HELSINKI Nro 18 » 1.10. – 14.10.2020 Erikoistehoste-hohtominigolf www.hohtogolf.fi Vantaa (Flamingo) Helsinki (Keskusta) Espoo (Iso Omena) Turku (Kauppatorin laita) Tampere (Ratina) OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Varasto, tuotanto, autopaikkatilat sekä henkilönostimien Vuokraus pääkaupunkiseudulla. www.tila1.fi puh. 0400 424 192. Tarjouspäivinä pakettiauton vuokra vain 50 euroa / vrk. Nyt vuokraus myös REDIssä! Muuttopalvelu: 300 euroa (kaksio) 3h työtä, 2 muuttomiestä Kehä1 sisällä. Mechelininkatu 7 Puh. 020 1180 810 www.ravintolaperho.fi 22.9-3.10 liekitämme! Bienvenue! á la carte-lista täynnä ranskalaisia herkkuja Bistro Perho Lääkäri Jarmo Karpakka kävelee 1 400 km miesten terveyden puolesta s. 3 Kuumat Puheenaiheet Legendaarisesta tv-kasvosta tehtiin elokuva – yllätysnimi tekijäjoukossa Tunnettu yksityisklubi aukeaa nyt kaikille – tosin vain keskiviikkoisin Pysy uutisissa www.newsbox.fi Newsbox.fi saatavilla Google Play -kaupasta.
2 | PUOLI KAUPUNKIA Sisällys Yhteystiedot Puoli Kaupunkia on riippumaton ilmaisjakelulehti. Lehti ilmestyy joka toinen torstai, force majeure -varauksin. Toimituksen vastuu virheellisistä tai julkaisematta jääneistä ilmoituksista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehti ei ole velvollinen säilyttämään tai palauttamaan materiaalia ilman sopimusta. Puoli Kaupunkia OSOITE: Hämeentie 103 E, 00550 PUHELIN: 0400 408 199 INTERNET: www.puolikaupunkia.fi PÄÄTOIMITTAJA vt: Jukka Kuusanmäki Puh. 09-2600107 jukka.kuusanmaki@ letterbox.fi TAITTO: Petra Haukkala PAINOPAIKKA: BotniaPrint, Kokkola ILMOITUSHINNAT: Koko painoksen tekstissä 1,95 e/pmm, tekstin jälkeen 1,10 e/pmm. Hintoihin lisätään alv. +24 % ILMOITUSMYYNTI: Puh. 0400 408 199 ILMOITUSTRAFIIKKI: ilmoitukset@ puolikaupunkia.fi SEURAAVAT NUMEROT ILMESTYVÄT: Viikon Kuva Onko elämä simulaatio? Kauko Vanajas Vietämmekö enemmän aikaa sängyssä syvässä unessa vai istumalla tietokoneen ääressä nettihakuja naputtelemassa. Yhdysvalloissa yksi neljästä ihmisestä viettää enemmän aikaa verkossa kuin sängyssä. Yhä useammat ihmiset siellä kärsivät nk. e-ahdistus oireyhtymästä. Nämä ihmiset joutuvat miltei paniikin valtaan tai vähintään masentuvat elleivät he pysty tarkistamaan sähköpostiaan tai facebook-tiliään jatkuvalla syötöllä. On myös todistettu, että miehet käyttävät enemmän aikaa verkossa kuin naiset. Yksi neljästä miehestä viettää päivässä vähintään kuusi tuntia tietokoneen ääressä, kun taas yksi viidestä naisesta käyttää yhtä paljon aikaa netissä. Yksi kolmesta ihmisestä tarkistaa sähköpostinsa yli 6 kertaa päivässä. Huonoa on tietysti täysin kiistämättä se, että ihmiset viettävät enemmän aikaa tietokoneensa parissa ja vähemmän aikaa esim. kävelyn, ystävien ja perheen kanssa tai yksinkertaisesti unessa. Internetavaruus on hyvä ja hyödyllinen asia. Se on yleensä kuitenkin numero ykkönen esim. teinien keskuudessa, koska se tarjoaa kaikki mahdollisuudet tarkkailla vaikkapa mitä erilaisimpien myynnissä olevien tuotteiden laatua, saada tutkimistietoa, chattailla ja tehdä omia suunnitelmia. Internet on myös tehnyt yhteydenpidon nykyisiin ja tuleviin ystäviin paljon helpommaksi. Opettajat ovat siirtyneet pois joiltakin kynä-ja-paperi toteutuksista hyödyntämään tekniikan suomia mahdollisuuksia. Amerikkalaistutkimuksen mukaan viettävät teinit keskimäärin 20 tuntia viikossa tietokoneen tai television ääressä. Kun tällaisia ”häiriötekijöitä” on runsain mitoin ympäristössä, eivät teinit ehdi vain oleilemaan ja seurustelemaan kavereiden ja perheenjäsenten kanssa. Viettämällä suhteettoman paljon aikaa netissä eivät he yksinkertaisesti sisäistä elämän todellisia arvoja ja yksinkertaisia elämän ja elämisen perustotuuksia. On tietysti mukava kuunnella musiikkia ja kommentoida lähetettyjä kuvia, mutta onko sen oltava jokapäiväistä ja niin runsasta. Päteehän tämä tietysti paljon teinejä iäkkäämpiinkin. Internet on hyvä työkalu. Se ei kuitenkaan, aivan varmasti, korvaa parhaan ystävän tai läheisen halausta. Miten voidaan selittää jopa patologiselle asteelle edennyt sosiaalisen median käytön riippuvuus? Miten näillä alustoilla pyöriminen vaikuttaa uraan, koulutukseen ja itse ihmismieleen ja jopa kehon toimintoihin? On järkevää hyödyntää nykyteknologian tarjoamia nopeita ja tarkkoja resursseja. Kaikki eivät kuitenkaan kykene tunnistamaan koska ollaan luisumassa liikakäytön puolelle. Tietokonepelejä pelatessa ollaan kuin lentäjä lentokonesimulaattorissa. Eivät nämä pelikokemukset voi mitenkään tarjota samaa elävän elinympäristön kokemuksiiin perustuvaa ja omaan kehitykseen elämän lainalaisuuksien mukaisesti sovellettavaa tietoutta, tiedostettavuutta ja rikkautta. Minkälaiseen tunnetilaan siirtyy ja miten tämän todellisen maailman hahmottaa koko yön tietokonepeliä pelannut henkilö? Jokainen paljon pelaava tai facebookissa ja twitterissä pyörivä voi tehdä mielenkiintoisen ajatuksellisen arkipäivän testin. Ajattele että ollessasi vuorovaikutuksessa ihan aidon ja oikean kanssaihmisen kanssa pelaatkin tietokonepeliä mutta et voikaan kättä heilauttamalla lennättää tätä kanssaihmistä sadan metrin päähän. Ajatusleikki todennäköisesti naurattaa sinua, mutta se voi olla hyvinkin opettavainen. Se kanssaihminen ei ole pelihahmo vaan oikeaa lihaa ja verta eikä mikään sovellus, paitsi elämän itsensä luoma sellainen. Kauko Vanajas 15.10. 29.10. 12.11. 26.11 6 J-Lon & A-Rodin uusi Floridan koti Silakkamarkkinat käynnistyy Kauppatorilla tuttuun tapaan lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, ja silakkaostoksille ehtii aina seuraavan viikon lauantaihin saakka. Stadin Silakkamarkkinat on Suomen vanhimpia yleisötapahtumia, jota on juhlittu Helsingissä jo vuodesta 1743. Kuva: Museovirasto. Kuvaaja: Jorma Jussilainen, 1951 Porvoo on oivallinen kohde lähilomalle 4 Syntymävuosi ei saa määrittää palvelupalettia 5
Seniorit Kansallinen senioriliitto vaatii: Kurranlyönnistä haastaja kansallispeli pesäpallolle? Kurranlyönti on monelle tuttu Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä (1870), jossa kiivas mailapeli kuuluu veljesten lempiharrastuksiin. ”Nyt kun Kiven romaanin ilmestymisestä on kulunut tasan 150 vuotta, päätimme kokeilla, millaista veljesten suosikkilajia olisi pelata käytännössä”, Aleksis Kiven Seuran puheenjohtaja Sakari Katajamäki valaisee hankkeen taustoja. Aleksi Kiven innostuksen voi helposti aistia kohdissa, joissa hän kuvaa veljesten pelejä romaanissaan: ”Veljesten parhaita huvituksia oli myös kiekon-lyöminen, jota leikkiä he vielä miehuutensakin iässä rakastelivat harjoitella. He silloin, jaettuina kahteen joukkoon, taistelivat kiivaasti, kumpikin puoli pyrkien kohden määrättyä esinettä. Kova oli silloin huuto, juoksu ja temmellys, ja tulvana virtasi hiki heidän kasvoiltansa. Humisten hyppeli kiekko pitkin tietä ja ponnahti usein kartusta miehelle vasten kasvoja, niin että kun he palasivat leikistä, oli yhden ja toisen otsa varustettuna aika sarvella, tai poski ajettuneena simpulaksi.” Viimeisen sadan vuoden aikana kurranlyönti on menettänyt aiemman asemansa suosittuna kansanhuvina, mutta aiemmin kurranlyönti kuului jokakesäisiin harrastuksiin. Lajin laajasta levinneisyydestä kertoo etenkin se kirjava nimistö, jolla tätä kansanurheilun muotoa on kutsuttu eri puolilla Suomea: ”ajokonkari”, ”ajonlyönti”, ”hyrynlyönti”, ”keilin heitto”, ”kiekkeren lyönti”, ”kiekonlyönti”, ”kierikka”, ”konkarin heitto”, ”kyökän heitto”, ”kähkerän lyönti”, ”köhkörön heitto”, ”pikapyörälyönti”, ”rillalyönti” ja ”tiirikan lyöminen”. Pelin vanha suosio on helppo ymmärtää, sillä lajissa on tuttuja elementtejä monista hienoista lajeista, kuten baseballista, rugbysta, kriketistä, maahockeysta ja jääkiekosta. ”Kurran lyönti on kyllä sen verta hauskaa puuhaa, että voisivat siellä ajatushautomoissa ja ministeriöiden mietinnöissä suosiolla unohtaa cleantechit ja kotimaiset hevibändit suomalaisuuden vientituotteina. Rohkeasti vaan verkot vesille ja brändäämään Suomea maana, jossa kelpo kansanhuvia on lyödä karahkoilla naapuripitäjän joukkue takaisin omalle tontilleen.”, Joonas Virkki kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoiden Putkinotkosta visioi. Kurranlyönnin näytösottelu Seurasaaren juhlakentällä (Helsinki) lauantaina 3.10.2020 klo 14.00 alkaen Näytösottelussa visakoivuista kiekkoa mäikyttelevät folkloristiikan ja kansatieteen sekä kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoista kootut joukkueet, jotka havupuukankineen ottavat yhteen Seurasaaren juhlakentällä. Ottelu on ensimmäinen kokeilu kiehtovan perinnepelin elvyttämisessä. Vuosina 2021 ja 2022 kurranlyönnin liikunnallista iloa on tarkoitus levittää laajemminkin ottelulajiksi ja suomalaisten ajanvietteeksi. ”Kurranlyönnin maailmanvalloituksen lähtöpaikaksi sopii mitä parhaiten Seurasaari, alkoihan täällä karjalaisen kyläpelin, kyykän, elvytystyö 1960-luvulla. Tunnetuin alkuvuosien kyykän pelaajien keskuudessa oli urheilun monitoimimiehenä esiintynyt tasavallan presidentti Urho Kekkonen, joka ulkoili Seurasaaressa usein.”, Seurasaarisäätiön toiminnanjohtaja Aila Nieminen kertoo. Näytösottelun järjestävät Aleksis Kiven Seura ja Seurasaarisäätiö yhteistyössä Putkinotko ry:n ja NEFAHelsinki ry:n kanssa. Vuonna 1941 perustettu Aleksis Kiven Seura on Suomen toiseksi vanhin kirjailijanimikkoseura, jonka perustajajäseniä ovat olleet muun muassa näyttelijä Tauno Palo, kirjailija Mika Waltari ja säveltäjä Uuno Klami. Seurasaarisäätiö haluaa lisätä pääkaupunkiseutulaisten osallisuutta elävän kulttuuriperinnön parissa. Se toimii Seurasaaressa kulttuuriperinnön alustana ja mahdollistajana. Keskikesänjuhla, juhannus, on järjestetyistä tapahtumista suurin ja kansainvälisin. PUOLI KAUPUNKIA | 3 ANTIIKKILIIKE R. MUURI ISO ERÄ -50% AUKI 11–18 . 11–15 LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI PUH. 040 5531378 WWW.ANTIIKKI.FI TERVETULOA! ”Tässä on meillä sileä aho, ja mitä kantoja on esteeksi, tempaisemme juurineen pois, ja tuolta otamme tarhallemme jatkoa nummen tasaisesta pinnasta.” – Aleksis Kivi. Kuva: Noora Kumpulainen. Mehiläisen lääketieteellisen johtajan tehtävästä eläköitynyt Jarmo Karpakka haluaa kävelytempauksellaan nostaa esille suomalaisten yli 50-vuotiaiden miesten terveysongelmat sekä keinot niiden ehkäisyyn. Miesten elinajanodote on Suomessa pikkuhiljaa kasvanut, mutta terveiden elinvuosien odote ei ole kasvanut samassa suhteessa. Ruotsalaiset veljet voivat paremmin, he elävät terveinä pidempään. – Perintötekijöillä on vaikutusta terveyteen, mutta keski-iän jälkeen niiden merkitys pienenee ja liikunnan, ravinnon sekä muun terveyskäyttäytymisen painoarvo kasvaa. Omilla valinnoilla on suuri merkitys terveydellemme. Tästä haluan projektini aikana kertoa, sanoo Karpakka. Via Uomo – Miehen tie Karpakka lähti liikkeelle elokuussa ja suunnitelmissa on kävellä seitsemässä viikossa Jäämereltä Norjasta Itämerelle Helsinkiin. Matkaa kertyy 1 400 kilometriä, jotka Karpakka on suunnitellut jakavansa noin 30 kilometrin päiväetappeihin. Taival alkoi Norjasta Varangerbotnista 18.8. ja se on edennyt Ivalon, Rovaniemen, Oulun, Jyväskylän kautta kohti Hämeenlinnaa, Hyvinkäätä ja Helsinkiä. Pysähdysten aikana Karpakka on saanut mahdollisuuksia kertoa miesten terveysasioista esimerkiksi paikalliselle medialle. Projektin nimi on Via Uomo – Miehen tie ja sitä tukee opetusja kulttuuriministeriön rahoittama Liikkuva aikuinen -ohjelma. Matkakuulumisia Karpakka kertoo viikoittain videoblogissaan. Samalla hän käsittelee tiiviisti jotain miehiseen terveyteen liittyvää teemaa. Jarmo Karpakka tuottaa myös Olipa kerran mies -verkkosivustolle tietoiskuja miesten ikääntymismuutoksista, yleisimmistä sairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, seksuaalisuudesta sekä psyykkisistä ja henkisistä kysymyksistä. – Tietoiskut on kohdistettu miehille ikäluokassa 50–60+, mutta pääosa niistä koskee ihan kaikenikäisiä miehiä. Ja saattaapa ne lukemalla joku nainenkin ymmärtää paremmin miestään, Karpakka toteaa. Jarmon kävelyreitti ja aikatauluarvio (Hyvinkää ja Helsinki): Hyvinkää 6.10. Helsinki 8.10. Vaimo tukena miehen tiellä Elokuussa alkaneella matkalla on apuna myös vaimo, joka kulkee mukana matkailuautolla ja tarjoaa uupuneelle huoltoja majoituspaikan. Eläköitymisriitti Jäämereltä Itämerelle – Lääkäri kävelee 1 400 km miesten terveyden puolesta Millä tavalla pitkän työuran terveydenhuollon johtotehtävissä tehnyt suomalainen mies laskeutuu työelämästä ansaituille eläkepäiville? Kävelemällä 1 400 kilometriä Jäämereltä Itämerelle, tietenkin! ? Jarmo Karpakka on 63-vuotias liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja dosentti. Hän jäi eläkkeelle kesällä 2020 tehtyään lähes 30 vuotta kestäneen uran yksityisen ja julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä. Liikunnan ja terveyden välinen yhteys on ollut Jarmon erityisen kiinnostuksen kohde. verkossa Lue puolikaupunkia.fi
4 | PUOLI KAUPUNKIA Kulttuuri Päiväkatsaus Ranskalainen sana jour on suomeksi päivä. Eli Bon jour, hyvää päivää. Sitä meille toivottaa aamuisin kaksi televisioasemaa, TV1 ja MTV3. Sitä kutsutaan journalismiksi. Uutisista on kuitenkin pulaa. Aamuisin joudutaan kertomaan Trumpin edellisen päivän tempauksista ja edellisenä iltana USA:ssa pelattujen jääkiekkootteluiden syöttäjistä, kun Lauri Markkanenkin vain harjoittelee. Tuokin lysti kuitenkin loppuu, etenkin jos Bidenistä tulee USA:n presidentti. Hän tuskin herää edeltäjänsä tapaan keskellä yötä ja ryhdy jakamaan ihmiskunnalle elämänohjeita ja sodan uhkia twitterissä. Putin sen sijaan nukkuu yönsä ja siirtyy vasta aamuteen juotuaan Kremlin muurien sisäpuolelle datshaltaan 130 kilometrin tuntinopeudella. Hänen uutismyllynsä alkaa pyöriä vasta meidän iltapäivässämme. Näin naapurissa -uutiset jäävät Suomessa yleensä vanhentuneina illaksi. Myös uutistarjonta Venäjältä Suomeen on niukka. Emme julkaise päivittäin siellä koronaan sairastuneita ja jos joskus julkaisemme, epäily lukujen todellisuudesta vallitsee. Jos ne olisivat hallituksemme ja THL:n mielestä totta, itärajalta olisi jo kauan päässyt kulkemaan kumpaankin suuntaan yötä päivää. * * * Kovin ei kuitenkaan Natoon hinkuva Kokoomus voi Venäjää näissä raja-asioissakaan moittia eikä sitä painostaa, sillä sen veljespuolue on Yhtenäinen Venäjä, Putinin johdolla tiedotuskanavia sulkeva. Tosin on Suomessakin samanlaista lähihistoriaa. Enää ei paperi rapise Uudessa Suomessa, Uudessa Aurassa, Pohjolan Sanomissa eivätkä suomalaisporvarit pitele ohjia myöskään MTV3:ssa eivätkä WSOY:ssä. Rajojen pysyminen kiinni kiusaa erityisesti itäisen Suomen rekka-autoilijoita, jotka joutuvat täyttämään satojen litrojen tankkinsa lähes kaksi kertaa kalliimmalla dieselillä kuin rajan tuolla puolella. Sekin vaikuttaa tukkituotteiden hintatasoon eikä Kaipola ole ainut tehdas, joka joutuu pistämään pillit pussiin. Esimerkiksi se, että UPM:n jalostama eukalyptuspuu kasvaa Uruguyassa aivan eri vauhtia kuin kuusi, koivu tai mänty Suomessa, vaikuttaa markkinoiden hintatasoon. Eukalyptuksen lisätuotteena saadaan kaiken lisäksi raaka-ainetta purukumiin ja imeskelytabletteihin. * * * Television parasta aikaa ovat aatookkien illat. Haastateltavat ovat tosin tarpeettomia, kun vastaukset ovat haastattelijoiden lehtiöissä valmiina. MARTTI HUHTAMÄKI M.H.HUHTAMAKI@GMAIL.COM Huhtamäki – Kyllähän Porvoossa on aina aivan ainutlaatuinen tunnelma, Myllynen sanoo. Ainutlaatuista tunnelmaa pääsee kokemaan niin Vanhassa Porvoossa, idyllisissä majoituskohteissa, ravintoloissa, putiikeissa ja luontokohteissa. Unohtamatta maaseudulla ja saaristossa sijaitsevia kohteita. Ravintoloiden kirjo hakee vertaistaan Porvoo yllättää monen sillä, miten paljon tarjottavaa on keskisuurella, noin 50 000 asukkaan kaupungilla. Kaupungin ravintolatarjonta hakee vertaistaan. – Monet ravintoloista ovat kävelyetäisyydellä toisistaan. Keskustan ravintoloiden lisäksi ruoan ystävän kannattaa käydä muun muassa Haikon lumoavan kartanomiljöön ravintolassa. Koska koko Porvoon ravintolatarjonnan kattavasta kuvaamisesta syntyisi novelli, Myllynen tyytyy toteamaan, että Porvoon ravintoloiden kirjosta löytyy ihan kaikkea katuruoasta fine diningiin, kasvisruokaravintoloista liharuokaravintoloihin. Tilanteen, seurueen ja oman mieltymyksen mukaan voi valita perheravintolan tai pienen ravintolan intiimin tunnelman. – Ruokafilosofian voi sanoa Porvoossa kulkevan ranskalaisesta skandinaavisen kautta japanilaiseen, Myllynen kuvaa. Monen porvoolaisravintolan annokset ovat keränneet mainetta kaupungin ulkopuolellakin. Porvoossa vietettiin elo-syyskuun vaihteessa Smaku-ruokatapahtuma, jonka aikana järjestetyn Porvoon Makuaarre 2020 -kilpailun voitti Ravintola Seireenin kolmen juuston karitsalasagne. Yleisöäänistä suurimman saaliin sai Rafael’s Steakhouse & Bistron Spicy pork steam bun -annos. Porvoon ruokamaailma on paljon muutakin kuin ravintolat ja kahvilat. Lähiruoan ystävän ei kannata unohtaa Porvoon maaseutua, esimerkiksi luomunaudanlihaa tuottavan Bosgårdin tilan kauppaa. Poimintana Myllynen mainitsee lisäksi Porvoon saaristossa toimivan muun muassa hilloja valmistavan Hommanäs Gårdin. Suklaan ystävän suosikkipaikka Porvoo on ehdoton vierailukohde myös suklaan ystävälle. – Meillä on hyvin monelle suomalaiselle tuttu, ensi vuonna 150-vuotisjuhliaan viettävä Brunberg. Suklaanautintoja tarjoavat suklaakahvila Petris Chocolate Room ja Pieni Suklaatehdas, joka on kerännyt herkuillaan kansainvälistäkin menestystä. Suklaan lisäksi Porvoo tarjoaa mantelista makunsa saavaa herkkua eli runebergintorttuja läpi vuoden, ei ainoastaan sesonkiaikaan helmikuussa. Suklaasta ja tortuista puhuttaessa mieleen tulevat kuumat juomat kahvi ja tee. Niistä nautiskellaan esimerkiksi Porvoon Paahtimon Bar & Caféssa ja Vanhassa Porvoossa sijaitsevassa Teeja Kahvihuone Helmessä. Myllynen toteaa, että Porvoon ravintoloissa ja kahviloissa näkyy niiden perustajien intohimo. Ne ovat perustajiensa unelmien täyttymyksiä. Laadun merkitys ja persoonallinen ote tekemiseen välittyvät asiakkaalle. Mitään ei ole jätetty puolitiehen. Porvoon vierailulla on mahdollisuus osallistua Porvoon matkailuoppaat ry:n järjestämille teemaopastuksille. Tarjolla on esimerkiksi ravintolakävelyjä, joilla kuullaan Porvoon ruokakulttuurista, ravintoloista ja lähiruoasta. Yöt idyllisissä puutaloissa Ravintolatarjonnan runsauden lisäksi moni yllättyy Myllysen mukaan siitä, miten paljon Porvoossa on persoonallisia majoituspaikkoja. Niillä monilla on vakiovieraansa, jotka palaavat kerta toisensa jälkeen aistimaan tunnelmaa ja nauttimaan porvoolaisesta vieraanvaraisuudesta. – Majoituspaikat mahdollistavat sen, että esimerkiksi Porvoon laajasta ravintolatarjonnasta saa nauttia kauemmin kuin yhden päivän. Tänään voi käydä illallisella yhdessä paikassa ja huomenna lounaalla kokeilla jotain toista Porvoon laadukkaista ravintoloista. Majoituskohteet ovat ravintoloiden lailla persoonallisia. Porvoosta ja sen ympäristöstä löytyy useita pieniä bed & breakfast -paikkoja. Myllynen mainitsee kaksi kelluvaa Jokimajaa, jotka olivat toiminnassa tänä kesänä sekä vanhassa Porvoossa idyllisessä ympäristössä sijaitsevat Old Town B & B Ida-Marian, Helmen Budoaarin ja Pariisin Villen. Porvoon keskustasta löytyvät hotellit Sparre ja Seurahovi. Seitsemän kilometrin päästä Porvoon keskustasta on ison puutarhan ympäröimä Haikon kartano kylpyläfasiliteetteineen. – Myös majoitustarjontansa vuoksi Porvoo on mitä ihanteellisin lähimatkailukohde. Jokaisessa majoituspaikassa on ihan oma tunnelmansa, joka kannattaa kokea. Porvoossa on mieleenpainuvilla luonnonkauniilla paikoilla huviloita, joita tarjotaan vuokralle lomaa tai yksityisjuhlia varten. Lomamatkailun lisäksi Porvoossa on mistä valita heille, jotka etsivät aktiviteetteja ja kohdetta esimerkiksi työporukan tyhy-päivää varten. Kaupungissa ja sen ympäristössä onnistuu sujuvan kokouspäivän tai seminaariviikonlopun järjestäminen. Kun luonto on lähellä, yhteinen tekeminen onnistuu turvallisesti korona-aikanakin. Ostoskierros kauniissa kaupungissa Historia on Porvoossa läsnä. Samoin ovat taiteen virkistävän kosketuksen tarjoamat galleriat ja esimerkiksi Runebergin koti. Ostoskaupunkina Porvoo saa aikaan ”ooh”-, ”wau”ja ”ihanaa”-huudahduksia, hymyilee Myllynen. – Porvoossa on sisustustuotteita, asusteita, vaatteita ja leluja. Kaikki keskustan liikkeet ovat kävelymatkan etäisyydellä toisistaan. Monelle syksy on hektistä aikaa. Sen keskellä arvostaa irtiottoa rauhallisessa ympäristössä hyvän ruoan äärellä. Mikäli matkassa on mukana pienempää väkeä, Myllynen suosittelee tutustumaan Porvoon alueen leikkipuistoihin. Niissä onnistuvat leikit ja temppuilut syksylläkin. – Porvoossa Muumipuisto, merirosvopuisto, Angry birds -teemainen puisto. Lapsia usein kiehtoo Vanha Porvoo mukulakivikatuineen. Lapsille Porvoossa on myös muuta ohjelmaa. Myllynen mainitsee Pellingissä järjestettävän Island Riddles -retken, joka vie luontoon Tove Janssonin jalanjäljissä. Oivallinen kohde lähilomalle Kiireisen arjen keskellä oma arvonsa on sille, ettei lomatunnelmaa täydy hakea kaukaa. Porvooseen on Helsingin keskustasta vain noin 50 kilometrin matka. Suurin osa matkasta on moottoritietä. Porvooseen on lyhyt matka myös esimerkiksi Kymenlaaksosta. – Meillä käy paljon vieraita eri puolilta Suomea. Lentokentältä Porvooseen ajaa noin 35 minuutissa. Unohtaa ei kannata joulutunnelman kuorruttamaa Porvoota, joka on monelle jo perinteinen joulunalusajan vierailukohde. – Laskimme viime vuonna, että Porvoossa oli 200 erilaista joulutapahtumaa. Kuluva vuosi on poikkeuksellinen, mutta ihan varmasti tänäkin vuonna Porvoosta löytyy koettavaa joulua odottaessamme ja joulunaikaan. Luonto on Porvoossa oma runsaudensarvensa. On Linnamäki vanhan Porvoon kupeessa. Maisema, joka on inspiroinut muun muassa Albert Edelfeltiä. Sen lisäksi vehreydestä voi nauttia koko perheen voimin esimerkiksi Sikosaaren luontopolulla. Porvoon saaristossa on kaikkineen mitä parhain kohde luontomatkailulle. Niin Porvoon kaupunkiin kuin sitä ympäröivään luontoon voi kätevästi tutustua pyöräillen. Lokakuun loppuun asti voi vuokrata kaupunkipyörän ja monessa majoituspaikassa on polkupyöriä asiakkaiden käyttöön. Pyöräilyreiteistä löytyy tietoa porvoo.fi-sivustolta. Myllynen vinkkaa, ettei Porvoon tunnelma katoa minnekään kesän mentyä. Tummat illat ovat oivallista aikaa nauttia hyvästä ruoasta intiimissä ympäristössä. Olla hetki lähellä, mutta aivan kuin ulkomailla ja ammentaa virkeyttä arkeen. Porvoo on oivallinen kohde lähilomalle Tämä tuntuu siltä kuin olisi ulkomailla! Niin toteaa moni Porvooseen virkistäytymään tullut. Toteamus on tuttu Porvoon kaupungin matkailuja markkinointipäällikkö Sari Myllyselle. Matkailu
PUOLI KAUPUNKIA | 5 Kulttuuri Historioitsija Yury Shikalovin uutuusteos Markat, farkut ja sukkahousut vie matkalle 1950–1980-lukujen neuvostoarkeen ja suomalaisen turismin lähihistoriaan. Neuvostoliitossa käynnistyi kulutusvallankumous, kun kysyntä kulutustavaroille ja elintarvikkeille alkoi kasvaa 1960-luvulta lähtien. Tuotanto ei riittänyt vastaamaan kysyntää, ja erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa länsimaisista vaatteista ja musiikista muodostui haluttuja statussymboleja. ”Kansan keskuudessa farkuista tuli muodin huippu, ’onnistuneen elämän’ symboli, ja niitä esiteltiin ylpeänä tilaisuudessa kuin tilaisuudessa. Itse kommunistisen puolueen pääsihteeri Brežnev oli ihastunut sinisiin cowboyhousuihin,” Yury Shikalov kertoo kirjassaan. Suomalaiset vodkaturistit ja neuvostotrokarit kohtasivat railakkailla matkoilla Suomalaisten ja muiden ulkomaisten turistien määrä Neuvostoliitossa alkoi kasvaa 1970-luvulta alkaen. Trokarit ostivat suomalaisturisteilta niin farkkuja, sukkahousuja, purukumia kuin pornolehtiäkin, ja vastineeksi saaduilla ruplilla turistit hankkivat mielin määrin vodkaa, samppanjaa ja kaviaaria. Vodkaturismi itärajan taakse kukoisti, ja Leningradin-reissuista tuli monelle kuin huumetta. 1980-luvun loppua kohden trokarit alkoivat keskittyä pelkästään myyntiin turisteille. Länsitavaran sijaan kiinnostusta herätti enää ulkomainen valuutta. ”Perestroika avasi Neuvostoliiton rajoja, ja ulkomaista tavaraa alkoi virrata markkinoille. Trokareilla ei enää ollut tarjottavanaan mitään sellaista, mitä ei pystynyt ostamaan niiltä kymmeniltä kauppatoreilta, joita kaupunkiin spontaanisti muodostui,” Shikalov sanoo. Shikalovin uutuuskirja kertoo, miten laiton länsitavaran kauppa toimi Neuvostoliitossa, millaiset taustatekijät edistivät sen syntyä ja minkälaiset jäljet se jätti yhteiskuntaan. Samalla se antaa laajan kuvan arkielämästä Neuvostoliitossa 1960–1980-luvuilla. Kirjaa varten on haastateltu niin suomalaisia kuin venäläisiäkin, joilla on omakohtaisia kokemuksia neuvostovuosilta. Kerrontaa värittävät Shikalovin omat muistot. Yury Shikalov Markat, farkut ja sukkahousut. Laiton kauppa ja länsimuodin lumo Neuvostoliitossa ISBN 9789523450950 Gaudeamus 2020 Suomalaiset vodkaturistit ja neuvostotrokarit kohtasivat Neuvostoliitossa suomalaisturisti saattoi lyödä rahoiksi länsimaisilla vaatteilla ja tavaroilla, joita paikalliset trokarit ostivat ja myivät eteenpäin. TIETOKONEHUOLTOA Windows 7 tuki loppuu, päivitämme Win 7 -koneesi Win 10:een säilyttäen tietosi ja ohjelmat alk 65 € Samalla voimme nopeuttaa koneesi SSD-levyllä 240 Gb alk 50 € tai 480 Gb alk 70 € Palvelemme Suomeksi, På Svenska and in English Håt Data Huolto Oy p 010 387 8860 Vaasankatu 15 00500 Hki www.hatdata.net HIRVENSALMI • vain 2 tuntia Helsingistä • rantaviivaa 1360 kilometriä. • hyvät etätyömahdollisuudet Tutustu: hirvensalmi.fi Tutustu: hirvensalmi.fi Hirvensalmi Mikkeli 35 km Lahti 115 km Helsinki 215 km -Vaikka perusja ihmisoikeuksia huomioivia elementtejä ja piirteitä on nähtävissä yhteiskunnassa, on valitettavaa, että palvelujärjestelmän rakenteessa ilmenee edelleen syrjivää asenteellisuutta iäkkäitä asiakkaita kohtaan, Vuorisalo totesi. Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Sanna Ahola nosti esityksessään esiin sen, ettei ikääntyvien asema yhteiskunnassa saa perustua mielipiteisiin. -Ikääntyvillä ihmisillä on samat perusja ihmisoikeudet kuin muillakin. Sen, minkälainen asema ikääntyvillä on yhteiskunnassamme ei pitäisi olla mielipidetai resurssikysymys. Se on paitsi moraalinen, myös ja erityisesti oikeudellinen kysymys, Ahola linjasi. Tampereen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri, geriatrian tenure track -professori Esa Jämsen kertoi pelkkään ikään perustuvien terveyspalveluiden käytäntöjen ongelmista. -Iäkkäät muodostavat merkittävän osan terveyspalveluiden käyttäjistä, mutta pelkkään ikään perustuvat käytännöt johtavat usein joko ylitai alihoitoon. Iäkkäiden hoitoon liittyvä osaaminen on monin paikoin puutteellista, mikä heikentää tasavertaisuutta – sitä, että kaikilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa tarkoituksenmukainen hoito, totesi Jämsen puheenvuorossaan. Perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi seminaarin lopuksi vanhusten palveluiden tavoitteista ja tilannekuvasta. Hänen mukaansa vanhuspalvelulain uudistamisen toinen osa kotihoidon riittävyyden turvaamiseksi on käynnistetty. 1.10 voimaan astuva henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa ei sulje pois kotihoidon resursseja. -Tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon työn sisältö on niin erilainen, että se osaltaan suojelee työntekijöiden vaihtumista. Kotihoitoon ollaan panostamassa taloudellisesti, totesi Kiuru. Myös Kiuru korosti sitä, kuinka ikääntyvien toimintakyvyn säilyttäminen on yhteiskunnallisesti tärkeää. -Ikääntyvät ovat suuri voimavara, iso vaikuttajaryhmä monessa asiassa. Se, että ikääntyneet ovat toimintakykyisiä, on suurimpia vahvuuksia järjestelmässämme, Kiuru totesi. Seniorit Syntymävuosi ei saa määrittää palvelupalettia Ikä ei saa olla ensisijainen hoidon tai palvelun peruste, vaan iäkäs ihminen ja hänen tarpeensa on kohdattava kokonaisuutena, todettiin yksikantaan Eläkeliiton järjestämässä seminaarissa Helsingissä 17.9. Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo otti esityksessään kantaa siihen, mitä asiakkaalla on lupa odottaa palvelujärjestelmältä. Vuorisalo toi esiin palvelujärjestelmässä piilevät asenteelliset ongelmat iäkkäitä kohtaan. Peliongelmiin on ratkaisuja. Tule keskustelemaan sinulle sopivista ratkaisuista työntekijöiden ja/tai muiden samaa kokeneiden kanssa. Siltasaarenkatu 12 C, 6.krs, 00530 Helsinki. www.tiltti.? Avoimet ovet ma 15-17 ja ke 15-18
6 | PUOLI KAUPUNKIA Diagnoosiksi annettiin nykyistä skitsofreniaa edeltänyt dementia praecox eli ennenaikainen tylsistyminen. Mauritsia pidettiin sairaalassa yksitoista vuotta, kunnes hänet poistettiin sieltä parantumattomana. Petteri Pietikäisen uutuuskirja Kipeät sielut syventyy Mauritsin ja hänen kohtalotovereidensa sairauskertomusten avulla mielenterveyspotilaiden kokemuksiin ja mielenterveyden häiriöiden hoitoon Suomessa. Teos kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen ajanjaksonsa mielenterveyshistorian. Tarkastelu käynnistyy 1840-luvulta, jolloin Lapinlahteen perustettiin maan ensimmäinen mielisairaala, ja ulottuu seuraavan vuosisadan puoliväliin, aikaan juuri ennen modernien psyykenlääkkeiden läpimurtoa. Päähenkilöitä ovat hullut, hermostuneet ja haitalliset – kuten vakavasti mielisairaita, lievemmin oireilleita sekä yhteiskunnan normeihin sopeutumattomia aikanaan kutsuttiin. Sairauden syiden ja hoitomenetelmien lisäksi teoksessa avataan sotien kaltaisten kriisien vaikutuksia mielenterveyteen. Samalla seurataan, kuinka psykiatria kehittyi ja kuinka yhteiskunnan muutokset muuttivat suhtautumista myös mielen sairauksiin. ”Ennen kaikkea olen halunnut kertoa, että niin sanottu hulluus on erottamaton osa ihmisyyttä ja että kukaan meistä ei ole saanut täydellistä immuniteettia mielenterveysongelmia vastaan.” ”Potilaskertomuksiin kirjatut mielisairauksien syyt tuovat ilmi entisajan ihmisen henkisen kärsimyksen kirjon, joka samalla on monelta osin hyvin tuttu 2000-luvun ihmisellekin.” ”Toisinaan potilaat kiteyttivät oman sairautensa tai mielentilansa melkein kuin aforismiin. Eräs mäkitupalaisen vaimo Kainuusta huomautti hoitajilleen: ’En minä hullu oo, sielu vaan on kippee.’” ”Suomen lääkärikunnassa hermosairauksia lähestyttiin niin lääketieteellisenä kuin kulttuurisena ja yhteiskunnallisenakin ongelmana: modernin ajan kiireinen elämänrytmi ja urbaani syke valoineen, autoineen ja raitiovaunuineen, jatkuva ’olemassaolon kamppailu’, poliittinen kuohunta ja perinteisestä talonpoikaisesta elämänmuodosta irtaantuminen koettelivat ihmisen hermostoa.” Kirjoittaja Petteri Pietikäinen on tieteiden ja aatteiden historian professori Oulun yliopistossa. Kipeät sielut on jatkoa hänen vuonna 2013 ilmestyneelle Hulluuden historia -teokselleen (Gaudeamus). Hulluuden historia voitti ilmestymisvuonnaan Kanavapalkinnon. Yhteystiedot: petteri.pietikainen@oulu.fi / p. 0400 250 611 Ji Seong-ho onnistui pakenemaan Pohjois-Koreasta tavalla, joka rohkeudessaan ja sinnikkyydessään hakee vertaistaan. Vaikeasti invalidisoitunut ja nälkiintynyt nuorukainen vaelsi Kiinan ja Kaakkois-Aasian halki vapauteen. Ji Seong-ho kasvoi Pohjois-Koreassa 1990-luvun pahimman nälänhädän aikaan. Hän näki, miten koulutovereiden pulpetit jäivät tyhjiksi, kun nämä yksi toisensa jälkeen kuolivat nälkään. Hengenpitimikseen 14-vuotias Ji vaihtoi junista varastamaansa hiiltä ruokaan mustassa pörssissä. Kunnes hän eräällä pihistysretkellä menetti nälästä tajuntansa ja jäi junan telomaksi. Ji menetti vasemman kätensä ja jalkansa. Elämisen edellytykset Pohjois-Koreassa muuttuivat heikoista olemattomiksi. Vuonna 2006 Ji lähti epätoivoiselta vaikuttaneelle pakomatkalle. Hän nilkutti isänsä tekemien kainalosauvojen varassa lähes 10 000 kilometrin matkan Etelä-Koreaan. Tämä on hänen tarinansa tuosta uskomattomasta matkasta, Pohjois-Korean epäinhimillisistä olosuhteista sekä ennen kaikkea sinnikkyydestä ja toivosta. Ji Seong-ho on pohjoiskorealainen loikkari, joka nykyisin harjoittaa yliopistoopintoja Etelä-Koreassa ja johtaa ihmisoikeusjärjestöä, joka auttaa Pohjois-Koreasta paenneita maanmiehiään uuden elämän alkuun. Uutuuskirja Kipeät sielut antaa äänen mielenterveyspotilaille sairauskertomusten kautta autonomian ajasta 1950-luvulle Pako, jonka piti olla mahdoton Huhtikuussa 1900 Nokian Pitkäniemen mielisairaalaan tuotiin potilaaksi alakuloisuudesta, hallusinaatioista ja pakonomaisista seksuaalisista haluista kärsinyt nuorukainen, Maurits, joka kuvitteli, että hänen päässään oli hämähäkki. Kainalosauvojen varassa vapauteen Pohjois-Koreasta Kirjat Molempien intohimona ovat erilaiset kiinteistöt ja he ovatkin ostaneet taloja miltei yhtä usein kuin Rodriguez on julkaissut hittejä. Heillä on useita koteja rannikolta rannikolle ja tällä hetkellä he ovat asuneet Coral Gablesissa F l or i d a s s a m i lt e i n i i n kauan kuin pandemiaa on kestänyt. Äskettäin pari osti taas uuden kartanon. Tämä rakennus sijaitsee saaressa Etelä-Floridassa jossa asuu superrikkaita toimitusjohtajia ja viihdemaailman tähtiä. Rakennuksen hintapyyntö oli 40 miljoonaa dollaria. Saari nimeltään Star, jossa koti sijaitsee on yksi keinosaarista jotka yhdistyvät toisiinsa pengerteillä Miamin ja Miami Beachin lähellä. Tätä saarta kutsutaan Miami´s Millionaires Rowksi. Talot ovat enimmäkseen Vanhan Floridan tyylisiä ja joitakin modernejakin rakennuksia on joukossa. Lopez-Rodriguez kartanon huoneet ovat mittavat, valoisat ja ilmavat joiden ikkunoista virtaavat Biskajanlahden tuulet. Nykyiset ja entiset asukkaat, joihin kuuluvat Gloria Estefan, Don Johnson joka asui alueella Miami Vicen kuvausten aikaan sekä Shaquille O´Neal. Puolen hehtaarin tontilla sijaitsevassa 1400 neliön rakennuksessa on kymmenen makuuhuonetta, 12 kylpyhuonetta, hissi, kirjasto, viinihuone, vaikuttava keittiö, perhehuone sekä vierastalo ja 30 metrinen puinen laituri. Uima-allasalueella on myös nk. infinity-allas (allas joka tuntuu jatkuvan äärettömyyksiin sen reunan ollessa suoraan meren päällä) sekä kylpylä ja näköalat lahdelle ja Miamin pilvenpiirtäjille. Arkkitehtonisiin yksityiskohtiin kuuluvat muotoiltavan rappauksen figuurit (stucco), suuret kaariikkunat, venetsialaistyyliset kipsiseinät sekä antiikkiset takat joista yksi sijaitsee päämakuusviitissä. Jennifer Lopez ja Alex Rodriguez pääsevät pian nautt imaan el ämäst ään meren äärelle sekä ihailemaan tuikkivan Miamin silhuettia. He maksoivat kiinteistöstä lopulta vain 32.5 miljoonaa dollaria. Luksusasuntoja välittää TopTenRealEstateDeals J-Lon & A-Rodin uusi Floridan koti Jennifer Lopez ja Alex Rodriguez ovat olleet yhdessä vuodesta 2017. Amerikan arvoasunnot
PUOLI KAUPUNKIA | 7 PUOLI KAUPUNKIA | 7 8990 ? +tk Rahoituksella alk. 179?/kk. HETI TOIMITUS! Rally USA 3000 sähkömopossa on markkinoiden isoimmat sisätilat kuskille ja matkustajalle sekä laajin toimintasäde 150km / latauksella. Kattava vakiovarustelista nahkaverhoilun lisäksi kattoluukku, radio, lämmityslaite, keskuslukko, sähköikkunat, peruutuskamera, automaattisesti syttyvät LED ajovalot edessä ja takana. Jousitus on pehmeä ja antaa mukavat kyydit myös päällystämättömillä teillä. Kaasukahva oikealla kädellä ja jarrut sarvien kahvoissa. Jaloilla ei ole mitään toimintoa! Takuu 2 v. (ennen 1985 syntyneet!) UUTUUS! Isoin kauppakassi... saa ajaa ilman ajokorttia! Ei ajokorttia. Tehokas 60 V 1000 W moottori. Ajomatka 50-60 km. Pakki. SÄHKÖSKOOTTERI E400 3-pyörä NOPEILLE TakaBoxi, takateline ja suojapeite kaupanpäälle! (arvo 340?) 1850 ? Rahoituksella alk. 75?/kk. (1890?) E600 SÄHKÖSKOOTTERI UUTUUS! HETI TOIMITUS! Ei Ajokorttia! Automaattijarrut Todella helppo ajaa Nopeus 25 km Max. ajomatka 50-60 km LED valot PLUSPAKETTI 500 ? Ajomatka jopa 120 km! KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi Takuu 2 v. E500 Suomen suosituin sähköskootteri! Ei ajokorttia, Pakki, Automaattijarrut, Max. ajomatka 60 km, 36V 9 Ah Lithium akku, kestää ladata 1000 kertaa. 2490 ? Rahoituksella alk. 79?/kk. 1990 ? (2490?) Rahoituksella alk. 75?/kk. UUTUUS! Todella helppo ajaa! Voi ajaa polkimista polkemalla tai kaasukahvaa kääntämällä. SAA AJAA TIELLÄ! Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! Takuu 2 v. ETUSI NYT 500? 550 EFI EDUN ARVO 2990? KAIKKI MALLIT 2-PAIKKAISIA Max.nop. 45 km/h. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. Lämmityslaite. Pakki. Markkinoiden paras 72 V vääntävä 2000 W moottori. 6 voimakasta erikoisgeeliakkua. Yht.3,6 KWh.Yhdellä latauksella 70 km! Nopeille Sähköikkunat, Peruutuskamera ja Keskuslukko KAUPANPÄÄLLE! Lisävarusteita: Nastarenkaat, Vetokoukku, Peräkärry, Lisäakkusarja, Akkulämmitin, Suojapeite. Takuu 2 v. OTAMME AUTOJA VAIHDOSSA. TV:STÄ TUTTU RALLY USA 2000 SÄHKÖMOPO NYT 5490? (6990?) EI TA RV IS E AJ OK OR TT IA ! (en nen 198 5 syn tyn eet !) Kauppakassit joilla saa ajaa ilman ajokorttia! 5490 ? +tk Rahoituksella alk.149?/kk. 5990 ? +tk Rahoituksella alk. 139?/kk. Tuplalisäakuilla jopa 150 km! Lataus 220 V pistorasiasta. (6990?) NYT HETI TOIMITUS! 6790 ? +tk Rahoituksella alk. 149?/kk. OHJAUSTEHOSTIMELLA 550 EPS HETI TOIMITUS! 2290 ? Rahoituksella alk. 75?/kk. Nopeille TakaBoxi KAUPANPÄÄLLE! Takuu 2 v. Värit: Hopea ja punainen ISOT RENKAAT edessä 36 cm, takana 40 cm. Maavara 16 cm. Pit. 175 cm, Lev. 68 cm TILAA ESITE! Pakki Rahoituksella alk. 149?/kk. B-kortti tai AM121. SH. 8990?+tk +tk 6990 ? MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! UUTUUS! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. 4x4 SPECIAL 550 EFI EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU EFI + EPS LED Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi HETI TOIMITUS! Ohjaustehostimella 7790 ? +tk 3-Pyörä Sähköpyörä/Sähkömopo! Takaleveys vain 65 cm, paino 23 kg. 6-vaihdetta. Alumiinirunko, kantavuus 150 kg, Korit takana ja edessä. Valot. 20" Kenda 1,95 renkaat. HETI TOIMITUS! MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER Avoinna: Ark.10-17, la 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOKO MAAHAN KOTIIN ASTI! NÄITÄ EI TARVITSE KATSASTAA, EIKÄ MAKSAA KÄYTTÖVEROA! ISO UUTUUS! ISO UUTUUS! Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. TGB TAIWANILAINEN LAATUMERKKI JO VUODESTA 1965 Finman V-aura + 800? 4x4 Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V. Max. ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5h 16A sulake. Lataus 10A sulake (normaali pistorasia). Max. nopeus: 35 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Paino: 320 kg Kantavuus: 190 kg Värit: Metallipunainen ja sininen
8 | PUOLI KAUPUNKIA Edistyksellinen hybriditekniikka varmistaa, että liikkuminen on miellyttävää ja kulutus sekä sen myötä hiilidioksidipäästö pysyy aina alhaisena. Uusi Suzuki Swace on toinen yhteistyössä Toyotan kanssa kehitetty uutuusmalli, joka tulee myyntiin vain Euroopassa. Suzuki on antanut auton keulalle aivan uuden, suorastaan futuristisen ilmeen. Muotoilussa ei ole ajateltu vain auton ulkonäköä, vaan samalla on pyritty erittäin alhaiseen ilmanvastukseen. Keulan yläosassa ovat auton moderniin tyyliin sopivat ledivalot, joiden alapuolella on urheilullisuuteen viittaava hunajakennomainen säleikkö. Sumuvalot ovat alhaalla kulmissa korostamassa auton leveyttä ja tukevaa otetta tiestä. Swacen sivuprofiili on kauniine kaarineen lähes veistosmainen. Tavarankuljetuksen mahdollisuuksia monipuolistavat vakiovarusteisiin kuuluvat kattokiskot on integroitu huomaamattomasti kattoon. Sivulta katsottuna kokonaisuuden viimeistelevät hienostuneet 16-tuumaiset kevytmetallivanteet. Kuten jo Swacen sivuprofiili antaa ymmärtää, siinä on paljon tilaa niin matkustajille kuin heidän tavaroilleen. Lähtökohtana on 2,7 metrin akseliväli, joka on melkein samaa luokkaa kuin pykälää suuremmissa autoissa. Kun kori on 4,655 metrin pituinen, niin matkustajille on saatu suunniteltua mukavat oltavat. Pitkittäissuunnassa etuja takaistuimien väli on 0,928 metriä. Käytännössä se tarkoittaa, että takana jalkatilat kuuluvat parhaiden joukkoon tässä autoluokassa ja ne kilpailevat myös suurempien automallien kanssa. Tavaratila ei ole vain suuri (596 litraa), vaan myös käyttökelpoisuuteen on paneuduttu. Lattian voi asettaa kahdelle tasolle ja se on käännettävissä. Toisella puolella on kangasmatto ja toisella puolella kumimatto likaisten tai märkien tavaroiden kuljettamista varten. Tavaratilassa on hyvät valot, tavaroiden kiinnityspisteet ja 12 voltin pistoke, josta saa virtaa erilaisille laitteille. Varsinaisen tavaratilan lisäksi ohjaamossa on runsaasti lokeroita ja paikkoja pikkuesineille. Ajamista helpottaa portaattomasti toimiva automaattivaihteisto. Lisäksi Swace lähtee hybriditekniikan ansiosta liikkeelle äänettömästi sähköllä. Polttomoottori liittyy mukaan vauhdin kasvaessa tai voimakkaammin kiihdytettäessä. Voimaa on riittävästi leppoisaan liikkumiseen. Suzuki Swacen hybriditekniikka tekee ajamisesta ja matkustamisesta miellyttävää samalla kun kulutus ja päästöt pidetään pieninä. Auton pysähtyessä polttomoottori sammuu ja liikkeelle lähdetään sähköllä. Alhaisissa nopeuksissa voidaan ajaa edelleen sähköllä, mikäli ajoakussa (energiasisältö 3,6 kWh) on riittävästi virtaa. Kiihdytettäessä polttomoottori on pääosassa ja sähkömoottori auttaa sitä generaattorin kautta. Ripeissä kiihdytyksissä sähkömoottori avustaa polttomoottoria käyttämällä niin ajoakun sähköä kuin myös generaattorin tuottamaa sähköä. Mikäli ajoakussa on vain vähän virtaa, sitä ladataan polttomoottorilla. Hidastettaessa ja jarrutettaessa syntyvä energia kerätään talteen ja ladataan ajoakkuun. Koska Swacen ajoakun energiasisältö on hybridiksi varsin suuri, sillä voidaan ajaa myös pelkästään sähköllä. Autossa on EV-mode -katkaisin, jolla voidaan varmistaa äänetön ja paikallisesti täysin päästötön eteneminen. Tämä vaihtoehto on erityisen tärkeä alueilla, missä polttomoottorisilla autoilla ajo on kielletty tai vaikkapa pysäköintihallissa. Miellyttäviä kilometrejä Swacen ajettavuus on kehitetty täsmälliseksi, minkä ansiosta matkustusmukavuus on korkealla tasolla. Matala kori ja muun muassa ajoakun sijoittaminen takapenkin alle pudottavat painopisteen hyvin alas. Sen ansiosta korin kallistelu on vähäistä ja meno vakaata. Jousitus on säädetty hyvään tasapainoon mainion ajettavuuden ja korkeatasoisen mukavuuden suhteen. Edessä on joustintuet ja takana on tavallista hienompi ratkaisu eli kaksoistukivarret. Lisäksi Swacessa on ACA (Active Cornering Assist), joka vähentää aliohjautumista kaarteissa jarruttamalla kaarteen sisäpuolisia pyöriä. Kuljettajalla on mahdollisuus valita tilanteeseen tai omaan ajotyyliin paras ajotila kolmesta vaihtoehdosta. Normal-ajotila tarjoaa optimaalisen tasapainon matkustusmukavuuden, ajettavuuden ja taloudellisuuden välillä ja se sopii jokapäiväiseen liikkumiseen. Eco-ajotila auttaa ajajaa säästämään polttoainetta, sillä se pehmentää kiihdytyksiä ja vähentää ilmastointilaitteen tehoa. Eco on parhaimmillaan ruuhkaliikenteessä. Sport-ajotila tekee kiihdytyksistä ripeämpiä ja se sopii erinomaisesti mutkaisilla pikkuteillä ajamiseen. Etenkin kuljettajaa avustavia, turvallisuutta parantavia järjestelmiä on runsaasti aina jalankulkijaja pyöräilijätunnistuksella varustetusta törmäyksenestoavustimesta alkaen. Pelkän kaistavahdin lisäksi järjestelmä ohjaa autoa takaisin kaistalle ja pitää sen keskellä kaistaa. Mukautuva vakionopeussäädin toimii pysähdyksiin saakka ja kaukovaloassistentti helpottaa ajoa pimeällä vaihtamalla pitkille ja lyhyille valoille automaattisesti. Led-lähija -kaukovalot parantavat myös näkyvyyttä pimeällä ajettaessa. Uusi Suzuki Swace GL+ maksaa 29 390 euroa ja Swace GLX 31 590 euroa. Swacen ennakkomyynti käynnistyy syyskuussa ja ensimmäiset autot saapuvat Suomeen marraskuussa 2020. Autot KATSASTUSHUOLLOT • PAKOKAASUMITTAUKSET • KÄYNTIVIAT Takkatie 11, PITÄJÄNMÄKI Puh. 09-3405497, 0400-699937 ? esa.harklin@elisanet.fi JARRUJEN KUNNOSTUS • ALUSTAT • LATURIT • STARTTIMOOTTORIT AUTOPALVELU HARKLIN OY Huoltaa ja korjaa autosi joustavasti ja ammattitaidolla. Yrityksemme sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla, Helsingin Pitäjänmäella aseman vieressä. 25 VUOTTA HUOLENPITOA AUTOSTASI Uusi Suzuki Swace hyökkää suomalaisten suosikkiautoluokkaan Vuosien tauon jälkeen Suzuki on jälleen uudella Swacella mukana suomalaisten suosimassa perheautoluokassa. Tyylikäs ja tilava farmariauto on myös ympäristön huomioon ottava itselataava hybridi. Swace on lyhyessä ajassa jo toinen Suzukin-mallistoa monipuolistava uutuus heinäkuun alussa paljastetun Across Plug-in Hybrid -katumaasturin jälkeen. Tuulilasit Takaja sivulasit Autolasikorjaukset Rajatie 4 A 14 01230 Vantaa 09-3745741 040-5083550 autolasipojat.fi Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Ilmastointihuollot ja sijaisautopalvelu Ydinkeskustassa
PUOLI KAUPUNKIA | 9 Ristikko Palauta kuva ristikosta nimesi ja yhteystietojesi kera 12.10.2020 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: ristikko@letterbox.fi Ristikon lähettäneet osallistuvat arvontaan. Puoli Kaupunkia lahjoittaa voittajalle 10 euron lahjakortin S-Markettiin. Postitamme lahjakortin voittajalle. Viime kuukauden ristikkokisan voittaja: Marjo Koponen, Helsinki – Kato, härmäläistä venekansaa. Vietnamista paenneita venepakolaisia nimitettiin ’venekansaksi’. Monet heistä olivat etniseltä taustaltaan kiinalaisia. Kaikkiaan Vietnamista pakeni 1970-luvun lopulla noin 300 000 pakolaita veneellä. Suomikin otti heitä vastaan satakunta kappaletta. Kari sai aiheen irvailla härmäläisten kesänvietolla ja verrata sitä vietnamilaisen venekansan elämäntapaan. Onko kontrasti sittenkään kovin suuri? Riippuu varmaan siitä, mitä asioita painotetaan – ihminen on loppuissaan hyvin samanlainen sielultaan, olipa kotoisin mistä vaan… Kari: Elämää ”Pohjanmaan kautta” TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI • 22.6. 1979. KUVA KARI SUOMALAISEN PERIKUNTA Osallistu arvontaan Vapaa-aika Pikavisa Helsingin oli vuoden 1952 olympiakisojen maratonjuoksun kääntöpaikka oli a) Espoossa, b) Tuusulassa, c) Sipoossa, d) Vantaalla? Aabeecee Kissa kävelee-patsas sijaitsee a) Ruoholahden ala-asteen pihassa, b) Käpylän ABC-huoltoaseman vieressä, c) Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen portilla, d) Tampereen Kissanmaalla? Vuonna 1999 Uudenmaan liitto valitsi vuoden kyläksi a) Oulunkylän, b) Munkkiniemen, c) Roihuvuoren, d) Suomenlinnan? Helsingin pisin katu (7294 metriä) on a) Itäväylä, b) Tuusulantie, c) Mannerheimintie, d) Hämeentie? Keskon pääkonttori sijaitsee a) Katajanokalla, b) Kalasatamassa, c) Sompasaaressa, d) Herttoniemessä? Pääkaupunkiseudun vuoden 2019 paras urheilija, jääkiekkoilija Marko Anttila on kotoisin a) Lohjalta, b) Lempäälästä, c) Tampereelta, d) Helsingistä? Vas tau kse t Pik avi saa n: 1b, 2a, 3d, 4a, 5b, 6b. MEDIATIEDOTE Uutuuskirjassa yrittäjän maailma avautuu rosoineen ja ruusuineen 13 suomalaisyrittäjän silmin 24.9.2020 Paavo Rauskasen uutuusteoksessa yrittäjät saavat äänen Kuka voi ryhtyä yrittäjäksi? Mikä on yrittäjän tärkein ominaisuus? Mistä yrittäjä saa voimaa? Kirjailija Paavo Rauskasen syksyn uutuusteoksessa Yrittäjyys – siunaus vai kirous kolmetoista yrittäjää eri aloilta kertoo oman tarinansa siitä, miten unelma yrittäjyydestä muuttui todeksi. Liikenneasemalta geofysiikkaan, sote-kiemuroista autokauppaan, metallifirmasta tuuletustelineelle, vaateliikkeestä rakennusalalle, korusuunnittelusta radioaalloille – uutuuskirjassaan Paavo Rauskanen kuljettaa lukijaa monelle toimialalle ja kuvaa, kuinka polku yrittäjyyteen voi löytyä monenlaisilla lahjoilla ja monenlaisesta motivaatiosta käsin. Kirja avaa mielenkiintoisen ikkunan maailmaan, jossa tarvitaan rohkeaa heittäytymistä, määrätietoista työtä, epäonnistumisen hyväksymistä, epävarmuuden kestämistä ja jatkuvaa ajan hermolla elämistä. Kirjan vahva anti liittyy yrittäjien arvopohdintoihin. Yrittäjät kertovat avoimesti myös omasta jaksamisestaan, burnouteistaan ja epäonnistumisistaan sekä vastaavasti voimanlähteistään, selviytymisistään ja onnistumisistaan. Useissa haastatteluissa käydään rehellisesti läpi myös sitä, kuinka yrittäjä suhtautuu rahaan, yrityksen voittoon ja hyväntekemiseen. Rauskasen uutuuskirja on pieni elämäkertakokoelma, yritystä suunnittelevan perusopas ja koronapandemian kurimuksessa taistelevan yrittäjän rinnallakulkija ja taakkojen jakaja samoissa kansissa. Kirjaa voidaan käyttää myös kouluissa yrittäjyyskasvatuksen tukimateriaalina. ”Tiedän koskettavia tarinoita ihmisistä, jotka ovat menettäneet kaiken ja löytäneet sen jälkeen ihan uuden alun. Jotkut ovat vaihtaneet aivan uudelle alalle, jonka myötä he ovat löytäneet paljon suuremman sisällön elämäänsä. Kun ihminen löytää elämään merkityksen, hän ei vain ajelehdi. Ihmisen arvo ei ole kiinni saavutuksista.” (Kirsi Rostamo) Haastattelupyynnöt: Paavo Rauskanen 050 569 7213, paavo.rauskanen@gmail.com Lisätiedot ja arvostelukappaleet: Aikamedian asiakaspalvelu 020 7619 800, asiakaspalvelu@aikamedia.?
10 | PUOLI KAUPUNKIA Isoon linjuriin rakennettiin taakse puulämmitteinen sauna, tavaratila instrumenteille ja 7 sänkyloossia jokaiselle soittajalle. Vaikka meitä oli silloin yhteensä pääosin 8, yksi jäi ilman sänkyä. Hän, joka ajoi. Alkuvuosian allekirjoittanut, joka olin sillä lailla erikoinen, että pelkäsin muiden kyydissä. Keikkabusseja oli vuosikymmenten aikana useampia. Suosion ja rahaliikenteen kohotessa bussien laatukin parani. Yhden 60-luvun busseista myin sen aikaiselle tositähdelle, Kisulle. Me elämän ehtoopäivä lähentelevät toki muistamme takavuosien mm. Topmost-orkesterin rumpalina ja solistina toimineen Kristian Jernströmin, lempinimeltään Kisu. Kisu oli menossa ravintolaan esiintymään. Hän joutui ravintolan ovella pitkään asiakasjonoon ja yritti ohittaa. Hän kysyi portsarilta, että eikö tämä tunne häntä. Hän on Kisu ”-Olet vaikka koiru, sinne jonon päähän vaan.” Olivathan he vanhalla kalastajatilalla. Saalis oli huikea. Yli 50 komeaa ahventa. Ei muuta kuin sumppuun. Kokouksen päätteeksi lähtivät kiireellä ja ahvenet jäivät elämään sumppuumme. Seuraavana päivänä kalastajaisäntämme fileerasi ne ja toi ison pussin minulle kotiin vietäväksi. Vauuu. Tuoreita ahvenfileitä suoraan sumpusta. Plarasin reseptiarkistoani. Ahventa siten ja täten. Kunnes sitten tajusin, että Lyökin Mamman vanha reseptihän jälleen toimii. Ainesosat: puhtaita ahvenfileitä voita suolaa Se on siinä. Voissa paistetaan valurautapannulla affenet. Lisätään hienoa merisuolaa vähän. Se on taas siinä. Sanan täydessä merkityksessä ”yksinkertaisesti hyvää”. Resepti on kuin vihkikaava: Mitään siihen lisäämättä tai mitään siitä pois ottamatta. Villin lännen tarinoita TEKSTI KAUKO VANAJAS kääntänyt kirjasta STORY OF THE GREAT AMERICAN WEST Perjantairesepti TEKSTI PENTTI-OSKARI KANGAS KIIREAPULAINEN herrankukkaro.fi Wounded Knee Vihanpurkaukset kohdistuivat voimakkaasti Istuvaan Härkään, kuuluisaan hunkpapa-päällikköön, jonka väitettiin olevan aavetanssikultin liikkeelleasettaja. Joulukuussa 1890 määräsi kenraalimajuri Nelson A.Miles Istuvan Härän ja Ison Jalan, miniconjou intiaanipäällikön pidätettäviksi. Joulukuun 15. päivän aamuna Istuva Härkä sotureineen saarrettiin ja pakoyrityksen tuoksinassa kuoli kuusi poliisia ja kuusi hunkpapa-siouxia, joiden joukossa oli myös Istuva Härkä. Istuvan Härän kuoleman jälkeen pakeni noin 400 hänen hunkpapaansa kohti etelää Cheyenne-joen varrella sijaitsevaan reservaattiin. Miniconjou-päällikkö Humpin avulla saatiin suurin osa joukosta antautumaan, mutta 38 soturia jatkoi pakoaan Ison Jalan johtamana Cheyenne-joen haarassa sijaitsevaan kyläänsä. Everstiluutnantti Edwin V. Sumner, jonka oli käsketty pidättää Iso Jalka, tyytyi vain seuraamaan tilanteen kehitystä. Hermostuneena tästä seurannasta päätti Iso Jalka lähteä koko kylän väen kanssa pakoon ja he hiipivätkin pakoon yön pimeydessä, mutta ratsuväki tavoitti heidät ja niin intiaanit antautuivat. He leiriytyivät yöksi paikkaan nimeltään Wounded Knee. 500 sotilasta levittäytyi ympäröiville kukkuloille estääkseen uuden pakoyrityksen. Seuraavana aamuna määräsi johdossa ollut eversti James W. Forsyth pakolaiset luovuttamaan aseensa mutta intiaanit kieltäytyivät. Villi laukaus Forsyth kiihtyi vastustuksesta ja määräsi sotilaat tutkimaan tiipiit ja etsimään aseita. Oli vaarallista edes hipaista Sioux-soturia. Nuori soturi nimeltään Musta Kojootti loukkaantui sotilaiden karkeasta käytöksestä ja ampui laukauksen ilmaan, jonka seurauksena sotilaat avasivat silmittömän tulen lähietäisyydeltä. Intiaanit avasivat myös tulen ja kukkulalta alkoi rätistä neljän konekiväärin murhaava tuli. Nämä aseet niittivät niin miehiä, naisia kuin lapsiakin kuin heinää kunnes lumi oli värjääntynyt kauttaaltaan karmosiininpunaiseksi. Hämmennyksen vallitessa kuoli myös 25 upseeria ja sotilasta ja 39 haavoittui. Heistä ainakin osa kuoli oman ristitulen uhreina. Ainakin 153 intiaania kuoli, joidenkin arvioiden mukaan heitä oli melkein 300. Aavetanssin loppu Pine Ridgen reservaatin intiaanit kerääntyivät raivosta vauhkoina 4000 intiaanin joukoksi valtavaan leiriin Valkoisen Saven poukamaan. Paikalle komennettu seitsemäs ratsuväkirykmentti joutui intiaanien saartamaksi laaksoon, kunnes yhdeksännen ratsuväkirykmentin komppaniat saivat päästettyä heidät pälkähästä. Kenraali Milesin onnistui kuitenkin, uhoten 3500 miehen voimalla, monien neuvotteluvaiheiden jälkeen taivuttaa intiaanit antautumaan ilman enempää verenvuodatusta tammikuun 15.päivänä 1891. Siten päättyi aavetanssin eteneminen ja sen sisällään pitämä lupaus intiaanien hallitsemasta maailmasta. Aavetanssin kadottua häipyi sen mukana myös intiaanien viimeinenkin toive elämästä täydellisessä vapaudessa. .......aavetanssin kultti alettiin kokea hallituksen taholta todelliseksi uhaksi...... Meillä oli Herrankukkarossa kokousryhmä, joka virkistäytyi välillä kalastaen. 7-seinähullua Veljestä orkesterimme lanseerasi ensimmäisenä Suomessa oikean keikkabussin jo 60-luvun puolessa välin. Aavetanssi johti Wounded Kneen verilöylyyn OSA II YKSINKERTAISESTI HYVÄÄ IHAN OIKEA KISU ? Mahtavaa hunkpapa sotapäällikkö Istuva Härkää syytettiin Aavetanssikultin hurmoksen hyödyntämisestä valtansa kasvattamiseen. ? Kenraalimajuri Nelson A. Miles
PUOLI KAUPUNKIA | 11 Liikeja palveluhakemisto Hammaslääkärit Suomen hammaslääkäriliiton jäsen Hammaslääketieteen lisensiaa?i Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc.) JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7. krs., Hki Puh. 09 622 15 33 GSM 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@?mnet.? Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri (Donau University, Itävalta) HOITOA PÄIHDEJA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE Tilaa meiltä työelämän päihdekoulutus Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet NYT MYÖS ÄÄNIKIRJANA! AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU TEHOKASTA www.avominne.? Tämä ilmoitustila kolmessa 15.10, 29.10 ja 12.11 ilmestyvissä umeroissa hintaan lev. 82mm x kork. 50mm 3 x 99,00€ + alv. 24% hintaan 3 x 49,50€ + alv. 24% Varaus: kauko.vanajas@puolikaupunkia.fi -50% MYYMME MYÖS HAUTAKIVIÄ Täyden palvelun digipaino Pyydä tarjous! paino@letterbox.? Puh. 09-2600107 Digitulostus Digipainatus Kopiointi Suunnittelu Jakelu Tiedote Hotel Kakola avasi ovensa Turussa Hotel Kakola on avautunut Turun Kakolanmäen entiseen lääninvankilan rakennukseen. Hotel Kakolassa on 150 huonetta, ravintola, viinitupa sekä laajat kokousja juhlatilat. Hotellin yhteyteen valmistuu myös vuoden 2021 aikana spa ja hyvinvointikeskus. Turun lääninvankila valmistui vuonna 1890. Lääninvankila ja Turun keskusvankila (Kakola) yhdistettiin hallinnollisesti yhdeksi laitokseksi, joka muutti Saramäkeen syyskuussa 2007. Kakolanmäen kaltainen kokonaisuus on Turussa sekä Suomessa ainutkertainen. Hotellin lisäksi Kakolanmäen palveluihin kuuluvat huippuravintola Kakolanruusu, Kakolan myymälä, olutpanimo Kakola Brewing Company, Frukt Coffee Roasters -kahvipaahtimo ja bageri Å -leipomo. Perheyhtiön ainutlaatuinen hanke Hotellia operoi Hotel Kakola Oy kiinteistöneuvos Olli Ojalan johdolla. Kakola Yhtiöiden lisäksi hotellin osakkaina ovat muun muassa hotellinjohtaja Eerika Rinne sekä kaupallinen johtaja Taru Ojaharju-Latief. Hotel Kakola on Suomen toinen vankilahotelli, ja täysin yksityinen ja kotimainen. Ainoat ketjut löytyvät viinituvan katosta, Olli Ojala toteaa. Hotel Kakolan ja koko Kakolan vankilamäen rakentaminen puistomaiseksi kaupunginosaksi on Kakola Yhtiöiden 30-vuotisen historian suurin yksittäinen projekti. Taatusti rauhalliset yöunet Hotel Kakolan huoneet on rakennettu pääosin 2-3 selliä yhdistämällä. Sellien väliset seinät ovat noin metrin paksuiset, joten rauhalliset yöunet ovat taatut. Huoneita Hotel Kakolassa on neljässä huoneluokassa; Standard, Superior, Junior Suite ja Suite. Huoneiden varusteluun on panostettu. Vuoteet ovat Ekorneksen Svane mallistoa, ja lisäksi joka huoneesta löytyy muun muassa MySoda -hiilihapotuslaitteet, sekä erittäin laadukas Lumi -huonekosmetiikkavalikoima. Hotel Kakolan erikoisuus ovat karut sellihuoneet sekä häkkisängylliset perhehuoneet. Entiseen eristysselliin rakennetussa huoneessa on pikkuruinen ikkuna, kerrossänky, oma vesipiste ja wc, sekä räsymatto ja radio. Suihku jaetaan muiden sellihuoneiden asukkaiden kanssa. Perhehuoneissa on parivuoteen lisäksi joko vuodesohva tai metallinen häkkikerrossänky. Aitoa vastuullisuutta Hotel Kakolassa vastuullisuus ei ole sanahelinää, vaan elämäntapa ja mukana koko hotellin toiminnassa, Eerika Rinne kertoo. Hotellissa on kierrätetty, kunnostettu ja hyödynnetty mahdollisimman paljon vanhoja materiaaleja. Ravintolan sisustukseen on käytetty vanhoja vankilan hirsiä ja äänieristeenä on käytetty suomalaista turvetta. Hiilihapotuslaitteet korvaavat muovipullot ja vastaanottoon tulee vesipullojen täyttöpiste. Ravintola Rubenin lähiruokakulttuuri tukee vastuullisuutta myös vahvasti. Kaikki toimijat ja yhteistyökumppanit on valittu vastuullisuuden perusteella, ja kerromme avoimesti vieraillemme myös heidän tarinansa. Hotelli hakee kansainvälistä hospitality-alan Green Key -sertifikaattia heti avauksen yhteydessä, ja on mukana Sustainable Travel Finland -ohjelmassa. Kakolan Kalkku – Kakolanmäen etuohjelma Kakolanmäellä on oma kaikkien mäen toimijoiden yhteinen etuohjelma, Kakolan Kalkku. Etuohjelmalla asiakkaat voivat kerryttää reissukassaansa helposti. Kakolan Kalkun jäsenenä asiakkaat saavat muun muassa etuja huonehinnasta, huoneluokan korotuksia, aikaisen sisäänkirjautumisen tai myöhäisen uloskirjautumisen, tervetulojuomat tai vaikkapa ilmaisen sisäänpääsyn spahan. Kalkut olivat entisajan kaasupoletin kaltaisia, vankilassa eriarvoisiksi lyötyjä kolikoita, joita vangit käyttivät käteisen rahan sijaan Kakolassa aina 1960-luvulle asti. Kakolan Kalkku tulee toimimaan mobiiliaplikaationa. Ravintola Ruben ja Viinitupa Hilarius Ravintola Ruben on saanut nimensä Ruben Oskar Auervaaran mukaan. Ravintola panostaa lähituottajien antimiin ja menu vaihtuu sesonkien mukaan. Keittiöpäällikkönä toimii Roni Toivari, joka siirtyi ravintola Rubeniin turkulaisesta ravintola Smöristä. Ruben tarjoilee myös lounasta maanantaista perjantaihin ja sunnuntaisin tarjolla on Rubenin brunssi. Brunssilla panostetaan laadukkaisiin lähituottajien raakaaineisiin, laatu määrän edellä. Viinitupa Hilariuksessa on tarjolla laadukkaita viinejä sekä pientä purtavaa. Yhteistyö vaatesuunnittelija Lalli Savolaisen kanssa Hotel Kakolan henkilöstön persoonalliset työvaatteet on tehty yhteistyössä suomalaisen vaatesuunnittelija Lalli Savolaisen kanssa. Savolainen on koostanut yksilöidyn kokonaisuuden Hotel Kakolalle kotimaisen työvaatevalmistaja Medantan mallistoista. Savolaisen lähtökohtana vaatteiden valinnassa oli Hotel Kakolan brändi, joka on rohkea ja positiivisella tavalla hullu. ”Lähdin etsimään sellaista hulluttelevaa, iloista ja näyttävää tyyliä. Valitsin mallistoista kellohameita ja punaisia tennareita, ja Kakolan tunnusvärejä kultaa ja punaista”, Savolainen kertoo inspiraatiostaan. Medanta on suomalainen yritys, joka panostaa jatkuvaan tuotekehitykseen. Lisätietoja: Olli Ojala kiinteistöneuvos, hallituksen puheenjohtaja olli.ojala@kakola.fi, puh. 0400 615 006 Eerika Rinne, hotellijohtaja eerika.rinne@kakola.fi, puh. 050 314 1260 Taru Ojaharju-Latief, kaupallinen johtaja taru.ojaharju-latief@kakola.fi puh. 046 922 4545 22.9.2020
Tilaa testamenttiesite! K u va : E rik B lo m b e rg / P u n a is e n R is tin a rk is to punainenristi.fi/testamentti Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma. HYVÄ PÄÄTÖS Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom@punainenristi.fi tai 040 562 2472 Pelastusarmeija neuvoo veloituksetta ja antaa ideoita, kun olet pohtimassa testamentin tekoa. Ota rohkeasti yhteyttä. Uusien kontaktien ja uusien testamenttimääräysten määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Monet haluavat tehdä testamentin Pelastusarmeijalle. He näkevät, että apu menee oikeaan kohteeseen, luottavat Pelastusarmeijaan ja arvostavat sen hyvin alhaista kulurakennetta. Oleellista on, että testamentissa tulee olla kirjoitettuna kyseisen henkilön oma tahto. Toinen tärkeä asia, jota korostamme on, että testamentti ei ole lupaus – sitä voi muuttaa tai sen voi peruuttaa koska tahansa. Testamenttityötä lämmöllä arvostaen Jo sana testamentti tai perintö aiheuttaa, erityisesti meissä suomalaisissa, monenlaisia tuntemuksia. Koko asia on ollut vähän niin kuin aihe, josta ei voisi edes puhua ääneen. Pelastusarmeija aloitti uudenlaisen, informatiivisemman testamenttityön muutama vuosi sitten. Se on saanut todella hyvän vastaanoton. Perusajatuksena Pelastusarmeijan testamenttityössä on palvella ihmisiä. Testamenttiasioista vastaava Osmo Halonen korostaa, että Pelastusarmeijalaiset haluavat aidosti palvella ihmistä ajattelematta hänen kukkaroaan. Haluamme oikeasti mennä ihminen edellä ja luotamme siihen, että taloudelliset tarpeemme kyllä tulevat täytetyiksi tavalla tai toisella, kun me vain pidämme tiukasti kiinni periaatteestamme kuunnella ihmistä, ajatella häntä ja toimia hänen parhaakseen. Pelastusarmeijan testamenttityöntekijä tapaa kaikki halukkaat testamentin Pelastusarmeijalle tehneet henkilöt vuosittain, joko heidän kotonaan tai jossain muussa sovitussa paikassa. Halonen kertoo, että ’Muistio ja toiveitani poismenoni jälkeen’ -dokumenttiin kirjataan kaikki tarvittavat toiveet ja ohjeet kuoleman jälkeisten asioiden hoitajille. Tätä muistiota päivitetään sitten tarpeen mukaan, esim. vuotuisissa tapaamisissa. Ihmiset ovat poikkeuksetta hyvin helpottuneita muistion tekemisen jälkeen. He sanovat usein, että ”miten te olisittekaan voineet tietää kaikki nuo toiveeni, ellei niitä olisi kirjoitettu paperille – kylläpä helpotti!” Kun Pelastusarmeija sitten saa kuolintiedon, joko omaisilta, viranomaistahoilta tai järjestelmästämme, joka päivittyy koko ajan väestötietojärjestelmään, alamme hoitaa asioita sovitusti. Ilmoitamme läheisen/ystävän poismenosta sovituille tahoille. Sitten alkavat hautajaisjärjestelyt – myös muistion ohjeiden mukaisesti. Hautajaisten jälkeen on vuorossa kuolinpesän ja perunkirjoituksen hoitaminen ja aikanaan asunnon tyhjentäminen. Pelastusarmeijan kanssa voi sopia myös muun muassa haudanhoidon tasosta ja kestosta. Meille on kunnia-asia, että hoidamme testamenttiasioitakin hyvällä asenteella ja lämmöllä arvostaen varauksetta testamentintekijän vapautta ja tahtoa, Halonen päättää. Infoa Testamentti Tapaamiset ja muistio Kuoleman jälkeen YHTEYDENOTOT Pelastusarmeija /testamenttiasiat | Osmo Halonen, p. 040 568 7298, osmo.halonen@pelastusarmeija.fi www.pelastusarmeija.fi/testamentti Tiedote: Vesaisten Keskusliiton syysvaltuuskunnan kannanotto Missä vika, kun intohimon kohde muuttuu kivireeksi? 20.9.2020 Suomalaiset lähtevät innokkaasti järjestöja vapaaehtoistyöhön mukaan. Kun asia on lähellä sydäntä ja porukalla on hyvä meininki se vie helposti mennessään. Usein järjestössä suurin osa töistä jakautuu pienen aktiivisen toimijaryhmän välillä. Kyseessä ei ole mikään kilpailu vaan kukin antaa aikaansa ja panostaan käyttöön sen verran, kun omat resurssit sallivat. Elämäntilanne ja palkkatyö määrittävät pitkälti paljonko tunteja kukin pystyy antamaan yhteisen asian eteen. Pienikin apu on suurta ja kaikki vapaaehtoisena tehdyt työminuutit otetaan kiitollisuudella vastaan. Kiittäminen ja tunnustuksen antaminen on suuri voimavara vapaaehtoisena jaksamisessa. Järjestötyö on usein niin mukaansa tempaavaa ja ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä, että on helppo sanoa kaikkeen ”kyllä”. Tästä syystä omien rajojen vetäminen saattaa olla haastavampaa harrastuksissa kuin vaikka palkkatyössä. Uupumus hiipii järjestötyössä hyvin hiljaa ja väsymisen huomaa usein vasta silloin, kun tilanne on ajautunut liian pitkälle. Mikä auttaisi jaksamaan? Ratkaisu lähtee usein rakenteista. Asiaa voisi lähteä purkamaan töiden organisoinnin näkökulmasta. Tärkeää on aloittaa määrittelemällä tehtävät ja kuvaukset vastuualueista. Parhaiten työt jakautuvat, kun eri tehtäviin saadaan henkilöt, joilta löytyy kiinnostusta, kokemusta tai koulutusta asiaan. Työkuorma jaetaan avoimesti ja realistisesti. Uusien vapaaehtoisten innostusta ruokitaan ja tiedustellaan heidän vahvuuksiaan. Tärkeintä on yhteen hiileen puhaltaminen. Epävarmuus tulevasta heikentää omalta osaltaan toimijoiden jaksamista ja siksi Vesaiset toteaa, että järjestötyön taloudelliset resurssit pitää turvata myös tulevaisuudessa. Vesaiset on lasten ja perheiden järjestö. Järjestämme koko perheelle suunnattuja leirejä, kerhoja ja kulttuuritoimintaa ympäri Suomen. Toimimme valtakunnallisesti 17 piirin ja niiden alueella toimivien osastojen voimin. Lisätietoja: Petri Honkonen, puheenjohtaja, p. 040 8397776 Katja Koivukoski, liittosihteeri, p. 040 5338160