• 95 95 VUOTTA LÄHELLÄ SINUA v WWW.RAAHENSEUTU.FI TORSTAI 25. SYYSKUUTA 2014 NRO 183 Raahen Seutu on uutisoinut 95 vuoden ajan: Monessa on oltu mukana. IRTONUMERO 2 e Vuosiin mahtuu yli miljoona uutiskuvaa. Kannen vanhin kuva on Pyhäjoelta vuodelta 1964.
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 2 KESKUSTELE 95 v Pääkirjoitus 25.9.2014 Kolumni Päätoimittaja Sanna Keskinen | sanna.keskinen@almamedia.fi Martti Nousiainen toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Kirjoittaja on Raahen Seudun entinen päätoimittaja Tietoa, ei höpöilyä Yhteinen menneisyys, yhteinen tulevaisuus S ähköpostiini tupsahti pyyntö kolumnista RS:n juhlalehteen tiistaina puolen päivän aikoihin. Eli ei liian aikaisin. Olen rustaillut tekstejä juhlalehtiin 1970-luvulta lähtien. Tuolloin sain houkuteltua yhdeksi juhlalehden kirjoittajaksi Urho Kekkosen. 1980-luvulla Kekkosta seurasi Mauno Koivisto ja 1990-luvulla Martti Ahtisaari. Sittemmin en kysellyt pressoja juhlalehden kirjoittajaksi. Tämän kolumnin myötä olen tullut kirjoittaneeksi RS:n juhlalehtiin viidellä eri vuosikymmenellä. Ikää alkaa siis olla. Mutta ennen kaikkea tämä osoittaa, että paikallisen sanomalehden elinkaari on pitkä. Eikä loppua näy. Tällä vuosikymmenellä RS täyttää jo 100 vuotta. Siihen yltää harva A Koskaan aikaisemmin disinformaatiota ei ole ollut liikkeellä yhtä paljon kuin nyt. paikallinen yritys. Vuodet kertovat, että paikallisesta lehdestä on pidetty huolta. Lehteä on tarvittu ja sillä on tärkeä tehtävä alueensa asukkaille ja toimijoille. Vaikka sähköinen viestintä on rynninyt viime vuosina kaikista ilmansuunnasta, painettu lehti on edelleen ylivoimaisesti tärkein paikallisen tiedon lähde. Tämän todistavat tuoreet tutkimukset. Nuorimmatkin sukupolvet saavat tietonsa lehdistä, jotka tulevaisuudessa ilmestyvät yhä laajemmin sähköisessä muodossa. Lehtiä ja niiden ammattitaitoisia journalisteja tarvitaan nyt jos koskaan, jotta ihmiset saavat tarvitsemaansa tietoa. Tarkoitan siis oikeaa tietoa, en kaikenmaailman höpöilyjä, joita sähköiset viestimet tursuavat. Koskaan aikaisemmin disinformaatiota eli väärää tietoa ei ole ollut liikkeellä yhtä paljon kuin nyt. Osa perustuu tietämättömyyteen, mutta suuri osa on tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa. Maailmanlaajuinen informaatiosota lienee tuttu kaikille. Lehden tekeminen ja oikean tiedon välittäminen ei ole koskaan ollut helppoa. Onneksi totuuden välittämiseen on aina löytynyt tekijänsä. Yhtä tärkeää on, että on myös ihmisiä, joilla on halu ottaa vastaan tarkastettuja uutisia ja hyötytietoa. Niin kauan kuin näitä valistuneita kansalaisia on, on myös ammattitaidolla tehtyjä lehtiä. Ne tallentavat kaiken aikaa myös historiaa. K äsissäsi on Raahen Seudun 95-vuotisjuhlanumero. Käsissäsi on myös sukellus Raahen seutukunnan historiaan ja nykypäivään. Olemme halunneet koota lehden kansien väliin häivähdyksen siitä, mitä kaikkea täällä on vuosikymmenten saatossa tapahtunut sekä ihmisistä, jotka ovat täältä ponnistaneet. Moni jutun arvoinen asia ja henkilö on jäänyt tässä käsittelemättä. Jos kaikki mahtuisi yhteen lehteen, olisi historiamme huolestuttavan köyhä. Kerrottavaa ei ole tällä seutukunnalla puuttunut eikä varmasti puutu vastaisuudessakaan. Siitä pitävät huolen alueemme aktiiviset ihmiset, toimeen tarttuvat yritykset ja erilaisten näkemysten kirjo. Tämä seutu versoo jatkuvasti tarinoita ja uutisia, joita haluamme teille kertoa, hyvät lukijamme. Kiitos siitä aktiivisesta otteesta, jolla olette ottaneet nämä tarinat ja uutiset omaksenne. Tämän lehden kannessa on kuvasarja, joka vie matkalle Raahen Seudun vuosikymmeniin. Lehden välityksellä noista merkkipaaluista on muodostunut osa yhteistä muistiamme ja kotiseutumme historiaa. Lehden kautta niihin on helppo palata. Kaikkea ei ole varmasti 95 vuoden aikana kerrottu. Tulevaisuus on täynnä vielä kirjoittamattomia ja kuvaamattomia merkkihetkiä, uutisia, tarinoita ja kohtaloita. Lehti kulkee yhtä jalkaa ympäröivän yhteisön kanssa eläen sen rosot, ilot, pettymykset ja voitot. Tämä on paikallislehden tehtävä, joka ei muutu. Päivän positiivisin Raahen Seutu julkaisee tänään 48-sivuisen lehden juhlavuoden kunniaksi. Toivomme, että saamme tehdä isoja lehtiä vastakin! 95 v Gallup: Oletko jo vaihtanut talvirenkaat? En. Saa nähdä milloin vaihdan, riippuu ihan ilmasta. Raimo Mäkelä En vielä. Isäntä sanoi, että vaihdamme talvirenkaat hyvissä ajoin. Maria Leppikangas En ole. Vaihdan sitten kun tulee pakkaset, liukkaat kelit tai vähän ennen talvea. Tapani Karvonen En. Ei ole lunta vielä. Ne vaihdetaan ihan paniikissa sitten ku tulee lunta. Kirsi Asunmaa
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 3 Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, PL 61, 92101 Raahe tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi Suositut ja odotetut Raahen Terveys- ja Hyvinvointimessut MeSSuiLLe ! vapaa pääSy la 4.10. klo 10?18 ja su 5.10. klo 10?17 Raahen Kauppaporvarissa Mukana messuilla Ritva Oksanen lauantaina Pirkko Mannola sunnuntaina Karita Tykkä lauantaina Lukuisa joukko luontaistuotealan yrityksiä ? Mielenkiintoisia asiantuntijoiden luentoja! ? Paljon messutarjouksia ? Arvontaa ? Näytteitä ? Maistatuksia ? Hyvinvointivinkkejä! En juhli merkkipäivääni. Kalevi Kyröläinen ELÄMÄN ROIHU Iso riipus 179? Pieni riipus 99? Rannekoru 149? Korvakorut 69? Kirkkokatu 45, 92100 RAAHE puh. 08-222 826 Avoinna ma-pe 9.30-17.30 ja la 9.30-14 95 v TAMMIKUUSSA 2015 ALKAVAT KOULUTUKSET Liiketalouden perustutkinto Merkonomi 120 ov, 3 vuotta ??PK-pohjainen koulutus ??Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Yhteishaku 24.9.?3.10.2014 www.opintopolku.fi Koulukoodi 1932 // Hakukoodi 114 at a s t y N ta s i a t s r to ihin a a t n a u la rtill eista o n i k k l a a j s ista, sista Plus k u u t u vaatte u ksen iin. Myös u n -edun n a e s l j s a a u l l kuin otteista. P ppuna. n i i j a l ustu konlo o i j i r v a t ä n a j in tä saat va LAA ESITE! KYSY LISÄÄ, TI ) 223 7900 puh. (08 Leila Kyllönen, la.kyllonen@rpkk.fi lei 40 Merikatu 2, 92100 Raahe www.rpkk.fi Pulla-Pirtti Raaheen nyt VISKAALIN GRILLIN TUOTTEET Raaka-aineista alkaen pohjoispohjalaista ruokaa. Tervetuloa maistamaan. 100 % LI N V IS K A A N A U TA A Tarjolla myös Viskaalin tilan lihatuotteita ja Pulla-Pirtin leipää. Pulla-Pirtti Raahe, Siikajoentie 1, 92140 Pattijoki, Puh: 010 5483611. Avoinna: ma?pe 6.30?20.00, la?su 8.00?20.00 www.pullapirtti.com www.viskaalin.fi
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 5 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. ingo Seurakuntavaaleista MIELIPIDE Tekstiviesti- palstalla kummasteltiin politiikan sekoittamista kirkollisiin luottamustoimiin. Raahessa lista ?Yhteinen seurakunta? on sitoutumaton, mutta taustalla on henkilöitä joilla voi olla myös poliittista taustaa. Olisi mielestäni kummallista, jos henkilön puoluetoiminta estäisi ehdokkuuden seurakuntavaaleissa. Onhan kyse yhteisen seurakunnan asioista. Minulle seurakunta on ollut osa elämää lapsesta saakka. Seurakunnan kerhot, lasten ja nuorten toiminta ja jumalanpalveluselämä on ollut osa arkea ja pyhää aina. Haluan olla vaikuttamassa seurakunnan toimintaan ja uudistumiseen kirkkovaltuuston kautta. Kirkkovaltuuston työskentelyssä politiikka ei ohjaa päätöksentekoa. Vaikuttimina on oma vakaumus ja halu toimia kirkon par- lukijan kuva haaksi. Toivon, että kirkon jäsenenä käytät äänioikeuttasi. Tutustu sivuihin www.seurakuntavaalit.fi ja löydä oma ehdokkaasi. ?Vaalit ovat mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin ja rakentaa kirkosta yhteisö, joka on kokonaisempi kuva sen jäsenistä.? Teija Larikka Kirkkovaltuuston jäsen Seeprakaposiipi. Kuva: Pauli Alasaarela lukijan kuva lukijan kuva Aittalahden lintutorni oli koitua surmanloukuksi lehtokurpalle, joka lenteli tornin verkkoa vasten ja tippui alas. Sain linnun kiinni lippiksellä ja vein sen ulkopuolelle ?vankilasta?. Kuva: Jorma Leinonen Krista ja Vanessa ihastelevat suomuorakkaan erikoisia muotoja. Kuva: Nelli Möttönen, Pyhäjoki
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 6 PUHEENAIHEET Tältä näyttää tuleva 95 v Kamara: Oamk:n hanke päättyy ja koulu on jättänyt Raahen. Opiskelijoiden mielestä Raaheen voisi tulla töihin, kun vain paikka löytyisi. Jussi Pesonen jussi.pesonen@almamedia.fi Räntää sataa ja tuulee. Syksy hyökkää paidan alle kuin laittaisi sinne jäitä. Mutta viisi mustatakkista nuorta miestä sekä yksi nainen kävelee ovesta sisään, istuu sohvalle lämpimään. Ilmeettä, liikkumatta, he kuuntelevat, kun R-tason toimitusjohtaja Tapio Törmänen kertoo, kuinka maailma digitalisoituu. Sitten Törmänen kehottaa heitä pukemaan päähänsä 3D-lasit ja seisomaan miestä korkeamman valkokankaan eteen. Vieraat tuijottavat, kun toimitusjohtaja kuljettaa heitä virtuaalimaailmassa portaita ja kaiteita pitkin kuin videopelissä. ??Tulee kaulaan rautatanko, yksi mies naurahtaa. Aamupäivällä he olivat kävelleet fyysisiä ritilöitä pitkin SSAB:n tehtaalla. Raahen korkeakoulukampuksen uusi toimintamalli, Kamara-hanke, päättyy suunnitellusti syyskuun lopussa. Oulun ammattikorkeakoulun vetämä hanke alkoi vuoden 2011 alussa. Sen viimeisenä tempauksena bussillinen Oamk:n opiskelijoita Oulusta kävi keskiviikkona tutustumassa yrityksiin Raahessa. Kulkuteitä suunnittelevan ja valmistavan R-tason lisäksi vaihtoehtoisina vierailukohteina olivat teollisuuskonserni Miilukangas, teollisuussuunnittelua tekevä Alte Visetec ja tutustuminen Raahen museon multimediaratkaisuihin. SSAB:n terästehtaalla kävivät kaikki. ??Äkkiseltään Raahe vaikuttaa vilkkaammalta paikalta kuin odotin, tietotekniikan opiskelija Lauri Miettinen kertoo. ??Kaupungilla näytti olevan ihan palveluja ja ihmisiäkin. ??Hyvällä mäihällä täältä voisi löytää kesätyöpaikan. Erikoisosaajia tarvitaan Maarit Kesti maarit.kesti@almamedia.fi Raahen seutukunnan yrityspalveluiden yritysbarometrin mukaan osaavasta työvoimasta on pulaa. Muu muassa metalli- ja konepajateollisuuden, rakentamisen ja palveluiden alalla henkilöstömäärä tulee lähivuosina lisääntymään, mutta jo nyt työvoiman saatavuus on yrittäjien mukaan heikkoa. Yleensä työvoiman saatavuuden heikentyminen kertoo nousukaudesta, eli vapaita ammat- tilaisia on vähän. Nyt tilanne on kuitenkin se, että taantuma on ajanut osaajia pois kaupungista. ??Jos Raahessa jää työttömäksi, ei tilannetta jäädä seuraamaan pitkäksi aikaa, vaan täältä muutetaan pois, yritysasiamies Pauli Keränen kertoo. TE-toimiston asiantuntija Marko Salmela huomauttaa, että taantuman aikana yritykset yleensä tehostavat toimintojaan ja saattaakin tulla tarve osaajalle, jota ei ole vielä edes koulutettu. Ongelmal- Men in black. Oulun ammattikorkean opiskelijat tutustuivat R-tason 3D-suunnitteluun Tapio Törmäsen opastamina. lista on myös se, ettei tämän päivän koulutus pysy työelämän vaatimusten perässä. Tällä hetkellä yrittäjien mielestä onkin pulaa muun muassa maanrakennuskoneiden kuljettajista, koneistajista ja hitsaajista, kokeneista suunnittelijoista ja kaupan ja palvelun erikoisosaajista. Tyypillistä on, että pulaa on kapea-alaisista osaajista, ei monitaitureista. ??Tässä on iso haaste koulutuksen järjestäjille, mutta myös työnantajille. Heidänkin pitää kouluttaa työvoimaa, Salmela sanoo. Elinkeinojohtaja Risto Pietilä huomauttaa, että kilpailun kasvaminen on tehnyt sen, että omaa väkeä ei enää pystytä kouluttamaan oman työn ohessa. ??Se on meille suuri huoli. Huoli on myös se, riittääkö osaajia enää mihinkään muualle kuin suurimpiin kaupunkeihin, joihin koulutus on nyt keskitetty. Vuonna 2008 alkanut taantuma on pahimmillaan luonut yrittäjille hyvinkin synkkiä näkymiä, jolloin laskua odotettiin vuosiksi eteen päin. Pietilä kertoo, että Raahen seutukunta on kuitenkin selvinnyt taantumasta suhteellisen hyvin. ??Kyllähän valtiovallankin keskittämispäätökset ovat vieneet meiltä elinvoimaa, mutta olemme selvinneet tästä kohtuullisen hyvin. Kun ydinvoimala toteutuu, se pis- tää meidät huikeaan kasvuun ja tuo lisää elinvoimaa. Eilen julkistettu yritysbarometri luokin kuvaa positiivisista tunnelmista seutukunnan yrittäjien keskuudessa. Näkymät vaihtelevat kuitenkin hyvinkin suuresti alakohtaisesti. ??Kauppa näkee laskua, mutta esimerkiksi metallialalla nähdään tulevaisuudessa nousua. Raahen seutukunnan yritysbarometri toteutettiin jo 16. kerran. Kysely suunnattiin puhelimitse 125 yritykseen ja siihen vastasi yhteensä 85 yritystä. Niistä 59 oli Raahesta ja 23 muista seutukunnan kunnista. Yle: Oulaskangas jatkaa Yle uutisoi eilen PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen luvanneen jatkoa Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnalle uudesta päivystysasetuksesta huolimatta. Ylen mukaan uusiin tiukentuneisiin vaatimuksiin vastataan uudella lastenlääkärien päivystysringillä, jonka kustannukset ovat vuosittain noin puoli miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa lokakuussa.
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 7 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Vesa Joensuu arkisto / Vesa Joensuu Kamara ??Oamk:n hanke Raahessa. Alkoi 2011, päättyy nyt. ??Tavoitteena oli lisätä yritysten ja Oamk:n yhteistyötä sekä säilyttää ammattikorkeakoulutus Raahessa. ??Opiskelijat suorittivat opintojaan yrityksissä työskennellen. ??Plussia: Yritykset olivat innolla mukana ja opetuksen suunnittelu kehittyi. ??Miinuksia: Oamk lähti Raahesta, yhteistyö yritysten kanssa vaikeutuu. ??Tulevaisuuden haaste: Miten saada osaavaa väkeä Raaheen, kun opiskelut ovat Oulussa? ??Uusi tavoite: Palkata Raaheen yhteyshenkilö Oamk:n ja yritysten välejä hoitamaan. Nyt on sellainen opiskelujen alkuinnostus meneillään, kuukausi sitten opinnot aloittanut Miettinen sanoo. R-tasolla hän kiinnostui vierailemaan yrityksen nettisivujen perusteella. ??Tämä oli harvoja tietotekniikan alan paikkoja Raahessa, saman valinnan tehnyt Salla Paso kertoo. Hänkin opiskelee tietotekniikkaa ? toista vuotta. ??Raahesta voisi löytyä harjoittelu- tai projektiopintopaikka, Paso toivoo. Aiemmin hän on ollut kaupungissa töissä hotellissa. Kun tekniikan opiskelijat kolusivat konepajoilla, tietojenkäsittelyn opiskelijat vierailivat museolla. ??Haluaisin tehdä työkseni jotain luovaa, ehkä web designia tai olla pelialalla, Aaromatti Ylitalo sanoo. ??Voisin tehdä yrittäjänä etänä mediasuunnittelua, kuten verkkokauppoja. Periaatteessa firma on siellä missä tietokonekin, Miia Tikkala kertoo. Raahe ei työ- ja asuinpaikkana ole heillä ensimmäisenä mielessä. ??Se ratkaisee, että mistä saa töitä, Ylitalo sanoo. Hummastinvaaran ohituskaista etenee Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Kasitien ohituskaistasuunnitelmaa esitellään teknisen palvelukeskuksen tiloissa ensi tiistaina. Suunniteltu ohituskaista sijoittuu Hummastinvaaran kohdalle, noin 4 kilometriä raviradan liittymästä Revonlahden suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen käynnistämään tie- ja rakennussuunnitelmaan kuuluu kohdakkain olevan ohituskaistajakson rakentaminen Kasitielle ja sii- hen liittyvien yksityistie- ja liittymäjärjestelyiden tekeminen. Nykyinen valtatie levennetään keskikaiteelliseksi 4-kaistatieksi ja jakson päihin rakennetaan valaistus. Koko ohituskaistajakso varustetaan riista-aidalla. Suunnitelman tavoitteena on parantaa valtatien liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Suunnittelutyö käynnistyi valmistelevilla toimenpiteillä kesäkuussa ja suunnitelman pitäisi valmistua marraskuussa, jolloin tiesuunnitel- Raahen Energian toimitusjohtaja Lasse Lahti uskoo, että Fennovoiman ydinvoimala on lopulta kannattava siinä missä muutkin Suomessa valmistuneet ydinvoimalat. ?Aina on kannattanut? Sähkö: Laskea voi monella tavalla. Juha Honkala juha.honkala@almamedia.fi Helsingin Sanomat uutisoi, ettei Fennovoiman ydinvoimalasta tule kannattavaa vuosikymmeniin. Aalto-yliopiston tekemien laskelmien mukaan ydinvoimala olisi kannattava aikaisintaan vuonna 2032 ja pahimmassa tapauksessa vasta vuonna 2054. Laskelmat perustuvat muun muassa työ- ja elinkei- noministeriön Pohjoismaiden energiamarkkinnoita koskeviin arvioihin. Näiden arvioiden mukaan Fennovoiman ydinvoimala olisi kannattava juurikin vasta 40 vuoden päästä. Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen ei kommentoi väittämää mitenkään. ??Jokainen sijoittaja laskee onko sijoitus hyvä. Se on täysin normaalia ja luonnollista. Harva sijoittaa mielestään kannattamattomaan hankkeeseen. Me tiedämme mitä sähkö maksoi vuonna 1984. Mitä sähkö maksaa vuonna 2044, on pelkkää arvailua, Soronen sanoo. Raahen Energian toimitusjohtaja Lasse Lahti sanoo, että yhtiö on teettänyt omat kannattavuuslaskel- mansa ulkopuolisella asiantuntijalla, ja niiden perusteella hankkeeseen on lähdetty ja pysytään edelleen mukana. ??Todellisia summia ei ole tiedossa, sillä niitä on mahdotonta laskea uskottavasti. Kannattavuus on monen tekijän summa, eikä mielestäni tässä ole tapahtunut mitään sellaista, että asiaa pitäisi pohtia uudelleen, Lahti kertoo. Ydinvoimala hankkeena on poikkeuksellinen. Investointi on pitkäaikainen ja siinä on pitkä takaisinmaksuaika. Pitkien toteutusaikojen vuoksi hankkeen aikana voi tapahtua monenlaista. ??Kukaan ei voinut ennustaa 10 vuotta sitten käynnissä olevaa Ukrainan kriisiä, mutta tuskinpa se enää 10 vuo- den päästä on käynnnissä. Mutta kun katsoo historiaa taaksepäin, suomalaiset ydinvoimalahankkeet ovat olleet aina kannattavia. TVO:lla on ollut hankaluuksia kolmannen reaktorinsa kanssa, mutta jostain syystä se hakee lupaa neljännelle. Hakisikohan jos ydinvoima ei olisi kannattavaa liiketoimintaa, Lahti toteaa. Sijoittaminen ydinvoimalaan on lisäksi perusteltua Mankala-periaatteella. Fennovoiman ei edes ole tarkoitus takoa sijoittajille voittoa, vaan yhtiöön sijoittaneet yritykset saavat osuuttaan vastaavan määrän omakustannushintaista sähköä omasta laitoksesta. ??Se on halvempaa kuin Nord Poolista ostettu sähkö, Matti Soronen kertoo. Karttakeskus masta pyydetään lausunnot eri viranomaisilta sekä Raahen kaupungilta ja Siikajoen kunnalta. Tiesuunnitelman valmistuttua hankkeesta laaditaan rakennussuunnitelma, joka valmistuu maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Hankkeen alustava rakennuskustannusarvio on noin 4,7 miljoonaa euroa. Ohituskaista on esitetty PohjoisPohjanmaan ELY- keskuksen vuosien 2014 ? 2018 suunnitelmassa toteutettavaksi Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämiin tieinvestointeihin kuuluvana hankkeena. Suunnitelmassa valtatie levennetään keskikaiteelliseksi 4-kaistatieksi 4 kilometrin matkalta. Yleisötilaisuus tiesuunnitelmaluonnoksista ti 30.9. klo 17 ? 18.30 Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa.
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 8 PUHEENAIHEET 95 v Ei tullut jumppamaikkaa Matti Lievonen: Neste Oilin toimitusjohtajan ja SSABn hallitusjäsenen juuret ovat Raahessa. Kristiina Tuikkala kristiina.tuikkala@almamedia.fi Nukkuisikohan yönsä hyvin, kun vastuulla olisi 5?000 työntekijää? Hirvittäisikö pyörittää liikevaihdoltaan 17,5 miljardin euron yritystä, Suomen suurimmaksi tänä vuonna noussutta? ??Ei hirvitä, vakuuttaa Neste Oilin toimitusjohtajana vuodesta 2008 työskennellyt vuorineuvos Matti Lievonen. Hän toteaa hyvän henkilöstön olevan mielenrauhan tae. Tosin hän myöntää toimitusjohtajan työn olevan luonteeltaan ympärivuorokautista seitsemänä päivänä viikossa, mutta siitä on osattava irtautuakin. ??Olen elokuvafriikki, tunnustaa Lievonen. Haastatteluhetkellä viimeisin katsottu on Oscareita niittänyt Nebraska. Hyvää mielen nollausta on myös metsänhoito Sievin ti- lalla sekä metsäpalstalla Etelä-Suomessa. Harrikka-ajelutkin tuulettavat sopivasti. Yli sata matkapäivää vuodessa vaatii myös hyvää kuntoa. ??Kuudelta ylös, aamusta tennistä ja työtä pitkälle iltaan, listaa Lievonen normipäivän. Monelle Raahessa lienee uusi asia, että julkisuudessa säästeliäästi esiintyvä toimitusjohtaja ja SSAB:n hallitukseen toisena suomalaisena noussut Lievonen on Raahen poikia. Paavolassa syntynyt, mutta lapsuutensa ja nuoruutensa Raahessa elänyt. Tornitalo oli ensimmäinen Raahen osoite, myöhemmin perhe muutti Vilppuun. Peruskoulun käyneitä edeltävään ikäluokkaan kuulunut Lievonen kävi kansakoulun pari ensimmäistä luokkaa Keskuskoulussa, siirtyi muutamaksi vuodeksi Seminaarille ja Raahen yh- Mikä uutinen on jäänyt parhaiten mieleen lehtiemme sivuilta? Alina Routaniemi: Rautaruukin tulo kaupunkiin oli aikoinaan iso uutinen, joka on selkeästi jäänyt mieleen. Jotenkin muistelen, että se oli aivan uskomatonta, että sellainen tehdas tänne pohjoiseen ja pieneen Raaheen saadaan. Niiden ensimmäisten uutisten jälkeen tuli varmaan seurattua jokai- nen lehti entistä tarkemmin läpi, kun piti tietää, mitä aiheesta kirjoiteltiin. Tähän liittyen muistan vielä hyvin, kuinka Kekkosen vierailusta kirjoitettiin. Kaikki nämä antoivat silloin toivoa paremmasta. Poikani pääsi Ruukille töihin, kuten siellä ovat työskennelleet myös monet ystäväni. A Liiketoiminnassa vaikuttaa se, mikä on parasta yritykselle.? Matti Lievosen kaudella Neste Oil on noussut Suomen suurimmaksi yritykseksi ja maailman teislyseoon, josta kirjoitti ylioppilaaksi 1978. Lievonen kuvailee eläneensä tavallisen lapsuuden ja nuoruuden kouluineen ja joukkuepeleineen: jääkiekkoa, lentopalloa, jalkapalloa. Kaveriporukka oli tiivis ja ur- Irmeli Pelttari: Totta se on ollut Rautaruukin tulo kaupunkiin. Siihen liittyen muistan lukeneeni Saloisten rantojen raivaamisesta. Ehkä kaikkein suurin uutinen on ollut, kun Kekkonen vieraili kaupungissa. Taisin olla silloin jotain 15?16-vuotias, kun lehdessä mahtoi olla oikein kuvakin presidenttiä varten tehdystä ladusta, jota hän kävi hiihtämässä. Oli se siihen aikaan niin ihmeellistä ja suurta, että oikein presidentti tulee kylään. Näiden uutisten aikaan muuten tulin tähän samaiselle torille, jossa nyt seisomme myymäläharjoittelijaksi. Kuusi tuntia päivässä ja kuukaudessa tienasin 60 markkaa. heilu kiinteä osa elämää. Tuolta ajalta hänellä on oivallus hyvän kaveriporukan merkityksestä: hyvällä joukolla voi saada paljon aikaan, myös työelämässä. Teini-iässä tuli notkuttua Saloisten seurantalon tai Kuuselan tansseissa vaikkapa Hurriganesia kuuntelemassa. Mukaan Raahesta löytyi myös vaimo. ??Raahella on paikka sydämessä. Raahesta muistuttaa myös rakkaus mereen. Purjehti- mista harrastava Lievonen muistaa elävästi, miltä tuntui elää keskellä Ranskaa. Meren ääreen oli päästävä aika ajoin. Siteet entiseen kotikaupunkiin ovat edelleen vahvat. Kaupungissa hän vierailee Petri Alminoja Petri Alminoja Petri Alminoja Alina Routaniemi Irmeli Pelttari Leena Vilminko Leena Vilminko: Raahen Seutu on minulle tullut ainakin 40 vuotta kun tässä äkkiä lasken, mutta mitä sieltä on jäänyt mieleen? Onpas kimurantti kysymys. Näistä tuoreimmista tietysti Alpuan kylän asiat, kun siellä itsekin asun. Kyllähän ne jää pakostakin mieleen, miten lehdessä oman alueen asiat käsitellään. Tämäkään ei niin vanha uutinen ole, mutta sitä, miten Raahessa näitä ran- ta-alueita rakennetaan, on jäänyt ehdottomasti mieleen. No, tästä nyt sitten muistan lukeneeni tästä Fanttien maasta, jota aikoinaan suunniteltiin. Kyllähän näitä alkaa mieleen tulla.
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 9 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. arkisto / Pekka Karhunen arkisto / Mårten Lampen Businesta huipulla. Raatteenhampaaksi Uolevi Raaden mukaan nimetyssä Keilaniemen tornitalossa isännöi nyt Matti Lievonen. johtavaksi toimittajaksi uusiutuvista raaka-aineista valmistetun dieselin markkinoilla. Vielä ylioppilasvuonna Lievonen ajatteli uraa voimistelunopettajana, mutta välivuosi ja jumppamaikan sijaisuus muuttivat ajatukset. Tie vei Kuopion teknilliseen opistoon. Insinööriksi valmistumisensa jälkeen hän suoritti myös eMBA-tutkinnon Helsingin teknillisessä korkeakoulussa. Ennen Neste Oilia Lievonen teki pitkän uran paperiteollisuudessa UPM-Kymmenellä, sitä ennen hän työskenteli ABB:llä. Neste Oilin toimitusjohtajaksi hän siirtyi UPM Kymmenen johtajistosta, jonka jäsen oli ollut vuo- Petri Alminoja Petri Alminoja Petri Alminoja muutaman kerran vuodessa tervehtimässä tyttären perhettä, omia ja vaimon vanhempia sekä sisaruksia. Eero Sipola Sari Kallio ja Kirsi-Maria Arvola Antero Siuvatti Eero Sipola: Ruonan konkurssi on ollut varmaan ensimmäisiä sellaisia uutisia, jotka vieläkin muistan. Vuosi ei nyt piirry mieleen, mutta taisi olla jo- tain 50-luvun alkua. Muistan, että yleislakko oli vuonna -56 ja Ruonasta uutisoitiin paria vuotta ennen sitä. Muistan tuosta konkurssista, miten se aiheutti suurta työt- tömyyttä täällä. Raahestahan lähdettiin muualle työnhakuun, kun täällä ei metallimiehille ollut yhtään mitään. Sitten muistan lukeneeni näistä suurista Raahea kiu- desta 2002. ??Ei uraa suunnitella. Se tulee tekemisen kautta, miettii Lievonen nousujohteista tietään. Lievoselle tekeminen oli muun muassa asemapaikkojen vaihtumista ympäri maa- A Rautaruukki ja sen tuleminen kaupunkiin on mielestäni yksi tärkeimmistä uutisista, mitä lehdessä on koskaan ollut. ilmaa. Tieto-taito karttui pääomavaltaisen prosessiteollisuuden johtamisesta ja kansainvälisestä toiminnasta niin Etelä-Amerikasta, Kiinasta kuin vaikkapa Ranskasta, jossa nelilapsinen perhe asui useamman vuoden. Hyppy paperiteollisuudesta öljy- ja petrokemian teollisuuteen ei Lievosen mukaan ollut hyppy tuntemattomaan, sillä prosessiteollisuudessa pätevät samat lainalaisuudet. Lievonen ei näe, etteikö öljyä käytettäisi tulevaisuudessakin, vaikka energiateollisuus onkin yksi kehittyvimmistä aloista. Fossiilista öljyä riittää ja miljardi ihmistä lisää vuoteen 2035 mennessä takaavat sen, ettei kyse ole auringonlaskun alasta. Hänen mukaansa perinteisilläkin alueilla voi menestyä, jos on rohkea ja osaa katsoa megatrendejä. Neste Oil on ollut yksi merkittävimmistä biopolttoaineiden kehittäjistä. ??1,5 miljardin euron investoinnit ja 2,5 miljardin liiketoiminta viidessä vuodessa. Se on harvinaista, esittelee Lievonen toimitusjohtajaaikansa yhtä saavutusta. Uutta Nokiaa ei Lievonen lähde kuitenkaan lupaamaan Neste Oilin biopolttoaineista. Matti Lievonen nimitettiin muutama viikko sitten SSAB:n hallitukseen toisena suomalaisjäsenenä. SSAB:hen yhdistynyt Ruukki tuli hänelle tutuksi jo nuoruuden kesätyöpaikkana. Ensimmäinen kesätyö oli osuuskaupan tsupparina, mutta seuraavana kesänä avautuivat jo tehtaan portit. Ensimmäinen RR-kesä meni apupoikana ja myöhemmin insinööriopiskelija toimi työnjohtajana. Sittemmin tie vei Rautaruukki Oyj:n hallituksen varapuheenjohtajaksi. Raahelaisuus ei hänen mukaansa vaikuta hänen päätöksentekoonsa kotiinpäinvetona. ??Liiketoiminnassa vaikuttaa se, mikä on parasta yritykselle. Lievonen tietää, että Rautaruukki on iso osa kaupungin identiteettiä. Siirtoa osaksi SSAB:ta hän ei pidä dramaattisena, vaan vertaa sitä Strömbergin sulautumiseen ABB:hen. Yhdistymisen Lievonen toteaa antavan paremmat mahdollisuudet kansainvälisessä kilpailussa. Kovaa osaamista Ruukilla on. ??Nyt ratkaisee se, kuinka kilpailukykyisiä ollaan. Otetaan oikea asenne, sen kautta valloitetaan. sanneista tulipaloista. Tässä kun muistelee, niin paremmin ovat mieleen jääneet ehkä jutut kuin kuvat aiheista. hän on tietysti nuorille todella iso juttu. Sari Kallio ja Kirsi-Maria Arvola: Jos muistelemme kuvia, niin kaikki erilaiset tapahtumat ja niihin liittyvät hienot tilannekuvat. Keskuskoulun opettajana tietysti mieleen ovat jääneet kaikki jutut, mitä meistä tai meidän oppilaista on kirjoitettu. Mörköooppera pari vuotta sitten on ainakin yksi näistä. Muutama vuosi sitten myös oli uutinen uimavesien laadusta ja siinä samalla ihmeteltiin, kuinka rannoilla ei enää ole uimavalvojia. Tässä yhteydessä myös oma lapsi pääsi lehteen, ja se- Antero Siuvatti: Rautaruukki ja sen tuleminen kaupunkiin on mielestäni yksi tärkeimmistä uutisista, mitä lehdessä on koskaan ollut. Siihen liittyen muistan sen polemiikin, kun eiväthän kaikki ymmärtäneet hankkeen tärkeyttä tai tulevan tehtaan merkitystä koko kaupungin ja lähialueiden asukkaille. Noilta ajoilta myös muistan, kuinka Kekkoselle tehtiin oma latu, jota hän kävi hiihtämässä, ja eikös hän syönyt myös tyrnikiisseliä täällä vieraillessaan. Siinä varmaan on ollut se syy, että Ruukki tänne silloin 60-luvulla saatiin.
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 10 MEIDÄN ELÄMÄÄ Kivi kuin kallio 95 v Hanhikivi: Siirtolohkare, jonka uskotaan olleen ikiaikainen rajan merkki. Raili Viirret raili.viirret@almamedia.fi Hanhikivi nousi suuren yleisön tietoon siinä vaiheessa, kun Fennovoima julkisti 2011 Pyhäjoen Hanhikivenniemen olevan ydinvoimalan paikka neljä vuotta kestäneiden selvitysten jälkeen. Kivi kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin. Sitä suojaa muinaismuistolaki, ja se on säilytettävä kaikissa olosuhteissa. Myös Fennovoiman suunnitelmissa on luvattu turvata kiven suojelu. Niemen metsikössä sijaitseva Hanhikivi on noin 6 metriä korkea. Kivi on kulkeutunut paikalleen jääkauden aikana mannerjään mukana. Se onkin pysyvä muisto ajasta, jolloin maa oli kokonaan jään peitossa. Se sijaitsee Pyhäjoen kunnan puolella mutta aivan Raahen rajan tuntumassa. Sen tiedetään ollen ainakin Pyhäjoen ja Salon kunnan rajamerkki, mutta mitä muuta se on merkinnyt, siitä historiantutkijat ovat eri mieltä. Kustaa Vilkunan mielestä se oli vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajapyykki. Kiven mukaan nimetty niemi on ollut aikoinaan vielä saari. Hanhikivikin on ollut meressä vielä silloin, kun Pähkinäsaaren rauhan rajaa on vedetty. Vuonna 1323 solmitulla Pähkinäsaaren rauhalla pyrittiin ensimmäistä kertaa ratkaisemaan Novgorodin eli Venäjän ja Ruotsin välisiä vihollisuuksia. Historian tutkijoiden mukaan ensimmäinen tieto Hanhikivestä löytyy vuodelta 1490, jolloin Kemin, Iijoen ja Limingan talonpojat valittivat Ruotsin hallitukselle venäläisten tekemistä hyökkäyksistä ja veriteoista. Talonpoikien valituskirjeessä todetaan, että venäläiset pitävät valtakunnan rajana Hanhikiveä. Myös pirkkalaiset ovat maininneet Hanhikiven: ?Entisaikaan karjalaiset ovat sanoneet omistuksensa Pohjanmaahan ulottuvan Hanhikiveen saakka, kiveen, joka sijaitsee suolameren rannalla?. Vanhan rajamerkin puolesta puhuvat ne hakkaukset, jotka ovat lohjenneet kiven päältä. ??Syypäitä alkuperäisten Pyhäjoelle suunniteltiin atomivoimalaa jo 40 vuotta sitten Petri Alminoja toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Melkein päivälleen 40 vuotta ehti aikaa kulua siinä välissä, kun Oulun lääninhallitus suositteli kauppa- ja teollisuusministeriölle PohjoisSuomeen suunnitellun atomivoimalan sijoituspaikaksi Pyhäjokea ja ennen kuin uuden tien rakennustyöt Fennovoiman ydinvoimala-alu- Tapani Liskon tiedot opettajien retkestä Hanhikivelle: Martta Jääskelä (Parhalahden opettaja), Väinö Merikanto (mukana Kylmälä (retken isäntänä, Parhalahden koulun johtokunnan jäsen), Irja Mattila (Parhalahden koulun johtokunnan puheenjohtaja Aino Tuikkala (Parhalahden opettaja). Kuvan otti Oltin kameralla Tuomas Sarpola , joka oli mukana myös venemiehenä. Vuosi hakkausten häviämiseen ovat pojankoltiaisten pitämä nuotio, joka on ollut kiven päällä joskus 50-luvulla, tietää historiasta kiinnostunut Tapani Lisko. Sittemmin kiven päälle on maalattu samanlaiset merkinnät kuin kivessä on muisteltu olleen. Kiven päältä löytyvät merkit N 14 ja N sekä kruunua muistuttava merkki sekä viivoja ja ilmeisesti vuosilukua ilmoittava merkintä 1770. Raahe eelle Hanhikivenniemelle alkoivat. Pyhäjoen Yppärin kanssa vuonna 1974 sijoituspaikasta kilpailivat Haukiputaan Virpiniemi, sekä Himangan Korkeakari. Voimalaitosaluetoimikunnan mietinnössä Yppärin eduiksi katsottiin lauhdevesien mahdollinen jäähdyttäminen suoraan merivedellä ja toisaalta myös turvallisuuskysymysten helppo- u n Seud ia n leht Pähkinäsaaren rauhan raja on historian tutkijoiden mukaan joka tapauksessa kulkenut Pyhäjoen seutuvilla idästä, Rajajoelta, Kannaksen halki luoteeseen ja Perämeren rannikolle. Yppärin Petäjäsojan puolesta puhuvat monet Raja-alkuiset paikannimet, joita alueella vilisee. Tarkkaa linjausta lienee mahdotonta selvittää. Rajan tarkka linjaus hämärtyi jo keskiajalla, kun suomalais- asutus levisi etelästä rannikkoa pitkin kohti Pohjalahden perukkaa. Samassa yhteydessä käytiin useita verisiä rajasotia. Parhalahtisille ja muillekin pyhäjokisille kivi ja niemi ovat olleet vanhoja retki- ja kalapaikkoja. Ihmiset ovat käyneet ihmettelemässä siirtolohkaretta kauempaakin. Kivi on mukana myös Pyhäjoen kunnan vaakunassa, kuten hanhikin. Se on antanut nimensä myös paikalliselle partiolle, Hanhikiven Kiertäjille. Suoma Bäckman kertoo, että Hanhikivenniemen aluetta kuului aikoinaan Kylmälän tilaan ja hänen isänsä Aleksi Kylmälä antoikin aikoinaan lupia rakentaa rantaan kalapirttejä ja mökkejä. Hän oli myös monesti kuljettamassa väkeä veneellään nokalle, koska sinne ei muuten kuin veneellä päässyt. r k ist o sa 22. päivä lokakuuta 1974. hoitoisuus. Asiasta kerrottiin Raahen Seudus- Koko vuosikymmen oli Suomessa ydinvoiman kulta-aikaa. Loviisa-1:n rakennustyöt olivat alkaneet kolme vuotta aikaisemmin 1971 ja sisarvoimalan rakentaminen vuotta myöhemmin. Täällä pohjoisessa paikkakunnan valintaa joudutti omalta osaltaan vuoden 1974 helmikuussa alkanut Olkiluoto- 1:n rakentaminen. Myös Loviisassa toisen yksikön suunnitelmat olivat valmiina ja töihin tultaisiin pääsemään jo seuraavana vuonna. Tämän jälkeen ydinvoiman rakentamisessa seurasi kolmen vuosikymmenen hiljaiselo, kunnes vuonna 2005 käynnistyivät Olkiluoto-3:n rakennustyöt, jotka useiden viivästysten jälkeen jatkuvat edelleen vielä kymmenen vuotta aloituksen jälkeen. Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa 70-luvulla opiskelleelle Laila Bäckmanille Yppärin ydinvoimalahanke on tuttu, tekihän hän aiheesta tutkielman vuonna 1975 tutustuen Elävisluotoon si-
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 11 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. tapani liskon kotialbumi Raili Viirret ? Moderni- ja psykologinen vyöhyketerapia ? Vyöhykeratahieronta ? Touch for health ? Imukuppihieronta ? Intialainen päähieronta Magneettikorut ja asusteet Suoma Bäckman ja Hilda Kylmälä ovat käyneet Hanhikivenniemellä retkellä monet monituiset kerrat. Enää he eivät sinne välittäisikään lähteä. Heinänteossa ja retkellä Parhalahdella yhdessä asuvat leskirouvat, Suoma Bäckman, 89, ja Hilda Kylmälä, 87, kertovat, että Hanhikiven alue on aina ollut suosittu retkipaikka. Hanhikivenniemen luonnonniityillä tehtiin puolestaan heinää. ??Koska niemeen oli pitkä matka, oltiin heinänteossa yökunnissa, sanoo ikänsä Parhalahdella asunut Suoma, os. Kylmälä. Hanhikivenniemelle päästiin vain veneellä tai kahlaamalla, sillä meri oli silloin lähempänä. ??Tietä ei ollut, vaan sinne mentiin polkua pitkin, joskus hevosenkin kyydissä. Tyttösenä oli haravoimassa tai kokkina. Heinä niitettiin viikatteella, taisi isä joskus tuoda hevosen ja niittokoneenkin. ??Heinää sidottiin kuivumaan leppien haaroihin, josta se korjattiin latoon. Ohut luonnonheinä ei ollut kovin ravintopitoista, eikä se lehmiä paljon lypsättänyt, mutta oli kuitenkin lisänä. Ranta-alueet olivat myös kesälaitumina, mutta Hanhikiveen asti ei karjaa viety. Niittypäivät olivat kovaa työntekoa, mutta Suoma Bäckman kertoo, että toisen aterian, iltapuolisen, jälkeen mentiin monesti syömään itse Hanhikivelle ja ihastelemaan merinäkymää. ??Sinne oli jonkinlaiset lepästä tehdyt tikapuut, Suoma Bäckman muistaa. ??Niittypirtti, jossa yövyttiin, oli koottu vanhasta tuulimyllystä, joka seisoi lapsuudessani tuossa kartanon reunalla. Ei se mylly enää ollut käytössä ollut isäni, tuskin vaarinikaan aikana. Mylly siirrettiin kaksikerroksiseksi niittypirtiksi. Myöhemmin pirtti siirrettiin lähemmäksi rantaa merenrantamökiksi. Siinä vaiheessa jäi toinen kerros pois. Siellä se on vielä tänäkin päivänä. Tuulimyllystä on muistona enää jalkojen painona olleet suuret kivenlohkareet. Kun tieto Hanhikivestä tulevan ydinvoimalan paikkana tuli, Suoma Bäckmanista tuntui alkuun pahalta. Nyt hän ei enää asiaa murehdi, kuten ei Hildakaan. Heille riittää oma koti ja omaisten ja kunnan tuoma turva ja palvelut. Suoma jäi leskeksi jo nuorena, kun hänen miehensä hukkui Raumalla. Hildan, os. Kestilän Paavo, menehtyi sydänkohtaukseen noin 30 vuotta sitten. Naisten yhteiselo sujuu hyvin. ??Minä olen äkkipikainen, mutta Suomasta ei riitelykaveria saa, Hilda naurahtaa ja Suoma nyökkää, että näin on. vihreää valoa. 40 vuotta sitten arvioitiin, että rakennustöihin työllistyy lähes tuhat henkilöä ja voimalan valmistuttua vakituiseen työhön tarvitaan 100?150 työmiestä. Toki tähän päälle tulisivat vielä mukaan kaikki välillisesti mukana olevat. Olkiluoto-3:n rämpimistä rakentamisen suossa seuranneena Laila Bäckmanin tekemä arvio rakennusajan pituudesta, joka oli 7 vuotta, kuulostaa näin jälkeenpäin hieman huvittavalta. Oltiinkohan 70-luvulla tehokkaampia, kuin nyt, sillä tosiasiassa kaikkien neljän voimalan rakentaminen on vienyt aikaa alle kymmenen vuotta ja vähimmillään kuutisen vuotta. Mitä ajateltiin Yppärissä suunnitellusta voimalasta? Tutkielmaansa varten Laila Bäckman esitti saman kysymyksen kylän asukkaille. Tuloksista selviää, että yli 40-vuotiasta miehistä 55 prosentille oli täysin yhdentekevää, mitä Yppärissä tapahtuu vuonna 2000, jolloin voimalan siis piti olla valmis. Johtuivatko vastaukset välinpitämättömyydestä, vai uskosta siihen, että hanke ei ikinä toteudu, sitä emme tiedä. Meidän tulee kuitenkin vastauksia arvioidessa ottaa huomioon virhemarginaali, joka nuoren opiskelijan tutkielmassa oli valtava, sillä kysymykseen vastasi vain yhdeksän henkilöä. Raili Viirret raili.viirret@almamedia.fi venemiehenä), Hulda Puikko (Kirkonkylän opettaja), Aleksi Janne Mattilan tytär), Aleksanteri Olt (Parhalahden opettaja) ja lienee ollut 1936-38. tapani liskon kotialbumi Hanhikivi seisoi aikoinaan rantaniityllä, nyt se on keskellä sankkaa pusikkoa ja metsää. Kuva on 1930-luvulta. Tutkielma: Työpaikkoja saadaan satoja, vaikka tulevaisuus ei kyläläisiä kiinnostanutkaan. joittuvan mahdollisen ydinvoimalan etuihin ja haittoihin. Ydinrakentamiseen suhtautumisessa ei vuosien saatossa näytä syntyneen suuriakaan eroja. Rakentamista on aina ja tullaan varmaan myös tulevaisuudessa perustelemaan energiankulutuksen kasvulla, sekä työpaikoilla, joita etenkin rakennusvai- heen ollessa kiivaimmillaan syntyy satoja, jos ei jopa tuhansia. Totta onkin, että ala työllistää, sillä viime vuonna ydinvoimaloissa työskenteli yhteensä yli 3?000 henkilöä, joista valtaosa Olkiluodossa. Bäckman tutkielmassa työllisyys oli ehdottomasti merkittävin syy, miksi Pyhäjoen voimalalle näytettiin ANU HOLOPAINEN Pyhäjoki, p. 044 080 4646 www.vyohyketerapia-aurinkoinen.com aurinkoinen.magnetix-wellness.com UUDISRAKENNUKSET PERUSKORJAUKSET ELEMENTTIASENNUKSET Timo Impola www.pyhajoenrakennus.fi 0400 668758 pyhajoen.rakennus@omanetti.fi puh. 040-548 8410 simo.aittola @?gmail.com Teemme sen puolestasi! ? Kattoremontit ? Ulkovuoriremontit ? Kylpyhuoneremontit Esa Impola Impola 044 500 500 1292 044 1292 esa@rakennusimpola.com esa@rakennusimpola.com www.rakennusimpola.com Edullinen lähikauppa! ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 Pyhäjoki Vanhatie 52 puh. 044 7884955 Siellä missä sinäkin
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 12 MEIDÄN ELÄMÄÄ Pekka Leppikangas innoitti 95 v Kari Mankonen Ura: Jarno Moisala vaihtoi toimittajasta juttujen lähteeksi. Kristiina Tuikkala kristiina.tuikkala@almamedia.fi Satakunnan Kansan etusivulla komeilee elokuussa otettu kuva Jarno Moisalasta kädessään kahvitermari ja taustalla avoin ovi Kokemäen kaupungin valtuustosaliin. Kuvasta kiteytyy paljon Jarno Moisalaa: kahvi ja valtuustosali. Raahen Seudun toimittaja-aikoinaan Jarno sai kokea kollegoiltaan lämminhenkistä heittelyä mieltymyksestään lehdistökahveihin. Miten on tarjoatko Kokemäen kaupungin vs. hallintojohtajana lehdistökahveja? ??Kyllä tarjoaisin, mutta tarjoilu näkyy muussa toiminnassa. Kahvin tarjoaminen on vieraanvaraisuuden ele, ei taloudellinen kysymys. Nuorisovaltuutettuna Moisala oli myös tuttu näky valtuustosaleissa, usein ainoana lehterillä. Moni povasi nuorukaisesta poliitikkoa keskustan riveihin, mutta hänestä tulikin virkamies. Rooli on vaihtunut kyselijästä juttujen lähteeksi tai kohteeksi. Viimeksi hän oli kohteena elo-syyskuussa, kun Kokemäellä lakkautettiin kouluja. Moisala oli konsulttina valmistamassa kouluverkkoselvitystä, jonka tuloksena kaksi koulua jää historiaan. Vs.hallintojohtajaa kovempaan rutistukseen Moisala toteaa joutuneen kuitenkin niin kaupunginjohtajan kuin kaupunginsihteerinkin. Päätös alanvaihtoon kypsyi vähitellen. Avustajasta nopeasti täysiveriseksi toimittajaksi kasvanut Moisala teki Raahen Seutuun viimeisen juttunsa 2009. ??Lähtö toimittajan hommasta oli hankala. Lähteä luomaan uutta, tunnustaa Moisala. Mies myöntää iän tuoneen perspektiiviä ja mittasuhteet ovat muuttuneet. ??Olen ollut naiivi. On juttuja, jotka hän nykykokemuksella olisi kirjoittanut toisin tai peräti jättänyt kirjoittamatta. Ainakaan luottamushen- kuka ??Jarno Moisala s.1979 ??Raahen Seudun ja Raahelaisen avustajana ja taittavana toimittajana 1999-2009. ??Hallintotieteiden maisteri, Tampereen yliopistosta syksyllä 2014. ??Töiden ja opiskelun ohessa Erconitum Oy:n konsultti. ??Kunnallisia toimia Kokemäellä, Siuntiossa ja Kauniaisissa. ?? Toiminut muun muassa perusturvajohtajana, kaupunginsihteerinä, hallinnon suunnittelijana ja kehittämispäällikkönä. kilöiden kokouspalkkioista tai viranhaltijoiden palkoista ei juttua syntyisi. Harmittaa mielipahan tuottaminen. ??Toisaalta kirjoitusten tuleekin aiheuttaa mielipahaa. Totuus on jostain sieltä väliltä. Ajatus hallintovirkamiesten tarpeellisuudesta on myös kokenut muutoksen. Kun esimerkiksi kuntauudistuksessa viranhaltijoiden odotetaan olevan tärkeitä valmistelijoita, niin Moisala ihmettelee, kuinka kehittämistyö onnistuu yhden johtajan ja muutaman toimistosihteerin vahvuudella. ??Kuntarakenneuudistuksessa ollaan kuitenkin perimmäisten kysymysten ääressä; mitä palveluja kunta tuottaa? Hallintotieteiden maisterin paperit tänä syksynä saava Moisala kiittää lehtityöstä sitä, että on oppinut kriittisyyttä, tekemään ikäviäkin kysymyksiä ja kyseenalaistamaan, vaikkapa toimintatapoja. Teksteihin lehtityö toi selkeyden. Esityslistojen laatimisessa innoittajakseen hän mainitsee tuolloin Raahen kaupunginsihteerinä toimineen Pekka Leppikankaan. Listat olivat taustoittavia, selkeitä ja kaupunkilaisille informaatiota antavia. Leppikankaan esimerkki sai itse asiassa miehen kiin- Satakunnan Kansan kansikuvapoika elokuussa 2014. Vs. hallintojohtaja Jarno Moisala seurasi, kuinka Kokemäen kaupunginvaltuusto hyväksyi konsultti Moisalan tekemän kouluverkkoselvityksen hedelmänä parin koulun lakkautukset. Ja kahvia kului. A Kuntarakenneuudistuksessa ollaan perimmäisten kysymysten ääressä; mitä palveluja kunta tuottaa?? nostumaan alasta. ??Tuolloin opin sen, mikä on hyvää valmistelua ja mikä ei. Toisaalta hän kokee olleensa etuoikeutettu päästyään haastattelemaan parikymppisenä vaikuttajia, kuten Harvardista kotiutunutta entistä pääministeri Esko Ahoa tai Suomen Lehtiyhtymän omistanutta jaTaloustutkimuksen omistajaa, miljonäärikansanedustaja Eero Lehteä. Hämmentävänä mieleen ovat jääneet vanhan Siikajoen valtuustokokoukset, joissa haisi lanta, kun kunnan va- paat miehet ja naiset tulivat hoitamaan kunnan asioita suoraan työmailtaan. Lehtityön hän kokee koulineen ujosta nuorukaisesta esiintyjää ja opettaneen tulemaan toimeen mitä erilaisimpien ihmisten kanssa. ??Ajattelepa ujona kuvaamassa monen sadan ihmisen edessä. Jarno Moisala tunnustaa, että toiminta kuntapuolella on väliin tuskastuttavaa lomakkeiden täyttämistä. Toiminnan hän näkee pohjautuvan epäluottamukseen: byrokratia on laillisuuden tae. Yrityspuolella toiminta on suo- raviivaisempaa. Hän kuitenkin uskoo, että hallintoa voi suoraviivaistaa, mutta se vaatii hallintovirkamiesten muuttumista. Voisi ajatella, että viransijaisena tai virkaatekevänä kaupunginsihteerinä, perusturvajohtajana, kehittämispäällikkönä, hallintopäällikkönä toimineena ja kaupunginjohtajaa sijaistavana Jarno Moisala katselisi jo sopivia kaupunginjohtajan paikkoja. ??Kakkosketju kiinnostaa. Hallinto, henkilöstö tai hankinta. En ole kansankiihottaja, voin olla esikuntapäällikkönä.
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU KAUPPAKESKUS MASTO UUDISTUU ? MYYMME REMONTIN ALTA KAIKKI POIS OULU ZEPPELIN RAAHE KOKKOLA YLIVIESKA -50% JOPA Alennus lasketaan valmistajan OVH:sta. EI KOSKE TILAUSTUOTTEITA PERÄKÄRRY MUKAAN. PAKETTIAUTOLLA KAUPOILLE. Ei puhelinvarauksia. Ei jälleenmyyjille. 26? ANTENNIVERKON DIGIVIRITIN IKÄYTÖSSÄ ERÄ HOTELL NY 26? OLLEITA SO ISIOITA TAULUTELEV 26? TAULU TV ? erä hotellikäytössä olleita taulutelevisioita ? antenniverkon digiviritin 99,- TASAN 10,- (29,-) KAHVINKEITIN EURONICS RAAHE Kauppakeskus Masto Ollinkalliontie 3 92100 RAAHE puh. 010 229 0566 ma-pe 10-18 la 10-15 Tuotteita rajoitetut erät. Tarjoustuotteita 1 kpl/asiakas. TASAN 10,- (29,-) TASAN 10,- (29,-) VEDENKEITIN LEIVÄNPAAHDIN MEILLÄ VOIT MAKSAA LASKULLA TAI ERISSÄ www.euronics.fi
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 14 MEIDÄN ELÄMÄÄ Miesmuisti ei olekaan niin pitkä kuin luultiin 95 v Raahen Seudun lehtiarkisto Ikuisuusasiat: Yhteiskunnan muuttuessa on edelleen asioita, jotka härkäpäisesti pitävät pintansa. Petri Alminoja toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Raahen Seutu, kuten moni muukin media, on muuttunut vuosikymmenten saatossa monin tavoin. Lehden ulkoasu on täysin toinen, kuin alkuaikoina, tai vaikkapa 70-luvulla. Kuvia on nykyään paljon enemmän ja tekniikka mahdollistaa entistä nopeamman reagoinnin kaupunkimme alueella tapahtuviin asioihin. Myös yhteiskunta ja maailma ympärillämme ovat muuttuneet täysin lehden 95-vuotisen historian aikana. Muoti- ja musiikki mieltymykset ovat vaihtuneet moneen otteeseen, keskusta on siirtynyt pois puuraahesta ja ongelmat tänä päivänä ovat ihan toisenlaiset, kuin ennen. Vai ovatko? Onko nykyinen Raahe asukkaineen kuitenkaan niin erilainen kuin se joskus oli? Päättyvän kesän aikana toimitukseen tuli useita viestejä huolestuneilta kaupunkilaisilta siitä, kuinka mopoilijat rälläävät pitkin Rantakatua järjestäen tiellä jopa omia kiihdytysajojaan. Poliisikin myönsi lehtemme sivuilla, että asia on kyllä tiedostettu. Raahen Seudun haastattelemat Rantakadun ja kantakaupungin asukkaat kertoivat, kuinka asia on kärjistynyt erityisesti tänä kesänä ja monen yöunet olivat jääneet muutamaan tuntiin, kun menot Museonrannassa ja muualla kaupungissa jatkuivat aamun pikkutunneille saakka. Onko asia todellakin näin, että mopopojat ja tietysti myös tytöt ovat kaupungin uusi vitsaus? Kesällä 1984, siis kolmekymmentä vuotta sitten Raa- A Vuoden 1974 lokakuussa, kolmantena päivänä, uutisoitiin roskaamisesta ja ihmeteltiin ihmisten tapaa kuskata kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa metsiin ja muille luvattomille paikoille.? hen Seudun yleisöosastolla nimimerkki ?Kolmen Jussin portti? kirjoittaa seuraavasti: ??Jättäkää hyvät pojat rauhaan Ruottalontie tiedän kiemuroiltanne, kiharoiltanne ja jopa äkkilähtöharjoitteluiltanne. Kirjoittaja toivoi, että vasta lanattu tie jätettäisiin rauhaan ja mopoilijat siirtyisivät ajoharjoitteluradoille päristelemään. On sitä osattu siis kaksipyöräisellä rällätä aikaisemminkin. Kun vuosi sitten kesällä ihmettelimme toimituksessa, mihin kaikki kaupunkilaisten käyttöön korjatut, niin sanotut Raahe retrot olivat kadonneet, heräsi ajatus kalaretkestä. Mitään onkivapaa ei mukaan kelpuutettu vaan välineet rakentuivat sentin pak- Raahen uutisrintamalla on ikuisuusasioita, jotka eivät muutu, vaikka vuodet kuluvat. Tässä pyörän ongintaa: Raahe retrot, eli kaupunkipyörät katosivat mystisesti katukuvasta viime kesänä. Myös kolme vuosikymmentä sitten ihmeteltiin mihin kaupunkilaisilta kadonneet pyörät päätyvät. suisesta köydestä sekä soutuveneen ankkurista. Kalastuspaikaksi valitsimme Museonrannan, mikä osoittautuikin erittäin oivaksi valinnaksi. Valokuvaajamme Vesa Joensuun kamera tallensi toinen toistaan komeampia vonkaleita, joita nostettiin miehissä laiturille. Reilun vartin ja ehkä kymmenen heiton jälkeen rannalle oli noussut polkupyörä, Härkätorin metallinen roska-astia sekä mainostaulun erittäin painava jalka. Nykynuorison hulluutta? Mennäänpä kolmekymmentä vuotta ajassa taaksepäin vuoteen 1984 ja toukokuun neljänteen päivään. Raahen Seutu uutisoi tuolloin, kuinka Matti Hummasti oli Pitkänkarin siltaa korjatessaan nähnyt kanavassa yhden pyörän ja päättänyt kokeilla naaraamalla löytää mahdollisesti muitakin veteen nakattuja, ?rehellisesti lainattuja? pyöriä. Tunnin aikana päivänvaloon nousi kaikkiaan viisi enemmän tai vähemmän mudan peittämää polkupyörää. Vanha sanonta pitää siis kolmen vuosikymmenenkin jälkeen paikkansa, eli turha on kalamiehen lähteä merta edemmäs kalaan. Raahessa kaupungille koituu vuosittain tuhansien eurojen lasku ilkivallasta. Pattijoella tilanne on kahtena viime kesänä ollut erittäin ongelmallinen, kun esimerkiksi urheilukentän ja koulun alueella paikat eivät yksinkertaisesti vain tahdo kestää sitä kulutusta, mikä niihin nuorten toimesta kohdistuu. Myös järjetöntä roskaamista, sekä tavaroiden piilottamista metsiin pidetään vain meidän aikamme paheena. Tehkäämme jälleen aikamatka 40 vuoden päähän. Syyskuun 21. päivä vuonna 1974 lehdessämme päiviteltiin Pyhäjoella käsistä karannutta huliganismia. Urheilukentällä välinevarasto oli joutunut kesän aika- na murtomiesten kohteeksi useampaan otteeseen ja jälkeensä tihutyöntekijät olivat joka kerta jättäneen kamalan sotkun. Olivatpa ryökäleet ehtineet vierailemaan myös Kielosaaren leirintäalueella, jossa myös oli rikottu ja sotkettu paikkoja. Saman vuoden lokakuussa, kolmantena päivänä, uutisoitiin roskaamisesta ja ihmeteltiin ihmisten tapaa kuskata kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa metsiin ja muille luvattomille paikoille. Eipä ole tässäkään asiassa kovin suurta muutosta tapahtunut näiden kuluneiden vuosikymmenten aikana?
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU Raahesalin lipunmyynti syksy 2014 Pe 14.11. klo 19 Raahesali 3D-Dirty, Difficult and Dangerous Rooleissa: Satu Paavola ja Martti Suosalo Liput 15 ? *), suositus yli 13-v Pe 31.10. klo 19 Raahesali Club For Five ?Mielitekoja? Ennakkoliput: 28-22 ?, ovelta 30-24 ? Ti 30.9. klo 18 Raahesali Kajaanin kaupunginteatteri: Auringonlaskun sankarit Liput: 5 ? Ti 4.11. klo 19 Raahesali Onnemme kyyneleet ? Tommi Soidinmäki ja Saija Tuupanen Liput: 26 ? To 6.11.2014 klo 19 Keskuskoulun yläsali Sibeliuksen helmiä Ennakkoliput: 15-9 ? , ovelta 17-11 ? La 4.10. klo 10-18 ja su 5.10. klo 10-17 Kauppaporvari Raahen Terveys- ja hyvinvointimessut Pe 7.11. klo 19 Raahesali Oulu All Star Big Band feat. Inga Söder Liput: 15 ? Ke 8.10. klo 18, to 9.10. klo 18, pe 10.10. klo 18, la 11.10. klo 14 ja 16,su 12.10. klo 14 ja 16 Raahen teatteri Raahen Teatteri: Onnen lähettiläs ja metsän konsertti Liput: 5 ? La 8.11. klo 19 Raahesali Joona Toivonen Solo, Kallio Slaaki Liput: 15/10 ? Pe 10.10. klo 19 Raahesali Ismo Leikola - Kaikkien Aikojen Show XL Liput 27/24 ?, K-16 Su 12.10. klo 14.30 Raahesali Elokuvakonsertti A Late Quartet ja Meta4 Ennakkoliput: 20-14 ?, ovelta 22-16 ? Ma 17.11. klo 19 Raahesali Hengaillaan, Kirkan hitit ja tarinat Liput: 41,50/37,50 ? To 20.11. klo 19 Raahesali Elämän takkee (kehitysvammaisten kevyt kenttälounas) Su 30.11. klo 19 Raahesali Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani: Käpälikkö Liput 32 ? Ke 3.12. klo 19 Raahesali Ihmisen ikävä toisen luo Milana Misic, Mikko Alatalo, Janus Hanski, Toni Jalkanen Liput: 28 ? Pe 21.11. klo 19 Raahesali Riki Sorsa Liput: 30 ? To 4.12. klo 17.15 Konserttimatka Oulu Sinfonian konserttiin ? solistina Olli Liput: 33/28 ? Su 23.11. klo 17 Raahesali Raahen puhallinorkesterin syyskonsertti Solistina Merja Larivaara Liput: 12/6 ? Su 9.11. klo 15 Raahesali Kiitosjuhla veteraanisukupolville ja - asemiesilta To 27.11. klo 18 Raahesali Raskasta Joulua - JP Leppäluoto, Tony Kakko, Antti Railio, Elize Ryd Liput: 35 ? To 13.11. klo 19 Raahesali Mika Eirtovaara ? NAURU pitkästä ilosta! Liput: 26/21 ? *) Pe 28.11. klo 18 Raahesali Musiikillinen löytöretki Raahe Sinfonietta Ennakkoliput: 8/5 ?, ovelta 10/7 ? 13.11.-13.12 Raahen teatteri Juoppohullun päiväkirjan näytökset Tark. esitysajat www.kulttuuriraahe.fi Liput: 15/13 ? La 29.11 klo 19 Raahesali Jope Ruonansuu Liput 30 ? Raahesalin lipunmyynti: Kirkkokatu 28, 92100 Raahe, 2. krs puh. 044 439 3237 ma-pe klo 10-17 Nettimyynti ticket.raahe.fi Lisätietoja ohjelmistosta ja alennuslipuista www.kulttuuriraahe.fi Pe 12.12. klo 19 Raahesali Eini ja Boogie Liput 25 ? *) La 13.12. klo 17 Raahen kirkko Martan ja Rudolfin joulu Johanna Iivanainen ja Jukka Perko Avara Ennakkoliput: 20-10 ?, ovelta 22-12 ? *) Raahen Seudun kanta-asiakaskortilla 5 ?:n alennus lipunhinnasta (max. 2 / asiakas) Raahesalin lipunmyynnistä arkisin klo 10-17. Meillä käy Smartum-, Tyky- ja Virikesetelit ja -kortit # To 16.10. klo 18 Raahesali Hevimusikaali: Iskä menettää muistinsa Liput: 5 ? La 15.11. klo 19 Raahesali Suvi Teräsniska Pohjantuuli-kiertue Liput 32 ? LEIKKAA TALTEEN! To 30.10. klo 19 Raahesali Kaunis Veera ja Kipparikvartetti Saija Tuupanen, Merja Kuisma, Teuvo Oinas, Teemu Harjukari, Eino Happonen, Juse Venäläinen Liput 20 ? *) a a t i t O auh n v syy k y s a Tilaoita ja v esta Fi d r o F ium) n a t Ti 17 825 ? o (arv 2.2014 12.1 Soita tilauksesi 010 665 9015 Lähetä tekstiviesti numeroon 17192: - jatkuva tilaus: RS TILAA 14K oma nimesi ja osoitteesi - määräaikaistilaus: RS TILAA 14M3 oma nimesi ja osoitteesi Sähköpostilla: asiakaspalvelu.raahenseutu@almamedia.fi Mainitse kampanjatunnus 14K/14M3. Postita viereinen tilauskuponki e h a a aR - tila tu u e nS # TILAUSKORTTI Kyllä kiitos, tilaan Raahen Seudun Jatkuvana tilauksena 2 kk laskutusjaksolla á 30,40 + 1 kk kaupan päälle s tilauksolla a v u ja 1 kk pan Jatk tilaus kau lle ä 3 kk 40 + pä 30 sikai a ä r Mää s 3 kk tilau Katuosoite Postinumero ja toimipaikka 6?) Puhelin m. 6 Allekirjoitus Sähköposti Kanta-asiakas 2014 jatkuvana tilaajana olet kanta-asiakas kampanjatunnus 14M3 Nimi 60 48 (nor Määräaikainen tilaus 3 kk 48,60 (norm. 66?) kampanjatunnus 14K Tunnus 5007659 00003 Vastauslähetys Tarjous on voimassa kotimaassa talouksiin, joissa ei ole voimassa olevaa tilausta. Tilaushinta sisältää voimassa olevan arvonlisäveron. Tekstiviestitilauksen hinta on 0,85 ?. Puhelun hinta 010-alkuiseen numeroon on 0.088 e/min. (alv 24%). Tilaajan tietoja voidaan käyttää henkilötietolain mukaisesti markkinointitarkoituksiin. Sinulla on oikeus kieltää tietojesi käyttö. Puhelut nauhoitetaan sisäistä koulutus- ja opetustarkoitusta varten. Lisätietoja saat konttoristamme.
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 16 MEIDÄN ELÄMÄÄ A ST TU PE AO ST KA U AD LA LAADUKASTA KULJETTAJAKOULUTUSTA! www.pattijoenliikennekoulu.fi Pohjanmaan LVI-YDIN :in hyväksymä asennusliike p. 0400 - 431 426 ! aa tk ma aa av uk M Puh. 0400 680 072 | www.raahentilausliikenne.fi RAAHEN Kiinteistönhoito Oy ? Kiinteistöjen huolto ? Tekninen kunnossapito ? Ulkoaluetyöt ? Viherpalvelut ? Talonmiespalvelut ? Vaihtolavapalvelut Päivystys 24 h 0400 587 235 v Raati: Tekstaripalsta on hauskaa lukemista. ! ? LVI-asennukset, tarvikkeet ? uudisrakennukset, saneerauskohteet ? 30 v. kokemuksella ? pintaputkitukset Paikallinen saa olla rehellisesti paikallinen 95 Mikko Määttä mikko.maatta@almamedia.fi ??Minä luen rehellistä paperista lehteä silloin, kun sellainen kotiin tulee, Lybeckerillä graafista suunnittelua opiskeleva Sara Miinin sanoo. Hän haluaisi tilata lehden, mutta siihen ei opiskelijan budjetilla ole varaa. ??Jos tulisi jotain opiskelija-alennuksia, se olisi kätevää. Miinin ja hänen opiskelukaverinsa pohtivat suhdettaan sanomalehtiin yleensä ja Raahen Seutuun erityisesti lehden pyynnöstä. Opiskelijat saivat tutustua nippuun tämän vuoden aikana ilmestyneitä lehtiä. Monet opiskelijoista asuvat muualla kuin Raahessa, eivätkä he ole tutustuneet Raahen Seutuun. Janika Kaunio kertoo lukevansa netistä kotikaupunkinsa sanomalehteä. Kun opiskelijat saavat KOMMENTTEJA ???En tykkää lukemisesta, joten ihan sama, mitä (lehdissä) on.? ???Tekstaripalsta on aina hyvä.? ???Paperilehdet olisi hyvä säilyttää.? ???Jotain nuorisoon liittyviä juttuja voisi olla.? ???Pitäisi jokaisen tajuta, että aina ei voi olla itseä kiinnostavia juttuja.? Raahen Seudun käsiinsä, he lukevat siitä esimerkiksi sarjakuvat. Jos sukulaisesta on tehty haastattelu, Riikka Savela kertoo lukevansa sen. ??Tekstiviestipalsta on ihan hauska, Miinin sanoo. Heistä on hyvä, että lehdessä kerrotaan alueen tapahtumista. Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston opiskelijat Riikka Toni Koskimäki tutustuivat Raahen Seutuun. Mestarinkatu 6, 92120 Raahe ? www.talonhoito.fi HUOPAKATOT AMMATTITAIDOLLA YLI 40 VUODEN KOKEMUKSELLA vesikatto- ja vedeneristystyöt koneurakointi, kuorma-autopalvelut AINA VALMIINA AUTTAMAAN APUMIESPALVELU MUUTTOPALVELU HENKILÖSTÖVUOKRAUS TEOLLISUUSPALVELUT __________________________ TARVITSETKO TYÖVOIMAA? ME JÄRJESTÄMME! Täytä hakemus osoitteessa jot-rent.fi tai soita 0445646195 __________________________ Motivoituneet vakituiset työmiehemme tarjoutuvat avuksi erilaisiin työtehtäviin. Rekrytoimme ja vuokraamme myös opiskelijoita ja eläkeläisiä pätkätöihin ja pidempiin työsuhteisiin. Toimisto ark. 9-16 (08221707) Huoltokatu 4, 92150 RAAHE jot-rent.fi TYÖNHAKIJA! Täytä hakemus osoitteessa jot-rent.fi tai käy toimistolla! RAAHEN SEUDUN ASUNTOSÄÄTIÖLLÄ ON VUOKRATTAVANA ASUNTOJA KAIKKIEN TARPEISIIN. harjukatu 5, raahe puh. 0400 914 018 Vuokrat ovat 7,80 - 9,85 ? / m² asunnon koosta ja kunnosta riippuen. RSA:n asukastyytyväisyyskyselyn 2013 yhteenvetoa: Lehti joka elää ajassa kanssasi. Asukkaiden tyytyväisyys asuntoihinsa on yleisesti tarkasteltuna erittäin hyvällä tasolla. Jopa 86,8 % vastaajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä asuntoonsa. Asuntohakemuksia voi jättää RSA:n toimistoon os. Ollinsaarenkuja 1, 92120 Raahe. Asuntohakemus löytyy kotisivultamme www.rsa.fi Lisätietoja vuokrauksesta Tarja Korpelalta puh. 2117 252, tai tarja.korpela@rsa.fi
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 17 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Vesa Joensuu ??Lehdissä pystytään informoimaan vanhempia henkilöitä, jotka eivät käytä nettiä. Janika Kaunio sanoo, että paikallislehti saa olla paikallinen. Miininin mielestä kaikkien juttujen ei tarvitse kiinnostaa kaikkia. Paperinen sanomalehti ei heidän ikäisiään nuoria aikuisia kummoisesti kiinnosta. Savela lukee uutisensa netissä. Ne hän valitsee usein sen perusteella, mitä kaverit ovat Facebookissa suositelleet. ??Sosiaalinen media on niin helppo. Myös Kaunio lukee uutiset netistä. Niin hän on tehnyt jo kolmen vuoden ajan. Joku pohtii, että lehden voivat tilata sellaiset opiskelijat, joilla on suora näköyhteys isän ja äidin lompakkoon. Lehtiin toivotaan tasaisesti iloisia ja huonoja uutisia. Miininin suosikkijuttu esimerkkeinä olleista lehdistä on 23. toukokuuta ilmestyneessä Raahen Seudussa ollut haastattelu Pertti Salovaarasta, jossa hän kertoi masennuksestaan ja siitä, kuinka hän siitä toipui. Miininin mukaan se vähensi ennakkoluuloja ja oli muutenkin rohkea juttu. ??Nuorten mielenterveysongelmiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, juttua kommentoitiin. Ajatuksia herättäviä juttuja ei ole koskaan liikaa. Savela voi kuvitella tilaavansa paperisen sanomalehden sen jälkeen, kun opiskelijan kiireet ovat helpottaneet ja perhekin on jo ehkä perustettu. ??Jos paperilehtiä enää silloin on. Sovionkatu 12-14, 92100 RAAHE puh. 08 814 2600 Kysy tarjous verkkomainonnasta! www.raahenseutu.fi www.raahelainen.fi raahenseudunyrittajat toivottaa S Siikajokivarren iik asukkaiden sanansaattaja jo vuodesta 1966 ebookista! Aikun myös Fac SIIKAJOEN, REVONLAHDEN, RUUKIN, PAAVOLAN, SIIKALATVAN, RANTSILAN, KESTILÄN, PULKKILAN, PIIPPOLAN JA PYHÄNNÄN PAIKALLISLEHTI aikuiskoulutusta omalla paikkakunnalla 040 700 7170 (info) yrittajat.fi/raahe Onnittelut naapurilehdelle! RAAHEN AIKU Löydät Raahen Raahen Seudun Yrittäjät onnittelee 95-vuotiasta Raahen Seutua! 010 665 5172 010 665 5171 010 665 5119 EET ULOST SUURT IT ? R FLYE35 SET ? EET Rautaruukintie IPPAUK TEET ? ULOST ? JULIS SUURT IT ? ET ? TE R E T ? E T A T R T LY E R O F S A U 92100 UK T? ?T UTRaahe TEIPPA LISTEE OKSET ? MESS www.siikajokilaakso.fi JU T? ? MAIN NSIOT RRAT ? OTTEE EHDET ET ? KA SSUTU ET ? TA ESITTE EET ? L INOKS T ? ME K ? A T T K IO E M IT S A R T ? N M O R A O LO ET OSTEE KU EET ? K URTUL ÄYNTIK ? KIRJE ? LEHD ET TSUT ? ? ESITT RIT ? K LYERIT T ? KU KKEET MAKKE ET ? SU E F E S IT A O T R K T ? L M R N U O ? T O E A O U L E L P T IK ? A IP TE KA KIRJEK KÄYNT ? TARR ? JULIS UTSUT ET ? TE UPIT ? ? K E L T IT ? L T A ? R IT R T E O R T T R T R E O E U A T ? T OR LEN ?T UTS UTU KALEN KIRJAT ? KIRJA IT ? KA KIRJEKU OKSET ? MESS RET ? K UPIT ? FLYERIT OLLUP JEKUO ? MAIN NSIOT ? ROLL JAT ? R TEET ? HDET ET T ? KA T ? KIR E E IR E E IS L E T K L E S T T ? KIRJAT ? JU S O IT T L ? S O IT TU ER UL AT KEE ?E SUURT T ? FLY ? SUUR ? TARR ORTIT LOMAK LISTEE KSET ? UKSET ÄYNTIK EHDET KIRJAT TSUT ? TEIPPA EIPPAU RIT ? K RAT ? JU ERIT ? T ? KU EET ? L T ? E R E T K LY T ? A R T K F T N E A T O E E ? E ? U M L T T T A O T TE ? KIRJA E E L K T E S O ? ? T K O U KIRJEK IS T T U O IT L T JA LYERIT U JU UP SSU AIN ET ET ? KIR EET ? F ? MESS T ? ME ET ? M ? ROLL RRAT ? JKUOR T D T A D IR T IO IS H T S K H L IO E JA E ? S L N ? IR L JU A N T K ? A EET ?K KSE RIT ? KEET ? EET ? K TARRAT ULOST LENTE ITTEET MAINO LOMAK ? ESITT KSET ? SUURT T ? KA IT ? ES TEET DET ? MAINO KSET ? KUTSU TULOS TIKORT IKORTIT T ? LEH R T U ? ? T E N A U E T T Y N P U E K E Ä Y S IP K R D K Ä E ? O K H ? KIRJA T ? E MA T U ? L E IT K O S T R L ? JE K E E E ? T IR E U T E K T A N FLY RIT ET T MAKKE ? TEIPP ? KALE UTUOT INOKS TEET ? O ? KIRJA S A T L S IS IT E L M E P ? E M U ? T JU T L E T ? LYERIT ET T O T? KS ROL ANSIO TARRAT EET ? F KUORE ? LEHD MAINO ESSUTU K T ? JE M ? IT IS ? IR T R L ? T T E K E E S E JU T T E ? N IO OK ET ? LEHD ? ESITT ? KALE ? KANS TARRAT LOSTE ? MAIN ERIT ? UTSUT IKORTIT KSET ? ITTEET UURTU EHDET TEET ALENT RET ? K IT ? ES KÄYNT SET ? S MAINO TULOS EET ? L T UT ? K T OMiinin K ? R K S ? R U U K T U O T IT K A A U U E R P IK JE S K M E Savela, Sara ja D IP ? ? KIRJA ? O H E NT KIR L E NT T T T Y L E IRJAT E ? E Ä ? L S R ? K E T A K T E O T ? K E RE FLY RIT AU KS RIT ? K RIT PIT ? KIRJEKU JEKUO MAKKE ? TEIPP TEET ? MAINO ? FLYE IR O LENTE IS T L K ? A L E ROLLU ? ? T K E JU E T T T ? ? T ISTEET SE IO IT HD T O L S K P E A U L N O JU R U T A L R ? ? U IN L K A S AT RO ES ?T ERIT ? MA ET ? T ? TARR OKSET ALENT IOT ? M ESITTE T OSTEE EHDET OKSET UT ? K ? MAIN ? KANS OSTEE RTIT ? RIT ? L URTUL ? MAIN ? KUTS NTIKO EHDET URTUL T ? SU LENTE ITTEET T L T Y S E U A E E S Ä E S ? K D R K K ? ? ? T H U O ? E E IT E L ET PA IT T UT S K ? S R R IP K K E E T T O A U T T E U A IK M KIRJEKU E K N ? P T EIP ALE AKK ? LO ÄYNT ORET ? OTTEE ? LOM PIT ? K EET ? T OKSET RIT ? K KIRJEKU ESSUTU ROLLU OKSET TUOTT LENTE ? MAIN IOT ? M MESSU ? MAIN HDET IT ? KA S E ? T P L N E U T A ? L D K L IO LEH NS RO ERIT ET ? ALENT ET ? KA TERIT ? ESITTE UT ? K ESITTE KALEN RTIT ? ? KUTS SUT ? RTIT ? NTIKO T T Y O U E Ä IK R K K T O ? ? N KÄY ERIT ORET KIRJEKU KALUSTETUT ASUNNOT ERIT ? ALENT KIRJEKU ALENT PIT ? K PIT ? K ROLLU ROLLU Raahen onnittelee Raahen seutukunta seutukunta onnittelee 40-vuotiastapaikallislehti paikallislehti Raahelaista 95-vuotiasta Raahen Seutua Kodinomainen vaihtoehto hotellille. www.sinipursi.fi Keskitä asiointisi Nordeaan jo tänään. Avainasiakkaanamme saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma?su 24h/vrk tai käy osoitteessa nordea.fi/tervetuloa. Teemme sen mahdolliseksi Näyttelyt Ruukin kirjastossa syyskuussa Vihannin Ukonkantissa lokakuussa www.tailaamo.fi Raahe Kirkkokatu 45 0200 3000 nordea.fi Nordea Pankki Suomi Oyj www.laatupaino.fi puh. (08) 2804 400 Onnittelumme 95 -vuotiaalle Raahen Seudulle ja 40 -vuotiaalle Raahelaiselle! 100 vuotta yhdessä menestyen.
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 18 MEIDÄN ELÄMÄÄ Paikallislehdillä on uusi elämä edessään 95 v Murros: Verkko nousee paperisen lehden rinnalle yhä tärkeämpään rooliin. Sisältö on se, mikä kantaa. Sanna Keskinen sanna.keskinen@almamedia.fi Raahen Seutu on osa yhtä Suomen suurimmista mediataloista, Alma Mediaa. Konsernin paikallis- ja maakuntalehtiä kustantaa Alma Media Kustannus Oy, jonka johtaja Kari Juutilainen pääsi Raahen Seudun piinapenkkiin vastaamaan kysymyksiin paikallislehden tulevaisuudesta. Median murroksesta on puhutaan paljon. Mitä se oikein tarkoittaa? ? Median murrokseen on useampiakin lähestymiskulmia. Yksi on se, että kuluttajien mediakäyttäytyminen on muuttunut. Median käyttö digitalisoituu ja pirstaloituu. Sanomalehdille tämä tarkoittaa sitä, että lukijamäärät eivät sinänsä vähene, mutta painetusta lehdestä lukijoita siirtyy verkkoon. ??Toinen piirre on mainonnan muutos. Myös mainostajan vaihtoehdot lisääntyvät digitalisoitumisen myötä, ja A Lehdestä pidetään hyvää huolta vastedeskin.? tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Raahen terästehtaan sulaton pääty alkoi muistuttaa keskiviikkona 24. syyskuuta 2014 hampaansa menettänyttä nyrkkeilijää, kun tuttua Ruukki-logoa alettiin riisua sulaton länsi- ja pohjoispuolen seinästä pala palalta ja kirjain kirjaimelta. Kirpaiseeko tutun nimen poistuminen, tehtaanjohtaja Kari Ojala? ??Ei, vaan operaatio tuntuu paremminkin luonteval- ??Toimi aiemmin Raahen Seutua ja muita Alman paikallislehtiä kustantaneen Suomen Paikallissanomat Oy:n toimitusjohtajana. ??Kokemusta toimittajan ja päätoimittajan työstä niin paikallis- kuin maakuntalehdistä eri puolilta Suomea. ??Harrastaa muun muassa matkailua, moottoripyöräilyä, kalastusta ja puuskittaista kestopuunikkarointia. mainosinvestoinneista yhä suurempi osa kiertyy verkon erilaisille mainospaikoille. ??Sinänsä median murros ei ole mitenkään ainutkertainen. Moni toimiala on siirtynyt meitä nopeammin verkkoon ? ja jopa miltei kokonaan. Koska olet viimeksi asioinut pankkitiskillä tai matkatoimistossa? Miten lukijoiden media- Ruukki väistyy SSAB:n tieltä Tuulikki Nousiainen Kuka ??Kari Juutilainen, Aluemedian liiketoimintayksikön johtaja Alma Mediassa. käyttäytymisen muutos näkyy paikallislehdissä? ? Periaatteessa samalla tavalla kuin isommissakin lehdissä, mutta pienemmässä mitassa. Paikallislehdillä on ainutkertainen sisältö, jota kukaan muu ei jaa verkossa. Mutta lainalaisuudet ovat muuten samanlaiset. Yhä Kari Juutilainen näkee paikallislehtien aseman edelleen vahvana: ? Voisin väittää, että koko useampi ja vallankin nuori lukija haluaa nähdä paikallisenkin juttutarjonnan ennemmin verkossa esimerkiksi mobiilin kautta. Millaisilla keinoilla Alman paikallislehdissä aiotaan vastata tähän? vat samalla kuukausimaksulla lehden, verkkopalvelut ja näköislehden. ??Tästähän on Raahessa jo kokemuksia, ja ne ovat olleet pelkästään myönteisiä. Ilmaiseksi tarjotun sisällön kutistaminen ei loukkaa maksa- puhdistetaan ja kunnostetaan. Uudet SSAB:n tunnukset kiinnitetään samoille paikoille ensi viikon torstaina ja perjantaina, tehtaalta kerrotaan. Rautaruukki-konserniin kuuluvat yhtiöt alkoivat käyttää markkinointinimeä Ruukki syyskuun alussa kymmenen vuotta sitten. tiö Ruukki Group Oyj. Nyt pörssissä on kaksi toisiinsa sekoittuvaa Ruukkia, joista toinen yhdistetään puhtaasti metalliin ja toinen pääosin puuhun.? Pääkirjoituksessa arvioitiin myös nimen ja tunnuksien muuttumisen aiheuttamia tuntemuksia. ?Uusi markkinointinimi ja visuaalinen ilme on otettu vastaan ristiriitaisin mielin. Rautaruukki on näkynyt ja kuulunut joka paikassa. Masuunia kuvaava tunnus on ollut jokaiselle tuttu ja jos sen käyttö poistuu kokonaan, moni jää sitä kaipaamaan. Yhtiön verryttelypuku oli taannoin raahelaisten yleisin asu, kuin kansallispuku konsanaan.? Vesa Joensuu ta. Muutokseen ja omistajan vaihtumiseen liittyvä ajatustyö on käyty itse kenenkin korvien välissä läpi jo paljon aikaisemmin. Nyt kun muutos on tapahtunut, tuntuisi ristiriitaiselta, jos tehtaan näkyvin tunnus julistaisi jotakin muuta nimeä. Vanhan logon poistaminen ei käy käden käänteessä. Kirjainten korkeus on kolme metriä ja ne ovat 30 metrin korkeudessa. Sen jälkeen kun logot on saatu poistettua, niiden taustalla ollut seinäpinta ??Lähtökohta on, että tarjoilemme sisällön lukijalle hänen haluamassaan muodossa ja hänelle sopivana ajankohtana. Erona aiempaan verrattuna on se, että palvelemme vastedes vain maksavia asiakkaita. He saa- Ruukki-logon elämä kesti melko tarkkaan kymmenen vuotta. Kyltit lähtevät pala palalta. Raahen Seudun pääkirjoituksessa 2.9.2004 puntaroitiin mahdollisia nimisekaannuksia; Ruukki -nimellä kun oli muitakin käyttäjiä. ?Raahen alueella on nyt Ruukkeja liiankin kanssa. On teräskonserni Ruukki. On Ruukin kunta ja myös Ruukissa voimakkaasti vaikuttava ja siellä syntynyt pörssiyh-
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 19 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Onnittelumme Alma Media 95 v yhteistyökumppanille! BETONITUKKU OY Valmisbetonia ja kiviaineksia TUKKUHINNOIN kaikkiin tarpeisiin P. 040 734 9863 ARKIPÄIVÄN YLELLISYYTTÄ www.raahenenergia.fi KAIKKEA LASISTA ta? ??Painettu lehti on edelleen tärkein väline useimmille lukijoillemme. Siksi lehdestä pidetään hyvää huolta vastedeskin. Verkkosisällöt ja painetun lehden sisällöt tulevat varmasti poikkeamaan toisistaan. Ilmaisukeinotkin ovat erilaisia. Verkossa esimerkiksi liikkuva kuva saa nykyistä vahvemman roolin. Mitkä ovat paikallislehtien selviytymiskeinot meneillään olevassa muutoksessa? O ??Vahvuutena ja suorastaan henkivakuutuksena on paikallinen, läheinen ja ainutkertainen sisältö. Niin kauan kuin lehti pystyy lukijan mielestä välttämättömyytenä, ei lehden olemassaolon oikeutta nujerreta. N vaa tilaajaamme. Jos joku tästä on kärsinyt, niin ilmaisen sisällön perässä surffaavat lukijat. Entä ne lukijat, jotka haluavat lukea uutisensa edelleen printtilehdestä? Miten heistä pidetään huol- ST o UT sanomalehtikentässä viimeisenä valot sammuttaa yksipäiväinen paikallislehti, hän arvioi. AKOSKI.c m LA HE IS OP A K ALVELURAT Puh. 0424 9821 Pajuniityntie 24, 92120 Raahe | p. 08 223 7326, 050 559 3224 myynti@raahenlasi.fi | www.raahenlasi.fi E. Helaakoski Helaakoski Oy toivottaa onnea 9540-vuotiaalle Raahelaiselle! -vuotiaalle Raahen Seudulle! POIKKEA LIIKENNEYMPYRÄSTÄ SISUSTUSTALOON Hautauspalvelua jo 20 v. RAAHEN VÄRI- JA TAPETTILIIKE KY Rakentajankatu 11, 92130 RAAHE, p. 020 799 1499 asiakaspalvelu@varisilmaraahe.fi www.varisilmaraahe.fi Ammattitaidolla, jo 50 v kokemuksella ma-pe 7-18, la 9-14 www.varisilma.fi Kukat puh. 220 770 Hautauspalvelu p. 220 660 (24 h) Kirkkokatu 37 92100 RAAHE Kotoiset onnittelut 95-vuotiaalle Raahen Seudulle! Kaikki kohteet löytyvät nettisivujemme kautta www.kodinaika.fi KÄY TUTUSTUMASSA! Kauppakatu 52 Raahe (käynti kävelykadun puolelta) www.kodinaika.fi Pasi Siuvatti LKV p. 050 555 5134 PALVELEMME MYÖS ASIAKKAAN KOTONA PARKETTIASENNUS J. SUOMINEN ? lattian hionnat ja lakkaukset ? parkettien ja laminaattien asennukset ? tapetti- ja maalaustyöt ? kylpyhuoneremontit ? Kaikista töistä kotitalousvähennys 040 552 1325 /Juha Suominen puh. www.parkettiasennussuominen.fi
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 20 MEIDÄN ELÄMÄÄ 95 v Painotalo oli kuin perhe Lehti: Ennen automatiikkaa lehden painamisessa oli hitunen magiaa. Kristiina Tuikkala kristiina.tuikkala@almamedia.fi Tinapannut kuumuvat, kirjasimet rapisevat kasteissa ja lehtiarkkeja syötetään painokoneeseen yksitellen käsivoimin. Kolmena lehtipäivänä työtä painetaan kahdessa vuorossa, välipäivinä kaikki ovat päivävuorossa. ??Haudassa kääntyisivät, kun tietäisivät, miten tänä päivänä tehdään lehteä, arvelee Erkki Seppä manan majoille menneistä esimiehistään ja työtovereistaan. Eipä tiennyt Seppäkään hypätessään pojankloppina tammikuun lopussa 1955 painomusteen hajuun käsilatojaoppilaaksi siitä urkenevan elämän pituisen uran. Raahen Kirjatyön mies jätti 1987 ylifaktorina siirtyessään toisen työnantajan leipiin, mutta edelleen tekstien pariin 14 vuodeksi ennen eläköitymistään. Siinä välissä 1980-luvulla oli lehdenteko jo päättynyt omassa kirjapainossa ja lehden painaminen siirtynyt Ouluun. Painotekniikka harppasi pitkin askelin eteenpäin, eikä moniväristä lehteä tuottavien koneiden hankkiminen ollut enää taloudellisesti järkevää. 50-luvulla Raahen Seutua tehtiin Aurion perheyhtiössä. Tunnelma oli välillä hyvinkin tiivis. Painotalo saattoi kerätä suojiinsa myös yöllisiä kulkijoita, jotka ravintoloiden sulkiessa ovensa hakeutuivat valoja kohden. Kävivätpä poliisitkin hakemassa lehtensä jo painomusteen hajuisina. Välillä vanha Aurio kokeili työntekijöidensä rehellisyyttä ja pisti syötiksi tilipussiin liian paljon kymppejä. Seppä läpäisi testin ja palautti ylimääräisensä. Toive palautetun setelin saamisesta palkkiona rehellisyydestä ei Sepän pettymykseksi kuitenkaan toteutunut. Erkki Seppä muistelee huvittuneena sen aikaista yhtiön imagokoulutusta, joka käytännössä saattoi merkitä parturiin passittamista tai kenkien lankkauttamista. Esimies oli tarkka. Tapakoulutustakin tarjottiin. Kirjapainotyö oli arvostettua sisätyötä, jota tehtiin työtakki päällä, jotkut jopa kovat kaulassa. Erkki Seppä muistaa saaneensa harjoittelijan paikan parinkymmenen hakijan joukosta. Sen aikainen lottovoitto siis. Tämän päivän tekniikkaan tottuneelta kuudenkymmenen vuoden takainen lehtityö kuulostaa erikoiselta, jopa hilpeältä. Raahen Seutu ilmestyi tuolloin kolme kertaa viikossa tiistaisin, torstaisin ja lau- Raahen Seudun taittohuoneessa seisoo yhdenaikainen painokone. Tekstin kokoa määritettäessä ei puhuttu pistekoosta, vaan Erkki Vesa Joensuu Lehti tehtiin 50-luvulla miltei käsityönä. Erkki Seppä pitelemässä kirjasinkastia ja kehikoita, joille koottiin ladottua tekstiä.