• 01/2013
• Vuokrakoti Vuokraus käynnissä. Yksiöitä, kaksioita, kolmioita, neliöitä... Uutta! Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 2h + k + lasitettu parveke Uusia asuntoja ihan naapurissa! 52,0 m2 Helsingin Herttoniemeen Abraham Wetterin tien varrelle valmistuu kesän 2013 aikana uusia, viihtyisiä vuokrakoteja. Kohteen vuokraus on käynnissä, nyt kannattaa tarttua tilaisuuteen! Asukkaat valitaan hakemusten perusteella. Vesimaksu laskutetaan kulutuksen mukaan, ja asukkailta edellytetään kolmen kuukauden vuokraa vastaava vakuus. Hakemus ja hakuohjeet osoitteessa www.keva.fi/asunnot, ja olet askeleen lähempänä uutta vuokrakotia. 3h + kt + s + lasitettu parveke 77,5 m2 Huoneistoesimerkkejä 1h+kt+lasitettu parveke 2h+kt+ranskalainen parveke 2h+k+lasitettu parveke 3h+kt+s+lasitettu parveke 4h+k+s+terassi+lasitettu parveke Koko 37 m² 44,5 m² 52 m² 77,5 m² 86,5 m² Vuokra 777,00 ? 801,00 ? 988,00 ? 1 278,75 ? 1 470,50 ? 4h + k + s + terassi ja lasitettu parveke 86,5 m2 Abraham Wetterin tien talot omistaa Keva. Yksi taloista on tarkoitettu ensisijaisesti 55 vuotta täyttäneille. Sen asunnot on suunniteltu siten, että asuminen ja liikkuminen on mahdollisimman vaivatonta kaiken ikää. Keva on suomalainen työeläkevakuuttaja. Asuminen Kevan talossa on turvallista ja helppoa. Tiedustelut ja vuokraus Keva puh. 020 614 2542 asunnot@keva.fi Palauta hakemuksesi liitteineen osoitteeseen: Keva / vuokra-asuntohakemus PL 425, 00101 Helsinki Lisätietoja asunnoista ja hakulomake verkossa: www.keva.fi/asunnot
• Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 3 Pääkirjoitus mestyy nyt jo kahdeksannen kerran. Ensimmäinen lehti tehtiin vuoden 2009 Kyläjuhliin. Silloin mitään suunnitelmaa jatkosta ei ollut, mutta lehti on nyt saatu ilmoille joka vuosi niin hanamiin kuin kyläjuhlillekin. Ja mikäs tässä on lehteä tehdessä. Osaavia vapaaehtoisia kirjoittajia onneksi löytyy alueelta, ja innokkaita asukkaita on saatu niin lehden tekoon kuin alueen muihinkin aktiviteetteihin. Uudet ihmiset ovat aina tervetulleita mukaan joukkoihin! Ja asia ei ole kylältä toistaiseksi loppunut: aina on niin paikallisuutisoitavaa kuin lehden teemoihin liittyviä aiheitakin käsiteltäväksi. Kiitos kaikille iltoja lehtijuttujen parissa istuneille. Olemme iloisia ja ylpeitä siitä, että meillä on oma paikallinen tiedotuskanava. Tiedottaminen ja keskustelu Roihuvuoren asioista on lisääntynyt muutenkin. Nettitiedotus on viime vuosina lisääntynyt huikeasti ? Facebookissa on useita eri ryhmiä, joissa tieto leviää nopeasti ja joissa suunnitellaan tapahtumia. Toisaalta paperilehti tavoittaa nekin, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa. Vapaaehtoisprojektien rintamalla on kulunut vuosi ollut ylä- ja alamäkeä. Pikkuinen kylätaloparakki on ponnisteltu Tuhkimonpuistoon mutta haave isommasta ja komeammasta talosta näyttää karkaavan liian kauas. Vuoden päästä olemme viisaampia asian suhteen. Oli kyseessä sitten pieni tai iso yhdessä tehty vapaaehtoisponnistus, suurin ilo tulee kuitenkin yhdessä tekemisestä. Joka kerta on yhtä ilahduttavaa, että saa tehdä näitä asioita yhdessä juuri teidän kanssanne, roihuvuorelaiset ja lähialueen ihmiset. Olivat saavutukset sitten isoja tai pieniä, ne ovat yhteisiä. Johanna Aydemir ja Satu Kiiskinen vastaavat päätoimittajat Kuva: Elina Aydemir Tässä iloksenne taas Roihuvuoren Kylälehti, joka il- Muistojen puita Kirsikkapuistossa kukkii tänä keväänä aikaisempien 150 rusokirsikkapuun lisäksi myös viisi Suomessa eksoottisempaa kerrottukukkaista japaninkirsikkapuuta, jotka Roihuvuori-seura istutti viime vuonna puistoon. Yksi puista on omistettu Kirsikkapuiston isälle Norio Tomidalle, joka sai idean, että Suomessa asuvat japanilaiset lahjoittaisivat helsinkiläisille kirsikkapuiston. Norio Tomida valittiin vuoden roihuvuorelaiseksi 2011. Tänä keväänä kaupungin puisto-osasto istuttaa Kirsikkapuistoon myös muistopuun Keiko Yoshizaki-Tyrkölle, joka kuoli viime talvena äkilliseen sairaskohtaukseen. Kirsikankukka symboloikin japanilaisille elämän lyhyyttä. Jos Norio Tomida on puiston isä, Keikoa voi hyvällä syyllä pitää sen äitinä. Hänen ideastaan japanilaisten lahjoittamat puut nimittäen päätettiin istuttaa Roihuvuoreen, japanilaistyylisen puutarhan kaupunginosaan. Hän myös juonsi aikaisempia hanamijuhlia ja vaikutti niiden visuaaliseen ilmeeseen. Kirsikankukinnan edistymistä Roihuvuoressa voi seurata nettisivulla www.roihuvuori.fi/hanami. Kukinta dokumentoidaan nyt viidennen kerran. Kuvaaja on tänä vuonna 14-vuotias Elina Aydemir, jonka kuvia on aikaisemminkin nähty hanami-sivustolla. Hän on ensimmäinen kukinnan kuvaava nainen ja nuori. On ollut mielenkiintoista havaita, miten erilaisia kuvasarjoja eri kuvaajat ovat saaneet aikaan niinkin yksinkertaisesta aiheesta kuin kukkiva kirsikka. Hanami valittiin viime vuonna Helsingin parhaaksi esikaupunkitapahtumaksi. Juhla syntyy lukemattomien vapaaehtoisten voimin. Viime vuonna vuoden roihuvuorelaiseksi valittiinkin poikkeuksellisesti kaikki alueen vapaaehtoiset, ja Roihuvuori-seura on istuttamassa keväällä yhden heille omistetun kirsikkapuun puistoon. Tulevaisuudessa voitte siis istua puistossa myös talkoolaisille omistetun kirsikkapuun alla. Tervetuloa kuudenteen hanami-juhlaan piknikille kukkivien kirsikkapuiden alle! Otto-Ville Mikkelä hanamin ja kyläjuhlan koordinaattori ps. Roihuvuoren palveluiden kehitys on kääntynyt parempaan suuntaan. Viimeisen vuosien aikana alueelle on tullut mm. japnilainen sushibaari Zeng Sushi , thaimaalainen ravintola Thai Aroy, Kotipizza, joogastudio Moola ja viimeisempänä alueen ehkä odotetuin palvelu, kahvila Roi avaa ovensa tämän lehden ilmestyessä. Myös eläkkeelle jääneen pyöräkauppiaan tilalle tuli uusi pyöräkauppias ja Hard Rock Housen uudet omistajat uudistavat ravintolansa liikeideaa. Jotta Roihuvuoren kehitys menisi jatkossakin hyvään suuntaa, on välttämätöntä että me asukkaat käytämme alueen palveluita hyväksemme. Vastaavat päätoimittajat Johanna Aydemir Keijukaistenpolku Satu Kiiskinen Lumikintie Toimitus Tuomas Rantanen Satumaanpolku Sirpa Rouvinen Lumikintie Otto-Ville Mikkelä Roihuvuorentie Veijo Lehto Strömsinlahdenkuja Anna-Liisa Mikkelä Punahilkantie Kimmo Rautiainen Keijukaistenpolku Elena Smulovitz Lumikintie Sirkku Ikonen Lumikintie Matti Kinnunen Lumikintie Janne Mäkelä Satumaanpolku Henriikka Oksman Satumaanpolku Anna-Kaisa Partanen Lumikintie Merja Haakana Punahilkantie Vesa Soikkeli Roihuvuorentie Jani Marjanen Keijukaistenpolku Vilppu Rantanen Satumaanpolku Jussi Lahti Untuvaisentie Jaana Lahti Untuvaisentie Matti Ikonen Strömsinlahdenpolku Reza Jafari Untuvaistentie Kaisa Mikkelä Roihuvuorentie Minna Eronen Tuhkimontie Milja Liimatainen Keijukaistenpolku Paula Sankelo Untuvaisentie Maria Förbom Satumaanpolku Pirkko Arkko / Troy Korjuslommi / Leila Vasama / Ilkka Hemminki / Jukka Paasonen / Riikka Laaksoharju Taitto Ninni Kairisalo Painos 20 000 Jakelu suorajakelu postilaatikoihin Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Itäkeskuksen ja Marjaniemen alueilla sekä osassa Laajasaloa. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, 040 5077165
• 4 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Kirsikankukinnan kuvaaja 2013 Teksti: KAISA MIKKELÄ Tämän vuoden hanamin virallinen kuvaaja Elina Aydemir on vasta 14 vuoden ikäinen. Hän on asunut Roihuvuoressa kaksivuotiaasta lähtien ja ollut mukana jo kolmessa hanami-juhlassa. Elina aloitti kuvaamisen ensimmäisessä hanamissaan 11-vuotiaana ja hänen kuvansa parapara-tanssijoista valittiin ison japanilaisyrityksen vuosikertomukseen. Elina arveleekin kyseisen kuvan olevan hänen kuviensa parhaimmistoa, ehkä jopa paras. Kuvaaminen ei ole Elinalle niinkään harrastus, vaan osa arkea. Hän ei lähde erikseen kuvaamaan, vaan kuvia tulee otettua, jos kamera sattuu mukaan. Kuvien määrän Elina sanoo vaihtelevan paljonkin: jollain viikoilla homma unohtuu kokonaan, kun taas varsinkin tapahtumien aikaan kuvia tulee otettua runsaasti. Eniten Elina toteaa pitävänsä luontokuvaamisesta, niin lähikuva- kuin maisematasollakin. Lämmin värimaailma miellyttää hänen silmäänsä enemmän, mutta vuodenaika ei muuten ole tärkeä. ?Jos saisin ottaa vain yhden kuvan vuodessa, ikuistaisin jonkin kesäisen hetken ja itselleni tärkeitä ihmisiä?, Elina arvelee. Elina ei ole pelkästään valokuvaaja vaan hän myös piirtää ja kirjoittaa. Viime vuonna hän kokeili myös animaatioiden tekemistä eikä kuvanmuokkauskaan ole vierasta, vaikkei Elina usein koekaan sitä tarpeelliseksi. Taiteen lisäksi Elina harrastaa partiota, muttei yhdistä näitä harrastuksia, sillä leiriolosuhteissa kamera voi helposti hajota. Valokuvaus on Elinalle vain harrastus, eikä hän aio valokuvaajaksi.  ?Mä vaan kuvaan, koska se on kivaa?, hän toteaa lopuksi. Eihän siihen mitään muuta syytä tarvitsekaan. Hanami äänestettiin vuoden 2012 esikaupunkitapahtumaksi Helsingin kaupungin Lähiöprojektin viestinnän kyselytutkimuksessa kysyttiin viime syksynä asukkaiden mielestä parasta esikaupunkitapahtumaa. Vastaajat olivat tasaisesti eri puolilta Helsinkiä, ja Roihuvuoren iloksi molemmat alueelliset vapaaehtoisvoimin järjestettävät isot tapahtumat nousivat kärkikaartiin. QR-koodi Elinan kuville ? Äänestyksen neljän kärki oli seuraava: 1. Roihuvuoren kirsikankukkajuhla hanami 2. Pihlajamäki Goes Blues 3. Roihuvuoren kyläjuhlat 4. Kontufestari QR-koodi Hanamisivustolle ? Seuraa kukintaa: www.roihuvuori.fi/hanami Kuva: Elina Aydemir Kuva: Reza Jafari Kuva: Reza Jafari Kuva: Reza Jafari Kuva: Reza Jafari Kuva: Elina Aydemir Kirsikan kukintoa ja hanamin kuvasatoa vuodelta 2012
• Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 5 hanami 19.5.2013 klo 12-17 Roihuvuoren Kirsikkapuistossa Porolahden koulun takana oleva nurmikenttä, Abraham Wetterin tien ja Sahaajankadun kulma OHJELMA Kuva: Reza Jafari 12.00 Kirsikkapuiston isän Norio Tomidan ja Roihuvuori-seuran puheenjohtajan Veijo Lehdon tervetuliaispuhe 12.10 Katsutaka Idogawa tuo terveiset Futaban kaupungista jonka pormestarina hän toimi Fukushiman ydinnonnettomuuden aikana. 12.20 Japanilaisen koulun lasten lauluja: "Sakura sakura" ja "Haru ga kita" 12.30 Koto-musiikkia: Minni Ilmonen & The Helsinki Koto Ensemble 13.00 Tanssi- ja rumpuesitys: Aki Suzuki Spirits ja Ystävät Kirsikkapuu Keiko Yoshizaki-Tyrkön muistolle 13.30 Kendo-esitys: Helsingin kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchi Teksti: Troy Korjuslommi 15.00 Butotanssiesitys "Green Accidents Can Happen": Butotanssiryhmä Buto Hutera Tänä keväänä Roihuvuoren kirsikkapuistoon istutetaan 15.30 Pukukilpailu: Kilpailijoiden esittely ja palkintojen jako uusi kirsikkapuu. Tämä puu on kerrottukukkainen kirsikkapuu, Prunus sargentii "Rosentry", joka tulee olemaan ainoa laatuaan Roihuvuoren kirsikkapuistossa. Puu istutetaan vuonna 2012 edesmenneen arkkitehti Keiko Yoshizaki-Tyrkön muistoksi. Keiko oli Roihuvuoren kirsikkapuiston kantava voima hankkeen alusta lähtien. Hän oli mukana hankkeen kaikissa vaiheissa paikan valinnasta alkaen. Keiko oli lapsiensa kanssa mukana talkootöissä, kun puita istutettiin, ja hän suunnitteli hanami-juhlan ohjelman sekä toimi tapahtuman juontajana tähänastisissa juhlissa. Keiko muutti Suomeen nuorena naisena 1970-luvulla ja teki merkittävän uran rakastamansa arkkitehtuurin parissa. Hän työskenteli muun muassa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Keiko toimi tärkeänä yhteyshenkilönä Suomen ja Japanin välillä vuosikymmenien ajan. 13.50 Butoperformanssi ?Holograms daydream?: Santeri Vikström 14.10 PARAPARA-tanssiesitys I: FinnPARAnoids 14.30 Perinteisten budolajien esitys l: Marco Pilato ja Sakura Budo Club 16.00 Perinteisten budolajien esitys ll: Marco Pilato ja Sakura Budo Club 16.20 PARAPARA-tanssiesitys ll: FinnPARAnoids 16. 40 Taido esitys: Yliopiston Taido ry Muutokset mahdollisia, tarkista ohjelma www.roihuvuori.fi/hanami sivustolta. MUU OHJELMA ? Japanilaisen koulun vapaaehtoiset kirjoittavat Japaniksi nimiä ym. ? Pukeutumiskilpailu, lue lisää sivu 19. ? Yhdistysten teltoissa yhdistysten ja Japaniin liittyvien asioiden esittelyjä ja japani aiheisten tavaroiden myyntiä. ? Chado Urasenke esittelee Teen Tietä. ? Ikebana-yhdistys esittelee kukkien asettelua. ? Akiko yhdistys esittelee japanilaista Akiko koirarotua ? Ruokateltassa on myynnissä yakitoria, yakisobaa, riisiä curry-kastikkeella (kareeraisu) ja Darumaravintolan sushia. ? Miken ruokavaunussa japanilaisia obanyaki-pannukakkuja. ? Fazerin Geisha-makeisia on tarjolla ympäri aluetta. lkeen ä j n i m a n a H isottelua s e p n a a m a a seur tällä uvuoren ken ih o R 3 1 0 .2 19.5 omensarjan u s n te is a n t kohtaava ja klo 17 Roihu ä s s e s ik s e rp Supe aret. Vihdin Vipatt oon 8 e / 5 e. m o ts a k li e p t Lipu eliä! euraamaan p Tervetuloa s ? Piknik-korit mukaan, puiston kentällä mukava katsella ohjelmaa ja syödä pikniklounasta! ? Opastetut kävelykierrokset Japanilaistyyliseen puistoon, lähdöt: Kirsikkapuiston merkkipaalulta 12.15, 13.00, 14.00, 15.00, 16.00. Tapahtumaa ovat tukeneet: Kirsikkapuut lahjoittaneet japanilaiset, Helsingin rakennusviraston Hyvää kasvaa Helsingissä -liike, Helsingin kulttuuriasiainkeskus, Brother Finland Oy, Fazer Makeiset Oy, TS-Works Oy, Voima kustannus Oy, yhteistyö kumppanit: Helsingin Japanilainen Kouluyhdistys, Japanilaisen kulttuurin ystävät ry, Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry, Japania ry, Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistys, Yliopiston Taido yhdistys ry. Helsinki Chapter of Ikebana International ry, Roihuvuori-Seura ry, Roihuvuoren seurakunta. Hahamiohjelman QR-koodi:
• 6 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Malja teetä ja mielenrauhaa TEKSTI: Sirkku Ikonen Chadôn harrastaja Veera Tommila valmistaa teetä Roihuvuoren hanamissa 2012 Vesi porisee lattiaan upotetun tulisijan päällä. Ilmassa leijuu vieno suitsukkeen tuoksu. Kimonoon pukeutuneet teetaiteen opiskelijat istuvat polvillaan tatamilla ja seuraavat keskittyneesti teen valmistusta. Teishu eli teetilaisuuden isäntä annostelee hitain ja hallituin liikkein matchateetä rosoiseen maljaan ja vispaa, kunnes teen pinnalle muodostuu he- leänvihreä vaahto. Käynnissä on Suomen Chadô Urasenke Tankokai -yhdistyksen oppitunti Suomenlinnan Tokuyûan-teehuoneella. Urasenke-yhdistyksen pääsihteeri Markku Peltola ohjaa joka sunnuntai aktiivista harrastajajoukkoa teetaiteen saloihin. Peltola on itse opiskellut teetaidetta eli chadôa Kiotossa Urasenken teekoulussa ja har- joitellut teetaidetta päivittäin jo kymmenen vuoden ajan. Yhdistys perustettiin 26 vuotta sitten edistämään japanilaista teetaidetta Suomessa. Nyt mukana on jo 120 jäsentä. Japanilaisille tee on enemmän kuin juoma. Usein sanotaankin, että teetaide eli chadô on kuin japanilainen kulttuuri pienoiskoossa. Chadôssa kohtaavat niin ruokakulttuuri, estetiikka kuin tapakulttuuri- kin. Teetilaisuus seuraa tarkkaan säädeltyä kaavaa. Jokaisella liikkeellä, eleellä ja esineellä on merkityksensä. Seinälle ripustettu kirjoituskäärö, suitsukkeen tuoksu ja jopa hiilet, joilla teevesi lämmitetään, ovat kaikki huolellisesti valittuja. Pääosassa ei kuitenkaan ole ulkoinen muoto, vaan tavoitteena on harmonia ja mielenrauha. Markku Peltola korostaakin, että pohjimmiltaan teetaide on meditaatiota. Teetaiteen taustalta löytyy zen-buddhalaisuus. Chadô, kirjaimellisesti teen tie, syntyi 1500-luvulla elitismin vastareaktiona. Teetaiteen kehittäjä Sen no Rikyû halusi paitsi tuoda teetaiteen kaikkien ulottuville myös korostaa sen henkistä ulottuvuutta. Hän loi wabi-estetiikan, joka korostaa yksinkertaisen ja epätäydellisen kauneutta. Wabi-estetiikkaa edustaa myös yhdeksän vuotta sitten rakennettu Tokuyûan, Suomen ensimmäinen perinteinen japanilainen teehuone. ? Tavallisesti teehuoneet sijaitseva puutarhassa, mutta Tokuyûan on rakennettu punatiilisen bastioni Hyveen sisään. Japanilaisissa vieraissa erikoinen teehuone herättää ihastuneita huudahduksia, Peltola kertoo. Vaikka teetilaisuuden kulkuun kuuluvat äärimmäisen tarkasti harkitut yksityiskohdat, on teetä mahdollista nauttia myös mutkattomammin ulkona luonnon helmassa. Hanami on yksi niistä tapahtumista, joita japanilainen juhlistaa maljalla teetä. Tutustu teetaiteeseen: www.urasenke.fi ga n ma café Butler-tarjoilijoiden keskellä kahvilan omistaja Milla Sainio. Jos käy Fennia-talon verotoimistossa Kaisaniemessä, niin voi samalla käydä juomassa kupposen kuumaa kaakaota viereisessä kahvilassa, jossa pyörii tavallisesta poikkeavan oloista väkeä. Tämä kahvila on Manga Café, jossa sen omista- ja Milla Sainio pyörittää samalla japanilaisen kulttuurin ystäville pientä lelupuotia. Kahvilan perimmäinen idea on, että sen kaikki asiakkaat saavat vapaasti lukea hyllykaupalla kahvilaan kerättyjä mangapokkareita. Tämä on varsin erikoinen ta- pa pyörittää kahvilaa, ainakin näin suomalaisittain, ja tämä kahvila onkin ainoa laatuaan Pohjoismaissa. Milla toteaa saaneensa idean kahvilasta jo seitsemän vuotta sitten, vaikka Manga Café juhlikin neljävuotissyntymäpäiviään huhtikuussa. Hän itse kuvailee kahvilaansa paikaksi, joka tarjoaa virikkeitä japanilaisesta kulttuurista kiinnostuneille, enimmäkseen nuorille opiskelijoille, vaikka kahvilan asiakaskunta onkin erittäin vaihteleva. Enimmäkseen kahvilassa käy nuoria
• Roihuvuoren kylälehti Koto soi hanamissa TEKSTI: satu kiiskinen kuva: Marjo Tynkkynen tukset olivat suomeksi, toisella puolestaan mukana on japanilaista runoutta japaniksi, suomeksi, ranskaksi, espanjaksi ja englanniksi. ? Koen koton kiehtovaksi instrumentiksi, joka inspiroi kokeilemaan. Sen soitto on rentouttavaa, kertoo Ilmonen. Hän kertoo yhtyeen saaneen positiivista palautetta. ? Musiikistamme on tunnuttu tykkäävän valtavasti. Musiikin on tarkoituskin koskettaa.? Hanamissa kuullaan uuden levyn materiaalia. Yhtye toivoo paljon ihmisiä paikalle mahtavaan tapahtumaan. The Helsinki Koto Ensemble. The Helsinki Koto Ensemble on kuusihenkinen yhtye, joka soittaa Minni Ilmosen säveltämää musiikkia japanilaiselle koto-soittimelle ja muille instrumenteille. Yhtyeessä kahden maan kansallissoittimet, koto ja kantele, kohtaavat toisensa. Musiikkia voisi luonnehtia maailmanmusiikiksi. Laulujen sanat ovat japanilaista runoutta eri kielille käännettynä. Yhtye esiintyy hanamissa neljän muusikon voimin. Minni Ilmonen perusti yhtyeen vuonna 2003 eli tänä vuonna juhlitaan yhtyeen 10-vuotista taivalta. Ensilevy Ilta vuorella julkaistiin vuonna 2007. Toinen levy My Love for You Remains julkaistaan tä- nä vuonna, ja siinä on Ilmosen sävellyksiä vuosilta 2007-2011. Ensimmäisellä levyllä on myös paljon improvisointia. Toisella levyllä puolestaan on koko bändille sovitettuja biisejä suurin osa, parissa kappaleessa on myös vierailijoita mukana: laulaja Xavi Turnéz Barcelonasta ja pianisti Seppo Kantonen. Ensimmäisellä levyllä kaikki sanoi- The Helsinki Koto Ensemblen kokoonpano hanamissa: Minni Ilmonen, sävellys, koto, laulu Senni Eskelinen, kantele Olli Kari, haitari Pasi Ryökkynen, basso min a n a h a j u Herkk riin piknik-ko tyttöjä, japanilaisittain ?otakuja?. Toisin kuin monet kahvilassa kävijät, Milla kiinnostui Japanista jo noin 12 vuotta sitten. Hän ei vain kiinnostunut osasta kulttuuria, vaan kaikesta, mitä kulttuuri sisälsi aina ruoasta politiikkaan asti. Hän on useasti vieraillut Japanissa ja kertoo käyvänsä siellä ollessaan temppelialueilla lataamassa onneaan. Milla on henkilönä monille kahvilassa käyville varsin rakas, ehkä hieman äidillinen hahmo, jonka seurassa on mukava syödä suklaakakkua ja lueskella. Monille kävijöille syöminen usein jää toissijaiseksi, koska muista harrastajista on niin paljon puheseuraa. Kahvilassa voi myös uppoutua lautapelien pariin, jos on tullut ystävän kanssa, tai konsolipelien ihmeellisen maailmaan, jos on tullut yksin. Asiakkaat myös tuovat mukanaan omia käsikonsoleitaan. Moni Manga Cafén kanta-asiakas on vieraillut hanamissa. Milla harmittelee, ettei ole koskaan kerennyt siellä käymään. Onneksi kirsikat kukkivat joka kevät. TEKSTI: Elena Smulovitz kuvat: johanna Aydemir 7 Kuva: Reza Jafari www.roihuvuori.com Tuntuuko joskus siltä, että pää tyhjenee miettiessä, mitä pitäisi varata piknik-koriin? Seuraavasta ideoiden runsaudensarvesta voi valita eineitä hanamiin ja muihin kesän piknikeihin: ?L eipää kaupan hyllystä tai itse paistettua foccaciaa ?S avukalatahnaa savusilakasta, -lohesta tai -siiasta. Tahnaan tuorejuustoa, smetanaa, sitruunaa, mustapippuria, tilliä ja päälle rucolaa ? Pizzaviipaleita ?S ushia tai kevätrullia tykötarpeineen mukaan alueen ravintoloista ?M austettu kermaviilidippi ja dipattavaksi kurkkua, kukkakaalia, porkkanaa tai varsiselleriä ?L iha-, kasvis- tai kalapullia coctailkurkkujen, hillosipuleiden tai marinoitujen valkosipulin kynsien kera ? Sillejä ?H omejuustoja ja keksejä ? Vihersalaatti, kastike erilliseen purkkiin ?P erunasalaatti, johon maun mukaan paprikaa, punasipulia, kapriksia ja rucolaa, valkoviinietikkaöljy-sinappi -kastike Teksti: Vesa Soikkeli ? Keitettyjä maissintähkiä ? Tortillarulla, väliin savuporolla, savukalalla tai pieneksi hakatuilla vihanneksilla maustettu tuorejuusto ? Savumuikkuja tai sardiineja purkista ? Hunajameloniviipaleita käärittynä ohueen parmankinkkuun ? Tuoreita ananas-, omena-, päärynä- tai appelsiinilohkoja ? Uunissa oliiviöljyssä paistettua paprikaa ja munakoisoa, johon lisätään valkosipulia, fetaa, kivellisiä oliiveja, rucolaa, mustapippuria ja puolen sitruunan mehu ? Uunissa paahdettuja tuorejuustotäytteisiä suippopaprikoita tai mietoja chilejä ? Marinoituja herkkusieniä: sieniviipaleita, mustapippuria, suolaa, valkosipulia, oliiviöljyä, balsamiviinietikkaa ja lehtipersiljaa ? Voitaikinaiset pesto-vuohenjuustohyrrät ? Suklaamuffinit ? Marjapiiras ja vaniljakastike ? Vaahtokarkkeja tai vohvelitankoja suklaadipillä ? Marjasmoothie tai muita juotavia maun mukaan.
• Onnistunut asuntokauppa tuntuu suunnilleen tältä. Tule myymäläämme tai ota yhteys, puh. (09) 759 7470. Tavoitat meidät myös iltaisin ja viikonloppuisin puh. 09 7597470. Kiinteistömaailma Herttoniemi, Asuntoherttua Oy LKV, Kauppakeskus Megahertsi, 2. krs Insinöörinkatu 2, 00880 Helsinki, herttoniemi@kiinteistomaailma.fi Carita Piippo yrittäjä, LKV 0500 814 664 Markku Heinonen yrittäjä, LKV 040 547 9962 Michaela Björklöf myyntineuvottelija 045 890 2060 Aira Reinikka myyntipäällikkö, LKV 050 431 9770 Jani Kylmänen kiiinteistönvälittäjä, KIAT, LKV 050 386 6696 Minna Lehtinen kiiinteistönvälittäjä, LKV 0500 885 585 Marja-Leena Rämä kiiinteistönvälittäjä, LKV 044 744 7103 Merja Långvik myyntineuvottelija 050 596 8086 Eija Oramaa myyntineuvotteija 050 514 4141 Niina Raatikainen myyntineuvotteija 050 303 7636 Osmo Turunen kiiinteistönvälittäjä, LKV 050 431 9980 Sanna Ramolli myyntineuvotteija 050 3020803 Välityspalkkioesimerkki: VARMA 1200 ? + 4,3 % velattomasta kauppahinnasta + toteutuneet asiakirjakulut. Minimipalkkio 3000 ?. Hinnat sisältävät alv:n. www.kiinteistomaailma.fi Kukaan ei välitä niin kuin me.
• Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Go monimutkaista yksinkertaisuutta TEKSTI: Matti Kinnunen, KUVA: Jaro Larnos/ Flickr Puisella laudalla on 19 kertaa 19 ruudun ristikko. Laudan vierellä ruukussa on pieniä valkoisia ja mustia kiviä. Laudan äärellä istuu kaksi keskittynyttä pelaajaa. Mustien kivien pelaaja aloittaa sijoittamalla yhden kiven laudalle viivojen risteykseen. Valkoinen vastaa laittamalla oman kivensä. Peli jatkuu, laudalle ilmestyy vähitellen monimutkaisia kuvioita. Kuviot syntyvät, kun pelaajat yrittävät vähitellen vallata itselleen aluetta laudalta. Aluetta voi vallata saartamalla sen omilla kivillään, jolloin saarretuksi jääneet vastustajan kivet poistetaan. Lopulta jompikumpi on saanut haltuunsa isomman alueen eikä tilanne enää muutu. Peli päättyy. Pelin nimi on Go. Pelinä go on hyvin yksinkertainen ja silti monimutkaisempaa kuin shakki. Mahdollisia pelitilanteita on lukemattomia. Siksi tietokoneet häviävät ihmisille. Raaka voima ei auta, pitää olla ovela ja luova. Mikä voisikaaan olla kiehtovampaa kuin yksinkertaisuudesta kumpuava monimutkaisuus? Go syntyi muinaisessa Kiinassa tuhansia vuosi sitten. 1600-luvulla Kiinassa gon osaaminen oli kalligrafian, maalaamisen ja luutun soiton ohella herrasmieheyden ehto. Niin se on siellä vieläkin. Kiinasta peli vähitellen levisi Japaniin ja sai sielläkin vankan ja tärkeän aseman. Nykyisin gota pelataan ympäri maailman, mutta vahvimmat ammattilaispelaajat ovat aasialaisia. Suomessa vain harva osaa Suomessa gon pelaajia on noin 1000. Yksi heistä on matematiikan tohtori Juho Pennanen. Juho aloitti pelaamisen 10 vuotta sitten kuultuaan gosta ja tultuaan uteliaaksi. Ensin hän pelasi tietokoneella, mutta vähitellen kasvanut mielenkiinto vei Juhon mukanaan. Gon erittäin yksinkertaisten sääntöjen luomat erittäin monimutkaiset strategiset mahdollisuudet kiehtovat Juhon matemaattista mielikuvitusta. Vähitellen Juho alkoi osallistua Go-seuran järjestämiin peli-iltoihin ja turnauksiin. Turnauksiin voi näet osallistua kuka ja miten vähän pelannut tahansa, koska gossa on golfin tapainen tasoitusjärjestelmä. Se takaa mielen- 9 kiintoisen ja nöyryyttämättömän pelin myös eritasoisten pelaajien kesken. Toki liian isot osaamiserot lopettavat pelit lyhyeen, mutta gossa virheistä oppii nopeasti ja helposti.  Jossain vaiheessa voi joutua päättämään käyttääkö enemmän aikaa pelaamiseen tai tyytyykö omaan tasoonsa. Aina voi kuitenkin kehittyä. Juhon mukaan gon pelaajat ovat Suomessa pääosin hyvin koulutettuja. Matemaatikot ja tietojenkäsittelijät ovat yliedustettuina. Juhon lailla monet heistä, kuten muun muassa huipputeknologiayritys ZenRoboticsin perustaja Tuomas Lukka, ovat yrittäneet kehittää go-algoritmeja tietokoneille. Pelatakseen ei kuitenkaan tarvitse olla väitellyt eikä edes kouluja käynyt. Sen todistaa Juhon Niilo-poika, joka aloitti pelaamisen 5-vuotiaana. Niilo kehittyi nopeasti ja on turnauksissa voittanut aikuisiakin. Harvassa pelissä voi käydä niin. Miten pääsee alkuun go pelissä Helpointa on opetella perusasiat nettipelillä SuomiGO:n sivuilla osoitteessa www.suomigo.net. Muutaman illan harjoittelun jälkeen on sitten aika siirtyä pelaamaan ihmisiä vastaan. Peli-iltoja on pääkaupunkiseudulla melkein päivittäin, ja niihin ovat kaikki uudet pelaajat tervetulleita. Oman pelilaudan voi ottaa mukaan myös Roihuvuoren hanamiin, muita pelaajia voi hyvinkin onnistua tapaamaan myös siellä.
• 10 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Viljelylaarin villi historia Kuva: Johanna Aydemir. TEKSTI: Vilppu Rantanen Kaunis talon pienoismalliksi maalattu viljelylaari komeilee Keijukaistenpolku 9 pihalla. Kuva on viime elokuulta ja maalaus oli vielä viimeistelyä vailla. Laarin maalarina on ollut Jarmo Välikangas. tuitko Innos Maalaa ? ideastan pihanne i sinäk ari: tuleeko , la viljely uskuntatalo siitä ed mökki vai kesä kioski? jäätelö Talo rakennettiin vuonna 1956, mutta asukkaita oli aluksi vaikea saada muuttamaan kauas lähiöön. Vuoden 1952 olympialaisten vuoksi lähempänä keskustaa oli tarjolla asuntoja suhteellisen edulliseen hintaan. Rakennus olikin puoliksi tyhjillään ensimmäiset viisi vuotta. Tämän lautarakenteisen talon asukaskunta muodostui kuitenkin hyvin monipuoliseksi. Ihmisiä muutti kaukaakin, ja aina ei asukkaiden välillä ollut edes yhteistä kieltä. Kielimuuri kuitenkin murrettiin ja naapurien välit tiivistyivät. Vuoden 1967 yhtiökokouksessa tehtiin yksimielinen päätös katon muuttamisesta viljelypinta-alaksi asukkaille. He aloittivat viljelyn innokkaasti, ja siitä lähtien yhteisinä grilli-iltoina syötiin oman talon katolla viljeltyjä tuotteita. Näistä syömingeistä mainittakoon hyvä tunnelma ja riittoisat ruoat. Usein saattoi juhliminen jatkua aamuyöhön, jolloin muutamat lähtivät katselemaan auringonnousua uimarannalle. Talon alkuperäinen keltainen julkisivu oli koristeltu sinisillä pallukoilla. Se korvattiin nykyisellä vihreällä vuoden 1975 julkisivuremontissa. Samalla arvokas viljelypalsta oli tuhoutua sisäkaton korjaustöiden takia. Viime tingassa asukkaat kuitenkin onnistuivat pelastamaan rakkaan viherkattonsa, ja viljely jatkui. Vuosien vieriessä talon alkuperäiset asukkaat alkoivat käydä vähiin, ja taloon muutti uusia ihmisiä. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa ja asukaskunta muuttui, jos mahdollista, vieläkin monipuolisemmaksi. Taloon muutti entistä enemmän lapsiperheitä, ja lasten äänistä tulikin tuttu osa talon elämää. Eikä se ketään haitannut, vaikka välillä äänet nousivat yllättävänkin koviksi. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1995 ongelmaksi muodostui, ettei kattopuutarha täyttänyt kaikkia voimaan tulleita terveys-, turvallisuus-, ja hygieniakriteerejä. Pienen remontin jälkeen puutarha kuitenkin kelpasi myös EU:lle ja talon elämä jatkui entiseen tapaan sen katollakin. Vieraita Fukushiman alueelta hanamipäivänä Haku Roihuvuoren äitien ja isien orkesteriin on alkanut! Yli 50 vuotta Lionstoimintaa TEKSTI: Matti Ikonen TEKSTI: Annakaisa Partanen TEKSTI: Pirkko Arkko Kirsikan kukinta Japanissa on jo koettu, mutta Suomen japanilaisin kaupunginosa toivottaa Japanista tulevat vieraat katsomaan, mitä meillä on tarjolla. Hanami-päivän aamuna Helsingin Länsisatamassa nimittäin jalkautuu kaupungille 700 kansainvälistä aktiivia japanilaisesta Peace Boat -järjestöstä. Peace Boat on seilannut 30 vuoden aikana maailman merillä 78 kertaa ennen tämänkertaista matkaa Japanin Yokohamasta Malagan salmen kautta Eurooppaan, ensimmäistä kertaa Latviaan ja Liettuaan, ja edelleen Panaman kanavan kautta takaisin kotisatamaan. Järjestö kampanjoi ja kouluttaa matkalaisiaan teemanaan rauha ja ympäristö. Helsingin vierailua isännöi Greenpeace, ja teemana on ydinvoima. Mukana matkaa myös Futaban kaupungin pormestarina Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden aikaan toiminut Katsutaka Idogawa, joka joutui järjestämään paikallisen väestön evakuointia liikaa säteilevältä alueelta. Hän kannatti aiemmin ydinvoimaa, mutta kokemuksiensa myötä ryhtyi tarmokkaaksi ydinvoiman vastustajaksi. Laivan edustajien ohjelmassa on vierailu paitsi mahdollisella ydinvoimalan sijoituspaikalla Pyhäjoella, myös Roihuvuoren hanamissa 19.5. iltapäivällä. Oletko aina halunnut kuulua bändiin? Nyt siihen on mahdollisuus, osasit soittaa tai et! Kaikenikäisillä roihuvuorelaisilla äideillä ja isillä, myös isovanhemmilla, on nyt mahdollisuus liittyä ikiomaan orkesteriin. Ensimmäinen tapaaminen on Tuhkimonpuiston Kylätalolla torstaina 16.5. klo 17.30. Instrumentin ei tarvitse olla etukäteen tiedossa. Orkesteria johtaa kapellimestari, säveltäjä ja muusikko Kaapo Ijäs. Orkesteri perustetaan osana lasten sanataideyhdistys Vattumadon talo ry:n Roihuvuoreen sijoittuvaa sanataiteen ja musiikin yhteisprojektia, joka perustuu Laura Latvalan vuonna 1947 ilmestyneen Pikku-Marjan eläinkirjan runoihin ja Marjatta Meritähden vuonna 1980 runoihin säveltämiin lauluihin. Runot ja laulut ovat tuttuja lapsille ja aikuisille jo neljässä sukupolvessa, mutta miltä ne kuulostavat tänä päivänä Roihuvuoren äitien ja isien orkesterin käsittelyssä? Projekti toteutetaan Helsingin kulttuurikeskuksen yhteisöllisten kehityshankkeiden tuella yhteistyössä Roihuvuori-seuran kanssa. Orkesteri harjoittelee Itä-Helsingin musiikkiopistolla ja konsertoi elo-syyskuussa 2013. Lions Club Helsinki Roihuvuori on pieni, mutta aktiivinen klubi. Se on yhteisklubi, johon jäseniksi hyväksytään sekä miehiä että naisia. Jokavuotiset pääaktiviteetit ajoittuvat kevääseen. Huhtikuussa pidetiin Nuorisotalolla koko perheen tilaisuus. Lapsille oli tarjolla nukketeatteria, ongintaa ja koiravaljakolla ajelua. Ulkona oli mahdollisuus nauttia grillimakkaraa ja katsella poliisi- ja paloautoja. Tulot menevät nuorisotyöhön, muun muassa huumeiden ja päihteiden vastaiseen toimintaan. Aivan uutena tapahtumana on ollut ?Auta lasta, auta perhettä? Roihuvuoren K-marketissa. Tämä tempaus järjestettiin toisen kerran lauantaina 5.4. Idea tulee Keski-Euroopasta, jossa se on saanut suuren suosion. Tarkoituksena on, että jokainen asiakas halutessaan ostaa yhden ylimääräisen tuotteen, joka laitetaan lions-kärryihin. Tuotteet luovutetaan edelleen toimitettavaksi Ensi- ja turvakoteihin apua tarvitseville perheille. Kauppias ja asiakkaat ovat olleet innolla mukana. Yhdistys on mukana myös Roihuvuoren kyläjuhlilla elokuussa. Lisätiedot: ville.hh.sorsa@gmail.com Ryhmä Facebookissa: ?Roihuvuoren äitien ja isien orkesteri?
• Talkooistutuksella uutta ilmettä ostarille? Maajussi naapurissa TEKSTI: Sirpa Rouvinen Lisätietoja tilan toiminnasta ja yhteystiedot: www.stadinpuutarhuri.fi TEKSI JA KUVA: Tuomas Rantanen Roihuvuori.comin keskustelupalstalla on ollut runsaan- 11 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Aivan Roihuvuoren nurkalla, Herttoniemen kartanon mailla on puolentoista hehtaarin historiallinen peltotilkku, jolta jonkin aikaa ehti puuttua isäntä. Tänä keväänä Jan Liesaho on vuokrannut maan museokartanon omistavalta Svenska Odlingens Vänner i Helsinge -yhdistykseltä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.  Teatterituottajana ja kulttuurin monitoimimiehenä viime vuosina itsensä elättäneellä Liesaholla on selkänojanaan puutarhurin koulutus ja vahva luomuviljelijän kutsumus. "Tarkoitus on viljellä esimerkiksi maa-artisokkaa, mustajuurta, kaurajuurta, palsternakkaa, sipuleita, valkosipulia, perunaa ja raparperia.  Pääosa sadosta myydään laadukkaista lähituotetuista luomukasviksista kiinnostuneisiin ravintoloihin, mutta uskon että tuotteita riittää myös suoramyyntiin lähiseudun asukkaille", lupailee Liesaho ja taputtelee ylpeänä pientä punaista traktoriaan.  Isännän ohella pellolla häärää pian myös joukko harjoittelijoita ja siellä järjestetään viljelykursseja. Helsinki-päiväksi 12.6. on luvassa avointen ovien viljelytapahtuma. Liesaho tarjoaa myös kaikille kiinnostuneilla mahdollisuutta lunastaa 490 eurolla yhden prosentin sato-osuus. Silloin pellon tuottoon voi halutessaan vaikuttaa myös omalla viljelypanoksella. laisesti kommentteja Roihuvuoren ostarin nykytilasta. Ostari koetaan sekä turvattomaksi että ulkoasultaan masentavaksi. Kaksi talvea sitten Roihuvuori-seura istuttikin sinne kolme serbiankuusta, joista enää yksi on hengissä lumenaurauksen jäljiltä. Seuralla oli tavoitteena jatkaa alueen ehostusprojektia jo viime kesänä, mutta asukastila-projekti vei kaiken ajan. Nyt tarkoituksena on saattaa ostarin alue arvonsa mukaiseen tilaan. Hok-Elanto, joka hallinnoi aluetta, on antanut siunauksensa hankkeelle. Luontopuutarhuri Jukka Toivonen, mies Japanilaisen puutarhamme takana, on käynyt antamassa neuvoja suunnitteluun. Tavoitteena on liittää ostari tyylillisesti alueen muihin puistoihin. Käytännön toteutus on tarkoitus suorittaa roihuvuorelaisten talkoolaisten voimin. Nuorisotalon nuoret ovat luvanneet auttaa niitä, joiden polvet eivät enää taivu maahan. Näin kaikilla, vauvasta vaariin, on mahdollista tuoda kortensa kekoon. Suunnitelmissa on istuttaa uudet kuuset sekä muutama kataja. Jokunen suurehko kivi voitaisiin siirtää omasta metsiköstämme. Ruohon tilalle on ajatuksena istuttaa vanhoja, 50-luvulta asti Roihuvuoressa viihtyneitä maanpeittokasveja. Ideointiasteella on vielä viihtyisän levähdyspaikan sijoittaminen ostarille. Suunnitelmissa on istutuspäivä, joka olisi enemmänkin kokonainen tapahtuma. Tarkoitus on järjestää katusoittajan urasta haaveileville mahdollisuus kokeilla esiintymistaitojaan ja muuta musiikkiohjelmaa sekä Roihuvuori-seura paikalle kahvilatelttoineen. Roihun pesiskoulu TEKSTI: Leila Vasama Roihu järjestää jo perinteeksi muodostuneen pesiskoulun 2000?2006 syntyneille tytöille ja pojille. Pesiskoulu on hauska tapa tutustua lajin saloihin ja oppia pesiksen lajitaitoja asiantuntevien ohjaajien neuvoessa ja kannustaessa. Pesiskoulussa myös pelataan ja leikitään monipuolisesti eikä uusien kaverien löytämiseltä voi välttyä. Roihun Superpesisjoukkue on vahvasti mukana pesiskoulussa ja vierailevia tähtiä joukkueesta nähdään kaikilla kentillä. Pesiskoulua järjestetään arkipäivisin 3.?14.6. klo 9?12 Roihuvuoren, Laajasalon, Herttoniemenrannan, Viikin ja Vuosaaren kentillä. Pesiskoulun jälkeen halukkaat lapset saatetaan läheiseen leikkipuistoon ruokailemaan. Lisätietoja: www.roihu.fi/pesiskoulu Jan Liesaho tuo maanviljelyn lähinurkille. Muutama talvi sitten partiolaiset perustivat talvileirin Roihuvuoren ja Tammisalon välisen kanavan rantaan. Tammisalon partiolippukunnat yhdistivät voimansa TEKSTI: Ilkka Hemminki Paikalliset partiolippukunnat Tammisalon Metsänkävijät ry ja Tammitytöt ry ovat yhdistäneet voimansa. Lippukunta jatkaa Tammisalon Metsänkävijät -nimellä. Tammisalon Metsänkävijät on perustettu 1960-luvulla poikalippukunnaksi ja Tammitytöt tyttölippukunnaksi. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, eikä Suomessa enää perusteta uusia erillislippukuntia. Tammisalossakin lippukuntien yhteistoiminta on jo pitkään ollut hyvin tiivistä, eikä erillistoiminnalle tuntunut siksi löytyvän enää perusteita. Partio-ohjelman mukaisesti osa toiminnasta toteutetaan kuitenkin edelleen tytöille ja pojille erikseen. Lippukunnassa uskotaan vahvemman jäsenpohjan ja runsaampien ohjaajaresurssien myös parantavan toimintaedellytyksiä. Partiolla on perinteisesti ollut merkittävä asema nuorison harrastustoiminnassa Tammisalon ja Roihuvuoren alueella. Lippukunnassa toimii yhdistymisen jälkeen noin 140 jäsentä, ja mukaan mahtuu edelleen uusia jäseniä. Syyskauden alkaessa perustetaan jälleen uusia toimintaryhmiä alakouluikäisille. Lisätietoja lippukunnan toiminnasta ja alkavista ryhmistä ilmestyy nettisivuilla www.tame.fi tai partiolaisia voi tulla tapaamaan esimerkiksi Roihuvuoren kyläjuhlissa.
• 12 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Koti Roihuvuoreen TEKSTI: Maria Förbom, KUVAT: Johanna Aydemir Maria Förbom on kotiutunut hiljattain Roihuvuoreen. Maityttärelle päivähoitopaikka löytyi kodin läheltä ja ensi syksynä alkaa koulutie musiikkikoululla. Kiinteistövälittäjän Roihuvuori TEKSTI: Tuomas Rantanen Kiinteistömaailman Herttoniemen asuntomyymälän yrittäjä Carita Piippo, minkälaisia ihmisiä Roihuvuoreen nyt näyttää hakeutuvan? Asuntoa etsiessään kukin tietenkin miettii vaihtoehtoja oman perhetilanteensa ja varojensa mukaan. Valintaan voivat vaikuttaa vaikkapa pohdinta lasten koulunkäynnistä ja se, minkälaisia muutoksia työelämässä on odotettavissa. Roihuvuoreen ja lähialueille näyttää hakeutuvan nyt paljon asukkaita esimerkiksi itäisestä kantakaupungista. Monia houkuttelee ympäristön vehreys, ja etenkin kulttuurimielisiä miellyttää 50-60-luvun "rustiikkinen" rakennuskanta. Viimeisen viiden vuoden aikana Roihuvuoren hinnat ovat nousseet aiempaa lähemmäs Herttoniemen tasoa, mutta ne ovat yhä edullisia verrattuna vaikka Kallioon. Alueen viime aikojen kulttuuriaktiivisuutta ei välttämättä tunneta kovin hyvin alueen ulkopuolella, mutta se tukee asukkaiden kotiseuturakkautta ja vahvistaa sisäistä asuntokysyntää alueella. Rakkautemme Roihuvuoreen syttyi ystävien järjestämissä juhlissa, jotka kerta toisensa jälkeen toivat meidät Hyvinkäältä Roihuvuoreen. Oli hienoa kiivetä yhdessä muiden juhlijoiden kanssa reisiin asti ulottuvassa lumessa korkealle mäelle vesitornin juureen ja räiskytellä vanha vuosi menemään uuden vuoden juhlinnassa. Heti ensitapaamisella aistin yhdessä tekemisen iloa ja avoimuutta, ja se mielikuva on myöhemminkin pitänyt. Pian alkoi tuntua siltä, että haluaisimme elää elämäämme täällä. Monen muun perheen tavoin olimme aikoinamme paenneet Helsingistä asumisen kalleutta ja asettuneet siksi Hyvinkäälle. Minulla ei ole Hyvinkäästä pahaa sanaa sanottavana, ja vanhoissa puutaloissa ja omenapuissa on omat tunnelmalliset puolensa. Se ei vain ollut meidän juttumme. Ison pihan haravointi voi olla yksinäistä puuhaa. Muutama uusivuosi, vappu, hanami ja kyläjuhla myöhemmin pistimme talon myyntiin ja aloimme katsastaa Roihuvuoren asuntotarjontaa. Täkäläiset asuntomarkkinat hahmottuivat itselleni parhaiten paikallisten ystävien Facebook-päivityksistä. Tarjolla oli paljon kivoja kaksioita ja kolmioita, mutta isoja perheasuntoja vain harvakseltaan. Vuokra-asuntoja ei ollut juuri lainkaan. Niidenkin kohdalla yksityinen vuokranantaja osoittautui lopulta ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi, sillä niin sanotut yleishyödylliset rakennuttajat vaikuttivat lähinnä varjelevan ylihintaisia asuntojaan mahdollisilta asujilta. Huhu kylällä kertoi, että joku olisi joskus sellaiseenkin onnistunut ujuttautumaan, mutta kertomuksissa oli mielestäni selviä urbaanilegendan piirteitä. Elämässä tulee kaikenlaisia tilanteita, ja meillekin kävi niin, että isoa perheasuntoa ei lopulta enää tarvittukaan vaan kaksi pienempää. Päätin ainakin aluksi muuttaa vuokralle, koska sillä tavalla saisin katsella rauhassa ympärilleni. Asunnon ostami- nen Helsingistä hirvittää. Paitsi että asunnot ovat kalliita, monet niistä ovat isojen remonttien tarpeessa ja sijaitsevat vuokratonteilla, joiden hinnoittelu ei herätä luottamusta. Saattaa olla, että elelen jatkossakin huolettomasti vuokralaisena. Kun sopiva vuokra-asunto ilmaantui, sen näytössä oli parikymmentä ihmistä. Olin aktiivinen ja tulin valituksi. Muutenkin kävi tuuri: koulu- ja hoitopaikat järjestyivät taistelutta, ja lapsien oli helppo sopeutua, koska ympäristö oli tuttu ja tunsimme ihmisiä jo entuudestaan. Naapuriavun määrä oli häkellyttävä, ja Roihuvuori tuntui kodilta alusta lähtien. Kiitos paikallisen rap-skenen poikani oli todella motivoitunut muuttoon, mutta muuten Roihuvuori vastaa huonosti mielikuvaa siitä, millaista on elää Itä-Helsingissä. Saattaa olla, että tämä pätee suurimpaan osaan Itä-Helsinkiä! Itselleni 50-luvun kaunis, käytännöllinen ja kohtuullinen arkkitehtuuri, puistot sekä meren rannat edustavat viihtyisyyden syvintä olemusta. Itähelsinkiläistä täällä onkin ehkä teeskentelemättömyys ja tottuneisuus elämän moninaisuuteen. Pitkään Kylätalon vaiheita seuranneena ja viimeisimpiin rutistuksiin itsekin jo mukaan ehtineenä voin sanoa olevani ylpeä siitä, että asun juuri täällä. Ketkä muuttavat pois Roihuvuoresta? Roihuvuorelaiset tuntuvat olevan hyvin ylpeitä alueestaan ja alueen sisällä etsitään kuumeisesti etenkin isompia perheasuntoja. Jos sellaista ei löydy, usein sitten siirrytään Tammisalon, Laajasalon tai Marjaniemen suuntaan, joskus kantakaupunkiinkin. Koskaan en ole törmännyt asiakkaaseen, joka sanoo, että haluaa muuttaa pois, koska ei viihdy alueella. Mitkä tekijät vaikuttavat asuntojen hintoihin Roihvuoressa? Kaikkein tärkeintä on se, miten hyvin yhtiön asioita on hoidettu, onko peruskorjauksia suoritettu ajallaan vai laiminlyöty, mitä remontteja on tehty ja mitä on tulossa. Asunnon sijainti suhteessa liikenneyhteyksiin, palveluihin ja tietenkin mereen näkyy hinnassa myös. Ikkunanäkymä vaikuttaa myös varmasti, samoin se onko asunnossa parveke. Etenkin ikääntyneille ja lapsiperheille on ostotilanteessa merkitystä sillä, onko talossa hissi. Tärkeää on huomioida sekin, onko yhtiö vuokratontilla ja jos on, milloin vuokrasopimusta ollaan päivittämässä. Ammattitaitoisen välittäjän tehtävä on kyllä kertoa näistä asioista ostajalle, vaikka tämä ei itse osaisi niistä kysyä. Roihuvuori-seura kysyi keväällä pikakyselynä Facebook-sivullaan mielipiteitä kysymykseen ?Mikä on parasta Roihuvuoressa?? Vastauksia tuli nopeasti ja tässä kymmenen kärki: 1. Yhteisöllisyys ja asukkaiden aktiivisuus. 2. Luonnonläheisyys, metsä ja ulkoilumaastot. 3. Merenläheisyys ja uimarannat vieressä. 4. Isot pihat ja viihtyisä 50-luvun arkkitehtuuri. 5. Hyvä sijainti ja liikenneyhteydet. 6. M onipuoliset tapahtumat omalla alueella: hanami ja kyläjuhlat. 7. H yvät ja monipuoliset koulut ja päiväkodit: kielikylpy, kuviskoulu, musiikkiopisto, peruskoulut. 8. O man kylän palvelut, oma kirjasto ja muutkin palvelut löytyvät lähialueilta. 9. J apanilaistyylinen puutarha ja puistomainen ympäristö. 10. Kylämäisyys.
• alepa.fi Kevään odotetuimmassa hetkessä mukana Alepa Alepat Roihuvuori ja Erätori: ma-la 7-23 su 10-23 Alepa Herttoniemi: 24 h bonus jopa 5% lisätietoja: hok-elanto.fi Alepat: Roihuvuori, Roihuvuorentie 26. Erätori, Kettutie 2. Herttoniemi, Hiihtomäentie 14. naapuri, jonka tunnet nimestä.
• 14 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 6-vuotias Mai aikoo seurata itse istuttamiensa taimien kehittymistä koko kesän. Kaupunkiviljelijä vinkkaa: Ruokakaupasta hankitut tuoreet ruukkuyrtit lähtevät uuteen kasvuun päästessään tuoreeseen multaan kasvilavallesi tai ruukkuun. Monen Polven Kasvutila elää ja voi paremmin kuin koskaan Roihuvuoren Monta Polvea on palvelutalon, Roihuvuoren nuorisotalon sekä Roihuvuoren leikkipuiston yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on kuroa kiinni sukupolvien välistä kuilua. Toimintaa on ollut mukana mahdollistamassa myös Roihuvuoriseura, Roihu ry, Lasten ja Nuorten Puutarhayhdistys ry ja monet muut alueen aktiiviyhdistykset. Prinssintien asukaspuistoon keskittyvästä toiminnasta tuttua lienee ainakin Roihikan viljelykesä, talvitapahtuma Lumipuisto sekä viimevuotinen Tarinasauna. Kevään edetessä kohinalla on aika katsoa, mitä kesä tuo tullessaan. Lukiessasi tätä lehteä Viljelykesä 2013 on jo ollut käynnissä reilun kuukauden. Viime vuonna järjestetty hanke poiki kasvilavoja sekä taimiruukkuja taloyhtiöiden yhdessä hoidettavaksi ? satona kerättiin kesäkurpitsaa, perunaa, sekä kasvanutta yhteistyötä alueen asukkaiden kesken. Toiminta jatkuu tänä vuonna samassa hengessä: opitaan puutarhanhoitotaitoja ja parannetaan alueen viihtyvyyttä kaupunkiviljelyn keinoin. Viljelykesä järjestetään yhteistyössä Vihreän Oksan Werstaan kanssa. Kesätöitä nuorille ? seuraa vanhuksille Tänä vuonna starttaava Puutarhakaveri-hanke kokoaa monta sukupolvea yhteen. Hanke yhdistää Roihuvuoren alueen kahdeksan ikäihmistä ja nuorta huoleh- timaan yhdessä vanhuksen parvekkeesta koko kesän ja pitkälle syksyyn. Samalla kumotaan konkreettisesti sukupolvien välillä vallitsevia ennakkoluuloja ja harhatietoja. Mukana oleva puutarhuri takaa parvekekasvien menestymisen ja nuorisotalon toimijat turvaavat joustavan ensimmäisen työkokemuksen nuorille. Kaiken kaikkiaan Roihuvuoren nuorisotalo työllistää tänä vuonna yhteensä yli kolmekymmentä nuorta, kahvilatyöntekijöistä kesätoimittajiin. Kevätkekkereillä tavataan Kevätkekkerit järjestetään tänä vuonna 24.5. teemalla RuBuPoli (=RuutiBudjetti Monopoli). Juhlinnan ohessa kootaan nuorten ideoita. RuBuPoli on osa RuutiBudjetin laatimista, jossa nuoret pääsevät tekemään Roihuvuoren, Herttoniemen ja Laajasalon alueen nuorisotyön toimin- Teksti ja valokuvat: Riikka Laaksoharju Kaikki 13?20-vuotiaat helsinkiläiset voivat lähettää omaan arkeensa ja alueeseensa liittyviä parannusehdotuksia ja huolenaiheita kunnallistoimijoille osoitteessa Ruuti.net. Helsingin kaupungin virkamiehet ovat sitoutuneet käsittelemään kaikki nuorilta tulevat ehdotukset. tasuunnitelmaa ja päättämään osaltaan kaupungin rahankäytöstä. Ruutitoiminnan ja RuutiBudjetin pyrkimys on palauttaa valtaa ruohonjuuritasolle. Mielipiteitä vastaan annetaan kevätkekkereissä tapahtuman valuuttana toimivia mielipideseteleitä, joilla voi ostaa hattaraa tai pomppia pomppulinnassa ja osallistua päivän muihin juttuihin. POP-in -kontti ? kohtaamispaikka Prinssintien Asukaspuistoon Nuorisotalon yhteydessä toimivaan asukaspuistoon saapuu 3.6. ihmeellinen ilmestys: satamakontin mallinen POP-in -kontti, joka toivottaa kaikki alueen asukkaat tervetulleiksi pistäytymään hetkeksi tai viihtymään pidemmäksikin aikaa sekä vaikuttamaan ja keskustelemaan erilaisista asioista. POP-in -kontissa tapahtuu päivittäin: toimintaa on livemusiikista työpajoihin, ja lava on vapaa kaikille autotallibändeille ja piironginlaatikkorunoilijoille. POP-in -kontin ovet ovat avoinna ma ja pe 12?16, ti?to 12?18 ja kontti on kaikkien kohtauspaikkana aina elokuun loppupuolelle saakka.
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren ä s e k n o t s i u p i k k i e L Prinssitiellä sijaitseva Roihuvuoren leikkipuisto on koko kesä-heinäkuun auki arkisin kello 9­ ?16. Leikkipuistoruokailu on lapsille arkipäivisin kello 12.00. Leikkipuisto­ ruokailun lisäksi nuorisotalon tiloissa toimii kesäkuusta heinäkuuhun kahvila, joka on auki iltapäivisin. Kuva: Anni Nykänen Leikkipuiston toiminnasta lisätietoja puh. (09) 3105 6430, sähköposti: lp.roihuvuori@hel.fi Pidä silmät ja korvat auki näiden varalta: Kylvö- ja taimipiiri järjestetään toukokuun loppuun saakka keskiviikkoisin kello 18?20 Roihuvuoren nuorisotalon yläkerrassa. Viljelykesän etenemistä voit seurata sen Facebook-sivuilta osoitteessa: www.facebook.com/Roihikanviljelykesa2013 Monipuolisen palvelutalon 50-vuotispäivää juhlistavat työpajat ja paneelikeskustelut, jotka jatkuvat läpi elokuisen viikon. Juhla huipentuu 24.8.2013 MoPo-rokki -festivaaliin. Esiintyjäkaartiin kuuluu Jani Toivola, Pablo ja Stadin juhlaorkesteri. Tiedossa on rollaattorituunausta ja graffitityöpajaa. Tapahtuman mainoskasvo on Anni Nykäsen piirtämä hurmaava Mummo. Strömsinlahden Tarinasauna lämpenee 18. 6. sekä läpi viikon 31 kello 15?20. Tarinasaunassa saa jakaa kertomuksia omasta elämästä ? mukaan voit ottaa vanhoja valokuvia elävöittämään tarinaasi. Tarinasauna järjestetään säävarauksella: kovalla tuulella tai ukkosmyrskyllä toimintaa ei pystytä toteuttamaan. Kaikista Roihuvuoren Monen Polven tapahtumista ja toiminnasta tiedotetaan Monen Polven Facebook-sivuilla osoitteessa: www.facebook.com/MonenPolvenKasvutila
• 16 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Silmäys japanilaiseen kalligrafiaan SHODO siveltimen tie Kalligrafia on arvostettu taiteenlaji Itä-Aasiassa, missä se on paljon laajempi käsite kuin länsimaissa. Japaniin kalligrafia saapui Kiinasta, mutta se on kehittynyt omaan suuntaansa. Mitä japanilainen kalligrafia, shodo, oikein on? Yoko Kobayashi ja Mirja Paatero opastavat kalligrafian saloihin Lisätietoja ja lähteitä: ? Hashi 31/2010: Kalligrafia ? Shodo, Japanilaisen kulttuurin ystävät ry:n julkaisu ? www.japaninkulttuuri.net > Harrastuspiirit >Shodo TEKSTI: Kimmo Rautiainen, KUVAT: Merja Haakana Mirja Paatero pitää yhdessä Yoko Ko- bayashi-Stjernan kanssa shodo-harjoituksia Helsingin kauppakorkeakoulun japanin kielen opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Onko shodo maalaustaidetta, korukirjoitusta vai meditatiivista harjoitusta? ? Kaikkia niitä!, huudahtaa Mirja. ? Shodossa kirjoitetaan esimerkiksi vanhoja tekstejä tai runoja, mutta itse tekstiä tärkeämpää on kirjoittaminen sinänsä ja se, miten merkit piirretään. Keskeinen osa japanilaista kulttuuria Japanissa shodoa opetetaan jo peruskoulussa. ? Nykyään muut harrastukset vievät aikaa, ja shodon harrastajia ja taitajia on vähemmän. Itse aloin harrastaa shodoa 7-vuotiaana, kertoo Yoko Kobayashi-Stjerna. ? Antoisinta shodossa on se, että sen avulla saa mielen tyhjäksi ? se on todella meditatiivista ja poistaa stressin. Mirja Paatero aloitti shodon harjoittamisen japanin kielen opiskelun kautta. ? Vaikeinta shodossa on siveltimen hallinta. Paperitason liikkeiden lisäksi siveltimen paineella paperia vasten on vaikutusta ? piirtäminen on siis kolmiulotteista. Työhuoneen neljä aarretta Kalligrafian harjoittamiseen tarvitaan sivellin, paperia, mustetta ja musteenhankauskivi. Shodossa käytetty sivellin (fude) sitoo itseensä paljon mustetta, ja sillä voidaan piirtää hentoja tai voimakkaita viivoja sen mukaan miten sivellintä painetaan paperia vasten. Sivellintä pidetään pystyasennossa. ? Kun harjoittelin pienenä, äitini laittoi kolikon siveltimen päälle, jotta oppisin pitämään sivellintä suorassa, kertoo Yoko. Käytetty paperi (washi) on hyvin imukykyistä. Hyvälaatuinen paperi on arvokasta, ja sitä kuluu harjoittelussa paljon. ? Myös puhelinluetteloiden ja sanomalehtien paperi sopii harjoitteluun, sillä ne imevät mustetta suunnilleen kuten aito paperi, kertoo Mirja Paatero. Aito muste (sumi) valmistetaan noesta ja liimasta tehdystä tangosta, jota hangataan hankauskiveä vasten pienessä vesitilkassa. Hankaaminen vaatii kärsivällisyyttä ja auttaa keskittymään itse piirtämiseen. Valmista mustetta saa myös pullotettuna. Musteenhankauskivi (suzuri) on valmistettu liuskekivestä. Siinä on tasainen painanne, jonka pinta on hiottu sopivaksi mustetangon hankaamista varten. Kiven toisessa päässä on syvennys mustetta varten. Hitsuzendo ? tavoitteena täydellinen siveltimenveto Mirjan ja Yokon ryhmässä harjoittelee myös Juho Uski. ?Tavoitteeni on ehkä 250 vuoden harjoittelun jälkeen tehdä yksi täydellinen siveltimen veto ? täydellisestä merkistä en edes haaveile, sanoo 17 vuotta shodoa harjoittanut Juho pilke silmäkulmassaan. Hänen shodo-harrastuksensa ja kiinnostuksensa alkoi budo-lajien kautta. Hitsuzendo merkitsee kirjaimellisesti ?zen-siveltimen tietä? ja sillä tarkoitetaan zen-kalligrafiaa. Siinä korostetaan hiljaisuutta, rentoutumista ja mielen hiljenemistä. Zen-kalligrafiassa ei ole tärkeää mitä maalataan, vaan kensho eli oivaltaminen ja zenin hengen välittyminen kalligrafiasta. Bun bu ichi ? Juho Uskin kalligrafiassa näkyy siveltimen liike. Suomeksi merkit tarkoittavat ?Siviili- ja sotataidot ovat yhtä? tai lyhyemmin: ?Kynä ja miekka ovat yhtä?.
• meille kaikille! Puistogolfia vuodesta 1959 Et tarvitse greencardia Kesäkahvila ja välinevuokraus Kysy myös yksityistunneista sekä tyhy-päivistä Repossarentie 15, Helsinki 041-510 6011 www.laajasalongolf.com Kartalla taidetapahtuma Strömsissä la-su 25.-26.5. klo 12-16 Strömsin taidekartanossa Roihuvuoressa (Untuvaisentie 10) kuvataidekoulun oppilastyönäyttely sekä pihapiirissä Strömsinlahden rannassa kaikille avoin taidetapahtuma. Tervetuloa koko perheen voimin! Mieli kuvissa -päättötyönäyttely 2013 Herttoniemen sairaalan galleriassa (Kettutie 8 I) 30.4.-23.5.2013. Helsingin Kuvataidekoulu www.kuvataide.fi
• SUOMENLINNAN KESÄTEATTERISSA: ENSI-ILTA 12.6.2013 ROBIN HOODIN SYDÄN DAVID FARR JUHA KUKKONEN RYÖVÄRIN RAKKAUSTARINA ESITYKSET 11.6. - 31.8.2013 LIPUT toimituskuluineen alkaen 18,50 ? puh. (09) 718 622 www.ryhmateatteri.fi
• 19 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Lolita nukketyyliä Japanista TEKSTI: Minna Eronen Lolita tunnetaan nuorten tyttöjen ja naisten pukeutumistyylinä, jonka suosioon vaikutti muutama japanilainen bändi 90-luvulla pukeutuessaan lolita-tyylisiin vaatteisiin. Tokiosta tyyli levisi länsimaihin 2000-luvulla Japani-buumin myötä. Lolita-sanan vastine Japanissa on loli, joka viittaa söpöön ja lapselliseen ulkomuotoon. Japanissa lolita-tyylisen pukeutumisen suosioon on arveltu vaikuttaneen tiukat koulujen pukeutumis- ja käyttäytymisnormit. Japanissa koulupuku on pakollinen, ja erilaiseen tyyliin pukeutuminen sunnuntaihuvituksena on mukavaa vaihtelua tiukkaan tapakulttuuriin. Lolitojen keskeisin periaate on pukeutua nukkemaisesti ja lapsellisesti Liisa Ihmemaan tyyliin ilman eroottista vaikutelmaa. Tyylisuuntia ovat rokokoo ja viktoriaaninen aika, ja vaikutteita otetaan myös japanilaisista sarjakuvista, animesta ja mangasta, sekä cosplay-hahmoista. Mekot ja hameet ovat lolitojen tyylin perusta. Helmat ovat polvien korkeudella ja leveät. Päähineet, pitsit ja korut ovat yleisiä asusteita lisättynä päivänvarjolla ja käsilaukulla. Hillitty nukkemainen meikki ja korkkiruuvikiharat kruunaavat tyylin. Japanissa tyylit on jaettu pääasiassa kahteen alatyyliin, sweet ja gothic lolitaan, joista ensimmäinen edustaa pastellinväristä lapsellista tyyliä ja jälkimmäinen vastakohtana tummanpuhuvaa mustaa tai mustavalkoista tyyliä. Länsimaiset lolita-harrastajat ovat keksineet paljon erilaisia alatyylejä, jotka pukeutuminen määrittelee. Vastakohtana naisten lolitalle ovat miesten tyylit kodona, ouji ja dandy. Näitä tyylejä voivat edustaa myös naiset. Kodona-tyyli on poikamainen ja punk-henkinen, dandy muistuttaa viktoriaanista tyyliä ja ouji eli prinssityyli on röyhelöinen. Suomen lolita-harrastajilla on netissä oma internet-yhteisö nimeltään Enfant Terrible, jossa on yli tuhat jäsentä. Nuorimmat ovat 13-vuotiaita ja vanhimmat kolmikymppisiä. Lolita-harrastajat ovat pääosin naisia mutta jonkin verran mukana on myös miehiä. Poikien ja miesten tyyli on herrasmiesmäinen dandy tai aristokraatti. Nuoremmat pojat edustavat polvihousuineen kodonaa. Lolita-vaatteita voi ostaa kaupasta tai tehdä itse. Suomessa toimii muutama vaatteita myyvä nettikauppa, josta asuja ja asusteita voi ostaa. Puvut ovat pääsääntöisesti hintavia, onhan niissä paljon erilaisia yksityiskohtia, kuten pitsiä. Roihuvuoressa voi tavata lolita-harrastajia hanami-juhlassa. Viime vuonna lolitoja oli paikalla useita ja parhaat puvut palkittiin. Frillycakes-blogia kirjoittava Saija on tulossa hanamiin ensimmäistä kertaa ja matkaa paikan päälle Hämeenkyröstä asti. Lisätietoja ja lähteitä: ? yle.fi/uutiset/lolita_hakee_tyylinsa_japanista_ja_historian_pukutyyleista/5303521 ? fi.wikipedia.org/wiki/Lolita_(pukeutuminen) ? fi.wikipedia.org/wiki/Gothic_Lolita Hanamin pukukilpailu tulee taas Kilpailuun valitut pukeutuja esittäytyvät hanamin ohjelmalavalla klo 15.30. Jokainen osallistuja voi halutessaan esitellä itsensä ja kertoa jotain asustaan sekä poseerata hetken ajan kuvattavana. Palkinnot ja kunniamaininnat: Kilpailussa valitaan viisi kunniamaininnan saajaa. He kaikki saavat ainutlaatuisen japaniksi kirjoitetun kunniakirjan sekä tuotepalkinnon. 1. söpöin asu 2. erikoisin asu 3. coolein asu 4. yksityiskohtaisin asu 5. harmoninen kokonaisuus Kaikki agenttien bongaamat pukeutujat saavat Fazerin geisha-karkkeja kiitokseksi osallistumisesta. Kuva: Elina Aydemir Jo toista vuotta peräkkäin hanamissa kiertelee ?pukuagentteja? etsimässä osallistujia pukukilpailuun. Taas kannattaa siis tulla paikalle ja panostaa pukeutumiseen toden teolla. Osallistujilla voi olla perinteinen japanilaistyylinen asu, katumuotivaatetusta (lolitat, gyarut, decorat, gangurot), cosplayasu, kigurumi tai jotain muuta erikoista. Agentit selittävät osallistujille kilpailun kulun ja antavat heille kilpailunumeron.
• 20 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Lippuviittomia harjoiteltiin pitkin talvea. Kuva: IHME-nykytaidefestivaali, Veikko Somerpuro. t e r o u V a l l i s i a r vie TE K S TI Roihuvuori-seura kohtasi IHME-nykytaidefestivaalilla Punavuoriseuran ja Rööperifestin. Keskustelua käytiin muun muassa kaupunginosien erityispiirteistä ja kaupunginosatoiminnasta. Keskellä kirkasta kevätil- tapäivää Punavuoressa kulkija törmää punaisten lippujen kanssa risteyksessä seisovaan henkilöön. Tämä tähyää edellisen korttelin kulmaan, jossa samanlaisten lippujen kanssa seisoo toinen odottaja. Pian kauempana oleva liputtaja alkaa viittilöidä tasaisen rytmikkäästi lipuillaan. Risteyksessä seisova toistaa täsmälleen samat viittomat ja välittää ne edelleen kolmannelle, etäämpänä samalla kadulla seisovalle henkilölle. Liputtajien ympärille on kerääntynyt joukko katsojia ja useampiakin valokuvaajia. Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Liput ja niillä välitetyt viittomat liittyvät puolalaisen taiteilija Miroslaw Balkan taideteokseen Signaalit. Balka on tämän vuoden IHME-nykytaidefestivaalin taitei- lija, jolta on tilattu julkiseen tilaan sijoittuva IHME-teos. IHME-festivaali on Taidesäätiö Pro Arten tuottama vuosittainen, julkiseen tilaan tilatun taideteoksen ympärille kietoutuva tapahtuma, johon sisältyy keskustelutilaisuuksia ja taidekasvatushankkeita. Signaalit-teos on Balkan suunnittelema hetkellinen, yhdessä kaupungin asukkaiden kanssa toteutettava esitys ja tapahtuma. Teos koostui neljästä 4.?7.4. pidetystä tapahtumapäivästä, Kommunikaatiopisteestä, joissa kussakin kaksi tapahtumaan valittua yhteisöä kokoontui keskustelemaan heille tärkeistä kysymyksistä. Pisteissä keskustelivat yhteisöparit Pasila ja Tölö specialiseringsgymnasium, Roihuvuori-seura ja Punavuoriseura & Rööperifest, Artova ja Malmiseura sekä Herttoniemi-seura ja Kivinokkalaiset ry. Yhteisöt toivat tärkeiksi kokemansa kysymykset Kommunikaatiopisteisiin 1800-luvun merenkulun lippuviittomien muotoon saatettuina viesteinä. Roihuvuori viittoili viestinsä perjantaina 4.4. Katajanokalta Kauppatorin rannasta Iso Roobertinkadulle Astoria-salin eteen. Täällä roihuvuorelaisten viesti ?Arvostakaa esikaupunkejakin? kohtasi punavuorelaisten viestin ?Monikerroksinen ihmisten Rööperi?. Keskustelemassa olivat Roihuvuoresta Voima Kustannuksen toimitusjohtaja Tuomas Rantanen ja historiantutkija Jani Marjanen sekä Punavuoresta kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu (kok.) Lasse Männistö ja toimittaja Marja Hautakangas. Roihuvuorelaiset olivat huolissaan palveluiden epätasaisesta jakautumisesta ja esikaupunkeihin ja lähiöihin liitetyistä ankeista mielikuvista. Keskustelua käytiin erityisesti kaupungin roolista erilaisen asukastoiminnan yhteydessä. Kaikki keskustelijat yhtyivät Marjasen näkemykseen siitä, että kaupunginosatoiminnan tulisi pakottamisen ja hallintopäätösten sijaan perustua kaupunginosista nouseviin ideoihin, joita kaupungin tulisi tukea. Rantanen huomautti, että Roihu- vuoressa toimintaa on usein syntynyt erilaisissa tukalissa tilanteissa ilman kaupungin tukea, mikä on omalla tavallaan ollut omiaan vahvistamaan yhteishenkeä. Parhaisiin tuloksiin hänen mukaansa kuitenkin päästäisiin, mikäli kaupunki kykenisi tunnistamaan nämä yhteisöllisyyttä tuottavat hankkeet ja pyrkisi auttamaan niissä. Punavuorelaisten viesti liittyi huoleen alueen kiinteistöjen kallistumisesta asukkaiden ulottumattomiin, minkä pelättiin kaventavan alueen monikerroksellisuutta. Huolen todettiin olevan yhteinen, sillä myös Roihuvuoressa kiinteistöjen hinnat ovat viime aikoina nousseet. Keskustelun edetessä yleisökin lämpeni ja innostui ottamaan osaa. Alueiden näennäisistä eroista huolimatta niiden todettiin lopulta painivan jokseenkin samantyyppisten kysymysten parissa. Keskustelu auttoi huomaamaan samankaltaisuuksia ja toimi mahdollisuutena kurkistaa elämään toisella asuinalueella. Balkan-teoksen keskiössä onkin sen luoma ja tarjoama tila ja aika eri yhteisöiden väliselle kohtaamiselle ja keskustelulle. Kommunikaatiopisteessä käydyn keskustelun jälkeen punavuorelaiset pääsivät tutustumaan Roihuvuoreen, jossa ilta jatkui Itä-Helsingin mu- LIIMATAINEN : MIL J A siikkiopistolla. Tarjolla oli ruokaa ja juomaa sekä esiintymässä ItäHelsingin Musiikkiopiston kokoonpano, Osteri-orkesteri, Räppimummo Eila ja Roihuvuoren kyläorkesteri. Roihuvuoren nuorin viittoja oli 8-vuotias Matilda. Kuva: Milja Liimatainen
• Roihuvuoren ja Punavuoren viittojat ryhmäkuvassa. Kuva: Milja Liimatainen 21 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Keskustelutilaisuus Astoria-salissa. Tilaisuuden juontajana kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi. Kuva: Milja Liimatainen IHME-festivaaliin kuului myös kuvataitelija Otto Karvosen ideoimia merkkipajoja, joissa asukkaat pääsivät tekemään aidon liikennemerkin näköisiä viestejä katukuvaan. Kuva: Milja Liimatainen Iltajuhlassa esiintyi mm. Roihuvuoren kyläorkesteri. Kuva: Milja Liimatainen Roihuvuoren viesti. Kuva: Milja Liimatainen Kaikkialla kirsikkaa ? puistoretki Kirsikkapuistossa 15.5.2013 klo 18 Vähän ennen hanami-juhlaa kirsikkapuiden katveesta lähdetään Sakura, kaikkialla kirsikkaa -puistokävelylle. Elina Nummi ohjaa parin tunnin vaelluksen vesitornin juurelta keskiviikkona 15. toukokuuta. Mikäli haluat mukaan, hankkiudu Kirsikkapuiston nimipaalun luokse kello 18. Kirsikkapuisto on uudempi puisto Sahaajankadun puolella. Ohjattuja puistokävelyjä järjestetään eri puolilla kaupunkia, lisätietoa löydät osoitteesta www.vihreatsylit.fi. Kirsikkakävelyreitti löytyy kyseisen sivun Itä-Helsinki -palkista nimellä Roihuvuori ? pikku Japani. Roihuvuoren lippuviittoja siirtymässä viestireitille. Kuva: IHME-nykytaidefestivaali, Veikko Somerpuro. Pihakirppikset Siivouspäivänä 25.5.2013 Keijukaistenpolulla, Satumaapolulla sekä Vuorenpeikontiellä järjestetään perinteinen pihakirppispäivä valtakunnallisena "Siivouspäiväksi" nimettynä kirppispäivänä 25.5. klo 10-14. Pihoilla on myynnissä myös kahvia ja pientä syötävää. Myös muualta Roihuvuoresta voi tulla myymään esimerkiksi Satumaanpuiston alueelle. Jokainen tuo omat myyntipöydät ja korjaa päivän päätteeksi myös tavarat ja roskat pois. Tapahtumasivu löytyy Facebookista nimellä "Satumainen keijukirppis".
• 22 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com n a a t a d u o r a l l i r a Kyläfill en, n i M a r ja n TE K S TI : Ja ir m e a n n a Ay d K UVA : Jo h Jos haluat lainata pyörää: 1. Tarkasta, että olet maksanut jäsenmaksusi Roihuvuori-seuralle (ohjeet löydät www.roihuvuori.com ja tästä lehdestä). ja sitä voi myös lainata 2. Ota yhteyttä Jani Marjaseen ja sovi lainauspäivä. Puh. 040 831 4702. Tekstiviesti voi olla helpoin tapa olla yhteydessä. Olethan liikkeellä ajoissa! Laura ja Aina näyttävät mallia miten kyläfillari kulkee. Mutta ups! Mikä meni pieleen? Kypärät unohtuivat kuvausta varten poseeratessa. Lainausretkille muistathan aina kypärän! 3. Ensimmäisellä lainauskerralla käydään läpi pieni perehdytys pyörän käyttöön. 4. Pyörän istuinlaatikossa on ledivalot, vaijerilukko, siivousriepu, paikkasarja, rengasraudat ja pumppu. Lainatessa ei siis tarvitse mitään erityisvälineitä. Omat kypärät kannattaa kuitenkin ottaa mukaan. Hanamissa käytetään rou­ 5. Pyörän istuinlaatikko on lukittu numerolukolla. Pyörän palautuksen voi hoitaa viemällä pyörän säilytyspaikalle, lukitsemalla sen ja laittamalla avaimen säilytyslaatikkoon ja sen numerolukolla lukkoon. daukseen Roihuvuori-seuran Christiania Light -kuormapyörää. Sillä voidaan juhlan aikana tuoda ruokaa keittiöstä myyntipisteeseen ja muutenkin liikkua alueella ilman, että juhlallisuuksia häiritään. Pyörä on ollut käytössä myös kyläjuhlilla, Roihuvuori-seuran tapahtumissa ja muissa alueen tempauksissa. Pyörää ja monia muita fillareita sai kokeilla Roihikan fillaritapahtumassa ostarilla 4.5. Sitä saa 6. Pyörän laina on yleensä yhdeksi päiväksi. Jos tarvitset pyörää yön yli, täytyy siitä sopia erikseen. 7. Maksuja ei kerätä, mutta vapaaehtoisen kolehdin voi jättää keräyslippaaseen. 8. Kyläfillari on yhteistä omaisuutta. Siitä pitää myös pitää yhteisesti huolta. Lainatessa pitää kiinnittää erityistä huomiota pyörän lukitsemiseen. nyt myös lainata omiin kuljetuksiin tai esimerkiksi perheen pyöräretkiin. Pyörään mahtuu helposti kaksi lasta ja perheen viikon ostokset. Se on tehty kestämään kovaakin kuljetusta, mutta jos pyörän kyydissä on polkijan lisäksi yli 80 kg painoa, voi polkeminen tulla raskaaksi. Christiania Light on kolmipyöräinen ja siksi erityisen tukeva kuormapyörä. Ajaminen poik­keaa tavallisesta pyörästä, koska pyörää ei kallisteta kurveissa. Tämä vaatii totuttelua. Tanskassa ja Alankomaissa tämän tyyppiset tavarafillarit ovat melko yleisiä perheiden käytössä. Suomessa ne vasta tekevät tuloaan. Lisätietoa tavarafillareista löytyy osoitteessa www.tavarafillari.fi. Puutarha ja koti kukoistamaan TIETOkirjakaupan opaskirjoilla Puutarhanikkari Pikku pihat, parvekkeet ja terassit Puurakennusten ulkomaalaus Pihojen kivityöt TARJOUS 33,? Perinnemestarin rintamamiestalo Grilli omaan pihaan TARJOUS 22,50 TARJOUS 16,? Suomalainen piha ja puutarha (ovh 39,?) TARJOUS 14,50 TARJOUS 5,? (ovh 47 ,?) UUTUUS 42,? (ovh 25,?) TARJOUS 19,80 (ovh 25,?) (ovh 25,?) TIETOkirjakauppa Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366 avoinna ma?pe 9?17, kesä- ja elokuussa ma?to klo 9?17, pe 9?16 heinäkuussa ma?pe klo 9?16 (ovh 49,?) Verkkokauppa www.rakennustietokauppa.fi
• 23 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Tervetuloa Kahvila Roihin!, toivottaa Jarmo Välikangas. Kahvila n e e r o u v u h i o R UVA : TE K S TI JA K eli V e s a S o ikk Roihuvuori saa kauan kaivatun kah- vilan, kun Kahvila Roi avaa ovensa kesän kynnyksellä Roihuvuorentie 9:n liikehuoneistossa. Asiakaspaikkoja kahvilassa on parikymmentä ja se on auki päivittäin kello 9?18. Yrittäjä Jarmo Välikangas kertoo, että tekemistä on ollut paljon. Nykyisten rakennusmääräysten mukainen paloeristys, ilmastointi, lattiakaivot ja uusittavat sosiaalitilat ovat vaatineet yllättävän paljon suunnittelua. ? Jo tässä vaiheessa voi kiittää, että taloyhtiö on ollut hienosti mukana. Tässä on mallia muillekin yhtiöille katsoa tilojaan avoimin silmin, Välikangas lisää. Kahvilan nimi Roi viittaa ymmärrettävästi Roihuvuoreen. Mutta miksi juuri Roi? ? Pallottelin nimillä Roihis ja Roihika, mutta ajattelin sitten, että antaa ihmisten päättää mielessään sanan loppu itse. Jäljel5515_ad_254x167_final.qxd 2/5/13 Keho ja mieli kuntoon Moolassa le jäivät kirjaimet r-o-i. ?Rion? hylkäsin liian eksoottisena ja ?Orin? liian eläimellisenä. Olkoon siis Roi, Välikangas virnistää. Valikoimassa on mehuja, hyviä kahveja ja kattava teevalikoima. Erillisistä teeilloistakin on puhuttu. Muutoin on tarjolla suolaista ja makeaa purtavaa sekä lounaskeitto kysynnän mukaan. Tilaa voi myös vuokrata syntymäpäiviä ja muita pienimuotoisia tilaisuuksia varten tai siellä voi pitää taidenäyttelyitä. Kahvila Roi sijaitsee Roihuvuorentie 9:ssä, talon päädyssä Peukaloisenpuiston ääressä. Kahvila on avoinna päivittäin klo 9?18. Avajaispäivä on vielä vahvistumatta mutta tavoite on saada remontti valmiiksi toukokuun aikana. Teksti: Paula Sankelo Kaipaatko elämääsi tasapainoa? Sitä ei nykyään tarvitse lähteä hakemaan omaa ostaria kauempaa: joogasali on saapunut Roihuvuoreen. Moola on vuonna 2001 perustettu joogakoulu, jolla on keskustan toimipiste Tehtaankadulla. Moola avasi ensimmäisen joogasalin Roihuvuoressa viime syksynä ja toisen salin alkukeväästä. ? Moola halusi laajentaa toimintaansa keskustan ulkopuolelle alueille, joissa joogatoimintaa ei varsinaisesti ole vielä tarjolla, kertoo Minna Mäkelä, eräs Moolan opettajista. ? Roihuvuori tuntui sijainniltaan hy- Facebookissa Kahvila Roi: www.facebook.com/kahvilaroi 11:35 vältä, koska aivan lähellä ei sijaitse muita joogakouluja. Roihuvuori onkin ottanut Moolan vastaan lämpimästi. Asiakkaita on riittänyt, ja salilla on ollut kotoisa tunnelma niin harrastajien kuin opettajienkin mielestä. Jo salille saapuminen ilahduttaa: kirjava pieni joogasoppi sopii saumattomasti Roihuvuoreen. Salin seinämaalaukset on maalannut Mäkelä, joka on toiselta ammatiltaan kuvataiteilija. Moola tarjoaa roihuvuorelaisille joogan lisäksi kahvakuulatunteja, Pilatesta, meditaatiota sekä reiki- ja shiatsu-hoitoa. Toistaiseksi astanga-jooga on ollut lajeista kysytyin, mutta myös yhdistetty hatha- ja yin-jooga on vetänyt paljon väkeä. Salilta voi saada muutakin kuin voimaa, notkeutta tai hetkellisen hyvän olon. ? Joogasalille kulkeudutaan hakemaan tasapainoa kehon ja mielen välille, kertoo Minna Mäkelä. ? Pikkuhiljaa löydetään ehkä työkaluja mielen hiljentämiseen ja oman todellisen minän kohtaamiseen. Moolassa käy kaikenikäisiä naisia ja miehiä, toisinaan myös nuorta väkeä vanhempiensa mukana. Joukkoon mahtuu sekä aloitteilijoita että pitkään joogaa harrastaneita. Roihuvuoren kävijäkunta ei Mäkelän mukaan eroa Ullanlinnan joogasalin asiakkaista. ? Ihmiset ovat samanlaisia kaikkialla. Lisätietoa Roihuvuoren moolasta: moola.fi/roihuvuori Page 1 From the moment you decide to fly JAL, you?ll appreciate what we mean when we talk about attention to detail. Explore our hospitality and comfort when traveling to Japan next time. On 1 July 2013, JAL launches a new direct Helsinki-Tokyo service Flight schedule of new Helsinki-Tokyo (Narita) service from 1 July 2013 Flight No. Route Local time Aircraft/Class Days of Operation JL414 Helsinki-Narita 17:25-09:05(+1) JL413 Narita-Helsinki 10:30-14:55 787-8 Business Economy Daily service The above information may change without prior notice. Fly the JAL Boeing 787 Dreamliner to Japan With an all new cabin design featuring 30% larger, electronically dimming windows for more light and a spacious feel, higher ceilings and larger overhead storage compartments, the super fuel efficient 787 Dreamliner is fast becoming the benchmark for 21st century air travel comfort A superb dining experience whichever class you choose Available on Narita to Helsinki route JAL BEDD Image member JAL KITCHEN GALLERY Sky Auberge Your exclusive restaurant in the sky. The last ?D? of ?JAL BEDD? refers to the concepts of care-free ?Dining? with ?Delicious? foods and ?Dream-like? comfort. Image For more information and to book tickets visit our website at www.nl.jal.com/nll/en/ Seasonal delicacies, popular Japanese favourites, creative, bold and a step beyond conventional in-flight dining.
• 24 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Roihuvuoren ala-asteen ruokala-aulassa on suuri Anitra Lucanderin kangasapplikaatio. Miten käy koulun sisällä olevalle taiteelle jos koulutyö täällä päättyy? Peruskorjaus järkevin vaihtoehto Roihuvuoren ala-asteelle TEKSTI: Vesa Soikkeli Roihuvuoren ala-aste Vuorenpeikontien päässä on ollut peruskorjauksen tarpeessa jo pitkään. Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa rakennuksessa ei ole kosteusvaurioita eikä homeongelmia, mutta koulu tarvitsee perusteellisen teknisen uudistamisen. Ensimmäiset remonttisuunnitelmat on tehty yli kymmenen vuotta sitten, mutta remontin toistuvan lykkäämisen vuoksi ilmastointiongelmat ovat yltyneet sellaisiksi, että koulun oppilaat joutuvat ensi syksyn alusta siirtymään parakkeihin Porolahden koulun pihalle. Parakkiopiskelun pituus riippuu siitä, mitä kaupungin opetuslautakunta, kiinteistölautakunta ja viime kädessä kaupunginhallitus päättää Roihuvuoren ala-asteen jatkosta. Vaihtoehtoja koulun jatkon suhteen on kaksi. Koululaisten ja veronmaksajien kannalta parempi vaihtoehto on, että koulu peruskorjataan ja oppilaat pääsevät palaamaan teknisesti ja opetuksellisesti uusittuun kouluunsa todennäköisimmin vuoden 2016 syksyksi. Rahat tähän on jo varattu kaupungin investointiohjelmassa. Toinen vaihtoehto on huonompi ja kalliimpi: rakennetaan uusi koulu lähemmäksi Itäkeskusta ja pannaan oppilaat kulkemaan sinne ehkä vuodesta 2017 alkaen. Uudisrakennuskaan ei poista sitä tosiasiaa, että nykyinen rakennus pitäisi joka tapauksessa korjata, ja etsiä sille uusi käyttö. Purkaminen tuskin tulee kyseeseen. Vaikka koulurakennusta ei ole ainakaan vielä suojeltu, se edustaa rapistuneenakin aikansa huippuarkkitehtuuria. Rakennustaiteen museo on nostanut Ruusuvuoren rakennuksen listallaan Suomen 80 arkkitehtonisesti arvokkaimman rakennuksen joukkoon. Roihuvuori-seuran ja vanhempien järjestämässä asukasillassa huhtikuun lopussa käsiteltiin koulukysymystä monelta kantilta. Kävi muun muassa ilmi, että virastojen hätiköidyt siirtopuheet ovat perustuneet virheellisiin väestöennusteisiin. Niissä ei ole osattu ottaa huomioon Roihuvuoren lisääntynyttä vetovoimaa lapsiperheiden keskuudessa. Opetusviraston, kaupunkisuunnittelun ja kiinteistöviraston virkamiesten lisäksi paikalla oli ilahduttava värisuora poliittisia päättäjiä. Hyvin yhteinen linjaus oli, että paras vaihtoehto olisi korjata ala-asteesta toimiva lähikoulu roihuvuorelaisille. Kiinteistölautakunta päätti kokouksessaan 2.5. yksimielisesti esittää koulun peruskorjausta. Asian käsittely jatkuu vielä muissa luottamuselimissä. TEKSTI: Janne mäkelä kuvat: merja haakana Katu- p u l l a g Roihuvuoren ala-aste uhataan sulkea remontin sijaan ? Mitä miettivät roihislaiset? ? Eino Käyn itse Roihuvuoren koulua. Nyt opiskelemme parakeissa. En oikein tiedä, miksi koulu halutaan nyt sulkea. Koulua ei ole remontoitu pitkään aikaan ja vähän annettu rapistua. Syksyllä meidän olisi tarkoitus jatkaa parakkikouluissa, mutta en tiedä, mihin asettuisimme pysyvästi. Vähän kurjalta tämä kaikki tuntuu.
• Paljas betoni ja Lucanderin sininen Roihuvuoren ala-asteella Istun betonipenkillä uima-altaan reunalla, kun yksivuotias poikani solmii ensimmäistä ystävyyssuhdettaan betonisessa uima-altaassa. Käännyn ottamaan repusta aurinkovoidetta, kun koivun lehtien takaa jokin herkkä sininen leikkaa näkökentän. Tajuan, että sininen ei ole taivaan heijastus uima-altaan vedestä, vaan se tulee ylhäältä puiden takaa, mäeltä. Jäin miettimään, oliko siinä koulurakennuksessa jotakin noin sinistä. Tämän sinisen välähdyksen myötä rakennus alkoi avautua uudella tavalla. Siinä oli jotain herkkää ja poikkeuksellista. Poikamme aloittaa ensimmäisen luokan Roihuvuoren ala-asteella ensi syksynä uima-altaan ystävänsä kanssa. Silloin ei Lucanderin sininen eikä ruokalan kangasapplikaation, seinän kokoisen kangaspaloista kootun kollaasin, rosoinen pinta sävytä heidän koulupäiviään. Tilalla on parakinharmaa. Mutta tämä sininen puhuttelee meitä edelleen, joten lähdimme ottamaan selvää taitelijasta sen takana.  Sinisensä kouluun toi kuvataiteilija Anitra Lucander (1918?2000), joka maala- si ensimmäisten joukossa abstrakteja maalauksia aikana, jolloin moderni taidekenttä oli vielä hyvin miesvaltainen ja Lucander sen ainoa naisedustaja. Hän oli maailmanmatkailija, joka nukkui matkoillaan puistonpenkeillä ja puhui Suomessa ensimmäisten joukossa joogasta. Taitelija, joka ihaili islamilaisten temppeleiden turkoosia, maalautti Roihuvuoren kansakoulun sisäseinän ja kaapit sinisen ja vihreän sävyillä.  Lucander rakasti ajatusten, muistojen, sävyjen ja tunnelmien vuorovaikutusta. Hän työskenteli spontaanisti ja nopeasti, repi aaltopahvia, liimasi kangassuikaleita ja suttasi päälle maalia. Hän sijoitti kollaaseihin jälkiä matkoiltaan, nappeja, sanskriittitekstejä, itämaista silkkiä, matkalippuja ja kolikoita. Toisin kuin puhdasoppiset abstraktit maalarit hän vältti suoria viivoja ja symmetriaa. Epätasaisuudet, rypyt, taitteet ja virheet olivat Lucanderille intohimo. Samoin kuin olivat matkat Välimeren maihin, Marokkoon, Egyptiin, Jordaniaan, Intiaan ja Nepaliin. Matkojen tunnelmia hän välitti kollaaseissaan. "Jokaisella paikalla on oma väriskaalansa. Se johtuu ilmasta ja ra- 25 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com TEKSTI: Jaana ja Jussi Lahti KUVA: Jussi Lahti kennusmateriaaleista." Kiinnostus itämaisiin kulttuureihin, uskontoihin ja filosofiaan näkyi teosten tunnelmassa, väreissä ja valossa. Vaikutus näkyi myös hänen asenteessa maalaamiseen meditaationa. Hän pyrki taiteessaan pois arkipäiväisyyksistä ja pinnallisuudesta kohti ajatonta ja pysyvää ilmaisua.  Myöhemmin 1960-luvulla Lucander alkoi tehdä hyvin suurikokoisia kollaaseja, kangasapplikaatioita. Suurinta Anitra Lucanderin tekemää kangasapplikaatiota (50 m2) ovat katselleet vuodesta 1968 lähtien Roihuvuoren kansakoulua ja sittemmin ala-astetta käyneet sukupolvet. Ruokasalin seinällä voimme nähdä niin suuren teoksen, että Lucander vuokrasi sen tekemistä varten suuren ateljeetilan Lallukan taiteilijakodista Hesperiankadulta. Kangasapplikaatiossa on näkyvillä epätasaisuuksia, rosoista leikkauspintaa, ryppyjä ja epäsymmetriaa. Kangasapplikaation lisäksi Lucander on yhteistyössä Aarno Ruusuvuoren kanssa tehnyt Roihuvuoren ala-asteen värisuunnittelun, sen sinertävät ja vihertävät seinät. "Sitä on jotenkin sosiaalinen puu- hastellessaan talojen värityksen kanssa", oli kuvataiteilija Anitra Lucander todennut vuonna 1970 Nya Pressenin haastattelussa. Lucander oli hyvin kiinnostunut arkkitehtuurista ja työskenteli monien julkisten rakennusten värien suunnittelijana. Arkkitehti Ruusuvuori ja Lucander kuuluivat molemmat 1950-luvun lopulta alkaen Groupe Espace -ryhmään, joka pyrki edistämään arkkitehtien ja kuvataiteilijoiden   yhteistyötä. Helsingin empirekeskustan värisuunnittelun hän teki vuosina 1968?1970. Kun tekee sosiaalista taidetta, on altis ihmisille, asenteille ja  arvomaailmojen muutokselle. Osa seinien väreistä on tullut päälle maalatuiksi, niin että sävyt ovat muuttuneet, mutta ainakin rakennuksesta ja sen väreistä keskustellaan edelleen. Koko suuren seinän kokoinen taideteos sijaitsee keskellä opettajien ja oppilaiden arkea. Lucanderin värit ovat osa monien Roihuvuoren koulun entisten ja nykyisten oppilaiden muistoja, joissa usein ehkä ovat päällimmäisinä värit.  ? Monika ? Sakari ? Veka ja Seppo Ajatus tuntuu aivan käsittämättömältä. Olen itse käynyt sitä koulua. Miksi se nyt yht?äkkiä suljettaisiin? Minulla on oikein hyviä muistoja koulusta. Minun lapseni eivät vielä käy koulua, Leevi on menossa Roihuvuoren päiväkotiin eskariin tuonne mäen päälle. Roihuvuoressa on paljon lapsia ja he tarvitsevat ala-asteen läheltä. Täällä on nyt sopiva määrä kouluja, yhtään ei voi sulkea. Jos tämä Ylä-Roihuvuoren koulu suljetaan, 150 lasta jää ilman koulua, siitä ovat vanhemmat tehneet selvityksen. Aivan sama asia koskee muitakin kouluja. Sitä paitsi Tilakeskuksen luulisi tietävän, ettei tilassa voi pitää mitään muuta kuin koulua. Ei kumpikaan olla paljasjalkaisia roihuvuorelaisia, vaikka kumpikin ollaan täällä vuosikymmeniä jo asuttu. Emme siis ole käyneet koulujakaan täällä. Mutta eihän siinä ole mitään järkeä, jos ensin remontoidaan ja sitten suljetaan. Aivan kahelia touhua. Kyllä palvelut pitää säilyttää lähellä, täällä oli ennen pankki, posti ja kaikki. Nyt on vain yksi automaatti ja sekin vähän väliä tiltissä.
• 26 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Lähteet The Age of the Samurai, Tampereen museo Samurai Weapons, Don Cunningham History of Kendo, Toshinobu Sakai Comprehensive Asian Fighting Arts, Donn F. Draeger Japanilaisten kamppailulajien kirjoa TEKSTI: Jukka Paasonen KUVAT: Reza Jafari Japanilaisten kamppailulajien kirjo on hyvin laaja: kyse on kokoelmasta erilaisia aseellisia ja aseettomia kamppailutaitoja. Lajien eroavaisuudet havaitsee tarkastelemalla yksityiskohtia. Kunkin lajin käyttämät nimitykset aseista ja tekniikoista voivat olla hyvinkin samankaltaisia mutta toteutus voi olla hyvin erilainen. Kamppailulajien harjoittelussa käytetään nykyisin yleensä alkuperäistä asetta muistuttavaa harjoitusasetta pääosin turvallisuussyistä mutta myös saatavuuden takia. Japanilaista katanaa on vaikea hankkia jo sen hinnan puolesta mutta puista bokkenia saa hyvinvarustetuista kamppailutarvikeliikkeistä. Joissain tapauksissa harjoitusase saattaa olla hyvinkin lähellä alkuperäistä versiotaan. Monen klassisen, eli Edo-kauden (1600? 1868) loppuun mennessä syntyneen koulukunnan pääaseena olikin yleensä juuri japanilainen miekka, katana. Se on esiintynyt erikokoisena, usein tyylille ominaisena tai kantajalleen sopivana. Japanilaisen katanan tekee erikoiseksi sen keveys ja kaarevuus. Pituus saattaa vaihdella mutta on usein yhden metrin tietämissä. Miekalla on uskottu olevan yliluonnollisia voimia, ja niitä on käytetty uskonnollisina symboleina. Klassiset koulukunnat sisälsivät muitakin aseita ja niiden käyttöharjoituksia, mutta toisen maailmansodan jälkeen niistä on jalostettu yksinkertaisempia versioita, kuten esimerkiksi kendo, iaido ja jodo, joissa kussakin keskitytään yksinomaan vain tiettyyn aseeseen ja sen käyttötaitoon. Monien tuntemat samurait eivät olleet ainoita, jotka opiskelivat kamppailutaitoja. Esimerkiksi myös okinawalaiset talonpojat halusivat puolustaa reviiriään eri uhkia vastaan, ja heidän kokemuksistaan syntyi alku sille lajille, joka nykyään tunnetaan karatena. Karate ja ryukyu kobudo olivat alkujaan osia samasta kamppailutaidosta mutta aseettoman osan katsottiin soveltuvan paremmin Okinawalla koululiikuntaan ja myöhemmin Japanin pääsaarilla esiteltäväksi omana lajinaan, karatena. Japanin eri osissa on käytetty hieman erilaisia tapoja menestyä taisteluissa ja myöhemmässä vaiheessa useat kuuluisat samurait kiersivät pitkin maata otellen eri tyylien edustajien kanssa. Näin he kartuttivat omaa tietämystään, kokemustaan ja mainettaan. Aseettomat kamppailutaidot kuuluivat samuraiden perustaitoihin, ja niitä käytettiin vasta kun aseet olivat syystä tai toisesta menetetty. Nykyisin nimenomaan aseet- tomat taidot ovat paljon suositumpia kuin aseelliset. Maailmanlaajuisesti suosituimmat japanilaiset kamppailulajit, kuten judo, karate ja aikido, ovat kaikki ensisijassa aseettomia taitoja, joiden harjoitteluun kuitenkin sisältyy joitain asetekniikoita. Näin on myös Suomessa suositussa lajissa, taidossa. Nykypäivän suosituimmat lajit on kehitetty toisen maailmansodan jälkeen ? osa pitämään yllä koululiikuntaa, miekkailuperinnettä tai vaalimaan jotain muuta tarkoitusta. Samurain tunnusmerkkisten miek- kojen kantamisen kieltämisellä oli vahva vaikutuksensa, ja useimmat lajit eivät suoranaisesti pyri kamppailutaitojen oppimiseen vaan henkisen kasvun ja terveyden ylläpitämiseen. Viimeiset sata vuotta ovat olleet erittäin vilkkaita: uusia lajeja ja tyylien haaroja on syntynyt enemmän kuin koskaan, mihin osaltaan on vaikuttanut väkiluvun kasvu, kansainvälistyminen ja toinen maailmansota. Katanan lisäksi valikoimaan saattoi kuulua ? wakizashi (lyhyt miekka) ? kusarigama (sirppi johon kiinnitetty ketju) ? bo (suora puukeppi, jonka pituus vaihteli parin metrin molemmin puolin) ? jo (lyhyempi suora puukeppi)i nuolineen Inspiroidu kesästä. kesäyliopistossa. Ohjelma kirjastoissa, kirjakaupoissa ja verkossa. Ilmoittaudu nyt. Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai tanssia flamencoa lapsesi kanssa? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa koreaa, ndongaa tai turkkia? Pohtisitko uusmedian haasteita? Vai haluaisitko tutustua kelttiläisyyteen tai matkustaa kaivausleirille Viroon? Perehtyisitkö Venäjän vähemmistökansapolitiikkaan? Kiinnostaisiko Sinua valta ja yhteiskunta vai sittenkin maaginen ajattelu? Kesäyliopistossa on yli 600 innostavaa ja ajatuksia herättävää kurssia. Löydä omasi. Kesäyliopisto on avoin sinulle, minulle, meille kaikille. Avoin yliopistollinen opetus: Aikuiskasvatustiede ? Alue- ja kulttuurintutkimus ? Arkeologia ? Egyptologia ? Estetiikka Farmasia ? Gerontologia ? Hallintotiede ? Historia ? Hoitotiede ? Informaatiotutkimus ? Kasvatuspsykologia ? Laskentatoimi ? Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi ? Liikunta- lääketiede ? Mediakasvatus ? Mediatiede ? Musiikki ? Nuorisotyö ja nuorisotutkimus ? Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus ? Taidehistoria ? Tanssi ja kehonhuolto ? Teatteri ja kasvatus ? Teatteritaide ? Tulevaisuudentutkimus Työ- ja organisaatiopyskologia ? Uskontotiede www.kesayliopistohki.fi Ohjelmassa myös: Avointa ammattikorkeakouluopetusta ? Abiturienttikursseja ? Avoimia yleisötilaisuuksia Eritasoisia kielikursseja 24 eri kielessä ? Suomea, ruotsia, englantia ja venäjää ulkomaalaisille ? Taideaineita Tietotekniikkaa ? Täydennyskoulutusta
• TEKSTI: JANNE MÄKELÄ Suomi-Japani ystävyysseurat esittäytyvät Ikebana International Helsinki Chapter ry Friendship through flowers ? Ystävyyttä kukkien välityksellä. Teemme ikebanataidetta tunnetuksi Suomessa. Seura järjestää vuosittain näyttelyn ja on mukana mm. seuraavissa tapahtumissa: Taiteiden Yö, Japani-päivä ja Hanami. Jäsenmäärä: noin. 50. ? www.ikebanayhdistys.net Ki-Ken-Tai-Icchi ry. Seuran toimintaperiaatteena on tarjota kaiken ikäisille ja tasoisille mahdollisuus harrastaa japanilaista miekkailua pääkaupunkiseudulla. Lajeina kendo, iaido, jodo ja naginata. Seura järjestää peruskursseja, junioreiden peruskursseja, leirejä ja kilpailuja. Jäsenmäärä: 220. ? www.kendohelsinki.org Suomen Chado Urasenke Tankotai yhdistys ry Seuran toimintatavoitteena Chadôn (japanilaisen Teen Tien) tuntemuksen ja harjoittamisen edistäminen Suomessa Urasenke-teekoulukunnan perinteen mukaisesti. Vuosittain järjestetään teetilaisuuksia vuodenaikojen teemoilla, mm. hatsugama, tanabata, jouluchakai, joyagama. Jäsenmäärä: noin 100. ? www.urasenke.fi FinnPARAnoids Yasunari Kawabata: Kioto asunari Kawabata (1899-1972) on merkittävimpiä japanilaisia nykykirjailijoita. Hän oli myös ensimmäinen japanilaiskirjailija, joka vastaanotti Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Kawabata kirjoitti pelkistettyä mutta symboleiltaan ja nyansseiltaan runsasta proosaa, jonka yksinkertaisuus on näennäistä. Kawabata kuoli kaasumyrkytykseen vuonna 1972. Kuolemaa pidettiin itsemurhana, mutta monet uskoivat sen olleen onnettomuus. Nobel-puheessaan vuonna 1968 Kawabata nimittäin kertoi vastustavansa itsemurhaa. Kawabata kuuluu seisaaltaan kirjoittavien kirjailijoiden harvaan ja valittuun joukkoon. Kyseisen kerhon muita jäseniä ovat esimerkiksi Victor Hugo, Vladimir Nabokov, Ernest Hemingway ja Philip Roth. Vuonna 1962 julkaistu Kioto kuuluu Kawabatan pääteoksiin. Tarinan päähenkilö on kimonoja kauppaavan pariskunnan adoptiotytär Chieko. Tarinan edetessä ilmenee, ettei totuus Chiekon päätymisestä pariskunnan huostaan välttämättä olekaan niin yksinkertainen kuin hän on aina luullut. Teoksen toisena pääteemana ovat kimonot ja niiden valmistaminen, joka kohoaa pelkästä käsityöstä taidemuodoksi. Romaani sijoittuu Japanin entiseen pääkaupunkiin Kiotoon, jonka on katsottu symboloineen Kawabatalle kaikkea perinteisesti japanilaista. Monien Japani-harrastajien innostus on saanut alkunsa juuri Kioton lukemisesta. Kioto on Roihuvuoren kylätalon lukupiirin kesäkuun kuukauden kirja. Lukupiiri kokoontuu kylätalolla joka kuukauden toisena torstaina klo 18.00. Kaikki kirjoista ja lukemisesta kiinnostuneet ovat tervetulleita! Roihuvuoren kirjaston ollessa suljettuna lukupiiriläiset voivat noutaa lukupiirikirjat Itäkeskuksen kirjastosta. Lisätietoa lukupiiristä: Janne Mäkelä, jannemakela75@gmail.com FinnPARAnoids on parapara-tanssiryhmä, joka esittää parapara-tanssia erilaisissa Japaniaiheisissa tapahtumissa ja opettaa paraparaa. FinnPARAnoids haluaa saada uusia ihmisiä innostumaan paraparasta. FinnPARAnoidsiin kuuluu kaksi rekisteröityä yhdistystä, Parapara Helsinki ja Parapara Turku. ? parapara.fi Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry. Yhdistys pyrkii eri keinoin tekemään japanilaista kulttuuria tunnetuksi Suomessa sekä edistämään suomalais-japanilaista kulttuurivuorovaikutusta yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Yhdistys järjestää vuoden aikana tapahtumia sekä harrastuspiiritoimintaa jäsenilleen ja osallistuu yhteisiin tempauksiin. Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä TOMO (Ystävä) sekä vuosittaista kulttuurijulkaisua HASHI (Silta). Yhdistys on myös julkaissut Japanin kieleen liittyvää opetusaineistoa. Jäsenmäärä: noin 400. ? www.japaninkulttuuri.net Japania ry Japania ry on ystävyysyhdistys, jonka tarkoituksena on suomalais-japanilaisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen lisääminen ja kehittäminen, kielellisten valmiuksien edistäminen, tapakulttuuriin ja harrastuksiin perehdyttäminen sekä yleisen ja eri osa-alueiden Japanituntemuksen monipuolistaminen ja syventäminen erityisesti jäsenistön keskuudessa. Toimintamuotoina ovat jäsenmatkat Japaniin (kevät-, kesä- ja syysmatka), kielikurssit, harrastusklubit (haiku-, anime-, sakeklubi), ja kulttuurikeskus Caisassa kerran kuussa pidettävät Japania-illat (matkailu-, kulttuuri-, popjapania-illat) sekä origamipajat. Jäsenmäärä: noin 1350 jäsentä. ? www.japania.org ? www.sakura.fi Sakura Budo Club Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry. Seura järjestää erilaisia kursseja, mm. japanilaisen ruuan kokkauskursseja sekä Matkailjian kanjikurssi ? kuinka selvitä Japanissa kirjoitusmerkkien kanssa. Perinteinen uudenvuoden mochi(riisi) kakkujuhla järjestetään yhdessä muiden Japani-yhdistysten kanssa. Yhteistyönä toteutetaan myös näyttelyjä ja luentoja. Tänä vuonna seura juhlii 75-vuotista toimintaa. Jäsenmäärä: noin 1000. ? www.suomi-japani.net Akita ry Yhdistys edistää Japanin kansallisen koirarodun akitan tuntemusta, seuraa ja tukee rodun tervettä kasvatusta Suomessa sekä toimii yhdyselimenä rodun harrastajien välillä. Jäsenmäärä noin 150. ? www.akitayhdistys.fi Yliopiston Taido ry Yliopiston Taido Ry on taidoseura, joka nimensä mukaisesti toimii Helsingin yliopiston piirissä. Taido on japanilainen budolaji, jonka ominaisimpia piirteitä ovat monipuolinen liikkuminen ja voiman saaminen liikkeestä. Jäsenmäärä noin 40. ? www.yliopistontaido.fi
• Roihun uudistunut pesiskoulu on nyt täällä! Roihu järjestää tänä vuonna paljon uutta sisältävän pesiskoulun vuonna 2000?2006 syntyneille tytöille ja pojille. Pesiskoulu on hauska tapa tutustua lajin saloihin ja oppia pesiksen lajitaitoja asiantuntevien ohjaajien neuvoessa ja kannustaessa. Pesiskoulussa myös pelataan ja leikitään monipuolisesti eikä uusien kaverien löytämiseltä voi välttyä. Roihun Superpesisjoukkue on vahvasti mukana pesiskoulussa ja vierailevia tähtiä joukkueesta nähdään kaikilla kentillä. Pesiskoulua järjestetään arkipäivisin 3.?14.6. klo 9?12 viidellä eri kentällä: ? Roihuvuoren kenttä ? Laajasalon kenttä ? Herttoniemenrannan kenttä ? Viikin kenttä ? Vuosaaren kenttä Ryhmien minimikoko on 10 henkilöä ja lapset jaetaan iän mukaan kahteen ryhmään. Pesiskoulun jälkeen halukkaat lapset saatetaan läheiseen leikkipuistoon. Pesiskoulun hinta on 100 e/lapsi, sisaralennettu hinta on 80 e/lapsi. Roihulaisille hinta on 60 e/lapsi. Ilmoittaudu pesiskouluun Roihu kotisivujen kautta osoitteessa http://www.roihu.fi/ pesiskoulu -sivulla olevalla lomakkeella viimeistään perjantaina 19.5. Lisätietoja antaa pesiskoulun rehtori Veera Kähönen, kahonen.veera@gmail.com, puh. 040-7339 691. www.roihu.fi Silmälle, suulle, sydämelle. Mia kankimäki Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin Simppeliä sushia Raikkaat sushit, salaatit ja keitot Romaani, joka on totta. Oman tiensä etsijä lähtee Japaniin ja huumaantuu temppeleistä, kirsikankukista, Kamo-joen itkupajuista, kabuki-teatterista, zen-meditaatiosta, teehuoneista. Viiden värin rullat, parsarullat, sieni-munakassushi ? kirjasta löydät perinteisiä sushiohjeita sekä uskaliaampia muunnelmia seikkaperäisin ohjein, perusteista lähtien. otava.fi Löydä vuokrakotisi. www.vvo.fi VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki Avoinna ma-pe 9-16 Puh. 020 508 3400 helsinki@vvo.fi Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/ puhelu + 2 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 14,9 senttiä/minuutti.
• n i k s i s e p Super a a u h i o R ailuun Tiesitkö? että pesäpallo on Suomen neljänneksi suosituin palloilulaji ja tyttöjen suosituin joukkuelaji? usta kilp l i o t n u k y y en pesäpallo v kuisiin i a a t s i o k i s ja nas TEKSTI: leila vasama Molempien joukkueiden oltua sekä sisä- että ulkovuorossa on pelattu yksi vuoropari. Aikuisten virallisissa otteluissa pelataan kaksi neljän vuoroparin jaksoa. Jos tilanne on tällöin tasan, pelataan supervuoropari. Jos tämäkin päätyy tasapeliin, järjestetään kotiutuskilpa. TAKARAJA A Roihussa eletään palaamisen aikaa: naiset pelaavat superpesistä 16 vuoden jälkeen. Pesäpallo palaa juurilleen, onhan ensimmäiset syötöt syötetty, juoksut juostu ja heitot heitetty Helsingin keskustassa Kaisaniemen kentällä 1920-luvun alussa. F Roihuvuoressa pelataan yli sata ottelua kesällä 2013! Otteluita seuraamaan kannattaa tulla julkisilla: metro + bussit 80, 82, 83 Herttoniemestä tuovat aivan kentän viereen. Stadin buli notski brennaa taas Superis. Gimmat on huippukondiksessa ja valmiina skulaamaan täböillä. Tulevaisuudessa me tarvittas oma byroo ja joku meille duuniin, niin junnut ja kilpajengit sais kaiken tarvitsemansa jeesin. Kesiksel suulis skriinaa ja me ollaan kentsulla kannustamassa meidän pelaajia. Tuu säkin kentsun reunalle fanittamaan, slumppaamaan kanttiinista safkaa ja nauttimaan stadilaisesta pesiksestä. Joukkue pelaa joko ulkona tai sisällä: Ulkovuorolla pelataan ulkokentällä ja sisävuorolla lyödään ja juostaan. Järjestys ratkaistaan ennen pelin alkua hutunkeitolla. Urheiluseura Roihu on monipuolinen toimija, joka liikuttaa lapsia, nuoria ja aikuisia. Tärkeintä on tarjota mahdollisuus liikkumiseen, osallistumiseen ja osallisuuteen sekä ohjata lapset ja nuoret liikkumaan ja urheilemaan, vain osa toiminnastamme on kilpatoimintaa. Lisätietoja lasten liikunnasta, aerobicista sekä kuntoliikunnasta ja junnu- ja kilpajoukkueista löydät www.roihu.fi. Roihussa pelataan sekä poika- että tyttöpuolella pesäpalloa kaikissa ikäluokissa F-junioreista C-junioreihin. Meillä on erittäin vahva juniorityö, jossa pesäpallon lajitaitojen lisäksi lapsia ja nuoria ohjataan monipuolisesti urheilulliseen elämäntapaan. Pelaajamäärä on kasvanut kuluneen vuoden aikana. Seuramme naiset ja B-tytöt pelaavat Superpesistä eli pesiksen SM-sarjaa! Lisäksi naisten joukkueet pelaavat Suomisarjaa ja aluesarjaa. =EHTI! =PALO! POIKKIPOLKU =LAITON B E LYÖNTITUTKA Ulkovuorossa pelaajia on yhdeksän. Lukkari on kotipesässä ja syöttää. Superin runkosarjan kotiottelut ? otteluihin pääsee sekä kausikortilla että ostamalla lipun ottelun 1. jakson aikana Käy testaamassa omat lyöntitaitosi! 19.5. klo 17 Roihu ? Vihti 21.5. klo 18 Roihu ? Lapua 26.5. klo 17 Roihu ? Kempele 5.6. klo 18 Roihu ? Jyväskylä 8.6. klo 17 Roihu ? Viinijärvi 15.6. klo 17 Roihu ? Manse 7.7. klo 17 Roihu ? Pori 17.7. klo 18 Roihu ? Vuokatti 24.7. klo 18 Roihu ? Turku 4.8. klo 17 Roihu ? Rauma 11.8. klo 13 Roihu ? Lappeenranta LÄ Voit käydä kokeilemassa taitojasi lyöntitutkaan. Kertyneillä varoilla tuetaan Roihun toimintaa. ÖP HT LK KU PO OL TI KO U LYÖJÄ JA T LA SYÖTTÖTUOMARI EL A KUULUTTAJAT SÄ PE LA Roihulla on kaikissa otteluissa kanttiini, josta voi ostaa kahvin, pullan ja makkaran lisäksi Roihu-fanituotteita. TI PE KANTTIINI C LUKKARI KO SISÄ D 29 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com A KA Sisävuorolla pelaajia on maksimissaan 12, koska lyömään pääsevät myös jokeripelaajat. R PELINJOHTAJA
• 30 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com uksia, Paljon tarjo löytöjä ja uutuuksia, isossa klassikoita a. kirjateltass Mies, Teksti: Anna-Liisa Mikkelä asppil tä! o i l Y äl at tä j h a l 21.-22.5. Helsingin Rautatientorilla Hienoa ohjelmaa aamusta iltaan. Aamu alkaa lastenohjelmalla ja ilta hiipuu jännitykseen. Siinä välissä esitellään kaunokirjallisuuden uutuuksia ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. joka on nähnyt Roihuvuoren synnyn ja kasvun Tiistai 21.5. 12?13.30 NuorimPieN lukijoideN ohjelmaa myyrä! kello 12, 13, 14, ja 15 12.30 kreeta onkeli Selityspakki Otava 13.30 Kirjakaupan uudet roolit 14.30 ParhaiTa lahjakirjoja Taro korhonen Anoppikirja Otava katja lindroos Momo-kirja Siltala 15.30 NosTalgisTa kauNoa Virpi hämeen-anttila Tapetinvärinen Otava katja kallio Säkenöivät hetket Otava 16.30 Voiko asioiTa NäiN käsiTellä! 16.30 anu silfverberg Äitikortti Teos 17 minna lindgren Kuolema Ehtoolehdossa Teos 17.30 esko seppänen Eutanasia Into klo 18 hulluuTTa Vai huumoria? sarjakuVaN uuTuuksia jP ahonen Villimpi Pohjola I ja II Pertti jarla Fingerporit I?VI ja Kapteeni Tserep Petri hiltunen Anabasis I ja II Arktinen Banaani keskiviikko 22.5. Helsingin kaupungin rakennusmestarina elämäntyönsä tehnyt Börje Johansson, 89, on yksi Roihuvuoren vanhimmista asukkaista ja salskea mies ikäisekseen. Hän on todennäköisesti myös ainoa ikäisensä roihuvuorelainen, joka on asunut täällä syntymästään saakka. Lapsuuden mummola Björkbacka (Koivumäki) on ikuistettu myös suvun teettämään postimerkkiin. Koskaan Börje Johansson ei ole ajatellut muuttaa Roihuvuoresta pois ? paitsi aivan viime aikoina, kun siirtyminen palvelutaloon on aika ajoin käynyt mielessä. Pertti ja rla 12?14 NuorimPieN lukijoideN ohjelmaa myyrä! kello 12, 13, 14, ja 15 12.30 reka kiraly ja marika maijala Lunta sataa, Lupo! Wsoy 13 jarkko Tontti Vedeeran taru Otava 14 oNko jourNalismikiN kulTTuuria? eNTä oNko eNää kulTTuurijourNalismia? heikki Valkama, APU markus Ånäs Pj Tuomas rantanen, Voima klo 15 keskiTY! jutta saanila Läsnäilo Minerva klo 15.30 keVäTesikoiTa eikuN esikoisia Tua harno Ne jotka jäävät Otava anu juvonen Lähiöoksennus Minerva miina supinen klo 16 kauNoa koNkareilTa marja Björk Poika Like miettin en miina supinen Orvokki Leukaluun urakirja Wsoy inka Nousiainen Kirkkaat päivät ja ilta Siltala klo 17 uskomaToNTa? anna kontula Mistä ei voi puhua ? Kirja uskosta ja uskonnosta Into klo 17.30 dekkariTuNTi miettinen Sukuviha Like Vapa a pääs tiete y, nkin ! www.kirjakarnevaali.fi Björkbacka sijaitsi nykyisen Tuhkimontien lähellä. Kartta vuodelta 1936.
• 31 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Torpparin tyttären ja kartanon hevosmiehen kauppapuutarha Kotimäki nimettiin isoäidin mukaan Börjen lapsuudessa Roihuvuoreen pääsi kaupungista tultaessa vain yhtä ainoaa tietä: siitä on jäljellä vain lyhyt Jättiläisentien osuus. Roihuvuoren nähtävyyksiin kuuluu nykyisin vuonna 2005 nimetty Hammarénin mäki, puistikko Tuhkimontien lounaisnurkassa.  Sitä  kiertävät kaupunginosan kaksi keskeistä katua, Roihuvuorentie ja  Tuhkimontie. Lähellä ovat alueen kaksi maamerkkiä: vesitorni ja Kirsikkapuisto, ja toisella puolella vähän kauempana ravintola Ruiskumestari. Mäki sai nimensä Börjen isoäidin mukaan, joka asui alueella lapsineen ja lapsenlapsineen lähes sata vuotta. Perilliset avioituivat täysikäistyttyään ja asettuivat toinen toisensa perään asumaan  joko Hammarénin mäelle tai sen lähiympäristöön. Vuosina 1880?1950 tällä alueella asui ainoastaan Maria perillisineen. Alue, jolla  perhe maanviljelystä ja puutarhanhoitoa harjoitti, kuului ensin Herttoniemen kartanolle ja sitten Helsingin kaupungille.  Börje Johanssonin isoäiti  sai asua rakastamallaan kotimäellä aina kuolemaansa saakka (1960), mutta lapset joutuivat etsimään uudet kodit 1950-luvun lopulla uudisrakentamisen alettua vauhdilla Roihuvuoressakin kaupungistumisen seurauksena. Isoisäänsä August Johanssonia Börje ei juuri muista, sillä tämä  kuoli pojanpojan ollessa vasta kolmen vanha. Börje kertoo isoäitinsä sukuhaaran tulleen 1700-luvulla Ruotsista. Liki satavuotiaaksi eläneestä isoäidistään Börjellä sen sijaan on  mielikuva herkullisia voileipiä  voitelevana mummona. Ulkopuolisten silmin Maria Hammarén oli voimakas persoona, jota luonnehdittiin ahkeraksi, oikeudenmukaiseksi ja sydämelliseksi ihmiseksi. Börje ei menettänyt aikaisin ainoastaan äitiään vaan myös Jussi-isä (Johan Emil) ehti kuolla (1939) ennen pojan täysi-ikäiseksi tuloa.  Kuva: Reza Jafari Isoäiti Maria Sofia Johansson (1867? 1960) oli Börjelle merkittävä ihminen, sillä oma äiti Anna Irene Johansson, omaa sukua  Eklund, kuoli 1932, kun  poika oli vasta kahdeksan. Kolme lasta jäi silloin yksinhuoltajaisän Johan Emilin hoiviin. Isoäiti Maria syntyi torppari Hammarenin esikoisena Herttoniemen kartanon mailla Kiilaniityn torppaan ja hänen kohtalonsa sinetöityi jo alle kaksikymppisenä, kun nuori porvoolainen Johan August Johansson  (1864?1927) tuli  hevoskuskiksi Herttoniemen kartanoon. Rakkaus johti avioliittoon, ja vuosien saatossa he saivat peräti neljätoista lasta. Perheen kasvaessa maanviljely laajeni pikkuhiljaa puutarhan viljelynkin puolelle. Börje muistaa sukunsa kasvattaneen ainakin perunoita, kukkakaalia,  avomaakurkkua ja mansikoita. 1930-luvun puolessa välissä Marian ollessa jo leski, pojat Axel ja Birger astuivat hoitamaan kauppapuutarhan toimintaa. Kuva Roihuvuori-seuran arkistosta. Kaalimaan pysäkin tarina Johanssonien kauppapuutarhan suuret kaalimaat sijaitsivat molemmin puolin nykyistä Roihuvuoretietä.  Pitkään  alueen asukkaat  kutsuivat Porolahden koulun bussipysäkkiä Kaalimaan pysäkiksi.  Roihuvuorentie 6:n kohdalla komeilivat Johanssonien kasvihuonerivistöt. Perheen lapset osallistuivat nuoresta pitäen puutarhatöihin. Vihannekset sekä juurekset kuljetettiin hevoskärryillä kauppatorille. Börjekin ajoi jo varhain tuotteita kaupunkiin, missä hän myös myi niitä. Hän teki sen mielellään: aamut torilla, päivät koulussa ja illat lastaamassa torikuormaa valmiiksi aamua varten. Mieleenpainuvimpana muistona sota-ajalta ovat pommitukset, jotka sotkivat kaupankäyntiä, kun hevoset piti viedä pommituksilta suojaan. Maria ja August Johanssonin  pojat Axel ja Birger  jatkoivat  puutarha-alan perheyrityksessä.  Perheen toiset sisarukset eivät kovin hanakasti täysi-ikäisiksi tultuaan hakeutuneet muualle, vaan monet jäivät Roihuvuoren alueelle ja sen ympäristöön.  Börje muistelee  saaneensa ensimmäiset kokemuksensa työnteosta  varsin pienenä.  Vanha valokuva todistaakin pojan olleen mansikkamaalla jo alle kouluikäisenä. Rahan ansaitsemisen hän aloitti yläkouluikäisenä osallistumalla perunannostoon, johon siihen aikaan saatiin koulusta vapaata. Jatkosodan alkaessa Börje toimi perheyrityksessä hevoskuskina. Vuonna 1924 syntyneenä  hän ehti kuitenkin myös sotaan. Tali-Ihantalan taistelussa hän haavoittui selkään. Koulumatkat olivat Börjen nuoruudessa pitkät. Hän kävi sisaruksineen kansakoulua sekä Laajasalossa että Herttoniemessä ja keskikoulun Kulosaaressa. Bussilippuihin ei sen ajan koululaisilla ollut varaa, joten matkat kuljettiin jalkaisin, hiihtäen tai polkupyörillä.  Jalkapallo oli tärkeä urheilulaji Börjenkin nuoruudessa.  Alueen nuoret tekivät 1930-luvulla jopa oman jalkapallokentän Sohlbergin tehtaan paikalle. Börje oli joukkueen kapteeni.  Kylien välisiä kilpailuja pidettiin talvisotaan asti. Börjen joukkue Herttoniemen Hellas voitti viimeisen mestaruuden 1940. Pokaali jäi silloin Börjen haltuun ja koristaa vieläkin hänen kirjahyllyään. Pitkän työuransa mies suoritti Helsingin kaupungin palveluksessa rakennuttamalla lukuisia kouluja. Hän jäi eläkkeelle 61-vuotiaana ja nauttii edelleen mukavista eläkepäivistä kävellen Roihuvuoren maisemissa.
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylätaloprojekti vastatuulessa Piirros: Livady 32 Roihuvuoren kylälehti Roihuvuori-seuran viime vuosien suurin hanke on suuntautumassa uudelleen. Kaartin lasaretin puutalojen siirtämisen sijaan mietitään nyt uusia vaihtoehtoja. Pysyvien asukastilojen hankkimisesta Tuhkimonpuistoon ei olla luopumassa. Hietalahdessa sijaitsevien puutalojen siirto näyttää jäävän toteutumatta. Kuva: Kristiina Ross TEKSTI: Otto-Ville Mikkelä Roihuvuori-seura on viimeiset kak- si vuotta tutkinut mahdollisuutta siirtää vanha hirsitalo asukastiloiksi Tuhkimon puistoon. Idea hankkeelle saatiin Kotiseutuliiton taannoiselta puheenjohtajalta arkkitehti Heikki Kukkoselta sekä Oranssi ry:n toiminnanjohtaja Vesa Peipiseltä. Sopiva talo tai paremminkin talopari löytyi Hietalahden torin läheisyydestä Kaartin lasaretin korttelista. Valtion kiinteistöomaisuudesta huolehtiva Senaattikiinteistöt oli etsimässä ns. kiinteistöjalostajaa Hietalahdessa sijaitsevaan entiseen sotilassairaalan kortteliin, ja kahden puutalon kohtalo näytti olevan joutua puskutraktorin alle. Ne ovat ilmeisesti viimeiset vanhat puurakennukset, jotka keskustan alueelta puretaan. Kaikki muut vielä jäljellä olevat suojellaan, mutta kaartin korttelin puurakennuksia pidettiin niin huonokuntoisena, ettei niiden suojelua pidetty tarpeellisena. Roihuvuori-seura aloitti neuvottelut Senaattikiinteistön kanssa samaan aikaan, kun käynnissä oli tarjouskilpailu korttelin jalostamisesta. Tarjouskilpailun ratkettua kesällä 2012 seura aloitti neuvottelut kilpailun voittaneen Lujatalon kanssa. Lujatalon kiinteistökehityshankkeessa oli se ongelma, että kaupunkisuunnitteluvirasto olisi halunnut kortteliin asuntoja, mutta voittaneessa tarjouksessa kortteliin esitettiin hotellia. Seuran yhteistyö Lujatalon kanssa alkoi, ja tapaamisissa oli positiivinen vire. Intressit nähtiin yhteisiksi. Roihuvuori-seura teetti taloista laajan kuntokartoituksen, ja ne havaittiin parempikuntoisiksi kuin aikaisempien suppeampien kuntotutkimusten pohjalta oli uskottu. Taloista ei löytynyt lahoa, eikä muutakaan, minkä pohjalta niitä ei olisi voinut siirtää tai kunnostaa paikalla. Rakennuksen tilaratkaisutkin mahdollistivat monipuolisen asukastoiminnan. Kaavoittajan ja Livady Oy:n kanssa tutkittiin erilaisia sijoitusvaihtoehtoja taloille Tuhkimonpuistoon. Seuran puolelta käytiin tapaamaassa muitakin kaupungin hallintokuntien edustajia. Loppusyksystä saatiin kokoon kaikkien tukema suunnitelma.   Mutkia rahoituksen hankkimisessa Kylätaloprojektin rahoitus joutui kuitenkin vastatuuleen. Vaikka talot oli tarkoitus siirtää pitkälti talkoilla, arvioitiin hankkeeseen tarvittavan rahaakin yhteensä noin 1,2 milj. euroa. Osa jo luvatusta julkisesta rahoituksesta kaatui siihen, että talojen hallinnan siirtymisestä ei ajoissa saatu Lujatalon puolelta sitoumusta. Raha-automaattiyhdistys RAY taas katsoi, että kylätalo olisi heidän rahoitukseensa liian paikallinen hanke.  RAY:n hakemuksen kariuduttua julkista rahoitusta lähdettiin hakemaan Lähiörahastolta. Sen hakemusten täytyy olla jonkin kaupungin viraston tekemä. Hakemuksen Roihuvuoren kylätalon rahoittamiseksi tarjoutui tekemään sekä sosiaaliviraston aluetyön yksikkö että nuorisotoimi. Aluetyön yksikkö katsottiin soveliaammaksi kylätalon luonteesta johtuen. Seuraavaksi ongelmaksi koitui kuitenkin sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistämi- nen Helsingissä ja siihen liittynyt aluetyön yksikön toiminnan alasajo. Aluetyön yksikkö ja Lähiöprojekti tukivat hanketta, mutta uuden sosiaali- ja terveysviraston uusi johtaja ei vienyt asiaa eteenpäin, vaikka useat kaupungin tahot pitivät hanketta erityisen tärkeänä.  Seuran rahankeräys kylätalolle alkoi lupaavasti. Isoin lahjoitus kylätalolle on ollut roihuvuorelaisen perheen lahjoittama 5000 ?, joka oli 4 % koko hankkeen rahoituksesta. Keräyksen tulos tähän asti osoittaa, että useat henkilöt niin Roihuvuoresta kuin muualtakin ovat ottaneet hankkeen omakseen. Kylätalohanke on saanut laajan tuen roihuvuorelaisilta. lasi aikaa eikä tosi asiassa sittenkään sitoutunut talonsiirtoprojektiin. Siirtoon sitoutumista saattoi jarruttaa tieto siitä, että talojen siirtäminen tulisi jonkin verran kalliimmaksi kuin niiden purkaminen. Helsingin Sanomissa 23.4. julkaistussa artikkelissa yhtiön edustaja kuitenkin edelleen puhuu talojen siirrosta, vaikka Lujatalolle on jo ilmoitettu 2.4. seuran keskeyttäneen projektin kyseisten talojen osalta. On vaikea välttää vaikutelmaa, että Lujatalo käyttää Roihuvuori-seuran kylätaloprojektin yleishyödyllisyyttä hyväkseen kaupungin suuntaan sekä suojakilpenä talojen mahdollisia suojelupyrkimyksiä vastaan. Tällä hetkelle Lujatalon kiinteistökehityshanke odottaa uutta asemakaavaa ja sen pohjalta kaupungin kanssa tehtävää kiinteistösopimusta. Kaartin lasaretin puurakennusten kohtalo ratkeaa näiden päätösten kautta.  Kaartin puutalojen tulevaisuus Kaartin lasaretin rakennusten siirtohanke jäihin Roihuvuori-seuran johtokunta päätti maaliskuun lopulla keskeyttää neuvottelut Lujatalo Oy:n kanssa Kaartin lasaretin puutalojen siirrosta. Syynä oli se, että viime joulukuusta saakka Lujatalolta pyydettyjä ja jo sovittuja sitoumuksia ei oltu saatu luvatusti. Lujatalon yhteyshenkilöä oli vaikea saada kiinni sähköpostilla tai puhelimitse. Sovittuja neuvotteluja peruttiin. Niinä kertoina, kun yhteiseen neuvottelupöytään päästiin, kaikki tuntui olevan taas hyvin. Syntyi vaikutelma, että Lujatalo pe- Keväällä myös Kampin asukasyhdistys kiinnostui talojen kohtalosta. Kaupungin historian ja kaupunkikuvan kannalta olisi tietenkin parasta, mikäli talot kunnostettaisiin omalle paikalleen. Roihuvuori-seuran siirtohanke lähti alun alkaenkin siitä, että mikäli niille ei löydy tulevaisuutta Hietalahdessa, olisi kuitenkin kaupunkilaisten edun mukaista, että ne mieluummin siirrettäisiin uuteen paikkaan kaupunkilaisten käyttöön kuin hävitettäisiin kokonaan. Roihuvuori-seuran arvion mukaan kylätalon toteuttaminen vanhan rakennuksen siirtona on monesta syystä mielekkäämpää kuin uudisrakennuksena. Seura tutkii nyt muita sellaisia siirrettäviä kohteita, jotka muutoin olisivat päätymässä purkuun. Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.
• Kuva: Johanna Aydemir yttää Kässäklubi tä . Tapaamiset talon tiistaisin en toisia, jokain o u m a a p a v t ova ellaan ötään, jutust ty a a m o e e k te in eoita. Joillek ja jaetaan id n e ovittu yhtein s n o le il o rr e k 8.5. an opettelu. 2 uuden tekniik tehdä pihalla on tarkoitus ä sään mosaiikkitöit salliessa. 33 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Tuhkimonpuiston kylätalolla tapahtuu Roihuvuori-seura on vuokrannut Tuhkimonpuistoon kaksi parakkirakennusta, jotka toimivat väliaikaisena kylätalona. Talven aikana kylätalolla on järjestetty monia tapahtumia: laskiaistapahtumia, lumiveistospäiviä ja asukasiltoja. Säännöllistä viikkotoimintaa ovat mm. maanantaiaamun lasten muskari ja soppakuppila, tiistai-iltojen käsityöklubi, sunnuntai iltapäivien meditaatiohetket ja kuukausittainen lukupiiri. Kaikki pyörivät vapaaehtoisvoimin, myös viikkosiivousvuorot hoidetaan laajan siivousringin kesken. Kesäohjelma on vielä hiukan auki ja säännölliset viikko-ohjelmat jäänevät toukokuun jälkeen kesätauolle mutta jatkuvat viimeis- Seura tutkii nyt uusia mahdollisia siirrettäviä kohteita. Soppiksen kesäaikataulu on vielä avoin. Facebookissa ryhmässä " Roihuvuoren äidit ja isät" ilmoitellaan mahdollisesta lomatauosta. Mutta ainakin toukokuun soppis pyörii vielä aina maanantaisin. Kuva: Paula Sankelo Anja löysi kylätalon soppakuppilaan ja hänen vapaaehtoisapunsa on ollut vanhemmille suureksi iloksi. Sukupolvet kohtaavat soppiksessa TEKSTI: Paula Sankelo tää syyskuun alussa. Aikatauluista tiedotetaan www.roihuvuori. com -sivulla. Kesälläkin on tulossa päivätapahtumia ja väliaikaista kylätaloa voi myös varata yksityistilaisuuksiin, vaikka taloyhtiön kokouksen pitämiseen tai lasten syntymäpäiväjuhliin. ?Syömään!? raikaa Tuhkimon keittiössä kajahtanut usein: ?Kiitos, Anja-täti!? Tuhkimolaisille oli oikea onnenpotku, että eläkeläinen Anja Auersalmi tuli helmikuussa mukaan toimintaan. Tuhkimontiellä asuva Anja lupasi keventää lounaspiirin vanhempien taakkaa ja ottaa osan keittovuoroista hoitaakseen. Tuhkimon keittiössä touhuaminen voi olla aikamoista akrobatiaa, kun oma jälkikasvu pyörii jaloissa. Anjan vapaaehtoinen työpanos onkin ollut enemmän kuin tervetullut paitsi sopankeitossa, myös lounaan tarjolle asettamisessa ja jälkisiivouksessa. Anjan syli on myös avoinna pikkuisille, kun äiti tai isä haluaa hiukan hengähtää. Tämä on sukupolvien kohtaamista parhaimmillaan: spontaania ja lämmintä. Anja, koulutukseltaan ravintolan kylmäkkö, on työskennellyt leikkipuistossa miltei joka maanantai. Leikkipuiston lapset ja vanhemmat kokoontuvat tuolloin kylätalon pöydän ääreen lounasta nauttimaan. Kävijöitä piisaa pieneksi tungokseksi asti, mutta sopu antaa sijaa ja kaikki halukkaat saavat lautasen eteensä. Tuhkimon soppakuppila, tuttavallisemmin ?soppis?, on roihuvuorelaisten vanhempien organisoima lounasrinki. Yhteinen ateria nautitaan väliaikaisella kylätalolla joka maanantai kello 11 alkaen, pyhiä ja loma-aikoja lukuunottamatta. Lounaan valmistaa kukin vapaaehtoinen vuorollaan ja sen saa nauttia hintaan 1,50?. Kolehdilla katetaan raakaainekustannukset: mikäli ylimääräistä kilahtaa kassaan, se jää kylätalon hyväksi. Kevään mittaan on Soppiksen Varausohje Väliaikaista Kylätaloa voi varata erilaisiin yksityistilaisuuksiin vakituisen viikko-ohjelman ulkopuolella. Varauskalenterin löytää sivulta www.roihuvuori.com kohdasta ?Väliaikaisellakylätalollatapahtuu?. Tilaisuuden tulee olla luonteeltaan asiallinen sekä huomaavaisuutta ja hyvää käytöstä noudat- tava. Tilaisuuden aikana piha- ja puistoalue voi olla käytössä edellä mainituin ehdoin. Tärkeää on muistaa, että asukastilan käyttö ei saa aiheuttaa häiriötä tai epämukavuutta leikkipuiston käyttäjille. Korvauksen yksityistilaisuudesta voi suorittaa kahdella tavalla, joko suorittamalla vuokrasumman etukäteen seuran tilille tai tekemällä yhden viikkosiivousvuoron. Tarkemmat ohjeet saat varauksen yhteydessä. Kylätalon varaustiedustelut Roihuvuori-seura, Annakaisa Partanen, p. 044 293 6465, annakaisa.partanen@gmail.com muun muassa perhepäivähoitajana ja lastentarhan keittäjänä. Eläkepäivistäkään ei tekemistä puutu: soppakuppilan puuhien lisäksi Anja avustaa yksinäisiä vanhuksia ja pyörittää jokaviikkoista aamupuurorinkiä omassa taloyhtiössään Tuhkimontiellä. Mikäli muutkin roihuvuorelaiset innostuvat puuroringin järjestämisestä omaan taloyhtiöönsä, Anja lupaa antaa käytännön vinkkejä. Niitä voi kysellä vaikkapa Soppiksessa! Soppakuppilassakin on tilaa vielä useammalle vapaaehtoiselle, vaikka Anja oikea puuhanainen onkin. Jos keittiöhommat eivät houkuttele, halukkaat voivat tulla vaikkapa lapsia leikittämään tai tarinoita kertomaan. Tuhkimossa tavataan!
• 34 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Roihuvuori- seura Puheenjohtajan palsta www.roihuvuori.com ? ajankohtaista tietoa tapahtumista ? linkkejä alueen muihin toimijoihin ? tietoa Roihuvuori-seurasta ? keskustelupalsta: osallistu, kerro, vaikuta, jaa tietoa Kuva: Merja Haakana Liity Roihuvuori-seuraan jäseneksi ja olet mukana tukemassa ja edistämässä Roihuvuoren kehitystä. Liittyä voit osoitteessa www.roihuvuori.com. Jäsenmaksu vuonna 2013 on 12 euroa. Hyvät roihuvuorelaiset, 2013? Kuka on Vuoden roihuvuorelainen Olemme eläneet jälleen vuoden eteenpäin edelliskevään suuresta juhlatapahtumastamme hanamista eli kirsikankukkien katselujuhlasta. Kulunut vuosi on ollut meille kaikille niin ylä- kuin alamäkeä ja niin myötä- kuin vastoinkäymisiä. Onnistuneista tapahtumista olemme toki iloinneet sydämemme pohjasta ja vastoinkäymisistä sisumme on vain kasvanut ? periksi emme anna. Positiivista on, että yhteishenki on kasvanut edelleen ja niin myös seuramme jäsenmäärä on lisääntynyt merkittävästi. Olemme toteuttaneet useita menestyksellisiä projekteja, kuten viimeisimpänä IHME-projekti, jossa viitoimme Roihuvuorta Helsingin kartalle. Sen lisäksi väliaikaisella kylätalolla Tuhkimonpuistossa ovat lisääntyneet monet Roihuvuori-seura valitsee myös tänä vuonna Vuoden roihuvuorelaisen. Kuka sinun mielestäsi ansaitsisi tämän arvonimen? Seuran jäsenillä on mahdollisuus ehdottaa omaa ehdokastaan. Tee oma ehdotuksesi ja liitä mukaan perustelut. Jätä ehdotuksesi sähköpostiosoitteeseen: roihika@gmail.com mieluiten omalla nimelläsi ja yhteystiedoillasi varustettuna. Jos sinulla ei ole sähköpostia, voit jättää ehdotuksesi Roihuvuoriseuralle hanami-juhlassa tai muissa seuran järjestämissä tapahtumissa. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 9.6.2013. toiminnot lasten- ja perhetoiminnan lisäksi. Esimerkiksi käsityökerho on hyvin aktiivinen. Vastoinkäymiseksi on kirjattava se, että vanhojen Kaartin Lasarettien siirtämisen valmistelu Tuhkimoon on jouduttu lopettamaan, koska asiasta ei löytynyt yhteistä säveltä talojen omistukseen mahdollisesti saavan rakennusliikkeen kanssa. Toiminta jatkuu siis toistaiseksi väliaikaisessa Kylätalossa. Alkaessani kirjoittaa tätä näytti jo siltä, että kevät olisi vihdoinkin tulossa iloksemme ja voisimme varmistella hanami-juhlan päivämäärää. Huhtikuun puolivälissä kun vahva lumisade oli peittämässä maisemaa ja säätieteilijät lupasivat lumisen ja talvisen sään vielä jatkuvan. Säistä huolimatta hanamin valmistelu jatkuu ja neuvottelut perinteisten yhteistyökumppanien kanssa ovat edenneet niin pitkälle, että tilaisuuden onnistuminen mukana olevien yhteisöjen kanssa on jälleen kerran varmistunut. Suuret kiitokset kaikille, jotka voimiaan ja resurssejaan säästämättä ovat olleet tukemassa ja tekemässä iloista kevätjuhlaa niin meille roihuvuorelaisille kuin kaikille muille tilaisuuteen osallistuville kansalaisille. Mukavaa yhdessäoloa niin hanamissa kuin muissakin yhteisissä tapahtumissa toivottaa Veijo Lehto puheenjohtaja Roihuvuori-seura Vuoden roihuvuorelaiset: Roihuvuori-seuran 400. jäsen Visa Helminen Kuva: Johanna Aydemir 2000 Kirjakauppias Pirkko Puustinen 2001 Posteljooni Visa Lehikoinen 2002 Polkupyöräkauppias Mari Ann Parttimaa 2003 Kirjastonhoitaja Leeni Hurskainen 2004 Rakennusmestari Börje Johansson 2005 Lapsityöntekijä Annikki Vihavainen 2006 Ei nimetty 2007 Urheiluseura Roihu ry 2008 Pankinjohtaja Ele Alenius 2009 Rehtori Géza Szilvay ja kuoronjohtaja Csaba Szilvay 2010 Rap-artisti ASA 2011 Toimitusjohtaja Norio Tomida 2012 Roihuvuoren vapaaehtoiset Keijukaistenpolulla asuva Visa liittyi Roihuvuori-seuraan samalla kun koko perhe päätti liittyä jäseniksi. Ja Visa onnistui olemaan seuran neljässadas jäsen. Jalkapalloa harrastava Visa kertoo olleensa mukana kaikissa hanami-juhlissa ja kyläjuhlissa tähän mennessä ja aikoo osallistua jatkossakin. Hän myös toteaa että muutkin nuoret ja lapset voisivat olla mukana toiminnassa: ?Nuorilta voi tulla tosi hyviä ideoita, siksi kannattaa olla mukana?. Roihuvuori-paidat Helsingin mageimmat! sa Elokuus Helsingin Sanomat järjesti huhtikuussa yleisöäänestyksen jossa etsittiin ?mageinta kaupunginosagledjua?. Ja voitto tuli mihinkäs muualle kuin Roihuvuoreen! Onhan meidän musta/keltainen, katu-uskottava hupparimme niin melkoisen upea. Hupparin piirroksen on suunnitellut Nina ?Ninni? Kairisalo joka myös taittaa tätä kylälehteämme. Onnea ja kiitos Ninnille! Huppareita ja t-paitoja on taas myynnissä hanamissa.
• Maailma kylässä -festivaali 25.?26.5.2013 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki maailmakylassa.fi Lauantai 25.5.2013 SAVANNI-LAVA KAISANIEMEN PUISTO 11.00 PMMP 12.30 Diandra 14.30 White Shoes & The Couples Company (INA) 16.30 Metro esittää: Don Johnson Big Band FeatFest Special 18.30 Hanggai (CHN) MONSUUNI-LAVA KAISANIEMEN PUISTO 11.45 Banyu Petak ? Gamelan & Dance (INA) 13.30 PelBo (NOR) 15.30 The Cambodian Space Project (CAM/USA) 17.30 Jambinai (KOR) MEKONG-LAVA RAUTATIENTORI 11.00 Big Band Battle: Fighters vs. Finnair Pilots (musiikki) 11.45 Politiikkako ihmisoikeus? 12.15 Puhemaraton: ?En ole rasisti, mutta...? 12.45 Unquenchable Thirst! Water as a Human Right (USA/FIN) 13.15 World We Want: Sustainability and Equity Now! (DEN/FIN) 13.45 Suomen kehityspolitiikka tänään ja tulevaisuudessa 14.30 Color Dolor (musiikki) 15.15 Pussy Riot! Punkrukous vapauden puolesta (RUS/FIN) 16.00 Ramin Sohrab Art Wushu (IRA/FIN) (kungfu) Sunnuntai 26.5.2013 SAVANNI-LAVA KAISANIEMEN PUISTO 11.00 Fröbelin Palikat 12.30 Ismo Alanko 14.30 Sierra Maestra & Kuukumina (CUB/FIN) 16.30 Charmaine Clamor (PHI/USA) MONSUUNI-LAVA KAISANIEMEN PUISTO 11.30 Kuningasidea 13.30 Totoo Zebingwa & Sanaa Sana (TAN) 15.45 Melech Mechaya (POR) MEKONG-LAVA 16.15 Loppu työttömyydelle ? kamalari-orjuudesta omaan elantoon (FIN/NEP) 17.00 Johanna Juhola & Reaktori (musiikki) 17.45 Ahmad Khalid Tawfiq (EGY) 18.15 Ei vangita unelmia 19.00 Conté, Keita & Dounya Fanyi Fan (GUI/FIN) (musiikki/tanssi) TENAVA-TIMBUKTU KAISANIEMEN PUISTO 11.15 11.50 12.30 13.15 14.15 15.00 15.45 16.30 Keskipäivän taiji koko perheelle Balilainen naamiotyöpaja (INA) Khmertanssiryhmä (CAM) Heviosso (BEN/FIN) Hulatanssiesitys (PAC) Bhinneka (INA) PuistoPellet Conté, Keita & Dounya Fanyi Fan (GUI/FIN) TAIGA-LAVA KAISANIEMEN PUISTO 11.15 Järjestöjen tietoiskuja 11.50 Kansainvälisen kadonneiden lasten päivän viesti 12.10 Kansalaisten oikeuden EU:ssa ? lisää valtaa unionille? 12.30 Guatemalan nuoret mayanaiset tulevaisuuden muovaajina (GUA/FIN) 12.50 Nuoret vihapuhetta vastaan 13.10 Uskallatko uskoa? Uskontojen vuoropuhelu nuorten asialla 13.30 Naiset ovat puoli maailmaa ? miksi suurin osa köyhistä on naisia? 14.15 Vuoden laatulehti 2013 -palkinnon jako 14.30 People for Sale (UGA) 15.10 The Day I Will Never Forget ? lääkkeenä (FIN/NEP) 15.30 Bon Jouni (musiikki) 16.15 Condoms and Crackers for Health (DEN/FIN) 16.45 Whose Human Rights? (INA/PHI/FIN) 17.30 Helsinki Cotonou Ensemble feat. Axl Smith (BEN/FIN) TENAVA-TIMBUKTU KAISANIEMEN PUISTO 11.45 Keskipäivän taiji koko perheelle 12.30 Rojupöhö ? reseptejä turhan tavaran paljouteen 13.15 China Dance Group (CHN) 14.00 Minni Ilmonen & Koto 15.00 Mimmit duo 15.30 Balilainen naamiotyöpaja (INA) 16.00 Mimmit duo TAIGA-LAVA RAUTATIENTORI KAISANIEMEN PUISTO 11.00 Aino Venna (musiikki) 11.45 What Kind of a Market! Stop Human Trafficking! (GBR/FIN) 12.15 Kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin 13.00 The Sounds of Japan (GBR/JAP) 13.45 Yrityksestäkö ihmisoikeuspuolustaja? 14.15 Mihin vie Myanmarin tie? (MYA/FIN) 14.45 Maailman vahvin ase ? tyttöjen koulutus köyhyyden 11.20 Järjestöjen tietoiskuja 12.10 Tasan vuosi eurovaaleihin ? kansalainen määrää EU:n suunnan! 12.30 Artist Interview: Sierra Maestra (CUB) 12.50 Energia ja ihmisoikeudet 13.10 Vapaaehtoistöissä Kambodzhassa ihmisoikeuksien puolesta 13.30 Korkeakoulutusta kaikille ? ihmisoikeudet kehitysyhteistyössä 14.10 Artist Interview: Charmaine Clamor (PHI/USA) Partnerit: A Helpers? Story (PHI/FIN) 15.30 Myönteinen minäkuva valokuvien kautta Suomessa ja Sambiassa 15.50 Forced Labour Behind Pineapple Juice ? What Has Changed? (GBR/FIN) 16.10 Euroopan kevät ?13 ? sosiaalinen katastrofi ja kansannousuja? 16.30 Falun Gong ? mielipidevankien ihmisoikeudet Kiinassa 17.10 Artist Interview: The Cambodian Space Project (CAM/USA) 17.30 Nuorten ääni politiikassa 17.50 Sanitaatio ihmisoikeudeksi! 18.10 Artistihaastattelu: Don Johnson Big Band ja Metro FeatFest -voittaja Mea Karvonen 18.30 Järjestöjen tietoiskuja AMAZON-LAVA RAUTATIENTORI 11.10 Human Rights and Environment in East and Southeast Asia 11.40 Ari Turunen: Maailman kuvat 12.00 Kimmo Kiljunen: Maailman maat ja liput 12.20 Juha Vakkuri: Afrikan ympäri 12.40 Kolmannen maailman puheenvuoroja 13.00 Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin miekka 13.20 Tomi Uschanov & Hussein Muhammed: Suomi ja Islam 13.40 Johanna Korhonen & Li Andersson: Mitä on suomalainen populismi 14.00 Sonja Hellman: Naiset ilman maata 14.20 Pasi Saukkonen: Erilaisuuksien Suomi 14.40 Ahmad Khalid Tawfiq: Arab Science Fiction (EGY) 15.00 Heikki Patomäki: Talouskriisin jälkeen 14.30 Ay-aktivismin kova hinta Kolumbiassa 14.50 Coming Out ? Seksuaalivähemmistöt Venäjällä (RUS) 15.10 Artist Interview: Totoo Zebingwa & Sanaa Sana (TAN) 15.30 Meeri Koutaniemi, Vuoden Lehtikuvaaja 2012 15.50 Artist Interview: Filastine & Nova (USA/INA) 16.10 Järjestöjen tietoiskuja AMAZON-LAVA RAUTATIENTORI 11.20 Hilkka Pietilä: Yli rajojen 11.40 Kai Ekholm & Jussi T. Koski: Ihmisestä, työstä ja tietoyhteiskunnasta 12.00 Ahmad Khalid Tawfiq & Lilly Korpiola: Egypt After Revolution (EGY/FIN) 12.20 Kylläinen & Riekkinen: Uskon kintereillä 12.40 Mielipidelehtien merkitys yhteiskunnallisessa keskustelussa 13.00 Voima-debatti: Kuka päsmäröi toimittajaa? 13.40 Jari Tamminen: Häiriköt 14.00 Pussy Riot! Punkrukous vapauden puolesta (RUS/FIN) 14.20 Oras Tynkkynen: Pieni maailmanpelastusopas 14.40 Kaapattu maa ? maanostoryntäyksen voittajat ja häviäjät 15.00 Elisa Aaltola: Johdatus eläinfilosofiaan 15.20 Afrika på bordet ? fakta och Vapaa pääsy! 15.20 Hanna Kuusela & Matti Ylönen: Konsulttidemokratia 15.40 Matti Rämö: Polkupyörällä maailman ympäri 16.00 Jeremei Aipin: Siperian veriset lumet (RUS/FIN) 16.20 Oksana Tshelysheva: They Followed Me in the Street (RUS) 17.00 Tamas Matekovits: Budapest Metro 17.20 Juha A. Vuori: Kiinan kansantasavallan historia 17.40 Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuurihistoriasta 18.00 Pertti Seppälä: Kiinalainen kirjallisuus, Hai Zi 18.20 Mitä miten zen 18.40 Markus Uku Laitinen: Katujen zen 19.00 Sivuvalo: If This is Finnish Literature (CMR/CAN/ESP/FIN/ GER/MEX/PER/SWE/URU/USA) TEATRIS-LAVA KAISANIEMEN PUISTO 11.15 Minun tieni tähtiin! Lorenz Backman 12.15 Minun tieni tähtiin! Eero Ritala 13.15 Minun tieni tähtiin! Lotta Lehtikari 14.15 Alice (teatteri) 15.00 Minun tieni tähtiin! Maria Ylipää 16.00 Stories from the road (teatteri) 16.35 Minun tieni tähtiin! Miitta Sorvali 17.20 Aivan Oikeasti (teatteri) 18.00 Vapaaehtoisena etelässä (teatteri) 18.30 Katkelma näytelmästä Vartija (Peking-ooppera) 19.00 Mana ?O Laka (PAC) (tanssi) 19.30 NOIR? (tanssi) påståenden om global ojämlikhet 15.40 Miten ilmastolasku maksetaan? 16.00 Mitä öljyn jälkeen? 16.20 Olli Tammilehto: Kylmä suihku 16.40 Timo Paukku: Teknologiat muuttavat maailmaa 17.00 Marxin Pääoman uusi painos TEATRIS-LAVA KAISANIEMEN PUISTO 11.15 Minun tieni tähtiin! Mika Myllyaho 12.00 Minun tieni tähtiin! Aku Hirviniemi 13.05 Pirtunäytelmä (teatteri) 14.10 Kiinalainen lohikäärmetanssi (tanssi) 14.30 Vapaaehtoisena etelässä 15.00 China Dance Group (CHN) 15.40 Afrodisiac (RUS/VIE/FIN) (tanssi) 16.10 Kiinalainen lohikäärmetanssi (tanssi) 16.30 Klovnit ilman rajoja (teatteri) 17.00 Ali Jahangiri (IRA/FIN) (stand up) 17.30 Neljäs Seinä (improteatteri) Girl Rising -elokuva (USA) Kansallisteatterin Päänäyttämö 17.00?18.45 Festival Club Niubi 21?03 Filastine feat Nova (INA/USA) LCMDF DJ Ardouche (Mental Alaska) Virgin Oil Co., Kaivopiha, Mannerheimintie 5, Helsinki. K18. Liput 8/10 ? Ennakko Tiketti ja festivaalialueen Infosta. Tapahtumaa tukevat: Helsingin kulttuurikeskus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö
• JOKAISESSA PÄIVÄSSÄ ON PIENI PALA UNELMAA www.fazer.?/geisha ? facebook.com/fazergeisha