Reitti 2 Reitti 2 | 2017 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Postituksen moniosaajat Mailhousessa 10 Voitettu juttu 11 Puheenjohtajalta 12 Arjen eväitä: Jäävän tuska 14 Työsuojelu: Olisi voinut käydä huonosti 16 Ay-majakka: Lena Müller-Salonen 18 Talvipäivät 22 Otteita työelämästä 24 Vapaalla: Koukussa kortteihin 26 Ristikko 27 Vuosien varrelta 28 Kysymyspalsta 29 Kolumni: Tiina Torppa 30 Menoon mukaan 32 På svenska 33 In English 34 Työttömyyskassa tiedottaa 35 Muutosilmoitus ja palautekortti • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 20 400 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969 633 (marjo.pihlajaniemi@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 35 • Ulkoasu Point Panic Oy • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 3 27.2. 23.3. 4 27.3. 27.4. 5 2.5. 1.6. 6 31.5. 6.7. 4041 0428 Tässä numerossa Terveiset talvipäiviltä! Mut hei, koska me ollaan reiluja, me kuitenkin maksettais sulle noin kahdesta neljään euroa tunnilta! Tässä täytyy olla ripeä ja joustaa aina tarvittaessa, kun lähetykset pitää saada asiakkaan ostamassa ajassa ulos." ” Ett e muuten ole reiluja ei sinnepäinkää n. PAUn Sari-Anne Salminen kiertää maata kertomassa mainosjakajie n oikeudenmuk aisesta palkasta. TYÖNKUVA 6 Kauhajoella ollaan koukussa kortt eihin. 17 24 18 Reitti_2_2017.indd 2 Reitti_2_2017.indd 2 15.2.2017 13.58 15.2.2017 13.58
Reitti 3 N ilsiän Tahkolla pidetyt talvipäivät onnistuivat hienosti ja saivat osallistujilta kiitosta. Viikonlopun mittaisen massatapahtuman järjestäminen vaatii aina talkoohenkeä ja sitoutumista. Siispä kiitos ja kumarrus vielä kerran kaikille järjestäjille. Talvipäivien varsinaiseksi vetonaulaksi osoittautui postilakipaneeli, jossa kansanedustajia tentattiin valmisteilla olevasta laista. Keskustelussa nousi tikun nokkaan erityisesti osoitteiden luovutukseen liittyvät ongelmat. Kansanedustajien kommenteista päätellen tähän onkin odotettavissa muutoksia. Muut lain ongelmakohdat jakoivatkin sitten mielipiteitä. Kirjeen kulkunopeus, jakelupäivien karsiminen ja pakkokilpailutus nähtiin ongelmallisina lähinnä oppositiopuolueiden silmin. Tosin hallituspuolue Perussuomalaisten Kimmo Kiveläkin peesasi opposition mukana värikkäin sanankääntein. Joka tapauksessa parhaillaan liikenneja viestintävaliokunnan käsittelyssä oleva lakiesitys on karua luettavaa. PAUn laskelmien mukaan Postista voisi hävitä nopeasti 2500–3000 työpaikkaa, mikäli eduskunta hyväksyisi esityksen sellaisenaan. Ongelman ydin kiteytyy kirjeen kulkunopeuteen. Kun nykyisen lain mukaan keskiviikkona lähetetty kirje olisi perillä perjantaina, lakimuutoksen jälkeen se jaettaisiin vasta viikon päästä seuraavan viikon tiistaina tai keskiviikkona. Tämä yleispalvelutuote on taannut kaiken muunkin postin kulkunopeuden. Kirjeen kulkunopeuden hidastamisella olisi paljon merkittävämmät vaikutukset koko postin kulkuun kuin on tähän saakka ymmärretty. Tätä tankattiin myös Tahkolla kansanedustajien päähän. Toinen työntekijöiden epävarmuutta lisäävä tekijä olisi pakkokilpailutus. Lakiesityksen mukaan niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa tulee Postin kilpailuttaa jakelu ainakin yleispalvelukirjeiden osalta. Tämä toisi työntekijöille jatkuvaa epävarmuutta työpaikoista ja toimeentulosta. Hallituksen postilakiesitys on myös postidirektiivin vastainen ja aiheuttaa perustuslaillisia ongelmia. Taajama-alueilla, joissa on tarjolla sanomalehtien varhaisjakeluverkko, laki antaisi mahdollisuuden poiketa viisipäiväisestä jakelusta. Yleispalvelukirjeiden laatustandardia kevennettäisiin siis siten, että kaupungeissa jakelu mahdollistettaisiin vain kolmena päivänä viikossa. EU:n postidirektiivin mukaan yleispalveluun kuuluvat tuotteet pitää kuitenkin keräillä ja jakaa viitenä päivänä viikossa. Postilakiesitys asettaa myös kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Asuinpaikka määrittäisi uuden lain mukaan sen, saisiko postinsa kolmena vai viitenä päivänä viikossa. Talvipäivillä kysyttiin kättennostolla, kuinka moni jäsen on ollut postilakiesityksen ongelmista yhteydessä vaalipiirinsä kansanedustajiin. Puoli salillista käsiä nousi. Toivottavaa olisi, että mahdollisimman moni PAUn jäsen ottaisi yhteyttä kansanedustajiin. Vielä ei ole liian myöhäistä. JUHA PÖYRY Ps. Talvipäivien postilakipaneeli lähetettiin suorana PAUn Facebook-sivuilla. Paneeli on sivuilla edelleen nähtävissä. Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719, 040 821 5832 PROJEKTITYÖNTEKIJÄ mainosjakelu Sari-Anne Salminen, 044 703 2311 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Tahkolta lähti selkeä viesti päätt äjille Reitti_2_2017.indd 3 Reitti_2_2017.indd 3 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 4 Ajankohtaista Matt i Nisula Postilla Työhyvinvointisäätiö on tilannut Työterveyslaitokselta selvityksen tukemiensa työkykyä ylläpitävien toimiensa toimivuudesta ja tehokkuudesta. Selvitys alkaa työntekijöille lähetett ävällä sähköisellä kyselyllä. Kyselyssä kartoitetaan teidän näkemyksiänne erilaisten toimien kuten suurten liikuntatapahtumien, kuntoutuksen ja perhelomien hyödyllisyydestä. Haluamme kuulla näkemyksiä teiltä, jotka olett e toimintaan osallistuneet. Kyselyssä halutaan kuulla mielipiteitä myös heiltä, jotka eivät ole lainkaan käyneet työhyvinvointisäätiön tukemissa tapahtumissa. Kysely toteutetaan maaliskuussa. Viikolla 9 Työterveyslaitos tiedott aa ilmoitustauOletko ehdolla kuntavaaleissa? Reitt i-lehti esitt elee numerossa 3 (ilm. 23.3.) kaikki PAUn jäsenet, jotka ovat ehdolla kevään kuntavaaleissa. Ilmoita lehdelle seuraavat tiedot: nimi, ikä, työtehtävä, työpaikka, puolue ja kunta/vaalipiiri, jossa olet ehdokkaana. Lähe tä tietosi toimitukseen 27.2. mennessä osoitt eeseen juha.poyry@pau.? . PAUn uudet tyött ömyyskassan aukioloajat Maaliskuun alusta lähtien tyött ömyyskassan asiointiajat ovat ma–ke klo 13.00–15.00 ja torstaina klo 9.00–11.00 Osallistu Postin työhyvinvointisäätiön selvitykseen luilla ja esimiesten välityksellä kyselystä. Kysely toteutetaan vaiheitt ain viikolla 10 eli 6.¬11.3 välisenä aikana. Hyvinvointisäätiön tukemissa tapahtumissa käynneillä kysely lähetetään omaan henkilökohtaiseen sähköpostiin ja avoimella linkillä muille Postin työntekijöille. Jos haluat ett ä lähetämme kyselyn suoraan omaan sähköpostiin, ilmoita sähköpostisi tiedot Leila Hopsulle, sähköposti on alla. Muistathan käydä vastaamassa kyselyyn, kun linkki avautuu. Kyselyyn vastaaminen on ehdott oman luott amuksellista ja yksitt äisen työntekijän tuloksia ei missään vaiheessa voida tunnistaa. Kaikki tulokset raportoidaan ryhmätasolla. Raportt i julkaistaan sähköisenä hyvinvointisäätiön sivustolla toukokuun loppuun mennessä. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Leila Hopsu vastaa kyselyn sisällöstä yhdessä erikoistutkija Jorma Seitsamon kanssa, joka myös käsitt elee ja analysoi tulokset. Tutkija Janne Halonen vastaa kyselyn teknisestä toteutt amisesta. Kaikki osallistuvat loppuraportin kirjoitt amiseen. Leila Hopsu, 0400 682 953, leila.hopsu@ttl.fi Reitti_2_2017.indd 4 Reitti_2_2017.indd 4 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus Postilaki valiokunnan käsitt elyyn Eduskunnan täysistunto kävi 8.2 lähetekeskustelun esityksestä postilain muutt amisesta. Siinä ehdotetaan: • yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole lehtien varhaisjakelua. Harvaanasutuilla alueilla jakelu toteutett aisiin yleispalvelun tarjoajan järjestämän hankintamenett elyn kautt a. • Taajama-alueilla, joissa on tarjolla sanomalehtien varhaisjakeluverkko, voitaisiin poiketa 5-päiväisestä jakelusta ja sallia vähintään kolmipäiväinen jakelu. Yleispalvelukirjeiden laatustandardia kevennett äisiin siten, ett ä se mahdollistaisi jakelun 3 päivänä viikossa. • Postinumeroja osoiterekisterijärjestelmän tietoja avataan laajemmin jakeluyhtiöiden käytt öön. • Kerrostalojen asuinhuoneistoihin jaett avat kirjelähetykset olisi kannett ava kerrostalojen lokerikkoihin tai huoneistojen postiluukkuihin. Viime kädessä päätösvalta asiasta olisi taloyhtiöllä. • Esitys lähetett iin liikenneja viestintävaliokunnan käsitt elyyn, jolle perustuslakivaliokunnan on annett ava lausunto. Työhyvinvointisäätiön aktiiviperhelomat haett avissa Aktiiviperheloma lapsiperheille Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö järjestää vuonna 2017 kolme lapsiperheille suunnatt ua aktiiviperhelomaa. Ohjelmassa on ohjatt ua liikuntaa lapsille ja aikuisille sekä mukavaa yhdessäoloa. Perhelomat on tarkoitett u työssäkäyville henkilöille ja ne ovat maksutt omia. Osallistuja maksaa matkakustannukset ja työhyvinvointisäätiö maksaa hotellien majoituskulut, ruokailut ja aktiviteett ien kustannukset. Ensikertalaiset ovat etusijalla. • 3-9.7.2017 hotelli Heimari, 52330 RISTIINA • 14–19.7.2017 Härmän kylpylä, 62375 YLIHÄRMÄ • 31.7–6.8.2017 hotelli Heimari, 52330 RISTIINA Aktiiviperheloma pariskunnille Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö järjestää vuonna 20 17 kolme aktiiviperhelomaa pariskunnille, joilla ei ole alaikäisiä lapsia. Pariskunnan on asutt ava samassa taloudessa ja pariskuntalomia voi hakea työssäoleva henkilöstö. Aktiiviperheloman ohjelmassa on hyvinvointiin ja terveyteen liitt yviä asioita sekä ohjatt ua liikuntaa. Pariskuntalomat on suunnatt u ensikertalaisille. Pariskunnat, jotka ovat käytt äneet pariskuntalomia viimeisen 3 kalenterivuoden aikana maksavat 200 €/ pariskunta. Osallistuja maksaa matkakustannukset ja säätiö maksaa majoituspaikan ja aktiviteett ien kustannukset. • 12–17.6.2017 hotelli Heimari, 52330 RISTIINA • 3-8.7.2017 hotelli Haikon kartano ja kylpylä, 06400 PORVOO • 7-12.8.2017 kylpylähotelli Peurunka, 41340 LAUKAA Tutustu lomien alustaviin malliohjelmiin ja hae mukaan työhyvinvointisäätiön nett isivuilta www.tyohyvinvointisaatio.fi Alla mainituilla kursseilla työantaja ei maksa palkkaa. Liitt o maksaa majoitukset kahden hengen huoneissa, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. Tarkista vielä ehdot PAUn nett isivuilta. PAUN OMA KOULUTUS Selkoa sopimuksista Kurssia suositellaan ensisijaisesti niille PAUn jäsenille, jotka ovat suoritt aneet Tunne liitt osi, tiedä oikeutesi -kurssin aiemmin ja jotka eivät toimi vielä edunvalvojina. Kurssi sopii hyvin myös osaston toimikuntien jäsenille. Kurssilla opiskellaan työehtosopimusta monipuolisesti, edelleen omien oikeuksien lähtökohdista tarkastellen. Aika 25.3.–26.3. Paikka Hotelli Cumulus, Hyvinkää Viimeinen hakupäivä 3.3. Nuorisokurssi Nuorisokurssi on tarkoitett u alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Kurssilla käsitellään ajankohtaisia asioita, nuorten asemaa yhteiskunnassa ja työelämässä sekä työsuojeluasioita. Kurssin vetäjänä toimii PAUn sopimusasiantuntija Jussi Saariketo. Aika 8.–9.4 Paikka Hotelli Cumulus, Turku Viimeinen hakupäivä 17.3 Esimiesten työehtoviikonloppu Kurssin tarkoituksena on syventää esimiestehtävissä toimivien omiin työehtoihin vaikutt avien määräysten tuntemista sekä työehtosopimuksissa ett ä työlainsäädännössä, sekä tarjota foorumi kohderyhmään kuuluvien omalle pohdinnalle ajankohtaisissa yhteisissä asioissa. Kurssille otetaan esimiestehtävissä toimivia PAUn jäseniä. Kurssin vetäjänä toimii liiton lakimies Iikka Avela. Aika 22.–23. 4 Paikka Hotelli Cumulus, Lahti Viimeinen haku päivä 31.3. Reitti_2_2017.indd 5 Reitti_2_2017.indd 5 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Re R itti 6 6 6 6 6 Reitti 6 Reitti_2_2017.indd 6 Reitti_2_2017.indd 6 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 7 TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Reitti 7 Postitt aja Eija Kemppaisella on lähes kolmenkymmenen vuoden kokemus markkinointimateriaalien postitusja tulostustehtävistä. Eijan nykyinen työnantaja Mailhouse Oy on yritysostojen jälkeen Suomen suurin postitustalo. Postituksen moniosaaja Re R itti 7 7 7 7 7 E spoon Hyttimestarintiellä sijaitseva Mailhouse työllistää tällä hetkellä yli 40 tuotanto-, hallintoja asiakaspalveluhenkilöä. Eija Kemppainen aloitti postittajan uransa Atkoksella jo 37 vuotta sitten. Vuosikymmenten aikana yritykset ja omistajat ovat vaihtuneet, mutta työ on pysynyt pääpiirteissään samana. Tulin Atkokseen vuonna 1980 ja lähdin sieltä viisi vuotta myöhemmin Kunnallispainoon, josta palasin takaisin vuonna 1989. Vantaalla sijainnut Kunnallispaino oli kunnan omistama, jonka yksityinen Printel myöhemmin osti. Kunnallispainossa olin keräilijänä konttoritarvikevarastossa. Keräilimme kärryil le lomakkeita, kyniä ja tusseja, josta ne toimitettiin pakkaamon kautta eteenpäin kunnan toimistoille. Siitä kun Kemppainen aloitti, postittajan työssä manuaalinen lajittelu on automatisoinnin myötä luonnollisesti vähentynyt. Konekantaa on uusittu jatkuvasti ja työn raskaammat vaiheet jääneet vähemmälle. Automaatiosta huolimatta postittajalta vaaditaan edelleen ammattitaitoa ja työnsä hallintaa. Myös työn luonne ja rytmi ovat muuttuneet asiakkaiden tarpeiden mukaan. Nykyisin työt tulevat yhä enemmän ad hocceina eli kiireellisinä, yksittäisinä toimeksiantoina. Tässä täytyy olla ripeä ja joustaa aina tarvittaessa, kun lähetykset pitää saada asiakkaan ostamassa ajassa ulos, Kemppainen kertoo. Reitti 7 Reitti_2_2017.indd 7 Reitti_2_2017.indd 7 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 8 Mailhouse Oy:n historia juontaa kesään 2011, kun Itellan Asiakkuusmarkkinoinnin Piitien yksikkö oli lakkautusuhan alla. 150 työntekijää uhkasi irtisanominen, kun Suomen suurinta postitustaloa ajett iin alas. Aiemmin tuotantoja tuotepäällikkönä toiminut Elina Malmgren päätt i toimia. Olin tutustunut henkilöstöpalveluyritykseen TP-Avuksenne Oy:öön, joka oli erikoistunut postitustuotantoon ja sen alan henkilöstövuokraukseen. Pohdiskelimme paljon sitä, kuinka työntekijöiden, asiakkaiden ja koko alan käy. Yhtiökumppaneidensa kanssa Malmgren ott i riskin, teki yrityskaupat ja hyppäsi liikkuvaan junaan. Kaikki markkinointimateriaalien postitukseen liitt yvä toiminta siirtyi uuteen yhtiöön ja 69 yt-neuvott elujen piirissä olevaa henkilöä siirtyi vanhoina työntekijöinä Mailhouseen ja TP-Avuksenne Oy:öön. Kahdessa vuorossa Mailhousessa töitä tehdään kahdessa vuorossa ja työtä tauotetaan kahdella kymmenen minuutin kahvitauolla ja puolen tunnin ruokatunnilla. Eija Kemppainen toimii myös työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna. Postituksessa pussarit eli kuorituskoneet pitävät ääntä. Tähän on kiinnitetty huomiota. Kuulosuojaimet, radiolla tai ilman, ovat kaikkien saatavilla. Täällä on myös paljon pölyä. Onneksi pölynimureita on saatu tilattua lisää. Kemppaisen mukaan Mailhousessa ei ole sattunut paljon työtapaturmia. Muistissa on viime aikoina ainoastaan yksi lavaan kompastuminen. Lehtija kirjenippujen lenksut ovat kuitenkin jatkuva työturvallisuusriski, mistä työsuojeluvaltuutettu joutuu huomauttelemaan säännöllisesti. Siitä puhutaan jatkuvasti, että langat pois lattialta. Ja hyvin jengi on sen ottanut, kun niitä keräillään. Syökö digi printin? Eija Kemppainen on kokenut vuosikymmenten aikana monet yritysjärjestelyt ja yt-neuvottelut. Työelämässä on saanut tottua siihen, että vain muutos on pysyvää, eikä työpaikastaan missään voi olla varma. Läheltä piti-tilanne oli kuusi vuotta sitten, kun Itella päätti luopua postituspalveluista kokonaan. Onneksi yrityskauppa pelasti työpaikan ja Itellan Asiakkuusmarkkinoinnin toiminta siirtyi Mailhouseen uusille yrittäjille. Digitalisaation myötä työ on tietysti vähentynyt, mutta toisaalta myös oman digipainon perustaminen on tuonut lisää työtä. Toivon todellakin, että kaikki työ ei menisi digitaalimuotoon niin, ettei paperia enää olisi. Ei kaikki halua lukea asioita vain netistä ja puhelimesta. Kemppainen laskeskelee, että hänellä on vielä kolmisen vuotta työvuosia jäljellä. Vuosikymmenten mittainen ura postittajana alkaa olla loppusuoralla. Olen pitänyt aina tästä työstä. Työkaverit ovat hyviä, kyllä täällä toinen toisiamme autamme ja osaamme lukea toistemme ajatukset. Mailhousen porukka on pääsääntöisesti organisaatiomuutoksista ja yrityskaupoista huolimatta ollut samaa vuosikymmeniä. Mailhouse elää ajassa Vaikka pelastimme 69 työpaikkaa ja kohtaloa, niin ihmiset kipuili uutt a tilannett a. Tajusin, ett ä työntekijöillämme ei ollut luottoa siihen, ett ä pystyisimme tekemään asiat paremmin kuin Itella ja saisimme tämän kannatt avaksi. Ihmisille oli kuuden kuukauden pakett i tarjolla, ja moni oli ehtinyt miett iä jo tulevaisuutt a. Sitt en pakett ia ei tullutkaan ja työt jatkui, Malmgren kertoo. Ensimmäisen vuoden Mailhouse toimi Itellan vanhoissa tiloissa Vantaan Piitiellä. Vuonna 2012 yritys muutt i nykyisiin tiloihin Hytt imestarintielle. Viime vuosina Mailhouse on vahvistanut markkina-asemaansa yrityskaupoilla ja omalla digipainolla. Pari vuott a sitt en yhtiö osti Lehtipisteeltä Postituspoikien postitusliiketoiminnan ja viime keväänä Bisnodelta vastaavan liiketoiminnan. Yrityskaupoilla ja digipainon perustamisella olemme saaneet kurssin käännett yä ja kasvua liikevaihtoon. Olemme nyt vakaalla pohjalla, mutt a kyllä se neljä vuott a vei. Oman henkilökunnan lisäksi Mailhouse käytt ää paljon tuntipalkkaisia, jotka autt avat ruuhkahuipuissa. Yrityksessä tuotannon työntekijöihin noudatetaan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Digitalisaatiosta huolimatt a toimitusjohtaja Elina Malmgren uskoo alan tulevaisuuteen. Pelkkä postitt aminen kirjeen vähentyessä ei yhtiötä kuitenkaan pitkään elätä. Oman digipainon perustamisella ja inhouse-palveluilla haetaan kasvua ja uusia asiakkaita. Työnkuva Reitti 8 Reitti_2_2017.indd 8 Reitti_2_2017.indd 8 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 9 Reitti-lehti kysyi postilakia valvovan viranomaisen, Viestintäviraston kantaa kirjelähetysten merkitsemiseen. Postin kilpailevat jakeluyhtiöt merkitsevät kirjelähetykset tavalla, joka on herättänyt ihmetystä. Käytännössä tilanne on se, että valitukset kilpailevien jakeluyhtiöiden väärin jaetuista, viivästyneistä tai vahingoittuneista lähetyksistä menevät automaattisesti Postille. Asiakkaat eivät siis tunnista merkinnöistä, mikä yritys lähetykset on jakanut tai onko se joku muu yhtiö kuin Posti. Ovatko lähetykset Viestintäviraston tulkinnan mukaan tunnistettavissa ja erotettavissa muiden postiyritysten vastaavista lähetyksistä (Postilaki 41 a§/3.6.2016/408)? • Ohjelmaan hyväksynnän jälkeen työntekijän harkinta-aika on yksi viikko. • Perustellusti esimies voi esittää hakemusten käsittelyjärjestykseen muutosta (palveluvuodet, työntekijän selviytyminen). • Kielteisen päätöksen saaneen hakemus umpeutuu vuoden kuluttua siitä, kun päätös on tehty. • Työsuhteen päättymisestä sovitaan liiketoiminnan tarpeiden mukaisesti. Työsuhteen tulee kuitenkin päättyä viimeistään kolmen kuukauden sisällä ohjelmaan hyväksymisestä. • Työntekijä, jonka työmäärää on kevennetty terveydellisistä syistä, voidaan päästää ohjelmaan ja tilalle voidaan tehdä osittainen korvausrekrytointi. • Liikkeenluovutusprosessin piirissä olevat eivät ole ohjelman piirissä, mutta jos irtisanottavien määrä on sama kuin kohderyhmä, ohjelman palvelut ovat voimassa ilman kertakorvausta. UUSI POLKU Muutoksia Uusi polku -ohjelmaan Postin Uusi polku-ohjelmaan tehtiin vuoden vaihteessa muutamia muutoksia. • Uusien tytäryhtiöiden osalta ohjelman käyttö linjataan tapauskohtaisesti. • Ohjelmaan pääsemisen edellytys on, että työntekijän pysyvä työsuhde Postissa on kestänyt 12 kuukautta. Tämä koskee myös liikkeenluovutuksen kautta siirtyneitä. • Kaikki tuotannollis-taloudellisin syin irtisanotut ovat ohjelman palveluiden piirissä, mutta jatkossa arvioidaan muutoshankekohtaisesti, miten ohjelmaa sovelletaan. Palvelut säilyvät kuitenkin nykyisellään. Lisätietoja Uusi polku-ohjelmasta Postin Pointista tai PAUn verkkosivuilta www.pau.fi Viestintävirasto ei ota kantaa kirjelähetysten merkintöihin ... Alma-Manun ja Savon Jakelun tapa merkitä kirjelähetykset eivät kerro jakeluoperaatt orista käytännössä mitään. Vastaus Viestintävirastossa ei ole otettu kantaa postilain tulkintaan tältä osin. Arvioimme asiaa kaikkien uusien postiyritysten osalta samassa yhteydessä, kun keräämme yrityksiltä tietoja vuosivalvontaa varten. MERJA SAARI Viestintäviraston kuluttajasuojaryhmän päällikkö Reitti_2_2017.indd 9 Reitti_2_2017.indd 9 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 10 Posti velvoitett iin korvaamaan työsuhteen perusteett omasta purkamisesta Helsingin käräjäoikeus antoi 17.1.2017 tuomion PAUn ajamassa postityöntekijän työsuhteen päätt ymistä koskevassa asiassa. Posti velvoitett iin maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkka 17 997 euroa ja korvauksena 10 kuukauden palkka 16 564 euroa. Posti purki yksipuolisesti elokuussa 2015 postikeskuksessa työskennelleen työntekijän lähes 30 vuotta kestäneen työsuhteen. Työntekijä ei ollut saanut työsuhteensa aikana varoituksia. Purkuperusteena Posti oli vedonnut ohjeiden vastaiseen menettelyyn ja siihen, että luottamus työntekijään olisi menetetty. Työntekijän työsopimus purettiin, kun hän oli sammuttanut kahteen otteeseen erään koeluontoisesti lajittelukäytössä olleen laitteen. Käräjäoikeudessa kuultiin useita todistajia sekä työntekijäettä työnantajapuolelta, jotka kertoivat tapahtumista ja työsuhteen purkamisen taustoista. Tuomiossaan käräjäoikeus katsoi, että työntekijä oli sinänsä toiminut työnantajan ohjeiden vastaisesti. Kokonaisuutena arvioiden työntekijän menettely ei kuitenkaan ollut niin vakavaa, että se olisi lain mukaan riittänyt työsuhteen purkamiseen tai edes irtisanomiseen ilman varoitusta. Purkaessaan työsopimuksen Posti oli toiminut työsopimuslain vastaisesti. Korvausta korottavina seikkoina vaikuttivat muun muassa työntekijän ikä ja työsuhteen pitkä kesto saman työnantajan palveluksessa. Korvausta alentavana seikkana kuitenkin otettiin huomioon, että toimimalla työnantajan ohjeiden vastaisesti, työntekijä oli kuitenkin myötävaikuttanut työsuhteen päättymiseen. Johtopäätöksenä käräjäoikeuden tuomiosta voidaan sanoa, että kynnys työsuhteen purkamiseen on korkealla. Lähtökohtaisesti työnantajan on ensin käytettävä lievempiä keinoja puuttuessaan ohjeiden vastaiseen menettelyyn. Työsuhteen purkaminen ei ole oikea ratkaisu kaikissa tapauksissa, vaikka työntekijä olisikin toiminut väärin. Posti valitti tuomiosta hovioikeuteen, joten käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Posti tuomitt iin hyvityssakkoihin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta Työtuomioistuin antoi 26.1.2017 tuomion työvuoroluett elon nähtävillä pitämisen laiminlyöntiä koskevassa asiassa. Posti oli useamman kerran laiminlyönyt Hangon toimipaikassa työvuoroluettelon nähtävillä pitämisen vuosina 2013–2016. Lisäksi työvuoroluetteloa nähtävillä pitämisessä oli ollut puutteita myös Orimattilan toimipaikassa tammikuussa 2016. Alueiden pääluottamusmiehet Piia Willberg ja Jarmo Tuominen kertoivat työtuomioistuimessa huomauttaneensa työvuoroluetteloihin liittyvistä puutteista ja työvuoroluettelon nähtävänä pitämisen tärkeydestä. Posti perusteli laiminlyöntejä esimiesten unohduksilla ja erehdyksillä. Työtuomioistuin kuitenkin katsoi, että Posti on tietoisesti rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Posti velvoitettiin maksamaan hyvityssakkoa 2 200 euroa ja korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Onkin tärkeää, että työehtosopimuksia ei ainoastaan pyritä noudattamaan vaan työnantajan on aidosti huolehdittava, että työehtosopimuksessa sovittuja määräyksiä noudatetaan. fakta TES 12 § mukaan työnantajan on laaditt ava työvuoroluett elo neljän kalenteriviikon pituiselle työjaksolle. Työvuoroluett elosta on ilmett ävä päivitt äisen säännöllisen työajan alkamisja päätt ymisajankohta sekä työaikaan vaikutt avat päivitt äiset lepoajat. Työvuoroluettelon on oltava työntekijän nähtävissä vähintään viikkoa ennen työjakson alkamista. TEKSTIT IIKKA AVELA, lakimies Voitett u jutt u Reitti_2_2017.indd 10 Reitti_2_2017.indd 10 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 11 Re Re Re Reit it it itti ti ti ti 11 11 1 Paikallisen sopimisen ansa V iime aikoina eri tahojen talousviisaat ovat kertoneet, tuoko kilpailukykysopimus (kiky) ja siihen sisältynyt työajanpidennys Suomelle oikeasti lisää kilpailukykyä vai ei. Talouspolitiikan arviointineuvosto kertoi omassa raportissaan tammikuun lopussa, että ”jos kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutukset jäävät arvioitua pienemmiksi, kilpailukykysopimus ja siihen liittyvien veroratkaisujen nettovaikutus heikentävät julkista taloutta”. Tämän johdosta useampikin taho kohdisti taas syyttävän sormen ay-liikkeeseen. Miksi on menty tekemään sopimus, joka pidentää työaikoja ja siitä ei ole edes mitään hyötyä julkiselle taloudelle? Työntekijöiden mielestä olisi pitänyt jättää koko sopimus tekemättä ja työnantajien mielestä olisi pitänyt tehdä paljon enemmän kuin lisätä 24 tuntia vuosittaista työaikaa. Joitakin päiviä edellä kerrotun raportin jälkeen julkaistiin tuloja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti, joka kertoi Suomen kilpailukyvyn kohenevan nyt ripeästi ja siihen omalta osaltaan on vaikuttamassa kilpailukykysopimus. Muualla Euroopassa yksikkötyökustannukset ovat sen mukaan yleisesti nousemassa ja Suomessa taas laskemassa. Juristeista sanotaan, että he tekevät yksinkertaisista asioista monimutkaisia. Ekonomeilla näyttää olevan sama taito. Kilpailukykysopimus on julkiselle taloudelle joko hyvä tai huono, riippuen siitä mikä ekonomijoukko siitä raportin kirjoittaa. Yksi asia on kuitenkin varma. Ay-liike ei kiky-sopimusta työajanpidennyksineen halunnut, mutta huonoista vaihtoehdoista piti tässä tilanteessa niellä se vähemmän huono. Tästä kirjoitin viime vuoden kesäkuun kolumnissa, josta asian unohtaneet voivat sen lukea. Eniten huolestuttaa se, että kiky-sopimusta kritisoivilla ekonomeilla näyttäisi olevan kirkas tavoite: heikentää työntekijöiden asemaa entisestään kilpailukyvyn nimissä. Tämä käy esille myös talouspolitiikan arviointineuvoston raportista. Paikallinen sopiminen on heidän mielestään tekijä, joka huomioisi yritysten palkanmaksukyvyn sekä mahdollistaisi työvoimakustannusten jouston palkkatason kautta. Työehtosopimusten vähimmäispalkoista halutaan päästä eroon ja keinoksi on keksitty paikallisen sopimisen laajentaminen eli työntekijän ja työnantajan pitäisi saada keskenään sopia maksettavasta palkasta työehtosopimuksista välittämättä. Mitä Sinä vastaisit työnantajalle, joka tulisi kysymään, että lasketaanko palkkaasi paikallisesti sopien (eli teidän kahden välisellä sopimuksella) tai vaihtoehtoisesti Sinut irtisanotaan? Aika monelle ei tuossa tilanteessa jäisi vaihtoehtoa. Haluaisitko, että työehtosopimuksella Sinulle annetaan mahdollisuus sopia palkkasi alle nykyisen työehtosopimuksen mukaisen palkan? Kuinka moni on onnistunut sopimaan itselleen työehtosopimuksen määrittelemää palkkaa isomman palkan? Nykyinen työehtosopimusjärjestelmä takaa minimipalkan. Sen ylitse saa paikallisesti sopia. Tämän hallituskauden aikana saatamme vielä joutua tilanteeseen, jossa tätä järjestelmää pyritään romuttamaan. Silloin toivottavasti olemme kaikki yhdessä puolustamassa työehtosopimusten minimipalkkoja. iiit iii ä k kko ko ko ko k kir ir-me m me m k kaikk kk kk ki i i yh yh yh yhde de deess ssssää ä pu pu pu puol ol olus us u ta taama ma m ss sssa a a ty tyyöe öe ö ht htos osop opii mu mu must st st sten en en en m m m min in in inim im im mip ii al al alkk kk kk kkoj oj oj oja. a. a. a HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja • pau.? /pa_svenska/ • pau.? /in_english/ Puheenjohtajalta 11 Reitti_2_2017.indd 11 Reitti_2_2017.indd 11 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 12 Reitti 12 Arjen eväitä Reitti 12 Jäävän tuska Y t-neuvottelut ovat ohi ja oma penkki säilyi. Pitäisi siis olla iloinen, muttei tunnu siltä. Ari Järvisen mukaan kyse on inhimillisestä reaktiosta epävarmaan tilanteeseen. Hän toimii konsulttina saneeraustilanteissa yrityksiä auttavassa Ratkaisukonsulteissa sekä tekee väitöskirjaa selviytyjän syndroomasta. Jäävien tunteet voivat olla samankaltaisia kuin irtisanotuilla. Olen löytänyt lähes 40 oiretta, esimerkiksi epävarmuutta, pettymystä, ahdistusta ja tulevaisuuden pelkoa. Toisaalta myös syyllisyyttä, stressiä, työpaineiden kasvamista, uskonpuutetta organisaatioon ja työmoraalin romahtamista. Järvinen kertoo, että moni tunnistaa nämä oireet – jos ei itsensä kautta, niin ainakin jonkun tutun. Väitöskirjaa varten hän haastatteli useita työntekijöitä, jotka olivat yt-tilanteessa ja saivat (tai joutuivat, Järvinen huomauttaa) pitää työpaikkansa. Kun hän näytti kokoamaansa oirelistaa haastateltaville yt-neuvottelujen päättymisen jälkeen, ihmiset olivat helpottuneita. Noin juuri minusta silloin tuntui! Tätäkö tämä olikin! Moni toivoi, että olisi kuullut etukäteen selviytyjän syndroomasta ja olisi sen kautta ymmärtänyt omia tuntemuksiaan ja voinut hyväksyä ne normaalina reaktiona. Tällaisessa tilanteessa ihminen tunnistaa, että jotain tapahtuu, mutta ei pysty määrittelemään, mitä. Johto ei hahmota Ongelmana Järvinen näkee, että selviytyjän syndrooma on huonosti tunnistettu ja tunnustettu yritysten johdossa. TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI KUVA ISTOCKPHOTO Selviytyjän syndrooma on jäänyt hyvin vähälle huomiolle, vaikka lähes jokainen tunnistaa sen oireet. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on paljon tutkittu tätä, mutta suomalaisessa johtamiskoulutuksessa ei opeteta henkilöstöjohtamista irtisanomisja saneeraustilanteissa. Jokainen toimii omalla tavallaan osaamisensa ja kokemuksensa puitteissa. Järvinen muistuttaa, että voidakseen aidosti lähteä uudelle uralle, olisi yrityksen muutokset hoidettava niin, että ne kunnioittavat sekä lähteviä ja jääviä. Tämä vähentää henkilökunnan oireilua ja maineen menetystä. Yrityksen täytyisikin tunnistaa, mitä tulee tapahtumaan kun yt-neuvotteluista kerrotaan. Ihmiset pitäisi myös valmistaa siihen ja varmistaa, että apua saavat niin lähtevät kuin jäävätkin. Järvinen antaa esimerkin. Nyt keskitytään tehokkaaseen viestintään ja tulevaisuudensuunnitelmien esittelyyn. Pitäisi esimerkiksi keskittyä enemmän johdon henkiseen ja fyysiseen läsnäoloon. Epänormaali tilanne kaikille Yt-neuvottelujen aikana ja heti niiden päättymisen jälkeen tilanne työpaikalla on epänormaali ja stressaava kaikille. Järvinen kertoo, että työntekijät jakautuvat usein kahteen leiriin: ne jotka jäävät ja ne jotka lähtevät. Työpaikkansa pitäneet välttelevät työvelvollisuuden loppuun hoitavia irtisanottuja. Useat ajattelevat, että se olisi voinut olla myös minä, eivätkä he halua kohdata toisen tunteiden kautta, miltä heistä tuntuisi samassa tilanteessa. Usein jäljelle jäävät eivät myöskään halua leimautua, sillä irtisanottujen keskuudessa surutyötä tehdään esimerkiksi työnantajaa arvostellen. Ei haluta, että työnantaja saa mitään syytä epäillä omaa lojaalisuutta. Järvinen kertoo, että liian usein henkäistään helpotuksesta, kun viimeisen irtisanotun työssäolovelvollisuus päättyy. Tässä on kuitenkin iso vaaranpaikka. Vaikka tilanne on ohi, jääneiden työntekijöiden pelko, että heille käy seuraavaksi kuten kollegoille, ei katoa. Saatetaan myös hävetä omaa työantajaa ja työpaikkaa. Uuden suunnan sijasta tuottavuus saattaa laskea, ihmiset kyynistyvät työhönsä ja lojaalisuus työantajaa kohtaan vähenee. Vaarana peräaalto Vaarana on myös niin sanottu peräaalto. Jos ihmisiä on vain vähennetty eikä mitään todellista uusiutumista ole tapahtunut, yritys palaa vanhoihin toimintamalleihin. Ihmisiä on vähemmän mutta töitä saman verran. On siis palkattava uusia, mutta yrityksen maine on vahingoittunut ja sinne töihin hakee vain parhaimmillaankin keskinkertaiset osaajat. Toimintojen ylläpitäminen tulee yllättävän kalliiksi ja asiakassuhteet kärsivät. Seuraa uudet yt-neuvottelut. Järvinen käy konsultoimassa yritysten johtoa saneeraustilanteista. Hän näkee, että juuri yrityksen johdon on varmistettava, että tiedossa on kaikki saneerauksen vaarat. Ja jos päädytään irtisanomisiin, sen aiheuttamia tunneoireita ehkäistään ja pehmennetään. Yksittäisen työntekijän on vaikea luoda itselleen sellaista työilmapiiriä, että selviytyjän syndrooma ei vaikuttaisi häneen. Reitti_2_2017.indd 12 Reitti_2_2017.indd 12 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 13 Reitti 13 13 13 13 13 Reitti 13 Reitti_2_2017.indd 13 Reitti_2_2017.indd 13 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 14 Työsuojelu Olisi voinut käydä HUONOSTI Ari Viitalan työkaveri meinasi tukehtua kahvitauolla. Pohjanmaalla läheltä piti -tilanne herätt i koulutt amaan ensiaputaitoisia työpaikoille. TEKSTI & KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Reitti 14 Reitti_2_2017.indd 14 Reitti_2_2017.indd 14 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 15 L apuan jakelun tuotevirtaohjaaja Ari Viitala oli mennyt kahvitauolle hieman ennen muita. Pian seuraan liittyi työkaveri. Istuin siinä ja selailin puhelinta. Kaverilla oli ollut yskää, mutta oli pakko oikein kääntyä ihmettelemään, miten se nyt noin paljon kakoo. Viitala tajusi nopeasti, mitä oli tapahtunut: pöydällä oli appelsiinin kuoret ja kaveri ei saanut henkeä. Hän meni kaveri luo, laittoi heimlichin otteen mukaisesti kädet työkaverin ympärille ja veti voimakkaasti pallean kohdalta. Kurkkuun juuttunut appelsiinipalanen lensi pois ja henki kulki jälleen. Ilman Viitalaa tilanne olisi saattanut päätyä sillä pahimmalla mahdollisella tavalla, sillä tukehtuminen on yllättävän tavallinen kuolinsyy. Käsi ylös, kuinka moni olisi osannut toimia tässä tilanteessa? Avuntarjoaja vapaallakin Ari Viitala osasi, sillä hänellä on paljon kokemusta hengenvaarallisista tilanteista ja jopa omakohtainen kokemus appelsiinin vaaroista. Osasin heti epäillä appelsiinia, koska meinasin itse tukehtua 5–6-vuotiaana naapurissa appelsiinipalaan. Silloin tosin olin niin pieni, että naapurin isä osasi nostaa ylösalaisin ja pala tuli ulos. Nykyään ensiapu ja nopea toiminta tulevat luonnostaan, sillä Viitala on vapaa-aikana palokunnassa mukana ja sen takia hän on ollut paikalla monissa onnettomuuksissa. Tositilanteiden lisäksi ensiapua harjoitellaan viikoittain. Viitala on myös työskennellyt läheisen Simpsiön laskettelukeskuksen lipunmyynnissä ja suksivuokraamossa. Sinne tultiin aina ekana sanomaan, jos rinteessä oli sattunut jotain. Koulutusta tulossa Vaikka työpaikalla sattunut tapaus päättyi onnellisesti, niin se herätti miettimään. Esimies Tuula Kujanpää vei asiaa eteenpäin. Pohjanmaalla on tartuttu heti toimeen. Aluepäällikkö Reijo Uusihauta kertoo, että heillä on tarkoitus hankkia kaikille alueen esimiehille ensiapukurssi EA 1:n taidot vielä tämän vuoden aikana. Kouluttamista oli jo mietitty, ja tämä tapaus vain vahvistin sen olevan tarpeen. Esimies on kuitenkin se henkilö, joka on paikalla aina. Uusihaudan mukaan koulutusta ei pidetä yhtenä isona yhteiskoulutuksena, vaan julkisten, SPR:n ja Mehiläisen koulutuksissa. Asia on noussut myös valtakunnalliseen keskusteluun. Jakelun työsuojeluvaltuutettu Juha Jyrkinen kertoo, että Työsuojelun keskustoimikunnassa on otettu helmikuun asialistalle Pohjanmaan esimerkin laajentamista koskemaan koko maata. Esimerkkitapauksena Ari Viitala korostaa moneen kertaan, ettei hän halua tästä mitään sankarimainintaa ottaa, mutta on iloinen, että tapaus aiheutti toimenpiteitä. Meillä on ollut työmaalla ensiapuosaaminen vähän lapsenkengissä. Kun on iso työpaikka, aina sattuu kaikenlaista tai ainakin on siihen mahdollisuus. Tähän mennessä meillä ei ole ollut ensiapukoulutuksia. Vaikka Viitala itse tietää, miten tilanteessa on toimittava, hän ymmärtää, etteivät kaikki siihen pysty. Se on myös luonnekysymys. Tärkeintä on, että jos ei itse pysty tai uskalla tehdä mitään, niin pitää mennä huutamaan apua että löytyy joku joka pystyy auttamaan. Reitti_2_2017.indd 15 Reitti_2_2017.indd 15 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 16 Reitti 16 Luott amus Ay-majakka I so otsikko, suuri asia. Jos et luota mihinkään, olet hukassa. Jos luotat liikaa saatat pettyä. Luottamus pitää ansaita, sen eteen pitää tehdä töitä. Luottamuksen pitää toimia molempiin suuntiin, se sekä velvoittaa että palkitsee. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ei vallitse luottamusta, ovat työnteon edellytykset huonot. Jos taas luottamus pelaa, kokee työntekijä saavansa esimieheltään tarvittavan tuen ja arvostusta. Työnantaja taas saa luotettavalta työntekijältä ammattitaitoisen ja rehellisen työpanoksen. Jatkuvat yt-neuvottelut ovat omiaan murentamaan työntekijöiden tuntemaa luottamusta Postia kohtaan. Edunvalvojien työ on muuttunut ennakoivasta toiminnasta jatkuvien tulipalojen sammutuksiin ja vahinkojen rajaamisiin, niiden ehkäisyn sijasta. Kun luottamus työnantajan ja -tekijän väliltä katoaa, kuin jakelupuolella vuosi sitten, ovat tulokset surullisia. Ylimitoitetut irtisanomiset ja työmäärän suhteeton kasvu aiheuttivat massiivisen luottamuspulan, jota koko SOL ja muiden vuokratyövoimayritysten tuominen Postin osaksi vain pahensi. Nyt on hätä myös kuljetuksen puolella, sillä huolestuttava suuntaus ulkoistaa kokonaan osa postin terminaaleja on aistittavissa. Viime vuonna Kajaanin ja nyt Herttoniemen terminaalien menetys ovat omiaan lisäämään luottamuspulaa. En ymmärrä, miten kokonaan alihankittujen terminaalien taso voisi pysyä, taikka parantua, kun sen työntekijöillä ei ole postisidonnaisuutta. Haluaisin, että Posti luottaisi OMIIN kuljettajiinsa. Heidän ammattitaitoonsa ja kokemuksiinsa palvella Postin asiakkaita. Kokenut ja motivoitunut palvelukuljetuksen työntekijä jakaa noutoja vientiasiakkaiden lisäksi vielä kymmeniä pikapaketteja päivittäin oikein ja ajallaan, tuntee oudoimmatkin osoitteet ja asiakkaiden erityispiirteet. Kerran menetetty asiakas on vaikea saada palaamaan. Asiakkaan luottamus kun pitäisi taas ansaita. Uusi kuljetuksen resepti ja sen läpivieminen koettelee myös kuljettajien luottamusta. Mikäli työvuorojen uudelleen suunnittelu ”optimointi” (kuinka monta pakettia per tunti kuljettajan tulee luovuttaa), tehdään yksinomaan suunnittelijan pöydällä ilman aitoa vuorovaikutusta työn todellisen tekijän kanssa, tulee suunnitelmasta huono ja epärealistinen. Kuljettaja tuntee, ettei häneen luoteta, asiakas ei saa odottamaansa palvelua kun liian piukat aikataulut aiheuttavat ongelmia. Pahimmassa tapauksessa asiakas tai työntekijä äänestää jaloillaan. Toivoisin, että suunnitelmat tehtäisiin yhdessä aidossa yhteistyössä luottamuksella, jolloin myös korjaus liikkeiltä vältyttäisiin. Olisi toivottavaa, että suunnittelijan työtä tekevät kävisivät ajoittain tutustumassa siihen työhön, mitä suunnittelevat. Tästä löytyy jo muutama hyvä ja kannustava esimerkki. Meillä edunvalvojilla on tärkeä tehtävä luoda ja ansaita luottamusta, neuvotella ja sopia. Toimia toisiamme tukien ja arvojamme noudattaen. Luottamus vaatii puhumaan asioista ja selvittämään ristiriidat. Toivonkin, että löydämme uudelleen vuoropuhelun ja tavan tehdä yhdessä. Rakennettaisiin uudelleen luottamusta ja parempaa tulevaisuutta. LENA MÜLLER-SALONEN Turun Automiesten puheenjohtaja, työsuojeluvaltuutett u ja liitt ohallituksen jäsen Uusi kuljetuksen resepti ja sen läpivieminen koettelee myös kuljettajien luottamusta. Reitti_2_2017.indd 16 Reitti_2_2017.indd 16 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 17 ”H ei kuule! Mulla olisi tarjota sulle nyt ihan loistava tilaisuus! Sä voisit päästä vähän lenkkeilemään ja saada samalla pikkasen taskurahaa. Ei siis todellakaan niin paljoa, että sillä toimeen tulisi, mutta ehkä sillä saisi lauantaikarkit ostettua. Jotain pientä extraa siis sun elämään! Mut siis totuushan on se, ettei tällaisesta työstä toimeentulon takaavaa palkkaa tarvikaan saada, koska puoli palkkaa on se, että sä pääset lenkille.” Hain koemielessä muutama viikko sitten töitä ilmaisjakeluyrityksestä ja edellinen myyntipuhe on mukaelma saamastani vastauksesta. Täytyy sanoa, että koskaan aiemmin en ole töitä hakiessani törmännyt siihen, että työnantaja ei ole ehtinyt työn kehumisen ja siitä maksettavan palkkion huonouden vähättelemisen välissä lainkaan kiinnostua minun soveltuvuudesta työhön. Ilmaisjakeluyritys halusi minut jakamaan tuotteitaan orjapalkalla. Useat lankaan menneet yllättyvät ensimmäisten jakokertojen jälkeen kuinka vähän sitä ylimääräistä lopulta tuleekaan. Vaikka PAUn mainosjakeluyrityksiä sitova työehtosopimus on jo kymmenen vuoden ajan sisältänyt maiTEKSTI SARI-ANNE SALMINEN, projektityöntekijä, lakimies Lenkkeilyä parin kolikon voimin Mainosjakeluyritykset ovat edelleen nihkeitä maksamaan jakajille oikeudenmukaista palkkaa. Keinovalikoima on laaja, kun yritetään kiertää yleissitovaa sopimusta. Mainostenjakajien palkkauksen ongelmat ovat puhutt aneet jo vuosia. Mainostenjakajien saamat tuntipalkat pyörivät keskimäärin kolmen ja viiden euron välillä. Tähän epäkohtaan PAU on sinnikkäästi yritt änyt vaikutt aa jo useiden vuosien ajan ja osalle mainostenjakajista PAU on saanutkin oikeudenkäyntien kautt a haett ua maksamatt omia palkkoja yhteensä useiden kymmenien tuhansien edestä. PAUn yleissitovan TES:n sisältämä mainostenjakajia koskeva palkkaliite pitäisi taata kaikille mainostenjakajille työn vaativuunostenjakajien palkkaa koskevan palkkaliitteen, ei osa mainosjakeluyrityksistä suostu sitä soveltamaan. Mainosjakeluyritykset ovat yrittäneet välttää maksamasta PAUn TES:n takaamia palkkoja hyvin moninaisella keinokavalkadilla. Tähän mennessä ne ovat yrittäneet muun muassa saada vahvistetuksi, ettei PAUn TES:n yleissitovuus koske erillisjakelualaa. Lisäksi ryhmä mainosjakeluyrityksiä on perustanut omat työnantajaja työntekijäliitot (Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakeluyhdistys SKE ry ja Suomen mainosjakajien etujärjestö SME ry) ja sopineet näiden kesken oman työehtosopimuksen. Tämän liiton perustamisen lähtökohdaksi on jopa oikeudessa asti todettu tarve säilyttää mainostenjakajien palkkataso mahdollisimman matalana. Tuoreimpana keinona palkkojen polkemiseksi SME on vaatinut Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakuntaa vahvistamaan, että heidän Erillisjakelu-TES olisi alalla yleissitova. Lautakunta hylkäsi vaatimuksen ja ratkaisu on yhdenmukainen kaikkien muidenkin asiassa annettujen lainvoimaisten ratkaisujen kanssa. Useat eri tuomioistuimet ovat todenneet SMEryn olevan pelkkä lumeliitto, joka ei aidosti edusta alan työntekijöitä. Samalla tuomioistuimet ovat todenneet, että työntekijöiden työsuhteisiin tulee soveltaa PAUn yleissitovan TES:n mainostenjakajia koskevaa palkkaliitettä. Oikeudellisesta näkökulmasta SMEryn ja SKEryn työehtosopimusta ei ole olemassa, sillä työehtosopimuksen työntekijää edustavana osapuolena voi olla ainoastaan aito työntekijäliitto. Kyseisen TES:n osapuolina on siis työnantajaliitto ja pelkkä yhdistys. Ei työntekijäyhdistys. En tiedä, mikä kyseisten osapuolten sopima sopimus on, muttei ainakaan lain tarkoittama työehtosopimus. Tällaiset pikkuseikat eivät toki haitanneet SKEryn jäsenyrityksistä. SMEry ja SKEryn edustamat mainosjakeluyritykset tuppaavat väittämään, ettei alaa koske mikään yleissitova työehtosopimus. Samat yritykset väittävät kiven kovaan, että heidän tulee soveltaa SMEn Erillisjakelu-työehtosopimusta työntekijöidensä työsuhteisiin PAUn TES:n mainosjakajia koskevan palkkaliitteen sijasta. teen nähden kohtuullisen palkan niiden muutamien hilujen sijasta, mitä jakajille on tähän saakka maksett u. PAU jatkaa taisteluaan, jott a jokaiselle mainostenjakajalle maksett aisiin heille heidän tekemästään työstään kuuluva palkkio. Tänä keväänä käymme yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea puhumassa tästä mainostenjakajien palkkausta koskevasta asiasta. Kiertueaikataulun löytää parhaiten Facebookin Oikeutt a mainostenjakajille-sivulta ja PAUn omalta sivulta. PAU kiertää maata kertomassa oikeasta palkkauksesta Reitti 17 Reitti_2_2017.indd 17 Reitti_2_2017.indd 17 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 18 Reitti 18 Reitti_2_2017.indd 18 Reitti_2_2017.indd 18 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 19 Talvipäivät Upeat talvipäivät Tahkolla Kyllä savolaeset ossoo! Nilsiän Tahkolla pidett iin talvipäivät, joiden ohjelma ja järjestelyt saivat osallistujilta runsaasti kiitosta. Yli 700 PAUn jäsentä viett i Tahkolla viikonlopun, joka tarjosi jokaiselle jotakin. Oli postilakipaneelia, hiihtoa, keilailua, savolaiset olympialaiset, pubivisaa, iltajuhlaa ja tietenkin ammatt iryhmien kokoustamista. TEKSTI JUHA PÖYRY, JUHA JAATINEN KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI, JUHA PÖYRY Reitti 19 Reitti_2_2017.indd 19 Reitti_2_2017.indd 19 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 20 R R R R R R R R R R R R R R R Re Re Re R Re R R R R R R R Re Re Re Re R R R R R R R R Re R R R R Re R R R Re Re R R R R R R Ree Re Re Re R Re Re R Reit it it it it itt it it it it it it it it it itt itttttti ti ti tiiiiii tti tiii ti ti ti tiiiii tiiiii ti tiiiiiiiii ttiiiii tiiiiiiiiii ti ti ti ti ti ti ti ti ti tiii ti ti ti tiiiiiiiiii tiiii ti 20 20 20 20 20 20 22222222220 222222222220 220 220 22222220 20 20 20 222220 222220 222220 220 2220 2222222220 20 220 20 20 20 222220 20 20 20 222220 20 20 20 20 22220 20 20 22220 2220 20 20 2220 20 220 22220 20 20 P AUn talvipäivistä tuli jo 1990-luvulla silloisen Postiliiton suurin ja suosituin järjestötapahtuma. Talvipäivien ohjelma on vuosi vuodelta noudattanut pääsääntöisesti samaa, toimivaksi todettua kaavaa. Niin myös Tahkolla. Näkyvin poikkeama aiemmasta oli ajankohtainen postilakipaneeli, joka osoittautui varsinaiseksi yleisömagneetiksi. Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia grillattiin puheenjohtaja Heidi Niemisen vetämässä paneelissa puolitoista tuntia. Iloisia ilmeitä hiihtoladulla Talvipäivien ohjelmaan on lähes poikkeuksetta kuuluneet hiihtokilpailut. Tahko tarjosi suksijoille poikkeuksellisen upeat puitteet viiden kilometrin hiihtolenkille. Parisenkymmentä hiihtäjää pääsi kiertämään 2,5 kilometrin rataa tasaisella golfk entällä, jonne oli ajettu erinomaiset ladut. Vaikka reilu kymmenen asteen pakkanen puri poskipäitä, tuli jokainen maaliin hymyssä suin. Näissä kisoissa sijoituksilla ei ollut suurta merkitystä. Leppoisa tunnelma ja hyvä fi ilis olivat tärkeintä, joka välittyi myös ladun varteen. Talvipäivät Liitt okokouksen valmistelut käynnissä Kesäkuussa pidettävä 25. liittokokous näkyi myös talvipäivillä, kun selvitysmies Jarmo Niemi esitteli liittokokouksen henkilövalintojen valintaperusteita. 7.–9.6. Vantaalla kokoontuva liittokokous valitsee liiton hallinnon seuraavalle nelivuotiskaudelle. Hallituksen jäsenten valinnassa tulee ensisijaisesti huomioida ammattiryhmien edustus ja sen lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo ja mahdollisuuksien mukaan myös alueellisuus. Valtuuston valinnassa noudatetaan samaa periaatetta mahdollisuuksien mukaan. Hallitukseen valitaan puheenjohtajan lisäksi 12 ja valtuustoon puheenjohtajan lisäksi 30 jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Liiton nykyinen puheenjohtaja Heidi Nieminen ilmoitti talvipäivillä olevansa käytettävissä myös jatkossa. Ammatt iryhmissä ajankohtaista Liittokokousosion jälkeen jakaannuttiin ammattiryhmiin puimaan ajankohtaisia asioita valtakunnallisten edunvalvojien ja pääluottamusmiesten johdolla. Ammattiryhmäpalavereja pidettiin perusja varhaisjakelussa, käsittelyssä, kuljetuksessa, varastossa, informaatiologistiikassa, G4S:ssä sekä toimihenkilöissä ja esimiehissä. Suurimman yleisömäärän veti luonnollisesti jakelu, johon oli saatu paikalle myös Postin jakelujohtaja Juhani Vuola. Vuola osoittautui tilaisuudessa avoimeksi, keskustelevaksi ja suorasanaiseksi jakelupomoksi. Jakelupalaverissa puhutti vieläkin viime vuoden jakeluongelmat, joiden ansiosta postilaiset pysyi valtakunnan otsikoissa pitkään. Vuola myönsi johdon virheet ja vakuutti Tahkolla, että laadusta ei tingitä enää ikinä. Myös resurssipulaan on vastattu palkkaamalla sekä varhaisettä perusjakeluun uusia jakajia. Vuola muistutti kuitenkin, että digitaalista murrosta ei pysäytä mikään, eikä yt-neuvotteluilta tulevaisuudessakaan voida välttyä. Jaksamisesta, laadusta ja työn oikeasta mitoituksesta ei voida kuitenkaan tinkiä missään olosuhteissa. Tämä oli jakajien suora viesti Vuolalle. K eskustelijoina oli Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia keskustelemaan. Paikalla olivat Markku Rossi (kesk), Kimmo Kivelä (ps.) ja Sari Raassina (kok.), Riitta Myller (sd.), Matti Semi (vas.) ja Sari Essayah (kd.). Liiton suurimmat huolet PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen, alusti paneelin esitellen PAUn näkemyksiä. Nieminen kertoi tiivistetyssä muodossa PAUn suurimmat huolen aiheet: P o s t i n j a k e l u n pakkokilpailutus eli harvaan asutulla alueella tulee järjestää hankintamenettely jakelun osalta. Tämä tarkoittaa postinPostilaissa vielä paljon selvitett ävää Talvipäivillä järjestettiin postilakiesitystä käsittelevä paneeli, jossa kansanedustajat avasivat ja puolustivat kantojaan. jakajien jatkuvaa epävarmuutta työpaikoista. Pahimmillaan tuloksena on entisen työn tekeminen yrittäjänä tai työttömyys. Postin kulkunopeuden hidastaminen mahdollistaa postin jakelun harventamisen kaupunkialueella 2–3 kertaan viikossa. Lisäksi ammattiliittoa huolestuttaa lakiesityksen edellyttämä asiakkaiden osoitteiden luovutuspakko mahdollisille kilpailijoille huomattavan edulliseen hintaan. Näiden kaikkien toteutuminen johtaisi pahimmillaan 2500– 3000 Postin työntekijän potkuihin. Osoitt eiden luovutt aminen ongelmallista kaikille Keskustelun perusteella ainakin osoitteiden luovutuspakkoa koskevaan lainkohtaan tullaan tekemään muutoksia. Kaikki panelistit näkivät asiassa enemmän tai vähemmän ongelmia kansalaisten tietoturvan, yksityisyyden suojan sekä markkinatalouden näkökulmasta. Rossi ja Raassina puolustivat hallituksen postilakiesitystä. 20 Reitti_2_2017.indd 20 Reitti_2_2017.indd 20 15.2.2017 13.57 15.2.2017 13.57
Reitti 21 Re Re Reit itt itti ti ti 21 21 Mauri Jaakkonen, Kemi 1. Postilakipaneeli. Siinä tuli selväksi, mitä puolueiden edustajat hallituksen lakiesityksestä ajatt elevat. Myös jakelujohtaja Juhani Vuolan vierailu oli mielenkiintoinen. Vuolasta jäi sellainen vaikutelma, ett ä hän haluaa kuunnella työntekijöitä. 2. Postin pitäisi satsata siihen, ett ä perusjakelu toimii. Työ pitää tehdä laadukkaasti, ett ä pärjäämme kilpailijoille. Resurssien pitää olla kunnossa. 3. Kannatt aisi kuunnella aidosti Postin työntekijöitä, jotka tätä työtä tekee. Jakelupäivien rajoitt aminen ei palvele asiakkaita. Jos jakelupäiviä karsitaan, asiakkaat etsivät vaihtoehtoisia jakelijoita. Olen ollut yhteydessä lakiesityksen ongelmista alueen kansanedustajiin. Kari Tikkanen, Iisalmi 1. Täällä saa aina paljon hyödyllistä tietoa. Olin myös itse hiihtokilpailuissa mukana autt amassa järjestelyissä. Talvipäivät kokonaisuudessa ovat onnistuneet hyvin. Kiitos Peipon Timolle ja talkoolaisille. 2. Postin pitäisi panostaa työntekijöihin. Ennen kuin jäin eläkkeelle, meille tuli paljon ylitöitä ja postiakin jäi jakamatt a. Uudet palvelut ovat hyvä jutt u, mutt a onhan se ollut ristiriitaista, kun samaan aikaan töitä ei ole ehtinyt tehdä kunnolla. 3. Toivoisin tietysti, ett ä viiden päivän jakelu säilyy. Tiistain kevennett y jakelu Varkaudessakin teki keskiviikosta tosi raskaan. Osaston toimikunnasta olemme lähett äneet terveisiä postikorteilla liikenneja viestintävaliokunnan jäsenille. Suvi Kuntt u ja Kati Lakanmaa, Forssa 1. Erilaiset aktiviteetit ovat olleet parasta. Osallistuimme hiihtokilpailuihin ja olimme Naiset 35sarjan kakkonen ja kolmonen. Tahko on paikkana hieno ja juuri sopiva talvipäiville. Olemme viihtyneet myös kylpylässä ja kuunnelleet Niemisen Heidin puheita. 2. Perusasiat pitäisi saada ensin kuntoon. Periaatt eessa emme vastusta mitään uutt a työtä ja olemme valmiita tekemään uutt a ja koulutt autumaan. Tosin nett ihaku Postiopistoon oli tehty liian vaikeaksi. 3. Asiakkaiden kannalta viisipäiväisen jakelun säilytt äminen olisi parasta. Esimerkiksi vanhukset haluavat edelleen laskut ja kirjeet paperisena. Talvipäivägallup 1 Mikä talvipäivillä oli parasta? 2 Mihin Postin pitäisi investoida ja panostaa? 3 Terveisesi kansanedustajille, jotka päätt ävät uudistetusta postilaista? Odotusten vastaisesti keskustelun linjat eivät aivan täysin noudattaneet hallitus–oppositio-akselia. Keskustan Markku Rossi puolusti rohkeasti hallituksen lakiesitystä, vaikka työpaikoistaan huolestuneet postin työntekijät välillä reagoivat voimakkaasti Rossin puheisiin. Kokoomuksen Sari Raassina kaipaili lisäinformaatiota lakiesityksen vaikutuksista, mutta pääsääntöisesti oli esityksen kannalla. Perussuomalaiset opposition linjalla Hallituspuolueiden rintamasta erosi selvästi Perussuomalaisten Kimmo Kivelä, joka värikkäin sanakääntein arvosteli lakiesitystä ja sen markkinahenkeä. Onko tämä ymmärrettävä niin, että Perussuomalaiset tulevat esittämään perusteellista korjausta hallituksen esitykseen? Tämä jää nähtäväksi. Perinteisten työväenpuolueiden edustajat, SDP:n Riitta Myller ja Vasemmistoliiton Matti Semi kritisoivat voimakasti lakiesitystä. Jo lakiesityksen markkinavetoinen lähtökohta oli heidän mielestään väärä. Kristillisdemokraattien Sari Essayah oli pitkälti Myllersin ja Semin kanssa samoilla linjoilla lukuun ottamatta postin omistuspohjaa, jonka SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat säilyttäisivät valtiolla sataprosenttisesti. Paneeli pieni osa vaikutustyötä Nyt talvipäivillä järjestetty paneeli oli pieni osa sitä työtä, jota Postija logistiikka-alan Unioni on tehnyt postilakiin vaikuttamiseksi. Kuten tässä jutussa aiemmin todettiin, tämän keskustelun perusteella ainakin osoitteiden luovuttaminen ei tule toteutumaan esitetyssä muodossa. Huoli lain vaikutuksesta postin palveluihin ja työpaikkoihin on perusteltu. Aika näyttää onko PAUn perustellut kannat menneet perille. TEKSTI JUHA JAATINEN Sekä puheenjohtajan alustus että koko postilakipaneeli on nähtävissä PAUn Facebook-sivulla. Reitti 21 Reitti_2_2017.indd 21 Reitti_2_2017.indd 21 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 22 Ott eita työelämästä Ikä tai uniapnea eivät huononna ammatt ikuljett ajien vireyden säilytt ämiskykyä. Iän tuoma pitkä ajokokemus pikemminkin suojaa onnett omuuksilta. Uniapnea on raskaan liikenteen kuljett ajilla hyvin yleistä, ja suurin osa kuljett ajista sairastaa sitä tietämätt ään. Esiintyvyys on niin suurta, ett ä sairautt a pitäisi seuloa ammatt ikuljett ajilta. Uniapneaa sairastavat eivät kuitenkaan useinkaan ole väsyneitä, eikä heidän kognitiivinen toimintakykynsä ole huonontunutt a, joten tämä ei ole automaatt inen este ammatt iautoilulle. Vireytt ä tulisi testata ja tähän testaukseen tulisi löytää paremmin soveltuvia keinoja. Tällaisia tuloksia saatiin Helsingin Uni klinikan Vitalmed-tutkimuskeskuksen Unikuorma 2 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin raskaan liikenteen kuljett ajien mitatt ua vireystasoa, päiväväsymystä, terveytt ä ja liikenneonnett omuuksia. Työsuojelurahasto on rahoitt anut hankett a tutkimusmäärärahalla. Posti vähentää väkeä taas liikaa Pääluott amusmies Mirja Sandbergin mukaan toimihenkilöt ovat joutuneet viime vuosina työssään liian lujille. Jokainen irtisanominen on liikaa. Toimihenkilöt ovat kokonaisuudessaan niin kovilla työnsä kanssa, että siellä ei ole enää yhtään löysää, mistä voisi vähentää. Toimihenkilöt eivät enää jaksa joustaa ja venyä loputtomiin. Käytännössä irtisanomiset tarkoittavat Postissa tietyn tehtävän ja tekemisen lopettamista, toimihenkilöiden valtakunnallinen pääluottamusmies Sandberg toteaa. Sandbergin mukaan vähennykset esimerkiksi henkilöstöhallinnossa vaikuttavat Postin sisällä siten, että esimiesten ja henkilöstön tuki vähenee. Neuvottelujen piirissä on yhteensä 308 henkilöä HR:ssä, ICT:ssä ja Taloudessa ja Pakettija logistiikkapalveluissa. Alustava vähennystarve on enintään 43 henkilöä. Yhteistoimintaneuvottelut alkoivat 31.1.2017. Lisätietoja Mirja Sandberg, toimihenkilöiden valtakunnallinen pääluottamusmies, puh. 0400 623 575 Työmarkkinasanasto verkosta Etsikö työmarkkiantermin käännöstä suomesta ruotsiksi? Apua löytyy htt p://kaino.kotus.? / www/ordlistor/fackterm2016.html Reitti_2_2017.indd 22 Reitti_2_2017.indd 22 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 23 SAK:n pääekonomistiksi Ilkka Kaukoranta SAK:n pääekonomistiksi on valitt u valtiotieteiden maisteri Ilkka Kaukoranta, 30. Vuodesta 2010 SAK:ssa ekonomistina työskennellyt Kaukoranta on aiemmin keskitt ynyt pääasiassa sosiaaliturvasekä perhepolitiikkaan. Ennen Suomen suurinta palkansaajakeskusjärjestöä hän on työskennellyt muun muassa Suomen Pankissa, Euroopan keskuspankissa ja Tilastokeskuksessa. Kaukoranta siirtyi pääekonomistin tehtävään helmikuun alusta. Hae SASKin opintomatkalle Intiaan Matka kestää noin kaksi viikkoa ja alustava ajankohta on 12.11.–25.11.2017. Aika tarkentuu helmikuun aikana lentovarausten vahvistuessa. Matkan hinnaksi tulee noin 2200–2500 euroa, sisältäen lennot, majoituksen, ohjelman ja osan ruokailuista. Joukkueeseen mahtuu 15 eri-ikäistä ammattiliittojen jäsentä eri aloilta ja eri puolilta Suomea. Ryhmän mukana matkustaa suomalainen matkanjohtaja. Opintomatka on osallistujien itsensä kustantama solidaarisuusmatka, jonka ohjelman järjestävät SASKin paikalliset kumppanit. SASK toimii Intiassa muun muassa kivilouhosten ja tiilitehtaiden työntekijöiden olojen parantamiseksi. Lisäksi SASK tukee hyvin tuloksin lapsityön vastaista taistelua. Suomen Ammattiliitojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöjärjestö. Lue lisää www.sask.fi Työväenliikkeen kirjaston tulevaa ohjelmaa 13.3.2017 klo 18.00–20.00 STUDIA GENERALIA: STALIN JA SUOMEN KOHTALO Luennon pitää professori Kimmo Rentola, kommentt ipuheenvuoron pitää dosentt i Martt i Häikiö ja illan isäntänä toimii Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja, emeritus professori Pentt i Arajärvi. 16.3.2017 KLO 17.00–19.00 TIMO SAARTO: KUOLEMAN KUUKAUSI Dekkaristi Timo Saarto kesk ustelee uudesta rikosromaanistaan. Haastatt elijana Anne Syrjä. Uudenmaan Kirjoittajien järjestämä kirjakahvila. 27.3.2017 KLO 18.00–20.00 STUDIA GENERALIA: SOTE JA KOLMAS SEKTORI Luennon pitää VTT Riitt a Särkelä ja illan isäntänä toimii Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja, emeritus professori Pentt i Arajärvi. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Osoite on Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki Kahvitarjoilua! Lue lisää www.tyovaenperinne.fi Kirja työelämän kehitt ämisestä Työterveyslaitos julkaisi loppuvuodesta kirjasen Jousto-opas – Sujuvuutt a työhön yksilöllisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla. Kirjoitt ajina ovat Seppo Tuomivaara, Annina Ropponen ja Irja Kandolin (Työterveyslaitos, 2016). Suositeltavaa, ajatuksia antavaa helppolukuista tekstiä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tai joiden töihin liitt yy työelämän kehitt äminen. Kirjanen on luett avissa ja kopioitavissa PDF muodossa www.julkkari.fi -> Työterveyslaitos TTL -> Kirjat. Reitti_2_2017.indd 23 Reitti_2_2017.indd 23 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 24 TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Tuhannet lehmät ja Karviset ovat löytäneet tiensä Kauhajoelle. Uusia liitt yy joukkoon joka viikko. Reitti 24 Reitti_2_2017.indd 24 Reitti_2_2017.indd 24 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 25 Vapaalla M inna Marttila nostelee keittiönpöydälle kansion toisensa jälkeen. Kaikissa on siisteissä muovitaskuissa postikortteja. Kun avaan ensimmäisen kansion, sieltä silmille hypähtää kolmiulotteinen kuva, jossa lehmän turpa näyttää tulevan ulos kuvasta. Sitä seuraa piirrettyjä, valokuvamaisia, naivistisia, hellyttäviä vasikoita, kesälaitumia ja onnellisen oloisia lehmiä. Alkaa hymyilyttää ja tulee hyvä mieli. Avaan toisen kansion ja nyt alkaa jo naurattaa: se on täynnä laiskanpulskean kissa-Karvisen kuvia. Postikorteissa itseään ja lasagnea rakastava kissa vuoroin onnittelee vilpittömästi, vuoroin naljailee vanhenemiselle. Osku läähättää välillä kuvissa, mutta on selkeää, kuka on se tähti. 5000 kappaletta näin yhtäkkiä laskettuna. Sen lisäksi pöydällä on muutaman sadan kortin pino odottamassa kansiointia. Lempieläimiä Kauhajoella postia lajitteleva Marttila ei muista, milloin hän innostui postikorttien keräilystä ja miten juuri lehmät ja Karviset valikoituivat keräilyn aiheiksi. Se oli kuitenkin jo aikaisemmin kun hän tuli Postille ensin sairasloman sijaiseksi. Siitäkin on jo 15 vuotta. Kävin 90-luvun alkupuolella kotija laitostalousoppilaitoksen maaja kotitalousyrittäjälinjan, ja vaikka siitä ei tullut ammattia, niin syntyi innostus lehmiin. Tein harjoittelun Isojoella eräällä maatilalla, ja siellä työhöni kuului vasikoiden hoitaminen aamuisin ja iltasin, se oli parasta! Juuri jaloilleen nousseen vasikan kuva onkin edelleen hänen rakkain lehmäpostikorttinsa. Tykkään myös ylämaankarjasta. Maatalousnäyttelyynkin oli mentävä ihan sen takia, että näki noita sympaattisia eläimiä. Karvinen tuli tutuksi sarjakuvista, ja kissarakkaana ihmisenä hauska kissahahmo nauratti ja sykähdytti. Kolmella tavalla Postikorttikokoelma karttuu kolmella tavalla. Marttila ostaa kortteja uusina kaupoista ja kiertää kirpputoreja. Siellä kortteja voi saada muutamilla kymmenillä senteillä. Kokoelmassa ei haittaa, vaikka kortti olisi jo kerran postitettu. Sen lisäksi hän saa kortteja postissa. Tutut lähettävät ja kouvolalainen vaihtokaveri laittaa aina tulemaan kun löytää jotain uutta. Vastineeksi Marttila lähettää Kouvolan vaihtokaverilleen paikkakuntakortteja – niitäkin löytyy mukavasti kirpputoreilta. Marttila on myös yhdeksättä vuotta mukana Postcrossing-toiminnassa, jossa hänellä on erikoistoiveena lehmä ja Karvinen -postikortit. 18 000 kortt ia Marttila saa muutamia postikortteja päivässä, joskus jopa parikymmentä viikossa. Lajittelussa hän näkee omat korttinsa heti tuoreeltaan, sillä oma osoite kuuluu lajiteltaviin. Joskus tulleita kortteja ihaillaan yhdessä. Muutama työkaveri tietää harrastuksestani ja tietenkin ne, jotka esimerkiksi loman aikana jakavat meidän taloon postin. En ole sitä kuitenkaan erityisesti mainostanut. Marttila on myös innokas korttien lähettäjä: viikossa saattaa lähteä 30–40 korttia. Tänäänkin haastattelupäivänä hän oli ostanut 25 postikorttia, jotka hän aikoo laittaa eteenpäin Post crossingin kautta. Kesällä tuli yhdeksän vuotta täyteen Postcrossing-toimintaa. Olen lähettänyt sinä aikana 18 000 korttia. Mopo karkaa käsistä Kauhajoen Aronkylään on siis melkoinen postitrafi ikki. Mitä korteille tapahtuu, kun ne tulevat perille? Kerään uudet kortit pinoon ja aina sopivassa paikassa selaan kansiota ja katson, onko kyseistä korttia jo kokoelmassa. Jos on, niin lähetän eteenpäin. Olen tehnyt sellaisen päätöksen, että sama kuva käy, jos teksti on eri. Marttila tykkää katsella kokoelmaansa, sillä se saa aina hyvälle päälle. Parasta on, kun isäntä on pois kotoa ja voin levittää kortit tuvan pöydälle ja jatkaa lattialle, Marttila nauraa. Postikorttien lisäksi taloon on ilmestynyt lehmä ja Karvinen -mukeja, -koriste-esineitä ja -pehmoleluja. Keräilyn kanssa meinaa välillä ”lähteä mopo käsistä”. Pitää yrittää pitää pää kylmänä, ettei harrastus valtaa koko taloa! Reitti 25 issa uu lkä än in n Koukussa kortt eihin Reitti_2_2017.indd 25 Reitti_2_2017.indd 25 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 26 Reitti_2_2017.indd 26 Reitti_2_2017.indd 26 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 27 Reitti 27 Handen viimeinen työpäivä Reitt i-lehti seurasi viime kesänä (Reitt i 7/2016) Hannu ”Hande” Sjömanin työpäivää Helsingin Punavuoressa. Tammikuussa Hande jäi eläkkeelle. Palvelusvuosia Postissa kertyi lähes 47 vuott a. YLEn kuvausryhmä kävi kuvaamassa Hannun viimeistä työpäivää. Onnellisia eläkepäiviä Handelle! Postin lumikiitäjiä käytett iin posti-, henkilöja tavaraliikenteen kuljett amiseen Lapissa 1950ja 60-luvulla. Postiauton kuljett aja Aarre Similä ajoi kiitäjällä kolmesti viikossa tietöntä taivalta Kaamasesta Sevett i järvelle ja takaisin. ”Aamukuudelta lähdett iin liikkeelle. Kiitäjään mahtui kerralla 14 henkeä. Reitillä oli noin 50 taloa, pääasiassa koltt a-asutus alueella Sevetillä. Välillä reissussa yövyttiinkin. Kyydissä oli postin ja ihmisten lisäksi myös ruokia kyläkoululle ja kauppaan. Menipä joskus kiitäjän katolla jäätynyt porokin, josta liikeni lihat myös kuljett ajalle.” KUVA: Aarre Similän arkisto Vuosien varrelta Reitti_2_2017.indd 27 Reitti_2_2017.indd 27 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 28 Ylityöt joustovapaaksi? Olen töissä postinjakelussa ja työpaikallani pohditaan, voiko työntekijä vaihtaa lisäja ylityötunnit joustovapaaksi? Jos voi, niin kuinka paljon ne kerryttävät vapaata? ENEMMÄN VAPAATA Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan työntekijä ja työnantaja voivat sopia lisäja ylityötuntien vaihtamisesta joustovapaaksi. Asiasta täytyy siis sopia. Rahakorvaukset vaihdetaan palkalliseksi joustovapaaksi seuraavasti: • yksi lisätyötunti = 1 tunti 12 min. • yksi 50 % ylityötunti = 1 tunti 30 min. • yksi 100 % ylityötunti = 2 tuntia • yhden tunnin iltatyölisä = 12 min. • yhden tunnin yötyölisä = 18 min. • yhden tunnin lauantaityökorvaus = 15 min. • yhden tunnin sunnuntaityökorvaus tai aattopäivälisä = 1 tunti Työnantajan ja työterveyshuollon sopimuksesta Meillä on työpaikalla erilaista näkemystä, mistä saada tietoa työnantajan ja työterveyshuollon sopimuksesta. Osaatteko neuvoa? POKKILAINEN Työnantajan ja työterveyshuollon palvelun järjestäjän välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tulee olla kaikkien työntekijöiden nähtävänä työpaikalla. Samoin tulee nähtävänä olla työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys, jossa työterveyshuolto on omalta osaltaan selvittänyt työpaikan terveellisyyden. Näistä on säädetty työterveyshuoltolaissa, joka sekin tulee olla työpaikka työntekijöiden nähtävänä. Korjaus: Toisin kuin Reitti 1/2017 kerrottiin, hoitovapaa EI KERRYTÄ vuosilomaa. Työterveytt ä irtisanomisen jälkeen? Taas käynnistyivät Postin yt-neuvottelut väen irtisanomiseksi. Kuulun neuvotteluiden kohteena olevaan ryhmään. Minulla on pitkä hoitosuhde työterveyshuoltoon ja jatkaisin sitä mieluusti. Kuulin mahdollisuudesta käydä työterveyshuollossa vielä työsuhteen päätyttyä, onko näin? MAHDOLLINEN IRTISANOTTAVA LIISA Työnantajalla on velvollisuus järjestää taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto 6 kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta. Työterveyshuolto tulee järjestää samantasoisena ja laajuisena kuin työsuhteessa oleville. Sairausvakuutusja työterveyshuoltolakia on vasta tämän suhteen muutettu. Työnantajan velvollisuus työnterveyshuollon järjestämiseen päättyy, jos irtisanottu työntekijä siirtyy toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään 6 kuukautta kestävään määräaikaiseen työtai virkasuhteeseen toisen työnantajan palvelukseen ja tämän järjestämän työterveyshuollon piiriin. Työntekijän on ilmoitettava asiasta työnantajalle. Onko sinulla kysytt ävää? PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Mika Roos, työympäristöasiantuntija Reitti_2_2017.indd 28 Reitti_2_2017.indd 28 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 29 Ei vain harvojen ja valitt ujen käsiin TIINA TORPPA ........................................ Kirjoitt aja on työelämästä kirjoitt ava vapaa toimitt aja ja viestinnän koulutt aja. Vaikka hän pyrkii sur? aamaan digimaailmassa, viikon paras hetki koitt aa, kun hän hakee tilaamansa kirjan Postista. Viisaat pomot oppivat arvostamaan tuunaamista ja tuunaajia. Kolumni Reitti 29 U usi, merkittävä asia. Suuri muutos. Muovaa tulevaisuutta ja jo tätä päivää. Jälkikasvulle kynnyskysymys. Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvonkin asia. Jos jokin on merkittävää, annanko sen luisua vain alan asiantuntijoille tai vain pomoille. Pidä huivista kiinni Tatjana, on Aki Kaurismäen elokuvan nimi. Pidä digitalisaatiosta kiinni, työntekijä! Digitalisaatio on liian merkittävä asia jätettäväksi vain niille, jotka sitä ymmärtävät kuin leikiten. Digitalisaatio on kaikenikäisten asia ja työntekijöille se tarkoittaa ainakin avoimuutta, vastuunkantoa, osallistumista ja ideoimista. Vaikuttamista ennen kaikkea. Digistä tulevat ensin mieleen työkalut. Ne ovat osittain jo käytössä, eivät kokonaan, eivät parhaalla mahdollisella tavalla. Digityökalu tarkoittaa vaikkapa dokumenttien jakotyökaluja, ohjelmistoja, sometyökaluja tai muuta, joka voisi palvella osana omaa työntekoa. Nuoret käyttävät verkkotyökaluja vapaa-ajallaan ja tuovat ne työmaailmaan. Ei nuorista siinä ei ole mitään ihmeellistä. Vanhempi voi odottaa oman työnantajan it-puolelta valmiita työkaluja, hänestä on outoa itse viedä työkalu työpaikalle, Mutta viemmehän paljon henkilökohtaisempaakin! Palveluammatissa työskentelevä hymyilee, joten hän antaa hymynsä ja ystävällisyytensä työnantajansa käyttöön, osana työminäänsä. Jokin digivärkki on vähemmän omaa kuin hymy! Entä miten kehittää työskentelyä, jopa toimenkuvia – antamatta kehittämisen valtaa pelkästään tekniikalle tai pomoportaalle. Työtä tekevä tuntee työnsä kaikkein parhaiten. Hän pystyy muuttamaan työtään, tehostamaan, helpottamaan, tekemään työstään turvallisempaa ja nopeampaa. Ei toki kaikkea kerrallaan. Kehittäminen sisältää pieniä askelia, välillä sivuaskelia, jopa takapakkia. Silti liki mikä tahansa työ ajautuu ojasta allikkoon, jos sitä ei kehitä. Jotkut työelämän tutkijat puhuvat työn tuunaamisesta. Monet työnantajat arvostavat sitä, että ihminen ottaa aloitteen ja ehdottaa muutoksia työnkuvaansa. Viisaat pomot oppivat arvostamaan tuunaamista ja tuunaajia. Usein tuunaaja on kekseliäs edelläkävijä. Ja voihan välillä kysyä rehellisesti itseltään jostakin isostakin muutoksesta. Voisiko jonkin osan työstäni tehdä robotti – kirjoittaa tämän kolumnin ehkä. Mitä silloin jäisi minulle – robotin ohjaus, valvonta ja työn suunnittelu? Entä esineiden internet? Miten minun työni voisi muuttua, kun se kaikki kehittyy. Kokonaiset alueet, työpaikoista työprosesseihin ja työtiloihin muuttuvat, kun esineiden internet, robotit ja erilaiset verkkoalustat tulevat yhä enemmän käyttöön. Millä säilytämme työmme, kehitämme sitä? Iso kysymys on aina se, kuinka asiakkaiden maailman muutokset muuttavat meidän työtämme ja sen tarvetta. Digitalisaatiossa ihmisten pitää ajatella samanaikaisesti isosti ja pienesti. Nykyään puhutaan paljon kevyistä kokeiluista. Että kokeillaan jotakin uutta ja opitaan siitä. Myös digitalisaation aikaan sopivat kokeilut, jo pelkästään siksi, että esimerkiksi verkkotyökalut, mobiiliohjelmistot tai verkkoyhteisöt kehittyvät koko ajan. Tatjanan huivi on kirjava, muuttuva ja kiinnostava. Pidetään siitä kiinni ja ollaan itse mukana muutoksessa, tekijöinä, arvioijina ja kehittäjinä. Reitti_2_2017.indd 29 Reitti_2_2017.indd 29 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 30 Menoon mukaan Vuosikokoukset Etelä-Kymen osasto Aika 3.3. klo 19.00 Paikka ravintola Oliivi (Kapteeninkatu 14, 48100 Kotka) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat kuten toimintaja tilikertomus v.2016, toimintasuunnitelma ja talousarvio v.2017, henkilövalinnat v.2017, osaston liitt okokousedustajien valinta ja jäsenten esitt ämät asiat. Vieraana kokouksessa on jakelun työsuojelun erityisvaltuutett u Juha Jyrkinen. Osasto tarjoaa ruokailun kokouksen jälkeen. Ennakkoilmoitt autumiset ruokailua varten 24.2.2017 mennessä Kari Heikkinen 0400518045/kari.heikkinen@posti.com. Kerrothan ilmoitt autuessasi mahdolliset ruokarajoitt eesi. Matkat kokoukseen korvataan halvimman julkisen kulkuvälineen mukaan tai osaston matkustussäännön mukaan. Etelä-Suomen logistiikan ammatt iosasto Aika 10.3. klo 18.30 Paikka Ravintola Vltava / kabinett i Havel (Elielinaukio 2, Helsinki) Asialistalla sääntömääräiset vuosikokousasiat ja PAUn XXV:n liitt okokousedustajien valinnat. Ilmoitt autuminen 3.3.2017 mennessä ruokailun järjestämiseksi Timo Saarinen 040 741 7172/ timo.saarinen@posti.com Keski-Pohjanmaan osasto Aika 11.3. klo 14.00 Paikka Hotelli Seurahuone (Torikatu 24, Kokkola) Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Kokoukseen osallistuville ruokailu kokouksen jälkeen. Matkakulut maksetaan sopimuksen mukaan Kokkolan automiehet Aika 11.3. klo 14.00 Paikka Hotelli Seurahuone (Torikatu 24, Kokkola) Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokoukseen osallistuville ruokailu kokouksen jälkeen. Länsi-Suomen osasto Aika 11.3.2017 klo 12.00 Paikka Kahvila-ravintola Torni (Vesitorninkatu 2, Rauma) Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä muut kokoukselle esitetyt asiat. PAUn järjestöpäällikkö Seppo Kinnusen puheenvuoro mm. Postilain tilanteesta ja PAUn tulevaisuudesta. Ajankohtaiset alueelliset asiat esitt ävät pääluott amusmiehet Esa Majalahti, Arto Niini ja työsuojeluvaltuutett u Kari Salonen Osasto tarjoaa kokouksen osanott ajille ruokailun. Matkakulut maksetaan laskua vastaan vähennett ynä omavastuuosuus (paikallisbussimaksu). Porin Jakelukeskuksesta lähtee kuljetus klo 10.45 ja se kiertää tarvitt aessa Porin Linjaautoaseman kautt a lähtien sieltä klo 10.50. Bussi tai muu kuljetus kulkee valtatie 8 pitkin. Kuljetukseen ilmoitt autumiset Porin edunvalvonnan numeroihin viimeistään ke 8.3. Jos Ugin + ympäristön tai Huitt isten-Euran + ympäristön alueelta on riitt ävästi lähtijöitä, järjestetään näiltä alueilta yhteiskuljetus. Ugin alueelta ilmoitt autumiset Ari Heikkilä 0405200503, Huitt inen-Eura alueelta Kari Salonen 0400 709 118. Keskiviikkoaamuna 8.3 alueidensa luott amusmiehet keräävät kokoukseen ilmoitt autuvien nimet. Ennakkotiedot osanott ajista tarvitaan ruokailun vuoksi. Näin emme joudu maksamaan ylimääräistä. Varsinais-Suomen osasto Aika 11.3. klo 12.00 (kahvi klo 11.30 alkaen) Paikka Ravintola Mauno (Tykistökatu 6, Turku). Kokouksessa käsiteltäviä asioita: Valitaan osastolle puheenjohtaja, tilikertomus. tulomenoarvio 2017. toimintakertomus 2016 ja toimintasuunnitelma 2017, valitaan eri alajaostot, henkilövalinnat, toimikunta ja kokouksessa jaett avat standaarit Liiton tervehdys ja ajankohtaiset asiat PAUn työsuhdeasiantuntija Jussi Saariketo. Kokouksen jälkeen maitt ava ruokailu. Ulkopaikkakuntalaisille matkakulukorvaus. Ilmoitt autuminen ruokailun vuoksi viimeistään tiistaina 28.2. klo 12.00 mennessä. Ilmoita myös mahdollinen erikoisruokavalio. Ilmoitt autumiset Mauri Iljin 040 723 2505/mauri.iljin@ posti.com Ylä-Savon osasto Aika 14.3. klo 18.00 Paikka Iisalmen työväentalo (Pohjolankatu 11, Iisalmi) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja ajankohtaiskatsaus. Kokouksen alussa pullakahvit ja kokouksen jälkeen ruoka. Iisalmen ulkopuolelta korvataan matkakulut. Ilmoitt autumiset Seppo Kouvalaiselle 6.3.2017 mennessä ruokailun takia 0445060763/ seppokouvalainen@luukku.com Uudenmaan Sanomalehdenjakajat Aika 15.3. klo 17.00 Paikka Ravintola Harlekiini (Kauppatori 1, 05800 Hyvinkää) Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat, kuten vuoden 2016 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toiminnantarkastajien lausunto. Paikalla on myös varhaisjakelun valtakunnallinen pääluott amusmies Pertt i Miett inen kertomassa ajankohtaisia asioita. Kokouksen jälkeen ruokailu, joten ilmoitathan tulostasi 13.3. mennessä Sari Salonen 050 564 8672 tai sari.salonen@posti.com. Arvokäsitt elijät Aika 16.3. klo 18.00 Paikka Cumulus Koskikatu (Koskikatu 5, Tampere) Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen yhteydessä kahvitarjoilu. Reitti_2_2017.indd 30 Reitti_2_2017.indd 30 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 31 M O L L A T A E L Ä I N I L I P U T U S K O I S I J A O K O I S L A N T I R E E T A R A S I A A I A S K E L M A T I K K A A T S T O N E H A A V E I L U T K O K O N A A N E V I T I A O P O T T A A T A N T U R A M A A I S L A M T U I M E T A I N T T Ä J/V Ä P P E I T O T A I R A M S O T I L A S P U K U V M U O I E R I S N I M I O R I O N O L U T U E L U S I K A T U K K O N E N A L T T I U S T A A L E R I K U L O T N O E T A L L I T S A T I M E T A N S A I T A sivun 26 ristikon ratkaisu: Ristikko Helsingin Automiehet Aika 18.3. kello 14.00 Paikka Ravintola Vltava / Havel-kabinett i (Elielinaukio 2, Helsinki) Käsitellään sääntöjen 9 §:n määräämät asiat ja käsitellään kokoukselle tehdyt esitykset. Valitaan osaston liitt okokousedustajat PAUn XXV liitt okokoukseen. PAUn ajankohtaiskatsauksen pitää liitt osihteeri Esko Hietaniemi. Vuosikokouksen jälkeen tarjotaan kokoukseen osallistujille päivällinen. Ruokailua varten tulee ilmoitt autua etukäteen 2.3.2017 mennessä Arto Räsäselle 040 553 4095. Muistathan ilmoitt aa erityisruokavaliostasi. Vuosikokoukseen osallistuvien kesken arvotaan 2 lahjakortt ia Kuopion osasto Aika 18.3 klo 11.00 Paikka Hotelli Puijonsarvi (Minna Canthin Katu 16, Kuopio) Valitaan puheenjohtaja ja toimikunta vuodelle 2017, tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 ja talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2017. Päätetään osastosta erotett avista jäsenistä toimikunnan esityksen pohjalta. Kutsutt una vieraana ajankohtauskatsauksen esitt ää PAUn työehtoasiantuntija Jussi Saariketo. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitova ilmoitt auminen ruokailua varten perjantaina 10.3.2017 mennessä. Kerro ruokailuun liitt yvistä allergioista ilmoitt autumisen yhteydessä osaston sähköpostiin paukuopio@gmail.com tai Juha Heikkinen 0407357282. Hyvinkään osasto Aika 18.03. klo 14.00 Paikka Ravintola Harlekiinin sky-kabinett i (Kauppatori, Hyvinkää) Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liitt okokous edustajat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoitt autuminen Juha Kumpuniemi juhakumpuniemi@luukku.com /0408216903 Kymen osasto Aika 24.03. klo 19.00 Paikka Pohjolatalon edustustilat (Kauppamiehenkatu 4, Kouvola) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat kuten toimintaja tilikertomus v.2016, toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017, henkilövalinnat 2017, jäsenten esitt ämät asiat sekä valitaan osaston edustajat liitt okokoukseen. Osasto tarjoaa ruokailun kokouksen jälkeen. Ennakkoilmoitt autumiset ruokailua varten 17.3.2017 mennessä Tero kelkka tero.kelkka@ posti.com / tekstiviesti 040-5589652. Helsingin osasto Aika 25.3. klo 11.00 Paikka Hotelli Arthur (Vuorikatu 19, Helsinki) Kokouksessa käsitellään osaston 9§:ssä määritellyt asiat, toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2016 sekä tilintarkastuskertomus, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017. Valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet. Lisäksi valitaan osaston edustajat PAU:n XXV liitt okokoukseen. Ajankohtaiskatsauksen pitää PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa maitt avan lounaan. Sitovat ilmoitt autumiset ruokailun takia viimeistään 19.3.2017 tekstiviestillä numeroon 050590 6701 tai sähköpostilla info@pauhki.net. Lappeenrannan osasto Aika 25.3. klo 14.00 Paikka Hotelli Patria (Kauppakatu 21, Lappeenranta) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja muut kokoukselle esitetyt asiat Osasto tarjoaa jäsenilleen aterian. Ilmoitt autumisia toivotaan ruokailun järjestämisen takia 17.3.2017 mennessä tekstiviestillä 0407740933 Minna Tapanila . Palautett a ja arvonnan voitt aja lehdestä 1/2017 Palautett a edellisestä lehdestä tuli 20 kappalett a. Lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Ammatt itaitoni lakaistiin maton alle. Se kertoi Merja Länsitalon urasta Postissa ja mitä yt-neuvott eluita seuranneen irtisanomisen jälkeen on tapahtunut. Uutt a lehteä kehutt iin raikkaaksi ja hyväksi kokonaisuudeksi. Uutt a tekstityyliä moititt iin liian pieneksi. Otimme tästä onkeemme ja tässä lehdessä teksti on nyt suurempaa. Riitt ääkö nyt koko? Palautett a ja jutt uvinkkejä voit antaa tämän lehden palautekortin kautt a (s. 35) tai verkossa www.pau.? . Kaikki palautt een antajat osallistuvat automaatt isesti 20 euron lahjakortin arvontaan. Edellisen lehden voitt o meni Jussi Häkkiselle Helsinkiin. Onnea voitt ajalle! Reitti_2_2017.indd 31 Reitti_2_2017.indd 31 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 32 På svenska Övertidsarbete till ? exledighet? Jag arbetar i postutdelning och på arbetsplatsen undrar vi om arbetstagaren kan byta tilläggsoch övertidstimmar till fl exledighet? Om ja, så hur mycket ledighet kan man få med hjälp av dem? MERA LEDIGT Enligt Kommunikationsoch logistikbranschens kollektivavtal kan arbetstagaren och arbetsgivaren avtala om utbyte av tilläggsoch övertidstimmar mot fl exledighet. Så saken ska avtalas. Penningersättning byts ut till lokal fl exledighet enligt följande: • en timme tilläggsarbete = 1 timme 12 min. • en övertidstimme på 50 % = 1 timme 30 min. • en övertidstimme på 100 % = 2 timmar • ett kvällsarbetstillägg för en timme = 12 min. • ett nattarbetstillägg för en timme = 18 min. • lördagsersättning för en timme = 15 min. • söndagsersättning eller helgaft onstillägg för en timme = 1 timme Arbetshälsovård eft er uppsägning? Än igen har Posti inlett samarbetsförhandlingar. Jag hör till gruppen som är objekt för förhandlingarna. Jag har ett långt förhållande till arbetshälsovård och jag skulle gärna ha fortsättning med det. Jag har hört om möjligheten till att besöka arbetshälsovård även eft er arbetsförhållandet har slutat, är det så? LIISA SOM EVENTUELLT KOMMER ATT BLI UPPSAGT Arbetsgivaren är förpliktad till att arrangera arbetshälsovård för 6 månader eft er slutet av arbetsförpliktelsen till en person som har blivit uppsagd på ekonomiska och produktionsmässiga skäl. Förutsättningen är att arbetsförhållandet har varat för minst fem år. Arbetshälsovård ska arrangeras på samma nivå och i samma utsträckning som för de som är i arbetsförhållande. Lagar om sjukförsäkring och företagshälsovård har precis ändrats gällande detta. Arbetsgivarens skyldighet för att arrangera arbetshälsovård slutar om en uppsagd arbetstagare börjar ett tillsvidare giltigt arbetsförhållande eller en visstidsanställning eller -tjänst minst på 6 månader med en annan arbetsgivare och fl yttar omkring dess arbetshälsovård. Arbetstagaren ska anmäla om saken till arbetsgivaren. Om avtalet mellan arbetsgivaren och arbetshälsovård Vi har olika åsikter om var man kan få information om avtalet mellan arbetsgivaren och arbetshälsovården. Kan ni ge råd? POKKILAINEN Avtalet mellan arbetsgivaren och företaget som arrangerar arbetshälsovårdstjänsten ska vara synlig för alla arbetstagare på arbetsplatsen. På samma sätt ska visas arbetshälsovårdens utredning om arbetsplatsen som innehåller arbetshälsovårdens uppskattning om arbetsplatsens hälsosamhet. Om dessa fi nns förordningar i arbetarhälsovådslagen som också ska vara synlig för arbetstagare. Ny ? nsk-svensk arbetsmarknadsordlista på webben Arbetsmarknadens svenska språknämnd Fackterm har gett ut en ny ? nsk-svensk arbetsmarknadsordlista. Listan innehåller termer från A till R. Vad heter perälauta på svenska och på vilka olika sätt kan man översätta itsensä työllistäjä? Svar på de här och andra knepiga termfrågor ger den nya arbetsmarknadsordlistan som publicerades vid årsskift et. Ordlistan består av 774 ? nskspråkiga termer som har översatt s till svenska. Den första delen av arbetsmarknadsordlistan publicerades 2013 med termer från A till N. Nu har de bokstäverna komplett erats med nya termer samtidigt som bokstäverna O till R har publicerats. Ordlistan är sammanställd av arbetsmarknadens svenska språknämnd Fackterm, som består av representanter för arbetstagaroch arbetsgivarorganisationer, svenska språkenheten vid statsrådets kansli, Finlands Kommunförbund, Keva, Institutet för de inhemska språken med ? era. Ordlistan har publicerats på webben av Institutet för de inhemska språken och hitt as på adressen htt p://kaino.kotus.? /www/ordlistor/fackterm2016.html eller på htt p://www.sprakinstitutet.? under rubriken Språkhjälp > Webbkällor > Ordlistor Korrigering: I motsats till vår berättelse på Reitti 1/2017 vårdledighet INTJÄNAR INTE årssemester. Reitti_2_2017.indd 32 Reitti_2_2017.indd 32 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 33 In English Jogging for a few coins Advertisement distribution ? rms are constantly thrift y to pay carriers fair salaries. There is a wide selection of tricks to evade universally binding agreements. TEXT SARI-ANNE SALMINEN project worker, lawyer ”Hi Listen up! I have a splendid opportunity to off er! You could get a chance to go jogging and get some spending money for it. Not enough to survive, but just to buy Saturday candies. A little extra for your life! Aft er all, paying for survival is not the purpose, as getting to go jogging is half of your pay.” I made a trial job-hunting some weeks ago to a free distribution company and the sales pitch described above is retelling what they said to me. I must say it was the fi rst time in my life while hunting for a job I’d seen it happen that an employer had found no time to be interested in my suitability for the job in between praising it and understating the smallness of the pay for it. Th e free distribution company wanted me to deliver their advertisements for a slave’s wage. Many of those having decided fast will be surprised aft er the fi rst delivery rounds, how small the “extra” is aft er all. Although the collective labour agreement of PAU has included an appendix for advertisement distribution tasks for ten years now, some of the advertisement delivery fi rms do not agree to implement it. PAU travels around Finland to tell of the right salary Th e advertisement delivery fi rms have attempted to evade paying salaries in the scope of the collective bargaining agreement of PAU with an extremely varied collection of tricks. Until now they have tried a.a. • to impose a confi rmation that the universality of PAU:s agreement does not apply to separate delivery fi eld. • to establish own employer and employee unions by a group of advertisement delivery fi rms (SKE ry, Separate distribution society of direct mail and city journals and SME ry, Finnish advertising distributors association) and made an own collective labour agreement between them. Th e purpose of establishing these unions is – also stated in court level the need to maintain the wage level of carriers as low as possible) • as the latest trick SME has claimed to get a confi rmation from the confi rmation board of universality that their own collective bargaining agreement of separate distribution is universally binding within their fi eld. Th e board rejected the claim and the decision is consistent with all the other given legal solutions in the case. Several courts have stated that SME ry is only a fake union that does not genuinely represent the employees of the fi eld. In the same context the courts have stated that the correct appendix to apply for the employees of the fi eld is the universally binding appendix concerning advertisements carriers of PAU. From a legal point of view the collective labour agreement between SME ry and SKE ry is non-existent, as it is the party representing employees that can only be a real union of employees. Parties of the particular collective labour agreement are thus an employer union and a mere society, not employees’ society. I don’t know what the nature of the agreement between the parties is, but it certainly is not a collective labour agreement provided in the law. Minor details like this did not disturb the member fi rms of SKE ry. Th e advertisement distribution fi rms represented by SME ry and SKE ry tend to insist that the fi eld is under no universal binding collective agreement. Th e same fi rms stubbornly claim that they must apply the Separate Delivery Collective Labour agreement for their employees’ work contracts instead of the appendix of advertisements carriers of PAU. Problems in the salary of advertisement carriers have been an issue for years. The hourly wages are varying on the average between 3 and 5 euros. PAU has strenuously att empted to in? uence this grievance for several years now and PAU has managed to get through legal proceedings for some advertisement carriers unpaid salaries worth together several tens of thousands of euros. The universally binding collective bargaining agreement of PAU including the appendix for advertisement carriers should grant for all advertisement carriers a reasonable salary in comparison with the challenges of work instead of those meagre coins having been paid to carriers until now. PAU will continue the batt le to grant all advertisement carriers the salary that belongs to them for their work. During this spring we will visit more than twenty places all over Finland to tell about this matt er concerning salaries of advertisement carriers. To ? nd details of the travel timetable please check Facebook “Oikeutt a mainostenjakajille” and www.pau.fi. Reitti 33 Reitti_2_2017.indd 33 Reitti_2_2017.indd 33 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 34 Tyött ömyyskassa tiedott aa Kassan asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset Erityisesti oltiin tyytyväisiä hakemusten käsitt elyn luotett avuuteen. Reitti 34 ASIOINTIAJAT 1.3. lähtien ma–ke klo 9?15, to 9–11 OSOITE Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma klo 13.00–15.00 ti–ke klo 9.00–11.00 to klo 13.00–15.00 Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokaudenaikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksu päivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. Telefaksi: 09 6131 1789. PAU työttömyyskassassa tehtiin asiakastyytyväisyystutkimus web-kyselynä marraskuussa 2016. Kysely lähetettiin 2000 jäsenelle ja kaikkiaan 374 kassan jäsentä vastasi kyselyyn (19 %) vastaajista 51 % miehiä ja 49 % naisia. Kyselyllä selvitettiin jäsenten tyytyväisyyttä muun muassa kassan antamien päätösten luotettavuuteen ja nopeuteen, asiakaspalveluun, puhelinpäivystykseen sekä verkkopalvelun toimivuuteen. Vastauksissa käytettiin arvoasteikkoa 1=Heikko, 2 ja 3= Tyydyttävä, 4 ja 5= Hyvä, 6 =Erinomainen. Kassa sai yleisarvosanaksi 4,44, mikä on hieman parempi tulos kuin vuonna 2012, jolloin yleisarvosana oli 4,39. Erityisen tyytyväisiä oltiin hakemusten käsittelyn luotettavuuteen sekä sähköisen asioinnin helppouteen ja verkkosivujen toimivuuteen. Hakemusten käsittelyn nopeuskin sai hyvän arvosanan, vaikka käsiteltävien hakemusten määrä on lisääntynyt 25,4 % vuodesta 2014. Parannettavaakin löytyi. Erityisesti kassan puhelinpäivystyksessä koettiin olevan puutteita muun muassa puhelinpäivystäjien tavoitettavuuden sekä aukioloaikojen suhteen. Yksittäisistä kommenteista kävi ilmi, että puhelinpäivystysaikoja pitäisi lisätä erityisesti iltapäiviin. Asiakastyytyväisyystutkimuksen perusteella kassa on päättänyt muuttaa puhelinpäivystysaikojaan 1.3.2017 lukien. Lisäksi puhelinpäivystäjiä lisätään, jotta kaikkia puhelimitse mieluiten asioivia asiakkaita voitaisiin jatkossa palvella paremmin. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita! Kassan tarjoamien palveluiden katt avuus: Jäsenistön ajan tasalla pitäminen (tyött ömyysturvaja vuorott eluvapaa-asiat ym.): Hakemusten käsitt elyn nopeus: Hakemusten käsitt elyn luotett avuus: Sähköisen asioinnin (Tyött ömyyskassan verkkopalvelu) helppous: Verkkosivujen ajantasaisuus: Verkkosivujen toimivuus: Kirjeiden/tiedott eiden ymmärrett ävyys ja selkeys: Puhelinpäivystyksen (henkilökohtainen palvelu) aukioloajan riitt ävyys: Puhelinpäivystyksen (henkilökohtainen palvelu) tavoitett avuus: Minkälainen mielikuva sinulla on seuraavista asioista?: OMA KOKEMUKSESI Kaikki vastaajat 1 2 3 4 5 6 Reitti_2_2017.indd 34 Reitti_2_2017.indd 34 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 35 R R R R R R R R R R R Re Re Re Re Reeeeeeeee R R R Ree R Re R R R R Re Re R R Re Re Re Re R R R R R R R R R R R Re R R R R Ree R R R R R R R R Re R R R R R R R R R R R it it it itttttttttttttt itti ti ti tti ti ti ti ti ti ti ti ti tiii ti ti ti ti ti ti ti ti tii ti ti tti ti ti tttti tii ti ti ti ti ttiiii tttiii ti ti t 3 3 3 3 35 35 35 5 35 35 3 3 3 35 3 3 35 35 3 35 35 3 3 3 3 3 35 35 35 35 5 5 5 3 3 3 3 35 5 3 35 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset Vastaa 20.3. mennessä & voita 20 € Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Auta meitä tekemään lehdestä entistä parempi! Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? -> palaute lehdestä. PALAUTEKORTTI 2 | 2017 Reitti_2_2017.indd 35 Reitti_2_2017.indd 35 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16
Reitti 36 LA2 Posti Ab Posti Green henkivakuutuskuntoon.? Tiesithän, että PAU:n jäsenenä sinä ja perheesi olette oikeutettu pysyvästi edulliseen henkija tapaturmavakuutukseen. Esimerkiksi henkivakuutus 31-vuotiaalle PAU:n jäsenelle 100 000 euron turvalla maksaa vain 7 euroa kuussa. Alennus on peräti 61 %, mikä merkitsee noin 128 euron säästöä vuodessa. Turvaa perheesi toimeentulo, jos pahin sattuisi. Kattavan vakuutusturvan koko perheelle saat kätevimmin osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. OTA TÄYSI HYÖTY IRTI järjestöjäsenyydestäsi. 61 % Henkiva kuutus EDULLISEMMIN! Reitti_2_2017.indd 36 Reitti_2_2017.indd 36 15.2.2017 13.16 15.2.2017 13.16