Punainen Risti - Röda Korset 04/2025

Röda Korset 4/2025 Lappi kutsuu Punaisen Ristin yleiskokoukseen Lappland bjuder in Röda Korset till stämma Nuoret tahtovat vauhtia ilmastotoimiin Unga vill ha fart på klimatåtgärder Sairastuminen pakotti Elli Malisen hidastamaan Sjukdom har tvingat Elli Malinen att varva ner Blicken på framtiden Nea och Marja-Helena i reformtagen Katse kohti tulevaa Nea ja Marja-Helena uudistusmielellä + Hyvä Joulumieli 13.11.–24.12. Jul i Sinnet 13.11–24.12 PR_04_2025_kansi.indd 1 PR_04_2025_kansi.indd 1 4.11.2025 10.44 4.11.2025 10.44
Kenen tahansa elämä voi muuttua sekunneissa. Kanssamme viet avun perille. R A /2 2 0/ 14 07 & Å LR 2 24 /8 2 31 Lahjoita kotimaan joulukeräykseen. Tekstaa SPR30 numeroon 16499 (30 €), MobilePay 32232 Auta, niin kuin olemme aina auttaneet. PR_04_2025_kansi.indd 2 PR_04_2025_kansi.indd 2 3.11.2025 14.01 3.11.2025 14.01
3 M A T T I R A J A LA / T ER J O A A LT O N EN 04 Pääkirjoitus 05 Ristiin rastiin Joulumieltä lapsiperheille. Ebolaa vastaan Kongossa. Tuhat kertaa kantasoluja. Paikallisuudessa on voimaa. Osastoille uudet kotisivut. 10 Lappi kutsuu Punaista Ristiä 14 Muutoksen aika on nyt 16 Elli Malinen auttaa vuorollaan 20 Ilmastonmuutos ahdistaa nuoria 25 Ristikko 42 Kolme tapaa auttaa jouluna 04 Ledare 26 Korsord 27 Kors och tvärs Jul i sinnet för barnfamiljer. Kamp mot ebola i Kongo. Tusen gånger stamceller. Det finns kraft i det lokala. Nya hemsidor för avdelningarna. 32 Lappland kallar Röda Korset 34 Förändringens tid är nu 38 Elli Malinen ger en gengåva 40 Klimatförändring ger unga ångest 42 Tre sätt att hjälpa vid jul Punainen Risti Röda Korset 4/2025 13.11.2025 Kansikuva/Pärmbild: Jussi Vierimaa Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, PB 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Marja Vest, marja.vest@punainenristi.fi Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 0400 286 833, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Suomen Punainen Risti, viestinnän palvelut Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: TJM-Systems Oy / Antero Viinikainen ja Auli Lepistö p. 050 530 6978 Osoitteenmuutokset ja peruutukset/ Adressförändringar och annulleringar: jasenrekisteri@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 67 000 Tilaushinta/Beställningsavgift: 22 € ISSN 2984-5637 Aikakausmedia ry:n jäsen 20 16 Suomen Punaisella Ristillä on noin 70 000 jäsentä, noin 400 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Eero Rämö. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Härkälenkki 13, 01730 Vantaa, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi SISÄLTÖ – I N N EHÅLL PR_04_2025_kokonaan.indd 3 PR_04_2025_kokonaan.indd 3 4.11.2025 10.48 4.11.2025 10.48
4 Ei niin pimeä vuodenaika KÄVIMME ROVANIEMELLÄ tutustumassa ensi kesän Punaisen Ristin yleiskokouksen tapahtumapaikkoihin. Samalla pääsimme tapaamaan itsensä Joulupukin. Korvatunturillakin siis tiedetään, että kokoonnumme kesäkuussa Rovaniemelle Suomen suurimpaan humanitaariseen foorumiin. Tällä hetkellä laskeudumme vuodenkierrossa kohti aikaa, jolloin luonnonvalo on vähissä. Kausivalot ja kirkasvalolamput loimottavat aamusta iltaan, ja syystä. On juuri oikea aika etsiä valon pilkahduksia elämään ja jakaa niitä myös muille. Milloin viimeksi soitit jollekulle vain kysyäksesi, mitä kuuluu? Me Punaisessa Ristissä tiedämme, miten uskomaton voima kohtaamisessa on. Usein se ei vaadi muuta kuin ajatuksen, ryhtymisen ja ihmisyyttä. Yhteinen aika kelpaa myös joululahjaksi. Perinteisten joululahjojen rinnalla kasvaa kierrätettyjen aarteiden suosio. Viime vuonna Briteissä ennakoitiin jo kierrätyslahjojen ohittavan suosiossa uudet tavarat. Kuulostaa aika vallankumoukselliselta, mutta ainakin Recommence Report UK -kyselyssä jopa neljä viidestä vastasi arvostavansa kierrätettyä lahjaa. Suurimmaksi syyksi nimettiin luonnonvarojen säästäminen, erityisesti nuoremmissa kohderyhmissä. Meidän omassa Kontissamme shoppailemalla saa lisää hyvää mieltä siitä, että tuotot menevät auttamistyöhön meillä ja maailmalla. Punaisen Ristin verkkokaupasta löytyy sieltäkin monenlaisia lahjaideoita. Toivotan koko Punaisen Ristin keskustoimiston puolesta mukavaa vuodenvaihteen juhla-aikaa! En mindre mörk årstid VI HAR besökt Rovaniemi för att bekanta oss med de platser där Röda Korsets ordinarie stämma hålls i sommar. På samma gång fick vi träffa självaste Julgubben. Till och med på Korvatunturi vet folk alltså att vi i juni samlas i Rovaniemi till Finlands största humanitära forum. Just nu är vi i årscykeln på väg mot den tid då det finns som minst naturljus att tillgå. Säsongsbelysning och ljusterapilampor lyser från morgon till kväll, och på goda grunder. Det är rätt tid att söka ljusglimtar i livet och också dela med sig av dem till andra. När ringde du senast någon bara för att fråga hur det går? Vi på Röda Korset vet vilken otrolig kraft som ligger i ett möte mellan människor. Ofta krävs inte mer än en tanke, handling och medmänsklighet. Tid tillsammans är också en fin julklapp. Vid sidan av traditionella julklappar blir återanvända skatter allt mer populära. Förra året förutspåddes återanvända gåvor redan gå om nya prylar som innegåva i Storbritannien. Det låter ganska revolutionärt, men åtminstone i enkäten Recommence Report UK svarade hela fyra av fem att de uppskattar en second hand-gåva. Som främsta orsak angavs att man vill spara naturresurser. Den inställningen gällde i synnerhet yngre målgrupper. Genom att shoppa i vår egen Kontti vet man dessutom att intäkterna går till hjälparbete här hemma och ute i världen. I Röda Korsets webbshop finns också en hel del idéer till gåvor. Å hela Röda Korsets centralbyrås vägnar önskar jag en härlig julhelg och ett gott nytt år! Marja Vest Päätoimittaja – chefredaktör Finlands Röda Kors har cirka 70 000 medlemmar, 400 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Eero Rämö. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Oxlänken 13, 01730 Vanda, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi PÄÄKI RJO ITUS – LEDAR E PR_04_2025_kokonaan.indd 4 PR_04_2025_kokonaan.indd 4 4.11.2025 10.48 4.11.2025 10.48
5 RISTIIN RASTIIN Hengenpelastajaliiga näkyy Mestiksessä. Punaisen Ristin osastoille uudet sivut. Paikallisuus on voimaa. A N N A A U T IO / M LL Ra ha nk er äy sl uv at : RA /2 02 0/ 14 86 /2 3. 11 .2 02 (M LL ), RA /2 02 0/ 14 07 /9 .11 .2 02 (S PR ) ja Å LR 20 24 /8 23 1/ 4. 12 .2 02 4 (S PR ) Iloa pienten joulupöytään HYVÄ JOULUMIELI -keräys käynnistyy marraskuussa jo 29. kerran. Keräystavoite on tänä vuonna 1,2 miljoonaa euroa, jolla voidaan jakaa ruokalahjakortti 18 000 vähävaraiselle lapsiperheelle. Lahjakortin arvo on 70 euroa. Hyvä Joulumieli -kampanjan järjestävät Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Lapsiperheköyhyys on ollut Suomessa vakava ongelma jo pitkään, ja pienituloisten perheiden tilanne on viime vuosina heikentynyt entisestään. Tutkimusten mukaan talousvaikeudet heikentävät sekä lasten että vanhempien hyvinvointia. Lapsena koettu köyhyys ja sen aiheuttamat kokemukset osattomuudesta ja turvattomuudesta voivat vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen. Lahjoita Hyvä Joulumieli: Tilisiirrolla: FI33 5780 4120 0801 60, viite 5429 Tekstiviestillä: viesti HJM10 numeroon 16499 (10 €) Puhelinsoitolla: 0600 16555 (10,01 € + pvm) MobilePaylla: tilisiirto numeroon 66020 ristiin_rastiin_04_25.indd 5 ristiin_rastiin_04_25.indd 5 4.11.2025 9.32 4.11.2025 9.32
6 RISTI I N R ASTI I N Kongon demokraattista tasavaltaa vaivaava ebolaepidemia on kiihtynyt muutaman rauhallisemman vuoden jälkeen. Tautitapausten määrä on kasvanut nopeasti erityisesti Kasain maakunnassa. Suomen Punainen Risti tukee kansainvälisen Punaisen Ristin hätäapuoperaatiota Kongon demokraattisessa tasavallassa katastrofirahaston varoista 400 000 eurolla. Ebola on viruksen aiheuttama erittäin vaikea verenvuotokuume, johon sairastuneista jopa puolet menehtyy. Ebolaepidemian taltuttamisessa avainasemassa on tartuntojen varhainen tunnistaminen ja lisätartuntojen ehkäiseminen. Punainen Risti paikalla PUNAIN E N RISTI NÄKÖISLE HTE NÄ: LE HTILUUKKU.FI Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti 710 000 euroa TÄNÄ VUONNA 25.–27. syyskuuta järjestettyyn Nälkäpäivän lipaskeräykseen lahjoitettiin noin 710 000 euroa. Lipaskeräyksen tuotto laski hiukan edellisvuodesta, mutta sähköiset lahjoitustavat nostivat vastaavasti suosiotaan. Nälkäpäivän kokonaistulos vahvistetaan myöhemmin, kun kaikki lahjoitukset on saatu kirjattua. Nälkäpäivällä kerätään varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon, jonka avulla Punainen Risti pystyy auttamaan katastrofista tai onnettomuudesta kärsiviä niin kotimaassa kuin maailmalla. – Kiitos jokaiselle Nälkäpäivään osallistuneelle vapaaehtoiselle ja lahjoittajalle. 710 000 euroa muutamassa päivässä on ehdottomasti hieno tulos, Punaisen Ristin varainhankintajohtaja Sirpa Solehmainen kiittää. Kantasoluluovuttajia jo täysi tuhat! KANTASOLUREKISTERI ON saavuttanut tärkeän merkkipaalun: yli 1 000 Kantasolurekisterin jäsentä on luovuttanut kantasoluja vakavasti sairaan potilaan hoitoa varten. Veripalvelun ylläpitämä Suomen Kantasolurekisteri perustettiin vuonna 1992. Sen tehtävänä on ylläpitää vapaaehtoisten luovuttajien reserviä, etsiä kullekin potilaalle sopiva kantasolujen luovuttaja ja välittää kantasolusiirteitä potilaiden hoitoon. Kantasolusiirto on esimerkiksi monelle leukemiapotilaalle viimeinen mahdollisuus parantua. Nykyisin Kantasolurekisterissä on lähes 80 000 jäsentä. Jokainen uusi liittyjä on arvokas, sillä potilaalle on löydettävä luovuttajien joukosta juuri hänelle soveltuva kudostyyppi. Noin joka viidennelle potilaalle ei vieläkään löydy sopivaa luovuttajaa lähisukulaisista tai rekisteristä. Lue lisää: kantasolurekisteri.fi Punaisen Ristin osastoille uudet kotisivut PUNAISEN RISTIN osastojen kotisivut uudistuvat loppuvuoden aikana. Kaikki osastot saavat jatkossa omat sivut osoitteen osastot.punainenristi.fi alle. Samalla vanhat Rednet-osastosivut poistuvat käytöstä. Uudet osastosivut on suunniteltu selkeiksi, saavutettaviksi ja helposti päivitettäviksi. Sivupohjia on tarjolla valmiiksi kolmessa koossa, joista kukin osasto voi valita tarpeisiinsa sopivan mallin. Pienimmillään sivut voivat toimia osaston näyteikkunana yhteystietoineen, mutta tarvittaessa sivut taipuvat kokonaiseksi paikallisen vapaaehtoistoiminnan verkkopalveluksi. M A RJ A A N A M A LK A M Ä K I, S U O M EN P U N A IN EN R IS T I Nälkäpäivä toi jälleen vapaaehtoiset lipaskerääjät kaduille. ristiin_rastiin_04_25.indd 6 ristiin_rastiin_04_25.indd 6 4.11.2025 11.07 4.11.2025 11.07
7 RISTI I N R ASTI I N Miksi tapoja on niin vaikea muuttaa? – Ihminen on konservatiivinen. Vaikka me tietäisimme, mitä pitää tehdä, emme tee mitään. Kaikki tietävät, että kannattaa syödä terveellisesti, mutta harva syö. Vaaditaan ulkoinen pakko, jonkinlainen näpäytys, joka saa meidät toimimaan. Syömisen kohdalla sairaskohtaus saa meidät tekemään elämäntaparemontin, mutta mikä saisi meidät toimimaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai mielenterveyskriisin kohdalla? Kriisin pitää tulla riittävän lähelle itseä, pitää sattua vähän, vasta sitten alkaa tapahtua. Pakon edessä me kyllä pystymme valtavan suuriin muutoksiin. Ajatellaan vaikka koronaa: kahdessa viikossa Suomi siirtyi etätöihin. Pelkäämmekö me muutosta? – Muuttuvat olosuhteet aiheuttavat meissä aina epävarmuutta, pelkoa hallinnan menettämisestä. Uuteen sopeutuminen vaatii työstämistä henkisesti. Menneisyys on jotain konkreettista, josta meillä on kokemusta. Tulevaisuus taas on pelkkä idea, se on abstrakti ja hyhmäinen. Maailma myös muuttuu niin nopeasti, että se kuormittaa meitä. Jos mietitään esimerkiksi tekoälyn kehitystä, niin varmaa on vain se, että sillä on valtava vaikutus, mutta mitä kaikkia seurauksia sillä on, sitä eivät osaa edes parhaat tekoälytutkijat sanoa. Samaan aikaan pitää sanoa, että muutoksen ei pidä olla itseisarvo. Joskus se, mitä nimitetään muutosvastarinnaksi, voikin olla asiantuntijuutta – tunnistetaan, että ollaan kiirehtimässä liikaa tai että asiaa ei ole mietitty loppuun asti. Minkä muutoksen haluaisit itse nähdä? – Toivon, että saisimme maanviljelyksen vallankumouksen, teollisen vallankumouksen ja informaatiovallankumouksen jatkoksi inhimillisyyden vallankumouksen. Ehkä tekoäly pakottaa meidät jälleen arvostamaan sitä, mikä ihmisenä olemisessa on keskeisintä. Sellaiset asiat kuten myötätunto, luovuus ja uteliaisuus… Se, mikä jää jäljelle, kun algoritmi kuitenkin tekee kaiken ihmistä tehokkaammin. Se, mikä lopulta tekee elämästä merkityksellistä. Perttu Pölönen toivoo teknologioita, jotka parantavat hyvinvointia eivätkä nakerra sitä. Muutos haastaa aina Futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen toivoo tekoälyvallankumouksen jälkeen inhimillisyyden vallankumousta. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA LEENA KOSKELA Perttu Pölönen Nurmijärvellä 1995 syntynyt futuristi, tietokirjailija, puhuja ja yrittäjä. Opiskellut säveltämistä SibeliusAkatemiassa ja tulevaisuuden teknologioita NASA:n tutkimuskeskuksessa Kalifornian Piilaaksossa. Kirjoittanut teokset Tulevaisuuden lukujärjestys (2020), Tulevaisuuden identiteetit (2021) ja Saisinko huomiosi? (2023). Asuu vaimonsa ja koiransa kanssa Helsingissä. ristiin_rastiin_04_25.indd 7 ristiin_rastiin_04_25.indd 7 4.11.2025 9.32 4.11.2025 9.32
8 RISTI I N R ASTI I N PUNAIN E N RISTI N RO 1/2026 ILM ESTYY 5.2. 10 392 henkeä asioi viime vuonna Suomen Punaisen Ristin terveyspisteissä. Lähde: SPR:n toimintatilastot 2024 PUNAINEN RISTI 70 VUOTTA SITTEN Loppu tyhjälle hosumiselle ” K A I K I S TA J O U L U N tapoihin ja toivotuksiin liittyvistä seikoista meidän tulisi suurimpaan kunniaan nostaa joulurauha. Mikä ihana käsite ihmiselle, jolla aina ’on kiire’. Sehän on useimmiten vain turhaa tyhjän hosumista, jolla hermostunut ihminen korostaa omaa tärkeyttään.” Suomen Punainen Risti 8/1955 Lääkäri ja terveyskasvattaja Maija Taka kehotti ihmisiä pysähtymään hetkeksi edes jouluna. Veripalvelun sovelluksella 100 000 käyttäjää VERIPALVELUN MOBIILISOVELLUS on saavuttanut 100 000 käyttäjän rajapyykin. Verta luovuttaa vuosittain noin 110 000 henkilöä, joten sovelluksen käyttäjiä on jo melkein yhtä monta. Peräti 80 prosenttia uusista verenluovuttajista lataa sovelluksen, ja sitä käyttää kuukausittain lähes 30 000 henkeä. Verenluovutuksen helpottamisen lisäksi Veripalvelun sovellus palvelee kansallista valmiutta. Sen kautta voidaan lähettää nopeasti kohdennettuja viestejä verenluovuttajille esimerkiksi suuronnettomuuksien tai muiden poikkeustilanteiden yhteydessä. – Olemme todella iloisia, että sovellus on otettu näin hyvin vastaan. Se kertoo siitä, että suomalaiset haluavat auttaa ja että digitaaliset ratkaisut voivat tukea sitä, verenluovutuksen johtaja Johanna Castrén sanoo. Lue lisää: veripalvelu.fi Hengenpelastajaliiga näkyvästi esillä Mestiksessä JÄÄKIEKON MESTIKSEN ja Punaisen Ristin Veripalvelun yhdessä järjestämä Hengenpelastajaliiga näkyy kaukalossa entistä vahvemmin teemaotteluiden kautta. Kaudella 2025–26 joka kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna pelattavissa Hengenpelastajaliigan teemaotteluissa muistutetaan verenluovutuksen tärkeydestä ja kannustetaan erityisesti uusia luovuttajia auttamaan. Lisää näkyvyyttä asialle tuovat Mestiksen päätuomarit, jotka tuomitsevat teemaottelut punaisissa paidoissa Hengenpelastajaliigan kunniaksi. Erikoispaidoissa on näkyvästi esillä myös Mestiksen pääyhteistyökumppani Svea Bank, joka kannustaa omiakin työntekijöitään luovuttamaan verta – vaikka työajalla. Lue lisää: hengenpelastajaliiga.fi Hengenpelastajaliiga näkyy jääkiekon Mestiksessä. M ES T IS V ER IP A LV EL U ristiin_rastiin_04_25.indd 8 ristiin_rastiin_04_25.indd 8 4.11.2025 11.16 4.11.2025 11.16
9 I stuin jokin aika sitten oman Punaisen Ristin osastoni tiloissa alueemme osastojen yhteisessä tapaamisessa. Osastot esittelivät Nälkäpäivä-keräyksen tuloksia ja muuta toimintaa, jota kullakin osastolla oli. Ja sitähän riitti. Esiin nousivat ystäväpalvelu, ruoka-apu, kotoutumisen tuki, LäksyHelppi, nuorten tukeminen, kouluyhteistyö, iäkkäiden yksinäisyyden ehkäisy, valmiuden ja varautumisen harjoitukset, ensihuolto, ensiapukahvilat, uusien vapaaehtoisten kouluttaminen ja pelastuspalvelutoiminta. Näiden lisäksi osastot mainitsivat ainakin Punaisen Ristin toimintaan liittyvän viestinnän, jäsenhankinnan, arpajaiset ja osallistumisen oman kuntansa ja seurakunnan yhteisiin tapahtumiin. Totesin jälleen kerran – varmaan ääneenkin – että juuri tässä on Punaisen Ristin toiminnan ydin: paikallisuudessa, paikallisen vapaaehtoistoiminnan eri muodoissa. KUN NYT teemme isoa toimintatapojemme muutostyötä, tämä ydin on kaiken lähtökohta. Miten uudistumme niin, että teemme vapaaehtoistoiminnan entistä vahvemmaksi ja uusille toimijoille entistä kiinnostavammaksi? Haemme paikallistasolle vähemmän hallintoa ja byrokratiaa, enemmän vaikuttavaa toimintaa yksin ja yhdessä muiden kanssa. Maailma ympärillä on jatkuvaa kaaosta, ja paikalliset avun tarpeet muuttuvat. Paikallisuus on yhä enemmän kansainvälistä maahanmuuton kautta. Nuorten moninainen hätä, työttömyys, mielenterveyden huolet ja syrjäytyminen nousevat entistä enemmän esille vapaaehtoistoiminnassa, samoin iäkkäiden yksinäisyys ja turvattomuus. Auttamisen tarpeet vaihtelevat eri osastojen ja alueiden välillä. Siksi on tärkeää, että toimintatapauudistus ei määrää toiminnasta keskitetysti vaan antaa riittävästi väljyyttä resurssien kohdentamiseen. Osastojen edustajat ovat monessa yhteydessä tuoneet esille, että toiminnalle tarvitaan taloudellista tukea, asiantuntijatukea ja ohjausta. Tukea tarvitaan myös muiden toimijoiden kanssa verkottumiseen ja yhteistyöhön. UUDISTUSTA TEHDÄÄN osallistavalla menetelmällä. Nettikyselyjen, työpajojen ja webinaarien avulla on haluttu tarjota jokaiselle jäsenelle, osastolle ja piirille mahdollisuus pohtia, mitä keskeisiä muutostarpeita meillä on, mikä meille on tärkeää ja millaisilla toimintamalleilla tarpeisiin voidaan vastata. Kyse on sisäisestä uudistumisesta, oman toiminnan rakenteista ja yhteistyöstä sekä järjestön sisällä että muiden toimijoiden kanssa. Työ on jo osoittanut, miten tärkeää on koota yhteen valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen tieto. Muutostyön järjestökäsittely jatkuu ensi vuoden alkuun, sen jälkeen viimeistellään toimintamallit, ja tarpeelliset sääntömuutokset tehdään Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksessa kesäkuussa. Toimeenpanon vuoro on yleiskokouksen jälkeen kaikessa toiminnassamme. HYVÄT YSTÄVÄT, olkaamme toiveikkaita ja luottavaisia! Se voi kuulostaa kliseiseltä, mutta muutos todella on mahdollisuus. Uudistuminen onnistuu, kun Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja eri alojen asiantuntijat edistävät sitä yhdessä. Nälkäpäiväkeräys osoitti jälleen kerran, että ihmiset haluavat yhä auttaa hädänalaisia niin Suomessa kuin maailmalla, ja samaa henkeä odotamme Hyvä Joulumieli -keräykseltä. Hyvää auttamisen loppuvuotta ja yksinäisyyttä torjuvaa joulun aikaa kaikille! Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja. Paikallista voimaa KO LU M N I — E LLI AALTON E N ” Muutos todella on mahdollisuus. ristiin_rastiin_04_25.indd 9 ristiin_rastiin_04_25.indd 9 4.11.2025 9.32 4.11.2025 9.32
10 VI NJ ET TI Nella Kuvajaa (vas.), Iryna Chernehaa, Viljo Vuorimäkeä ja Krista Ananinia yhdistää vapaaehtoisuus Punaisessa Ristissä. 10 Rovaniemen osaston Kalle Sulkamo ja Sari Flygare pääsivät itsensä Joulupukin kainaloon. PR_04_2025_kokonaan.indd 10 PR_04_2025_kokonaan.indd 10 4.11.2025 10.13 4.11.2025 10.13
11 ” Siitä kutsusta ei kukaan kiltti kieltäydy. S iitä ei jää pienintäkään epäselvyyttä, kenelle Napapiirillä kuuluu viimeinen sana. Sen verran pikkutyttönä Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin toiminnanjohtaja Mervi Nikander istuutuu suuren, punanuttuisen hahmon viereen. – Herttinen sentään, sehän on Mervi! Tulitko sinä nyt juttelemaan siitä leikkijunasta? – Siitäkin, mutta tällä kertaa minulla on myös tärkeää asiaa Suomen Punaisen Ristin puolesta, Mervi hymyilee Joulupukille. – No mutta, kerro ihmeessä! – Suomen Punainen Risti tulee tänne Rovaniemelle ensi kesänä kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna yleiskokoukseen. Meitä tulee varmaan 800! – Ihanko tänne Napapiirille asti? No mutta, sehän on aivan mahtavaa, Joulupukki riemastuu. – Siispä hyvät ja arvoisat Punaisen Ristin ipanat, natiaiset ja nassikat, lämpimästi tervetuloa Lappiin! Nähdään täällä ensi kesänä! Siinä tuli kutsu, josta ei kunnon väki kieltäydy – ei ainakaan kukaan kiltti! Punainen yhdistää Joku vähemmän kiltti voisi tietysti kysyä, mitä tekemistä Napapiirin Pajakylällä ja Punaisella Ristillä on keskeRovaniemelle kaikki natiaiset ja nassikat! Suomen Punaisen Ristin yleiskokous kokoontuu Napapiirille ensi kesäkuussa. Se on valon ja uuden kasvun aikaa. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT JOUNI PORSANGER nään, paitsi tietysti punainen väri ja se Rovaniemi, ensi kesän Punaisen Ristin yleiskokouksen osoite. Yllättävä yhteys kuitenkin löytyy. Koko Napapiirin Pajakylä on kasvanut yhden hirsimökin ympärille. Se pystytettiin rouva Eleanor Rooseveltia varten vuonna 1950, kun Franklin D. Rooseveltin leski vieraili Lapissa tutustumassa sodan jälkeiseen jälleenrakennustyöhön. Rouva Roosevelt oli paljon muutakin kuin Yhdysvaltain ensimmäinen nainen. Hän oli väsymätön inhimillisyyden puolustaja ja elinikäinen Amerikan Punaisen Ristin puolestapuhuja, joka oli nuoruudessaan toiminut itsekin vapaaehtoisena – Punaisen Ristin ihminen koko sydämeltään. YK:n hätäapuja jälleenrakennusjärjestön UNRRA:n edustajana Suomessa vieraillut Roosevelt halusi ylittää Rovaniemellä Napapiirin, mutta ongelmana oli, että alueella ei ollut muuta kuin suota. Isäntien ei auttanut kuin laittaa hihat heilumaan, ja niin jänkhälle nousi kahdessa viikossa hirsimaja juhlallisuuksia varten. Tarinan mukaan mökin ovia soviteltiin paikoilleen vielä Rooseveltin koneen laskeutuessa Rovaniemen lentokentälle. Lappilaisille Rooseveltin vierailu merkitsi toivoa sodan jälkeisen puutteen keskellä – ja samalla lähtölaukausta matkailulle, joka tänä päivänä houkuttelee miljoonia vieraita Rovaniemelle. Erityispiireet esiin Punaisen Ristin Lapin piiri täyttää pian 90 vuotta, mutta toden teolla toiminta pääsi vauhtiin vasta sodan jälkeisinä raskaina vuosina. – Punaisen Ristin osa oli todella merkittävä, kun tätä aluetta nostettiin jaloilleen sodan jälkeen, Mervi Nikander kertoo. – Punaisen Ristin avulla Rovaniemelle rakennettiin Lapin Lastenlinnan sairaala, tuettiin vähävaraisimpia ja kehitettiin terveydenhoitoa ja sosiaalihuoltoa. Nykyisin Punainen Ristin Lapin piirissä toimii 19 osastoa 21 kunnan alueella. Jäseniä niissä on noin 1 600. Lapin kiistaton maakuntakeskus on noin 65 000 asukkaan Rovaniemi. Osastoja kaupungin alueella toimii kaksi: Rovaniemen osasto ja Napapiirin osasto, jonka toiminta painottuu ”kylien Rovaniemelle” eli entisen maalaiskunnan alueelle. Kaupungissa sijaitsevat myös Lapin piiritoimisto ja Punaisen Ristin Kontti-tavaratalo. YLEISKO KOUS ROVAN I EM ELL Ä 6.–7.6. 2026 PR_04_2025_kokonaan.indd 11 PR_04_2025_kokonaan.indd 11 4.11.2025 10.13 4.11.2025 10.13
12 Ensi kesän yleiskokouksen päänäyttämönä toimii Alvar Aallon suunnittelema Lappia-talo. Vuosina 1961–1975 valmistunut teatterija kongressikeskus on Rovaniemen ylpeys, joka yhdessä kaupungintalon ja kirjaston kanssa muodostaa Aalto-korttelin. Yleiskokouksen perinteistä iltajuhlaa varten varattu on ravintola Valdemari Kemijoen rannassa. Moni ohjelman yksityiskohta on vielä auki, mutta Mervi Nikanderin mukaan lappilaisten tahtotila on, että Punaisen Ristin historia ja nykypäivä Lapissa näkyvät kesällä kaupungilla isosti. – Lappia-talon edustalle on suunniteltu kokousvieraille ja kaupunkilaisille tapahtumatoria, joka esittelee Punaisen Ristin toimintaa ja Lapin erityispiirteitä. Nuotiopaikasta, nokipannukahveista ja Lapin luonnosta on ollut puhetta. Lapin taika kutsuu Lapin piiri isännöi Suomen Punaisen Ristin nykymuotoista, koko kentän yleiskokousta nyt ensimmäistä kertaa. Eteläisimmästä Suomesta saapuville reissu on kieltämättä pitkänpuoleinen, mutta toisaalta: valtakunnallisessa järjestössä matka on pitkä aina jollekin, ja useimmiten se on ollut pisin juuri Lapin edustajille. Rovaniemen osastossa kotikaupungin yleiskokousta odotetaankin innolla. Reilun 300 jäsenen osaston ensiaputoiminnan johtaja Sari Flygare ei ole kokenut yleiskokouksen tunnelmaa vielä koskaan, ja puheenjohtaja Kalle Sulkamollekin yleiskokous on vasta toinen. – On hienoa, että yleiskokous järjestetään vaihteeksi täällä pohjoisessa. Odotamme ilolla Punaisen Ristin vieraita ympäri Suomea – ehkä joku tulee tänne Lappiin jopa ensimmäistä kertaa, Kalle sanoo. – Yleiskokous on suuri tapahtuma, joka tuo Punaiselle Ristille paljon näkyvyyttä Rovaniemellä. Meille vapaaehtoisille se on iso mahdollisuus vaikuttaa ja rakentaa entistä inhimillisempää ja vaikuttavampaa järjestöä. Sari suunnittelee osallistuvansa kaikkeen yleiskokouksen ohjelmaan niin paljon kuin mahdollista. – Odotan kaikkien Punaisen Ristin tuttujen jälleennäkemistä. Tässä harrastuksessa on saanut niin paljon ystäviä. ” Yleiskokous on iso mahdollisuus vaikuttaa. Jos kokousreissulle on mahdollista varata muutama päivä ylimääräistä aikaa, niin Rovaniemen ympäristössä riittää nähtävää ja koettavaa. Ounasvaaran maisemat ovat keskustasta kilometrin päässä, Arktikumin tiedemuseo ja Korundin taide-elämykset vielä lähempänä. Ja sitten on tietysti Lapin taika. Yötön yö alkaa Rovaniemellä sopivasti yleiskokouksen aikaan. – Kesäkuun alku on Lapissa valon ja uuden kasvun aikaa. Lähialueella on lukuisia luontokohteita, joihin kannattaa käydä tutustumassa, Kalle vinkkaa. – Ja onhan meillä se ainoa oikea Joulupukkikin tavattavissa ympäri vuoden, Sari lisää. – Tervetuloa Rovaniemelle – nyt jos koskaan! ? Napapiirin osaston Annemari Ehovuo (vas.), Salla Ehovuo, Päivi Teljosuo ja Ninja Syväjärvi Lappia-talon pihalla. PR_04_2025_kokonaan.indd 12 PR_04_2025_kokonaan.indd 12 4.11.2025 10.13 4.11.2025 10.13
13 Yhdessä eteenpäin YLEISKOKOUKSESSA 2026 päätetään tuttuun tapaan Suomen Punaisen Ristin toimintalinjauksesta ja luottamusjohdosta seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Rovaniemen kokouksessa pöydällä on myös jotain aivan uutta, sillä yleiskokouksen on määrä vahvistaa uusi toimintamalli ohjaamaan järjestön työtä. Toimintatapojen uudistamisen tavoitteena on kyetä vastaamaan entistä paremmin muuttuviin avun tarpeisiin ja olosuhteisiin. Uuden toimintamallin vaatimuksia on kartoitettu vuoden 2025 mittaan kymmenissä työpajoissa, seminaareissa ja kyselyillä niin Punaisen Ristin vapaaehtoisille kuin työntekijöillekin. Koko järjestön väki halutaan mukaan keskusteluun ja tulevien päätösten taakse. Lapin piirissä työpaja osastojen vapaaehtoisille järjestettiin syyskuussa. Piirin järjestöpäällikkö Sanna Karhun mukaan tunnelma oli hyvä, jopa innostunut. – Keskusteluissa kuului vahva sitoutuminen Punaisen Ristin arvoihin ja halu kehittää toimintaa, kun se tehdään vapaaehtoisia kuunnellen ja paikalliset tarpeet huomioiden. Ilmapiiri oli hyvin ratkaisukeskeinen, Karhu sanoo. Vapaaehtoistoiminnan haasteet ovat Lapissa pääosin samoja kuin muuallakin maassa. Väki ikääntyy ja nuoria vapaaehtoisia on vaikea saada sitoutumaan toimintaan. Välimatkat Lapissa ovat pitkät ja asutus hyvin harvaa lukuun ottamatta Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutuja. Salla Ehovuo edusti uudistustyöpajassa Napapiirin osastoa. Myös Rovaniemen kylillä tekijät ovat vähentyneet, mutta toistaiseksi vapaaehtoisia on riittänyt. Pitkien välimatkojen vuoksi Ehovuo ei usko osastojen yhdistymisen olevan ratkaisu ainakaan Lapissa. – Paikallistuntemus on tärkeää, että ihmiset ovat tuttuja ja tiedetään, kehen voi ottaa yhteyttä, jos vaikka joku isompi kriisi sattuu. Mieluummin kannattaisi lisätä yhteistyötä osastojen välillä ja yhdistää vaikka toimintaryhmiä, Ehovuo pohtii. Piirin osastokummin toimintaa Ehovuo kiittelee. Osastojen tuen kehittäminen nousi muutenkin vahvasti esiin työpajassa, samoin yhteistyö muiden paikallistoimijoiden kuten kuntien, toisten järjestöjen ja koulujen kanssa. – Työpajasta jäi hyvä tunne, että meitä vapaaehtoisia kuullaan muutoksissa. Ihan innolla odotan, millaisia tuloksia lopulta syntyy. Muutosta ilmassa Kolmen vuoden välein kokoontuva yleiskokous on Suomen Punaisen Ristin ylin päättävä elin. Lapin yleiskokouksessa 6.–7.6.2026 Punaisen Ristin osastojen edustajat päättävät järjestön uusista toimintamalleista ja toimintalinjauksesta vuosille 2027–2029. Yleiskokouksessa valitaan Suomen Punaiselle Ristillemyös uusi puheenjohtaja ja luottamusjohto. Osastojen äänivaltaisten yleiskokousedustajien lukumäärä määräytyy vuoden lopun jäsenmäärän perusteella. Hallituksen luonnos toimintalinjaukseksi, muut päätösasiakirjat ja ilmoittautumisohjeet postitetaan osastoille ja piireille. Punaisen Ristin hallitus kutsuu koolle yleiskokouksen vaalitoimikunnan ja ehdokasasettelu alkaa. Osastojen yleiskokousedustajien ilmoittautuminen alkaa 6. helmikuuta. Toimintalinjausluonnoksen ja muiden päätösasiakirjojen järjestökäsittely päättyy 31. maaliskuuta. Yleiskokousaloitteiden jättöaika päättyy 6. huhtikuuta ja ehdokasasettelu 25. huhtikuuta. Virallinen kokouskutsu, asiakirjat ja vaalitoimikunnan esitys toimitetaan osastoille 4. toukokuuta mennessä. Suomen Punaisen Ristin yleiskokous Rovaniemen Lappia-talossa 6.–7. kesäkuuta. 2025 JOULUKUU 2026 HELMIKUU 2026 HELMIKUU 2026 HELMIKUU 2026 MAALISKUU 2026 HUHTIKUU 2026 TOUKOKUU 2026 KESÄKUU PR_04_2025_kokonaan.indd 13 PR_04_2025_kokonaan.indd 13 4.11.2025 10.13 4.11.2025 10.13
14 K upliva puheensorina ei ollut tauota ollenkaan, kun loppuunmyydyn seminaariristeilyn osallistujat pääsivät koolle lokakuiselle piknik-risteilylle. Varsinais-Suomen piirin osastoista useimmat olivat edustettuina, ja paikalla oli niin vapaaehtoisia, luottamushenkilöitä kuin työntekijöitäkin. Risteilyllä oli varsinaissuomalaisten vuoro keskustella ja kertoa ajatuksensa tulevaisuuden Punaisesta Rististä – siis osallistua strategiaprosessiin, joka etenee keväällä järjestökäsittelyn kautta yleiskokoukseen. Työpajan ajatusten virittämiseksi keskusteltiin ensin siitä, miltä auttamisen tarpeet näyttävät tällä hetkellä ja millaisia aikoja kohti olemme menossa tästä näkökulmasta. Erityisesti kriisien ja haavoittuvuuksien samanaikainen kasautuminen sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla haastaa meidät kohtaamaan avun tarvitsijan uudella tavalla. Kun muutoksia on yhä vaikeampi ennakoida ja avun tarpeet yleisestikin kasvavat, strategian merkitys korostuu. Eväitä strategiatyöhön Punaisen Ristin uudistustyötä on tehty osallistamalla työhön mahdollisimman laajasti kaikkia organisaatiotasoja, vapaaehtoisia ja muita sidosryhmiä. Työpajassa keskustelun pohjana käytettiin kahta keskenään erilaista toimintamallia, joista pyrittiin löytämään hyviä puolia ja myös suuntia, joita ei ole syytä edistää. Työpajan keskustelua johtivat Tiina Salmio ja Saara Aakko Punaisen Ristin keskustoimistolta. – On aina antoisaa nähdä vapaaehtoisia ja kuulla heidän kokemuksiaan. Ennen kaikkea saimme täällä paljon hyviä viestejä eteenpäin vietäväksi, summasi Tiina. Mitä pitemmälle keskustelu työLaiva on lastattu toiveilla Muuttuva maailma haastaa Suomen Punaisen Ristin pohtimaan, miten apu löytää jatkossa sitä tarvitsevat. Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin Loistetta laineilla -risteilyllä kerättiin ideoita tulevaan. TEKSTI MARJA VEST KUVAT JUSSI VIERIMAA Mahdollisuus vaikuttaa sai väen liikkeelle. PR_04_2025_kokonaan.indd 14 PR_04_2025_kokonaan.indd 14 4.11.2025 10.50 4.11.2025 10.50
15 Laiva on lastattu toiveilla pajassa eteni, sitä enemmän malleista löydettiin eri puheenvuoroissa yhtäläisyyksiä, sillä Punaisen Ristin auttamistehtävä ja vapaaehtoisuuteen perustuva valmius toimintaan tulee pysymään jatkossakin. Valtakunnallisen järjestön auttamistehtävä nojaa vahvasti paikallisiin vapaaehtoisiin. Tarkoitus onkin löytää paras mahdollinen malli auttamiseen, kun tavoitteeksi on asetettu vahva, inhimillinen, toimiva ja vaikuttava Punainen Risti. – Täällä on vahva tunne siitä, että me teemme tätä muutosta yhdessä, kuvasi Saara. – Eikä vain työpajaosuudessa, vaan myös tauoilla ja ihmisten kanssa jutellessa. Ennen kotisatamaa jaettiin vielä osaamista ja tietoa piirin osastoille tarjoamasta tuesta, aiheina yhteisölähtöinen kotoutuminen, liikkuva kohtaamispaikkatoiminta ja oppilaitosyhteistyö. Lopuksi todettiin, että hyviksi todetut toimintamallit ovat kaikkien hyödynnettävissä ja annettiin aplodit onnistuneelle päivälle! ? Tätä me tarvitsemme • Vapaaehtoisten hyvinvoinnista huolehtiminen • Apua tarvitsevien löytäminen ja tunnistaminen • Valmiussuunnittelun ja koulutuksen vahvistaminen • Auttamisvalmiuksien ylläpitäminen ja kehittäminen • Palautteen hyödyntäminen kehitystyössä • Ajantasaiseen tietoon perustuva toiminta • Yhteistyö muiden järjestöjen ja viranomaisten kanssa • Toiminnan houkuttelevuus uusille tekijöille. (Poimintoja työpajaan osallistuneiden kommenteista) Nea Päkkilä, Yläneen osasto: ”Paljon muutakin kuin Nälkäpäivä” – Kun tekee vapaaehtoistoimintaa pienessä osastossa ja pienellä porukalla, on tosi mielenkiintoista päästä vaihtamaan ajatuksia muiden osastojen vapaaehtoisten kanssa. Työpajassa pääsi mukavasti kärryille toisten ajatusmaailmasta. Itse olen parhaimmillani juuri siinä, kun kuulen muiden ajatuksia ja voin sitten rakentaa niiden pohjalta omaa ajatteluani. Marja-Helena Salmio, Kaarinan osasto: ”Ratkaisuja boksin ulkopuolelta” – Odotan aina näitä keskusteluja. Vaikka itsellä on ehkä joku näkemys, joku toinen tuo siihen helposti uuden ajatuksen. Näkökulman muuttamisen taito on avainkysymys, jotta me saamme hyötyä yhteisön tiedosta ja taidosta. Tähän meitä tarvitaan • Avun tarpeiden ennakoidaan tulevaisuudessa kasvavan. • Avun tarpeet ovat monisyisiä, pitkittyviä ja kasautuvia. • Avun tarpeita on yhä vaikeampi havaita ja ne muuttuvat. • Toimeentulo ja palvelujen saavutettavuus vaikeutuvat. • Yksinäisyys, osattomuus ja mielenterveyden haasteet lisääntyvät. (Lähde: Avun muuttuvat tarpeet, Punainen Risti & DIAK, 2025) Toimintatapamuutosvaliokunta aloitti työskentelyn. 2024 2025 Toimintatapamuutosvaliokunnan skenaariotyö. Toimintamallien kommentointi 6–11/2025. Datan keruu ja visiointi – Minkälainen Punainen Risti olisi, jos se perustettaisiin tänään -työpajat. Toimintaympäristöanalyysi. Yleiskokouksen päätöksen mukaisesti järjestössä käydään keskustelu, millaiset rakenteet vastaavat parhaiten muuttuviin avun tarpeisiin. Miten yhteinen Punainen Risti uudistuu -matkamme on tähän mennessä edennyt? Nea Päkkilä (vas.) ja Marja-Helena Salmio vaihtoivat ajatuksia. Keskustelu kävi vilkkaana laivaseminaarissa. PR_04_2025_kokonaan.indd 15 PR_04_2025_kokonaan.indd 15 4.11.2025 10.50 4.11.2025 10.50
16 ELLI ELÄÄ LUOVUTTAJIEN LAHJASTA Kiitos verenluovuttajien Elli Malinen voi elää hyvää elämää ja auttaa samalla muita. TEKSTI NINA PINJOLA / MEDIAFOCUS KUVAT MATTI RAJALA – Ihmisen tilanne ei välttämättä näy päällepäin. Siksi toivoisin lempeyttä kanssakulkijoita kohtaan, Elli Malinen sanoo. PR_04_2025_kokonaan.indd 16 PR_04_2025_kokonaan.indd 16 4.11.2025 10.50 4.11.2025 10.50
17 E lli Malisen, 25, hameen helmat hulmuavat syksyisessä tuulessa. Jalka nousee kuvaa varten kohti taivasta keveästi kuin ballerinalla. Balettia Elli harrastikin vuosikaudet. – Saan usein kuulla, etten näytä sairaalta, Elli sanoo. Hän sairastaa kuitenkin harvinaista, periytyvää sairautta, geenivirheen aiheuttamaa hemolyyttistä anemiaa. Se ei näy päällepäin. – Sairaus on ollut minulla syntymästä asti, mutta 19-vuotiaaksi asti elin aika normaalia elämää ja treenasin balettia. Sitten tilanne vaikeutui, ja sain ensimmäistä kertaa punasoluja. Nykyään Elli käy kerran viikossa laboratoriokokeissa, joissa tutkitaan, tarvitseeko hän punasoluja. Osastojaksolla hän on keskimäärin kerran kuussa ja punasolutankkauksessa noin joka toinen viikko. – Hankalaksi asian tekee se, että punasolujen tarvetta ei voi ennakoida. Elämää on vaikea suunnitella, koska saatan joutua sairaalaan koska tahansa. Elli näyttää kalenteriaan, joka on täynnä punaisia merkintöjä. Ne kuvaavat sairaalassa vietettyjä päiviä. – Usein olen osastolla 3–5 päivää kerrallaan. Parhaimmillaan saan olla kotona viikon yhtäjaksoisesti. Töissä tai koulussa Elli ei voi huonovointisuuden takia käydä. – Ajattelin ennen, että opiskelen ja etenen elämässä, mutta palaisin siinä nopeasti loppuun. Jaksaakseni tarvitsen asioita, jotka antavat minulle lisää voimavaroja. Saan iloa muiden auttamisesta. Koordinoin esimerkiksi harvinaissairaiden nuorten toimintaa, toimin satutanssin ohjaajana ja opetan balettia. Voimien mukaan tekeminen on parantanut Ellin mielialaa. – Joka syksy tuntuu silti pahalta, kun muut ikäiseni palaavat opiskelemaan. Olen kunnianhimoinen ja pohdin usein, jaksaisinko enemmän. Minun täytyy kuitenkin pitää yllä toimintakykyäni, en saa uuvuttaa itseäni liialla yrittämisellä. Toisenlaista menestystä Elli kertoo kipuilleensa paljon sen kanssa, ettei voi menestyä elämässä perinteisellä tavalla. Itseä vertaa helposti ikätovereihin, vaikka siinä ei olisi järkeä. – Kun en jaksa opiskella, se kääntyy helposti niin, että puuttuu motivaatiota tai on väärällä alalla. Tilanteeni unohtuu, Elli sanoo. – Olen pohtinut, miten voisin kokea eläväni hyvää elämää menestysyhteiskunnan sisällä, vaikka en ole itse siinä menestyskierteessä mukana. Olen tullut siihen lopputulokseen, että merkityksellisintä on se, miten ihminen kohtelee itseään ja muita. Jokainen polku on yhtä arvokas. Elli pitää Instagramissa Sairastellen-tiliä, jolla hän jakaa tukea ja tietoa elämästä vakavan sairauden kanssa. ? Onneksi olen voinut käyttää tilanteeni niin, että voin synnyttää siitä jotain kaunista ja hyvää. En tee asioita saadakseni huomiota, vaan jotta kenenkään ei tarvitsisi kokea jäävänsä yksin niin kuin minä jäin. – Vertaistensa kanssa jutellessa tajuaa, että itsessä ei ole mitään vikaa, vaikka ajattelee eri tavalla kuin ikätoverinsa. Kerran kuukaudessa Elli järjestää vertaisillan harvinaissairaille nuorille. Hän saa paljon viestejä ja kiittävää palautetta sekä sairaiden lasten vanhemmilta että nuorilta itseltään. – Erityisen koskettavaa on, kun pystyy olemaan roolimallina tai idolina jollekin pienemmälle potilaalle. Iso kiitos verenluovuttajille! Ellin suurena intohimona oli lapsesta asti työ baletinopettajana. Hän aloitti tanssin 3-vuotiaana ja baletin 7-vuotiaana. 19-vuotiaana treenejä oli jo kahdeksan kertaa viikossa. – Siitä unelmasta ei ole paljon jäljellä, Elli sanoo. ”Verenluovuttajien ansiosta voin auttaa muita.” PR_04_2025_kokonaan.indd 17 PR_04_2025_kokonaan.indd 17 4.11.2025 10.50 4.11.2025 10.50
18 Jotain kuitenkin on, sillä tänä syksynä Elli alkaa opettaa kahdelle nuorten ryhmälle balettia ja lapsille satutanssia. – Toivon, että pystyn näin toteuttamaan edes osittain haaveeni baletinopettajan työstä. Ohjaan tunteja yläasteelta tutussa liikuntasalissa, joten eräällä tavalla ympyrä sulkeutuu. Saa nähdä, miten jaksan. Joudun koko ajan pohtimaan, miten osastojaksot mahtuvat kalenteriin. Kesällä Elliltä peruuntuivat sairaalareissujen vuoksi muun muassa synttärijuhlat ja juhannukseksi suunniteltu matka Ahvenanmaalle. – Ainakaan ei voi onnistua, ellei edes yritä. – Olen valtavan kiitollinen verenluovuttajille, sillä ilman punasolutankkauksia en voisi elää edes näin normaalia elämää: tavata kavereitani, matkustaa ja tehdä vapaaehtoistyötä. On kiva ajatella, että laitan hyvän kiertämään. Elli on usein mukana kannustamassa, kun kaverit tai poikaystävä käyvät luovuttamassa verta Helsingin Sanomatalossa tai Vantaan Jumbon Flamingossa. – Olen nähnyt, miten ystävällisiä Veripalvelun työntekijät ovat ja kuinka mukavaksi luovuttaminen on tehty. Toivoisin, että kaikki kävisivät edes kokeilemassa verenluovutusta. Huomio epäkohtiin Ellille on tärkeää vaikuttaa epäkohtiin ympärillään. Hän kuuluu kokemustoimijana sairaalan asiakasraatiin, joka nostaa esiin potilaiden näkökulmia. – Kun sairaista ihmisistä kerrotaan, korostetaan usein jaksamista ja iloa. Olen itsekin optimistinen ja positiivinen ihminen, mutta myös muunlaiset tunteet ovat ok. Jos tulet vähätellyksi tai tunnettasi ei kohdata, se aiheuttaa ahdistusta. Reippaasta potilaasta voi tulla pelokas, Elli pohtii. Hän alleviivaa hyvän kohtaamisen merkitystä. Se rakentaa luottamusta ja vaikuttaa myös kivunsietokykyyn ja jaksamiseen. – Jos sinut nähdään vain potilaana, jolle suoritetaan toimenpide, typistyt sairaudeksi. Tapaan monesti sairaalahenkilökuntaa enemmän kuin omia ystäviäni. Silloin on hienoa, jos minut nähdään ensisijaisesti ihmisenä ja kysytään vaikka viikonloppusuunnitelmista. Ellin mukaan sairaus on opettanut hänelle kaksi tärkeää ”On kiva ajatella, että voin laittaa hyvän kiertämään.” – Toivoisin, että kaikki kävisivät edes kokeilemassa verenluovutusta, harvinaista perinnöllistä sairautta poteva Elli Malinen sanoo. PR_04_2025_kokonaan.indd 18 PR_04_2025_kokonaan.indd 18 4.11.2025 10.51 4.11.2025 10.51
19 asiaa. Ensinnäkin: kun tuntuu siltä, että kaikki romahtaa, niin on ihan ok tuntua siltä. Vielä tulee se hetki, että tuntuu paremmalta. Ja toiseksi: nykyelämässä on paljon vaatimuksia onnellisuudelle ja sille, mitä kaikkea elämässä pitää olla, mutta loppujen lopuksi pienet asiat riittävät. – Aluksi ajattelin, että paranen kohta ja asiat ovat taas hyvin. Olin 21-vuotias, kun kaikki mahdolliset hoidot oli testattu. Jäljelle jäivät punasolutankkaukset. Kukaan ei tiedä, helpottuuko tilanteeni koskaan, Elli sanoo. – Olen joutunut hyväksymään, että olen aina väsynyt ja minulla on huono olo. En enää ajattele, että väsymys merkitsee huonoa päivää. Tilanteen hyväksymisestä nousee kyky tehdä päivästä hyvä myös silloin, kun väsyttää ja päätä särkee. Minua eivät vaivaa monet sellaiset asiat, jotka voivat pilata terveen ihmisen päivän. Lopuksi Ellillä on yksi toivomus: – Minua katsotaan joskus pahasti bussissa, kun en anna istumapaikkaa vanhemmalle ihmiselle. Ihmisen tilannetta ei kuitenkaan välttämättä näe päällepäin. Siksi toivoisin lempeämpää suhtautumista kaikkia kanssakulkijoita kohtaan. ? LUOVUTTAMALLA VERTA voit auttaa Elliä ja muita verivalmisteita tarvitsevia potilaita. Verenluovutus kestää vain noin 10 minuuttia. Toimi näin: 1. VARAA aika osoitteessa veripalvelu.fi/ajanvaraus tai poikkea verenluovutuspisteeseen. 2. TÄYTÄ sähköinen terveyskysely aikaisintaan päivää ennen luovutusta. 3. OTA mukaan voimassa oleva ajokortti tai virallinen henkilöllisyystodistus. 4. ILMOITTAUDU saapuessasi paikan päälle verenluovutukseen. 5. JUO ennen luovutusta pari lasillista vettä, mehua tai kahvia. 6. NAUTI luovutuksen jälkeen kahvion antimista ja hyvästä mielestä! Sinäkin voit auttaa! PR_04_2025_kokonaan.indd 19 PR_04_2025_kokonaan.indd 19 4.11.2025 10.51 4.11.2025 10.51
20 Luvassa maanvyörymiä, kuumuutta ja tulvia Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät nepalilaisten arjessa. Nuoret auttavat yhteisöjään selviämään ilmastonmuutoksen keskellä. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT TERJO AALTONEN H uimaa, päätä särkee ja heikottaa. Ei pysty nukkumaan, ei keskittymään koulussa. Siltä äärimmäinen kuumuus tuntuu 16-vuotiaan Nisha Kumari Yadavin mukaan. – Se vaikuttaa jopa silmiin niin, että en näe kunnolla. Joudun käyttämään silmälaseja, Yadav kertoo. Tuulettimet pyörivät koululuokan katossa. Lämpötila ulkona on 36 astetta, mutta kosteuden takia sisällä tuntuu olevan yli 40 astetta. Jos lämpötila nousee yli 42 asteen, koulu suljetaan. – Silloin yritämme tehdä kotityöt aamuisin ja iltaisin. Päivisin pysyttelemme varjoisissa paikoissa ja juomme paljon vettä. Ulkona ei jaksa tehdä mitään. Ilmastonmuutos vaikuttaa Nepalissa ihmisten elämään, terveyteen ja toimeentuloon monin tavoin. Yadavin kotiseudulla Kaakkois-Nepalin Biratnagarissa ilmastonmuutos on nostanut lämpötiloja ja pitkittänyt hellejaksoja. Kun ilmastoituja tiloja ei ole, ihmiset eivät pääse kuumuutta pakoon edes yöllä. Biratnagarissa ihmiset ovat tottuneet vuosittaisiin tulviin, mutta ilmastonmuutos on muuttanut monsuunisateiden ajankohtaa ja määrää arvaamattomasti. Aiemmin sateet tulivat kesä-heinäkuussa, mutta esimerkiksi 2024 aluetta koettelivat syys-lokakuussa pahimmat tulvat vuosikausiin. Tiedosta toimintaan Punainen Risti tekee Nepalissa töitä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja niihin varautumiseksi. Nepalin Punainen Risti vahvistaa paikallisyhteisöjen kanssa suojarakenteita tulvaja maanvyörymäalueilla, järjestää tietoiskuja ilmastonmuutoksesta ja tukee köyhimpien perheiden selviytymistä taloudellisesti. Suomen Punainen Risti tukee työtä katastrofirahaston ja Suomen ulkoministeriön varoilla. Tietoa ilmastonmuutoksen seurauksista jakavat Punaisen Ristin paikalliset vapaaehtoiset. Siitä on kysymys myös tänään yhdessä Biratnagarin alueen kylistä. Tietoiskua on oranssille pressulNisha Kumari Yadav jakaa tietoa ilmastonmuutoksesta Biratnagarin alueen kylässä. PR_04_2025_nepali.indd 20 PR_04_2025_nepali.indd 20 4.11.2025 9.38 4.11.2025 9.38