Roihuvuoren kylälehti 1/ 20 20 PIENYRITTÄJILTÄ KIITOSTA ASUKKAILLE S. 4 | ITÄ-HELSINGIN YKKÖSPUISTO UUDISTUU S. 10 SUPERPESISTÄ PELATAAN ENSI KESÄNÄ ROIHUVUORESSA S. 16 YHTEISTYÖSSÄ JAKELUALUE: ROIHUVUORI, HERTTONIEMI, TAMMISALO, ITÄKESKUS, LAAJASALO JA MARJANIEMI
ALUEESEEN ERIKOISTUNUT VÄLITTÄJÄ kallelax.fi/asunnon-myynti-herttoniemi Viimeisen 6kk aikana olen asettanut Herttoniemessä: • 6x yhtiön ennätysneliöhintaa • 5x yhtiön ennätyshintaa • 3x yhtiön ennätysmyyntiaikaa • & ansainnut lukuisia tyytyväisiä asiakkaita Kun haluat myydä kotisi parhaaseen hintaan 040 160 1521 kalle.lax@neliötliikkuu.fi Museokatu 7, 00100 Helsinki
3 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI Vastaava päätoimittaja JOHANNA AYDEMIR Keijukaistenpolku Toimitus • TUOMAS RANTANEN Satumaanpolku • OTTO-VILLE MIKKELÄ Roihuvuorentie • EMILIA PACKALÉN Keijukaistenpolku • REINE PALMQVIST Tulisuontie • MERJA KUVAJA Lumikintie • IIRO KAUKIAINEN Roihuvuorentie • MINNA ERONEN Tuhkimontie • PETTERI NISULA Peukaloisentie • JANI MARJANEN Peukaloisentie • ELLA SAARENKO Turku • ELINA VANHATALO Vantaa • LEILA VASAMA Marjaniemi • MARIA FÖRBOM Lumikintie • SUSSE HUHTA Roihuvuorentie • TAPIO LINNA Prinssintie • EMILIA PIPPOLA Satumaanpolku • ANJA NURMINEN Roihuvuoren seurakunta • MARJO MELA Roihuvuoren Martat • PAULI SALORANTA stadiluotsi Helsingin kaupunki Ulkoasu NINNI KAIRISALO Kannen piirros MARIA MANNER Painos 25 000 Jakelu Postilaatikoihin Helsingin Uutisten mukana Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Itäkeskuksen, Laajasalon ja Marjaniemen alueilla. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Paino paikka Sanomapaino, Vantaa Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, puh. 040 507 7165 TÄMÄ ROIHUVUOREN KYLÄLEHTI on viidestoista numero ja lehteä on tehty jo kymmenenä vuotena. Aloitimme 2009 kun Roihuvuoren tapahtumatoiminta ponnisti Kyläjuhlien siivittämänä uusiin ulottuvuuksiin. Oli selkeä tarve jakaa tietoa ajankohtaisista tulevista tapahtumista, ja siinä merkityksessä lehti onkin jatkanut koko sen ilmestymisajan. Kyläjuhlaohjelmat ja sittemmin vielä merkittävämpänä hanami, ovat saaneet oman viestintävälineen. Ja lukijat ovat päässeet lukemaan aiheista tapahtumien taustalla ja pongaamaan vuosi vuodelta paisuvia ohjelmalistoja jo ennen tapahtumapäivää. Mutta sitten tuli 2020 ja korona. Keväällä peruuntui hanami, toiveikkaana siirsimme lehden syksyyn, ehkä kirjamessut vielä voidaan järjestää ja lehti istahtaa niihin mitä parhaimmin. Syksy hiipi kohti loppuvuotta ja oli selvää, että ei tässä tapahtumia ole näköpiirissä. Mutta paikallisuus ja paikalliset uutiset eivät ole kadonneet mihinkään. Nyt kun kaikkien elinpiiri on kutistunut omaan lähiympäristöön, paikallisten juttujen ja uutisten merkitys on ehkä entistäkin suurempi. Selailin lehteä pohtiessa netissä vanhoja Roihuvuoren Kylälehtiä ja haluan innostaa teitäkin kaivelemaan niitä. Niihin on kirjautunut myös kymmenen vuotta oman lähiympäristömme historiaa. Kivoja pikku uutisia, ajankuvaa ja myös hienoja henkilökuvia kiinnostavista ihmisistä ja alueen historian havinaa kauemmaskin. Löydät kaikki lehdet pdf-tiedostoina Roihuvuori-seuran nettisivulta roihuvuori.fi sekä www.lehtiluukku.fi. Ja kymmenen vuoden lehtiä selailun aikana mielessä oli kymmenen kertaa se sama kiitollisuus vapaaehtoista lehden tekijäjoukkoa kohtaan, kuin tänäkin syksynä. Nyt emme istuneet saman pöydän ääressä ideoimassa, mutta auttavien käsien kosketuksen tunsi silti melkein kuin laskeutuvan olkapäälle. Tämäkin viidestoista Roihuvuoren Kylälehti on tehty meiltä teille, roihuvuorelaisille ja naapurikylien ystäville. Voikaa hyvin ja jaksetaan tämä pimeä loppuvuosi ensi kevään kirsikankukista haaveillen. Johanna Aydemir päätoimittaja, Roihuvuoren Kylälehti Pääkirjoitus Kymmenen kylälehtivuotta uutin Roihuvuoreen joulukuussa 2006 ja ensimmäisenä ihastuin alueen arkkitehtuuriin ja luontoon: luonto oli lähellä ja talot sopivan väljästi rakennettuina puistojen ympärille. Keväällä sain kokea ensimmäistä kertaa kirsikankukkien huuman – mihin satumaisemaan olinkaan päätynyt asumaan! Ensimmäisen poikani syntymän myötä sain soppakuppilassa tutustua myös muihin roihuvuorelaisiin. Tunsin heti kuuluvani joukkoon ja huomasinkin pian, että vanha kunnon talkoohenki on Roihuvuoren sydän. Vähitellen sain tietää, mitä kaikkea Roihuvuoressa on ja tapahtuu, ja kun Puheenjohtajan KYNÄSTÄ minulle selvisi, että sekä hanami että kyläjuhlat järjestetään talkoovoimin, tiesin, että myös minä löytäisin paikan tästä joukosta. Vuosien mittaan olen saanut olla monessa puuhassa mukana ja olen todella iloinen saadessani olla osa tätä uskomatonta joukkovoimaa. Roihuvuori-seuran johtokunnan jäsenenä olen myös saanut suunnitella, ideoida ja organisoida tapahtumia, joista olemme sitten yhdessä aktiivien kanssa tehneet totta. Roihuvuori on todella meidän asukkaiden oma kylä, ja yhdessä me teemme elämästämme täällä juuri sellaisen, kuin toivomme. Tänä vuonna on ollut ilahduttavaa nähdä, miten esimerkiksi Roskaleidit ovat omatoimisesti siivonneet ympäristöä: pienetkin teot yhteisen hyvän eteen tuovat yhteisöllisyyden tuntua, varsinkin niinä hetkinä, jolloin emme voi kokoontua sankoin joukoin tekemään yhdessä hyvää. Jokainen meistä voi pitää huolta siitä, että Roihuvuori on jatkossakin meidän kaikkien. Käytä esimerkiksi paikallisia palveluita ja pidä huolta niin ympäristöstä kuin muista roihuvuorelaisistakin. Olen aina ihaillut kaikkia vapaaehtoisia ja ihmetellyt miten paljon taitavia, osaavia ja avuliaita ihmisiä kylässämme on. Yhteisöllisyys tuo turvallisuuden tunnetta ja yhdessä tekeminen vahvistaa meitä kaikkia. Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen kaikille. Monet perinteiset tapahtumat ovat jääneet tänä vuonna järjestämättä. Siivoustalkoita ja vieraslaijien kitkemistalkoita olemme voineet järjestää koronarajoituksista huolimatta. Roihuvuori-seuran johtokunta on saanut uusia innokkaita jäseniä ja odotamme innolla, että pääsemme toteuttamaan uusia suunnitelmia ja viettämään yhdessä seuran kuusikymppisjuhlia. Vaikka emme ole tänä vuonna voineet järjestää suuria tapahtumia, Roihuvuori-seuran johtokunta ja muut aktiivit ovat kuitenkin jatkaneet suunnittelua ja varainhankintaa. Katseet ovat tulevaisuudessa: kirjamessuissa, hanamissa, kyläjuhlissa ja muissa isoissa ja pienissä tapahtumissa. Kaipaamme kaikkia talkoolaisia, vanhoja ja uusia, ja odotamme innolla pääsevämme taas yhdessä tekemään hyviä asioita yhteisömme ja asukkaiden eteen. Yhdessä saamme taas ihmeitä aikaan, kun sen aika on! Emilia Packalén Roihuvuori-seuran puheenjohtaja M
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 4 IIME KEVÄÄNÄ Suomen hallitus teki erilaisia päätöksiä, joilla pyrittiin hillitsemään koronaepidemian leviämistä. Tämän takia rajoitettiin esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestämistä sekä ravintoloiden ja kahviloiden toimintaa. Samaan aikaan myös ihmisten oma varovaisuus näkyi esimerkiksi joukkoliikenteen käyttäjämäärissä ja kauppojen asiakasvirroissa. Myös roihuvuorelaiset yrittäjät ovat olleet kovilla koronan äärellä. Roihuvuoren Rio kahvilan emäntä Sanna Warsell kertoo laittaneensa kahvilan kiinni varmuuden vuoksi jo kaksi viikkoa aikaisemmin kuin päättäjiltä tuli siihen käsky. Kun kahvilat sitten saivat kesäkuun alussa luvan avata ovensa, Rion asiakkaat tulivat takaisin entistä suurempana joukkona. ”Kahvilan pelasti noutoruoka, jota myytiin sekä Woltin kautta että suoraan ovelta roihuvuorelaisille. Oli ihanaa, miten ihmiset kantoivat huolta siitä, miten pärjäämme. Olen varma siitäkin, että monet tilasivat ruokaa, vaikkei heillä ollut nälkäkään”, muistelee kahvilansa kassalla viihtyvä Warsell yhä liikuttuneena. Noutoruoka oli myös Pizzeria Aromin selviytymiskeino, kertoo liikettä jo vuodesta 2002 pyörittänyt Erkan Tanriverdi. ”Roihuvuori on siitä erikoinen paikka, että täällä ihmiset muutenkin auttavat ja ajattelevat toisia tavallista enemmän. Meillä myynti ei pudonnut kovinkaan paljon, koska ihmiset hakivat niin paljon takeaway-annoksia”, hän kertoo samalla kun pakkaa kebab-annosta noutopakkaukseen. Vaikeampi tilanne on ollut Hard Rock Housessa, joka on monipuolisesta keikkaohjelmistostaan koko Helsingissä tunnettu anniskeluravintola. ”Meillä ei ollut mahdollisuutta ulosmyyntiin ja näin ollen jäimme keväällä pitkäksi aikaa ilman minkäänlaista liiketoimintaa. Jos koronaa ei olisi tullut, tapahtumia olisi ollut ennätysmäärä. Tämä tarkoittaa myös muusikoiden ja tapahtumatuottajien isoja ansionmenetyksiä”, huokaa paikkaa yhdessä Mona Tuppuraisen kanssa jo kahdeksatta vuotta pyörittävä Gurdip Singh. Ostarilla sijaitsevan K-Market Roihuvuoren kauppias Valtteri Linnakunnas kertoo, että korona näkyi heillä ensin vessapaperihamstrauksena, riskiryhmien privaattiasiointiaikoina ja kotiinkuljetusten kasvuna. Pian saattoi huomata senkin, että etätöiden takia kotona syödään enemmän valmiiksi pakattuja lounasruokia ja laitetaan itsekin ahkerammin ruokia. ”Kaupalla on tehty paljon asioinnin turvallisuuden eteen. Käsidesiä on kulunut hurjia määriä, myyjät ovat pleksien ja kasvomaskien takana ja asiakkaamme ovat koko ajan oppineet paremmin huomioimaan kanssaihmiset ja turvalliset etäisyydet myös kaupassa käydessä”, kiittelee Linnakunnas. Nyt marraskuun lopulla vaikuttaa siltä, että koronarajoitukset ovat ainakin jossakin määrin palaamassa. Silti kaikki haastatellut yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti. ”Pärjäämisen kannalta suurin pulma liittyy siihen, jos ei pystytä järjestämään konsertteja, esityksiä ja keskustelutapahtumia.Ne kuuluvat tosi oleellisesti Rion toimintaan. Nyt jatketaan terassikautta niin pitkälle kuin suinkin, viileneviin ilmoihin on varauduttu terassilämmittimillä ja villeillä, Näin saadaan väljyyttä asiointiin ja pystytään pitämään turvavälit”, kertoo kahvilaemäntä Warsell. HRH:ssa kesän terassikausi auttoi hetYHTEISÖLLISYYS AUTTAA KORONAANKIN Paikalliset yrittäjät kiittelevät asukkaiden tukea vaikeina aikoina TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVAT IIRO KAUKIAINEN V ROIHUVUOREN RION emäntä Sanna Warsell tarjoilee kasvishernekeiton jälkkäriksi pannaria. Nabela Ouwer ja Laura Elki ovat palveluvalmiudessa.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 5 YHTEISÖLLISYYS AUTTAA KORONAANKIN keksi hätään, mutta talven ajalle haasteita riittää. ”Olemme käynnistelleet hiljalleen tapahtuma toimintaamme varovaisin askelin rajoituksia ja suosituksia tiukasti silmällä pitäen. Esiintyvät artistit ja kulttuurin tuominen Itä-Helsinkiin tarvitsevat paikallisen yleisön tukea nyt enemmän kuin koskaan”, tuumii Singh. Ostarin K-kauppiaan kokemus tukee sitä, että tämän vuoden aikana paikallisia lähipalveluita on alettu arvostaa aiempaa enemmän. ”Roihuvuoreen on myös muuttanut uusia asukkaita, mikä osaltaan on parantanut asiakasmääriä. Sekä koronan että ihan vain arjen helppouden arvostamisen takia lähipalveluita käytetään muutenkin enemmän. Ja kun näitä palveluita käytetään on niitä mahdollista tulla alueelle lisääkin”, tuumii Linnakunnas. Pizza Aromin Tanriverdi toivoo hänkin että koronasta jo päästäisiin. ”Mutta jos käy toisin, sitten täytyy vain sopeutua ja oppia elämään pysyvämpää arkea sen kanssa. Asukkaiden yhteistyöllä ja tuella täällä pärjäillään kyllä.” ISSAM AL-HALABYLLA on vuosien kokemus vaatturina. Hän tuli Suomeen viisi vuotta sitten ja aloitti ensin rakennusalan opiskelijana, mutta vanha ammatti kutsui häntä, ja kun mahdollisuus oman yritystoiminnan käynnistämiseen tarjoutui, hän tarttui tilaisuuteen. Aluksi ompelimo toimi Vuorenpeikontiellä, mutta kun parempi sijainti ostarilla vapautui, niin ompelimo aloitti toimintansa uudessa osoitteessa. Issam aloitti ompelijana jo 90-luvun lopulla, alan töitä hän on tehnyt 20 vuotta Syyriassa ja Libanonissa, joissa hänellä oli oma ompelimo, sekä Kreikassa. Issam tekee kaikkia ompelutöitä kaikista materiaaleista. Valmisvaatteet, modistukset, mallivaatteet sekä luonnollisesti korjaukset ja vetoketjun vaihdot sujuvat varmalla ammattitaidolla. Kodin tekstiilit, verhot ja myös esimerkiksi veneiden purjeiden korjaus onnistuu! Kasvomaskeja valmistuu asiakkaiden toiveiden mukaisesti hyvästä valikoimasta liikkeen omia kankaita, joissa tarjolla on mm. Vallilan ja Marimekon kuoseja. Issam on kotiutunut ja viihtynyt täällä hyvin, ja tämän hetken haaveissa on isompi asunto Roihuvuoressa. Kieltä täytyy vielä opiskella ja harjoitella. Hän toivookin, että asiakkaat varaisivat hieman aikaa asiointiin ja tulevat mieluummin käymään liikkeessä, puhelimessa asiointi kun on vielä hieman hankalaa kielitaidon vuoksi. Jutellessa kielitaito karttuu, ja samalla tutustuu paikallisiin. Issam haluaa lähettää terveiset roihuvuorelaisille: Kiitos kaikille asiakkaille ja suosittelijoille, ompelimo on otettu hienosti vastaan. Kiitos myös kaikille niille, jotka auttoivat minua alkuun Roihuvuoressa. Ostarin viereen avattiin vuoden alussa ROIHUVUOREN OMPELIMO TEKSTI JA KUVA MINNA ERONEN Roihuvuoren Ompelimo Roihuvuorentie 30 B, Helsinki Puh. 040 777 3213 www.facebook.com/roihu vuorenompelimo PIZZERIA AROMIA kipparoiva Erkan Tanriverdi tunnetaan myös kyläjuhlien jalkapallo-otteluiden pelottomana maalivahtina. MARIA JA VALTTERI LINNAKUNNAS ovat toimineet kauppiaina K-market Roihuvuoressa vuodesta 2016. MIKÄLI KORONARAJOITUKSET eivät estä, Gurdip Singhin mukaan HRH:ssä näh dään joulu kuussa esimerkiksi Voodoo Music Club (5.12.) ja Muuan Mies & Lätsä (11.12.). ROIHUVUOREN OMPELIMON Issam Al-Halabyllla oli takanaan yli 20 vuoden kokemus alalta Libanonissa ja Syyriassa ennen kuin hän päätyi Roihuvuoreen.
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 6 OIHUVUOREN MARTAT on Uudenmaan Marttapiiriin kuuluva yhdistys, jolla on yli kolmekymmentä jäsentä ja toiminta-alueena on Roihuvuori sekä Itä-Helsinki. Kokoonnumme Roihuvuoren kirkon kappelissa joka toinen keskiviikko kello 18. Ohjelma on nähtävissä yhdistyksen FB-sivuilla www.facebook.com/roihuvuorenmartat. Järjestämme jäseniämme kiinnostavaa toimintaa ja olemmekin tutustuneet esimerkiksi leivonnan saloihin sekä järjestäneet suosittuja villasukan neulomisen ohjauksia. Kerran vuodessa retkeilemme yhdessä ja ensi keväänä on suunnitelmissa retki Fiskarsiin. Martta-yhdistyksen toimintaa voit tukea myös myyjäisostoksilla, seuraavat myyjäisemme ovat 12.12.2020 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa kello 11–14. Tervetuloa! Roihuvuoren Martat kaipailee uusia jäseniä ja yhteyttä voi ottaa mm. Facebooksivujen kautta. Marjo Mela, Roihuvuoren Marttojen puheenjohtaja R ROSKALEIDEISTÄ vuoden roihuvuorelaisia OIHUVUOREN LIIKUNTA PUISTO sai kunnostusrahat pika-aikataululla ja keskellä koronan takia tehtyjä kaupungin investointileikkauksia. Tästä kiitos kuuluu Roihun naisten pesäpallojoukkueelle, joka nousi ensi kaudeksi Superpesikseen. Kentän pohjatöiden tekeminen aloitettiin jo marraskuun puolivälissä, jotta ne saataisi tehtyä ennen pakkasia. Tarkempien suunnitelmien säätö on vielä kesken, mutta jo nyt on tiedossa, että kentillä pelataan jatkossakin myös tennistä, lentopalloa ja koripalloa. Erityistä huolta on aiheuttanut tenniskenttien väheneminen, mutta jatkosuunnittelussa tutkitaan mahdollisuutta sovittaa mukaan ainakin yksi padel-kenttä. Katukoripalloilijoita käynnissä oleva muutos auttaa, koska vanhalla koriskentällä päällyste on ollut huonossa kunnossa, korit väärän kokoisia ja valaistuskin vähän niin ja näin. Kaupungin suuntaan tehdyt yhteydenotot näyttävät kantavat hedelmää odotettua nopeammin. Koripalloaktivisti Samuli Karjalainen kertoo, että nykyisin koris vetää puoleensa yhtä lailla jo 90-luvulla aloittaneita kuin nuorempia. ”Todella upeaa, että saadaan olosuhteita parannettua. Toivottavasti myös kuntoilulaitteet ja pingis mahtuvat mukaan ja kentän reunoille tulisi uusia penkkejä. Niistä yhdessä syntyy hyvä hengailupaikka kaiken ikäisille ja taustaisille eri lajien harrastajille”. LIIKUNTAPUISTON REMONTTI ETENEE R TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVA JANI SUNDSTRÖM Mukaan MARTTATOIMINTAAN HYVÄÄ JOULUN ARKEA KM_11-12_joulu_myymalajuliste_A2.indd 3 KM_11-12_joulu_myymalajuliste_A2.indd 3 11.11.2020 11.40 11.11.2020 11.40 AVOINNA: maanantaista perjantaihin 6.30–23.00 lauantaisin 8.00–23.00 sunnuntaisin 10.00–21.00 ROIHUVUORI
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 7 OIHUVUORI tarjoaa asukkailleen monipuolisia ulkoilualueita, joiden viihtyvyyttä arvostetaan ja joista halutaan huolehtia. Alueella on kiitettävä määrä roskiksia, eli voisi kuvitella, ettei ihmisillä olisi syytä tai tarvetta roskata ympäristöä. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kevätkesällä Outi Dii suivaantui tilanteeseen ja käynnisti yhden naisen roskienkeräämisprojektin. Hän kulki siivoamassa tienoita ja laittoi kuvia päivän roskasaaliista Roihuvuoren Facebookryhmään. Loppukesästä seuraan liittyi Pirjo Hellström, ja kahden naisen tiiminä projektia on jatkettu siitä pitäen. Varusteinaan noukkijat, suojahanskat ja muovipussit, “roskaleidit” ovat sinnikkäästi keräilleet väärään paikkaan päätyneitä jätteitä. – Varusteet ovat aina messissä. Lisäksi mukana on Roskat roskiin -lappuja joita kiinnitän sopiviin paikkoihin, kertoo Outi. Mukana kulkee myös Roska päivässä -liikkeen ideoimia bokseja, joihin voi laittaa tupakantumpin. Outi Diistä tuli liikkeen jäsen sen jälkeen, kun oma keruuprojekti alkoi. R ROSKALEIDEISTÄ vuoden roihuvuorelaisia TEKSTI REINE PALMQVIST KUVA IIRO KAUKIAINEN Roihuvuori-ryhmän palaute projektin roskasaaliskuvista on ollut valtaosin arvostavaa. – Paria henkilöä alkuvaiheessa ärsytti tämänkaltainen “roskapostaaminen”, mutta he vaikenivat pian. Kadulla olen kohdannut pelkkää kiitosta ja kannustusta. Jonkin verran ihmettelyä myös siitä miksi keräämme ilman korvausta roskia jotka eivät lopu koskaan, kuvailee Dii. – Ei ole kommentoitu ikävästi. Roskat harmittavat enemmän. Laseja, tumppeja, nenäliinoja, pahvimukeja. Yksi pariton kenkä oli hassu löytö, kertoo puolestaan Hellström. Omituisia ja hassuja roskia on muitakin kuin pariton kenkä. On löytynyt mm. tietokoneen näyttö, röykkiö ilokaasupatruunoita ja noin sata kappaletta muovisia talipalloverkkopusseja. Vatsaa kääntää kuulla myös kuvailuja käytetyistä kasvomaskeista ja jopa kuukautissiteistä. KIITOSTA YHTEISEN VIIHTYVYYDEN PARANTAMISESTA Näitä miettiessä ei hämmästy siitä että vuonna 2020 Roihuvuori-seura on valinnut vuoden roihuvuorelaisiksi Outi Diin ja Pirjo Hellströmin. Seuran perusteluissa todetaan mm. seuraavaa: ”Koronavuonna 2020, kun valtaosa ihmisiä yhdistävistä tapahtumista on jouduttu perumaan, ulkoilu ja ulkona viihtyminen ovat tulleet erityisen tärkeiksi. Outi Dii ja Pirjo Hellström ovat Roskaton Roihis -tempauksellaan ottaneet asiakseen parantaa seudun viihtyvyyttä roska kerrallaan, päivästä päivään.” Alueella on muitakin roskienkerääjiä ja seura toivoo tunnustuksen koskettavan ja inspiroivan myös heitä. Kysyin ”roskaleideiltä” mitä terveisiä he haluaisivat roihuvuorelaisille lähettää. No tietenkin: roskat roskikseen! Lisäksi jokainen voisi hyräillä mielessään Roska päivässä -liikkeen laulua: Roskanko heittelet pihalle? Kysyn vaan, kysyn vaan. Roskanko heittelet kadulle? Kysyn taas, kysyn taas. Nurmelle heitätkö roskasi, vaikka roskis on ihan vieressäsi? Kysyn vaan, kysyn taas, aina vaan. Jos jokainen roskansa korjais pois. Aina vaan, aina vaan Jos jokainen jälkensä siivoais. Aina vaan, aina vaan Jos jokainen älliä käyttäisi, niin puhtaampi olisi luontosi. Tosi on, tosi on, tosi on. Roskitta luonto kaunis on. Jep jep, jep jep. Puhtaana luonto kaunis on. Tosiaan, tosiaan. Siistinä maailma kaunis on, siitä vastuu on kaikilla suunnaton. Aina vaan, aina vaan, ainiaan! (sävel: Saku Sammakko) Kuva Lissu Kaivolehto.
Juomat löytyvät lähikaupastasi. tue paikallista! WWW.ROIHUVUOREN.COM
9 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI IRSIKANKUKKAKUNINGATAR, Sakura Queen, on valittu Japanissa 1960-luvulta asti. Japanissa valitaan myös alueellisia prinsessoja, jotka toimivat eri puolilla Japania kukkatapahtumien lähettiläinä. Kirsikankukkakuningatar on Japanissa tärkeä, sitoutumaton hyvän tahdon lähettiläs. Japanin Sakura Foundation tekee yhteistyötä U.S.A:n, Saksan ja Vietnamin sekä Suomen kanssa ja heidän toiveestaan vuonna 2017 Suomessa valittiin ensimmäinen kirsikankukkakuningatar. Tehtävän hoitaminen edellyttää mm. japanin kielen taitoa. Kirsikankukkakuningattaren tehtäväkausi on kaksi vuotta ja vuosittain hanamissa nimetään uusi kirsikankukkaprinsessa, joka vuoden prinsessakauden jälkeen jatkaa kuningattarena. Koronavuoden hanamin jäätyä väliin, nykyistä kautta on päätetty jatkaa vuodella, joten seuraava prinsessahaku on vasta keväällä 2022. Japanin Kirsikankukkakuningatar vieraili Suomessa kesällä 2019 ja vierailuja oli sovittu myös tulevaisuuteen, mutta ymmärrettävästi tänä vuonna kansainvälinen vierailuvaihto on ollut tauolla. Kuluneen vuoden aikana Elina ja Ella ovat toimineet aktiivisesti Instagramissa ja kertoneet siellä kirsikankukkakuninkaallisten tehtävistä. Roihuvuori-seura on Suomen kirsikankukkakuningatteren virallinen isäntätaho ja tämän tehtävän myötä seuran edustajat ovat päässeet mukaan merkittäviiin Suomen ja Japanin välisiin yhteistyökuvioihin. Kirsikankukkakuninkaalliset voit tavata keväällä hanami-juhlassa. Seuraa kirsikankukkaprinsessaa ja -kuningatarta Instagramissa @finnishsakuraqueens OLEN ELINA VANHATALO, 24-vuotias sosionomi-diakoniopiskelija sekä vuoden 2020 kirsikankukkaprinsessa. Olen kotoisin Noormarkusta, Satakunnasta, mutta nykyään asun Espoon Saarniraiviossa. Harrastuksiini kuuluvat japanilaiset budolajit iaido ja jodo. Vapaa-aikani kuluu usein musisoidessa, käsitöitä tehdessä tai japanin kieltä opiskellessa. Japani tuli tutuksi 11-vuotiaana popkulttuurin kautta, ja innostus vei mukanaan kielen, taiteen sekä ruokakulttuurin pariin. Tällä hetkellä lähimpänä sydäntä japanin kulttuurista ovat kieli, budolajit ja perinteet. Hain kirsikankukkaprinsessaksi ystäväni rohkaisemana, enkä ensin uskonut pääseväni kuninkaalliseksi, joten uutiset tulivat hyvin iloisena yllätyksenä poikkeuksellisen kevään piristykseksi. Vaikka nykytilanteesta johtuen edustustyömme on painottunut lähinnä sosiaaliseen mediaan, ensimmäiset puoli vuotta kuninkaallisena on ollut upea ja yllätyksellinen seikkailu. On virkistävää pohtia ja kehittää kuningattaren kanssa uudenlaista toimintaa ja tavata sen yhteydessä uusia ihmisiä. Toivon, että pääsen pian toteuttamaan muitakin tehtäviäni kuninkaallisena, mikäli olosuhteet sen sallivat. OLEN ELLA SAARENKO Turusta ja tämänhetkinen Suomen kirsikankukkakuningatar. Kiinnostukseni Japaniin alkoi 13-vuotiaana hyvin samalla tapaa kuin monella muulla: mangan, animen ja japanilaisen musiikin kautta. Viimeisen 10 vuoden aikana kiinnostuksen kohteeni ovat useaan kertaan vaihtuneet, mutta japanilainen kulttuuri, erityisesti ruoka, elokuvat ja paikalliset perinteet, on silti pitänyt pintansa. Minulta on useasti kysytty, mikä minua japanilaisessa kulttuurissa viehättää, ja siihen kysymykseen on vaikea antaa tyhjentävää vastausta. Toisaalta japanilainen kulttuuri on uniikki, eksoottinen ja kaukainen, mutta siitä löytyy yllättävän paljon yhtäläisyyksiä suomalaisen kulttuurin kanssa. Japanista on tullut tärkeä ja pysyvä osa elämääni, eikä sen merkitystä voi täysin sanoin kuvailla. Kauteni kirsikankukkaprinsessana oli vauhdikas, ja se ylitti kaikki odotukseni. Tapasin uusia ihmisiä, opin paljon tehtävästäni ja pääsin edustamaan itselleni tärkeää asiaa. Olosuhteet eivät ole olleet ihanteelliset, ja koronavirus on tehnyt kauteni aloituksesta kirsikankukkakuningatterana haastavan. Hanami jouduttiin perumaan, eikä meillä ole ollut mahdollisuuksia tehdä tavanomaisia edustustehtäviämme. Tästä huolimatta emme ole jääneet toimettomiksi. Olemme olleet aktiivisia Instagramtilillämme, ja aion vielä kehittää kuningatteren tehtävää, jotta pystyisimme toimimaan kulttuurilähettiläinä entistä paremmin myös poikkeusoloissa. Toivon syvästi, että pääsemme yhdessä juhlistamaan hanamia ensi keväänä! KIRSIKANKUKKAKUNINGATAR KIRSIKANKUKKAPRINSESSA Ella Elina K KUVAT VENLA AILASMÄKI MIKÄ IHMEEN KIRSIK ANKUK KAKUNIN GATAR JA -PRINS ESSA? KIRSIKANKUKKAKUNINGATAR Ella Saarenko.
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 10 ELSINGIN ASUKASLUKU kasvaa noin 7000 asukkaalla vuodessa. Heille tarvitaan asunnot ja niitä saadaan rakentamalla uusia alueita tai täydennysrakentamalla olemassa olevia kaupunginosia. Rakentamista ei suunnitella tasaisesti ympäri kaupunkia, vaan mahdolliset kohteet pyritään selvittämään. Haastattelimme sähköpostilla aluearkkitehti Marjo Vänskää Roihuvuoren täydennysrakentamissuunnitelmista. Mikä on täydennysrakentamisen tavoite Roihuvuoren osalta – mitä tavoitteet tarkoittavat ihan käytännössä rakennuksina ja asukkaina? – Yleiskaava mahdollistaa jonkin verran täydennysrakentamista Roihuvuoreen, mutta sen kokonaispotentiaalia ei olla vielä tutkittu. Siksi on vaikea esittää tarkkoja asukasmäärien lisäyksiä. Juuri nyt on valmisteilla Roihuvuoren rakennetun ympäristön täydennysperiaatteiden selvitys. Se koskee vain nykyisten kaavoitettujen tonttien sisältämää täydennysrakentamispotentiaalia, eli uusia tontteja ei tällä hetkellä suunnitella. Täydennysrakentamisessa lisäykset ovat maltillisia ja siihen liittyvät hankkeet käynnistyvät vain, jos taloyhtiöt tai tontinhaltijat lähtevät niihin mukaan. Millaisia taloja Roihuvuoreen voidaan täydennysrakentamisen tuloksena rakentaa? – Tulevalla rakennuskannalla pyritään eheyttämään Roihuvuoren 1950-60-lukujen alkuperäistä kaupunkirakennetta ja arkkitehtuuria sekä täydentämään aluetta ympäristöön sopivalla arkkitehtuurilla. Tarkoituksena on, että Roihuvuoreen rakennettaisiin pääasiassa kerrostaloja, joiden sijoittelu ja yksityiskohdat noudattaisivat Roihuvuoresta laadittuja rakentamistapaohjetta vuodelta 2004 ja auttaisivat osaltaan eheyttämään alueen identiteettiä. Vaikka tiivistyvän kaupungin tarpeet on huomioitava, samalla on pidettävä mielessä alueen maisemalliset arvot, jotka ovat tärkeitä Roihuvuoren identiteetille. Miten prosessi etenee ja miten kauan kukin vaihe kestää? – Jos kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy marras-joulukuussa 2020 suunnitteluperiaatteet, voidaan täydennysrakentamissuunnitelmia tehdä Roihuvuoreen yksi kerrallaan asemakaavamuutostai poikkeuslupahakemusten perusteella. Täydennysrakentamissuunnitelmia tehdään tyypillisesti tontinhaltijan aloitteesta ja riippuen hankkeen laajuudesta kaavaprosessissa menee yhdeksästä kuukaudesta useampaan vuoteen. Miten asukkaat voivat vaikuttaa prosessin eri vaiheissa? –Kaupunki järjestää Kerro kantasi -kyselyitä eri vaiheissa. Esimerkiksi Roihuvuoren täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteiden yhteydessä järjestettiin kysely tammi-helmikuussa 2020 ja siihen saatiin paljon palautetta. Uutta Helsinkiä -tilaisuudet ovat myös hyvä vaikuttamiskanava. Asukkaat voivat vaikuttaa osallistumisja arviointisuunnitelman eri vaiheissa. Myös asemakaavamuutosehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Marjo Vänskää haastattelivat Petteri Nisula ja Jani Marjanen. KIRSIKKAPUISTO kasvaa ja kaunistuu • Roihuvuoressa kasvaa kirsikkapuiston remontin valmistuttua 415 kirsikkapuuta. • Kirsikkapuiston ensimmäiset 150 kirsikkapuuta olivat lahjoitus Suomessa asuvilta japanilaisilta. • Vuodesta 2010 saakka vuoden roihuvuorelaiselle on istutettu puistoon oma nimikkopuu. Puiston yläosan nurmikot on uusittu ja keskelle on rakennettu uusi kävelyreitti. TÄYDENNYSRAKENTAMINEN ROIHUVUORESSA TEAMS-TAPAAMINEN Internetissä Marjo Vänskän (Helsingin kaupunki) kanssa. Tilaisuus järjestetään koronavirusepidemian takia etäkokouksena. TORSTAI 3.12.2020 KLO 17–18:30 Nettikokouslinkin löydät osoitteesta www.roihuvuori.fi Kaavoittaja esittelee Roihuvuoren rakennetun ympäristön täydentämisen suunnitteluperiaatteet, jotka mahdollisesti tähän kokoukseen mennessä on jo hyväksytty Helsingin Kaupunkiympäristölautakunnassa. Kaavoittaja esittelee hankkeita, joita Roihuvuoressa parhaillaan tutkitaan/ edistetään ja kertoo kaavoituksen muut ajankohtaiset kuulumiset. Järjestää Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala sekä Roihuvuori-Seura. H TEKSTI OTTO-VILLE MIKKELÄ Roihuvuori-seura, toiminnanjohtaja KUVAT JOHANNA AYDEMIR
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 1111 LKUPERÄINEN syy puiston laajentumiselle oli Helsingin tulvansuojeluohjelma. Porolahdenpuro on välillä rankkasateella tulvinut katkaisten Abraham Wetterin tien. Tulvansuojeluohjelman mukaan puistoon päätettiin rakentaa tulva-allas sekä lisätä puron virtaamaa kadun ali toisella poistoviemärillä. Tulvaaltaan rakentaminen avasi mahdollisuuden Kirsikkapuiston laajentumiseen koko puistoalueelle. Altaan kaivamisessa syntyneet maamassat on myös pystytty kokoamaan puiston alueelle, jolloin niitä ei tarvitse kuljettaa pois alueelta. Puiston remontin on suunnitellut maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä, ja olen osallistunut sen neljä vuotta kestävään suunnittelutyöhön Roihuvuori-seuran edustajana. Puiston tulva-allas maisemoidaan iiris-lammikoksi, jonka yli rakennetaan puusilta. Sillan alle tulee pohjapato, joka nostaa altaan vedenpintaa noin puoli metriä. Lammikon rannalle tulee laituri ja pöytäryhmiä ja rannoille istutetaan kuusitoista eri iiris lajiketta. Puistoon istutetaan 75 uutta kirsikkapuuta, jolloin kirsikkapuiden määrä nousee puistossa yli 250:een. Uusia kirsikka lajikkeita puistoon saadaan kaikkiaan viisi. Ne ovat tokionkirsikka (Prunus x yedoensis), kuriilienkirsikka (Prunus nipponica var. Kuriensis ’Ruby’), tarhakirsikka (Prunus x goundoinii ’Schnee’), koristekirsikka (Prunus x hilleri ’Spire’) sekä rusokirsikan pystykasvuinen muoto (Prunus sargetii ’Rancho’). Näiden lisäksi alueelle tulee laaja kirjo eri puulajeja: rusoja hopeavaahtera, sulkaharmaaleppä, visaja loimaankoivu, japaninjalopähkinä ja -siipipähkinä, neljä lehtikuusi lajiketta ja poppeleita sekä erilaisia havupuita. Yhteensä puistoon istutetaan kaikkiaan 137 uutta puuta. Alkuperäisessä Kirsikkapuistossa rusokirsikkapuut oli istutettu liian lähelle toisiaan ja niitä on nyt harvennettu. Kymenkunta kirsikkapuuta ollaan mahdollisuuksien mukaan siirtämässä väljempään paikkaan, tai mikäli siirto ei onnistu, tilalle istutetaan korvaavat rusokirsikkapuut. Lisäksi rinteen keskeltä siirretään kaksi Roihuvuori-seuran vuoden roihuvuorelaisille istuttamaa kirsikkapuuta reunemmalle. Abraham Wetterin ja Sahaajankadun kulmaan tulee puiston pääsisäänkäynti ja japanilaistyylinen sisääntuloportti. Pääsisäänkäynniltä puiston läpi iiris-lammikon yli rakennetaan uusi kevyenliikenteen väylä Tuhkimontielle. Jatkossa kevyenliikenteen väylää on tarkoitus jatkaa Starkin myymälän takaa suoraan Herttoniemen metroasemalle Sorvaajanpolkua pitkin. Puiston pohjoisreunalla kulkevan Jättiläisenpolun ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkitien kivetys kaivetaan remontissa paremmin esiin. Japanilaistyylisen puutarhan ja Kirsikkapuiston väliselle reitille tulee myös pitkään kaivatut opasteet. Ensi vuoden toukokuun hanamijuhliin mennessä puiston yläosan remontti on valmistunut. Alemman osan iiris-lammikko ja puusilta valmistuvat vasta ensi kevään jälkeen. Puistosuunnitelmaan kuuluu myös varaukset yleisö-wc:lle ja julkiselle taideteokselle, mutta niitä ei toteuteta nykyisen remontin yhteydessä, vaikka viemärija vesiputket yleisö-wc:tä varten onkin jo toteutettu. Jo nyt voi sanoa, että puistosta on tulossa yksi Itä-Helsingin hienoimmista. Kirsikkapuiston laajennusremontti alkoi keväällä koko puiston alueella. Alkujaan kaksi vuotta kestävän puiston remontin ja laajennuksen piti alkaa vasta 2021, mutta se aikaistui vuodella. A • Roihuvuoressa kasvaa kirsikkapuiston remontin valmistuttua 415 kirsikkapuuta. • Kirsikkapuiston ensimmäiset 150 kirsikkapuuta olivat lahjoitus Suomessa asuvilta japanilaisilta. • Vuodesta 2010 saakka vuoden roihuvuorelaiselle on istutettu puistoon oma nimikkopuu. Havainnekuva kirsikkapuiston uudesta sisääntuloportista, Maisemaarkkitehtitoimisto Näkymä, Helsingin kaupunki. IIRISALTAAN rakennus oli meneillään marraskuun puolivälissä. HELSINGIN osallistuvan budjetoinnin OmaStadin toinen kausi alkoi ideoiden keruulla lokakuussa 2020. Niitä saatiinkin runsaasti: yksin kaakkoiseen suurpiiriin 104 ja koko kaupunkiin yhteensä 1 463 mukaan lukien 403 kaupunginlaajuista ideaa. Nämä koskevat kaikkia kaupungin toimialoja ja toimintoja asunnottomien palveluista leikkipuistojen varusteluun ja kulttuuritapahtumiin. Tällä kertaa eniten ideoita tuli liikuntapaikkojen ja puistojen parannuksiin, missä näkyy lähiulkoilun merkityksen kasvaminen koronavuotena. IDEAA OMASTADIN OSALLISTUVAAN BUDJETOINTIIN 1463 REPOSALMESSA kulki kesällä 2020 sähkölautta Vartiosaareen osallistuvan budjetoinnin OmaStadin hankkeena. Sen sähköstä 25 % saatiin aurinkopaneelista. Kyytiin pääsi reilun kahden kuukauden kokeilujaksolla yhteensä 7 200 matkustajaa. ”Kyyti oli mukavaa: hiljaista ja tasaista kuin spårassa”, arvioi eräs heistä kokemusta. Kuva: Forum Virium Helsinki. Kaikki ideat ovat esillä netissä. Siellä myös mahdollisuus kommentoida sekä tykätä tai olla tykkäämättä niistä. Marraskuussa suupiirien stadiluotsit ja toimialojen asiantuntijat arvioivat ideoiden toteutettavuutta: onko asia kaupungin toimivallassa, onko siitä jo päätetty aiemmin, mahtuuko se määrärahaan sellaisenaan tai onko muokattavissa mahtumaan. Arviot julkaistaan joulukuussa. Seuraavaksi ideoista kehitetään äänestettäviä ehdotuksia kaupunkilaisten ja kaupungin väen yhteistuumin. Mukaan tähänkin vaiheeseen saavat tulla kaikki. Kehittämistä tuetaan tammikuusta alkaen järjestettävissä lähija etätyöpajoissa, OmaStadi Raksoilla. Nämä kohtaamiset avaavat näköaloja myös tavallisen budjetin taustalla olevaan valmisteluun. OmaStadin toisen kauden määräraha on 8,8 miljoonaa euroa, josta kaakkoisen suurpiirin osuus on 588 090 euroa. Suurpiirikohtaisten lisäksi koko kaupunkia koskeva määräraha on 1,76 miljoonaa. Yksittäinen hanke saa viedä enintään puolet suurpiirin budjetista. Äänestys pidetään syksyllä 2021 ja äänestää saavat 12 vuotta täyttävät sekä sitä vanhemmat helsinkiläiset. Katso ideat netissä ja osallistu yhteiskehittämiseen: omastadi.hel.fi H TEKSTI PAULI SALORANTA Stadiluotsi, Helsingin kaupunki, Kaakkoinen suurpiiri ja Vuosaari
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 12 NINNI KAIRISALO, kylälehden ilmeen luoja KAUKANA HELSINGIN itäisessä kaupunginosassa, löytyy Roihuvuori toimeliaitten ihmisten kylä, jossa asustaa aktiivinen yhteisö. Useat tapahtumat ja juhlat sekä niihin liittyvä tiedottamisen tarve loivat tilauksen kylälehdelle. Roihuvuoren kylälehti vahvistaa paikallista osallisuutta ja tukee alueella järjestettäviä tapahtumia. Ensimmäinen lehti ilmestyi vuonna 2009 Roihuvuoren kyläjuhlille, siitä lähtien kylälehti on ilmestynyt vuosittain meidän kaikkien luettavaksi. Moni on ihaillut Roihuvuoren kylälehden rikasta kuvitusta, ja etenkin kansikuvat ovat saaneet kiitosta. Lehden satumainen kuvitus on pitkälti graafikko Ninni Kairisalon käsialaa. Hän on tehnyt ulkoasua ja kuvituksia Roihuvuoren kylälehteen Voima Kustannuksen kautta lehden ensimmäisestä numerosta lähtien. Kairisalon alkuaikojen yhden värin kansikuvat ovat muuttuneet vuosien saatossa moniväriseen kuvastoon, josta voi löytää monia roihuvuorelaisille tuttuja elementtejä. Kuvat, joita katsoja ei aluksi liitä Roihuvuoreen, kätkevät sisäänsä viittauksia alueeseen, kuten rakastettuun maamerkkiin vesitorniin ja satuhahmo Punahilkkaan, josta Kairisalo on tehnyt oman perinteisestä poikkeavan versionsa. Kairisalo kertoo, että susi ja Punahilkka ovat hänelle erityisen mieleisiä hahmoja. Hän pitää satujen ja satuhahmojen yhdistelemisestä Roihuvuori-aiheisiin luontevana. Seikkailevathan alueen kadunnimistössä niin Tuhkimo, Lumikki kuin Punahilkka ja vuorenpeikkokin ja aikoinaan alueen nimeksi oli ehdolla Roihuvuoren sijaan Satumaa. Roihuvuoren kylälehdistä Kairisalo muistaa erityisesti ensimmäisessä numerossa ilmestyneen Roihuvuoren kartan, joka haastoi tutustumaan Roihuvuoreen katu kerrallaan. Kairisalolla ei ole varsinaista suosikkikantta, mutta vuoden 2018 lehden Hanamikansi kirsikankukkaorigameineen on jäänyt hänelle parhaiten mieleen. Ninni Kairisalo on monipuolinen taiteilija, jonka uusimpia töitä ovat synthwave-artisti Levinskyn levyn kannet sekä kuvitus Zacharias Topeliuksen satukokoelmaan Sagor i urval. MARIA MANNER, visuaalista tunnelmaa kirjamessuille ROIHUVUORELAISET OVAT kirjojen ystäviä, he lukevat paljon. Lisäksi alueelta löytyy useita kirjoittamisen ammattilaisia. Roihuvuorelainen Satu Kiiskinen kertoi huomanneensa ystäviensä kanssa, että Satumaassa oli tarve kirjamessuille. Ryhmä ideoi kaksipäiväisen tapahtuman ja suuri joukko paikallisia vapaaehtoisia aloitti tapahtuman toteutuksen. Messut ehdittiin järjestää kaksi kertaa, mutta tänä vuonna koronavirus ymmärrettävästi siirsi kirjamessutkin tulevaisuuteen. TEKSTI MERJA KUVAJA SA TU M A A N K U V IT TA JA T NINNI KAIRISALON kuvittamassa vuoden 2018 kylälehden kannessa satu ja hanami kohtaavat. Kaikkiin Roihuvuoren kylälehtiin voit tutustua netissä www.lehtiluukku.fi/lehdet/roihuvuoren_kylalehti. ROIHUVUORI-HUPPAREIHIN Ninni Kairisalo on piirtänyt tyylitellyn vesitornia muistuttavan puun. Tästä piirroksesta on muotoutunut myös Roihuvuoriseuran tunnus. ZACHARIAS Topeliuksen satukokoelman kansikuva Sagor i urval -kirjasta, Ninni Kairisalo. NINNI KAIRISALON kansitaidetta Levinskyn No Control (Love Theme) levyn kansi.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 13 Ohjelman ja esiintyjien lisäksi tarvittiin messuille visuaalista tunnelmaa ja messuilmettä. Kuultuaan kirjamessussuunnitelmista graafinen suunnittelija ja kuvittaja Maria Manner otti yhteyttä Satu Kiiskiseen. Manner kertoo: ”Teen töitä pääasiassa kirjankustannusalalla ja ajattelin, että messut olisivat itselleni sopiva tapa osallistua yhteisölliseen vapaaehtoistoimintaan vähän etäämmältä.” Roihuvuoren kirjaston vieressä oleva Taisto Martiskaisen Kiikkujat-veistos sai Mannerin käsittelyssä uuden näyttävän ilmeen messujen julisteissa ja viestinnässä. Vauhdikkaat kiikkujat saivat käteensä kirjat ja liekkimäinen tausta toi viittauksen roihuihin. Mannerin kädenjälki näkyy muuallakin Roihuvuoressa niin paikallisten tapahtumien julisteissa kuin Hanami-teen pakkauksissa. Nimikkoteetä on myyty hanamijuhlissa ja kahvila Roihuvuoren Riossa. Teepakettien kuva-aiheet ovat peräisin Roihuvuoren japanilaistyylisestä puutarhasta, jonka alueet on jaettu ilmansuuntien mukaan. Pohjoisessa on musta kilpikonna, idässä sininen lohikäärme, etelässä punainen feeniks ja lännessä valkoinen tiikeri. Kirjojen maailmassa toimivalla Mannerilla ei ole lempikirjaa: ”Aikuisena on vaikea nimetä lempikirjaansa, mutta suosikkini lapsena oli Tove Janssonin kuvakirja Vaarallinen matka. Kirjan kuvien jännitys on hienovaraista ja absurdia, mikä oli lastenkirjoille epätavallista”. Roihuvuoreen liittyvä unelmatyö liittyy julkiseen tilaan. ”Kirjat jäävät usein kodin seinien sisälle, joten olisi kiinnostavaa toteuttaa joku pienikin teos julkiseen tilaan, vaikkapa seinämaalaus”, sanoo Manner. Mannerin lempihahmoista löytyvät suomalaiset taruolennot kuten näkit, hiidet ja haltija. Ehkä niistä saisi aiheen taideteokseen. ROIHUVUOREN HYVÄ HENKI tarttuu kuvittajiin töitä tehdessä. Roihuvuorelaiset puolestaan ovat ihastuneet heidän kuvituksiinsa ja kauniit työt ovat saaneet paljon huomiota. Olisi hienoa, jos Maria Manner ja Ninni Kairisalo voisivat kuvittaa vaikka koko Satumaan! HANAMI-TEEN PAKKAUSTEN innoittajana on ollut Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha. Kuvitus Maria Manner. ROIHUVUOREN Kiikkujat-patsaasta idean saaneen kirjamessujulisteen on kuvittanut Maria Manner. ROIHUVUOREN kyläjuhlien julisteen taustalla näkyy Roihuvuoren maamerkki vesitorni. Kuvitus Maria Manner NINNI KAIRISALO JA MARIA MANNER ovat molem mat kuvittaneet niin Roihu vuoren tapahtumia kuin julkaisujakin. Tässä lehdessä näkyy molempien kädenjälki, lehden taitto on Ninni Kairisalon käsialaa ja kannen kuvitus tällä kertaa Maria Mannerin. Kuva Iiro Kaukiainen.
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 14 Roihuvuori-seura täytti marraskuussa 60 vuotta. Etsimme poimintoja kuva-arkistosta ja niiden myötä voimme todeta, että kylämäinen yhteisö on aina ollut elävä ja aktiivinen. ROIHUVUORI-SEURA 60 VUOTTA Roihuvuori-seuran 10-vuotiskulkue 1970. Köydenvetokisaa Roihuvuori-päivillä 1979. 2010 Suomen Kotiseutuliitto valitsi Roihuvuoren Vuoden kaupunginosaksi. Kyläjuhlapäivänä koulujen ja päiväkotien lapset kuvittivat jalkakäytävät. 2009 kaupunki lopet ti leikkipuistotoiminnan Tuhkimonpuistossa, koska osassa rakennusta havaittiin kosteusvaurioita. Alueen asukkaat ottivat talon terveet osat omatoimiseen käyttöön ja puistossa järjestettiin paljon toimintaa ja lastentapahtumia. Kuva 2011 lasten kesätapahtumasta, kuvaaja Timo Kuvaja. 2011 syksyllä kaupunki yllättäen purki Tuhkimon puisto rakennuksen muutaman päivän varoitusajalla. Siitä asti Roihuvuori-seura on haaveillut paikkaan asukastoimintaan sopivaa asukastaloa. 2014 Roihuvuori-seura perusti yhteisöllisen perunapellon. Nyt pellolla on yhteisöviljelmiä, koulukasvipalstoja ja omia kasvipalstoja asukkaille. Japanilaistyyliseen puistoon levittäytyvät kyläjuhlat ovat olleet yksi seuran päätapah tuma hanami-juhlan lisäksi. Hanami-juhla on keväinen Roihuvuori-seuran päätapah tuma, joka on poikinut seuralle yhteyksiä Japaniin asti. Tapahtuma on jo Helsingin mittakaavassakin yksi suurimpia ilmaisia yleisötapahtumia.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 15 ROIHUVUORI-SEURA 60 VUOTTA Tuhkimon-puisto on ollut yksi keskeinen tapahtumapaikka seuran toiminnassa. Puistossa oli aiemmin kaupungin leikkipuisto ja liuskekivillä reunustettu lasten uima-allas. 2013 seura osallistui Ihmetaidefestivaaliin, jossa kaupunginosat välittivät toisilleen viestin lippuviittomilla. Roihuvuoren kirjamessut järjestettiin 2018 ja 2019. Jo ensimmäisellä kerralla kotoisen kirjastomme ja koulun sali täyttyivät kirjojen ystävistä. Kauneimmat joulukukat Espoonlahti: Espoonlahdenranta 5, 02320 Espoo, 050 400 0247 Herttoniemi: Abraham Wetterin tie 3, 00810 Helsinki 050 567 5225 ARK. 9-19, LA 9-16, SU 10-16 www.puutarhanikkarit.fi Vältä jouluruuhka tilaa kukat ajoissa ja nouda haluamanasi päivänä! T U N N E L M A L L I N E N R AV I N TO L A H E RTS I K A N SY DÄ M E S SÄ . Avoinna ke–to 15–21, pe 15–22, la 12–22 ja su 12–18 Arkilounas ma–pe klo 11–15. Tarjolla joka päivä laadukasta kotiruokaa. Myös kalaa ja vegaaninen vaihtoehto. Annoksiin sisältyy alkusalaatti ja kahvi. Alle 10-vuotiaat lapset -25% Viikonloppulounaat jatkuvat jouluun asti. Viikoittain vaihtuva kolmen ruokalajin kokonaisuus 29 € / henkilö. Itsenäisyyspäivän juhlavampi menu hintaan 45 € / henkilö. Menuihin on saatavissa myös räätälöidyt viinipaketit. Kettutie 3. Herttoniemi 050 518 5539 info@ravintolapikkuhukka.fi www.ravintolapikkuhukka.com HUOM! Valmistamme annokset myös mukaan otettaviksi. Kokoa mieleisesi JOULUKORI paikallisista herkuista. Koriin saatavilla mm. hilloja, glögejä, banaanikakkua (Ve, G), saaristolaisleipää (Ve), Hanami-teetä, Rio Roast-kahvia... Lisäksi Riosta lahjakortit, noutolounaat, noutoherkut ja pienpanimoiden oluet myös kotiin vietäviksi! JOULULAHJAT ROIHUVUOREN RIOSTA! A V O I N N A : K E T O 1 1 1 8 P E L A 1 1 2 2 S U 1 1 1 7 R O I H U V U O R E N R I O R O I H U V U O R E N T I E 9 8 2 H E L S I N K I @ R O I H U V U O R E N R I O R O I H U V U O R E N R I O . F I
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 16 UNKOSARJAN lyöjätilaston ykkö nen TeeaKaisa Vikiö kuvaa menneen kesän matkaa näin: ”Asetimme lokakuussa 2018 joukkueen tavoitteeksi nousun Superpesikseen viimeistään vuonna 2020, joten tavoite on ollut kristallinkirkkaana mielessä siitä asti.” Kausi 2020 olikin Roihun hurjaa ylivoimaa. Roihu pelasi naisten ykköspesistä omassa lohkossaan 14 ottelua, joista se voitti 12. Lohkonsa loppuottelussa se kohtasi Kankaanpään ja selvitti suoraan kahdella voitolla tiensä loppuotteluun. Ensimmäinen ottelu kotona voitettiin, ja vaikka ratkaisevassa pelissä Vaasassa oltiin toisella jaksolla häviöllä 1–7, niin Roihu käänsi tilanteen voitokseen, ja jakso päättyi lopulta 8–11 Roihulle, ja Roihu nousi ensi kaudelle superiin. ”Uskon, että ratkaisevaa oli vankkumaton luottamus itseemme, toisiimme ja meidän tekemiseen. Muistan Vaasassa, kuinka Tommi keräsi meidät ennen viimeistä sisävuoroa yhteen ja kehotti vaan nauttimaan pelistä, yleisöstä ja tekemään parhaamme. Loppuun taisi huikata, että se riittää kyllä. Sallin läpilyönnin jälkeen tiesin, että me voitetaan ilman Supervuoroparia. Jännä, että tuollaiset asiat vain aistii”, kertaa Teea-Kaisa Vikiö viimeisen pelin ratkaisua. ”Viimeinen peli Vaasassa oli huikea. Vaasan katsomosta lähti ääntä omille ja päätimme, että meidän fanikatsomo ei jää kakkoseksi. Kun Salli otti kolmannen palon ykköspesältä, riemu repesi. Kaikki kuskaaminen ja seuratouhuaminen sai uuden arvon. Vuosien junioripelit ja tyttöjen suuri unelma realisoitui siinä hetkessä. Kova ja nöyrä työ oli totta. Mikään huuto ja riemunkiljahdus ei tuntunut tarpeeksi kovalta, niin mahtava ja ylpeä olin tytöistä!” kertaa tunnelmiaan Ruth Palola, Tilda ja Salli Palolan äiti. Roihu luottaa vahvasti seuran kasvatteihin jatkossakin. Seurassa on tehty hienoa juniorityötä, ja Superin harjoitusrinkiin on noussut omia kasvatteja. Roihun taustavoimat ovat upeasti jaksaneet uskoa omaan tekemiseensä, vaikka Helsingissä pesis kuuluu marginaalilajeihin ja usein treenimahdollisuudet on heikot. Myllypuron Liikuntamyllyn vuorot ovat tietenkin joukkueelle upea mahdollisuus harjoitella, mutta ennen tätä pelaajat ovat vuosia hioneet taitojaan mm. Roihuvuoren koulujen liikuntasaleissa. Roihuttarien kotikenttä on vuosikymmeniä vanha, ja seura onkin ollut yhteydessä kaupunkiin kentän, katsomoiden ja sosiaalitilojen kunnostuksesta. Kenttä on kuin kynnöspelto. Katsomopaikkoja on alle 200 katsojalle, ja niistäkin osa on seisomapaikkoja. Osa katsomopaikoista pitäisi Pesäpalloliiton sääntöjen mukaan olla katettuja. Sosiaalitilojen virkaa toimittaa vanha vihreä koppi, jossa on kaksi pukuhuonetta ja vessaa. Ne ovat palvelleet kahta joukkuetta, tuomareita, pelin toimitsijoita ja yleisöä. Sekä katsomot että vessat eivät yksinkertaisesti riitä, jos ensi kesän otteluissa on katsojia sama 500, kuin oli tämän kauden loppuotteluissa. Tuleva kausi on Roihulle 30. naisten Superpesiksessä. Viimeksi Roihu oli edustettuna pääsarjatasolla kausina 2013–2014. Seuralla on yhteensä neljä naisten SMmitalia vuosilta 1982, 1985, 1986 ja 1988. Pesäpalloliitto palkitsi Roihun pelinjohtaja Tommi Nevalan Vuoden pelinjohtaja Naisten Ykköspesis -palkinnolla. Tommi jatkaa Roihun pelinjohtajana ja on optimistinen tulevaisuuden suhteen: ”Meillä on lahjakas nuori joukkue, joka tulee kehittymään talven aikana paljon. Olemme jo kahden kauden ajan harjoitelleet tähtäimenä superpesis, joten pelaajillekin on hienoa päästä kokeilemaan rajojaan ylimmässä sarjassa. Ensimmäisellä kaudella ei tokikaan vielä voida haaveilla mestaruudesta, mutta uskomme joukkueena pudotuspelipaikan olevan realismia. Toivon, että Roihuvuoreen saadaan puitteet kuntoon ja yleisö löytää katsomoihin, kun pitkästä aikaa pääkaupungin joukkue pelaa ylimmällä sarjatasolla.” Stadin buli notski roihuaa taas superissa! TEKSTI LEILA VASAMA KUVA RUTH PALOLA Roihun paluu superpesikseen R Uusi pesisstadion rakentuu. Projektijohdosta kerrottiin Kylälehdelle että tällä hetkellä toteutetaan kentän pohjatöitä kiireellä ennen pakkasia, mutta lopullinen suunnitelma esitellään vielä asukkaille ennen toteutusta. Sitä voidaan tarvittaessa muokata. Kuva: Matti Kinnunen.
Rakas kirjasto ”Katosin hyllyjesi väliin, kun kotona tuli ahdasta. Ja edessäni oli kokonainen maailma.” Helsingin kaupunginkirjasto Tervetuloa lemmikit ja niiden omistajat! Tutustu lemmikkiystävällisiin koteihin: asunnot.keva.fi Hyvin varustellut ja laadukkaat vuokra-asunnot odottavat uusia asukkaita Helsingin Herttoniemessä, Abraham Wetterin tiellä. Kauniit vuokra-asunnot vehreän pihapiirin ympärillä kutsuvat asumaan Abraham Wetterin tielle Herttoniemeen. Sinulle koti. Taloyhteisö Abraham Wetterin tie kutsuu nauttimaan arjesta. Katso kivat vuokrakodit osoitteesta: kodit.keva.fi Olen jälleen ehdolla kunnallisvaaleissa 2021. TUOMAS RANTANEN kaupunginvaltuustossa jo vuodesta 2000 Tule mukaan tukiryhmään: tuomas.rantanen@voima.fi | www.tuomasrantanen.fi
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 18 OLMIOSAI NEN Mörkövahti-sarja sai ideansa kirjailijan omalta esikouluikäiseltä lapselta. – Lapseni ker toi, että hän oli kuullut radiosta ohjelman, jossa kerrottiin, kuinka “Suomen äidit lähtevät pois ja tilalle tulee mörkö”. Jäin miettimään asiaa. Mikä olisi sellainen tilanne, jossa näin voisi käydä? Kirjoitin toista kirjaa – joka ei muuten vieläkään ole valmis – ja annoin itselleni luvan kirjoittaa joka aamu neljä sivua tarinaa möröistä. En ajatellut, että kukaan koskaan lukisi tekstiä, kirjoitin itselleni. Halusin tietää, miten tarinassa kävisi, ja lopulta se vei mennessään. Minua kiinnostaa se, mikä voisi olla totta. Mitä jos mörköjä oikeasti on? KIRJAILIJA HAVAINNOI JA TARKKAILEE Kirjan henkilöillä on esi kuvat Tolosen lähipiirissä ja tapahtumat sijoittuvat silloisen kotitalon lähiympä ristöön Roihuvuoreen. Tunnistettavia piirteitä on jouduttu häivyttämäänkin. Jopa kirjan erikoisimmalla hahmolla, puhuvalla kylpytakilla, on vastine todellisuudessa. – Tyttärelläni oli pienenä kylpytakki, jonka käskyä poistua kylvystä piti odottaa. En silloin pitänyt tavasta, jolla se sekaantui perheemme asioihin, mutta nyt minulla on ikävä sitä. Tolosella ei itsellään ollut lapsena mielikuvitusystävää, mutta lasten näkymättömät maailmat kiehtovat häntä. Kylpytakkikin muuttuu tarinan edetessä aina vain uskottavammaksi, kun yhä useampi ihminen alkaa nähdä sen oikeasti puhuvan. Kyseessä on arkkityyppinen hahmo, oraakkeli, joka ilmestyy odottamatta ja kertoo totuuden. Lapset usein kysyvät kirjailijalta, onko hänellä tosi hyvä mielikuvitus. Tolonen arvelee, että monella lapsella on varmasti parempi mielikuvitus kuin hänellä itsellään, mutta kuten kirjailijat usein, hän tekee havaintoja ja tarkkailee. – Roald Dahl on sanonut, että kirjoittaminen on kuin olisi sienimetsällä. Pitää kerätä ideoita ja valita sellainen, josta todella pitää, niin että sen kanssa jaksaa viettää aikaa. MENESTYSTÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA Tuuutikki Tolosen lastenkirjojen ensimmäinen osa Mörkövahti palkittiin ilmestyttyään 2015 lasten kirjallisuuden Arvid Lydecken -palkinnolla. 2016 ilmestyi sarjan toinen osa Mörköreitti ja tänä vuonna 2020 kolmas ja viimeisin osa, Mörköviesti. – Minusta tuntui, että olin toisessa osassa saattanut tarinan loppuun. Kouluvierailuilla lapset kuitenkin osoittivat, että näin ei ollut. Kun kustantamosta sitten soitettiin ja kysyttiin, olisiko mahdollista harkita kolmatta osaa, saatoin jo vastata, että kirjoitan sitä parasta aikaa. Nyt tuntuu, että sarja on valmis. Mörkövahti on ollut menestys paitsi Suomessa myös ulkomailla. Sen oikeudet on myyty 27 maahan ja siitä on suunnitteilla elokuva Hollywoodissa. Amerikkalaisia varten tarinaan piti tehdä hienoisia muutoksia. Kalapuikot vaihtuivat kananugetteihin, ja koska ajatus lapsista yksinään metsässä mörköjen kanssa valoisassa kesäyössä oli liian outo ja pelottava, seikkaillaan amerikkalaisessa versiossa turvallisesti pimeässä. LAPSIA JA VANHEMPIA Mörkövahdissa lasten vanhemmat ovat ihastuttavasti pihalla. Levon tarpeessa oleva kotiäiti jättää lapsensa örisevän mörön vahdittavaksi, ja isäkin on kadonnut työmatkoilleen niin, että hänet mainitaan enää Näkymättömänä Äänenä. Lapset kuitenkin selviävät niin arjesta kuin möröistäkin neuvokkuutensa ja yhteistyön avulla. – Lasten välinen dynamiikka muistuttaa minun ja sisarusteni välistä suhdetta. Saatoimme riidellä ja kyseenalaistaa toistemme tapaa elää ja olla, mutta tiukan paikan tullen pidimme yhtä. Tämä lohduttaa minua, jos omat lapset joskus riitelevät. Se välittäminen kyllä löytyy sieltä. Tolonen kertoo saaneensa kriittistä palautetta turhan perinteisistä sukupuolirooleista. – Kirja heijastelee perheemme sen hetkistä tilannetta, jossa mieheni matkusteli työn vuoksi paljon. Kirjassa on myös jalkapalloa pelaava tyttö ja lukemista harrastava poika –esikuvat sattuivat olemaan sellaisia. KUINKA KOHDATA TUNTEMATON? Kirjassa pohditaan paljon ihmisen suhdetta asioihin, joita hän ei ymmärrä. Mörkö on kuin ihminen, mutta ei kuitenkaan ole – jos ei mikä tahansa eläinkään. Aikuinen lukija ehkä havaitsee kirjassa heijastuksia ihmisarvosta tai ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta käytävästä keskustelusta. Möröt eivät puhu ihmisten kieltä, ja niillä on erilaisia tarpeita kuin ihmisillä, mutta vähitellen käy ilmi, että möröilläkin on nimi, lauma, tunteet ja persoonallisuus. Ne kuitenkin pakotetaan elämään tavalla, joka on vastoin niiden luontoa. Sen oivaltaminen järkyttää lapsia. Kyse ei ole vain möröistä, vaan siitä, millaisia ihmiset ovat. Olisiko meille ihmisille mahdollista elää rauhanomaista ja arvostavaa rinnakkaiseloa mörköjen kanssa? Vai pyrkisimmekö valjastamaan nämä lempeät, vahvat K TEKSTI MARIA FÖRBOM Tuutikki Tolonen, palkittu roihuvuorelainen sanataideohjaaja ja kirjailija, pitää Stephen Kingin ohjetta ”Kirjoita nopeammin kuin piparkakkumies juoksee” parhaana tuntemanaan neuvona kirjoittajalle. Jos kirjoittamisen alkuvaiheessa on liian kriittinen, voi olla että ei saa aikaiseksi mitään. – Pidän mysteeristä, selittämättömästä, Tolonen sanoo. TARUN JA TODEN RAJAMAALLA Tuutikki Tolonen ja möröt seikkailevat
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 19 olennot pelkiksi työeläimiksi, joilla teettäisimme raskaimmat työmme?” kysytään kirjassa Kaapon löytämässä ikivanhassa mörkötietokirjassa. – Lapset edustavat jokainen erilaista tapaa kohdata tuntematon ja sen pelko. Kirjojen lapsista Hilla on varovainen torjuja, Kaapo haluaa ymmärtää mörköjä tiedon avulla ja Maikki lähestyy niitä rakastamalla. Ihanne olisi varmastikin jokin yhdistelmä näistä kolmesta, pohtii Tolonen. Jos lasten esikuvat löytyvät Tolosen omasta lähipiiristä, onko möröllä itsellään esikuvaa? Se muistuttaa ehkä vähän animehahmo Totoroa, isoa karvaista luonnonhenkeä, jossa on sekä inhimillisiä että eläimellisiä piirteitä ja jonka syvin, rakastettava olemus jää katsojalle lopulta arvoitukseksi. Tolonen kertoo pitävänsä Totorosta, mutta sikäli kuin yhteyttä on, se ei ainakaan ole tietoinen. – Lapsena luin isosiskoni psykologian kirjasta otsikon “Eläinten kieli”, ja aloin uskoa, että isona voin oppia sitä. Kaipasin itselleni isoa puhuvaa eläinystävää. Ehkä mörössä on jotain vaikutteita valtavasta mustasta ja pörröisestä flanderinpaimenkoirasta, joka meillä oli kotona. SATUMAINEN ROIHUVUORI – Monet kirjailijat tekevät hirveästi pohjatyötä, minulle riitti, että selvitin veneileviltä ystäviltäni, mistä hakkaava ääni venesataman laivojen mastoissa oikein lähtee, kertoo Tolonen. Kirjan keskeisiä tapahtumapaikat sijoittuvat Roihuvuoreen. Niitä ovat kirjasto, josta lapset hakevat tietoa möröistä, lähialueen kerrostalot pihoineen ja kellareineen, puistot, metsät ja kalliot. Paikat tuntevien on helppo seurata missä kulloinkin mennään. Aivan yksi yhteen kuvaus Roihuvuoresta ei ole. Metsää on enemmän, mittakaavaa on hiukan venytetty. Marjaniemen uimarannan kupeessa sijaitsevasta korkeasta kalliosta aukeaa kirjassa ovi mörköjen maanalaiseen maailmaan. – OIikeasti kallio on lähes kaksi miljardia vuotta vanhaa kiveä, osa Etelä-Suomen kohdalla kauan sitten kohonnutta vuoristoa. Kauan ennen dinosauruksia vuoret kohosivat korkeammalle kuin nykyiset Alpit, mutta miljoonien vuosien aikana monenlaiset mullistukset ja ajan hammas, viimeisimpänä jääkausi, ovat kuluttaneet vuorten juuret esiin, kertoo Tolonen. Todellisuus ja taru kilpailevat ihmeellisyydestä. Tolonen käy ulkoiluttamassa koiraansa Roihuvuoren ja Marjaniemen rajalla virtaavan puron luona. – Kun kuljen tästä ohi, näen usein asfaltissa märkiä jalanjälkiä. Se on erikoista. Ehkä tuossa läheisessä purossa on jotain? Kuka tietää? JOSKUS TARU voi edeltää todellisuutta. Häivyttääkseen viittauksia todellisiin paikkoihin ja ihmisiin vaihtui silloisen kahvila Roin nimen Rioksi – ja sen niminen se nykyään omistajanvaihdoksen myötä onkin. Tuutikki Tolonen (vasemmalla) ja Mari Förbom kahvila Rion terassilla. Kuva Mikko Laaksonen. WWW.KALIGRAPHICS.FI Tehdään siitä yhdessä vieläkin vihreämpi. Tule mukaan kampanjoimaan. Kuntavaalit 2021. www.itahelsinginvihreat.fi Itä-Helsinki on vihreä
PUH. 09-755 6889, 09-755 6887 Tuhkimontie 2 Palvelemme ma–pe 10–22, la–su 11–22 WWW.PIZZERIAAROMI.COM Meiltä myös pannupizzat, uunipastat, kebabit, falafelit, kana-annokset, salaatit, lisukkeet ja juomat. Katso täydellinen ruokalista sekä noutoja kuljetustarjouksemme nettisivuiltamme! Gluteeniton pizzapohja + 2,50 euroa PIZZAT norm. perhe 1. BOLOGNESE 8,50 € 14,90 € jauhelihakastike 2. SALAMI 8,70 € 15,90 € salami, herkkusieni 3. FRANCESCANA 8,70 € 15,90 € kinkku, herkkusieni 4. AMERICANO 8,70 € 15,90 € kinkku, ananas 5. FRUTTI DI MARE 9,90 € 18,90 € tonnikala, katkarapu, simpukka 6. JULIA 9,70 € 18,90 € kinkku, ananas, katkarapu, aurajuusto 7. ROMEO 9,70 € 18,00 € salami, ananas, katkarapu, aurajuusto 8. VEGETARIAN 9,70 € 18,90 € herkkusieni, sipuli, oliivi, paprika, tomaatti 9. QUATTRO 9,70 € 18,90 € kinkku, ananas, herkkusieni, katkarapu 10. MEXICO 9,70 € 18,90 € salami, ananas, sipuli, vihreä chili 11. KEBABPIZZA 9,70 € 18,90 € kebabliha, sipuli, fetajuusto, vihreä chili, pippurisekoitus 12. SUPERPIZZA 9,70 € 18,90 € kinkku, salami, ananas, pekoni, kananmuna 13. EXOTICA 9,70 € 18,90 € salami, tonnikala, ananas, aurajuusto 14. CHICKEN HAWAII 9,70 € 18,90 € kana, ananas, aurajuusto 15. DILLINGER 9,70 € 18,90 € salami, sipuli, kinkku, jauheliha 16. ROMANO 9,70 € 18,90 € tonnikala, katkarapu, herkkusieni, aurajuusto 17. VENETSIA 9,70 € 18,90 € salami, kinkku, katkarapu, ananas 18. AROMI TEX 9,90 € 18,90 € pepperonimakkara, ananas, jalopeno, mozzarella, valkosipuli 19. EMPIRE SPECIAL 9,90 € 18,90 € salami, katkarapu, kinkku, sipuli, tuplajuusto, valkosipuli 20. PAPAS 9,90 € 18,90 € salami, paprika, sipuli, aurajuusto, oliivi 21. CALZONE 9,90 € 18,90 € sisään leivottu kebabliha, sipuli, tomaatti 22. CARDINAL 9,90 € 18,90 € kinkku, herkkusieni, paprika, jauheliha, sipuli 23. SPECIALE 9,90 € 18,90 € salami, ananas, sipuli, katkarapu, aurajuusto 24. AROMI SPECIAL 9,90 € 18,90 € kebabliha, sipuli, jalopeno, tomaatti, mozzarella 25. SMETANA PIZZA 10,40 € 19,50 € kebabliha, sipuli, tomaatti, chili, smetana 26. AROMI MIX 10,40 € 19,50 € peperonimakkara, kebabliha, sipuli, jalopeno, barbequekastike 27. YOUR CHOICE 10,90 € 19,90 € neljä täytettä valinnan mukaan Kaikkiin pizzoihin sisältyy tomaattikastike, juusto, oregano ja haluttaessa valkosipuli LISÄTÄYTTEET 1,00 € 2,00 € Ananas, aurajuusto, BBQ-kastike, fetajuusto, herkkusieni, jalapeno, jauheliha, kana, kananmuna, kapris, tkarapu, kebabliha, kinkku, majoneesi, mozzarella, oliivi, paprika, pekoni, pepperoni-makkara, salami, smetana, simpukka, sipuli, tomaatti, tonnikala, tuplajuusto, vihreä chili ERIKOISPIZZAT E1. BARBEQUE CHICKEN 11,90 € 19,50 € Grillattu kana, pekoni, aurinkokuivattu tomaatti, punasipuli, BBQ-kastike E2. MOZZARELLA 11.90 € 19.50 € Mozzarella, tuoretomaatti, rucola, pestokastike E3. HOT SALSA 11,90 € 19,50 € Tulinen salsakastike, pekoni, pepperoni, punasipuli, jalapeno, paprika E4. SALMON 12,40 € 20,90 € Kylmäsavustettu lohi, punasipuli, aurinkokuivattu tomaatti, smetana, rucola E5. CHEVRE 12,40 € 20,90 € Ilmakuivattu parmankinkku, tuoretomaatti, vuohenjuusto, rucola E6. VEGAANI 11,90 € 19,50 € Vegaanijuusto, paprika, herkkusieni, oliivi, punasipuli, kapris E7. BURGERPIZZA 11,90 € 19,50 € Paistettu naudanjauheliha, cheddar, salaatti, tomaatti, suolakurkku, hampurilaiskastike Kaikkiin pizzoihin sisältyy: Tomaattikastike, juusto (vegaanipizzalle tulee vegaanijuusto) ja niin halutessasi oregano ja valkosipuli ERIKOISLISÄTÄYTTEET 1,50 € 3,00 € Aurinkokuivattu tomaatti, punasipuli, rucola, pesto-kastike, kylmäsavustettu lohi, tulinen salsa-kastike, ilmakuivattu parmankinkku, vuohenjuusto, cheddarjuusto, paistettu naudanjauheliha NOUDETTUNA TAI PAIKAN PÄÄLLÄ PÄIVÄN PIZZA 2:lla täytteellä, sis. kahvi (arkisin) 7 90 € LOUNASTARJOUS Arkisin klo 10.00–15.00 Kaikki norm. PIZZAT JA KEBABIT +0,33 L JUOMA + KAHVI 8 90 € PIZZAT normaali perhe V1 VÖNER PIZZA 11,50 19,90 Vöner, punasipuli, tomaatti, chili V2 CLASSIC VEGAN 11,00 18,90 Tomaatti, rucola, oliivi, valkosipuli V3 BBQ-VÖNER 11,50 19,90 Vöner, paprika, jalopeno, bbq-kastike V4 VEGAN AROMI 11,50 19,90 Vöner, aurikokuivattu tomaatti, rucola, punasipuli V5 OMA VEGAANI PIZZA 10,50 18,00 2 täytettä Kaikki pizzat sisältävät vegaanijuustoa. LISÄTÄYTTEET + 1,00 + 2,00 VÖNERIT 1. PITA VÖNER 10,80 Vöner, salaatti. tomaatti, kurkku, kastikkeet pitaleivän sisällä 2. RIISI VÖNER 11,80 Vöner, riisi, salaatti. tomaatti, kurkku, kastikkeet 3. ISKENDER VÖNER 11,80 Vöner, paloiteltua leipää, salaatti, tomaatti, kurkku, kastikkeet 4. RULLA VÖNER 11,80 Vöner, salaatti. tomaatti, kurkku, kastikkeet rullattuna leivän sisälle 5. VÖNER SALAATILLA 11,80 Vöner, runsaasti salaattia, kurkku, toimaatti, suolakurkku, vihreä chili, ananas, pitaleipä ja kastikkeet 6. VÖNER PERUNOILLA 11,80 Vöner, salaatti. tomaatti, kurkku, kastikkeet ja valitsemasi perunat (ranskalaiset, lohkoperunat) NYT MYÖS VEGEJA VEGAANIVAIHTOEHTOJA! Harjoitukset järjestetään Prime Fightersin salilla osoitteessa Mekaanikonkatu 15 (150 m Siilitien metrolta). Hinta 90 euroa. Kysy perhehintaa! Lisätiedot: info@primeeghters.e www.primeeghters.e LASTEN JA NUORTEN KESÄLEIRI 11.-13.6.2018 Itsepuolustusta ja kivaa kuntoilua 7-14-vuotiaille! ALOITA HYVÄ HARRASTUS JA HANKI TÄRKEÄ TAITO! Prime Fighters on itsepuolustukseen ja kuntokamppailuun keskittynyt urheiluseura. Lajeina meiltä löytyy Krav Maga, Potkunyrkkeily, Kuntonyrkkeily, Kahvakuula ja toiminnallinen voimaharjoittelu. Ryhmiä löytyy niin perheen pienimmille ja vanhemmille suunnatusta KIDS ryhmästä, junioreihin, nuoriin ja aikuisiin. Voit aloittaa koska hyvänsä! OMAN MALLISTON HUONEKALUT MITTATILAUSTYÖNÄ www.juuripuu.fi markku@juuripuu.fi Sorvaajankatu 9 b F 00880 Helsinki Hiihtäjäntie 1 Avoinna ark. 10–18 ja la 10–14 www.herttoniemensilmalasi.fi Monipuolinen kehysvalikoima, tunnettujen linssivalmistajien laatutuotteet, nopeat toimitukset, korjaukset jopa odottaessa, linssien hionnat myös omiin kehyksiin.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 2121 AG FLYTTADE till Kasberget i december 2006 och det första jag blev förtjust i här i området var arkitekturen och naturen. Det var nära till naturen, husen var byggda på lämpligt avstånd från varandra och de var omgivna av parker. På våren fick jag för första gången uppleva körsbärsblommningens tjusning, vilket sagoland jag hade bosatt mig i! I och med min förstfödde fick jag ta del av ”Soppakuppila” som ordnas i ”Kylätalo” där jag fick glädjen att bekanta mig med andra kasbergsbor. Jag kände mig genast välkommen och där i den gemenskapen fick jag också uppleva att den gamla hederliga talko-andan var Kasbergets egentliga hjärta. Så småningom fick jag nys om allt som ordnas i Kasberget och när det blev klart för mig att både “Kyläjuhlat” och Hanami ordnas med talko-kraft visste jag att även jag skulle hitta min plats i gruppen av frivilliga. Under åren som gått har jag fått vara med och ordna med både det ena och det andra och jag är lycklig över att få vara en del av detta underbara gäng. Som en medlem av Kasbergssällskapets styrelse har jag dessutom fått vara med och planera och organisera många evenemang som vi sedan tillsammans med de övriga aktiva fått verkställa. Kasberget är verkligen vår allas egen by och tillsammans gör vi vardagen här just sådan som vi själv önskar. Det här året har det varit uppmuntrande att se hur till exempel ”Roskaleidit” har tagit som sin hjärtesak att städa vår omgivning. Även små gärningar för vårt gemensamma bästa ger en känsla av samhörighet, speciellt i de stunder då vi inte kan samlas i stora grupper för att tillsammans göra gott. Pop-up utställningen på staketet utanför Roihuvuoren Rio, med fotografier från Kasberget, som våra egna fotografer tagit, har varit en glädjande upplevelse. Var och en av oss kan se till att Kasberget även i fortsättningen är vårt eget, till exempel genom att använda de lokala tjänsterna och genom att ta vara på omgivningen samt alla kasbergsbor. Jag har alltid beundrat alla frivilliga som ställer upp för vårt Kasberg och gång på gång har jag förundrat mig över hur många skickliga, begåvade och hjälpsamma människor det bor i vår by. Gemenskapen ger en känsla av trygghet och att göra något tillsammans stärker oss alla. År 2020 har varit ett undantagsår för oss alla. Många av de traditionella evenemangen har vi varit tvungna att ställa in. Städtalko och bekämpningen av främmande arter har vi kunnat ordna trots restriktionerna. Kasbergssällskapets styrelse har fått nya aktiva medlemmar och vi väntar alla med iver på att få förverkliga våra planer och på att få fira Kasbergssällskapets 60-års dag tillsammans med kasbergsborna. Trots att vi inte i år har haft möjlighet att ordna några större evenemang har Kasbergssällskapets styrelse tillsammans med andra aktiva medlemmar fortsatt att planera och ansöka om finansiering för de kommande händelserna. Blickarna är fästa på framtiden, på Bokmässan, på Hanami, på ”Kyläjuhlat” och på de andra större och mindre evenemangen som komma skall. Vi saknar vårt talkofolk, alla både nya och gamla och vi ser med iver fram emot att tillsammans få göra goda saker för vår gemenskap och för våra invånare. Tillsammans kan vi göra små under, sedan då deras tid är inne. Emilia Packalén ordförande för Kasbergssällskapet HELSINGIN ASIAT näyttäytyvät Itä-Helsingissä yllättävän erilaisina kuin kantakaupungista katsoen. Olen itse alunperin kotoisin Roihuvuoresta ja muutin takaisin alueelle vuonna 2002. Samaan aikaan olen toiminut kaupunginvaltuutettuna ja monissa muissa luottamustehtävissä. Niissä pöydissä saan usein korjata outoja käsityksiä siitä, että Itä-Helsingissä elämä olisi vain kurjaa ja alue kaipaisi ulkopuolista pelastamista. Alueiden eriytymisen torjuminen on kaupunkipolitiikan ajankohtaisimpia tehtäviä eikä siinä voida onnistua huomioimatta alueiden arvokkaita erityispiirteitä. Vaikuttaminen kannattaa aina. Roihuvuoressa olemme asukasvoimin onnistuneet säästämään lähikirjaston lakkautusuhan alta, pelastaneet arkkitehti Aarno Ruusuvuoren piirtämän Roihuvuoren ala-asteen toiminnan, pystyttäneet väliaikaisen kylätalon Tuhkimonpuistoon ja saaneet Kirsikkapuiston kunnostettua tulevia Hanami-juhlia varten. Toisinaan muutokset ovat niin suuria, että niiden äärellä joudutaan tekemään uhrauksia. Aikoinaan epäilimme Roihuvuoren Ruususenrinteen täydennysrakentamista, mutta nyt voimme todeta, että alueesta on tullut onnistunut ja sen uudet asukkaat ovat mahdollisuus vahvistaa ostariamme ja alueen palveluita. Samoin Laajasalon ratikkavarikon rakentaminen on perusteltua, vaikka sielläkin ympäristö muuttuu. Varikon avulla ratikka saadaan raiteille ajallaan, kuten suurin osa saaren asukkaista toivoo. Huoli raitiotien jatkumisesta Vartiosaareen on ymmärrettävää – minustakin saaren tulee säilyä viheralueena. Onneksi seuraava valtuusto tuskin kannattaa sen rakentamista. Sen sijaan todennäköistä on, että joskus tulevaisuudessa ratikkakiskoja jatketaan Roihupeltoon. Toinen näköpiirissä olevista jättihankkeista liittyy Itäkeskuksen alueen uudistamiseen. Siinä oleellista on löytää asumisen, kevyen liikenteen liikkujien ja autoliikenteen nykyistä toimivampi yhtälö. Itse teen töitä sen eteen, että siinä samalla vanha Puhoksen ostari saadaan arvoiseensa kuntoon ja sen pienyrittäjävetoinen käyttö voi jatkua. Pienempien projektien sarjassa kaupunki suunnittelee tekevänsä Laajasalon, Roihuvuoren ja Herttoniemen risteyskohtaan kaavoitetun uimahallin tilalle harjoitusjäähallin. Tämä olisi vahinko, koska uimista on alueilla odotettu jo vuosikymmeniä. Järkevintä olisi yhdistää hankkeet ja sijoittaa kokonaisuus teollisuusalueelle Itäväylän varteen. Yhdistelmä olisi myös lämpötaloudellisesti ekologinen. Minne tahansa jäähalli tuleekaan, sen on sovittava kaupunkikuvallisesti ympäristöönsä. Sen pitää myös tarjota riittävästi kenttävuoroja kouluille ja kaikille harrastajille, joilta lämpimät talvet ovat vieneet mahdollisuuden ulkoluisteluun. Roihuvuoren liikuntapuiston saamme korjattua jo ensi kesäksi. Samalla kun pääsemme seuraamaan naisten Superpesistä, liikuntapuistossa pitää jatkossakin saada harrastaa korista, lentistä ja tennistä. Uusi hyvä idea minusta olisi, että Itä-Helsingin musiikkiopiston viereen tehtäisiin jalkapallolle keinonurmikenttä. Suuret uhat itäisessä Helsingissä liittyvät tärkeiden viheryhteyksien joutumiseen rakentamisen alle. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi juuri pelastettu MeriRastilan rantametsä, vanhan Herttoniemen reunoilta alkava kaupunkimetsävyöhyke sekä Roihuvuoren metsäselänne ja sieltä Marjaniemen siirtolapuutarhan ohitse jatkuva vihervyöhyke. Nämä luontoalueet ovat tärkeitä sekä alueiden identiteetin että koko kaupungin viherverkoston kannalta. Niiden puolustamisessa tarvitaan sekä vanhaa kunnon kansalaisaktiivisuutta että puolueiden yhteistyötä. Ympäristön ja asukkaiden mielipiteiden arvostus on myös parasta alueiden eriytymisen ennaltaehkäisyä. Tuomas Rantanen Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (vihreät) sekä Voima-lehden ja Roihuvuoren kylälehden kustantaja tuomas.rantanen@voima.fi Kolumni IDÄN ÄÄNI ON TÄRKEÄ FRÅN ORDFÖRANDENS PENNA J
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 22 TTÄ TOSIAAN voi saada tällaista apua – tämä palautti uskon ihmiskuntaan” lausui eräs roihuvuorelainen Dynamo-pyöräverstaallamme autettuamme häntä roskalavalta pelastetun pyörän kunnostuksessa, jossa oli tullut vastaan kinkkinen ongelma. Mieltä lämmittävä palaute loi jälleen luottamusta Dynamo-projektiin. Mutta mikä on yhteisöllinen pyöräverstas Satumaan Dynamo? 2010-luvun alkuvuosina Roihuvuoressa virinnyt pyöräilyyn liittyvä aktiivisuus kiteytyi toiveeksi omasta tilasta, jossa korjata ja huoltaa pyöriä. Tuolloin pyöriä korjattiin asunnoissa, muun muassa olohuoneissa, ja perheet eivät yleensä olleet kovin innoissaan näistä sessioista. Syksyllä 2014 vastaan tuli kerrostalon alakerrassa sijaitseva tila, joka oli vuokrattavissa. Kun muutaman hengen porukka oli koottu, tila siivottu ja remontoitu, ava jaisia vietettiin mar ras kuussa 2014. Dynamo käsittää entisen pesutuvan tiloissa olevan verstaan ja sitä huomattavasti suuremman, vanhasta liiketilasta kunnostetun olohuonemaisen ”puhtaan puolen”. Dynamolaisten omien pyörät ja erilaiset projektit ovat täyttäneet verstaan huoltotelineitä ja nurkkia koko Dynamon toiminnan ajan. Toiminta-ajatus on kuitenkin alusta asti ollut yhteisöllinen ja se myös vaikutti nimenvalinnassa: tarkoitus on paitsi edistää pyöräilykulttuuria myös voimaannuttaa ihmisiä ja yhteisöjä yleisesti. Dynamolla kunnostettuja pyöriä on kierrätetty eteenpäin omakustannushintaan. Se on toiminut niin oman väen etätyöpisteenä kuin pientä korvausta vastaan muidenkin työtilana. Dynamo on tarjonnut kokoontumispaikan monenlaisen aktivismin toteuttamiselle: on järjestetty kokouksia ja ompeluseuroja, korjailtu ja vaihdeltu vaatteita, kirjoiteltu kunnallispoliitikoille ja taiteiltu mielen osoituskylttejä. Dynamolla on säännöllisesti harjoitellut Roihuvuoren raakut -kuoro. PAKOLAISKRIISIN kärjistyessä syksyllä 2015 Dynamolta ryhdyttiin toimittamaan pyöriä vastaanottokeskuksiin. Aluksi pyörät kunnostettiin, mutta myöhemmin ne vastaanottokeskusten toiveesta toi mi tettiin perille kunnostamattomina; näin niiden asukkailla oli myös tekemistä. Dynamon kautta kulki tuolloin kymmeniä pyöriä. Ainakin kerran vuodessa on järjestetty ostaritapahtuma, jossa on tarjottu paitsi pyöränhuoltoneuvoja ja pyöräilyvinkkejä, myös erilaisten erikoispyörien kokeilumahdollisuuksia. SYKSYLLÄ 2019 Dynamon toiminta siirtyi uuteen vaiheeseen. Mukaan tuli lisää porukkaa ja aloitettiin kansainvälisen mallin mukainen avoimien ovien Bike Kitchen -toiminta. Dynamo oli auki torstai-iltaisin, jolloin kuka tahansa pyörän omatoimihuoltoa, neuvoja ja työkaluja tarvitseva saattoi tulla paikalle. Paljon muitakin tapahtumia oli suunniteltu ja sovittu, muun muassa Roihuvuoren kirjamessuihin liittyvä pyöräilykulttuuri-ilta Suuri paljastus, jossa esiintyjiksi olivat lupautuneet Pertti Jarla ja Matti Rämö. Kesälle oli suunnitteilla retropyöräilytapahtuma Giro d’Satumaa Piccolo Roihuvuoren pienajot. Valitettavasti pandemia pisti niin avoimien ovien toiminnan kuin tapahtumat jäihin. Dynamolle voi kuitenkin edelleen tulla tekemään omatoimihuoltoja laittamalla viestiä Dynamon Facebook-sivun kautta, jolloin sovimme ajan vierailulle niin, että joku dynamolaisista on paikalla. DYNAMON yhteisöllisten juttujen pyörittäminen on harrastustoimintaa, ja saamamme hyvä palaute on ollut tärkeä motivaation ylläpitäjä. Tärkeää on myös ollut kokeilla ja kehittää kaikkea uutta, joskus kieli poskessakin. Aina asiat eivät ole täysin onnistuneet ja palaute on silloinkin ollut suoraa. Koronasulun alettua järjestimme Youtube Live -tapahtuman Käsidesitasting ja postapokalyptisen pyörän varustelu. Joku kirjoitti Facebookissa palautetta tapahtumasta: ”En ole varma onko mulla koskaan ollut niin tylsää, että olisin kaivannut tällaista”. ROIHUVUOREN YHTEISÖLLINEN PYÖRÄVERSTAS PALAUTTAA USKON IHMISEEN YHTEISÖLLINEN PYÖRÄVERSTAS palauttaa uskon ihmiseen TEKSTI PETTERI NISULA KUVAT EMILIA PIPPOLA ”E Satumaan Dynamo Satumaanpolku 5 A www.facebook.com/ satumaandynamo PETTERI NISULA ja Eero Rinne ovat olleet Satumaan Dynamo -pyöräverstaan kantavia voimia alusta asti. Heille Dynamo on yhteisen tekemisen paikka.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 2323 ESÄKUUSSA voimaan as tu neessa tieliikennelain kokonaisuudistuksessa oli myös monia pyöräilyä koskevia uudistuksia. Yhteisenä nimittäjänä monille uudistuksille voi pitää sitä, että ne vahvistavat pyöräliikenteen luonnetta ajoneuvoliikenteenä. Näin vihdoin lainsäädännössäkin otetaan askelia pois ”kevyen liikenteen” ajattelusta, jossa kaksi hyvin erilaista liikennemuotoa, kävely ja pyöräily niputetaan yhteen. Konkreettisimmin kevyen liikenteen suunnittelukulttuuri näkyy yhdistetyissä kevyen liikenteen väylissä, jotka eivät liikennemäärien kasvaessa ole turvallisia tai sujuvia sen enempää pyöräilijöille kuin kävelijöillekään. Jatkossa pyörätie on lähtökohtaisesti yksisuuntainen. Jos pyörätie on kaksisuuntainen, se merkitään lisäkilvellä seitsemän vuoden siirtymäajan kuluessa. Näin pyöräliikennekin noudattaa muun ajoneuvoliikenteen tapaan voimakkaammin oikeanpuoleisen liikenteen logiikkaa. Pyörätien jatkeen väistämisvelvollisuus merkitään liikennemerkillä. Tästä eteenpäin pyörätien jatke merkitään vain, jos risteävän tien käyttäjille on määritetty väistämisvelvollisuus lii kennemerkillä tai liikennevaloilla. Risteävän tien käyttäjille asennetaan väistämisvelvollisuudesta kertovat liikennemerkit (useimmiten kärki kolmio) kesään 2023 mennessä. Vali tet tavasti kuitenkin väistämissäännöt pyörätien jatkeella ja suojatiellä ovat jatkossakin hankalat. Pyörätien käyttövelvollisuus lieveni. Jos pyörätie on kulkusuuntaan nähden tien vasemmalla puolella, pyörällä voi ajaa myös ajoradalla tai pientareella. Onkin useimmiten turvallisempaa käyttää ajorataa kuin ylittää ajorata kahdesti lyhyellä matkalla. Muutos lisää myös turvallisuutta risteyksissä, koska pyöräilijä voi aina ajaa tien oikeassa laidassa ja tulla näin risteykseen samalla tavalla kuin muut ajoneuvot. Pyöräliikennettä varten tuli uusi katutyyppi: pyöräkatu. Pyöräkadulla muiden ajoneuvojen on sovitettava ajonopeutensa pyöräilijöiden mukaiseksi. Pyöräkatu on edullinen tapa parantaa pyöräily-ympäristön laatua, ja se on myös helppo pitää kunnossa talvella, koska sillä voi ajaa isoillakin traktoreilla. Ensimmäinen pyöräkatu Helsingissä on Kulosaaren puistotie, joka on pääreitti Roihuvuoresta kaupunkiin kuljettaessa. Yksisuuntaisella kadulla saa pyöräillä kahteen suuntaan, jos se on liikennemerkeillä sallittu. Tällöin kielletty ajosuunta -liikennemerkin yhteydessä on lisäkilpi ”Ei koske” ja polkupyörän kuva. Uudella ”pyöräilijän ylityspaikka” -liikennemerkillä voidaan merkitä korotettu pyörätien jatke. Merkki kertoo, että risteävän tien käyttäjien täytyy väistää pyöräilijöitä. TAKAVALOSTA tuli pakollinen pyöräilijälle. Takavalo on oltava punainen, ja sen voi kiinnittää joko pyörään tai pyöräilijään. Valoa tulee käyttää hämärässä ja pimeällä. Henkilöiden kuljettamista pyörällä koskeva säätely lieveni. Matkustajan kuljettaminen pyörällä on sallittua, jos pyörässä on matkustajalle sopiva istuin. Kuljettajaa ja matkustajia koskevat ikärajat poistuvat. Pyörällä ei kuitenkaan saa kuljettaa useampia henkilöitä kuin mille pyörä on rakennettu. Matkustajaa kuljetettaessa polkupyörässä tulee olla kaksi erillistä jarrua. kuivattava. Pyöräilykypärän käyttö on aina suositeltavaa polkupyörällä ajettaessa. Kolmipyöräisen Christianian vanerilaatikossa kulkee kätevästi esimerkiksi kaksi lasta tai tavaraa aina sataan kiloon saakka. Istuinlaatikon voi purkaa helposti jolloin mukaan mahtuu enemmän tavaraa. Roihuvuori-seuralle KULOSAAREN PUISTOTIE on kesän ajan ollut myllerryksessä, kun siihen on rakennettu pyöräkatua. OIHUVUORI-SEURA on hankkinut tavarapyörän rinnalle tandempyörän jäsentensä käytettäväksi. Pyörä on ranskalainen Gitane, todennäköisesti vuosimallia 1973, jolloin elettiin varsinaista tandembuumia. Pyörä on suunniteltu retkikäyttöön, mikä näkyy selkeimmin käyristä ohjaustangoista ja etutavaratelineestä. Gitane kunnostetaan talven aikana Dynamolla, ja se on Roihuvuori-seuran jä senten käytössä keväällä 2021. Kun nostukselle asettaa haasteita se, että 70-luvun ranskalaiseen pyörään ei ole helppo löytää osia. Pyörän alkuperäinen tyyli pyritään säilyttämään, vaikka turvallisuuden parantamiseksi joitain osia saatetaan vaihtaa moderneiksi. Pyörää voi ensi keväästä lähtien lainata niin lähistöllä kruisailuun kuin pidemmille retkille. Molempien kuskien on syytä totutella tandemilla ajamiseen, koska se vaatii omat niksinsä, erityisesti yhteispeliä. MUISTA MYÖS ROIHUVUORISEURAN LAATIKKOPYÖRÄ Roihuvuori-seuralla on vuodesta 2012 lähtien ollut omistuksessaan Christianiatavarapyörä, jota seuran jäsenet voivat lainata. Kukin pyörän käyttäjä vastaa itse mahdollisista kuluista, onnettomuuksista tai pyörän vahingoittumisesta. Käytön jälkeen pyörä on puhdistettava ja laatikko Muutoksia PYÖRÄILYÄ KOSKEVISSA LIIKENNESÄÄNNÖISSÄ R K TANDEMPYÖRÄ YHTEISKÄYTTÖÖN Talvikaudella marraskuusta huhtikuuhun pyörää voi varata seuran toi min nanjohtajalta: otto-ville.mikkela@roihu vuori.fi, puh. 045 209 0201
Tropic ana 8,90e Tarjou s voima ssa vain tällä kupon gilla 13.12 .2020 asti. Max 1 kpl/ku ponki Avoinna: ma-to 10.30-21, pe 10.30-22, la 11-22 & su 11-21 puh. 040 5299 671. Tervetuloa! Ruokalista löytyy täältä: www.kotipizza.fi Abraham Wetterin tie 6 Avoinna: ma–pe 10:30–21:00 (buffet 10:30–15:00), la & su 12:00–21:00 (vain à la carte) Á la carte -listalla 132 annosta. Lounasbuffet 10 euroa. Take away -alennus -20%. A-oikeudet. Kymmenen ilmaista parkkipaikkaa. Tilaustapahtumille tilaa 200 henkilölle. Puhelin: 010-5057999 WWW.EASTASIARESTAURANT.FI Mä suuren ilon ilmoitan Joulu Roihuvuoren kirkossa Kauneimmat joululaulut Roihuvuoren kirkossa ke 2.12. klo 13 ja to 17.12. klo 18.30 striimattu. Seuraa verkkosivujamme, saat lisätietoa Joulun ajan jumalanpalvelukset Roihuvuoren kirkossa su 29.11. klo 15 Hoosianna kirkon edessä to 24.12. klo 15 Jouluaaton hartaus pe 25.12. klo 10 Joulupäivän messu la 26.12. klo 14 Kauneimpien joululaulujen messu Muut tapahtumat kirkossa to 17.12. klo 18 Joulujuhla kirkolla to 24.12. klo 23 Jouluyön musiikkia Huom! Muutokset koronaviruksen takia todennäköisiä. Seuraa verkkosivujamme saadaksesi ajantasaisen tiedon tapahtumista. RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 100 www.inaria.fi Liukuovet ja kaapistot millilleen. Ota yhteyttä ja varmista kampanjaetusi! Sovitaan Sinulle paras toimintatapa. Inaria Studio Itä-Helsinki Vuosaari Mustankivenkatu 2, 00980 Helsinki Margo Kangasniemi Puhelin 040 736 5385 margo.kangasniemi@inaria.fi www.facebook.com/ inariastudioitahelsinki/ Mittaus ............ 0e Suunnittelu .... 0e Asennus .......... 0e voimassa 23.12.2020 saakka. LAITETAAN KOTISI JÄRJESTYKSEEN TYYLILLÄ! Avoinna ma-pe 11-17. Muina aikoina sopimuksen mukaan.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.FI www.roihuvuori.fi 25 UN ROIHUVUOREN kirkko valmistui toukokuussa vuonna 1970, se oli juhlaa. Uusi lähiö sai komean kirkon keskelle kylää ja seurakunta tilaa jumalanpalveluksille, kasteille ja muille juhlille. Kirkkoa oli toivottu pitkään. Roihuvuoren alueen ihmiset keräsivät yhteisen adressin, 2645 nimeä, kirkon saamiseksi. Yleisen arkkitehtikilpailun voitti vuonna 1963 arkkitehti Lauri Silvennoinen. Ajatuksen kirkon kuusikulmaiseen muotoon Silvennoinen oli saanut 300-luvun kastekappeleista. Kyllikki Kaihari kirjoittaa kirjassa Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä: ”Roihuvuoren kirkko on arkkitehti Lauri Silvennoisen toteutus lupauksesta, jonka hän antoi sodanaikaisesta pelastumisestaan. Hän oli lentäjä, ja hänen koneensa putosi. Putoamisen aikana hän lupasi tehdä pelastumisestaan muistomerkin, kiitoksen, jos hän jäisi eloon. Roihuvuoren kirkko on tuon lupauksen lunastus.” Lauri Silvennoinen oli invalidi, joten Roihuvuoren kirkossa huomioitiin sen ajan ajatus esteettömyydestä. Kirkossa ei ole portaita tai kynnyksiä kuin alttarille noustessa. Roihuvuoren kirkkoa alettiin lopulta rakentaa 1960-luvun lopulla. Silvennoisen kuoltua loppuosan suunnittelutöistä vastasi arkkitehti Keijo Laine. Vihkiäisiä vietettiin helluntaina 1970, ja kirkko oli täynnä juhlakansaa. 1970-luku oli erityisen vilkasta aikaa seurakunnassa. Lähiössä kasvoi paljon lapsia ja nuoria, joten kasteita ja rippikouluja riitti. Konfirmaatioissa kirkko oli täpötäynnä ja muulloinkin ihmiset kävivät tutustumassa uuteen kirkkoon. Vanhan lehtileikkeen mukaan kirkossa kävi vuoden 1970 aikana lähes 40 000 henkeä. KAUNIITA TAIDE HANKINTOJA Seurakuntalaiset olivat tyytyväisiä kirkkoon, mutta kirkkosalia pidettiin karuna. Alttarin kaunistukseksi hankittiin kuvanveistäjä Taisto Martiskaisen suunnittelema iso valettu risti. Martiskainen tunnettiin jo ennestään Kiikkujatveistoksesta (1964) Roihuvuoren kirjaston edessä. Lisää väriä saatiin, kun Reijo Hietasen suuri lasiteos Circulum vitae (Elämän ympyrä) kiinnitettiin alttarin yläpuolelle. Urut saatiin vuonna 1972. Ensimmäiset kirkkotekstiilit oli tehnyt Irja Mikkola. 2000-luvun alussa kirkkoon hankittiin uudet, tekstiilitaiteilija Raija Rastaan suunnittelemat tekstiilit. Kirkonkellot on valmistettu Itävallassa. Kelloissa on teksti: Soli Deo Gloria – Yksin Jumalalle kunnia. Kirkkosaliin on vuosien mittaan tehty pieniä muutoksia. Urkujen puolella sijainneet tuolirivistöt poistettiin ja oikea laita eristettiin sermeillä säilytystilaksi. Alttaripöytä oli alun perin kiinni seinässä, mutta 1980-luvulla se siirrettiin keskemmälle niin, että pappi saattoi johtaa jumalanpalvelusta alttaripöydän takana kasvot seurakuntaan päin. Alkuvuosien hieno näky oli ulkona pihamuurin päässä palava iso roihu. Sitä poltettiin talvikaudella suurina juhlapyhinä. 1980-luvulla joku heitti tuleen ison lumipaakun, minkä vuoksi tuli poltti sähköja kaasulinjan. Roihu jouduttiin poistamaan käytöstä. Piha-alue laatoitettiin 1990-luvulla kuusikulmaisin laatoin. UUSIN REMONTTI PARANSI KIRKON KÄYTETTÄVYYTTÄ Eniten kirkkosali muuttui sisätilaremontissa vuosina 2017–18. Takaosasta poistettiin penkkejä ja tilalle tehtiin kahvilaosa ja lastenpaikka. Nyt kahvittelut voidaan viettää kirkkosalissa ja halukkaille on jopa muutama nojatuoli. Myös kirkon etuosasta poistettiin joitain penkkejä, mikä toi väljyyttä monenlaisten esitysten toteutukseen. Myös turhaksi käynyt isokokoinen saarnastuoli poistettiin. Pari vuotta sitten kirkkoa vastapäätä rakennettiin uusia taloja, mutta talojen ja Roihuvuorentien väliin jäi nurmikkoalue. Nyt Porolahden suunnasta mäelle noustessa Roihuvuoren kirkko näkyy entistä ehommin. Kirkko on keskellä kylää ja elämän keskus kaikenikäisille. Roihuvuoren kirkko on jo 50-vuotias Tiesitkö Roihuvuoren kirkosta? • Kirkko vihittiin käyttöön 17.5.1970. • Kirkkosaliin mahtuu 350 henkilöä. • Kirkkosali, kappeli ja seurakuntasali ovat kuusikulmaisia. Kirkkosalin katossa on Daavidin tähti. • Suoria kulmia kirkossa ei ole kuin joissain pienissä aputiloissa. • Kirkossa on erinomainen akustiikka klassiselle musiikille, sen vuoksi sitä käytetään usein äänityksiin ja konsertteihin. • Kangasalan urkutehtaan 1972 valmistamissa uruissa on 26 äänikertaa ja 1808 pilliä. Urkujen julkisivun on suunnitellut diplomiurkuri Pentti Pelto. Urut peruskorjattiin viimeksi keväällä 2020. • Kirkkosalin oikealla laidalla korkealla kuorokorokkeen yläpuolella on päällekkäin kolme pientä varastohuonetta. Niihin on sisäänkäynti kirkon takaa kellotapulin portaikosta. ROIHUVUOREN KIRKON rakentaminen oli valtava työmaa 1960-luvun lopulla. Kirkkoa oli toivottu pitkään ja sen rakentamisesta järjestettiin arkkitehtikilpailu. Kuva: Roihuvuoren kirkon arkisto. KORONAKEVÄÄNÄ Roihuvuoren seura kunta järjesti kirkon pihalla yhteisöllisen suvivirren lauluhetken koulujen päätöspäivänä. Kirkon katolla soitti puhallinorkesteri ja yleisö levittäytyi turvavälein laulamaan. Kuva: Iiro Kaukiainen. K LÄHTEET: Haastattelut: Kauko Nyroos, Pirkko Paukkunen, Sirkku Tervonen ja Matti Malmivaara. | Aho Arvo: Seurakunnat rakentavat. Kirjassa Kehityksen kärjessä usein vähän jäljessä. Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat 1906-1980. Toim. Santakari Esa. 1980. | Kailari Kyllikki: Itä-Helsingin kirkot. Kirjassa Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä. Minnen och sevärdheter i Östra-Helsingfors. Julk. Itä-Helsingin Kulttuuriseura ry. 2000. TEKSTI ANJA NURMINEN
www.roihuvuori.FI Roihuvuoren kylälehti 26 Seurauutisia Tule mukaan Roihuvuoriseuraan LIITY ROIHUVUORI-SEURAN JÄSENEKSI, osallistu tilaisuuksiin, tutustu toimintaan ja mukana oleviin ihmisiin, nauti jäseneduista ja tue seuran toimintaa. Järjestämme vuosittain lukuisia tapahtumia joihin osallistumalla tutustut asuinalueeseesi ja sen asukkaisiin. Tapahtumissa kaivataan myös auttavia käsiä eli tule rohkeasti mukaan vapaaehtoiseksi järjestämään erilaisia tapahtumia ja toimintaa Roihuvuoreen. Jäseneksi voi liittyä joko olemalla suoraan yhteydessä johtokunnan jäseniin tai lähettämällä seuralle sähköpostia osoitteeseen jasenrekisteri@roihuvuori.fi. Kirjoita jäsnehakemuspostiisi: sukunimi, etunimi, postiosoite,puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Käsittelemme kaikkia jäsentietoja luottamuksellisesti. Puhelinnumeroa tarvitaan, koska ihmisten sähköpostiosoitteet vanhenevat useammin kuin puhelinnumero. Jäsenmaksu vuonna 2020 on 20 euroa. Seuran tilinumero jäsenmaksuja varten: Roihuvuori-Seura ry. FI 69 4055 0016 6739 03. Käytä maksaessasi viitenumeroa viitenumero 50115. Vanhat jäsenet: olethan muistanut maksaa tämän vuoden jäsenmaksun! Nyt kun tapahtumatoiminta on ollut tauolla, jäsenmaksut ovat entistäkin tärkeämpiä seuran toiminnan turvaamiseksi. JÄSENEDUT Roihuvuori-seuralla on jäsenten lainattavissa konttipyörä, tandem-pyörä (keväästä 2021 alkaen), erilaisia työkaluja ja yhteisövene Ruma Ankanpoikanen. KYLÄTALO Roihuvuori-Seura on vuokrannut Tuhkimonpuistoon parakkirakennuksen, joka toimii väliaikaisena kylätalona. Kylätalolla kokoontuu maanantaisin soppakuppila lapsiperheille. Väliaikaista kylätaloa voi myös varata yksityistilaisuuksiin, vaikka lasten syntymäpäiviin. Korvauksen yksityistilaisuudesta voi suorittaa kahdella tavalla, joko suorittamalla vuokrasumman etukäteen seuran tilille tai tekemällä yhden viikkosiivousvuoron. Kylätalon hinta jäsenille on 25 €/puolipäivä tai 50 €/koko päivä. Kylätalon varauskalenteri löytyy nettisivulta www.roihuvuori.fi. ROIHUVUORI-SEURA WWW.ROIHUVUORI.FI • WWW.ROIHUVUORI.FI/HANAMI ROIHUVUORI-SEURAN NETTISIVUT ovat koko kylän yhteinen ilmoitustaulu. Sivut ovat uudistuneet vuoden 2020 alussa. Sivut koostuvat yksittäisistä sivuista, jotka löytyvät alasvetovalikkojen kautta sekä artikkeleista, jotka on ryhmitelty kategorioihin. Artikkeleiden ja sivujen etsimisessä voi hyödyntää asiasanoja (esim. ”Hanami”, ”Kaavoitus”, ”Rakentaminen”, ”Luonto” jne.) sekä vapaata sanahakua, jolloin sanoja etsitään kaikista sivuista ja artikkeleista. Sivuilla on myös tapahtumakalenteri. Etusivulle on koottu uusimpia artikkeleita kategorioihin ”Päivän uutinen”, ”Tapahtumauutisia”, ”Toimintauutisia”, ”Roihuvuori-Seuran uutisia” ja ”Musiikkiuutisia”. ”Päivän uutinen” on aina sivun ensimmäinen uutinen. Etusivulla on myös pikalinkit ”Tapahtumiin” sekä erillisille Hanami-, Kirjamessutja Kyläjuhlat-sivuille. Etusivulta löytyy myös nosto seuran Facebook-sivulta. Sivujen uuden ylläpitojärjestelmän avulla on entistä helpompaa etsiä myös vanhoja artikkeleita, niitä voi hakea hakusanoilla tai esimerkiksi vuosiluvulla. Roihuvuori-seura ylläpitää hanami-juhlan tiedotuksen tueksi erillisiä nettisivuja, ne löytyvät osoitteesta www.roihuvuori.fi/Hanami. Mikäli haluat liittyä mukaan nettisivujen ylläpitoporukkaan, vetäise hihasta jotakuta johtokunnan jäsentä ja tule juttusille. www.roihuvuori.fi PUKEUDU ROIHUVUORI-VAATTEISIIN ja ole ylpeä lähiöstäsi. Samalla tuet Roihuvuori-seuran toimintaa. Huppareista ja paidoista saatu tuotto mahdollistaa monenlaisten tapahtumien ja toimintojen järjestämisen. Roihuvuoren vesitornista tyylitellyn logon on suunnitellut Ninni Kairisalo. Kaupan tuotteet valmistaa Reddyshop. Ne painetaan tilausten perusteella ja toimitetaan suoraan tilaajille Matkahuollon välityksellä. Reddyshop valmistaa ja lähettää tuotteet tilausjärjestyksessä. Tuotteiden lähetyskohtainen postimaksu on noin 5,90 €. Roihuvuori-paidat verkkokaupasta: reddyshop.co/roihuvuori ROIHUVUORI.FI Tilaa Suomen hienoimmat kaupunginosavaatteet! TEKSTI TAPIO LINNA, ROIHUVUORI-SEURA