. Roihuvuoren kirsikkapuiston puut ovat rusokirsikkapuita (Prunus sergentii). HApANKIRSIKKA eli etikkakirsikka (Prunus cerasus) on yleinen hedelmäpuu, joka menestyy myös Etelä-Suomessa. Hapankirsikka jakautuu kahteen alalajiin: marjoiltaan kirkkaanpunaisiin amarelleihin (kuulasmarjat) ja marjoiltaan tummanpunaisiin morelleihin. Happamia marjoja käytetään lähinnä hilloihin ja mehuihin. Hapankirsikka kasvaa enintään 8 metriä korkeaksi. IMELÄKIRSIKKA eli linnunkirsikkapuu (Prunus avium) kasvaa villinä Euroopassa aina Ruotsin eteläosiin saakka. Useimmat syötäväksi tarkoitetut kirsikkalajikkeet ovat tätä lajia. Puu kasvaa leik- SUoMESSA MENESTyVIÄ kaamattomana 15­30 metriä korkeaksi. Kukat ovat valkoiset, ja puissa on heleän punainen tai oranssi syysväri. oMA KIRSIKKApUISTo IKKUNALAUdALLE? Puutarhaliikkeistä löytyy runkokirsikkapuita (Prunus avium Helena ja Prunus avium Sylvia), jotka sopivat ruukkuviljelyyn, parvekkeelle tai terassille. Ne kukkivat keväällä ja niiden hyvänmakuiset kirsikat kypsyvät heinäkuussa. Hedelmiä tulee runsaammin, jos Helena ja Sylvia ovat lähekkäin toistensa pölyttäjinä. TEKSTI KIMMo RAUTIAINEN Kirsikan kukint
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 5 HANAMI RoIHUVUoREN KIRSIKKApUISToSSA Porolahden koulun takana oleva nurmikenttä, Abraham Wetterin tien ja Sahaajankadun kulma Kuva: Kai Lindqvist 13.5.2012 oHJELMA 12.00 Hanami-terveiset: Hankkeen isä, Norio Tomita Japanin suurlähettiläs H. Maruyama Roihuvuori-seura, Otto-Ville Mikkelä Japanilaisen koulun lasten lauluja: "Sakura sakura" ja "Haru ga kita" Tanssi- ja rumpuesitys: Aki Suzuki Spirits ja Ystävät Naginata-esitys: Helsingin kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchi Tenorinokkahuiluesitys: Sonja Munter-Mäkeläinen Butotanssiesitys "Kurittomat kukat": Butotanssiryhmä Tiistain kaikuja Perinteisten budolajien esitys l: Marco Pilato ja Sakura Budo Club PARAPARA-tanssiesitys I: FinnPARAnoids Pukeutumiskilpailu: Kilpailijoiden esittely ja palkintojen jako Perinteisten budolajien esitys ll: Marco Pilato ja Sakura Budo Club Koto-musiikkia: Minna Padilla PARAPARA-tanssiesitys ll: FinnPARAnoids 12.10 12.20 12.50 13.10 13.20 13.40 14.00 14.30 15.00 15.20 15.40 Kuva: Kai Lindqvist Kuva: Reza Jafari MUUT oHJELMAT · · · · · · · · · Japanilaisen koulun vapaaehtoiset kirjoittavat japaniksi nimiä ym. Pukeutumiskilpailu, lue lisää sivu 6. Yhdistysten teltoissa yhdistysten ja Japaniin liittyvien asioiden esittelyjä ja japani aiheisten tavaroiden myyntiä. Chado Urasenke esittelee Teen Tietä. Ikebana-yhdistys esittelee kukkien asettelua. Ruokateltassa on myynnissä yakitoria, yakisobaa, riisiä curry-kastikkeella (kareeraisu) ja Daruma-ravintolan sushia. Miken ruokavaunussa japanilaisia obanyaki-pannukakkuja. Fazerin Geisha-makeisia on tarjolla ympäri aluetta. Piknik-korit mukaan, puiston kentällä mukava katsella ohjelmaa ja syödä pikniklounasta! Kuva: Reza Jafari RoIHUVUoREN KIRJASToSSA Kuva: Reza Jafari Kirjasto auki klo 13­16. Roihuvuorentie 2. · · Katja Uskin valokuvanäyttely japanilaisista puutarhoista. Umami ja Sushikirja -kirjojen tekijät Miika PÖLKKI ja Heikki VALKAMA kertovat sushista ja japanilaisesta ruokakulttuurista Muutokset ohjelmaan mahdollisia. opASTETUT pUISToKIERRoKSET · Japanilaistyyliseen puistoon, lähdöt: Kirsikkapuiston merkkipaalulta 12.15, 13.00, 14.00, 15.00, 16.00. TApAHTUMAA oVAT TUKENEET: Kirsikkapuut lahjoittaneet japanilaiset, Helsingin rakennusviraston Hyvää kasvaa Helsingissä -liike, Helsingin kulttuuriasiainkeskus, Brother Finland Oy, Fazer Makeiset Oy, TS-Works Oy, Voima kustannus Oy, CityCarClub, yHTEISTyöKUMppANIT: Helsingin Japanilainen Kouluyhdistys, Japanilaisen kulttuurin ystävät ry, Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry, Japania ry, Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistys, Helsinki Chapter of Ikebana International ry, Roihuvuori-Seura ry, Roihuvuoren seurakunta, Roihuvuoren kirjasto toa ja Hanamin kuvasatoa vuodelta 2011
• 6 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com tanssi on ilon SUZUKIN ilmaisua AKI on sana, joka toistuu usein tanssitaiteilija-koreografi Aki Suzukin puheessa. Aki Suzuki tuli Suomeen kaksitoista vuotta sitten Japan Foundationin vaihto-ohjelman kautta. Suomi kiinnosti Suzukia, sillä hän halusi ymmärtää, miten pieni maa on pystynyt säilyttämään kansallistunteensa Venäjän ja lännen puristuksessa. Nyt Suomesta on tullut hänelle toinen koti, ja Suzuki on yhdistänyt muuan muassa Kalevalaa ja perinteistä japanilaista tanssia. Kahden perinteen yhdistäminen kiehtoo Suzukia. "Haluan tutkia sitä, miksi Kalevala elää yhä Suomessa ja lisätä siihen oman vivahteeni." Aki Suzukin tanssitaide perustuu omaperäiseen tarkkaan pohdittuun visioon. Suzuki puhuu intohimoisesti taiteen olemuksesta ja ottaa japanin kirjoitusmerkit avuksi kuvatessaan taiteen olemusta. Kaiken perustana ovat rehellisyys, hyvyys ja kauneus, hän sanoo. Nämä eivät ole Suzukille pelkästään taiteen periaatteita, voi erottaa taloudesta ja politiikasta." Alunperin Suzukin tausta on buto-tanssissa. Hän kuitenkin jätti buton vuonna 1999, koska koki buton ajatusmaailman ahdistavana. Suomessa Suzuki on kehittänyt omaa tyyliä, jossa hän yhdistää perinteistä japanilaista tanssia, kansantanssia sekä noo- ja kabuki-teatteria. Aki Suzuki haluaa jakaa tanssin kautta iloa ja muistuttaa siitä, että elämässä on paljon hyviä asioita vaikka maailma näyttäisikin synkältä. "Koska tanssi on sielun kieltä, on sen avulla mahdollista ylittää kulttuurierot," hän sanoo. "Ilon ja surun tunteet ovat kaikille yhteisiä." Suzuki iloitsee siitä, että pääsee nauttimaan Hanamista myös Suomessa. Kirsikankukat ovat tärkeitä japanilaisten tunne-elämälle, hän sanoo. "Hanami huvuoren merkitsee kevättä ja kukkien tuoksua." RoiHanami-juhlaan Aki Suzuki tuo osan vuonna 2010 perustetusta Aki Suzuki Spirits-ryhmästään. Ohjelmassa nähdään osia perinteisistä matsuri- eli festivaalitansseista. TEKSTI SIRKKU IKoNEN AKI SUZUKI ToIVoTTAA TERVETULLEEKSI KAIKEN IKÄISILLE SUUNNATUILLE JApANILAISEN TANSSIN KURSSEILLE. LISÄTIEToA KURSSEISTA: www.AKISUZUKISpIRITS.coM AKI SUZUKIN TANSSIESITyS HANAMISSA 13.5.2012 KLo 12.20. vaan ylipäänsä yhteiskunnan ja elämän tärkeimpiä ihanteita. "Taidetta ja kulttuuria ei sangen rauhallisia ja medita- ja käyttänyt soitinta monissa tilaustöissään säveltäjänä, kuten esimerkiksi Sudenmorsian-näytelmässä vuodelta 2009. Minna ja koto ovat saattaneet tulla aiemmin tutuksi myös Helsinki Koto Ensemblestä, jonka vuonna julkaistulla 2007 "Ilta vuorella" -levyllä koto yhdistyy Minnan sävellyksissä sulavasti kanteleeseen ja muihin länsimaisiin perinnesoittimiin. Helsinki Koto Ensemble viimeistelee parhaillaan toista levyään mutta sen julkaisua odotellessa Minna palaa innoissaan konsertoimaan soolona Roihuvuoreen, jossa hän esiintyi viimeksi vuonna 1998 japanilaistyylisen puutarhan avajaisissa. ­ Muistan vielä Tokiosta ja Sapporosta kirsikankukat ja sen, miten onnellisia ihmiset olivat Hanamista ja kukkien kauneudesta. Uskon, että sama ilo löytyy myös Roihuvuoren Hanami-juhlasta, ja toivon kaikkien tulevan sitä yhdessä juhlimaan. TEKSTI ANTERo AUNESLUoMA MINNA pAdILLA pyörittelee kotosta soivia kuvioita tiivisiakin luonteeltaan, jolloin koton soittajan kolmesta sormiplektrasta syntyvät sävelet soljuvat ja sulautuvat toisiinsa kuin taivaalta hiljalleen leijailevat lumihiutaleet. Lumihiutaleita emme kenties enää tänä keväänä näe, mutta kirsikankukkia varmasti. Tämän vuoden Hanamissa meillä onkin ainutlaatuinen tilaisuus kuunnella kotoa ja vieläpä sen johtavan suomalaisen taiturin, Minna Padillan, soit- MINNA pAdILLAN SoITToA VoIT KUULLA HANAMISSA 13.5.2012 KLo 15.20. Jos kantele edustaa perinteistä suomalaista soitinta niin japanilainen vastine sille on varmasti koto. Vaikka kotoa ei olisi koskaan nähnyt, on sen sointi todennäköisesti tuttu japanilaisesta perinnemusiikista. Hanamissa on tilaisuus kuulla koton kaunista sointia. oToLLA on vastaavanlainen hallitseva asema Japanissa kuin pianolla täällä länsimaissa. Tarujen mukaan alunperin hiipivää lohikäärmettä kuvaava 13-kielinen soitin muistuttaa ulkoisesti hieman kanteletta, joskin on sitä huomattavasti kookkaampi. Koton sointikin muistuttaa kanteletta, joskin on sitä dynaamisempi ja persoonallisempi luonteeltaan. Useat kotolle sävelletyt teokset ovat tamana. Minna on alun perin Kauhavalla syntynyt viulisti ja säveltäjä, joka aikoinaan Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinjan opiskelijana päätyi vaihtoon Tokion musiikkikorkeakouluun Geijutsu Daigakuun ja sai siellä myös koton eteensä. Intohimo uuteen soittimeen syttyi välittömästi ja sittemmin Minna vielä palasi jatkamaan koton- ja viulunsoiton opintoja Sapporon yliopistoon Hokkaidon saarelle. Minna on myös kehittänyt koton soittamisen tekniikoita
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 7 Cosplay on Japanista le- sen hyviä käsityötaitoja. Ei siis ihme, että moni ostaa pukunsa valmiina. Suurimpaan osaan cosplay-asuista kuuluu myös peruukki ja mahdollinen ase, lemmikki tai muu esine. Kaikkiin yksityiskohtiin kiinnitetään huomiota. Ystäväni Jannica Jaatinen on kossannut useasti ninja Narutoa ja teetättänyt cosplayasunsa. Naruto Usumaki, Naruto-sarjan päähenkilö, on miespuolinen hahmo, joten Jannica joutuu muokkaamaan erilaisin tavoin vartaloaan, jotta pääsisi mahdollisimman lähelle hahmon ulkonäköä. Jannica on kyseisen manga-sarjan suuri fani, joten hänelle ei ole tuottanut ongelmia hahmon käytöksen, puhetavan tai mieltymyksen kohteiden omaksuminen. Naruto on kotoisin Konohasta, kylästä, jossa elää ninjoja. Naruto on erittäin hyperaktiivinen, suuriruokainen, yli-iloinen ja innokas. Narutolla on kuitenkin traaginen tausta, ja hän on orpo. Hahmon iloisuus on vain tapa peittää häntä kalvava suru. Sarjan alussa Naruto on höpsö pieni poika, joka pukeutuu oranssiin kokopukuhaalariin. Sarjan edetessä Naruton vaatetus muuttuu mutta pysyy aina oranssina. Kun Naruto valmistuu Akatemiasta, hänelle myönnetään lehtikylän eli Konohan tunnuksella varustettu otsasuojus. Narutosta on myös furry-versio, sillä Naruto muuttuu ääritilanteissa kuten haastavissa taisteluissa yhdeksänhäntäiseksi ketuksi. Naruto-kossiin kuuluvat olennaisena osana aseet, muun muassa heittotähdet, savupommit ja chakra-rullat. Näitä kossaajat valmistavat itse paperimassasta, puusta ja muista helposti työstettävistä materiaaleista. vinnyt ilmiö, jossa pukeudutaan jonkin japanilaisen sarjakuvan (mangan), japanilaisen animaation (animen) tai pelin hahmoksi. Cosplayn harrastajana voin sanoa, etten kossia eli cosplay-pukua päälle laittaessani pue ylleni vain vaatetta vaan myös kossaamani hahmon olemuksen ja puhetavan. Animen ja mangan voi jakaa genreihin kuten chibit, shoujo tai kauhu. Sama koskee tietysti myös cosplay-asuja. Furryt eli eläinasut, genderswap (hahmon sukupuoli vaihdettu vastakkaiseen) ja chibi (jostain hahmosta tehty lapsiversio tai jo valmiiksi lapsi) ovat hyviä esimerkkimerkkejä kosseista, joissa halutun hahmon alkuperäistä vaatetusta on muokattu mieleisemmäksi tai helpommin puettavaksi. Tärkeää on kuitenkin säilyttää hahmolle ominaiset piirteet, jotta hahmon tunnistettavuus säilyy. Jokainen cosplay-harrastaja voi ostaa netistä tai tehdä itse omat asunsa. Monissa asuissa on kuitenkin niin paljon työtä, että niiden tekemiseen voi mennä jopa vuosia, ja tekeminen vaatii äärimmäi- TEKSTI ELENA SMULOVITZ oSALLISTU HANAMIN pUKUKILpAILUUN 2012 Tämän vuoden hanamissa kiertelee "pukuagentteja" etsimässä osallistujia pukukilpailuun. Nyt kannattaa siis tulla paikalle ja panostaa pukeutumiseen toden teolla. Osallistujilla voi olla perinteinen japanilaistyylinen asu, katumuotivaatetusta (lolitat, gyarut, decorat, gangurot), cosplay-asu, kigurumi tai jotain muuta erikoista. Agentit selittävät osallistujille kilpailun kulun ja antavat heille kilpailunumeron. Kilpailuun valitut pukeutuja esittäytyvät hanamin ohjelmalavalla klo 14.00. Jokainen osallistuja voi halutessaan esitellä itsensä ja kertoa jotain asustaan sekä poseerata hetken ajan kuvattavana. pALKINNoT JA KUNNIAMAININNAT: Kilpailussa valitaan viisi kunniamaininnan saajaa. He kaikki saavat ainutlaatuisen japaniksi kirjoitetun kunniakirjan sekä tuotepalkinnon. Kaikki agenttien bongaamat pukeutujat saavat Fazerin geisha-karkkeja kiitokseksi osallistumisesta. KUNNIAMAININNAT: 1. SöpöIN ASU 2. ERIKoISIN ASU 3. cooLEIN ASU 4. yKSITyISKoHTAISIN ASU 5. HARMoNINEN KoKoNAISUUS
• 7 50 6 50 Kevään odotetuimmassa hetkessä mukana Alepa alepa.fi ma-la 7-23 su 10-23 Alepat Roihuvuori ja Erätori: Alepa Herttoniemi: 24 h jopa 5% lisätietoja: hok-elanto.fi bonus Alepat: Roihuvuori, Roihuvuorentie 26. Erätori, Kettutie 2. Herttoniemi, Hiihtomäentie 14. naapuri, jonka tunnet nimestä.
• www.roihuvuori.com KIRJAESITTELYJÄ Roihuvuoren kylälehti 9 KAZUo ISHIgURo: YösoittojA ApANISSA SyNTyNyT, mutta Lontoossa asuva ja englanniksi kirjoittava Kazuo Ishiguro kuuluu ehdottomiin suosikkeihini nykykirjailijoiden joukossa. Ishiguron vähäeleisissä tarinoissa on valtavasti tilaa: rivien väliin jäävät sanomattomat asiat ovat aina vähintään yhtä tärkeitä kuin se, mitä kirjailija varsinaisesti kirjoittaa. Suuri yleisö tuntee hänet luultavasti parhaiten hänen Pitkän päivän ilta -romaaninsa menestyksekkäästä elokuvasovituksesta. Yösoittoja on Ishiguron ensimmäinen novellikokoelma. Teos sisältää viisi tarinaa, joiden yhteisinä teemoina ovat musiikki ja iltahämärä. Nämä Ishiguro sitoo ikuisuusteemoihinsa: ajan ku- MURAKAMIN TodELLISET JA SURREALISTISET MAAILMAT HARUKI MURAKAMI: After the QuAke (VINTAgE INTERNATIoNAL 2002) AANANTAINA 17. TAMMIKUUTA 1995 voimakas määnjäristys iski Kben kaupunkiin Japanissa. Liki 7000 asukasta kuoli. Aineelliset vahingot nousivat 2,5 prosenttiin Japanin kansantuotteesta. Japanilaiset ­ vaikka ovatkin tottuneet luonnonmullistuksiin ­ olivat järkyttyneitä. Haruki Murakami, japanilaisen nykykirjallisuuden eniten käännetty ja luettu edustaja, purki järkytyksensä novelleiksi, jotka on julkaistu kokoelmana. Novellit kertovat pienin elein japanilaisten kokemuksista Kbessa ja muualla. Eräs nainen järkyttyy ja jättää miehensä, joka puolestaan joutuu valitsemaan kahden naisen väliltä. Nuori mies ja nainen polttavat ajopuuta rannalla ja keskustelevat miehen pelosta tukehtua jääkaappiin. Supersammakko saapuu tavallisen japanilaisen miehen ovelle ja yrittää saada miehestä apulaista taistelussaan jättimatoa vastaan. Mato on aikeissa tuhota Tokion. Tokio pelastuu, mutta mies jää epätietoiseksi todellisuudesta. Todellisuus ja taru ja uni sekoittuvat kuin rikkinäiset rakennukset. laisia irviöitä ja kummajaisia tsunamin tuhoamista ydinvoimaloista Murakami loihtiikaan. TEKSTI MATTI KINNUNEN lumiseen ja ajan myötä kadotettuihin mahdollisuuksiin. Tarinoiden puitteet sen sijaan vaihtelevat Englannin maaseudulta Venetsiaan, ja sieltä hollywoodilaiselle kauneusklinikalle. TEKSTI JANNE MÄKELÄ HARUKI MURAKAMI: 1Q84 (HARVILL SEcKER 2011) ULTTIKIRJAILIJA HARUKI MURAKAMIN uusin teos 1Q84 on vahva todistus siitä, miksi hän keikkuu Nobel-veikkausten kärjessä. Lähes tuhatsivuinen 1Q84 sijoittuu vuoden 1984 Tokioon. Salaperäinen, Stieg Larssonin kirjojen päähenkilöä Lisbeth Salanderia muistuttava Aomame käyttää taksikuskin neuvomaa oikotietä ja huomaa siirtyneensä toiseen todellisuuteen, jossa yksi jos toinen asia on vinksallaan. Samaan aikaan aloittelevalle kirjailija Tengolle alkaa tapahtua kummia hänen suostuttuaan teinitytön haamukirjoittajaksi ja sotkeuduttuaan mystisen uskonnollisen kultin asioihin. Murakami luo unenomaisen maailman, jossa filosofiset pohdinnat yhdistyvät aistikylläisiin kuvauksiin ruoanlaitosta ja eroottisista kohtauksista. Tarina kuljettaa Aomamen ja Tengon maailmoja yhä lähemmäs toisiaan ja imee lukijan pohtimaan syntyjä syviä. "Maailma on ristiriitaisten muistojen loputon taistelu", sanoo Aomame. "Vaikka voisimmekin kääntyä takaisin, emme luultavasti koskaan pääsisi sinne, mistä aloitimme." TEKSTI SIRKKU IKoNEN YösoittojA oN VIISAAN VARIKSEN LUKUpIIRIN KESÄKUUN KIRJA! Tervetuloa keskustelemaan kirjasta Roihuvuoren kirjastoon 12.6. klo 18.00. Kirjoja voi tiedustella etukäteen lainaustiskiltä. Kun Kben maanjäristus synnytti tällaiset novellit, mil- Näitä Murakamin kirjoja ei toistaiseksi ole julkaistu suomenkielisinä painoksina. Englanninkieliset teokset on saatavissa.
• Roihuvuoren kylälehti AJANKOHTAISTA ROIHUVUORESSA Kirjaston kuulumisia Roihuvuoren kirjastossa ilmanhistorian suuri käänne. Vuoden roihuvuorelaiseksi vuonna 2008 valittu Alenius oli itse paikalla esittelemässä teosta ja sen taustoja. Vuonna 1925 syntynyt Alenius on tehnyt pitkän uran politiikassa ja pankkimaailmassa, mutta lukupiiriläisille ei suinkaan syntynyt vaikutelmaa kyynisestä, kovaksikeitetystä poliitikosta, vaan pikemminkin positiivisesta periaatteen miehestä, joka jaksaa yhä uskoa paremman tulevaisuuden mahdollisuuteen. kokoontuu kerran kuukaudessa Viisaan variksen lukupiiri. Yleensä lukupiirissä keskitytään kaunokirjallisuuteen, mutta huhtikuun kokoontuminen oli poikkeus: käsittelyssä oli Ele Aleniuksen teos Maa- Perusta oma kahvila tai ravintola ­ vaikka päiväksi! Onko Roihuvuoressa liian vähän kahviloita tai ravintoloita? Oletko joskus haaveillut omasta ravintolasta? Molemmat asiat voit korjata lauantaina 19.5.2012, jolloin järjestetään seuraava Ravintolapäivä. Silloin kuka tahansa voi perustaa pop up -ravintolan tai -kahvilan. 10 www.roihuvuori.com Kirjaston lukupiiri kokoontuu kesälläkin joka kuukauden toisena tiistaina kello 18.00. Uudet jäsenet ovat tervetulleita. Kulloinkin aiheena olevaa kirjaa voi tiedustella etukäteen kirjaston palvelutiskiltä. aikaansa. Mielenkiintoinen Huhtikuun lukupiiritapaaminen. Sohvalla vierekkäin lukupiirin vetäjä Janne Mäkelä ja kirjailijavieras Ele Alenius. Kuva Marjo von Bell. keskustelu jatkui aina kirjaston sulkemisaikaan asti. Kirjaston edustaja Jukka Räisänen kertoo, että kirjaston lauantaiaukiolot päättyvät totutusti touko-kesäkuun vaihteessa. Muuten kirjasto jatkaa TEKSTI JANNE MÄKELÄ normaalia toimintaansa aina remontin alkamiseen asti. Remonttia on jo siirretty kahdes- Aleniuksen optimismi ei kuitenkaan ole katteetonta haihattelua, vaan perusteltua ja realiteetit huomioivaa. Korkeasta iästään huolimatta Alenius kehittää aktiivisesti planetarismiksi kutsumaansa ideologiaa ja seuraa edelleen ti, mutta tämänhetkinen alkamisajankohta on joulukuu tai uudenvuoden tienoo. Räisänen kertoo myös, että huolta kirjaston sulkeutumisesta tai siirtymisestä muuhun käyttöön remontin jälkeen ei tällä hetkellä ole. Ohjeita ja tietoa ravintolapäivästä: Netissä: www.restaurantday.org Facebookissa: www. facebook. com/ravintolapaiva Elintarviketietoa löytyy Eviran sivuilla: www.evira.fi/portal/ fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_ myynti/elintarvikehuoneistot_/ usein_kysyttya/ Raita&Routa herkkuja, kuva Noora Kauppila. Ravintolapäivä järjestettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2011. Viimeisin ja järjestyksessä neljäs Ravintolapäivä pidettiin tämän vuoden helmikuussa, jolloin ravintoloita ja kahviloita syntyi noin 270 ­ muutama jopa ulkomaille. Tapahtuma on saanut kaupunkilaisten suosion lisäksi myös palkintoja: Helsingin kulttuuriteko -palkinnon sekä kulttuuriministerin myöntämän Suomi-palkinnon. Pop up -kahviloita ja ravintoloita on ollut myös Roihuvuoressa. Kylterinvuoren keitto ja kakku on tarjonnut nimensä mukaisesti höyryäviä keittoja ja suussasulavia kakkuja, Blueberry Café mustikkapiirakkaa kaakaon kera ja Satumaanpolun vinttikahvilasta on saanut kahvia ja korvapuusteja latinalaisrytmien säestyksellä. Myös Kyläkahvila Peukaloinen on herätetty päivän ajaksi Roihuvuoren kirjaston "monttuun" ja Raita&Routa on ollut avoin- na kahtena kertana ­ viimeksi ulkoilmakahvilana helmikuun pakkasilla. Pop up -ravintolan voi perustaa kuka tahansa, yksin tai ystävien kanssa. Yksityinen henkilö ei tarvitse lupaa, mutta elintarvikkeiden säilytyksessä kannattaa tietysti käyttää tervettä järkeä. Ravintoloita on perustettu koteihin, puistoihin, liiketiloihin ja jopa polkupyörän tarakalle. Ravintolaan voi yhdistää myös ohjelmaa ja musiikkia. Sääntöjä ei ole, vaan voit tehdä ravintolastasi juuri sellaisen kuin itse haluat. Ravintolapäivän kotisivuilta löytyy esimerkkejä aiemmin toteutetuista ideoista sekä jonkin verran käytännön vinkkejä. Sivustoon kannattaa rekisteröityä ja täyttää perustiedot omasta ravintolasta, sillä se on myös tehokas tapa markkinoida ravintolaasi.
• Pesäpallokesä Roihu on liikuttanut itähelsinkiläisiä jo vuodesta 1957. Juhlimme siis 55. toimintavuottamme. Roihu tunnetaan pesäpallosta, mutta seurassa harrastetaan kuntoilumielessä myös aerobickiä, koripalloa ja lentopalloa. Lisäksi Roihu järjestää yrityksille liikunta- ja virkistyspäiviä. Pesäpallo täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Roihu on kutsunut eduskunnan juhlaotteluun 13.6. Poriksen kentälle. Ottelu alkaa kello 17. Tule kannustamaan Roihu voittoon! Roihuvuorelaiseen tapaan myös Roihussa tehdään paljon talkoilla. Roihu osallistuu aktiivisesti kaupungin ja paikallisten yhdistysten tapahtumiin ja tempauksiin järjestämällä mahdollisuuksia kokeilla pesäpallon pelaamista. Roihun arvoja ovat avoimuus, tasa-arvo ja yhdessä tekeminen. Seuran juniorityö tähtää lasten ja nuorten ohjaamiseen tervehenkiseen joukkueurheiluun ja tasapainoiseen kasvuun. Pesäpallossa löytyy paljon vaihtoehtoja harrastamiseen. Lisäksi seura kouluttaa pelaajistaan ja pelaajien vanhemmista tuomareita ja kirjureita peleihin. Kilpailu on toki tärkeää, mutta se tapahtuu kasvatuksen ja hyvän seurahengen ehdoilla. Kesän aikana pelataan Roihuvuoressa Porolahden koulun kentällä kymmenittäin pelejä. Muina aikoina joukkueet harjoittelevat kentällä. Tule seuraamaan pelejä tai harjoituksia ­ ja kyselemään seuran toiminnasta lisää. Pelien aikana kentän laidalla on kanttiini. Kannattaa poiketa tuoreelle kahville ja pullalle tai nauttimaan grillimakkarasta. Tule katsomaan joukkueidemme kotipelejä ­ ilmaiseksi! TESKTI JA KUVA LEILA VASAMA asuinalueen aarreaitta Roihuvuoressa sukupolvi-rajoja ylitetään sujuvasti ­ eri-ikäiset kohtaavat tapahtumissa, ja viime syksynä valmistunut Asukaspuisto soveltuukin hyvin nykyisten ja entisten nuorten kohtaamispaikaksi Roihuvuoren nuorisotalon, leikkipuiston, kirkon ja palvelukeskuksen keskellä. Sukupolvirajat ylittävä ajattelu ja toiminta edistävät asukkaiden viihtymistä alueella. Asukaspuiston Hyviskesä kutsuu jokaista ikäpolvien yhteiseen olemiseen ja tekemällä oppimiseen. Kesä tuo tullessaan nuorten pitämän kahvilan, puistoviljelyä, kädentaitoa, tarinoiden kerrontaa ja juttuja Roihuvuoresta, sen tapahtumista ja asukkaista. Puutarhassa oleiluun voi yhdistää myös musiikkia, liikuntaa, kuten jumppaa, tanssia tai jalkapalloa. Välillä voi myös vain levätä ja köllötellä nurmikolla tai riippumatossa. Yhdessä suunniteltu Asukaspuisto rakentuu eläväksi ja yhteiseksi mukaan lähtevien ihmisten ideoista ja vaikutuksesta. Tehdään Asukaspuistostamma asuinalueen aarreaitta. Vaikuta, kerro, osallistu ja viihdy ­ tervetuloa puistoon! Lisää tietoa: Asukaspuiston Hyviskesästä, 09 310 89143 tai 09 310 71601, nuoriso.hel.fi/roihuvuori Muista nuorisoasiainkeskuksen kesätoiminnoista nk.hel.fi/harrastushaku/ Turvallinen ja moni-ilmeinen puisto on Leikkipuisto Roihuvuori on koko kesän avoinna Kesällä Prinssitiellä sijaitseva leikkipuisto on auki arkisin kello 9-16. Lasten kesäruokailu on jälleen ohjelmassa 4.6-31.7.2012. Ruokaa tarjotaan 0-16 -vuotiaille lapsille/ nuorille, edellytyksenä omat ruokailuvälineet. Ruokatarjoilu aloitetaan päivittäin kello 12. Leikkipuiston lelut ja tarvikkeet ovat käytössä puiston aukioloaikana. Kesällä puisto järjestää myös muuta ohjelmaa, mm. retkiä ja ohjattuja tuokioita, joista puisto tiedottaa ilmoitustaululla pitkin kesää. Roihuvuoren asukasmäärä kasvussa Kaupungin tilastokeskus julkaisee parin vuoden välein väestöennusteita kaupunginosien väestömuutoksista. Roihuvuoren väkiluvun kehitys vastasi hyvin tehtyjä ennusteita vuosina 2000­2008. Väkimäärä tipahti tuona välinä 8041 asukkaasta 7418 asukkaaseen. Pudotusta oli keskimäärin 78 asukasta vuodessa. Vuonna 2007 tehtiin ennuste, jonka mukaan vuoden 2012 alussa Roihuvuoressa olisi 7200 asukasta. 2009 väkiluvun kehityksen suunta kuitenkin muuttui yllättäen. Vaikka alueelle ei ole valmistunut uusia asuntoja vuoden 2008 jälkeen, on väkiluku noussut 277 asukkaalla ja on nyt 7695. Nopeasti voisi ajatella että kyseessä on sukupolven vaihdos. Yli 65-vuotiaiden määrä on kuitenkin pudonnut vain viidellä asukkaalla. Roihuvuoressa on nyt 0­6 vuotiaita 22% väestöstä eli 105 lasta enemmän kuin mitä täällä ennustettiin olevan. Työikäisten (19­64-vuotiaat) ikäryhmässä on 293 asukasta enemmän kuin ennusteessa. Vuosina 2009­2012 Roihuvuoren asukasluvun kasvu on ollut prosentuaalisesti koko Helsinkiä nopeampaa, vaikkei alueella olekaan rakennettu uusia asuntoja. Ennusteen ja toteutuneen välinen ero 495 asukasta (6,7%) on samaa suuruusluokkaa kuin 0­5-vuotiaiden määrä alueella. Näyttäisi siltä, että varsinkin roihuvuorelaiset lapsiperheet ovat valmiimpia asumaan aikaisempaa ahtaammin voidakseen asua alueella. Roihuvuoressa tapahtuu 2012 5.5. 10.5. Viljelylaaritalkoot (Roihikan viljelykesä 2012) Tuhkimonpuistossa. Puisto-osaston perinteinen opastettu puistokävely Japanilaistyyliseen puutarhaan ja Roihuvuoren kirsikkapuistoon. Lähtö Kirsikkapuiston nimipaalulta klo 18. Oppaana Elina Nummi. Pyöräilytapahtuma ostarilla Siivouspäivä ­ Koko kaupunki kirpputoriksi Hanami Ravintolapäivä Prinssintien asukaspuiston ja nuorisotalon kevätkekkerit, taimimyyjäiset. "Ostaritanssit" Helsinki-päivänä ostarilla. Merellinen sunnuntai Roihuvuoressa Strömsinlahden venesatamassa. Roihuvuoren Kyläjuhlat Tarinasauna Kuvataidekoulun rannassa 20.6.,17.7.ja 24.8. klo 14­20. Roihikan viljelykatselmukset ovat 19.6. ja 18.7.2012. Lähtö Roihuvuoren nuorisotalolta klo 18. 12.5. 12.5. 13.5. 19.5. 23.5. 12.6. 17.6. 24.8. TEKSTI OTTO-VILLE MIKKELÄ Lasten aamupäiväkerho aloittaa Leikkipuisto Roihuvuoressa Prinssintiellä aloittaa ensi syksynä toimintansa aamupäiväkerho alle kouluikäisille lapsille. Aktiiviset kerhotoiminnasta aloitteen tehneet vanhemmat toivoivat, että ryhmiä olisi sekä pienille 2­3 -vuotiaille että isommille 4­5 -vuotiaille lapsille. Kerhot toimisivat aamupäivisin leikkipuiston tiloissa. Syksyllä 2012 aloittava kerho on suunnattu 2,5­5 -vuotiaille. Lisätietoja leikkipuiston järjestämästä kerhotoiminnasta: www.hel.fi/hki/sosv/fi/leikkipuistot/ roihuvuori. Kaupungin kerhotoimintaan voi hakea tästä osoitteesta: asiointi.hel.fi/wps/portal/vetumastart. Koska kaksivuotiaat jäävät nyt suunnitellun kerhotoiminnan ulkopuolelle, vanhemmat harkitsevat mahdollisuutta järjestää palveluseteleillä tuettua kerhotoimintaa. Mikäli tahtoisit kaksivuotiaasi syksyllä kerhoon, ota yhteyttä sähköpostitse: juntunenanne@luukku.com. 11 www.roihuvuori.com AJANKOHTAISTA ROIHUVUORESSA Roihuvuoren kylälehti
• CITY CAR CLUB TARJOAA JOPA 100 AUTOA ROIHUVUOREN KIRKOLTA SEKÄ 110 MUUSTA PAIKASTA HINTAAN 10/H. AUTO AUKEAA PUHELIMELLASI JA TUNTIHINTA SISÄLTÄÄ BENSAT SEKÄ 20KM AJOA. LIITY NYT! - www.citycarclub.fi Roihikan kylajuhlat ilmoitus.indd 1 10/H OptikOn tekemä näöntarkastus silmälasien OstOn yhteydessä 0 OptikOn ja silmälääkärin palvelut saat meiltä ajanvarauksella. Hiihtomäentie 14, Helsinki. Herttoniemen metroasemaa vastapäätä puh. (09) 788 266 24.4.2012 10:22:31 Nyt pihat ja patiot kuntoon! Hanki hyödylliset oppaat Rakennuskirjakaupasta 25,90 5,­ 11,50 Ovh 23,­ Ovh 24,­ 25,­ e: uksemm .fi k i t arjo so kaik ustietokauppa Ka t akenn w w w.r Rakennuskirjakauppa, Helsinki (käynti Eteläinen Rautatiekatu 12) puh. 0207 476 366 M Kamppi Avoinna ma­pe 9- 17 www.rakennustietokauppa.fi
• areja jelyla a! Vil rjoll ta TEKSTI ANTTI MÖLLER, KUVA JOEL ROSENBERG/DODO Viime vuosien aikana kaupunkiviljelyltä on ollut mahdoton välttyä. Innostus näkyy paitsi kaupunkimaisemassa myös lehtien sivuilla. Koska siirtolapuutarhat ja viljelypalstat ovat kortilla, ei ole ihme, että viljelmiä perustetaan pihoille ja parvekkeille myös Roihuvuoressa. Helppo ja turvallinen tapa kasvattaa omia hyötykasveja on astiaviljely. Dodon kaupunkiviljelijöiden kautta on saatavilla kahdentyyppisiä astioita, kankaisia säkkejä sekä puisia laareja. Lumikintie 6:n pihalla voit kesällä tutustua upeaan säkkiviljelmään, ja puisia laareja taas voi käydä kurkkimassa Lumikintie 3:n pihamaastossa. Astiaviljelyssä on monta hyvää puolta. Multaaines on varmasti saasteetonta, ja ilmakehän jäämät saa kasviksista pesemällä pois. Rikkaruohoista ei tarvitse välittää. Lisäksi viljelyastian voi sijoittaa vaikka hiekkakentälle tai asfaltin päälle, ainoastaan riittävä auringonvalo ja kastelu on osallistu viljelykesään TEKSTI ANNA-KAISA PARTANEN, KUVA MARJO VON BELL Roihikan viljelykesä 2012 on koko kylän kaupunkiviljelyprojekti, jonka tarkoituksena on tarjota kaikenikäisille roihuvuorelaisille opastusta ja yhteistoimintaa läpi koko kasvukauden, siemenestä sadonkorjuuseen, materiaalihankinnoista lähtien. Yhteisiä viljelykohteita hoidetaan esimerkiksi asukaspuistossa, nuorisotalolla sekä koulujen ja päiväkotien pihoilla. Tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja viihtyisyyttä sekä vahvistaa roihuvuorelaisten luontosuhdetta. Ravintokasvien viljelyllä halutaan myös nostaa roihuvuorelaisten lähiruokatietoisuutta. Huhtikuussa aloitettiin taimien esikasvatus Prinssintien nuorisotalon 2. kerroksen huoneistossa. Kaikille avoin taimipiiri kokoontuu joka tiistai kello 18 juhannukseen saakka. Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, pitkään luomupuutarhayrittäjänä työskennellyt Janne Länsipuro neuvoo aloittelevia kaupunkiviljelijöitä pitkin matkaa. Kesän maut otetaan talteen säilöntäkoulutuksessa ja viljelykesä huipentuu sadonkorjuuillalliseen. Seuraa tiedotusta Roihuvuori.comissa ja Roihikan viljelykesän Facebook-sivuilla tai ota yhteyttä! Viljelykesän toteuttavat yhteistyössä Roihuvuoren nuorisotalo, Roihuvuoren Palvelukeskus, Roihuvuori-Seura, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ja Dodo ry. Projektia koordinoi Monen polven kasvutila -hanke. Lisätietoja: nuoriso-ohjaaja Senja Lappalainen, senja.lappalainen@hel.fi, 09-3107 1601. turvattava. Mikäli olet kiinnostunut pihaviljelystä, kysy lupa talonyhtiön hallitukselta ja käy ostamassa oma viljelyastia Pasilan veturitalleilta (Tallikatu 33). Viimeinen mahdollisuus tehdä hankintoja Dodon kaupunkiviljelijöiltä on tiistaina 12.6. klo 11­17. Tietenkään mikään ei estä nikkaroimasta itse omia viljelyvälineitä! Lisätietoa: kaupunkiviljely.fi/hanki-viljelyastioita Lauantaina 5.5. klo 10 alkaen nikkaroidaan talkoovoimin kasvilavoja Tuhkimonpuistossa. Asukaspuiston Kevätkekkereillä 23.5. ohjelmassa mm. taimimyyjäiset (Prinssintie). Dodon viljelylaari Herttoniemessä. Vastaava laari on myös Tuhkimonpuistossa. 13 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti 14 www.roihuvuori.com UUSI NOTKEA ROTTA CD/LP KAUPOISSA JVG - JVG.FI CD KAUPOISSA 30.05. WWW.MONSP.COM MUITA MONSPIN TULEVIA: 23.05. UG/OD - FATTA PLATTA / 30.05.VILLE KALLIOSTA - SANO / 13.06. FLEGMAATIKOT - 931 / 13.06. LOOST KOOS - PIENEMPI KUIN KOLME . MUISTA MYÖS TOMMISHOCK & GASELLIT & STEEN1 ALAIS AASI TEKSTI VESA SOIKKELI, KUVAT MARJO VON BELL. SUSHIA Roihuvuoresta on syksystä asti saanut japanilaista ruokaa, kun pieni Zheng Sushi Bar avasi ovensa Roihuvuorentie 1:n liikekorttelissa. Suomen japanilaisimman kaupunginosan ravintolatarjonta on siis täydentynyt mitä luonnollisimmalla tavalla. Zheng Sushi Barin kaverinsa Rukawa Kaeden kanssa perustanut kiinalais-japanilainen Mitsui Hisashi teki ruokaa jo paikalla aiemmin toimineessa Hard Dog -grillissä. Mitsui ja Rukawa uusivat tilat ja ottivat kantavaksi teemaksi sushin, jonka lisäksi lounaan noutopöydästä löytyy liha-, kala- ja tofupohjaisia lämpimiä ruokia. Kello kymmenestä kolmeen tarjottavan lounasbuffetin lisäksi myydään sushiannoksia ja lämpimiä ruokia listalta iltaan saakka. Mitsui Hisashi tuli Suomeen töihin Osakasta neljä vuotta siten. Suomessa hän sanoo nauttivansa elämäntahdin rauhallisuudesta ja ihmisten ystävällisyydestä. Suomalaista ruuista uppoaa parhaiten lohikeitto ja ruisleipä, mutta japanilaisista ruuista hän kaipaa täällä Unia, merisiiliä. Sitä ei Suomesta oikein saa, joten tätä erikoisuutta ei tulla myöskään näkemään Zheng Sushi Barin listalla. Merisiilin lisäksi Mitsui on kaivannut japanilaisen kevään lämpöä ja kirsikankukkien loistoa. Roihuvuoren kirsikankukkajuhlaan hän ei ole ehtinyt vielä tutustua, joten ehkä tuo kokemus tulee hieman lievittämään Mitsuin kaipausta. Talven tuiskuista huolimatta roihuvuorelaiset ovat löytäneet tiensä Zheng Sushi Bariin sen verran taajaan, että jatko näyttää lupaavalta. Kesästä Mitsui odottaa lämmintä ja vilkasta.
• Roihuvuorentie 1:n liikekiinteistössä on toiminut alun perin Helsingin Osuuskaupan myymälä, tekstiililiike, pesula ja kioski. Sittemmin siitä on muodostunut pienimuotoinen aasialaisyrittäjien kannattelema ravintolakortteli. on tta. o Ali in ta vu gh Ya sitois r ase vii n N ia jo b ne tyi -pu syn HRH ais yt nil Ira nöin n isä oKAsA STA RU uvuore sa Roih THAIMAAN MAKUJA Sushibaarin seinän takana thaimaalaissyntyinen Rassamee Kettunen on pari kuukautta sitten ottanut johtoonsa ravintola Thai Aroyn. Rassamee Kettunen tuli Suomeen 18 vuotta sitten erään suomalaisen turistin suosituksesta, omien sanojensa mukaan aluksi vain haistelemaan ilmaa ja työmahdollisuuksia. Pohjois-Thaimaasta kotoisin oleva Rassamee harjoitti kotimaassaan kirjanpitäjän ammattia. Lama-ajan Suomesta löytyi kuin löytyikin työtä, tosin ravintola-alalta ensin työntekijänä catering-firmasta ja sitten oman miehen kanssa perustetusta ruokapalveluyrityksestä. Miehen lisäksi Suomeen jäämistä puolsivat Rassameen mukaan tunne täkäläisen elämänmenon turvallisuudesta ja thaimaalaiseen tasoon verrattuna hyvä palkka. Yrittäjänä Rassamee Kettunen on saanut tuta myös Suomen Rukawa Kaede ja Mitsui Hisashi pöyrittävät Zheng Sushi Baria. tava ruokalista sisältää nykyistä monipuolisemmin alkuruokia ja lista-annosten ja take-awayn oheen tulee mahdollisuus tilata thaimaalainen ruokakokonaisuus omiin juhliin. Catering-palvelu tulee toimimaan ravintolan nettisivuilla osoitteessa www.thaiaroy.fi. korkean kustannustason. Siksi hän näkeekin tulojen ja menojen tasapainottamisen sekä markkinoinnin opiskelun suurimpina haasteinaan. Joku oli myös alkuun evästänyt, ettei Roihuvuoreen kannattaisi lähteä ­ siellä kun kuulemma asuu lähinnä vanhoja ihmisiä, joita ei pysty houkuttelemaan thai-keittiön makuihin. Toisin kävi. Asiakaskunnassa on monen moista väkeä ja ruoka maittaa. Toki suomalaiseen makuun ruuasta on Rassameen mukaan leikattava hurjinta tulisuutta, jota sitäkin asiakkaan toivomuksesta annoksiin kuulemma saadaan. Kesän alkuun mennessä Rassamee aikoo laajentaa hieman ravintola Thai Aroyn toimintaideaa. UusitRassamee Kettunen aikoo laajentaa Thai Aroyn toimintaa catering-palveluihin. 15 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• h La d y vä en lä m Myllym estarin tie La hd y vä en lä Viikin t Säynäslahti Viikinranta LatokaRtano ie M yll sta ri yme vaRtiokyLä koskeLa It ntie 2 1 toukoLa ViikkiVanhankaupunginlahti Lammassaari Kuusiluoto Fastholma Viikintie Itäväylä ntie vuore Roihu itäkeskus Puo Meripello lä 3 is Tul uon tie maRjaniemi vä y Vanhankaupungin selkä kivinokka Itä 2 1 heRttoniemi heRttoniemen teoLLisuusaLue R Iso Koivusaar Strömsinlahti Vasikkaluoto Ramsinni RoihuvuoRi Lin na en ak nr tammisaLo Tervaluoto Itävä ylä ta kuLosaaRi vaRtiosaaRi Yliskylä jan tie Laajasa mustikkamaa lontie LaajasaLo Kartta mukaan ja pyöräretkelle ily ei ole Pyörä kkumista vain lii Joidenkin mielestä ainoa oikea tapa matkustaa on omat jalat. Kävellen ehtii aistia eniten, tarkastella ympäristöänsä ja nauttia yksityiskohdista. Toisten pitää päästä pidemmälle: autolla Järvi-Suomen läpi tai junalla Euroopan metropoleihin. Varmaa on, että määränpää ei aina ole tärkeintä. Matkalla kokee paljon ja valittu kulkuväline vaikuttaa siihen, miten ja mitä matkalla kokee. Ensimmäisen interrail-matkan jälkeen olin varma, että juna on oma kulkuvälineeni. Tarkoitus oli istua kirja sylissä ja katsella ulos ikkunasta ylittäen eurooppalaisten valtioiden rajoja. Toista matkaa ei kuitenkaan ole vielä tullut. Joko on ollut puute rahasta tai ajasta. Olen huomannut, että pidän ajatuksesta junalla matkustamisesta, mutta todellisuudessa junamatkat ovat harvinaisuuksia. Todellisuudessa liikun paljon lyhyempiä matkoja ja teen ne pääasiassa polkupyörällä. Ensin aloitin työmatkapyöräilyn, kun huomasin 8 kilometrin matkan taittuvan yhtä nopeasti pyörällä kuin julkisilla. Vähitellen alkoivat myös lyhyet vapaa-ajan virkistymismatkat lähialueille. vitsee suihkun perillä. Tähän vaikuttaa tietenkin henkilökohtainen fysiologia, hygieniastandardi, välineet, sää ja moni muukin asia." (Ks. http://vesirajassa.blogspot.com/2009/10/mina-en-harrasta-pyorailya.html) Pyörällä liikkuminen on samaan aikaan kuntoilua, harrastus ja tapa päästä perille. Nämä pitää tasapainottaa oikein. Matkalla töihin en voi antaa kuntoilun korostua liikaa, muuten työpäivästä tulee hikinen. Lasten kanssa liikkuessa en voi antaa pyöräilyharrastuksen viedä, sillä lapset eivät hyväksy pidennettyjä lenkkejä tai uusia reittejä ­ varsinkaan kun on nälkä. Kun on kiire kotiin töistä, voin kuitenkin polkea niin kovaa kuin pääsen. Onneksi pyörällä voi liikkua monin eri tavoin. Ja silti: silloinkin kun poljen leppoisasti työpalaveriin, kuntoilen. Hikiraja Alussa minusta oli hankala yhdistää pyöräily ja freesinä pysyminen. Helsingin polkupyöräilijöiden Otso Kivekäs on kutsunut tätä hikirajaksi: "Työmatkan pyöräilyyn liittyy keskeisesti ns. hikiraja (keksin termin juuri), eli se etäisyys jonka voi pyöräillä ennen kun tulee niin hiki että tar-
• meLLunkyLä Pyörätapahtuma ostarilla 12.5. klo 11­14 Roihuvuoren ostoskeskuksella Paikalla saa kokeilla kuormapyöriä, korjata pyöriä sekä ilmoittaa ongelmakohdista alueen pyöräteillä. Jos kaipaat neuvoja pyörän korjauksessa tai hankinnassa, kannattaa tulla paikalle. t äy äv lä Viikin rantareitti ja Kumpulan kasvitieteellinen puutarha Hieno luontopainotteinen retki on pyöräillä Roihuvuoresta pohjoiseen Herttoniemen urheilupuistoon ja sieltä Vanhankaupunginlahden ympäri Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan. Vanhankaupunginlahti on pääosin Natura-aluetta. Liikkuessa löytää opastintauluja alueen luonnosta. Lintutorneista voi katsella maisemia ja kiikaroida kevätmuuttoa. Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa on kasveja joka puolelta maailmaa. Kasvit on istutettu maantieteellisen alkuperänsä mukaisesti, joten puutarhassa voi tehdä ikään kuin maailmanympärimatkan. Puutarhassa on myös kahvila. Matka puutarhaan käy enimmäkseen hiekkatietä pitkin. Paluumatka kannattaakin ajaa nopeampaa asfaltoitua reittiä Kulosaaren sillan kautta. Reitti on tylsempi, sillalla pöly ja autot tekevät matkasta jopa epämiellyttävän, mutta on hyvä huomata, kuinka hyvin pyörällä pääsee perille, kun kulkee kaupungin pääpyöräväyliä. Paluumatka kaupunkireittiä on myös hyvä kontrasti menomatkan verkkaiselle luontoelämykselle. vuosaaRi Vartiokylänlahti otiLa ontie RastiLa t Vuo ie 1 meRi-RastiLa Luonnonsuojelualue Rastilan neva ri Luonnonsuojelualue Kallahden harju + LuontoeLämys + noPea PaLuu Luonnonsuojelualue Ramsinniemen lehto iemi 2 Kallahti Vuosaarenselkä Luonnonsuojelualue Loppikari Kallahdenselkä Luonnonsuojelualue Kivinokka 3 Hyvällä säällä on usein mukavinta pyöräillä ensin rantaan ja sitten rantaa pitkin määränpäähän. Rantareiteillä ei ole ylämäkiä eikä teitä ylitettävänä. Strömsinlahden rannan ja Herttoniemenrannan kiertäen pääse näppärästi Itäväylän ali Herttoniemen siirtolapuutarhalle. Siirtolapuutarha on näyttävä sinänsä, mutta kannattaa jatkaa matkaa pidemmälle Kivinokan kärkeen saakka. Suurimman osan matkaa pääsee rantaa pitkin pyörätietä, eikä tarvitse ylittää kuin kaksi katua. Rannassa pitää tosin muistaa, että jalankulkijat jakavat väylän, ja heille pitää antaa tarpeeksi tilaa sekä sopeuttaa vauhti sen mukaan. Tiellä tarvitsee ajaa vain Kivinokassa, mutta kyseessä onkin jo käytännössä metsätie. Kivinokassa sijaitsee poikkeuksellinen mökkialue, johon kannattaa tutustua. Vieri vieressä on ripoteltuna pienen pieniä kaupunkimökkejä. Mökkejä eivät erota pihaaidat tai muut esteet, vaan mökit ovat ikään kuin yhteisessä pihametsässä. Yhteiseen käyttöön on myös uimaranta ja kahvila. Lisäksi alueella on viljelypalstoja. Aivan Kivinokan kärjessä voi katsella Vanhankaupunginselän yli. teksti jani maRjanen, kaRttaPiiRRos nina kaiRisaLo viikin RantaReitti ja kumPuLan kasvitieteeLLinen PuutaRha kivinokka kaLLahden niemi R RoihuvuoRi + PaRas RantaReitti + vähän kadunyLityksiä Pyöräretkiä länteen, itään ja pohjoiseen Lähialuille on monia hyviä pyöräilykohteita, jotka eivät ole aivan kävelylenkin päässä mutta polkupyörällä hyvin tavoitettavissa. Tässä niistä kolme. Kallahden niemi Kallahden niemen kärjessä on näyttävä uimaranta ja leikkipaikka. Leikkipaikka sopii hyvin piknikin viettoon. Koska meri on lähes avoin niemen kärjessä, ovat tuuliolosuhteet sopivat leijalautailulle (kitesurfing). Tätä harrastusta on mukava seurata rannasta käsin. Myös niemen kasvisto on sopeutunut tuuliolosuhteisiin. Matka niemelle on näyttävä. Meri näkyy paikoin molemmin puolin tietä, joka kiemurtelee kapeaa niemeä pitkin ja mukautuu maastoon. Ylämäkiäkin on, mutta niiden jälkeen saa pian levähtää rannassa. Roihuvuoresta poljetaan Kallahden niemelle joko pääväylien kautta pyöräteitä tai lähempänä rantaa Marjaniemen ja Meri-Rastilan läpi. Marjaniemessä ei ole pyörätietä, mutta kaduille sopii varsin hyvin, autoja on vähän ja nopeudet alhaiset. Asuinalueiden kontrastit Roihuvuoresta, Marjaniemeen ja Meri-Rastilaan ovat osa retken viehättävyyttä. 1 2 3 1 2 vanhankauPunginkoski näkymä LintuvesiLLe. LintutoRneja kumPuLan kasvitieteeLLinen PuutaRha heRttoniemen siiRtoLaPuutaRha kivinokan käRki 1 2 3 maaRLahti näkymä kaLLahden haRjuLta uimaRanta + soPii hyvin PiknikiLLe + LaPsiLLe hyvä LeikkiPaikka
• Roihuvuoren kylälehti Mitä lintuja olet bongannut lähiluonnossa? Oletko törmännyt kenties valkoselkätikkaan tai kuullut ainakin satakielen upeaa laulua kesäisessä rantametsässä? Kaupunginosamme pesimälinnuston runsautta rajoittaa sopivien habitaattien eli pesäpaikkojen ja ravinnon niukkuus. Lintujen elinoloja voi kaupungissa auttaa laittamalla sopiviin paikkoihin pönttöjä korvaamaan puuttuvia lahopuita pesäkoloineen. Porolahden nurmikoilla viime vuosina kymmenien parvina ruokaillut kottarainen saattaisi pesiä ja ilahduttaa laulullaan meitä enemmänkin, jos laittaisimme nurmikenttien laidoille sopivia pönttöjä. Vesitornin 18 www.roihuvuori.com Moni lintulaji viihtyy Roihikan luonnossa TEKSTI MATTI IKONEN alapuolinen nurmikko sekä musiikkiopiston futiskenttä ja "kolmionurmikko" Strömsinlahden perukassa voisivat myös sopia kottaraisten asuinpaikoiksi. Porolahden nurmikolla nykyisin laiduntavat kymmenet valkoposkihanhet saattavat olla hyönteisiä syöville kottaraisille hyödyksi pitäessään nurmikon lyhyenä kuin lehmät tai lampaat ikään. En tiedä, onko koirankakka kottaraisten ravintonaan käyttämille kärpäsille yhtä sopivaa toukkien kasvualustaa kuin lehmän läjät? Rannikkoalueen boreaaliset valkoposkihanhet siirtyvät loppukesästä iltaisin ruokailualueiltaan mm. Viikin pelloilta yöpymään pesimäluodoilleen Porolahden nurmikolla tavattiin myös viime vuosien suosituin Roihuvuoressa bongattu laji. Bongaaminen tarkoittaa lintuharrastajien piirissä sitä, että käydään havaitsemassa vuoden tai kuukauden havaintojen listalta puuttuva laji, eli pinna, paikasta, jossa kyseinen laji on aiemmin ilmoitettu havaitun. Bongaaminen ei siis tarkoita kaikkea lintuharrastusta. Jotkut lintuja muulla usein näyttävästi Roihikan yli lentäen, minkä moni muistaa viime Kyläjuhlien eräänä huipennuksena. tavalla harrastavat jopa loukkaantuvat, jos heitä kutsutaan bongareiksi. Marraskuussa 2008 Poriksen rannan lähellä viivytteli poikkeuksellisesti yksi sepelhanhi. Sepelhanhia muuttaa sadoin tuhansin Suomenlahden rannikkoa pitkin Venäjän arktiselle tundralle hieman valkoposkihanhien pääjoukkojen jälkeen, eivätkä ne yleensä lepäile Suomessa muualla kuin merellä. Tämä yksilö antoi monelle lintuharrastajalle ensi kertaa mahdollisuuden katsella tätä lajia rauhassa maassa ja melko läheltä. Talvella 2008­2009 Strömsin kartanon puistossa ja musiikkiopiston kuusissa talvehti kymmenkunta sepelkyyhkyä samaan aikaan kun niiden lajitoverit olivat muuttaneet ainakin neljäksi kuukaudeksi Länsi-Eurooppaan. Sinisorsia talvehtii Mustapuron suulla ja muissa sulissa kymmeniä. Keväällä laajenevassa sulassa lepäilee isokoskeloja ja telkkiä. Rantaruovikossa on pesinyt kyhmyjoutsen ja nokikana. Mainittakoon vielä petolinnuista varpushaukka, jonka voi silloin tällöin havaita sujahtavan vauhdilla puiden välistä tai käyvän talvella nappaamassa ruokintapaikalta pikkulinnun. Kaupunki on raivannut metsistä lahovikaista puustoa sekä rakentanut Mustapuron suun tervaleppälehtoon monen vuoden ajan uusia teitä. Näin jossain alueen rannoilla pesivä pikkutikka on menettänyt parhaita pesä- ja ruokailupaikkojaan. Samoissa metsissä on lukuisia satakielen reviirejä. Hakkuilta toistaiseksi säästyneessä Hiidenkirnujenrinteen metsässä sen sijaan on jopa erittäin uhanalaisen valkoselkätikan syönnösjälkiä. Valkoselkätikka on pesinyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Viikissä, jonne linnuntietä ei ole kovinkaan pitkä matka meiltä. Mitä bongaaminen on? Lähteenä käytetty omien havaintojen lisäksi Birdlife Suomen Tiira.fi -havaintojenkeruujärjestelmää. Tarjolla edullisia perheyksiöitä Porolahden peruskoulun oppilaille järjestettiin puutyökerho. Kerhon ideana oli, että rakenneltaisiin linnunpönttöjä, tosin siinä siivellä saatiin yksi lintulautakin aikaan. Kerho toimi alkuvuonna, ja sitä veti koulun teknisen työn opettaja Timo Oravainen. Erilaisia lintuhärveleitä kävi rakentamassa oppilaita monilta luokilta, kymmenkunta tyttöä ja poikaa. "Kerhossa oli aina mukava tunnelma, ja oli kiva käydä aina maanantaisin rakentamassa pönttöjä", toteaa eräs kerholainen. Toivottavasti moni lintuperhe löytääkin perheidyllin näistä pöntöistä. tokokemuksia Luon oihuvuoresta R Kyselimme kevättalvella www.roihuvuori.com sivujen keskustelupalstalla asukkaiden omakohtaisia luontokokemuksia. Tässä muutamia poimintoja palstalta, käykää lukemassa kaikki nettisivuilla. Sarvipöllö lienee erikoisin lintu, jonka olen Roihuvuoressa tavannut. Komistus tuijotteli ikkunasta sisään iltapimeällä tuossa pari vuotta sitten. Luulin ensin jopa huuhkajaksi niiden korvatupsujen takia. ­ Metsäläinen Pari vuotta sitten "sienestin" Japanilaistyylisestä puutarhasta muutaman herkkutatin. Oli siellä haperoitakin vaikka kuinka paljon, mutta ne poimin vain kännykkäkameraan. ­ Susse Joitakin vuosia sitten olimme naapuruston lasten kanssa isolla porukalla hiekkalaatikolla. Meno ja meteli olivat normaaleja eli aikamoisia. Yhtäkkiä koko tilanteen keskelle tuli kettu, ilmeisesti pentu, ja heittäytyi selälleen kuin olisi halunnut leikki- ja peuhausseuraa kuin koiranpentu. Oli siinä niin pitkään että ehdimme soittaa myös muita naapureita sisältä kodeistaan ulos paikalle ihmettelemään tätä uutta hiekkalaatikkolaista. Lopulta se kyllästyi ja lähti jolkottelemaan eteenpäin ilman mitään kiirettä. ­ Anonyymi Isoäitimme on kertonut, kun joskus 80-luvulla aikaisin sunnuntaiaamuna heidän naapurinsa oli tullut soittamaan ovikelloa ja kertomaan: "Teidän parvekkeellanne istuu nyt kyllä todella iso lintu." He olivat sitten käyneet tarkkailemaan, ja Ukkimme sitten totesi sen olevan huuhkaja. Sitten he olivat ottaneet varovasti valokuvia ikkunoiden takaa, mutten nyt saa niitä valitettavasti lisättyä tänne. Myöhemmin huuhkajan yllättävän vierailun syyn todettin olevan pihalla näkyvät myyränkolot. Huuhkaja oli koko ajan vain vartioinut, milloin saa taas ruokaa. Tosin sellaisiahan ne eläimet useimmiten ovat. ­ V.R. Vilppu Rantanen, 6B Linnunpönttöjen rakentamiseen löytyy monia hyviä ohjeita netistä. Roihuvuoreen kannattaisi sijoittaa lisää esimerkiksi kottaraisen pönttöjä. www.birdlife.fi/ lintuharrastus/ linnunponttojen_ rakennusohjeet.shtml Musiikkiopiston kulmalta kaatui 150-vuotias kuusi tapaninpäivän myrskyssä. Viisivuotias Kauko kiipeili puussa ja äkkäsi korkeassa oksassa puristimen ­ ruostuneen ja puun sisään painuneen. Mikä salaisuus piilee puristimessa? Kuka kuuseen kapusi? Kuva Jussi Lahti
• TEKSTI JUSSI LAHTI KAKSI KUVAAJAA MoNTA KUVAKULMAA SAMI pERTTILÄN NäkökulmiA ArkkitehtuuriiN -VALoKUVASARJA SAMI pERTTILÄN kuvatutkielmassa Roihuvuoren vesitornista on sääntö: jokaisen kuvan keskellä on vesitorni. Mutta siihen, mitä kaikkea muuta kuvassa on, vaikuttaa sattuma. Vesitorni on aina jonkin päällä, joskus välissä ja usein osittain jonkin peittämänä. Kaupunki, sen maisemat, rakennettu ympäristö, rantaviiva, joutomaa, ihmiset ja kulkuneuvot kehystävät vesitornia riippuen siitä, mistä suunnasta ja miten kaukaa torni on kuvattu. Vesitorni on kuvissa kuin valvova silmä tai metsän takaa nouseva uhkaava avaruusalus. Välillä se vaanii pahaaaavistamattoman helteisen uimarannan takana, ja välillä se on liimautunut uloke Roihuvuoren ala-asteen katossa. Toisaalta se on Roihuvuoren kiintopiste ja turva. Sami Perttilän lapsuudessa Kotkassa paikallista vesitornia kutsuttiin Jumalaksi. Roihuvuoren räppärit tapaavat kuvata itseään vesitornin juurella. Sami Perttilän kuvatutkielmassa on tällä hetkellä melkein 70 kuvaa ja lisää on tulossa. Kuvia julkaistaan Facebookissa Näkökulmia arkkitehtuuriin -ryhmässä. Lisäksi Sami Perttilä on julkaissut kuvista sarjan postikortteja osana Helsinki Photography Biennial -näyttelykokonaisuutta. HoKUSAIN 36 NäkYmää fuji-vuorelle Hokusain puupiirros joka tunnetaan nimellä "Red Fuji", "Punainen Fuji". Kuvalähde Wikipedia. JApANILAISESSA gRAFIIKASSA maisemalla oli ennen 1830-lukua vaatimaton asema. Uutuus oli kuitenkin valttia puupiirrosmarkkinoilla ja graafikko Hokusain kustantaja ehdottikin maisemasarjaa. Se oli saattanut kyteä Hokusainkin mielessä pitkään ­ olihan hän tehnyt jo 1800-luvun alussa pieniä hollantilaiseen tyyliin tehtyjä maisemia. Länsimaisissa maisemissa häntä oli kiinnostanut muotoa luovat valot ja varjostukset, joita ei perinteisessä japanilaisessa grafiikassa löytynyt. Kustantajan myyntivalttina oli toki myös aihe, Fuji-vuori, joka on Japanin tärkein luontosymboli. Se kuvastaa kuolemattomuutta ja pysyvyyttä, ja vuoren huipulle kiipeäminen on ollut pyhiinvaelluskohteista arvostetuimpia. Hokusain pyrkimys oli luoda yllättäviä ja leikkisiä sommitellullisia jännitteitä usein tiukan realistisuuden kustannuksella. Hän hyödynsi maisemissaan länsimaisen ja kiinalaisen taiteen oppeja mutta säilytti silti selkeästi japanilaisen ilmeen. Hokusai toteutti sarjan 36 näkymää Fuji-vuorelle vuosina 1830­1835 ollessaan yli 70vuotias. Hokusai uskoi, että vasta täyttäessään 110 vuotta voisi ymmärtää asioiden perimmäisen olemuksen, ja jokainen hänen piirtämänsä viiva ja piste olisi kuin suoraan elämästä. Lähde: Hokusai & Hiroshige, Matkalla Edoon. Ateneumin taidemuseo 2008. Sami Perttilän Näkökulmia arkkitehtuuriin -sarjan postikortteja on myynnissä hanamissa 13.5. 19 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• meille kaikille! Puistogolfia vuodesta 1959 Et tarvitse greencardia Kesäkahvila ja välinevuokraus Kysy myös yksityistunneista sekä tyhy-päivistä Helsingin kuvataidekoulu Kuvataiteen perusopetusta 4-20 -vuotiaille lapsille ja nuorille kahdeksassa opetuspisteessä eri puolilla kaupunkia Haku syksyn 2012 ryhmiin nyt! Hakulomake: www.kuvataide.fi toimisto p. 09 7591 964 Repossarentie 15, Helsinki 041-510 6011 www.laajasalongolf.com Helsingin Kuvataidekoulu KESÄN 2012 JÄNNITTÄVÄT PESÄPALLO-OTTELUT ROIHUVUORESSA Kaikissa Roihun kotipeleissä buffet: kahvia, grillimakkaraa, virvokkeita, jäätelöä... Tervetuloa piknikille. Tyttöjen Superpesis ke 2.5. la 5.5. ma 21.5. ma 4.6. ti 12.6. to 28.6. to 5.7. klo 18.00 klo 18.00 klo 18.00 klo 18.00 klo 18.00 klo 18.00 klo 18.00 Roihu ­ Espoo Roihu ­ Rauma 3 Roihu ­ Kuusankoski Roihu ­ Jyväskylä 2 Roihu ­ Jyväskylä 1 Roihu ­ Lappeenranta karsinta jatkosta SUPERPESIS nuorten Jatkosarjan pelit, karsintaottelut, välierät ja mitaliottelut selviävät myöhemmin kesällä. Naisten Ykköspesis to 17.5. su 27.5. ke 30.5. ke 6.6. su 10.6. ti 3.7. su 8.7. la 4.8. klo 13.00 klo 13.00 klo 18.00 klo 18.00 klo 16.00 klo 18.00 klo 16.00 klo 15.00 Roihu ­ Hämeekyrö Roihu ­ Vuokatti Roihu ­ Vihti 2 Roihu ­ Vihti 2 Roihu ­ Reisjärvi Roihu ­ Jyväskylä 2 Roihu ­ Lapua 2 Roihu ­ Kankaanpää YKKÖS PESIS Jatkosarjan pelit ja välierät selviävät myöhemmin kesällä. Lisää Roihusta, mm. kaikki Roihun kotipelit WWW.ROIHU.FI Kesäyliopisto on avoin kaikille. ilmoittaudu nyt! Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai maalata merellisessä Helsingissä? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa koreaa tai ndongaa? Pohtisitko Design Managementin haasteita? Vai haluaisitko tutustua nyky-Venäjän politiikkaan tai lähteä kalliotaidematkalle Italiaan? Vai perehtyisitkö mielummin Latinalaisen Amerikan taiteeseen? Hurmaisitko salsataidoillasi vai tanssisitko amencoa lapsesi kanssa? Kiinnostaisiko Sinua hallintotiede tai kasvatuspsykologia? Vai tekisitkö sittenkin mieluiten teatteria? Kesäyliopistossa on tänäkin vuonna miltei 600 kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää kurssia. Katso houkuttelevia vaihtoehtoja www-sivuiltamme, tai nouda ohjelma pääkaupunkiseudun kirjastoista tai kirjakaupoista. Ilmoittautuminen onnistuu kätevästi verkossa. Ohjelmassa: Avointa ammattikorkeakouluopetusta Abiturienttikursseja · Useita avoimia yleisötilaisuuksia Taideaineita · Tietotekniikkaa · Täydennyskoulutusta Avoin yliopistollinen opetus: Aikuiskasvatustiede Alue- ja kulttuurintutkimus · Arkeologia · Assyriologia Design Management · Egyptologia · Estetiikka Hallintotiede · Historia-aineita · Hoitotiede · Informaatiotutkimus · Kasvatuspsykologia · Laskentatoimi · Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi Liikuntalääketiede · Musiikki · Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus · Tanssi ja kehonhuolto Tanssipedagogiikka · Teatteri ja kasvatus · Teatteritaide · Työ- ja organisaatiopyskologia Eritasoisia kielikursseja: Arabia · Englanti · Espanja Hollanti · Italia · Japani · Kiina · Korea · Kreikka Latina · Ndonga · Portugali · Puola · Ranska · Ruotsi Saame · Saksa · Somali · Swahili · Tanska · Thai Turkki · Venäjä · Viittomakieli · Viro · Suomea ulkomaalaisille, tasot 1­9 sekä erikoiskursseja Englantia, ruotsia ja venäjää ulkomaalaisille www.kesayliopistohki.fi
• tästä Roihiksen meiningistä. Mikäli asiallinen vuokrakämppä löytyy, niin olen valmis muuttamaankin tänne, Montonen toteaa. Liiketoiminta on käynnistynyt lupaavasti, sillä asukkaat ovat jo löytäneet uuden pyöräpajan. Haastattelun aikana liikkeessä ravaavista asiakkaista tämä on helppo havaita. Yleisestikin ottaen Montonen on luottavainen alan tulevaisuuteen, sillä pelkästään bensiinin korkea hinta saa monet Ülle Setaro Uusi pyöräliike aloitti Kaikkien kaksipyöräisten ystävien iloksi, on mukava todeta, että Roihuvuoressa on jälleen asiantunteva polkupyörähuoltamo. Kari's Bike aloitti toimintansa maaliskuussa, juuri parahiksi keväthuoltoja tekemään. Polkupyörien huoltoliikettä pyörittää helsinkiläissyntyinen ja nykyään Päiväkummussa asuva Kari Montonen. Aiempaa yrittäjäkokemusta löytyy, sillä Montonen on pitänyt kukkakauppaa kantakaupungissa ja fillariliikettä Koivukylässä. Parin sapattivuoden jälkeen mies on jälleen täynnä virtaa, ja kun Roihuvuoresta löytyi sopivan kokoinen liiketila, niin kaikki oli selvää. Heti alkuun Montonen painottaa, kuinka otettu hän on siitä, että niin monet paikalliset ovat varta vasten käyneet toivottamassa hänet tervetulleeksi. Alue on entuudestaan hänelle tuttu, eikä liikkeen perustaminen säikäyttänyt, kun fillarihuoltoa vaativa asiakaskunta oli jo olemassa. ­ Kyllä mä oon tykännyt autoilijat miettimään kauppakassin vaihtoa. ­ Onhan tämä ala muuttunut vuosien saatossa merkittävästi. Nykyään pyörämerkkejäkin on jo ainakin viitisenkymmentä ja malleja hyvin moneen käyttötarkoitukseen sekä hintaluokkaan. Vaikka yksin työskentelevän pienyrittäjän arki vaatii sitoutumista pitkiin työpäiviin ja sesonkiluonteeseen, niin itsenäisyys ja joustavuus ovat Montoselle mieleen. ­ Tämä työ imaisee mukaansa, ei tule juuri kelloa vilkuiltua. Sesonkina paiskitaan pitkää päivää ja talvella sitten lomaillaan. äin silmälasisi N tehdään TEKSTI JA KUVA MERJA HAAKANA Lähes vuoden ajan Roihuvuoressa on toiminut silmälasiliike Setaro Roihuvuorentie 9:ssä entisen kampaamon liiketiloissa. Ülle Setaro tuo Italiasta kansainvälisiä merkkikehyksiä, muun muassa Guccia, Carreraa, Armania, Cartieria ja Hugo Bossisa. Kahta samanlaista tuotetta ei valikoimissa ole ja Ülle fiksaa silmälaseja myös asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Üllen liikkeessä näet paikan päällä koko silmälasientekoprosessin, sillä hiontakoneet ovat asiakastiloissa näkyvillä. Valmiit silmälasit saa parhaimmillaan jopa odottaessa. Huumorintajuisen omistajan luona palvelu ei ole totista torvensoittoa. Ota silmälasikaupoille mukaan lääkärin tai optikon resepti. Liike on avoinna aamupäivisin ja sovitusti puh. 040-1347 907. www. setaro.fi TEKSTI JA KUVA ANTTI MÖLLER gallup n Millaine alli kauppah inkiin? Itä-Hels Havina Jäntti En ole kuullutkaan koko asiasta, mutta vaikuttaa ihan kivalta ajatukselta. Olisihan se vaihtoehto tavallisille kaupoille. Toivoisin myyntiin sekä etnisiä että perinteisempiä tuotteita. Sen olisi sijaittava metron varrella, tai muussa paikassa, jossa liikkuu ihmisiä. Kuitenkin ehkä jossain muualla kuin Itäkeskuksessa. Reima Larki Itä-Helsinkiin suunnitellaan kauppahallia. Toteutimme kylälehden perinteisen gallupin tällä kertaa Roihuvuoren kirjaston tiloissa. Tiedustelimme, mitä mieltä roihuvuorelaiset ajatuksesta ovat: mikä olisi kauppahallille sopiva sijainti ja minkälaisia tuotteita ja palveluita he toivoisivat halliin. Kysyimme vastaajien mielipidettä myös kauppahallin mahdollisesta profiloitumisesta etnisiin ruokiin. Teksti Janne Mäkelä, kuvat Merja Haakana. Pitää muistaa, että kauppa se on joka kannattaa. En usko, että ainakaan minun asiakkuudellani yksikään kauppias pääsisi rikastumaan. Tykkään käydä kahvilla ulkona, mutta muuten kulutan mahdollisimman vähän. Kuulun Herttoniemen ruokapiiriin ja kalastan, sienestän ja marjastan paljon. Vaatteetkin ostan pääasiassa kierrätettyinä. Mielestäni etnisiä keskittymiä ei pitäisi luomalla luoda, mutta jos valikoima luonnostaan päätyisi painottumaan etnisiin ruokiin, niin ihan hyvä vain. Sitä paitsi erilaiset kauppakeskukset ja ostarit ovat käytännössä kauppahalleja. Pitäisi siis miettiä, onko uusille edes tarvetta tai kysyntää. Robin l Tremme sa ja Lii en Kauppin Kaarina Vilppula Kuulostaa hyvältä idealta, mutta tänne Roihuvuoreen kauppahallia ei ainakaan kannata perustaa, sillä asiakkaita ei tulisi riittävästi muualta, vaikka halli olisi meille mukava. Paras paikka olisi metroradan varsi. Toinen vaihtoehto voisi olla Laajasalo, sillä sinne rakennetaan paljon uusia asuntoja, vaikka samaan aikaan vanhoja kauppoja suljetaan. Keskittymällä etnisiin tuotteisiin halli erottuisi sopivasti keskustan kauppahalleista, eli oikein hyvä ajatus. Ajatus on varmasti hyvä, vaikka en usko, että itse käyttäisin. Se voitaisiin perustaa Itäkeskuksen Citymarketin yhteyteen samalla, kun Citymarket remontoidaan. Kauppahalli voisi tarjota ihmisille mahdollisuuden ostaa ruokaa pienemmissä annoksissa kuin isoissa marketeissa. Kauppahallissa voitaisiin myös paremmin keskittyä kausituotteisiin, niin kuin esimerkiksi pääsiäisen aikaan lampaan- ja karitsanlihaan. Olen huomannut, että Itäkeskuksen halal-lihakaupassa käy paljon asiakkaita, vaikka se juuri nyt toimiikin huonoissa tiloissa. Jos kauppa siirtyisi parempiin tiloihin uuteen kauppahalliin, se varmasti menestyisi sielläkin. 21 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti ta 1800-luvulla. Betonia ruvettiin käyttämään laajemmin 1900-luvulla, kun keksittiin teräsbetoni eli raudoitusten ja betonin yhdistelmä. Betonin muotoon valaminen avasi mahdollisuuksia. Koulurakennus on voimakkaan kuutiomainen ja sen sisääntulonurkkaa hallitsee veistoksellinen paikallavalettu sisääntuloramppi. Rakennuksen suuresta syvyydestä johtuen sen julkisivut on tehty mahdollisimman läpinäkyviksi ja läpikuultaviksi maisemaikkunoilla ja lasitiilillä. Syvärunkoisen rakennuksen keskiosaa on valaisemassa suuri määrä kuplamaisia kattoikkunoita. Aarno Ruusuvuoren arkkitehtuuria hallitsee voimakas vuoropuhelu luonnon ja rakennuksen välillä. Hän oli kotoisin Karjalasta ja viettänyt lapsuudessaan paljon aikaa metsässä. Ruusuvuori on kertonut haastattelussa metsän olevan hänelle se elementti, joka palauttaa tasapainon. "On lähdettävä maaseudulle, kaivettava jalat maahan ja seistä kuin mänty ja kuunnella mitä se kertoo jalkapohjille." oihuvuoren korvuoren arkkitehtuuri liitetään usein Ranskassa 1950-luvulla syntyneeseen betonibrutalismiin, joka arkkitehtuurin tyylinä ja filosofiana korostaa ankaraa kulmikasta geometrista muotoa sekä betonipinnan puhtautta. Vaikka betoni mielletäänkin moderniksi rakennusmateriaaliksi, jo antiikin Roomassa rakennettiin betonista. Taito vaipui keskiajalla unohduksiin ja tuli uudelleen käyttöön vasMetsä ja puut heijastuvat myös betonin pinnasta puumuottien jättäminä kuvioina. Rakennus seisoo korkealla mäntyjen, sammaleen ja kivien ympäröimänä. Kaupunginmuseon selvikeimmalla kohdalla, vuoren päällä, on Aarno Ruusuvuoren suunnittelema ja vuonna 1964 rakennettu betoninen Roihuvuoren ala-aste. Aarno Ruusu- 22 www.roihuvuori.com tyksessä rakennus määritellään 1960-luvun betoniarkkitehtuurin ja koulusuunnittelun tinkimättömäksi merkkiteokseksi. Lausunnossa korostetaan rakennuksen ja luonnon komeaa vuoropuhelua sekä sen materiaali- ja tilaratkaisujen aitoa, selkeää ja lastenkokoista ympäristöä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Roihuvuoriraportissa rakennusta luonnehditaan tinkimättömäksi ja persoonalliseksi arkkitehtuuriksi, jossa pelkistetty muoto yhdistyy hallittuun materiaalinkäyttöön ja taiturilliseen yksityiskohtien suunnitteluun. Roihuvuoren ala-aste kaipaa kipeästi peruskorjausta. Rakennuksen ulkopuolella, sisätiloissa ja ilmastoinnissa on vakavia vikoja. Rakennuksen herkkää, karun kaunista arkkitehtuuria pitäisi vaalia kuin japanilaista kivipuutarhaa. TEKSTI JA KUVA JUSSI LAHTI RUUSUVUoREN bEToNIpINNASSA heijAstuu metsä Jutussa käytetyt lähteet: Opetusviraston lausuntopyyntö 27.3.2007 Helsingin koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistaminen 2008­ 2010 Professori Aarno Ruusuvuoren haastattelu, 3.12.1991. Haastattelijat Riitta Nikula ja Marja-Riitta Norri. Roihuvuori. Alueen arvot ja ominaispiirteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2004. Aarno Ruusuvuori. Structure is the key to beauty. Suomen rakennustaiteenmuseo 1992. KoULUN ARKEA JA JUHLAA TEKSTI VESA SoIKKELI RoIHUVUoREN ALA-ASTEEN KoULU on monen helsinkiläiskoulun tavoin päässyt tai joutunut viime vuosina julkisuuteen. Joskus julkisuudesta on iloa ja joskus julkisuus aiheuttaa hämmennystä. Helsingin koulujen massiiviset korjaustarpeet ja arvaamattomat väestöennusteet pitävät kouluväen ja vanhemmat varpaillaan. Julkisuuden otsikoiden takana eletään lasten kanssa tavallista koulun arkea ja silloin tällöin juhlaakin. Roihuvuoren ala-asteen vs. rehtori Sari Ruutu haluaa suunnata katseensa siihen hienoon toimintaan, jota hän päivittäin näkee: "Olemme hyvin ylpeitä kouluyhteisöstämme ja koemme työskentelymme mielekkäänä. Koulun kehittäminen sekä oppilaiden ja aikuisten hyvinvointi on tärkeintä." Rehtori kertoo muutamia kevään huippuhetkiä: "Maaliskuun lauantaikoulupäivänä teimme retkiä Helsinki World Design Capital -hengessä. Luokat vierailivat eri museoissa ja näyttelyissä ja kulkivat ympäri Helsinkiä tarkastellen asioita kulttuurinäkökulmasta. Monet oppilaiden vanhemmatkin lähtivät retkille mukaan." Huhtikuussa järjestettiin työpajapäivä, jossa oppilaat toimivat valitsemassaan tehtävässä koko päivän. Luotiin teatteria ja animaatioita, tanssittiin ja tehtiin käsitöitä. Tuotoksia esiteltiin yhteisesti koulun omassa vappujuhlassa. Loppukevään tapahtumana voi mainita vielä Kaakon koulujen yhteisen Pilkettä silmäkulmassa -projektin, jossa lasten ottamista kuvista muodostetaan kouluun yhteinen kuvataideteos. Roihuvuoren ala-asteen korjaukset ovat kaupungin investointilistalla. Toivon mukaan listalla edetään ja toiveet toteutuvat. Siihen asti eletään koulun arkea ja juhlaa. Yritimme selvittää Roihuvuoren ala-asteen remonttisuunnitelmia kaupungin Tilakeskuksesta mutta emme saaneet minkäänlaista vastausta. Porolahden alakoulun remontti on tämän hetken tietojen mukaan valmistumassa syyslukukauden alkuun, sitäkään valmistumisaikaa Tilakeskus ei vahvistanut. KUVATAITEEN opETUSTA JA KEVÄTNÄyTTELyITÄ HELSINgIN KUVATAIdEKoULU antaa eri taiteenalojen taiteen perusopetusta: keramiikasta ja maalauksesta grafiikkaan ja animaatiotyöskentelyyn. Nuorimpien ryhmät on suunnattu neljävuotiaille ja vanhimmat oppilaat ovat jo kaksikymmentävuotiaita. Helsingin Kuvataidekoulu toimii kahdeksassa eri opetuspisteessä ympäri Helsinkiä. Roihuvuoren opetuspiste sijaitsee Strömsin kartanossa (Untuvaisentie 10). Muita pisteitä on muun muassa Vuotalolla, Käpylässä, Ateneumissa sekä Lauttasaaressa. Opetusta on kerran viikossa ja tunnin pituus riippuu oppilaan iästä. Lisäksi koulu järjestää syksyllä ja keväällä periodeja, jotka ovat oppilaille ilmaisia. Oppilashaku ryhmiin on huhtikuussa ja tapahtuu netistä tulostettavalla lomakkeella, mutta peruutuspaikoille on mahdollista hakea ympäri vuoden. TEKSTI KAISA MIKKELÄ KUVATAIdEKoULUN KEVÄÄN 2012 NÄyTTELyJÄ Päättötyönäyttely Strömsissä avoinna yleisölle su 6.5. ja su 13.5. klo 12­16. Värien leikkiä -näyttely Kahvila-Puoti Lillanissa 17.4.­20.5. (Katajaharjuntie 11, Lauttasaari) Pyrähdys Pikku Huopalahden kirjastossa 8.­20.5. (Tilkankatu 19) Kurkottajat-näyttely Siltasessa 9.­25.5. (Hämeentie 13 B)
• Graffiti-animaatiopajaan osallistui yli 20 lasta ja nuorta. Valmis animaatio on nähtävissä RoihuKinon blogissa. Kuva: Tero Leponiemi STARTTASI MENESTyKSELLÄ TEKSTI: HENNI oKSMAN JA TUoMAS RANTANEN MAAILMAN ENSIMMÄINEN Roihuvuoren lasten ja nuorten animaatiofestivaali pidettiin Roihuvuoren kirjastolla 21.­22.4. Lauantaina yleisö spray-maalasi graffiti-animaatiotyöpajassa kirjaston eteen pystytetylle irtoseinälle ja maalauksen muodostumisesta kuvattiin animaatio. Elokuvateatteriksi muutetussa kirjastossa koettiin festivaalin päänäytös eli 33 roihuvuorelaisten lasten ja nuorten tekemää animaatiota. Töissä oli käytetty mm. muovailuvahaa, legoja, liitutaululle piirtämistä ja leikkidinosauruksia. Kestot vaihtelivat 11 sekunnista neljään minuuttiin ja tekijät olivat 3­15-vuotiaita. Vierailuesityksenä näytettiin Tampereen Raholan koulun 2. luokkalaisten kansainvälisesti palkittu animaatio "Jyrsijäjuttu". Sunnuntaina esitettiin Hayao Miyazakin Naapurini Totoro (1998) sekä Prinsessa Mononoke (1997) ja roihuvuorelainen sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen kertoi japanilaisen mestarin merkityksestä. Tapahtuma halutaan järjestää myös ensi vuonna mutta silloin kirjaston remontin takia tarvitaan toinen areena. Suunnitelmissa on myös toteuttaa animaatiotyöpajoja. Lisää tietoa ja animaatiota nähtävissä muutaman viikon ajan RoihuKinon kotisivuilla: www.roihukino.blogspot.com Päänäytöksen päätteeksi RoihuKinon jury jakoi kaikille osallistuneille kunniadiplomit yksilöllisen kunniamaininnan kera. Kuva: Marjo Von Bell Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi MIIKA PÖLKKI & HEIKKI VALKAMA SUSHIKIRJA ­ perijapanilaisesta supisuomalaiseen Kirjan tekijät puhumassa sushista ja japanilaisesta ruokakulttuurista ROIHUVUOREN KIRJASTOS SA HANAM I NA su 13.5. klo 14 HYVÄ KIRJA ON YSTÄVYYTTÄ, JOKA KESTÄÄ. WWW.TEOS.FI Pannaan yhdessä taloutesi töihin. Taloutesi haluaa tehdä työtä hyväksesi. Mikset siis antaisi sille mahdollisuutta. Tulkaa yhdessä Sampo Pankkiin, niin katsotaan mitä kaikkea taloutesi voisi tehdä. Soita numeroon 0200 2000 (pvm/mpm) arkisin klo 9­18 tai käy osoitteessa sampopankki.fi varaamassa aika. Herttoniemi: Kauppakeskus Megahertsi, 2.krs Insinöörinkatu 2, puh. 010 546 1290 Talouttasi ajatellen, 23 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti TEKSTI JA KUVAT MERJA HAAKANA 24 www.roihuvuori.com Roihuvuoren päiväkodin johtaja Jouni Lahti käy usein syömässä palvelukeskuksessa. Roihuvuoren ravintolakartalla löytyy pizzojen ja etnisen tarjonnan lisäksi myös ihan ehtaa kotiruokaakin. Ylä-Roihikassa sijaisevan Roihuvuoren vanhustenkeskuksen ravintola Helmi on auki joka päivä kaikenikäisille kello 11­14. ­ Lounasbuffetissa on arkisin pari vaihtoehtoa ja viikonloppuisin yksi. Hinta jälkiruokineen on 8,60 . Eläkeläiset ja työttömät saavat saman aterian palvelukeskuskortilla hintaan 6.80. Lounaan voi noutaa valmispakattuna vitriinistä o Haluatk kuudella eurolla. Ravintolassen ikä-ihmi sa on myös a-oikeudet, keri? veriks lkoiluka u it too ravintolapäällikkö Leila ttä Maar Karvinen. ta yhtey O . iniin puh Palvelukeskuskortin saa Ajal . todistusta vastaan neuvon104 5125 09-3 nan Sirpalta tai Ullalta, jotka opastavat myös aulan kirjaston käytössä. Tiistaisin ja torstaisin kirjastossa on paikalla virkailija, muulloin se toimii itsepalvelukirjastona. Periaatteet ovat samat kuin muissakin Helsingin kaupungin kirjastoissa. sa, Iida ja Liina puskivat itsensä vapaiksi, puhelimet alkoivat soida. ­ Keravan vankilasta tulleet karkurit olivat sen verta koominen uutinen, että siihen tarttuivat aikakauslehdetkin. Päivikki kertoo, että lampailla oli monelle huonokuntoiselle sisätiloissa elämäänsä viettävälle vanhukselle piristävä sivuvaikutus. ­ Talon ympäristö on normaalisti hyvin hiljainen. Lampaat toivat tänne aivan uudenlaista vipinää. Talon asukkaat saivat ikkunoistaan seurata lampaita katsomaan tulleiden lasten touhuja. Palvelukeskuksen neuvonta puh. 09-310 60990 klo 8-16 Määkivät julkkikset Viime vuonna roihuvuorelaisten iloksi saapui vanhustenkeskuksen takapihalle kolme lammasta. Koska kokeilu oli erittäin onnistunut, määkiviä asukkaita odotetaan tänne jälleen kesän korvilla. Vastaava ohjaaja Päivikki Paakkanen kertoo huvittuneena, miten edellisvuonna tiedotettiin eläinten tulosta medialle, mutta juttuvinkkiin ei tarttunut kukaan. Kun Pert-
• 91-vuotiaan Hilkka Lepolan erkkeriikkunasta aukeaa koko Roihuvuori. Tästä samasta ikkunasta Roihuvuorentiellä hän on tarkkailut lähiönsä menoa 57 vuoden ajan. Nykymenossa kummastuttaa liikenteen ja ulkona liikkujien väheneminen. lkka Hi lan Lepo uvuori oih R " Tänne sopi juurtua" TEKSTI MARJALEENA TUPPURAINEN (kirjoittaja on Hilkka Lepolan tytär) KUVA VESA MÄKINEN uutimme tähän talon vastaasunvalmistuneen toon maaliskuun 31. päivänä 1955. Nelihenkiselle perheelle kaksion tilat olivat ahtaat, mutta puhtaan valkoiset tilat, juokseva vesi ja kylpyamme olivat meille luksusta. Parasta oli perheen yhteen saaminen; mieheni oli jo viiden vuoden ajan asunut Helsingissä vuokrabokseissa ensin opiskelujen, sitten työpaikan takia, kun minä olin lasten kanssa asunut Forssassa. Asunnot Roihuvuorentie 5­7­9:ssä olivat niin sanottuja rintamiesosakkeita, joten taloihin muuttaneiden ikäluokassa ei ollut paljon hajontaa; kaikki olivat sodan käyneiden miesten perheitä. Lapsia oli paljon, mutta asunnot pieniä. Perä perää valmistuneitten "vitos-" ja "seiskatalojen" jatkoksi kaupungin väljälle vuokratontille nousi myöhemmin "ysitalo", jonka asunnot olivat hieman tilavampia. ­ Taloyhtiömme oli ensimmäisiä koko kaupunginosassa. Ensin rakennettiin naapuriimme Ala-Roihuvuoren talot ja pian asutettiin myös korkeiden kallioiden päällä oleva Roihuvuoren yläosa. Uusi lähiö syntyi meren lähelle. Siihenastinen asutus, muutama saaristolaistalo hevoshakoineen, omenapuineen, marjapensaineen ja kasvihuoneineen jäi pala palalta kerrostalojen alle. Ensimmäisen bussilinjan numero oli 35. Linja toi Rautatientorilta matkustajansa ItäHerttoniemeen, josta jotkut käyttivät jopa muotoa Itä-Herttuaniemi. Roihuvuoreksi lähiö muuttui vasta myöhemmin. Tärkeä liikennesolmu oli nykyisen Herttoniemen metroaseman kohdalla. Siinä Roihuvuoresta ja muista itälähiöistä Herttoniemeen matkaavat koululaiset vaihtoivat bussia ­ elleivät sitten seikkailleet kävellen tai pyörillä metsän läpi Tuhkimonpuisto tai Lumikintien kautta Herttoniemen juna-asemalle ja siitä radan yli ­ vaarallisesti ja kieltoja uhmaten ­ kohti Eränkävijäntorin koulua. Muutaman vuoden päästä valmistui oma Porolahden koulu. Palvelut syntyivät vähitellen. Lähin kauppa oli ensi alkuun Tammisalossa; sitten tuli Elanto nykyisen Ruiskumestarin tiloihin. Kaupassa oli ajan tapaan kolme eri osastoa: maitokauppa, lihakauppa ja siirtomaatavarapuoli. Roihuvuorentie sai jatkoa ja taloja syntyi tiuhaan tahtiin myös "mäen päälle". Syntyi myös hieno ostoskeskus, jossa oli pari pankkia, Elanto ja Kaheisen K-kauppa, apteekki, kirjakauppa, kukkakauppa... Elannon jäätelöbaarin annokset olivat jälkikasvun herkkua. Myöhemmin Roihuvuoren sydämeen rakennettiin Strömsin alue ja lapset lakkasivat käymästä uimassa lähirannassa, nykyisen venesataman kohdalla. Polkupyörällä hurautettiin uimaan Marjaniemeen tai Laajasaloon. ­ Tuhkimonpuiston syntyvaiheessa omat lapseni olivat jo liian isoja puiston käyttäjiksi, mutta tyttärentyttären kanssa kävimme 70-luvun alussa kesäisin sen kahluualtaalla. Parasta Roihuvuoressa on Hilkka Lepolan mielestä ollut turvallisuuden tunne ja "maalaismainen" luonto ympärillä. ­ Tänne on ollut hyvä juurtua. Ei meikäläinen maalla syntynyt edes ole kaivannut täältä keskustan kivilinnoihin tai hienoston kaupunginosiin Eiraan tai Katajanokalle. Kolmikerroksisen talon hissittömyys on iän myötä muodostunut ongelmaksi, mutta ei se ennen ollut edes mainitsemisen arvoinen asia ­ Mattokäärö kainaloon ja kolme kertaa seitsemän askelta kohti tamppaustelinettä! toisen kerroksen asukas muistelee. Ikävintä Roihuvuoren kehityksessä on ollut palvelujen katoaminen. ­ Se romahdus on ollut masentavaa nähtävää. Yksi muutos on sekin, että ihmiset ­ ja viime aikoina jopa autoliikenne ­ ovat vähentyneet Roihuvuorentieltä. Ihmettelen usein, missä kaikki ovat. ­ Viisi vuosikymmentä sitten Roihuvuoren pihapiirit olivat täynnä lapsia. Yhdessä naapureitten kanssa tehtiin pihatöitä ­ esimerkiksi kumpu viitos- ja seiskatalojen väliin syntyi tontilta talkoilla väännetyistä kivistä. Koristepuut, sireenit ja vaahterat tuotiin eri puolilta Suomea muuttaneitten kotikonnuilta. Ehkä silloin kylvettiin se kotiseutuhenki, joka Roihuvuoressa nyt kukoistaa, arvelee Hilkka Lepola. 25 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti taville Roihuvuoren Puret ille rsitalo ä hi i eläm uus TEKSTI OTTO-VILLE MIKKELÄ Kuva: Otto-Ville Mikkelä een lohankkielä Kyläta v sukasvoimin toimineet Kyläkahvila Peukaloinen ja Tuhkimon puisto olivat keskeisiä ti ja myös kaupungin sosiaalipuolelta on näytetty vihreää valoa. Kunnianhimoinen tavoite on tehdä siirtotyö pääasiassa talkootyönä. Tuhkimonpuistoon haluttaisiin siirtää Hietalahden- ja Kalevankadun kulmassa sijaitsevat kaksi hirsirakennusta, jotka ovat seisoneet tyhjillään jo 30 vuotta. Puurakennukset on suunnitellut arkkitehti Evert Lagferspetz. Alue tunnetaan Kaartin lasaretin korttelina, koska siellä toimi vuodesta 1830 alkaen Suomen kaartin tarkk'ampujapataljoonan sotilassairaala. Itsenäisyyden alusta aina Tilkan rakentamiseen saakka se toimi Helsingin varuskuntasairaalana. Roihuvuoreen kaavaillut Venäjän vallan aikaiset rakennukset ollaan joka tapauksessa purkamassa uudisrakennusten tieltä. Vaikka keskusta-alueelle on tulossa puurakennusten suojelukaava, se ei koske kyseisiä taloja. Kylätalohankkeessa teettäneet mukuukaudeksi kerrallaan vuokrattavat projektityötilat sekä puutyöverstas ja muita harrastustiloja. Myös kyläkahvilatoiminta voisi kylätalossa jatkua jossain muodossa. Suunnitelmat täsmentyvät kesän 2012 kokonaisaikana. Roihuvuori-Seuran ja Pro Tuhkimo -liikkeen lisäksi hankkeessa ovat mukana MLL:n Tammisalon­Roihuvuoren yhdistys, Roihuvuoren eläkkeensaajat ry ja Mieto ry. Myös muita yhteistyötahoja etsitään. Tarkoitus on, että talot olisivat kaikkien käytössä eikä käyttö ole sidoksissa mukana olevien yhdistysten jäsenyyteen tai käyttäjien asuinpaikkaan. Vaikka rakennustyötä tehtäisiin talkoillakin, on kylätalohanke mittakaavaltaan suuri, budjetti on noin 1,2 milj. euroa. Rahoitusta on haettu mm. RAY:ltä ja muutamilta säätiöiltä. Toiveena on saada myös yritystukijoita mukaa esimerkilliseen rakennusprojektiin. Serla Oy on jo lahjoittanut tälle vapaaehtoistyöprojektille 5000 . Varojen keräämiseksi on käynnistetty myös keräys, johon toivotaan alueen asukkaiden, yrittäjien sekä yhteisöjen osallistuvan mahdollisuuksiensa mukaan. Lopullisesti hankeen toteutuminen tiedetään vuoden vaihteessa 2012­2013. Kylätalo palvelee toteutuessaan ihmisiä vielä sadankin vuoden päästä. kana olevat yhdistykset ovat kuntoselvityksen siirrettävistä taloista. Niiden rungot on todettu terveiksi ja ne voitaisiin pelastaa purkamalla ja rakentamalla talot uudelleen. Rakennuksien pinta-ala on n. 600 m². Kunnon tilat mahdollistaisivat tärkeän asukasaktiivisuuden säilymisen ja lisääntymisen, sekä varmistaisivat myönteisen kehityksen alueella. Siirtotalkoisiin on jo ilmoittautunut vapaaehtoisia. Kylätaloon on leikkipuistotilojen lisäksi suunniteltu kokous- ja juhlatiloja. Ahtaasti asuville roihuvuorelaisille kylätalo merkitsisi yhteistä olohuonetta. Suunnitteilla on myös enintään kolmeksi inen on oteutum t töksiä oituspää h auki. Ra asta. tellaan v odo tekijöitä, kun Roihuvuori valittiin vuoden 2010 kaupunginosaksi. Viime vuonna Peukaloisen tilat jouduttiin kuitenkin luovuttamaan peruskorjattavien koulun ja kirjaston käyttöön ja Tuhkimossakin toimitaan pienissä väliaikaisissa parakkitiloissa. Yhteisille asukastiloille olisi tarvetta monilla alueen yhdistystoimijoilla. Syyskuussa 2011 Roihuvuori-Seuralle esitettiin, että se voisi ratkaista asukastilaongelman siirtämällä paikalle kaksi vanhaa purkutuomion saanutta hirsirakennusta Helsingin keskustasta. Kaupungin kaavoittajat suhtautuivat talojen siirtämiseen myönteises- Kuva: Johanna Aydemir Kuva: Mariana Salgado 26 www.roihuvuori.com Roihu ero ilin num nkeräyst 27 varoje 0001160 81 12373 en on FI silaitoks gin polii ro Helsin an nume eräysluv rahank /4/2012. 010/RLp on 8 kea luatko tu en Ha or Roihuvunketta? oha kylätalvuori-seuran
• kylätalona? teko Hyvätuksen s -tunnu Kylätalo sai Roihuvuori-Seura ilmoitti loppuvuodesta Kylätalo-hankkeen mukaan Serlan järjestämään Hyvä teko ­kisaan, johon ihmiset saivat esittää omasta mielestään parannusta kaipaavia kohteita. Kisaan tuli 459 esitystä. Serla valitsi lopulta nettiäänestyksessä eniten ääniä saaneista kohteista kahdeksan kohdetta, jotka saivat 5000 euron summan tavoitteen edistämiseen ja kymmenelle kohteelle lahjoitettiin tuhannen euron summa. Roihuvuoren Kylätalo keräsi suuren määrän ääniä ja tuli myös Serlan valitsemaksi 5000 euron avustuskohteeksi. Summa käytetään talohankkeen suunnitelukuluihin. Kiitos kaikille äänestäneille! ilmiö Alunperin minut kärrättiin Roihuvuoreen pikkunassikkana 1960-luvun lopulla. Viitisentoista vuotta myöhemmin muutin pois kotoa, ja ehdin kiertää puolen kymmentä kaupunginosaa ennen kuin palasin vuosituhannen vaiheessa vaimon ja omien naperoiden kanssa tänne takaisin. Roihuvuoren etuja asuinalueena mielestäni ovat rakentamisen väljyys, kylämäinen asemakaava, kauniit asuintalot ja laajat ympäröivät viheralueet. Kahden pienkotitaloalueen välissä sijaitsevaa kerrostaloaluetta on myös leimannut aina tietty positiivisen erityisyyden tunne. Meillä on ainakin oma vesitorni, kulmakuntien suurin kirkko, kirsikkapuut, parhaat rap-artistit ja sinnikäs pesisjoukkue. Terveysasemalle joutaa Herttoniemeenkin, mutta kirjastostamme pidämme kiinni viimeiseen asti. Juuri kirjaston puolustamista voisi pitää nykyisen roihuvuorelaisen asukasaktiivisuuden ytimenä. Kirjasto on urbaanin kylän se "nuotiopaikka", jonne pääsevät muutkin kuin 18 vuotta täyttäneet ja kukkaron voimalla asioimassa olevat. Kaikenikäiset saapuvat sulassa sovussa kirjoitetun sanan äärelle. Samaa kipinää kantoi se pikkulasten vanhempien piiri, joka järjestäytyi Tuhkimon leikkipuiston puolustamisen ja vapaaehtoisen pyörittämisen ympärille. Peräänantamattomat aktivistit eivät lannistuneet edes kaupungin rattaiden kitkaisesta rutinasta, vaan virittivät turhan kiireellä puretun leikkipuistorakennuksen paikalle parakit ja kontit. Eikä siinä kaikki. Toukokuisin toistuvaa hanami-piknikkiä voinee pitää yhtenä kaupungin merkittävimmistä monikultuurisuustapahtumista. Elokuiset Kyläjuhlat taas ovat kokonsa puolesta olleet Taiteiden yön keskeinen tapahtuma Itä-Helsingissä. Näiden ohella on muun muassa pyöritetty Kyläkahvila Peukaloista, pidetty korttelikirppiksiä & ravintolapäiviä, rakennettu avantgardistista matkamuistomyymälää, tehty asukaslehteä ja onpa juuri äskettäin järjestetty lasten ja nuoren animaatiofestivaaliakin. Seuraavana suurena hankkeena kylillä suunnitellaan, että Kampissa suurten rakennushankkeiden alle jäävä vanha hirsitalo lisärakennuksineen siirrettäisiin viime vuonna puretun Tuhkimon leikkipuistorakennuksen paikalle. Mikään tästä kaikesta ei olisi ollut eikä ole mahdollista ilman kasvavaa vapaaehtoisten osallistujien joukkoa. Roihuvuorelaisen aktiivisuuden voi nähdä myös esimerkkinä siitä, että itähelsinkiläisessä kerrostalolähiössä on sijaa yhteisölliselle kaupunkikulttuurille. Hyvät sisällöt ja hyvä meininki tarttuvat ja samalla houkuttelevat alueelle lisää niistä kiinnostuneita asukkaita. Viime aikoina on puhuttu paljon alueiden eriarvoistumisesta ja kannettu perusteltua huolta monien itähelsinkiläisten lähiöiden taantumisesta. Tietenkään yksin asenteella ei ratkaista kaikkia niitä ongelmia, jotka johtuvat kaupungin resurssien epäoikeudenmukaisesta jaosta. Silti voi kysyä, voisiko Roihuvuori-ilmiön aineksia siirtää sinnekin, missä hätä on suurempi. Onko pohjaa ItäHelsinki-ilmiölle? roihuvuori- Vanhempien oma toiminta Tuhkimonpuistossa jatkuu TEKSTI JAANA LAHTI JA KUVA ELINA AYDEMIR on ollut kaupungin neljänneksi suosituin leikkipuisto. Syksyllä 2008 kaksikymmentä vuotta vanhan leikkipuistorakennuksen toisessa päässä havaittiin homevaurioita. Kaupunki lopetti toiminnan ja uusia tiloja puistoon lupailtiin vasta vuosien päästä Seuraavana keväänä roihuvuorelaiset ja tammisalolaiset vanhemmat alkoivat oma-aloitteisesti pyörittää toimintaa talon homeettomassa päässä. Syntyi Pro Tuhkimo-liike. Pian ilmeni, ettei kaupungilla ole enää aikomus palauttaa puistoon leikkipuistotoimintaa ja rakentaa uusia tiloja. Syksyllä 2011 kaupungin tilakeskus yllättäen purkikin koko rakennuksen. Vapaaehtoisvoimin ylläpidetty leikkipuisto on kerännyt perheitä ympäri Itä-Helsinkiä. 2010 käynnistyi kirjaston kellarissa vapaaehtoisten pyörittämä Kyläkahvila Peukaloinen jota organisoi Roihuvuori-Seura. Kyläkahvila ja Tuhkimo-puisto ovat yhdessä osoittaneet, kuinka tärkeitä asukkaiden yhteiseen toimintaan soveltuvat, eri-ikäisiä palvelevat asukastilat olisivat. Tuhkimon leikkipuisto Tervetuloa mukaan ja et toimintaan kaikkiiluud entiset puisto ijat! Lokakuussa 2011 vanha leikkipuistorakennus purettiin. Tilalle saatiin toistaiseksi varastokontit ja parakki, jossa on keittiö, vessa ja tilaa oleskeluun. Edes sähköjä ei oltu vielä saatu parakkiin, kun Tuhkimossa jo vietettiin ikimuistoista Tontturiehaa aggregaatin hurinassa. Metsäpoluilla kuljettiin lyhtyjen valossa, ja puuroa syötiin yhdessä ulkosalla. Maanantaisessa soppakuppilassa on tullut tavaksi nauttia yhteinen ateria ulkona. Näin on lasten kanssa tehty läpi talven. Ruokaa on ollut maanantaisin tarjolla hintaan 1,50 / annos. Tiistaisin vanhemmat ovat kokoontuneet yhteen puiston perhekahvilassa. Perjantaisin Maria Karikoski-Laine on ohjannut MLL:n Metsäkerhoa puiston metsärinteessä. Helmikuun 21. päivä Tuhkimossa vietettiin laskiaistiistaita. Ohjelmassa oli mäenlaskua, lumihahmojen rakentelua, pullan syöntiä, kahvia ja mehua. Pulkkailua ja monenmoista mäenlaskua Tuhkimossa harrastettiin koko talven ajan, ja syntyipä Tuhkimon pulkkamäistä rinnekarttakin. Toukokuussa Tuhkimonpuistoon on tulossa uusi 60 m2:n kokoinen parakki, jossa toiminta voi jatkua isommissa tiloissa. Kuva: Reza Jafari Kirjoittaja asuu Satumaanpolulla, tekee työkseen Voima-lehteä ja on kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu. tanen Tuomas ran 27 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• SUoMI-JApANI ySTÄVyySSEURAT ESITTÄyTyVÄT Ikebana International Helsinki Chapter ry Friendship through flowers ­ Ystävyyttä kukkien välityksellä. Teemme ikebanataidetta tunnetuksi Suomessa. Seura järjestää vuosittain näyttelyn ja on mukana mm. seuraavissa tapahtumissa: Taiteiden Yö, Japani-päivä ja Hanami. Jäsenmäärä: noin.50. Annankatu 24 www.tokyokan.fi · www.ikebanayhdistys.net Ki-Ken-Tai-Icchi ry. Seuran toimintaperiaatteena on tarjota kaiken ikäisille ja tasoisille mahdollisuus harrastaa japanilaista miekkailua pääkaupunkiseudulla. Lajeina kendo, iaido, jodo ja naginata. Seura järjestää peruskursseja junioreiden peruskursseja, leirejä ja kilpailuja. Jäsenmäärä: 220. · www.kendohelsinki.org Suomen Chado Urasenke Tankotai yhdistys ry Seuran toimintatavoitteena Chadôn (japanilaisen Teen Tien) tuntemuksen ja harjoittamisen edistäminen Suomessa Urasenke-teekoulukunnan perinteen mukaisesti. Vuosittain järjestetään teetilaisuuksia vuodenaikojen teemoilla, mm. hatsugama, tanabata, jouluchakai, joyagama. Jäsenmäärä: noin 100. · www.urasenke.fi FinnPARAnoids FinnPARAnoids on parapara-tanssiryhmä, joka esittää parapara-tanssia erilaisissa Japaniaiheisissa tapahtumissa ja opettaa paraparaa. FinnPARAnoids haluaa saada uusia ihmisiä innostumaan paraparasta. FinnPARAnoidsiin kuuluu kaksi rekisteröityä yhdistystä, Parapara Helsinki ja Parapara Turku. · parapara.fi Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry. Yhdistys pyrkii eri keinoin tekemään japanilaista kulttuuria tunnetuksi Suomessa sekä edistämään suomalais-japanilaista kulttuurivuorovaikutusta yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Yhdistys järjestää vuoden aikana tapahtumia sekä harrastuspiiritoimintaa jäsenilleen ja osallistuu yhteisiin tempauksiin. Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä TOMO (Ystävä) sekä vuosittaista kulttuurijulkaisua HASHI (Silta). Yhdistys on myös julkaissut Japanin kieleen liittyvää opetusaineistoa. Jäsenmäärä: noin 400. Tämän vuoksi Asiakkaamme arvostavat varmaa vuokrasuhdetta, jonka varaan asumisen voi laskea pitkällekin tulevaisuuteen. Koska olemme ymmärtäneeet asukkaidemme toiveita ja tarpeita jo 40 vuotta, olemme Suomen suurin maanlaajuinen asuntoyritys. · www.japaninkulttuuri.net Tulisuontie 5 Vuonna 1991 valmistunut talo keskeisellä paikalla Roihuvuoren kirkkoa vastapäätä. Kaupat ja bussipysäkki vieressä. Huoneistotyypit: 2H+K 56,50-60,5 m2 2H+KK 45,50-50,00 m2 3H+K 68,50-77,00 m2 Japania ry Japania ry on ystävyysyhdistys, jonka tarkoituksena on suomalais-japanilaisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen lisääminen ja kehittäminen, kielellisten valmiuksien edistäminen, tapakulttuuriin ja harrastuksiin perehdyttäminen sekä yleisen ja eri osa-alueiden Japanituntemuksen monipuolistaminen ja syventäminen erityisesti jäsenistön keskuudessa. Toimintamuotoina ovat jäsenmatkat Japaniin (kevät-, kesä- ja syysmatka), kielikurssit, harrastusklubit (haiku-, anime-, sakeklubi), ja kulttuurikeskus Caisassa kerran kuussa pidettävät Japania-illat (matkailu-, kulttuuri-, popjapania-illat) sekä origamipajat. Jäsenmäärä: noin 1350 jäsentä. · www.japania.org · www.sakura.fi Vuorenpeikontie 5 Vuonna 1959 rakennettu talo Roihuvuoren huipulla ala-asteen vieressä. Perusparannus valmistunut 2010. Huoneistotyypit: 1H+KK 24,00-31,50 m2 2H+K 46,50-54,00 m2 3H+K 53,50-61,00 m2 4H+K 65,00-84,50 m2 5H+K 80,50-87,00 m2 Sakura Budo Club Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry. Seura järjestää erilaisia kursseja, mm. japanilaisen ruuan kokkauskursseja sekä Matkailjian kanjikurssi ­ kuinka selvitä Japanissa kirjoitusmerkkien kanssa Perinteinen uudenvuoden mochi(riisi) kakkujuhla järjestetään yhdessä muiden Japani-yhdistysten kanssa. Yhteistyönä toteutetaan myös näyttelyjä ja luentoja. Tänä vuonna seura juhlii 75-vuotista toimintaa. Jäsenmäärä: noin 1000. · www.suomi-japani.net Roihuvuorentie 6 Roihuvuorentie 6 A ja 6 B sijaitsevat urheilukentän vieressä. Talot on rakennettu vuonna 1961 ja perusparannus on tehty 2004. Huoneistotyypit: 1H+KK 21,00-22,00 m2 2H+K 49,50 m2 3H+K 60,00 -68,50 m2 VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki Avoinna ma-pe 9-16 Puh. 020 508 3400 helsinki@vvo.fi www.vvo.fi Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/ puhelu + 2 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 14,9 senttiä/minuutti.
• seura Liity Roihuvuori-Seuraan jäseneksi ja olet mukana tukemassa ja edistämässä Roihuvuoren kehitystä. Liittyä voit osoitteessa www.roihuvuori.com tai kirjastolta löytyvällä liittymiskaavakkeella. Jäsenmaksu vuonna 2011 on 12 euroa. Roihuvuori- oihuvuori-seuran kuulumisia www.roihuvuori.com ­ ajankohtaista tietoa tapahtumista ­ linkkejä alueen muihin toimijoihin ­ tietoa RoihuvuoriSeurasta ­ keskustelupalsta: osallistu, kerro, vaikuta, jaa tietoa Vuoden roihuvuorelaiset: 2000 Kirjakauppias Pirkko Puustinen 2001 Posteljooni Visa Lehikoinen 2002 Polkupyöräkauppias Mari Ann Parttimaa 2003 Kirjastonhoitaja Leeni Hurskainen 2004 Puutarhuri Börje Johansson 2005 Lapsityöntekijä Annikki Vihavainen 2006 Ei nimetty 2007 Urheiluseura Roihu ry 2008 Pankinjohtaja Ele Alenius 2009 Rehtori Géza Szilvay ja kuoronjohtaja Csaba Szilvay 2010 Rap-artisti ASA 2011 Toimitusjohtaja Norio Tomida Kuka on Vuoden roihuvuorelainen Roihuvuori-Seura valitsee myös tänä vuonna Vuoden roihuvuorelaisen. Kuka sinun mielestäsi ansaitsisi tämän arvonimen? Seuran jäsenillä on mahdollisuus ehdottaa omaa ehdokastaan. Tee oma ehdotuksesi ja liitä mukaan perustelut. 2012? Arvon huvuorelaiset, roi Roihuvuori-Seurassa on ollut melkeinpä hektinen alkuvuosi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Roihuvuoressa vallitsee iloinen tekemisen meininki. Mielestäni jo pelkästään tämän kevään ja alkukesän tapahtumien kirjo kuvastaa asuinalueellamme leviävää rohkeutta tarttua tuumasta toimeen. Suositut asukasillat, esittäytyminen Unelmien Helsinki -tapahtumassa Silkkikutomossa, Roihukino, viljelykesän valmistelut nuorisotalolla, pyöräilytapahtuma ostarilla, merellinen sunnuntai Strömsinlahdella ja tietysti vivahteikas Hanami-juhla - eipä ihme, että Roihuvuoren asukasluku on kääntynyt kasvuun! Erityinen ilonaihe on ollut paikallisen palvelutarjonnan vahvistuminen, kun uusi polkupyöräliike avasi ovensa maaliskuun lopussa. Vastaavasti Roihuvuorentien sushiravintola on saanut runsaasti positiivista palautetta. Myös kirjastomme henkilökunnalle on jälleen syytä lausua kiitokset arvokkaasta yhteistyöstä. Heidän kokoamansa viljelyaiheinen kirjakokoelma kannattaa käydä katsastamassa. Tulevista suunnitelmista tärkein on oman kylätalon saaminen. Toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta on keskeistä, että saamme pysyvät seinät ja katon kaikkien roihuvuorelaisten yhteiseksi kokoontumis- ja ajanviettotilaksi. Jokainen kaupunginosa on ennen kaikkea asukkaidensa näköinen. Tervetuloa mukaan talkoisiin, erilaisia askareita löytyy pienistä suurempiin! Jätä ehdotuksesi sähköpostiosoitteeseen: roihika@gmail.com mieluiten omalla nimelläsi ja yhteystiedoillasi varustettuna. Jos sinulla ei ole sähköpostia, voit jättää ehdotuksesi Roihuvuori-Seuralle hanami-juhlassa tai muissa seuran järjestämissä tapahtumissa. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 17.6.2012. r Antti Mölle Roihuvuori-Seuran varapuheenjohtaja 29 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti mistuu suunnitelmien mukaan tammikuussa 2013. ­ Asunnot on suunniteltu tämän päivän laatutasovaatimusten mukaan, kertoo Kevan kohteesta vastaava kiinteistöpäällikkö Kari Kumpulainen. ­ Materiaalit ovat hyvää perustasoa tai sen ylikin. Esimerkiksi lattioihin tulee muovimattojen sijaan laminaattiparketti. Lopullinen vuokrataso selviää kesäkuun aikana ja se tulee olemaan kilpailukykyinen alueen vastaavaan vuokraasuntotarjontaan verrattuna, Kumpulainen jatkaa. Asuntojen tarkemmat esittelytiedot ja aikataulut tulevat Kevan www-sivuille toukokuun aikana. Keva on aiemmin tunnettu nimellä Kuntien Eläkevakuutus. Uusi nimi otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Keva vastaa kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista ja eläkevarojen sijoittamisesta. Keva omistaa noin 3 000 vuokra-asuntoa ja noin 60 toimitilakiinteistöä eri puolilla Suomea. Lisätietoja: www.keva.fi valmistuvat syyskuussa Kevan rakennuttamat uudet asuinkerrostalot Abraham Wetterin tie 6:ssa valmistuvat kovaa vauhtia. Vaikka talot eivät alueellisesti kuulu Roihuvuoreen, ne ovat kuluneen vuoden aikana tulleet tutuksi ohikulkeville roihuvuorelaisille. Asunnot ovat "kovan rahan vuokrataloja" eli niiden rakentamiseen on myönnetty ns. välimallin korkotuki. Taloihin tulee yhteensä 345 vuokra-asuntoa ja yli 400 m² vuokrattavaa liiketilaa. Kuuden kerrostalon keskelle rajautuu suuri sisäpiha, josta tulee asukkaiden kohtaamispaikka. Asuntojen koko vaihtelee pienimmistä noin 30 m²:n asunnoista yli 100 m²:n perheasuntoihin. Yksi taloista on setiloja. loppusuoralla Strömsinlahdenpuisto sijaitsee osittain Roihuvuoressa ja osittain Marjaniemen alueella. Se ympäröi varsinaista Strömsin kartanoaluetta, joka myös kuuluu suunniteltuun kunnostusalueeseen. Kunnostuksen tavoitteena on palauttaa puistoon vanhan kulttuurimaiseman avoimuutta. Myös Mustapuron huonokuntoisia ylityspaikkoja ja kulkuverkostoa haluttiin parantaa. Puistoa halkovan Mustapuron uomaa on muotoiltu ja laajennettu. Puro oli liettynyt ja rehevöitynyt. Kunnostuksen yhteydessä sen suulle on muodostettu lintusaari, joka on saatu aikaan poistamalla kapea kannas. ­ Saamme puiston valmiiksi tämän vuoden aikana, kertoo projektipäällikkö Raija Holopainen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta. ­ Teemme puistoon vielä harkittuja puuistutuksia ja varustamme puiston muun muassa penkeillä, roska-astioilla ja valaistuksella. Kunnostustöitä on hankaloittanut heikentynyt rahoitustilanne, sillä tämänkaltaisten hankkeiden määrärahoja on leikattu jopa puoleen. Tä- 30 www.roihuvuori.com tumaan Sa puistoa an a ohennet k TEKSTI JANI MARJANEN Ensimmäiset uudet talot Abraham Wetterin tiellä TEKSTI JA KUVA KIMMO RAUTIAINEN nioritalo, joka on tarkoitettu etupäässä yli 55-vuotiaille. Talojen alle on rakennettu yhtenäinen kellarikerros, johon tulee noin 220 pysäköintipaikkaa, varasto-, pesula- ja saunaEnsimmäiset kolme taloa valmistuvat syyskuussa 2012 ja vuoden loppuun mennessä kaksi muuta. Senioritalo val- Keijukaistenpolun ja Satumaanpolun lenkin sisälle jäävää puistoa, eli Satumaanpuistoa, ryhdytään kunnostamaan. Puistossa on jo uusittu valaistus ja päällystetty käytävät. Seuraavaksi uusitaan osa leikkivälineistä, poistetaan huonokuntoiset puut, harvennetaan pienpuustoa sekä korostetaan vaahteroita ja pähkinäpensaita. Puistoon tulee myös kiinteä pingispöytä sekä shakkiruudukko. Leikkipaikkaa kiertävistä tammista kaadetaan neljä, jotta jäljelle jäävillä on enemmän tilaa kasvaa. ­ Satumaanpuiston luonne säilytetään pääpiirteissään nykyisenlaisena. Puiston yleisilme saadaan nykyistä valoisammaksi lisäämällä nurmipinta-alaa pääkulkureitin varteen 1960-luvun puistorakentamisen hengen mukaisesti, kertoo projektipäällikkö Veli-Matti Sivonen Rakennusvirastosta. Kuva Strömsinpuiston rantatieltä ennen uudistushanketta ­ Kaksi suunniteltua kevyttä kulkusiltaa jää nyt toteuttamatta. Ylityspaikkoja jää kuitenkin riittävästi. Entä toteutuuko Marjaniemen uimarannan laajennus? Suunnitelmissa on ollut jo pitkään Marjaniemen uimarannan laajentaminen Pu- Strömsinlahdenpuiston kunnostus TEKSTI KIMMO RAUTIAINEN, KUVA OTTO-VILLE MIKKELÄ mä näkyy esimerkiksi aikataulujen venymisenä. Myös osasta suunnitelluista ratkaisuista on jouduttu tinkimään. ­ Esimerkiksi Strömsin kartanon puisto jää valitettavasti nykyiselleen, mutta toisaalta se on suhteellisen hyvässä kunnossa Myös Mustapuron ylittäviä siltoja tulee suunniteltua vähemmän. napaasi-kallioniemekkeen yli Strömsinlahden puolelle. ­ Laajennus oli tarkoitus toteuttaa samaan aikaan kuin Strömsinlahden puiston kunnostus, mutta valitettavasti se ei tule toteutumaan ainakaan ennen vuotta 2017, sanoo suunnittelupäällikkö Antti Salaterä Helsingin kaupungin Liikuntavirastosta. ­ Syynä on määrärahojen leikkaus nykyiseltä suunnitelmakaudelta 2012­2016. Marjaniemen uimarannan tasoa on kuitenkin viime vuosien aikana pystytty jonkin verran parantamaan.
• JOKAISESSA PÄIVÄSSÄ ON PIENI PALA UNELMAA www.fazer.fi/geisha facebook.com/fazergeisha