• PERJANTAI 5. HELMIKUUTA 2016 · NRo 14 6 414880 065518 1 6 5 PARAS PAIKALLIS LEHTI 2014 & 2015 Irtonumero 2 € raahenseutu.fi >> 18 Jalka nousee vieläkin Anne Laukka on intohimoinen naisvoimistelija, joka jaksaa innostaa myös nuoria lajin pariin. >> 20 RKT konkurssiin Metallialan näkyvä toimija jätti viisi konkurssihakemusta. >> 5 Pääkirjoitus: Raahen matkailuvaltit ovat selkeät. >> 2 A Jääkiekkoilijan elämä on mahtavaa ja siitä olen aina unelmoinut. Onkin hienoa, että saan sitä unelmaa toteuttaa.” Joonas Donskoi Luontosivu: Mikäs komonokka se siinä töksöttää? >> 16 Uutta kohti: Mikko Hakkarainen koordinoi opetussuunnitelmatyötä Raahessa. >> 4 Puusta on pitkälle Rakentaminen: Mikko Kivelä on yksi KWC:n hyvän tuloksen tekijöistä. Puutaloelementtejä syntyy Raahessa ennätystahtiin ja lisää tekijöitä tarvitaan. >> 12 Vesa Joensuu
• 2 KESKUSTELE RAAHEN SEUTU – Perjantaina 5. helmikuuta 2016 K aikki tietävät lorun luojan luomasta lumen luojasta. Luomista on monenlaista. Joku luo lunta, toinen taideteoksia, kolmas luo katseen ylös taivaisiin. Ja erään tarinan mukaan siellä majaileva kaveri on luonut koko maailmankaikkeuden. Kaikille meille yhteistä luomistyötä on kuitenkin tunnelman luominen. Tunnelmaa voi yrittää luoda ulkoisillakin tekijöillä. Ehkäpä esimerkiksi sopii ”perinteinen” romanttinen illallinen. Voi toimia hyvin, mutta on siinä riskitekijöitäkin, elleivät tilanteessa olevat henkilöt tunne toisiaan. Käytetäänpä mielikuvitusta, ja ajatellaan, että parisuhteen ensihaparoinneista reippaasti eteenpäin pyrkivä mies haluaa näyttää naiselle romanttisen puolensa. Mies on itse valmistanut lempiruokaansa, ostanut punaviinin, koska on kuullut naisen pitävän siitä, ja sytyttänyt tuoksukynttilät. Valaistus kohdalleen ja tunnelmaan sopiva musiikki soimaan taustalle. Lakanatkin on vaihdettu sänkyyn, koska maalihan on siellä. Romanttisin odotuksin paikalle saapuvan morsianehdokkaan henki menee ahtaalle välittömästi. Tuoksukynttilät kun eivät kaikille sovi. Ruokapöydässä viinin ystävä rekisteröi tetrapakatun Huttusen ja miehen lempiruoan, maksalaatikon. Rusinoilla. Tunnelmamusiikkina taustalla jyskyttää Kikan Sukkula Venukseen. Liekö hoivavietti aiheuttanut sen, että nainen halusi kuitenkin kouluttaa tuosta aidosta ja kovasti yrittävästä mukavasta reppanasta itselleen kotitöiden tekijän. Ulkoisilla tunnelmanluontitempuilla tuskin asiaa ratkaistiin. Pari vuotta sitten olin professori Marja-Liisa Mankan luennolla, jossa hän nosti esille, että me kaikki olemme tunnelman luojia. Asiaan tulee kiinnitettyä huomiota nykyisin monessa mielessä. Oltiinpa missä sosiaalisessa tilanteessa tahansa, niin jokaisella on vaikutuksensa elettävän hetken tunnelmaan. On henkilöitä, jotka saavat muut läsnäolijat aina hyvälle tuulelle ja joillakin on aina tunnelman hyydyttävä vaikutus. Jos itsestä tuntuu, ettei koskaan saa osallistua mukavatunnelmaisiin tilanteisiin, niin kannattaa ottaa käyttöön edullinen konsultti. Peili. Jokaisella meillä on vastuu tunnelmasta. Jos jokainen sen vastuun kantaa, niin eiköhän kohta ole tunnelma katossa. Tai ihan taivaassa asti. Kirjoittaja on raahelainen te-toimiston asiantuntija ja kaupunginvaltuutettu A On henkilöitä, jotka saavat muut läsnäolijat aina hyvälle tuulelle.” Luomiskertomusta Kolumni Marko Salmela toimitus.raahenseutu@almamedia.fi K esän ja syksyn aikana työstetty Raahen matkailun kehittämissuunnitelma on valmistunut ja se esiteltiin kaupunginhallitukselle tällä viikolla. Tuloksena on 20 sivua ajatuksia kaupungin vahvuuksista matkailumielessä ja ideoita jatkojalostettavaksi. Hyödyntämätön matkailuvalttimme on saaristo, jonka ympärille voisi rakentaa monenlaista isompaa ja pienempää matkailutoimintaa aina majoituspaikoista saarissa järjestettäviin musiikki-iltoihin. Ongelma on entinen, eli puute yrittäjästä, joka hoitaisi pääsyn saariin. Positiivista on se, että suunnitelmassa on listattu konkreettisia ajatuksia ja ideoita, joita voi toteuttaa myös ilman isoja investointeja. Toki listalla on myös kalliita ratkaisuja, joiden ei voi olettaa toteutuvan kovin nopealla aikataululla. Melontaja pienveneilykartta järjestyy huokeammin ja nopeammin kuin silta Ilolinnalta Ämmään ja Äijään. Valmista ei voi odottaa tulevan hetkessä, mutta hyvä alku ja muutama toteutukseen päätyvä idea vie Raahen mainetta potentiaalisena matkailukohteena kuitenkin eteenpäin. Raahen matkailuvaltit ovat selkeät, mutta niiden tuotteistaminen on ontunut. Sitä ei voi jättää kaupungin harteille vaan toteuttamiseen ja ideoiden jatkojalostukseen tarvitaan toimeen tarttuvia yrittäjiä. Suunnitelmia on, seuraavaksi tarvitaan toteuttajia Pääkirjoitus Päätoimittaja Sanna Keskinen sanna.keskinen@almamedia.fi ingo gallup: Kumpi voittaa viikonloppuna Predators vai Sharks? Miikka Salomäen Nashville Predators. Raisa Pietarila Vaikea sanoa. Molemmat ovat hyviä. Jos Donskoin joukkue (San Jose Sharks) voittaisi. Päivi Bradburn Vähämaalinen tasapeli. Rankkariin, jos menee, San Jose voittaa, maalin tekijänä Donskoi. Juho Muikkula Olen Nashville-fani. Nashville voittaa. Donskoin kannalla olen rankkareissa. Eetu Eskola
• Perjantaina 5. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, 92100 Raahe tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi MIELIPIDE Hanna Halmeenpää, kiitoksia julkitulostasi synnytyssairaalan puolesta Oulaisiin. Teet siinä oikeaa kansanedustajalle kuuluvaa hyvää alueesi eduksi. Vaikka saitkin pestisi hieman arveluttavin keinoin, ei se estä puuttumasta näihin epäoikeudenmukaisuuksiin. Äitien kyyditseminen satojen kilometrien päähän synnytykseen häviää aikaisemmin sovelletulle saunan lauteille ja lapsenpäästäjän avulle. OliHanna Halmeenpäälle MIELIPIDE Täydellä syyllä voinee sanoa meneillään olevan ennen näkemättömän kansainvaelluksen, kuten presidenttimmekin on asian ilmaissut. Lähi-idän, Keski-Aasian ja Afrikan sotaisista ja rauhattomista maista lappaa lisääntyvässä määrin kansaa parempien elinolojen ja turvapaikan toivossa. Vaikka ihmisillä on perimmäinen halu auttaa hädässä olevia, ei Suomikaan pysty koko maailman sosiaalitoimistona olemaan. Itärajalle sanotaan tulleen 26 eri maan kansalaisia. Pakolaisuuden varjolla mukaan mahtuu monenlaista onnenonkijaa ja rikostilastotkin ovat nousussa. Vastahakoisia paperittomia takaisin käännyttäessä ei aina saada selvää mihin maahan heidät kuuluisi palauttaa. Rikollisjoukkiot rahastavat maksukykyisemmän kansanosan hyysäämisestä, pahimmassa hädässä olevien jäädessä sodan jalkoihin. Itärajasta se suuri huolenaihe on nousemassa ja asia saanut ministeritasollakin liikettä. Raja-asioista on käyty neuvotteluja, niin kuin muistakin asioista on naapureiden välillä totuttu pitämään yhteyttä. Mutta mikä hulluinta, ministerimme saavat olla kieli keskellä suuta, koska Brysselin komennossa ministeritasolla Venäjään ei saisi edes pitää yhteyttä. Neuvotteluvaltti onkin Venäjällä ja tulevat sen kyllä näyttämään. Niinpä Suomen neuvottelijat ovat olleet asian tiimoilta kovin vaitonaisia. Aikaisemmin Venäjä on rajalla vaatinut Schengen viisumin, mutta on siitä nyt luopunut. Kansainvälisen pakolaissopimuksen mukaan rajaviranomaisen on päästettävä ihminen hakemaan turvapaikkaa siitä maasta, jonne hän haluaa mennä. Näin ollen Venäjä toimii vain pakolaissopimuksen edellyttämällä tavalla. Jotta idän suunnasta kasvavalle ihmisvirralle voidaan jotain tehdä, niin ei ole muuta keinoa kuin nöyrästi neuvotella vastapalveluista Venäjälle, sitähän ne tulevat vaatimaan. On siellä sen verran hampaa kolossa ne järjettömät talouspakotteet, joissa Suomikin on mukana. Käynnissä oleva kansainvaellus on suuri tekijä siihenkin, että Euroopan unioni rakoilee entistä pahemmin liitoksissaan. Koska EU ei ole kyennyt aikaan saamaan yhtenäistä ratkaisua pakolaiskysymykseen, niin kukin valtio toimii omalla tavallaan ja maiden välille syntyy erimielisiä kahnauksia. Sekasotkun keskellä vielä Iso-Britannian mahdollinen ero EU:n jäsenyydestä olisi iso juttu. Raunioiksi pommitetuilta asuinsijoilta pakenevista täyttyvät pakolaiskeskukset ovat pian mahdottoman edessä. YK:ssa tulisi tehdä esitys, että valtiot osoittaisivat edes osan asemenoistaan pakolaisuutta aiheuttavien kriisien ratkaisuun, vaarana on koko Euroopankin kriisiytyminen pahemman kerran. Pentti Kurikka Kansainvaellus A Käynnissä oleva kansainvaellus on suuri tekijä siihenkin, että Euroopan unioni rakoilee entistä pahemmin liitoksissaan.” han sentään lämmintä vettä. Mutta ei äidin tarvinnut kotoaan lähteä satojen kilometrien päähän autossa synnyttämään. Mutta vielä siitä kansanedustajan pestistäsi. Olet edustajana Suomen oloissa hyvin menestyvältä alueelta. Se ei ole sattumaa, vaan alueellasi on osaavia työteliäitä ihmisiä. On tehty pitkälle vaikuttavia oikeita päätöksiä – aikaisemmin. Niinpä olisi kovin toivottavaa, että pystyisit vastuupaikallasi jatkamaan niin, että tilanne säilyisi tulevaisuudessakin hyvänä. Esteetön kulku 8-tiellä ja koneiden säilymisestä ehjänä ydinvoimalatyömaalla, niistä voisi aloittaa. On siinä muutakin. Valituspaperiniput hanketta vastaan ovat työllistäneet sankan joukon virkamiehiä tuottamattomaan työhön veronmaksajien kustannuksella. Tuollaisien toimien miinusmerkkinen hintalappu on huomattava. Oikealla etumerkillä varustettujen toimien käytäntöönsaattaminen on paljon vaikeampaa. Siihen tarvitaankin valtiomiestaitoa ja vastuunkantoa. Sitä me odotamme kansanedustajiltamme arvokkaassa työssään Matti Nikkilä Liminka ”Aikasi on rajoitettu, joten älä tuhlaa sitä elämällä jonkun toisen elämää!” Haluaisiko ”haistelijan” huoneistoosi? Eikö loukkaa yksityisyyttä, eikä oo levinny! Kesällä kaupunki esitteli uutta tiehöylää, missä se on nyt kun tiet on mitä on. Auton pohja ottaa kiinni monessa paikassa eikä haittaa vaikka noita pyöräteitäkin välillä aurattaisiin vai onko tarkoitus vaan polkea kaikki lumet pintaan, siinä se vasta mukava on ajaa. Ei ihme, jos meillä kansa valittaa kaikkea ja kaikesta,kun suuri osa rahoista menee henkilöautoon. Aamu-tv:ssä autokaupan asiantuntijat sanoivat, meillä uuden auton vaihtoväli on keskimäärin sillai 3 vuotta. Sitten pitää kaupasta Sirkku-sokeria ostaa, kun rahat ei riitä Pulmuun! Hyvä pro Hanhikiven väki! Olette arvokkaalla asialla, puolustamassa kotimaamme luontoa tuhovoimaa vastaan. Tavoitteenne, ydinhankkeen keskeytyminen, lähestyy. Jaksamista teille, meitä on paljon, jotka olemme ”piilossa” samaa mieltä. Joko Keski-Euroopasta ja Japanista on tulosa massoittain turisteja ihimetteleen SSAB:ta ja Titan 2:sen työmaata? Niinku Raahen kaupungin Hieno jaKallis ratekia oli! Kyllä tämä Postin toiminta on syvältä! Pattijoen keskustassa päivä postia ei tullut taaskaan tiistaina. Eikä se ole toiminut enään moneen kuukauteen. Keskimäärin kolmesti viikossa se jaetaan, ja sitten onkin laatikko täynä. Posti siis rikkoo lakia tahallaan. Miten se sitte voi toimia ku laitetaan joku sata jakajaa ulos ku ei se toimi nytkään? ”Turha antaa helmiä sioille.” Eipä paljon naurata kierrättää pahveja Pyhäjoella. Keräyspiste on usein päiväkausia täynnä. Ei muuta kuin peräkärryn ja pahvien kanssa takaisin sivukylälle. Kyllä tulee pahville hintaa. Miksei sivukylillä ole pahvinkeräystä? Olemme repineet pieniksi jokaisen laatikon, jotta ne ei ainakaan siitä täyty. Tiedän, että hyötyasemalle ne voi viedä kahden viikon välein, mutta aina ne ajat eivät sovi. Toivotaan asiaan parannusta ja tiheämpää tyhjennysväliämyös muille keräyspisteille. TEKSTARIT ? ? Lähetä tekstiviesti numeroon 17192 (85 snt). Kirjita alkuun RS ASIA ja sitten viestisi. Toimitus valitsee julkaistavat mielipiteet. KREIVINTORI Antinkankaantie 32, 92130 Raahe puh. 044 7550800 (pvm/mpm) Palvelemme ma-pe 7-21, la 7-21 ja su 10-18 Tarjoukset voimassa pe-su 5.-7.2.2016, Herkkutorin tarjoukset voimassa pe-la, ellei toisin mainita. -55% -10% Muista uudet viikonlopun aukioloajat! LA 7-21 ja SU 10-18 Lämmintä ruokaa! RIISTAKÄRISTYS muusilla/riisillä -annos salaatilla (pe) 5 55 KPL OMASTA UUNISTA! Pekan Leipä CIABATTA 280 g 99 KPL (3,54/kg) 8 95 ERÄ! Tuore LOHIFILEE Suomi, raj. 2 filettä/tal. Atria Perhetilan BROILERIN FILEESUIKALE 1 kg KG (5,99/kg) 5 00 ÄMPÄRILLINEN APPELSIINEJA Egypti, n. 6,5 kg/ämpäri raj. 3 ämpäriä/tal. ÄMPÄRI 5 99 Candy King IRTOMAKEISET raj. 2 kg/tal. KG 14 95 HERKKUTORILTA! Takuumurea NAUDAN ULKOFILEE palana, Suomi KG KG 2 PKT 5 99 HK naudan JAUHELIHA 17% 1 kg, raj. 2 rs/tal. RS Antell LASKIAISPULLAT 2 kpl/190 g 2 89 PKT (15,21/kg) 8 00 Kulta Katriina KAHVIT 450-500 g, raj. 1 erä/tal. (5,34-5,93/kg) Fanta VIRVOITUSJUOMAT 1,5 l, raj. 2 erää/tal. 4 00 ( 0,62/l) Ilman korttia ja yks. 2,49/pl (1,39/l) sis. pnt. 0,40 Maitokolmion FIT RAHKA 200 g, maustamaton 1 00 (2,50/kg) Yksittäin 0,69/prk (3,45/kg) Ilman korttia ja yks. 2,99/pkt (5,98-6,54/kg) 2 PRK 3 PKT 3 PL 2 99 PKT (14,95/kg) Pullapirtin RUNEBERGIN TORTTU 2 kpl/200 g MUISTA LASKIAINEN ja RUNEBERGIN PÄIVÄ!
• 4 PUHEENAIHEET RAAHEN SEUTU – Perjantaina 5. helmikuuta 2016 Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Elokuun alusta käyttöön otettava Raahen perusopetuksen uusi opetussuunnitelma vie oppilaita entistä enemmän ulos luokkahuoneesta, johdattaa oppimaan asioita ilmiöiden kautta ja pistää koko koulun rakentamaan yhdessä monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Siinä missä oppimiskäsitys ja oppimisympäristöt menevät osittain uusiksi, myös opettajan työ muuttuu. Opettaja ei ole tiedon kaataja, vaan mahdollistaa oppimisen ja opastaa lasta oikeaan suuntaan ja auttaa tarvittaessa. Rooli on enemmänkin ohjaava, mutta ihan sitä perinteistä ”opettaja kertoo ja oppilaat kuuntelevat” -opetustakin tarvitaan vielä. – Opettajien on luovuttava ajatuksesta, että he tietävät kaiken. Oppikirjoilla ja perinteisellä opetusmateriaalilla on edelleen paikkansa, mutta paljon tulee uuttakin, sanoo opetussuunnitelmakoordinaattori Mikko Hakkarainen. Hakkarainen koordinoi opetussuunnitelmatyötä iltaisin oman luokanopettajan työnsä ohella. Hän antaa työryhmille ohjeita ja lukee opetushallituksen linjauksia. Raahessa opetussuunnitelmatyötä tekee lähes koko opetustoimen henkilökunta, keskeisimpänä opetussuunnitelmatyöryhmä. Sen puheenjohtaja, Mikko Hakkarainen, kertoo jo perussuunnitelman olevan melkoinen järkäle, 550 sivua. Sitä on nyt erilaisten monipuolisesti koottujen oppilainekohtaisten työryhmien avulla ”lihotettu” Raahen näköiseksi. – Aloitimme arvoista. Mikä meille on tärkeää ja mihin haluamme tähdätä täällä Raahessa. Vanhempien ja sidosryhmien kanssa käydyissä arvokeskusteluissa nousi esiin muun muassa demokratia eli tasapuolinen koulutus. Myös muiden kulttuurien ohella oman, raahelaisen kulttuurin ymmärrys koettiin tärkeäksi. Opetussuunnitelma helpottaa Hakkaraisen mielestä opettajan työtä hyvin yksityiskohtaisillakin ohjeilla. Hyvän ja turvallisen koulupäivän raamit on tarkasti määritelty. – Oppilas tulee enemmän ja enemmän keskiöön. Yhteistyö korostuu myös: opettaja, oppilaat ja vanhemmat tekevät yhdessä hyvän koulupäivän. Opetuksen sisältöä ei niinkään tulla painottamaan, vaan sitä, miten opetetaan. Erilaisia oppimistyylejä otetaan käyttöön, lähdetään ulos Entistä enemmän elämää varten Uusi opetussuunnitelma korostaa koulun kasvatustehtävää ja yhteiskunnallista merkitystä. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot nousevat tärkeäksi osaksi koulupäivää. Kaiken keskiössä on ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen, sanoo opetussuunnitelmakoordinaattori Mikko Hakkarainen. Fakta ? ? Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016. Se on jo opettajilla luettavissa ja työryhmillä muokattavissa. ? ? Uuteen opetussuunnitelmaan siirrytään porrastetusti eli se otetaan käyttöön 1.–6. luokille, seuraavana vuonna 1.–7. luokille ja niin edelleen. ? ? Kaikissa oppiaineissa pyritään huomioimaan seitsemän kohtaa: Ajattelu ja oppimaan oppiminen, Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, Monilukutaito, Tietoja viestintäteknologinen osaaminen, Työelämätaidot ja yrittäminen ja Osallistuminen ja vaikuttaminen. Kaupunginvaltuutettu Teija Larikka (kok) teki lokakuussa valtuustoaloitteen Raahen kaupungin jäteoppaan pikaisesta päivittämisestä. Kuntatekniikan päällikkö Paula Pihkanen toteaa aloitteeseen antamassaan vastauksessa, että vuonna 2008 tehdyn jäteoppaan sisältämä tieto on osittain vanhentunut. Jätehuollossa on tapahtunut ja tulee tapahtumaan muutoksia sen verran tiheään, että jäteoppaan ajan tasalla pitäminen ei onnistu jätehuollon nykyisillä henkilöresursseilla. Jäteopas on hyvä informatiivinen asiakirja, jonka yleensä isot toimijat laativat. Raahen osalla sama tieto löytyy Internet-sivuilta www.raahe.fi /jätehuolto. Kuluvana keväänä alkaa Raahen kaupungin jätehuoltomääräysten päivittäminen opinnäytetyönä. Jätelaki määrää, että kunnan on päivitettävä jätehuoltomääräykset uuden jätelain mukaiseksi. Vasta jätehuoltomääräysten päivittämisen jälkeen jätehuollon pikaoppaan laatiminen on mahdollista. Kaupunki lausui tuulikaavasta Raahen kaupungilla ei ole huomautettavaa Siikajoen Karhukankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta. Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee enintään 16 tuulivoimalan rakentamista Siikajoen länsiosassa sijaitsevalle Karhukankaan alueelle. Alue rajoittuu lounaassa Navettakankaan osayleiskaava-alueeseen. Suunnittelualueen halki kulkee valtatie 8. Voimalat olisivat teholtaan 3–5 MW, yhteensä 48–80 MW, napakorkeus enintään 160 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 230 metriä. Tuulivoimalat liitetään sähkönsiirron vaihtoehdosta riippuen 11–13 kilometrin pituisella uudella 110 kV:n voimajohdolla Siikajoen sähköasemaan. Kaupunginhallituksen antaman lausunnon mukaan hanke edistäisi uusiutuvan energian tuotantoa alueella. Pörhölle uudistettu vuokrasopimus Raahen kaupungin ja Pörhö Kiinteistöt Oy:n välillä vuonna 1987 allekirjoitettu maanvuokrasopimus päättyy ensi vuoden vappuna. Vuokralainen halusi uudistaa sopimuksen, joten Raahen kaupunginhallitus päätti vuokrata Antinkankaatiellä sijaitsevan 4 886 neliön suuruisen tontin jälleen 30 vuodeksi. Uudistetun vuokrasopimuksen mukainen indeksiin sidotun vuosivuokran suuruudeksi esitetään 6 860 euroa. Vuosivuokran suuruus vastaa nykyistä hintaa eli 31,20 euroa neliöltä. Avustusta Fiian remonttiin Raahen kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Raahen Purjelaivasäätiölle myönnetään 40 000 euron avustus Raahen Fiian kunnostamiseen. Purjelaivasäätiö arvioi korjausten maksavan yhteensä 150 000 euroa. Tällä summalla voidaan muun muassa suorittaa tärkeät meriturvallisuuteen vaikuttavat työt ja ehkäistä ruostevaurioiden eteneminen. Säätiö on saanut Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä 50 000 euron lahjoituksen. Nousevalle Rannikkoseudulle on jäetty hakemus 50 000 euron avustuksesta. Ensin muuttuu jätelaki, sitten jäteopas
• Perjantaina 5. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 5 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. luokkahuoneesta silloin kun se tuntuu aiheeseen sopivalta. – Pienet koululaiset myös tykkäävät tehdä tehtäväkirjaa luokassa. Opettajilla pitää olla pelisilmää milloin kannattaa hyödyntää tietotekniikkaa, päästää oppilaat tutkimusretkille ja hakemaan tietoa uudella tavalla. Haasteitakin on, eikä vähiten tietoteknisissä välineissä. – Kouluilla ei ole varaa hankkia välineitä. Kodeissa tuntuu olevan parempi tietotekninen välineistö. Meillä Honganpalossa on 20 ipadia, 7 chromebookia, mutta wlan-verkko ei toimi läheskään joka puolella koulua. Opetuslautakunnassa ymmärretään, että uudet oppimismenetelmät vaativat investointeja, mutta ongelmaa ei ole sillä ratkaistu. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot nousevat tärkeäksi osaksi koulupäivää. Kaiken keskiössä on ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen, sanoo opetussuunnitelmakoordinaattori Mikko Hakkarainen. Vesa Joensuu Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Pro Hanhikiven valituksen valtioneuvoston päätöksestä, joka oikeutti Fennovoiman hankkimaan lunastamalla omistusoikeuden Hanhikiven ydinvoimalaitoshanketta varten tarvittaviin alueisiin. Yhdistys pyrki valituksellaan estämään kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa tarkoitetun lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä hankkeelle. Yhdistyksen tarkoituksena oli sääntöjen mukaan säilyttää Hanhikiven alue ydinvoimalaitoksesta vapaana alueena ja varmistaa sen käyttö edelleen kuntalaisten, kyläläisten ja mökkiläisten vapaa-ajanviettoja virkistysalueena. Yhdistyksen tarkoituksena oli myös edistää luonnonja ympäristön suojelua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. KHO:n mukaan valtioneuvoston päätös ei ollut kohdistettu yhdistykseen eikä päätös vaikuttanut välittömällä tavalla yhdistykseen, joka ei omista lunastuksen kohteena olevalla alueella kiinteistöä tai jolla olisi valituksenalaisella päätöksellä lakkautettu erityinen oikeus oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. KHO jätti valituksen tutkimatta, koska yhdistyksellä ei ollut oikeutta hakea muutosta lunastuslupaa koskevaan päätökseen. Aktivistit tunkeutuivat Fennovoiman työmaalle Keskiviikkoaamuna noin kello kahdeksan aikaan kaksi Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen vastaisen protestileirin osanottajaa tunkeutui Hanhikivelle suunnitellun ydinvoimalan rakennustyömaalle. Yksi vastustaja kiipesi kaivinkoneen päälle pysäyttäen sen työt. Poliisi saapui paikalla noin kello 9.30. Aktivisti ei tullut alas kaivinkoneen päältä pyynnöistä huolimatta ja kello 10 jälkeen poliisi poisti aktivistin kurottajan avulla. Aktivistit perustelevat tunkeutumistaan uteliaisuudella. He haluavat tietää mitä työmaalla tapahtuu Titan-2 maksuvaikeuksien jälkeen. Ympäristöaktivistien mukaan tempaus oli myös jatkoa protestileirin heinäkuussa 2015 Titan-2:n Venäjällä palkatta jättämille ydinvoimalatyömaan työläisille toteuttamalle solidaarisuustempaukselle. Protestileiriläiset haluavat kiinnittää huomiota ympäristökysymysten ohella myös ydinvoimahankkeiden ympärille kertyneeseen työvoiman riistoon. – Pyhäjoen työmaan aliurakoitsijat ovat olleet harvasanaisia kommentoimaan tilannetta julkisesti. Pelätäänkö urakkasopimusten tai saatavien puolesta – vai onko papereita jo allekirjoitettaessa myönnytty epätavanomaisempiin ehtoihin kiistatilanteiden sattuessa? Me emme tiedä, mutta toivomme kysyjiä riittävän, aktivistit tiedottavat. Autot kolaroivat Kirkkokadulla Kaksi henkilöautoa kolaroi Raahessa Kirkkokadun ja Kirkkolahdenkadun risteyksessä keskiviikkona puolen päivän jälkeen. Paikkakuntalainen mies oli ajanut henkilöautolla Kirkkolahdenkatua kärkikolmion takaa törmäten Kirkkokatua ajaneeseen henkilöautoon. Kolarissa ei tullut henkilövahinkoja. Molemmat autot vaurioituivat törmäyksessä. KHO hylkäsi Pro Hanhikiven valituksen Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Raahelainen RKT Group -konserni jätti konkurssihakemukset keskiviikkona Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle. Hakemuksen jättivät Rannikon Konetekniikka Oy ja sen sataprosenttisesti omistamat tytäryhtiöt RKT Works Oy, RKT Service Oy ja Bofo Solutions Oy. Hakemuksen jätti myös Oy Eco Brahe Ltd, jolla on RKT Groupin kanssa yhteinen toimitusjohtaja Pekka Kallio. Yhtiöiden yhteenlasketut velat ovat konkurssihakemuksien mukaan 6,4 miljoonaa euroa. Varoja ja saamisia yhtiöillä on yhteenlaskettuna 3,6 miljoonaa euroa. Rannikon Konetekniikka Oy:n suurimmat velkojat ovat Verohallinto, Handelsbanken, Finnvera ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. RKT Service Oy:n ja RKT Works Oy:n suurimmat velkojat ovat Verohallinto, Finnvera ja Varma. Oy Eco Brahe Ltd:n ainut konsernin ulkopuolinen tavallinen velkoja on Finnvera Oyj ja pääomalainavelkoja Planora Oy. Bofo Solutions Oy:n suurimmat konsernin ulkopuoliset velkojat ovat Verohallinto, Varma ja Algos Technics. Yhtiöistä RKT Works Oy:llä on varoja ja saamisia enemmän kuin velkaa. Verottajan osuus veloista on suurin, 1,7 miljoonaa euroa. RKT Groupista ei kukaan suostunut kommentoimaan tilannetta Raahen Seudulle. Torstaina iltapäivällä konkurssiuutisen kuullut Raahen Metalli 55:n puheenjohtaja Kari Junnila oli uutisesta yllättynyt. – He ovat olleet velkasaneerauksessakin, joten loppujen lopuksi tämä tuli yllätyksenä. Yhtiö on iso toimija Raahessa, satamassa lastausta ja vielä omat yhtiöt. Tämä on iso juttu työntekijöille, Junnila sanoo. RKT:n henkilöstöä on Metalli 55:n jäseninä Junnilan veikkauksen mukaan useita kymmeniä. Metallin heikot ajat puristavat nyt raahelaisyrityksiä. – Kaikkialla on hiljaista. RKT:llä on ollut, ja hiljaista on PKC:lläkin. Yt-neuvotteluja käydään joka puolella, omassakin työpaikassani. Yrityssaneerausta Rannikon Konetekniikka Oy -konserni ja siihen kuuluvat RKT Service Oy ja RKT Works Oy hakivat vuonna 2012. Tuolloin kyse oli noin 4,5 miljoonan euron veloista. Suurimpia velkojia olivat Finnvera, Nordea Pankki, Handelsbanken, Pohjola Pankki ja Verohallinto. RKT Groupin toimialaa ovat konepaja-, asennus-, kunnostusja logistiikkapalvelut. Vuonna 2005 tuoteja palvelutarjonta laajeni nostolaitteisiin ja RKT-Solutions kokonaisratkaisuihin. Vuoden 2011 alussa yrityksen rakenne uudistui ja neljä liiketoiminta-aluetta aloittivat toimintansa itsenäisinä, RKT:n omistamina yhtiöinä. Raahelainen iso metallialan toimija RKT Group jätti keskiviikkona viisi konkurssihakemusta käräjäoikeudelle. Taantuma ajoi RKT:n konkurssiin Iso metallialan toimija, RKT Group työllistää 120 ihmistä. Vaikka ajat ovat hiljaiset, konkurssiuutinen yllätti Raahen Metalli 55:n puheenjohtajan. Fakta ? ? Rannikon Konetekniikka perustettiin 1998. ? ? RKT Group -konserniin kuuluvat Rannikon Konetekniikka Oy ja sen sataprosenttisesti omistamat tytäryhtiöt RKT Works Oy, RKT Service Oy, Bofo Solutions Oy ja Bofo Solutions Pvt. Ltd. Intiassa. ? ? RKT Group toimittaa tuotteita ja kokonaisratkaisuja metalli-, offshoreja ydinvoimateollisuuteen sekä valmistus-, asennus-, kunnossapitoja logistiikkapalveluita. arkisto / Vesa Joensuu
• 6 PUHEENAIHEET RAAHEN SEUTU – Perjantaina 5. helmikuuta 2016 Toni Länkinen toni.lankinen@almamedia.fi Raahen Seudun Osuuspankin viime vuosi oli lupauksia antava. Korkokate säilyi edellisvuoden tasolla ja liikevoitto oli noin 4,8 miljoonaa euroa. Edellisvuonna vastaava lukema oli tosin noin 2,5 miljoonaa suurempi. Liikevoiton pieneneminen johtui kertaluonteisten tuottoerien pienentymisestä. – Viime vuosi oli nousujohteinen vuosi verrattuna vuoteen 2014. Erityisesti talletuskanta kasvoi hyvin. Vuosi sitten se oli 250 miljoonaa ja nyt 275 miljoonaa euroa, Raahen Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Ari Pohjola mainitsee. Rakentaminen on vilkastunut viime aikoina ja Raahessa ja sen lähiympäristössä. Raahen seudulla myönnettiin viime vuonna yhteensä 461 rakennuslupaa. Näistä 236 myönnettiin Raaheen, 134 Pyhäjoelle ja 91 Siikajoelle. – Asuntomarkkinoiden vuosi oli Raahessa hyvä tai kohtalainen. Ja kyllähän Pyhäjoellakin on tällä hetkellä hyvä kuhina. Kyllä tässä parempaan suuntaan ollaan menossa, mutta onhan tämä lama jo kestänytkin, Pohjola huokaa. Raahen Seudun Osuuspankilla on konttori Raahen lisäksi myös Pyhäjoella. Siellä työskentelee neljä henkilöä. Pohjola kertoo, että suunnitelmissa on säilyttää kyseinen konttori myös tulevaisuudessa, sillä tarvetta sille tuntuu olevan. – Pankkikonttori elää kysynnän mukaan. Ei ole mitään suunnitelmia lopettaa Pyhäjoen konttoria, mutta en toki voi luvata sitä maailman tappiin. Kyllä siellä on tarvetta pankkipalveluille, Pohjola vakuuttaa. Moni pankki on supistanut konttoriverkostoaan ja henkilöstöään viime vuosina, koska pankeissa asiointi on vähentynyt roimasti menneistä vuosista ja vuosikymmenistä. Raahen OP ei kuitenkaan ole ryhtynyt radikaaleihin vähennystoimenpiteisiin. – Henkilöstön määrä on laskenut meillä loivasti, eli viime vuosina noin yhdellä henkilöllä vuodessa. Meillä on yli 40 vakituista työsuhdetta ja heistä samanaikaisesti kassapalveluissa on kuitenkin vain 2-3 henkilöä, kun lasketaan mukaan Raahen ja Pyhäjoen konttorit. Eli suurin osa henkilöstöstä tekee muuta kuin on kassalla, Pohjola muistuttaa. Raahen OP:n jäsenmäärä on ollut tasaisessa kasvussa koko ajan. Tällä hetkellä jäseniä on hieman reilut 11 000. – Nettojäsenmäärä kasvaa vuosittain keskimäärin 200-300 henkilöllä, eli kehitys on aika tasaista. Joka vuosi tulee noin 400-500 uutta jäsentä, mutta siitä pitää vähentää pois nukkuneet ja muualle muuttaneet, toimitusjohtaja Ari Pohjola kertoo. Osuuspankki maksoi jäsenilleen bonuksia viime vuoden aikana yli miljoona euroa. – Se tekee yhtä jäsentä kohtaan keskimäärin vajaat sata euroa, Pohjola laskeskelee. Liikevoitto pieneni hieman edellisvuodesta, korkokate pysyi ennallaan. Raahen OP:lla hyvä vuosi Asuntokauppa käy tällä hetkellä Raahessa ja lähiympäristössä varsin mukavasti, eli myös pankkien lainarahalle on käyttöä. Tämä kuva on kerrostalotyömaalta Raahen Pikkulahdelta. FAKTA ? ? Raahen OP:n vuosi 2015: ? ? Liikevoitto 4,8 miljoonaa euroa. ? ? Talletuskanta 275 miljoonaa euroa. ? ? Oma pääoma yhteensä 52,5 miljoonaa euroa. ? ? Jakokelpoinen ylijäämä 20,5 miljoonaa euroa, josta tilikauden ylijäämä noin neljä miljoonaa euroa. ? ? Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 0,65 prosenttia ja tuottoosuudelle 3,25 prosenttia. Tilikauden ylijäämästä 3,5 miljoonaa euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Trafin sähköisestä asiointipalvelusta voi nyt tilata uuden ajokortin kadonneen, tuhoutuneen, rikkoutuneen tai anastetun kortin tilalle. Palvelusta voi tilata uuden ajokortin myös silloin, kun henkilötiedot ovat muuttuneet, vanhanmallisen ajokortin haluaa vaihtaa luottokortin kokoiseksi EU-ajokortiksi tai jos poliisi on muuttanut ajo-oikeustietoja. Vuosittain tilataan noin 70 000 ajokortin kaksoiskappaletta. Palvelun käyttö edellyttää, että viranomaisrekisterissä on käytettävissä sähköisessä muodossa oleva ajantasainen valokuva ja nimikirjoitusnäyte. Lisäksi hakijan vakituisen asuinkunnan tulee olla MannerSuomessa ja väestötietojärjestelmässä tulee olla voimassa oleva osoite. Valokuva ja nimikirjoitus löytyvät Trafin palvelusta, jos henkilölle on myönnetty henkilökortti tai passi viimeisen viiden vuoden aikana tai jos valokuvat on toimitettu vuonna 2013 tai sen jälkeen ajokorttia, kuljettajakorttia, ammattipätevyyskorttia, ADR-ajolupaa tai taksinkuljettajan ajolupaa varten. – Jos esimerkiksi nimi on vaihtunut, kannattaa ensin hakea uusi passi tai henkilökortti poliisilta. Kun uusi passi on hyväksytty, voi sen jälkeen hakea uutta ajokorttia sähköisesti Trafin palvelusta. Näin samoilla valokuvilla ja allekirjoituksella saa hoidettua myös uuden ajokortin, vinkkaa Trafin yksikönpäällikkö Simo Karppinen. Trafin palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilitunnistuksella. Uuden ajokortin saa postitse kotiin noin neljän arkipäivän kuluttua tilauksesta. Ajokortin kaksoiskappaleen hinta on 20 euroa. Uuden ajokortin tilaaminen onnistuu myös Ajovarman palvelupisteissä. Tällöin kaksoiskappaleen hinta on 30 euroa. Uuden ajokortin tilaus onnistuu nyt netissä Nyt ajokortin kaksoiskappaleen voi tilata vaikka kotisohvalta, jos hakijalla on esimerkiksi viiden vuoden sisään uusittu passi, jolloin samalla valokuvalla ja sähköisellä allekirjoituksella järjestyy myös ajokortin kaksoiskappale. Tomi Vuokola arkisTo / Vesa Joensuu Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto on huolissaan Oulaskankaan synnytystoiminnan jatkumisesta. Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira on ilmoittanut, että synnytystoiminnan järjestelyt Oulaisissa eivät täytä nykyisiä päivystysasetuksen kriteereitä. Vaihtoehtojen selvittämiseen on saatu lisäaikaa, mutta synnytysosastoa uhkaa sulkeminen elokuussa. – Synnytysten säilyttäminen Oulaskankaan sairaalassa on vasemmiston mielestä erittäin tärkeää. Nyt on käytettävä kaikki keinot, jotta synnytykset jatkuvat vielä elokuun jälkeen, vaatii Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Veli Paasimaa. Paasimaa kummastelee myös, onko onko satoihin perheisiin ja kymmeniin työpaikkoihin vaikuttava asia niin vähäinen, että siitä voidaan säätää pelkällä ministeriön asetuksella. Piirijärjestö muistuttaa, ettei Oulun yliopistollinen sairaala pysty nykyisillä resursseilla ottamaan vastaan tuhatta uutta synnyttäjää Oulaskankaalta ja mahdollisesti satoja Länsi-Pohjan sairaalasta. Piirijärjestö uskoo, että synnytystoiminnan lakkauttaminen vaikuttaisi vakavasti potilasturvallisuuteen. Vastasyntyneellä on jopa kuusinkertainen riski kuolla matkasynnytyksessä. Vasemmisto Oulaskankaan kannalla arkisTo / Vesa Joensuu
• Perjantaina 5. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 7 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Kaivosyhtiö Nordic Minesin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty D. Saradhi Rajan. Nykyinen toimitusjohtaja Eva Kajser siirtyy asiantuntijatehtäviin. Myös nykyinen talousjohtaja Jonatan Forsberg on saanut siirron asiantuntijatehtäviin. Strategiaja toimialajohtajaksi on nimitetty Nigel Pickett. Raahen Laivan kaivoksen johtajaksi on vakinaistettu Peter Finnäs. Kaivoksen tekniseksi kehitysjohtajaksi on nimitetty Andrew Malim ja kehitysjohtajaksi Peter Kuipier. Yhtiön aiemmasta johtoryhmästä ovat pitäneet paikkansa ainoastaan Finnäs ja Kuipier. Uutena tavoitteena on saada Laivan kaivoksen toiminta niin vakaalle tasolle, ettei kannattavuus ole riippuvainen kullan maailmanmarkkinahintojen heilahteluista. Tavoitetta tukee yhtiön pääomistajan Lau Su Holding AB:n lupaus, jonka mukaan se on valmis tukemaan kaivosyhtiön rahoitustarpeita tulevaisuudessa. Kaivosyhtiön uudessa johtoryhmässä painottuu kaivosalan kokemus ja osaaminen. Aiemmassa johtoryhmässä tieto-taito painottui finanssialalle. Toimitusjohtaja Rajan on luonut viimeisen kymmenen vuoden aikana useita menestyviä kaivoshankkeita. Avainsanoja ovat olleet toiminnan tehostaminen ja kustannuksien järkevöittäminen. Andrew Malinilla on kokemusta kaivostoiminnasta muun muassa Kanadasta, Meksikosta ja Afrikasta. Hänen erikoisosaamistaan on geologia ja rakenneanalyysit. Nigel Pickett on erikoistunut rikastustekniikkaan ja hän on luonut useita teknisiä parannuksia, joita hyödynnetään kaivosteollisuudessa. Peter Finnäs on tyytyväinen kaivosyhtiön uuteen kokoonpanoon ja tilanteeseen. – Kaivoksen osalta emme ole kuulleet vielä tarkempia yksityiskohtia, uusi hallitushan kokoontui vasta tiistaina. Mutta tässä on nyt selkeästi sellainen tahtotila ja päämäärä, että kaivostoimintaa lähdetään ajamaan ylös. Sekin on hyvä, että toimintaan on saatu merkittävästi lisää kansainvälistä asiantuntemusta. Uusi toiminta-ajatus tuntuu rohkaisevalta. – Uusi johto on sitoutunut saattamaan kaivoksen toiminnan niin vakaalle tasolle, ettei kullan maailmanmarkkinahintojen vaihtelut pysty sitä heiluttelemaan. Siltä pohjalta on hyvä lähteä liikkeelle. Uusi johto, uudet tavoitteet Peter Finnäs on toiminut kaivosyhtiössä alusta saakka, aikoinaan projektigeologina, nyt Laivan kaivoksen johtajana. Kaivosyhtiö Nordic Minesille haetaan uutta vauhtia henkilöstömuutoksilla. Lähes koko kaivosyhtiön johto on vaihtunut. Tuulikki NousiaiNeN/arkisTo RAAHE puh. 010 538 4600 MA-LA 7-21, SU 11-19 w w w .k -c ity m ar ke t. ? Lisätiedot www.kesko.? / Vastuullisuus Puhelun hinta 01053-alkuisiin numeroihin sekä kiinteän ja mobiiliverkon liittymästä 8,35 snt/puh+12,09 snt/min (sis. ALV 24%). Lue lisää www.k-ruoka.? sekä www.citymarket.? Löydät meidät myös Facebookista Tuoreesti paras Tunnetusti parhaat tarjoukset Hinnat voimassa PE-SU 5.-7.2.2016, ellei toisin mainita. Kariniemen kananpojan FILEESUIKALEET 250-300 g 6,67-8,00/kg ei pintamaustetut PARHAAT PIHVIT PALVELUSTA! Pannuvalmis PORSAANLEIKE n. 100 g n. 10,00/kg naturel ja marinoitu 4 .Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yks. 3,49 rs (11,63-13,96/kg) -42% 2 rs 3 99 rs Hinta ilman K-Plussa-korttia 5,89 rs (9,82/kg) -32% Tuore kokonainen KIRJOLOHI Suomi/Ruotsi 5 99 kg raj. 2 kpl/tal. Voimassa PE-LA 5.-6.2. Arla Natura KERMAJUUSTOT 1 kg 3,99/kg HK naudan JAUHELIHA 10% 600 g 5,89/kg ERÄ 3 99 kpl raj. 2 kpl/tal. 1 .kpl KIIVI Kreikka 99 kg Pullapirtti RUNEBERGINTORTTU 2 kpl/200 g 14,95/kg 2 99 pkt Palvelemme uusin aukioloajoin: Ma-la 7-21 su 11-19 Tervetuloa!
• 8 PUHEENAIHEET RAAHEN SEUTU – Perjantaina 5. helmikuuta 2016 Mikko Määttä mikko.maatta@almamedia.fi Viime vuoden alussa toimintansa aloittanut matkailun kehittämistyöryhmä on saanut valmiiksi Raahen matkailun kehittämissuunnitelman. Työryhmän puheenjohtaja Kirsi Asunmaa on tehtyyn työhön tyytyväinen. Hänen mielestään oli hyvä, että mukana oli virkamiehiä ja yrittäjiä. Asunmaa pääsi viime vuonna tutustumaan myös silloin vielä tekeillä olevaan kaupungin elinvoimastrategiaan. – Nämä tukevat hyvin toisiaan. Matkailu on nouseva työllistäjä. Asunmaa pitää hyvänä sitä, että suunnitelmatyötä olivat tekemässä paikalliset asukkaat, jotka tuntevat alueen. Työryhmä kävi laajoja keskusteluja, joiden pohjalta suunnitelmaan kiteytettiin asioita. – Tänne on koottu niitä asioita, jotka olivat keskustelujen kärkiasioita. Asunmaa suunnittelee, että nyt olisi hyvä järjestää tapaamisia yrittäjien ja virkamiesten kesken. Niissä he voisivat jakaa ajatuksiaan ja ideoitaan saman pöydän ääressä sekä luoda tarpeellisia kontakteja. Paperiin on koottu ideoita, joihin nykyiset ja tulevat yrittäjät voivat halutessaan tarttua. Tarkoitus on, että yritysvetoisena matkailusta saataisiin liiketoimintaa. Kaupunki voi auttaa luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi kaavoitusratkaisuja ja laitureiden rakentamista saaristoon. – Kaavoituspuoli ja tekninen virasto ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Työryhmä kävi keskusteluja myös muun muassa liikuntaja kulttuuritoimen edustajien kanssa heidän näkemyksistään matkailun kehittämiseksi. Asunmaa kertoo, että jollain paikkakunnalla on seurattu, kuinka paljon viikonlopuksi yhteen tapahtumaan tulleet 1 500–1 800 vierailijaa jättivät paikkakunnalle rahaa. Rahavirraksi saatiin miljoona euroa. Sen verran vieraat käyttivät muun muassa majoitukseen ja ruokailuun. – Jos kaupunki investoi matkailuun, se raha tulee takaisin verokertymänä yrityksiltä. Asunmaa huomauttaa, että tulevaisuudessa yhä useammin uudet työpaikat tulevat pieniin yrityksiin. Matkailualalla yritykset ovat monesti pieniä. Matkailun kehittäminen vaatii yhteistyötä. – Tänä päivänä matkailijat hakevat helppoja ratkaisuja. Pitää koota paketteja. Hänen mielestään tieto esimerkiksi majoituksista ja aktiviteeteista olisi tärkeä saada yhdestä paikasta. Jos matkaa suunnitteleva joutuu soittelemaan moneen eri paikkaan, hän voi turhautua ja jättää matkan kokonaan tekemättä. Hän nostaa suunnitelmasta tärkeiksi kehittämisen kohteiksi saariston, meren ja Pikkulahden. – Siellä on älyttömästi mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia olisi saada käviPaperi täynnä hyviä ideoita Raahelle Matkailun kehittämissuunnitelma tarjoaa useita mahdollisuuksia kehittää Raahesta entistä houkuttelevampi paikka. Annekristiina Tuovinen ja Kirsi Asunmaa olivat tekemässä Raahen matkailun kehittämissuunitelmaa. Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Sydämen sähköisen rytminsiirtolaitteen eli defibrillaattorin käytön lisääminen ja koko väestön elvytyskoulutus pelastaisivat satoja sydänpysähdyksen saaneita suomalaisia vuosittain. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim julkaisi eilen päivitetyn elvytyksen Käypä hoito -suosituksen ja Suomen Punainen Risti päivitetyt väestön ensiapuohjeet. Vuosittain noin 3 500 suomalaista kokee äkillisen sydänpysähdyksen. Elvytyksen hoitosuosituksen mukaan nykyistä useampi sydänpysähdyksen saanut selviäisi, jos satunnaiset ohikulkijat uskaltaisivat rohkeammin aloittaa elvytyksen. – Jos potilas on tajuton, ei reagoi, eikä hengitä normaalisti, on välittömästi soitettava hätänumeroon 112 sekä aloitettava paineluelvytys hätäkeskuksen ohjeiden mukaan, korostaa Euroopan elvytysneuvoston ja Elvytyksen Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja Maaret Castrén. Ilman elvytystoimia aivoissa syntyy peruuttamattomia vaurioita jo viiden minuutin kuluttua sydänpysähdyksestä. Maallikkoelvyttäjän aloittama painelu-puhalluselvytys jopa kaksin tai kolminkertaistaa sydänpysähdyspotilaan selviämisennusteen nykyisestä 10 – 20 prosentista jopa 20 – 40 prosenttiin. Nykyään kuitenkin vain noin yksi viidestä sydänpysähdyspotilaasta saa maallikkoelvytystä. Suosituksissa korostetaan laadukkaan ja nopeasti aloitetun paineluelvytyksen ohella esimerkiksi defibrillaattoreiden levittämistä kaikille julkisille paikoille. – Niin sanotut neuvovat defibrillaattorit ovat turvallisia käyttää myös ilman erityistä koulutusta, koska ne opastavat käyttäjää valoja äänimerkein, sanoo Punaisen Ristin ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne. Lisätietoja: www.kaypähoito. fi Uudet ensiapuohjeet julkistettiin eilen Elvytyksen Käypä hoito -suosituksissa korostetaan koko väestön elvytyskoulutuksen tärkeyttä. Peruskouluissa elvytystaitoja tulisi opettaa jo 12-vuotiaille. Arkisto/VesA Joensuu
• Perjantaina 5. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 9 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. jöitä Suomen ulkopuoleltakin. Asunmaa sanoo, että ikinä ei voi varmasti tietää, mikä kaikki houkuttelee ulkomaalaisia kävijöitä. – Välttämättä ideoiden ei tarvitse olla mitenkään isoja. Raahesta löytyy helposti kokoussaleja suurillekin tapaamisille, mutta 100–200 hengen majoittaminen on jo hankalampaa. – Se on varmasti sellainen asia, johon joudutaan paneutumaan. Majoittumismahdollisuuksissa on määrän lisäksi muitakin puutteita. – Täällä ei ole minkäänlaista mökkimajoitusta, Asunmaa sanoo. Raahen matkailun kehittämissuunnitelma esiteltiin Raahen kaupunginhallituksessa maanantaina. Työ ei lopu vielä tähän, vaan suunnitelmassa olevia ideoita viedään eteenpäin. Asunmaa aikoo tehdä parhaansa, että näin myös tapahtuu. Annekristiina Tuovinen ja Kirsi Asunmaa olivat tekemässä Raahen matkailun kehittämissuunitelmaa. FAKTA Ehdotuksia saaristoon ? ? Käynnistetään aktiiviset toimenpiteet paikallisristeily-yrittäjän ja sopivan aluksen löytämiseksi. ? ? Tapahtumien, esimerkiksi musiikki-iltojen järjestäminen. Edellyttää vesiliikennekuljetuksia. ? ? Rantautumisen mahdollistaminen. ? ? Veneilyreittien ja väylämerkkien jatkuva kunnossapito. ? ? Vanhojen majakoiden historian hyödyntäminen. ? ? Ämmä-Äijään kevyelle liikenteelle siltä Ilolinnalta. ? ? Melontaja pienveneilykartan tekeminen. Historia käyttöön ? ? Draamakierrosten uudelleen herättäminen. ? ? Esihistoriallisten kohteiden tuotteistaminen. ? ? Kastelli ja muut jätinkirkot maailmanperintökohteiksi. ? ? Merellisen historian tarinoiden esille nostaminen markkinoinnissa ja tapahtumien järjestelyissä. FAKTA Ehdotuksia vanhaan Raaheen ? ? Alueen elävöittäminen tapahtumilla ja olemassa olevien tapahtumien kehittäminen. ? ? Vuoden talon valinta vanhassa Raahessa. ? ? Kauppakadun liikenne kaksisuuntaiseksi. ? ? Ympäristölautakunnan missioksi valvoa alueen rakennusten kunnossapitoa ja tonttien siisteyttä. ? ? Alueelle lisää paikoitustilaa. ? ? Majoitustoimintaa mahdollistavien tilojen kartoitus. Vesa Joensuu Raahen opetuslautakunta päätti lakkauttaa 1ja 2-luokkalaisille koululaisille tarkoitetun aamupäivätoiminnan ensi lukuvuoden alusta lähtien. Samalla lautakunta päätti, että koulujen tulee pyrkiä järjestämään 1. ja 2. vuosiluokilla koulun alkaminen kello 8. Iltapäivätoiminta jatkuu entiseen tapaan. Aamupäivätoiminnan lakkauttamisen taustalla ovat opetustoimen säästöt. Kuluvan lukuvuoden aikana aamupäivätoimintaan on resursoitu 140 tuntia viikossa ja lapsia toiminnassa on ollut noin sata. Lasten lukumäärä on vaihdellut päivittäin. Kaupunki on palkannut aamupäivätoimintaa varten viisi koulunkäyntiohjaajaa. Pattijoella toiminnasta on vastannut 4H, jolta kaupunki on ostanut palvelun. Toiminnan valtionosuuksien on ensi vuonna arvioitu olevan noin 225 000 euroa, josta kaupunki menettää arviolta kolmasosan eli 75 000 euroa. Tuloina kaupunki menettäisi myös noin 43 000 euroa, joka on tullut huoltajien maksamista 45 euron kuukausimaksuista aamupäivähoidon osalta. Säästöä toiminnan lakkauttamisesta tulee 5 ohjaajan palkkakulujen verran eli noin 150 000 euroa vuodessa. Säästöä tulee myös 4H:lle maksettavasta palvelusta, kun jäljelle jää pelkästään iltapäivätoiminta. Tuloja tulee asiakasmaksujen korotuksista. Iltapäivätoiminnasta kaupunki on perinyt 80 euron suuruisen kuukausimaksun, mutta hintaan on tulossa korotus, jonka jälkeen kuukausimaksu olisi 120 euroa. Kaupungille se tarkoittaisi noin 40 000 euroa lisätuloa iltapäivätoiminnasta. Entiset lomat ensi lukuvuonna Raahen opetuslautakunta hyväksyi perusopetuksen ja lukion työja loma-ajat lukuvuodeksi 2016 2017. Päätöksen mukaan koululaiset pääsevät syyslomalle viikolla 43 ja talvilomalle viikolla 10, kuten aikaisemminkin. Ensi syksynä koulu alkaa torstaina 11. elokuuta ja päättyy torstaina 22. joulukuuta. Kevätlukukausi alkaa maanantaina 9.1.2017. Pääsiäinen osuu ensi vuonna huhtikuulle, joten pääsiäislomaa vietetään perjantaista maanantaihin 14.-17.4.2017 Perusopetusasetuksessa säädetään, että lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna 2016 2017 kyseinen viimeinen koulupäivä on lauantai 3.6.2017. Perusopetuslain mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä, joten lukuvuonna 2016 2017 työpäivien lukumäärä on 187. 11 menehtyi tammikuun tulipaloissa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) mediaseurantaan perustuvien alustavien tietojen mukaan tulipaloissa on tänä vuonna kuollut 11 ihmistä. Kuolleista miehiä on seitsemän, naisia yksi ja kolmen sukupuoli ei ilmene mediatietoista. Viime vuonna vastaavaan aikaan palokuolleita oli yhdeksän. Alkusammutustaito on kansalaistaito, jota voi tarvita aivan yllättäen. Jokaisella on velvollisuus ryhtyä pelastustoimenpiteisiin onnettomuustilanteessa omien kykyjen sallimissa puitteissa. Alkusammutus tulipalon ensi hetkillä voi pysäyttää palon leviämisen sekä ehkäistä henkilöja omaisuusvahingot. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto ylläpitävät AS1-koulutusta, jossa kuka tahansa voi oppia alkusammutuksen. Koulutuksen käyneet osaavat käyttää vähintään sammutuspeitettä ja käsisammutinta sekä kiinnittävät huomiota paloriskeihin ympäristössä. Alle 12-vuotias lapsi voi osallistua käytännön harjoitukseen vanhempien luvalla ja vanhempien valvonnassa. Aamupäivätoiminta lakkaa Raahessa T ortut eivät ole ainoa asia, mistä Runeberg muistetaan. Hänen kirjallista tuotantoaan luetaan edelleen tänä päivänä. Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat, joihin kuuluu yhteensä 35 runoa. Runot kertovat vuosien 1808– 1809 Suomen sodan sankareista. Fredrik Paciuksen säveltämänä kokoelman avausrunosta Maamme (Vårt land) tuli Suomen kansallislaulu. R unebergin päivänä syödään perinteisesti runebergintorttuja. Torttu on mantelilla ja arrakkipunssilla tai rommilla maustettu lieriön muotoinen leivonnainen. Sen päällä on tavallisesti vadelmahilloa sokerikuorruterenkaan ympäröimänä.Leivos on saanut nimensä Suomen kansallisrunoilija Runebergin mukaan, jonka kerrotaan mielellään nauttineen leivoksia aamiaisella punssin kera. P erimätiedon mukaan mukaan runebergintortun kehitti J. L. Runebergin vaimo Fredrika Runeberg. Tosiasiassa Fredrika Runebergin 1850-luvulta peräisin olevassa reseptikirjassa olevan kyseisen leivoksen ohje on lienee muunnelma alun perin porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Asteniuksen 1840-luvulla luomasta tortusta. 5. helmikuuta on suomenruotsalaisen runoilijan Johan Ludvig Runebergin (1804– 1877) syntymäpäivä. Sitä alettiin juhlia runoilijan täyttäessä 50 vuotta. Päivä on myös suomenruotsalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkkipäivä. Tänään vietetään Runebergin päivää
• 10 TEEMA RAAHEN SEUTU – Perjantaina 5. helmikuuta 2016 RAKENTAMINEN Toni Länkinen toni.lankinen@almamedia.fi Uusiolämpö Oy:n yrittäjä Sami Ahola laskeskelee asentaneensa kaikkiaan noin viitisensataa maalämpöpumppua. Pumppuasennusten huippuvuosi oli vuosi 2013. – Se on ollut paras vuosi, sillä silloin asennettiin 90 pumppua. Vuonna 2014 määrä oli noin 60-70, Ahola muistelee. Yrittäjä myöntää, että taloustaantuma on jättänyt jälkensä myös maalämpökauppaan. – Maalämmön myynti putosi viime vuonna kaikkiaan 30 prosenttia taloustilanteen takia. Öljyn hinta varmaankin pudotti myyntiä. Kun taloustilanne paranee, kasvaa myynti taas, Ahola uskoo. Vaikka pudotusta huippuvuodesta on tapahtunut, ei alan yrittäjä joudu lepäilemään laakereillaan. – Olen koko ajan täystyöllistetty. Teen asennuksia Kalajoki-Oulu -akselilla ja enemmänkin olisi töitä, kuin mitä ehtii tekemään, Ahola valottaa. Ahola on toiminut Uusiolämpö Oy:n yrittäjänä viisi ja puoli vuotta. Jo sitä ennen mies toimi maalämpöhommissa vanhempiensa firmassa muutaman vuoden ajan. – Ensimmäisen maalämpöpumpun olen asentanut 12 vuotta sitten. Eli on tässä tullut rutiinia työhön vuosien myötä, Ahola hymyilee. Ahola oli keskiviikkona asennuspuuhissa Lapaluodossa Kari Lappalaisen rakenteilla olevassa talossa. Lappalaisella ei ole aiempaa kokemusta maalämmöstä, mutta nyt se oli melko selkeä valinta. – Vaihtoehtoja ei ollut hirveästi saatavilla. Toinen vaihtoehto oli hybridilämmitys, mutta siinä tapauksessa olisi pitänyt lämmittää puilla. Nykyisessä talossa minulla on pellettilämmitys, mutta onhan tämä maalämpö huomattavasti helppohoitoisempi, Lappalainen kehuu. – Maalämpöpumppua ei tarvitse huoltaa kuin kerran vuodessa ja huolto vie kymmenen minuuttia, Ahola lisää. 140 neliön uudiskohteeseen maalämpöpumpun saa noin 13 000 eurolla. Saneerattaviin taloihin hinta on hieman arvokkaampi. Vaikka maalämpöpumpun asennus saattaa tuntua äkkiseltään kalliilta vaihtoehdolta, vakuuttaa Sami Ahola sen maksavan itsensä takaisin ajan saatossa. – Mitä isompi on kulutus, sitä nopeammin se maksaa itsensä takaisin. Eräässä kohteessa vuosittainen säästö on noin 5 000 euroa. Siellä kokonaishinnaksi tuli alle 30 000, joten se on säästetty kuudessa vuodessa, Ahola laskeskelee. Maalämpö sopii lämmitysmuotona Aholan mukaan erittäin hyvin säähän kuin säähän. Tänä talvena on koettu paljon kovia pakkaspäiviä, mutta sekään ei ole muodostut ongelmaksi. – Se on kuin tehty Suomen oloihin. Raahen kaupungin johtava rakennustarkasta Jari Häkkinen on Aholan kanssa hieman eri linjoilla maalämmön suosion hiipumisesta. – Raahen alueella myönnettiin maalämmölle viime vuonna vajaat 60 rakennuslupaa. Minun mielestä määrät ovat olleet viime vuosina aika tasaisia. Maalämpö on yksi lämmitysmuoto muiden joukossa. Monet vaihtavat maalämpöön ja moni ottaa sen uuteen taloon, Häkkinen toteaa. Lama lohkaisi maalämpöä Alan yrittäjä Sami Ahola on silti koko ajan täystyöllistetty. MaaläMpö ? ? Maalämpö on maaperän tai veden massaan varastoitunutta lämpöenergiaa. ? ? Maalämpöpumppu kierrättää lämpöenergiaa maahan poratun energiakaivon kautta kiinteistön lämmitysjärjestelmään. ? ? Pumppu sopii erityisesti kohteisiin, joissa lämmitykseen kuluu paljon energiaa. ? ? Maalämpöpumppujen hinnat vaihtelevat noin 13 000 eurosta ylöspäin. ? ? Raahessa myönnettiin viime vuonna hieman alle 60 rakennuslupaa maalämmölle. Määrä on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana. M uutos näkyy pientaloasujan lompakossa. Tutkijoiden tekemien laskelmien mukaan lämmityskustannuksiin tulee jopa 11-16 prosentin lasku. Jäähdytystarpeen lisääntyminen puolestaan kasvattaa sähkölaskua 2–3 prosenttia, mikäli jäähdytykseen käytetään sähköä. Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan myös riskejä, sillä äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen haittaa energiahuoltoa. I lmatieteen laitos, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu ja Tallinnan teknillinen yliopisto ovat selvittäneet tyypillisen eteläsuomalaisen pientalon lämmitykseen tarvittavan energian määrää. Tutkimuksen mukaan ilmaston muuttumisen johdosta lämmitysenergian kulutus pienenee noin 20–40 prosenttia vuoteen 2100 mennessä, ja jäähdytystarve kasvaa 40–80 prosenttia. L askennassa käytettiin Ilmatieteen laitoksen sääaineistoa, joka kuvaa tyypillisiä sääoloja ajallisine vaihteluineen vuosien 2030, 2050 ja 2100 arvioidussa ilmastossa. Suomen vuosikeskilämpötila on kohonnut 1,4 astetta vuosien 1900 ja 2014 välillä. Lämpenemistahti on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna. Joulukuiden lämpötila on 1850-luvulta tähän päivään noussut lähes viisi astetta. Lämmitysenergian tarve vähenee ilmaston muuttuessa. Samalla rakennusten jäähdytystarve lisääntyy. Kokonaisuudessaan rakennusten energiankulutuksen arvioidaan kuitenkin vähenevän merkittävästi vuosisadan loppuun mennessä. Leudontuvat talvet muuttavat rakennusten energiantarvetta
• Perjantaina 5. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 11 RAKENTAMINEN Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Uusiolämpö Oy:n yrittäjä Sami Ahola asensi keskiviikkona maalämpöpumppua Lapaluotoon valmistuvaan uudiskohteeseen. Yritäjän mukaan maalämpöpumppujen asennusten vilkkain vuosi oli 2013. Töitä kuitenkin tuntuu riittävän koko ajan niin paljon kuin mies vain ehtii tekemään. Sami Ahola on asentanut elämänsä aikana viitisensataa maalämpöpumppua. Tällä hetkellä hän tekee asennuksia Oulun ja Kalajoen välisellä alueella. Vesa Joensuu Vesa Joensuu Kannattaa hoitaa ajoissa kuntoon Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Suomi on puolillaan märkiä pesuhuoneita, Saunatohtori Oy:n myyntijohtaja Antti Seppä toteaa. Tässä tapauksessa märkyydellä tarkoitetaan rakenteisiin päässyttä kosteutta. Pesutilojen remonttiin ryhtyminen on suomalaiselle korkean kynnyksen takana. – Mieluummin laitetaan se pesuhuoneen ovi kiinni jälleen kerran ja paneudutaan haaveilemaan vaikkapa keittiöremontista. Lykkääminen ei kuitenkaan kannattaisi. Mitä pitemmälle remonttia siirtää, sitä suuremmaksi muhii korjaustöiden tarve, ammattilainen varoittaa. Moni remonttifirma on mataloittanut kynnystä tarjoamalla ilmaisen suunnittelukäynnin. Niin myös Saunatohtori. – Meiltä tulee alan ammattilainen katsastamaan paikat ja tekemään tilannearvion. Hänen kanssaan voi myös tutustua erilaisiin materiaalivaihtoehtoihin. Mitä tulee aikatauluihin ja kustannuksiin, ne pystytään ennakoimaan erittäin tarkasti laskentaohjelmien avulla. Jokainen pesuhuone ja sen korjaustarve on erilainen, mutta keskimäärin remonttiin kannattaa varata aikaa kolmesta neljään viikkoa. Tarkkaa ja siistiä työtä tekevät asentajat ovat lähes kiven alla ainakin yksityiselle remontin teettäjälle. – Pitää paikkansa. Vaikka meillä on pitkä rivi hyviä asentajia, vieläkin enemmän tarvittaisiin, Antti Seppä myöntää. Saunatohtorilla teetetään keskimäärin 20–30 remonttia kuukaudessa. – Kysyntää olisi enemmänkin, mutta enempää ei ehditä. Kun remontti sitten toden teolla käynnistyy, ensin tulevat purkutöihin erikoistuneet ammattilaiset, jotka hoitavat oman osuutensa ja huolehtivat purkujätteet pois. Sitten on asentajan vuoro. – Asentaja tekee työnsä alusta loppuun samassa kohteessa eikä hypi välillä muualla. Asentajalla on työnsä laadusta henkilökohtainen vastuu, sillä hän saa puolet palkastaan vasta sen jälkeen, kun asiakas on hyväksynyt työn. Saunatohtorin lauteet valmistetaan myyntijohtajan synnyinkaupungissa Raahessa, mutta painopiste on Jyväskylässä, jossa on hulppeat näyttelytilat. Toimipisteiden lista on pitkä: Jyväskylä, Jämsä, Laukaa, Äänekoski, Lahti, Tuusula, Hyvinkää, Helsinki, Espoo, Vantaa, Nurmijärvi, Kirkkonummi, Kokkola, Raahe, Ylivieska, Nivala, Sievi, Kannus ja Kalajoki. – Ja lähiaikoina myös Oulu, Antti Seppä täydentää. Pesutilojen värimaailma on selkeä ja tyylikäs: harmaata, valkoista, mustaa ja puhtaita puun sävyjä. Valaistus on mielellään kirkas kuin kylpylöissä. nina susi/arkisto Sirpa Rauhaniemi sirpa.rauhaniemi@almamedia.fi Edes markkinoiden energiatehokkain kylmälaite ei tuo toivottua säästöä, jos laitteen säädöt ovat pielessä tai laitetta ei käytetä oikein. Etenkin uusien energiapihien laitteiden lämpötila-asetusten ja käyttötavan vaikutus kokonaiskulutukseen on yllättävän iso. – Jääkaapin peruslämpötilan pitäisi olla keskimäärin viidestä kuuteen astetta. Eri elintarvikkeet vaativat hieman erilaisia säilytyslämpötiloja. Esimerkiksi tuore kala vaatii huomattavasti viileämmän säilytyksen kuin maitotuotteet, kertoo asiantuntija Elina Ovaskainen Motivasta. Monista kylmälaitteista löytyy erilämpöisiä säilytysosioita eri elintarvikkeille. Kesäaikana huonelämpötilat yleensä nousevat ja moni säätää jääkaappiaan kylmemmälle. Syksyllä onkin hyvä aika tarkistaa ja mitata kylmälaitteiden sisälämpötilat. Uusimpienkaan kylmälaitteiden näytöt eivät välttämättä kerro totuutta laitteiden todellisista lämpötiloista, joten asia kannattaa itse tarkistaa. Pakastimen oikea lämpötila on -18 astetta. Kun kauden marjasato on saatu pakastettua, on hyvä varmistaa, ettei energiasyöppö pakastustoiminto ole jäänyt turhaan päälle. Muutama vinkki kylmälaitteiden käyttöön: Tarkista kylmälaitteiden sisälämpötilat mittaamalla ja säädä kohdilleen muutaman kerran vuodessa. Hyödynnä viileä ulkoilma ja esijäähdytä kylmäsäilytykseen meneviä ruokia parvekkeella tai terassilla. Sulata pakastimesta otetut tuotteet jääkaapissa. Sulata pakastin ja imuroi kylmälaitteiden taustat vähintään kerran vuodessa. Pidä jääkaappi siistinä. Kylmälaite on energiapihi vain oikein käytettynä Oikeat sisälämpötilat kylmälaitteissa varmistavat elintarvikkeiden hyvän säilyvyyden, energiaa kuluu vain tarvittava määrä eikä ruokahävikkiäkään synny niin helposti. Laitteiden sisälämpötila kannattaa tarkistaa pari kertaa vuodessa. Jukka Vuokola
• 12 TEEMA RAAHEN SEUTU – Perjantaina 5. helmikuuta 2016 rakentaminen Raili Viirret raili.viirret@almamedia.fi Raahen Lapaluotoon on noussut muutamassa vuodessa merkittävä rakennusalan yritysrypäs. Toimitusjohtaja Marko Paloniemen mukaan kasvu ei ole vieläkään pysähtynyt. Viime vuonna Woodcompin tehdasalueelle Lapaluotoon valmistui kaksi uutta tehdashallia. Toisessa 2600 neliön hallissa on varastotilojen lisäksi muun muassa automaattinen maalausja kuivauslinja. Toinen noin 1700 neliön halli tuli KWC Oy:n tuotantoja varastokäyttöön. Uudet hallit kasvattivat tuotantokapasiteettia 30 prosenttia. Tuotanto uusissa halleissa alkoi viime syyskuussa. Vuonna 2001 alkanut Woodcompin tarina on ollut jatkuvaa kasvun tietä. Liikevaihto on noussut vuoden 2001 vajaasta 500 000: sta yli 8 miljoonaan euroon. Yritysryppääseen kuuluu vielä tytäryrityksenä Puumesta, joka teki viime vuonna noin 4 miljoonan euron liikevaihdon. Woodcomp omistaa myös Lapaluodon Puu Oy:stä 24 %. KWC Oy on Kastelli-talojen ja Woodcompin yhteisyritys. Rakennusten valmisosien tuotanto käynnistyi 2012. Sen jälkeen kasvu on ollut kovaa. – Viime vuoden liikevaihto nousi liki 7 miljoonaan euroon. Edellisvuodesta kasvua oli noin 60 prosenttia, kertoo Paloniemi. – Kevään tilauskanta näyttää hyvältä. Töitä riittää, hän huomauttaa. Precut-rakennustavaraa ja taloelementtejä valmistavilla tehtailla tarvitaan taas uutta väkeä. Paloniemen mukaan kevään aikana on tarkoitus ottaa ainakin 10 henkilöä lisää. Nykyisin Woodcomp Oy:lla on 25 ja KWC Oy:lla 50 henkilöä. Menestyksen takana ovat Paloniemen mukaan sitoutuneet ja ammattitaitoiset työntekijät. Palkassa työn tulokset ja tavoitteisiin pääseminen näkyvät bonuksina. Hän kertoo, että tehtaalla on nyt Suomen uudenaikaisin pintakäsittelylinja. Pohjaja pintamaalatut sekä palokäsittelyt paneelilaudat menevät muun muassa taloelementtien pintaan. Ulkoverhouksien palosuojaukselle on myös saatu sertifikaatti. Tämä on Paloniemen mukaan hyvä kilpailuetu elementtimarkkinoilla. Pintakäsiteltyjä puutuotteita toimitetaan myös Norjaan. – Tavoitteena on päästä myös Englannin markkinoille, Paloniemi kertoo. KWC:lla työt jakautuvat kahdelle Palosuojatut tuotteet uusin aluevaltaus Rakentaminen: Raahessa tehdään paloturvallisia taloelementtejä ennätystahtiin. Woodcomp Oy ja KW Component Oy tarvitsevat taas uutta väkeä. Fakta ? ? Woodcomp Oy on raahelainen perheyhtiö ja konsernin emoyhtiö. Se on perustettu 2001. Woodcompin liikevaihto on noin 8 miljoonaa. ? ? Woodcompin tytäryhtiö on 2004 perustettu puutavaraliike Puumesta Oy. Lapaluodon Puu Oy perustettiin 2005, se vastaa puutavaran kuivauksesta. ? ? Woodcompin ja Kastelli-talojen yhteisyritys KWC Oy perustettiin 2011, ja seinäelementtien tuotanto käynnistyi uudessa tehtaassa 2012. ? ? KWC:n liikevaihto liki 7 miljoonaa euroa, kasvua noin 60 % ja henkilöstöä noin 50. A Liikevaihto nousi liki 7 miljoonaan euroon. Edellisvuodesta kasvua oli noin 60 %” M uodissa eletään harvoin sitä vuosikymmentä, jota todella eletään. Sellaista se on sisustuksessakin. Nyt suosittuja ovat etenkin 1950-luku, mutta myös 1970-luku ja 1980-luku. Vintage on edelleen in. Yhdistä tavaroita eri maista ja eri aikakausilta. Nyt sisustuksessa on kuningas sellainen, joka koluaa rohkeasti kirpputoreja ja vinttejä. L uonto on nyt pop. Tyynyssä tuijottaa lehmä tai koira, suihkuverhossa on kokonainen metsämaisema. Muista, että voit hyödyntää myös itse ottamiasi valokuvia. Kotoilu, itse tekeminen, tekelemäisyys, yksinkertaisuus ja jopa kömpelyys on ihan sallittua. Nyt ei nipoteta, nyt ollaan lähellä luontoa. V oi, nalle. Voi vanha nukke ja nukenvaunut. Lapsuuden lelut. Isoäidin kummalliset kipsiveistokset ja keramiikkataulut. Omat kiviasetelmat ja viherkasvien rönsyilyt. Ole reilusti nostalginen ja luo kotiisi kivoja yksityiskohtia. Askeettinen ja pelkistetty ehtii olla huomennakin. V iherkasvit kunniaan. Laita niitä ryhmiksi, niin saat näyttävyyttä. Kaktukset ovat turvallinen valinta, jos et ole saanut vihreää peukaloa. Tai voithan turvautua reippaasti vaan tekokukkiin ja leikitellä niillä. Värejä. Hupsuja maljakoita. Upeita lasiesineitä. Isot lasipurkit täyteen salaisia maailmoja tavaroista, jotka eivät sovi yhteen ja sopivat kuitenkin. Tänäkään talvena ei tarvitse ahdistua siitä, kulkeeko oman kodin sisustus trendien aallonharjalla. Kyllä se kulkee, sillä melkein kaikki on nyt muotia. Otetaan nyt vaikka keramiikkaesineet, marmori, vintage, valaisinten tekelemäisyys, samettiset tyynyt, kivet ja kukat ja erilaiset vastakohdat. Muotia ovat myös luontokuvat tekstiileissä, viherkasvit, 1950-luku, pyöreät muodot, vanhat keramiikkaesineet, sininen väri, punainen Marsala-viinin väri, messinki, nahka ja vaaleat lattiat. Ei hätää, kaikki on sallittua SiSuStuStrendit Vesa Joensuu
• Perjantaina 5. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 13 rakentaminen Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. linjalle. Toisella syntyy omakotitalojen elementtejä Kastelli-taloihin ja toisella kerrostaloja rivitaloelementtejä tilauskohteisiin Suomen markkinoille. Elementit valmistuvat ja pakataan nippuihin rakentamisjärjestykseen niin, että ne on helppo purkaa. Kaikki tapahtuu kattojen suojissa, eivätkä elementit pääse kostumaan missään vaiheessa. Tehtaalla valmistuu jopa 6 pientaloa päivässä kahdessa vuorossa, myös lauantaisin. Sunnuntaisin tehdas on kiinni. Paloniemi sanoo, että KWC:n elementeillä on hyvä maine. Tuotteita menee pääasiassa kasvukeskuksiin: pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Jyväskylään. – Meidän valttimme on asiakaslähtöinen suunnittelu ja toteutus. Pidämme aikatauluista kiinni ja teemme työtä korkealla työmoraalilla, hän sanoo. Puurakentamisen etuna on sekin, että se sen kerrannaisvaikutukset ovat isot. Se tuo töitä laajasti. – Myöskään hiilijalanjälki ei ole niin raskas kuin muilla materiaaleilla, Paloniemi huomauttaa. Kaikki tehtaalta lähtneet erät ovat hjäljitettävissä vielä10 vuoden jälkeenkin. Marko Paloniemi kertoo. Valmisteilla on kerrostaloelementti Espoossa rakenteilla olevaan teräsbetonirunkoiseen kerrostaloon. Teollisesti maalatut laudat ovat tasalaatuisia ja helppoja asentaa. Pohjamaalin jälkeen lautoihin vedetään pintamaali kahteen kertaan ja vielä palosuojamaali 5 – 6 kertaan. Marko Paloniemi kertoo, että myös sahauspinnat käsitellään palonsuoja-aineilla, Seuraava Rakentamisen teema la 26.3. RAAHEN SEUDUN ASUNTOSÄÄTIÖLLÄ ON VUOKRATTAVANA ASUNTOJA KAIKKIEN TARPEISIIN. Vuokrat ovat 7,95 10,35 € / m² asunnon koosta ja kunnosta riippuen. RSA:n asukastyytyväisyyskyselyn 2013 yhteenvetoa: Asukkaiden tyytyväisyys asuntoihinsa on yleisesti tarkasteltuna erittäin hyvällä tasolla. Jopa 86,8 % vastaajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä asuntoonsa. Asuntohakemuksia voi jättää RSA:n toimistoon os. Ollinsaarenkuja 1, 92120 Raahe. Asuntohakemus löytyy kotisivultamme www.rsa.? Lisätietoja vuokrauksesta Tarja Korpelalta puh. 2117 252, tai tarja.korpela@rsa.? LVI-ASIANTUNTIJALIIKE Raahen LVI-palvelu Oy puh. 08 264 790 Päivystys: 0400 708 650 MYYNTI ASENNUS HUOLTO PINTAPUTKITUKSET ILMALÄMPÖPUMPUT MAALÄMPÖPUMPUT www.raahenlvipalvelu.net Auratie 4 92140 Pattijoki www.hanakat.fi RAKENNUSLIIKE HEIKKINEN Oy www.rakennusliikeheikkinen.? , rakennusliikeheikkinen@gmail.com Vanha Raahentie 38, Raahe Puh. 0400 282 285 RAKENTAMISTA AMMATTITAIDOLLA Työstään tekijä tunnetaan. Saunat, kylpyhuoneet, maalaustyöt, tapetoinnit, kalusteasennukset ja muut remonttityöt Jarkko Alasaarela 040 822 6545 jarkko@alasaarela.fi www.alasaarela.fi Vintiltä rahaa! Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous; 040 522 1096 tai eristeasentajat@kotinet.com Ahaa! YKSITYISELLE SEKTORILLE JULKINEN RAKENTAMINEN SEKÄ TEOLLISUUS Vankalla ammattitaidolla! Kumpukuja 5, Pattijoki | p. 040 571 5488 www.raahenrakennuspalvelu.? RAKENTAMISEN PALVELUT Vesa Joensuu
• 14 ELÄMÄNMENO RAAHEN SEUTU – Perjantaina 5. helmikuuta 2016 Pojat panevat putiikkia pystyyn Raili Viirret raili.viirret@almamedia.fi Kun Ville Ollanketo ja Hannu Haapakangas tajusivat, että DNA-aikoo sulkea Raahen myymälän, he alkoivat heti miettiä itselleen uutta työpaikkaa ja pian myös omaa yritystä. Molemmilla miehillä on vankka myyntikokemus ja tuntemus alalta. Liikkeen kalustaminen on vielä vähän kesken, mutta ihan lähiaikoina he avaavat Raahen Kännykkäkaupan City-marketin yhteydessä olevassa liiketilassa. Yhteistyökuvion he löysivät Elisan kanssa ja ovat laajentaneet yhteistyöverkkojaan myös puhelimien ja tietokoneiden huollon puolelle. Miehillä on vakaa usko siihen, että Raahen kokoisessa kaupungissa tarvitaan GSM-liike. Yrityksen toimipaikan he valitsivat likeltä toista suurta operaattoria, Soneraa. Miehet sanovat myös, että on asiakkaan etu pitää kilpailua yllä. Jos palvelu ei pelaa, voi kysäistä naapurin puolelta. Pieneen myymälään tulee myyntiin paitsi puhelimia myös niihin liittyviä varusteita ja tarvikkeita. Heidän mielestään on tärkeää, että alueen ihmisillä on paikka jossa asioida ja tavata myyjiä kasvokkain. – Muutoin Elisan asiakkaiden olisi ajettava Kempeleseen tai Ylivieskaan saadakseen henkilökohtaista palvelua. Miehet antavat käyttökoulutusta myynnin ohella, joka on tärkeää monelle uuden puhelimen ostajalle. Myös ikääntyvä väestö on otettu huomioon. Liikkeestä tulee samaan myös turvapuhelimia. Operaattorin valinnassa painoi moni asia. Elisan verkko on kattava ja Elisalla on alueella lukuisia isoa asiakkaita, mm SSAB. – Raahen talousnäkymät eivät ole huonot alueen monien suurten hankkeiden takia, Haapakangas huomauttaa. Palvelujen keskittäminen ainoastaan suuriin kaupunkeihin ei Ollankedon mielestään ole viisasta. He pystyvät toimimaan myös yritysasiakkaiden kanssa. Aikaisemmin heidän on pitänyt ajaa Ouluun saakka saadakseen vaikkapa uuden SIM-kortin. Vaihtaminen työntekijästä yrittäjäksi on miehille elämän muutos, mutta mukava sellainen. Kahden miehen yrityksessä jaetaan työt ja vastuut tasan, vaikka toimitusjohtajan paikka ratkesiskin kolikolla Ville Ollankedolle. – Aiomme molemmat tehdä töitä 100 lasissa, he lupaavat. Raahen Kännykkäkauppa tulee City-marketin yhteyteen. DNA:n myymälästä tutut Hannu Haapakangas ja Ville Ollanketo pystyttävät Raahen Kännykkäkauppaa ripeästi, että avajaiset voitaisiin pitää mahdollisimman pian. Raahelainen Pasi Parkkila on kolmannen kerran voittanut Reserviläisliiton jäsenhankintakilpailun. Edelliset voitot ovat tulleet perättäisinä vuosina 2013 ja 2014. Viime vuoden aikana Parkkila värväsi reserviläisten riveihin 65 uutta jäsentä – 12 jäsentä edellisvuoden hankintaa enemmän. Vuoden alusta Vihannin Reserviläisten puheenjohtajana aloittanut Parkkila toteaa, ettei jäsenhankinta ole tämmöisinä aikoina vaikeaa. Asia pitää vain muistaa ottaa oikeassa tilanteessa puheeksi. Harva on pahastunut, kun on jäseneksi pyydetty. – Paljon olen hommannut jäseniä muihinkin yhdistyksiin. Viime vuoden jäsenhankinnasta enemmän kuin puolet on mennyt muille kuin Vihantiin, Parkkila sanoo. Paitsi erilaisissa harrastajaryhmissä, Parkkila on nostanut reserviläisjäsenyyden keskusteluun myös varuskunnissa kierrellessään. Mikäs sen osuvampi jäsen, kuin vasta armeijan käynyt nuori mies tai nainen. – Kerron nuorille millaisiin hommiin olen itse päässyt tässä mielenkiintoisessa harrastuksessa. Jos haluaa ja on aikaa, reserviläisissä pystyy kehittämään itseään kouluttajana. Samoin perinnetyö on merkittävä osa reserviläisyyttä. Armeijassa opittuja taitoja on hyvä pitää yllä niin, etteivät ne jää vain vähien kertausharjoitusten varaan. Jäsenhankintakilpailun voittaja palkitaan 500 euron arvoisella matkalahjakortilla. Voittosumman saa myös osoittaa oman yhdistyksensä toimintaan, kuten Parkkila on tehnyt. Vihannin reserviläiset on Pohjois-Pohjanmaan toiseksi suurin reserviläisyhdistys. Jäseniä on tällä hetkellä hieman alle 200. Määrä on kasvanut Parkkilan myötä moninkertaiseksi. – Kaukaisimmat jäsenemme ovat Helsingissä. Osa haluaa tukea toimintaa maksamalla jäsenmaksun eli olla kannattajajäseniä. Kukin osallistuu toimintaan oman ajankäyttönsä ja kiinnostuksensa mukaan. Vihannin Reserviläiset hiihtävät tänä vuonna tuttua latua. Ohjelmassa on ammuntaa, veteraanityön tukemista, perinnetyötä ja laulu raikaa Reserviläiskuorossa kanttori Asko Rautakosken johdolla erilaisissa juhlissa. Pasi Parkkila kokee tärkeäksi tarjota jäsenyyttä reserviläistoiminnassa, koska on itse saanut siitä paljon.Pasi Parkkila kokee tärkeäksi tarjota jäsenyyttä reserviläistoiminnassa, koska on itse saanut siitä paljon. Parkkila kolmannen kerran ykkönen PIKAPUHELU Äänen korottamista pidetään huonona asiana. Huutaminen ja isoon ääneen puhuminen saavat aikaan toisissa ihmisissä ärtymystä. Huutaja pyritään hiljentämään. Onko huutamisella ollut koskaan hyviä seurauksia? Seuraukset voivat olla hyvät huudolla, joka lähtee avun tarpeesta. Voiko hädässä olevaa huutajaa ohittaa? Ainakaan Jeesus ei voinut. Matkalla kohti pääsiäisjuhlia Jeesus oppilaidensa kanssa kohtaa hädässä huutajan. Mies istui tien vieressä. Hän oli kerjäläinen. Hän oli sokea. Tiellä meni ja tuli koko ajan ihmisiä. Sokeutensa vuoksi huutaja oli avuton ja muiden armeliaisuuden varassa. Hänen huutonsa oli hädän merkki ja hän toi sen julki. Hän istui pimeydessä. Mutta täydellisessä pimeydessä hän ei kuitenkaan ollut. Kun miehelle kerrottiin, että Jeesus Nasaretilainen oli kulkemassa ohitse, hän korotti äänensä. Oliko hän siihen saakka istunut ja kerjännyt hiljaa? Nyt hän huusi ja teki sen uskonsa mukaisesti. ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!” Sokeana hänellä oli uskon silmät, jotka näkivät paljon terävämmin kuin hänen ruumiinsa sokeat silmät. Hän ei huuda terveyttä. Hän ei huuda näköä silmiinsä. Sen sijaan hän huutaa armahdusta. Sokean näkökyky oli hyvä. Hän tiesi kuka voi armahtaa. Se sai hänet huutamaan. Huudossaan hän rohkeasti tunnusti Jeesuksen Messiaaksi ja uskonsa siihen. Hänet yritettiin vaientaa, siitä huolimatta hän huusi. Hänen huutonsa kuultiin. Jeesus pysähtyi hänen luokseen ja armahti. Armahdus ja armon tarpeen huutaminen eivät kuulu vain historiaan. Se ei ole pelkästään mennyttä aikaa. Armahdus ja armon tarpeeseen vastaaminen eivät nekään kuulu pelkästään historiaan. Elämässämme voi olla tilanteita, joissa istumme sokean tavoin tien poskessa. Emme oikein tiedä mihin suuntaan olisi mentävä. Tie on hukassa. Olemme pimeydessä ja tarvitsemme apua. Mekin saamme huutaa. Sokean tavoin korottaa ääntämme kohti Jeesusta. Huutaa elämämme, pelkomme, sairautemme sekä kaikki tarpeemme Armahtajalle. Jeesus ei kuulu pelkästään historiaan, vaan myös tähän päivään. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Lähestymme laskiaissunnuntaita. Laskiaisena lähdemme tielle kohti pääsiäistä. Päämäärä tuolla tiellä on täydellinen armahdus, kuoleman kautta tuleva elämä. Sokean huuto ei ollut turhaa. Huutoon vastattiin. Hänet armahdettiin ja hän lähti matkalle kohti ylösnousemusihmettä. Riitta Huhtala Raahen seurakunnan pastori Huutoon vastataan VIIKONLOPUKSI ARttu Säily
• Perjantaina 5. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 15 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. www.raahenseutu.? /raahenseutu Verkossa joka päivä www.raahenseutu.? facebook.com/ raahenseutu Raahen Musiikkiviikot 2016 Raahesalissa laulunäytelmä Lastuja Kalle Päätalon lapsuudesta La 6.2. klo 14 ja 17 Su 7.2. klo 14 ja 17 Liput 15 €, kesto n. 1 tunti Raahesalin lipunmyynti p. 044 439 3237 Järj. l Laaja valikoima arkkuja l Kuljetukset edullisesti l Kauniit ja yksilölliset sidontatyöt l Siunaustilaisuuksien valokuvaus l Kaikki palvelut katutasossa l Meiltä myös laadukkaat hautakivet Kirkkokatu 37 Raahe www.havia.fi Hautauspalvelu p. 220 660 (24 h) Kukat puh. 220 770 PALVELEMME SINUA SURUN KOHDATESSA Hautauspalvelu Eräseura Karhu ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pe 12.2.2016 klo 18.00 Möykkylän kylätuvalla. Seuran jäsenet ilmoittakaa viime vuoden saalistiedot puheenjohtajalle/sihteerille tai viimeistään kokoukseen. 8-21 8-18 Ma-pe la RAAHE: /HalpaHalli HINTA POMMI ! päivät Viisas ansaitsee ostoksillakin! Tarjoukset voimassa pe-la 5.-6.2.2016. 4 99 kg 79 3 99 2 49 69 1,98/kg 14,65/kg 0,35/kg Atrilli grillimakkara 400g Kassler, kokonainen naturel Laskiaispulla 2 kpl/170g vadelmatai mantelitäytteellä Emännän puolikarkea vehnäjauho 2kg 2 pkt/talous pkt kg ras pkt www.HHnet .fi Karkkikatu irtokarkit Aherramme arkena lepäämme sunnuntaina! Asiantuntevaa palvelua jo 43v. Kukkatilaukset p.(08) 222943 Kirkkokatu 25 Raahe www.korhosenkukkatalo.com p.(08) 222944 iltaisin p.040 549 1825 Kattava tietopaketti veloituksetta Kaikki hautausjärjestelyt edullisesti ja luottamuksella Laadukkaat sidontatyöt ja monipuolinen tuotevalikoima Hautakivet Kaiverrukset Entisöinnit Lyhdyt Koristeet Tervetuloa neuvottelemaan Suunnittelemme kiven toiveittenne mukaan. Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Suomen suurin sähköverkkoyhtiö Caruna lähestyi asiakkaistaan kirjeellä, jossa se kertoi jopa 27 prosentin hinnankorotuksesta. Yhtiö perustelee hintaloikkaa sähkönjakelun luotettavuuden parantamisella ja verkon kunnostamisella. Torstaina Caruna ilmoitti olevansa pahoillaan asiakkailleen aiheuttamastaan harmista jouduttuaan tekemään ratkaisun hinnankorotuksista verkon mittavan parannustarpeen vuoksi. Energiavirasto antoi keskiviikkona selvityksensä sähkönsiirron hinnankorotuksiin. Selvityksessä on esitetty korotuskattoa hinnankorotuksille ja siirtymäaikaa. Carunan mukaan maaliskuussa voimaan tulevat uudet hinnat ovat valvovan viranomaisen ohjeiden mukaiset. Carunan hinnankorotusilmoituksen jälkeen alkoivat asiakkaiden yhteydenotot kuluttaja-asemiesten suuntaan. Kuluttaja-asiamies ilmoittikin keskiviikkona kutsuneensa Carunan neuvotteluun sähkön siirtohinnan korotuksista. Kuluttaja-asiamies valvoo sähköverkkoyhtiöiden ja kuluttajien välisiä sopimusehtoja yleisesti kuluttajansuojan kannalta. Sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuutta valvoo kuitenkin sähkömarkkinalain perusteella Energiavirasto jälkikäteen neljän vuoden jaksoissa. Kuluttaja-asiamiehellä ei ole toimivaltaa hinnoittelun kohtuullisuuteen sinänsä, mutta hän voi sen sijaan puuttua niihin menettelytapoihin, joilla yritys hinnanmuutokset toteuttaa. Kuluttajaoikeuden periaatteiden mukaan yritys ei voi tehdä pitkäkestoiseen sopimukseen yksipuolisesti suuria kertakorotuksia, koska tällaisia korotuksia voidaan pitää olennaisina muutoksina sopimukseen. Hinnoittelun muutokset pitää siksi toteuttaa vähitellen ja pidemmän ajan kuluessa. Kohtuullinen kertakorotus voi yleensä olla enintään noin 10–15 prosenttia. Tämä määrä ylittyy Carunan hinnankorotuksissa selvästi. Siirtohinnan suuren kertakorotuksen kohtuuttomuutta lisää se, että sähkö on välttämättömyyshyödyke, jota ilman kuluttaja ei voi tulla toimeen. Kuluttajan maksama sähkölasku koostuu sähkön hinnasta, siirrosta ja veroista, joista jokaisen osuus on noin kolmasosa sähkölaskun kokonaissummasta. Kuluttaja voi ostaa sähkönsä miltä yhtiöltä haluaa, mutta siirtopalvelua ei voi valita. Se on ostettava oman alueen verkkoyhtiöltä. Kuluttaja-asiamiehellä on käytössään erilaisia valvontakeinoja, joista julkisuudessa on nostettu esiin ryhmävalitus ja ryhmäkanne. Caruna pahoittelee, mutta ei peräänny Sähkö on nyt halpaa, mutta siirtohintojen korotukset saavat kuluttajat kimmastumaan. Suomen suurin sähköverkkoyhtiö Caruna ilmoitti 27 prosentin hinnankorotuksesta. Vesa Joensuu
• 16 LUONTO RAAHEN SEUTU – Perjantaina 5. helmikuuta 2016 Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Marraskuinen iltayö 2015. Kopsan Kolokankaantiellä asuva Ilkka Perttula ei ole saanut taaskaan unta ja kässehtii aikansa kuluksi olohuoneessa. Yhtäkkiä pihalle syttyy valo. Alapihalla liikkuu tummanpuhuva eläin. Ahma. Aikansa tutkittuaan ja nuuhkittuaan paikkoja se pistäytyy metsään. Ahma vieraili Perttuloiden pihapiirissä myös viime talvena. Ja sitä edellisenä. – Mutta silloin se oli isompi. Olisiko tämäntalvinen kulkija ollut poikanen. Tai rouva, Perttula aprikoi. Tammikuu 2016. Kasitien ylittäneestä ahmasta kantautuu tieto Revonlahdella asuvalle Timo Kukkoselle. – Ketunpyynnissä olleet metsästäjät olivat nähneet ahmanjäljet meidän soitten ja valtatien välisessä maastossa. Seurasimme tilannetta ja ainakin viikon päivät se siellä oleskeli, suhteellisen pienellä alueella ja melko lähellä kasitietä. Olisiko pitänyt pakkasia. Sitä ei saatu selville, mihin suuntaan kulkija jatkoi matkaansa. Heinäkuu 2015. Siikajokivarressa tehdään peräjälkeen kolme havaintoa. Täyttä laukkaa juokseva ahma nähdään tutkimusaseman luona sekä pari kilometriä alempana Kalliokosken maisemissa. Seuraavana päivänä nähdään ahma myös joen eteläpuolella. Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksen petoyhdysmies Antti Sarkkinen sanoo ääneen sen mitä jokivarressa on paljon veikkailtu. – On olemassa vahva epäily, että ahmat on siirretty jostakin. Ei nimittäin ole ensinkään ahmalle tyypillistä säntäillä keskellä kirkasta päivää asuttujen seutujen läpi. Sitä paitsi Revonlahdella oli nähty samoihin aikoihin isoa häkkiä peräkärryssään kuljettava auto. Häkki oli peitetty pressulla. Raahen seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilkka Seppälä on saanut ahmahavaintoja sellaiseen tahtiin, että mistään läpikulkijasta tai -kulkijoista tuskin on enää kyse. Havaintoja on tullut Liminkakylältä Revonlahdelle, ympäri vuoden. – Ahmoista on sekä näköettä jälkihavaintoja. Niitä on myös tallentunut riistakameralle. Sellainen vaikutelma tässä väkisinkin tulee, että alueella asustaa yksi tai kaksikin ahmaa. Ahma lienee saanut nimensä ruokailustaan. Kun se pääsee haaskalle, se hotkii mahansa pikaisesti täyteen niellen isotkin lihakimpaleet kokonaisena. Mutta kyllä ahma osaa myös metsästää. Se te tiedetään poronhoitoalueella. – Kauriit saattavat olla vaaravyöhykkeessä näillä leveysasteilla. Sen sijaan hirvelle se ei mahda mitään. Ahmojen siirtoistutuksiin Ilkka Seppälä suhtautuu varauksella. – Siirroista puhutaan paljon, mutta kun kysyy Luonnonvarakeskuksen miehiltä, asia kiistetään jyrkästi. A Olisiko kulkija ollut poikanen. Tai rouva. Ilkka Perttula Lukuisat havainnot viittaavat siihen, että seutukunnassa elelee ainakin kaksi ahmaa. Ahma on asettunut asukkaaksi AhmA ? ? Luonnonvarakeskuksen mukaan vuoden 2013 lopussa Suomessa oli noin 230–250 ahmaa. ? ? Uhanalaisuutensa vuoksi ahma on täysin rauhoitettu. ? ? Ahmakanta on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. ? ? 1996–1998 silloinen RKTL siirsi yhteensä 8 ahmaa poronhoitoalueelta Lestijärvelle ja Kivijärvelle Metsähallituksen maille. (lähde: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti). Tämä kulkija on Pohjois-Karjalan kasvatteja ja kuvattu piilokojusta Lieksassa. Harri TaaveTTi/arkisTo Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen tammikisan voittajakunta on alustavien tuloksien mukaan Oulu. Pisteitä eli lintulajeja kertyi loppujen lopuksi 68. Se on yhtä enemmän kuin Raahella. – Oululaisilla oli loppujen lopuksi takataskussaan seitsemän lajia joita ei ollut ilmoitettu lintuhavaintojärjestelmä Tiiraan, raahelainen lintuharrastaja Jaakko Koistinen toteaa. Kuntakisan kolmanneksi nousi Siikajoki 47 pisteellä, Tyrnävä oli neljäs 45 pisteellä ja Pyhäjoki viides 44 pisteellä. Henkilökohtaisen kisan voitti oululainen Tapani Tapio 65 pisteellä. Toisena oli Jaakko Koistinen 60 pisteellä. Lintujen etsiminen on pitänyt pinnojen metsästäjät liikkeellä lähes jokaisena päivänä. Tammikuun ensimmäisinä päivinä, kun meri oli vielä sula, koluttiin merenrantoja ja kiikaroitiin kaikki mahdolliset vesilinnut. Myös talviruokintapaikat ovat tulleet tutuiksi. Eniten ovat teettäneet töitä lajit, jotka osuvat kohdalle vain sattumoisin ja hyvällä tuurilla. – Pöllöt, palokärki ja pyrstötiainen haetuttivat, Koistinen myöntää. Ruokinnoiltakaan ei uutta lajia löydä läpihuutojuttuna. Hyvä esimerkki on Varvin alueella talvehtiva nokkavarpunen. Kameransa kanssa maastossa ahkerasti liikkuva Henri Ukonaho onnistui nappaamaan harvinaisuudesta paraatikuvat, mutta lajin havaitseminen muitten lintujen seasta kysyy tarkkuutta. – Kävin kiikaroimassa ruokintaa useamman reissun, kunnes se sitten loppujen lopuksi löytyi koivun latvasta keltasirkkujen seasta, Koistinen naurahtaa. Oulu luikahti oikealta ohitse Näin värikäs komonokka luulisi olevan helposti hoksattavissa, mutta ei pidä paikkaansa. Henri UkonaHo
• Perjantaina 5. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 17 SUDOKUn vaStaUS Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. JÄRJESTÖT URHEILUSEURAT SEURAKUNNAT Jätä ilmoituksesi seurapalstoille helposti • Mene osoitteeseen www.raahenseutu.fi/ilmoittaminen • Valitse haluamasi osasto • Kirjoita teksti • Ohjelma näyttää sinulle hinnan ilmoituksen koon mukaan • Ilmoituksesi laskutetaan normaalisti EL-Pattijoen yhdistys Virkistyshiihtomatka Rokualle, 3 vrk, 17.2. 20.2.2016. Lähtö ke Hengarin edestä klo 12.00 ja paluu la samaan paikkaan. Hinta n. 190 € + kuljetus. Pikaiset yhteydet puheenjohtajaan. Uusi Kia Sportage -mallisto alk. autoveroton hinta 20.536,38 € + arvioitu autovero 6.453,62 € + tk 600 € = kokonaishinta 27.590 €. Vapaa autoetu alk. 600 €/kk, käyttöetu alk. 435 €/kk. EU-yhd. kulutus 4,6–7,6 l/100 km, CO 2 -päästöt 119–177 g/km. Kia-huolenpitosopimus alk. 30 €/kk (sopimusaika 36 kk, 10 tkm/vuosi). Kia-takuu 7 vuotta tai 150 000 km, kolme ensimmäistä vuotta ilman kilometrirajaa. Kia 24h tiepalvelu vuodeksi veloituksetta. Kuvan auto erikoisvarustein. kia.fi @kiamotorsfinland Uusi Kia Sportage. Luotu yllättämään. Kia Sportage on kaunein näkemäsi katumaasturi. Se on auto, jota naapurit ihailevat ja kuljettajat rakastavat. Uusi Sportage tarjoaa enemmän kuin odotat. Enemmän henkeäsalpaavaa, erottuvaa muotoilua. Enemmän huipputeknologiaa. Enemmän edistyneitä ominaisuuksia ja tilaa, jotka lisäävät mukavuuttasi ja turvallisuuttasi. Uusi Kia Sportage alk. 27.590 € Vapaa autoetu alk. 600 €/kk, käyttöetu alk. 435 €/kk Uusi Kia Sportage Ensiesittely viikonloppunäyttelyssä 6.-7.2 . Winter Pack sisältää: Nokian Hakka 8 talvirenkaat vanteineen, moottorinlämmittimen ja sisähaaroitussarjan. NYT KIA RIOON WINTER PACK VAIN PÖRHÖLTÄ! Kia Rio Winter Packillä on täällä! Kia Riossa yhdistyvät liike, ketteryys, ilo ja huolettomuus. Kia Rio on noussut yhdeksi Suomen suosituimmaksi automalliksi. Rion luotettavuudesta kertoo suuren saksalaisen laatututkimuksen 1. sija luokassaan*. Kaupan päälle saat markkinoiden pisimmän 7 vuoden takuun, joka on voimassa aina vuoteen 2022 saakka. Tule koeajamaan uudistunut suosikki meille! Alakorkalontie 1, 96300 Rovaniemi Pe 9–17, La 9–14 Reijo Talvensaari 020 762 4353 Matti Maununiemi 020 762 4358 Antti Rautavaara 020 762 4347 Heikki Kraatari 020 762 4344 Kauppakuja 6, 94450 Keminmaa Pe 9–17, La 9–14, Su 11–15 Arto Parkkonen 020 762 4230 Markku Jaako 020 762 4251 Juha Tapojärvi 020 762 4236 Uusi Kia Rio autoveroton hinta alk. 12.280,54 €, arvioitu autovero alk. 2.325,72 € + tk 600 € = kokonaishinta alk. 15.206,26€. Vapaa autoetu alk. 420 €/kk, käyttöetu alk. 255 €/kk. EU-yhd. 3,6-6,4 l/100 km, CO2-päästöt 94-147 g/km. Takuu 7 vuotta tai 150 000 km, kolme ensimmäistä vuotta ilman kilometrirajaa. Kia 24h tiepalvelu vuodeksi veloituksetta. Kuvan auto erikoisvarustein. * GTÜ raportti 2014 saksalainen laatututkimus 2014. Nyt Kia Rio 1,2 ISG LX 5D EcoDynamics edullisella kuukausierällä! 15.988,67 € tai 98 €/kk* *Esimerkkilaskelma Kia Rio 1,2 ISG LX 5D EcoDynamics: Kauppasumma/Väliraha 15 988,67 €, Käsiraha 6 500,00 €, Luottosopimuksen perustamismaksu 185,00 €, Rahoitusosuus 9 673,67 €, Käsittelymaksu 11,47 €/erä, Maksuaika kk 72 kk, Maksuväli kk 1 kk, Korko 2,90%, Kuluttajasuojalain mukainen todellinen vuosikorko 5,36%, Kuukausimaksu sisältäen käsittelymaksun 98,00 €. Suurempi viimeinen erä 4 800,00 €, Luottokustannukset yhteensä 2 281,01 €, Luottohinta 18 269,68 €. Edellyttää myönteistä luottopäätöstä. Antinkankaantie 35, 92130 Raahe Puh. 020 762 44 Palvelemme ma-pe 9–17, la10-14. Huolto ark. 8–16, varaosat ark. 8–17 Puhelut 020-numeroon maksavat: Lankapuhelimesta 0,0835 € /puhelu + 0,0702 €/min (alv 24%), matkapuhelimesta 0,0835 € /puhelu + 0,1717 €/min (alv 24%) PÖRHÖN AUTOLIIKE OY Markku Martinmäki automyyjä 020 762 4184 Markku Alasuutari paikallisjohtaja 020 762 4182 PULLAKAHVITA RJOILU! La 10-14 ja su 11-15. Raakel ry Järjestämme alustavasti 16.3.16 kevään virkistyspäivän, jolloin suuntaamme Kalajoelle. Siellä monenlaisia mahdollisuuksia meille ikäihmisillekin. Matka tehdään linja-autolla, josta peritään pienehkö kulukorvaus. Retkestä lähemmin ensi viikolla. Pattijoen Metsästysseura AJOK. 7.2.2016. Koemaastot: Liekokangas-Piittakangas-Pahkamaa alue, Huopakin alue, Porankangas ELÄKELIITON RAAHEN YHDISTYS MA 08.02. Senioritanssijat harjoittelevat Paradisessa klo. 9.30 ja puutyöpiiri nikkaroi Merikadun koululla klo. 16.00. Käsityökerhoa ei ole. TI 09.02. Lauluryhmä kokoontuu Paradisessa klo. 13.30. Kaikki mukaan laulukirjojen kanssa. Tiistaikerhossa tapaamme Kreivinajassa klo. 15.00. Päivän aihe on: " Eläkeläisten liikunta ja senioripassi". Yhdistyksen jäsenmaksuja (10 € ) voi edelleen maksaa kerhossa Ellille tai pankkiin 15.03.2016 mennessä. TO 11.02. Tuppikerho kokoontuu Kreivinajassa klo. 14.00. HELLUNTAISEURAKUNTA RAAHEN SEUTUKUNTA Reiponkatu 40 / www.raahehlsrk.com Su 7.2. Ehtoollisjumalanpalvelus klo 11 Ma 8.2. Vertaisryhmä päihderiippuvaisten läheisille klo 18 Rukousilta Kopsassa klo 19 Ti 9.2. Rukousilta klo 18 Ke 10.2. Rukouspysäkki klo 10–12 Hyvän Sanoman ilta klo 18 Ukonkantissa, Esko Vainio ja lauluryhmä Ylivieskasta Seurakuntakoulu klo 18 To 11.2. Sanan ja rukouksen ilta klo 18 Eteläkyläntie 111, Pyhäjoki Pe 12.2. Kids’ Action Night klo 18–20:30 Ollinsaaren koululla Su 14.2. Rukousjumalanpalvelus klo 11 Raahen Helluntailähetys ry.n vuosikokous ja seurakunnankokous rukousjumalanpalveluksen jälkeen Raahen Vapaaseurakunta Brahenkatu 15 La 6.2. Yksityistilaisuus Su 7.2. klo 16.00 Ehtoolliskokous, vieraana Risto Wotschke Ti 9.2. klo 18.00 Rukouskokous La 13.2. klo 16.00 Israelin Ystävien paikallisos. vuosikokous jäsenille Majakassa Su 14.2. klo 12.00 Ystävänpäiväkokous Tervetuloa! Raahen Seudun Senioriopettajat ry Tavataan Kreivinajan isossa salissa to 11.2. klo 13. Ansiomerkkien jako klo 14. RaahePower/RaLepa d-poikien lentopalloturnaus la 6.2. Merikadun koululla. Ottelut alkavat klo 10. Raakel ry Porinakerho Kokoonnumme Kruununmakasiinissa torstaina 25.2 klo 10.00. Aiheena siirtolaisuus. Jutun juurta saamme Jaakko Raution elämästä kertovasta laulunäytelmästä, jonka nauhoituksen Jorma meille esittää. Tervetuloa! Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Hallitus esittää, että päiväsakot korotetaan noin kaksinkertaisiksi. Myös rikesakkoa ja yhteisösakkoa korotettaisiin. Korotukset koskisivat niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin määrättäviä sakkoja. Esityksen mukaan yksi päiväsakko olisi kolmaskymmenesosa sakotettavan keskimääräisistä nettokuukausituloista. Nykyisin yksi päiväsakko on tulojen kuudeskymmenesosa. Pienin päiväsakko, joka nykyisin on 6 euroa, korotettaisiin kaksinkertaistamisen sijasta vain puolitoistakertaiseksi eli 9 euroon, jotta kaikkein pienituloisimmilla päiväsakko säilyisi kohtuullisena heidän maksukykyynsä nähden. Rikesakkoja on tarkoitus korottaa noin 25 prosenttia. Viimeksi rikesakkoja korotettiin syyskuussa, jolloin ne kaksinkertaistettiin. Nyt esitetyn korotuksen jälkeen rikesakot olisivat noin 2,5-kertaiset verrattuna elokuuhun 2015. Pienin rikesakko olisi jatkossa 25 euroa. Suurin rikesakko, jota viimeksi korotettiin muita rikesakkoja vähemmän, korotettaisiin 200 eurosta 285 euroon. Ylinopeudesta päiväsakkoina määrättävä rangaistus olisi aina vähintään suurimman rikesakon suuruinen eli moottoriajoneuvon kuljettajalle 285 euroa. Yhteisösakon asteikko korotettaisiin noin kolminkertaiseksi, pienin rahamäärä 2 500 euroon ja enimmäismäärä 2,5 miljoonaan euroon. Yhteisösakkoja määrätään yriPäiväja rikesakkoihin esitetään korotuksia Rikesakot kaksinkertaistuivat viime syyskuussa. Hallituksen esityksen mukaan niihin tulee vielä uusi 25 prosentin korotus tänä keväänä. Myös päiväsakkoja esitetään kaksinkertaistettavaksi. Arkisto / VesA Joensuu 7 2 4 3 8 6 1 9 5 1 9 8 5 2 4 3 7 6 6 5 3 1 7 9 2 8 4 4 6 9 7 1 3 5 2 8 3 7 5 8 4 2 9 6 1 2 8 1 9 6 5 7 4 3 5 4 7 2 3 8 6 1 9 9 1 6 4 5 7 8 3 2 8 3 2 6 9 1 4 5 7 © Bulls tyksille ja yhteisöille lähinnä työturvallisuusja ympäristörikoksista. Sakkojärjestelmällä pyritään rikollisuuden sääntelyyn ja ennaltaehkäisyyn, mutta sakot vaikuttavat myös valtion tuloihin. Jos korotukset eivät merkittävästi muuta ihmisten käyttäytymistä, merkitsevät ne valtiolle noin 53 – 56 miljoonan euron vuotuisia lisätuloja.
• 18 URHEILU&LIIKUNTA RAAHEN SEUTU – Perjantaina 5. helmikuuta 2016 Maarit Kesti maarit.kesti@almamedia.fi Teräs-Kiekon kasvatit Miikka Salomäki ja Joonas Donskoi kohtaavat toisensa viikonlopun NHL-kierroksella. Viime viikonloppuna NHL-pelaajat saivat lepotauon All Stars -viikonlopun vuoksi, mutta tällä viikolla pelit ovat jatkuneet taas kiivaaseen tahtiin. – Pelitahti on kova. Meillä alkoi heti pelit yhdeksän päivän ja neljän pelin vieraskiertueella, kertoo Donskoi. Yksi San Jose Sharksin viikon vieraspelikohteista on Bridgestoneareena Nashvillessä, jossa Donskoita vastaan asettuu Miikka Salomäen edustama Nashville Predators. Entiset joukkuekaverit odottavat toistensa kohtaamista hyvillä mielin. – Onhan se aika harvinainen hetki, että kaksi TeKi-kasvattia pelaa täällä vastakkain, sanoo Salomäki. – Pelistä tulee varmasti tiukka, hän jatkaa. Donskoi huomauttaa, että kaksikolla pitkä yhteinen historia jääkiekon lisäksi myös jalkapallosta. Kaksikolla on takanaan satoja ellei tuhansia yhteisiä treenejä. – Onhan se mukava päästä pelaamaan Miikkaa vastaan. Miikkan isällä, Juha-Pekalla, on ollut tosi iso rooli myös minun urheilijan urani kannalta, Donskoi kertoo. Miikka Salomäki varattiin Nahsville Predatotsin toimesta vuonna 2011 toisella varauskierroksella. Hän on aloitellut kiekkouraansa rapakon takana AHL:ssä Predatorsin farmijoukkueessa Milwaukee Admiralsin riveissä kaudesta 2013 lähtien. NHL:ssä hän piipahti yhden ottelun verran jo viime kaudella. Tällä kaudella Salomäki ehti pelata neljä AHL-ottelua, kunnes hän sai kutsun Nashville Predatorsin riveihin. NHL-otteluita Salomäellä on nyt takanaan 33. Pisteitä hänellä on 2+3. – Ehdin pelata alhaalla neljä peliä ennen kutsua NHL:ään, joten tietenkin fiilis oli tosi hyvä. Nousu kovempaan sarjaan näkyy Salomäen mukaan selkeämmissä otteluissa. – Pelityyliltään otteet ovat samanlaiset, mutta NHL:ssä peli on vähän selkeämpää ja pelaajat asteen parempia. Salomäkeä kuvaillaan voimahyökkääjäksi, joka pystyy pelaamaan ennakkoluulottomasti ja röyhkeästi sekä erittäin fyysistä peJääkiekon ystäville on luvassa herkkua lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kun Nashville Predators ja San Jose Sharks kohtaavat NHL-jäillä. Salomäki vs. Donskoi Entiset joukkuekaverit Miikka Salomäki ja Joonas Donskoi kohtaavat toisensa viikonloppuna NHL-jäillä, kun Nashville Predators saa vieraakseen San Jose Sharksin. Getty ImaGes/Jonathan Kozub 1 Jääkiekon III-divarissa pelataan viimeisiä runkosarjan kierroksia. Pyhäjoella pudotuspelit vaativat vielä voittoja. Raahessa pelataan enemmän kunniasta. PJK SuPS La 6.2. klo 16 TeKi Kiilat La 6.2. klo 16 TeKi SuPS su 7.2. klo 16 2 Perinteiset Rautahiihdot keräävät hiihtäjät Raahen hiihtomajan maastoihin lauantaina. Saloisten Reippaan ja Saloisten Salaman yhdessä järjestämiä kisoja sivakoidaan lähes sadan hiihtäjän voimin. XXXII Rautahiihdot La 6.2. klo 11 alkaen 3 Suksille voi lähteä ilman kilpailujakin, sillä Siikajoen ja Pyhäjoen kunnissa on meneillään Kansanhiihtokampanja. Kansanhiihtokampanja 1.2. 17.4. 4 Lentopalloa lyödään lattiaan Merikadun salissa, kun Raahen Lentopallon D-pojat pelaavat kahdella joukkueella Raahe Powerin nimellä aluesarjan turnausta. Lentopalloturnaus La 6.2. klo 10-17 5 Pohjois-Suomen nuoret judokat mittelevät paremmuudesta Raahelan tatamilla, kun Pultti-Kupin ensimmäinen osuus kisataan lauantaina. Pultti-Kuppi I osakilpailu La 6.2. klo 11.30 alkaen Roy Viitanen Seuraamme tällä palstalla alueemme urheilijoiden kilpailuja ja muita liikuntatapahtumia. Tiedätkö jonkin tapahtuman? Ilmoita meille toimitus.raahenseutu@ almamedia.fi UrheilUtärpit Raahen Judon Pultti-Kupilla on perinteitä riittää useamman vuoden ajalta. Raahelan tatamilla järjestävät kisat keräävät Pohjois-Suomen nuoria judokoita mittelemään paremmuudesta lauantaina. arKIsto/ roy VIItanen
• Perjantaina 5. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 19 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Entiset joukkuekaverit Miikka Salomäki ja Joonas Donskoi kohtaavat toisensa viikonloppuna NHL-jäillä, kun Nashville Predators saa vieraakseen San Jose Sharksin. Getty ImaGes/Juan OcamPO liä. Predatorsin riveissä Salomäen pelityyli on otettu huomioon, ja miehelle on annettu roolia alivoimapelaajana. – Oma roolini on ollut aika puolustava. Paljon pelaan vastustajan kärkikenttiä vastaan ja menen kentälle oman pään aloituksiin. Salomäen peliminuutit eivät vielä päätä huimaa. Maanantaina pelatussa ottelussa St. Louis Bluesia vastaan Salomäki sai reilut 9 minuuttia peliaikaa ja vaihtoja kertyi 16. Hän myöntää, että roolin kasvaminen vaatii onnistumisia. – Peliminuuttien saaminen on kovan työn takana. Koko ajan pitää pelata hyvin omassa roolissa ja toivoa, että saa näytönpaikkoja. Kun semmoinen tulee, niin pitää onnistua. Loppukauteen Salomäki suuntaa hyvillä mielin. Hän uskoo, että hyvin luistelevalla, puolustavalla ja taistelevalla Predatorsien joukkueella on mahdollisuus finaaliin, kunhan peliin löydetään lisää tasaisuutta. Tällä hetkellä joukkue on sarjassa 18. – Pelejä on paljon vielä jäljellä, mikä on hyvä asia, sillä pelaaminen on kivaa! Henkilökohtaisia tavoitteita Salomäki ei ole asettanut tälle kaudelle. Hän sanoo, että pitää mennä päivä kerrallaan ja tehdä asiat niin hyvin kuin osaa. – Sitten nähdään, mihin se riittää. Florida Panthers varasi Joonas Donskoin vuonna 2010 neljännellä varauskierroksella. NHL:ään hän on siirtynyt tällä kaudella San Jose Sharksiin. Ero SM-liigakenttiin on huomattava. – Pieni kaukalo itsessään tekee jo aika suuren eron. Pelitavat ovat sen myötä aika paljon erilaisia ja peli pyritään pitämään tosi yksinkertaisena ja suoraviivaisena. Donskoi sanoo, että sopeutuminen pieneen kaukaloon on vaatinut töitä, mutta nyt peli alkaa tulla jo selkäytimestä, kun joukkueen pelitapa alkaa tulla tutuksi. Donskoi on kerännyt kehuja otteistaan ainakin viime aikoina. Hän onkin kerännyt 44 ottelussa 22 pistettä, seitsemän maalia ja 15 maaliin johtanutta syöttöä. – Olen jo pidempään saanut pelata Logan Couturen ja Tommy Wingelsin kanssa, joten se helpottaa tekemistä. Peli on varmaan vapautuneempaa senkin vuoksi, että oma rooli alkaa pikkuhiljaa löytyä joukkueen sisältä, ja kun huomaa, että pystyy pelaamaan tässä liigassa. Laitahyökkääjänä Donskoita pidetään kärkihyökkääjänä, joka on taitava ja rohkea pelaaja ja hakeutuu hanakasti vetopaikoille. Hän näkee oman tehtävänsä joukkueessa tuoda laajuutta ja tehoja hyökkäysosastolle. Peliminuutteja Donskoi on saanut mukavasti. Tiistaina Anaheim Ducksia vastaan hän pelasi reilut 13 minuuttia ja vaihtoja kertyi 19. – Totta kai sitä aina haluaa vaan isompaan ja isompaan rooliin ja kehittyä pelaajana. Minulla on kuitenkin vielä pitkä matka tasaiseksi kärkiketjun pelaajaksi. San Jose Sharks on tällä hetkellä sarjassa 13. Donskoin mukaan paikka kärkikahinoissa on mahdollinen. Ensimmäinen tavoite onkin playoffpaikka. Hän kehuu joukkueen olevan hyvä sekoitus kokeneita pelimiehiä ja nuorta voimaa. – Kokeneemmat ovat pelanneet hyvällä tasolla koko kauden ja nyt viime aikoina nuoremmat ovat nostaneet omaa tasoaan. Sitä kautta olemme saaneet enemmän voittoja viime aikoina. Se on tärkein asia menestykseen, että on neljä vaarallista kenttää. Donskoin henkilökohtainen tavoite ei ole pieni. Hän haluaa paikan kärkiketjussa ja pysyä pitkään ammattilaisurheilijana. Se vaatii onnistumisen lisäksi jatkuvaa kehitystä ja toisinaan myös onnea. – Haluan tehdä kaikki asiat joka päivä niin hyvin kuin pystyn ja nauttia samalla siitä matkasta. – Jääkiekkoilijan elämä on mahtavaa ja siitä olen aina unelmoinut. Onkin hienoa, että saan sitä unelmaa toteuttaa, Donskoi sanoo. Nashville Predatorsin ja San Jose Sharksin ottelu pelataan lauantaina Nashvillessä kello 19 paikallista aikaa. Suomessa ottelua voi seurata muun muassa Viaplayltä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 03.00 alkaen. Sekä Donskoi että Salomäki lupaavat, että pelistä tulee tiukka. Molemmat ovat viemässä pisteet kotiin. – Me voitetaan 3–0, uskoo Miikka Salomäki. – Uskon, että pisteet lähtevät tällä kertaa meidän matkaan, sanoo puolestaan Joonas Donskoi. Mitäs kivaa täällä tapahtuu? Katso menoinfo.fi ja liikut siellä missä tapahtuu. Urheilu. Liikunta. Elokuvat. Musiikki. Vai sittenkin teatteriin? raahenseutu.fi >>>
• 20 URHEILU&LIIKUNTA RAAHEN SEUTU Perjantaina 5. helmikuuta 2016 Maarit Kesti maarit.kesti@almamedia.fi Kun Anne Laukan äiti ilmoitti hänet naisvoimistelijoiden jumppaan, Anne ei kiljunut riemusta. Itse asiassa hän ei olisi millään halunnut lähteä. Lähteminen kannatti, sillä siitä hetkestä lähtien, kun hän ensimmäisen kerran pääsi voimistelemaan ohjaajan ohjauksessa, hän on ollut naisvoimistelija. – Kun pääsin jumppaan ensimmäisen kerran, tiesin heti, että tämä on minun lajini. Harjoitukset olivat aina torstaisin, ja se oli kyllä viikon paras päivä. Sitä päivää odotin aina. Pienelle tytölle jo jumppasali oli hämmentävä kokemus. – Sehän on pienelle lapselle aivan valtava halli, Laukka nauraa. Hänen mukaansa parasta voimistelussa on se, kun kaikki tekevät musiikin rytmiin samaa liikettä ja kaikki tietävät, mitä tehdään. – Se on vieläkin hienoa, että ensin treenataan juttuja ilman musiikkia tamburiinin tahtiin ja sitten yhdistetään liikkeet musiikkiin. Se tunne on säilynyt koko voimisteluuran. Voimistelijoiden suurtapahtuma Gymnaestrada on Laukan mukaan upea esimerkki siitä, kuinka tuhatkin ihmistä saadaan liikkumaan samaan tahtiin ja siitä syntyy jotain kaunista. – En ole perfektionisti, mutta tykkään siitä järjestyksestä, mitä voimisteluun kuuluu. Kotona se ei kyllä näy! 7.-luokalla ollessaan Laukkaa pyydettiin myös ohjaamaan. Ura jumpanohjaajana on jatkunut siitä asti. – Se on työlästä, mutta minulle se on kai jo elämäntapa. En mieti sitä työn määrää. Laukan urheilu-ura on aina ollut pelkkää voimistelua. Kapinaa lajia vastaan ei tullut edes murrosiässä. Hän sanoo, ettei ole koskaan edes harkinnut muuta tapaa liikkua. – Sen olen huomannut vuosien varrella, että notkeus on ja pysyy ja jalka nousee niin kuin ennenkin. Lihaskunnon eteen kyllä pitää tehdä töitä, mutta sitä tulee tehtyä esimerkiksi lihaskuntotunnilla, jota ohjaan aina maanantaisin. Lihaskuntojumpan lisäksi Laukka ohjaa 13–17-vuotiaiden swanitryhmää yhdessä Pia Bergstörmin kanssa ja uutuusjumppa lavista, joka alkanut pyöriä Raahen Naisvoimistelijoilla tämän vuoden puolella. Ohjaamisen lisäksi Laukka voimistelee edelleen Raahen naisvoimistelijoiden valioryhmässä. Vuosien varrella jumppalajeja on tullut ja mennyt. Laukka on nähnyt niin aerobicin ja step-aerobin kuin zumbankin kulta-ajat. Myös itse perusvoimistelukin on muuttunut. Laukka kokee sen olevan nykyään tanssillisempaa, mikä antaa mahdollisuuden parempaan ilmaisuun. – Tietenkin perustaidot pitää ensin olla hallussa ennen kuin kykenee tanssilliseen ilmaisuun. Se ilmaisutaito tulee iän mukana. Naisvoimistelijana Laukka on esiintynyt tuhansissa näytöksissä ja osallistunut useisiin kilpailuihin. Ne ovatkin yksi lajin suola. – Olen saanut paljon mahtavia elämyksiä ja kokemuksia aina ulkomaita myöten. Esimerkiksi joka neljäs vuosi järjestettävät Gymnaestrada-tapahtumat ovat niin ihania ja mieleenpainuvia tapahtumia. Yksi rakkaimmista muistoista liittyy kuitenkin Laukan voimisteluuran alkuaikoihin. – Muistan vieläkin sen tunnelman, kun menimme ensimmäisiin voimistelukisoihini Kokkolaan linja-autolla. Meillä oli esityksessä punaiset voimisteluasut ja valkoiset hameet. Samaa jännitystä Laukka ei enää koe, mitä pikkutyttönä jumppaasua päälle pukiessaan, mutta silti sama hyvä fiilis jatkuu vuodesta toiseen. – Meidän valioryhmä on niin hyvä porukka, että olemme hitsautuneet yhteen. Treenit ovat aina myös sosiaalinen tapahtuma. Sinne menen joka kerta mielellään ja nautin siitä aina. Laukka on iloinen siitä, että nykyaikana liikkumisvaihtoehtoja on paljon enemmän kuin hänen nuoruudessaan. Hän näkee naisvoimistelijoiden roolin kuitenkin edelleen vahvana liikuttajana. Ihan pienestä voimistelun suosio ei horju. – Suosion salaisuus on varmasti sellainen perusteellinen tekeminen, varmuus ja jatkuvuus. Tämä on trendikästä vuodesta toiseen. Omaa voimistelu-uraansa Laukka tuskin lopettaa, ennen kuin on pakko. Toiset 40 vuotta voimistelijana voivat hyvinkin olla vielä edessä. – En voisi kuvitella mitään muuta syytä lopettaa kuin vaikka loukkaantumisen tai jonkun sairauden. Minun lajini: Anne Laukka on kolunnut jumppasaleja jo yli 40 vuotta. Ikuisesti naisvoimistelija Anne Laukka nauttii liikkeen ja musiikin yhdistämisestä. Hän on Raahen naisvoimistelijoilla ohjaajana, hallituksen jäsenenä ja valioryhmän jäsenenä. A Sen olen huomannut vuosien varrella, että notkeus on ja pysyy, ja jalka nousee niin kuin ennenkin.” Vesa Joensuu
• TELEVISIO 21 Perjantaina 5. helmikuuta 2016 RAAHEN SEUTU C10 // Tv-viikko Aamulehti // Perjantaina 29. tammikuuta 2016 Tv1 Tv2 MTv3 NeloNeN Yle TeeMa Sub Perjantai 5.2. liv FRii Tv5 KuToNeN ava JiM Yle FeM Fox HeRo Supernanny auttaa vanhempia nyt Euroopassa. Tämäniltaisessa jaksossa taapero pitäisi saada luopumaan rintamaidosta. Supernanny Euroopassa, Liv klo 18 10.25 Dexpedition (7). 11.15 Elokuva Justin Bieber: Never Say Never (S). (USA 2011). O: Jon M. Chu. 13.00 Ibiza Weekender (S). 4 jaksoa. 16.20 Baby Daddy (S). 4 jaksoa. 18.00 Ibiza Weekender (S). 4 jaksoa. 21.30 Elokuva Avaruussiirtokunta Uusi Amerikka (12). (Revolution/USA 2009). O: Michael Rymer. 23.25 Californication (16). 0.35 Villit nettivideot (16). 1.00 Zero Hour (12). 12.30 Californication (16). 3.30 Dexpedition (7). 3.55 Dexpedition (7). 6.00 Sky News. 6.19 Little Charmers – Lumoavat noitatytöt. 6.42 Viidakon Ykä. 7.05 Chuckin ja ystävien seikkailut. 7.26 Karhuherra Paddington. 7.37 My Little Pony. 7.59 Pac-Man. 8.22 Avatar 3. 8.46 Transformers. 9.08 Monsuno. 9.30 Kalle – Chef on the Beach. 10.00 Mies vs hirviö. 10.55 Pytonjahti. 11.50 Maailmanlopun odottajat. 12.45 Suomiehet. 13.40 Montanan poliisit. 14.45 Miehen paikka. 15.10 How I Met Your Mother. 16.05 Kokeile tai kuole. 16.35 Aivopelit. 17.05 Family Guy. 18.05 Lentoturmatutkinta. 19.05 Villeimmät videot. 20.05 Bones. 21.00 Criminal Minds. 21.55 Elokuva Max Payne. (USA, 2008). O: John Moore. 23.55 Elokuva Kohtalokas hyppy. (USA, 2005). O: Harry Winer. 1.35 The X-Files – Salaiset kansiot. 2.25 Ufojen jäljillä Euroopassa. 3.15 Avaruusolioiden hyökkäys. 4.55 Lentoturmatutkinta. 5.45 Sky News. 7.25 SVT: Gomorron Sverige. 11.00 SVT: Vem vet mest? 11.30 SVT: Mat med Kira. 12.00 SVT: Pappa. 12.20 SVT: Gröna hus. 12.30 SVT: Programtablå. 12.35 SVT: Där ingen skulle tro att någon kunde bo. 13.05 SVT: Kmärkt on Route 66. 13.30 SVT: Kära dagbok. 14.00 SVT: Babel bio. 14.45 SVT: När jag blir stor. 15.00 SVT: Antikrundan. 16.20 Kolmikko ja Odinin kulta (7). 16.44 Ruohonjuuritasolla (S). 16.50 Yksineläjä Severin. 17.20 Obs debatt. 17.55 TV-nytt. 18.00 BUU-klubben. 18.30 Arkistosta revittyä: Puhelin. 19.00 Rakas päiväkirja. 19.30 TV-nytt. 19.55 Belle Epoque. 20.00 Vierge Moderne. 20.30 Jahtikumppanukset Lotta ja Leif. 20.45 Oddasat. 21.00 SVT: På spåret. 22.00 SVT: Skavlan. 23.00 SVT: Trädgården på Strömsö. 23.30 SVT: Bygga hus av skrot. 0.15 SVT: Aktuellt. 0.33 SVT: Kulturnyheterna. 0.38 SVT: Väder. 0.40 SVT: Nyheter Öst. 0.45 SVT: Sportnytt. 1.00 SVT: Fosterland. 5.00 Ennustaja-TV. 9.00 Suomen kaunein mökki. 10.00 Ullan unelmakakku. 10.30 Jaksa paremmin. 11.00 Neljät häät Amerikassa. 12.00 Candice sisustaa. 12.30 Candice sisustaa. 13.00 Sinkkuillallinen. 14.00 Hurja painonpudotus UK. 15.00 Hurja remontti. 16.00 Rikkaiden deittipalvelu (S). 17.00 Rikkaiden deittipalvelu (S). 18.00 Supernanny Euroopassa (7). 19.00 Kaisa ja luksuskodit. Kausi 1. Jakso 7/10. Kaisan matka suuntautuu Jyväskylään, missä häntä odottaa kaupungin keskustassa sijaitseva upea city-koti, arkkitehdin uniikki taidonnäyte Vaajakoskella sekä Vihtavuorella sijaitseva vanha omakotitalo. 20.00 Toisenlaiset äidit. 21.00 Kumman kaa (S). 22.00 Akin ja Ritan rakkausdieetit. 23.00 Totuuden anatomia (12). 0.00 Ni hao, Macho Fantastico (S). 0.30 Sinkkulaiva. 2.30 Polyamory: Married & Dating (16). 3.45 Ennustaja-TV. 8.15 Lasten eläinmaailma: Eläinten lentokenttä. 9.05 TV Shop Tvins. 12.05 Lasten eläinmaailma: Eläinten lentokenttä. 13.00 Siivousfanaatikot. 13.55 Pomo keittiössä. 14.50 Kakkukuningas. 15.40 Tosielämän hätäpuhelut (7). 16.10 Kenet ihmeessä nain? (7). 16.40 Detroitin eläinpoliisit. 17.30 Sarah Palinin kiiltokuvaelämä. 18.30 Tahdon morsiuspuvun! 19.00 Tahdon morsiuspuvun! 19.30 Suurenmoiset morsiamet. 20.00 Upea lihava elämäni. 20.30 Roseanne ja monsterimutsit. 21.00 Vaaralliset valheet. 21.30 Kohtalokkaat kaunottaret (16). 22.45 Elokuva Nuori naimaton nainen (16). (Single White Female, draama, USA, 1992). O: Barbet Schroeder. 0.45 Vaara kaupungin yössä (12). 1.40 Seksileikeistä ensiapuun (12). 2.30 Tamron Hallin rikostutkimukset (7). 3.20 Painajainen naapurissa. 4.10 Meedio murhatutkijana. 5.00 Ennustaja-TV. 10.30 Koru-TV. 12.00 Jyrki Sukulan makujen maa. 12.30 Jyrki Sukulan makujen maa. 13.00 Gordon Ramsay – pannu kuumana. 14.00 Guinness World Records. 15.00 Panttilainaamon autospesialistit. 15.30 Panttilainaamon autospesialistit. 16.00 Taste. 17.00 Amerikan paras ravintola. 18.00 Gordon Ramsay maailmalla. Kausi 1. Jakso 3/3. Katuruokaa ja kasvisherkkuja. 19.00 Panttilainaamon autospesialistit. Kausi 2. Jakso 7/26. Yllätystä samalla mitalla. 19.30 Panttilainaamon autospesialistit. 8/26. Kuolettavaa krominkiiltoa. 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät. Kausi 5. Jakso 20/25. Hullu tiedemies. 21.00 Panttilainaamo. 21.30 Panttilainaamo. 22.00 Firmat kuntoon. 23.00 Leijonan luola Kanada. 0.00 Leijonan luola Kanada. 1.00 Kanadan rajalla. 1.30 Kanadan rajalla. 2.00 Muinaiset avaruusoliot (7). 3.00 Ennustaja-TV. 6.00 Aamun AVAus. 9.30 Koirat hotellissa. 10.00 Farm Kings. 11.55 Lääkärit. 12.50 Grand Designs Australia. 13.50 Voguen Fashion Fund. 14.50 New Yorkin luksuslukaalit. 15.45 Terve aamu. 16.05 Jamie Oliverin ruokavallankumous. 17.00 Lemmen viemää (7). 18.00 Elixir Fitness & Sport. 18.30 Elixir Life. 19.00 Fitnesspäiväkirjat. 20.00 Vaimot vaihtoon USA. 21.00 Elokuva Take This Waltz (12). 23.15 Frendit (S). 23.45 Frendit (S). 0.15 Valtiatar (7). 1.05 Vaimot vaihtoon USA. 2.05 Yön AVA. 6.40 American Chopper. 7.35 Selviytyjäkaksikko (7). 8.25 Miami Ink. 9.20 TV Shop Tvins. 12.20 Tavallista elämää. 13.20 Hengenvaarallinen saalis: spesiaali. 14.15 American Chopper. 15.10 Miami Ink. 16.05 Selviytyjäkaksikko (7). 17.00 Isojalan jäljillä. 18.00 Hengenvaarallinen saalis. 19.00 Tuhoutunut sekunneissa. 20.00 Takaa-ajetut. 21.00 Chicago P.D. (12). 22.00 Elokuva Serenity (16). 0.15 Num3rot (12). 1.10 Las Vegas (12). 2.00 Tavallista elämää. 5 jaksoa. 4.15 Isojalan jäljillä. 6.40 Nanny (S). 7.40 Houstonin eläinpoliisit (12). 8.30 Monk (12). 9.25 TV Shop Tvins. 12.25 Pulmuset (S). 12.55 70’s show (7). 13.50 Terapian tarpeessa (S). 14.20 Fame (S). 15.10 Monk (12). 16.00 Nanny (S). 16.30 Nanny (S). 17.00 Pulmuset (S). 17.30 70’s show (S). 18.00 70’s show (7). 18.30 Terapian tarpeessa (S). 19.00 Elokuva Crooked Arrows (7). (Crooked Arrows, draama, USA, 2012). O: Steve Rash. N: Brandon Routh, Gil Birmingham, Chelsea Ricketts. 21.00 Elokuva Turvatalo (16). (Safe House, toiminta, USA, 2012). O: Daniel Espinosa. N: Brendan Gleeson, Denzel Washington, Joel Kinnaman, Liam Cunningham, Robert Patrick, Ryan Reynolds, Sam Shepard, Vera Farmiga. 23.10 Alastomat selviytyjät (7). 0.05 Trokarit (7). 1.00 Trokarit (7). 1.55 Pakkolunastajat. 2.50 Las Vegas (12). 3.35 Las Vegas (7). 4.25 Fame (S). 05.55 Prisma Studio. 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Puoli seitsemän. 10.00–10.48 Doc Martin (7). Kausi 7, 4/8. Oppia ikä kaikki. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Yle Alueuutisia. 12.19 Oddasat. 12.35 Murdochin murhamysteerit (12). Merihirviö. 13.20 Elokuva Mä oksalla ylimmällä (S). (Suomi 1954). O: Jack Witikka. Mv. 14.45 Arkistokuvia: Vastuu (S). 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.15 Yle Oddasat. 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 15.55 A-studio: Talk. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 17.00 Yle Uutiset. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 17.10–17.55 Doc Martin (7). Kausi 7, 5/8. Halki, poikki ja pinoon. 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.30 Puoli seitsemän. 19.00 Kotikylä (12). Kausi 2, 4/6. Kylässä vietetään häitä, vieläpä kaksin kappalein. 20.00 Pressiklubi. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 21.05 Perjantai. 22.00 Peaky Blinders – gangsteriklaani (16). Kausi 1, 1/6. 11920-luvun Birmighamissa vaikuttaa Shelbyn gangsteriperhe. Peaky Blinders -nimistä joukkiota johtaa kaksi veljestä. Heistä toinen, Thomas, on törmännyt onnenpotkuun. 23.00 Yle Uutiset. 23.05 Newsroom (7). Kausi 3, 2/6. Pakene! 00.00–00.30 Puoli seitsemän. 06.50 Pikku Kakkonen. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.2. Onnea, Asser! 06.52 Kim ja Kai (S). 07.00 Nukkearkun lauluja. 07.02 Pingu (S). Ihastus. 07.10 Kati ja Töppö (S). 07.21 Albi Lumiukko (S). 07.26 Metkat Mesiläiset (S). 07.34 Pikku Kakkosen posti. 07.40 Stella ja Sami (S). 07.52 Kaapo (S). 08.18 Late Lammas (S). 08.25–08.50 Peter Pan (7). 09.00 Holby Cityn sairaala (12). 10.00 Ginan maailma. 3/8. 10.30 Jäätävä vaellus. 11.35 Jokirotkon salaisuus. (U) 12.00 Kukkaron herraksi. 7. (U) 12.30 Kukkaron herraksi. 8. (U) 13.00 Kioski: Marjan vallassa. 13.30 Vasen vartaloon. (U) 14.30 Silicon Valley (7). Kausi 2, 10/10. Korppikotkan kaksi päivää. 15.00 Sikarikkaaksi pelaamalla. (U) 15.40 Marja Hintikka Live. 16.30 Eläimet lähellä sydäntä. 7/8. 17.00 17.00 Pikku Kakkonen. Katsellaan mm. Hei Taavi, Lumileikit, Mitä ihmettä, Riku ja Rami. 18.00 Holby Cityn sairaala (12). 19.00 Kioski: Mamu-Suomimamu. 19.20 Villi kortti. 20.10 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka. Kilpailumatka 7,5 km. Canmore, Kanada. 21.00 21.50 Yle Uutiset. 21.55 Urheiluruutu. 22.00 Banshee (16). Kausi 1, 1/10. 22.59 Banshee (16). Kausi 1, 2/10. 23.50 Banshee (16). Kausi 1, 3/10. 00.38 Banshee (16). Kausi 1, 4/10. 01.34 Banshee (16). Kausi 1, 5/10. 02.25 Kioski: Mamu-Suomimamu. 02.45 Mr. Robot (16). 4/10. 03.30–03.58 Yle FOLK. 05.30 Aamusää. 06.00 Studio55.fi. 06.25 Huomenta Suomi. 09.05 Studio55.fi. 09.30 Huomenta Suomen Uutiset. 09.35 Kauniit ja rohkeat (S). (U) 10.05 Emmerdale (S). Kireä kihlajaisjuhla, osa 1/2. (U) 10.35 Emmerdale (S). 2/2. (U) 11.05–12.00 Lääkärit. Perheväkivallan uhrit. 13.30 Nigel Marvenin pingviinisafari. Antarktiksen kesä. 14.30 Pientä pintaremonttia. Jakso 16. Ilmeen oikaisua Pisassa. 15.30 Miehen puolikkaat (12). Työtarjous. 15.55 Salatut elämät (S). Osa 2937: Elias on vakavastiotettava. 16.25 Maajussille morsian. Kausi 9, 2/12. Uudet maajussinaiset. 17.00 17.25 Kauniit ja rohkeat (S). Kertoa vai ei? 17.55 Emmerdale (S). Valoa tunnelin päässä. 18.25 Emmerdale (S). Uudelleenlämmittelyä. 18.55 Mitä tänään syötäisiin? Parmesaaniperunat ja yrttinen ihapata. 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.30 Elokuva Kotirauha (12). Suomi 2011. O: Aleksi Mäkelä. N: Samulii Edelman, Katariina Kaitue, Kerli Kyllönen, Santeri Kinnunen, Kristo Salminen. 21.00 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 Kuukauden parhaat sekunnit. 22.40 Elokuva Perheen jalokivi (S). (Family Stone, Yhdysvallat 2005). O: Thomas Bezucha. 00.46 Eurojackpot ja Jokeri. 00.50 Zoo (12). Taistelu tai tappio. Kausi 1, 2/13. 01.50–06.05 Voittostudio. 05.00 Ennustaja-TV. 06.00 Pound Puppies (S). K. 2. 15. 06.25 Red Caps (S). 06.55 Bumba (S). Kausi 1. 23/50. 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S). Kausi 2. 22/26. 07.25 Transformers Rescue Bots (7). Kausi 2. Jakso 22/26. 07.50 Hauskat eläinvideot. K.1. 10. 08.20 Eläinten ABC. K.1. 25/26. 08.50 Paul O’Grady – rakkaudesta koiriin. Kausi 1. Jakso 6/7. 09.20 Hurja painonpudotus UK. Kausi 2. 6/10. Mahdoton tehtävä? 10.20 Neljän tähden illallinen. Kausi 5. Jakso 12/40. Tarja Filatov. 10.50 Onnenarpa. 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.45 Hauskat eläinvideot. Kausi 1. Jakso 11/76. 14.15 Suhdekoukerot (S). Kausi 7. Jakso 8/13. Vieraita kaukaa. 14.45 Suhdekoukerot (S). Kausi 7. Jakso 9/13. Kaksoisolento. 15.15 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula!. Kausi 1. Jakso 3/12. Marjolahden lomakeskus Haukivuorella. 16.15 Onnenarpa. 16.20 Rantavahdit (12). K. 7. 7/13. 16.50 Rantavahdit (12). 8/13. 17.00 17.20 Rantavahdit (7). Kausi 7. Jakso 9/13. Vähät varoituksista. 17.50 Hauskat kotivideot. 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 Hauskat kotivideot. 20.00 The Voice of Finland. Kausi 5. Jakso 9/25. 20.58 Keno. 21.00 21.00 Elokuva Rocky Balboa (12). (Rocky Balboa 2006). O: Sylvester Stallone. 23.05 SM-Liiga: Illan Parhaat. 23.10 Elokuva Oldboy (18). (Oldboy/USA 2013). O: Spike Lee. 01.15 Poliisit – kotihälytys (12). Kausi 2. Jakso 9/9. 02.15 Poliisit – kotihälytys (12). Kausi 1. Jakso 1/3. 03.15–05.00 Ennustaja-TV. 04.00 Teematieto. 17.00 17.00 Naapurit (S). (U) 18.15 Valitut sanat: Mike Leigh 1/2. Brittiohjaaja Mike Leigh kertoo elämästään ja elokuvistaan Sodankylän elokuvajuhlien aamukeskustelussa 2015. 18.45 Elävä arkisto: Postiauton ikkunasta. 18.47 Postiautolla Suomea pitkin ja poikin. (1961). 19.00 Uusimaa postiauton ikkunasta. (1968). 19.15 Kesäistä Lappia postiauton ikkunasta. (1971). 19.26 Pohjanmaa postiauton ikkunasta. (1970). 19.38–19.51 Talvista Lappia postiauton ikkunasta. (1972). 20.00 Volga 30 päivässä. 5/10. Happicocktaileja ja olutta. 20.45 Ruotsalaisia salaisuuksia. Pieni kasvihuone. 21.00 21.00 Elokuva Kuuma aurinko (12). (Plein soleil/Ranska 1960). O: René Clément. N: Alain Delon. 22.55 Karavaani Baobab. Kertomus senegalilais-suomalaisen musiikillisen unelman toteutumisesta. 23.55 P(l)ain truth (16). (U) 00.10–04.00 Teematieto. 06.00 Voittostudio. 08.00 Astral Tv. 10.00–11.00 Lemmen viemää (7). (U) 14.00 Kiinteistöjen kuningas. Tupla tai kuitti. 15.00 Top Chef Suomi: Kaksintaistelu. Osa 5. 16.00 Amazing Race. Rikkinäistä puhelinta. 17.00 17.00 Walker, Teksasista (12). Heimo. 18.00 Myytinmurtajat. 19.00 Naapurit-tuloslähetys. 19.05 Isän tyttö (S). K. 4, 12/22. 19.30 Miehen puolikkaat (7). 20.00 Simpsonit (12). Kauhujen talo XXV. 20.30 Simpsonit (7). Särötystä rakkaudessa. 21.00 21.00 Elokuva Yksin kotona 4 (7). (Home Alone 4, Yhdysvallat 2002). O: Rod Daniel. 22.50 Isän tyttö (S). K. 4, 12/22. 23.20 Anthony Bourdain – kohti tuntematonta. Libya. 00.20 Eurojackpot ja Jokeri. 00.25 The Late Show With Stephen Colbert. 01.15 Vampyyrien sukua (16). 02.15–06.00 Voittostudio. Uusi tosipohjainen ja palkittu brittiläinen draamasarja kertoo 1920-luvulla Birminghamissa vaikuttavan Shelbyn gangsteriperheen ja poliisin uuden päällikön välisistä taisteluista. Pääosissa ovat Cillian Murphy (kuvassa), Paul Anderson ja Sam Neill. 6 Peaky Blinders – gangsteriklaani, TV1 klo 22 Palkittua draamaa Uusi HBO-sarja Vastikään ehdonalaiseen päässyt mestarivaras Lucas Hood (Antony Starr) omaksuu Bansheen sheriffin identiteetin paetakseen mafian kostoa ja tapaa uudelleen entisen rakastajansa ja rikoskumppaninsa Carrien. HBO-sarjasta esitetään viisi jaksoa kerralla. 6 Banshee, TV2 klo 22
• 22 TELEVISIO RAAHEN SEUTU – Perjantaina 5. helmikuuta 2016 C4 // Tv-viikko Aamulehti // Perjantaina 5. helmikuuta 2016 Tv1 Tv2 MTv3 NeloNeN Yle TeeMa Sub Lauantai 6.2. liv FRii Tv5 KuToNeN ava JiM Yle FeM Fox HeRo UUden MUsiikin kilpailUn karsinnat alkavat. Ensimmäisessä karsinnassa on mukana muun muassa Eini. Uuden Musiikin Kilpailu, TV2 klo 21 9.30 Dexpedition (7). 10.20 Vanderpump Rules (7). 11.50 Ibiza Weekender (S). 4 jaksoa. 14.50 Baby Daddy (S). 15.40 The Neighbors (S). 16.30 Beauty and the Beast (12). 18.00 Ni hao, Macho Fantastico (S). 18.25 Olipa kerran (12). 19.15 #RichKids of Beverly Hills (7). 21.00 Californication (16). 22.10 Zero Hour (12). 0.00 Dexpedition (7). 0.30 Dexpedition (7). 1.00 Californication (16). 1.35 Californication (12). 2.05 Damages (16). 2.55 Damages (16). 6.00 Sky News. 6.19 Timmy ja haltijakummit. 6.40 Olipa kerran planeetta Maa. 7.05 Velhokoira Merlin. 7.15 Lelumaan Niksu. 7.28 Julius-apina. 7.50 Trollz. 8.15 My Little Pony. 8.37 Pound Puppies. 8.59 Vipo – lentävän koiran seikkailut. 9.12 Karhuherra Paddington. 9.33 Prätkähiiret. 9.55 Transformers: Robots in Disguise. 10.17 Transformers – Rescue Bots. 10.38 Pac-Man. 11.25 Elokuva Karvinen herää todellisuuteen. (Garfield Gets Real, USA, 2007). O: Mark A.Z. Dippé, Kyung Ho Lee. 12.50 Eläinkunnan oudoimmat. 13.45 Aivopelit. 14.15 Aivopelit. 14.45 Alanyan sankarit. 15.45 Family Guy. 5 jaksoa. 18.05 Varastojen metsästäjät. 19.00 Huutokaupan metsästäjät. 20.00 Villeimmät videot. 21.00 Rosewood. 21.55 Elokuva Evening. (USA/Saksa, 2007). O: Lajos Koltai. 0.10 Bones. 5 jaksoa putkeen. 4.20 Lyödään ällikällä. 3 jaksoa. 5.35 Sky News. 9.00 SVT: Bing. 9.10 SVT: Pingu. 9.15 SVT: Olivia. 9.30 SVT: Barda. 10.00 SVT: Rapport. 10.05 SVT: Fråga doktorn. 10.50 SVT: Programtablå. 11.00 SVT: Vem vet mest? 11.30 SVT: Opinion live. 12.15 SVT: Go’kväll. 13.00 SVT: Familjer på äventyr. 14.00 SVT: Minnesmästarens mindshow. 14.20 SVT: Byggakuten. 15.21 Vårt gemensamma Yle. 15.25 Vierge Moderne. 15.55 Tienauraajat. 16.35 Tätä on vanhemmuus. 16.55 The Pohjoismaat: Sukupuoliroolit. 17.25 Rakas päiväkirja. 17.55 TV-nytt. 18.00 BUU-klubben: Joy. 18.30 Vinkkejä opiskelutekniikkaan. 19.00 Tiettömän taipaleen takana. 19.30 TV-nytt. 19.40 Sportnytt. 19.50 Erikoisia koteja. 20.00 Haurain siivin yli Pohjanmeren. 20.20 Ampumah. MC: Naisten yhteislähtö. 21.09 SVT: Melodifestivalen 2015: Deltävling 1. 22.30 SVT: Mari Boine – världsnomaden. 23.20 SVT: Mattei. 23.25 SVT: Peter Mattei x 2. 0.25 SVT: Mattei. 0.30 SVT: Peter Mattei x 2. 5.00 Ennustaja-TV. 9.00 Hurja remontti. 10.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit. 11.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit. 12.00 Supernanny Euroopassa (7). 13.00 Sinkkuillallinen. 14.00 Sinkkuillallinen. 15.00 Rikkaiden deittipalvelu (S). 16.00 Hurja painonpudotus UK. 17.00 Hurja painonpudotus UK. 18.00 Kieroilevat kaunottaret (S). Kausi 1. Jakso 4/9. Ilman lastenhoitajaa. 19.00 Huippumalli haussa. Kausi 22. Jakso 1/16. Alkulämmittelyt. 20.00 Sport Girl 2016. Kausi 1. Jakso 5/7. 20.30 Sport Girl 2016. Kausi 1. Jakso 6/7. 21.00 Ihon alla (12). Kausi 1. Jakso 5/12. 22.00 Sinkkulaiva. 22.30 Sinkkulaiva. 23.00 Sinkkulaiva. 23.30 Sinkkulaiva. 0.00 Kumman kaa (S). 0.30 Kumman kaa (S). 1.00 Totuuden anatomia (12). 2.00 Polyamory: Married & Dating (16). 2.40 Polyamory: Married & Dating (16). 3.15 Ennustaja-TV. 8.15 Lasten eläinmaailma: Eläinten lentokenttä. 8.40 Lasten eläinmaailma: Eläinten lentokenttä. 9.05 TV Shop Tvins. 12.05 Lasten eläinmaailma: Eläinten lentokenttä. 12.35 Lasten eläinmaailma: Eläinten lentokenttä. 13.00 Sarah Palinin kiiltokuvaelämä. 13.55 FriiD: Vankilavauvat (7). 14.50 Tahdon morsiuspuvun!. 15.15 Tahdon morsiuspuvun!. 15.40 Suurenmoiset morsiamet. 16.10 Upea lihava elämäni. 16.40 Kaunotar ja hirviö. 17.35 Prom-prinsessat. 18.30 FriiD: Koulutanssiaisten diivat. 19.30 Pan Am (12). Kausi 1, osa 14. Vuoden viimeinen päivä. 20.30 Täydellinen murha. 21.30 Verisukulaisia. 22.25 Pahuuden ytimessä. 23.25 Murha etelän idyllissä. 0.20 Intohimon uhrit. 1.10 Seksileikeistä ensiapuun (12). 2.05 Paula Zahn ja murhien motiivit (7). 2.55 Painajainen naapurissa. 3.50 Vaara kaupungin yössä (12). 5.00 Ennustaja-TV. 8.50 Taste. 9.45 Taste. 10.40 Panttilainaamon autospesialistit. 11.10 Panttilainaamon autospesialistit. 11.35 Panttilainaamon autospesialistit. 12.05 Panttilainaamon autospesialistit. 12.35 Panttilainaamon autospesialistit. 13.05 Surkeiden kuskien autokoulu (S). 13.30 Jaksa paremmin. 14.00 Gordon Ramsay maailmalla. 15.00 MasterChef Kanada. 16.00 Rikkaiden panttilainaamo. 17.00 Amerikan kovimmat keräilijät. 18.00 Wahlburgers. 18.30 Wahlburgers. 19.00 Poliisit (S). Kausi 8. Jakso 13/56. Seinäjoki. 19.30 Poliisit (S). Kausi 8. 14/56. Turku. 20.00 Poliisit (S). Kausi 8. 15/56. Joensuu. 20.30 Poliisit (7). Kausi 8. 16/56. Oulu. 21.00 Suomen Tulli. 22.00 Kanadan rajalla. 22.30 Kanadan rajalla. 23.00 Kanadan rajalla. 23.30 Kanadan rajalla. 0.00 Leijonan luola Kanada. 2 jaksoa. 2.00 Muinaiset avaruusoliot (7). 2.55 Ennustaja-TV. 6.00 Aamun AVAus. 9.30 Haylien keittiössä. 10.00 Meidän safkaa. 10.30 Koko Ruotsi leipoo. 11.25 Hyvän leivän juurella. 12.00 Upeat skandikodit. 13.00 New Yorkin luksuslukaalit. 14.00 Prinssi Harrylle morsian. 15.00 Meidän häät. 16.00 Vaimot vaihtoon USA. 17.00 Dieetit vaihtoon! 18.00 Ladies of London. 19.00 Grand Designs – unelma-asunnot. 20.00 Cheshiren täydelliset naiset. 21.00 Sinkkuelämää (7). 3 jaksoa. 22.50 Frendit (S). 23.50 The Affair (16). 1.00 Vaimot vaihtoon USA. 1.55 Yön AVA. 6.10 Selviytyjäkaksikko (7). 8.50 Perähikiän sankarit. 9.20 TV Shop Tvins. 12.20 Perähikiän sankarit. 12.50 Isojalan jäljillä. 13.45 Hiuskarvan varassa (7). 14.40 Jäisen järven kapinalliset. 15.35 Myrskynmetsästäjät. 16.35 Aarrejahti merellä. 17.30 Elokuva Melkein julkkis (12). 19.50 Tuhoutunut sekunneissa. 20.50 Formula E: Argentiinan osakilpailu. 22.00 6D: Natsien salainen ufoprojekti. 23.00 Elokuva Flying Monkeys (12). 0.40 Las Vegas (7). 1.35 Num3rot (12). 2.25 Koodeja ja salaliittoteorioita (7). 3.15 Isojalan jäljillä. 7.10 Jenkkimetsurit. 8.00 Houstonin eläinpoliisit (12). 8.55 Ihanat kamalat lemmikit. 9.50 TV Shop Tvins. 12.50 Ritari Ässä (12). 13.45 Ritari Ässä (12). 14.40 Charlien enkelit (12). 15.30 Dawson’s Creek. 16.20 Liian ruma rakkauteen? 17.15 Murhasta tuli totta (12). 18.10 Maailman hauskimmat kotivideot. 19.05 Tuurin kyläkauppias. 20.00 Myyntimies Jethro. 21.00 Elokuva Itse ilkimys 2. (Despicable Me 2, animaatio, USA, 2013). Kakkososassa entinen ilkimys Gru värvätään roistojen vastaiseen liigaan taistelemaan uutta superroistoa vastaan. Mukana ovat tietysti Grun keltaiset kätyrit ja suloiset tyttäret. 90 min. O: Pierre Coffin, Chris Renaud. N: Benjamin Bratt, Kristen Wiig, Miranda Cosgrove, Russell Brand, Steve Carell. 22.50 Yövuoro (12). 23.40 Dawson’s Creek. 0.35 30 Rock (S). 5 jaksoa. 2.55 Las Vegas (7). 08.00 Yle Uutiset. 08.05 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella. 1/4. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Ylen aamu-tv. 10.00 Yle Uutiset. 10.05 Ykkösaamu. 10.45 YleLeaks. (U) 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Yle Alueuutisia. 12.19 Oddasat. 12.35–13.29 Dokumenttiprojekti: Isän tyttö (S). (U) 13.35 Prisma Studio. 14.05 Prisma: Matkapuhelimien salatut vaarat. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Pisara. (Joh. 8:12) 15.15 Luontohetki: Eläintarinoita. Raju karju. 15.40 Tanskan salaisuuksia. 4/5. 16.00–16.45 Naiskonstaapeli 56 (12). Kausi 1, 2/5. Muokatut muistot. (U) 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 17.00 Yle Uutiset. 17.10 Inhimillinen tekijä. (U) 18.00 Yle Uutiset. 18.05 Urheiluruutu. 18.10 Me metallinetsijät (7). Kausi 2, 4/7. Andy pääsee työhaastatteluun. 18.40 Avara luonto: Elämän tarina. 4/6 Valta. 19.30 Shetlandsaarten murhat (12). Kausi 3, 3/6. 20.30 Yle Uutiset. 20.50 Urheiluruutu. 21.00 21.15 YleLeaks. 21.30 Uutisvuoto. Vieraiksi saapuvat Helsingin kulttuurijohtaja Stuba Nikula ja kansanedustaja Silvia Modig. 22.00 Ylikomisario Banks (16). Kausi 3, 3/3. Paha poika. 23.30–00.30 Peaky Blinders – gangsteriklaani (16). Kausi 1, 1/6. 07.45 Pikku Kakkonen. 07.46 Nimipäiväonnittelu: 6.2. Onnea, Terhi, Teija, Tiia, Tea ja Terhikki! 07.48 Pikku Kakkosen posti. 07.55 Dinotassut (S). 08.08 Hilla ja avaruuden Eetu (S). Kuun kamaralla. 08.18 Maapallottelua. Se on siili! 08.22 Ryhmä Hau (S). 08.48 Petteri Kaniini (S). 09.00 Galaxi. 09.02 Nokkelikot (7). 09.14 Late Lammas (S). 09.22 Aika härdelli! (7). 09.36 Lohikäärmeratsastajat (7). Toiseksi paras voittakoon. 10.00 Au pairit Los Angelesissa. 4/9. Judith pääsee mallikuvauksiin ja jännittää ensimmäistä esiintymistään ravintolassa. (U) 10.30 Marja Hintikka Live. Mies 2.0. 3/10 Nyt puhuu mies. (U) 11.20 Jan ja hanhet. (U) 11.50 Urheiluviikonloppu. 12.00 Palloilua: Lentopalloa. Suomen Cupin välieriä, naisten ottelu Kangasala – Vampula ja miesten ottelu Tiikerit – VaLePa. Hämeenlinna. 16.00 Yleisurheilua. Botniagames. Mustasaari. 17.00 18.30 Urheiluviikonloppu. 18.55 Ampumahiihdon MC: Miesten yhteislähtö. Kilpailumatka 15 km. Canmore, Kanada. 19.45 Noin viikon uutiset. 20.10 Kätevän emännän juhlat (S). Hautajaiset lopettavat ihmisen vaelluksen maan päällä. (U) 20.35 Kätevän emännän juhlat (S). Äitienpäivä tuo eteemme rakastettuja, palkittuja, mutta myös unohdettuja ja turhautuneita äitejä. U) 21.00 21.00 Uuden Musiikin Kilpailu. Karsinta 1. 22.30 Assembly: Counter-Striken finaali. Suora lähetys. 01.30–03.20 Yle FOLK. 06.00–07.10 Voittostudio. 08.10 Elias ja pelastusryhmän seikkailut (S). Lomareissu. 08.25 Chuggington (S). ( 08.40 Littlest Pet Shop (S). 09.05 Tom & Jerry Kids Show (S). Kauhukartano. Grilli kuumana. Loistavat Lurppa ja Dripple. 09.30–10.00 Pokémon (7). 10.30 Salatut elämät (7). Osa 2934: Aki voittaa sauvan mitalla. 11.00 Salatut elämät (S). Osa 2935: Jiri jiri tööt tööt. 11.30 Salatut elämät (S). Osa 2936: Yksinäinen laiva ullapalla. 12.00 Salatut elämät (S). Osa 2937: Elias on vakavastiotettava. 13.15 Elokuva Karvinen -elokuva (7). (Garfield the Movie, Yhdysvallat, 2004). O: Pete Hewitt. N: Breckin Meyer, Jennifer Love Hewitt, Stephen Tobolowsky sekä Karvisen äänenä Bill Murray. 14.50 Myytinmurtajat. Ostosparatiisit. 15.55 Top Gear Top 41. Top 41, osa 5. 17.00 17.00 MTV Sport: Ravikunkku. 18.00 Yökylässä Maria Veitola. Renny Harlin. Kausi 1, 1/10. 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.10 Uutisextra. 19.20 MTV Sport Uutiset. 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12). 20.00 Saturday Night Live. Kausi 1, 1/12. Suora lähetys Helsingistä, isäntänä Renny Harlin ja musiikkivieraana JVG! 21.00 21.00 Selviytyjät. Finaali, osa 1/2. Kausi 28, 15/16. kausi. 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.10 Päivän sää. 22.15 Lotto ja Jokeri. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 Elokuva Wallander: Varas (16). (Wallander: Tjuven, Ruotsi). 00.25 Saturday Night Live. Kausi 1, 1/12. (U) 01.25–06.00 Voittostudio. 05.00 Ennustaja-TV. 07.00 Onnenarpa. 08.30 Guinness World Records û Ihmeelliset ennätysvideot. Kausi 1. Jakso 20/23. 09.00 Hurja painonpudotus UK. Kausi 2. 5/10. Koukussa ruokaan. 10.00 Star Wars Rebels (7). Kausi 1. Jakso 14/15. 10.30 MasterChef Australia. K. 7. 17/62. Paha porkkanakakku. 11.40 MasterChef Australia. 7. 18/62. Daavid vastaan Goljat. 12.40 Guinness World Records – Ihmeelliset ennätysvideot. Kausi 1. Jakso 23/23. 13.15 Hauskat eläinvideot. Kausi 1. Jakso 63/76. 13.25 Suomen huutokauppakeisari. Kausi 3. Jakso 11/12. Lelumuseon lumoissa. 14.25 The Voice of Finland. Kausi 5. Jakso 8/25. 15.30 SM-liiga Studio: Ässät – Sport. 16.00 SM-liiga LIVE: Ässät – Sport. 17.00 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 The Voice of Finland. Kausi 5. Jakso 9/25. 20.00 Haluatko miljonääriksi? Kausi 1. Jakso 3/12. Kilpailijoina Janne Mönkkönen, Ari Pitkäranta, David Viljanen, Aapo Pitkänen, Pia Koppinen ja Venla Koistinen. 20.58 Keno. 21.00 21.00 Elokuva Autot 2 (7). (Cars 2 2011). O: John Lasseter, Brad Lewis. 23.15 SM-Liiga: Illan Parhaat. 23.20 Elokuva Exctract – kielletyn hedelmän maku (12). (Extract/USA 2009). O: Mike Judge. 01.10 Poliisit – kotihälytys (12). Kausi 1. Jakso 2/3. 02.10 Holmes NYC (7). K. 4. 4/24. 03.10 Isänmaan toivot (S). Kausi 1. Jakso 9/10. 04.20–05.00 Ennustaja-TV. 04.00 Teematieto. 10.00 Mari Boine – konsertti Kautokeinossa. (U) 11.00 Historia: Viktoriaaninen koti. (U) 12.00 Ensisuudelma (7). 6/13. 12.35 Ruotsin salaiset huoneet. (U) 12.50–14.20 Mama Africa. Miriam Makeba. (U) 14.30 Historia: Kauppakomppanian tarina. 1/2. 15.20 Jäitä hattuun. Kausi 1, 4/10. 15.50–16.42 Yle Live: Sanni. 16.50 Volga 30 päivässä. 5/10. 17.00 17.35 Pikselien takaa. 18.07 Pixel: pikselien leikkiä. 19.20 Tanssivien henkien metsä. 21.00 21.00–23.45 Teemalauantai: Christopher Lee. 21.00 Elokuva Dracula, pimeyden prinssi (12). (Horror of Dracula, Britannia 1958) O: Terence Fisher. 22.18 Elokuva Uhrijuhla (16). (The Wicker Man, Britannia 1973) O: Robin Hardy. 23.45 Uusi Kino: Omerta (7). 00.00 Uusi Kino: Back to business (12). 00.25–04.00 Teematieto. 06.00–08.00 Voittostudio. 11.00 Mike & Molly (S). 11.30 Tyhjätaskut (S). K. 4, 19/22. 12.00 Poikamiesboksi (S). Haamukirjoittaja. Kausi 1, 2/12. 12.30 Lähiöunelmia (7). 13.00 Isän tyttö (S). K. 4, 12/22. 13.30 Millerit (S). Karkulainen. 14.00 Valehtelevat viettelijät (12). Kausi 5, 14/25. 15.00 Valehtelevat viettelijät (7). Luovia reseptejä. K. 5, 15/25. 16.00 Glee (S). Kotiinpaluu. 17.00 17.00 Kuukauden parhaat sekunnit. 17.05 Nettideittailun käsikirja. Sinkkuisä ja sarjahurmaaja. 18.00 American Idol. Philadelphian koelaulut. 19.00 Naapurit-tuloslähetys. 19.05 Suomen surkein kuski. 5. 20.00 Aku ja 7 ihmettä (12). 8. 21.00 21.00 Elokuva Jonah Hex (16). (Jonah Hex, USA 2010). O: Jimmy Hayward. 22.45 Rysän päällä. K. 15, 8/22. 23.45 Supernatural (16). Kausi 9, 21/23. 00.45 Witches of East End (12). Kausi 1, 4/10. 01.45–06.00 Voittostudio. Helsingin Messukeskuksessa on parhaillaan Assembly Winter 2016 -tietokonefestivaali. Counter-Strike-turnauksen finaali nähdään suorana lähetyksenä. 6 Counter-Striken finaali, TV2 klo 22.30 E-urhEiLua Suora lähetys LauantaiviihdEttä Odotettu uutuus Soumen ensimmäinen Saturday Night Live alkaa. Ensimmäisen lähetyksen julkkisisäntänä on Renny Harlin ja musiikkivieraana JVG. 6 Saturday Night Live, MTV3 klo 20
• Perjantaina 5. helmikuuta 2016 – RAAHEN SEUTU 23 SUDOKUn vaStaUS On SivUlla 17 SarjaKUvat SUPERMUKULA • B. VIRTANEN • AJAN SÄVEL Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. 7 2 3 6 1 9 9 8 2 4 3 6 4 6 1 5 2 5 8 2 6 1 9 6 3 5 6 9 9 4 7 8 3 1 5 © Bulls Aurinko nousee 8.56 Aurinko laskee 16.17 Nimet Asser Miete Luetaan yleissivistyksen saavuttamiseksi. Siitä tulee helposti niin yleistä, ettei se enää olekaan sivistystä. Georg Brandes Sana Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 8:1 Päivyri Lämmintä Suomessa toissapäivänä Kylmää toissapäivänä Paikallisennuste tänään Kotimaa iltapäivällä Kotimaa 20 25 30 15 10 5 0?C +5 +10 +15 +20 +25 +30 Odotettavissa tänään Oulun seudulla Sää vuosi sitten PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI Vihanti Meteorologi Joanna Rinne ?9 ?8 ?8 ?7 3 Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina ?6°C 5 ?4°C 2 +2°C 7 +1°C 5 Bogskär +4,1 °C Kilpisjärvi ?29,9 °C Enimmäkseen heikkoa luoteistuulta. Poutaa ja enimmäkseen pilvistä, paikoin pilvipeite rakoilee. Pakkasta 6...9 astetta. Kruunupyy Oulunsalo Ylivieska ?4°C 5 ?4°C 4 ?5°C 3 la su ma Joensuu Kajaani Lahti Oulu Rovaniemi Pori Jyväskylä Helsinki Tampere Turku Vaasa Kemi ?1 1 ?4 ?9 ?8 ?5 ?8 ?8 ?7 ?8 ?2 1 3 2 ?6 2 ?6 2 ?7 1 1 1 2 2 3 2 2 1 3 2 3 ?5 ?7 ?5 ?8 ?7 ?10 ?8 ?10 10 5 4 5 Asiakasrekisteri: Raahen Seudun asiakasrekisterissä olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Raahen Seudulla ja muilla Alma Media Kustannus Oy konserniin kuuluvilla lehdillä on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin sekä mielipideja markkinatutkimuksiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön em. tarkoituksiin ilmoittamalla siitä Raahen Seudun asiakaspalveluun. Henkilötietolain edellyttämä rekisteriseloste on nähtävillä Raahen Seudussa. Kiellot ja kyselyt rekisteriselosteesta kirjallisina ja allekirjoitettuna os: Raahen Seutu, Fellmanin puistokatu 4, 92100 RAAHE. Sähköiset tietokannat: Lehdessä julkaistu aineisto tulee ilman eri korvausta osaksi lehden sähköisiä tietokantoja ja Alma Media Kustannus Oy konserniin kuuluvat yhtiöt saavat kaikki oikeudet aineiston vapaaseen käyttöön julkaisutoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Muut ehdot ilmoitushinnastomme mukaisesti. Puhelut 010 -numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettuna: 0,088 €/min (alv. 24%) Nauhoitamme asiakaspalveluun tulevat puhelut sisäistä koulutusja opetustarkoitusta varten. Asiakaspalvelu 010 665 5185 Minna Lattunen Sanna Tjäder Raahelainen, suorajakelut (SSM) Mika Kauppinen 050 012 2034 Ilmoitusmyynti Myyntineuvottelijat Anne Luovi 050 560 0020 Marketta Routaniemi 0400 649 156 Jaakko Remahl 050 575 6660 Myyntipäällikkö Marjut Möttönen Vuorotteluvapaalla Markkinointipäällikkö Jarkko Rautio 050 325 6907 Ilmoitusvalmistus Aini Kanniala 050 560 0017 Päivi Klaavo 050 560 0010 Toimitus 010 665 5180 Sari Jaatinen 050 314 2668 Vesa Joensuu 0400 587 146 Vappu Kallio 050 349 3108 Maarit Kesti 050 560 0015 Mikko Määttä 050 438 0400 Tuulikki Nousiainen 050 314 2666 Raili Viirret 050 314 2661 Uutistuottaja Nina Tuomikoski 050 314 2660 Päätoimittaja Sanna Keskinen 050 562 7068 Sähköpostit etunimi.sukunimi@almamedia.fi www.raahenseutu.fi Fellmanin puistokatu 4, 92100 Raahe Sitoutumaton Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsenlehti. Kustantaja: Alma Media Kustannus Oy. Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani. Ilmestymispäivät: maanantai, keskiviikko ja perjantai. Luotettavia uutisia jo vuodesta 1919. 006593–86–36 Irtonumero 2 € Tilausasiat 010 665 9015 Palvelemme ma–pe klo 8–15.30 fax (08) 220 702 Raahen Seudun JAKELUHÄIRIÖT varhaisjakelu 010 665 5185 klo 08.00–15.30 päiväposti 0200 71 000 klo 08.00–18.00 III-DIVISIOONAN OTTELU Pyhäjoen jäähallissa LA 6.2. klo 16.00 vs. Liput: Aikuiset: 5€ Opiskelijat ja eläkeläiset 3€ Alle 15-v. ilmaiseksi TAISTELU PLAYOFFS-PAIKASTA JATKUU! www.jokikiekko.net www.facebook.com/jokikiekko
• 24 RAAHEN SEUTU – Perjantaina 5. helmikuuta 2016 Kolmio 64 m†, Saaristokadulla. Uudet pinnat, valoisa läpitalo 3krs. 0405490245 Autohuollot/korjaukset kaikkiin merkkeihin takuutyönä. RUOSTEVAURIO hitsaukset/pintapeltien korjaus ja maalaus. DPF/EGR poistot. Katsastuspalvelu ja -korjaukset. TUULILASIN vaihdot. Kaikki nopeasti ja edullisesti ilman viikkojen odotusta 60 €/h. Löydät myös Facebookista. MMK-AUTOPALVELU Yrittäjäntie 3, p. 044 971 1178 Kauppakatu 46 08 220 570 Hammaslääkäri Inna Kramar vastaanotto lauantaisin. Ajanvaraus lauantaisin klo 9–11. Hammashoitoa ammattitaidolla Raahessa Pienkoneosasto: Jukka Klaavo 044 7997 525 Kalle Kervinen 044 7997 550 www.ojanrauta.com Meille soittaminen ei maksa ylimääräistä! Hyvät rahoitus vaihtoehdot Myös vaihtokauppa Rakentajankatu 2, Raahe p. 044 7997 500 NAUTI TALVESTA! Tarjous: vm. 2015 ADVENTURE LX TOURING 4-tahti TYÖKELKKA 59 YETI 550 9 490 € 9 190 € ovh. 10.990 € + toim.kulut + toim.kulut 59 YETI kunnioittaa Lynxhyötykelkkojen perinteitä. Se on kovaan työkäyttöön tehty kelkka, jonka vetoteho ja etenemiskyky tekevät vaikutuksen, ja joka kestää raskasta käyttöä vuodesta toiseen. Koeajossa: • Ranger 900 Touring • Yeti 59 ACE • Adventure LX • Xtrim RE 3500 Laaja valikoima käytettyjä kelkkoja Katso: www.kelkkakuume.com OUTLANDER ™ T3 570 PRO OUTLANDER ™ T3 450 L PRO 9 490 € 7 990 € + toim.kulut + toim.kulut TRAKTORIMÖNKIJÄT Meillä kelkat esittelyssä joka päivä! Adventure LX 600 ACE on väsymätön matkakumppani pilkkireissulle sekä koko perheen matkoille talven ihmemaahan. Se on kelkka täynnä suuria ominaisuuksia, jotka tekevät jokaisesta ajoretkestä elämyksen. Huipputarjous: brp.? brp.? • Taloudellinen Rotax 4-tahtimoottori • Mukava ajaa ja matkustaa • Hiljainen käyntiääni • Syyläri puhaltimella – jäähdytys toimii • Lavan koko 1,5 x 3 m • Laitakorkeus 40 cm • Kipillä Aku CS300-LH 1090 € Raj.erä hintaan SIIKAA, MAIVAA JA NORTTA TORILLA 9-14. Männistö Päivän kalat KUUSAMON MUIKKU 4.90 €/kg PIKKU SIIKA 6.90 €/kg K-Market Pattijoki, PE-LA VUOKRALLE TARJOTAAN MYYDÄÄN KAIKENLAISTA ANTIIKKIHUUTOKAUPPA Meklarina Kari Laine 0400-590930 Oulaisten ns-talo Soihtula Soihtulank. 4 la 6.2. klo 13. Antiikki-, keräilyja arvoirtaimistoa, antiikkija tyylihuonekaluja, upeat MURANON kristallipatsaat, grammari+savikiekot, suuladattava sotilaskivääri (1800-luku), miekka ja tikarit, vanhoja pitsipöytäliinoja, kristallija puristelasimaljat, Arabiaa ja hyvää kotimaista taidelasia (mm. Sarpanevan Hiidennyrkki), hopeaesineitä, pronssipatsaat, upeita koruja ja sormuksia, nimitaiteilijoiden ÖLJYVÄRIMAALAUKSIA TAIDEKAUPPIAAN JÄÄMISTÖSTÄ!, kattokruunut ja upeat Tiffany valaisimet, käsinsolmittuja mattoja mm. LUONNONSILKKIÄ ym. PALJON HYVÄÄ VANHAA PIKKUTAVARAA! Käteinen+kortit. Perinteisesti savustetut kalaja lihatuotteet Raahen torilla lauantaina klo 9-12 Tmi Esko Turpeinen P. 0400 388 334 www.hentilankotileipomo.? Käsinleivotut ja lisäaineettomat leivonnaiset torilta Lauantain toripäivän korvaa Raahen Kuutostiimin Lähiruokapäivät asemalla PERJANTAINA 5.2. KLO 10-17. Myynnissä leipomomme maukkaat käsinleivotut ruoka-ja kahvileivät. Tervetuloa ostoksille! Tuotteitamme on myynnissä myös Kävelykadun kukkaja lahjaliikkeessä. TORILTA Traktori Nuffi DM4 -79, hydraulinen lumenpuskulevy keulassa, hyvät renkaat, ketjut, on rekisterissä. Takalana. Volvo T24 B, vm. -54, on rekisterissä, uudet takakumit, hyvä työkunto. Tarmo piennarjyrsin, vähän ajettu. Ketjut 13x28''. Mitsu L200 pick up vm. -90, kats. 10/15, lavakate ja takaveto, myös vaihto. P. 0400 395 318. Yksiöitä, kaksioita ja kolmioita Oulussa. P. 040 757 6158. WWW.WALOASUNNOT.FI TEEMAT HELMIKUU PE 12.2. Ystävänpäivä -kooste KE 17.2. Koulutus-teema, Pyhäjoki-kuntateema, Seutukunta jako LA 27.2. Koulutus-teema MAINOSTILAVARAUKSET: Anne Luovi Jaakko Remahl 050 560 0020 050 575 6660 Marketta Routaniemi 040 064 9156 .fi Etusivu | Uutiset | Meidän Elämää | Kulttuuri | Urheilu | Videot | Keskustelut | Sää | Menoinfo Kun muutat muista ilmoittaa uusi osoitteesi myös meille! Fellmanin puistokatu 4, Raahe puh. 010 665 9015, fax (08) 220 702 asiakaspalvelu.raahenseutu@almamedia.?