Avun Maailma 1/2014 - Lehtiluukku.fi

1 suomen punaisen ristin lehti finlands röda kors tidninG 2014 Tuhon jälkeen Uutta! Nytt! Avun maailma on nyt myös verenluovuttajan lehti. Hjälpens värld är nu också blodgivarens tidning. ??Efter förödelsen 20 Suomen Punainen Risti Filippiineillä 25 Finlands Röda Kors i Filippinerna 14 Ystävä virkistää vanhaa 18 Vännen piggar upp den äldre 30 Luovuttamisen juhlaa Kokkolassa 38 Nettitaitoja senioreille 40 Kasvatustyö kannattaa
Yhdessä voimme huolehtia toinen toisistamme. LähiTapiola on toiminut jo vuodesta 2006 Suomen Punaisen Ristin ystäväja tukihenkilötoiminnan pääyhteistyökumppanina. SPR:n ystävätoiminta on yhteiskunnallisesti merkittävä keino edistää hyvinvointia, lievittää yksinäisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä ja mukaan pääsee kuka tahansa, jolla on halua kuunnella ja olla läsnä. Välitetään toisistamme. LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. Palvelun tarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy, Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.
punais pa.fi p u a tink enris Enhaul-läppärilaukku on tukevaa, kosteuden kestävää kangasta. Sopii 13 tuuman kannettavalle, väreinä punainen ja sinapinkeltainen. Enhaul-datorväska i stadigt tyg som tål fukt. Passar bärbar dator med 13-tumsskärm, finns i rött och senapsgult. 45 € S! UUTUU ! NYHET SUPER AL E ! SUPER REA! Pehmo-Reddie on suloinen koirakaveri perheen pienimmille, koko n. 25 cm. Mjukis-Reddie är en mysig hundkompis för de minsta, storlek c. 25 cm. Lämpimät ja tyylikkäät hupparit moneen menoon, väreinä sininen ja harmaa. Hupparissa teksti Who Cares... I Do! 15 € Varm och snygg munkjacka behändig och bekväm, finns i blått och grått. Försedd med texten Who Cares... I Do! Reddie & Crossie muistikirja muistiinpanoille, runoille tai vaikkapa päiväkirjaksi, koko A5. Reddie & Crossie anteckningsbok för anteckningar, dikter eller dagbok, storlek A5. 28 € (ovh 39 €) 8€ Persoonallinen Rutista mua -muki kahvihetkien piristykseksi. Väreinä punainen ja valkoinen. Charmiga muggen Rutista mua piggar upp kaffestunden. Finns i rött och vitt. 12 € Ilahduta kortilla! Virpi Pekkalan kuvittamat ihanat kortit, 3 erilaista pakkausta. Kaikki kortit esillä verkkokaupassa. Sprid glädje med ett kort! Härliga kort med illustrationer av Virpi Pekkala, 3 olika förpackningar. Alla kort finns till påseende i webbutiken. Onnen hetket ja Syksyn satoa -postikortit 8 erilaista korttia / pakkaus Onnen hetket och Syksyn satoa-postkort 8 olika kort / förpackning 12 € Taitekorttipakkaus 6 erilaista korttia + kuoret Förpackning med vikta kort 6 olika kort + kuvert 21 € Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi, puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi, tfn 020 701 2211 Tuotteiden hinnat sisältävät 0 tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Priserna på varorna innehåller 0 eller 24 % moms. Leveranskostnaderna tillkommer priset. Begränsat antal produkter. (ovh 18,90 €) Lämpösydän lämmittämään omat ja ystävän kädet. Varmehjärta värmer upp dina och en väns händer. 5,90 €
Avun maailma ? Hjälpens värld 1/2014 Ristiin rastiin / Kors & tvärs 6 Nopealla toiminnalla rasismia vastaan. Snabba insatser mot rasism. 11 Yleiskokous kutsuu vaikuttamaan. Stämman kallar till påverkan. 12 Punaisen Ristin mobiilipalvelu pelastaa henkiä. Röda Korsets mobilapp räddar liv. HANNU-PEKKA LAIHO PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Ystävä avaruudesta Vänner från rymden Milloin kävit viimeksi kahvilla ystä- När hälsade du senast på en vän väsi luona? Tai hän sinun luonasi? Esitin kysymyksen lounaspöydässä ja sain aikaan hämmentyneen hiljaisuuden. Jokainen myönsi, että jouluna tavattiin joitakin sukulaisia, mutta ei sen jälkeen muita kuin ihmisiä kaupassa, bussissa tai työpaikalla. Mitä meille on oikein tapahtunut? Olemme vapaaehtoisesti sulkeutuneet omiin oloihimme. Yksi meni jo niin pitkälle, että liimasi kerrostalonsa porraskäytävään lapun, jossa kielsi naapureita ehdottomasti tervehtimästä itseään. Hän piti tervehdyksiä yksityisyyden loukkauksena. Nyhjäämme neljän seinän sisällä. Ainoat kontaktit ulkomaailmaan ovat radio, telkkari ja tietokone. Bittiavaruus tuo meille ystäviä olohuoneeseen – uutistenlukijoita, saippuasarjan näyttelijöitä, viihdyttäjiä tai nettikavereita. Moni tietää Pihlajakadun Sepon tai Ismon ryyppyreissut ja elämäntarinan paremmin kuin vuosia seinän takana asuneen naapurin kuulumiset. Tarvitsemme muita ihmisiä. Yksinäisyys murentaa terveyden. Kohta vietämme ystävänpäivää. Riko silloin hiljaisuuden kehä. Tervehdi tuntematonta, juttele naapurisi kanssa, halaa läheistäsi. Kutsu ystäväsi katsomaan Sotshin olympialaisia kanssasi. Lähde Punaisen Ristin ystäväksi. Muuta maailmaa! för en kopp kaffe? När var det senast du som bjöd på kaffet? När jag ställde den frågan vid lunchbordet häromdagen spred sig en förbryllad tystnad. Varenda en vid bordet medgav sedan att de hade träffat släktingar vid jul, men att de inte träffat andra människor sedan dess annat än i butiken, bussen eller på jobbet. Vad är det som har hänt oss? Vi har frivilligt stängt in oss i våra egna liv. Någon lär redan ha klistrat upp en lapp i trappuppgången i sitt höghus och bett grannarna att låta bli att hälsa på sig. För den personen blev en hälsning en kränkning av privatlivet. Vi sitter och trycker bakom stängda dörrar. Våra enda kontakter till omvärlden är radio, TV och dator. Cyberrymden för med sig vänner till vårt vardagsrum – nyhetsuppläsare, såpaskådisar, underhållare eller vänner på webben. Många känner bättre till hur det har gått för Seppo eller Ismo i Dolda liv än hur det står till med grannen som man har bott vägg i vägg med i åratal. Vi behöver andra människor. Ensamhet är illa för hälsan. Snart firar vi vändagen. Bryt då den onda cirkeln av tystnad: hälsa på någon du inte känner, ta en pratstund med en granne, ge någon du bryr dig om en kram. Bjud in dina vänner att titta på OS i Sochi med dig. Bli en rödakorsvän. Förändra världen! P.S.?Tervetuloa myös Punaisen Ristin verenluovuttajat Avun maailma -lehden pariin! Tästä numerosta alkaen lehdessä on aiempaa enemmän luettavaa myös Veripalvelun maailmasta. P.S.? Välkommen till tidskriften Hjälpens värld, Röda Korsets blodgivare! Från och med det här numret bjuder vi också på mer att läsa från Blodtjänsts värld. 12 Haiti vuonna neljä jälkeen katastrofin Haiti fyra år efter katastrofen ystävätoiminta / vänverksamheten 14 Äijät ystäviksi vaikka moottorisahalla 16 Ähtärissä ystävä vie ulkoilemaan 18 En vän hjälper många Filippiinit / Filippinerna 20 Haiyan-taifuuni herätti auttamishalun 25 Tyfonen Haiyan väckte hjälpviljan Avun tarinoita / Hjälpens historier 28 Monta hyvää syytä olla jäsen 29 Många goda skäl att vara medlem 30 Luovuttamisen juhlaa Kokkolassa 34 Festligt givande i Karleby 35 Omaishoitajat auton ratissa 37 Närståendevårdare bakom ratten 38 Tietojenkone tutuksi Nettiparkissa 39 Datorkunskap för äldre 40 Viinijärvi ottaa nuoret mukaan 42 Korsholms Norra engagerar ungdomar Jälkiruoka / efterrätt 44 Krypto 45 Vuosien takaa / Åren går 46 Kysy Punaisesta Rististä / Fråga om Röda Korset 47 Juhani Salonsaari ja löytäjän onni Avun maailma Hjälpens värld 1/2014 5.2.2014 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kannen kuva/Pärmbild: Maija Tammi Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaankatu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Hannu-Pekka Laiho Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainenristi.fi, 020 701 2229 Layout: C arita Lehtniemi, carita.lehtniemi@punainenristi.fi Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Jukka Vivolin, 050 502 9706 Ilmoitusaineistot: jukka.vivolin@gmail.com Tilaukset ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avunmaailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Tilaushinta/Beställningsavgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi Levikki noin 100 000. ISSN 2243-0229 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 550 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Erkki Liikanen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero 221918-67846. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, pakolaisten vastaanotto, ensiapuryhmät, vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhdysside, nuorisoryhmät, ensiapu- ja muu koulutus. Kotimaan toiminnan tuki: Nordea 157230-372730. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: rahaa, avustushenkilöitä ja tavaroita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Okopankki 578007-111649. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maassa toimivan yhdistyksen yhdyssiteenä on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tukee kehitysyhteistyötä. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014
istin Su om en Pu na isen R sydä n! yl in pä ättä vä el in on ä! Hyvää ystä vä npäivä Ystäville tekemistä Saarijärvellä houkutellaan miehiä ystävätoimintaan. nuor ten Punaisen Ristin n ine am pa vuosita 15.–16.3. Mustasaaressa risti.fi/ en ain un .p rednet nuoret petteri kivimäki 14?/?18 Tule nuorten seen! vuositapaami Vänner med något att göra Karlar lockas till vänverksamhet bland Saarijärvis moar. 35?/?37 Turvallisesti tien päällä Liukkaan kelin oppia autoileville omaishoitajille. omar Kom till Ungd! na s år st rä ff sträf f för Röda Korsets år rsholm. Ko i 6.3 –1 15 ga un rset.fi/ rednet.rodako ga un Trygghet på vägen Halkkörning för bilburna närståendevårdare. jussi vierimaa jussi vierimaa 40?/?42 38?/?39 Lähellä nuoria Palkitut kasvattajaosastot rakentavat tulevaisuutta. Netti tutuksi hyvässä seurassa Mynämäen Nettiparkissa apu on aina lähellä. anna snickars Nära de unga Prisbelönta fostrar avdelningar investerar i framtiden. Utforska cyberrymden i gott sällskap I Nettiparkki i Virmo finns hjälp till hands. Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 550 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Erkki Liikanen och generalsekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto 221918-67846. FRK i hemlandet: vänverksamhet, flyktingmottagande, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: Nordea 157230-372730. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Oko 578007-111649. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen, som bistår vid fredstids katastrofer och stöder utvecklingssamarbetet. Internationella rödakorskommittén ICRC bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 5
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma kimmo holopainen Nopealla toiminnalla rasismia vastaan Vuoden alussa toimintansa aloittanut rasisminvastainen Quick Response -ryhmä puuttuu ennakkoluuloja ja eriarvoisuutta ruokkivaan julkiseen keskusteluun. Avun maailma tavoittaa nyt myös Veripalvelun verenluovuttajat. Röda Korsets tidskrift Hjälpens värld når från och med det här numret också Blodtjänsts blodgivare. Avun maailma uudistui Hjälpens värld förnyades ? ? Uusi vuosi toi uudistuksia myös Avun maailmaan. Tästä numerosta alkaen Suomen Punaisen Ristin oma lehti tavoittaa jäsenten lisäksi Veripalvelun verenluovuttajat, kun lehteä aletaan jakaa Veripalvelun toimipisteissä. Avun maailman saavat mukaansa myös kaikki uudet verenluovuttajat. Samalla veripalvelutoimintaa koskeva sisältö lehdessä lisääntyy ja painosmäärä kasvaa noin 100 000 kappaleeseen. Muutoksen taustalla on osaltaan halu karsia kuluja, mutta vielä enemmän pyrkimys tiiviimpään yhteistyöhön yhteisen Punaisen Ristin lipun alla. Verenluovuttajille suunnatusta erillisestä ABO-lehdestä päätettiin luopua viime vuonna. Tästä numerosta alkaen myös Avun maailman rakenne uudistuu hiukan. Muutoksista näkyvin on ruotsinkielisten juttujen sijainti, sillä niitä ei enää koota omaksi osiokseen lehden loppuun, vaan ne löytyvät samasta kohdasta kuin suomenkielinen juttu. Muutoksen tarkoituksena on huolehtia, että kaksikielisessä jäsenlehdessämme olisi entistä useammasta jutusta ainakin tiivistelmä ruotsin kielellä. Samalla säästyy tilaa lisäjutuille molemmilla kotimaisilla, kun lähes samoja kuvia ei tarvitse toistaa kahteen kertaan eri osastoilla. Palautetta uudistuksista ja Avun maailmasta yleensäkin odotellaan osoitteessa avunmaailma@ punainenristi.fi. 6 Med det nya året kom också förnyelser i Hjälpens värld. Från och med det här numret delas Finlands Röda Kors egen tidning inte bara ut till rödakorsmedlemmar utan också till Blodtjänsts blodgivare i och med att tidningen börjar delas ut på Blodtjänsts verksamhetsplatser. Alla nya blodgivare får också med sig Hjälpens värld. Samtidigt ökar materialet om blodgivningsverksamheten i tidningen och upplagan ökar till cirka 100 000. Bakom förändringen finns en önskan att minska på kostnaderna, men också en vilja att satsa på ökat samarbete under Röda Korsets flagga. Förra året fattades beslutet att lägga ner blodgivartidningen ABO. Från och med det här numret förnyas också upplägget i Hjälpens värld en aning. Mest synlig bland ändringarna är placeringen av de svenska texterna: det finns inte längre en skild svensk del i tidningen, utan tidningen har blivit genuint tvåspråkig. Nu när de svenska och finska texterna finns på samma ställe försöker vi också se till att det finns åtminstone en svensk kortversion av allt fler finska texter. På samma gång får vi mer plats för texter på båda språken, eftersom vi inte längre slösar spaltutrymme på att trycka så gott som samma bild på två språk. Vi tar gärna emot respons om det nya upplägget och Hjäl pens värld i allmänhet på adressen avunmaailma@ punainenristi.fi. avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 ? Parhaiten ajatus aukeaa esimerkin avulla: Ilta-Sanomat kertoi 8. tammikuuta tapauksesta, jossa poliisipartio oli löytänyt nuoren naisen sidottuna autosta. Poliisi kommentoi epäselvää sieppausta niukasti, mutta IS:n jutussa oli lause: ”Poliisi ei halua tässä vaiheessa lausua mitään sieppaajan ja uhrin kansallisuudesta.” Se on malliesimerkki ilmauksista, joista Ei rasismille! -hankkeen rasisminvastainen Quick Response -ryhmä haluaa keskustella. Vaikka toimituksella ei ollut asiasta mitään tietoa, epämääräinen kieltolause herätti helposti mielikuvan, että ainakin toinen henkilöistä oli ulkomaalaistaustainen. Quick Response -ryhmä antoi palautetta jutun kirjoittajalle ja kysyi, miksei jutussa yhtä hyvin todettu, ettei poliisi halunnut lausua mitään epäillyn ammatista ja harrastuksista, vaikka ne voisivat selittää rikoksen motiivia aivan yhtä hyvin tai huonosti kuin kansalaisuus. – Yksi lause voi tuntua pikkujutulta, mutta kysymys on laajemmasta asiasta, siitä millaista puhekulttuuria meillä luodaan, Quick Response -ryhmän jäsen Satu Valtere sanoo. – Sitä paitsi se pieneltä tuntuva juttu saattaa olla iso asia sellaiselle, jota yleistävä tai loukkaava ilmaus koskettaa. Quick Response -ryhmä haluaa lisätä tietoisuutta siitä, miten julkinen keskustelu ruokkii ennakkoluuloja ja sitä kautta lisää eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Vaikuttamaan ryhmä pyrkii nimensä mukaisesti nopeilla kannanotoilla, vastineilla sekä suorilla yhteydenotoilla toimittajiin ja muihin kirjoittajiin. – Seuraamme kirjoittelua mediassa ja blogeissa. Kun havaitsemme leimaavan tai yksioikoisen kirjoituksen, siitä keskustellaan ryhmässä ja päätetään, puututaanko asiaan ja millä tavalla, ryhmän vapaaehtoinen Anne Pauna kertoo. – Tavoitteena ei ole syyllistää mediaa tai kirjoittajia. Usein ennakkoluuloja vahvistavien tai yksipuolisten artikkelien taustalla on kiire tai tiedon puute. Pyrimme tuomaan keskustelun kautta esiin laajempia näkökulmia. Rasisminvastaista työtä myös Ei vihapuheelle -liikkeessä tekevän Satu Valtereen mielestä ilmapiiri Suomessa on muuttunut sallivammaksi leimaavalle ja rasistiselle puheelle. Toisaalta myös rasisminvastainen toiminta on kehittynyt ja tullut moniäänisemmäksi, kuten Quick Response -ryhmän syntyminenkin todistaa. "Tavoitteena ei ole syyllistää mediaa tai kirjoittajia. Usein ennakkoluuloja vahvistavien artikkelien taustalla on kiire tai tiedon puute." Satu Valtere – Vastaääniä kaivataan. On tärkeää, että mahdollisimman moni puuttuu rasistiseen puheeseen ja uskaltaa sanoa, että tämä ei ole okei. Toivottavasti tämä ryhmä auttaa osaltaan lisäämään herkkyyttä sille, miten ihmisiä voidaan sanoilla asettaa alempiarvoiseen asemaan, Valtere sanoo ja toivottaa uudet kiinnostuneet tervetulleiksi ryhmään. Varsinkin aiheesta kiinnostuneet journalismin ammattilaiset olisivat ryhmälle hyvä vahvistus. Kyselyt Quick Response -ryhmästä voi lähettää osoitteeseen: quickresponse@red cross.fi. Kimmo Holopainen Rasisminvastainen viikko 17.–23.3. Sano ei rasismille: www.eirasismille.fi!
Hjälpens värld nu också som digitaltidning: lehtiluukku.fi > Avun maailma Kors & tvärs ? Ristiin rastiin kimmo holopainen Anne Pauna (vas.) ja Satu Valtere muistuttavat, että ennakkoluuloja on meistä jokaisella. Avainkysymys on halu tunnistaa ne ja haastaa niiden vaikutus omaan ajatteluun. Anne Pauna (t.v.) och Satu Valtere påminner om att vi alla har fördomar. Det viktiga är viljan att identifiera dem och ta itu med hur de påverkar vårt sätt att tänka. Snabbinsatsstyrka mot rasism I början av det här året inledde antirasismgruppen Quick Response sin verksamhet. Gruppen vill ingripa mot den del av den offentliga debatten som bidrar till fördomar och ökande ojämlikhet. ? Det enklaste sättet att visa vad det är frågan om är genom ett exempel: Ilta-Sanomat berättade den 8 januari om ett fall där en polispatrull hade funnit en ung kvinna bunden i en bil. Polisen var knapphändig i sina kommentarer angående det dunkla kidnappningsfallet, men IS hade följande mening i sin text: "Polisen vill inte i det här skedet uttala sig om kidnapparens och offrets nationalitet." Det är ett praktexempel på en formulering av den typ som Mot rasism!-projektets antirasismgrupp Quick Response vill ta upp. Trots att redaktionen inte hade någon information i frågan gav det luddiga nekandet indirekt en bild av att åtminstone den ena personen var av utländsk bakgrund. Quick Response-gruppen gav skribenten feedback och frågade varför man inte lika gärna konsta- terade att polisen inte ville uttala sig om den misstänktas yrke eller hobbyer, trots att de kunde förklara motivet till brottet lika väl eller dåligt som personens medborgarskap. – En mening kan kännas som en småsak, men det handlar om ett större sammanhang, om hurdan kommunikationskultur vi bygger upp, säger Satu Valtere, som är en av medlemmarna i Quick Response-gruppen. – Dessutom kan det där som känns som en småsak vara en väldigt stor sak för den person som berörs av en generalisering eller kränkande formulering. Quick Response-gruppen vill höja medvetandet om hur den offentliga debatten bidrar till fördomar och därmed ökar ojämlikheten i samhället. Som namnet antyder vill gruppen påverka genom snabba ställningstaganden och genmälen samt genom att direkt ta kontakt med redaktörer och andra skribenter. – Vi följer med det som skrivs i media och på bloggar. När vi hittar en text som är stämplande eller enkelspårig så diskuterar vi den inom gruppen och fattar beslut om vi ska ta tag i texten och i så fall på vilket sätt, berättar Anne Pauna, frivillig i gruppen. – Vårt mål är inte att skuldbelägga medier eller skribenter. Ofta är det brådska eller bristande kunskap som ligger bakom en ensidig artikel eller en text som stärker fördomar. Vi försöker skapa debatt och lyfta fram en bredare synvinkel. Satu Valtere arbetar mot rasism även i rörelsen Nej till hatprat och hon tycker att klimatet i Finland har blivit mer accepterande i fråga om stämplande och rasistiska uttalanden. Samtidigt har också antirasismverksamheten utvecklats och blivit mer varierad, vilket också uppkomsten av Quick Response-gruppen visar. – Motröster behövs. Det är viktigt att så många som möjligt tar tag i rasistiska uttalanden och vågar säga att det inte är okej. Jag hoppas att den här gruppen också ska bidra till att göra folk mer känsliga för hur man kan nedvärdera människor genom hur man formulerar sig, säger Valtere och välkomnar nya intresserade att sluta sig till gruppen. Frågor angående Quick Response-gruppen: quickresponse@redcross.fi. Kimmo Holopainen Veckan mot rasism 17–23.3. Säg nej till rasism: www.motrasism.fi! 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 7
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Arjen turvaa on Euroopan paras ? Arjen turvaa kunnissa -hankkees- sa kehitetty toimintamalli on voittanut Euroopan julkishallinnon instituutin EIPA:n järjestämän suuren hankekilpailun Maas trichtissa. Suomen Punainen Risti on hankkeessa vahvasti mukana. Suomen pohjoisissa kunnissa luodun yhteistyömallin tavoitteena on keskittää paikalliset voimavarat niin, että ne palvelevat parhaiten kuntalaisten hyvinvointia. – Taustalla on oivallus siitä, että monet toimijat tekevät kunnissa työtä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta yhteistyötä toimijoiden välillä on vähän. Kun sitä tiivistetään, parempi kokonaiskuva auttaa suuntaamaan niukkenevat resurssit tehokkaammin, projektipäällikkö Veli-Matti Ahtiainen Punaisen Ristin Lapin piiristä kuvaa. Mullistavinta toimintamallissa on, että järjestöt ovat siinä mukana suunnitteluvaiheesta lähtien tasavertaisina toimijoina viranomaisten kanssa. Malliin kuuluu myös sähköinen työkalu, joka helpottaa tiedon keräämistä kuntalaisten arjen ongelmista. – Käytännössä malli voi toimia esimerkiksi niin, että huomataan vanhusten yksinäisyyden koskettavan hyvin monia kuntalaisia. Ongelmaan puuttumisessa hyödynnetään sitten Punaisen Ristin osaston ystävätoimintaa, jonka tukemiseen kunta suuntaa omia resurssejaan sen sijaan, että lähtisi tyhjästä rakentamaan uusia välineitä. Uutta yhteistyömallia testataan tänä vuonna viiden kunnan alueella Lapissa ja Koillismaalla. Hanketta hallinnoi Lapin aluehallintovirasto. Vardagstrygghet är bäst i Europa ? bättre helhetsbild och då kan man sätta in sina begränsade resurser där de gör mest nytta, säger projektchef Veli-Matti Ahtiainen från Röda Korsets Lapplands distrikt. Det som gör verksamhetsmodellen annorlunda är att organisationerna och myndigheterna deltar i arbetet på lika villkor. – Modellen kan fungera till exempel så att man ser att ensamhet bland äldre är något som berör många i kommunen. För att åtgärda problemet utnyttjar man då den lokala rödakorsavdelningens vänverksamhet och kommunen satsar resurser på det i stället för att börja bygga upp en ny hjälpande struktur från noll. petteri kivimäki Den verksamhetsmodell som har utvecklats inom projektet Vardagstrygghet i kommunerna (Arjen turvaa kunnissa) har i Maastricht korats till vinnare i en stor projekttävling som Europeiska institutet för offentlig förvaltning EIPA ordnade. Samarbetsmodellen har skapats i kommunerna i norra Finland och tar sikte på att fokusera resurser så att de tjänar kommuninvånarnas välmående på bästa möjliga sätt. – Bakom projektet finns insikten om att många aktörer i kommunerna jobbar för att främja kommuninvånarnas välmående, men att det är knappt om samarbete mellan de här aktörerna. När samarbetet ökar ger det en Testaa valmiutesi ! Katastrofivalmius ja poikkeustilanteissa avustaminen ovat Punaisen Ristin ominta aluetta, mutta valmius alkaa jo kotoa. Huoltovarmuus keskuksen sivuilta löytyvällä näppärällä KotivaraX-testillä voi varmistaa oman kotinsa valmiuden ja samalla kerrata turvallisuusasioita. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa on pohdittu mm. kuntien ja ystävätoiminnan yhteistyötä. I projektet Vardagstrygghet i kommunerna har man bland annat tänkt på samarbete mellan kommunerna och Röda Korsets vänverksamhet. 8 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 Onko sinun kotivarasi kunnossa: huoltovarmuus.fi/kotivarax
Hjälpens värld 2/2014 utkommer den 23 april. tatu blomqvist Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Jari Härkönen mari mäkinen Nenäpäivä rikkoi ennätyksiä ? Vuoden 2013 Nenäpäivä-kampanja rikkoi kaikki ennätykset. TV2:n Nenäpäivä-show’hun 8.11. huipentunut hyväntekeväisyyskampanja tuotti yhteensä 2,9 miljoonaa euroa kehitysmaiden lasten auttamiseksi. Nenäpäivään osallistui myös ennätysmäärä yhteisöjä, yrityksiä ja kaveriporukoita kaikkialta Suomesta. Nenäpäivä-kampanjan järjestää Ylen Hyvä Säätiö, jonka toiminnassa ovat mukana Suomen Punainen Risti, Suomen UNICEF, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi Säätiö, Fida International, Suomen Lähetysseura, Solidaarisuus ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK. Punaisen Ristin osuus tuotoista käytetään kehitysohjelmiin Boliviassa ja Burundissa. Nenäpäivän tuotoilla tuetaan kehityshankkeita Boliviassa ja Burundissa. Bolivian Punaisen Ristin Bermejon osasto ensi apu- ja valmiusharjoituksessa. Intäkterna från Näs dagen används till att stödja utvecklings projekt i Bolivia och Burundi. På bilden en första hjälpen- och beredskapsövning i Bolivianska Röda Korsets avdelning i Bermejo. Kaukomatkailusta seuraa nyt vähintään neljän viikon verenluovutustauko. En karenstid på minst fyra veckor har införts i blodgiv ningen efter långväga resor. Laura Närhi (kesk.) esiintyi Hyvä joulumieli -keräyksen avajaisissa Helsingissä. Laura Närhi (i mitten) uppträd de vid öppningen av insam lingen Jul i sinnet i Helsingfors. Lue lisää: www.nenäpäivä.fi Matkailusta uusi luovutusrajoitus Näsdagen slog rekord ? Hyvä joulumieli tuotti 1,2 miljoonaa ? Näsdagen-kampanjen år 2013 slog alla tidigare rekord. Välgörenhetskampanjen som kulminerade 8.11 i Näsdagen-showen på TV2 inbringade sammanlagt 2,9 miljoner euro för att hjälpa barn i utvecklingsländer. I Näsdagen deltog också ett rekordstort antal samfund, företag och kompisgrupper överallt i Finland. Kampanjen Näsdagen ordnas av stiftelsen Yle Hjälpen, som engagerar Finlands Röda Kors, Finska UNICEF, Kyrkans Utlandshjälp, Rädda Barnen, Plan Finland, Finska Missionsförbundet, Fida International, Internationella Solidaritetsfonden och Finlands Fackförbunds Solidaritetscentral (SASK). Röda Korsets andel av intäkterna används till utvecklingsprogram i Bolivia och Burundi. Läs mer: www.nasdagen.fi Verenluovuttajan matkailuun liittyvä uusi luovutusrajoitus astui voimaan tammikuussa. Matkailusta EU- ja EFTA-maiden ulkopuolella seuraa nyt 28 vuorokautta kestävä tilapäinen luovutusrajoitus, jos matkalla yöpyy kohde maassa. Uudella luovutusrajoituksella pyritään vähentämään trooppisten virusinfektioiden tartuntariskiä. Ny begränsning i blodgivandet efter resa ? VeriRyhmänä autat te enemmän VeriRyhmä on verenluovutusryhmä, jonka voi perustaa kuka tahansa auttamishaluinen. Siis vaikkapa juuri sinä! Lue lisää ja ilmoita porukkasi mukaan: veripalvelu.fi/ryhmat Som BlodGrupp hjälper ni mer 85 971 BlodGrupp är en blodgivningsgrupp som vem som helst som vill hjälpa kan grunda. Till exempel just du, alltså! medlem mar hörd e 85 971 Läs mer och anmäl din grupp: blodtjanst.fi/www/blodgruppen uului jä sentä k uomen teessa S vuodenvaih a Ristiin. Uusi Punaiseen n ö yi järjestö jäseniä liitt , 3 2 na 4?3 viime vuon li nuoria. o 8 9 9 joista er i na ise n Lä hd e: Pu nr ek Ris tin jä se En ny begränsning som angår resenärer som ger blod trädde i kraft i januari. Om man reser utanför EU- och EFTA-länder följer en tillfällig karenstid på 28 dygn innan man kan ge blod igen, förutsatt att man övernattar i landet i fråga under resan. Avsikten med den nya karenstiden för blodgivning efter resor är att minska risken för överföring av tropiska virusinfektioner. ist i årsskiftet till Finlan ds Röda Kors. Antalet nya me dlemmar som gick med i Röda Korset var 4?323 och av dem var 998 ungdomar. Käl la: Röd a Kor sets med lem sreg iste r ? Jouluna päättynyt Hyvä Joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi tuotti tällä kertaa 1,24 miljoonaa euroa. Monta vuotta kasvanut keräystulos laski näin hiukan edellisvuoden 1,35 miljoonasta, mutta notkahduksella ei ollut vaikutusta viime joulun avustuksiin. 70 euron arvoisen ruokalahjakortin sai joulun alla 20 000 perhettä. Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä Ylen Aamu- tv:n, Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa järjestämä Hyvä joulumieli -keräys järjestettiin nyt 17. kerran. Jul i sinnet inbringade 1,2 miljoner ? Insamlingen Jul i sinnet till förmån för mindre bemedlade barnfamiljer här hemma avslutades vid jul och inbringade den här gången 1,24 miljoner euro. Insamlingsresultatet har ökat flera år i rad, men sjönk nu en aning jämfört med de 1,35 miljoner man samlade in år 2012, men nedgången påverkade inte de presentkort som delades ut. Ett livsmedelspresentkort på 70 euro delades inför jul ut till 20 000 familjer. Insamlingen Jul i sinnet ordnades nu för 17:e gången av Finlands Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbund i samarbete med Yles Morgon-tv, Yle Radio Vega och Radio Suomi. 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 9
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Luuytimen luovuttajarekisteri on nyt Kanta solurekisteri Benmärgs givarregistret är nu Stamcells registret ? ? Punaisen Ristin Veripalvelun ylläpitämä Luuytimenluovuttajarekisteri muutti nimensä vuoden alussa Kantasolurekisteriksi. Rekisteri perustettiin vuonna 1992, jotta verisyöpää sairastaville potilaille löydettäisiin sopivia kantasolusiirteitä. Perustamisen aikaan lähes kaikki kantasolut kerättiin luovuttajan luuytimestä, mutta nykyään yli 70 prosenttia siirteistä kerätään verenkierrosta. – Uusi nimi kuvaa hyvin rekisterin toimintaa osana nykyisiä kantasolusiirtoja. Toivomme, että se myös innostaa uusia luovuttajia liittymään mukaan, sanoo ylilääkäri Matti Korhonen. Rekisteriin voivat liittyä 18–40-vuotiaat. Erityisesti mukaan tarvitaan miehiä. eero pykäläinen Det Benmärgsgivarregister som Blodtjänst upprätthåller bytte i årsskiftet namn till Stamcellsregistret. Registret grundades år 1992 för att bidra till att hitta lämpliga stamcellsgivare för blodcancerpatienter. Då registret grundades utvanns så gott som alla stamceller ur givarens benmärg, men i dag tas mer än 70 procent av transplantaten ur givarens blod. – Det nya namnet beskriver bättre registrets roll i samband med dagens stamcells transplantationer. Vi hoppas att det också ska inspirera nya givare att gå med i registret, säger överl äkare Matti Korhonen. Man kan gå med i registret om man är 18–40 år. I synnerhet män behövs. Läs mer: soluistaelämää.fi. Lue lisää: soluistaelämää.fi. Kantasolurekisteri Etsintäkoira johdattaa etsijän kadonneen marjastajan luokse harjoituksessa. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa täyttää 50 vuotta. En räddningshund leder sökande till en saknad bärplockare under en övning. Frivilliga räddningstjänsten fyller 50 år i vår. SPEK kiittää Punaista Ristiä ? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on myöntänyt Suomen Punaiselle Ristille pienoislippunsa tunnustuksena ansiokkaasta työstä vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa Vapepassa. Punainen Risti on koordinoinut 50 vuotta täyttävän Vapepan toimintaa alusta asti. – 50 jäsenjärjestön koordinaatio kohta puolen vuosisadan ajan ei ole mikään mitätön suoritus. Tulevan Vapepa-historiikin tekstejä lukiessa vaikuttaa lisäksi, että haasteemme ovat hyvin samansuuntaisia kuin alussakin. Vilpitön kiitos SPEKille huomioimisesta, pieni tunnustus silloin tällöin kannustaa kummasti, Punaisen Ristin valmiuskoordinaattori Heikki Väätämöinen kiittää. SPEK tackar Röda Korset ? Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland SPEK har beviljat Finlands Röda Kors sitt standar som erkänsla för förtjänstfullt arbete inom Frivilliga räddningstjänsten. Röda Korset har koordinerat Frivilliga räddningstjänstens insatser sedan den grundades för 50 år sedan. – Att koordinera 50 medlemmar i snart ett halvt sekel är inte 10 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 någon bagatell. När man läser texterna i den historik över räddningstjänsten som ska ges ut verkar det dessutom att som att vi står inför liknande utmaningar som i början. Ett uppriktigt tack till SPEK för uppmärksammandet, en liten utmärkelse då och då uppmuntrar väldigt mycket, konstaterar Röda Korsets beredskapskoordinator Heikki Väätämöinen.
Kors & tvärs ? Ristiin rastiin niklas meltio Punaisen Ristin yleiskokous päättää järjestön suunnasta ensi kesänä Turussa. I sommar samlas Röda Korset till stämma i Åbo för att fatta beslut om vart organisationen är på väg. Vaikuta toiminta linjaukseen! ? Suomen Punaisen Ristin yleiskokous kokoontuu ensi kesänä 7.–8.6. Turkuun päättämään järjestön suunnasta seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Ilmoittautumisia ja majoitusvarauksia yleiskokoukseen otetaan vastaan 7.2– 25.4. Punaisen Ristin verkkosivujen kautta. Muita tärkeitä päivämääriä ennen kesää ovat 12. huhtikuuta, johon mennessä on jätettävä yleiskokoukselle tehtävät aloitteet, ja 26. huhtikuuta, joka on viimeinen päivä esittää henkilövalintoja yleiskokouksen vaalitoimikunnalle. Jo ennen näitä päivämääriä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mistä Turun yleiskokouksessa päätetään, sillä yleiskokousohjeet ja tulevan toimintalinjauksen luonnos postitetaan osastoille ja piireille näinä päivinä. Kommentointiaikaa tälle Suomen Punaisen Ristin tärkeimmälle linjapaperille on varattu 31.3. saakka. Tervetuloa vaikuttamaan Turun yleiskokouksessa! Lisätietoa: www.punainen risti.fi ja rednet.punainenris ti.fi/yleiskokous2014 Påverka strategin! ? Finlands Röda Kors ordinarie stämma sammanträder i Åbo 7–8.6 för att fatta beslut om Röda Korsets riktning under de närmaste tre åren. I stämman har var och en av Röda Korsets lo- kalavdelningar en röstberättigad representant per 200 medlemmar. Dessutom har varje rödakorsdistrikt en röstberättigad företrädare som väljs av distriktsstyrelsen. Anmälan och logibokningar för stämman tas emot 7.2–25.4 via Röda Korsets webbsajt. Andra viktiga datum inför sommaren är den 12 april, för före det ska man ha lämnat in alla initiativ till stämman, och 26 april, för det är sista dagen man kan föreslå personval för valnämnden inför stämman. Men redan på förhand kan man påverka de beslut som fattas vid stämman i Åbo, eftersom anvisningarna för stämman och ett utkast till strategi i dagarna postas till avdelningarna och distrikten. Tid att kommentera strategidokumentet, som slår fast de viktigaste riktlinjerna för Finlands Röda Kors, har man fram till 31.3. Välkommen att påverka på stämman i Åbo! Läs mer: www.rodakorset.fi och rednet.rodakorset.fi/ stamman2014 Testa din beredskap! I katastrofberedskap och hjälp i undantagssituationer är Röda Korset inne på sitt specialområde, men beredskap är något som börjar i varje hem. Det behändiga beredskapstestet KotivaraX på Försörjningsberedskapscentralens sajt hjälper dig att kolla att ditt hem är redo sam tidigt som du repeterar vissa trygghets aspekter. Är din beredskap i skick? Kolla det på huoltovarmuus.fi/ kotivarax (endast på finska). 307 des under åre t larma stjänsten ng Frivilliga räddni Vid ef terspa T). FR er ell a (Vapep behövdes e ad kn ning av sa stjänsten, ng Frivilliga räddni Röda Kor av s ra ne di or som ko 4 gånger. 18 t lag set, samman set s Käl la: Rö da Kor statis tik 2012 ver ksa mh ets 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 11
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma 2/2014 ilmestyy 23. huhtikuuta. Henkiä pelastava mobiilipalvelu Haiti återhämtar sig långsamt ? ? Suomen Punaisen Ristin mobiilisovellus on palkittu parhaana oppimista tukevana palveluna Suomen Paras Mobiilipalvelu -kilpailussa. Syksyllä julkaistusta palvelusta löytyvät muun muassa ensiapuohjeet, verenluovuttajan palvelupaketti sekä lahjoitusmahdollisuus katastrofirahastoon. Kilpailun tuomaristo kiitteli palvelua todelliseksi hengenpelastajaksi, ja kiitosta mobiilipalvelu on saanut myös käyttäjiltä. Sovellus on ladattu jo yli 30 000 kertaa. Mobiilisovelluksen Punaiselle Ristille on toteuttanut espoolainen Mobile Means Oy. Ilmainen sovellus on saatavilla iPhone-, Androidja Windows-älypuhelimille ja tableteille. Sovellus löytyy hakusanalla ”Punainen Risti” esimerkiksi Windows-, iPhone- ja Google Play -sovelluskaupoista Livräddande mobiltjänst ? Finlands Röda Kors mobilapplikation har korats till den bästa tjänsten som understöder inlärning i tävlingen Finlands Bästa Mobiltjänst. Appen lanserades i höstas och ger bland annat anvisningar för första hjälpen, aktuell information om blodläget och annat matnyttigt för blodgivare och man kan också ge ett bidrag till katastroffonden via appen. Tävlingsjuryn konstaterade att servicen är en verklig livräddare och även användarna har varit nöjda med appen. Appen har redan laddats ner mer än 30 000 gånger. Det är Esboföretaget Mobile Means Oy som har skapat appen för Röda Korset. Appen är gratis och finns tillgänglig för iPhone, Androidoch Windows-smarttelefoner samt läsplattor. Du hittar appen i App Store, Windows Store och Google Play-butikerna genom att söka på orden ”Punainen Risti”. Appen finns bara på finska. Den 12 januari kommer att vara en sorgens dag för haitier i flera generationer. Det var den dagen år 2010 som landet drabbades av en katastrofal jordbävning. Skalvets epicentrum låg väster om huvudstaden Port-au-Prince. Förödelsen var förkrossande i ett land som hade det svårt redan innan. På ett ögonblick hade mer än 200 000 människor mist livet och mer än 2 000 000 sitt hem. Världen skyndade sig att hjälpa Haiti. Finlands Röda Kors katastroffonds Haiti-insamling inbringade ungefär 4,2 miljoner euro och utrikesministeriet och Europeiska kommissionen anslog ytterligare 3,8 miljoner till biståndsarbetet i landet. Pengarna användes till att genomföra en av de största biståndsoperationerna i Finlands Röda Kors historia. Finlands Röda Kors och Tyska Röda Korsets gemensamma fältsjukhus tog emot cirka 68 000 patienter, utförde 2 000 operationer och hjälpte 2 000 barn att födas. Röda Korsets mobila klinik gav vård åt i synnerhet gravida kvinnor samt nyförlösta mammor och deras barn. Av dem fanns det 50 000. Efter det första året har arbetet fortsatt med fokus på hälsofrämjande och på att bygga upp beredskap inför framtida katastrofer. Frivilliga i Haitiska Röda Korset har fått utbildning i första hjälpen, i förebyggande av smittsamma sjukdomar, i katastrofberedskap och i psykiskt stöd. De utbildade frivilliga har spridit sina kunskaper till tusentals och åter tusentals haitier. I fråga om smittsamma sjukdomar och samhällenas egen överlevnadsförmåga har situationen förbättrats, men fortfarande bor 170 000 haitier i tillfälliga läger. Fram till slutet av år 2013 hade ungefär 7,5 miljoner euro av de medel som är avsedda för Haiti använts. Den halv miljon som återstår används till att stöda Haitiska Röda Korsets hälsovårdsarbete under de närmaste två åren. placeit/veripalvelu 12 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 Sairaanhoitaja Kati Partanen oli yksi niistä 153 avustustyöntekijästä, jotka Suomen Punainen Risti lähetti Haitiin maanjäristyksen jälkeen. Sjukskötare Kati Partanen var en av de 153 biståndsarbetare som Finlands Röda Kors skickade till Haiti efter jordskalvet. Haiti toipuu hitaasti Neljä vuotta maanjäristyksen jälkeen 170?000 haitilaista asuu edelleen väliaikaisilla leireillä. ? Tammikuun 12. päivä säilyy haitilaisten mielissä sukupolvien ajan surun päivänä. Sinä päivänä iski vuoden 2010 suuri maanjäristys. Järistyksen keskus sijaitsi pääkaupungista Port-au-Princestä länteen. Tuhot olivat musertavat muutenkin heiveröisessä valtiossa. Hetkessä yli 200 000 ihmistä oli menettänyt henkensä ja yli 2 000 000 kotinsa. Maailma riensi Haitin avuksi. Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon lahjoitettiin noin 4,2 miljoonaa euroa, ja ulkoministeriö ja Euroopan komissio osoittivat Haitin auttamiseen 3,8 miljoonaa lisää. Varoilla toteutettiin yksi Suomen Punaisen Ristin kaikkien aikojen suurimmista avustusoperaatioista. Suomen ja Saksan Punaisten Ristien yhteisessä kenttäsairaalassa hoidettiin noin 68 000 potilasta, tehtiin 2 000 leikkausta ja saatettiin maailmaan 2 000 vastasyntynyttä. Punaisen Ristin liikkuvalla klinikalla hoidettiin erityisesti raskaana olevia ja synnyttäneitä naisia pienokaisineen. Heitä oli 50 000.
Kors & tvärs ? Ristiin rastiin eero pykäläinen Ulkomaalaisten verenluovutus helpottui ? Verenluovuttajan henkilöllisyyden todistamista ja asumista koskevat säännöt lievenivät tammikuussa. Suomessa asuvat ulkomaalaiset voivat nyt todistaa henkilöllisyytensä entistä useammalla tavalla luovuttaessaan verta. Verenluovuttajan on todistettava henkilöllisyytensä henkilöllisyystodistuksella, jossa on valokuva ja suomalainen henkilötunnus. Nyt henkilöllisyyden voi todistaa myös oleskelulupakortilla tai oman maan passiin leimatulla oleskeluluvalla, jos niissä on suomalainen henkilötunnus. Lisäksi henkilöllisyystodistukseksi hyväksytään suomalaisen Kela-kortin ja oman maan passin tai Kela-kortin ja ruotsalaisen ajokortin yhdistelmä. Myös asuinmaahan liittyvä ehto lieventyi. Aiemmin luovuttajan on pitänyt asua luovutusta edeltävät kolme kuukautta jossakin Pohjoismaassa, mutta nyt asumissääntö kattaa kaikki EU- ja EFTA-maat sekä Andorran, Monacon, San Marinon, Vatikaanin, Kanaalisaaret, Kanariansaaret ja Mansaaren. – Lievempien kriteereiden ansiosta voimme auttaa entistä paremmin potilaita, jotka eivät ole syntyperältään suomalaisia ja joiden veriryhmä voi olla meillä harvinainen, sanoo lääkäri Johanna Castrén Veripalvelusta. Lättare för utlänningar att ge blod ? 307 kertaa vuo den aikana häly tettiin apuun Vapaa ehtoinen pe lastus Vapepa. Kado palvelu nneiden etsinnässä Pu naisen Ristin koordinoimaa Vapepaa tarv it tiin kaikkiaa n 184 kertaa . Reglerna för hur blodgivare bestyrker sin identitet och var de kan ha varit bosatta luckrades upp i januari. Utländska medborgare som är bosatta i Finland kan lättare ge blod i och med att det blev tillåtet att identifiera sig på flera sätt. Blodgivaren ska bestyrka sin identitet med ID-kort med fotografi och ett finländskt personnummer. Givaren kan nu identifiera sig också genom att uppvisa sitt uppehållstillståndskort eller ett uppehållstillstånd som är stämplat i det egna landets pass, förutsatt att dokumenten är försedda med ett finländskt personnummer. En kombination av ett finländskt FPA-kort och egna landets pass eller FPA-kort och ett svenskt körkort accepteras också som identitetsbevis. Även villkoret om vilket land man bor i har lindrats. Tidigare måste givaren ha bott i ett nordiskt land under de senaste tre månaderna före blodgivningen, men nu omfattar boendeklausulen alla EU- och EFTA-länder samt Andorra, Monaco, San Marino, Vatikanstaten, Kanalöarna, Kanarieöarna och Isle of Man. – Tack vare mindre strikta kriterier kan vi bättre hjälpa patienter som inte är infödda finländare och som kan ha en blodgrupp som är sällsynt hos oss, förklarar läkaren Johanna Castrén på Blodtjänst. Lä hd e: Pu na ise n Ris tin to im in tatil as to 2012 Ensimmäisen vuoden jälkeen työ on jatkunut painottuen terveyden edistämiseen ja valmiuden rakentamiseen tulevien katastrofien varalle. Haitin Punaisen Ristin vapaaehtoisia on koulutettu mm. ensiavussa, tartuntatautien ehkäisyssä, katastrofivalmiudessa sekä henkisessä tuessa. Koulutetut vapaaehtoiset ovat vieneet oppia eteenpäin tuhansille ja taas tuhansille haitilaisille. Tartuntatautilanne ja yhteisöjen oma selviytymiskyky ovat parantuneet, mutta 170 000 haitilaista asuu edelleen väliaikaisilla leireillä. Vuoden 2013 loppuun mennessä Haitiin osoitetuista varoista oli käytetty noin 7,5 miljoonaa euroa. Jäljellä olevat 0,5 miljoonaa käytetään Haitin Punaisen Ristin terveystyön tukemiseen seuraavien kahden vuoden aikana. Entistä useampi Suomessa asuva ulkomaalainen voi nyt luovuttaa verta. Allt fler utlänningar bosatta i Finland kan nu ge blod. 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 13
Iloa ystävyydestä Moottorisaha tuo miehet yhteen Punaisen Ristin Saarijärven osasto houkuttelee miehiä mukaan ystävätoimintaan moottorisahan avulla. Puuhamiesten mukaan miehet kaipaavat ystävätoiminnassakin käsillä tekemistä. teksti Meeri Ylä-Tuuhonen kuvat Petteri Kivimäki M oottorisaha pureutuu koivurankaan Saarijärven Rahkolantiellä. Sahaa käyttää metsätöihin tottunut Punaisen Ristin vapaaehtoinen Arto Honkonen. – Tekeminen onnistuu meiltä miehiltä paremmin kuin puhuminen, Honkonen sanoo. Punaisen Ristin Saarijärven osasto tekee uraauurtavaa työtä. Osasto käynnisti keväällä 2013 Moottorisahaystävät-nimisen hankkeen, jonka tarkoituksena on houkutella miehiä mukaan Punaisen Ristin ystävätoimintaan. – Totesimme marraskuussa 2012 koulutus illassa, että yksi heikkouksistamme on se, että toiminnassa ei ole riittävästi miehiä, muistelee osaston puheenjohtaja Markku Kyllönen. Näihin päiviin saakka Kyllönen ja Honkonen ovat olleet ainoat ystävätoiminnassa mukana olleet miehet Saarijärvellä. Kaikkiaan osaston ystävätoimintaan osallistuu aktiivisesti 20–25 vapaaehtoista. – Pohdimme jotain porkkanaa, jolla miehiä saataisiin mukaan, ja päädyimme johonkin käsillä tekemiseen, Kyllönen sanoo. Saarijärvi on metsäistä seutua. Lisäksi paikkakunnalla on pitkät perinteet metsäalan opetuksessa. Kyllönen ja Honkonen laskivat yhteen yksi ynnä yksi ja päättivät ottaa täkyksi moottorisahan. – Saarijärven seudulla kaikki miehet ovat kiinnostuneita moottorisahasta. Helmikuussa 2013 hankkeen nimeksi virallistettiin Moottorisahaystävät. – Tavoitteena on houkutella miehiä uudentyyppiseen ystävätoimintaan ja samalla kartoittaa vanhusten toiveita miesten ystävätoiminnalle. Miehet harvassa ystävinä Ensimmäisen kerran Saarijärven Moottorisahaystävät kokoontuivat Metsäkoululle viime 14 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 maaliskuussa. Osallistujia houkuteltiin lehti-ilmoituksilla ja jakamalla ilmoituksia kauppoihin, apteekkiin, kirjastoihin ja sivukylille. Paikalle tuli noin 30 osallistujaa. Illan aikana Kyllönen ja Honkonen kertoivat kokemuksiaan Punaisen Ristin ystävätoiminnasta. Palveluliikelaitos Saarikan väki kertoi yksinäisyyden yleisyydestä Saarijärven seudulla ja vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ikääntyvien hyvinvoinnille. Metsäkoulun lehtori opasti iltaan osallistuneita miehiä moottorisahan huollossa, ja Husqvarnan edustaja esitteli uutuussahoja. Illan juonsivat Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin sosiaalipalvelupäällikkö Tero Hintsa ja sosiaalipalvelukouluttaja Marko Järvenoja. Järvenojan mukaan Punaisen Ristin ystävätoiminnassa on mukana lähes 8 000 vapaaehtoista, joista noin 90 prosenttia on naisia. – Miesten maailma on kova. Työ ja raha ovat asioita, joista miehet puhuvat. Hoiva ja huolenpito koetaan enemmän naisten asiaksi, Järvenoja sanoo. – Valitettava tosiasia on, että jos ystävätoiminnan peruskurssilla on 20 osallistujaa, niin siellä on yksi tai kaksi miestä. Järvenojan mukaan miehet ovat kyllä kiinnostuneita ystävätoiminnasta, mutta kynnys lähteä esimerkiksi kurssille on korkea. – Miehet lähtevät paljon helpommin keskusteluun mukaan, kun saavat olla vähän äijäköörillä liikkeellä. Marraskuun alussa Saarijärven miehet olivat koolla teemalla Huolla mielesi. Aiheesta alusti maalaislääkäri Tapani Kiminkinen. Moottorisahaystävien vuosi 2013 huipentui marraskuun lopulla järjestettyyn, vain miehille suunnattuun ystävätoiminnan peruskurssiin. Sen kävi Järvenojan johdolla yksitoista miestä. – Oli kouluttajallekin voimaannuttava kokemus huomata, että konsepti ihan oikeasti toimii. Saarijärven miehet ovat vieneet ystävätoiminnan ihan uusiin ulottuvuuksiin. Ystävätoiminnan peruskurssille osallistuneiden miesten kanssa saatiin aikaan hyviä keskusteluja. – Miehet kokevat helposti, ettei heillä ole annettavaa, vaikka todellisuudessa sitä on hyvin paljon. He ovat käyttämätön voimavara, joka meidän pitää saada aktivoitua. Miehille järjestetylle ystävätoiminnan peruskurssille osallistui myös Erkki Valkola. Ystävätoiminta oli hänelle entuudestaan tuttua, sillä hänen siskonsa toimii Punaisen Ristin vapaaehtoisena Jyväskylän seudulla. – Kun ikää tulee, niin arvot menevät uusiksi. Ihmissuhteiden vaaliminen nousee omaan arvoonsa, eläkkeellä oleva maanviljelijä pohtii syitään kurssille osallistumiselle. Vanhusten yksinäisyys oli hänelle ennestään tuttu asia. – Iäkäs naapurini sanoi suoraan, että hänen ongelmansa on yksinäisyys. Lapset pitävät hyvin yhteyttä, mutta asuvat kaukana ja käyvät siksi vain juhlapyhien aikaan ja kesälomilla. Ystävätoimintaan jää koukkuun Saarijärven seudulla toimiva palveluliikelaitos Saarikka tekee vuosittain hyvinvointia edistävän kotikäynnin 75-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Vuonna 2012 toteutettujen kotikäyntien yhteydessä selvisi, että lähes kolmannes seudulla asuvista vanhuksista kokee yksinäisyyttä. – Pieni vaiva, iso ilo, Arto Honkonen kiteyttää ystävätoiminnan idean. Honkonen vieraili puolentoista vuoden ajan kerran viikossa vanhan miehen luona. – Hän ei pystynyt enää lukemaan. Kävin aina torstaisin lukemassa kahta paikallislehteä. Häntä kiinnostivat kovasti paikkakunnan asiat, Honkonen kertoo. – Se oli hyvin mielenkiintoista ja antoisaa, kun näki että itsellä oli jotakin annettavaa ja saattoi tuoda vanhan ihmisen elämään edes jotain vaihtelua. Honkosen ystävä nukkui pois viime vuonna. Hän toivoo saavansa uuden ystävän kevään aikana. Markku Kyllösen mukaan ystävätoimintaan jää helposti koukkuun. Hänellä on ollut oma ystävä kaksi vuotta. Ennen vanhusta ei tyttären mukaan tahtonut saada sängynpohjalta ylös ollenkaan. Kyllösen kanssa hän kuitenkin käy kaupassa, apteekissa ja lääkärissä. – Markun kanssa on vaan niin hyvä olla, mies sanoi. Voit kuvitella, että kun joku noin sanoo, olen saanut korvauksen tekemästäni työstä, Kyllönen kertoo. Kevään aikana Punaisen Ristin Saarijärven osasto aikoo järjestää Moottorisahaystävät- hankkeessa lisää teemailtoja. Aiheiksi on kaavailtu mm. suksien valintaa ja voitelua. Tavoitteena on järjestää tapahtumia myös kylillä. Markku Kyllönen uskoo, että vuoden 2014 lopussa päättyvän hankkeen tavoite toteutuu. – Kyllä ystäväkurssin käyneistä miehistä lähtee useita mukaan toimintaan. Kun kipinä on syttynyt, niin kyllä se starttaa. ?
Tavoitteena on houkutella miehiä ystävä? ” toimintaan. Saarijärven seudulla kaikki miehet ovat kiinnostuneita moottorisahasta." Markku Kyllönen, Saarijärven osasto Markku Kyllönen (vas.), Erkki Valkola, Arto Honkonen ja Pentti Tavaila kaipaavat miesten ystävätoimintaan enemmän toimintaa. Markku Kyllönen (t.v.), Erkki Valkola, Arto Honkonen och Pentti Tavaila vill att det händer mer i vänverksamheten för män. Ystävä tuo 112-viestin Punainen Ristin yhteistyö 11.2. järjestettävän hätänumero päivän kanssa jatkuu. 112-viestin ajatus on yksinkertainen: parantaa varsinkin ikäihmisten yleisen hätänumeron tuntemusta ja rohkaista soittamaan siihen hädän hetkellä. Viesti on tärkeä, sillä moni viivyttelee avun pyytämistä ja soittaa ensin mieluummin esimerkiksi sukulaiselle, jolloin apu voi olla jo kohtalokkaasti myöhässä. Punaisen Ristin vapaaehtoisia kannustetaan viemään 112-viestiä vanhuksille erityisesti ystävänpäivänä, mutta 112-tietoutta kannattaa levittää muulloinkin, ja sen voi tehdä kuka tahansa – osaavatko oman naapurustosi ikäihmiset hälyttää apua? 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 15
Iloa ystävyydestä Ystävän kanssa ulos Punaisen Ristin Ähtärin osaston ystäväryhmä ulkoiluttaa Ostolanhovin palvelutalon asukkaita kerran viikossa. Osasto on niin aktiivinen liikuttaja, että Ikäinstituutti on palkinnut sen jo kahdesti Vie vanhus ulos -kampanjassaan. teksti Meeri Ylä-Tuuhonen kuvat Petteri Kivimäki P unaisen Ristin ystävä Tuula Setälä soittaa ähtäriläisen Alli Sievin, 84, ovikelloa Ostolanhovin palvelutalossa. On keskiviikko, joten naiset ovat lähdössä ulkoilemaan. – Kengät olettekin jo laittanut hoitajan kanssa. Mikäs takki? Setälä kysyy. – Se sininen, se on helpompi laittaa, Sievi vastaa. Setälä auttaa Sievin päähän sinisen baskerin ja ojentaa lapaset. – Nyt on tullut talvi sillä välin, kuulepas! Sievi juttelee ja lähtee rollaattorin tukemana kohti Ostolanhovin aulaa. Sinne on kokoontunut neljä muutakin asukasta ja joukko Punaisen Ristin vapaaehtoisia Ähtärin osaston ystäväryhmästä. – Ulkoilemme Ostolanhovin asukkaiden kanssa kerran viikossa, osaston ystävätoiminnan yhdyshenkilö Soile Jukkala kertoo. Eeva-Liisa Haapamäelle on unohtunut sisäkengät jalkaan. – Nuo Aino-tossut ovat liukkaat ulkona, vapaaehtoinen Anneli Talvitie varoittaa ja auttaa Haapamäelle talvikengät jalkaan. Liukas keli karsii ulkoilijoita Ähtärin osaston ystäväryhmä on ulkoiluttanut Ostolanhovin palvelutalon asukkaita kesästä 2011 alkaen. – Kaikki lähti siitä, kun palvelutalosta otettiin yhteyttä minuun ja pyydettiin ulkoiluapua talon asukkaille, Soile Jukkala muistelee. Ulkoiluttajia ei Jukkalan mukaan ollut vaikea löytää, sillä Ähtärin osastolla on erittäin aktiivinen ystäväryhmä. Ensimmäisenä kesänä ulkoiluystäviksi lähti kymmenkunta vapaaehtoista. Nyt heitä on kaikkiaan 16. – Meillä on kolme ulkoiluttajaryhmää, joten vapaaehtoisille tulee yksi ulkoilupäivä kolmen viikon välein, Jukkala kertoo. Ulkoilutustoiminta on ollut niin reipasta, että Ähtärin osaston ystäväryhmä on palkittu jo 16 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 kahdesti Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -kampanjan Jaksavin järjestö -sarjassa. – Emmekä me ole edes kirjanneet kaikkia ulkoiluja, Jukkala huomauttaa. Ikäinstituutin valtakunnallisen kampanjan tavoitteena on edistää vanhusten säännöllistä ja turvallista ulkoilua. Vie vanhus ulos -kampanja jatkuu myös tänä vuonna. Aikaisempina vuosina Punaisen Ristin vapaaehtoisten ja Ostolanhovin asukkaiden yhteiset ulkoilut ovat loppuneet lokakuussa vietettävään Vanhusten viikkoon, mutta nyt ulkoilua haluttiin jatkaa joulukuulle. – Kaatumisen pelko on yksi suurimpia esteitä ulkoilulle talvella. Loppuvuodesta ulkoilutettavien määrä onkin vähentynyt, mutta sitkeästi olemme olleet paikalla. Että minuakin autettaisiin Kello 13 viisi vanhusta ja kuusi vapaaehtoista ulkoiluttajaa ovat Ostolanhovin aulassa valmiita ulkoilmaan. – Saat miesseuraa. Esa lähtee sinun kaveriksesi, Jukkala huikkaa Kerttu Seppälälle. – Sittenhän on turvallista, Seppälä nauraa. Esa Leppävuori on yksi Ähtärin osaston ystäväryhmän aktiiveista. Hän palasi Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan jäätyään eläkkeelle viisi vuotta sitten. – Olin 1960-luvulla mukana Punaisen Ristin touhuissa, mutta työelämässä ollessani aikaa ei riittänyt muuhun. Nyt Leppävuori on ystävänä kolmelle vanhukselle, joita hän käy tapaamassa kerran viikossa. Lisäksi hän on mukana ulkoilutoiminnassa. Leppävuori kokee ystävätoiminnan antoisana. – Ennen kaikkea se tyytyväisyys, jonka näen, kun menen käymään. Ystävieni arki tahtoo olla vähän yksinäistä. Järjestöaktiivi Leppävuorelta saattaa kulua kaksikin viikkoa ilman vapaapäivää. – Haluan auttaa muita niin kauan kuin pystyn. Kun itse olen joskus samassa tilanteessa, toivon, että löytyisi niitä, jotka tekisivät vastaavaa vapaaehtoistyötä. Toiminta alkoi omaisen tuskasta Marraskuun viimeisellä viikolla Ähtärissä sataa hiljalleen lunta, mutta se ei ulkoilijoita haittaa. – Minulle on sanottu, että menen lujaa. Vastasin, että lujaa täytyy mennä, kun kerran pääsee. Kyllä minä ulkoilisin useamminkin, jos joku veisi, Eeva-Liisa Haapamäki sanoo. Ulkoilu on palkitsevaa myös vapaaehtoiselle. – Minun ystäväni ei liikkunut aikaisemmin ollenkaan. Nyt hän ulkoilee yksinkin. Jopa naapurissa hän oli käynyt, iloitsee ystävätoimintaan keväällä mukaan tullut Merja Alku. Ostolanhovin pihamaa on valkoinen. Tie parkkipaikalle on jäässä, mutta hiekanjyvät ja Punaisen Ristin vapaaehtoiset turvaavat taivalta. Ulkoilijat juttelevat vilkkaasti. – Mersu kyllä menee sinne, minne minä haluan, Haapamäki vitsailee ja kääntää rollaattorinsa parkkipaikan perukoilla. Ystävätoiminta alkoi Ähtärissä vuonna 2007, kun Soile Jukkalasta tuli paikkakunnan ensimmäinen Punaisen Ristin ystävä. Häntä motivoi oman äidin kohtalo. – Äitini oli dementiakodissa Vaasassa, ja minulla oli hirveä tuska, kun olin täällä. Sain nuoruudenystäväni käymään äitini luona. Tiedän, miten paljon se helpottaa omaista, kun tietää, että joku käy säännöllisesti. Nyt Ähtärin ystävätoiminnassa on mukana 46 vapaaehtoista. Lähes kaikilla on oma henkilökohtainen ystävä. Lisäksi vanhuksia käytetään mm. lääkärissä ja omaisten haudoilla. ”Ulkoilu on mieluista” Marraskuun viimeinen ulkoilu Ostolanhovissa on ohi. Pienestä kävelystä pikkupakkasessa nauttivat kaikki. Tällä kertaa Ähtärin osasto tarjoaa reippailun päälle pullakahvit. – Ulkoileminen on todella mieluista. Ihan kuin hengitys kulkisi paremmin nyt, kun on saanut raitista ilmaa, Alli Sievi tuumii kahvikupin ääressä. Viime talvena hän ei käynyt ulkona ollenkaan. Maaliskuussa tahti muuttui, kun hän sai Tuula Setälän Punaisen Ristin ystäväkseen. – Tuula kun tulee joka viikko, niin sitten me kävellään pitkällekin, Sievi sanoo. Ystäväänsä hän luonnehtii suurenmoiseksi. – Minulla ei ole täällä Ähtärissä ketään muuta, joka kävisi. Se on aina mukava yllätys, kun tulee keskiviikko. Setälällä on pitkä kokemus Punaisen Ristin toiminnasta. Hän oli yli 30 vuotta Ähtärin osaston kotimaan avun yhdyshenkilö ja päivystysvastaava. Kahvit juotuaan ystävykset siirtyvät vielä Sievin kotiin. Siellä juteltavaa riittää vaikka kirjoista, sillä Alli Sievi on kova lukemaan. – Kun jäin eläkkeelle, tulin mukaan ystävätoimintaan. Tämä on minulle nyt lähinnä sydäntä. Nämä ystävät ovat niin mukavia, Setälä sanoo. – Vaikkei mitään kovin erikoista ole sattunutkaan, niin on kiva vaihtaa ajatuksia, ettei jää vaan sänkyyn. Siinä on aina se vaara, ettei pääse enää ylös. ?
Tuula Setälä vie ystävänsä Alli Sievin ulkoilemaan kerran viikossa. Tuula Setälä tar ut sin vän Alli Sievi på promenad en gång i veckan. Ulkoileminen on ? ” todella mieluista. Ihan kuin hengitys kulkisi paremmin nyt, kun on saanut raitista ilmaa." Alli Sievi, 84 Ystävä auttaa montaa Alkanut vuosi on Suomen Punaisessa Ristissä perheiden vuosi. Yksi teemavuoden ta voitteista on nostaa esiin Punaisen Ristin avun merkitys myös muille kuin toiminnan välittömälle kohteelle. Ystävänpäivään ajatus istuu kuin nenä päähän: monella meistä on esimerkiksi kaukana asuvia sukulaisia ja muita lä heisiä, joiden luona emme voi vierailla niin usein kuin haluai simme. Silloin on tärkeää tie tää, ettei läheinen jää yksin vaan hänen luonaan käy sään nöllisesti luotettava Punaisen Ristin ystävä. Punaisen Ristin ystävätoi minnan lasketaan alkaneen Helsingissä vuonna 1959 järjes tetystä kurssista, jolla koulu tettiin ystäviä potilaille sairaa loihin. Noista ajoista ystävätoi minta on valtavasti laajentunut ja monipuolistunut, mutta pe rusajatus on yhtä kirkas kuin 55 vuotta sitten: lievittää yksinäi syyttä ja lisätä turvallisuutta. Tänä päivänä tuhannet Pu naisen Ristin vapaaehtoiset ystävät käyvät tapaamassa yksinäisiä – vanhoja ja nuoria, sairaita ja terveitä, vankeja ja vapaita kansalaisia – kodeissa ja laitoksissa kaikkialla Suo messa yksin ja yhdessä. Suo siotaan ovat kasvattaneet var sinkin ryhmämuotoinen ystä vätoiminta ja monenlaiset tempaukset. Hyviä esimerkke jä ystävätoiminnan uusista tuulista ovat Turun osastossa toimivat kulttuuriystävät ja Varkaudessa käynnistetty va ramummotoiminta. Turussa Punaisen Ristin ys tävät vievät ikäihmisiä nautti maan kulttuuririennoista, joi hin he eivät enää yksin uskal tautuisi. Kulttuuriystävänä toi mimiseen perehdyttävän kurs sin on suorittanut jo kolmisen kymmentä turkulaista ja kaari nalaista vapaaehtoista, ja saattokeikkoja on tehty yli sata. – Ystävätoiminta on hieno keino ehkäistä syrjäytymistä. Myös kulttuuri tekee todiste tusti hyvää ja pitää aktiivisuut ta yllä, toimintaa Turun osas tossa pyörittävä Elina Rosenqvist muistuttaa. Varkauden varamummo toiminnassa Punaisen Ristin vapaaehtoinen ryhtyy vara mummoksi tai -vaariksi lapsi perheelle, jonka omat isovan hemmat eivät syystä tai toi sesta pysty olemaan mukana perheen arjessa. Varamummo toiminta on lähtenyt vauhdilla käyntiin, ja sen levittämisen tueksi on toteutettu vapaa ehtoisen opas ja koulutus aineisto. – Tavoitteena on, että Pu naisen Ristin varamummo toiminta olisi muutaman vuo den päästä yhtä tunnettua ja laajalle levinnyttä kuin ystävä toiminta, idean äiti Terhi Auvinen Varkauden osastosta innostaa. Kimmo Holopainen Lisää tietoa Punaisen Ristin ystävätoiminnasta ja Ystävänpäivän tapahtumista löydät osoitteesta www.oleystava.fi. Hyväpäivä tukee ystävätoimintaa Punaisen Ristin osastojen ystävä toimintaa tuetaan Hyväpäivä- keräyksen tuotoilla. Punaisen Ristin kotimaan keräyksen muita kohteita ovat ensiaputoiminta ja Punaisen Ristin terveyspisteet. Tee Hyväpäivä-lahjoitus ja tue työtä turvallisemman arjen puo lesta! Lahjoitus pankkitilille: ?? Nordea FI29 1572 3000 3727 30 ?? Danske Bank FI43 8000 1570 8479 63 ?? Helsingin OP Pankki FI68 5780 1020 0001 73 ?? Tapiola Pankki FI16 3636 3002 9776 43 Lahjoitus puhelimella: 0600 15590 (10,01 €/soitto + pvm) 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 17
Vänskap ger glädje Motorsåg för karlarna samman Rödakorsavdelningen i Saari järvi lockar män att engagera sig i vänverksamhet med hjälp av en motorsåg. Idékläckarna anser att män saknar syssel sättning i vänverksamheten. text Meeri Ylä-Tuuhonen foto Petteri Kivimäki D et var i fjol våras som rödakorsav delningen i Saarijärvi lanserade ett pro jekt kallat Motorsågsvännerna i akt och mening att locka med män i Röda Korsets vän verksamhet. – I november 2012 konstaterade vi under en utbildningskväll att en av våra svagheter är att vi inte har tillräckligt många karlar med i verksamheten, berättar avdelningens ordfö rande Markku Kyllönen. Fram tills alldeles nyligen var Kyllönen och Arto Honkonen de enda männen i Saarijärvi som var engagerade i vänverksamheten. Sam manlagt deltar 20–25 frivilliga aktivt i avdel ningens vänverksamhet. – Vi försökte hitta på något slags morot för att få med män i verksamheten och tänkte att det skulle vara bra med något konkret man gör med händerna, säger Kyllönen. Det finns en hel del skog i Saarijärvi. Det finns också en lång tradition av skogsarbetskun skap i regionen. Kyllönen och Honkonen räk nade ihop ett och ett och kom till att lockbetet skulle vara en motorsåg. Första gången Motorsågsvännerna samla des var i mars och platsen var Saarijärvi skogs utbildningsanstalt. Deltagarna lockades till platsen med tidningsannonser och flygblad. Ett 30-tal deltagare dök upp. Under kvällen fick de samlade männen höra Kyllönen och Honkonen berätta om sina er farenheter av Röda Korsets vänverksamhet samt ett föredrag om hur vanligt det är att människor är ensamma i Saarijärvi-trakten och betydelsen av frivilliginsatser för att lindra en samheten. Skogsläroanstaltens rektor gav tips om hur man sköter en motorsåg. På plats fanns också en representant för Husqvarna som presente rade nya sågmodeller. Konferencierer för evenemanget var Röda Korsets Västra Finlands distrikts socialtjänst chef Tero Hintsa och socialtjänstutbildare Marko Järvenoja. Järvenoja berättar att bristen på män i vän verksamheten inte är något som är unikt för Saarijärvi. Röda Korsets vänverksamhet enga gerar ungefär 8 000 frivilliga och hela 90 pro cent av dem är kvinnor. – Det är ett beklagligt faktum att om en kurs i vänverksamhet har 20 deltagare så är bara en eller två av dem män, säger Järvenoja. – Män upplever lätt att de inte har något att ge trots att de i verkligheten har hur mycket som helst att ge. De är en oanvända resurs som vi måste lyckas aktivera. I slutet av november kulminerade året för Motorsågsvännerna i Saarijärvi i en grundkurs i vänverksamhet som endast var riktad till män. Under Järvenojas ledning gick elva karlar kursen. Under våren kommer avdelningen i Saarijär vi att ordna flera temakvällar inom ramen för projektet. Bland de ämnen som kommer att tas upp finns val av skidor och vallning. Markku Kyllönen tror att projektet, som på går till årets slut, kommer att nå sitt mål. – Flera av karlarna som har gått vänkursen kommer nog att engagera sig. En gnista har tänts. ? Ut och motionera med en vän Vängruppen i rödakors avdelningen i Etseri går ut på promenad med invånarna i servicehuset i Ostolanhovi så ofta att gruppen redan två gånger har fått pris av Äldre institutets motionskampanj. text Meeri Ylä-Tuuhonen foto Petteri Kivimäki V ängruppen i rödakorsavdelningen i Etseri började ta ut invånare i service huset Ostolanhovi på promenader som maren 2011. – Allting började med att servicehuset tog kontakt med mig och bad om hjälp för att in vånarna skulle få motionera utomhus, berättar avdelningens kontaktperson för vänverksamhet Soile Jukkala. Avdelningen har en väldigt aktiv vängrupp, så det var inte svårt att hitta folk som var vil liga att ställa upp. – Vi går ut med invånarna en gång i veckan. Vi har delat upp oss i tre grupper, så varje fri villig är med på en motionsdag var tredje vecka. 18 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 Motionsverksamheten har varit så effektiv att Ähtärin osasto redan två gånger har fått pris i klassen för engagerade organisationer i Äldreinstitutets kampanj Gå ut med den äldre – och det trots att man inte ens har antecknat alla utemotionsgånger. Avsikten med den riksom fattande kampanjen är att främja regelbunden och trygg utemotion för äldre. Den här gången är det fem äldre personer som är på väg ut på en tur och de får hjälp av sex frivilliga. Det snöar stilla, men det stör inte motionärerna. – Någon sa åt mig att jag går fort. Jag sva rade att jag måste ta tillfället i akt när jag kom mer ut. Jag skulle motionera ute oftare om jag hade sällskap, säger Eeva-Liisa Haapamäki med rollatorn som stöd. Utomhusmotionen är givande också för de frivilliga. – Min vän rörde inte på sig alls förr. Nu går hon ut på promenad till och med ensam, säger en nöjd Merja Alku. Hon engagerade sig i vän verksamheten i våras. Ostolanhovis gård är vit av snö. Vägen till parkeringsplatsen är frusen, men lite sand och Röda Korsets frivilliga gör färden trygg. Motio närerna samtalar livligt. Vänverksamheten in Etseri inleddes år 2007, då Soile Jukkala blev den första rödakorsvän nen på orten. Hon motiverades av sin mammas situation. – Mamma bodde på ett demenshemm i Vasa och jag hade illa att vara eftersom jag var här. Jag fick en ungdomsvän att hälsa på min mam ma, så jag vet hur mycket lättare det känns när du vet att någon hälsar på din släkting regel bundet. Idag är 46 frivilliga engagerade i vänverk samheten i avdelningen i Etseri. Av dem deltar 16 också i utemotionsprogrammet. Förutom utemotionen följer vänner med de äldre bl.a. på läkarbesök och till anhörigas gravar. När den sista motionsturen i november är över bjuder avdelningen i Etseri deltagarna på kaffe med dopp i matsalen i Ostolanhovi. – Att komma ut lite är så trevligt. Det är ju till och med lättare att andas nu när jag har fått lite frisk luft, säger 84-åriga Alli Sievi under kaffestunden. Sievi har också en personlig rödakorsvän. Tuula Setälä hälsar på en gång i veckan. – Det är alltid en trevlig överraskning när det är onsdag och Tuula kommer. Det är trevligt att utbyta tankar, att man inte bara ligger i säng en. Då går det snart så att man inte kommer upp längre. ?
Kerttu Seppälä håller farten uppe med rollatorn. Esa Leppävuori och Merja Alku ser till att utemotionen går tryggt till. Kerttu Seppälä pitää vauhtia rollaattorillaan. Esa Leppävuori ja Merja Alku varmistavat, että ulkoilu sujuu turvallisesti. Bättredag stödjer vänverksamheten Vänverksamheten i Röda Korsets avdelningar får stöd av intäkterna från insamlingen Bättredag. De övriga målen för Röda Korsets insamling för hemlandet är första hjälpen-verksamheten och Röda Korsets hälsopunkter. Ge ett Bättredag-bidrag och stötta vårt arbete för en tryggare vardag! Soile Jukkala har satt fart på vänverksamheten i Etseri. Soile Jukkala on laittanut vauhtia Ähtärin ystävätoimintaan. En vän hjälper många Det här året är familjernas år i Finlands Röda Kors. Ett av temaårets mål är att lyfta fram betydelsen av Röda Korsets insatser även för dem som inte direkt är mål för verksamheten. Den tanken passar perfekt ihop med vändagen: många av oss har till exempel släktingar och andra viktiga människor på annan ort och som vi därför inte kan hälsa på så ofta som vi vill. Då är det viktigt att veta att den människa vi bryr oss om inte är ensam, utan regelbundet får besök av en pålitlig rödakorsvän. Man räknar med att Röda Korsets vänverksamhet fick sin början med en kurs som ordnades i Helsingfors år 1959 för att utbilda vänner till patienter som vårdades på sjukhus. Sedan dess har vänverksamheten utvidgats enormt och blivit mycket mer mångsidig, men grundidén är den samma som för 55 år sedan: att lindra ensamheten och öka tryggheten. Idag besöker tusentals fri villiga rödakorsvänner ensamma människor – gamla och unga, friska och sjuka, fångar och fria medborgare – i hem och på anstalter överallt i Finland, ensamma och i grupp. I synnerhet vänverksamheten i gruppform och olika specialsatsningar har ökat i popularitet. Goda exempel på de nya vindarna inom vänverksamheten är de kulturvänner som finns i Turun osasto i Åbo och den reservmormorsverksamhet som har dragits igång i Varkaus. I Åbo följer rödakorsvänner med äldre personer på kultur evenemang som de inte skulle våga delta i ensamma längre. Ett trettiotal frivilliga från Åbo och S:t Karins har redan gått grundkursen för kulturvänner. – Vänverksamheten är ett fint sätt att förhindra att man blir utanför. Kultur gör också gott, det är bevisat, och det här hjälper människor att fortsätta vara aktiva, säger Elina Rosenqvist som basar för verksamheten i den finska avdelningen i Åbo. Reservmormorsverksamheten i Varkaus bygger på att en rödakorsfrivillig blir reservmormor eller -morfar för en barnfamilj där de egna moreller farföräldrarna av någon anledning inte kan delta i familjens vardag. Reserv mormorsverksamheten har fått en fin start och för att stöda spridningen av konceptet har man tagit fram en handbok för frivilliga och ett utbildningsmaterial. – Målet är att Röda Korsets reservmormödrar om några år är lika kända och utbredda som vänverksamheten, säger kvinnan bakom konceptet, Terhi Auvinen i avdelningen i Varkaus. Kimmo Holopainen Mer information om Röda Korsets vänverksamhet och vändagsevenemang finns på adressen www.varvan.fi. Bidrag till kontot: ?? Nordea FI29 1572 3000 3727 30 ?? Danske Bank FI43 8000 1570 8479 63 ?? Helsingin OP Pankki FI68 5780 1020 0001 73 ?? Tapiola Pankki FI16 3636 3002 9776 43 Bidrag per telefon: 0600 15590 (10,01 €/samtal + lna) Vänner sprider 112-budskapet Röda Korsets samarbete med nödnummerdagen 11.2 fortsätter. Idén bakom 112-budskapet är enkel: att förbättra kunskaperna om vårt allmänna nödnummer i synnerhet bland äldre och uppmana folk att ringa numret när det är fara å färde. Det är ett viktigt budskap eftersom många drar sig för att be om hjälp och hellre först ringer t.ex. en släkting, vilket kan göra att hjälpen når fram först när det är för sent. Rödakorsfrivilliga uppmuntras att sprida 112-budskapet till åldringar i synnerhet i samband med vändagen men 112-kunskap är bra att sprida även andra tider på året och vem som helst kan göra det. Vet äldre människor i ditt grannskap hur de ska larma hjälp? 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 19
Filippiinien taifuuni Toivoa tuhon jälkeen Filippiineill ä Filippiineillä neljä miljoonaa ihmistä on edelleen vailla kotia marraskuun supertaifuuni Haiyanin jäljiltä. Suomen Punaisen Ristin terveysasema ja logistiikkatiimi jatkavat työtään tuhon keskellä elävien ihmisten auttamiseksi. teksti Johanna Lassy-Mäntyvaara ja Eeva Eronen kuvat Jarkko Mikkonen ja Maija Tammi M arraskuun seitsemäntenä päivänä sää Filip piinien itäosan saarilla oli kaunis. Taivas Tyynen val tameren yllä oli niin kirkas, että vaikka seuraavana päivänä rantautuvasta erittäin voimakkaasta taifuunista oli varoitettu jo päiviä, harva osasi kuvitella sen voimaa. Seuraavana aamuna tuulet puhalsivat puuskissa yli 300 ki lometrin tuntinopeudella ja nostattivat lähes kuusimetrisiä myrskyaaltoja. – Myrsky tuntui maanjäristykseltä, kertoo opettajaparis kunta Judita Duran-Alde ja Carlito Lebre Alde Balangigassa Samarin saarella. Idästä länteen Filippiinien saaria runnellut myrsky teki pa himmat iskunsa juuri Samarin saaren eteläkärkeen, jonne myös Suomen Punaisen Ristin terveysasema pystytettiin. Mutta palataan siihen myöhemmin. – Talomme katto heilui ja neljä aikuista nojasi oveen, jotta se pysyisi kiinni eikä tuuli pääsisi kunnolla sisään. Se onnistui, mutta taloon kertyi hirveästi painetta. Tuntui siltä, että pää räjähtää kohta. Meidän täytyi rikkoa yksi ikkuna talon taka puolelta, jotta paine helpottaisi. – Vesi nousi metrin korkeuteen. Suunnittelimme, että jos vesi nousee todella korkealle, raahaamme pöydän yläkertaan, niin lapset voivat kiivetä sen päälle. Alden pariskunta rakensi talonsa kaksitoista vuotta sitten. He ottivat tarkkaan selvää, miten talosta saataisiin tehtyä jatkuu ?? 20 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014