• 1/ 20 25 Roihuvuoren kylälehti PITKÄN LINJAN ROIHUVUORELAISET S. 13 | ESITTELYSSÄ ROIHUVUOREN PIHAT S. 10–11 | HANAMIN AJANKOHDASTA S. 5 | OMAN KYLÄN PALVELUITA S. 21 | KIRJAMESSUILLA OPITAAN JA VIIHDYTÄÄN S. 14–15 KATSO HANAMIN 10.5. KLO 12–18 KOKO OHJELMA TÄÄLTÄ ROIHUVUORI.FI/HANAMI
• Luovuutta, leikkiä ja musiikkia jokaisessa päivässä! Inspiroiva ja turvallinen yhteisö, jossa jokainen lapsi saa loistaa omana itsenään! Kansainvälinen ympäristö, jossa musiikki, tarinankerronta ja itseilmaisu ovat läsnä joka päivä! Rakastava, luovuuteen kannustava ja ammattitaitoinen henkilökunta, joka tukee lasten oppimista ja kasvua! Tervetuloa osaksi INTO SCHOOL -perhettä! Tarjoamme kansainvälisen ja monikielisen ympäristön, jossa lämmin ja rakastava henkilökunta tukee lasten oppimista ja kasvua. Päiväkodissamme on rauhalliset tilat kahdessa kerroksessa sekä turvallinen, iso leikkipiha. Tervetuloa tutustumaan – hae mukaan! intoschool.org INTO SCHOOL Herttoniemi Kauppakeskus Hertsi, 2. ja 3. kerros Linnanrakentajantie 2, 00880 Helsinki +358 44 363 6617
• 3 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI Vastaava päätoimittaja LAURA JALONEN Untuvaisentie Toimitus SAMI KETO Satumaanpolku • OTTO-VILLE MIKKELÄ Roihuvuorentie • ELINA VANHATALO Espoo • YÖ HEINÄNEN Itäkeskus • TUOMAS RANTANEN Satumaanpolku • JULIA LEHTINEN Kruununhaka • SALAMA IKONEN Prinssintie • MERJA KUVAJA Lumikintie • VESA SOIKKELI Satumaanpolku • JOHANNA AYDEMIR Keijukaistenpolku • JOHANNA VIRKKUNEN Satumaanpolku • JANI MARJANEN Tulisuonkuja • KARI HILTUNEN Roihuvuorentie • MARI HÄMÄLÄINEN Lumikintie • MATTI KINNUNEN Lumikintie • MARIA FÖRBOM Lumikintie • AINO TUOMI-NIKULA Ruususenrinne • TAPIO LINNA Prinssintie • LISSU KAIVOLEHTO Nurmijärvi • JOHANNA KOLEHMAINEN Lumikintie • PENTTI ALAVAIKKO Tulisuontie • IIRO KAUKIAINEN Roihuvuorentie • SAMPSA PÄRNÄNEN Lumikintie • MARI CLUSIUS Lumikintie • JUHA HAUTAKANGAS Kerava • ESA JOKINEN Espoo • MARKKU HASEGAWA Ulkoasu NINNI KAIRISALO Kannessa Emilia Packalén ja Sinikka Sokka. Kuva: IIRO KAUKIAINEN Kirsikankukat: ELINA AYDEMIR , JUSSI AALTO , KAI LINDQVIST , ANNA PAJU Painos 20 000 Jakelu Postilaatikoihin Helsingin Uutisten mukana Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Laajasalon, Itäkeskuksen, Marjaniemen ja Puotilan alueilla. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Paino paikka Sanoma Manu Oy, Tampere Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, puh. 040 507 7165 MUUTIN ROIHUVUOREEN vuoden 2023 syksyllä ja olen jo ennen sitäkin ihaillut alueen henkeä. Roihiksessa on valtavasti hyviä puolia, mutta kenties kaikista omaleimaisin piirre on yhteisöllisyys. Vastaavaa en ole kokenut missään aikaisemmassa asuinpaikassani. Roihuvuoressa on entisaikojen kyläyhteisömäisyyttä. Oman kokemukseni mukaan ihmisiin on helppo tutustua niin kirjastossa kuin lähikapakassakin. Ainakin omassa taloyhtiössäni naapureita tervehditään ja välillä jäädään iskemään juttuakin. Meillä myös on omat alueen siisteyttä ylläpitävät roskaleidit, taitavia lintukuvaajia, leikkija koirapuistoja, kuuluisa keikkapaikka, pesisjoukkue, Helsingin parasta sushia, kaunista lähiluontoa ja paljon muuta. Kynnys lähteä mukaan Roihuvuori-Seuran toimintaan on matala, ja ihmisiä osallistetaan muun muassa kaikille suunnattujen kaupunginosatapahtumien kautta. Pian saapuva hanami on kuuluisin näistä tapahtumista, ja sinne ihmiset tulevat pidemmänkin matkan päästä ihailemaan kirsikankukkapuistoamme ja nauttimaan festivaalitunnelmasta. Vaikka puiden virheellinen hoito onkin ollut tapetilla tänä vuonna, puut kukkivat siitä huolimatta jälleen. Iloitkaamme siis yhdessä saapuvasta keväästä, sen mukanaan tuomista kukista ja lintujen laulusta. Laura Jalonen päätoimittaja, Roihuvuoren kylälehti Pääkirjoitus Pieni kylä Helsingissä AMMIKUUN LOPULLA Roihuvuori ja Kirsikkapuisto nousivat valtakunnalliseksi uutisaiheeksi, kun urakoitsija teki virheen kirsikkapuiden leikkaamisessa. Tapauksen saama huomio kertoo puiston ja Roihuvuoren hanami-juhlan merkityksestä – eikä vain roihuvuorelaisille, vaan laajemminkin. Samalla tapaus voi kertoa myös jotain yleistä paikallisuuden ja paikallisyhteisöjen roolista. Kun asukkaat ovat syvästi juurtuneita ympäristöönsä, he eivät automaattisesti hyväksy ylhäältä johdettua alueiden hallintaa, jossa ulkopuolinen tulee ilman paikallistuntemusta hoitamaan “meidän” puistoja ja metsiä. Vahva paikallisyhteisö tuo ihmisille kuulumisen tunteen ja voi toimia vastavoimana esimerkiksi globalisaation aiheuttamalle juurettomuudelle. Meillä Roihuvuoressa on oma identiteetti, ilmapiiri ja henki. Se ei ole sattumaa, vaan vuosien yhteisöllisen työn tulosta. ROIHUVUORI-SEURA pyrkii olemaan paikallisyhteisönsä moottori ja edustamaan laajasti alueen asukkaita: yli 10 % alueen aikuisväestöstä onkin seuran jäseniä. Mutta Roihuvuoressakin tapahtuu alueen sisäistä eriytymistä, eivätkä kaikki asukkaat välttämättä koe seuran ja muun paikallisyhteisön toimintaa yhtä lailla omakseen. Metsät, puistot ja muut viheralueet voivat toimia yhdistävänä tekijänä moniarvoisessa yhteisössä, jossa ihmiset tulevat erilaisista taustoista. Paikallisesti lähiluonto ei näyttäydy abstraktina ideologisena kamppailuna, vaan arkisena, yhteisenä huolenja ilonaiheena. Lähiluonnon tärkeys roihuvuorelaisille nousee toistuvasti esiin, viimeksi kysyttäessä Roihuvuoren tärkeitä paikkoja Tiederoihun toimesta. Siksi Roihuvuori-Seura on aloittanut tulevaisuustyön, jonka tavoitteena on turvata alueen luonnon monimuotoisuus. Elävä luonto turvaa myös Roihuvuoren elävän ihmisyhteisön, jossa naapurit tunnetaan, ja joka yhdessä järjestää merkityksellisiä juttuja – kuten järjestyksessään jo 16:nnen Hanamijuhlan. Sami Keto Roihuvuori-Seuran pj. T LÄHILUONTO YHDISTÄÄ ROIHUVUORESSA Ku va : O ht o M yl ly ne n Ku va : Pa ul a Vi rt a TALVENTÄHTI, Roihuvuorentie 18. Kuva: Lissu Kaivolehto
• www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 4 HANAMI LEN SHIHOMI, lohikäärmeiden ja japanilaisen symboliikan taiteilija. Ilmaisen positiivisuutta sekä japanilaista henkimaailmaa maalausnäytösten ja japanilaisten tanssien avulla. Osallistun erilaisiin tapahtumiin ympäri maailmaa, joissa kerron tarinani esitysten yhteydessä. En ole aina ollut kiinnostunut taiteesta, vaan aikaisemmin toin Japanin kulttuuria esille ruoan, sushin, avulla. Työskentelin sushikokkina kaksoissisareni kanssa ulkomailla. Vuonna 2019 perin isoisältäni, oppineelta kalligrafiataiteilijalta, hänen tarvikkeensa ja aloin maalata. Elämäni mullistui vuonna 2022. Pääsin temppeliin meditoimaan ja aloin maalata lohikäärmeitä. Koin monia ihmeitä, ja nykyään maalaan enimmäkseen lohikäärmeitä, feeniks-lintuja, Fujivuorta, kirsikankukkia sekä japanilaisia karppeja. Nautin matkustamisesta, ja siitä, että pääsen tapaamaan uusia ihmisiä esiintymisien myötä. SHIHOMIA haastateltaessa hän sai tehtävän vastata kolmeen kysymykseen: Mitä odotat eniten Suomen matkaltasi? – Esityksien kautta suomalaisten tapaamista sekä uusien yhteyksien luomista. Lempiasiasi Suomessa? – Suomalainen luonto, kuten metsät! Terveisesi Roihuvuorelaisille? – Uskon että meillä, Suomella ja Japanilla on paljon yhteistä, ja yhteytemme on ollut vahva jo ikiajoista asti. Toivottavasti maidemme välinen side vahvistuu esiintymisiemme kautta. Rakastan Suomea! Rakastan Japania! SHIHOMI ESIINTYY Roihuvuoren hanamissa 10.5.2025. Tansseissa hänellä on mukanaan usein kaksoissiskonsa Ayumi sekä tämän tytär Mari. Tulkaa katsomaan heidän esitystään ja rohkeasti tervehtimään! O TEKSTI ELINA VANHATALO SHIHOMI ESITTELYSSÄ Kääntäjän huomautus: Karppi [”Koi fish”] omaa oman legendansa vanhasta kiinalaisesta kertomuksesta, ja uskomus on levinnyt myös Japaniin. Legendat kertovat karpin kerran nähneen vuoren, ja tämä halusi käydä siellä. Päättäväiset kalat uivat vastavirtaan, vesiputousten yli ja koskien läpi päästäkseen vuorelle. Karppi törmäsi myyttiseen lohikäärmeporttiin, hyppäsi onnistuneesti sen yli ja muuttui lohikäärmeeksi. Uskotaan, että lohikäärmeen suomukset saivat alkunsa karpin kiiltävistä suomuista. Siksi karppi on myös japanilaisessa kulttuurissa usein esillä taiteessa: se omaa lohikäärmeisiin, sinnikkyyteen ja päättäväisyyteen viittaavaa symboliikkaa.
• 5 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI HANAMI M INULTA KYSYTÄÄN aika usein, miten päätämme hanamijuhlan päivämäärän. Japanissa ei tuota ongelmaa ole vaan hanamia vietetään silloin kun kirsikat kukkivat. Tapahtuma on Japanin vuoden tärkein juhla ja kaikki menee sen mukaan. Suomessa meillä itse tapahtuma on ohjelmallinen ja vaatii paljon etukäteistyötä. Alue pitää varata, bajamajat ja esiintymislavat pitää tilata ennakkoon, sopia järjestelyistä luvallisten elintarvikemyyjien ja esiintyjien kanssa jne. Tuo tarkoittaa, että maaliskuun loppupuolella juhlapäivä pitää olla tiedossa. Joskus vuonna 2017 mietittiin, miten Tukholman Kungsträdgårdenin hanamijuhlan aika pystyttiin ilmoittamaan jo joulukuussa. Mikä mahtava ammattitaito heillä oli, kun Roihuvuoressa tekee ongelmia päättää maaliskuun loppupuolellakin. Myöhemmin heidän salaisuutensa selvisi: kyse on lajikkeesta. Roihuvuoren päälajike on Prunus Sargentiikirsikka, kun taas kaikki Kungsträdgårdenin kirsikkapuut ovat Prunus Accoladeja. Accoladen kukinta on huomattavasti pidempi kuin Sargentiin. Roihuvuoren puiston Accoladet ovat monina vuosina aloittaneet kukinnan aikaisemmin ja kukinta jatkunut pidempään. Lähes valkoisia kerrottukukkaisia, Accolade-kirsikkapuita on puistossa nykyisin vajaa neljäkymmentä, joista monet ovat vuoden roihuvuorelaisille istutettuja. Viimeisenä Roihuvuoren 12 kirsikkalajikkeesta kukkivat japanilaisten eniten arvostamat kerrottukukkaiset Sato Zakura (kyläkirsikka) -lajikkeet. Niistä viimeiset kukkivat yleensä kesäkuun alussa. Tällä hetkellä juhlan ajoituksessa pyritään siihen, että puiston päälajikkeen kukinta osuisi kohdalle, mikä on näyttävin vaihe puistossa. Prunus Sargentiin kukinnan kesto vaihtelee viikosta noin kolmeen viikkoon, riippuen kuinka kosteaa tai kuinka paljon helteitä on ollut kukinnan aikana. Kylmä sää hidastaa kukintaa. Yllättävä TEKSTI JA KUVAT OTTO-VILLE MIKKELÄ MITEN HANAMIJUHLAN AIKA PÄÄTETÄÄN ROIHUVUORESSA TILASTO vuorokauden keskilämpötiloista kun vuodet (pystysarakkeet) ovat järjestetty päälajikkeen kukinnan (vihreät palkit) alkamisajankohdan mukaan. Oikeanpuolimmaisena vuosi 2025 18.4. saakka. Musta vaakasuora sarake on 10.5. karkausvuodet huomioiden. PRUNUS Accoladen kirsikan kerrotut kukat. ROIHUVUOREN puistojen valtalajike Prunus Sargentii eli rusokirsikka. sade kukinnan loppupuolella voi päättää kukinnan, mutta kukinnan alkupuolelle osuneella sateella harvoin on merkitystä. Päivän valinta tehdään vertaamalla vuoden alkupuolen säätietoja sekä aikaisempiin vuosiin että päälajikkeen kukinnan alkuja kestotietoihin. Sääja kukintatietoja meille on kertynyt vuodesta 2008 saakka, eli 17 vuoden ajalta. Jos huhti-toukokuussa ei tule yllättäviä äärilämpötilailmiöitä, mallin ennustavuus on jo aika hyvä. Tänä vuonna epävarmuutta ovat aiheuttaneet huhtikuun alkupuolen ennätyslämpimät päivät. Oman haasteensa luo se, että hanamijuhlan järjestelyt vaativat, että juhla on viikonloppuna tai helatorstaina. Viikolla täysin vapaaehtoisten varassa toimivaa juhlaa ei pystyttäisi järjestämään. Sama koskee äitienpäivää ja vappua. TÄMÄN VUODEN kirsikankukkajuhla hanami on saamassa uuden lisän osakseen, kun Kirsikkapuisto valaistaan illan hämärtyessä värivaloin. Yöhanamia toteutetaan useiden taiteilijoiden, Kulttuurilabran hallituksen, RoihuvuoriSeuran sekä Hyvään päätyyn -kollektiivin toimesta. Tämä valotaiteen kautta luotu pala hanamia on ilmainen iltatapahtuma, joka alkaa kymmenen (22.00) aikaan illalla ja loppuu kahdelta (02.00). Tapahtumassa pääset ihailemaan monelle tuttua puistoa aivan uudesta näkökulmasta. Tapahtumalla tahdotaan luoda maaginen mahdollisuus kokea puiston lumo, vaikka puiden kukinta jäisikin tänä vuonna vähäisemmäksi. Japanilaisessa puutarhassa on nähtävillä valosekä äänitaidetta. Japanilainen puutarha täyttyy videoteoksista sekä esityksistä ja luo rauhalle sekä kauneudelle uutta tilaa. Puistojen lähelle pääsee busseilla 80, 82 ja 83, myös yöbussit kulkevat puiston vierestä. Alueella ei ole myyntikojuja tai ruokatarjoilua yötapahtuman aikaan. VALOA TUHOTUILLE PUILLE 7–9.5.2025 TEKSTI JA KUVAT YÖ HEINÄNEN HANAMI järjestetään Roihuvuoren kirsikkapuistossa 10.5. klo 12–18. Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta www.roihuvuori.fi/hanami/ohelma
• www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 6 Terveisin kauppiaat Maria ja Valtteri ROIHUVUORI OLEN OLLUT VALTUUSTOSSA vuodesta 2001 ja tullut valituksi erityisesti roihuvuorelaisten äänillä. Näissä vaaleissa puhuri vihreistä vasemmistoon oli niin kova, että jäin neljännelle varapaikalle. Silti Roihuvuoresta sain 357 ääntä, mikä on leijonanosa 787 äänestäni. Kiitos niistä ja kaikesta kannustuksesta, jota sain todella runsaasti sekä vaa lien aikana että niiden jälkeen. Vaikka jäin varasijalle, en ole ulkona päätöksenteosta ja tulen jatkossakin toimimaan parhaani mukaan Roihuvuori-Seuran ja asukkaiden linkkinä kaupungin suuntaan. Varavaltuutettuna osallistun myös usein valtuuston kokouksiin. Lisäksi toimin ainakin sosiaali-, terveysja pelastuslautakunnan jäsenenä ja kaupunginhallituksen varajäsenenä. Roihuvuorta edustavana kuntapäättäjänä on ollut erityisen hienoa, että olen voinut nojata oman asuinalueeni poikkeuksellisen vahvaan yhteisöllisyyteen. Meillä asukkaiden vahva ääni on vuosien varrella antanut hyvän selkänojan poliittisissa väännöissä esimerkiksi kirjaston säästämiseksi, kylätalon perustamiseksi, Roihuvuoren ala-asteen korjaamiseksi, kirkon asemakaavasta kohtuullistamiseksi sekä viheralueiden puolustamiseksi. KUNTAPOLITIIKASSA EI SILTI KANNATA ajaa ahtaasti ainoastaan oman alueen etua. Jos kaikki päättäjät tekisivät niin, asioita tehtäisiin vain suurimpien ja niiden alueiden ehdoilla, joista valitaan eniten valtuutettuja. Myös asukasaktivismissa kannattaa näkökulmaa avata omaa aluetta laajemmalle. Esimerkiksi Itä-Helsingin lähiöillä on paljon yhteisiä etuja. Yksi tärkeimmistä asioista on vaatia, että julkisten palveluiden piiriin pääsisi kaikilta alueilta yhtä helposti. Tämä ei vieläkään toteudu oikein. Erityisen vahvasti koko Itä-Helsingin yhteinen asia tulee esiin tulevalla kaudella, kun metrorataa korjataan useammastakin kohtaa ja joudutaan miettimään joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyjä. Paljon yhteisiä etuja on myös meillä Kaakkois-Helsingissä. Esimerkiksi raitiotieyhteyden avaaminen Laajasalosta kantakaupunkiin tulee vaikuttamaan myös siihen, että Laajasaloon saataneen uusia palveluita, joita voivat hyödyntää myös lähialueiden asukkaat. Omia suosikkejani olisivat lukion palauttaminen ja uimahallin sovittaminen Laajasalon liikuntapuistoon. Samalla laajasti aluetta palvelevan Herttoniemen metroaseman juuri hyväksytty uusi asemakaava pitäisi saada toteutukseen mahdollisimman pian. Tulevalla vaalikaudella esiin nousee jälleen myös kysymys kaupunkimetsien vaalimisesta. Niitä kannattaa Itäja Kaakkois-Helsingissä puolustaa lähiluontomerkityksensä ohella myös koko alueen kattavana yhteisenä kokonaisuutena ja toisiinsa sidottuina viheryhteyksinä. Tähdellistä on myös seurata, miten Vartiosaaren saavutettavuutta virkistysalueena voidaan parantaa ilman, että sen luontoarvot siitä rapautuvat. VAIKKA VALTUUSTOSTA PUTOAMINEN on itselleni suuri pettymys, iloitsen siitä, että vaalitulos kokonaisuudessaan viestii ennen kaikkea äänestäjien halua vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuullisuutta. Esillä oli myös vaatimuksia toisten ulossulkemisesta ja vähemmistöjen syrjimisestä, mutta onneksi tällainen ikävä yhteisen veneen keikuttaminen jäi vaaleissa tappiolle. Roihuvuoren ja sen lähialueiden voima on niiden hienossa ympäristössä ja asukkaiden yhteisöllisyydessä. Hanamissa, Rion kesäkonserteissa, Roihun pesismatseissa ja kaikissa lähialueiden asukasjuhlissa jälleen tavataan! Tuomas Rantanen Kirjoittaja on roihuvuorelainen kaupunkipoliitikko (vihr.) sekä Voiman ja Roihuvuoren kylälehden kustantaja. Kolumni PALUU YHTEISÖLLISYYTEEN Ku va : N au sk a
• Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 7 UOMEN KIRSIKANKUKKAKUNINGATTARET toimivat hyväntahdonlähettiläinä Suomen ja Japanin välillä. Tehtävään kuuluvat muun muassa edustustehtävät erinäisissä Japanin ja Suomen kulttuuria esittelevissä tapahtumissa. Olen ollut lapsesta asti kiinnostunut Japanin kielestä ja kulttuurista. Lisäksi Suomen perinteet ovat myös aina olleet lähellä sydäntäni, joten päätin hakea kirsikankukkaprinsessaksi keväällä 2023. Suureksi onnekseni minut valittiin prinsessaksi, ja vuoden seurattuani aikaisempaa kuningatarta Elina Vanhataloa, oli minun aikani astua kuningattaren rooliin viime keväänä. Oli jännittävää olla yhtäkkiä Suomen kirsikankukkadelegaation pääedustaja, ja aikaisemman kuningattaren jättämät saappaat tuntuivatkin aluksi aika isoilta. Tehtävänäni oli myös opettaa ja auttaa uutta prinsessaa Viivi Kankaanpäätä edustustehtävissä, mutta onneksi en ollut yksin vaan tukenani olivat kolme alumni-kuningatarta. Nyt vuotta myöhemmin voin katsoa tyytyväisenä taaksepäin kuluneeseen kuningatarvuoteeni. KIRSIKANKUKKAKUNINKAALLISTEN vuoden kohokohta on ehdottomasti Roihuvuoren kaunis hanami-juhla, mutta edustusvuoteeni on mahtunut myös lukuisia muita edustustapahtumia eri puolilla Suomea. Roihuvuoren hanamissa minut kruunattiin ja pidin puheen kuningatarkauteni aloittamisesta. Sää suosi hanami-kävijöitä, joskin pitkähihaisessa furisode-kimonossa oli aika ajoin kuuma. Kevätkausi on meille kiireistä aikaa, sillä sakuran kukkiessa mekin kierrämme monessa eri edustustilaisuudessa kertomassa kirsikkapuiden kukinnasta. Kävimme mm. Lahden ja Vihdin kirsikankukkapuistoissa, sekä vilahdin myös MTV:n uutisten loppukevennyksessä kukinnan aikaan. Kesällä tapahtumia on hieman vähemmän, mutta kävimme muun muassa Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen jokavuotisessa Iiris-juhlassa, jossa kerroimme kävijöille kesäisiä haikuja sekä japaniksi että englanniksi. Loppukesästä pääsin myös pitämään kesäistä yukataa sekä tuulettamaan Hämeen kansallispukuani erinäisissä tilaisuuksissa. EDUSTUSTAPAHTUMISSA saatamme kertoa mm. kirsikankukista, kimonoiden historiasta tai viihdyttää yleisöä haikuilla tai kansanlauluilla. Loppu kesästä aloimme harjottelemaan perinteistä nihon-buy? -tanssia, joka juurtaa juurensa performatiiviseen kabuki-tanssiin. Olen aikaisemmin harrastanut monia eri tanssilajeja, joten oli todella hauskaa päästä harjoittelemaan nihon-buy?a. Syksyllä osallistuimmekin j?d?n MM-kisoihin Espoossa, jossa pääsin pitämään kannustuspuheen kilpailijoille. Elina ja Viivi esittivät lyhyen nihon-buy? -esityksen, jota oli lumoavaa katsella. Helmikuussa kävimme Japan Airlinesin kanssa Jyväskylän Japani-päivässä, jossa pidimme kimonoluennon. Luen non lopussa pidimme nihon-buy? -esityksen osallistujille. Lempiasiani kuningattarena olemisessa onkin ollut oppiminen kimonoista, maiden perinteistä ja juhlallisuuksista sekä näiden oppien jakaminen muille ihmisille. SUOMESSA TAPAHTUVIEN edustusten lisäksi kävimme syksyllä kirsikankukkaprinsessa Viivi Kankaanpään kanssa Japanissa osallistumassa Japan Sakura Foundationin 60-vuotisseremoniaan. Nihon Sakura no kai, eli Japan Sakura Foundation, on perustettu vuonna 1964 tarkoituksena suojella, vaalia ja ylläpitää kirsikankukkia, jotka olivat vaarassa kadota mittavien jälleenrakennustöiden vuoksi. He ovat myös valinneet kirsikankukka kuningattaria jo vuodesta 1966. Oli suuri kunnia päästä juhlistamaan tätä suurta organisaatiota Japaniin, mutta minua myös jännitti suuresti. Olimme viemässä pääministeri Petteri Orvolta kirjettä sekä tasavallan presidentti Alexander Stubbin tervehdystä Japanin pääministeri Fumio Kishidalle. Vietimme matkan aluksi muutaman päivän Kiotossa, josta matkustimme Tokioon. Tapasimme seremoniassa paljon muiden maiden kuningattaria, organisaation puhemiehiä sekä Japanin poliitikkoja. Seremonia meni hienosti ja monet kävijät ihailivat Suomen kansallispukujamme. Sää oli kuuma ja kostea mutta kaunis, teimme paljon unohtumattomia muistoja Viivin kanssa. Japanin matkamme oli hujauksessa ohi, enkä malta, että pääsen takaisin pyörimään Kioton ja Tokion kaduilla. NYT EDUSTUSKAUTENI on loppumaisillaan ja se onkin ollut täynnä uusia kohtaamisia, ajoittain jännittäviäkin tilanteita sekä paljon kokemuksia, joita en olisi pystynyt saamaan ilman vuottani kuningattarena. Olen todella tyytyväinen, että hain Suomen kirsikankukkakuninkaalliseksi. Olen oppinut kimonoon pukeutumista, saanut varmuutta japanin kieleeni sekä tehnyt elinikäisiä ystäviä. Nyt on aikani astua alumnin rooliin aikaisempien kuningattarien kanssa ja avustaa tulevia prinsessoja ja kuningattaria viemään eteenpäin maidemme välistä kaunista ystävyyttä. Julia Lehtinen Suomen kirsikankukkakuningatar 2024 Vuoteni kuningattarena JAPAN Sakura Foundationin seremonia, seremoniallisen saken avaus. NIHON-BUYO tanssia Jyväskylän Japanipäivässä. Kuva: Markku Hasegawa S Kuva: Esa Jokinen TULE TAPAAMAAN kirsikankukkakuninkaallisia 10.5. hanamiin Roihuvuoren kirsikkapuistoon. Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta www.roihuvuori.fi/hanami/ohelma
• PUH. 09-755 6889, 09-755 6887 Tuhkimontie 2 Palvelemme ma–pe 10–22, la–su 11–22 WWW.PIZZERIAAROMI.COM NOUDETTUNA TAI PAIKAN PÄÄLLÄ PÄIVÄN PIZZA 2:lla täytteellä, sis. kahvi (arkisin) 10 90 € LOUNASTARJOUS Arkisin klo 10.00–15.00 Kaikki norm. PIZZAT JA KEBABIT +0,33 L JUOMA + KAHVI 11 90 € Siilitie 4, 00800 Helsinki Siilitie 4, 00800 Helsinki (Siilitien metroasemalta 150 m) (Siilitien metroasemalta 150 m) www.sunkosi.fi www.sunkosi.fi Lounas arkisin klo 11–15 (myös mukaan) • A-oikeudet Avoinna ma–to 11–21, pe 11–22, la 12–22, su 12–21 Meillä myös kotiinkuljetuspalvelu Woltin ja Foodoran kautta. 044 2360 581 044 2360 581 ? ? Tervetuloa! Kesäterassi myös! Lounas sisältää runsaan salaattipöydän! Hae mukaan Helsingin kuvataidekouluun! Helsingin kuvataidekoulu tarjoaa hauskan harrastuksen, jossa voi tavoitteellisesti ja monipuolisesti vuosi vuodelta edeten opiskella kuvaja mediataiteita. kuvataide.eepos.fi
• 9 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI MMA PAJU-TORVALDS järjestää työkseen ikäihmisille kulttuurija taidetapahtumia Roihuvuoren seniorikeskuksessa ja tekee alueellista yhteistyötä esimerkiksi lähikoulujen ja musiikkiopiston kanssa. Vapaa-aikansa hän on sen sijaan omistanut lapsille ja nuorille. Paju-Torvalds on ollut jo monta vuotta Porolahden peruskoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja ja järjestänyt aktiviteetteja ilmaisista aamupaloista digivanhempainiltoihin. Lista tapahtumista, joissa Paju-Torvaldsin kädenjäljen voi nähdä on loputon: lasten kirjallisuustapahtuma RoihuLit, monen polven MoPo-rokki, joulupolku, kirjamessut, Lastenlaakso-luistelutapahtuma ja Ihmon juhlavuoden musikaaliohjaus. Kohtaaminen on kaupunginosa-aktiiville kaikessa tekemisessä tärkeintä. ”Yhteinen tekeminen, jonka lomassa tutustuu, on tärkeintä. Iällä ei ole väliä”, PajuTorvalds toteaa. Hän korostaa, että eri ikäiset tuovat erilaisia kokemuksia mukanaan: ”Ikäihmisillä on tietoa ja osaamista, jota voi jakaa nuorille ja toisinpäin. Omassa arjessa ei välttämättä kohtaa eri-ikäisiä.” SAMANLAISET PUUHAT kiinnostavat niin lapsia kuin vanhuksiakin. Tarharyhmä voi tulla seniorikeskukselle työpajaan askartelemaan. Yhteinen hetki, jossa tehdään vaikkapa äitienpäiväkortteja, on samalla pieni ja hyvin suuri hetki. ”Usein minuakin liikuttaa, miten pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys”, Paju-Torvalds tunnustaa. Yhdessä tekeminen on myös kaikille tärkeätä aikaa ilman puhelinta. Lapsille antamisen tuottama ilo voi olla valtava oivallus. MoPo-rokissa ja muissakin tapahtumissa on vuosien varrella nähty hyvin nimekkäitä esiintyjiä Antti Autiosta Eino Gröniin. ”Olen rohkea soittelija ja toisaalta Roihuvuoressa monilla on kontakteja, mikä helpottaa kysymistä”, PajuTorvalds kertoo. Erityisen iloinen hän on siitä, että kutsui rap-artisti Ege Zulun juuri oikealla hetkellä RoihuLittapahtumaan ennen tämän suurta läpimurtoa. ”Isot nimet eivät kuitenkaan ole tapahtumissa pääasia, vaan tärkeintä on yhdessä tekeminen ja talkootyö.” Kaikista aktiviteeteistaan PajuTorvalds muistelee erityisellä lämmöllä niittysissit-projektia, jossa vallattiin jättömaita ja muutettiin niitä niityiksi. Tästä kaupunkiaktivismista moni saattaa muistaa heinäseiväshahmot, joiden asusteet muuttuivat vuodenajan tai maailmantilanteen mukaan. Koronaaikaan heinäseipäät muuttuivat hoitajiksi ja pääsiäisenä noidiksi. AKTIIVINEN KAUPUNGINOSA kannustaa Paju-Torvaldsiakin olemaan toimelias. ”Yhteinen tekeminen luo yhteisöllisyyttä ja turvaa. Roihuvuori on kylämäinen paikka, jossa kadulla ja kaupoissa näkee aina tuttuja.” Roihuvuoren aktiviteettien moninaisuus viehättää: ”Monenlaisella toiminnalla on pitkät perinteet. Kylälle syntyy itsenäisiä juttuja: osa panostaa musaan, osa urheiluun, osa kulttuuriin, ja Roihuvuori-Seura mahdollistaa asioita”, Paju-Torvalds luettelee. Talkooperinne tuntuu olevan asukkaiden selkärangassa, ja tulomuuttajia pyydetään mukaan. ”Täällä lapsetkin tietää, että keltaisen telttakatoksen pystyttämiseen tarvitaan neljä”, Paju-Torvalds naurahtaa. Vaikka Roihuvuori on lähes täydellinen, vuoden roihuvuorelainen parantaisi tapahtumien saavutettavuutta: ”Voisi viedä flyereitä ostarille, ja koulun kautta voisi viestiä enemmän, sillä koulujen rehtorit ovat hyviä viestinviejiä ja iso apu. Aina kannattaa ylipäänsä uskaltaa kysyä”, toteaa Paju-Torvalds. Lisäksi hän mainitsee idean uusien asukkaiden illasta, jossa jaettaisiin tietoa toiminnasta, jolloin kynnys osallistua tapahtumiin madaltuisi. ”Kenties yhteistyöllä Roihuvuoreen saataisiin vielä yleinen sauna”, Paju-Torvalds lopuksi pohtii. EMMA PAJUTORVALDS LUOTTAA KOHTAAMISEEN Emma Paju-Torvaldsin, vuoden roihuvuorelaisen 2025, saattaa päivisin tavata Roihuvuoren seniorikeskuksella ja illalla Marjaniemenrannan avannossa, nykyisen asuinpaikkansa kulmilla. Käypä missä tahansa roihuvuorelaisessa tapahtumassa, luultavasti Emma on siellä järjestämässä. TEKSTI SALAMA IKONEN KUVA SAMPSA PÄRNÄNEN EMMA PAJUTORVALDS PÄHKINÄNKUORESSA Lempimuisto Roihuvuoresta? Taloyhtiön pyöreitä juhliessa hankittu satulinnamainen pomppulinna, joka sai lasten silmät suurenemaan. Eväskorista Hanamissa löytyy… Ehdottomasti wasabipähkinöitä! Roihuvuoren kaunein rakennus? Kirjasto, myös tärkeytensä vuoksi. Siellä on vietetty vapaa-aikaa, kohdattu ihmisiä, työskennelty. Roihuvuorelainen artisti/yhtye, jota kaikkien pitäisi kuunnella? Ege Zulu Lempi luontokohde? Rantaraitti! E Yhteisöllisyyttä vauvasta vaariin
• www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 10 L ISSU KAIVOLEHTO on kuvannut paljon Roihuvuoren pihojen kukkaloistoa. Kuvissa näkyy perinteinen, värikäs kukkiva Roihuvuori, jota monet ihailevat keväisin ja kesäisin. Kukkien kuvaus Roihuvuoressa alkoi pyörälenkeillä, jolloin hän kävi ihastelemassa pihoja ja kuvaamassa kukkia. Kaivolehdon suosikit kukkien puolesta ovat Keijukaistenpolku viisi ja seitsemän. ”Vitosen talon pituinen perennapenkki oli upea nähtävyys pionien kukintaaikaan. Pionien lisäksi penkistä löytyi jouluruusua, kevätesikkoa, akileijaa, jalokurjenpolvea ja syysvuokkoa”, Kaivolehto kertoo ja jatkaa: ”Seiskan pihan lajisto oli ylenpalttisen runsas; keväällä runsaasti erilaisia kuten sipulikukkia, särkyneitä sydämiä, liljoja, auringontähtiä, kallionauhuksia, isotähtiputkea, syrikkää, akileijaa, doorinvillakkoa, syysleimua ja vuorirevonpapua. Kukkia riitti varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Pihan lajirunsauden ja kukkaloiston oli saanut aikaan talossa asuva Matti Luostarinen.”. Valitettavasti taloyhtiön remonteissa on kadonnut monta istutusta. Luostarinen kuitenkin kertoo, että hän on aloittanut työn istutusten uudelleen kunnostamiseen. Tulevaisuudessa voimme taas ihailla Keiju seiskan kasviloistoa. Kaivolehto mainitsee myös Roihuvuorentie 10:ssä koko talon seinustan pituisen kukkapenkin, josta löytyi oikea lajien kirjo tulppaaneja, narsisseja, kevättähtiä, rönsyakankaalia, kevätesikkoa, kevätkaihonkukkaa, idänunikkoa, köynnösruusuja, jalokärhöä, ritarinkannuksia ja arovuokkoa. Suuria kukkivia puitakin pihoilta löytyi, kuten hevoskastanja, sirotuomipihlaja ja purppuratuomi. Lopuksi Kaivolehto tuo esille Lumikintien pihat, joista löytyy monien kukkalajien lisäksi rusokirsikkapuita, alppiruusupensaita ja hedelmäpuita. THE NORDIC CITIES NatureBased Solutions Project suosittaa pohjoismaisia kaupunkeja tavoittelemaan 30 % latvuspeitteisyyttä jokaisessa kaupunginosassa. Roihuvuoren latvuspeittoalue oli vuonna 2023 31,44 %. Metsän latvuston lehdet ja oksat eristävät ja suojaavat metsän alempia kerroksia. Kaupunkipuut auttavat hillitsemään kaupunkien lämpösaarekeilmiötä. Roihuvuoren latvuspeittoon kuuluvat pihoilla kasvavat puut ja siksi taloyhtiöiden on tärkeää huolehtia pihaalueiden puista. Roihuvuoren vanhoissa kerrostaloissa on tehty viimeisten vuosien aikana useita suuria remontteja, joissa pihat ovat olleet koetuksella. Nurmialueet on kaivettu auki ja istutukset ovat kadonneet tai tuhoutuneet. Kun remontit ovat ohi, olisi hyvä aika siirtää katse pihaan ja sen kuntoon. Monissa pihoissa on paljon puita tuomassa metsämäisyyttä. Taloyhtiön kannattaa teettää ammattilaisella puiden kuntokartoitus, joka kertoo pihan puiden kunnon. Kuntokartoituksessa voi tulla eteen puiden kaato ja uusien puiden istutus. Lumikintie kuuden isolla pihaalueella on ryhdytty toteuttamaan monin tavoin luonnon monimuotoisuutta. Taloyhtiössä tehtiin puiden kuntokartoitus viime syksynä, jonka tuloksena jouduttiin kaatamaan huonokuntoisia puita. Taloyhtiön tontin omistaa Helsingin kaupunki, jolta pyydettiin lupa puiden kaatamiseen. Puiden kaatosuunnitelma hyväksyttiin ja ohjeistuksena saatiin istuttaa tilalle metsäpuita. Huonokuntoiset puut on nyt kaadettu pihalta, osa vanhoista puista jatkaa elämää maapuina. Pihalle on sijoitettu metsikön reunaan muutama maapuu lahoamaan. Maahan sijoitettu maapuu on ruoan lähde linnuille. Lisäksi siihen voi kasvaa kääpiä, ja koppakuoriaiset KULTAHELOKKI. Satumaanpolun ja Keijukaistenpolun yhtymäkohta. Kuva: Lissu Kaivolehto NARSISSIT, Lumikintie. Kuva: Lissu Kaivolehto PUUPIONI, Keijukaistenpolku 7. Kuva: Lissu Kaivolehto PIONI, Keijukaistenpolku 5. Kuva: Lissu Kaivolehto RAUHANRUUSU, Lumikintie Kuva: Lissu Kaivolehto TEKSTI MERJA KUVAJA Roihuvuoren lähiö on pääosin rakennettu 1950-luvun loppupuolella, jolloin pihojen suunnitteluperiaatteina olivat väljyys ja avoimet piha-alueet. Tällä tavoin on saatu yhteys asunnon ja luonnon välille. Pihaa jätettiin luonnontilaan ja istutukset sijoitettiin lähelle rakennuksia ja niiden sisäänkäyntiä. Roihuvuorelaisesta pihasta on tullut kodin jatke, joka kokoaa asukkaita yhteen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. ROIHIKSEN PIHOJEN KAUNISTAJA, MONIMUOTOISTAJA JA IKUISTAJA
• Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 11 ja pölyttäjät hyötyvät lahoavasta puusta. Taloyhtiössä jätettiin pari kaadettua puuta pystyyn lahoamaan. Toinen on kolmemetrinen pökkelö ja toinen on matalampi kanto. Keväällä niiden ympärille istutetaan villiviiniä, joka syksyisin kaunistaa upealla värityksellä pihaa. Helsingin kaupungilta sivuilta löytyy helposti tietoa eri vuosikymmenille suositeltavista kasveista ja puista – sitä kannattaa käyttää hyödyksi kasveja valikoidessa. Pihalle kerääntyy keväisin kaikenlaista oksaa ja kuivuneita lehtiä. Niitä ei kannata kaikkea haravoida pois, sillä lehdet on kasveille ravinnetta ja suojaavat rikkaruohoilta. Haravointijätettä ei tule laittaa tontin ulkopuolelle Helsingin kaupungin maalle, se on roskaamista. Lumikintie kuudessa rakennetaan keväällä asukasaktiivi Johanna Kolehmaisen opastuksella risuaita. Risuaitaan saadaan laitettua pihan isot oksat. Risuaita lahoaa hitaasti alaosastaan ja muodostaa samalla paikallisen lahopuujatkumon. Tämä on helppohoitoinen keino lisätä luonnonmukaisuutta pihalla. Vuosi sitten taloyhtiössä rajattiin Kolehmaisen aloitteesta kaksi aluetta, joihin molempiin haluttiin tuoda villiä luontoa pihalle. Talojen väliselle piha-alueelle tehtiin pieni metsämäinen niittyalue, johon on istutettu mansikoita sekä sijoitettu maapuu. Toiselle alueelle on perustettu pölyttäjiä houkuttelemaan pieni apilanurmikko. Apilan kukat houkuttavat pörriäisiä pihalle ja ovat kauniita katsella. Auringon paahteessa apilanurmikko voi olla kestävämpi vaihtoehto kuin perinteinen nurmikko. Viime kesänä moni ihaili taloyhtiön B-talon rapun edustalle Kolehmaisen perustamaa runsasta niittykukkapenkkiä. Kukkapenkissä on sekoitus puutarhaja luonnonkasveja. Lajikirjo on valtava: päivänkakkaraa, keltasauramoa, neidonkieltä, siankärsämöä, vuohenkelloa, harmaamalvaa, illakkoa, nurmikohokkia, vuorikaunokkia, ja verikurjenpolvea. Istutus todistaa, miten luonnonkukista ja perennoista saadaan näyttävä kukkaloisto pihalle. Periaatteena oli kylvää suuri määrä lajeja, jolloin on aina jotain on kukassa. Niittykukkapenkki ei vaadi paljon hoitoa vaan se hoitaa itse itsensä kasvien kylväytyessä. Lumikintie kuuden pihaa kunnostetaan pikkuhiljaa remonttien jälkeen. Pihan luonnonmukaisuutta edistävä Kolehmainen on tyytyväinen: ”Mulla ei oikeastaan ole enää muita haaveita, kun risuaita on saatu pykäistyä. Kaikki alkaa olla täydellistä minun mittapuun mukaan. Ainoa haave on, että muutkin asukkaat tykkäisi puuhailla pihalla enkä olisi siellä yksin kykkimässä.” Luonnon monimuotoisuuden tuominen pihaan sopii hyvin alkuperäiseen 1950-luvun piha-ajatteluun, jossa luonto on osa pihaa. Pienestä voi aloittaa, eikä muutokset vaadi paljon rahaa – vain tietoa ja tekijöitä. ROIHUVUOREN PIHAT tarvitsevat Luostarisia istutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen ja Kolehmaisen tapaisia kerrostalopihan monimuotoistajia. Ne tarvitsevat myös Lissu Kaivolehdon kaltaisia ihmisiä, jotka ikuistavat pihojen kauneuden. LUMIKINTIE 6 B-talon niittypenkki. Kuva: Johanna Kolehmainen TAATANKURJENMIEKKA, Roihuvuorentie. Kuva: Lissu Kaivolehto
• www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 12 ONI ROIHUVUORELAINEN on ihastellut Pentti Alavaikon luontokuvia Facebookissa. Hänen seuraajansa ovat voineet jo vuosia seurata kuvien kautta kevään etenemistä ja muuttolintujen saapumista Roihuvuoreen lähes reaaliajassa. Alavaikko kuvaa myös hanamin ja Roihuvuoren kirsikankukat tänä vuonna. ”Aluksi kuvasin lähinnä itselleni, mutta sitten syntyi halu jakaa kuvia somessa. Tykkäyksiäkin tuli ja ajattelin, ettei kaikilla ole mahdollisuuksia koluta itse Roihuvuoren rantoja. Sikäli tämä dokumentointi tuntuu mukavalta ja mielekkäältä. Nyt eläkeläisenä pyrin lähtemään liikkeelle joka päivä jo itsenikin vuoksi”, Alavaikko kertoo. Kuvaaminen on tullut Pentti Alavaikon elämään vasta aikuisiällä. ”Ensimmäisen kamerani ostin 1990-luvulla asuessamme Tapiolassa. En käynyt mitään kursseja vaan itse kirjoista opiskelemalla, kokeilemalla ja yrittämällä homma lähti käyntiin. Melko lailla pystymetsästä lähdin kuvaamaan ja keskeinen kuvauskohde oli silloinen lähiluonto Espoossa.” Kiinnostus lintuihin syttyi kuvaamisen rinnalla. ”Lähellä Tapiolaa oli Laajalahden rikas linturuovikko, johon eksyin kevätmuuttoja seuraamaan. Paikallisilta lintuharrastajilta kehtasi kysyä aina jotakin, mutta jälleen keskeisin tiedonlähde olivat kirjat. Tuolloin ennen nettiaikaa lintujen ääniäkin opiskeltiin lintukirjoihin kirjoitetuista kuvauksista. Nykyään puhelimessa kulkevat lintusovellukset tekevät tästä paljon helpompaa.” Kysyttäessä muutosta Roihuvuoreen, Alavaikko kertoo sen olleen lähinnä sattuman kauppaa. Silloinen työnantaja tarjosi Espoon työsuhdeasunnon remontin ajaksi väistöasuntoa muiden kohteiden ohella Roihuvuoresta. Koko Itä-Helsingistä tietämätön Pentti kapusi vuonna 2001 metrolta metsäselänteen kallioiden yli katsomaan tarjottua asuntoa. Se näytti asialliselta. Kun hän sen jälkeen teki vielä kierroksen rantapuistossa, asia oli selvä. Roihuvuoren luonto vakuutti heti ja samassa asunnossa ollaan nyt 24 vuotta myöhemmin. Alavaikon somesyötteessä nähtävien pikkutikkojen, kauriiden, haikaroiden ja merikotkien lisäksi hänen kameransa suuntautuu myös hyvin lähelle, kasveihin ja hyönteisiin. Alavaikko kertoo, että hänen makrokuviensa pienimmät kohteet ovat muurahaisia ja kirvoja. Kuvauslaitteistonsa hän ostaa yleensä käytettynä ja pitäytyy peruskalustossa. ”Kuvausvälineistön runsaudessa ja hinnoissa vain taivas on rajana, eikä sekään varmaan riitä”, Alavaikko nauraa. ”Itse menen aika yleisoptiikoilla ja jälkitöihin käytän aivan perusohjelmia. Makrokuvauksen viehätys on se ihmeellinen pieni maailma, joka sieltä parhaimmillaan avautuu.” Hän kertoo, että lähikuvaus luonnossa on pitkäjänteistä ja keskittymistä vaativaa puuhaa. Ulospäin se näyttää ehkä oudolta hidastetulta konttaamiselta mättäällä, mutta on tosiasiassa intensiivistä ajattelua ja havainnointia. ”Miten pystyn lähestymään herkkää kohdetta pelästyttämättä sitä pois ja ottamaan samalla huomioon ympäristötekijät, kuten valon ja ilmavirtaukset. Eikä niitä lopulta hallita. Luonto näyttää, minkä näyttää.” Toisinaan Pentti Alavaikko suuntaa kameransa ylös, kohti taivasta, ohi oman aurinkokuntamme aina syvän taivaan tähtisumuihin ja vieraisiin galakseihin. ”Tähtitaivas ja avaruus on kiinnostanut minua pitkään. 1980-luvulla liityin Ursaan, ja avaruuden opiskelusta tuli minulle harrastus. Myöhemmin digiaikaan siirtyminen mahdollisti avaruuden kuvaamisen myös meille tavallisille harrastajille,” Alavaikko kertoo. Syvän taivaan kuvaamisessa tarvitaan hieman teknologiaa ja ohjelmistoja, joilla luonnossa antaumuksella kohdistetut ja valotetut kuvat pakataan päällekkäin ja saadaan esille kaukaisten kohteiden loistetta. Kuitenkin tässäkin on tärkein perusta kohteen eli tähtitaivaan tuntemus. ”Ajattelen myös, että minulle tämä kaikki on luontokuvausta. Olipa kohteeni kymmenien senttien, kymmenien metrien tai valovuosien päässä, se on samaa luontoa”, Alavaikko miettii. ”Ja tätä havainnointia aion jatkaa täällä Roihuvuoressa päivittäin. Näyttää, että kuvaajia on yhä enemmän, ja kokemuksia on hyvä vaihdella. Rouvakin on aina suhtautunut harrastuksiini kannustavasti, mistä olen kiitollinen. Tuskin lähden näiltä rannoilta kulumallakaan.” TEKSTI VESA SOIKKELI KUVAT IIRO KAUKIAINEN, PENTTI ALAVAIKKO PENAN KOLME POINTTIA LINTUJEN TARKKAILUUN Miten pääsen alkuun, ellen ole vielä kokenut lähiluonnon tarkkailija? 1. Lähde liikkeelle aamulla, mieluiten ennen kuin koirat ulkoiluttavat omistajiaan. Tuolloin linnut ovat touhuissaan ja lähempänä. Pesimäaikana pidetään tietysti kunnon etäisyys pesijöihin. 2. Kuuntele ja opi. Kuuloaisti on vähintään yhtä tärkeä kuin näkö. Rauhassa kulkemalla ja kuuntelemalla huomaa, keitä ympärillä pyörii ja mihin suuntaan pitäisi katsoa. Lintujen äänten opiskelu vaikkapa kännykkäsovelluksilla tekee tästä vielä monipuolisempaa ja antoisampaa. 3. Muista loppukevään yölaulajat. Mene päivän laskettua rantaraitille tai vaikka parvekkeelle ja kuuntele, ketkä nyt ovat äänessä. Silloin tällöin järjestetään myös opastettuja yölaulajakävelyitä. M LÄHELTÄ KOTIGALAKSIMME Linnunrata Porvoon Emäsalosta nähtynä. ALAVAIKON makrokuvista erottuvat hienosti kuvauskohteen pienetkin yksityiskohdat. Kuvassa surviaissääski. PEIPON LAULU on Pentti Alavaikolle kevään merkki ja ensimmäiset västäräkit lupaus kesästä. Kuvan jalohaikara on Roihuvuoren ruovikoiden harvinaisempi vieras. JA KAUKAA PENTTI ALAVAIKKO KUVAA
• Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 1313 NSIN TÄNNE MUUTTI äiti, näyttelijä ja laulaja Sinikka Sokka, vuonna 2006 ja muutaman kuukauden päästä perässä tuli tytär Emilia Packalén perheineen. Koti Roihuvuoressa on molemmille pitkäaikaisin asuinpaikka, sillä heillä on takanaan lukuisia eri koteja ja muuttoja. Roihuvuoresta löytyi paikka, johon oli helppo juurtua ja jäädä aloilleen. PARASTA ROIHUVUORESSA ”Minulle oma koti on se rakas kiinnekohta”, sanoo Sinikka välittömästi. ”Kävin vierailulla talossa, jossa nyt asun, ja rakastuin paikkaan heti. On ihanaa, kun ikkunasta avautuu avara vehreä näkymä ja kodissa on tilaa hengittää. Suuri viihtyvyyteen vaikuttava seikka on myös pieni taloyhtiö ja ympäristö, jossa naapureita tervehditään ja on luontevaa vaihtaa muutama sana kuulumisia törmätessä”. Sinikka on syntynyt Kruununhaassa ja mainitsee myös meren läheisyyden merkittävänä lisäarvona kodilleen. Hänestä tuntuisi kuulemma vaikealta muuttaa kauas merenrannasta: keväiset lokkien saapumisen äänet meren äärellä olevassa kodissa ovat tärkeitä. Emilialle Roihuvuoressa tärkeää on luonto, väljät pihamaastot ja kauniit 1950-luvun talot. ”Minulle rakasta on myös täällä kokemani yhteisöllisyys. Kun muutin ja lapset olivat pieniä, leikkipuistossa aina löytyi seuraa ja alusta asti tuntui, että otetaan mukaan. Sellaista luonnollista ihmisten välistä avoimuutta, jota en ollut kokenut muualla”, Emilia jatkaa. Emilia onkin varsinainen yhteisöllisyyden puolestapuhuja, sillä hän on toiminut useita vuosia Roihuvuori-Seurassa, niin talkoolaisena, puheenjohtajana ja nyt varapuheenjohtajana johtokunnassa. Keväiset siivoustalkoot sekä nuorille ja perheille suunnatut Yökoris-tempaukset ovat Emilian rakkaita projekteja. ”Opettajana koen erityisen tärkeänä, että nuoria pitää huomioida. Nuorille pitäisi olla mahdollisuuksia harrastaa ja olla mukana ja kokea alue omakseen.” Tuhkimonpuistoon valmistuneessa skeittiparkissa vietetään 17.5. Roihuvuori-Seuran järjestämänä avajaisia. ”Nuorissa on myös tulevaisuuden talkoolaiset. Haluaisin, että mahdollisimman moni nuori kokee Roihuvuoressa mahdollisuuden osallistua ja olla ylpeä omasta kotipaikastaan”, sanoo Emilia. YHDISTÄVÄ JA MAHDOLLISTAVA YHTEISÖ Sinikan työ vie häntä ympäri Suomea; tämän kauden hän on ollut mukana Porin teatterin produktiossa. Kotona Roihuvuoressa hän lepää ja nauttii ympäristöstä. ”Täällä asumiseni aikana alue on muuttunut entistä viihtyisämmäksi, lapsiperheiden ja nuorten määrä on kasvanut ja ilahdun, kun pihoista ja ympäristöstä pidetään hyvää huolta”. Palveluiden suhteen Sinikalla olisi alueelle yksi haave. ”Täältä puuttuu viihtyisä ruokaravintola ja sellainen olisi merkittävä parannus. Kahvila Rio on ihana kyläkeskus, jossa ihmiset tapaavat, on helppo tutustua ja päästä juttuun uusien ihmisten kanssa, mutta ruokaravintolaa silti kaipaan”. Kulttuuripuolen taustallaan Sinikka peräänkuuluttaa lisää kulttuuripuolen harrastusmahdollisuuksia lähiöihin ja ItäHelsinkiin. ”Täällä on valtavasti ammattilaisia ja osaamista, mutta kaupungin pitää tukea toimintaa mahdollistajana, tiloilla ja rahoituksella. Kulttuuriharrastuksilla, vaikka teatterikerhoilla, bändikerhoilla, sarjakuvakouluilla tai vastaavilla, on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja ne voivat avata ihan uusia maailmoja myös ihmisille, jotka eivät luonnostaan ole niin ulospäinsuuntautuneita”, Sinikka muistuttaa. ”Ei pidä ajatella, että kaikki tällainen pitäisi olla vapaaehtoisten toteuttamaa”, hän vielä korostaa. Emilialle asukastoiminta ja aktiivisuus siinä ovat olleet ilon tuojia. ”Yhdessä tekeminen tuottaa minulle paljon iloa ja iloitsen myös, kun näen mitä se tekeminen tuottaa vaikkapa seuran tapahtumien osallistujille”, hän hymyilee. ”Roihuvuori-Seuran tulee olla yksi mahdollistaja ja yhteen kokoaja”, hän jatkaa. Emilia haluaakin muistuttaa yhteisökokemuksen hyvää tarjoavasta voimasta ja kannustaa uusia toimijoita mukaan. Yhdessä tekemisen mahdollisuuksia on tulevana kesänäkin monessa tapahtumassa: ensin tulee hanami, skeittiparkin avajaiset, siivoustalkoot, ja elokuussa kyläjuhlat ja yökorikset. ”Tulkaa mukaan, se antaa paljon hyvää mieltä ja iloa!” Mitä arvostatte toisissanne erityisesti? ”Äidissä arvostan rohkeutta, sinnikkyyttä ja itsenäisyyttä”, miettii Emilia. ”Emiliassa ihailen, miten hän on tehnyt pitkään arvostamaani opettajan työtä ja ollut työssäänkin ilon tuoja”, sanoo Sinikka. ”Opettajan työ on mielestäni yksi merkittävimpiä tehtäviä maailmassa”. E SINIKKA JA EMILIA ROIHUVUOREEN JUURTUNEET TEKSTI JOHANNA AYDEMIR KUVAT IIRO KAUKIAINEN
• www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 14 OIHUVUOREN KIRJAMESSUILLE tullessa tunnelma on lähes harras: Tuomas Rantasen haastateltavana ovat juuri Terhi Törmälehto ja Timo R. Stewart, joiden kirjojen aiheena on kristillinen siionismi. Aiheen ajankohtaisuus ja sekä kaunoettä tietokirjallisuuden lähestymistapa tarjoavat kiinnostavan ristivalotuksen monimutkaiseen ilmiöön, ja haastattelun jälkeen molempia kirjoja kyselläänkin myyntitiskiltä ahkerasti. Yleisön joukossa näkyy paljon tuttuja roihuvuorelaisten kaupunginosa-aktiivien hahmoja ja mukana on jo seuraavankin sukupolven konkareita. Monimuotoiseen tarjontaan on mahtunut tälläkin kertaa niin Markus Leikolan järkälemäisen historiatrilogian tarkastelua kuin Hannele Männikkölahden selkokielikirjojen lukukokemuksia ja tietokirjailija ja runoilija Paula Sankelon etätervehdys Huippuvuorilta. Kaunokirjallisuuden perehtyneitä lukijoita kiinnostavat esimerkiksi proosateoksen kielen ja tyylin synnystä keskustelevat Tomi Kontio, Anna-Kaari Hakkarainen ja Hanna Ryti ja kirjojensa haastavia kertojaratkaisuja esittelevät Tiina Taipale ja Sinikka Vuola. Tietokirjallisuus on vahvasti edustettuna, kun sen vaikuttavasta roolista nykymaailmassa keskustelevat Sanna Nyqvist, Iina Kohonen ja Veikka Lahtinen ja tieteestä fiktion aineksena Hanna Vehkamäki ja Arja Haapakorpi. Sekakuoro Koiton Laulu esittää väliin erityisesti kaunokirjallisiin teksteihin sävellettyjä lauluja. OMAN VÄEN VOIMIN Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Satu Kiiskinen on ollut kirjamessujen järjestäjänä ihan alusta saakka. Vuonna 2018 oivallus siitä, että alueella asuu useita tietoja kaunokirjailijoita, teatterialan ihmisiä sekä kuvittajia, synnytti idean oman kirjallisuustapahtuman perustamisesta. Koronavuosia lukuun ottamatta messuja onkin järjestetty vuosittain, tosin vuonna 2023 rajatusti lasten ja nuorten RoihuLIT!kirjallisuustapahtumana. Runsas messuohjelma levittäytyy kirjaston lisäksi viereiselle alakoululle ja vaikkapa kahvila Roihuvuoren Rioon, HRH-keikkabaariin, Kulttuurilabraan tai muihinkin alueen paikkoihin. Miten keskustelijat sitten valikoituvat messujen ohjelmaan? Yleensä he ovat roihuvuorelaisia, mutta myös paikallisen kulttuuriväen runsaita verkostoja voi hyödyntää vieraiden houkuttelussa. Kiiskinen painottaa, että koska koko tapahtuma järjestetään talkoovoimin eivätkä esiintyjätkään saa palkkioita, on tärkeää yhdessä tulijoiden kanssa miettiä, mitä aiheita heidän töistään nostetaan esille. “Kaikki tehdään rakkaudesta kirjallisuuteen”, hän toteaa. Haastattelijan tehtävä on samaan aikaan kiinnostava ja valppautta vaativa. Kiiskinen innostuu haastattelijana ennen kaikkea siitä, että voi kysyä tekijöiltä juuri itseä lukiessa kiinnostusta herättäneistä asioista ja kuulla mielenkiintoisia yksityiskohtia teosten synnystä. Jos keskustelijoita on useampia, löytyy hänen mukaansa teoksista usein herkullisia ja yllättäviäkin yhtymäkohtia: “Hyvä haastattelija on innostunut lukemastaan, tekee tilanteesta luontevan ja suuntaa valokeilan tekijöihin ja heidän teoksiinsa.” KIRJOISTA ILOA KAIKENIKÄISILLE Lapsiperheille messut tarjoavat runsaasti ohjelmaa, ja alakoululla riittääkin vilinää koko päiväksi. Suosittu satuaamiainen, lastenmusiikkikonsertti ja lukukoirat viihdyttävät siellä omatoimipuuhailun ohella. Yläkerroksessa pöytien ääressä eri-ikäiset lapset ja nuoret piirtävät hauskoja otuksia siellä pitää hahmotyöpajaa kuvittaja Nadja Sarell. Hahmojen suunnittelussa kokeillaan ammattikuvittajienkin käyttämiä menetelmiä, ja luovia ideoita lapsilla riittääkin. Sarell oli mukana järjestämässä vuoden 2023 RoihuLIT!tapahtumaa ja on kiertänyt myös kouluissa esittelemässä kirjojaan ja puhumassa lukemisen puolesta. Hän on huomannut, miten lapset usein toistavat kuulemiaan lukemisen ROIHUVUORI KOKOONTUI TAAS KI RJAMESSUILLE TEKSTI JOHANNA VIRKKUNEN R ROIHUVUOREN KIRJASTO sopii myös musisointiin. Lavalla Koiton laulu. Kuva: Sampsa Pärnänen TERHI TÖRMÄLEHTO, Timo R. Stewart ja Tuomas Rantanen ajankohtaisen aiheen parissa. Kuva: Mari Clusius
• Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 15 ROIHUVUORI KOKOONTUI TAAS KI RJAMESSUILLE TÄKESKUKSEN palvelupäällikkö Romana Mázerová on ollut kiinteästi mukana kirjamessujen järjestämisessä. Kirjastojen tarjoamat palvelut ovat jatkuvasti monipuolistuneet, ja kirjastoista onkin nykyään tullut hiljaisen lukemisen paikkojen sijaan erilaisten aktiviteettien ja tapahtumien foorumi. “Kirjasto on kaikille avoin, mahdollistava paikka”, Mázerová toteaa. “Parhaimmillaan se edistää tasa-arvoa ja kiertotaloutta, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta itse hankkia erilaisia välineitä tai tiloja.” Käyttäjiä on kaikenikäisiä kaikenlaisine toiveineen: yksi tärkeimpiä palveluja ovat digiopastukset, joihin voi hakeutua joko ajanvarauksella tai tarpeen mukaan, ja kirjastossa on tarjolla myös työtiloja ja erilaisia laitteita, joita voi varata ja lainata kotiin. Lista on pitkä: on erilaisia pelejä, roskapihtejä, liikuntavälineitä, työkaluja, mittareita, 3D-tulostimia, soittimia. Kirjastoista löytyy näyttely-. opetusja ryhmätyötiloja, verstaita ja studioitakin. Kirjamessut ovat yksi esimerkki kirjastoissa näkyvästä kulttuuritoiminnasta, vaikka siinä järjestäjät ovatkin paikallisaktiiveja eivätkä kirjaston omaa henkilökuntaa. Kirjastoihin voikin tarjota sinne sopivaa ohjelmaa, kuten keskustelutilaisuuksia tai esityksiä. Idän kirjastoalueella on järjestetty myös erilaisia teemakiertueita, kuten viime vuoden ympäristöaiheiset luennot. Nyt kuntavaalien alla järjestettiin Itäkeskuksen kirjastossa mm. Kaupunkimetsävaalipaneeli, jossa ehdokkaat saivat esitellä puolueensa näkemyksiä aiheesta. Yksiä keskeisiä kirjastojen tehtäviä on aktivoida lapsia ja nuoria lukemisen pariin ja tarjota turvallinen ja elämyksellinen paikka viettää vapaa-aikaa. Isommissa kirjastoissa tarjotaankin koulupäivän jälkeen ohjauksellista askartelutoimintaa, ja erilaiset teematapahtumat ovat suosittuja. Porolahden alakoulun pihalle on osana messuohjelmaa parkkeerannut myös kirjastoauto Stoori, johon pienet lainaajat toivottaa tervetulleeksi erikoiskirjastonhoitaja Tiina Pyre. Hänen mukaansa Helsingin lastenkirjastoautojen Stoorin ja Skidin säännöllisten vierailujen piiriin kuuluu kaiken kaikkiaan 130 koulua ja leikkipuistoa. Iltaisin kierretään 24 pysäkin iltareiteillä paikoissa, joissa kirjastopalvelut eivät ole lähellä. Oma, kotoisa lähikirjasto on tärkeä palvelu, jota kannattaa hyödyntää ja jonka jatkuvuuden takaa aktiivinen käyttäjäkunta. Mázerová esittääkin toiveen roihuvuorelaisille: “Käyttäkää kirjastoa, antakaa palautetta sen toiminnasta ja esittäkää toiveita henkilökunnalle!” TEKSTI JOHANNA VIRKKUNEN KUVA SAMPSA PÄRNÄNEN I hyötyjä, kuten tiedon karttumista ja kielen oppimista, mutta mielikuvituksen ja ilon osuutta lukemisessa ei tuoda tarpeeksi esiin. Sitäkin tarvittaisiin! Kiinnostavaa on, että lukemisen iloa painotti omassa kirjakeskustelussaan esiin paljon varttuneempi lukija Friederike Lüpke, saksalainen kielitieteilijä, joka on toiminut Afrikan tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Hän toi esiin sen, miten aikuiselle kielenoppijalle selkokirja on turvapaikka ja nautinnon lähde ja miten huvin vuoksi lukeminen on yhtä tärkeää kuin oppimisen vuoksi, sillä se luo erilaisen suhteen kieleen. Vaikka työtä messuissa riittää, vapaaehtoistoiminta on mukava tapa osallistua oman kaupunginosan toimintaan ja tutustua sen ihmisiin. Uusia ideoita ja ihmisiä toivotetaan mielellään mukaan messujen ja muidenkin tapahtumien järjestämiseen, ja mukaan voi ilmoittautua esimerkiksi Roihuvuori-Seuran kautta. KIRJASTO PALVELEE MONIN TAVOIN TUIJA RANTALAINEN ja Vahtikoira Veikko vauhdissa Porolahden alakoulun salissa. Kuva: Iiro Kaukiainen KUVITTAJA NADJA SARELL on osallistunut kirjamessuille useana vuonna. LUKUKOIRA on oivaa seuraa. Kuva: Sampsa Pärnänen MESSUJEN RUNOKLUBILLA kahvila Roihuvuoren Riossa Riikka Szalai ja Satu Kiiskinen keskustelevat Szalain runokokoelmasta Katoaminen (2024). Kuva: Iiro Kaukiainen
• www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 16 Kirsikankukkien myötä alkaa myös pesäpallokausi. Roihuvuoressa pelataan jälleen kerran pesistä korkeimmalla sarjatasolla, kun Roihuttaret, eli Roihun naisten joukkue, aloittaa viidennen perättäisen superpesiskautensa. Roihu tavoittelee tällä kaudella suoraa pääsyä puolivälieriin, eli kuuden parhaan joukossa oloa. Pelejä pelataan 24, joista puolet pelataan kotipeleinä Porolahden kentällä. Kun menet katsomoon ja tuntuu siltä, että haluat jututtaa vierustoveria, mutta et tiedä mistä aloittaisit, voit kokeilla seuraavia jäänmurtajia. 1. ROI-HU! Jossain vaiheessa peliä alkaa katsomosta kuulua nopeutuvassa rytmissä ”ROI”-huutoa. Jokaiseen huutoon vastaa kuoro, jota myös kutsutaan yleisöksi, ”HU”. Tähän kannattaa vain heittäytyä mukaan, sillä mukavinta katsomossa on, kun yleisö elää mukana ja pelaajat reagoivat kannustukseen. Roihun pelaajat innostuvat, mutta usein myös vierasjoukkueen pelaajat kehuvat Roihuvuoren katsomon positiivista tunnelmaa. Tässä vaiheessa voit myös kertoa kaverille, että kannustushuuto sai alkunsa vierasottelussa Hyvinkäällä, jossa kotiyleisö oli niin vaitonaista, että Roihun kannattajat menivät kentän eri puolille ja huusivat ykköspesän puolelta ROI ja vastasivat kakkospuolelta HU. Kannustus tarttui ja se on nykyään osa jokaista peliä. 2. KAKKOSPUOLEN KUNNARIT Porolahden kenttä on sillä tavalla asymmetrinen, että kakkospuolella on paljon tilaa, kun taas kolmospuolella pallo jää rinteeseen tai aitaan. Tämä johtaa siihen, että peleissä haetaan ratkaisevaa lyöntiä usein juuri lyömällä kovaa ja yllättäen kakkosrajaan. Varsinkin tappiolla oleva joukkue hakee OHJE PESÄPALLOKAUTEEN pelin kääntävää kunnaria -mitä epätoivoisempi takamatka, sitä enemmän haetaan riskiä. Katsojana kannattaa ulkopelissä seurata varsinkin kakkosvahdin ja siepparin otteita, sillä he ovat tällöin kovan pommituksen kohteena. Vierustoverille voi siis sisävuoron aikana melkein missä tilanteessa vain huikata, että nyt kokeilisin riskillä rajaan. Näin näyttäydyt ennakoivana ja rohkeana seuraajana. 3. ROIHU ON NOPEA Huipputasolla pelaajilla on aika tarkkaan mietityt roolit. He heittävät kovaa, lyövät kovaa, ovat varmoja räpylässä, taitavia mailassa, nopeita jaloistaan tai vaan ovelia. Harvat ovat hyviä näissä kaikissa ja pelaajan ominaisuudet määrittävät pitkälti mitä roolia he pelaavat. Jotkut ovat ulkopelispesialisteja, toiset etenevät ja kolmannet lyövät juoksut. Eri joukkueissa painottuvat vähän eri ominaisuudet ja siksi ne pelaavat vähän eri tyyleillä. Sarjan kärkijoukkueisiin kuuluvaa Lapuan Virkiää ja keskikastin Joensuun Mailaa määrittävät esimerkiksi se, että he lyövät kovaa. Sisäpeli rakentuu sen varaan. Jos olet raahannut maalaisserkkusi Lapualta katsomaan stadilaista pesistä, voit esitellä Roihun joukkueen yhdellä sanalla: nopeus. Roihussa on nimittäin paljon nopeita jalkoja ja sen vuoksi pelataan – tai ainakin voidaan pelata – paljon lyhyillä vaihtolyönneillä ja yllättävillä kotiutuslyönneillä. 4. UUDET JA VANHAT PELAAJAT Joukkueen kokoonpano vaihtuu aina hieman joka vuodeksi. Kaikista pelaajista ei heti saa otetta ja siksi kannattaa aluksi keskittyä suurimpaan muutokseen. Roihussa aloittaa uusi lukkari, Erica Rosendahl. Rosendahl on 18-vuotias superlupaus ja uusi tulokas Roihussa. Hän pelaa joukkueen lukkarina ja on siksi ulkopelissä koko ajan pelin ytimessä. Sisäpelissä hän on hyvin tärkeässä roolissa kotiuttajana ja hän onkin talven peleissä lyönyt joukkueesta eniten juoksuja. Koska lukkari on kaikille muillekin uusi tuttavuus, voit siis viritellä naapurin kanssa keskustelua hänen pelaamisestaan. 5. MISTÄ SÄ TIEDÄT TON KAIKEN? Jos uusi yleisötuttavuus on pelin lopussa vaikuttunut pesisosaamisestasi ja kysyy, miten olet niin hyvin perillä asioista, voit vinkata hänelle pari hyvää tietolähdettä. Peleistä saa parhaiten tietoa seuraamalla Roihuttarien sosiaalisen median tilejä tai Roihun kotisivua. Pelien tulokset löytyvät pesistulokset.fi -sivulta ja taustoittavat katsaukset voi kuunnella Roihuradio-podcastista. TEKSTI JANI MARJANEN KUVAT JUHA HAUTAKANGAS 2025
• Roihuvuorentie 28 • 00820 Helsinki p. 09 321 1636 • info@uglyduckling.fi MA–TO 10–24 PE 10–02 LA 09–02 SU 09–24 Muskariin! Ryhmiä 0–9-vuotiaille: perheryhmät (0–2 v.), leikki-ikäiset (3–4 v.), musiikkistartti-, kantele-, ukuleleja rytmiikkaryhmät (alk. 5 v.). Opetuspisteet: Roihuvuori, Itäkeskus, Myllypuro, Viikki, Kulosaari, Laajasalo (Ylistalo ja Kruunuvuorenranta) Kuoroon! Sonetti-kuoro kaikille lauluhaluisille lapsille. Omat ryhmät 6–7-vuotiaille, 7–8-vuotiaille ja yli 10-vuotiaille. MUKAAN MUSIIKKIIN! Itä-Helsingin musiikkiopisto Lisätietoja: www.ihmo.fi Ilmoittautuminen 22.4.–25.6. ja 5.8.–30.9.2025 Tule mukaan! Ompelimopalvelut ammattitaidolla. ma 11-19 • ti-to 10-18 • pe 9-17 040 745 72 40 ompelimotyohuonep.fi Hitsaajankatu 9, Herttoniemi kävelymatka metrolta Tervetuloa ! korjausompelu tilaustyöt sisustusompelu Roihuvuoren_KSM_Hertta_2025 (1).indd 1 Roihuvuoren_KSM_Hertta_2025 (1).indd 1 22.4.2025 21.39.05 22.4.2025 21.39.05
• www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 18 AIKALLISTA jouluja vappuperinnettä vaalii punkkokoonpano nimeltä Rescator! Rouhea cover-bändi on lämmittänyt roihuvuorelaisten sydämiä räyhäävillä tulkinnoillaan jo yhdeksän vuoden ajan. Osalle asukkaista joulumieli saapuu vasta kunnolla, kun punk-pläjäytys on toimitettu sähäkällä meiningillä paikallisessa Roihuvuoren Riossa. Vappuaattoisin Rescator! tulkitsee työväenlauluja yhtä kovalla meiningillä. Kylälehden juttua varten pääsin jutustelemaan kitaristi-laulaja Juissi Vainiolan kanssa. Allekirjoittanut pääsi kokemaan tänä vuonna Rescatorin jouluspesiaalin vierailevana solistina, joten nyt on mukavaa sukeltaa kerrosta syvemmälle sen tarinaan. Rescator! sai alkunsa tilauksesta vuonna 2016, kun silloinen Rion pitäjä Mika halusi järjestää joulutapahtuman, jossa olisi punk-henkisiä joululauluja. Sattumusten kautta Mika tiedusteli asiaa Juissilta. Juissi innostui aiheesta heti ja hän tiesikin saman tien bändin, jolle lähti asiaa ehdottamaan. Roihuvuorelaiskokoonpano Maanalaiset oli kyseinen bändi, jolta löytyi hyvää punk-asennetta jo valmiiksi. Bändistä Juissi sai mukaansa kitaristi Risto Kumpulaisen, basisti Timo Kuvajan ja rumpali Kimmo Godtfredsen. Viime vuodesta saakka kokoonpanossa on helistellyt rumpuja Pete Korhonen. Ensimmäinen keikka oli jouluna 2016 ja siitä lähtien roihuvuorelaiset ovat saaneet nauttia vuosittain joululauluista punkin tahtiin. Rescator toimittaa hyviä biisejä yleisön kuultavaksi vakavissaan, kieli poskella, mutta silti hauskanpito edellä. Pikkuhiljaa yleisö löysi tapahtuman, ja siitä syntyi jouluinen perinne monelle kuulijalle. Haastattelussa Juissi kuvaa, kuinka Roihuvuori on juuri sellainen paikka, missä hyvät a siat voivat kasvaa ja niistä saattaa muodostua sattumusten kautta yhteisöä ylläpitävää yhteisöllisyyttä. ”Rescatorilla on vähän niin kuin velvollisuus tehdä keikka jouluna ja vappuna! Erittäin mieluisa velvollisuus. Samalla se on ehkä hiukan myös meidän tapamme kiittää yhteisöä” Juissi tiivistää. Vuosien varrella yleisöpalaute on kautta linjan ollut hyvin positiivista. Kerran Juissi muistaa erään kuulijan antaneen kritiikkiä suomalaisen Mana Manan biisin varionnista, koska koki sen lähes pyhäinhäväistykseksi. Perinteisien uskonnollisten joulubiisien kustannuksella siis voi huoletta vähän vitsailla, mutta eihän sentään Mana Manan. Aluksi joulubiisit kuultiin simppelin punkkifiltterin kautta. Vuosien edetessä bändin rohkeus ja biisien haltuunotto kehittyi ja biisejä on uskaltauduttu muokkaamaan paljon ronskimmin. Viime vuosina vierailevia solistejakin on otettu mukaan, jotta yleisöllä on voitu tarjoilla uutta kuunneltavaa. Fiittaajina ovat olleet Rauhatäti, Ville Alatalo, Börje Hiltunen ja Mari Hämäläinen. Huolimatta vain muutamista esiintymisistä vuodessa, ovat Rescatorin jäsenet ammentaneet bändistä kokemusta myös muihin projekteihinsa. Bändin kitaristi Risto esimerkiksi kokee oppineensa laulamaan Rescatorin ansiosta ja nykyään hän luotsaa useampia omia bändejä toimien niissä sekä kitaristina että laulajana. Juissi toteaa haastattelussa itsekin saaneensa lisää varmuutta ja kykyä heittäytyä biisien tulkintaan Rescatorin avulla. Vappu on pian ovella ja tulevaa keikkaa on lähdetty jo ideoimaan. Tänä keväänä vappukeikan lisäksi Rescator pääsee keikkailemaan legendaarisen Kollaa kestää -punkbändin covereilla. Pitkäaikainen haave sai yllättävää tuulenvirettä alleen, kun kaverin synttäreille esitetty Kollaa kestää -setti osui somessa Stupido Bookingin Joose Berglundin silmiin. Sen jälkeen alkoi tapahtumaan asioita setin tiimoilta ja Rescator on käynyt esittämässä Kollaa kestää -settiä Suvilahdessa sekä Tampereen Telakalla. Seuraava Kollaa Kestää -keikka on Turussa syksyllä Nirvana-klubilla. HAASTATTELUN LOPUKSI vielä lähdin kyselemään, mistä bändi on keksinyt nimensä: Rescator! Ehkä nimi liittyy jotenkin pelastamiseen? Epäilen. Juissi palaa projektin alkujuurille ja kertoo nimen idean osaltaan lähteneen Angelika-nimisestä Harlekin-tyyppisestä elokuvasarjasta. Elokuvissa seikkailee Angelika-niminen aatelissukuinen päähenkilö, joka joutuu erinäisiin kommelluksiin. Hän myös salaisesti rakasti roisia arpinaamaista merirosvoa nimeltä Rescator. Poko Records taas julkaisi vuonna 1978 Kylmää joulua! -julkaisun, joka sisälsi rockja punk-versioita joululauluista. Yhdellä raidalla Eppu Normaali varioi Heinillä härkien kaukalo -biisiä Sex Pistols -tyylillä ja tässä biisissä laulaja Martti Syrjä karjaisee jossain vaiheessa biisiä RESCATORR! Tätä albumia Rescator! kuunteli paljon ennen ensimmäistä keikkaa ja se vaikutti omalta osaltaan nimen syntyyn. Seuraava Rescatorin keikka on vappuaattona 30.4. klo 18 Roihuvuoren Riossa! Be there or u will not be rescued by Rescatore! RESCATOR! TEKSTI MARI HÄMÄLÄINEN KUVAT IIRO KAUKIAINEN – ROSOINEN ROIHUVUORELAINEN PUNK-JUHLAPERINNE P
• Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 19 ROIHUVUORELAINEN legenda Olli ”Illi” Ilomäki menehtyi helmikuussa 2025. Hän oli kuollessaan 78-vuotias. Illi asui Roihuvuoressa aina 1980-luvulta alkaen. ”Mulla on täällä mukava asunto kivassa ympäristössä ja etenkin loistavat kaverit. Koskaan ei ole tullut mieleen muuttaa”, hän pohti usein. Illi tunnettiinkin täällä kaikkien ystävänä. Hän oli reilu ja suoraselkäinen mies, joka jaksoi ja osasi kuunnella. Illin ystävä Janne Eloranta muistelee, kuinka heillä oli tapana naureskella kokemuksilleen. ”Illi kuunteli tarkasti, heitti väliin kysymyksiä ja tokaisi usein: ”Ei oo helppoa olla Janne!” tai ”Hyvä me!” Noista tokaisuista on sittemmin tullut klassikkoja, joita kuulee monesta suusta ja eri yhteyksissä”. Illin elämänkaari kiertyi musiikkiin. Hän oli ”lähes kaikkien” rokin huippuyhtyeiden roudari 50 vuoden ajan. Pelle Miljoona piti Illille muistopuheen Hard Rock Housessa 3.4.2025. ”Illi oli mun kaveri ja tuki. Itse asiassa meidän kaikkien ystävä. Illin muisto tulee säilymään meidän sydämissä ja uskon, että hän auttelee meitä vielä tuonpuoleisestakin.” ROUDARI-ILLI ON POISSA ILLI VASTASI Pelle Miljoonan puheluun ravintola Ruiskumestarin terassilla keväällä 2024. TEKSTI JA KUVAT KARI HILTUNEN ILLI SAI roihuvuorelaisilta lahjaksi kirsikkapuun 60-vuotispäivänsä kunniaksi. Puu kasvaa hänen kotitalonsa, Tuhkimontie 8:n päädyssä. ILLIN YSTÄVIÄ lavalla ja yleisössä muistokonsertissa HRH:ssa 3.4.2025. Esiintymässä mm Tumppi Varonen, Pelle Miljoona ja Janne Haavisto. Lisäksi lavalle nousivat illan aikana Sami Yaffa, Remu Aaltonen, Dave Lindholm ja toistakymmentä muuta huippumuusikkoa. Sijaitsemme roihuvuorentie 9 sisäpihalla. TERVE TULOA ? www.roihuvuorenrio.fi ROIHUVUOREN RIO on kahvila Roihikan sydämessä. Paikallisten rakastama olohuone ja ehta itä-helsinkiläinen kulttuurikuppila anniskeluoikeuksin. Avoinna: Ke–pe 11–18 La 11–20 Su 12–17 r o i h u v u o r i HILTUSEN PYÖRÄHUOLTO Petter Wetterin tie 9, 00810 Helsinki 040 536 9833 • MA PE 8.15 18.00 www.hiltusenpyora.fi Hiltusen Pyörähuolto Laivalahdenkaari 9 A, 00810 Helsinki 040 536 9833 • MA-PE 8.15 – 18.00 WWW.HILTUSENPYORA-FI Luotettavasti ammattitaidolla www.korjaus.fi | p. 040 546 77 14
• Laajarannan Merikylässä (os. Humalniementie 15) lapset ja perheet pääsevät tutustumaan Itämeren ainutlaatuiseen luontoon osallistavan musiikkinäytelmän, opettavaisen luontopolun ja iloisen Merikirkkohetken kautta. m e r i k y l ä p ä i v ä t : l a 1 7 . 5 . k l o 1 4 s u 1 . 6 . k l o 1 4 s e k ä l a 1 6 . 8 . j a t o 2 8 . 8 . Lue lisää: Helsinginseurakunnat.fi/merikyla Facebook: Laajarannan Merikylä l a a j a r a n n a n m e r i k y l ä La Locanda Herttoniemi on kohta 5-vuotta toiminut ravintola, mistä on tullut suosittu monien keskuudessa. Tule kokemaan upea välimerenkeittiö, missä monien suosikkeina ovat puuhiiligrillin antimet. Ravintolassamme järjestetään usein isompienkin kaveriporukoiden sekä perheiden tapahtumia. Tule ja koe herkulliset hetket ystävien tai perheesi kanssa. ystävien tai perheesi kanssa. La Locanda Herttoniemi Laivalahdenkaari 6, 00810 Helsinki Puh. 050 380 4477 www.lalocandaherttoniemi.? Roihuttaret Superpesiskausi alkaa kotona 7.5 Tule kannustamaan Roihuttaret liekkeihin! Kausikortin hinta on 140 euroa, ja sen voi ostaa sähköisenä tai muovisena korttina. Ennakkoon tiketti.fi/roihuttaret Liput 16,50€ (aik) / 11,50€ (12-18v) Portilta Liput 17€ (aik) / 12€ 12v-18v) Alle 12V ilmaiseksi. Koe Roihuvuoren stadionin upea tunnelma! Ovet aukeavat 1h ennen ottelun alkua lisätiedot ja saapumisohjeet: www.roihu.fi ITÄ-HELSINKI & NAISET Kotipelit Liput ennakkoon: tiketti.fi IG: @roihuttaret roihu.fi FB: /Roihuttaret 7.5. klo 18 Jyväskylän Kirittäret 18.5. klo 15.00 Mailattaret 21.5. klo 18.00 Pesäkarhut 28.5. klo 18.00 Tahko 8.6. klo 15.00 Virkiä 12.6.klo 18.00 Laitilan Jyske 18.6. klo 18.00 Tahko 8.7. klo 18.00 Pöytyän Urheilijat 13.7. klo 15.00 Fera 23.7. klo 18.00 Jussittaret 25.7. klo 18.00 Joma 29.7. klo 18.00 Manse PP Kausikortit myynnissä! Ottelukohtaiset liput ennakkoon tai portilta ABRAHAM WETTERINTIE WWW.ROIHU.FI 7.5. klo 18 Jyväskylän Kirittäret 18.5. klo 15.00 Mailattaret 21.5. klo 18.00 Pesäkarhut 28.5. klo 18.00 Tahko 8.6. klo 15.00 Virkiä 12.6.klo 18.00 Laitilan Jyske 18.6. klo 18.00 Tahko 8.7. klo 18.00 Pöytyän Urheilijat 13.7. klo 15.00 Fera 23.7. klo 18.00 Jussittaret 25.7. klo 18.00 Joma 29.7. klo 18.00 Manse PP • Kausikortit myynnissä! Kausikortin hinta on 140 euroa, ja sen voi ostaa sähköisenä tai muovisena korttina. • Ottelukohtaiset liput ennakkoon tai portilta Ennakkoon tiketti.fi/roihuttaret Liput 16,50€ (aik) / 11,50€ (12-18v) Portilta Liput 17€ (aik) / 12€ 12v-18v) Alle 12V ilmaiseksi. Kotipelit Liput ennakkoon: tiketti.fi Koe Roihuvuoren stadionin upea tunnelma! Ovet aukeavat 1h ennen ottelun alkua lisätiedot ja saapumisohjeet: www.roihu.fi ABRAHAM WETTERINTIE www.inaria.fi INARIA Liukuovet ja kaapistot Liukuovet ja kaapistot millilleen. Inaria Studio Itä-Helsinki Vuosaari Mustankivenkatu 2, 00980 Helsinki Margo Kangasniemi Puhelin 050 4395 160 margo.kangasniemi@inaria.fi www.facebook.com/inariastudioitahelsinki/ Ota yhteyttä ja sovi suunnittelukäynti kotiin tai tapaaminen myymälään
• www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 2121 TE K ST I JA K U VA T OMAN KYLÄN PALVELUITA Hyvässä kaupunginosassa tärkeät palvelut ovat 15 minuutin kävelytai pyörämatkan päässä. Roihuvuori on tässä mielessä hyvä, koska meillä ovat vartin pyörämatkan (ja bussimatkan) päässä sekä Itäkeskuksen että Herttoniemen palvelut. Niiden lisäksi meillä on omassa kaupunginosassammekin palveluita jokapäiväiseen arkeen ja juhlaan. Tässä niistä muutama. REPESIVÄTKÖ HOUSUT? Pettikö vetoketju? Kiristääkö vyötärö? Ovatko vaatteet käyneet väljiksi? Vaateteollisuus on suuri rasite luonnolle, joten vaatteiden korjaaminen on ekoteko. Kaikilla ei kuitenkaan ole ompelukonetta ja vaikka olisikin, taidot tai aika eivät ehkä riitä vaatteiden korjaamiseen. Siksi kannattaa kääntyä Roihuvuoren ompelimon ammattilaisten puoleen. He korjaavat pienet repeämiset, vetoketjun irtoamiset ja muut odottaessa. Isommat muutokset vaatteisiin hoituvat nekin muutamassa päivässä. Roihuvuoren ompelimon jälkeen vaate on jälleen entistä ehompi. Osoite: Roihuvuorentie 30 Puhelin: 040 777 3213 Aukiolo: Ma–Pe 10–18 SYNTTÄRIT ILMAN LAHJOJA? Illanistujaiset ilman tuliaisia? Kahvihetki ilman kirjaa? Keväinen päivä ilman vintage-asua? Eihän sellainen ole mistään kotoisin. Lahjoja, tuliaisia, luettavaa ja vintageasuja myy Roihuvuoressa Poppies, joka yhdessä Roihuvuoren Rion kanssa varmistaa kaupunginosamme hipster-uskottavuuden. Poppies on pieni aarreaitta: sinne kun astuu, ei ikinä tiedä mitä sieltä löytää ja minkä kanssa sieltä astuu ulos. Käy rohkeasti sisään, yllätyt ja voit ilahduttaa ystävääsi tai puolisoasi pienellä lahjalla. Ja pitäähän kunnon kaupunginosassa olla paikka, josta voi ostaa kaupunginosan omien kirjailijoiden teoksia. Osoite: Roihuvuorentie 9 Aukiolo: ke–to 11–17, pe–la 11–18, su 12–17 poppieshelsinki@gmail.com RUUSUJA RAKKAALLE? Kukkakimppu hääparille? Viime hetken joulutähti aattoiltana? Vihreyttä olohuoneeseen? Jo muutaman vuoden verran Roihuvuorea ilahduttanut ja viherryttänyt kukkakauppa Jasmiini palvelee Tulisuontien alussa kirkkoa vastapäätä. Tarjolla on kukkia ja viherkasveja kaikkiin tilaisuuksiin ja tarpeisiin ruusuista viirivehkoihin ja orvokeista jukkapalmuihin. Kaupan henkilökunta auttaa valitsemaan sopivat kukat ja kasvit, antaa hoito-ohjeet ja pakkaa kukat säänmukaisesti. Koska kaupan omistajat asuvat samassa rakennuksessa, yllättäviinkin kukkatarpeisiin löytyy aina ratkaisu, jopa myöhään illalla. Hinnat ovat kohtuulliset, Herttoniemeä matalammat. Roihuvuoresta ei siis kannata kukkien ja kasvien vuoksi matkustaa minnekään. Osoite: Tulisuontie 1 Puhelin: 040 685 9933 Aukiolo: 8–23 päivittäin ONKO PYÖRÄSI KUMI PUHKI? Kitisevätkö ketjut? Eikö pyörä kulje kevyesti? Vai puuttuuko sinulta pyörä kokonaan? Ei hätää Roihuvuoressa tässäkään. Lumikintie 6 A:n päässä, entisessä kaupassa, on avattu Martin Pyörähuolto. Sen omistaja, entinen BMX-ammattilainen Martti Kuoppa, osti eläkkeelle jääneen Kari’s biken liiketoiminnan, remontoi liiketilan ja avasi kauppansa ja huoltonsa loppusyksystä 2024. Uusissa tiloissa onnistuu useammankin pyörän yhtäaikainen huoltaminen, mikä takaa lyhyet jonot. Rengastyöt onnistuvat toisinaan odottaessa, yleensä seuraavaksi päiväksi. Martin pyörähuolto myös myy pyöriä, erityisesti sähköpyöriä, joten jos kaipaat helppoutta työmatkaasi, käy koeajolla Lumikintiellä. Jos pyöräsi on päässyt todella huonoon kuntoon etkä pysty sitä itse Martin Pyörähuoltoon ajamaan, Martti tai hänen mekaanikkonsa hakee pyöräsi kotoa si, huoltaa sen ja palauttaa sen takaisin valmiina kovaan ajoon. Osoite: Lumikintie 6 A Puhelin: 045 858 4888 Aukiolo: Ma–Pe 10–18 ja La 10–14 www.martinpyorahuolto.com KUKKAKAUPPA JASMIINI MARTIN PYÖRÄHUOLTO POPPIES ROIHUVUOREN OMPELIMO MATTI KINNUNEN Roihuvuoren kylälehti
• www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 22 ONNEA, ROIHUVUOREN SEURAKUNTA 60 VUOTTA! 1965 Herttoniemen seurakunnasta lohkaistiin uusi Roihuvuoren seurakunta. Siihen kuuluvat Roihuvuoren lisäksi myös Tammisalo, Marjaniemi, Laajasalo, Santahamina, Kruunuvuorenranta, Jollas, Villinki ja Vartiosaari. Osa Ruususenrinteen uusista taloista taas kuuluu Herttoniemen seurakuntaan. Seurakuntalaisia on yli 17 000. PAPIN TYÖSSÄ PERUSASIAT PYSYVÄT 60 vuodessa maailma on muuttunut ja kirkko sen mukana. – Sitä yhtenäiskulttuuria, jota oittaen uskosta, toivosta ja rakkaudesta. – Mielestäni ”Kaikki tuhoutuu” -ajattelu ei ole toivoa luovaa. Kristittynä uskon siihen, että lopussa hyvä voittaa, Ronkainen sanoo. – Mutta ongelmat on otettava tosissaan. Ilmastonmuutos, sodat tai epätasa-arvo eivät korjaannu vain toivomalla. Kestävä toivo syntyy siitä, mitä tässä hetkessä tehdään tulevaisuuden eteen. Monet nuoret kokevat voimakasta toivottomuutta, ja tässä on vastuu meilläkin. kirkko pitkään edusti, ei enää ole, tiivistää Remo Ronkainen viime vuosikymmenien muutoksen. Ronkainen on toiminut seurakunnan pappina vuodesta 2020. Myös digitaalisuus on muuttamukana ihmisen elämän käänteissä. Hengelliset tarpeet ovat monimuotoistuneet. Yhdelle perinteet ja sunnuntain kymppimessu ovat tärkeitä, joku etsii yhteisöllisyyttä, toinen hakee hengellisyyttä hiljaisuudesta tai luonnosta. Sielunhoidollisissa keskusteluissa puhutaan elämän merkityksellisyydestä tai pyhän kaipuusta. Kestävää toivoa Seurakunnan äskettäin uudistettu strategia lähtee perinteitä kunninut toimintaa. Osa kohtaamisista on siirtynyt verkkoon. – Papin työssä perusasiat ovat silti edelleen samoja. Häitä, hautajaisia, kastetilaisuuksia, messuja sekä sielunhoitoa. Ollaan – NÄMÄ SEINÄT ovat todistaneet vuosikymmenten kuluessa monenlaisia iloja ja suruja, pohtii pappi Remo Ronkainen. VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄT Raija Turunen ja Eija Ruoppa (oikealla) valmistautuvat ottamaan vastaan ruokailijat. Keskiviikkoisin klo 18 tarjottavan kasvisaterian hinta on aikuisilta 3 ja lapsilta 1 euroa. POIMINTOJA KEVÄÄN JA KESÄN TOIMINNASTA www.helsinginseurakunnat.fi/roihuvuorenseurakunta • Lasten ja nuorten ympäristöteemainen Merikylä aukeaa Laajarantaan 17.5. • Pyhiinvaellusilta Matteuksenkirkolla 20.5. kello 17. Pohjustaa kesän Itä-Helsingin alueella tehtäviä pyhiinvaelluksia, mm. Vartiosaaressa 10.7.2025. • 25.5. klo 12 Päivä kirkolla -tapahtuma 60-vuotisjuhlan kunniaksi. • Diakoniatyön ajanvaraus Roihuvuoressa ti 10–11, p. 09 2340 5758, roihuvuori.diakonia@evl.fi
• Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 23 Kirkkoon kuulumisesta on tullut tietoinen valinta 60 vuotta sitten kirkkoon kuului helsinkiläisistä valtaosa, nyt enää alle puolet. Miltä näyttää seurakunnan tulevaisuus? Ronkaisen mukaan kirkkoon kuuluminen on nykyään tietoinen valinta. Se on iso muutos instituutiossa, joka on mieltänyt itsensä kansankirkoksi, johon kuuluvat lähes kaikki. – Tulevaisuudessa jäsenmäärä saattaa vielä laskeakin, mutta ne, jotka jäävät, ovat toivottavasti sitäkin sitoutuneempia. Monet Helsingin seurakunnista profiloituvat ja pyrkivät näin vastaamaan ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Roihuvuoren seurakunta kattaa laajan alueen, jossa väestö on arvoiltaan moninaista. Sen huomaa mm. äänestyskäyttäytymisen eroista eri kaupunginosissa. – Kirkon pitäisi kuitenkin olla avoin kaikille, painottaa Ronkainen. VAPAAEHTOISET OVAT KANTAVA VOIMA Kirkko tarjoaa tilaa monenlaiseen yhteisölliseen toimintaan ja tapaamisiin. Siellä harjoittelee useita kuoroja, ja seinillä on vaihtuvia taidenäyttelyjä. Yhteistyötä tehdään alueen järjestöjen kanssa AA-ryhmistä Marttoihin. Tapaamisemme osuu hetkeen ennen alakoululaisille suunnatun Kaakaoklubin alkua. Reilussa parissa vuosikymmenessä kerhosta on jo tullut klassikko. Lapset ja nuoret odottelevat ulkona, ja kun ovet avautuvat, jokaista sisääntulijaa tervehditään nimeltä. Eija Ruoppa on ollut mukana seurakunnan vapaaehtoisena viisi vuotta. – On kiva tuntea itsensä tarpeelliseksi ja tavata uusia ihmisiä. Ruoppa kertoo, että seurakunnan toiminnassa on mukana paljon lapsiperheitä. Hän on juuri sulkemassa Huili-kahvilaa ja valmistelemassa toisen vapaaehtoistyöntekijän sekä suntio Sonia Khanin kanssa keskiviikon iltaruokailua. Se tarjoaa paitsi edullisen ilta-aterian, myös vanhemmille hengähdystauon ja tilaisuuuden tavata muita perheitä sekä lapsille leikkikavereita. Myös alueen maahanmuuttajat ovat löytäneet seurakunnan toiminnan. – Ei ole helppoa päästä sisään suomalaiseen arkeen ja yhteiskuntaan. Moni tulee siksi mukaan vapaaehtoistoimintaan, Ruoppa kertoo. Ruopan mukaan vapaaehtoisten rooli seurakunnassa on merkittävä. – Vanhan ajan papit tuskin olisivat osanneet kuvitella tällaista muutosta. Kirkon toiminta ei ole vain sanan julistamista vaan yhteistä toimintaa. Vapaaehtoisena oleminen on tuonut seurakunnan lähemmäksi itseä. KYLÄSUNTIO PALVELEE 1987 parikymppinen Pekka Keränen muutti Kainuusta Helsinkiin, ja aloitti työt seurakunnan suntiona. – Jotain tässä on oltava sellaista, josta saan muutakin kuin palkkaa, kun olen näin kauan tässä viihtynyt. Keräsen työt ovat paitsi käytännön asioiden hoitamista, myös alueen ihmisten kohtaamista. Monille kirkko on henkireikä, jonka tilaisuuksiin on helppo tulla mukaan. Työnsä hän kokee palveluammatiksi. Nuorta ja kansainvälistä väkeä Kun Keränen aloittii uraansa, alueelle 50-luvulla muuttanut väki oli jo ehtinyt eläkkeelle. Se näkyi seurakunnan toiminnassa. Nyt sukupolvi on vaihtunut. Rippikouluja järjestetään vuosittain useita, ja lapsiperheiden tapahtumat ovat suosittuja. Kesken haastattelun ohi kulkee ison mailakassin kanssa nuorisotyöntekijä Marko Anttila. Hän on menossa vetämään sählykerhoa. Anttila kertoo, että lasten vanhemmat tulevat eri puolilta maailmaa, mikä kuvaa hyvin Roihuvuoren monimuotoisuutta. Keränen arvelee, että jatkossakin erityisesti diakoniaja nuorisotyölle riittää asiakkaita. Myös vapaaehtoistyölle on kysyntää. Jos on kiinnostunut osallistumaan seurakunnan toimintaan vapaaehtoisena, tarvitseeko kuulua kirkkoon tai olla kristitty? – Ei tarvitse, vastaa Keränen. Keränen itse on tehnyt vuodesta 1990 vapaaehtoistyötä Roihuvuori-Seurassa. Sen johtokunnasta käsin hän on ollut ideoimassa ja toteuttamassa monenlaisia tapahtumia asukkaiden iloksi. ONNEA, ROIHUVUOREN SEURAKUNTA 60 VUOTTA! TEKSTI MARIA FÖRBOM KUVAT IIRO KAUKIAINEN KORONAKEVÄÄNÄ 2020 IHMOn puhallin orkesteri soitti Suvivirren ja Gau deamus Igiturin kirkon katolta. KIRKON MUSIIKKITOIMINNASTA vastaa yleensä kanttori, mutta nyt flyygelin ääressä on suntio Pekka Keränen.
• ITÄ-HELSINGIN DEMARIT – IDÄN ASIALLA https://itahelsinki.sdp.fi KIITOS KAIKILLE ÄÄNESTÄJILLEMME itavayla.vasemmisto.fi ITÄVÄYLÄ P Ä I VÄ K I R K O L L A Tule viettämään iloinen Roihuvuoren kirkolle Paljon kivaa kirkolla, mm. POMPPULINNA PALOAUTO HALIKOIRAT HERKKUJA Ja halukkaat pääsevät kiipeämään kirkon katolle: Näe Roihuvuori uudesta näkökulmasta! Tulisuontie 2 Sunnuntaina 25.5. klo 12-15 pidetään Laajarannassa (Humalniementie 15) Perjantaina 20.6. klo 18-20 Ohjelmaa (myös lapsille), söytävää sekä saunat (miehet klo 16.30-18, naiset klo 19-20.30) J U H A N N U S J U H L A T Herttoniemenranta Hitsaajankatu 13, p. 020 741 5260 Apteekin läheisyydessä runsaasti ilmaisia parkkipaikkoja! Tervetuloa! Palvelemme: ma–pe 7.30–20, la 10–18 Olemme myös Woltissa ESPOONLAHTI Espoonlahdenranta 5, 02320 ESPOO Puh. 050 400 0247 espoonlahti@puutarhanikkarit. ESPOON KESKUS Viskaalinkuja 5, 02770 Espoo Puh. 050 400 0457 espoonkeskus@puutarhanikkarit. HERTTONIEMI Abraham Wetterin tie 3, 00810 Helsinki Puh. 050 567 5225 herttoniemi@puutarhanikkarit. Katso aukioloajat www.puutarhanikkarit. Valtava valikoima • PUITA • PENSAITA • KESÄKUKKIA • YRTTEJÄ Tuoreet kukat maljakkoon Kotimaiset luomuyrtit Runsaasti näyttäviä havuja ESPOONLAHTI Espoonlahdenranta 5, 02320 ESPOO Puh. 050 400 0247 espoonlahti@puutarhanikkarit. ESPOON KESKUS Viskaalinkuja 5, 02770 Espoo Puh. 050 400 0457 espoonkeskus@puutarhanikkarit. HERTTONIEMI Abraham Wetterin tie 3, 00810 Helsinki Puh. 050 567 5225 herttoniemi@puutarhanikkarit. Katso aukioloajat www.puutarhanikkarit. Valtava valikoima • PUITA • PENSAITA • KESÄKUKKIA • YRTTEJÄ Tuoreet kukat maljakkoon Kotimaiset luomuyrtit Runsaasti näyttäviä havuja Sinua tarvitaan nyt. Liity jäseneksi: www.vihreat.fi/liity
• Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 25 UHKIMON LEIKKIPUISTO sijaitsee metsän suojassa rauhallisessa laaksossa. Paikka on roihuvuorelaisille tärkeä ja sen sijainti japanilaistyylisen puutarhan ja Kirsikkapuiston välissä on mitä parhain. Koko puisto uudistettiin OmaStadi-rahoituksella ja se avattiin loppukesästä 2024. Roihuvuorelainen Mari Salo on leikkinyt puistossa lapsena 80-luvulla. Hänelle on jäänyt vahva muisto puistoruokailusta piknikvilteillä, ja siitä miten lapset liikkuivat vapaasti, vaikka matkapuhelimia ei ollut. Nyt hän katsoo sydän syrjällään, miten oma lapsi kiitää jäämäkeä alas. Paratiisi luonnon keskellä. Näin paikkaa kuvaa puistossa 2000-luvun alussa työskennellyt Pirjo Eerikäinen. Puistossa kävi perhepäivähoitajia, äitejä lapsineen, päiväkotiryhmiä ja iltapäivisin koululaisia. Leikittiin perinteisiä pihaleikkejä ja kesäisin tarjottiin lapsille ruokaa. Kahluualtaassa oli uimaopetusta. Kuten vain Tuhkimon nimeä kantavassa puistossa on mahdollista, kerran pieni tyttö kadotti kenkänsä – joka pitkän etsinnän tuloksena löytyi bussipysäkiltä. Kaupungin leikkipuistotoiminnan lakattua vuonna 2009 puiston henkeä piti yllä paikallisista aktiiveista koostuva Pro Tuhkimo -liike. Toiminta jatkui vapaaehtoisvoimin jonkin aikaa, mutta ennen pitkää puisto kuitenkin jäi oman onnensa nojaan ja Disneytoteemi rapistui unohdettuna hiljaisessa paratiisissa. Vuosia myöhemmin Porolahden peruskoulun oppilaskunta iski kädet saveen. Syksyllä 2020 Tuhkimon puiston peruskorjaus sai eniten ääniä kyselyssä, jonka tarkoituksena oli selvittää mitä asukkaat alueellaan muuttaisivat. Opettaja Petra Ivarsin johdolla oppilaat lähtivät suunnittelemaan puiston uudistusta. Ennen remonttia kaupunki järjesti asukasillan, jossa roihuvuorelaisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä. Kaikilla oli sama toive: puistoa ei saisi pilata, sillä paikka on todella kaunis. Silloisen oppilaskunnan jäsenet Hilde Torvalds ja Kerttu Saantsi katsovat nyt muodonmuutoksen kokenutta puistoa ajatellen, että se vastaa heidän visiotaan. Asukasiltaan tulleista useampi esitti toiveen virallisen skeittipaikan rakentamisesta. Itse rakennettu versio oli rakennettu paikalle vuonna 2016; kahluuallas oli tuolloin ollut tyhjillään jo pidempään. Skeittipaikka olisi haluttu silloinkin virallistaa, mutta betonikaarista tuli niin jyrkkiä, etteivät ne täyttäneet EU-direktiivejä. Alue oli aidattava turvallisuussyistä. Vuosia myöhemmin asukasillassa ilmenneen suosion vuoksi paikalle päädyttiin rakentamaan kaupungin virallinen skeittipaikka osana OmaStadiprosessia. Nyt kaaret täyttyvät kaikenikäisistä skeittareista ja skuuttareista heti, kun aurinko vain pilkahtaakin taivaalla. Löytyypä paikan päältä myös skeitattava Tuhkimon kenkä! Aktiivisten asukkaiden ansiosta Tuhkimonpuisto saa nyt elää uutta kultakautta suvantovaiheen jälkeen. Roihuvuoressa ei oman lähiympäristön kohentamiseen tarvita hyvää haltiatarta, vaan motivoitunut yhteisö, joka toimii toisiaan tukien ja yhteistä hyvää luoden. Koko puiston avajaisia juhlitaan lauantaina 17. toukokuuta klo 12–16. TUHKIMON MUODONMUUTOS T TEKSTI AINO TUOMI-NIKULA SKEITTIPARKKI. Kuva: Aino Tuomi-Nikula KAHLUUALLAS. Kuva: Roihuvuori-Seuran kuva-arkisto ROIHUVUOREN ELOKUVAKERHO LEFFAROIHU Kulttuurilabran tiloissa (Untuvaisentie 2) kokoontuu kerran kuukaudessa Roihuvuoren ihka oma elokuvakerho. Elokuvailloissa esitetään monipuolisesti kaikkea taide-elokuvista klassikoihin. Näytökset ovat maksuttomia ja seuraava näytös pidetään 8.5. klo 18. Sen elokuvaa ei ole vielä lehden julkaisuajankohtana tiedossa. YOZAKURA -KLUBI: SERITA JA TATAKI Roihuvuoressa on tarjolla japanilaisvaikutteista musiikkia, kun Serita ja Tataki esiintyvät Hard Rock Housessa 8.5. klo 19 (Serita) ja klo 20 (Tataki). Serita on suomalainen alt-rock -artisti, jonka kolmella kielellä kirjoitetuissa biiseissä soivat rakkaus, kipu ja toivo. Tataki on kansainvälinen rock-yhtye, jonka musiikissa yhdistyvät kansanlaulut ja omat energiset sävellykset perinteisen shamisenin avulla. Tervetuloa tunnelmalliseen iltaan, jossa kohtaavat japanilaiset sävyt, vaihtoehtorockin syvyys ja rytmien energia. Liput ovelta 10 e. TUHKIMONPUISTON AVAJAISET Pitkään remontissa olleen Tuhkimonpuiston satumaisia avajaisia juhlitaan 17.5. klo 12-16. Ohjelmassa kahvila ja makkaramyyntiä, musiikkiesityksiä, kasvomaalausta, lavakaraokea, toimintapisteitä sekä Helriden skeittikoulu ja skeittikisa. Tervetuloa viihtymään koko perheen voimin! PEUKKUPETANKKI: TALOYHTIÖIDEN PETANKKITURNAUS Taloyhtiöiden petankkiturnaus tulee jälleen! Kokoa joukkue kasaan yhdessä naapuriesi kanssa ja tule kisailemaan siitä, kuka heittää kuulia parhaiten. Joukkueessa täytyy olla vähintään 3 pelaajaa. Kahdelle parhaalle joukkueelle on luvassa palkinto: imeläkirsikkapuu oman taloyhtiön pihalle. Turnaus järjestetään sunnuntaina 25.5. klo 10.00 Peukaloisenpuistossa. KYLÄJUHLAT Loppukesästä koko Roihuvuori kasaantuu juhlistamaan yhteisen naapurustomme taivalta Kyläjuhlille, jotka järjestetään taas pienen tauon jälkeen. Ohjelmasta löytyy esimerkiksi suosittu Yökoris ja Roihuvuoren jalkapallo-ottelu. Tapahtumassa esiintyy muun muassa Paleface. Kyläjuhlat pidetään 30.–31.8. ympäri Roihuvuorta, tarkempi ohjelma julkaistaan kesällä. Roihuvuoren TULEVAT TÄRPIT Roihuvuoressa on monenlaista yhteisöllistä toimintaa. Tässä on muutama vinkki kevääseen ja tulevaan kesään siitä, mitä Roihiksessa voi puuhata tulevina kuukausina. TEKSTI LAURA JALONEN
• www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 26 Seurauutisia Tule mukaan! OLETKO AINA HAAVEILLUT telttasaunan vuokraamisesta? Roihuvuori-Seuran jäsenenä sekin on mahdollista! Liity seuran jäseneksi ja nauti jäseneduista, osallistu tilaisuuksiin, tutustu toimintaan ja mukana oleviin ihmisiin. Järjestämme vuosittain lukuisia tapahtumia, joihin osallistumalla tutustut asuinalueeseesi ja sen asukkaisiin. Tapahtumiin kaivataan aina myös auttavia käsiä: Tule vapaaehtoisten joukkoon järjestämään toimintaa Roihuvuoreen. Porukkaa huudellaan avuksi usein Facebookin Roihuvuoren joukkovoimat -ryhmässä. Siihen kannattaa liittyä, niin tietää missä on säpinää. Jäseneksi seuraan voi liittyä joko olemalla suoraan yhteydessä johtokunnan jäseniin, joiden listan löydät roihuvuori.fi-sivulta tai lähettämällä seuralle sähköpostia osoitteeseen jasenrekisteri@roihuvuori.fi. Kirjoita jäsenhakemuspostiisi: sukunimi, etunimi, postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Käsittelemme kaikkia jäsentietoja luottamuksellisesti. Jäsenmaksu vuonna 2025 on 25 euroa. Seuran tilinumero jäsenmaksuja varten: Roihuvuori-Seura ry. FI 69 4055 0016 6739 03. Käytä maksaessasi viitenumeroa 50115. Vanhat jäsenet: olettehan muistanut maksaa tämän vuoden jäsenmaksun? Seuran tapahtumat rahoitetaan pääosin jäsenmaksuilla, joten jokainen jäsenmaksu on tärkeä. JÄSENEDUT Roihuvuori-Seuralla on jäsenten lainattavissa muun muassa konttipyörä, tandem-pyörä, erilaisia työkaluja, yleisötilaisuuksiin ja juhliin sopivia telttoja, kuohuviinilaseja, myrskylyhtyjä, äänentoistolaitteita ja yhteisöveneenä kaunis puuvene nimeltä Ruma Ankanpoikanen. Jäseneduista lisätietoa seuran nettisivulla. KYLÄTALO Roihuvuori-Seura on vuokrannut Tuhkimonpuistoon parakkirakennuksen, joka toimii väliaikaisena kylätalona. Kylätalolla kokoontuu tiistaisin kaikille avoin käsityöklubi. Taloa voi myös varata yksityistilaisuuksiin. Korvauksen yksityistilaisuudesta voi suorittaa kahdella tavalla, joko maksamalla vuokrasumman etukäteen seuran tilille tai tekemällä yhden viikkosiivousvuoron. Kylätalon hinta jäsenille on 30 €/puolipäivä tai 60 €/koko päivä. Kylätalon varauskalenteri löytyy nettisivulta. ROIHUVUORI-SEURA WWW.ROIHUVUORI.FI • WWW.ROIHUVUORI.FI/HANAMI ROIHUVUORI-SEURAN NETTISIVUT ovat koko kylän yhteinen ilmoitustaulu. Etusivulta avautuvat suoraan uusimmat uutiset ja tapahtumatiedot. Artikkeleiden ja sivujen etsimisessä voi hyödyntää asiasanoja kuten ”Hanami” tai ”Kaavoitus” sekä vapaata sanahakua, jolloin sanoja etsitään kaikista sivuista ja artikkeleista. Sivuilla on myös tapahtumakalenteri. Etusivulle on koottu uusimpia artikkeleita kategorioihin kuten ”Tapahtumauutisia” ja ”Roihuvuori-Seuran uutisia”. ”Päivän uutinen” on aina sivun ensimmäinen uutinen. Etusivulla on myös pikalinkit erillisille Hanami-, Kirjamessutja Kyläjuhlat-sivuille. Roihuvuori-Seura ylläpitää hanami-juhlan tiedotuksen tueksi erillisiä nettisivuja, ne löytyvät osoitteesta https:// www.roihuvuori.fi/Hanami. Mikäli haluat liittyä mukaan verkkosivujen ylläpitoporukkaan, vetäise hihasta jotakuta johtokunnan jäsentä ja tule juttusille. www.roihuvuori.fi ROIHUVUORI.FI TEKSTI TAPIO LINNA, ROIHUVUORI-SEURA RUMA ANKANPOIKANEN -merivene on seuran jäsenille vapaasti käytettävissä. SEURA LAINAA JÄSENILLEEN muun muassa tavarapyörää, jonka laatikossa kulkee niin kirsikkapuun kuin ihmisen taimetkin. Seuraa seuraa! Ruma Ankanpoikanen Kylätalo ROIHUVUOREN ALUEEN taloyhtiöt voivat tilata seuran teettämiä isännänviirejä itselleen. Viirissä on graafikko Pekka Martinin suunnittelema Roihuvuoren vaakuna. Viirejä käytetään toukokuusta elokuun loppuun, silloin kun Suomen lippu ei ole käytössä. Viirien hinta on 120€. Tilaukset sähköpostilla puheenjohtaja@roihuvuori.fi. ROIHUVUORI-SEURA on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Seuraamalla seuran Facebook-sivua ja Instagram-profiilia, pysyt kärryillä ja tutustut seuralaisiin. Asiallista asiaa, tietoa tapahtumista, kauniita kuvia, vinkeitä videoita ja välillä silkkaa hassuttelua. Klikkaa ja tykkää ja kommentoi! SEURAN JÄSENET voivat vuokrata kylätaloa edullisemmin. Kuva: Roihuvuori-seura Kuva: Pentti Alavaikko
• Tällä kupongilla 10€ alennus perushuollosta Tämä alennus voimassa 30.7.2025 saakka. 1 kuponki/talous. -10€ -10€ *12kk koroton osamaksu + luottokulu (0,28%/kk sovitusta luottorajasta, kuitenkin enintään 12,5€/kk) Cargowagen Neo 2 Sähköpyörä 2025 4 999€ tai 429,08 €/kk* Mavaro Neo 3 Sähköpyörä 2025 3 999€ tai 344,45€/kk* Topstone 1 Gravel-pyörä 2025 2 499€ tai 215,25 €/kk* Martin Pyörähuollossa häärii BMX-pyöräilyn moninkertainen maailmanmestari Martti Kuoppa. Kisoissa pyörän toimivuuteen on voitava luottaa kuin peruskallioon, ja samaa laatuvaatimusta noudatamme myös Martin Pyörähuollossa. Myymäliössämme on tarjolla seuraavia huoltopaketteja: Myymme myös Crescent & Cannondale pyöriä! Ensihuolto Perushuolto Täyshuolto Tule koeajamaan ! Lumikintie 6, 00820 Helsinki 045-858 4888 www.martinpyorahuolto.com