Reitti 1 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 5 | 2018 UUSI HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ 16 • KAVERIKOIRATOIMINTA 20 • MIELENTERVEYS 22 6 Ilo palasi: 6 6 Uusi polku toi Ahvenanmaalle Varhaisjakelun palkat laskivat 40 prosentt ia 15 Työntekijät maksoivat johdon tukevat bonukset 28 Reitti_5_2018.indd 1 Reitti_5_2018.indd 1 22.5.2018 12.14 22.5.2018 12.14
Reitti 2 Reitti 5 | 2018 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 19 050 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Hanna Kauppinen puh. 044 740 8698 (hanna.kauppinen@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 6 4.6. 4.7. 7 13.8. 12.9. 8 24.9. 17.10. 9 29.10. 22.11. 10 26.11. 20.12. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Onnellinen postimies 10 Kilpailutus ja oikeusuutisia 11 Puheenjohtajalta 12 Eläkkeelle auringonlaskun alalta 15 Palkat laskivat 40 prosenttia 16 Positiivisen palvelukulttuurin lähettiläs 18 Laatua ja vapaa-aikaa 20 Vapaalla: Kaverikoiratoiminta 22 Arjen eväät: Hyvä työpaikka tukee mielen hyvinvointia 24 Muuttuva työ: Tulevaisuudentutkijat työn muutoksen äärellä 26 Otteita työelämästä 28 Ay-majakka: Kiky tuotti bonuksia 30 Ristikko 31 Vuosien varrelta 32 Kysyvälle vastataan 33 Kolumni: Kun tavoite törmää elämään 34 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitukset ja palautekortti 12 20 Nyt on jäljellä vain huono palkka. 6 16 Reitti_5_2018.indd 2 Reitti_5_2018.indd 2 22.5.2018 12.14 22.5.2018 12.14
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Niina Pentinmäki , 044 769 6434 (Ida Nummelin perhevapaalla 2.5. lähtien) JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Hanna Kauppinen, 044 740 8698 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto YTK ja työnantajien koplaus S uomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kannusti taannoin työnantajia maksamaan työntekijöidensä työttömyyskassan jäsenmaksun Yleiseen työttömyyskassa YTK:hon eli Loimaan kassaan. Pentikäinen syytti tiedotteessa ammattiliittoja siitä, että ne koplaavat markkinoinnissa perusteettomasti ammattiliitot ja työttömyyskassat yhteen vahvistaakseen omaa asemaansa. Pentikäinen jätti tosin mainitsematta työnantajien kytkökset Loimaan kassaan. Juha Häkkinen tarkasteli muutama vuosi sitten gradussaan työttömyysvakuutusjärjestelmän ja YTK:n historiaa. Tarkat tieteelliset kriteerit täyttävä työ osoittaa kiistatta motiivit ja taustat, jotka olivat ja ovat Loimaan kassan takana. YTK on työnantajien perustama ja hallinnoima kassa, jonka taustalla vaikuttavat työnantajan intressit. Työttömyysvakuutusjärjestelmän synnyllä ja kehittymisellä on vahva yhteys työväenliikkeen nousuun ja järjestäytymiseen. Niin kuin Häkkinen gradussaan toteaa, monien vaiheiden jälkeen päädyttiin vuonna 1960 hyväksyttyyn työttömyyskassalakiin, jonka lähtökohtana oli SAK:n ja STK:n välinen sopimus. Laki sai samana vuonna rinnalleen lain työttömyyskorvauksista. Tässä siis ammattiliittojen ja työttömyysturvan yhteys, jota Pentikäinen kutsuu koplaukseksi. Otollisen maaperän Loimaan kassan perustamiselle loi se, että enemmistö ammattiliittojen jäsenistä oli alkanut suhtautua ay-liikkeeseen kuin vakuutuslaitokseen ja palvelutuottajaan, jonka yhtenä tärkeimmistä funktioista oli työttömyysvakuutuksen tarjoaminen. Lisäksi tätä markkinoitiin ay-liikkeessä tärkeimpänä syynä kuulua liittoon. 1990-luvun laman kynnyksellä ajatus uudesta ammattiliitoista riippumattomasta työttömyyskassasta alkoi syntyä yrittäjäjärjestöjen ja Suomen Yrittäjäin keskusliiton piirissä. Samaan aikaan viikkoa ennen Loimaan kassan sääntöjen vahvistamista Iiro Viinanen oli 9.9.1991 Lahdessa Yrittäjäpäivillä pitämässään puheessaan todennut, että työnantajat voisivat huomauttaa työntekijöille, ettei ay-liikkeeseen kuuluminen ole välttämätöntä ja että työttömyyskassaan voi kuulua ilman jäsenyyttä ay-liikkeessä paljon halvemmalla. Loimaan kassan ensimmäinen johtaja oli kokoomuslainen Juho Paloheimo. Lisäksi kassan hallituksesta löytyi kolme Kokoomuksen jäsentä. Kassan läheisestä suhteesta yrittäjäjärjestöihin kertoi myös se, että kassan ”asioimistot” sijaitsivat yrittäjäjärjestöjen toimipisteiden yhteydessä Helsingissä, Turussa, Salossa ja Laitilassa. Tällä hetkellä YTK:n hallituksessa on pelkästään työantajaedustus. Harhaanjohtavan ja taitavan markkinoinnin ansiosta YTK:hon kuuluu tällä hetkellä yli 400 000 jäsentä. Lisäksi työttömyyskassan kylkeen on perustettu YTK-Yhdistys, jolla halutaan luoda erityisesti opiskelijoille mielikuvaa ”ammattiliitosta”. Kerrattakoon nyt vielä lopuksi, että YTK ei tarjoa mitään turvaa työntekijöille, ei ole kiinnostunut työntekijöiden hyvinvoinnista, ei neuvottele, eikä auta kun työpaikalla tarvitaan luottamusmiehen apua. YTK:n sivuilla nykyinen yhdistyksen hallituksen jäsen, entinen toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo suoraan, että työelämän säätelyä pitää purkaa ja sopia asioista enemmän työpaikoilla. Tätä ovat vaatineet sattumoisin myös hallituspuolue Kokoomuksen Susanna Koski ja Juhana Vartiainen. JUHA PÖYRY Reitti_5_2018.indd 3 Reitti_5_2018.indd 3 22.5.2018 12.14 22.5.2018 12.14
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Kunto remontt iin Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö järjestää kuntoremontteja konsernin palveluksessa oleville. Kuntoremontti aloitetaan kurssilla, jonka voi valita teeman mukaan. Tarjolla on kurssi esimerkiksi vuorotyön tekijöille ja hyvän unen tavoittelijoille. Noin puolen vuoden kuluttua kurssista osallistujat pääsevät kuntotreff eille, joilla seurataan remontin etenemistä. Kuntoremonttien tavoitteena on tukea osallistujien hyvinvointia ja jaksamista. Kuntoremontteihin on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen kuntoremontin alkua, mikäli poikkeavaa hakuaikaa ei ole erikseen ilmoitettu. Hakulinkit syksyn kuntoremontteihin aukeavat touko-kesäkuun aikana. Lue lisää kuntoremonteista, tutustu niiden malliohjelmiin ja tee hakemuksesi verkossa osoitteessa www.tyohyvinvointisaatio.fi • Kuntoremonttikurssi ”Tules kuntoon” 30.9.–5.10.2018 kylpylähotelli Peurunka, Laukaa ja kuntotreffi t 5.– 7.4.2019 • Kuntoremonttikurssi ”Vuorotyö hallintaan” 7.–12.10.2018 kylpylähotelli Peurunka, Laukaa ja kuntotreffi t 12.–14.4.2019 • Kuntoremonttikurssi ”TULE kuntoon”, suunnattu pohjoisen henkilöstölle 8.–12.10.2018 Verve, Oulu ja kunto treffi t 6.–8.2.2019 • Kuntoremonttikurssi ”Hyvä uni” 29.10.–2.11.2018 Kruunupuisto, Punkaharju ja kuntotreffi t 21.–22.3.2019 • Kuntoremonttikurssi ”Parempi voida kevyemmin” 18.–23.11.2018 kylpylähotelli Peurunka, Laukaa ja kuntotreffi t 3.–5.5.2019 Kuntoremonttikursseille osallistutaan omalla ajalla. Kaikista kursseista on mahdollisuus hakea Kelan kuntoutusrahaa. Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö maksaa kuntoremonttiviikon ja kuntotreffi en kustannukset. Osallistuja maksaa itse matkakulunsa. Määräaikaisen ja vuokratyöntekijän oppaat ilmestyneet PAUn tuottamat Postin määräaikaisen työntekijän opas ja Postin vuokratyöntekijän opas – jakelu, kuljetus ja käsittely ovat nyt saatavilla painetussa muodossa. Oppaat sisältävät nimiensä mukaisten työntekijöiden palvelussuhteiden ehdot Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa, joka on voimassa 1.11.2017–31.10.2019. Oppaita voi tilata työpaikoille PAUn toimistosta. Näiden lisäksi myös PAUn liittokokouksessa 7.– 9.6.2017 linjattu Tavoiteohjelma 2018–2021 on nyt saatavilla painetussa muodossa. Tavoiteohjelma pitää sisällään liiton tavoitteet työehtosopimus-, työsuojeluja järjestötoiminnassa. Liittokokouksen tavoitteet ohjaavat liiton toimintaa ja päätöksentekoa niissä hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti. Reitti_5_2018.indd 4 Reitti_5_2018.indd 4 22.5.2018 12.14 22.5.2018 12.14
Reitti 5 Muista lomaillessa liiton vakuutukset Lomille lähtiessä on hyvä muistaa, että PAU on vakuuttanut jäsenensä Ifi n Liittovakuutuksella, johon kuuluu vapaa-ajan tapaturmaja matkustajavakuutus. Liiton jäsenkorttiin on painettu vakuutuksen tiedot, joten se toimii myös matkustajavakuutuskorttina. Vakuutettuina ovat liiton työssä käyvät ja työttömät jäsenet, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain yli kuusi kuukautta Suomessa, joiden vakinainen kotipaikka on Suomessa ja jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuslain piiriin. Työttömiksi rinnastetaan työvoimaviranomaisen hyväksymien työttömien työnhakijoiden lisäksi vuorotteluvapaalla ja koulutustuella olevat. Osoitteesta www.if.fi/pau löytyy lisätietoja vakuutuksista. Suuri kesäkuvakilpailu Ikuista kesäfi ilikset töistä tai lomalta! Lähetä kesäja heinäkuun aikana kesäkuva sähköpostiin juha.poyry@pau.fi – julkaisemme kuvat saapumisjärjestyksessässä PAUn Facebook-sivulla Postija logistiikka-alan unioni PAU sekä Instagram-sivulla PAU_liitto. Kuvat palkitaan sosiaalisessa mediassa saatujen tykkäysten perusteella. Mikäli kuvissa esiintyy henkilöitä, muista pyytää kuvattavilta lupa kuvan julkaisuun. Kolmen tykätyimmän kuvan nappaajat palkitaan tavarapalkinnoilla. HOTELLI HEIMARI | Laitialantie 190, 52330 Ristiina 015 7273 100 | hotelli@heimari.com | www.heimari.com TULE HEIMARIN KESÄÄN! Tule meille lomanviettoon, Saimaan rannalle uimaan ja saunomaan, melkein kuin mökille tulisit! Saat makoisat unet linnunlaulun säestyksellä, syöt hyvää ruokaa runsaasta noutopöydästä, jossa suurin osa lähiruokaa ja luomua. Meillä voit myös harrastaa frisbeegolfia, minigolfia, rantalentopalloa, pihapelejä, pyöräilyä tai kuntosalia! Majoituksesta -10% jäsenkortilla. Aamiainen, aktiviteetit, kuntosali ja sauna kuuluvat hintaan. Tervetuloa! VIRPI VIITA VEIKKO MARKKULA Reitti_5_2018.indd 5 Reitti_5_2018.indd 5 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Reitti_5_2018.indd 6 Reitti_5_2018.indd 6 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 7 T Onnellinen postimies Reitti 7 TEKST I & KUVAT JUHA PÖYRY Harri Hietala uupui työhönsä Orimatt ilassa, ott i Uuden polun ja muutt i kaksi vuott a sitt en Ahvenanmaalle. Uusi ympäristö ja työpaikka postista toivat taas ilon elämään. Reitti_5_2018.indd 7 Reitti_5_2018.indd 7 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 8 Työnkuva Harri Hietala on pitkän linjan postilainen. Ensikosketus postinjakeluun tuli kesätöistä yli 30 vuotta sitten. 90-luvun taitteessa Hietala sai vakinaisen viran ja kaikki oli hyvin. Töissä oli rento tunnelma, jakelureitit olivat pieniä ja työpäivät lyhyitä. – Viihdyin töissä tosi hyvin, vaikka ensimmäiset kymmenen vuotta sain jakaa Orimattilan keskustassa monia eri piirejä hyppyheikkinä. Siihen aikaan jos joku oli sairaana, ehti työajan puitteissa jakaa kaksikin reittiä. Myöhemmin jaoin omalla autolla Orimattilan sivukyliin ja osasin parhaimmillaan varmaan 15 piiriä, Hietala muistelee. Sitten kaikki alkoi muuttua. Posti yhtiöitettiin, bisnes ohitti palvelun ja työtä tehostettiin. 2000-luvulle tultaessa työuupumuksesta ja työssä jaksamisesta alettiin puhua myös postissa. Yt-neuvottelut ja irtisanomiset pahensivat tilannetta entisestään. – Minulla ei ollut enää kivaa töissä ja olin stressaantunut. Työmäärä kasvoi koko ajan, oli jatkuva kiire ja töiden jälkeen olo oli kuin maratoonarilla, vaikka jaoin autolla. Nopeimmillaan ylinopeutta ajamalla Hietala ajoi reittinsä kolmessa ja puolessa tunnissa, kun oli vähän postia. Normipäivänä reitillä kesti yli neljä tuntia, pahimmillaan viisi. Kaikkea postia ei ehtinyt enää päivän aikana edes jakaa. Ikuinen optimisti Kun yt-neuvottelurumba lähti liikkeelle, Hietala päätti hakea Postin Uusi polku -ohjelmaan, vaikka uudesta työstä tai tulevaisuudesta ei ollut vielä mitään varmuutta. Usko siihen, että elämä kantaa ja kaikki kääntyy hyväksi, oli vahva. – Olen aina tehnyt töitä ja minulla oli luottamus siihen, että aina jotain löytyy. Olin puhunut vaimolleni Sannalle ja monelle muullekin, että en mä korkealta putoa – 30 vuotta talossa ja vain puolitoista tonnia kuussa käteen. Teen vaikka taksihommia, kun taksikorttikin on, tai sitten jotain muuta. Ikuisena optimistina Hietala päätti vaimonsa kanssa laittaa asunnon myyntiin, pakata kamat ja muuttaa Ahvenanmaalle. Pontimena muuttoon toimi myös pariskunnan poika Roope, joka oli ehtinyt asua saarella jo viitisen vuotta. Ympäristö oli kuitenkin uusi ja Ahvenanmaalla pärjätäkseen piti opiskella ruotsia. Hietalan ruotsin kielen opiskelu oli jäänyt yläasteelle, jossa tuli lähinnä kummasteltua mihin ihmeeseen tätäkin kieltä voi tarvita. Hietala ilmoittautui kuitenkin välittömästi työvoimatoimiston kautta Maarianhaminan Mediskoliin. Edessä oli perusteellinen kielikylpy. Ruotsia päntättiin päähän kahdeksan kuukauden ajan kuusi ja puoli tuntia päivässä. – Minulla ei ollut mitään hätää, kun sain opiskelun ajalta ansiosidonnaisen päivärahankin korotettuna. Sillä tuli hyvin toimeen. Työharjoitt elun kautt a postiin Mutta mistä töitä? No tietenkin postista! Hietalan muuttaessa Ahvenmaan postissa oli jo yksi paikka vapaana, mutta valinta ei osunut vielä silloin kohdalle. Hietala sai vuosi sitten keväällä jalan postin oveen väliin kielikoulun työharjoittelujakson kautta. Alan ammattilaisena hän teki vaikutuksen työpaikan esimieheen, joka jatkoi Hietalan pestiä määräaikaisena yli kesän. Kun syksyllä lehdessä haettiin postille uusia jakajia, kehotti esimies laittamaan paperit sisään. Hakemuksia tuli 37, joista kaksi valittiin. – Yhtenä päivänä esimies pyysi minut puheilleen, onnitteli ja sanoi, että sinä olet nyt Åland Postenin mies, Hietala muistelee tyytyväisenä. Pienestä kielimuurista huolimatta kohtelu työpaikalla oli ystävällistä ja välitöntä. Hietala otettiin hyvin mukaan ja parista työkaveristakin on tullut jo perhetuttuja. Sopeutumista auttoi tuttu työ ja ennen kaikkea inhimillisempi henkilöstöpolitiikka kuin mihin mantereella oli tottunut. Harri Hietala jakaa postia Maarianhaminassa nyt hymyssä suin. Reitti_5_2018.indd 8 Reitti_5_2018.indd 8 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 9 – Täällä työntekijöistä pidetään hyvää huolta. Se tulee työnantajalle takaisin positiivisena energiana. Kukaan ei tullut minullekaan sanomaan, että oletpa sinä hidas, kun alussa meni aikaa tottua ruotsinkielisiin nimiin ja osoitteisiin. Kahdeksasta neljään Ahvenanmaalla ylitöitä tulee harvoin, reitit ovat pienempiä ja postit jaetaan ajallaan. Työpäivä alkaa aamukahdeksalta ja päättyy neljältä. Työn rytmitys on pitkälti sama kuin mantereella. – Aamulla heitellään puolisen tuntia Nya Åland-lehteä ja edellisenä päivänä tulleita laivaposteja. Karkea lajittelu alkaa puoli yhdeksältä, joka kestää 15–20 minuuttia. Eka ryhmä lähtee kahvipaussille varttia yli yhdeksän ja loput puolelta. Kolme piiriä hakee 9.45 lentopostin, joka lajitellaan ja otetaan reitille, Hietala kertoo. Reitille lähdetään pääsääntöisesti yhtä aikaa kello 10.30–11.00 aikoihin. Reittejä jaetaan viiden hengen tiimeissä niin, että yksi jakaa yhtä piiriä kolmen kuukauden ajan ja sitten vaihdetaan reittiä. Pääasiassa talon autoilla jaettavilla reiteillä on 350– 700 taloutta. Kun reitti on jaettu, pidetään noin kolmen vartin ruokatunti. Ruokiksen jälkeen Hietala hoitaa vielä reittinsä noutoja vientipalvelut. Takaisin postilla ollaan vähän kolmen jälkeen. – Sitten vien lähtevät, teen käännettävät, osoitteenmuutokset, heitän mainokset ja kakkosluokan postit hyllyyn. Päivä on sitten siinä. Harri Hietala otettiin Ahvenanmaan postiin uutena työntekijänä, vaikka hänellä oli alalta yli kolmenkymmenen vuoden kokemus. Bruttopalkka pieneni, mutta kevyempi verotus kompensoi nettoansion kuitenkin lähes samaan kuin ennen. – Ihmiset täällä ovat ottaneet meidät lämpimästi vastaan ja luonto on upea. En stressaa enää, tulen töistä kotiin ihan eri fi iliksillä ja jaksan paremmin. Hietala lähettää lopuksi kiitokset ja terveiset Maarianhaminasta vielä vanhoille työkavereille ja Suomen Postille, jossa sai olla töissä silloin, kun se oli parasta. – Ja kiitos Kinnusen Sepolle rohkaisuista! fakta Ahvenanmaan posti – Åland Post Ab • Oma postilaitos vuodesta 1993 • Liikelaitoksesta osakeyhtiöksi vuonna 2009 • Ainoa osakkeenomistaja Ahvenanmaan maakuntahallitus • Toimialat: Pakkaus ja toimitus, Postipalvelut, Logistiikka ja Postimerkit • Noin 250 työntekijää • Uusi postiterminaali otett iin käytt öön vuonna 2002 Svibyssä, Jomalassa, jossa toimistoja tuotantotilaa 26 000 m² • Neljä omaa postikontt oria ja 15 asiamiespostia • Liikevaihto vuonna 2017 noin 38,2 milj. euroa, liikevoitt o 1,35 milj. euroa Lähde: www.alandpost.com/fi Ahvenanmaalla oman reitin lajitt eluhyllyjen malli on otett u Ruotsista, karkealajitt elun Suomesta. Reitti_5_2018.indd 9 Reitti_5_2018.indd 9 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 10 ... Helsingin käräjäoikeus: Ulkomaanpostin lajitt elijoilla on oikeus taukoihinsa Postinjakelun tarjouskilpailu selviää kesäkuussa Posti käynnisti tammikuussa postilaissa säädetyn hankintamenettelyn yleispalvelukirjeiden viisipäiväisen jakelun hankkimiseksi alueilla, joilla ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Postin lisäksi lähes 350 yritystä ilmoittautui mukaan kilpailutukseen. Postilain mukaan hankintamenettelyn tavoitteena on turvata viisipäiväinen yleispalvelu haja-asutusalueilla ja luoda sinne uutta jakelutoimintaa. Kilpailutuksen piiriin kuuluvat alueet on määritellyt Viestintävirasto. Kilpailutuskohteita oli yli 1 700. Tiedot kilpailutuksen tuloksista ovat selvillä kesäkuun aikana ja sopimuksen mukainen toiminta kilpailukohteissa alkaa 1.7.2018. Lähtökohtaisesti sopimukset tehdään vuodeksi kerrallaan. PAU:n edustamat ulkomaanpostin lajittelijat voittivat Helsingin käräjäoikeudessa taukokäytäntöä koskevan riidan. Käytännön mukaan ulkomaanpostin kirjelajittelussa on pidetty 5 minuutin palautumistauko jokaisena työajaksi luettavana täytenä tuntina, jolle ei osu työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen mukaista ruokatai kahvitaukoa. Riita johtui siitä, että Posti Oy määräsi yksipuolisesti kyseiset tauot lopetettavaksi 1. maaliskuuta 2016 alkaen. Käräjäoikeuden mukaan Posti Oy on rikkonut kantajien työsuhteiden ehtoja ja on velvollinen noudattamaan taukokäytäntöä sellaisena kuin sitä noudatettiin ennen 1. maaliskuuta 2016 voimaan tullutta muutosta. Käräjäoikeus totesi, että työnantajan ja työntekijöiden yhteisesti noudattama Postin Hankinta arvioi tarjouksen jättäneitä yhteisillä kriteereillä, joita ovat muun muassa Postin eettisten ohjeitten noudattaminen, hinta tarjottuna eurosenttiä/jaettu yleispalvelukirje, tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden täyttäminen, kaluston sopivuus tehtävään (päästöluokka EURO5 tai korkeampi) ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen (sairausja muut poissaolojärjestelyt). Viestintävirasto selvittää vuosittain, miltä osin sanomalehtien varhaisjakeluverkkoihin on tehty muutoksia ja määrittelee tarvittaessa alueet uudelleen. Lähde: www.postikilpailutus.fi menettely voi muodostua sitovaksi sopimuksen veroiseksi käytännöksi työsopimussuhteessa. Tällöin se rinnastuu sitovuudeltaan työsopimuksessa sovittuun ehtoon. Oikeus vahvisti, että taukokäytäntö on vakiintunut työsopimuksen ehtoa vastaavaksi ehdoksi, jota työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työsuhteen ehtojen olennainen yksipuolinen muuttaminen voi tapahtua vain irtisanomisaikaa noudattamalla ja sillä edellytyksellä, että muuttamiselle on esitettävissä irtisanomisperusteen veroinen peruste. Tällaiset muutokset ylittävät direktio-oikeuden, johon vedoten työnantaja oli taukokäytännön muutoksen tehnyt. Käräjäoikeuden ratkaisu perustui ensinnäkin kysymykselle siitä, muodostavatko ulkomaan postin kirjelajittelun tehtävissä työskentelevät oman henkilöstöryhmänsä, jolle voi muodostua omia sitovia käytäntöjä. Koska ryhmän nähtiin olevan olemassa, voitiin arvioida, onko ryhmälle muodostunut erityisiä etuja tai ehtoja, joita muilla ei ole. Seuraavaksi todettiin taukokäytännön olevan olemassa. Oikeus katsoi selväksi, että taukokäytäntöä on noudatettu ainakin 1990-luvulta lähtien. Kuten kantajat yhdenmukaisesti kertoivat, tauot on aiemmin merkitty työvuorolistoihin ja käytäntö säilyi ulkomaanpostin siirtyessä Pasilan postikeskukseen vuonna 2014. Postin edustajien kertomuksia siitä, ettei taukokäytäntöä ole ollut, oikeus piti ristiriitaisina. Posti Oy velvoitettiin korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut. Sillä on myös 30 päivää aikaa valittaa tuomiosta. Reitti_5_2018.indd 10 Reitti_5_2018.indd 10 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 P AUn liittovaltuusto piti kaksipäiväisen kevätkokouksen 22.–23.5. ja asialista oli tällä kertaa astetta mielenkiintoisempi. Vuosi sitten liittokokous käynnisti hankkeen liiton yhdistymishankkeesta ja valtuusto päätti kokouksessaan tehdyn selvitystyön pohjalta suunnan: kuka on se kumppani, jonka kanssa hanketta viedään kokouksen jälkeen eteenpäin. Vaihtoehtoja on käyty läpi huhtikuussa ilmestyneessä Reitti-lehdessä, joten niihin en mene tässä sen tarkemmin. Oli valtuuston päätös (lehti meni painoon ennen päätöstä) sitten JHL:n yhteisjärjestöksi hakeutuminen tai liittyminen Kuljetusliitot ry:n jäseneksi, ei kukaan tee maailmaa valmiiksi meidän puolesta. Leveämmät hartiat taustalla toki helpottaa useissakin asioissa, mutta myös jatkossa on tärkeää, että PAUn sopimusaloilla järjestäytyminen on kunnossa, jotta asioihin pystytään vaikuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä syystä PAUlla on käynnissä kampanja, jossa muistutetaan järjestäytymisen tärkeydestä ja yhtälailla siitä, että nykyiset jäsenet pitävät yhteystietonsa ajan tasalla jäsenrekisterissä, jotta tarvittaessa liiton viestit tavoittavat teidät kaikki. Jos et ole kuullut vielä kampanjasta, lue täältä lisää https://www. pau.fi/jasenyys/kampanja.html Varsin monella taholla näyttäisi olevan täysin vastakkainen kampanja käynnissä. Viimeisimmän ulostulon asiasta teki Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, kun hän ehdotti yrittäjille työntekijöiden työttömyyskassamak sujenmaksamista, jos he kuului sivat YTK:hon (työnantajien perus ta ma työttömyyskassa) eivätkä ammattiliittoon ja liiton työttömyyskassaan. Eihän tässä ole mitään yllättävää. Tottakai Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja toivoo, että mahdollisimman moni työntekijä ei järjestäydy ammattiliittoon, koska silloin ei ole työnantajalla esimerkiksi pelkoa siitä, että työntekijä pystyisi puolustamaan oikeuksiaan viimeiseen oikeusasteeseen saakka. Ja vielä enemmän Pentikäinen toivoisi, että nykyisetkin jäsenet jättäisivät ammattiliitot, jotta työehtosopimusten yleissitovuus saataisiin romutettua. Ilman yleissitovuutta päästäisiin eroon lomarahoista, palkallisista sairaslomista, minimipalkoista ynnä muista ”ylimääräisistä kuluista”. Järjestöt ja niiden työntekijät ajavat jäsenistönsä asiaa eli Pentikäinen ajaa yrittäjien asiaa ihan samalla tavalla kuin minä teen työtä PAUn jäsenten eteen. Osittain Pentikäinen kavereineen on jo onnistunut. Työpaikoilta löytyy nykyään enemmän pelkkään työttömyyskassaan kuuluvia kuin ennen. Työntekijöiden asioita puolustavana tämä kehitys tietysti huolestuttaa, koska järjestäytyminen tuo liitoille voiman ja heikko järjestäytyminen tarkoittaa voimattomuutta, heikkoa edunvalvontaa. Osittain pidän tätä kuitenkin varsin luonnollisena kehityksenä. Harva asia on aina ja ikuisesti vahva. Todennäköisesti pätee myös ay-liikkeeseen. Jos järjestäytyminen liittoihin ei jatkossa kiinnosta, katoaa liitoilta ja työntekijöiltä voima vastustaa työehtoheikennyksiä. Mutta ei näin jatku ikuisesti – kun Pentikäinen kavereineen on riittävästi heikentänyt työntekijöiden tilannetta, vastareaktiona työntekijät tulevat järjestäytymään ja puolustavat taas työntekijöiden oikeuksia yhdessä rintamassa. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Valtuusto päätt ää liiton tulevaisuuden suunnasta Harva asia on aina ja ikuisesti vahva. Reitti_5_2018.indd 11 Reitti_5_2018.indd 11 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 12 Tapani Varis aikoo eläkepäivinään jatkaa papin töitä, remontoida taloa ja hoitaa lapsenlapsia. Reitti 12 Reitti_5_2018.indd 12 Reitti_5_2018.indd 12 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 13 I än puolesta Varis olisi voinut jäädä eläkkeelle aiemminkin, mutta hänen työpanokselleen oli jakajien keskuudessa kysyntää. Kun lisäksi motivaatiota ja ammattitaitoa riitti ja Posti Palvelut Oy:ssä olisi tes-kirjauksen perusteella ollut mahdollista valita päätoiminen pääluottamusmies, hän jäi odottamaan tuota pestiä. – HR-päällikkö Pasi Vuorion mukaan päätoimiselle luottamusmiehelle ei ollut kuitenkaan tarvetta. Kysyin, pitäisikö ajankäyttöäni luottamusmiehenä miettiä, kun meillä on 1500 edustettavaa. Ei, aikaa on käytettävissä sen verran, kuin TEAMin tessiin on kirjattu: kolme työvuoroa kuukaudessa ja tuntikorvausta kolme tuntia viikossa, jos edustettavia on yli 300. Alkuvuoden Varis on tehnyt enemmän kuin täysipäiväistä työtä – kiertänyt aamupäivät piireillä tekemässä piirikorjailuja ja ollut loppupäivän puhelimessa ja sähköpostissa luottamusmiestoimissa. Siitä hyvästä hän on saanut jakotyön palkan, eli noin 700 euroa kuukaudessa. – Kyllä minä aikaa voin käyttää, mutta jotain järkeä siinä pitää olla. Yritin nämä Eläkkeelle auringonlaskun alalta Tapani Varis kertoo pilke silmäkulmassaan tehneensä kohtalokkaan virheen, kun ryhtyi teologiopintojensa ohessa Postin varhaisjakeluun vapaapäivävuorott ajaksi 36 vuott a sitt en. Sen jälkeen johdatus on vienyt häntä useisiin edunvalvonnan luott amustehtäviin. Viime aikojen tapahtumat – sanomalehdenjakelun siirtyminen uuteen yhtiöön ja TEAMin työehtosopimuksen piiriin – kiristivät työn ehtoja siinä määrin, ett ä Varis totesi ajan olevan kypsä jakeluja edunvalvontatehtävistä eläköitymiselle. pari-kolme kuukautta saada ajankäyttöä kuntoon, mutta työnantaja on jämähtänyt siihen, että mikään ei muutu. Liitossa on oltu tyytyväisiä, kun minä olen ollut tässä ja hoitanut hommia. Nyt Posti Palvelut Oy:n sanomalehdenjakajilla ei ole luottamusmiestä lainkaan. – Ei kukaan ryhdy siihen näillä ehdoilla. Pitäisi laittaa puhelimeen viesti, että luottamusmies on tavoitettavissa seuraavan viikon perjantaina kello 12–15. Ainakaan minulla se ei olisi toiminut, kun ihmiset muistivat, että olen ollut päätoiminen; he soittelivat koko ajan. Varis on neuvonut häneen yhteyttä ottaneita ihmisiä olemaan yhteydessä Teollisuusliittoon. Hän toivoo, että liittoon alkaa muodostua painetta järjestää joku hoitamaan jäsenten asioita. Rivit hajosivat Luottamusmiehen työtä vaikeutti myös se, ettei taustalla ollut omaa osastoa. Varis oli Pääkaupunkiseudun sanomalehdenjakelijat ry:n eli PAUn osasto 182:n puheenjohtaja kahdeksan vuoden ajan, kunnes luopui puheenjohtajuudesta vuoden 2016 lopussa. Variksen näkemyksen mukaan uuden puheenjohtajan valinta muodosti osastoon opposition, joka lopulta hajotti osaston. Kesällä 2017 tuli ilmoitus Posti Palvelut Oy:n perustamisesta. Kukaan ei pitänyt siitä, ettei asialle voinut juridisesti mitään, mutta rivit alkoivat rakoilla. Työtaistelun toteutuksessa ja tes-neuvotteluasioissa tuli erimielisyyttä. Oppositio organisoi osaston toimikunnan vaihtamisen ja osoitti sen sortin epäluottamusta PAUn tes-neuvottelijoita kohtaan, että rivit hajosivat lopulta kokonaan. – Kapinalliset kaatoivat vanhan toimikunnan, mutta he eivät onnistuneet kokoamaan uutta rintamaa. Se olisikin ollut hyvin vaikeaa tilanteessa, jossa fi rma ja liitto vaihtuvat samanaikaisesti. Osaston hajoaminen harmittaa Varista. Luottamusmiehelle 700 työssäkäyvää "Toivott avasti Teollisuusliitt o järjestää jonkun hoitamaan jäsenten asioita." TEKSTI & KUVAT HANNA KAUPPINEN Reitti_5_2018.indd 13 Reitti_5_2018.indd 13 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 14 jäsentä olisi jo ihan tuntuva taustavoima tilanteessa, jossa sovelletaan Teollisuusliiton jakajia koskevaa työehtosopimusta. – Teollisuusliiton jakajien sopimus lähtee siitä, että kaikki sovitaan paikallisesti. Meitä tuli siihen 2500 työntekijän joukko, jonka kanssa työnantaja ei ole vielä sopinut paikallisesti mitään. Paikallista sopimista helpottaisi, jos takana olisi vahva osasto. Nyt entisen osasto 182:n jäseniä on PAU:ssa, Teollisuusliitossa ja YTK:ssa. Varis epäilee, että suuri osa työntekijöistä ei ole missään liitossa. Vaihtuvuus on hurjaa ja uusia työntekijöitä on vaikeaa tavoittaa muutaman aktiivijäsenen voimin. Varista huolettaa myös se, kuinka paljon vuokratyöntekijöitä ja alihankkijoita alalla käytetään. – On tullut pikkufi rmoja, jotka ottavat Postilta piirejä ja pieniä kokonaisuuksia alihankintaan ja palkkaavat sinne omat työntekijänsä. Mitähän niille maksetaan? – Tämä on tämmöinen auringonlaskun ala. Aikaisemmin meillä oli huono tuntipalkka mutta hyvä urakka. Nyt ei ole jäljellä kuin se ensimmäinen. Jeesuksen seurassa Nyt luottamusmies Varikselle ei kannata enää soitella. Hän antoi työpuhelimensa pois huhtikuun lopussa. Tapani Varis on myös pappi. Hän viimeisteli teologian opintonsa 55-vuotiaana, 34 vuotta niiden aloittamisen jälkeen, ja sai papin vihkimyksen muutama vuosi sitten. Viime vuonna Varis suoritti 28 siunausta, siihen päälle muutaman kasteen. Lisäksi hän on vetänyt sururyhmää. Papin töitä hän aikoo tehdä jatkossakin. – Sanoin joskus PAUn kokouksessa, että jos lähtee Jeesuksen seuraan, niin ei koskaan tiedä mihin joutuu. Ajattelen, että elämä on yhtä johdatusta. Ei sitä aina ajattele, mutta kyllä luottamusmiestoimessa ja papin töissä edistää tietyllä tavalla yhteistä asiaa. Luottamusmies kohtaa ihmisiä, jotka tarvitsevat apua konkreettisiin ongelmiin. Sillä tavalla se on eräänlaista diakoniatyötä. Viimeiset kaksi kuukautt a Posti Palvelut Oy:ssä Tapani Varis oli virallisesti lomalla, mutt a hoiti luott amusmiehen tehtäviä loppuun asti. fakta Tapani Varis • Valmistui teologian maisteriksi 2009, vihitt iin papiksi 2013. • Posti Palvelut Oy:n luott amusmies helmikuusta huhtikuuhun 2018 • Pääkaupunkiseudun varhaisjakelun pääluott amusmies 2014– 2017 • PAUn liitt ohallituksen jäsen 2015–2017 • Pääkaupunkiseudun sanomalehdenjakajat ry:n puheenjohtaja 2009–2016 • Pääkaupunkiseudun varhaisjakelun luott amusmies 2010–2013 Reitti_5_2018.indd 14 Reitti_5_2018.indd 14 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 15 P AU pyysi jäseniään toimittamaan palkkalaskelmat viimeiseltä VVLTES:n mukaiselta palkkakaudelta (1.10.– 31.10.2017) ja kahdelta TEAM tessin mukaiselta palkkakaudelta (1.11.–2.12.2017). Numerot puhuvat aivan eri kieltä kuin työnantaja, jonka mukaan työehtosopimusten palkoissa ei ole juurikaan eroja ja palkat olisivat pudonneet noin kymmenellä prosentilla. Sanomalehdenjakajien palkat eivät kuitenkaan koostu pelkästään peruspalkasta vaan sen lisäksi myös erilaisista lisistä. Esimerkiksi yölisät heikentyivät uuden tessin myötä merkittävästi ja erilaiset kappalekorvaukset vähenivät tai muuttuivat sekä takuupalkat ja optimointitakuut poistuivat kokonaan. Laskelmiin ei sisällytetty palkkojen kompensaatiota, jota Posti Palvelut Oy on sopinut maksavansa 2 miljoonaa euroa marraskuun 2017 ja helmikuun 2018 palkanmaksukausien välisenä aikana. PAUn kanssa tes-neuvotteluissa tehty sopimus merkitsi sitä, että varhaisjakelun euromääräiset palkat säilyivät pääpiirteissään ennallaan helmikuun 2018 loppuun saakka. Palkat laskivat noin 40 prosentt ia Posti Palvelut Oy:öön siirrett yjen sanomalehdenjakajien palkat laskivat marraskuussa 2017 keskimäärin noin 40 prosentt ia, käy ilmi PAUn jäseniltään keräämistä palkkatiedoista. Motivaatio meni palkan mukana Yksi yli puolet palkastaan menettänyt PAUn jäsen on Tero Pulkkinen, joka on jakanut lehtiä päätoimisesti 30 vuotta. Nyt hän pyörittää arkea vaimonsa varassa, kun palkkaa on maaliskuun alusta lähtien tullut parin viikon välein noin 500 euroa. – Vaikka luin itseni pienituloisiin aiemmallakin palkalla, niin sillä tuli toimeen, kun menot oli suhteutettu tuloihin. Nyt työssäkäynti alkaa jo syödä säästöjä. Pulkkinen on alkanut miettiä, löytyisikö jostain lisätöitä ennen kuin säästöt loppuvat. Käytännössä koko yö menee töissä ja aamupäivä nukkuessa, mutta iltapäivällä voisi olla muutama tunti aikaa tehdä toista työtä. – Minä olen kuitenkin jo yli viisikymppinen ukko, jonka CV:ssä on 30 vuotta sanomalehdenjakelua. On käsittämätöntä, että valtio-omisteinen yhtiö yhtäkkiä heittääkin meidät hakemaan asumisja toimeentulotukia. Pulkkisen työmotivaatio on pudonnut samaa vauhtia palkan kanssa. Pulkkista nyppii eniten se, ettei aiemmin sovitusta pidetä kiinni. – Minulla on tällä hetkellä kolme postiautopiiriä. Kun työnantaja yhtäkkiä ilmoittaa, että ei me maksetakaan sulle palkkaa, niin se on ihan yhtä epäreilua, kuin minä jakaisin piireistäni vain kaksi ja ilmoittaisin työnantajalle, että haluan silti kaikista kolmesta palkan. Takuupalkkojen poistamisen laillisuus selvitetään Pitkään sanomalehdenjakelussa työskennelleet ovat saaneet työnantajan kanssa erikseen sovittuja takuupalkkoja, joilla on kompensoitu jakelureittien uudelleen suunnittelusta ja muista työjärjestelyistä johtuvaa palkkojen alenemista. Yksittäisten työntekijöiden rajuimpien palkanalennusten syy Posti Palvelut Oy:n perustamisen myötä on se, että takuut poistettiin kokonaan. Se on merkinnyt yksittäistapauksissa jopa yli 2000 euron palkanpudotusta kuukaudessa. PAU on vaatinut Posti Palvelut Oy:tä jatkamaan takuupalkkojen maksamista. Ellei työnantaja tähän suostu, valmistautuu PAU selvittämään takuupalkkojen poistamisen laillisuuden oikeusteitse. TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_5_2018.indd 15 Reitti_5_2018.indd 15 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 16 Positiivisen palvelukultt uurin lähett iläs Hanna Reijonen • 44 vuott a • Postin henkilöstöjohtaja 22.3.2018 alkaen • Kauppatieteiden maisteri (KTM) • Toiminut aiemmin Tiedon henkilöstöjohtajana sekä henkilöstöjohdon tehtävissä Ericssonilla ja Accenturella • Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme lasta • Harrastaa liikuntaa ja mökkeilyä Reitti 16 Reitti_5_2018.indd 16 Reitti_5_2018.indd 16 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 17 Kuka olet ja mistä tulet? Olen Reijosen Hanna, syntynyt, kasvanut ja käynyt kouluni pääkaupunkiseudulla. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kolme lasta. Vapaa-aikana harrastan liikuntaa ja tykkään rentoutua myös mökillä. Ennen Postia toimin henkilöstöjohdon tehtävissä Tiedolla, Ericssonilla ja Accenturella. Millainen kuva sinulla on postilaisista? Postissa on paljon osaavia ja hyviä ihmisiä ja täällä tapahtuu liiketoiminnallisestikin enemmän asioita kuin mitä ulospäin näkyy. Tulen kiertämään eri työpisteissä vielä ennen kesää, muun muassa Liedossa, Pennalassa, Tampereella ja asiakaspalvelussa. Mitä henkilöstöjohtajan tehtäviin ja vastuisiin Postissa kuuluu? Mahdollistaa asioita eli luoda puitteet, joiden kautta pystytään yhdessä rakentamaan tarvittava palvelukulttuuri, asiakasja työntekijäkokemus. Esimerkiksi johtamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä työkykyyn, työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvien käytäntöjen tukeminen on tärkeää. Yhteinen palvelukulttuuri on monen tekijän summa, johon kuuluu vaikkapa palkitsemiseen, työympäristöön ja teknologian hyödyntämiseen liittyviä asioita. Tämä kaikkihan on nykyään tiimityötä. Kukaan yksittäinen toimija ei ratkaise mitään. Paras vaikutus syntyy siitä, että asioita tehdään yhdessä. Minulle on tärkeää tietää, mitä eri organisaatioissa tapahtuu ja ajatellaan. Sitä kautta pystyn ottamaan kehitysagendalle asioita, joita pidetään tärkeinä. Millainen on hyvä henkilöstöjohtaja? En haluaisi määritellä tehtävää roolin kautta, vaan mieluummin sitä kautta, mitä haluamme yhdessä saavuttaa. Lähden yhteisöllisyydestä, jonka kautta rakennamme positiivista palvelukulttuuria ja kokemusta meidän asiakkaille, että pysymme kilpailukykyisenä. Entä millainen on mielestäsi hyvä esimies? Esimiestyö on kehittymässä valmentavan esimiestyön suuntaan. Se tarkoittaa Kauppatieteiden maisteri Hanna Reijonen aloitt i Postin uutena henkilöstöjohtajana maaliskuussa. Reijonen haluaa rakentaa Postiin positiivista palvelukultt uuria. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY sitä, että ei ole mitään standardoitua esimiehen mallia. Ihmiset ovat erilaisia ja ihmisten odotukset esimiestyölle ovat erilaisia. Hyvä esimies pystyy mukautumaan ja huomioimaan erilaisten ihmisten tilanteet, mutta olemaan kuitenkin johdonmukainen ja viemään asioita systemaattisesti sovittuun suuntaan. Esimiesten arkea täytyy kuitenkin sujuvoittaa. Tiettyjä prosesseja on pakko yksinkertaistaa. Esimiehillä on aika paljon aikaa vievää kuormaa. Tarvitaan teknologiaa ja käytäntöjen kehittämistä, jotta asioita voidaan tehdä yksinkertaisemmin ja peilata niitä esimiesten näkökulmasta. Onnistumisia pitäisi tuoda enemmän esiin, kiittää enemmän ja luoda sitä kautta positiivista henkeä. Posti on viime aikoina eri mainetutkimusten osalta saanut paljon kolhuja brändiin. Mitä imagon parantamiseksi pitäisi mielestäsi tehdä? Uskon hyvin pitkälti siihen, että maine lähtee ensisijaisesti sisältä, työntekijän kokemuksesta. Meidän täytyy pystyä viemään asioita yhdessä eteenpäin Postin sisällä ja sitä kautta vaikuttamaan ulkoiseen mielikuvaan. Se ei ole varmasti helppoa, koska murros tulee jatkumaan ja vaikeita asioita tulee eteen. Meillä on kuitenkin moni asia hyvin ja siitä pitäisi pystyä puhumaan enemmän ulospäin, eikä nostaa esiin vain epäkohtia. Jatkuvaa kehittämistä tarvitaan tietysti aina. Meidän täytyy päästä yhteistyön moodiin ja keskustelemaan vaikeista asioista yhdessä, että pärjäämme kovassa kilpailussa. Henkilöstötyytyväisyydessä ei ole Voicekyselyjen perusteella ollut hurraamista. Kuinka henkilöstön tyytyväisyyttä pitäisi parantaa? Olen tutustunut kyselyihin ja olemme muuttamassa niitä enemmän pulse-tyyppisiksi, eli pyrimme saamaan säännöllisemmin palautetta. Mikään kysely ei poista kuitenkaan jatkuvaa vuoropuhelun ja dialogin tarvetta. Ainoa palautekanava ei voi olla mikään kysely. Asioita pitää nostaa sitä mukaa esiin, kun niitä tulee. Kannustan vuorovaikutukseen, mutta myös ratkaisuehdotuksiin. Kaivataan ideoita, kuinka ongelmia voitaisiin ratkaista mahdollisimman käytännönläheisellä ja yksinkertaisella tavalla. Henkilöstön tyytyväisyyden parantamiseen ei ole olemassa mitään yksittäisiä asioita. Monia asioita täytyy tehdä yhdessä. Muistuttaisin myös siitä, että jokainen työntekijä voi joka päivä omassa työyhteisössään vaikuttaa siihen, mikä tunnelma tiimissä ja työpaikoilla on. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen on tässä ihan oleellinen asia. Koulutus ja perehdyttäminen ovat erityisesti postinjakelun laatuongelmien aikana nousseet esiin. Millaisena näet niiden merkityksen Postissa? Postille on tulossa syksyllä uusi oppimisympäristö, joka tulee käyttöön postilaisille ja yhteistyökumppaneille. Perehdytyksestä olen saanut palautetta, että sitä pitää kehittää. Se on meillä ilman muuta suunnitelmissa ja agendalla. Haluaisin nostaa esille myös elinikäisen oppimisen tärkeyden. Koulutus ja perehdyttäminen tarkoittavat myös sitä, että ihmiset ovat avoimia uuden oppimiselle ja näkevät sen mahdollisuutena kehittyä ammatillisesti. Oleellinen osa oppimista on kuitenkin työssä oppiminen. Meillä on myös paljon hiljaista tietoa, joka pitäisi saada jaettua tiimeille ja työyhteisöille. Millaisena näet ammattiliiton ja edun valvonnan roolin työpaikoilla? Entisissä työpaikoissa olen tehnyt yhteistyötä henkilöstön edustajien kanssa ja kokenut sen hyväksi. Hyvä yhteistyö ja avoin dialogi ovat tärkeää. Näkisin, että meidän täytyy pystyä muuttamaan painopistettä enemmän yhteistyön suuntaan, että pystytään miettimään ratkaisuja yhdessä. On hyvä käydä keskustelua alan murroksesta ja ratkoa eteen tulevia haasteita. Asioista voi ja saa olla erilaisia näkemyksiä, mutta turhaa vastakkainasettelua ei kannata tehdä. Reitti_5_2018.indd 17 Reitti_5_2018.indd 17 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 18 SAK:n historiantutkija, tohtori Tapio Bergholmin kunnianhimoinen sarja SAK:n historiasta on ehtinyt neljänteen osaansa. Uusin teos on saanut nimen Laatua ja vapaa-aikaa – Tulopolitiikan aika. SAK vuodesta 1977. Tutkimus keskittyy perusteellisesti SAK:hon ja yleisemmin suomalaisiin työmarkkinoihin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla. Tutkimuksen nimi johtaa siitä, että kyseisenä ajanjaksona SAK ajoi voimalla työajan lyhennyksiä ja työelämän laatuun liittyviä asioita. Bergholm on tehnyt suurtyön tallentaessaan keskusjärjestön historiaa sodanjälkeiseltä ajalta. Bergholmin työ on perusteellista huolellisesti laadittuine lähdeluetteloineen. Kirjoittajan oma kiinnostus – suoranainen innostus – aiheeseen välittyy tekstissä mainiosti, mikä lisää luettavuutta. Teos on jaettu viiteentoista lukuun, joista kukin käsittelee omaa aihealuettaan ja jotka ovat luettavissa itsenäisinä artikkeleina. Lukujen aihealueita ovat esimerkiksi vakautus, automaatio, työsuhdeturva ja työehtosopimuslait sekä sukupuolten tasa-arvo. Kuudestoista luku on pikahistoria keskusjärjestöstä vuosina 1987–2016. En esittele jokaista lukua, vaan haarukoin seuraavassa joistakin luvuista oman huomioni saaneita yksityiskohtia. Vaikeuksia vakautuksessa Vuoden 1977 vaikeassa työllisyysja taloustilanteessa Kalevi Sorsan johtama hallitus neuvotteli työmarkkinajärjestöjen kanssa palkankorotusten siirtämisestä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Aihe oli erittäin vaikea erityisesti SAK:lle, joka kuitenkin pitkin hampain hyväksyi paketin Sorsan hallituksen esityksen pohjalta. Taustalla oli halu pitää hallitus pystyssä, koska pelättiin huonompaa ja pyrittiin työllisyystilanteen parantamiseen sekä hintojen kuriin saattamiseen. Hyväksymisen kylkeen keskusjärjestö muistutti, että työsuhdeturvaa, yritysdemokratiaa ja vuosilomalain uudistusta koskevissa neuvotteluissa tulee päästä SAK:ta tyydyttävään ratkaisuun. Palkankorotukset siirtyivät keskusjärjestöjen välisellä sopimuksella keväästä syksyyn. Samalla työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat muun muassa myös, että talviloma muuttuisi lakisääteiseksi yli seitsemän vuotta työsuhteessa olleille. Lisäksi esitettiin yhteiset perusteet, joiden mukaan yhteistoimintalaki ja laki työterveydenhuollosta tulisi valmistella pikaisesti. Laatua ja vapaa-aikaa SAK:n historian neljäs osa käsitt elee ajanjaksoa, jolloin voimansa tunnossa oleva keskusjärjestö edisti työajan lyhennyksiä ja työelämän laatua. Nykyinen Juha Sipilän hallitus pyrki pakkolakiesityksillään samansuuntaiseen lopputulokseen. Ero vuoteen 1977 on se, että Sorsan hallitus tavoitteli päämäärää neuvotteluteitse ja se, että tuskin kovinkaan monella palkansaajakeskusjärjestöissä oli syksyllä 2015 halua pitää hallitusta pystyssä. SAK:n voima perustuu edunvalvontaan SAK:n jäsenmäärä kasvoi hurjasti vuosina 1969–1974. Vuonna 1977 asetettu miljoonan jäsenen tavoite saavutettiin jo vuonna 1979. Erityisesti jäsenmäärä kasvoi Metalliliitossa sekä yksityisiä ja julkisia palvelualoja edustavissa liitoissa. Vuonna 1981 keskusjärjestö valitsi uudeksi puheenjohtajakseen eläkkeelle jäävän Pekka Oivion tilalle Pertti Viinasen. Viinanen sai johdettavakseen voimansa tunnossa olevan keskusjärjestön, joka asetti kunnianhimoisia tavoitteita täystyöllisyydestä alkaen. Kuvaavaa on, että Helsingissä 12.–13.6.1982 järjestettyihin SAK:n 75-vuotisjuhlavuoden juhlallisuuksiin asetettiin alun perin 10 000 osanottajan tavoite. Siitä kuitenkin luovuttiin ja juhlamarssiin osallistui 32 000 ammattiyhdistysaktiivia, Olympiastadionilla järjestettyyn juhlaan jopa 40 000. Merkille pantavan puheenvuoron järjestöllisen voiman kasvuun liittyen käytti Kunta-alan ammattiliiton puheenjohtaja Pekka Salonen SAK:n joulukuun 1981 valtuustossa todetessaan, että SAK:n jäsenliittojen kehitys ja arvostuksen kasvu eivät perustuneet järjestösotimiseen eivätkä jäsenkalasteluun, vaan menestyksen salaisuutena on tuloksellinen keskija pienituloisten palkansaajien etujen valvominen. Salosen arvio pitää varmasti paikkaansa nykyisinkin. Palkkatyöläistyminen heijastuu sosiaalilainsäädäntöön Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Suomesta tuli palkkatyöyhteiskunta. Tilastokeskuksen mukaan 17–74-vuotiaasta väestöstä 38 prosenttia oli palkkatyöläisiä vuonna 1950, 43 prosenttia vuonna 1960, 49 prosenttia vuonna 1970 ja 54 prosenttia huippuvuosina 1980 ja 1990. Yhteiskunnan palkkatyöläistyminen toi mahdollisuuden SAK:n liittojen kasvavaan jäsenmäärään ja antoi pontta edunvalvontaan työehtoja yhteiskuntavaikuttamisen rintamilla. Reitti_5_2018.indd 18 Reitti_5_2018.indd 18 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 19 Naisten työssäkäynti lisääntyi merkittävästi ja nosti keskiöön perhepalvelujen kehittämisen maassamme. SAK:lle erityisen tärkeää oli päivähoito. Esimerkiksi vuoden 1984 ja 1986 tulopoliittiset kokonaisratkaisut suorastaan velvoittivat valtiovaltaa lisäämään päivähoitopaikkoja. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen päästiin jo 1985 ja kaikkiin alle kouluikäisiin päivähoito ulotettiin vuonna 1996. Vuoden 2015 joulukuussa tultiin taaksepäin, kun eduskunta hyväksyi lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta rajaavan lakimuutoksen. Herää kysymys: onko heikennyksen tarkoituksena vähentää naisten työssäkäyntiä? Ay-toiminta ei ole mystiikkaa Nyt käsillä oleva teos on sananmukaisestikin painavaa luettavaa. Edellä kerrottujen haarukkapalojen lisäksi siinä on monta valaisevaa ajan kuvausta muun muassa SAK:n roolista Mauno Koiviston presidentiksi valinnan yhteydessä ja työnantajajärjestöjen tasa-arvolain kiivaasta vastustuksesta. Kirja muistuttaa nykyisenä aikana, jona hyökkäykset järjestäytynyttä palkansaajaliikettä vastaan ovat vihan vimmaisia, että ammattiyhdistystoiminnassa ei ole kyse mistään sen mystisemmästä asiasta, kuin työntekijöiden yhteenliittymisestä etujensa valvomiseksi. Postiliitt olaisten rivistöt lähdössä mielenosoitusmarssille SAK:n 75-vuotisjuhlassa 32 000 ammatt iyhdistysaktiivin joukossa kesäkuussa 1982. SAK on ollut merkittävä vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa. Se voi olla sitä jatkossakin. Käsillä oleva Tapio Bergholmin suururakan neljäs osa antaa sille pohdinnalle pontta. JUHA JAATINEN Koulutussuunnitt elija Kuva: PAUn arkisto fakta Tapio Bergholmin kirjoitt aman SAK:n historian aiemmat osat: • Sopimusyhteiskunnan synty I, Työehtosopimusten läpimurrosta yleislakkoon. SAK 1944–1956 (2005) • Sopimusyhteiskunnan synty II. Hajaannuksesta tulopolitiikkaan. SAK 1956–1969 (2007) • Kohti tasa-arvoa. Tulopolitiikan aika I. Suomen Ammatt iliitt ojen Keskusjärjestö 1969–1977 (2012) Reitti_5_2018.indd 19 Reitti_5_2018.indd 19 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
Reitti 20 R R R R R R Re Re Re R Re R Re R Re Re Ree R R R Re Re R R Re Re R R Re R R R R R Re R R Re R R R R Re R Re Re Re Re R R R Re Re R R Ree Re Re Re R Re Ree Re Re Re Ree R Ree R R Ree R Re R R R R Re R R Ree R R R R R R iiiiit it it it it it it it it it it iit iit it it it iiiitt it it it itt it itt iiitt itttt it it it it itti ti ti ti ti tti tti ti ti ti ti tii ti tttti ti ti ti tii tii tii ttttti ti ti ti ti tii tiiii tii ti 20 20 222220 20 20 20 20 20 220 20 20 220 20 20 20 20 20 20 20 220 20 20 220 20 20 220 20 20 20 20 20 20 20 20 20 220 20 20 20 20 22220 220 2220 2220 22220 2220 22222220 Vapaalla Ilon jakajat HARRASTUS Kaverikoiratoiminta | NIMI Tiina Weckman | MILLOIN Vakituisissa paikoissa kerran kuukaudessa | MOTTO | Jos on valitt avana nauru tai itku, valitse nauru. TEKSTI & KUVAT HANNA KAUPPINEN Reitti 20 Tiina Weckman tuo kaverikoiria sinne, missä ihmisen parhaan ystävän rauhoitt avaa läsnäoloa tarvitaan. Vapaaehtoistyössä lemmikin tuott ama ilo kasvaa, kun sitä saa jaett ua muillekin. Lilli Aunela rapsutt aa Rapsua Johanna-kodissa. Reitti_5_2018.indd 20 Reitti_5_2018.indd 20 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15