Reitti • TERVASKANNOT TYÖELÄMÄSSÄ 18 • TYÖEHTOSHOPPAILU MUUTTI ELÄMÄNI 24 • LIEKKI ON SAMMUNUT 27 Työehtoshoppailun vaikutus palkkoihin p Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 7 | 2019 Postiduunarit lakkoon palkka-alea vastaan 12 6 Reitti_7_2019.indd 1 Reitti_7_2019.indd 1 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 2 Reitti 7 | 2019 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 200 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 8/2019 23.9. 17.10. 9/2019 28.10. 21.11. 10/2019 26.11. 19.12. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työntekijät lakkoon 10 Työkyvyttömyysjakson päättyminen 11 Puheenjohtajalta 12 Näin työehtoshoppailu romuttaa työehdot 14 Tutkimustuloksena tyytymättömyys 16 Toimiva resepti 17 Pakettiliikenteen megatrendejä 18 Tervaskannot työelämässä 20 Vapaalla: Maratoonari ja matkamies 22 Psykososiaalinen kuormitus 24 Tes-shoppailu muutti elämäni 25 Uudet tsv:t valittu heikennettyyn organisaatioon 26 Juvanoja laittoi asioita kuntoon 27 Liekki on sammunut 28 Otteita työelämästä 30 Ristikko 31 Vuosien varrelta 31 In memoriam: Pasi Hentunen 32 Kysyvälle vastataan 33 Myötätunto on työelämätaito 34 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitukset 6 Työntekijöille maksett iin palkkasaatavia 46 000 euroa 26 16 20 Reitti_7_2019.indd 2 Reitti_7_2019.indd 2 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 ASIANTUNTIJA työehtoasiat, koulutus, viestintä Niina Pentinmäki 044 769 6434 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Ensimmäinen erä on ohi K äynnistimme viime keväänä lehti-ilmoituksilla ja työehtoshoppailu.fi verkkosivuilla kampanjan työehtojen halpuuttamista eli työehtoshoppailua vastaan. Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, että kampanja tuli tarpeeseen. Posti ilmoitti viime kuun lopussa siirtävänsä pakettilajittelunsa Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelua koskevan halvemman työehtosopimuksen piiriin marraskuun alusta lukien. Työehtoshoppailun seurauksena pakettiliiketoiminnassa noin 700 työntekijän ja toimihenkilön työehdot uhkasivat heiketä merkittävästi. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut palkkojen alenemista 30-50 %. Palkkojen ja työehtojen eroja avataan tarkemmin sivulta 20. Posti perusteli työehtosopimuksen vaihtamista pakettija logistiikka-alan kilpailutilanteella. Yhtiö ilmoitti tavoittelevansa joustavia ja kilpailijoiden kanssa samantasoisia työehtoja Paketti ja verkkokauppa -liiketoimintaryhmän lajittelutoiminnoissa. Näin siitäkin huolimatta, että yksikään Postin kilpailijoista mm. Matkahuolto, Bring Express, DHL, PostNord, Schenker, TNT, jne. eivät käytä Medialiiton ja Teollisuusliiton Jakajia koskevaa työehtosopimusta. Työehtoshoppailun seuraukset ihmisten arkeen ovat kohtalokkaita. Miettikääpä perheitä, joissa molemmat vanhemmista ovat Postissa töissä, heillä on pieniä lapsia ja asuntolainat päällä. Ketteryyttä ja joustavuutta hakeva Posti ajaa näitä ihmisiä sosiaaliturvan piirin, josta lasku lankeaa kaikille veronmaksajille. Ja sitten ovat nämä johdon törkypalkat, jotka nousivat viimein julkisuudessa kunnon keskusteluun. Postin hallitus ja johto ovat osoittaneet jo kauan empatiakyvytöntä ja pohjatonta ahneutta jakamalla toisilleen naurettavia summia, jotka on revitty työntekijöiden selkänahasta. Kaiken tämän ovat jo vuosien ajan valtionyhtiöissä siunanneet poliitikot, jotka ovat viime kädessä hyväksyneet kohtuuttomat kannustinpalkkiojärjestelmät. Toivottavasti tähän tulee nyt muutos. Mielenkiintoinen yksityiskohta, joka palkkiokohussa julkisuudelta jäi muuten piiloon on Postin LTI11 kannustinohjelma vuosille 2019-2021. Ohjelma perustuu 70-prosenttisesti vuosittaiselle kannattavuudelle konsernin oikaistusta tuloksesta ja 30-prosenttisesti paketti-liiketoiminnan liikevaihdosta. Sattumoisin tuo 30 % on keksimääräinen palkanalennus, jota työehtoshoppailulla haetaan. Tämäkin osoittaa, että kustannussäästöjä halutaan ohjata bonuksina suoraan johdon taskuihin. Edessä on varsin mielenkiintoinen syksy. Lakot päättyivät omistajaohjauksen väliintuloon ja pöytä on puhdas tuleville tes-neuvotteluille, joista tulee raskaat ja vaikeat. Mutta onneksi meillä on toisemme. Pysytään lujina. JUHA PÖYRY Reitti_7_2019.indd 3 Reitti_7_2019.indd 3 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Yhteystiedot kuntoon! Tuleva syksy tulee olemaan postilaisille tes-neuvott elujen osalta eritt äin vaikea. Lähetämme jäsenille neuvott eluihin ja jäsenyyteen liitt yviä tietoja säännöllisesti. Meille on tärkeää, ett ä yhteystietosi ovat liiton jäsenrekisterissä ajan tasalla. Päivitä sähköisessä jäsenpalvelussa jäsentietoihisi voimassa oleva sähköpostiosoitt eesi, puhelinnumerosi ja ammatt inimik keesi. Sähköinen jäsenpalvelu on avoinna 24 h vuorokaudessa. Jäsenpalvelussa voit ilmoitt autua myös kursseille, tarkistaa jäsenmaksutietoja ja pyytää jäsenmaksuvapautusta. Lisätietoja osoitt eessa www.pau.? . Lehtietu vuodelle 2020 Monipuolisen mediatarjonnan varmistamiseksi PAU tukee palkansaajalehtien tilauksia. Lehtietu Demokraatille ja Kansan Uutisten Viikkolehdelle on 30 euroa. Muiden palkansaajalehtien lehtietu on 15 euroa. Kun lehteä tilatessasi ilmoitat olevasi liiton jäsen, lehtietu otetaan huomioon alennuksena lehtilaskussa ja automaattisesti myös tulevissa vuosikertatilausten laskuissa. Jotkut ammattiosastot myöntävät lisäksi omia lehtitukia. Parhaiten tästä edusta saat tietoa oman ammattiosastosi toimihenkilöiltä. Tyött ömille maksutonta digikoulutusta Työväen Sivistysliitto TSL tarjoaa Opetushallituksen tuella työttömille ilmaista digikoulutusta yhdeksällä eri paikkakunnalla syys-marraskuussa. Työttömien koulutukset on suunniteltu siten, että ne täyttävät aktiivimallin aktiivisuusehdon ja ehkäisevät työttömyyspäivärahaan kohdistuvat leikkaukset. Kurssilla on tavoitteena elvyttää ja vahvistaa digitaalisia perustaitoja, jotka auttavat työnhakua, työhön palaamista ja työssä selviytymistä. Samalla kurssin tavoitteena on löytää kullekin osallistujalle oma, hänelle sopiva polku työpaikkaan. Kurssilla opitaan lisäksi työhakemuksen ja ansioluettelon laatiminen ja lähettäminen, sekä niihin vaadittavat tietotekniset taidot. Opitaan hyödyntämään sosiaalista mediaa työnhaussa ja löytämään tietoa työpaikoista ja koulutusmahdollisuuksista. Ilmoittaudu mukaan! Lisätietoja: www.tsl.fi /koulutus/digitaidot/tyohakijan-digitaidot Reitti_7_2019.indd 4 Reitti_7_2019.indd 4 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 5 Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Jäsenpalvelujen uudistustyön vuoksi koulutuksiin ilmoitt audutaan toistaiseksi sähköpostitse juha.jaatinen@pau.? Reitti 5 PAUN OMA KOULUTUS PAUn sopimuskoulutus Luott amusmieskurssi Aika 14.-18.10.2019 Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 23.9.2019 Kurssi on tarkoitett u Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan ja Työehtojen peruskurssin käyneille luott amusmiehille ja osastojen puheenjohtajille. Kurssilla laajennetaan osanott ajien taitoja vaikutt ajana ja edunvalvojana. Työsuojelun jatkokurssi Aika 14.-18.10.2019 Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 23.9.2019 Kurssille hyväksytään työsuojelun peruskurssin käyneet työsuojeluedustajat. Kurssilla lisätään osanott ajan valmiuksia toimia työyhteisön kehitt äjänä. PAUn järjestökoulutus Työkalut teräviksi järjestöaktiivi Aika 12.-13.10.2019 Paikka Holiday Club Tampereen Kylpylä Viimeinen hakupäivä 20.9.2019 Jäsenkentän muutt uessa ammatt iosastot kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Millä pitää osasto elinvoimaisena ja aktivoida ihmisiä? Kurssi sopii ammatt iosastojen aktiiveille ja asiasta muuten kiinnostuneille. Tunne oikeutesi työelämässä Aika 12.-13.10.2019 Paikka Holiday Club Tampereen Kylpylä Viimeinen hakupäivä 20.9.2019 Työ opitaan työpaikalla, mutt a tällä kurssilla kuulet ne säädökset ja lakipykälät, jonka puitt eissa työtä tehdään. Svenskspråkig organisationkurs Aika 16.-17.11.2019 Paikka Hotel Scandic Julia, Åbo Viimeinen hakupäivä 25.10.2019 För medlemmar som jobbar i Posti. OPISTOJEN KOULUTUS Opistojen sopimuskoulutus Yksintyöskentelyn turvallisuus ja väkivallan hallinta työsuojelun täydennyskurssi Aika 21.-23.10.2019 Paikka Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä 21.9.2019 Kohderyhmänä ovat työsuojeluedustajat, luott amusmiehet ja muut henkilöstön edustajat sekä työntekijät erityisesti niillä työpaikoilla, joissa työntekijät työtehtävissään joutuvat työvakivallan tai yksintyöskentelyn riskien kohteeksi. Kurssin tavoitt eena on yksintyöskentelyn turvallisuuden parantaminen ja erilaisten toimintamallien jalkautt aminen työpaikoille. AKTIIVIMALLIN PURKUTALKOOT Hallitusohjelmassa luvattu aktiivimallin purku on lähtenyt käyntiin ja lakimuutosten voidaan odottaa tulevan voimaan ensi vuoden alusta. Hallitus on lähettänyt esityksensä aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden purkamiseksi asiantuntijalausunnoille. Muun muassa SAK antaa lausuntonsa esityksestä syyskuun alkupuolella. Vuonna 2018 voimaan tullut laki työttömyysturvan aktiivimallista edellyttää työttömältä riittävää aktiivisuutta 65 työttömyysetuuden maksupäivän aikana. Jos aktiivisuusedellytys ei täyty, työttömyysetuus pienenee seuraavan 65 maksupäivän tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosenttia. Aktiivimallia vastustettiin kiivaasti jo ennen sen voimaantuloa eikä se ole onnistunut lunastamaan lupaustaan työttömyyden vähentämisestä. Sitä onkin kutsuttu osuvasti kepiksi ilman porkkanaa, jolla työttömiä kuritetaan ilman työvoimapoliittista panostusta työhön, koulutukseen tai palveluun pääsemisen helpottamiseksi. Aktiivisuuden seurannan valvonta on myös osoittautunut haasteelliseksi. Aktiivimalli onkin lähinnä onnistunut leikkaamaan työttömien toimeentuloa entisestään sekä lisäämään yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Kansalaiset kerääntyivät kevätt alvella 2018 Senaatintorille vastustamaan aktiivimallia SAK:n ja liitt ojen mielenosoituksessa. (Kuva: Patrik Lindström) Reitti_7_2019.indd 5 Reitti_7_2019.indd 5 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 6 Työehtoshoppailu Reitti 6 Postityöntekijät saivat mediassa valtavasti huomiota ja sympatiaa. Jukka Kosonen ja Filip Djordjevic antamassa lausuntoja MTV3:lle. Reitti_7_2019.indd 6 Reitti_7_2019.indd 6 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 7 Työntekijät LAKKOON palkanalennuksia vastaan Reitti 7 Posti ilmoitt i siirtävänsä pakett ilajitt elunsa Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelua koskevan halvemman työehtosopimuksen piiriin 1.11.2019 lukien. Työmarkkinahäirikkö Postin toimintaa pidett iin julkisuudessa törkeänä. PAU vastasi työtaisteluilla. TEKSTI JUHA PÖYRY & JUSSI SAARIKETO KUVAT JUHA PÖYRY Reitti_7_2019.indd 7 Reitti_7_2019.indd 7 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 8 Työehtoshoppailu P ostin käsittelyja lajittelutoiminnot pysäytettiin 2.–4.9. väliseksi ajaksi ulkomaan postissa, Vantaan ja Liedon logistiikkakeskuksissa ja Seinäjoen lajittelukeskuksessa. Työt pysäytettiin myös Jyväskylän, Lahden ja Lappeenrannan lajittelutoiminnoissa sekä Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Oulun postikeskuksissa. Lakkoa laajennettiin pian koskemaan myös trukkityötä edellä mainituissa paikoissa. Syynä tähän oli vuokratyöntekijöiden uhkailu ja painostus. Liittoon otti usea vuokratyöntekijä yhteyttä ja kertoi, että heitä uhkailtiin vuorojen ja tuntien menetyksellä, elleivät he tule lakon aikana töihin. Myös esimiehille luvattiin lakonalaisesta tuotantotyöstä 200 euron bonuksia. Työehtoshoppailun seurauksena pakettiliiketoiminnassa noin 700 työntekijän ja toimihenkilön työehdot heikkenevät. Palkka alenee keskimäärin 30 %, enimmillään jopa 50 %. Tämä siitäkin huolimatta, että Teollisuusliiton mukaan heidän työehtosopimusta ei voi edes soveltaa postin käsittelytehtäviin. 34 vuotta Postissa työskennelleen Jukka Kososen reaktio palkanalennukseen oli tyrmistynyt. Olen todella pettynyt. Olisivat antaneet mieluummin vaikka kenkää, sekin olisi ollut reilumpaa. Tämä tuntuu siltä, että meidän arvoa työntekijöinä lasketaan kymmenillä prosenteilla, Kosonen puuskahtaa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2018 ollut Kosonen työskentelee ulkomaan postin tullivarastossa. Postin halpuutuksen seuraukset arkeen ovat merkittävät. Meillä on asuntoja autovelat päällä. Kyllähän tämä vaikuttaa jo velkojen maksuun. Kosonen laski, että työehtosopimuksen vaihtaminen tiputtaa palkkaa 30 prosentilla. Yötyöläisen palkasta lähtee puolet Vantaan logistiikkakeskuksessa pelkkää yövuoroa tekevälle Filip Djordjevicille uhkaa tes-shoppailussa käydä vielä huonommin. Palkasta lähtee puolet! En uskalla edes ajatella, miten tämä vaikuttaa elämääni, on yöunet jääneet aika vähiin. Djordjevic oli Postin päätöksen kuultuaan niin järkyttynyt, ettei osannut oikein käsittää mitä on tapahtumassa. Kuinka Posti voi rikkoa tällä tavalla kesken sopimuskauden työrauhaa. Nyt täytyy valtion omistajana puuttua tähän. Enää ei ole yksinkertaisesti muuta vaihtoehtoa, kuin että omistaja puuttuu asiaan, Djordjevic vaatii. Filip viittaa vaatimuksellaan Antti Rinteen (sd) johtamaan hallitukseen ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateroon (sd). Jos SDP ei puutu tilanteeseen, niin ei heitä voida silloin pitää enää mitenkään työväenpuolueena. Filip Djordjevic ajaa varaluottamusmiehenä ja työhuonekunnan puheenjohtajana aktiivisesti työntekijöiden etua. Olemme valmiita menemään vaikka joulun yli menevään lakkoon, mutta kyllä tässä muiden liittojen tukeakin tarvitaan. Malisen ökypalkka esiin Yksi sivujuonne työntekijöiden halpuutuksessa on Postin toimitusjohtaja Heikki Malisen törkypalkka, joka nousi julkisuudessa voimakkaasti esiin. Samaan aikaan, kun Postin työntekijöitä ajetaan asumisja muiden sosiaalitukien piiriin, kerrottiin Malisen ansaitsevan kuukaudessa noin 82 000 euroa, joka vastaa 37 postityöntekijän kuukausipalkkaa. Vuoden 2016 jälkeen Malisen palkka ja palkkio ovat nousseet 48 prosenttia. Samaan aikaan tuhannet työntekijät ovat olleet yt-neuvotteluiden kohteena, töitä on siirretty Filippiineille ja Tallinnaan ja Postin laatu on romahtanut. Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen vaati Twitterissä, että valtionyhtiöiden johtajien suuriin palkkoihin ”pitää puuttua ja heti”. Kekkosen mukaan johdon ja työntekijöiden suuret tuloerot ovat suuri yhteiskunnallinen ongelma. Erot ovat sekä epärationaalisia että epäoikeudenmukaisia. Suuri yhteiskunnallinen ongelma. Vain idiootin mielestä kyse on kateudesta. Demokraattinen oikeusvaltio rakentuu luottamuksen ja yhteisymmärryksen varaan. Siihen liittyy oikeudenmukaisuus ja kohtuus. Järjettömän suuruinen palkitseminen on todellinen ongelma, Kekkonen kirjoittaa. Filip Djordjevic ja Jukka Kosonen vaativat omistajan puutt umista Postin palkanalennuksiin. Reitti_7_2019.indd 8 Reitti_7_2019.indd 8 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 9 Teollisuusliiton tes vain jakelualalla Malisen palkka tuntui saavan julkisessa ryöpytyksessä enemmän huomiota kuin itse ongelma; työntekijöiden halpuutus ja työehtoshoppailu. Tästäkin Posti laittoi liikkeelle muunneltua totuutta antamalla pakettija verkkokauppaliiketoiminnan työehdoista julkisuuteen väärän kuvan. Teollisuusliiton jakelua koskevaa työehtosopimusta ei sovelleta missään muissa alan kilpailevissa yrityksissä. Posti kertoi tiedotteessaan, että ”kotimaisten yritysten lisäksi alalla toimii useita ulkomaisia yrityksiä ja suurena suomalaisena toimijana Postin rooli on merkittävä nopeasti kasvavassa kansainvälisessä markkinassa. Pärjätäkseen kilpailussa Postin on siirryttävä käyttämään samantasoisia työehtoja kuin muut jakelualan toimijat.” Pian Posti myönsi kuitenkin julkisuudessa, että todellisuudessa Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelua koskevaa työehtosopimusta käytetäänkin vain jakelualalla. Käytännössä jakelualalla tarkoitetaan pääsääntöisesti sanomalehtien varhaisjakelua, jonne kyseinen työehtosopimus on nimenomaisesti tehty. ”Jakelualalla muut yritykset noudattavat Teollisuusliiton Jakelua koskevaa työehtosopimusta. Kuljetusliikkeet, jotka myös jakavat paketteja, noudattavat AKT:n sopimusta”, kertoi Posti tiedotteessa. Tukilakkoja tulossa Kuljetusliitot KL ry (PAUn lisäksi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitt o AKT, Suomen Merimies-Unioni SMU ja Rautatiealan unioni RAU) tuomitsi jyrkästi Postin toimet ja vaati omistajaohjauksen puutt umista asiaan. ”Kuljetusliitot KL pitää Postin toimintaa moraalitt omana ja valtionyhtiölle sopimatt omana. Kuljetusliitot KL onkin valmis tarvitt aessa harkitsemaan toimia, joilla tuetaan PAUn taistelua Postin työntekijöiden työehtojen alentamista vastaan", totesi KL ry:n puheenjohtaja Simo Zitt ing. Kaakon sataman JHL:n raideammattilaiset ehtivät ilmoitt aa jo tukilakosta Kotkan ja Haminan satamissa tämän lehden mentyä painoon. Seuraa tilanteen kehitt ymistä! Lehden mentyä painoon PAU ei ollut päätt änyt vielä uusista työtaistelutoimista. Seuraa tilanteen kehitt ymistä liiton verkkosivuilta pau.? ja muista päivitt ää omat yhteystietosi. Tyhjiä lupauksia Posti väitti julkisuudessa, että työntekijöiden ansiotasot nousevat erilaisilla palkkiomalleilla. Käytännössä nämä ovat tyhjiä lupauksia, koska Posti käytännössä tälläkin hetkellä maksaa palkkaa työehtosopimusten minimien mukaisesti. Erilaisia tuottavuuspalkkamalleja on toki ollut vuosien varrella aiemminkin, mutta ne ovat yleensä päättyneet viimeistään silloin, kun henkilöstö on alkanut saamaan niistä liikaa taloudellista hyötyä työnantajan näkökulmasta. Esimerkkinä nykyinen Kiitospalkkio-järjestelmä, jota rahoitetaan sillä, että aiemmin Postin henkilöstörahastolle suunnatut palkkiot lopetettiin ja tilalle työnantaja rakensi tämän kiitospalkkion. Nyt onkin aiheellista epäillä, onko julkisuudessa puhutusta tuotantopalkkioistakaan tulossa mitään lisäansioita postityöntekijälle, joka työskentelee juuri pakettilajittelussa. Itse asiassa heillä on tälläkin hetkellä käytössä tuotantopalkkio. Työnantajan tavoitteena on todennäköisesti rauhoitella työehtoshoppailun kohteeksi joutuvia työntekijöitä. PAUn laskelmien mukaan työehtosopimuksen vaihtaminen tarkoittaa jopa 30–50 % palkan lennuksia yksittäiselle työntekijälle taulukkopalkat ja muut työehtosopimuksen lisät huomioiden. Tätä ei voi hyväksyä. muista päivitt ää omat yhteystietosi. Jyväskylän pokin yövuoron lakkovahdit asemissa. Pääluott amusmies Leo Harra ja lakkovahtikoira Manu. Reitti_7_2019.indd 9 Reitti_7_2019.indd 9 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 10 Työtuomioistuin: Tieto palkallisen työkyvytt ömyysjakson päätt ymisestä annett ava ”riitt ävän ajoissa” TEKSTI NIINA PENTINMÄKI, asiantuntija V iestinvälitysja logistiikkaalan työehtosopimuksessa on sovittu, että ”saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä, työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle”. Työtuomioistuimessa ratkottiin toukokuussa erimielisyyttä, jossa työehtosopimusosapuolet PAU ja PALTA tulkitsivat eri tavoin sitä, missä vaiheessa kyseinen ilmoitus palkallisen jakson päättymisestä tulee työntekijälle antaa. Työtuomioistuin katsoi 17.6.2019 antamassaan tuomiossa, että pelkästään työehtosopimuskirjauksesta ei ole pääteltävissä tarkempaa ajankohtaa ilmoituksen antamiselle, mutta ilmoitus on annettava riittävän ajoissa siten, ettei työntekijälle aiheudu viivästyksestä taloudellista haittaa. Työtuomioistuin hylkäsi päätöksellään PAUn asiassa nostaman kanteen. Tapauksessa oli kyse Vantaan Logistiikkakeskuksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevästä työntekijästä, jolla oli oikeus 5 viikon sairausajan palkkaan. PAU katsoi, että työnantajan olisi tullut antaa työntekijälle tieto 5 viikon palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä työntekijältä lääkärintodistuksen saatuaan, koska lääkärintodistuksen perusteella oli selvää, että työntekijän työkyvyttömyysjakso tulee ylittämään sairausajan palkanmaksun kestoajan. Tällöin työntekijä olisi saanut tiedon palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä jo noin kahta kuukautta ennen viimeistä palkanmaksupäivää. PAUn tulkinnan mukaan työehtosopimuskirjauksella on siis tarkoitettu, että työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä viipymättä siitä tiedon saatuaan. PAU perusteli tulkintaa näkemyksellä, jonka mukaan kyseisen työehtosopimuskirjauksen tarkoituksena on suojata työntekijää pysyviltä tai tilapäisiltä taloudellisilta haitoilta, joita aiheutuu, jos työntekijä ei saa ajoissa tietoa palkallisen jakson päättymisestä tai ei tule epähuomiossa hakeneeksi riittävän ajoissa Kelan sairauspäivärahaa. PALTA katsoi, että työehtosopimuskirjaus ei velvoita työnantajaa etukäteen selvittämään palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisajankohtaa vaan ilmoitus tulee antaa työntekijälle vasta kun palkallinen aika on päättynyt ja työntekijän esimies on saanut asiasta tiedon palkanlaskennasta. PALTAn mukaan esimiehillä ei ole riittävää osaamista ja järjestelmiä, joiden avulla ennakoida työntekijöiden palkallisen työkyvyttömyysajan päättymispäiviä eikä työehtosopimuskirjaus tätä myöskään edellytä vaan se velvoittaa ainoastaan toimittamaan palkanlaskennasta saadun tiedon työntekijälle. Työtuomioistuimen ratkaisemassa tapauksessa esimies oli saanut palkanlaskennasta tiedon palkallisen jakson päättymisestä noin viikkoa ennen viimeistä palkanmaksupäivää, jolloin esimies oli ilmoittanut asiasta edelleen työntekijälle. Työntekijän palkallinen sairausloma oli kuitenkin ehtinyt päättyä jo tätä ennen. Työtuomioistuin katsoi, että työehtosopimusmääräyksen tarkoituksen kannalta on olennaista, että ilmoitus annetaan työntekijälle riittävän ajoissa siten, että työntekijällä on todellinen mahdollisuus hakea esimerkiksi Kelan sairauspäivärahaa ilman, että hänelle aiheutuu taloudellista tai muuta haittaa tilanteessa. Tämä ei työtuomioistuimen päätöksen mukaan välttämättä edellytä sitä, että työnantaja ilmoittaa työntekijälle heti lääkärintodistuksesta tiedon saatuaan palkallisen jakson päättymispäivää. Työtuomioistuin katsoi, että kyseisessä tapauksessa työntekijällä oli vielä tosiasiallinen mahdollisuus hakea Kelan sairauspäivärahaa riittävän ajoissa hänen saatuaan tiedon palkallisen jakson päättymisestä noin viikkoa ennen viimeistä palkanmaksupäivää, jolloin taloudellista tai muuta haittaa ei tilanteessa aiheutunut. Työtuomioistuimen mukaan on siis mahdollista, että ilmoitus annetaan vasta sen jälkeen, kun palkallinen sairasloma on päättynyt. Työtuomioistuimen päätös löytyy työtuomioistuimen internetsivuilta tunnisteella TT 2019:73. Reitti_7_2019.indd 10 Reitti_7_2019.indd 10 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 11 R R R R R R R R Re R R R Re R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Re Re Ree Re Ree Reee R R R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Reee R R R R R Re Re R Re Re R R Re Re R Ree R R Re R Re Re R Re Re Re Ree R Re Ree R R R R R Ree R Re R Reeee R R R R Re Reee R R Ree Re Re Reeeee R Re R Ree Re Ree Re Re Re Ree R Ree R R R Re Re R Ree R R R Re Reeeeee R R R R R Reeeeee R R R R Reeeeeee R R R R R Re R R Reee R R R Ree R R Re R R R R R R R R R R R R R R it it it iit it it it it iit it it it it it it itt it itt it it it it it iit iit itt it iit it it iit it it iitt iitt iiit iit it it it it iit it it it iit it iitttt it it iit it it iit it ittttti ti ti ti ti ti ti tii ti ti ttti ti ti ti ti ti tii ti ttti ti ti ti tii tii ti ti ti tti tii tti tii ttti tttii ti ti ti ti ti tttii ti tiiii ti tii tii ti ti ti ti tti tii tiii ti tiii tiiiii 11111111111111 11 11 11111 111111111111 11111 11111 111111 11 1111 1111 111 1111 1111 11 111111111111 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Aikalisä R eitti-lehti menee huomenna painoon. Olen viimeisen viikon aikana kirjoittanut kolumnini monta kertaa uusiksi. Joka päivä on tapahtunut jokin uusi käänne, jonka olen halunnut teille kertoa. Nyt, tiistaina 3.9. klo 23, on kulunut vajaa puoli vuorokautta omistajaohjausministeri Paateron tiedotustilaisuudesta, jossa hän sanoi, että pakettilajittelijoiden työehtosopimussiirrossa otetaan aikalisä. Lisäselvitysten jälkeen PAUn hallitus päätti, että työtaistelutoimet voidaan keskeyttää. Seuraavana edessä ovat tes-neuvottelut, jotka eivät varmasti ole helpot. Päällimmäisenä mielessä on kuitenkin tällä hetkellä kiitollisuus. Te olitte huikealla tavalla puolustamassa pakettilajittelijoita tes-shoppailulta, jonka seurauksena palkat olisivat laskeneet noin 30-50 % ja myös muut työehdot olisivat heikentyneet. Tuntui siltä kuin lähes jokainen postissa työtä tekevä olisi ymmärtänyt, että seuraavaksi palkkaleikkauksen kohteena voi olla hän itse ja vain keskinäisellä solidaarisuudella pystymme puolustautumaan. Kiitos jokaiselle työtaisteluun osallistuneelle, lakkovahdeille, eri medioille haastatteluita antaneille, PAUn viestejä eri kanavissa jakaneille ja isosta määrästä tsemppausviestejä. Ilman tätä kaikkea ei omistajaohjausministeri olisi puuttunut tilanteeseen ja ottanut siihen aikalisää. Kiitos! Mitä tapahtuu seuraavaksi? PAU on edellyttänyt, että Posti siirtää pakettilajittelijat takaisin Posti Oy:öön eli liikkeenluovutus Posti Palvelut Oy:öön perutaan, jotta tes-neuvottelut päästään aloittamaan puhtaalta pöydältä. Tiedotamme myöhemmin tästä asiasta lisää. PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus on voimassa 31.10.2019 saakka. Meillä on alle kaksi kuukautta aikaa neuvotteluille ja tavoitteena tietysti on, että työehtosopimukselle saadaan jatkosopimus. Hintana ei voi kuitenkaan olla se, että kyseisen sopimuksen palkkaja työehdot lasketaan kilpailevan työehtosopimuksen tasolle. Nyt jo voi sanoa, että syksystä ei tule helppo, mutta ei meistä kukaan tainnut helppoja neuvotteluja odottaakaan. Halvempi alan työehtosopimus on iso ongelma. Näin ei saisi olla. Kun kilpailu postialalla perustuu työehtojen polkemiseen, siitä kärsivät kaikki alan työntekijät. Työtä ohjautuu väistämättä sinne, missä on halvimmat palkat. Ay-liike on ollut jo liian pitkään huono ratkaisemaan tätä ongelmaa, mutta viimeistään nyt päällekkäisten työehtosopimusten aiheuttamat seuraukset ovat nousseet esille sellaisella volyymillä, että sitä ei voi enää painaa maton alle. Se missä ay-liike taas näytti parhaat puolensa, oli solidaarisuus, jota PAUn jäsenet saivat muista liitoista. Postin toiminta tuomittiin julkisuudessa monen liiton sekä SAK:n toimesta, tukiviestejä saatiin liiton toimistoon paljon ja ensimmäiset tukilakotkin oli jo ilmoitettu alkaviksi. Missään vaiheessa ei ollut tunne, että jäämme yksin taistelemaan työehtoheikennyksiä vastaan. Kun saa osakseen solidaarisuutta, pitää se muistaa, ja olla valmiina vastavuoroisesti auttamaan muita. Taas voimme todeta, että yhdessä olemme vahvempia Reitti_7_2019.indd 11 Reitti_7_2019.indd 11 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 12 Työehtoshoppailu Näin Postin työehtoshoppailu romutt aa käytännössä palkat ja työehdot Posti on vähätellyt tiedotteissaan pakettilajittelun työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkanpudotuksia ja työehtojen heikkenemistä. Kokosimme liikkeenluovutuksen ja työehtoshoppailun vaikutukset käsittelytehtävän palkkoihin kahden esimerkin kautta. Vastaavat pudotukset olisi tiedossa tes-shoppailun jälkeen myös jakelussa. Mukana listaus myös muista työehtojen heikennyksistä, jotka ovat todella merkittäviä, jos työehtosopimus vaihtuu. Ohessa muutama esimerkkilaskelma siitä, mitä työehtoshoppailu konkreettisesti tarkoittaa. Palkat laskevat kymmenillä prosenteilla ja muutkin työehdot heikkenevät merkittävästi. Lähteet: Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus, Teollisuusliiton ja Medialiiton Jakelua koskeva työehtosopimus. Teollisuusliiton ja Medialiiton toimihenkilöitä koskevan Viestintäalan toimihenkilöitä koskeva Gra? net työehtosopimus. PALKKA NYT: PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan tes Kokoaikainen työntekijä (163 tuntia/kk), kuukausipalkka 2306,05 €, sovittu palkanosa 92,24 €. Asiakasvastuumoduuli 104,97 € Iltatunteja 30 t (15,36 x 0,2 x 30) = 92,16 € Yötunteja 76,5 t (15,36 x 0,3 x 76,5) = 352,51 € Haittalisät palkanmaksukaudessa yht. 444,67 € Palkka yhteensä 2947,93 € Postikeskus, käsitt elijä Helsinki (työkokemus 16 vuott a) Kuukausipalkka nyt 2306,05 € + sovittu palkanosa 92,24 € = 2398,29 €. Palkka pienenisi -1230,65 € / kk (-42 %). TES-SHOPPAILTU PALKKA: Teollisuusliiton ja Medialiiton Jakajia koskeva tes Kokoaikainen työntekijä (163 tuntia/kk), kuukausipalkka 1656,08 € euroa, ei sovittua palkanosaa. Asiakasvastuumoduulia ei ole Iltatunteja 30 t = € (ei iltatyölisää) Yötunteja76,5 t (0,8 € x 76,5) = 61,20 € Haittalisät palkanmaksukaudessa yht. 61,20 €. Palkka yhteensä 1717,28 € Postikeskus, käsitt elijä, muu Suomi (työkokemus 10 vuott a) Työaika 25 tuntia viikossa (lisätyötä 5 tuntia viikossa) = 30 tuntia/vko. Palkka nyt kahden viikon jaksolla 899,14 €. PALKKA NYT: PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan tes Osa-aikainen tuntipalkkainen työntekijä: työaika 25 tuntia / vko, lisätyötä 5 tuntia viikossa = 30 tuntia Tuntipalkat 2 x 25 x 13,42 € = 671 € Lisätyö 2 x 5 x 13,42 € = 134,20 € Lisätyökorvaus 20 % -> 2 x 5 x 13,42 € x 20% = 26,84 € Iltatunteja 25 t (13,42 x 0,2 x 25)= 67,10 € Haittalisät palkanmaksukaudessa yht. 93,94 € Palkka yhteensä 899,14 € TES-SHOPPAILTU PALKKA: Teollisuusliiton ja Medialiiton Jakajia koskeva tes Osa-aikainen tuntipalkkainen työntekijä: työaika 25 tuntia / vko, lisätyötä 5 tuntia viikossa = 30 tuntia Tuntipalkat 2 x 25 x 9,93 € = 496,50 € Lisätyö 2 x 5 x 9,93 € = 99,30 € Ei lisätyökorvausta Palkka yhteensä 595,80 € Palkka pienenee yhteensä -1230,65 € / kk (-42 %) Palkka pienenee yhteensä -303,34 € / 2 vko (-34 %) TEKSTI JUSSI SAARIKETO, työehtoasiantuntija, ESKO HIETANIEMI, liitt osihteeri Reitti_7_2019.indd 12 Reitti_7_2019.indd 12 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 13 TES-SHOPPAILTU PALKKA: Teollisuusliiton toimihenkilöitä koskeva Grafi net työehtosopimus Mikäli työehtosopimus vaihtuu, yksistään taulukkopalkkojen pudotukset tulevat olemaan 400– 600 €. Lisäksi edellä olevissa esimerkeissä mainittujen lisien heikentyminen vaikuttaa huomattavasti toimihenkilöiden kokonaisansioiden putoamiseen. Esimerkiksi nykyisen tes:n palkkaliitteen C esimies C005, joka tekee yövuoroa, lisät tippuvat 400 – 500 € kuukaudessa. Kokonaisansiot saattavat tipahtaa yli 1000 € kuukaudessa. Toimihenkilöt Työehtosopimusten vertailua Työehtojen heikennys ei koskisi vain palkkaa, mm. lomat, joustovapaat, taukokäytännöt ja edunvalvontaorganisaatio heikkenisivät oleellisesti. Tuntipalkka 11,34 €-14,41 € P-liite: Moduulit 104,97 €/221,62 € Iltatyölisä + 20 % korotettu tuntipalkka Yötyölisä + 30 % korotettu tuntipalkka Lisätyökorvaus + 20 % korotettu tuntipalkka Lauantaityökorvaus + 25 % korotettu tuntipalkka Hälytysraha, arkipyhäkorvaus Työaika 7,39 t/pvä ja 38 t 15 min. /vko > ylityökynnys Palkallinen sairausloma (väh. 1kk) 4 vko – 3 kk Pitkät vuosilomat 45 pvä Sairastuminen vuosiloman aikana > ei omavastuupäiviä Joustovapaajärjestelmä Luottamusmiesorganisaatio Taukokirjaukset ja käytännöt Työterveyshuollon sopimus PAUn Viestinvälitys-ja logistiikka-alan tes Teollisuusliiton Jakajia koskeva työehtosopimus Tuntipalkka 8,90 € -10,16 € Ei moduuleja Ei iltatyölisää Yötyölisä 0,80 € / tunti (noin 8 –9 % tuntipalkasta) Ei lisätyökorvausta Ei lauantaityökorvausta Ei hälytysrahaa tai arkipyhäkorvausta Työaika 8 t/pvä ja 40 t/vko ylityökynnys Sairausajan palkka (väh. 1kk) 40 pvä –105 pvä Ei pitkiä lomia (talviloma) Sairastuminen vuosiloman aikana –> Vuosilomalain mukaan 6 omavastuupäivää Paikallisesti voidaan sopia työaikapankin perustamisesta PAUn luottamusmiesorganisaatio loppuu tes:n vaihtuessa Ei määräyksiä tauoista Työterveyshuolto tes-tasoinen, huomattavasti heikompi kuin PAUn sopimuksessa Reitti_7_2019.indd 13 Reitti_7_2019.indd 13 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 14 Tutkimustuloksena tyytymätt ömyys Postilaisten jaksaminen jatkuvien yt-neuvott elujen ja organisaatiomuutosten myllerryksessä on herätt änyt kiinnostusta myös Postin ulkopuolella. Tampereen yliopisto tutki postilaisten työhyvinvointia – erityisen mairitt eleviksi ei tuloksia voi sanoa. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija KUVAT JUHA PÖYRY Tampereen yliopisto toteutti Työsuojelurahaston rahoittamana kyselytutkimuksen, jossa tarkasteltiin Postissa työskentelevien yli 50-vuotiaiden työntekijöiden terveyttä, työkykyä ja työhyvinvointia yt-neuvotteluiden aikana vuosina 2016 ja 2018. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Postin yli 50-vuotiaat työntekijät arvioivat oman työkykynsä, työolonsa ja työtyytyväisyytensä suomalaisessa mittakaavassa keskimääräistä heikommiksi. Keskeisimmäksi selitykseksi tälle tyytymättömyydelle tutkijat tarjoavat nimenomaan toistuvia henkilöstövähennyksiä ja organisaatiomuutoksia. Muutokset vaikutt avat työkykyyn Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ilmoittivat, että heidän työssään oli tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet heidän työskentelyynsä. Yli 70 prosenttia koki muutokset kielteisinä ja vain 24 prosenttia koki Postissa tapahtuneen myönteisiä muutoksia. Kysymykseen työn sisällöllisistä muutoksista kyselyyn osallistuneet pääsivät vastaamaan avovastauksilla. Sisällöllisiä muutoksia lueteltiin muun muassa työmäärän lisääntyminen, työtahdin kiristyminen ja kiireen lisääntyminen. Positiivisia muutoksia avovastauksissa ei noussut esille lainkaan. Eräs vastaaja kommentoi Postin tilannetta kuvaavasti sanoin ”Mitä Postissa ei olisi tapahtunut?”. Toinen taas oli kirjoittanut ”Rakastan työtäni, tiimini on ihana ja kannustava, samoin esimies, mutta koko yritys on ihan sekaisin, henkilöstöä vähennetään, toimintoja ulkoistetaan, asiakkaat saavat sen takia huonoa palvelua. Tuntuu siltä, että koko Posti yritetään ajaa alas! Surullista :(.” Työkyky ei ole yhteydessä pelkästään työn fyysiseen puoleen vaan siihen vaikuttavat myös monet psykososiaaliset tekijät. Jos työssä on esimerkiksi heikot vaikutusmahdollisuudet, tai mahdollisuus hallita omaa työtään on vähäistä, lisääntyy myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski. Jatkuvat irtisanomiset ja organisaatiomuutokset ovatkin omiaan heikentämään sekä hallinnan tunnetta että vaikutusmahdollisuuksia ja sitä kautta taas heikentämään työkykyä. Työtyytyväisyys laskee iän mukana Iso osa vastaajista koki työtyytyväisyytensä heikentyneen iän myötä. Syypäitä tähän ovat heikot mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä sekä työn sisällössä ja työolosuhteissa tapahtuneet negatiiviset muutokset. Ikä on luonnollisestikin yksi työkykyä heikentävä tekijä ja tätä ei oteta huomioon riittävän hyvin. Työ harvoin joustaa työkyvyn muuttuessa iän myötä, mikä taas voi aiheuttaa syrjintää ja stressiä. Vaikka ikääntymisestä ei suoraan kysytty, nousi ikääntymiseen liittyvät kysymykset esille avovastauksissa. Vastaajien toiveissa oli paremmin toteutettu ikäjohtaminen ja ikääntyvien työntekijöiden parempi huomioiminen. Myös ikäsyrjinnästä kirjoitettiin: ”Koen, että olisin erittäin motivoitunut työntekijä, mutta ikäni vuoksi ei ole mahdollisuuksia. Postissa ainakin tavoite on iäkkäämpien ”poistamiseksi” henkilöstöresursseista.”. Monissa avovastauksissa nostettiin esille iäkkäämpien työntekijöiden osaaminen, kokemus ja hiljainen tieto, joita Postissa ei tunnuta arvostettavan. ”Ammattimiehet lähetetty eläkkeelle. Paljon olisi annettavaa ja koulutusmielessä. Nyt tilalle on otettu täysin ammattitaidotonta vuokratyövoimaa tai kielitaidottomia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.”, kirjoitti eräs vastaajista. Toinen taas muotoili kokemansa arvostuksen puutteen varsin suoraan: ”Postissa ei tätä nykyä arvosteta kokemusta. Pyrkimys nopeisiin lyhytaikaisiin voittoihin on päällimmäisenä. Työntekijöiden arvostus puuttuu”. Puutt eita arvostuksessa ja johtamisessa Arvostuksen puute nousi avovastauksissa esille laajemminkin kuin vain iäkkäämpien työntekijöiden kohdalla. Eräs vastaaja kiteytti ongelmat Postin henkilöstöjohtamisessa kirjoittamalla: ”Työ pitäisi suunnitella ihmisille, ei pelkästään prosessilähtöisesti.”. Eräs toinen taas listasi toivomuksiaan johdon suuntaan: ”Työntekijän arvostusta yksilönä, eikä pelkästään numerona ja kulueränä. Luottamusta työn jatkuvuuteen. Palkkausta, jolla tulee toimeen ja jää vähän harrastuksiinkin ja pieniin arkipäivän ylellisyyksiin, jotta työssäkäynti tuntuu mielekkäältä.” Postilaisten kokemus arvostuksen puutteesta linkittyi kommenteissa myös ongelmiin sekä konsernin johtamisessa että lähiesimiestasolla. ”Postin johtoporras tuntuu elävän aivan omassa ulottuvuudessaan norsunluutornien rauhassa, eikä piittaa suoritusportaan valituksista tuon taivaallista.”, kuului erään vastaajan tuomio johdon toiminnasta. Eräs toinen taas ilmaisi pettymystään lähiesimiestyöhön varsin suorasanaisesti: ”Esimiesten vuorovaikutustaidot ovat surkeat ja omallani on vielä tapana harrastaa ikärasismia, sukupuolisyrjintää ja työpaikkakiusaamista.”. Vaihtamalla paranee Yksi silmiinpistävimmistä havainnoista oli se, että vuosien 2016 ja 2018 välillä muualle siirtyneiden työntekijöiden työhyvinvointi oli parantunut lähes Reitti_7_2019.indd 14 Reitti_7_2019.indd 14 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 15 Mitä mieltä? Kysyimme kahdelta tutkimuksen ikäkohde ryhmään kuuluvalta postityöntekijältä, mitä mieltä he ovat tuloksista ja pyysimme myös parannusehdotuksia. kaikilla työhyvinvoinnin osa-alueilla huomattavasti. Työpaikkaa vaihtaneiden arviot muun muassa työkyvystään, osaamisestaan ja motivaatiostaan sekä työn organisoinnisTEKSTI NIINA PENTINMÄKI, asiantuntija ta, johtamisesta ja työja perhe-elämän yhteensovittamisesta olivat parantuneet Postista lähdön jälkeen. Samoin selvää parannusta oli tapahtunut työstä palautumisessa, työtyytyväisyydessä ja mahdollisuuksissa vaikuttaa omaan työhönsä. Vanha sanonta ”ei se vaihtamalla parane” ei siis mitä ilmeisimmin Postin kohdalla pidä paikkaansa. 1) Tunnistatko itsesi tutkimustuloksista? 2) Miten Posti voisi mielestäsi parantaa yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työhyvinvointia? Riitt a Bilici, 60 vuott a, Helsingin Postikeskus 1) Tulokset kuulostavat tutuilta, esimerkiksi kiireen tunne on koko ajan lisääntynyt ja kevyempiä töitä ei tunnu enää helposti löytyvän. Itselläni on polvivaivoja, joten raskasta jakelutyötä eivät polvet enää oikein kestä. Olenkin ollut onnekas, kun sain siirron jakelutyöstä Helsingin Postikeskukseen manuaalilajitt eluun. Yleisesti ott aen tuntuu, ett ä työmäärä jakelutyössä oli niin suuri, ett ä annetussa työajassa ei voinut enää kaikkia töitä ehtiä kunnolla tehdä. Kovaan työtahtiin on totutt ava pärjätäkseen jakelutyössä. 2) Pitäisi kuunnella enemmän pitkän työhistorian tehneiden työntekijöiden näkemyksiä siitä miten työtä kannatt aisi tehdä. Arvostuksen tunne lisääntyisi, jos saisi vaikutt aa enemmän oman työn tekemisen tapaan eikä joutuisi vain sokeasti noudatt amaan ylhäältä tulevia ohjeita. Jatkuva muutos stressaa myös. Anne Lempiäinen, 58 vuott a, Helsingin Postikeskus 1) Minulla on itselläni ollut hyvä tuuri ja hyvät esimiehet, jotka ovat huomioineet terveydentilani mukanaan tuomia tarpeita. Yleisemmin ott aen on epäreilua, ett ä esimerkiksi viisikymppiset ja sitä vanhemmat on asetett u samalle linjalle kilpailemaan työssä pärjäämisessä parikymppisten kanssa. Siinä kilpailussa ei voi voitt aa ja tulee tunne, ett ä vanhemmista, hitaammista työntekijöistä halutaan päästä eroon. 2) Työntekijöille pitäisi antaa aikaa varautua muutoksiin, nykyään kaikki muutt uu koko ajan liian nopeasti. Esimiehetkin vaihtuvat vauhdilla eikä ole enää selvää, kehen ott aa yhteytt ä missäkin asiassa ja usein tarvitaan myös liian monta päätt äjää yhteen asiaan. Yhteydenott okynnyksen pitäisi olla myös matalampi. Toivon lisäksi, ett ä ruohonjuuritason työtä eli lajitt elua ja jakelua arvostett aisiin enemmän ja kaikkia työntekijöitä palkittaisiin tasapuolisesti. Kaikki työ ja kaikki työntekijät ovat yhtä arvokkaita. Reitti_7_2019.indd 15 Reitti_7_2019.indd 15 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 16 Reitti 16 P AUn järjestöja koulutustoimitsija Juha Jaatinen teki työpaikkakäyntejä kesäkuun viimeisellä viikolla Kainuussa valtakunnallisen pääluottamusmiehen Juha Torvisen kanssa. Vierailun päätöspäivän ohjelmaan kuului vierailu Kajaanin syksyllä 2017 avatussa postiterminaalissa, josta lähtee Kajaanin postinjakelu. Terminaalissa käsitellään MSM-koneen jäljiltä seitsemän jakelun lähtöpisteen posti. Alueen pääluottamusmiehen Timo Huttusen mukaan terminaalin resepti toiToimiva resepti Jarmo Kvist tietää 33 vuoden kokemuksella mikä resepti työpaikalla toimii. Suurin huoli on tällä hetkellä työehtosopimuksen tulevaisuus. TEKSTI & KUVA JUHA JAATINEN, koulutusja järjestötoimitsija mii ja työt sujuvat. Toinen asia on se, onko postinkäsittelyn keskittäminen ylipäänsä järkevää ja onko aamulla tehtävän työn väheneminen hyvä asia. Terminaalissa työskentelee myös PAUn Kainuun osaston puheenjohtaja Jarmo Kvist. Postissa vuodesta 1986 työskennelleen Kvistin mukaan työn sujuvuus on parantunut uuden terminaalin myötä. Työajatkin riittävät pääsääntöisesti. Toisaalta, vuosien aikana työntekijöiden määrä on vähentynyt ja sitä myöten jokaisen henkilökohtaiset työt ovat lisääntyneet, Kvist toteaa. Kysyttäessä näkemyksiä postityön tulevaisuudesta Kvist näki varsinkin työehtosopimuksen osalta suurta epävarmuutta. Koko vierailun ajan vallitsi suuri huoli siitä, millä ehdoilla työt jatkuvat vai jatkuvatko ollenkaan. Valitettavasti vierailijatkaan eivät voineet suuremmin valottaa tilannetta. Työt kyllä Kainuussa sujuvat ja työntekijät ovat tunnollisia. Kajaanin terminaalin resepti toimii, mutta mitä tapahtuu jatkossa, sitä emme tiedä. Reitti_7_2019.indd 16 Reitti_7_2019.indd 16 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 17 Euroopan sisällä rajat ylittävä verkkokauppa painottuu suurten markkina-alueiden, kuten Saksan ja Iso-Britannian väliseen kauppaan sekä naapurimaiden väliseen kauppaan kuten meillä täällä Pohjoismaissa. Euroopan ulkopuolinen kauppa taas painottuu lähinnä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Yhteiset eurooppalaiset markkinat Rajat ylittävän pakettiliikenteen sujuvoittamiseksi Euroopassa on tavoitteena saavuttaa yhteiset markkinat niin kuljetuksen kuin jakelunkin osalta. Kansallisten yleispalveluyritysten pyrkimyksenä on yhdistää paikallisia jakelupalveluita, jotta olemassa olevia kattavia ja tiiviitä jakeluverkkoja voitaisiin hyödyntää myös rajat ylittävän kaupan edistämisessä. Alueelliset erot suuria Euroopassa Verkko-ostajien määrä on huomattavasti korkeampi Pohjoisja Länsi-Euroopassa kuin idässä ja etelässä. Syitä tähän ovat tasoerot teknologian kehityksessä ja internetin käytön määrässä sekä turvallisuuteen liittyvät tekijät esimerkiksi maksamisen ja palautusten kohdalla. Pohjoisja Länsi-Euroopassa verkkokauppa ylipäänsä on myös kehittyneempää kuin muualla Euroopassa. Tätä selittää se, että varakkaammat maat ovat kiinnostavampi kohde kansainvälisille yrityksille, mikä taas vauhdittaa myös kansallisen verkkokaupan kehitystä. Myös paremmat digija logistiikkavalmiudet ovat luoneet hyvän pohjan verkkokaupan kehitykselle. Kiina korjaa potin Kiinasta lähtöisin olevat paketit muodostavat maailmanlaajuisesti jopa 40 prosenttia rajat ylittävästä pakettiliikenteestä. Euroopan komission Pakett iliikenteen megatrendejä Vuonna 2017 Euroopassa toimitett iin 11 miljardia pakett ia ja määrä kasvaa vuositt ain 14 prosentilla. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija KUVA ISTOCKPHOTO n a teettämän tutkimuksen mukaan kolmannes eurooppalaisista verkko-ostajista oli tehnyt viimeisimmän tilauksensa Kiinasta. Tästä valtavasta tavaramäärästä yli puolet päätyy yleispalveluyritysten jaettavaksi, mikä aiheuttaa ongelmia postitoiminnalle erityisesti Pohjoismaissa. Verkkokauppa työllistää Verkkokaupan kasvu luo uusia työpaikkoja postisektorille, mikä antaa yleispalveluyrityksille mahdollisuuden paikata kirjepostin vähenemisen aiheuttamaa työvoiman tarpeen vähenemistä. Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että yleispalveluyritykset toimialan kokonaistyövoiman tarpeen kasvusta huolimatta harvoin kuitenkaan lisäävät työvoimaa. Lisäksi Euroopan laajuisesti postisektorilla sekä työolot että palkkataso ovat heikkoja ja työn kausiluontoisuus lisää vuokratyövoiman ja alihankkijoiden käyttöä, mikä ei ole vierasta meillä täällä Suomessakaan. Lähde: Development of cross-border e-commerce through parcel delivery tutkimus, Euroopan komissio, 2019. Reitti_7_2019.indd 17 Reitti_7_2019.indd 17 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 18 Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re R R Re Re R Re Re R Re R R Ree Re Re Re Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re R R Re R Re R R Re Re R R Re Re R R R R Re Re R R R Re R R Re Ree Re R R R R R R R R R R R R Reee R it it it it it it it it it it it itt it it it it it it it it itt ittt it it it it it it it it itttt it it it ittt it it itt iiiit it it itt it iitt ittt iitttti ti tii ti ti ttti ti ti tttti ti ti ti tttti ti ti ttii ti ti ti tti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tiii ti tii ti ti ti ttiiii tii tiiiiii tti tii tii 18 18 18 18 18 18 18 18 8 8 8 18 18 18 8 18 18 18 18 18 18 18 18 18 18 8 8 8 8 18 18 18 18 8 8 8 8 18 18 18 18 8 8 8 8 8 8 8 118 18 1118 8 8 8 8 8 11118 8 8 8 18 8 1118 118 118 18 11118 8 8 8 8 11118 8 8 8 8 18 8 18 8 8 8 18 18 18 18 8 1118 67 -vuotiaalla Liisalla ja 65-vuotiaalla Timolla on takana pitkä ura postin perusjakelussa. Liisalle postivuosia kertyi 27 ja Timolle 47. Härmälän jakelu oli heillä yhteinen toimipaikka yli 20 vuotta. -Minä tulin Härmälään samana päivänä, kun Titanic upposi. Vai oliko se Estonia?, Timo pinnistää muistiaan. TEKSTI & KUVAT PASI KARPPI Tervaskannot työelämässä Huuli lentää ja homma toimii entiseen malliin, kun Liisa Koivula ja Timo Tuominen käärivät hihansa ja palaavat töihin eläkkeeltä. Pirteät eläkeläiset ovat tutt u näky ruuhka-apuina Pirkkalan jakelukeskuksessa. Reitti 18 Tervaskantoja yhdistää aktiivinen elämä ja liikunnalliset harrastukset. Liisan aamu alkaa 10 kilometrin lenkillä, usein päivällä hän tekee saman lenkin uudestaan. Viikko-ohjelmaan kuuluu myös jumpalla käynti ja rivitanssi. Aikanaan Liisa myös pyöräili ahkerasti, 60 kilometrin Sulkavan soutu on suoritettu 8 kertaa. Timo Tuominen Reitti_7_2019.indd 18 Reitti_7_2019.indd 18 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 19 ”Seniorit ovat työyhteisön voimavara” Työterveyslaitoksen tekemän seurantatutkimuksen mukaan sekä työett ä vanhuuseläkeläisten työssäkäynti lisääntyi vuosien 2007-2014 välillä. Tätä selitt ää ositt ain suurten ikäluokkien eläköityminen, seurantajakson jälkeen yhtä selkeää kasvua ei ole havaitt u. -Toimialakohtaisia eroja löytyy, mutt a alasta riippumatt a koulutus, hyvä terveys ja aktiivinen elämä ennustavat työkyvyn säilymistä pitkään, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolainen kertoo. Hän pitää Liisan ja Timon tilannett a ihanteellisena. -Kummankin paluun kannustimena on halu elää aktiivista elämää. Oleellista on, ett ä työnantaja on pyytänyt heitä töihin. Arvostus tuo hyvän mielen. Joidenkin eläkeläisten täytyy olla itse aktiivisia työmarkkinoilla taloudellisen tilanteen tai yksinäisyyden vuoksi. Se on henkisesti raskasta, Ruokolainen kertoo. Tutkija näkee eläkeikäisten työssäkäynnissä paljon positiivisia asioita. -Eläkeiän ylitt äneet työntekijät ovat sitoutuneita ja heillä on kokemuksen kautta saatua hiljaista tietoa. Työpaikan laaja ikärakenne edistää myönteistä asennoitumista eri-ikäisiin ja ilmapiiri paranee. Missään tutkimuksessa ei myöskään ole osoitett u, ett ä heidän työsuorituksensa olisi heikompi kuin muilla työntekijöillä, Ruokolainen listaa. Hän toivookin, ett ä työnantajat entistä enemmän mahdollistaisivat ikääntyneiden paluuta työelämään, vaikka se usein tarkoitt aa työaikojen ja toimenkuvien muokkaamista. Esimerkiksi hoitoalalla aktiivisia toimia on ollut pakkokin tehdä työvoimapulan vuoksi. Timo on ”Pirkan Ukko”, eli hän on suorittanut Pirkan Kierroksen (hiihto 90 km, pyöräily 130 km, soutu 35 km ja juoksu 33 km) viisi kertaa. Tänä vuonna on jo suoritettuna hiihto ja tavoitteena kuudes täysi kierros. Maratonilla alittui 4 tuntia 59-vuotiaana. Pääharrastukseksi on eläkkeellä tullut jääkiekon pelaaminen Fat Guy Hockey Teamissa. Juuri rautainen kunto mahdollistaa parivaljakon piipahdukset työelämässä. Energiaa piisaa kasaamisessa ja reitillä ei puhti lopu. Eikä juttukaverit. Asiakkaat tunnistavat ja tulevat vaihtamaan kuulumisia. Lisäansiot kelpaavat, mutta työkavereiden tapaaminen on parivaljakolle tärkein syy palata aina takaisin. -Härmälän jakelussa oli upea työyhteisö. Meillä oli hauskaa ja teimme kaikkea mahdollista yhdessä myös vapaa-aikana. Nyt Härmälä on yhdistynyt isoon yksikköön, mutta täällä on edelleen todella vanhoja työkavereita, Liisa kertoo Ei täällä kyllä sua vanhempia voi olla!, pääsee Timo kuittaamaan. Pieni tuntuma on mukava säilytt ää Aloite ruuhka-apuna työskentelystä tuli kummallekin työnantajan puolelta. Liisa jäi eläkkeelle syksyllä 2016 ja hänen vielä töissä ollessaan sovittiin pestistä jouluapulaisena. Myös viime vuonna eläkkeelle jäänyt Timo osasi odottaa soittoa. Ja olisi ollut pettynyt, jos ei olisi avuksi kysytty. Töiden loppuminen ja yhteisön katoaminen kerrasta olisi ollut rankkaa. Molemmat joutuivat vielä vakituisesti töissä ollessaan näkemään jakelun alasajon ensimmäiset vaiheet. Työkulttuurin muutos oli raskasta pitkän linjan ammattilaisille. -Yksikin unohtunut kirje toimitettiin asiakkaalle vaikka kotimatkalla työajan ulkopuolella. Kaikki vietiin, se oli itsestään selvää. Ja se oli mahdollista, Liisa muistelee. -Virallisen eläkeiän ylittyessä sain helpotuksen siitä, että voin lopettaa työt koska vaan haluan. Päätin, että teen vain ahkerasti töitä ja sen on riitettävä. Kai se sitten riittikin. Ei minua koskaan käsketty tekemään nopeammin, tai moitittu siitä kun toin postia takaisin reitiltä, Timo kertoo. Pysyvämpää paluuta töihin ei kumpikaan halua. Pieni tuntuma työelämään on mukava säilyttää ja töihin tullaan aina mielellään, jos muilta kiireiltä ehditään. Kiireitä mummille ja vaarille aiheuttaa välillä myös lastenhoito. Liisalla on kaksi lastenlasta, Timolla seitsemän. -Minä en silti ole mikään sukkaa kutova mummo, Liisa opastaa toimittajaa lopuksi. -Enkä minä, Timo päättää. Aika velikultia. Jutt u on julkaistu aiemmin Tammer Postin numerossa 1-2/2019 Liisa Koivula Reitti_7_2019.indd 19 Reitti_7_2019.indd 19 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 20 Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re Re Re Ree Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Ree Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re Re R Re R R Re Re Re Re Re R R Re R Re R Re Re R R Ree Re Re Re Re Re Reeeee Re Reeee R R Reee Reeee Reee Reeee R Reeeee R R R Reee Ree Reee R R R R it it it it it it it it itt it it itttt iit it itttt it it it it itttt it it iit it it itt it itttttt iiit iiiitt itttt it iit itttt it itttt iittt it ittttttt iitttt ittt it iitttttt itttttttttttt ittttt itttttt iittttttt it it iiiitttttt iiitt iiiiiitt itt it it iiiiitt iiit ii ti ti ti ttttiiii ti ti ti ti ti tttttti ti tti ti tti tii ti ti ti ti tti tti tiiii ti ti ti tiii tti tiii tttti ttttti ti tiiii ti ti tiiii tttttttiii tttttti ti ttttttiiii tttttttti tiii tttttttti ti ti tii tttttttttttti tii tttttttii tti tttti tii ti ti ti ti ti tttiiii ttti ti ttti tii ti tttiiii ttti tii ti tttii ttii tttiii ttiii tii tttii tiiii tttiii ti 20 20 20 20 20 20 20 220 20 20 20 20 20 20 20 220 20 20 20 20 20 20 20 220 2220 222220 2220 220 20 220 20 220 20 220 20 20 Vapaalla ?aratoonari ja ?atkamies Reitti 20 TEKSTI & KUVAT EMILIA KUKKALA O LEN juossut koko pienen ikäni. Liikkuminen on minulle luontevaa. Ei siinä sen kummempaa ideologiaa ole, Kiuru tuumaa. – Ja tuleepahan pidettyä kuntoa yllä, kun pari kertaa viikossa käy hölkkäämässä. Kierrän kotoa käsin Kaukajärven, se on kätevä reitti, kun ei pääse oikaisemaan, 12-13 kilometriä. HARRASTUS Kestävyysliikuntai | NIMI Antt i Kiuru | MILLOIN Päivitt äin MOTTO Kuka sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Tamperelainen postinjakaja Antt i Kiuru on paitsi ay-aktiivi, myös hyötyliikkuja, kestävyysurheilija ja reissumies. Hän on juossut 76 maratonia ja pyöräilee vuositt ain 10 000 kilometriä. Kiuru vie vieraansa Tammerkosken rantaan ja Pyynikin näkötornille. " Ensimmäisen maratoninsa hän juoksi vuonna 1987. Helsinki City Marathoneilla Kiuru on juossut 33 kertaa peräkkäin. – On ollut tuuria, että olen ollut terve, eikä ole ollut mitään perhetapahtumia tai sellaisia. Reitti_7_2019.indd 20 Reitti_7_2019.indd 20 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 21 Reitti 21 Reitti 21 Kallioilta kasinolle Suurimman osan maratoneistaan Kiuru on juossut Suomessa, mutta myös esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Englannissa, Irlannissa, Itävallassa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassakin kolme maratonia. Enimmillään maratoneja mahtuu vuoteen kolme – niin viime vuonnakin. Tänä vuonna Kiuru on juossut vasta Helsingissä, mutta syksyksi hän katselee taas maratonia ulkomailla. Yksi mieleenpainuvimpia oli Las Vegasin maraton 90-luvun alussa. – Meidät vietiin kaupungista bussilla vuoren päälle, kaktusten juurelle. Kun aurinko nousi aamulla, lähdimme juoksemaan. Reitti laski hiljalleen ja päättyi kasinon pihaan, jonne pääsi sitten suoraan maratonilta. – Mieleen on jäänyt sekin, kun pari vuotta sitten Helsinki City Marathon juostiin myrskyisässä säässä ja puu kaatui tielle vain 20 metriä edessäni. Kiuru on osallistunut myös Pirkan ja Sulkavan soutuihin 90-luvulta lähtien aina, kun on päässyt. – Meillä oli täällä oikein hyvä kirkkoveneporukka, mutta se on vähän hiipunut. Se lähti ihan kaveriporukalla Tampereen Postissa, taisi olla vuonna 1995. Silloin täällä oli hyvin myötämielinen päällikkö Timo Pitkänen, joka osti kirkkoveneenkin. Yritämme sitä talkoilla pitää yhä kunnossa. Ei mikään välineurheilija Kiuru on pyöräillyt ikänsä töihin, välillä töissäkin ja aina arjessaan. Kilpapyöräilyä hän ei harrasta. – Pirkan pyöräilyn olen käynyt, 135 kilometriä, mutta enpä juuri muita. Kilometrejä kertyy silti, kun työmatka on yhdeksisen kilometriä ja useina vuosina Kiuru on töissäkin jakanut postia pyörällä. – En minä semmoinen himopyöräilijä ole, että lähtisin, jos on 30 astetta pakkasta tai satanut 20 senttiä räntää, kun pääsen bussillakin. Kiurulla on kolme pyörää, kesäja talviolosuhteisiin omansa, mutta kaikki tavallisia retkija kaupunkipyöriä. Töissä hän pääsee ajamaan sähköpyörällä. – En ole varmaan koskaan ostanut 300400 euroa kalliimpaa pyörää, näillä ajelee muutaman vuoden ihan hyvin. Ihan markettipyörillä pärjää näin pienillä matkoilla. Kiuru luottaa pyörissään napavaihteisiin ja jalkajarruihin. Hän myös huoltaa pyöränsä itse, paikkaa renkaat ja vaihtaa ketjut. – Ei tämmöisessä peruspyörässä kummoisia ole. Luott amusmies ja toimitt aja Kiuru on toiminut 90-luvulta asti Tampereen, sittemmin Pirkanmaan alueen luottamusmiehenä, ollen tosin välillä poiskin. Lisäksi hän on osaston toimikunnan puheenjohtaja. – Alueelleni kuuluvat keskusta, Rieväkatu ja Pirkkalan jakeluterminaali, josta jaetaan koko Etelä-Tampere. Kiuru jakaa itse Armonkallion aluetta keskustan tuntumassa. Tällä hetkellä työpaikoilla rassaavat siirrot, joita tulee yhä lisää jakelun keskittyessä aina vain suurempiin toimipaikkoihin. – Vaikkei Tampere niin kauhean iso paikka ole, niin jos on vaikka yksinhuoltaja ja heitetään toiselle puolen kaupunkia… Edistystäkin on tapahtunut, m utta jakelun keskittyessä isompiin lähtötoimipaikkoihin siirtoja tulee. – Monelle on ikävä lähteä tutusta työyhteisöstä. Viime vuosina on väännetty myös näistä uusista pitkistä päivistä. Kun tehdään 10 tunnin päiviä fyysistä työtä, niin on se raskasta ja menee päivärytmi sekaisin. Osaston lehti Tammer-Posti täytti viime vuonna komeat 50 vuotta. – En minä mikään jutunkirjoittaja ole, mutta olen tykännyt kirjoitella siihen eri toimipaikoista, niiden muutoksista. Nyt olen menossa Hämeenkyröön, kun siellä taas yhdistellään yksiköitä. – Ja omia matkajuttuja olen näistä seikkailuistani kirjoittanut. Nytkin tästä, kun olimme vaimon kanssa kesälomalla Italiassa ja Sveitsissä. Puolensadan maan matkaaja Englantia ja espanjaa sujuvasti puhuvan Kiurun rakkaisiin harrastuksiin kuuluu myös matkustaminen. Pyynnöstä hän yrittää laskea käymiään maita. – Meksiko, Guatemala, Nicaragua, Malesia, Kiina, Japani, Singapore… En minä tiedä, varmaan 50! Kiuru on viettänyt matkassa usein kuukausiakin. Kummemmilta kommelluksilta on vältytty, mitä nyt joskus on viety rinkka tai passit. – Mutta pitää muistaa, että jos tulee ongelma, niin se on vain se ongelma. Positiivisella asenteella pärjää pitkälle. Kiurun poikakin oppi seisomaan Uudessa-Seelannissa, kun perhe vietti siellä ja Australiassa kolme kuukautta vuonna 1999. Matkaan lähdettiin pojan ollessa puolivuotias. – Kaverit pelottelivat, mutta ei se sen kummallisempaa ollut lapsen kanssa. Reissussa kotimurheet unohtuvat ja Suomikin näyttää taas erilaiselta palatessa. – Keväällä varsinkin on hienoa palata, kun koivut ovat hiirenkorvalla. Silmät oikein aukeavat, että tämähän on komeaa. Paikkoja, joihin Kiuru haluaisi vielä palata, nousee heti mieleen parikin. – Costa Ricaan haluaisin vielä ja Australia on toinen. Muihin harrastuksiin lukeutuu järjestyksenvalvojana toimiminen, lähinnä Rantaperkiön Iskun lentopallopeleissä. Tanssiravintola Hepokatin ovellakin tuli oltua 80-luvulla. – Seuraan myös moottoriurheilua. Vuonna 1985 oli oikea toiveiden täyttymys, kun interraililla pääsin Englannissa Brands Hatchissa kättelemään Keke Rosbergia! – Silloin varikolle pääsivät tavalliset pulliaisetkin ostamalla vähän kalliimman lipun. Sillä kertaa Keke ajoi pronssille, Nigel Mansell ensimmäisen voittonsa ja Ayrton Senna hopeaa. Pitää muistaa, ett ä jos tulee ongelma, niin se on vain se ongelma. Reitti_7_2019.indd 21 Reitti_7_2019.indd 21 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 22 P sykososiaalisesta kuormituksesta puhutaan yhä useammin, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan ja mistä se aiheutuu? Työpaikalla haitallista psykososiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa sekä työn järjestelyihin ja sisältöön että työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät tekijät. Työn järjestelyihin liittyviä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi kohtuuton aikapaine, yöja vuorotyö sekä työhön liittyvä matkustaminen. Lisäksi kuormitusta voivat aiheuttaa puutteet työvälineissä tai työskentelyolosuhteissa sekä epäselvät tehtävänkuvat. Myös liiallinen työn määrä on ymmärrettävästi kuormitustekijä, mutta toisaalta samoin on liian vähäinenkin, sillä se syö motivaatiota ja vie työstä merkityksellisyyden tunnetta. Työn sisällöstä aiheutuvia kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi yksitoikkoinen työ, jatkuva valppaana olo, liiallinen hallittava tietomäärä ja kohtuuton vastuu. Moni myös tietää miten stressaavalta jatkuvat työn keskeytykset sekä esimerkiksi vaikeat vuorovaikutustilanteet asiakastyössä voivat tuntua. Työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä ovat puolestaan esimerkiksi yksintyöskentely, toimimaton yhteistyö, huono tiedonkulku, esimiehen tai työTyö kuormitt aa yhä useammin haitallisesti Tuntuuko ett ei työpäivän aikana ehdi tehdä kaikkea ja päivät venyvät usein ylitöiksi? Onko sinulle epäselvää mitä kaikkea työnkuvaasi oikeastaan kuuluu? Tuntuuko työympäristö liian hälyisältä eikä käytävällä kukaan tervehdi? Jos kuulostaa tutulta niin olet törmännyt psykososiaalisen kuormituksen aiheutt ajiin. tovereiden puutteellinen tuki, häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu. Psykososiaalisen kuormitt umisen oireet Liika kuormittuneisuus voi näkyä työnilon katoamisena sekä lisääntyneenä kyynisyytenä työtä kohtaan. Merkkejä työntekijän haitallisesta kuormittumisesta ovat myös muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen sekä virheiden lisääntyminen. Erityisesti työnteon aloittaminen voi tuntua vaikealta ja olotilaa leimaa kireys ja madaltunut ärtymiskynnys. Psykososiaalinen kuormittuminen voi näkyä myös väsymyksenä, unihäiriöinä sekä huolestuneisuutena. Liiallisesta kuormittuneisuudesta kertovia hälytysmerkkejä ovat myös tyypilliset, tilannetta entisestään pahentavat reaktiot kuten oman terveyden ja harrastusten laiminlyönti, liikunnan vähentäminen sekä lisääntynyt kahvin, tupakan tai alkoholin käyttö. Työyhteisön psykososiaalinen kuormittuminen ilmenee työsuoritusten ja tulosten heikkenemisenä sekä työntekijöiden sitoutuneisuuden ja työmotivaation vähenemisenä. Tunnusmerkkejä kuormittuneesta työyhteisöstä ovat myös sairauspoissaolojen, tapaturmien, työkyvyttömyyseläkkeiden sekä ylitöiden määrän kasvu. Henkilöstön vaihtuvuus voi myös kertoa haitallisesta kuormittumisesta työpaikalla. Työn voimavarat Altistumme työpaikalla jatkuvasti monenlaisille kuormitusta aiheuttaville tekijöille. Lisäksi laajemmat muutokset työelämässä, pelko oman työpaikan menettämisestä ja työsuhteiden määräaikaisuus huolestuttavat monia. Erityisiä kuormitustekijöitä liittyy työn ja yksityiselämän yhteen sovittamiseen. Psykososiaalista kuormitusta voi kuitenkin ehkäistä ja vähentää löytämällä työstä voimavaroja eli asioita, joiden kokee olevan hyvin. Nämä voimavarat lisäävät myönteisyyttä ja hyvinvointia sekä auttavat kohtaamaan työn vaatimuksia. Työn voimavaroja kartoitetaan lakisääteisissä työpaikkaselvityksissä ja käsitellään terveystarkastuksissa. Hyvän psykososiaalisen työympäristön luomisessa on tärkeää tunnistaa ja vahvistaa jo oleTEKSTI NIINA PENTINMÄKI, asiantuntija KUVA ISTOCKPHOTO Reitti_7_2019.indd 22 Reitti_7_2019.indd 22 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 23 Mikä postityöntekijää kuormitt aa? Psykososiaalinen kuormitt uminen näkyy postityössä monella eri tavalla. Alan yleisen murroksen ja digitalisaation tuomien haasteiden seurauksena osa-aikatyöt, epävarmuus ja stressi työpaikoilla ovat lisääntyneet. Lisäksi postityöntekijää kuormitt aa suuri työmäärä ja paine ylitöistä sekä pitkät työpäivät, joista palautuminen on vaikeaa. Haitallista kuormitusta syntyy myös henkilöstön vaihtuvuudesta sekä haastavista asiakastilanteista. Taustalla kuormitusta lisäävänä uhkana häilyy pelko työehtoshoppailusta ja työehtojen heikentymisestä ja sitä kautt a huoli toimeentulosta. massa olevia voimavaroja. Työn mielekkyys, ihmiset huomioiva johtajuus sekä esimiehen antama tuki ovat esimerkkejä työhyvinvointia edistävistä voimavaroista. Kokemus oikeudenmukaisuuden toteutumisesta työpaikalla sekä palautteen saaminen ja sen antamisen mahdollisuus toimivat selvästi kuormitusta vähentävinä tekijöinä. Monen työyhteisön kompastuskivenä on avoimen tiedonkulun puute, joten siihen tulisi erityisesti panostaa. Työpaikoilla, joissa työroolit ovat selkeitä ja sopiva vastuun ja vapauden suhde toteutuu, on kuormittuminen paremmin hallinnassa. Hyvä työilmapiiri ilmenee luottamuksena toisiin ja ystävällisenä vuorovaikutuksena sekä työyhteisöltä saatuna tukena. Psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäiseminen Työnantajan velvollisuutena on ennaltaehkäistä psykososiaalista kuormitusta, mikä edellyttää työympäristön ja työyhteisön jatkuvaa tarkkailua ja riskien arviointia. Työnantajan vastuulla on myös huolehtia, että sekä esimiehillä että työntekijöillä on riittävä pätevyys tehtäviensä hoitamiseen. Psykososiaalisen kuormituksen takana on usein kokemus osaamisen puutteesta, joka voi johtua toisaalta puutteellisesta perehdytyksestä ja toisaalta epäselvistä tehtäväjaoista. Riskejä havaitessaan työnantajan on tehtävä tarvittavat toimenpiteet, jotta työ ei vaaranna työntekijöiden terveyttä. Lainsäädännössä ei ole kuitenkaan määritelty vähimmäisvaatimuksia toimenpiteiden ”hyväksyttävästä tasosta” vaan käytännössä riskit on alennettava sille tasolle, että työntekijän terveys vaarantuu mahdollisimman vähän. Työnantaja voi siis esimerkiksi poistaa tai vähentää haitallisia kuormitustekijöitä ja tarjota työntekijöille kuormituksen hallintakeinoja kuten koulutusta, joustavia työaikoja ja mahdollisuuden työn tauottamiseen. Psykososiaalisen kuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi työnantajan tulee toimia yhteistyössä sekä työterveyshuollon asiantuntijoiden että työsuojeluhenkilöstön kanssa. Omien voimavarojen löytäminen Työn kuormitustekijöitä ei voida aina kokonaan poistaa vaan osa niistä kuuluu itse työhön, esimerkiksi asiakaspalvelutyötä tehdessä ei voida kokonaan välttää haastavia asiakkaita. Omaa psykososiaalista kuormitustaan voi kuitenkin ennaltaehkäistä ja vähentää eri keinoin. Kuormituksen vähentämiseksi kannattaa lähtökohtaisesti keskittyä työpaikalla aina omaan perustehtäväänsä ja siitä suoriutumiseen, jolloin työ on paremmin hallittavissa. Työhyvinvointia lisää myös omien vahvuuksien sekä kehittymistarpeiden tunnistaminen ja kyky antaa ja ottaa vastaan palautetta. Kuuntele ja ole läsnä työyhteisössä ja edistä yhteistyötä. Pyri viestimään mahdollisimman selkeästi sekä olemaan luottamuksen arvoinen. Huolehdi omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja ilmoita psykososiaalisen kuormituksen uhasta esimiehelle äläkä odota, että asia korjaantuu itsestään. Ole tarvittaessa yhteydessä luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. Huomioi tehtävien tärkeysjärjestys sekä hallitse käytettävissäsi olevilla keinoin keskeytyksiä ja hälyä. Tärkein ja eniten omassa hallinnassa oleva keino ehkäistä ja vähentää psykososiaalista kuormitusta on kuitenkin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Tärkeää on perheeltä ja ystäviltä saatu sosiaalinen tuki. Harrasta itsellesi mieluisaa liikuntaa ja tee rentouttavia asioita. Syö terveellisesti ja vältä liikaa alkoholinkäyttöä. Huolehdi riittävästä levosta ja palautumisesta, aivot kun tarvitsevat sekä sosiaalisia suhteita, sopivasti stressiä että riittävästi aikaa palautumiseen. Kuuntele itseäsi ja opettele tunnistamaan omat vahvuutesi ja heikkoutesi. Pidä huolta siitä, että oma asenteesi on rakentava ja opettele myös tarvittaessa sanomaan ei. Työelämän haasteissa ja mullistuksissa auttaa myös ratkaisukeskeisen ajatusmallin omaksuminen. Usein haastavimmat asiat ovat niitä, joista ei voi itse päättää ja joihin ei voi itse vaikuttaa. Ratkaisukeskeinen ajatusmalli kehottaa tällöin opettelemaan elämään sellaisten asioiden kanssa ilman, että niitä tarvitsee kuitenkaan hyväksyä. On myös paljon asioita, joista voi itse päättää ja joihin voi vaikuttaa ja silloin vaikutusmahdollisuus kannattaa käyttää. Lopulta osa asioista on myös sellaisia, joita voi itse muuttaa. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeintä keskittyä niihin. Reitti_7_2019.indd 23 Reitti_7_2019.indd 23 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 24 Re Reit itti ti 24 24 Sana on vapaa Lähetä teksti: juha.poyry@pau.? TAI Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Jutt usi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimimerkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö -postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoitt aa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. Reitti 24 T yöllistyin Postille vuoden alusta SOL Henkilöstöpalveluiden kautta. Olen ollut heidän alaisuudessaan työntekijänä aikaisemminkin ja kokemukseni ovat olleet erittäin hyvät muihin vuokratyöfi rmoihin verrattuna. Palkat ovat olleet hyvät lisineen ja palkkalaskelmat ovat tulleet ajallaan jättämättä mitään epäselvyyksiä. Osaja määräaikaisten sopimusten mennessä hyvin, on heillä ollut tarjota muitakin pestejä ja suosituksia muualle. Kunnes sitten helmikuussa alkoi heidän kauttaan työt Postilla. Alkuun sopimus oli keikkatyöstä nollasopimuksella neljänä päivänä viikossa jatkuen samaa linjaa eteenpäin. Olin tyytyväinen, palkka ja vuorojen yli tehdyistä töistä saadut lisät olivat hyviä. Vaikkakin tunsin pahaa mieltä siitä, että pitkään työnsä hyvin osaavia lensi pihalle sitä mukaa kun meitä SOLilaisia käveli taloon osa ilman mitään aikaisempaa työkokemusta. Jatkoin työskentelyä alkuun pahaa aavistamatta, että SOLin kautta työskentelevät saisivat myös hyvin pian tuntea Postin karun ja täysin epäinhimillisen kohtelun. Huhtikuussa paljastuikin, että SOL Henkilöstöpalvelut siirtäisi Postin kanssa tekemänsä yhteistyön uuteen tytäryhtiöön SOL Logistiikkapalveluihin, joka vapauttaisi palkkojen alennuksen siirtymällä johonkin muuhun kuin PAUn tekemään työehtosopimukseen. Voimakkaista palkanalennuksista alettiin huhuta mediassa ja työntekijöiden piirissä. En tiennyt enää mitä ajatella. Pidin työstä ja hoidin sen hyvin tehden todella pitkiä päiviä saadakseni vain kaiken reitilleni kuuluvan postin perille. Olin juuri todella epävarmassa elämäntilanteessa. Ulosotto laskutti jatkuvasti palkastani isoja määriä ja tiesin sitä jatkuvan vielä noin 1,5 vuoden verran. Olin irtisanonut asuntoni ja päätin muuttaa sen hetken kumppanini luokse säästääkseni menoja. Kaikki oli kuitenkin epävarmaa, nyt myös työ. Päätin ottaa riskin, oman asunnon irtisanominen pelotti todella. Pääkaupunkiseudulla luottotiedottomalla pienituloisella kun ei todellakaan ole hyvät mahdollisuudet saada asuntoa. Ajattelin asioiden kuitenkin järjestyvän ja saavani asua kumppanini katon alla hoitaen asiat hyvin ja jakaen kodin hoitomenot siihen asti että pääsisin veloista eroon ja mahdollisesti saisin jotain pysyvämpää, vakaata työtä tilalle. Heinäkuussa todellisuus iski todella kovaa vasten kasvoja. Tuli ero ja jouduin keräämään tavarani ja lähtemään. Siinä vaiheessa olin jo SOL Logistiikkapalveluiden alaisuudessa ja palkka oli jo laskenut 9.90€/h. Se teki asioista vielä hankalampia, ulosottoTyöehtoshoppailu muutt i elämäni leikkausten jälkeen rahaa jäi käteen ihan onneton määrä vaikkei ollut vuokraakaan mitä maksaa. Uusi tes tuli luettavaksi ja siitä paljastui, että ylityöt olivat lähes turha toivo nostaa palkkaa ellei niitä tekisi täysin epäinhimillisiä määriä. Autoa ylläpidin kynsin hampain, niin vaikeaa kuin se luottotiedottomana onkin ja koitin samalla muun elämisen suhteuttaa pieniin tuloihin. Pyörin jatkuvasti kaverien nurkissa, nukkuen sohvalla tai lattialla vaihtaen säännöllisesti olinpaikkaa, kun ilmoitettiin että omaa rauhaa tarvitaan taas. Olin veloissa, ilman vakituista kattoa pään päällä, koukussa paskaan pienituloiseen työhön karenssin pelon uhalla ja kaiken tämän jälkeen palkka tulisi vielä laskemaan. Elämä alkoi olla pakkopullaa, rahaa ei jäänyt pakollisten menojen ja peruselämiskustannusten jälkeen oikein mihinkään vapaa-ajanviettoon. Viikonloput menivät vain ohitse, toivoen että seuraava viikko avaisi jotain uusia mahdollisuuksia. Minussa alkoi jo näkyä turhautumisen määrä mistä en itsekkään pitänyt yhtään. Kaikki työhaastattelut kaatuivat työnantajien nähdessä osoitetiedoissa Poste Restante, vaikka työkokemusta oli monen eri alan hommista. Asuntoasioiden kanssa sama pulma. Työpaikkana mediassa riepoteltu SOL Logistiikkapalvelut ja nykyinen osoite Poste Restante eivät varmaan antaneet kuvaa vuokranmaksukykyisestä ihmisestä, vaikkakin näillä tuloilla olisin joutunut turvaamaan tukiin ainakin takuuvuokran suhteen. Aika toivottomaan tilanteeseen tämä koko rumba ajoi. Olen todella turhautunut, tunnen suurta häpeää tilanteestani ja samalla koitan kaikin voimin pitää egoani pystyssä ja salata toivottoman tilanteeni suuremmalta osalta ihmisistä ja lähipiiristä. Toivon että saisin asiat järjestykseen, edes jotenkin. Lähipiiristä muutama joka tietää asian kokonaisuudessaan, on täysin ymmällään miten tällainen tilanne voi olla Suomessa edes mahdollista. Se on hyvä kysymys, johon ei auta vastaus vaan ratkaisu. En tiedä mitä vaikutusta tarinallani voi olla. Ehkä varoittavana esimerkkinä siitä, että asiat voi saada todella perseelleen ihan vain työtäkin tekemällä ja yhteiskuntakelpoisuuteen tähtäämällä. En suosittele kenellekään SOL Logistiikkapalveluiden työtä. Toivon että Postin tilanne saataisiin kääntymään työntekijöiden vaikutusvallalla. Julkaisemme kirjoituksen kirjoittajan pyynnöstä nimettömänä. Reitti_7_2019.indd 24 Reitti_7_2019.indd 24 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 25 Helsingin Postikeskus Tuula Syrjäläinen 1. Varavaltuutettu: Pekka Herranen 2. Varavaltuutettu: Maarit Kuikka PeC lajitt elu (Logistiikkakeskus Voutila, Ulkomaan Posti, Lieto, Seinäjoki) Ahmad Douba Varavaltuutettu: Elina Saarnio Helsinki, Espoo, Vantaa Seppo Airaksinen Varavaltuutettu: Mika Kukkola Länsi-Uusimaa Marko Koivumäki Varavaltuutettu: Henrik Husar Itä-Uusimaa Pertti Lehti 1. Varavaltuutettu: Tero Kelkka 2. Varavaltuutettu: Jari Hokkanen Uudet työsuojeluvaltuutetut valitt u Postin heikennett yyn työsuojeluorganisaatioon TEKSTI NIINA PENTINMÄKI Postin uudet työsuojeluvaltuutetut ovat aloittaneet tehtävissään 1.7.2019 lukien työnantajan yksipuolisesti päättämässä työsuojeluorganisaatiossa. Uusia työsuojeluvaltuutettuja valittiin koko maahan vain 10, joista toimihenkilöitä edustaa ainoastaan 1 päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Aiemmin työsuojelua on hoitanut 25 alueellisen työsuojeluvaltuutetun lisäksi kolme valtakunnallista työsuojelun erityisvaltuutettua. Pudotus työsuojeluvaltuutettujen määrässä on valtava ja samalla työsuojelualueiden koko on kasvanut kohtuuttomaksi. PAU on erittäin huolissaan työsuojelun toimintaedellytysten heikentämisestä ja resurssien vähentämisestä sekä kehottaa jäseniä olemaan tarvittaessa yhteydessä Aluehallintoviraston työsuojeluosastoon. Työsuojelutoiminnan romuttamisen taustalla on Postin keväällä tekemä päätös irtisanoa PAUn kanssa yhteistoiminnassa tehty sopimus työsuojeluorganisaatiosta. Lisäksi Posti on rikkonut sopimusta, jonka mukaan työsuojelun yhteistoimintaa toteutetaan olemassa olevalla organisaatiolla, kunnes uusi organisaatio on saatu yhdessä sovittua. Koska Posti ei ole noudattanut sopimusmääräyksiä, PAU on käynyt omat työsuojeluvaltuutettujen vaalit voimassaolevan työsuojelusopimuksen mukaiseen työsuojeluorganisaatioon ja tulee lisäksi hakemaan sopimukselle vahvistusta oikeusteitse. Posti Oy:n työsuojeluvaltuutetut: Pirkanmaa Satakunta Kari Salonen 1. Varavaltuutettu: Toni Manninen 2. Varavaltuutettu: Kaj Rönnkvist Pohjanmaa Keski-Suomi Pauli Iltola 1. Varavaltuutettu: Jari Hakala 2. Varavaltuutettu: Mika Koskimäki Pohjois-Suomi – Kuopion postikeskus Tarja Riikonen 1. Varavaltuutettu: Timo Huttunen 2. Varavaltuutettu: Timo Suoninen Pohjois-Suomi – Oulun postikeskus Jari Konttinen 1. Varavaltuutettu: Juha Värttö 2. Varavaltuutettu: Pekka Ojanen Toimihenkilöt Markku Jalava 1. Varavaltuutettu: Marjatta Makkonen 2. Varavaltuutettu: Katja Ranta Posti MESE, Flexo (ICT), Turun palkkahallinto, Postin ICT Päivi Holpainen Varavaltuutettu: Auvo Kulmanen Kotimaan maantiekuljetus 31.10.2019 asti Lena Müller-Salonen 1. Varavaltuutettu: Merja Kunnas 2. Varavaltuutettu: Terho Leskelä Työsuojeluvaltuutett ujen yhteystiedot: pau.fi /edunvalvonta/ tyosuojeluvaltuutetut/alueelliset Reitti_7_2019.indd 25 Reitti_7_2019.indd 25 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 26 Juvanoja aloitti uransa Pasilan postikeskuksen aluekuljetuksesta 38 vuotta sitten. Mitenkään suunniteltua ei postiuran aloittaminen ollut. Pyöräilin näillä kulmilla ja kun puomi oli auki katoin paikkaa lähempää. Äkkiä vaksi huusi ”seis mies, minne te menette”. No, jotainhan siihen piti keksiä ja kysyin, olisiko töitä tarjolla, Asmo nauraa. Aluekuljetuksen porukka oli mukavaa ja mukaan mahtui monenlaista persoonaa. Luisumiehen työt hoidettiin tunnollisesti ja tunnelma oli rento. Juvanojan porukoissa pyöri myös vaatimaton laulumies Rauli Badding Somerjoki. Satunnaisesta apulaisesta ylipostimies yp:ksi Juvanojan uraputki oli vauhdikas, kun Espoon Nihtisillan jakelusta irtosi sisämiehen paikka 80-luvun lopulla. Viikon jälkeen sain viran, seuraavalla viikolla olin ylipostimies ja sitä seuraavalla ylipostimies yp. Nihtisillan jälkeen Juvanoja lähti vielä uuteen osoiteselvitykseen eli otsiin palatakseen taas myöhemmin jakeluun. Nihtisiltaan liittyy myös Asmon alku edunvalvojana. Toimipaikan autoreitit oli mitoitettu ylisuuriksi, joihin Juvanoja vaati kellotusta. Reitit laitettiin kuntoon ja Asmosta leivottiin pian toimipaikan luottamusmies. Kun Nihtisilta liitettiin Kilon jakeluterminaaliin, tuli Asmosta terminaalin luottamusmies ja lopulta vuonna 2008 Mirja Öhmanin jälkeen Espoo, Vantaa, Kauniainen-alueen pääluottamusmies. Juvanoja laitt oi asioita kuntoon PAUn edunvalvojissa on meneillään parhaillaan sukupolvenvaihdos. Moni tutt u kasvo on kesän jälkeen jätt änyt tehtävänsä pitkän postiuran jälkeen. Yksi heistä on Espoon, Vantaan ja Kauniaisen pääluott amusmies Asmo Juvanoja. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA RIITTA SIEVILÄ Kymppitonnien palkkasaatavat Luottamusmiehet tekevät jäsenten eteen paljon näkymätöntä työtä, jota ei huomaa, ennen kuin omalle kohdalle sattuu esim. joku tes-rikkomus. Asmo Juvanoja sai alueellaan liikanimen ”Asmo-kovakasvo”, joka juontaa miehen peräänantamattomasta ja sitkeästä luonteesta. Duunareitten oikeuksia valvottiin ja niihin puututtiin välittömästi, jos aihetta ilmeni. Yksi suurimmista savotoista oli Vantaan postinjakajien palkkasaatavat, kun työnantaja ei noudattanut tuottavuuteen perustuvan palkkamallin (tupa) kaaduttua 52 viikon tasoittumisjakson irtisanomisaikaa. Työntekijöille maksettiin palkkasaatavia 46 000 euroa. Tosin siinä meni kolmisen vuotta ennen kuin jakajat sai rahansa, Juvanoja muistelee. Muistissa on myös muutaman vuoden takainen Kilon terminaalin alisuoriutumisjupakka, jossa työntekijöille jaettiin varoituksia, kun he eivät selvinneet työajan puitteissa työstään. Juvanoja vei asian aluehallintovirastoon ja tilanne rauhoittui. Maailma on muutt unut Postin henkilöstöpolitiikka on Juvanojan uran aikana muuttunut merkittävästi, mutta on niitä ongelmia ollut ennenkin. Monesti asiat ovat kulminoituneet työn johtamiseen ja esimiestyöhön. Asmolla on kokemuksia sekä hyvistä että huonoista esimiehistä. Kaikki ei ollut ennenkään paremmin, aina on ollut parantamisen varaa. Ne on olleet sen hetken ongelmia, jotka tämän päivän vinkkelistä saattavat näyttää vähän pienemmiltä. Entisiin aikoihin verrattuna Postin maine yhtiönä ja työnantajana on kuitenkin merkittävällä tavalla muuttunut. Nykyinen asenne postipalvelujen laatuun risoo entistä ylipostimiestä. Henkilöstöpolitiikka ja asiakkaiden kohtelu pitäisi muuttua aivan täysin. Tuohan on ihan paskaa, miten asiakkaita kohdellaan. Joka päivä jää postia jakamatta ja kaikessa mennään euro edellä. Kamaa otettaisiin sisään vaikka millä mitalla, mutta ulos sitä ei haluta viedä, kun se ei tuota rahaa, Juvanoja jyrähtää. Mutta löytyy niitä ongelmia ay-liikkeestäkin. Viimeisimpänä soveltamisalan laajennukset liittoperheen sisällä. Juvanoja muistaa vielä muutaman vuoden takaiset kovat keskustelut siitä, että naapuriliiton tontille ei mennä. Jokaisen ay-liikkeessä toimivan pitäisi käsittää tämä. Keskusjärjestö (SAK) ei ole valvonut sitä mitenkään, mitä helvettiä ne tekee siellä!? Kyllä ay-liike on ihan itse kussut tämän homman. Solidaarisuudesta ay-liikkeen sisällä eri alojen kesken ei voida puhua enää paskan vertaa. Ihan käsittämätön tilanne mun mielestä. Enää ei Asmon tarvitse tes-shoppailuja kuitenkaan murehtia. Aikaa on nyt käden taidoille ja musiikille. Purjelaivojen pienoismallit, taulujen maalaaminen ja pianonsoitto pitävät ay-veteraanin vireänä. Asmo Juvanoja ehti edunvalvojan urallaan moneen. Mies pisti Helsingin osastolle pystyyn muun muassa omat nett isivut aikana, jolloin liitollakaan ei ollut vielä omia. Reitti 26 Reitti_7_2019.indd 26 Reitti_7_2019.indd 26 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 27 M inun kohdaltani postin oranssi liekki on hiipunut 29 vuotta kestäneen työuran jälkeen. Jätin postityön viimeisen kesälomani päätteeksi 1.8.2019. Posti on ollut hyvä, luotettava ja joustava työnantaja, työkin on ollut monipuolista ja mielekästä. PAU on neuvotellut meille hyvät työehtosopimukset ja työterveyshuollon puitteet. Postilaiset ovat kautta aikojen olleet sitoutuneita, ahkeria, ammattitaitoisia ja luotettavia työntekijöitä. Yhteisöllisyys on ollut voimavaramme ja tekemisen palo näkyi laadukkaana toimitusvarmuutena. Viime vuosien muutokset ovat tehneet työntekijöiden aseman tukalaksi ja tekemisen palo on muuttunut peloksi. Työskentelin viimeiset kymmenen vuotta työsuojeluvaltuutettuna oman työn ohessa Pohjois-Karjalan alueella. Työsuojeluvaltuutetun työ oli vaativaa ja välillä vaikeaa, mutta pidin siitä ja onnistumiset antoivat puhtia jatkaa. Postityö tsv-pestini ohessa esti minua vieraantumasta ”oikeista töistä” ja koin olevani osa työyhteisöä. Joskus ajankäyttö oli haasteellista, mutta joustoa löytyi tarvittaessa, puolin ja toisin. Viimeisimmät muutokset ovat olleet kylmää vettä liekkeihin. Monen postiura on sammunut ja liian monen työtunteja on vähennetty, ammattitaitoinen henkilöstö on korvattu vuokratyövoimalla. Yhtäkkiä asiakas ei ollutkaan tärkeä, eikä sillä väliä saako hän postinsa ajallaan. Moni kokee, että työmme on muuttunut merkityksettömäksi. Työnantaja päätti vähentää rajusti myös työsuojeluvaltuutettujen määrää ja laajentaa alueita. Se tsv-alue, johon sulautettiin myös Pohjois-Karjala, on kohtuuttoman laaja. Koin mahdottomaksi hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä niin laadukkaasti ja yksilölliset tarpeet huomioiden, kuin olen tottunut tekemään. Lisäksi työ Liekki on sammunut, se kauan paloi roihuten vaatisi paljon matkustamista. Minun elämäntilanteeseen ei sovi reissutyö, on päästävä illaksi kotiin lämmittämään taloa, tekemään lumitöitä ja hoitamaan kotieläimiäni. Harrastuksistakaan en haluaisi luopua. Oli luovuttava työsuojeluvaltuutetun pestistä, en lähtenyt enää ehdolle tsv-vaaleihin. Postityön tulevaisuuden näkymät näyttävät kovin epävarmoilta; riittäisikö sitäkään eläkeikään saakka ja kestäisikö oma terveys? Olinhan nähnyt läheltä, kuinka moni uupui kohtuuttoman työtaakan alla ja epävarmuuden puristuksessa. Kymmentuntiset työpäivät minulle olisivat puoli vuorokautta, työmatkoihin kuluisi tunti suuntaansa. Päädyin hakemaan U usi polku -ratkaisua. Myönteinen päätös tulikin nopeasti, minun kohdallani ei tarvittu korvausrekrytointia. Sain päätöksen torstaina, perjantain jälkeen jäisin lomalle. Pyysin jakelupäällikköä tekemään paperit ja ilmoitin päätökseni työkavereilleni, en tulisi enää loman jälkeen takaisin. Kakkukahvit juotiin ja itkut itkettiin, sitten jätin sähköpostiin lopullisen poissaoloviestin ja poistuin haikeana työpaikalta. Olo oli kuin rotalla, joka jättää uppoavan laivan, mutta muistin erään pois lähteneen työkaverin sanat; ”pelastautukoon, ken voi”. Loma meni sekavissa tunnelmissa, työkaverit soittelivat usein, ikävä oli lohduton. Sanotaan, että aika parantaa kaiken, mutta joskus siihen tarvitaan vaan enemmän aikaa. Ikäväkin helpottaa ajan myötä ja moni työkavereistani pysyy kuitenkin elinikäisinä ystävinäni, vaikka ei päivittäin enää nähdäkään. Olen ollut siinä uskossa, että viisikymppiset naiset ovat ”ongelmajätettä” työmarkkinoilla, enkä ole uskaltanut ajatella työllistyväni postin ulkopuolelle. Sain kuitenkin heti työtarjouksia yllättäviltä tahoilta, mutta päädyin opiskelemaan sosiaalija terveysalan perustutkintoa. Haluan tehdä työtä, jossa voin auttaa ihmisiä ja työtä, jolla on merkitystä. Perustutkinnon jälkeen olen ajatellut jatkaa tauolle jääneen kuntoutus-, tukija ohjauspalveluiden erikoisammattitutkinnon loppuun. Uskon, että valmistuttuani työllistyn kotiseudulleni. Käsi nousee kuitenkin aina, kun postiauto tulee vastaan ja haikean kiitollisena muistelen postiuraani. Oranssi liekki on sammunut, mutta elämän liekki palaa ja usko tulevaan lämmittää. Toivon jaksamista kaikille postilaisille ja voimia edunvalvojille vaativaan työhön! Aika näyttää kuinka Postin käy. JAANA KANERVA Kolmevuotias Islanninhevosruuna Trausti eli "Rape" on Jaanan kasvatt ama. Reitti_7_2019.indd 27 Reitti_7_2019.indd 27 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 28 Ott eita työelämästä Työnantajilla puutt eelliset tiedot kuormitt umisen ehkäisystä Työsuojeluviranomaisen mukaan työpaikoilla reagoidaan puutteellisesti työntekijän haitalliseen kuormittumiseen. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja arvioi ja selvittää työn kuormitusriskit ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Työsuojeluviranomainen sai vuonna 2018 yhteensä noin 2 300 yhteydenottoa koskien työssä kuormittumista tai häirintää. Osa yhteydenotoista johti työsuojelutarkastuksiin. Häirintätapauksissa työsuojeluviranomaiseen otettiin yhteyttä useimmiten silloin, kun häirintää oli koettu esimiehen tai työnantajan taholta. Noin 80% tarkastuksen kohteissa olleista työpaikoista havaittiin työnantajan laiminlyöneen työturvallisuuslain edellyttämiä velvollisuuksia. Yleisimmät laiminlyönnit liittyivät työnantajan liian hitaaseen reagointiin terveyttä vaarantavan kuormittumisen tilanteessa tai työnantajan puutteellisiin tietoihin omista velvollisuuksistaan. Valvonnassa havaittiin myös, että työpaikoilla esiintyy epäselvyyttä siitä, miten työntekijä voi ilmoittaa työnantajalle haitallisesta kuormittumisestaan. Ilmoituksen voi tehdä käyttä en työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta saatavaa lomaketta Ilmoitus työnantajalle työssä kuormittumisesta. Lisää tietoa löytyy työsuojeluviranomaisen raportista: Häirinnän ja työssä kuormittumisen asiakasaloitteinen valvonta työsuojeluviranomaisessa vuonna 2018. Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9–15 numerossa 0295 016 620. PAU valitt aa perehdytyskieltotuomiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Reitti-lehden numerossa 5/2019 kirjoitettiin KKO:n tuomiosta koskien vuoden 2015 perehdyttämiskieltoja. Posti Oy poistatti tuolloin useissa toimipaikoissa työntekijät heidän kieltäytyessään PAUn perehdyttämiskiellon mukaisesti vuokratyöntekijöiden perehdyttämisestä. Työntekijöiltä pidätettiin lisäksi palkat. PAU nosti asiassa yhden pilottikanteen, jonka seurauksena Posti Oy velvoitettiin maksamaan korvauksia työntekijälle. Työnantaja sai asiassa valitusoikeuden KKO:hon ja tämän vuoden huhtikuussa KKO kumosi käräjäja hovioikeuden tuomiot äänin 3-2. KKO:n tuomio linjasi, että työtaistelutilanteessa työnantajan lojaliteettivelvollisuus on alentunut ja siten työnantajalla oli oikeus poistattaa työntekijöitä työpaikalta ja pidättää heidän palkkansa. KKO:n tuomion johdosta muut asiassa nostetut kanteet jouduttiin peruuttamaan. PAUn hallitus päätti elokuun kokouksessaan, että tuomiosta tullaan valittamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT). Valituksella haetaan tulkintaa siitä, oliko työntekijän poistattaminen ja palkanpidättäminen vastoin ILO:n järjestäytymisvapautta ja siten myös mahdollisesti ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. EIT:llä ei ole valtaa kumota tai muuttaa KKO:n ratkaisua, mutta se voi ottaa kantaa siihen, oliko KKO:n tuomio linjassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen asettamien velvoitteiden kanssa. Työntekijäpuolelle myönteisellä ratkaisulla voisi tulevaisuudessa olla laajempaa vaikutusta laintulkintaan sekä työnantajien toimintaan vastaavissa tilanteissa. Reitti_7_2019.indd 28 Reitti_7_2019.indd 28 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 29 Työsuojeluviranomainen teki vuoden 2018 aikana noin 1250 työpaikkatarkastusta yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon noudattamisen valvomiseksi. Yhdenvertaisuuslain laiminlyöntiä havaittiin noin 300 tarkastuksessa. Suoria työsyrjintään liittyviä yhteydenottoja työsuojeluviranomaiselle tuli noin 500. Vuonna 2018 työsuojelutarkastuksilla valvottiin erityisesti ulkomaisten työntekijöiden syrjintää palkka-asioissa ja muissa työsuhteen vähimmäisehdoissa. Valvonnan kohteena olivat myös työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta sekä työpaikkailmoituksissa ilmeneSano ei lapsityölle Maailmassa on 152 miljoonaa lapsityöläistä. He tekevät vaatteitamme, puhelimiamme ja kenkiämme. Kun lapsi on töissä, hän ei pääse kouluun – eikä köyhyyden kierre katkea. Lapset joutuvat töihin, jos vanhempien palkka ei riitä elämiseen. Silloin lapsia tarvitaan perheen elannon turvaamiseen. SASKin päämäärä on ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palkka kaikille. Siellä missä SASK mahdollistaa paremman toimeentulon vanhemmille, yhä harvemman lapsen täytyy tehdä töitä. Lahjoita SASKin lapsityön v astaiseen työhön: www.sask.fi /sanoeilapsityolle Ruokalähett i kuoli ylirasitukseen Venäjällä – sai sakot EMILIA KUKKALA Yandex Food -yrityksessä työskennellyt 21-vuotias ruokalähetti Artyk Orozaliev kuoli 16. huhtikuuta ylirasitukseen kesken pitkän työvuoronsa, kertoivat Novaja Gazeta (23.4.) ja Moscow Times (22.4.). Suomessa Yango-taksit ovat osa Yandexia. Fontanka-paikallislehden (20.4.) mukaan kuolinsyytutkimuksessa selvisi Orozalievin kuolleen sydänkohtaukseen, joka on mahdollisesti ylirasituksen aiheuttama. Urheilullinen mies alkoi voida pahoin ja lyyhistyi pyöränsä viereen kesken kymmentuntisen työvuoronsa. Perheen mukaan pienestä kirgisialaiskylästä ihailemaansa Pietariin saapuneella Orozalievilla ei ollut aiempia sydänvaivoja. Suomen Oikeutta läheteille -verkoston mukaan työtoverin kuolema on herättänyt vihaa Venäjällä työskentelevissä ruokaläheteissä (Justice For Couriers -tiedote, 1.5.2019). Verkoston mukaan Yandexin lähettien on 1000–1500 ruplaa eli noin 13–20 euroa päivässä ansaitakseen työskenneltävä 10–12 tuntia päivässä. Välimatkat ovat pitkiä, taukoja ei ehdi pitää ja kuljetukset voivat olla painavia. Lisäksi lähetit joutuvat maksamaan vuorosta myöhästymisestä tai vuoron väliin jättämisestä sakkoa. Sellaisen sai myös Orozaliev kuoltuaan. ”Kollegamme Artyk Orozalievin traaginen, ja täysin tarpeeton kuolema osoittaa miksi lähetit tarvit sevat työssään vähimmäisturvan, säällisen palkan ja reilut työolot”, kirjoittaa Suomen Oikeutta läheteille -verkosto. Sen mukaan on vain ajan kysymys, että Suomessakin joku raataa itsensä hengiltä tai kuolee onnettomuudessa, kuten on käynyt jo Italiassa ja Ranskassa. Syrjintäepäilyt työllistivät työsuojeluviranomaisia vä syrjintä. Vuoden 2018 aikana tehtiin lisäksi yksittäisen työntekijän tai työnhakijan kokeman syrjinnän valvontatarkastuksia. Suorista valvontapyynnöistä noin 200 koski terveydentilaan perustuvan syrjinnän kokemusta. Vähiten valvontapyyntöjä tuli liittyen uskontoon ja seksuaaliseen suuntautumiseen. Lisää tietoa löytyy työsuojeluviranomaisen äskettäin julkaisemasta raportista: Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon valvonta työelämässä vuonna 2018. Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9–15 numerossa 0295 016 620. Reitti_7_2019.indd 29 Reitti_7_2019.indd 29 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 30 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 35 Reitti_7_2019.indd 30 Reitti_7_2019.indd 30 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 31 Vuosien varrelta Lastenratt aita lykkimässä TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA PAUN ARKISTO Postimiesten nahkalaukut ja polkupyörät saivat vuonna 1973 rinnalleen uuden menopelin. Kaupunkialueilla otettiin postinjakelun helpottamiseksi ja lähetysmäärien kasvaessa käyttöön kolmipyöräinen harmaa jakelukärry. Kärryt olivat aluksi päältä avoimia ja postin suojaksi laitettiin kankainen suojapeite. Kärryjä kehiteltiin edelleen kannellisiksi ja lukittaviksi. Jakelukärryt saivat osin ristiriitaisen vastaanoton hyödyllisyydestään huolimatta. Varsinkin vanhemmat virkamiehet kokivat arvonsa uhatuksi, kun joutuivat julkisesti ”lykkimään lastenrattaita”. Fyysistä jakelutyötä helpottaville työvälineille oli kuitenkin tarvetta. Vuonna 1965 lähetyksiä kulki yli 990 miljoonaa, vuonna 1975 yli 1,3 ja vuonna 1985 jo lähes 1,9 miljardia. Lähde: Tarinoita. Postimuseon julkaisuja 2003. Uusia jakelukärryjä esiteltiin lehdistölle Postija Telelaitoksen mainoskuvissa. In memoriam Pasi Juhani Hentunen (s. 14.2.1970, Helsinki) menehtyi lyhytaikaisen sairauden murtamana 15.8.2019 kotikaupungissaan Helsingissä vain 49-vuotiaana. Pasi oli verkostoitumisen m estari ja vaikutti pitkän postiuransa aikana (v.1986-2019) useissa eri ay-järjestöllisissä luottamustehtävissä. Hän oli Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja toimi myös luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä osallistui kolmeen PAUn liittokokoukseen osastonsa edustajana. Kielitaitoisena Pasi oli mukana EWC:ssä (Eurooppalaiset yritysneuvostot – European Works Councils) ICT-tessin edustajana. Myllypurossa pitkään asunut Pasi harrasti musiikkia, erityisen lähellä hänen sydäntään oli Beatles-yhtyeen tuotanto. Jokerit oli stadin kundille rakas seura. Koripallofaniksi Pasi myös tunnustautui. Läheiset ja ystävät jättivät Pasille jäähyväiset Myllypuron kirkossa lauantaina 7.9.2019. Muistotilaisuus pidettiin seurakuntasalissa. PÄIVI HOLPAINEN & OSSI LILLOMÄKI & KARI TANSKANEN Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry Verkostoitumistaitoinen järjestöaktiivi Reitti_7_2019.indd 31 Reitti_7_2019.indd 31 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 32 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Niina Pentinmäki, asiantuntija • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Esimies ilmoitti työpaikallamme, että kukaan ei saa kertoa Postin asioista medialle mitään ja kaikki yhteydenotot pitää ohjata Postin Mediadeskiin. Onko todellakin niin, että edes perustuslaissa säädetyn sananvapauden nojalla en voi kertoa omaa mielipidettäni Postin henkilöstöpolitiikasta? Perustuslaki turvaa sananvapauden, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Työsopimuslain lojaliteettivelvoite kuitenkin velvoittaa työntekijää välttämään toiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Työntekijän tulee huomioida työnantajan etu myös vapaa-ajallaan, esimerkiksi työnantajan mainetta tai asiakassuhteita ei saa vaarantaa epäasiallisella käyttäytymisellä työpaikan ulkopuolellakaan. Työntekijää sitoo myös salassapitovelvollisuus, jolloin työnantajan liiketai ammattisalaisuuksia ei saa käyttää hyödykseen tai ilmaista muille. Työnantaja ei voi kuitenkaan kieltää ketään ilmaisemasta mielipiteitään tai puhumasta medialle. Työntekijällä on siis oikeus puhua omista tuntemuksistaan ja ajatuksistaan myös julkisesti, kuitenkin faktoissa pysyen ja solvauksista pidättyen. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että kaikki sosiaaliseen mediaan tai tiedotusvälineille työnantajasta annetut kommentit ovat sellaisia, että ne voisi sanoa myös suoraan työnantajalle kasvotusten. Saat siis kertoa oman mielipiteesi Postin henkilöstöpolitiikasta kunhan pitäydyt asiallisessa kielenkäytössä etkä paljasta liikesalaisuuksia. Kysymyksiä lakosta Milloin työpaikan työntekijät ovat lakossa? PAU tai ammattiosasto asettaa työt lakkoon, kun siihen on aihetta. Yleisin aihe lakkoiluun on työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittaminen. Kun työt on asetettu lakkoon ei kenenkään tule tehdä lakonalaista työtä. Liiton jäsenillä on velvoite osallistua liiton päättämiin työtaistelutoimiin. Miten saan oikeaa tietoa lakosta? PAU tiedottaa jäsenilleen mahdollisista työtaistelutoimista mm. tekstiviestillä ja sähköpostilla, sekä työpaikoille lähetettävillä tiedotteilla. Aina viimeisin ja ajankohtaisin tieto löytyy liiton kotisivuilta www.pau.fi . Jäsenten kannattaakin käydä tarkistamassa omat yhteystietonsa sähköisessä jäsenpalvelussa www.pau.fi / jasensivut.html, jotta saa oikean ja ajantasaisen tiedon itselleen. Sananvapaus työpaikalla ja työsuhteessa Reitti_7_2019.indd 32 Reitti_7_2019.indd 32 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 33 Reitti 33 Myötätunto on työelämätaito Entä jos joku kirjoitt aisi työhakemukseensa olevansa empaatt inen? Kolumni TIINA TORPPA ........................................ on helsinkiläinen toimitt aja ja viestinnän koulutt aja, joka luki vastikään perinteistä kirjett ä, jossa hänen kaukana asuva, empaatt inen ystävänsä kertoi kuulumisiaan. T yötuttuni päivittää somessa olevansa taas Lastensairaalassa. Se on jo aika mones käyntikerta sairaalassa. Minussa liikahtaa myötätunto. Kun ystävät ja tuttavat kertovat menetyksistään, jakavat surujaan ja huoliaan, pieniä ja suuria, tunnen yleensä empatiaa. Nykyään tieto tulee usein somessa, niin tälläkin kertaa. Asiantuntijat sanovat, että empatia on työelämässäkin tärkeä taito, esimiestyössä se on jopa edellytys. Kauas taakse jäävät ne ajat, jolloin korostettiin johtajien kovuutta. Joku voi nykyäänkin väittää, että empatia jääköön yksityiselämään. Mutta miten asiakkaaseen tai johdettavaan voi vaikuttaa, jos ei ymmärrä häntä eikä huvita edes yrittää. Tai jo valmiiksi ajattelee, ettei sellainen taito edes kuulu työelämään. Kuinka kovaksi käykään (työ)elämä, mikäli ihminen kieltää itseltään empatian työpaikallaan. Kovaa myös ihmiselle itselleen. Sitä paitsi aivotutkijoiden mukaan empatia toimii kuin automaattiohjauksella, joten sitä nappia ei voi edes halutessaan vääntää pois päältä. Pari vuotta sitten kävin ihan kurssin itsemyötätunnosta, joka tarkoittaa empatiataitoja itseään kohtaan. Itsemyötätuntotaidoista kouluttava työnohjaaja Mari Juote sanoi, että juuri kärsimys yhdistää erilaisia ihmisiä. Onhan kärsimys universaalia. Empaattinen voi tunnistaa ja ymmärtää toisen tuskaa tai omaansa. Onkin tärkeää osoittaa myötätuntoa itselleen kiperässä tilanteessa eikä vain purra hammasta ja yrittää kestää. Joitakin ikäviä, itselleni tapahtuvia asioita en voi muuttaa, mutta voin sentään vaikuttaa siihen, miten suhtaudun niihin asioihin – ja itseeni. Työelämässä tulee vastaan tilanteita, joissa työkaveri tuskastuu. Tai väsähtää. Tai turhautuu. Silloin empatia on se, mitä voin antaa. Työkaveri tuskin kaipaa neuvojani! Ihmisellä itsellään on usein työongelmiinsa ne parhaat ratkaisut. Minä olen luonteeltani hervoton neuvoja. On tilanteita, joissa olisin todellakin voinut pitää neuvot mahassani ja pelkästään osoittaa empatiaa. Se olisi edistänyt toisen tilaa ja vointia paremmin kuin hyvää tarkoittavat neuvoni. Myötätuntokäsitteestä lukeminen sai minut ajattelemaan toista sanaa, vaikkei se nykyään vaikuta muodikkaalta: solidaarisuus. Se on yhteisvastuullisuutta, jota ihminen voi osoittaa ryhmän sisällä muille tai jollekin kokonaan toiselle ryhmälle. Solidaarisuus lienee aina ajankohtaista. Arvelen, että ilman sitä ihminen jää jumiin omiin yksilön haasteisiinsa. Ne ovat aina jotenkin kapea maailma. Solidaarisuus varmasti sisältää aina myötätuntoa, vaatiihan yhteisvastuullisuus pyrkimystä ymmärtää, miltä toisesta tuntuu. Onneksi ketään ei ole tuomittu kylmyyteen, vaan myötätuntotaitoja voi kehittää miellyttävästi. Aivotutkijat sanovat, että taiteesta nauttiminen – olipa taidemuoto musiikki, kirjallisuus, kuvataide tai mikä tahansa – vahvistaa ihmisen myötätuntotaitoja. Jokainen tarvitsee myötätuntoa ja työelämä myötätuntoisia, oman itsensä ulkopuolelle näkeviä ja toisenlaisuutta ymmärtäviä työntekijöitä. Muutoksissa ja murrosvaiheissa laajasti ymmärtävät ihmiset näkevät kauemmas kuin muut. Entä jos joku kirjoittaisi työhakemukseensa olevansa empaattinen. Jos esimiestyötä hakeva korostaisi olevansa empaattinen, huumorintajuinen ja rento pomo. Olisi ehkä pakko lisätä, että silti esimiestyössä pysyvät langat käsissä. Ettei vain pidettäisi liian lepsuna. Ovatkohan työelämän tai ainakin rekrytoinnin vallitsevat ihanteet sairastuneet vahvuuteen tai vähintään siitä mesomiseen. Reitti_7_2019.indd 33 Reitti_7_2019.indd 33 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 34 Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re R R R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re R R R R R Re R R Re R Re Re R it it it it it it it it it it it it it it it it it iit it it iiiiit iit i ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tii tii ti ti ti ti tiiiiiiiii tiii 3 3 34 34 3 34 34 34 4 34 34 34 3 34 34 4 34 3 34 34 3 3 3 3 3 3 34 3 34 34 4 4 34 34 34 34 34 34 34 34 4 34 3 Menoon mukaan Posti-Telen ja Gold Linen Oloneuvos -pikkujouluristeily Aika: 24.–26.11.2019 Paikka: Viking Gabriella, Helsinki-Tukholma-Helsinki Majoitus A-luokan 2 hengen hyteissä, hinta 145 euroa, joka sisältää majoituksen, päivälliset mennen tullen juomineen sekä aamiaiset ja tervetuliaiskahvit. Yhden hengen hytti 185 euroa. Vierailemme 25.11. Tukholman autoteknillisessä museossa, jonka pääsymaksu on 14 €/hlö. Tukholmassa on järjestetty myös opastettu kiertoajelu, joka on ilmainen. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, kumpaan osallistut. Risteilyllä on mukana myös Postimuseon ystävistä Pirkko Hassinen ja Christina Rappe. Kokoontuminen Viking Linen terminaalissa sunnuntaina 24.11. klo 13–14. Tulokahvit ja kokous klo 15–16.30, kansi 10. Ruokailut menomatkalla ensimmäisellä kattauksella klo 17.30– 19.00. Paluumatkalla kattaus Ruotsin aikaa klo 16.30–18.00. Tiistaina 26.11. palataan Helsinkiin klo 10.10. Sitovat ilmoittautumiset 5.11. mennessä! Ilmoittaudu seuraaville henkilöille: Risto Dahlberg, Tampere 040 832 1343 Keijo Ruokanen, Rovaniemi 040 723 4614 Pirkko Hassinen, Espoo 040 543 2405 Arto Helander, Varikon vanhat 040 593 2707 Risto Karppanen, Kajaani 0400 686 506 Raili Kultala, Kokkola, 0400 668 589 Raija Tsutsunen, Kuopio, 0400 402 961 Hannu Purtsi, Mikkeli, 050 365 6186 Lauri Jurvala, Helsinki 0400 151 384 Esko Karri, Seinäjoki 0400 667 383 Viljami Kulju, Oulu 040 772 4456 Hannu Nirhola, Helsinki 0400 688 002 Sisko Tahvainen, Eno 040 571 8749 Seppo Vanhanen, Itä-Suomi 050 347 7230 Raimo Väänänen, Oulu 040 590 4654 Lisätietoja: Seppo Vanhanen, 050 347 7230 Kurjenkatu 5, 80160 Joensuu Linja-autokuljetukset: Kokkola-Vaasa-Seinäjoki-Tampere-Helsinki Rovaniemi-Oulu-Jyväskylä-Helsinki Nurmes-Joensuu-Lappeenranta-Kouvola-Helsinki Kajaani-Kuopio-Mikkeli-Helsinki PAUn Inarin osaston ylimääräinen kokous Aika: ke 2.10.2019 klo 11.30 Paikka: Postinjakelun Ivalon toimipiste, Ivalontie 10, 99800 Ivalo Kokouksessa käsitellään osaston purkautuminen (2. kokous) ja siihen liittyvät asiat. Asiaa käsiteltiin 1. kerran kokouksessa 24.5.2019. Osaston sääntöjen (15§) mukaan p äätös osaston purkamisesta voidaan tehdä, jos 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä kahdessa vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä kokouksessa sitä kannattaa. Toimikunta Mökki Oulujärven Säräisniemeltä PAU Oulun alueen osasto ry. vuokraa omistamaansa lomaosaketta Oulujärven Säräisniemeltä jäsenilleen ja ulkopuolisille edulliseen hintaan. Osakkeessa on tilava tupakeittiö ja sauna. Yläkerrassa on makuuparvi. Yöpymistilaa on yhteensä 4-5 henkilölle. Alueella on erinomaiset mahdollisuudet kaikenlaiseen kalastukseen, marjastukseen, hiihtelyyn ym. ulkoiluun. Ladulle takapihalta on vain 10 metriä ja uimaankin pääsee suoraan takapihalta. Matkaa järvelle on noin 50 metriä. Oulun osastolla on vuorattavana mökit myös Niilesjärvellä (kesäkaudella) ja Hailuodossa Huilunnokkamökki. Tutustu mökkeihin lisää osaston sivuilla pauoulu.fi . Oulujärvi Ruunuvarpun hinnat: Jäsenet 25 €/vrk, 1.8.2018 alkaen. Muille PAUn jäsenille/ulkopuolisille 50 €/vrk. Yhteystiedot, varaukset, tarkemmat ajo-ohjeet ja avainasiat: PAUn Oulun alueen osasto ry Takalaanilantie 2 90600 Oulu puh: 045 256 1434 pauoulu@gmail.com Reitti_7_2019.indd 34 Reitti_7_2019.indd 34 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 35 Ristikon ratkaisu K U V A A M O A L A S S A D A L A K U L O R A N I N I T R T E E L L I O T T T A L O T S A P E K K A A N D O R R A N U O R U U S H A I T S V E N L I U T A M O K O I P I L E L U T A N N A N S P E D E L T A P U O S U A R A P U V A S K I T S A L I V E L I T A L I A P A M A H D U S M A J A T A L O T P U R S I O T O T V A S A L A E N H A U T U A R E K I K I S K O A K I S U Y V E S R A A P I J/V A T K Y S E L Y A H N A S U S V A Y R M Y K A A S U A S E A U T I U S Palautearvonnan voitt aja lehdestä 6/2019 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Jukka Karvonen. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Kuopion Posti-Teleseniorit ry 30-vuott a Yhdistys vietti 30-vuotisjuhliaan ravintola Skillassa 14.5.2019. 34 juhlijan joukossa oli vielä mukana monta perustajajäsentä. Yhdistys perustettiin vuonna 1989 Kuopion Postija Telealueen eläkeläiset nimisenä. Nimi vaihtui 2013 Kuopion Posti-Telesenioreiksi. Yhdistys toimii vilkkaasti tehden retkiä, risteilyjä ja teatteriretkiä edullisesti. Kokoonnumme kerran kuukaudessa Suokadun toimintakeskuksessa. Raija Tsutsunen on toiminut viimeiset 14 vuotta yhdistyksen puheenjohtajana Lasse Nyyssösen, Jorma Pirisen ja Risto Mönkkösen jälkeen. Juhlassa myönnettiin Risto Mönkköselle kunniapuheenjohtajan arvonimi. Tervetuloa uudet jäsenet mukaan toimintaan! Pienesti entistä Joensuun postiterminaalissa työskentelevien työkaverusten harrastustyöt pääsivät esille pienoismallien yhteisnäyttelyssä, joka toteutettiin PAUn ja K ansan sivistysrahaston avustuksella. Jaana Kanervan huovutetut eläinja ihmishahmot entisiltä ajoilta sekä Ari Alasen tarkat pienoismallit vanhoista ajoneuvoista olivat tapahtumavieraiden ihmeteltävänä heinäkuussa Puhoksen perinnepäivillä Kiteellä sekä Koveron majatalon Kesäkuhinat-tapahtumassa Tuupovaarassa. Harrastajat itse olivat paikan päällä ja työnäytöksiä seurattiin kiinnostuneina, moni jäi rupattelemaan pitkäksi toviksi. Miesväkeä kiinnosti eniten Arin ajoneuvot, naisväki tykästyi pehmoisiin huopaeläimiin. Kiitos! Kiitän PAUn Oulun alueen osastoa, PAUn Oulun Automiehiä, työtovereita ja työnantajaa muistamisesta jättäessäni 45-vuotisen postiurani muistojen kultaiseen aarteistoon. Kiitän luottamuksesta, jota olen saanut edunvalvojana. JUKKA TUOHINO, Oulu Käden taitajat Ari Alanen ja Jaana Kanerva antoivat näytt een osaamisestaan kesällä Puhoksella ja Tuupovaarassa. TEKSTI & KUVA RAIJA TSUTSUNEN Reitti_7_2019.indd 35 Reitti_7_2019.indd 35 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 36 På svenska Frågor om strejk Förmannen anmälde på arbetsplatsen att ingen av oss får meddela om Postis ärende till medierna och att alla kontakttagande ska ledas till Postis Mediadesk. Är det verkligen så att jag på grund av yttrandefrihet, som har stadgats i grundlagen, inte kan ge min personliga åsikt om Postis personalpolitik? Grundlagen tryggar yttrandefriheten. Till yttrandefriheten hör rätten att framföra, sprida och ta emot information, åsikter och andra meddelanden utan att någon i förväg hindrar detta. Arbetsavtalslagens lojalitetsplikt förpliktar ändå att arbetstagaren skall i sin verksamhet undvika allt PAU eller en fackavdelning strejkbelägger arbeten när det fi nns behov för det. Den vanligaste teman för strejkar är att sätta fart på kollektivavtalsförhandlingarna. När arbeten är strejkbelagda ska inte Hur ska jag få rätt information om en strejk? PAU informerar sina medlemmar on eventuella arbetskonfl iktsåtgärder bl.a. med hjälp av sms-meddelanden och per e-post samt med hjälp av nyhetsbrev på arbetsplatsen. Alltid den senaste och den mest aktuella informationen fi nns på fackförbundets hemsida www.pau.fi . För medlemmar lönar det sig att gå och kontrollera sina kontaktuppgift er i fackförbundet e-tjänster på adressen www. pau.fi /jasensivut.html, för att få den rätta och aktuella informationen. någon utföra de strejkbelagda arbeten. Fackförbundets medlemmar är skyldiga till att delta i arbetskonfl iktsåtgärder som fackförbundet har bestämt. När är arbetstagare på en arbetsplats i strejk? Ytt randefrihet på arbetsplatsen och i ett arbetsförhållande som står i strid med vad som skäligen kan krävas av en arbetstagare i den ställningen. Arbetstagaren skall iaktta arbetsgivarens fördel även på fritiden, t.ex. arbetsgivarens gott rykte eller kundrelationer skall inte riskeras genom ett opassande beteende utanför arbetsplatsen. Medan anställningsförhållandet varar får arbetstagaren inte obehörigen utnyttja arbetsgivarens företagshemligheter eller röja dem för någon annan. Arbetsgivaren kan inte förbjuda någon från att uttrycka sina åsikter eller från att prata till medierna. Arbetstagaren har således rätten till att dela sina egna känslor och tankar även off entligt, ändå genom fakta och utan skällsord. En bra tumregel kan vara att alla kommentarer som arbetstagaren säger om arbetsgivaren i de sociala medierna eller till medierna är sådana som man kunde uttrycka även direkt till arbetsgivaren. Du får således berätta din egen åsikt om Postis personalpolitik om du använder sakligt språk och inte avslöjar företagshemligheter. Reitti_7_2019.indd 36 Reitti_7_2019.indd 36 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 37 In English Questions about strikes When do workers go on strike? PAU or its local branch organises a strike when necessary. Th e most common reason for holding a strike is to speed up the collective labour agreement negotiations. When a strike is on no one should be working. Union members are obliged to participate in industrial actions (i.e. strikes, work stoppages) organised by the union. How do I get reliable information about a strike? PAU will inform its members on possible industrial action (i.e. strikes, work stoppages) by SMS and e-mail. Also, an info letter will be sent to the work places. Th e latest and most current info will be found on the union’s website www.pau.fi . To make sure being informed members should check that their contact information is up to date at www.pau.fi /en/membership/electronic-membership.html. Freedom of expression at work Our boss said that we are not allowed to say anything about the matt ers of Posti to media. All the media requests have to be forwarded to the Posti’s Mediadesk. Is it really so that I am not entitled to express my own personal views about the human resources policies of Posti even when the freedom of expression is granted in the constitutional law? Freedom of expression, granted in the constitutional law, entails the right to express, disseminate and receive information, opinions and other communications without prior prevention by anyone. However, in the employment contracts act it is legislated that it is the obligation of the employees to avoid in their activities everything that confl icts with the actions reasonably required of employees in their position. It is required from the employees to be aware of the employers’ interests even during their pastime in order not to harm the reputation or the business relations of the employer. Th e employee may neither utilize nor divulge the employer’s trade or business secrets. However, the employer can’t forbid anyone to express their own views even to media. Th us it is the right of the employee to discuss their feelings and thoughts also publicly, minding the facts and refraining from insults. A good rule of thumb is that all comments in the social media or media regarding the employer could be said to the employer also face to face. So you are allowed to express your own views regarding the human resources policies of Posti as long as you do it in a matter-of-fact manner and don’t divulge any business secrets. Reitti_7_2019.indd 37 Reitti_7_2019.indd 37 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–12 ja klo 13–15, asiakaspalvelu on suljettu klo 12–13 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Perheyrityksessä työskentelevien tyött ömyysturvaan muutoksia Kuva: TYJ Perheen omistamassa yrityksessä työskentelevät henkilöt, jotka eivät henkilökohtaisesti omista osuutta yrityksestä, ovat 1.7.2019 alkaen työttömyysturvassa palkansaajia. Aiemmin henkilöt on katsottu yrittäjiksi. Yrittäjän ei-omistavien perheenjäsenten tulisi siirtyä palkansaajakassaan heinäkuun alussa, jotta heidän työskentelynsä perheyrityksessä kerryttää edelleen työttömyysvakuutusta. Yrittäjänä täyttyneen työssäoloedellytyksen voi tuoda niin kutsutun jälkisuojan perusteella mukanaan palkansaajakassaan, jos liittyy uuteen kassaan kuukauden sisällä siitä, kun on eronnut entisestä kassasta. Jos työskentely perheyrityksessä alkaa vasta nyt, yrittäjäkassaan ei enää kannata liittyä, ellei tarkoituksena ole hankkia osuutta perheyrityksestä tai siirtyä muutoin yritystoimintaan. Osittain täyttynyttä työssäoloehtoa ei voi tuoda mukanaan palkansaajakassaan. Lakimuutos ei koske sinua, jos omistat yli %:n perheesi yrityksestä. Tällöin olet edelleen työttömyysturvassa yrittäjä. Muutoksen ulkopuolelle jäävät myös henkilöt, jotka työskentelevät perheen omistamassa toiminimessä (ja ovat näin aina yrittäjiä myös eläkejärjestelmässä eli YEL-vakuutettuja). Lähde: www.tyj.? Reitti_7_2019.indd 38 Reitti_7_2019.indd 38 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 7 | 2019 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 1.10. mennessä ja voita 20 € Reitti_7_2019.indd 39 Reitti_7_2019.indd 39 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08
010 19 19 19 if.?/pau Pääset liittosi matkavakuutuksella LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi liittosi ottama matkavakuutus Ifistä. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! Reitti_7_2019.indd 40 Reitti_7_2019.indd 40 4.9.2019 14.08 4.9.2019 14.08