• ONNISTUNUT ASUNTOKAUPPA TUNTUU SUUNNILLEEN TÄLTÄ. Kukaan ei välitä niin kuin me. KUKAAN EI VÄLITÄ NIIN KUIN ME
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 3 Pääkirjoitus Hyvät roihuvuorelaiset, Kaikkien kylä lokuuta mennään ja sehän tutusti tarkoittaa, että Roihuvuoren kyläjuhlat ovat jälleen täällä. Oli jälleen ilo tehdä tätä lehteä. Nyt kun 36-sivuinen paketti on valmis, tunne on hieno. Juttuideoita kerättiin pitkin kevättä ­ ja tuttuun tapaan aiheita jäi seuraavaankin lehteen. Kaksipäiväinen kyläjuhla esiintyjineen ja huikeine ohjelmineen löytyy lehden sivuilta. Osansa ovat saaneet myös paikalliset ajankohtaisasiat, kuten uusi liikuntapuisto sekä tietysti kylätalo-hanke. Esittelyssä on myös kirjava joukko aktiivisia roihuvuorelaisia. Aktiivisuus näkyy kotipihoillakin. Kaupunkiviljelyn uutta aaltoa on nyt eletty Helsingissä jokunen vuosi ja tyrskyt ovat kantautuneet myös vuorellemme. Viljelyinnostus on tarttunut paikallisiin, ja mitkä vaikutukset sillä onkaan: luonnonläheiset pihamme vain komistuvat, kuten aihetta käsittelevästä jutusta näkyy. Roihuvuori on monimuotoinen ja monenikäisten ihmisen kylä. Yhteistä iloa ja sukupolvien kohtaamista juhlittiin Roihuvuoren ensimmäisissä kesäolympialaisissa Prinssinpuistossa 11.8. Tapahtumaa järjestänyt Monen polven kasvutila -hanke on näkynyt alueellamme viime vuoden aikana monin tavoin. Tässä aviisissa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että kirjoittajina ja kuvaajina on ollut myös nuoria ihmisiä. Lasten, nuorten, ja lapsenmielistenkin ääni kuuluu sivuilla, joten uskomme lehden tarjoavan jokaiselle jotakin. taas on lähestymässä aika, jolloin kokoonnumme yhteisen Kyläjuhlamme viettoon. Seuran johtokunta päätti juhlien alkavan tavalliseen tapaan perjantaina, vaikka Helsingin Juhlaviikot siirsikin juhliimme liittyneen Taiteiden yön tapahtumat edeltävään torstaihin. Viimeisen vuoden aikana on Roihuvuoressa tapahtunut paljon. Suurin projekti on ollut kaikkia meitä yhteisesti koskevan Kylätalon valmistelun suunnittelu. Työ on ollut rankkaa ja taka-askelia on sattunut, mutta vastapainoksi on ollut melkoisia onnistumisen hetkiä. Helsingin kaupunki on suhtautunut Kaartin Lasaretin siirtohankkeeseen Tuhkimon puistoon erittäin positiivisesti. Suurin kysymys on hankkeen rahoituksen valmistelu niin, että jos ja kun hanke teknisesti realisoituu, saamme työn välittömästi liikkeelle. Rahoituksen hankkimiseksi seura on avannut keräystilin, jonne on tullut jo ilahduttavasti varoja. Jokainen lahjoitus ­ jopa pienempikin ­ otetaan kiitollisuudella vastaan. Kerromme tilanteen kehittymisestä syksyn aikana jäsenkirjeillä sekä nettisivuillamme. Roihuvuori on ollut melkoisesti esillä mediassa, ja uskon, että koko itäisen Helsingin arvostus on nousemassa sen aktiviteetin ansiosta, jota me roihuvuorelaiset muiden itäisen alueen asukasyhteisöjen kanssa olemme tehneet. Esitänkin näin julkisesti, että tämän alueen kaupunginosayhdistysten kannattaisi tehdä yhteisiä esityksiä niin kaupungin kuin muidenkin alueellamme toimivien yhteisöjen suuntaan yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Olemme valmiit järjestämään tällaisen toiminnan alkupalaverin. Roihuvuori-Seuran jäsenmäärä on kasvanut vuoden aikana yli 50 jäsenellä ja se lähenee jo 400 jäsenen rajaa. Johtokunta toivottaa lämpimästi kaikki uudet jäsenet aktiiviseen toimintaan mukaan. Kaikki halukkaat, jotka haluavat toimia yhteisen alueen kehittämiseksi, otetaan mielihyvin mukaan jäseniksi. Seura alkaa pitää kaikille avoimia toiminnansuunnittelukokouksia, joissa on jaossa paljon kiinnostavia tehtäviä. Kokouksista tiedotetaan erikseen. Lopuksi parhaat onnittelut paikallisille aktiiveille valinnasta vuoden 2012 roihuvuorelaisiksi. Johtokunta, joka sääntöjen mukaisesti on rajat- Kuva: Merja Haakana tu palkinnon saajien ulkopuolelle, kiittää teitä ansiokkaasta työstänne meidän kaikkien hyväksi. Toivotan kaikille roihuvuorelaisille mukavaa syksyn alkua ja tervetuloa Kyläjuhlillemme! Antoi s et lukuh ia kiä! Roihuvuori-seuran puheenjohtaja Vastaavat päätoimittajat Satu Kiiskinen Lumikintie, Antti Möller Lumikintie Toimitus Tero Leponiemi Lumikintie Merja Haakana Punahilkantie Reza Jafari Untuvaisentie Mauro Nieminen Lumikintie Alvar Tallskog ­ Marjo von Bell Lumikintie Jussi Lahti Untuvaisentie Tuomas Rantanen Satumaanpolku Henriikka Oksman Satumaanpolku Otto-Ville Mikkelä Roihuvuorentie Matti Kinnunen Lumikintie Kimmo Rautiainen Keijukaistenpolku Lari Assmuth Lumikintie Tuutikki Tolonen Tulisuonkuja Annakaisa Partanen Lumikintie Kaisa Mikkelä Roihuvuorentie Nana Smulovitz Lumikintie Janne Mäkelä Satumaanpolku Jani Marjanen Keijukaistenpolku Johanna Aydemir Keijukaistenpolku Susanna Huhta Roihuvuorentie Vesa Soikkeli Roihuvuorentie Anna-Liisa Mikkelä Punahilkantie Mariana Salgado Lumikintie Milja Leppänen Roihuvuorentie Ritva Laukkanen Lumikintie Matti Ikonen Strömsinlahdenpolku Jarmo Välikangas Keijukaistenpolku Tytti Salminen Punahilkantie Pia Pilhjerta Peukaloisentie Jaana Lahti Untuvaisentie Veijo Lehto Strömsinlahdenkuja Taitto Nina Kairisalo Painos 20 000 Jakelu postilaatikoihin Helsingin Uutisten välissä Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Itäkeskuksen ja Marjaniemen alueella. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, 040 5077165
• 4 Roihuvuoren kylälehti Japanilaistyylisen puutarhan ohjelmistoa www.roihuvuori.com musaa laista amaika J gae", laulaa se they play reg au to be there, bec -kappaleessa. you! You´ve got "Hey eggae allnighter rR yhdistelevä okalisti Angste monipuolisesti Valkyriansin v The vähän punkkia iseen tanssiin. tmiperinnettä ja alaista ry n katsojat energ a Jamaik ilaisen puutarh bändi vie japan viisihenkinen Kolme levyä julkaissut Valkyrians sai alkunsa 1990luvun lopulla, kun bändin laulaja Angster sanojensa mukaan "uhkaili, taivutteli, maanitteli ja pakotti kaverit treenikämpälle". Kun keikkoja alkoi olla kymmeniä vuodessa, levyntekokin tuli ajankohtaiseksi. High and Mighty ilmestyi vuonna 2006. Ska-musiikilla on monipolvinen historia ­ ja musiikin juuret näkyvät myös Angsterin taustassa. ­ Mä innostuin skasta punkin kautta. The Specials 1980-luvulla oli se bändi, jonka kautta oli helppo tutustua jamaikalaiseen musiikkiin laajemminkin. Ska-musiikin juuria voi etsiä paitsi Jamaikalta, myös brittiläisestä työväenkulttuurista, jossa mod- ja skinheadalakulttuurit alkoivat sitä kuunnella. Perinteinen, 1960luvulla Isossa-Britanniassa syntynyt skinikulttuuri edustaa työväenkulttuuria, missä rasismilla ei ollut sijaa. Vaikka Valkyriansin soittajille musiikki on olennaisinta, myös aatteilla ja tyylilläkin on merkitystä. Amnestyn puolestakin keikkailleen bändin solisti suomii rasismia: ­ The Valkyrians ei hyväksy rasismia. Toisia pitää jeesata ja yhdessä rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa. Ska on jo perustaltaan monikulttuurista. Mutta ei me haluta kuitenkaan olla mitään poliittisia julistajia. Meille asenne on tärkein, ja teitä hyvää kohti on monta, choose the good one. Työväenkulttuurinenkin tausta on laulajalle henkilökohtaisesti tärkeä. ­ Työväenluokkaista on ainakin se, että arki-iltojen keikoilla tyypit kattelee kellojaan ehtiäkseen bussiin, kun seuraavana päivänä on duunia. Viikonloppuina ne sit relaa ja jopa villiintyy, Angster nauraa. ­ Mutta duunareitahan me ollaan, siis arkielämässä, ja tämä musa ja tyyli sopii siihen. Uusin levy Punkrocksteady vuodelta 2011 sisältää muun muassa covereita 999:lta ja Misfitsiltä, ja edellinen levy biisin Dead Kennedys -bändiltä ska-tyyliin sovitettuna. Haastattelusta Angster onkin kiiruhtamassa kotiin pakkaamaan lentääkseen seuraavana aamuna Tsekkeihin festareille, joissa yhtye esiintyy muun muassa kyseisten bändien kanssa. ­ Ehkä me tehtiin nää coverit sen takia et päästään niitten kans samaan takahuoneeseen, ja niinhän me päästäänkin. Kun tsiigaa festarin julistetta, huomaa, että me ollaan yhtä iso nimi. Meidät on kirjoitettu samalla fonttikoolla kuin Discharge ja Skatalites, Angster virnistää. Yhtyeen keikoilla käynyt tietää tanssivansa itsensä hikeen. Meininki on iloista, energistä ja hulvattoman hyvän mielen tuovaa. ­ Osa keikoilla olijoista tuntee musiikkilajin hyvin ja osa tulee vain pitämään hauskaa. Meidän keikalle ei tulla jurottamaan. Tää on kaikenikäisten tanssimusaa, lapsista eläkeläisiin. Japanilaisessa puutarhassa yhtye soittaa biisejä eri levyiltä fiiliksen mukaan. ­ Pääasia on villi ja vaarallinen, mutta viihdyttävä show. Biisilista päätetään sen vuoksi paikanpäällä. Musaa saa jorata omalla tyylillä, ja pukeutua saa myös omalla tyylillä. TeksTi: saTu ki iskinen uutarhassa panilaisessa p ja
• mmäi Rauhatädin ensi ta räppiä yhteiskunnallis estyy sisältävä levy ilm syksyllä. www.roihuvuori.com nen Japanilaistyylisen puutarhan ohjelmistoa Roihuvuoren kylälehti 5 Cantiamo vielä kerran vihreänä Kamarikuoro Cantiamo on ensimmäisistä kyläjuhlista lähtien aloittanut Japanilaistyylisen puutarhan tapahtumat. Yleisimmin kuoro laulaa Roihuvuoren kirkossa, niin messussa kuin erillisissä konserteissa. Laulajia on useita kymmeniä, mikä tekee Cantiamosta yhden Suomen suurimmista kirkkokuoroista. Uusia otetaan mukaan seuraavan kerran 10. syyskuuta klo 18. Kuoro on totuttu näkemään tummanvihreässä asussa. Tämä muuttuu ehkä jo seuraavan vuoden aikana, sillä uutta pukua on valmistelu pian pari vuotta. Suunnittelu aloitettiin parin Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelman opiskelijan kanssa, joista toinen jatkoi työn parissa. Kyläjuhlien jälkeen Cantiamoa voi kuulla 9. syyskuuta, jolloin messussa asetetaan virkaan kaksi uutta seurakuntapastoria. Marraskuussa kuoro laulaa poisnukkuneiden muistotilaisuudessa ja pitää perinteiset laulupitoiset myyjäiset. Joulun odotus alkaa Juhani Haapasalon Adventtivesperillä, ja kauneimpia joululauluja lauletaan 16.12. derinkiaa Mtoväenmus ik i yö uus nauttia lla on mahdollis Kyläjuhli Rauhatädin ja kkopariskunta muusi eästä soinnista. s La Rokin letk Te Heti alkuun on syytä selventää, että Rauhatädin eli Hanna Yli-Tepsan artistinimi ei juonna juuriaan Risto Räppääjään. Se on paremminkin kunnianosoitus omalle Rauha-nimiselle tädille. ­ Yli 70-vuotias Rauha-tätini on pieni mutta pikkurinen! Sanalliseen battleen ei kannata käydä, siinä häviää heti, Rauhatäti vakuuttaa. Rauhatäti on kotoisin Sodankylästä, minkä erottaa yhä puheenparresta, vaikka hän on asunut pääkaupunkiseudulla jo viitisentoista vuotta. Tänä aikana hän on esiintynyt esimerkiksi Jätkäjätkien, Steen1:n ja Giant Robotin levyillä sekä keikoilla. Räppääminen osoittautui Rauhatädille soveliaimmaksi ilmaisukeinoksi, sillä sisältä kumpuavien stoorien kertomiseen ei laulu riittänyt. Kerronta tarjoaa tarttumapintoja niin arkeen kuin isompiinkin aiheisiin. Rauhatäti on muuttanut Roihuvuoreen tammikuussa. Hän asuu vastasyntyneen vauvan, neljävuotiaan Helvi-tytön ja musiikkituottaja Tes La Rokin eli avopuolisonsa Jani Niirasen kanssa Vuorenpeikontiellä. Tes La Rok on paljasjalkainen helsinkiläinen ja asunut Roihuvuoressa vuodesta 2007 asti. Yhteinen asunto löytyi tammikuussa. Roihuvuoren kylämäinen tunnelma sekä luonnonläheinen miljöö on jo tehnyt vaikutuksen myös Rauhatätiin. ­ Puistoissa törmää jatkuvasti mukaviin ihmisiin, ja puhelinnumeroita on vaihdettu. Muksuille nämä autoista vapaat pihat ovat aivan mahtavia. Itähelsinkiläisyyden puolesta liputtavan Tes La Rokin eräs ystävä ihmetteli rapussa moikkaavia naapureita. ­ Kaverin mielestä se oli käsittämätöntä, ei Eirassa kukaan moikkaa! On hienoa, että yhteisöllisyyttä on täällä vielä olemassa. Oman pihan grilli ja leikkipuistot ovat taajaan käytössä. Ostarin elämä ei juuri haittaa, mutta jotain silti puuttuu. ­ Nakkikioskin lähteminen harmittaa, sillä keikalta yömyöhään palatessa on usein nälkä. Ja leipomokahvila olisi ihana, Rauhatäti toivoo. Vapaaehtoisten roihuvuorelaisten touhukkuus on tehnyt molempiin vaikutuksen. Kylätalo-hankkeen eteneminen kiinnostaa. ­ Mikäli kylätalon talkooporukka kaipaa piristystä niin me voidaan tulla musisoimaan taustalle, Rauhatäti lupaa. Siinä missä Tes La Rokia on tituleerattu suomalaisen dubstepin pioneeriksi, Rauhatäti on ollut pienenä ihka oikea pioneeri. Työväenperinteet tulivat lapsuudenkodissa tutuiksi, ja tämä huokuu myös lyriikoihin. Kyläjuhlien esiintyminen tulee edustamaan leppoisaa rootsreggaeta. Sanoitukset sisältävät sekä spirituaalista runoilua että painavaa poliittista sanomaa. Eli luvassa on "sellaista modernia työväenlaulua", kuten Rauhatäti asiaa valaisee. Musiikkityyli sopii kyläjuhlien alkuiltaan mainiosti. ­ Kyläjuhlien keikalla vanhan koulukunnan äänimaailma eli 60- ja 70-lukujen analoginen soundi on kunniassaan, Tes La Rok kuvailee. TeksTi: susse HuHTa tunnelmallista shamaanimetallia IA soittaa toisin ja näyttää erilaiselta: musiikki on sekoitus metallia ja shamanistisia elementtejä, kuten kurkkulaulua ja psykedeelisiä taustanauhaefektejä. Lava on koristettu suurin dekoraatioin, sillä bändiin kuuluu myös taiteilija, joka lavastaa. IA tekee musiikkinsa koko bändin voimin. He ovat soittaneet yhdessä jo toista vuotta, ja viime vuoden keväästä alkaen he ovat tehneet keikan per viikko. Bändi lupaa kaikille japanilaiseen puutarhaan saapuville elämyksen, hyvän shown. IA TeksTi: nana sMuloviTz Panda & Tim ja Muut Uhanalaiset Eläimet nostattaa tunnelman kattoon Levy-yhtiön määritelmän mukaan Panda & Timin musiikissa "lounge kohtaa Suomipunkin". Keikoilla hypitään kuin hurjimmissa punkbileissä, mutta kappaleet tulkitaan herkkyydellä ja sanoistakin saa selvän. Puolenkymmenttä vuotta soittanut yhtye julkaisi juuri c-kasetillisen biisejään aiemman vinyyli EP:n jatkoksi. Jos hyvin käy, kasetteja voi olla myynnissä vielä japanilaistyylisen puutarhan keikallakin. Toivottavasti kyläläisillä on vielä kasettimankkoja tallella. Panda alias Timo Laukkanen opiskeli Roihuvuoren amiksessa pari vuotta ravintolakokkausta ja muistelee, että "olihan kirkon kellarissa joskus joku treenikämppäkin back in the days." Pikahaastattelu tehdään keskellä Flow-festarikiireitä. Siellä Panda & Timiä ei nähty vielä tänä vuonna, mutta artistit saivat kyytejä ja muuta apua bändejä kuskailleelta Pandalta. TeksTi ja kuva: anTTi Möller TeksTi: MaTTi ikonen Yö japanilaisessa puutarhassa pe 24.8. (Roihuvuorentie 12­16) KLO 17 Kamarikuoro Cantiamo KLO 17.30 Juhlien avaus Roihuvuori-Seuran puheenjohtaja Veijo Lehto, Vuoden roihuvuorelaisen palkitseminen Kaupungin tervehdys, sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Sirkku Ingervo KLO 18 Shalla Lalla KLO 19 Rauhatäti ja Tes La Rok KLO 20 Panda & Tim KLO 21 IA KLO 22 The Valkyrians Shalla Lallan tahdissa Shalla Lalla on kymmenvuotias, Kallion seudulla asustaneiden laulajien kesken perustettu lauluyhtye. Yhtye on täysin akustinen ja esittää moniäänisiä sovituksia tutuista ja osin vähän tuntemattomammistakin kappaleista. Genre liikuskelee pääosin suomirockin ja -popin alueella etnovivahteilla höystettynä. Kappaleet yhtyeelle sovittaa yhtyeessä laulava, ansioitunut sovittaja Tuuli Puhakka. Akustista nostalgiaa TeksTi: riTva laukkanen
• alepa.fi Ostoksille aamuvarhaisesta iltamyöhään! Alepat: Roihuvuori ja Erätori: ma-la 7-23 su 10-23 hok-elanto.fi/wdc 24 h Alepa Herttoniemi: Alepat: Roihuvuori, Roihuvuorentie 26. Erätori, Kettutie 2. Herttoniemi, Hiihtomäentie 14. naapuri, jonka tunnet nimestä. HOK-ELANTO.FI BONUS JOPA 5 % MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 %
• www.roihuvuori.com Lasten ja nuorten Roihis Roihuvuoren kylälehti onen kesäpa ­ ihan semm TeksTi , 16 v. , kuvaT: : kaisa Mikkelä Mauro nieMin en 13 v. i uoiRa oihuv R kk ntaa, iselle metsää, ra aikkoja. On joka on uita. Jokaisella täynnä ihania p ita ja kirsikkap Roihuvuori on tolo a, jossa iä pihoja, ravin parhaiten. Paikk puistoja, viihtyis . viihtyy kaikista paikka, jossa ta parhaat leikit itenkin se oma a aikaan kaikis ku istaan rvalliseksi tai sa dän lempipaiko tuntee olonsa tu a ja nuorilta hei ikäisiltä lapsilt huvuorestakin. Kyselimme erissa hieman Roi ja siinä sivu Alma Rantalaiho (9 v.) on paljasjalkainen roihuvuorelainen. Lempipaikka on Roihuvuoren ala-asteen takana oleva laaja metsä. alaiho Metsässä on kiva hengailla ja kävellä ympäriinRant sä ystävien kanssa. Metsästäkin löytyy erilaisia paikkoja. Alma ystävineen on löytänyt majan, jonka vieritse kulkee mutainen puro. ­ Tää on mun ja Main mutalötsöpaikka talvella, hän toteaa osoittaen puroa. Toinen kiva paikka on kaatunut koivu, jossa on mukava ja helppo kiipeillä. ­ Metsä on kiva paikka, koska täällä voi olla kesällä ja talvella. Ja tietenkin täällä on paljon koiranulkoiluttajia, Alma kertoo. Vapaa-ajallaan Alma ehtii metsässä leikkimisen lisäksi harrastamaan tanhua ja pesäpalloa, molempia Roihuvuoressa. Tytön mielestä Roihuvuori on kiva paikka asua, ja siellä on paljon kavereita. Jos Roihuvuoresta pitäisi muuttaa pois, Alma jäisi kaipaamaan monia asioita, muun muassa kavereita, metsää, naapureita, majoja, Hilkka-mummia ja tulivuoripensaita. 7 Alma 9 v. Oskari Pakula (16 v.), vanhin haastateltavamme, kertoo lempipaikakseen Pizzeria Aromin. Kun kysyin syytä tähän, Oskari totesi ykskantaan: ­ Miksiköhän, koska täältä saa ruokaa. Hän kertoo Aromin pelastaneen monta koulupäivää hyvillä pizzoillaan, kun vatsa oli ruokailussa jäänyt tyhjänpuoleiseksi. Oskari harrastaa musiikkia, mutta harrastus ei enää löydy Roihuvuoresta. Roihuvuori on Oskarin mielestä hyvä paikka elää. Täällä on mukavia ja erilaisia ihmisiä, ja koko ajan tapahtuu jotakin. Ilma on yleensä hyvä, ja puistot ovat tietenkin mukavia. Oskari mainitsee myös, miten tärkeää se, että Alepa on tosi lähellä. Oskari Pakula 16 v. Kiia Eklund (3 v.) löytyi paistamasta hiekkapaistosta Tuhkimonpuiston hiekkalaatikolla. Kesässä parasta on leikkiminen Tuhkimonpuistossa. Erityisesti hippa isoveli Leon kanssa on hauskaa. Myös liukumäen laskeminen, hiekkalaatikolla puuhastelu ja keinuminen saavat Kiian iloiseksi. Hän kertoo ylpeänä osaavansa ottaa jo itse vauhtia. ­ Leon kanssa me nukuttiin, Kiia toteaa ja hymyilee leveästi kysyttäessä, mitä hän tekee parhaan kaverinsa kanssa. Kiia harrastaa juoksua Roihuvuoressa ja pitää kovasti myös uimisesta. Hän kertoo uineensa Marjaniemessä monta kertaa. Kiia Eklund 3 v. Gabriel "Kaapo" Biancolla (7 v.) on Roihuvuoressa monta lempipaikkaa, muun muassa Marjaniemen uimaranta, sen lähellä sijaitsevat metsäiset kalliot ja Peukaloisten- ja Untuvaistentien välissä oleva puisto. Omenapuut puiston lähellä ovat mahtavia kiipeilypuita, Kaapo paljastaa. Roihuvuoresta Kaapon kuvaus on seuraavanlainen: ­ Semmoinen kiva paikka, jossa voi syödä jätskiä ja myös suklaata ja voi syödä myös pizzaa ja semmosta kaikkea hyvää. Ihan semmoinen kesäpaikka. Vapaa-ajallaan Kaapo leikkii sekä ulkona että sisällä. ­ Joskus mä pelaan ulkona Kataminoa ja kaikkea sellasta, hän sanoo ja lisää vielä, että välitunneilla on kivaa leikkiä poliisia ja rosvoa. Gabriel Bianco 7 v. Eetu Dekerin (11 v.) löysimme Roihuvuoren puistoruokailusta ja lempipaikka löytyikin siitä vierestä: Roihuvuoren nuorisotalo. Erityisesti Eetu koki omaksi paikakseen Nutan salin. Nutalla on vapaa-ajalla kiva viettää aikaa, aina kun majanrakennukselta ehtii. Lisäksi tulevaisuudessa on luvassa ainakin parkourkurssi. Roihuvuorta Eetu kuvailee tosi kivaksi alueeksi, jossa on paljon kivoja paikkoja, joissa voi olla. Lisäksi Roihuvuoressa on usein kivoja ihmisiä. Eetu Deker 11 v.
• 8 Roihuvuoren kylälehti AJANKOHTAISTA ROIHUVUORESSA www.roihuvuori.com Viipaletalo Tuhkimonpuistoon Marraskuussa 2011 vanhan puistorakennuksen purkamisen jälkeen Tuhkimonpuistoon saatiin kaksi varastokonttia ja yksi parakki, josta löytyi keittiönurkkaus, vessa ja tilaa oleskeluun puiston päivittäisille käyttäjille. Parakissa tehtiin ruokaa maanantaisin soppakuppilassa. Tiistaisin siellä keitettiin kahvia perheiden kokoontuessa perhekahvilaan. Avaimiakin teetettiin useita, jotta mahdollisimman monella puistossa kävijällä olisi mahdollisuus myös lämmitellä ja vaikkapa kuivatella sukkiansa. Jo silloin, kun vanhan rakennuksen purkamisen ajankohdasta päätettiin, Pro Tuhkimon ja Roihuvuori-seuran aktiivit tuumivat, ettei pikkuinen parakki riitä kaikelle sille toiminnalle, joka Tuhkimonpuistoon oli muodostunut. Oli selvää, että isompi tila tarvittaisiin. Niinpä kesäkuussa 2012 graffitit kylkeensä saanut parakki sai väistyä Tuhkimonpuistosta. Varastokontit siirrettiin puiston takaosaan lähelle uima-altaita. Vanhan rakennuksen paikalle saapuu syyskuun alussa parakkia isompi, siirrettävä 60 neliömetrkin viipaletalo, joka mahdollistaa roihuvuorelaisten yhteisen toiminnan puistossa. Viipaletalo on vuokrattu kahdeksi vuodeksi, ja sen tarkoitus on palvella roihuvuorelaisia siihen asti, kunnes kylätalo kohoaa paikalle. Kyläjuhlilla Tuhkimonpuistossa on kaikenlaista ohjelmaa, esimerkiksi flamencoesitys uima-altailla. Juhlassa haluamme kunnioittaa 1950-luvun allaspuistoamme. Altaiden täyttö vedellä ei valitettavasti enää onnistu, mutta jos sää sallii, uima-altaiden pohjalle asetetaan lasten kahluualtaita. Omia uimaleluja saa ottaa mukaan. Allaspartyssa myydään hodareita, mehua ja kahvia. Tervetuloa mukaan toimintaan kaikki uudet ja entiset puistoilijat! Isännöitsijä Litja eläköityy Roihuvuoren Lämmön toimitusjohtaja ja monen alueen taloyhtiön isännöitsijä Markku Litja siirtyy eläkkeelle. Taakse jää yli 30 työvuotta Lämmön palveluksessa. Roihuvuoreen Litja päätyi ensimmäisen kerran vuonna 1973, jolloin hän tuli opiskelemaan konttoripäälliköksi Ala-asteen remontista päätös Roihuvuoren ala-asteen pitkään odotetusta remontista ollaan päättämässä jo opetuslautakunnan kokouksessa 28.8. tai 18.9. Alustavan suunnitelman mukaan korjaukseen on varattu investointivarat vuoden 2014 talousarvioon. Tarkoituksena yhä on, että väistötiloina käytettäisiin Porolahden koulun remonttia varten tehtyjä parakkeja. Nyt opetuslautakunta on linjaamassa, miten lähialueen koulujen toiminta suhteutetaan toisiinsa ja mitä remontti sisältää. Päätöksentekoa on mahdollisuus seurata verkosta, sillä lautakuntien esityslistat tulevat näkyviin kaupungin nettisivuille joitakin päiviä ennen kokousta (www.hel.fi. -> päätöksenteko -> lautakunnat -> opetuslautakunta -> esityslistat). Päättäjiin kannattaa myös olla yhteydessä. Toivottavasti asia saadaan vihdoin ratkaistua. Kuva: ??? Kuva: Timo Kuvaja E-Instituuttiin Strömsiin, nykyisen musiikkiopiston rakennukseen. Tie johti Renlundin sisäiseksi tarkastajaksi ja kustannuslaskentapäälliköksi, ja sieltä mutkan kautta takaisin Roihuvuoreen isännöitsijä-toimitusjohtajaksi. Markku Litja tunnetaan hyvin paitsi Roihuvuoressa, myös aktiivisena alansa kehittäjänä. Roihuvuoren Lämmön hoitamissa yhtiöissä asuu yli kolme tuhatta roihuvuorelaista. Työssään Markku Litja ei ole jättänyt mielipiteitään sanomatta. Hänen parhaita ominaisuuksiaan ovat olleet ahkeruus ja kiinnostus kuhunkin tehtävään sekä tarkkuus neuvotteluissa. Markku Litja asuu Vuosaaressa ja kesäpaikka on Vanajaveden rannalla, jossa odottaa matkailuvaunu. Tulevina vuosina on tarkoitus matkustella yhdessä niin ikään eläkkeelle jäävän vaimon kanssa. Hanami-juhlan satoa Kuva: RPia Pilhjerta Kuva: Reza Jafari
• www.roihuvuori.com AJANKOHTAISTA ROIHUVUORESSA Roihuvuoren kylälehti 9 on ostarin uusi K-kauppias K-market Roihuvuoren vakioasiakkaat huomasivat jo alkukesästä, että hyllyjen välissä häärää uusi isäntä. Yrittäjän intoa pursuava Sasu Hamina, 34, pyörittää nyt ensimmäistä omaa kauppaansa Roihuvuoressa. Vantaan Simonmetsässä vaimon sekä 4- ja 6-vuotiaiden lasten kanssa asuvalle Haminalle on kertynyt kokemusta ItäHelsingistä hänen asuttuaan aiemmin Kontulassa. Kaupan tulevista muutoksista huomattavin lienee syksyllä käynnistyvä lihan ja kalan tuoretiski. ­ Se on kauppiaan tärkein työpiste, se jossa asiakkaat tulevat tutuksi, perustelee Hamina. Tuore kyläkauppias kertoo myös haluavansa tehdä yhteistyötä alueella toimivien järjestöjen kanssa. Sasu Hamina Metsäkerho jatkuu taas syksyllä Elokuussa 2011 alkoi TammisalonRoihuvuoren MLL:n ensimmäinen Metsänuppuskerho perheille. Suomen ladun metsämörritoimintaan perustuvan kerhon ideana on leikkiä ja laulaa ulkona metsässä ja tutustuttaa lapset luontoon oman, turvallisen aikuisen seurassa. Kerhossa tehdään ja koetaan kaikkina vuodenaikoina ja säästä riippumatta. Kerhon aktiivinen kehittäjä ja metsämörriohjaaja, lastenhoitaja Maria "Mesikämmen" Karikoski-Laine, toi metsänuppustoiminnan Viikistä Roihuvuoreen. Metsäkerho on suunnattu ensisijaisesti 1­3(4) -vuotiaille eli metsänuppusille ja heidän sisaruksilleen. Kerhon suojelija on juhlavuottaan viettävä ystävällinen peikko Metsämörri. Metsänuppuskerhon uusi kausi käynnistyy 31.8.2012. Uutena ohjaajana aloittaa metsäkerhossa vanhempana mukana ollut ja toiminnasta innostunut steinerpedagogiikan opiskelija ja 2,5 -vuotiaan metsäkerholaisen äiti Anne "Aamukaste" Juntunen. Kuva: Tuomas Rantanen Moskeija on kotiutunut Roihuvuoreen Viime vuonna Roihuvuoressa toimintansa aloittanut moskeija on vakiinnuttanut toimintansa. Moskeijassa käytetään suomen kieltä. Siellä käyvät ihmiset ovat suomalaisia, joille suomenkieliset palvelut helpottavat asioiden ymmärtämistä, sekä maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia, jotka edustavat yli kymmenkuntaa kansalaisuutta. Kävijämäärä vaihtelee tapahtumissa 10­40 hengen välillä, ja rukoilemaan pääsee aina, kun ovet ovat auki. Nyt lehden ilmestyessä muslimit viettävät Ramadan-paastokuukautta. Syksyllä ohjelmassa on taas mm. avoimet ovet, jolloin kaikki pääsevät tutustumaan moskeijaan ja esimerkiksi kuuntelemaan luentoa aiheesta "Mitä islam on?" Moskeija toivottaa kaikki tervetulleiksi! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: maria.karikoskilaine@gmail.com tai 0400 874602. Kerhon hinta on 80 euroa perheeltä per lukukausi. Kerhoa on mahdollisuus jatkaa keväällä. tammisalo-roihuvuori.mll.fi, www.metsamorri.fi Kansallisurheilua opistolla Kaikkihan tietävät, että Roihuvuoressa pelataan kansallispeliä, jossa syötetään palloa kädellä, lyödään mailalla ja tehdään juoksuja. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä, että sitä pelataan intohimoisesti musiikkiopiston nurmikentällä. Kyse ei olekaan pesäpallosta vaan Brittiläisen Imperiumin kansallisurheilusta kriketistä, toiseksi suosituimmasta urheilulajista maailmassa heti jalkapallon jälkeen. Joukko nepalilaisia kriketinharrastajia löysi pitkän etsinnän jälkeen sopivan nurmikentän opiston kupeesta viime kesänä. Sangeet Sharma on tyytyväinen kenttään ja kertoo, että ohikulkijat ovat suhtautuneet pelaamiseen myönteisesti. Pakistanilainen Ghulam Abbas Khan on Vantaa Super Kings -krikettiseuran kapteeni. Hänen mukaan Roihuvuoressa käy paljon lahjakkaita nuoria pelaajia, ja hän haaveileekin oman krikettiseuran perustamisesta Roihuvuoreen. Kuoppainen kenttä vaatisi sitä ennen hieman kunnostusta. Roihuvuori pyörillä Kuva: Jaana Lahti Päiväkodille uusi piha Kuva: Jarmo Välikangas Kuva: Matti Ikonen Päiväkoti Mansikkala sai uuden leikkipihan Vuorenpeikontielle. Päiväkoti vuokrasi alueen kaupungilta ja lasten vanhemmat siistivät hoitamattoman tiheikön niin, että se antaa lapsille mahdollisuuden kehittäviin leikkeihin ja turvallisiin vapauden kokemuksiin kaupunkiluonnossa. Toivottavasti leikkipihan yhdessä elettävä tila innostaa myös muita kiinnostumaan lähinurkkien pöheiköistä ja löytämään niistä vaikka oman taikapiirinsä. Roihuvuoren fillarikulttuuri kukoistaa. Roihuvuoren Kilometrikiitäjät on 20 pyöräilijän joukkueella mukana Kilometrikisassa. Innokkaimmat ovat polkeneet kesällä tuhansia kilometreja. Paikalliset pyöräilijät ovat kokoontuneet kesän aikana kaksi kertaa. Toukokuisena lauantaina kymmeniä innokkaita kerääntyi pyörineen ostarilla järjestettyyn tapahtumaan. Kaikki ohikulkijat pääsivät kokeilemaan erilaisia polkupyöriä, kuten kilpa-, matka-, sähkö- ja nojapyöriä. Myös tanskalaisiin, kiinalaisiin ja hollantilaisiin kuormafillareihin pääsi ottamaan tuntumaa. Kesäkuussa parikymmentä pyöräilijää tutustui Petteri Nisulan johdolla Roihuvuoren, Tammisalon ja Marjaniemen arkkitehtuuriin ja uimarannan jäätelövalikoimaan. Oheisessa ryhmäkuvassa pyöräilijät kunnioittavat kansojen ystävyyden patsasta. koonnuT: ToiMiTus
• CITY CAR CLUB TARJOAA JOPA 100 AUTOA ROIHUVUOREN KIRKOLTA SEKÄ 110 MUUSTA PAIKASTA HINTAAN 10/H. AUTO AUKEAA PUHELIMELLASI JA TUNTIHINTA SISÄLTÄÄ BENSAT SEKÄ 20KM AJOA. LIITY NYT! - www.citycarclub.fi Roihikan kylajuhlat ilmoitus.indd 1 10/H OptikOn tekemä näöntarkastus silmälasien OstOn yhteydessä 0 OptikOn ja silmälääkärin palvelut saat meiltä ajanvarauksella. Hiihtomäentie 14, Helsinki. Herttoniemen metroasemaa vastapäätä puh. (09) 788 266 24.4.2012 10:22:31 Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi Pannaan yhdessä taloutesi töihin. Taloutesi haluaa tehdä työtä hyväksesi. Mikset siis antaisi sille mahdollisuutta. Tulkaa yhdessä Sampo Pankkiin, niin katsotaan mitä kaikkea taloutesi voisi tehdä. Soita numeroon 0200 2000 (pvm/mpm) arkisin klo 9­18 tai käy osoitteessa sampopankki.fi varaamassa aika. Herttoniemi: Kauppakeskus Megahertsi, 2.krs Insinöörinkatu 2, puh. 010 546 1290 Talouttasi ajatellen,
• Kirkon pihalla tapahtuu TeksTiT: MaTTi kinnunen Ostarin kupeessa Roihuvuoren kirkon pihalla on kyläjuhlien perinteiden mukaisesti monipuolista ohjelmaa. Ha tustu luatko s alu tua oma Club eesi Lions n -t Kirkooimintaan ? np tähän ihalla on mahd ollisu us klo 12 ­18. Kyläorkesteri Roihuvuoren oman kyläorkesterin vuosittainen konsertti osuu jälleen kyläjuhlille. Luvassa on roihikalaisia sovituksia 1980- ja 1990-luvun suomipopin klassikoista. Ohjelmisto valikoituu soittajien mieltymysten mukaan. Orkesteri on soittanut vuodesta 2010 lähtien, mutta esiintynyt vasta kahdesti. Orkesteriin kuuluu joukko roihuvuorelaisia muusikoita. kuva: Marjo von Bell Salsa Monien roihuvuorelaisten toive toteutuu jälleen, kun kuubalaiset rytmit valtaavat kirkon pihan klo 19 alkaen. Ensimmäisenä esiintymislavalle astuu peräti 16-jäseninen salsaorkesteri Los Salsanismo. Luvassa on kaksi tanssittavaa kattausta salsaa, cha-cha-chata ja tiukkaa timbaa. Bändin tauolla esiintyy vuoden 2012 Salsan suomenmestaruuskisojen hopeamitalisti, tanssiryhmä Etnica. Tauolla myös ensikertalaiset pääsevät turvallisesti pyörähtämään tanssilattialla, sillä tarjolla on oppitunti salsan saloihin. Illan pimetessä ja roihujen sytyttyä saamme nauttia patarumpujen kuminasta sekä perinteisistä kuubalaisista lauluista ja tansseista. Ensimmäisen kerran Roihuvuoren kyläjuhlilla saamme nauttia rumbasta abierta-tyyliin. Illan juontaa radiosta tuttu kuubalaisen musiikin tietopankki Papá Montero. kuva: jyri suorsa Helsingin nuorin, mutta jo yli 70-vuotias vapaapalokunta Tammisalon VPK, on saanut uuden tikasauton. Pikkupoikien ja muidenkin iloksi Tammisalon VPK esittelee uutta nostolava-autoaan ja sen käyttöä pelastustöissä. Pelastustöiden välttämiseksi VPK kertoo paloturvallisuudesta, palohälyttimien tärkeydestä ja arkielämän paloriskien pienentämisestä. Halukkaat pääsevät myös kokeilemaan alkusammutustöitä sammuttimin ja peittein, joilla irti päässyt tuli saadaan hallintaan. VPK Kirkko keskellä kylää Tule ja kysy! vastaamassa seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt. Kirkon pihalla tarjolla kahvia, mehua ja keksejä klo 1720. Tomi Kujansuu laulattaa rakkaimpia hengellisiä lauluja kirkon pihalla klo 17 ja klo 18. Kappelissa on tarjolla esirukouspalvelua klo 1819. seurakunta mukana kyläjuhlissa 24.8. Ilmaiskonsertteja tunnin välein Klo 17 Lapset soittavat lapsille ItäHelsingin musiikkiopiston oppilaat Klo 18 Pieni iltasoitto ItäHelsingin musiikkiopiston oppilaat Kirkon pihan ohjelma pe 24.8. ROIHUVUOREN KIRKKO, Tulisuontie 2 KLO 17­20 TAMMISALON VAPAAPALOKuNNAN uuden nostolava-auton esittelyä, paloturvallisuusinfoa ja alkusammutuskoulutusta. KLO 18 KyLäORKESTERI KLO 19­22 SALSATAPAHTuMA klo 19 Orkesteri Los Salsanismo soittaa salsaa Tauolla tanssiryhmä Etnica ja tanssiopetusta klo 20 Los Salsanismo klo 20.30 Rumba-Akatemia Rumba Abierta: RoihuRumba!! (Rumba del Fuego) Klo 19 Riparilauluja bändin säestyksellä, yhteislaulua. Klo 20 Syysillan lauluja kivusta ja toivosta, MiraMaria, laulu ja Jukka Stenlund, piano Klo 21 Valoa varjossa Aarne Pelkonen, baritoni, Riitta Rainio, huilu ja Juho Alakärppä, piano. 11 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti 12 www.roihuvuori.com lähiruokaa omalta pihalta änä keväänä Roihuvuoren talojen pihoille on noussut viljelyastioita eli laareja kuin sieniä sateella. Viljelyvillitys on saanut monet asukkaat kokeilemaan kaupunkiviljelyä itse. Nuorisotalolta on saanut apua viljelylaarin teossa sekä valmiiksi kasvatettujen taimien muodossa. Maailmalla jo yleistynyt, mutta Suomeen vasta viime vuosina rantautunut uusi innostus sopii kuin nenä päähän vallitsevaan luomu- ja lähiruokatrendiin, sillä voiko olla parempaa lähiruokaa kuin omalla pihalla kasvatetut herkut? Lisäksi toiminta on omiaan luomaan hienoa yhteis- Roihuvuoren pihat viljelyssä TeksTi ja kuvaT: alvar Tallskog 18 v. henkeä asukkaiden välille. Aktiivisimmat toimijat ovat tehneet yhteisiä viljelykierroksia, missä on vaihdettu kasvatusvinkkejä ja ihasteltu toisten laareja. Sadonkorjuujuhlastakin on puhuttu. Strömsinlahdenkuja 1 Pihan viljelyvastaava Matti Ikonen pitää kaupunkiviljelyä loistavana ideana. Projektin yhteydessä tutkitaan ja maistellaan kasveja myös yhdessä perheen lasten kanssa. ­ Täytyy kyllä myöntää, että alkukeväästä en olisi uskonut ryhtyväni tällaiseen. Toimiva viljelyporukka teki osallistumisen kuitenkin niin helpoksi, että väkisinkin innostui! Satumaanpolku 3 Satumaanpolulla asuva Aki Suomalainen pitää yhtenä hauskimmista viljelytoimintaan liittyvistä lieveilmiöistä talojen välistä yhteistyötä. Oman pihan laarista löytyy mm. tomaatteja, parsaa, porkkanaa ja chilejä. ­ Meidän taloyhtiö on tehnyt ennenkin hulluja juttuja, kuten lumilinnan ja ravintolapäivä tempauksen. Eli tietenkin me nyt myös viljellään, naurahtaa Aki. Akin naapuri Aino Marjamäki ei jäänyt vierestä seuraamaan tilannetta, vaan istutti pihalle perinteikkään naurisviljelmän. Isältä aikoinaan opituille vinkeille tuli viimein käyttöä. ­ Nyt vain jännitetään, saadaanko satoa. Keijukaistenpolku 10
• Lumikintie 3 Antti Möller kuuluu innostuneiden pihaviljelijöiden kasvavaan joukkoon. Yhteisellä viljelypihakierroksessa hän pääsi esittelemään omia viljelyksiään kiinnostuneelle yleisölle. ­ Viime kesänä meillä oli kaksi laaria, ja tänä keväänä hankimme ympäristöjärjestö Dodon kautta kahdeksan lisää. Puiset viljelyastiat istuvat mielestäni upeasti Roihuvuorelle ominaiseen, luonnonläheiseen pihamiljööseen, Antti kertoo. Avoinna ma­pe 10­17 la 10­14 toimitamme kukkia tilauksesta myös sunnuntaisin Roihuvuorentie 18 Hakanrinteen talonyhtiössä asuva Suvi Hänninen on niin ikään rakentanut oman laarin pihamaastoon. Erityisesti tomaatin kasvua on seurattu jännityksellä. ­ On ollut hauska huomata, kuinka erityisesti lapset ovat tulleet kyselemään, että mikä on homman nimi, viljelyksillään hyvin viihtyvä Suvi kertoo. Helsingin työväenopisto Tule ­ Koe ­ Innostu! Avoimien ovien päivä Silkkikutomossa ma 24.9.2012 klo 15­20. Luvassa mm. musiikkia, Opistolaisyhdistyksen kahvitarjoilu, opintoneuvontaa ja erilaisia mahdollisuuksia tutustua opiston toimintaan ja kokeilla tekemistä erilaisissa työpajoissa ja oppituokioissa. Silkkikutomon historiaa ja vapaata muistelua luo oma korusi kokeile huovutusta laulamme yhdessä laulunopettaja neuvoo yksilöllisesti Non-Stop -piirustustapahtuma opastusta oman kannettavan tietokoneen käytössä kielten itseopiskelumateriaalit esillä mahdollisuus tutustua Second Life-ympäristöön kauneutta ranskaksi - käsihierontaa, kynsien lakkausta ym. Lisäksi tiloissa kudonnan opiskelijoiden ja kuvataiteen opettajien taidenäyttely. Silkkikutomo 10 vuotta · · · · · · · · · Kimmo Hannus toivoo, että mukavan harrastuksen lisäksi kasveista saisi myös satoa. Tilanne vaikuttaa hyvin lupaavalta, sillä taimet ovat lähteneet reippaaseen kasvuun. ­ Erityisesti kiinnostaa, miten uusi tulokaslaji stevia pärjää. Helsingin työväenopiston opetus alkaa ma 10.9.2012. Ajantasainen opinto-ohjelma löytyy osoitteesta www.hel.fi/tyovaenopisto. Painettu opinto-ohjelmamme on jaossa idän alueella toimipisteissämme, kirjastoissa, lähiöasemilla ja asukastaloissa. Ilmoittautuminen on alkanut 15.8., mutta syksyn kursseille voi ilmoittautua jatkuvasti niin kauan kuin paikkoja on vapaana: www.hel.fi/tyovaenopisto, www.ilmonet.fi, puhelimitse 09 310 88610 tai opiston toimistoissa. Itäinen alueopisto Palvelunumero 09 310 88570 Stoa, Itäkeskus, Turunlinnantie 1 Silkkikutomo, Herttoniemi, Laivalahdenkatu 2bA Ka elämä ikki ni kurs Kurser n i mitt li a v .fi sit 13 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti Kyläjuhlien ohjelmistoa monpuistossa Tuhki tapahtuu 14 www.roihuvuori.com Tuhkimonpuisto (Tuhkimontie 10­12) tie 10­12) ssa (Tuhkimon ä. uhkimonpuisto T tana allasparty ään kyläjuhlail vietet aikana eita ja alkuillan nissä on hodar Myyn koko perheelle. laista ohjelmaa on monen PE 24.8. KLO 16.00 Taiga-Maton Tarinapaja PE 24.8. KLO 17.00 Taiga-Matto esittää: Iloinen klovni PE 24.8. KLO 17.30 Lastenorkesteri Huppistakeikkaa PE 24.8. KLO 18.00 Kallio, sakset, paperi -improvisaatioryhmä PE 24.8. KLO 19.00 Offspringtanssiperformanssi Kuvataidekoulu (Untuvaisentie 10) PE 24.8. KLO 17­19 Taidetapahtuma lapsille ja lastenmielisille. Tule ja taiteile! Strömsinlahden ranta (Hedvikin rantatie Strömsin kartanon edessä) PE 24.8. KLO 14­20 Tarinasauna Musiikkiopiston kenttä (Untuvaisentie 10) PE 24.8.KLO 22­23.30 Pohjoismaisia lyhytelokuvia onni ja epäonni Onni ja Epäonni KeLLo 16.00, KesTo 20 MIN. Muinoin tarinankertojat kulkivat kylästä kylään, ja koko kylä kokoontui yhteen tupaan, kotaan tai jurttaan kuuntelemaan satuja ja tarinoita. Apunaan kertojat käyttivät yksinkertaisia välineitä: vaatteita, keppejä, soittimia tai muita vempaimia. Onni ja Epäonni on burjatialainen kansansatu, jossa köyhä renki löytää pellolta oudon pienen pojan. Poika kertoo rengille, mitä tulisi tehdä, jotta saisi onnen kääntymään. Haitari rikastaa esityksen tunnelmaa. Katsojat saavat hieman osallistua esitykseen kerronnan aikana. NuKKeTeaTTeRI TaIg a-MaT To NuKKeTeaTTeRI TaIg a-MaT To Iloinen klovni KeLLo 17.00, KesTo 30 MIN. Huppistakeikkaa KeLLo 17.30 Kim Rantala (piano), Maija Linkola (viulu) ja Sanna Jacksen (laulu) esittävät Tuhkimonpuistossa tuttuja lauluja lapsille. Teemana on Pelastakaa Tuhkimo. LasTeNoRKesTeRI OffspringPeRfoRMaNssI KeLLo 19.00 soPII KaIKeNIKäIsILLe. Taiga-Matto tuo mukanaan jonglöörin kiinasta, voimamiehen Venäjältä sekä pienen iloisen hetken aitoa entisajan sirkuksen tunnelmaa. Esityksessä kuullaan eri maiden kansanmusiikkia. Seremoniamestarina toimii Kasper-nukke! eri Kallio, sakset, pap KeLLo 18.00 soPII KaIKeNIKäIsILLe. Tuore improryhmä on ollut koossa puolisen vuotta. Kalliolan kansalaisopiston yhteydessä toimiva ryhmä koostuu harrastajista ja ammattilaisista. Tuhkimonpuiston esitys kehkeytyy yhteistyössä yleisön kanssa. Iloinen klovni eRI IMPRoVIsaaTIoTeaTT Tatiana Solovieva pistää jalalla koreasti Offspring-performanssissa. Luvassa on esitys, joka kuvailee rakkauden polkua vuoden ympäri iloineen, yllätyksineen ja tuskineen. Esitys kuvailee ihanaa kevättä, riemukasta kesää, myrskyistä syksyä sekä pitkää talvea. Tatiana Solovieva kertoo idean syntyneen erikoisesta tilasta, joka muodostuu Tuhkimonpuiston vanhasta uima-altaasta, sen ympärillä olevasta metsästä, lasten leikkipuistosta ja kauniista pitkästä talvesta. Esityksen musiikki pohjautuu Vivaldin ja Piazzolan sävellyksiin sekä perinteisiin flamenco-säveliin. TaTIaNa soLoVIeVa "La NaRaNJa", Idea & TaNssI aLeKsI PIIPaRI, fLaMeNco-KITaRa MIKa sePPäNeN, seLLo LuIs RaMíRez, VIuLu Kuvataidekoululla taiteillaan TaITeILu aLKaa KLo 17.00 Helsingin Kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta 4­20-vuotiaille lapsille ja nuorille. Strömsin kartanon toimipiste tarjoaa kyläjuhlilla mahdollisuuden taiteen tekemiseen. Tapahtuma järjestetään Strömsin kartanon puistossa tai sateen osuessa kohdalle työskennellään sisätiloissa. Ohjelma sopii lapsille ja lapsenmielisille. TaITeILu aLKaa KLo 17. Jorinaa saunan lauteilla aLKaeN KLo 14.00 Tule kertomaan tarinasi saunomisen merkeissä saunalautalle! Voit ottaa myös vanhat valokuvat mukaan elävöittämään tarinaasi. Tarinankerrontaan meitä ohjaa teatteriilmaisun ohjaaja Riina Törö. Tapahtuma on päihteetön ja sen järjestävät Helsingin lähiöprojekti ja Roihuvuoren nuorisotalo. Lyhytelokuvia kansalle! ­ Kortfilm åt folket! aLKaeN KLo 22.00 Ulkoilmaelokuvia on tarjolla Musiikkiopiston kentällä. Luvassa on neljä eri lyhytelokuvaa, joiden teemana on hauskuus. Elokuvat ovat sekä kotimaisia että muiden Pohjoismaiden tuotantoa. Paikalle voi tulla katsomaan kaikki tai vain muutaman elokuvan. Samankaltaisia elokuvailtoja järjestetään Helsingissä jo kahdeksatta vuotta, ja projektin tuottaja, Christa Prusskij, toteaakin lyhytelokuvailtojen tulleen jo perinteeksi. Elokuvaillat kiertävät myös muualla Suomessa. esITyKseT aLKaVaT KeLLo 22.00. eLoKuVaKaVaLKadI KesTää NoIN KaKsI TuNTIa. LIsäTIeToJa: www.eLoKuVaKoNTaKTI.fI www.waLHaLLa.fI www.fILMceNTRuM.fI koonneeT: Milja leppänen ja saTu kiiskinen
• meille kaikille! Puistogolfia vuodesta 1959 Et tarvitse greencardia Kesäkahvila ja välinevuokraus Kysy myös yksityistunneista sekä tyhy-päivistä Repossarentie 15, Helsinki 041-510 6011 www.laajasalongolf.com Tämän vuoksi Asiakkaamme arvostavat varmaa vuokrasuhdetta, jonka varaan asumisen voi laskea pitkällekin tulevaisuuteen. Koska olemme ymmärtäneeet asukkaidemme toiveita ja tarpeita jo 40 vuotta, olemme Suomen suurin maanlaajuinen asuntoyritys. Tulisuontie 5 Vuonna 1991 valmistunut talo keskeisellä paikalla Roihuvuoren kirkkoa vastapäätä. Kaupat ja bussipysäkki vieressä. Huoneistotyypit: 2H+K 56,50-60,5 m2 2H+KK 45,50-50,00 m2 3H+K 68,50-77,00 m2 SYKSYLLÄ oN hYVÄ ALoiTTAA ­ TuLE PELAAMAAN PESiSTÄ! Roihuvuoressa toimii aktiivinen pesäpalloseura Roihu, josta löytyy joukkueet joka ikäluokalle sekä tytöille että pojille. Hyvä ikä aloittaa pesisharrastus on 6­8 vuotiaana, mutta myöhemminkin oppii. Tule mukaan hyvään seuraan. Harjoittelemme kesät Roihuvuoren pesäpallokentällä ja talvet Roihuvuoren koulujen jumppasaleissa sekä Myllypuron Pallomyllyssä. Vuorenpeikontie 5 Vuonna 1959 rakennettu talo Roihuvuoren huipulla ala-asteen vieressä. Perusparannus valmistunut 2010. Huoneistotyypit: 1H+KK 24,00-31,50 m2 2H+K 46,50-54,00 m2 3H+K 53,50-61,00 m2 4H+K 65,00-84,50 m2 5H+K 80,50-87,00 m2 Roihuvuorentie 6 Roihuvuorentie 6 A ja 6 B sijaitsevat urheilukentän vieressä. Talot on rakennettu vuonna 1961 ja perusparannus on tehty 2004. Huoneistotyypit: 1H+KK 21,00-22,00 m2 2H+K 49,50 m2 3H+K 60,00 -68,50 m2 Lasten liikuntatunnit alkavat torstaina 6.9. klo 17.15 4­5 v ja klo 18.00 6­7 Roihuvuoren ala-asteen koululla, Vuorenpeikontie 7, ilmoittautuminen koululla ennen tuntien alkua. Aerobic tunnit alkavat tiistaina 4.9. klo 19.00 Roihuvuoren ala-asteen koululla, Vuorenpeikontie 7, ilmoittautuminen koululla ennen tunnin alkua. Lisätietoja antaa Tytti Salminen puh 050 3010 660 Lisätietoa myös osoitteesta www.roihu.fi VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki Avoinna ma-pe 9-16 Puh. 020 508 3400 helsinki@vvo.fi www.vvo.fi Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/ puhelu + 2 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 14,9 senttiä/minuutti.
• Roihuvuoren kylälehti TeksTi: lari assMuTH, kuva: anTTi Möller iimevuotinen jalkapalloderby saa jatkoa. Nopeaa vauhtia perinteeksi muodostuva paikallisottelu ottaa tänä vuonna hiukan uuden muodon: Ylä- ja Ala-Roihuvuoren sijaan ottavat toisistaan mittaa nyt Itä- ja Länsi-Roihuvuori. Joukkuekapteenit ovat viime vuodesta tutut. Asa Masa, jonka johtama Ylä-Roihuvuori vei viime vuonna voiton kotiin, johtaa tänä vuonna läntistä joukkuetta. Toni Leinonen on nyt tarttumassa Itä-Roihiksen ruoriin. Idea itä-länsi-jaosta syntyi jo viime vuoden kyläjuhlissa. Ajatuksena oli osittain välttää turhaa vastakkainasettelua Ylä- ja Ala-Roihuvuoren välillä. Idän ja lännen maantieteellinen jako on myös selkeämpi, koska Roihuvuorentien muodostama raja jakaa alueen kahteen lähes tarkalleen yhtä suureen osaan. Lisäksi uusi tilanne sekoittaa mukavasti pakkaa viimevuotisiin joukkueisiin nähden. Jaosta huolimatta kapteenit eivät miellä itseään itä- tai länsiroihikkalaisiksi. Asan mukaan identiteetti rakentuu roihuvuorelaisuudesta ja itähelsinkiläisyydestä yleensä, ja tuttuja on ympäri Roihikkaa. ­ Skidimpänä asettelu oli ehkä enemmän Roihis vastaan Itis tai Hertsikka. Toni on samoilla linjoilla. ­ Roihuvuori yleisesti on mun hima. Siitä lähtien kun vuonna 1989 muutin tänne, olen digannut jokaisesta päivästä. Tämän vuoden derbyssä ikäraja aikuisten otteluun on 15 vuotta, jotta kaikki pelaajat olisivat jokseenkin samalla fyysisellä tasolla. Vanhemman polven matsin jälkeen pelataan samalla kentällä junioreitten ottelu. Aikuisten ottelussa roihuvuorelaisuus on pakollinen vaatimus, ja asuinpaikan mukaisesta jaottelusta pidetään tiukasti kiinni. Eli mikäli asuu Roihuvuorentien itäpuolella, niin kuuluu idän joukkueeseen, ja päinvastoin. Muuten ilmoittautumiseen ei ole rajoituksia ja mukaan saattaa vielä mahtua. Tärkeintä on, että ottelupäivänä on taltuttanut janoaan alkoholittomilla virvokkeilla. Erityisesti Toni ja Asa peräänkuuluttavat roihikkalaisia naisia mukaan kentälle. Ennen itse matsia olisi tarkoitus kokoontua yhteisissä treeneissä, tutustua joukkuetoverehin ja ehkä hioa vähän kuvioitakin. Mitään kummempia salaisia strategioita ei kumpikaan kapteeni vielä tässä vaiheessa myönnä miettineensä. Asa lupaa käyttää pitkälti samaa taktiikkaa kuin ennenkin, eli kun maali tulee, kaikki tuulettaa. Myös Toni on nöyrällä mielellä. ­ Paha pullistella viime vuoden häviön jälkeen, mutta peli lähtee samalta pohjalta. Rento ja leppoisa palloilu on lähtökohta, ja tietysti voitto itsessään, Toni virnistää. Futiksen EM-kisoja seurattiin molempien kapteenien kotona silmä tarkkana. ­ Ekaa kertaa elämässäni sain sumplittua niin, että oli mahdollisuus katsoa joka ikinen peli, Toni kehaisee. Asaltakaan ei jäänyt näkemättä kuin pari matsia ­ siitä syystä, että oli silloin itse pelaamassa. ­ Varoitin tyttöystävää ennen kisoja, että miestä tullaan 16 www.roihuvuori.com Itä vs. Länsi Roihuvuoren futisderby 2012 Virallinen paikalliskamppailu otellaan Porolahden hiekkakentällä lauantaina 25.8. klo 14 alkaen. Tämän jälkeen pelataan lasten ja nuorten ottelu. ihmeen Mikä y? derb Derby on paikallisottelu kahden saman kaupungin tai kaupunginosan joukkueen välillä. Kertoman mukaan se on saanut nimensä Derbyn 12. jaarlin mukaan, joka perusti maineikkaan hevoskilpailun vuonna 1780. Derby-nimellä tunnetaankin useita hevoskilpailuja, muiden urheilulajien paikallisottelujen lisäksi. Joissakin derbyissä ovat perinteisesti olleet suuret tunteet pelissä, kun kaupungin herruuden lisäksi pelissä on esimerkiksi poliittinen tai uskonnollinen vastakkainasettelu. Esimerkkinä jälkimmäisestä voi mainita Glasgow'n kaksi jalkapallojoukkuetta, katolilaisten Celtics ja protestanttien Rangers. Pahimpia tunnekuohuja ja vastakkainasetteluja välttääkseen Roihuvuoressa on pyritty pitämään ottelu yhdistävänä tapahtumana, mistä osittain johtuu myös uusi jaottelu. näkemään nyt sohvalla. On se hienoa nähdä, kun nuoret sankarit elämänsä kunnossa lait- tavat pallon parilla kosketuksella maaliin.
• to 23.8. klo 17-20, vapaa pääsy Tule tekemään ja kokemaan taidetta koko perheen voimin. Ohjelmassa työpajoja, musiikkia ja teatteria kaikenikäisille. Mukana menossa lasten suosikki Kroko. Lapsille ilmapalloja! Katso ohjelma netistä: vuotalo.fi Tervetuloa! Vuotalon Taiteiden yö Mosaiikkitori 2, Vuosaari, www.vuotalo.fi Taiteideön y Sillalle uudet vaatteet ­ Stoan tuunaustorstai Musiikki- ja teatteriesityksiä, työpajoja ja kaikenlaista mukavaa koko perheelle. Tule tuunaamaan Stoan sillasta Itä-Helsingin upein! Ohjelmassa mm. Herra Heinämäen lato-orkesteri Lastenmusiikkiorkesteri Amura Taskuteatteri MIMIC: AI-JAI-JAI! Karvakorvan laulupurkki Työpajoja: keppinukkeja, neulegraffitia, kassin painantaa, origameja, kirjasiilityöpaja, joxa till en fågel ­ tuunaa tipusi Tarkka ohjelma netissä Turunlinnantie 1, Itäkeskus stoa.fi, facebook.com/stoansivu to 23.8. klo 17-20 Vapaa pääsy
• 1 2 Herttoniemen kartano Linnanrakentajantie 12 k ik vi Pe 24.8. KLo 16­19 Opastetut kierrokset tasatunnein. Huom! Paikalle pääsee kyläjuhlien omalla bussilla. Katuliituprojekti Roihuvuorentie Pe 24.8. Koulujen ja päiväkotien lapset värittävät katuliiduilla Roihuvuorentien jalkakäytävän noin kilometrin matkan kirjastolta kirkolle. 3 4 ROIHUVUORENTIE KIRPPUTORINA Pe 24.8. KLo 16 aLKaeN Roihuvuorentie 5:stä kirkolle päin, nurmikoilla jalkakäytävän vieressä. Ota oma pöytäliina tai pöytä tavaroillesi. Paikat ilmaiset. roihuvuoren kyläjuhlat 24.­25.8.2012 Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia. Viimeisimmät ohjelmatiedot löydät Roihuvuoren Internet-sivustolta www.roihuvuori.com. he Roihuvuoren kirjasto Roihuvuorentie 2 e ti an s es i ns pr 5 POROLAHDEN KENTTÄ (Huom! Tilaisuudet ovat alkoholittomia!) tie uvuoren Ro i h Pe 24.8. KLo 14 Satutunti. Kaikenikäiset lapset ovat tervetulleita, mutta myös lapsenmieliset aikuiset. Satutunnin päätteeksi kasvomaalausta. La 25.8. KLo 14 Kirjailija Leila Simonen kertoo osittain Roihuvuoreen sijoittuvasta dekkaristaan Loistava lähtö. lu ti e kin mi sågaregatan TeKoNuRMI La 25.8. KLo 11 Maakuntasarjanpeli Roihun naiset 2 ­ Keravan pallo HIeKKaKeNTTä La 25.8. KLo 14 Roihuvuoren Itä­Länsi-jalkapallo-ottelu 6 Ravintola HRH Roihuvuorentie 1 14 15 i 17 16 sbe Pe 24.8. KLo 20 Recc Pe 24.8. KLo 21 Brainless People Pe 24.8. KLo 22 Limb Restraint Pe 24.8. KLo 23 Baltimor Pe 24.8. KLo 00 Thescape Pe 24.8. KLo 01.30 Hra Apatia La 25.8. KLo 16 Pablo Clement La 25.8. KLo 17 The Batbones La 25.8. KLo 18 Desyre La 25.8. KLo 19 The Dogshit Boys La 25.8. KLo 20 Karaoke peikont. vuoren 9 8 WC nt ie rg s vägen 7 Ravintola Ruiskumestari Roihuvuorentie 10 Pe 24.8. KLo 19 Pablo Clement Pe 24.8. KLo 22 The Rounders Pe 24.8. KLo 23 Karaoke tuhkimo 8 TUHKIMONPUISTO Tuhkimontie 10­12 J sahaajankatu 7 3 6 sat um a ka J keij u Pe 24.8. KLo 16.00 Taiga-Maton Tarinapaja Pe 24.8. KLo 17.00 Turkulainen nukketeatteri Taiga-Matto esittää: Iloinen Klovni Pe 24.8. KLo 17.30 Kim Rantala ja Maija Linkola "Lasten orkesteri" Pe 24.8. KLo 18.00 Kallio, sakset, paperi -improvisaatioryhmä Pe 24.8. KLo 19.00 Offspring-tanssiperformanssi Tatiana Solovieva "La Naranja" ja Aleksi Piipari 2 poro en hd la u koul 5 porolahden koulu anp. 9 Yö Japanilaisessa puutarhassa Roihuvuorentie 12­16 4 WC s väg wetter braham a Pe 24.8. KLo 17 Kamarikuoro Cantiamo Pe 24.8. KLo 17.30 Juhlien avaus Roihuvuori-Seuran puheenjohtaja Veijo Lehto, Vuoden roihuvuorelaisen palkitseminen Kaupungin tervehdys, sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Sirkku Ingervo Pe 24.8. KLo 18 Shalla lalla Pe 24.8. KLo 19 Rauhatäti ja Tes la Rok Pe 24.8. KLo 20 Panda ja Tim ja muut uhanalaiset eläimet Pe 24.8. KLo 21 IA Pe 24.8. KLo 22 The Valkyrians kka ertsi h ie etterin t abraham w 1 J Herttoniemen kartano pu n i a lp k a a ku j. ol.k por
• 10 STRÖMSINLAHDEN RANTA Hedvikin rantatie strömsin kartanon edessä Pe 24.8. KLo 14­20 Tarinasauna Tule kertomaan tarinasi saunomisen merkeissä saunalautalle! Voit ottaa myös vanhat valokuvat mukaan elävöittämään tarinaasi. Tarinankerrontaan meitä ohjaa teatteri-ilmaisun ohjaaja Riina Törö. Tapahtuma on päihteetön ja sen järjestävät Helsingin lähiöprojekti ja Roihuvuoren nuorisotalo. itis 11 MUSIIKKIOPISTON KENTTÄ untuvaisentie 10 ah ilkan e ti ja mar J ntie nieme Pe 24.8.KLo 22­23.30 Pohjoismaisia lyhytelokuvia Teemana on huumori. Paikalle voi tulla katsomaan muutaman elokuvan tai koko 14 elokuvan kavalkadin. Elokuvissa on englanninkielinen tekstitys. Paikalla jonkin verran istumapaikkoja, mutta voit tuoda oman tuolin tai istuinalustan. Tapahtuma on ilmainen! Näytöksen järjestävät yhteistyössä Suomen elokuvakontakti ry., Finlandssvenskt filmcentrum rf. ja Walhalla ry. 12 13 KUVATAIDEKOULU untuvaisentie 10 Pe 24.8. KLo 17­19 Taidetapahtuma lapsille ja lastenmielisille. Tule ja taiteile! Ravintola Ugly Duckling Tulisuontie 1 WC WC Pe 24.8. KLo 18.30 Duo Ile Hilden Pe 24.8. KLo 21 Ruudolf Pe 24.8. KLo 23 MadCraft 14 kaskä Ravintola kulmapotku Roihuvuoren ostoskeskus J ie tulisuont n äge rrsv Pe 24.8. KLo 20 Tarja Kujanpää 15 16 Opastettuja kävelykierroksia Roihuvuoreen Tulisuontie 2 13 nt aise ntuv u ie Pe 24.8. LäHdöT KLo 15 Ja 18 Roihuvuoren kirkon edestä strömsinl ahdenp. Kirkon piha Tulisuontie 2 12 11 J kyläjuhla t 26.8. 2011 pe uk al oi s e ti en 10 Pe 24.8. KLo 17­20 Tammisalon VPK: uuden nostolava-auton esittelyä, paloturvallisuusinfoa ja alkusammutuskoulutusta Pe 24.8. KLo 18 Roihuvuoren kyläorkesteri Pe 24.8. KLo 19­22.30 KuuBaLaINeN ILTa, kaksi viihdyttävää kuubalaista kattausta: KLo 19 salsaorkesteri Los Salsanismo, 16-jäsenisen salsaorkesterin tulkitsemana kaksi tanssittavaa settiä salsaa, cha-cha-chata ja tiukkaaa timbaa. N. KLo 19.30 hopeaa Salsa SM 2012 -kilpailussa voittanut tanssiryhmä Etnica. Myös salsan opetusta ­ opi helposti tanssimaan salsaa opettajan johdolla! Illan pimennyttyä ja roihujen sytyttyä lavan valtaa congarumpujen kumina, kuubalaiset perinteiset laulut ja tanssit. Ensimmäisen kerran Roihuvuoren kyläjuhlilla rumbaa rumba abierta -tyyliin. Rumba-Akatemia kutsuu kaikkia rumban taitajia soittamaan, laulamaan ja tanssimaan! Illan juontaa radiosta tuttu kuubalaisen musiikin tietopankki Papá Montero! ai stenpo 17­22 Japa nilaisia pann Pe 24.8. KLo ukakkuja kirk 17­21 Roih on pihalla ravintolan ka uvuoren palvelukesku ksen hvila kirkon Pe 24.8. KLo pihalla. 17­19 Tuhki mon puistoss Pe 24.8.KLo a makkaraa 17­21 R ja kahvia Japanilaisty ylisessä puut oihuvuori-seuran ruokat arhassa. Tuot eltta World Desin to g Capital -m kylätalon hyväksi. akkaroita Pe 24.8. Tam misalon part olaiset Japanilaisty ylisessä puut myyvät lettuja arhassa Pe 24.8. KLo 17 ROIHUVUOREN KIRKKO Ruokaa kyläjuh lilla Pe 24.8. KLo 17 LAPSET SOITTAVAT LAPSILLE Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaat. Juontaa Pirkko Simojoki Pe 24.8. KLo 18 PIENI ILTASOITTO Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaat. Juontaa Pirkko Simojoki Pe 24.8. KLo 19 RIPARILAULUJA Laulamme yhdessä uusia ja vanhoja riparilauluja. Tomi Kujansuu laulattaa Kaartin soittokunnan bändin säestyksellä. Pe 24.8. KLo 20 SYYSILLAN LAULUJA KIVUSTA JA TOIVOSTA Mira-Maria, laulu, Jukka Stenlund, piano. Pe 24.8. KLo 21 VALOA VARJOSSA Aarne Pelkonen, baritoni, Riitta Rainio, huilu, Juho Alakärppä, piano J kyläjuhlien oma bussi Ilmainen nonstop-bussi perjantaina 24.8. klo 16.30­21 PysäKIT: Roihuvuoren vanhustenkeskus, palvelukeskus (Punahilkantie 16) Roihuvuoren kirkko (Tulisuontie 2) Kuvataidekoulu ja musiikkiopisto (klo 20 asti) Japanilaistyylinen puutarha (pysäkki Siwan edessä) Asukaspuisto Tuhkimo Herttoniemen kartano (klo 19.30 asti)
• KuKa ryösti maailman? nicholas Shaxson aarreSaareT ­ MieHeT JoTKa ryöSTiväT MaailMan Veroparatiisit ja likainen raha ­ rumin ja salatuin luku maailmantalouden historiassa. Valokeilassa Lontoon City ja Yhdysvaltojen Delaware. esko Seppänen: eMuMunauS Emumunaus on vauhdikas kuvaus koko systeemin laajuisesta kriisistä, sen syistä ja surkeista seurauksista ja tulevaisuudesta. Kirja perustuu tositapahtumiin. Heikki Patomäki: euroKriiSin anaToMia Patomäki pureutuu Euroopan velkakriisin historiaan, syihin ja todennäköisiin seurauksiin. Kirjan tärkeintä antia ovat lukuisat uudistusehdotukset. Hanna nikkanen: verKKo Ja vaPauS Onko internet-yhteys ihmisoikeus? Kuinka suurta osaa kommunikaatiostamme voidaan valvoa? Verkossa pesivät sekä vapausunelmat että ihmiselämän rujoimmat puolet. Staughton lynd & andrej Grubaci ZaPaTiSTiT Ja TuPlaJuulaiSeT Keskusteluja anarkismista, marxilaisuudesta ja radikaalista historiasta. Tilaa nyt myynti@intokustannus.fi tai käy kirjakaupassa. www.intokustannus.fi Perkiö Johanna & Suopanki Kaisu (toim.) : PeruSTulon aiKa Perustulon aika -pamfletissa etsitään keinoja perustulon toteuttamiseksi Suomessa. inToPaMFleTiT Maarit Korhonen 15 (ovh 17 ) Koulun viKa? Miten oppilaat ja opettajat selviävät nykymenossa? Onko kaikki koulun vikaa?
• um L ien int ik T kia oi p TuuT eksTi: ikki To lone a: T e r o n, k u v lepon ieMi ta. Ei se kyllä tainnut mitään auttaa. Jyrki Nurmi on ensimmäistä Roihuvuoressa kasvanutta sukupolvea. Pihoilla leikittiin rosvoa ja poliisia ja tiedettiin tarkkaan oman alueen rajat. Jyrki Nurmi katselee mietteliäänä Lumikintie nelosen pihaa. Niin, milloin hänestä tarkalleen ottaen tuli roihuvuorelainen? ­ Olisinkohan ollut kolme päivää vanha, hän muistelee. ­ Suoraan Kätilöopistolta tultiin. Se oli kesäkuun alkua vuonna 1959. Mutsi asuu tuossa vieläkin, samassa yksiössä. Nurmen perhe oli niin kuin muutkin talon perheet: nuori, muualta tullut ja työteliäs. Lumikintien talot olivat juuri valmistuneet. Vanhemmat maksoivat asuntolainaa ja työpaikkoja oli välillä kaksikin yhtä aikaa. Perheen kolmas poika syntyi, kun Jyrki oli nelivuotias. ­ Me oltiin broidien kanssa aina pihalla. Kotona käytiin vain syömässä ja nukkumassa. Ei ollut tapana kyläillä kavereitten luona. Ei siihen ollut mitään syytäkään. Kaikki tekeminen oli ulkona. Kaveripiiri syntyi oman pihan lapsista ja aluejako oli selvä: Lumikintiellä asui Lumpparin jengi, Prinssintiellä Prinskan jengi. ­ Jos eksyi väärälle pihalle, niin nenään tuli. Jonkinlainen jako oli senkin mukaan, asuiko kaupungin vuokratalossa, muussa vuokratalossa vai omistusasunnossa. Ostarin seutu oli villi alue. Sinne ei menty yksin. takana oli hurja mäkihyppytorni, josta laskettiin pulkalla, kelkalla, minisuksilla ja jopa potkukelkalla. Veljesten vastuulla oli katsoa toistensa perään. Kolhuja tuli ja aina oltiin vähän mustelmilla. ­ Yhdeksänvuotiaana laskin vaneripulkalla valotolppaan. Taju meni. Isobroidi kavereineen veti minut pulkalla kotirapun eteen ja lähti takaisin mäkeen. Siitä minä heräsin, ehkä mutsin kiljuntaan, Jyrki virnistää. ­ Joku varjelus kai meillä oli, kun ei koskaan käynyt sen pahemmin. Jos ottaa huomioon, mitä kaikkea tehtiin. Joskus lapsettomien naapureiden hermot kiristyivät loputtomista leikkiäänistä. Jyrki osoittaa parveketta naapuritalossa. ­ Tuossa asui yksi mummo, jolla oli aina ikkuna auki. Se huuteli meille ja vei jalkapallot. Laitettiin kostoksi kavereiden kanssa kastematoja kirjekuoreen ja tiputettiin mummon postilaatikosAika oli nykyiseen verrattuna viaton. ­ Meillä oli ankarat säännöt ja aikuisia toteltiin. Mutta maailma oli jotenkin terve. Ei oltu julmia toisia kohtaan ilman syytä. Roihuvuoressa kasvaa nyt myös Jyrkin 12-vuotias poika. Itähelsinkiläinen lähiö on yhä hyvä paikka elää. ­ On elämän rikkautta, että ympärillä on monenlaisia ihmisiä, Jyrki sanoo. Rikkautta on myös asua muutaman sadan metrin päässä lapsuudenkodista. ­ Ajattelen, että äiti oli minulle hyvä äiti ja nyt on minun vuoroni olla hyvä poika ja auttaa, kun tarpeen. Minulla oli hirmu hyvä lapsuus. Puistoruokailua ja nallekarkkeja Tuhkimossa puistoruokailu alkoi jo toukokuussa ja jatkui läpi kesän. ­ Se oli riisuttu malli nykypuistoista. Oli kengurukeppejä, syvempi uima-allas ja korkeushyppyteline, mutta eipä paljon muuta. Tavoite oli lähinnä ruokkia lapset. Lapset olivat siihen aikaan itsenäisiä. Liikuttiin omissa porukoissa ilman aikuisia. Lapsuuden hitti olivat pennin nallekarkit. Pennejä saatiin keräämällä jätepaperia, josta maksettiin kolme penniä kilolta. Jätepaperia sai, kun uskalsi soittaa vanhojen ihmisten ovikelloja ja kysyä. ­ Vietiin samalla muutkin roskat pihalle ja saatiin jätepaperi itsellemme. Se oli hyvä kauppa sekä meille että vanhuksille. Isobroidi huolehtii Talojen pihat kuhisivat elämää. Neppisautoja viriteltiin ja tehtiin kilparatoja hiekkalaatikolle. Pelattiin jalkapalloa ja perinteistä keinupersistä. Suosituin leikki oli rosvo ja poliisi. ­ Juostiin ja yritettiin ottaa rosvoja kiinni, ammuttiin puukeppipyssyillä minkä ehdittiin. Enhän minä koskaan ketään kiinni saanut, olin niin pieni ja heiveröinen. Mutta hauskaa se oli, Jyrki muistelee. Talvella hiihdettiin, laskettiin mäkeä ja pelattiin jääkiekkoa. Roihuvuoren ala-asteen 21 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti YHTeiSTYöSSä RoiHuvuoRi-SeuRA RY:N KANSSA Helsingin kaupunki: Roihuvuoren palvelutalo, Lähiöprojekti, useat virastot / Pro Tuhkimo -liike / Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tammisalon-Roihuvuoren ­yhdistys / MieTo, Mielekästä Toimintaa ry. / Roihuvuoren eläkkeensaajat ry. / Serla / Lujatalo oy / Senaatti-kiinteistöt / Arkkitehtitoimisto Livady Siirtokuntoiset puutalot odottavat purkamista Hietalahdessa ja siirtoa Roihuvuoreen Tuhkimon puistoon kylätaloksi. Moni roihuvuorelainen vapaaehtoinen miettii jo pystytystalkoita ja tietysti itse kylätaloa monine mahdollisuuksineen. Rahoitushakemuksia on pantu vetämään ja päätöksiä odotellessa kerätään omaa rahoitusta tempauksin ja lahjoituksin. TeksTi ja kuvaT: vesa soikkeli Kaunis ja suojaisa Tuhkimon puisto on ollut roihuvuorelaisten pikkuparatiisi 1960-luvulta lähtien. Se rakennettiin kalliorinteiden väliin entiselle peltotilkulle uuden lähiön lasten ja perheiden iloksi. Vuonna 2008 leikkipuistorakennuksessa havaittujen kosteusongelmien vuoksi kaupunki kuitenkin siirsi leikkipuistotoiminnan muualle ja lopulta viime vuonna purki rakennuksen. Sisuuntuneet vanhemmat organisoituivat heti Pro Tuhkimo -liikkeeksi ja ovat jatkaneet toimintaa puistossa vapaaehtoispohjalta. Ja kuten usein käy: vastoinkäymiset saavat katsomaan asioita uudella tavalla. Yhdessä Roihuvuori-seuran ja muiden yhdistysten kanssa on syntynyt ajatus kylätalosta, joka toisi yhteen erilaisia ihmisiä ja antaisi tilaa monenmoiselle toiminnalle. Tulevaan kylätaloon on ideoitu leikkitilan lisäksi esimerkiksi kyläkahvilaa sekä monikäyttöistä salia juhlia, kulttuuritapahtumia tai vaikkapa taloyhtiöiden ja järjestöjen tilaisuuksia varten. Tuhkimossa piha ja ympäröivä luonto laajentavat luontevasti käyttömahdollisuuksia. Tarvitaan myös toimistotilaa yhdistyksille ja osa-aikaisesti vuokrattavia projektityötiloja halukkaille. Lisäksi on suunniteltu käsityöpajaa, jossa voitaisiin hyödyntää rakennusvaiheessa käytettyjä puuntyöstökoneita. Pro Tuhkimo -aktiivit Jaana ja Jussi Lahti toivovat taloon kunnollista yhteistä keittiötä. ­ Tuhkimossahan on toiminut soppakuppila, jossa perheet ovat valmistaneet yhteisen lounaan. Se voisi jatkua, mutta tällainen avoimempi illallisjuttu tai viikonloppubrunssi voisi olla hyvä. Yhteinen ruokameininki laajenisi koskemaan muitakin kuin päivisin kotona olevia. Lisäksi Jaana ja Jussi muistuttavat, että talo olisi mainio tukikohta ruokapiiritoiminnalle ja erilaisille kursseille. Kodinkoneitakin kuten sienikuivuria voitaisiin jakaa ja hyödyntää yhdessä. Roihuvuori-Seuran tapahtumakoordinaattori ja kylätalovastaava Otto-Ville Mikkelä arvioi, että Hietalahden purettavat puutalot saisivat hyvän uuden elämän itähelsinkiläisenä kylätalona. Olisi sääli, jos vanhoja puutaloja ei ehdittäisi siirtää uudisrakennusten alta pois. ­ Niiden suhteen vain tarvitaan sekä myönteisiä rahoituspäätöksiä että ahkeraa varainkeruuta. Kylätalon kokonaisbudjetti on noin 1,2 miljoonaa, joten sitä kaikkea ei 22 www.roihuvuori.com 0116027 Roihuvu 1237300 stili FI81 isilaitoksen keräy poli Helsingin hankeräyslupa mä ra 012 myöntä /RLp/4/2 nro 8010 Lahjoitae! a ll kylätri-lora ry:n o Seu at Yleistalkoohommku sujuu, kunhan jo johtaa. kylätaloa Roihuvuorelaiset odottavat Jussi Lahti on mukana tekemässä kylätalolle nettisivuja. Tuhkimo on tuttu ympäristö olavi ja Jaana Lahdelle. Kaikki käy anturan ja tuuliviirin väliltä. Yhteisiä ruokajuttuja! noin vain kateta varainkeräystempauksilla ja kansalaiskeräyksellä. Tällaiselle sosiaaliselle hankkeelle tarvitaan myös yhteistyökumppaneita ja isoja tukijoita, Mikkelä linjaa. Hän kertoo, että avustushakemuksia on jätetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, Raha-automaattiyhdistykseen, Jenny ja Antti Wihurin rahastoon sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöön, joka myöntää avustuksia vastaaviin seurojentalohankkeisiin. Helsingin kaupungin Lähiöprojektilta on jo saatu 7000 euroa suunnitteluun ja yksityisten ihmisten lahjoituksina yli 5000 euroa. Lisäksi sähkötyökaluja valmistavan Makitan kanssa on käyty neuvotteluja sponsoroinnista tulevalla työmaalla tarvittavien työlaitteiden suhteen. OttoVillen mukaan Hietalahden tontille rakentava Lujatalo Oy on ollut hankkeessa hyvin yhteistyöhaluinen. Kysymykseen, mitä tapahtuu, jos emme ehdi mukaan tuohon aikatauluun, Mikkelä vastaa: ­ Varmasti ensin suuri pettymys, sitten ajatusten kokoaminen ja jonkinlaisen suunnitelman B etsiminen. Tällä hetkellä toimet ja odotukset tähtäävät kuitenkin lähes sata vuotta Hietalahdessa palvelleiden ja sittemmin tyhjinä seisoneiden talojen purkuun ja uudelleen pystytykseen Roihuvuoreen ihmisten yhteiseksi olohuoneeksi ja toimintakeskukseksi. Perinteiseen korjaussuunnitteluun ja -rakentamiseen perehtynyt arkkitehtitoimisto Livady teki syksyllä 2011 Roihuvuoriseuran pyynnöstä Hietalahden taloille kuntokartoituksen. Siinä selvisi, että talot ovat luultua paremmassa kunnossa ja hyvin siirtokelpoisia.
• Kylätalo ideasta toteutukseen: · Kaupunki siirtää leikkipuistotoimintansa pois Tuhkimosta syksyllä 2008 · Vanhemmat ja lapset jatkavat puiston käyttöä, uudisrakennuksen saaminen kaupungin · Idea Roihuvuori-seuran ja muiden toimijoiden yhteisestä kylätalosta syntyy elokuussa 2011 · Purettavien Hietalahden rakennusten löytäminen vihjeiden perusteella syyskuussa 2011 · Roihuvuori-seuran neuvottelut kaupungin johdon ja virastojen kanssa syyskuusta lähtien · Kuntokartoitus loka-marraskuussa, talot paljastuvat oletettua parempikuntoisiksi · Kolme vapaaehtoista käy päivän mittaisessa perinnetalokoulutuksessa Keski-Suomessa · Ensimmäiset avustushakemukset jätetään sisään ennen vuodenvaihdetta 2012 · Kylätalo äänestetään Serlan Hyvä teko -nettiäänestyksessä kärkipäähän ja saa yritykseltä · Neuvottelut kaupungin ja yhteistyötahojen kanssa jatkuvat keväällä 2012 · Myönteisiä rahoituspäätöksiä odotellaan ja väliaikaista viipaletaloa pystytetään · Hietalahden talojen siirron ja pystytyksen suunnittelu talvella 2013 · Talojen purku ja siirto Roihuvuoreen Lujatalo oy:n ja Senaattikiinteistöjen · Rakennustyö alkaa kesällä 2013: rakennusmestari ja 3­5 ammattilaista johtavat, apuna · Talvella 2013­14 sisätyöt, kalustaminen ja viimeistely · Vihkiäiset kesällä 2014? huomattava määrä talkoolaisia, syksyllä mahdollisesti rakennusalan opiskelijoita myötävaikutuksella keväällä tai kesän alussa 2013 5000 euron avustuksen puolesta alkaa näyttää epätodennäköiseltä Ruiskumestari / luonnos 201 Ruiskumestari / luonnos 2012 Pingistä, juhlia ja avoin saunavuoro. Roihuvuoren rakennushessut Vesa Tervaoja, Jari Peltola ja Kari Härkönen ovat valmiita kylätalorutistukseen. Mun liukupöytäi sirkkelinkin sais lainaan. 1760 1660 1660 1525 805 1665 23 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 166 Samalla raportissa saatiin asiantuntevia ohjeita siirtoon ja uudelleen rakentamiseen. Hyvä suunnittelu ja puurakennuksen sielunelämän ymmärrys ovatkin olennaisia seikkoja, kun halutaan, että vanhat puutalot palvelevat helsinkiläisiä vielä seuraavat sata vuotta. Kylätalon siirto- ja pystytysprojektissa tarvitaan paitsi innokkaita talkoolaisia myös ammattimaista rakennusmestaria johtamaan rakennustyötä sekä kolmesta viiteen palkattua rakennusalan ammattilaista tekemään vaativimpia töitä ja ohjaamaan talkoolaisia. Lisäksi on tarkoitus etsiytyä yhteistyöhön vieressä vaikuttavan Helsingin tekniikanalan oppilaitoksen Heltechin kanssa. Sen rakennusalan opiskelijoille voitaisiin tarjota työssäoppimis- jaksoa vanhan puutalon pystytyksen merkeissä. Kysyimme Roihuvuoressa tunnetulta rakennusalan monitoimimieheltä Vesa Tervaojalta, miltä tuntuisi rakentaa kylätaloa yhdessä talkoolaisten ja opiskelijoiden kanssa. ­ Mukavalta. On ehkä sen verran kertynyt kokemusta, että kaikkea voi tehdä anturan ja tuuliviirin väliltä. An1760 nettavaa voisi olla opiskelijoillekin. Itse tartun kyllä vaikka lapiohommiin, kunhan voin tehdä ne omalla bobcatillani, Tervaoja naurahtaa. Entä mitä Vesa Tervaoja haluaisi aikanaan valmiilta kylätalolta? ­ Käsityötila olisi varmaan mulle paras. Haluaisin tehdä omia juttuja kuten entisöintiä, mutta tähän asti ei ole ollut oikein tiloja. 1660 1660
• Roihuvuoren kylälehti Lu m iki nt ie Prinssintie Punahilk a Sahaajankatu tie Ro i kim on Tu h 24 www.roihuvuori.com TeksTi: jani Marjanen, karTTapiirros: ninni kairisalo uvuoren Roih ohteita ittämisk keh n tie Roihuvuori on melko yhtenäinen alue, jonka rakennuskanta on osin 1950- ja 1960-luvulta, osin 1980- ja 1990-luvulta. Mikäli alueelle täydennysrakennetaan, se tulee tehdä alkuperäisiä suunnitelmia kunnioittaen. Ja vaikka alueelle ei uusia rakennuksia nousisikaan, pitää kaupunginosaa piristää ja kohentaa tasaisin väliajoin. Kehittämiskohteita on monia. Tässä kolme. Tulisuontie ikontie 1 Vuorenpe 1 Roihuvuoren kylmäasema v hu u a tie uv en Unt or ise e nti Strömsin kartano Kei ju 3 nt ie kai sten p Sat olk u um aan pol ku 2 ie tterin t am We Abrah Kirjasto 2 Kun tarkastellaan Roihuvuoren keskustaa, nousee usein puheeksi bensa-asema Roihuvuorentien ja Vuorenpeikontien kupeessa. Asemaa ja sen naapurissa toimivaa parkkitaloa pidetään jopa rumina. Vieressä on kaupunginosan vilkkain bussipysäkki, joista matkustajat suuntaavat ylös rinteeseen, alas rantaan päin tai ostarille asioimaan. Pysäkin ympäristöön moni toivoisi kohennusta. Tontin omistaa kaupunki ja vuokralaisena toimii Roihuvuoren Autotallit Oy, jonka vuokrasopimusta on tämän vuoden tammikuussa jatkettu vuoden 2021 loppuun saakka. Mikäli kaupunki lähtee kaavoittamaan tontille jotain muuta kuin autotallipaikkoja ja bensa-asemaa, menee prosessissa ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Konkreettiset parannusehdotukset voi sillä välin suunnata Roihuvuoren Autotallit Oy:lle ja sitä pyörittävälle Roihuvuoren Lämmölle. Pysäköintipaikoista tulee olemaan pula myös jatkossa. Jos autotallin tilalle suunnitellaan jotain muuta, tarvittaisiin autoille tilaa joko maan alta tai muualta Vuorenpeikontien varrelta. Bensa-asemaa taas on vaikea pitää välttämättömänä palveluna alueella, eikä kylmäasemakaan sijaitse parhaalla mahdollisella paikalla. Lienee todennäköistä, että juuri asema saa tulevaisuudessa lähteä. Mitä siihen sopisi tilalle? u Pe l ka oi se Jätevedenpuhdistamo 3 Herttoniemen vanha jätevedenpuhdistamo rakennettiin 1950-luvun lopulla ja otettiin käyttöön vuonna 1960, joskin sen kapasiteetti oli jo alkuvuosina riittämätön. Puhdistamoon johdettiin uusien lähiöiden jätevedet, jotka sitten puhtaampana, muttei puhtaana, päästettiin Porolahteen. Puhdistamo suljettiin 1985, mutta sen kolme pyöreää "siiloa" sekä vanha puhdistamonhoitajan asuntona toiminut tiilirakennus ovat vielä jäljellä. Tiilirakennus on ollut muussa käytössä myös 2000-luvulla, mutta on nyt siilojen tapaan tyhjä ja huonokuntoinen. Rakennukset ovat vaikuttavia, mutta eivät välttämättä kuntonsa ja arkkitehtuurinsa puolesta kelpaa uuteen käyttöön. Tontille voidaan ehkä tulevaisuudessa rakentaa uutta, mutta olisiko tässä silti mahdollisuus jollekin luovalle uudelle idealle rakennusten tontin elävöittämiseksi? Nykyinen ränsistyneisyys on kuitenkin tylsin vaihtoehto. Strömsinlahden pienvenesatama kuin monet uudemmat pienvenesatamat Helsingissä. Satama-alueella säilytetään veneitä ja tarvitaan pysäköintitilaa, mutta viihtyisyyden kannalta tulisi selvittää, miten satamaa voisi elävöittää istutuksilla, selkeillä kävelyreiteillä, ja mikäli mahdollista uusilla palveluilla. Tammisalon kanavan kupeessa on 1700-luvun lopulla ollut krouvi: voisiko paikalla tänäkin päivänä toimia kesäkahvila? Sataman viertä kulkee tärkeä kävelijöiden ja pyöräilijöiden rantareitti. Joskus liikenneväylällä on kuitenkin turhan vilkasta. Kohdasta kulkee läpi yksi Helsingin pääpyöräreiteistä. Lisäksi reitti sopii sunnuntaikävelijöille ja heidän lemmikeilleen. Talvelle sekaan pitäisi mahtua myös hiihtäjät. Mahtuvatko nämä kaikki samalle väylälle? Voisiko osan ohjata juuri sataman kautta? Strömsinlahden pienvenesatama sijaitsee Strömsin kartanon kupeessa. Satama on muodostunut ikään kuin luonnostaan, sillä veneilijät olivat käyttäneet paikkaa pitkään epävirallisena satamana, mutta vasta 1970-luvulla saatiin venesatama rakennettua. Tänä päivänä Strömsinlahden satamassa toimii kolme venekerhoa: Roihuvuoren ja Tammisalon Meriulkoilijat, Roihuvuoren venekerho ja Strömsinlahden veneilijät. Ensimmäinen näistä hallinnoi suurta osaa satama-alueesta, toisesta osasta vastaa Helsingin kaupungin liikennevirasto, jolla on myös oma laituri veneille. Myös Roihuvuoren venekerholla on satamassa oma laituri. Satamassa veneillään, mutta siellä voisivat viihtyä myös muut. Vaikka Strömsinlahden venesatamassa uusittiin viime kesänä laitureiden kupeesta sataman reunat, ei alue ole samalla tavalla viihtyisä
• ntapaikat Lähiliikuntissa remo huvuoressa Roi Roihuvuoren puistoja on uudistettu viime aikoina voimakkaasti. Seuraavana vuorossa on lähiliikuntapuisto Satumaanpolun varrella. Lasten ja nuorten liikunnan valtakunnallinen toimialajärjestö Nuori Suomi ry koordinoi Herttoniemen lähiliikuntaolosuhteiden kehittämishanketta. Alueella kartoitettiin kunnalliset päiväkoti- ja koulupihat, leikkipuistot ja liikuntapuistot. Selvityksen pohjalta kehittämiskohteita ryhdyttiin suunnittelemaan ja toteuttamaan. Yksi kohteista oli Roihuvuoren nuorisotalon ja Tulisuontien välinen tontti, johon onkin jo rakennettu puisto yhteistoiminnassa asukkaiden kanssa. Lähiliikuntapaikkojen toteutus lähti liikkeelle osana Helsingin kaupungin vuonna 2007 aloittamaa Terveellinen kaupunginosa -ohjelmaa. Ohjelma oli osa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä toteuttamaa terveyden edistämisen kehitysohjelmaa, johon kuului useita osaprojekteja. Kokeilualueeksi valittiin vuonna 2008 Helsingin kaupunginosista Herttoniemen peruspiiri, johon kuuluvat Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori ja Tammisalo. TeksTi: TyTTi salMinen Lisää tietoa lähiliikuntapaikoista saa Nuoren Suomen kotisivuilta www.nuorisuomi.fi. Roihuvuoren kentän ja satumaanpolun välisen lähiliikuntapaikan suunnitelma. Helsingin TKO-ohjelmalle oli asetettu kolme päätavoitetta: terveyden edistäminen, yksilön oman vastuun lisääminen ja uusien mahdollisuuksien tarjoaminen itsenäiseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan sekä sähköisten palveluiden ja hyvinvointiteknologioiden tehostettu ja laajamittainen käyttöönotto. Helsingin kaupungin hallintokunnista TKO -ohjelman ydintoimijoita olivat ter- veyskeskus, liikuntavirasto, opetusvirasto ja sosiaalivirasto. Osana suurempaa hanketta kehitettiin myös Herttoniemen lähiliikuntamahdollisuuksia. Taustalla on ajatus, jonka mukaan riittävä liikunta-aktiivisuus on yksi keskeisimmistä terveyden edistämisen keinoista. Se edellyttää oma-ehtoista liikkumista tukevaa elinympäristöä. Useiden tutkimusten mukaan erityisesti las- ten ja nuorten liikuntaolosuhteet eivät tämän päivän urbaaneissa asuinympäristöissä yleensä tue riittävällä tavalla päivittäistä arkiliikuntaa. Tänä kesänä on aloitettu Roihuvuoren urheilukentän ja Satumaanpolun välisen alueen rakentaminen lähiliikuntapaikaksi. Ensimmäisessä vaiheessa ohjataan kevyen liikenteen väylät uudelleen ja asetetaan pingispöytiä ja voimailuvälineitä. Myöhemmin toteutetaan autojen paikoitusalue ja uusitaan suojatiet. Tässä yhteydessä nykyisestä parkkipaikasta vapautuu tilaa lähiliikuntapaikan laajentamiseen. Roihuvuoren ala-asteen remontin yhteydessä koulun pihaan kunnostetaan myös lähiliikuntapaikka osittain nykyisen asfalttipihan tilalle. 25 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti TeksTi: joHanna aydeMir 26 www.roihuvuori.com taide yhteisön asialla Taiteilija Laura Schaeffer asuu Hyde Parkin asuinalueella Chicagossa. Lapsia saatuaan hän huomasi kaipaavansa kulttuuritapahtumia alueelleen ­ pienten lasten äidin kun oli vaikeaa päästä kaukana oleviin näyttelyihin. Laura perusti vähäksi aikaa kotiinsa taidegallerian, jossa syötiin sunnuntaisin avointa brunssia. Jotain tällaista olisin itsekin kaivannut etenkin toisen lapsen synnyttyä, kun pysyttelin aika tiivisti Roihuvuoressa. Schaffer innostui taidegalleriasta niin, että perusti muiden alueen taitelijoiden kanssa Op Shopin, Opportunity Southside Hub of Productionin. Ensimmäinen Op Shop oli pieni tila, jonka kiinteistönvälittäjä lainasi pariksi kuukaudeksi ennen kuin tila meni myyntiin. Ryhmä järjesti konsertteja, lukupiirejä, näyttelyitä, kirpputoreja ja brunsseja. Kiinteistönvälittäjä huomasi, että toiminta tilassa herätti kiinnostusta ostajissa. Juuri tällainen toiminta sopisi meillekin: kuka tulee mukaan suunnittelemaan? Op Shopistakin tuli ajan mittaan hyvin yhteisöllinen projekti. Kaikki halukkaat saivat järjestää tapahtumia, kunhan ne olivat avoimia ja niihin osallistui sekä naapureita että taiteilijoita. Taiteilijat jäivät esimerkiksi esityksen jälkeen syömään yleisön kanssa. Edelleen toiminnassa oleva Op Shop perustettiin suureen taloon, joka oli toiminut toimistona. Tälläinen sopisi myös Roihuvuoreen, kun kylätalo toteutuu muodossa tai toisessa. Talon toimintakin kuulostaa tutulta: näyttelyitä, aikapankki, viljelykursseja, tee-se-itse- ja korjaustyöpajoja sekä erilaisten yhteisöjen kokoontumisia. Chicagolaisessa Op Shopissa naapuruston kiinalaiset harrastavat liikuntaa, vanhat ja nuoret kohtaavat, ja opiskelijat vastaavat talon avaamisesta ja käyttävät taloa olohuoneenaan. Työttömät ovat saaneet työnhaussa hyödyllistä kokemusta Op Shopissa toimiessaan. Yhdessä tekeminen ja vastuun jakaminen on saanut ihmiset sitoutumaan. Op Shopit ovat hyvä esimerkki siitä, miten taide voi herättää yhteisöllisyyttä ja taistella syrjäytymistä vastaan. Ne ovat koonneet yhteen ihmisiä eri maista, ikäluokista, taustoista ja elämäntilanteista rakentamaan yhdessä ohjelmaa ja tapahtumia alueelle. Op Shopit ovat tutustumisen arvoisia, koska meillä Roihuvuoressa on paljon samanhenkistä toimintaa. Aloitteet eri puolilta Roihuvuorta on hyvä koota kylätalon katon alle. Siten pääsemme kaikki nauttimaan yhteisestä hyvästä entistä enemmän. Roihuvuoren vapaaehtoiset puuhaajat Heitä on paljon. He järjestävät tapahtumia, osallistuvat talkoisiin ja urheiluseuratoimintaan. Ja he tekevät sen vapaaehtoisesti, ilman korvausta. Vai onko tässä tapauksessa korvaus sittenkin jotain ihan muuta kuin sitä totuttua rahaa? Mistä Roihuvuoressa viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt vapaaehtoisten aktiivisuus oikein mahtoikaan saada alkunsa? Ensimmäinen sysäys taisi olla monille rakkaan kirjaston lopetusuhka. Toinen ryhmä kokosi samaan aikaan voimia Roihuvuoren ala- asteen olemassaolon puolustamiseksi. Samaan rysäykseen kaupunki siirsi leikkipuistotoiminnan perinteikkäästä Tuhkimonpuistosta nuorisotalon yhteyteen. Näiden kaikkien puolesta oltiin valmiita puhaltamaan yhteiseen hiileen. Yhteiset ponnistukset ovatkin sitten viimeisten vuosien aikana poikineet monia projekteja ja vapaaehtoisjoukko on kasvanut. Nyt meillä on kyläjuhlia ja hanamia, kylätaloakin jo suunnitellaan. Ja Roihuvuori-seuran lisäksi vapaaehtoisia työskentelee alueen eri yhdistyksissä, esimerkiksi pesisseura Roihussa. Mutta myös ilman yhdistystaustaa järjestetään muun muassa pihakirppiksiä ja kaupunkiviljelyä. Jututimme muutamia vapaaehtoistyötä tekeviä ja kyselimme, mistä oikein on kysymys ja mikä saa tekemään talkoohommia. Janne Mäkelä Janne oli kirjaston alakerrassa toimineen Kyläkahvila Peukaloisen "vakiotyöntekijöitä". Hänet tapasi melkein viikoittain kahvilan tiskin takaa. Miten päädyit sinne? ­ Asun kirjaston lähellä ja käyn siellä asiakkaana melkein päivittäin. Huomasin, että ilmoitustaululla etsittiin vapaaehtoisia kirjaston alakerran kahvilaan. Koska olin työttömänä, päätin ilmoittautua. Kyllä kirjaston yhteydessä pitää olla mahdollisuus syventyä juuri lainaamaansa kirjaan kahvikupillisen ääressä. Sääli, että se jouduttiin sulkemaan. ­ Toivottavasti kylätalo saadaan pian, jotta hyvin menestynyt Peukaloinen pääsee jatkamaan toimintaansa. Olen ollut myös jonkin verran mukana kylälehteä tekemässä. Vastustan ajatusta kulutuksesta elämän ensisijaisena sisältönä ja lähiöistä persoonattomina ihmisten säilytyspaikkoina. Talkootyössä parasta on yhteisöllisyyden tunne ja kokemus siitä, että omaa yhteisöä on mahdollista muuttaa parempaan suuntaan, myös ilman suuria rahasummia, Janne tähdentää. Janne on pyörittänyt myös lukupiiriä kirjastolla. Kirjasto on menossa remonttiin, miten lukupiirin jatkon mahtaa käydä? ­ Vantaalla asuessani pyöritin lukupiiriä Koivukylän kirjastossa, joten ajattelin, että sitä olisi mukava jatkaa Roihikassakin. Jatkosta ei ole puhuttu, mutta minä ainakin haluaisin ehdottomasti jatkaa lukupiiriä. Kylätalo ratkaisisi tämänkin ongelman, Janne huomauttaa. Lukupiiri kokoontuu kirjastolla joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina, kaikki lukuintoiset mukaan! Janne Mäkelä pitää lukupiiriä kirjastolla. Kuva Marjo von Bell. soile Isoaho (vasemmalla) ja Kari Härkönen auttoivat hanamin ruokateltalla grillin ääressä ja grillipihdeissä oli myös Kyläkahvila Peukaloisen aktiiveista tuttu Tarja Meriluoto. Kuva Reza Jafari. Laura Schaeffer kertoi Chicagon Hyde Parkin osallistavista projekteista Roihuvuoren kirjastossa 13.6.2012 osana Pixelache 2012 -tapahtuman Creative Neighborhood Skills -teemaa. http://pixelache.ac/helsinki/pixelversity Kari Härkönen ja Soile Isoaho Kari on monelle tuttu remonttiammattilainen, ja vasara kädessä hänet on nähty myös kyläjuhlien rakennuspuuhissa. Puoliso Soile taas kertoo tehneensä talkootöitä jo lapsena sukulaisten mökkiraksalla, ja sittemmin oman lapsen jalkapalloseurassa kerättiin rahaa milloin mihinkin turnausmatkaan. ­ Kaupungeissa vapaaehtoistyön yhteisöt ovat olleet heikompia varmaan siksi, että muutetaan paikasta toiseen. Roihuvuoressa näkyy ilahduttavaa innostuneisuutta ja sitoutumista juuri oman alueen kehittämiseen. Kun kaikki tekevät hommia yhteisen päämäärän eteen, on helppo tulla mukaan, miettii Soile. ­ Kylätalo olisi hieno juttu ja sen tekemisessä ollaan sitten kyllä mukana, Kari tuumii. ­ Olen ollut tekemässä hirsitalojen siirtoja ennenkin, joten tuntumaa siihen on, valtava projekti se tulee olemaan. Mukavaa näissä vapaaehtois- ja talkoohommissa on, kun tutustuu niin moniin, kaikki moikkailee kylällä sitten myöhemminkin. Tärkeintä on, että ihmisillä on kliffaa. Soile innostaa vielä uusia vapaaehtoisia tulemaan vaan rohkeasti mukaan. ­ Kaikki ovat olleet joskus ekaa kertaa vaparihommissa. Mukaan vaan, vaikka kyläjuhlilla Roihuvuori-seuran teltalle kyselemään. Nää on sellaisia hyvän mielen hommia, talkoohommissa on sellaista fiilistä, mitä ei voi ostaa tai rahalla korvata.
• Vuosittain Roihuvuori-seura palkitsee vuoden roihuvuorelaisen asuinalueen hyväksi tehdystä työstä. Vuonna 2012 tämä palkinto annetaan poikkeuksellisesti kollektiiviseen tapaan kaikille Roihuvuoren vapaaehtoisille. Heidän pyyteettömän työnsä ansiosta Roihuvuori on viihtyisämpi ja rikkaampi paikka asua. Onnea kaikille alueemme vapaaehtoisille! Kunniakirja jaetaan Kyläjuhlien avajaisissa japanilaistyylisessä puistossa 24.8.2012 klo 18.00. Roihuvuori-seura Petteri Nisula Petteri on aika tuore roihuvuorelainen, hän on perheineen asunut Roihuvuoressa vasta reilun vuoden. Hanamissa hän hoiti polkupyörällä tarvikekuljetuksia paikasta toiseen. ­ Olen ollut mukana yhdistystoiminnassa muuallakin ja yhdessä tekeminen on mukavaa ja minulle luontaista. Tunsin alueelta monia ihmisiä jo ennen tänne muuttoa, ja talkoohommien kautta olen tutustunut muihin roihislaisiin. Hienoa ja tärkeää on se, että eri ihmisten osaamista voidaan hyödyntää laajasti. Petteri Nisula kuskaili hanamissa polkupyöräkärryllä tarvikkeita Tuhkimonpuiston ja juhlapaikan välillä. Anna Lindqvist Anna on paitsi kahvila-aktiivi, myös monien muiden tapahtumien tekijäporukkaa: lavojen rakentelua, telttojen pystyttämistä ja sitä aina tärkeää loppusiivousta, jota juhlayleisö ei välttämättä edes huomaa ­ paitsi jos se jätettäisiin hoitamatta. Kymmenpäinen joukko käyttää muun muassa kyläjuhlien jälkeisen yön ja päivän tapahtuman jälkihoidossa. Roihukinossa kahvilaa ja puffettia pitivät vapaaehtoiset. Vasemmalla sanna ahonen, keskellä myyntipöydän takana anna Lindqvist ja poikansa eero. oikealla Laura Mattson. Kuva Marjo von Bell. ­ Talkoohommista jaksaa innostua, kun huomaa tuottavansa ihmisille hyvää mieltä. Aina tutustuu myös uusiin ihmisiin. En niinkään halua istua kokouksissa ja tehdä sitä taustatyötä vaan puurtaa ihan konkreettisia hommia, kertoo Anna. Ritzi Laine Vapaaehtoisjoukoissa on monen alan osaajia. Ritzi on avustanut äänitekniikan kanssa muun muassa viime kevään hanamissa. ­ Taisin vähän niin kuin ajautua talkoohommiin, kun äänimiehestä oli puute ja joku tiesi minulla olevan osaamista sillä puolella. Vaimo on ollut aktiivinen Tuhkimonpuistossa ja sitä kautta oli tuttuja. Kyllä vapaaehtoishommia on kiva tehdä, varsinkin oman asuinalueen hyväksi, jos vain omat työt sen sallivat, Ritzi miettii. ­ Roihika on yllättänyt minut positiivisesti, mielelläni ja parhaani mukaan otan kyllä osaa jatkossakin. Ritzi Laine hoiti hanamissa äänitekniikkaa. 27 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren ikalliset kylälehti oren pa Roihuvu uolisen oavat monip kia vintolat tarj ra aista musiik uksen kotim katta makuun. moneen eri TeksTi: nan a sMuloviT z Ravintoloiden musiikkiohjelmistoa Kuva: antti Pihlajamäki 28 www.roihuvuori.com Ravintola HRH (Roihuvuorentie 1) PE 24.8. KLO 20 Recc PE 24.8. KLO 21 Brainless People pe 24.8. klo 22 Limb Restraint pe 24.8. klo 23 Baltimor PE 24.8. KLO 00 Thescape PE 24.8. KLO 01.30 Hra Apatia LA 25.8. KLO 16 Pablo Clement LA 25.8. KLO 17 The Batbones LA 25.8. KLO 18 Desyre LA 25.8. KLO 19 The Dogshit Boys LA 25.8. KLO 20 Karaoke TheScape Ruudolf kristallinkirkkaita laulumelodioita Thescape on helsinkiläinen viisihenkinen rockyhtye, jonka laulaja Sani Mäkelä kertoo bändin soittavan energistä ja iloista musiikkia, jossa juuri hyväntuulisuus on tärkeää. Sani kertoo laulaneensa vain muutaman vuoden bändeissä, mutta muiden, kuten kitaristi Asko Sartasen ja basisti Jukka vehkamaan, olevan vanhoja konkareita. Bändin kaksi kitaristia tekevät pohjat kaikkiin biiseihin ja Sani sanoittaa muiden kanssa yhteistyössä. Bändi pärjäsi todella hyvin kansainvälisessä Emergenze-kilpailussa, jossa yleisö saa äänestää suosikkinsa, ja soitti näin neljännen keikkansa koko elinaikanaan Nosturissa kilpailun finaalissa. Kun kesäkuussa soitimme Sanille, hän kertoi, että bändi oli juuri menossa studioon nauhoittamaan. Suuresta maailmastakin on osoitettu kiinnostusta heidän musiikkiaan kohtaan. räppää Roihuvuoren yössä Moni varmasti tuntee Ruudolfin (Rudy Kulmala) ehkä parhaiten Doupeimmat Jumala seivaa -levystä tai räpin SM-kisoista, jotka Rudy on voittanut kahdesti, ensimmäisen kerran 2001 nimellä Rudy Rääväsuu ja toisen kerran vuonna 2005. Ruudolf on ollut mukana monessa, muun muassa vähäiset äänet- ja Rivot rakit -yhtyeissä. Hän työskennellyt yhdessä esimerkiksi Karri Koiran, Jaren&villeGallen, Pyhimyksen ja Petri Nygårdin kanssa. Rudy muistaa itse kuulleensa ensimmäisen kerran räppiä 11-vuotiaana ja aloittaneensa heti kopioimaan ja tekemään omia juttuja, vuonna 1999 ensimmäisen kerran suomeksi. Rudy alkoi tehdä omakustanteita, tapasi muita räppäreitä, ja tällä hetkellä hän elättää itsensä muusikkona keikkailemalla, tuottamalla ja sanottamalla musiikkia sekä toimittamalla radio-ohjelmia. Kesällä Rudy on ollut tekemässä videota Tööttää-biisiin, joka julkaistiin 2009 ilmaisladattavana netissä. Muuten hän työskentelee tällä hetkellä Karri Koiran ensimmäisen levyn parissa. Ruudolf sai enemmänkin tunnettuutta uskoon tulonsa jälkeen ja kertoo yleisömääränsä kasvaneen eksponentiaalisesti. Vaimo-levyä hän pitää päiväkirjaräppinä. Hän kertoo tehneensä silloin sellaista musiikkia, jota koki sisällään olevan ja jollaista musiikin hänen mielestään pitäisikin olla. Hän sanoi levyllä sen mitä halusikin sanoa. Ruudolf kokee, että hänen musiikistaan jokainen voi itse löytää sen sanoman. Siksikin Ruudolfia kannattaa mennä Roihuvuoren kyläjuhlilla Ugly Ducklingiin kuuntelemaan. Ravintola Ruiskumestari (Roihuvuorentie 10) PE 24.8. KLO 19 Pablo Clement PE 24.8. KLO 22 The Rounders PE 24.8. KLO 23 Karaoke (Roihuvuoren ostoskeskus) PE 24.8. KLO 20 Tarja Kujanpää Ravintola Kulmapotku roiHuvuorelainen TieTovisa 1. Kuinka monennet kyläjuhlat järjestetään 24.­ 25.8.2012 Roihuvuoressa? 2. Minkä palkinnon Roihuvuori sai vuonna 2010? 3. Kuinka monta saarta Roihuvuoren alueella on? 4. Miten Tammisalon kanava liittyy Suomen sotahistoriaan? Madcraftin 5. Kenen Roihuvuoressa asuvan kirjailijan teos on 2010 ilmestynyt Rata? 6. Kuka valittiin vuoden roihuvuorelaiseksi viime vuonna? 7. Helsingin uimastadionin ja pääpostin talon suunnitellut arkkitehti Jorma Järvi on suunnitellut taloja myös Roihuvuoreen. Minkä alueen talot ovat Jorma Järven käsialaa? 8. Mitä tai keitä ovat Anna, Amanda ja Tiinu? 9. Mikä puolue sai suurimman äänimäärän Roihuvuoren kahdella äänestysalueella eduskuntavaaleissa 2011? 10. Roihuvuoren kirjaston kellarissa toimi 14.6.2010­31.5.2011 asukkaiden pyörittämä kahvila Peukaloinen. Miksi Peukaloinen lopetti toimintansa? Vastaukset sivulla 33. Hra Apatian hurlumhei Hra Apatia soitti alkuun enimmäkseen pohjoisessa, sillä osa sen jäsenistä on Rovaniemeltä, osa Kemistä ja nyt osa myös Helsingistä. Hra Apatia on energinen livebändi, kaukana apatiasta, vaikka musiikki kunnioittaakin suomirockin perinteitä ja sanoituksissa käsitellään paljon melankoliaa ja rakkautta. Nimensä bändi on saanut herra Ylpöltä ja ankeista biiseistä, joita radiosta pauhasi eräällä automatkalla. Tällä hetkellä Hra Apatia on studiossa tekemässä ensimmäistä levyään Asko Keräsen johdolla. poppia punkkia Madcraftin jäsenet aloittivat soittamalla yhdessä menevää rockia, kunnes huomasivat tekevänsä itse musiikkia, joka selkeästi oli saanut vaikutteensa kaikkien fanittamasta reippaasta jenkkiläisestä pop-punk-meiningistä. Yhtye tekee kaiken itse: soittaa, roudaa, miksaa, tekee videot ja editoi ne ­ ja myös hoitaa keikkabuukkauksensa. Silti bändillä on ollut yli 80 keikkaa viimeisen kahden vuoden aikana. Itseään bändi kehuu hyväksi livebändiksi, jonka musiikista voi nauttia heti ensimmäisellä kuuntelukerralla. Madcraft on julkaissut kevään jokaisena kuukautena videon, jossa esiintyvät akustisesti. Myös Roihuvuoressa he esiintyvät akustisesti koko bändin voimin.
• vella. Talvi on jo o uvuoren Bongaa Roih lvi 2013. lumilinnata kuttaa, un lunta tuis K soitteesta lisätietoja o ori.com. ww.roihuvu w vinkkejä lumilinnan tekoon lyhyt oppimäärä TeksTi:TuoMas ranTanen 1 Ennen lumilinnan pystytyspuuhaan ryhtymistä rakennusmateriaalin saatavuus ja laatu kannattaa tarkistaa ikkunasta. Pelkän kalenterin tai edellisen illan sääennusteen perusteella tehdyt johtopäätökset saattavat olla töiden onnistumisen tai jopa käynnistymisen kannalta kohtalokkaita. 2 Työvaatetus ja muu puvustus kannattaa säätää niin, ettei viima kylmää muttei hikikään tukahduta. Tumppujen imukapasiteetti kannattaa mitoittaa suhteessa lumen märkyysasteeseen. Värikäs ja mieluummin tupsukas pipo on tarpeellinen paitsi suojavarusteena, myös talvisen tunnelman vahvistajana. 3 Rakennusmateriaalin muokkaamiseen sopivan kaluston tulee soveltua niin suurien karkeiden ainesten muokkaamiseen kuin pikkutarkkaan veistelyyn. Cateringin puolella tärkeintä on varmistua, että kuumaa kaakaota on aina saatavilla. 4 Kevättalven 2012 lumilinnaan rakennettiin Ruotsin kruununprinsessan syntymän kunniaksi juhlamenoin vihitty estelle-torni. Torni rakennettiin taloyhtiön lipputangon ympärille, jolloin linnan liputuksesta virallisina liputuspäivinä huolehti kätevästi huoltoyhtiö. Kuva: Henni oksman. Sopiva linnan tontti on mahdollisimman ylväällä paikalla, kevytliikenteellisesti helposti saavutettavissa ja riittävän puhtaan rakennusmateriaalin ympäröimänä. Erityisen suositeltavaa on tehdä linna valmiiden lumikasojen päälle, jolloin perustus antaa jo valmiiksi ryhtiä rakennukseen. Toisaalta riittävän paksun lumipohjan työstämisestä saa jatkuvaa materiaalihuoltoa muiden rakenteiden vahvistamiseen. 5 Hyvässä linnassa on aina tunnistettavan muurirakenteen ja näyttävän tornin ohella monimutkainen tunneliverkosto, paljon portaita ja liukumäkiä. 6 samaisen lumilinnan ensimmäinen historiallinen kerros muistutti antiikkisia raunioita. Kuva: Tuomas Rantanen. Linnan vallituksilta oli näköala rauhanomaiseen naapurikaupunginosaan. Puolustuskalustoa ei muureille tarvittu, ystävyyden ja avunannon lyhdyt valaisivat kaamosta. Kuva: Henni oksman. Käsin pyöriteltyjen ja lapiolla siirrettävien ainesosien ohella innovatiivisten laatikkomuottien käyttö luo työprosessiin määrätietoisuutta ja antaa rakennuksen ulkoasulle linnamaista arvokkuutta. Laatikkomuottina kannattaa käyttää mahdollisimman tukevasta muovista valmistettua laatikkoa. 7 Siirrettävään muottiin perustuva iglukone on kätevä, joskaan ei välttämätön apuväline iglujen tekemiseen. Iglu kannattaa kuitenkin tehdä kerralla valmiiksi, koska kesken jäänen iglun rakenne on epävakaa ja aamulla työmaalla voi odottaa surullinen yllätys. 8 Linnan suosiota vahvistavat naapuriston yhteiset ponnistukset, paikalle ilmaantuva yleisö ja linnan eri-ikäiset aktiiviset käyttäjät. Turistibussien paikoitusalue ja tietenkin matkamuistomyymälä kannattaa toteuttaa mieluummin liian aikaisin kuin myöhään. Linnasta jäivät puuttumaan vain portaiden yläpäähän veistetyt lohikäärmeet. Kuva: Henni oksman. Tulevan talven lumilinnan maurilaisvaikutteinen pienosmalli on valmistettu kivestä ja laastista. ensi vuonna tavoitteena on saada myös lumilinna unescon maailmanperintöluetteloon. Kuva: Henni oksman. 29 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Tavoitteena eri sukupolvien kohtaaminen Tarinasauna, laaritalkoot ja taimienkasvatus nuorisotalolla. Muun muassa tällaisia tapahtumia on toteutettu Roihuvuoressa energisen nuoriso-ohjaajan Senja Lappalaisen johdolla. TeksTi: kiMMo rauTiainen, kuva: alvar Tallskog monen polven kasvutila s . millo..ni i nunä in in, or ol ku i.. in n . Roihuvuoren kylälehti Keväällä Roihuvuoressa käynnistynyt Monen polven kasvutila -hanke on lähtenyt rytinällä liikkeelle. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on mahdollistaa eri-ikäisten ihmisten kohtaaminen. Nuorisotalo sekä sen ympärillä toimivat leikkipuisto Roihuvuori, vanhusten palvelukeskus ja asukaspuisto tarjoavat siihen hyvät mahdollisuudet, mutta toimintaa on kuitenkin koko Roihuvuoressa. ­ Toivon, että roihuvuorelaiset lähtisivät ennakkoluulottomasti mukaan toimintaan ja samalla tutustumaan eri-ikäisiin asukkaisiin, sanoo hanketta vetävä nuoriso-ohjaaja Senja Lappalainen. Monen polven kasvutila sai alkunsa viime vuonna nuorisotalon, leikkipuiston ja vanhusten palvelukeskuksen yhdessä järjestämistä toiminnoista, jotka oli suunniteltu eri-ikäisten tapaamiseen. Kerran viikossa järjestettiin kokoontuminen lapsiperheille ja vanhuksille, ja yksi iltapäivä oli puolestaan varattu nuorten ja palvelutalon vanhusten toiminnalle. Kokemuksia hyödynnettiin tänä vuonna käynnistetyn hankkeen suunnittelussa. Senja Lappalainen valittiin vetämään hanketta alkuvuonna, ja työt hän aloitti maaliskuussa. ­ Roihuvuoressa on paljon yhdistyksiä ja kerhoja, joten ajattelin ensin tutustua niihin osallistumalla kokouksiin. Pian päätin kuitenkin mennä suoraan erilaisiin tapahtumiin järjestäjien käytännön avuksi. Samalla tutustuin ihmisiin eri puolilta, Senja kertoo. Maaliskuussa järjestetty kaupunkiviljelyasukasilta 30 www.roihuvuori.com Tarinasauna kyläjuhlilla pe 24.8. klo 14­20! käynnisti yhden toimintamuodon. ­ Asukasillan osallistujat kyselivät, mistä voi hankkia multaa, miten hankitaan tarvikkeita ja muita käytännön asioita. Siinä oli tarpeita, joihin pystyin heti antamaan konkreettista apua ja neuvoa, nauraa Senja, jolla on myös hortonomin koulutus. a tta an ) ke kus tila n ha (ha svu aa sa ka ur is n Se ook lve o eb p ac nen F o M nattaisi järjestää. ­ Aikuiset tulevat mukaan omasta kiinnostuksesta ja pikkulapset vanhempiensa mukana. Erityisesti tavoittelemme nuoria ja vanhuksia mukaan yhteiseen monen sukupolven toimintaan. ­ Nuorisotalolla on jo paljon toimintaa arkipäivisin ja iltaisin, mutta lauantaisin löytyy vielä vapaita aikoja. Tähän voisi keksiä yhteistä toimintaa eri-ikäisille, vaikkapa kahvilan merkeissä. Villitkin ideat ovat tervetulleita, Senja sanoo ja silmäilee nuorisotalon avaraa oleskeluaulaa. Senjan mukaan yksittäisillä tapahtumilla saa hetkellistä näkyvyyttä, mutta pysyvämpään muutokseen tarvitaan aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Hän toivoo, että alueen toimijat, vapaaehtoisjärjestöt ja kaupungin eri virastot tekisivät yhteistyötä käytännön asioista alkaen. Vaikka hanke on vasta lähtenyt liikkeelle, on energisella Senjalla jo kiinnostavia ideoita ensi vuoden varalle. ­ Nuorisotalon vieressä olevaan uuteen asukaspuistoon on suunnitteilla eri-ikäisille sopivia ympäristötaide- ja viljelypäiväleirejä. Viljelylaarien nikkarointitalkoot johtivat viikoittaisiin taimiviljelyiltoihin, joita on ollut toteuttamassa myös viljelyekspertti Janne Länsipuro. Nyt keväällä tehty työ kasvattaa satoa taloyhtiöiden pihassa. Jatkosuunnitelmia on jo valmiina. ­ Unelmana on perustaa nuorisotalon katolle puutarha, joka olisi asukkaiden käytössä. Toteutuksessa voitaisiin antaa nuorille kesätyötä ja saada heitä sitä kautta mukaan, Senja visioi innostuneena. Hankkeen yhdeksi toiminnaksi oli jo alussa listattu di- gitarinat eli ihmisten omien tarinoiden ja muistojen tallentaminen. Ajatuksena on, että eri-ikäiset kertovat tapahtumista ja kokemuksista, jotka voivat olla omakohtaisia ja ihan pieniäkin. Ensimmäinen digitarinoiden tallennustapahtuma järjestettiin juhannusviikolla. Paikkana oli kelluva, lautalle rakennettu sauna, joka oli hinattu Strömsinlahdelle. ­ Tarinoita tallennettiin äänittämällä ja kuvaamalla sekä ihmisten tuomia valokuvia skannaamalla. Sauna oli tietysti lämmitettynä. Valmisteilla on kooste, johon kaikki voivat pian tutustua, Senja kertoo. Kesän aikana Tarinasauna lämmitettiin myös heinäkuussa, ja viimeinen saunomismahdollisuus on kyläjuhlien tapahtumapäivänä. Tarinoiden työstämistä jatketaan syksyllä työpajoissa. Tarinoita ja tekijöitä kaivataan vielä lisää. Tukea tarinoiden tuottamiseen tarjoaa nuorisotalolla Julius Halme. Ensi syksyksi on alustavasti suunnitteilla vapaaehtoistyön koulutusta, jossa etsitään tapoja, miten eri-ikäisille suunnattua yhteistä toimintaa kan-
• llin Paika en vih reä k llisv unna aalieh dokk aasi H taa raken aluan a fiksu a-a ja tas rvois empa a nkiä Helsi kanss asi. Elämän etsijöille ja haaksirikkoisille aitoja asioita, ei kangastusta Timo Aarnialan kuvitusta B. Travenin romaaniin Kuolemanlaiva. PerusPalvelut ja kulttuuri kuuluvat kaikille tuottaja sitoutumaton Herttoniemenranta Atte Blom Varavaltuutettu, sitoutumaton liikuntalautakunnan jäsen Herttoniemi Seppo lAmpelA (Steen1) kaupunginvaltuutettu Skp:n puheenjohtaja www.yrjohakanen.fi Yrjö HAkAnen Korskean monikansallisen rahan maailmassa ihmisellä on oltava eväitä taistella vastaan. Punnittua tietoa, sydämen sivistystä. Unelmia paremmasta maailmasta. Mustaa valkoisella. Hyvä kirja. www.helsinki-listat.fi Kiasma-kauppa Ateneumin kirjakauppa Kaapelin kauppa, Kaapelitehdas Tiedekulma, Aleksanterinkatu 7 Kirjakauppa Rosebud, Mariankatu 21 Kurvin kirja, Hämeentie 48 Korjaamo Shop, Töölönkatu 51 Kolmen sepän kirjakauppa, Kaivopiha Rosebud Kauppatori, Katariinankatu 1 Rosebud Kuopio, Kauppakatu 12 w w w. r os e b u d .f i
• Roihuvuoren kylälehti Sakari ­ Minun mielestäni Roihuvuori on Roihis. En loukkaannu, jos joku sanoo Roihika. Olen nyt asunut täällä noin vuoden, viime syksystä asti. Edellisen kerran asuin täällä kuusi vuotta 1980-luvulla, muutin pois edellisen kerran vuonna 1985. En ole tullut ajatelleeksi, onko asiassa jotain sukupolvieroja. Onko asia ylipäätään tärkeä? No ei. Mutta kun miettii sellaisia paikkoja kuin Hertsika ja Myllikä, niin kaipa se sopii siihen linjaan. En kuitenkaan usko, että kukaan jaksaa tästä vetää hernettä nenään suuntaan tai toiseen. Kadulla kuulee kahdenlaista lempinimeä rakkaasta Roihuvuoresta. Joidenkin mielestä "Roihika" on täysin väärä. Onko ainoa oikea lempinimi Roihuvuorelle aija Anna-M "Roihis"? Tiedustelimme roihuvuorelaisten mielipiteitä siitä, kumpi tuntuu paremmalta. Onko eri nimitysten käytössä olemassa ikäpolvieroja? Onko asialla oikeastaan edes merkitystä? Teksti: Janne Mäkelä, kuvat: Merja Haakana. 32 www.roihuvuori.com galluap Eila ja Kerttu Roihik is? vai Roih ­ Ehdottomasti Roihis. Olemme asuneet täällä 19 vuotta, ja porukka tuolla baarissa puhuu Ylä- ja Ala-Roihiksesta ja tappelee keskenään, kumpi on parempi. Mitään sukupolvikuilua asiassa emme ole panneet merkille. Kannattaako siitä kiistellä? No kannattaa, kannattaa. Eihän se ota jos ei annakaan. ­ Mistä se mahtaa johtua, että jompikumpi voisi olla väärin? Me ainakin käytetään kumpaakin. Roihikaa käyttää kai enemmän teinit. En oikeastaan osaa sanoa. Mutta jos joku haluaa tehdä tästä ongelman, niin siitä vain, jos on niin maata kaatava asia. Pitäähän sitä jotain ajattelemisen aihetta olla. Teemu ­ Se on Roihika. Sanon aina itse niin. Onko väärin sanoa Roihis? No totta kai on. Olen 12 vuotta ja asunut täällä koko elämäni. En ole huomannut mitään ikään perustuvaa eroa. istä Roihuvuori on M saanut nimensä? TeksTi: vesa soikkeli Roihuvuori kuuluu Herttoniemen kaupunginosaan ja se tunnettiinkin Itä-Herttoniemenä vuoteen 1958 saakka. Tuolloin voimakkaasti kehittyvälle asuinalueelle haluttiin luoda oma profiili ja antaa omaleimainen nimi. Monen asukkaan suosikiksi muodostui ehdotus Satumaa, liittyiväthän monien uusien katujen nimet satujen maailmaan kuten keijukaisiin, jättiläisiin, Tuhkimoon tai Lumikkiin. Nimistölautakunta ei kuitenkaan Satumaahan heltynyt, vaan nimi otettiin aluetta halkovasta pääväylästä Kasbergsvägenistä eli Roihuvuorentiestä. Nimi Kasberg viittaa yleensä alueella sijainneeseen vartiovuoreen, jolta on viikinkiaikana tähystelty vihollisen liikkeitä ja poltettu merkkitulia. Roihuvuoremme kohdalla ei kuitenkaan ole näin. Mikään ei nykytietämyksen mukaan viittaa tällä kohdalla muinaiseen vartiovuoritoimintaan vaan Kasberg-nimi esiintyy ensimmäistä kertaa vasta jatkosodan aikaan 1940-luvulla. Tuolloin nykyisen kirkon vieressä olevalla kalliolla toimi yksi Helsingin puolustamiseksi pystytetyistä ilmatorjuntapattereista nimeltään Kasa. Tämä Kasa-patteristo oli nimetty mäkiemme takana sijaitsevan Kasåkernin eli Roihupellon mukaan. Onko Roihupellossa nähty joskus mystisiä virvatulia vai johtuuko nimitys siitä, että alue kuuluu Vartiokylään, jonka linnavuorella vartiotulia on todella joskus polteltu, jää arvailujen varaan. Roihuvuoren nimi siis tulee todennäköisimmin Roihuvuorentiestä, jonka nimi juontuu Kasa-ilmantorjuntapatteristosta, joka puolestaan on nimetty viereisen Roihupellon mukaan. Vartiovuorelle halajavan roihuvuorelaisen kannattaa suunnata retkensä naapurimaastoon joko Vartiokylän linnavuorelle tai vesitse Vartiosaareen. TeksTi: janne Mäkelä Dekkaristi ja kouluttaja Leila Simonen Roihuvuoren kirjastossa Dekkaristi ja kouluttaja Leila Simonen on Roihuvuoren kirjaston kyläjuhlien kirjailijavieras. Simonen on yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, joka on kirjoittanut naisten suhteesta rahaan, suurten ikäluokkien eläköitymisen merkityksestä hyvinvointivaltiolle ja niin sanotusta downshiftaamisesta, eli vapaaehtoisesta elämän kohtuullistamisesta ja rauhoittamisesta elintason kustannuksella. Simonen on myös kirjoittanut viiden dekkarin sarjan, joissa seikkailee rikosylikonstaapeli Susi Teräsvuo. Niistä uusin, vuonna 2011 ilmestynyt Loistava lähtö, liikkuu yksityisten vanhainkotien ja palvelutalojen maailmassa. Roihuvuoreen sijoitetussa fiktiivisessä luksusvanhainkodissa tapahtuu kummia, joten Susi Teräsvuo joutuu puuttumaan tapahtumiin, hautaan asti bilettävien mummojen suureksi mielenharmiksi. Roihuvuoren kirjaston ohjelmaa (Roihuvuorentie 2) PE 24.8. KLO 14 Satutunti. Kaikenikäiset lapset ovat tervetulleita, mutta myös lapsenmieliset aikuiset. Satutunnin päätteeksi kasvomaalausta. LA 25.8. KLO 14 Kirjailija Leila Simonen kertoo osittain Roihuvuoreen sijoittuvasta dekkaristaan Loistava lähtö.
• vasTaukseT TieTovisan kysyMyksiin 1. Neljännet. Ensimmäiset järjestettiin 2009. Sitä ennen Roihuvuori-Seura järjesti Roihuvuori-päiviä helatorstaisin kirkon pihalla. 2. Roihuvuori valittiin Vuoden kaupunginosaksi 2010. Valinta oli valtakunnallinen. 3. Kaksi. Tammisalon kanavan suulla oleva saari on Roihuvuoren puolella ja toinen saari Roihuvuoreen rakennettiin Mustapuron suulle puistotöiden yhteydessä viime vuonna. 4. Venäläiset hyökkäsivät yöllä 4.6.1713 kanavan paikalla olleen Strömsin salmen kautta kymmenellä laivaveneellä Katajanokan rantaan ankkuroituneita Ruotsin maavoimien muona-alusten kimppuun. Ruotsalaiset olivat sulkeneet kaikki muut Kaupunginlahdelle johtavat väylät suurilla kaksikantisilla linjalaivoilla, mutta pitäneet Strömssinvirtaa liian matalana hyökkäykseen. Itse Pietari Suuri seurasi yöllistä hyökkäystä Laajasalon kallioilta. 5. Antti Tuuri. 6. Norio Tomida. Hän ideoi keräyksen Suomessa asuvien japanilaisten keskuudessa kirsikkapuiston saamiseksi Helsinkiin. Puisto päätettiin perustaa Roihuvuoreen koska täällä oli jo Japanilaistyylinen puutarha. 7. Tuhkimontien ja Roihuvuorentien välisen alueen. Taloissa on yhtymäkohtia Postitaloon, esim. vertikaaliset linjat rappukäytävien ulkopuolella ja väritys. 8. Tämän vuoden lampaat Roihuvuoren vanhustenkeskuksen pihalla. 9. SDP. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa vihreät. 10. Kaupunki irtisanoi vuokrasopimuksen, koska Porolahden peruskoulun punainen rakennus menee remonttiin ja koulu tarvitsi tilat väistötiloiksi remontin ajaksi.
• Roihuvuoren kylälehti ei jätä laivaansa Roihuvuorelaisten lähiterveysasemalla Herttoniemessä on viime vuosina tehty remonttia ja pyritty monin tavoin parantamaan palveluja. Terveysaseman aktiivinen ylilääkäri Satu Raumavirta-Koivisto sanoo työn olevan paljon muutakin kuin vain sairauksien hoitoa. Satu Raumavirta-Koivisto aloitti Herttoniemen terveysasemalla vuonna 2005 niin sanottuna tutorlääkärinä. Ottaessaan paikan Herttoniemestä alue ei ollut hänelle suinkaan tuntematon, sillä isoäiti oli asunut aikoinaan Mäyrätiellä. Ylilääkärinä hänen aikansa jakaantuu opettamisen, tutoroinnin ja hallinnoinnin kesken. Raumavirta-Koivisto on optimistinen realisti, joka kehittää noin 30 000 asukkaan terveysasemaa viljelemättä puheessaan kovin paljon konditionaalia. Ylilääkärin tehtävänä on saada niukatkin rahat riittämään. Uudistukset terveysasemalla voivat joidenkin mielestä olla pieniä, mutta ylilääkäri itse on selvästi tyytyväinen: eteenpäin mennään. Eikä hän ole niitä, jotka vaikeuksien tullen ensimmäisenä jättävät laivan. Silloinkin kun julkista terveydenhuoltoa on eniten arvosteltu, hän on uskonut työhönsä. Suuri ilonaihe keväällä oli se, kun kuudesta auki olleesta lääkärinvirasta saatiin täytettyä neljä. Tämän myötä lääkärien vaihtuvuus vähenee. Pitkäaikaissairaat ja vanhukset, joiden määrä koko ajan kasvaa, hyötyvät eniten listautumisesta vakituiselle omalääkäri ­ hoitajaparille. Apua tarvitessaan asiakkaan toivotaan aina ensimmäiseksi ottavan yhteyttä omahoitajaan. Herttoniemi on ollut edelläkävijä Helsingissä niin sanotun takaisinsoittojärjestelmän kehittäjänä. Jos asiakas ei nykyisin saa puhelimitse yhteyttä terveysasemalle, hänen numeronsa tallentuu käyttöjärjestelmään ja terveydenhoitaja soittaa takaisin. Halutessaan asiakkaalla on kerran vuodessa mahdollisuus vaihtaa omalääkäri ja -hoitaja toiseen työpariin. Myös terveyskeskuksen sisääntuloaulan remontti saatiin viime talvena päätökseen ja tila hohkaa uutuuttaan. Lasin takana palvelee neljä hoitajaa, joista yksi vastaa uusittavista resepteistä. Sähköiset infotelevisiot, joita joku roihuvuorelainen keksi viime kesänä Idealingossa ehdottaa, jakavat nyt vastaanottoaulassa tietoa niin terveysaseman aukioloajoista kuin punkkien ja sukupuolitautienkin vaaroista. Raumavirta-Koivisto näkee terveysasemansa osana suurempaa kokonaisuut- YlilääkäRi rakentamiseen on jo ilmoittautunut uusia vapaaehtoisia. Ideoita rahan keräämiseksi tarvitaan; tuoreet ajatukset ovat tervetulleita. Pienistä puroista pitäisi saada syntymään iso virta. Toivotan hyviä neljänsiä kyläjuhlia kaikille! Kuva: Jussi Aalto 34 www.roihuvuori.com TeksTi: anna-liisa Mikkelä, kuva: Merja Haakana ta. Koska hän työssään kohtaa monia sellaisia ongelmia, jotka yhteiskunnan nopea muutos on aiheuttanut, hän pyrkii ratkomaan niitä ennakkoluulottomasti: niinpä esimerkiksi joukko vanhuksia on saanut terveysasemalta viikottaisen kokoontumistilan kerholleen, jota he pyörittävät omin voimin. Asukkaista huolehtiminen kun on muutakin kuin sairauksien hoitoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation osalta Raumavirta-Koivisto toteaa, että terveysasemalta löytyy niin päihdetyöntekijä kuin psykiatrinen hoitaja. Tarvittaessa on saatavilla myös sosiaalista neuvontaa. Optimisti kun on, hän uskoo sosiaali- ja terveydenhuollon hyvästä yhteistyöstä saatavan myös synergiaetua. Kyläjuhlimista talkoovoimin Roihuvuoren kyläjuhlia vietetään nyt neljännen kerran. Vuosien saatossa on nähty ja koettu butoa, flamencoa ja salsaa. Asaa, Notkeaa Rottaa ja Kitkeriä neitsyitä. Räppiä, mustalaismusiikkia, rokkia, punkkia ja myös klassista. On ollut nostureita, katuliituja, nukketeatteria ja sirkusta, kirjailijatapaamisia ja historiaa. Juhlien luonteeseen on alusta saakka kuulunut oleellisesti monipuolisuus ja se, että ohjelmaa on kaikenikäisille. Joka vuosi on ohjelmassa myös ollut jotain ennen näkemätöntä. Tänä vuonna uutuutena on muun muassa lyhytelokuvia ulkoilmanäytöksenä ja kelluva tarinasauna Strömsinlahden rannassa. Juhlien järjestäminen ei olisi mahdollista ilman lukemattomia talkoolaisia ja vapaaehtoisia, jotka ovat kaikkina näinä vuosina toimineet kyläjuhlien eteen. Talkootyötä on tehty esimerkiksi kirjoittamalla ja toimittamalla tätä lehteä, roudaamalla, pystyttämällä telttoja ja esiintymislavoja, esiintymällä, myymällä ja tekemällä ruokaa, etsimällä sponsoreita. Myös alueella toimivien yhteisöjen halu olla mukana on ollut merkittävää. Tämän työn seurauksena meillä on kyläjuhlat, joka tarjoaa noin 50 ilmaista, eri puolille Roihuvuorta levittäytyvää tapahtumaa. Vapaaehtoistyötä on tehty myös juhlien ulkopuolella. Tästä esimerkkejä ovat asukaspuisto Tuhkimon toiminta, viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty lasten ja nuorten animaatiofestivaali Roihukino ja erilaiset kirpputorit. Myös urheiluseura Roihua pyörittävät henkilöt silkasta tekemisen halusta. Esimerkiksi näistä yllämainituista syistä on luontevaa, että Roihuvuori-Seura palkitsee tänä vuonna vuoden roihuvuorelaisina kaikki vapaaehtoiset. Ensi vuonna alkaa kylätalon siirto talkoilla Hietalahdesta Roihuvuoreen, mikäli omarahoitusosuus saadaan kokoon. Kaikille yhteisen kylätalon RoiHuvuoRi-SeuRA iNfo Kaikki asukkaita edustaa ja paikallista toimintaa koordinoi kaupunginosayhdistys RoihuvuoriSeura. Katso lisää ja ota yhteyttä: roihuvuori.com. RoiHuvuoRi-SeuRA RY:N JoHToKuNTA 2012 Veijo Lehto, puheenjohtaja Antti Möller, varapuheenjohtaja: lehdet, kaupunkiviljely Jani Marjanen, sihteeri: kaavoitus ja maankäyttöasiat Sanna Jacksen: asukaspuisto Tuhkimo Pekka Keränen: tekninen vastuuhenkilö, kalustot Henriikka Oksman: jäsenasiat, talous Janne Mäkelä: kahvila, kirjasto Annakaisa Partanen: asukaspuisto Tuhkimo Kimmo Rautiainen: tiedotus, nettisivut Sirpa Rouvinen: Hanamin ja kyläjuhlien toiminta Varajäsenet Elina Heinonen: tiedotus, jalkautuminen Maria Karikoski-Laine: asukaspuisto Tuhkimo Otto-Ville Mikkelä: tapahtumien pääkoordinaattori, kylätalon toteutus
• Tavallisen hyviä koteja. Meille kaikille. Uusia asuntoja ihan naapurissa! Abraham Wetterin tien varrelle valmistuu loppuvuoden 2012 ja alkuvuoden 2013 aikana yli 300 uutta vuokra-asuntoa. Myös seniori-ikäiset saavat oman talon. Huoneistojen koot vaihtelevat noin 30 neliöstä lähes sataan neliöön. Asunnoissa on parvekkeet ja osassa oma sauna. Yhteisen sisäpihan suojissa viihdytään ulkona ja pysäköintihalli talon alla on asukkaiden käytössä. Asukkaat valitaan hakemusten perusteella. Vesimaksu laskutetaan kulutuksen mukaan, ja asukkailta edellytetään kolmen kuukauden vuokraa vastaava vakuus. Täytä hakemus Kevan sivuilla, ja olet askeleen lähempänä uutta asuntoa tutulla alueella! Huoneistoesimerkkejä 1h + kt + lasitettu parveke, 4. krs. 2h + kt + ranskalainen parveke, 2. krs. 2h + kt + lasitettu parveke, 5. krs. 3h + k + s + lasitettu parveke, 2. krs. 4h + k + s + lasitettu parveke + terassi, 5. krs. Koko 33 m² 41 m² 54 m² 71,5 m² 86,5 m² Vuokra 627,99 738,00 972,00 1 287,00 1 513,80 Vuokrakoti Uutta! Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 www.keva.fi/asunnot Keva on suomalainen työeläkevakuuttaja. Asuminen Kevan talossa on turvallista ja helppoa.