3 2023 Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld IFRC:n Jagan Chapagain: Johtajuus hukassa ilmastokriisissä Auttaja hädässä Tulipalo oli Piritalle sokki En hjälpare i nöd Chock för Piritta när egna huset brann Punainen Risti koolla Joensuussa Röda Korset sammanträdde i Joensuu AVM3_2023_alkuosa.indd 1 AVM3_2023_alkuosa.indd 1 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
Yhteistyötä vahvistamaan JOENSUUN YLEISKOKOUKSESSA kesäkuussa hyväksyttiin Suomen Punaisen Ristin toimintalinjaus seuraaville kolmelle vuodelle. Yleiskokous päätti, että vuosina 2024– 2026 keskitymme kokonaisvalmiuden kehittämiseen. Tällä tarkoitetaan, että jokaisen vapaaehtoisen, työntekijän ja luottamushenkilön osaaminen ja yhteiset voimavarat saadaan tarvittaessa suunnitelmallisesti käyttöön. Linjaus korostaa toimivan yhteistyön merkitystä. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden osalta sekä viranomaisten että muiden järjestöjen kanssa. Tärkeintä yhteistyötä on kuitenkin se, että Punaisen Ristin oma yhteispeli toimii mutkattomasti. Se on paitsi tuloksellista, myös palkitsevaa ja hauskaa! Ukrainan kriisi nosti turvallisuuden – ja turvattomuuden – pysyväksi puheenaiheeksi myös Suomessa. Samaan aikaan julkinen keskustelu on usein riitaista ja jakautunutta. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että erilaiset ihmiset kykenevät tiukan paikan tullen yhteistyöhön. Myös Punaisen Ristin on etsittävä keinoja vahvistaa luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa ja puolustaa ihmisarvoa. On tärkeää, että ihmiset voivat luottaa siihen, että he saavat äkillisissä tilanteissa tarvitsemaansa apua ja suojelua riippumatta siitä, keitä he ovat. Kokonaisvalmiutta, yhteistyökykyä ja luottamuksen rakentamista testataan aina, kun Punaisen Ristin auttajat ovat liikkeellä. Nyt käynnistyvän Nälkäpäivä-keräyksen tärkein tehtävä on kerätä varoja Punaisen Ristin arvokkaaseen työhön. Se on samalla hyvä harjoitus tutkia, miten yhteistyömme sujuu! Suomen Punaisella Ristillä on noin 72 000 jäsentä, noin 440 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Mielenterveysambulanssi palkittiin Eero Rämöstä tulee pääsihteeri Henkistä hyvinvointia pakolaisille Verenluovutukseen työajalla? 6 Pieni apu oli suuri helpotus 9 Nälkäpäivä kutsuu auttamaan 10 Avun tarve kasvaa maailmalla 12 Punainen Risti koolla Joensuussa 18 Red Cross Club on viikon kohokohta 20 Biopankki terveyden asialla 24 Haastattelussa Jagan Chapagain 27 Tilaa puolueettomuudelle 31 Ristikko AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 3/2023 14.9.2023 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Joonas Brandt Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: TJM-Systems Oy/ Antero Viinikainen ja Auli Lepistö p. 050 530 6978 Osoitteenmuutokset ja peruutukset/ Adressförändringar och annulleringar: jasenrekisteri@punainenristi.fi Muut yhteydenotot/Andra kontakter: avunmaailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 80 000 Tilaushinta/Beställningsavgift: 22 € ISSN 1796-1572 Aikakausmedia ry:n jäsen Starkare samarbete VID STÄMMAN I JOENSUU godkändes Finlands Röda Kors verksamhetsstrategi för de närmaste tre åren. Stämman slog fast att vi under åren 2024–2026 fokuserar på att utveckla helhetsberedskapen. Med det avses att vi vid behov planmässigt ska kunna använda oss av våra gemensamma resurser och den kunskap som varje frivillig, anställd och förtroendevald har. Strategin lyfter fram vikten av ett fungerande samarbete. Samarbete behövs speciellt inom välbefinnande och hälsa samt i kontakterna med myndigheter och andra organisationer. Det viktigaste samarbetet är ändå att Röda Korsets eget interna samarbete fungerar smidigt. Det ger inte bara resultat, det är också givande och roligt. Ukrainakrisen gjorde säkerhet och trygghet – och osäkerhet och otrygghet – till ett permanent samtalsämne även i Finland. Samtidigt är den offentliga debatten ofta grälsjuk och splittrad. I en sådan situation är det viktigt att olika människor klarar av att samarbeta när det verkligen gäller. Även Röda Korset måste arbeta för att finna sätt att stärka ett samhälle som grundar sig på förtroende och försvarar människovärdet. Det är viktigt att folk kan lita på att de i plötsliga situationer får den hjälp och det skydd de behöver, oberoende av vem de är. Vår helhetsberedskap, samarbetsförmåga och hur vi bygger förtroende testas alltid när Röda Korsets hjälpare är i rörelse. Den viktigaste med insamlingen Hungerdagen som nu drar i gång är att samla in medel för Röda Korsets värdefulla arbete. Det är samtidigt en bra övning i hur vårt samarbete fungerar! ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 32 Korsord 33 Kors och tvärs Pris till Mentalhälsoambulans Eero Rämö blir generalsekreterare Mentalt välbefinnande för flyktingar Blodgivning på arbetstid? 36 Det lilla stödet var till stor hjälp 39 Hungerdagen kallar insamlare 40 Intervju med Jagan Chapagain 42 Röda Korset sammanträdde i Joensuu 44 Svensk resumé Veckans höjdpunkt är Red Cross Club Biobanken arbetar för vår hälsa 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial AVM3_2023_alkuosa.indd 2 AVM3_2023_alkuosa.indd 2 5.9.2023 16.53 5.9.2023 16.53
27 INHIMILLISYYS TULEE AINA ENSIN Punainen Risti on puolueeton erittäin hyvästä syystä 12 PUNAINEN RISTI KOOLLA JOENSUUSSA Iloa, toivoa ja luottamusta tuleville vuosille 18 KERHOLLA KUKAAN EI JÄÄ YKSIN Red Cross Clubilla saadaan ystäviä ja opitaan suomen kieltä 24 JAGAN CHAPAGAIN HERÄTTELEE IHMISIÄ Ilmastokriisi vaatii uhrauksia meiltä kaikilta JU H A S IN IS A LO Finlands Röda Kors har cirka 72 000 medlemmar, 440 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi E IJA P A LO S U O H A R R I M Ä E N P Ä Ä A LY O N A S Y N E N K O / IC R C ? KÄÄNNÄ ? AVM3_2023_alkuosa.indd 3 AVM3_2023_alkuosa.indd 3 5.9.2023 16.53 5.9.2023 16.53
4 E IJA P A LO S U O JO O N A S B R A N D T Ristiin rastiin Avun maailma 4/2023 ilmestyy 16. marraskuuta. PIRKANMAAN HYVINVOINTIALUEEN ensihoitopalvelujen mielenterveysambulanssi oli uudenlainen keino vastata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hätään. Ensihoidon erikoisyksikkö tarjosi puolen vuoden kokeilun aikana apua noin 1 300:lle mielenterveyshäiriöistä kärsivälle. Mielenterveysambulanssi lähetettiin tehtäville hälytyskeskuksen kautta, ja sen ensihoitajille järjestettiin lisäkoulutusta ja työvälineitä mielenterveyden häiriöiden hoitamiseksi. Suomen Punainen Risti palkitsi mielenterveysambulanssin Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksella, joka luovutettiin Pirkanmaan ensihoitopalvelujen edustajille Punaisen Ristin päivänä toukokuussa. – Arvostamme erityisesti tapaa, jolla Pirkanmaalla on rohkeasti etsitty uusia toimintamalleja inhimillisten kohtaamisten mahdollistamiseksi. Apua kaipaavien tarpeet on otettu toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi. Kokeiluna mielenterveysambulanssi tuotti koko yhteiskunnalle uutta tietoa, joka auttaa meitä löytämään toimivia ratkaisuja vastatessamme lisääntyviin mielenterveysongelmiin, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula kiitti. Viime maaliskuussa päättynyt kokeilu otettiin myönteisesti vastaan niin potilaiden, omaisten, sairaanhoidon ammattilaisten kuin viranomaistenkin keskuudessa. Saatuja kokemuksia on jaettu myös muille hyvinvointialueille. Kaikkiaan ensihoidolla on Pirkanmaalla noin 4 900 mielenterveyteen liittyvää tehtävää vuodessa. – Mielenterveyshäiriöiden määrä on selkeästi kasvanut, ja ihmisten hätä näkyy tehtävämäärissä. Vaihtoehtoisia ja monimuotoisia palveluja syntyy vain rohkeiden kokeilujen kautta. Saimme potilailta ja hoitolaitoksilta palautetta, että mielenterveysambulanssissa potilaat on kohdattu ihmisinä ja heille on pystytty antamaan aikaa kohtaamiseen, Pirkanmaan ensihoitopalveluiden päällikkö Anssi Aunola kertoi. Suomen Punainen Risti myöntää Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksen vuosittain ansioituneelle henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt inhimillisyyden arvoja ja tekoja suomalaisessa yhteiskunnassa. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989. KIMMO HOLOPAINEN Mielenterveys ambulanssi tavoitti heikoimmat Punaisen Ristin Inhimillinen kädenojennus -tunnustus myönnettiin Pirkanmaan mielenterveysambulanssille. MIELENTERVEYSAMBULANSSIN edustajat Essi Lappalainen, Henri Backman ja Anssi Aunola vastaanottivat Punaisen Ristin Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksen Punaisen Ristin viikolla. Turvallinen mieli konflikteja paenneille Suomen Punaisen Ristin Turvallinen mieli -hankkeessa kehitetään konflikteja paenneiden henkilöiden kanssa ryhmätoimintaa, joka vahvistaa heidän hyvinvointiaan. Maaliskuussa alkaneessa hankkeessa etsitään lisäksi välineitä vapaaehtoisten jaksamisen tueksi ja vahvistetaan Punaisen Ristin työntekijöiden ja vapaaehtoisten psykososiaalisen tuen osaamista. Pakolaisuuteen liittyy aina mielenterveyttä kuormittavia seikkoja kuten järkyttävät kokemukset lähtömaassa, huoli läheisten tilanteesta, yksinäisyys, pärjääminen taloudellisesti sekä haasteet uuteen maahan sopeutumisessa. – On tärkeää, ettemme näe tuettavia ihmisiä ainoastaan avunsaajina, vaan toimijoina, jotka kykenevät itse vaikuttamaan omaan tilanteeseensa, psykososiaalisen tuen suunnittelija Sofia Sateila Lopes Gabriela sanoo. Turvallinen mieli -hankkeen puitteissa järjestetään myös avoimia webinaareja, joiden toivotaan tavoittavan erityisesti sosiaalija terveysalan, opetusalan ja monikulttuurisen työn tekijöitä. Hanketta rahoittaa EU:n komission Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto. KOTOAAN PAENNEET ihmiset tarvitsevat yhteisön tukea. Auttaminen kiinnostaa myös miehiä Tosiasia on, että miehet luovuttavat verta selvästi naisia vähemmän. Veripalvelu halusi selvittää, miksi näin on, ja teki verta luovuttaville miehille kyselytutkimuksen. Kyselyssä tiedusteltiin, mikä saa miehet luovuttamaan verta, miten helpoksi he sen kokevat, ja millaisia näkemyksiä heillä on verenluovutuksesta. Merkittävimmäksi syyksi verenluovutuksen aloittamiselle vastaajat nostivat halun auttaa potilaita, jonka mainitsi 87 prosenttia osallistujista. Verenluovutukseen lähdettiin myös oman terveyden sekä lähipiirin esimerkin ja kannustuksen vuoksi. Tärkeimmiksi syiksi palata uudestaan luovuttamaan nousivat auttamishalu ja verenluovutuksen helppous. Verenluovutuksen sujuvuus sai vastaajilta asteikolla 1–10 arvosanan 9,2. AVM3_2023_alkuosa.indd 4 AVM3_2023_alkuosa.indd 4 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
? KÄÄNNÄ ? Apua hymyssä suin Suomen Punainen Risti on jälleen mukana vuoden viihdyttävimmässä avustusoperaatiossa Nenäpäivässä. Nenäpäivää vietetään loka-marraskuussa, ja se huipentuu Suomen suurimpaan hyväntekeväisyyslähetykseen Ylen kanavilla 10. marraskuuta. Nenäpäivässä kerätään varoja, jotta jokaisella maailman lapsella olisi mahdollisuus hyvään ja turvattuun elämään. Kampanjan järjestää Nenäpäivä-säätiö, jonka perustivat vuonna 2004 Suomen Punainen Risti, Suomen Unicef ja Kirkon Ulkomaanapu yhdessä Ylen kanssa. E IJA P A LO S U O JO O N A S B R A N D T Eero Rämö palaa Punaiseen Ristiin SUOMEN PUNAISEN RISTIN hallitus on valinnut järjestön uudeksi pääsihteeriksi oikeustieteen ja teologian maisteri Eero Rämön . Rämö aloittaa tehtävässä lokakuun alussa, kun nykyinen pääsihteeri Kristiina Kumpula jää eläkkeelle. Eero Rämö tuntee Suomen Punaisen Ristin kuin omat taskunsa, sillä hän on toiminut järjestössä vuosia vapaaehtoisena ja luottamustehtävissä esimerkiksi hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana sekä valtuuston puheenjohtajana. Rämö on toiminut myös nuorisoalan kattojärjestön Allianssin puheenjohtajana ja työskennellyt Suomen Urheiluliiton kehitysjohtajana, mistä tehtävästä hän siirtyi nykyiseen työhönsä viestintätoimisto Tekirin varatoimitusjohtajana. – Punaisen Ristin tehtävä on kaikissa olosuhteissa lievittää kärsimystä sekä suojella elämää ja ihmisarvoa. Tässä ajassa en voi kuvitella tärkeämpää tehtävää kuin työskennellä näiden tavoitteiden eteen osana maailman suurinta humanitaarista liikettä, Eero Rämö sanoo. – Rämön valinnassa korostuivat uudistamiskyky, muutosjohtamistaidot, kaksikielisen järjestömme toimintaperiaatteisiin perustuva johtamisote, valmiuden ja varautumisen vahva tuntemus sekä kansainvälinen osaaminen, Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Elli Aaltonen kertoo. Suomen Punaisen Ristin pääsihteerin tehtävä täytettiin avoimella haulla. Tehtävään haki 72 henkilöä. KIMMO HOLOPAINEN Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri nimitetään seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. SAAKO TEILLÄ LUOVUTTAA VERTA TYÖAJALLA? Suomessa luovuttaa verta vain 3,5 prosenttia luovutusikäisistä, ja uusia verenluovuttajia tarvitaan koko ajan. Monen työssä käyvän kohdalla esteenä verenluovutukselle ovat aikataulu haasteet. Veripalvelun työpaikkasertifikaatti on yrityksille konkreettinen tapa auttaa potilaita ja kantaa yhteiskuntavastuuta mahdollistamalla verenluovutuksen työajalla. Sertifikaatti on sähköinen, ja sen voi liittää esimerkiksi yrityksen verkkosivuille. Lisätietoja: veripalvelu.fi/tyopaikkasertifikaatti SUOMEN PUNAISEN RISTIN hallitus on valinnut uudeksi pääsihteeriksi Eero Rämön. Rämö on toiminut järjestössä aiemmin muun muassa hallituksen varapuheenjohtajana sekä valtuuston puheenjohtajana. Kenestä Vuoden vapaaehtoinen? Kansalaisareena palkitsee jälleen yhden erityisen ansioituneen tekijän valtakunnallisella Vuoden vapaaehtoinen -tunnustuksella. Palkinnon saaja voi olla joko vapaaehtoistoiminnan veteraani tai innostava tulokas, yhteisönsä kantava voima, kekseliäs kehittäjä tai muuten vain ensiluokkainen vapaaehtoinen. Ehdokkaita voi äänestää 2.–31. lokakuuta. Tunnustuksen saaja palkitaan 5. joulukuuta Kansalaisareenan 30-vuotisjuhlassa. Äänestä: www.kansalaisareena.fi/ vapaaehtoinen VUODEN VAPAAEHTOINEN voi toimia millä alalla tahansa. 53 140 000 EUROA kansainvälistä apua lähti viime vuonna maailmalle Suomen Punaisen Ristin kautta. LÄHDE: SPR:N TOIMINTATILASTO 2022 AVM3_2023_alkuosa.indd 5 AVM3_2023_alkuosa.indd 5 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
6 "Välillä tuntui kuin olisimme asuneet iglussa." KUN TULIPALO osui omalle kohdalle, Piritta Nummela oli niin sokissa, ettei hän heti ymmärtänyt tarvitsevansa apua. Nälkäpäivä 28.–30.9. Auttajasta avun tarvitsijaksi Tuli tuhosi maskulaisen Piritta Nummelan perheen kodin pitkäksi aikaa asumiskelvottomaksi. Apua saatiin Punaisen Ristin katastrofirahastosta. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT JOONAS BRANDT S e oli sunnuntain vastainen yö tammikuun lopulla. Kello kävi noin neljää, kun Piritta Nummela havahtui puhelimen soittoon. – ’Äiti, meidän talo palaa’, poikani Roni parahti toisessa päässä. Se oli aika karu herätys, Piritta kertoo. – Osasin kysyä vain, että oletko sinä kunnossa. ’Joo’, poika vastasi ja kiirehti jatkamaan alkusammutusta. Roni oli ollut edellisenä päivänä yksin kotona Maskussa, sillä Piritta oli lähtenyt viikonlopuksi Poriin kyläilemään ja hänen miehensä Olli ja pariskunnan tytär Lilli olivat Piikkiössä, jossa perheellä on asuntovaunu. Uusperheen keskimmäinen, Piritan tytär Ronja opiskelee ja asuu Turussa. Päivän mittaan Roni oli lämmittänyt olohuoneen takkaa tavalliseen tapaan. Myöhemmin illalla hän oli lähtenyt kavereidensa kanssa käymään ulkona. Kun nuoret tulivat autolla takaisin pihaan, palohälyttimet huusivat ja seinästä puski savua. Pojat hälyttivät palokunnan ja aloittivat alkusammutuksen. – Sattumalta pojat olivat tulleet takaisin juuri ajoissa. Maskun palokuntakin on onneksi meiltä vain parin kilometrin päässä, joten apu oli paikalla nopeasti, Piritta sanoo. – Palokunnan mukaan oli pienestä kiinni, että koko talo olisi palanut. Suurin osa jäi lopulta ehjäksi, mutta kymmenen minuuttia myöhemmin tuskin mitään olisi ollut pelastettavissa. Olli kiiruhti takaisin kotiin jo aamuyöllä, mutta Piritta pääsi Porista Maskuun vasta aamun ensimmäisellä bussilla. Ne olivat tuskaisia tunteja odottaa. – Ei siinä enää uni tullut. Olen muutenkin luonteeltani sellainen, että minulle sopii paljon paremmin toimia katastrofin silmässä kuin jäädä sivusta seuraajaksi. Kotona odotti lohduton näky Kun Piritta vihdoin pääsi kotiin, pihassa odotti lohduton näky. Maassa lojui tiiliä ja hiiltyneitä seinän kappaleita, koska palokunta oli joutunut purkamaan rakenteita päästäkseen käsiksi palopesäkkeisiin. Vaikka taloa oli jo ehditty tuulettaa, savun haju oli kauhea. Sammutusvesi oli kastellut olohuoneen, ja sähköt olivat poikki koko talosta, koska sähkötaulu oli palaneessa nurkassa. – Onneksi vakuutusyhtiön kautta löytyi vielä saman sunnuntain aikana yritys, joka veti taloon tilapäiset sähköt ja asensi lämmittimiä, niin että koko talo ei jäätynyt pakkasella. Tulipalo oli alkanut seinän sisältä, olohuoneen takan ja savupiipun välistä. Jälkikäteen selvisi, että hormistossa oli ollut rakennusvirhe. – Takka on ollut meille talvisin pääasiallinen lämmön lähde, ja sitä oli lämmitetty 32 vuotta ilman ongelmia. Syttymissyyksi todettiin lopulta se, että vuosien lämmittäminen oli haurastuttanut takan ja piipun välistä suojaamatonta peltihormia, ja tuli levisi sitä kautta rakenteisiin. – Miksi se päätti syttyä juuri silloin, siihen ei varmasti koskaan saada sataprosenttista vastausta. Hiiretkin ovat voineet siirtää eristeitä seinän välissä, ja rakenteet menevät väkisinkin 30 vuodessa heikompaan kuntoon. Evakossa omassa kotipihassa Maanantaipäivän Piritta vietti lähinnä puhelimessa selvittämässä asioita. Lähin mahdollinen sijaisasunto olisi löytynyt Turusta, mutta se olisi ollut Lillin koulunkäynnin kannalta turhan kaukana. – Lopulta asuimme Ollin, Lillin ja Nelli-koiran kanssa ensimmäisen viikon asuntovaunussamme Piikkiössä, ja Roni majoittui kaverinsa luokse, Piritta kertoo. Pidempiaikaisena ratkaisuna karavaanariperhe päätyi asuntoautoonsa, joka otettiin talviteloilta ja tuotiin kotipihaan. – Siinä oli meidän kotimme lopulta kolme kuukautta. Välillä tuntui kuin olisimme asuneet iglussa, kun lumi peitti koko auton. Sisällä talossa palaneen haju oli ensimmäisinä AVM3_2023_alkuosa.indd 6 AVM3_2023_alkuosa.indd 6 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
7 ? KÄÄNNÄ ? 7 KÄÄNNÄ ? si, ja vappuna pääsimme muuttamaan takaisin. Ainoastaan olohuone oli remontin takia pidempään poissa pelistä. Savun hajukin on melkein kokonaan hävinnyt, tai ainakin siihen on niin tottunut, että sen huomaa enää tullessaan pitemmän tauon jälkeen kotiin, Piritta kertoo. Kriisiapu tarjosi omaa numeroa Punainen Risti ja monet viranomaiset tarjoavat apua äkillisten onnettomuuksien uhreille. Sitä ehdotettiin myös Piritalle, joka tunsi Punaisen Ristin kotimaan avun enemmän kuin hyvin – ehkä liiankin hyvin. Melkein 30 vuotta sitten Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi Hämeenlinnan Kalvolassa lähtenyt Piritta on nimittäin istunut Punaisen Ristin Maskun osaston hallituksessa vuodesta 2006 alkaen. Viime vuodet hän on toiminut nimenomaan kotimaan avun yhdyshenkilönä. – Tulipalon jälkeen minulle soitettiin kriisipäivystyksestä ja tarjottiin Punaisen Ristin Maskun osaston kotimaan avun yhdyshenkilön yhteystietoja. Langan toisessa päässä ei tahdottu heti ymmärtää, kun sanoin olevani sama henkilö. Väänsin oikein rautalangasta, että kyllä, minä asun Maskussa, se tulipalo oli meillä, ja minä olen Punaisen Ristin viikkoina niin kauhea, ettei siellä voinut oleskella käytännössä lainkaan. Savun jäljiltä lähes kaikki kodin tekstiilit, huonekalut ja vaatteet menivät joko pesulaan käsiteltäväksi tai kaatopaikalle, ja koko asunto piti kuurata hajua poistavilla pesuaineilla. Savuakin suuremmat vahingot aiheutti sammutusvesi, joka oli juossut olohuoneen nurkasta makuuhuoneeseen ja keittiöön asti. Seiniä ja lattiaa jouduttiin purkamaan, jotta rakenteita päästiin kuivattamaan. – Kuivauspuhaltimet ja ionisaattorit pitivät meteliä yötä päivää kahdeksan viikkoa. Huhtikuun lopussa talo todettiin vihdoin kuivakAVM3_2023_alkuosa.indd 7 AVM3_2023_alkuosa.indd 7 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
8 Yleiskokous "Tuntui ihanalta vaihtaa puhtaat lakanat." SAVUN HAJU oli aluksi niin voimakas, ettei talossa voinut oleskella käytännössä lainkaan. Alkukesästä muoviin käärittynä oli enää olohuone. osaston kotimaan avun yhdyshenkilö, joten ei tarvitse antaa minulle minun omia yhteystietojani, Piritta nauraa. – Sen tilanteen keskellä se tuntui hullulta, mutta jälkeenpäin ajateltuna se tietysti vain todisti, että järjestelmä toimii ja kotimaan apua osataan tarjota hädän hetkellä. Piritta kuitenkin kieltäytyi aluksi kaikesta avusta. Miksi, sitä hän ei oikein itsekään osaa sanoa. Ajatus kotimaan avun vastaanottamisesta tuntui hassulta, kun on itse kotimaan avun vapaaehtoinen – melkein kuin olisi omasta kuormasta syönyt, kun on itse aina ollut keräämässä varoja katastrofirahastoon! Vastentahtoinen autettava Tavallistakin raskaamman tilanteesta teki se, että Piritta oli noin vuotta aiemmin saanut koronatartunnan, josta oli jäänyt päälle niin sanottu pitkä korona, pitkäkestoinen covid-19 -sairaus. Se oirehti kuumeiluna, jatkuvana päänsärkynä ja uupumuksena, joita tulipalon aiheuttama stressi entisestään pahensi. – Olen ammatiltani sairaanhoitaja, joten olen tottunut toimimaan hätätilanteessa, mutta kun kriisi sattuu omalle kohdalle, se on eri asia. Kuume oli pilvissä ja mielessä myllersi niin, että en pystynyt lepäämään. Ennen tulipaloa olin saattanut nukkua pitkän koronan takia kolmetkin päiväunet, mutta sen jälkeen en pystynyt rentoutumaan, Piritta kertoo. Kynnystä ottaa apua vastaan nosti myös se, että vahingot olivat näennäisesti jääneet pieniksi. Talostahan ei ollut palanut kuin yksi nurkka, ja melkein koko irtaimisto oli yhtenä kappaleena. Lisäksi perheellä oli Piikkiön asuntovaunulla periaatteessa kaikki välttämättömät tavarat. Tosiasiassa kaikki talossa oli vähintään pitkän aikaa käyttökelvotonta savuja vesivahinkojen takia. Muutama päivä tulipalon jälkeen Piritta joutui myöntämään, että ehkä jotain apua sittenkin tarvittaisiin. Piikkiön, Lillin koulun ja kodin välin jatkuva reissaaminen nieli rahaa, joka oli muutenkin tiukoilla yli vuoden jatkuneen sairausloman takia. – Taisin sanoa jossain, että ruokakassi seurakunnan ruoka-avusta voisi helpottaa, niin säästyneet ruokarahat saisi käyttää polttoaineeseen. Tutut Punaisesta Rististä totesivat siihen, että kyllä sitten pitää pystyä ottamaan kotimaan apukin vastaan. – Silloin aloin vihdoin ymmärtää, että piru vie, ehkä me sittenkin voisimme kaivata apua. Esimerkiksi vaihtovaatteet ja lakanat voisivat olla ihan tarpeelliset. Soitin naapuriosastoon Nousiaisiin kotimaan avun yhdyshenkilölle Leila Lambergille ja kysyin, voisiko hän tulla auttamaan, koska itseäni minä en voi auttaa. – Vielä samana iltana Leila vei meidät Prismaan hankkimaan koko perheelle vaihtovaatteet, lakanat, pyyhkeet ja hygieniatarvikkeet, hammasharjat ja sellaiset. Kyllä tuntui ihanalta päästä vihdoin vaihtamaan puhtaat lakanat! Apua mahdollisimman monelle Nälkäpäivänä 28.–30. syyskuuta kerätään jälleen varoja Punaisen Ristin katastrofirahastoon, josta autetaan suurempien ja pienempien katastrofien uhreja meillä ja maailmalla. Ulkomailla Punaisen Ristin apua tarvitaan esimerkiksi luonnonkatastrofien kuten hirmumyrskyjen, maanjäristysten ja tulvien yhteydessä. Suomessa Nälkäpäivä-lahjoituksilla tuetaan vapaaehtoisten kouluttamista ja ylläpidetään Punaisen Ristin valmiutta vastata kriiseihin. Katastrofirahaston Nälkäpäivä 28.–30.9. AVM3_2023_alkuosa.indd 8 AVM3_2023_alkuosa.indd 8 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
9 KÄÄNNÄ ? ? PIRITAN PERHEEN kotina toimi kolme kuukautta omaan pihaan tuotu asuntoauto. TULIPALO ALKOI olohuoneen takan ja savupiipun välisestä hormista. Auta kriiseissä nyt ja huomenna! N älkäpäivänä kerätään jälleen lahjoituksia Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Osallistumalla keräykseen syys-lokakuun aikana autat Punaisen Ristin kanssa kriiseissä nyt ja huomenna. Nälkäpäivään voi osallistua joko lahjoittamalla katastrofirahastoon tai lähtemällä vapaaehtoiseksi kerääjäksi. Nälkäpäivän perinteinen lipaskeräys jalkautuu ympäri Suomea 28.–30. syyskuuta. Nälkäpäivänä kerättyjä varoja ei sidota etukäteen mihinkään tiettyyn kohteeseen. Näin apua voidaan toimittaa nopeasti silloin, kun tarve on suurin. Maailmalla katastrofirahaston apua on tarvittu viime vuosina varsinkin Itä-Afrikassa, Syyriassa, Turkissa, Afganistanissa ja Myanmarissa. Katastrofirahaston varoilla tuetaan myös katastrofien jälkeistä jälleenrakennustyötä, niihin varautumista ja tehdään pitkävaikutteista kehitysyhteistyötä. Kotimaassa Nälkäpäivänä saaduilla lahjoituksilla autetaan äkillisten onnettomuuksien uhreja, koulutetaan henkisen tuen ja ensihuollon vapaaehtoisia sekä tuetaan esimerkiksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa. Nälkäpäivän lipaskerääjäksi voi ilmoittautua etukäteen verkossa tai saapumalla suoraan keräyspisteelle keräyspäivänä. Osallistua voi myös ”digikerääjänä” eli perustamalla oman nettikeräyksen Nälkäpäivän hyväksi ja pyytämällä omia läheisiä ja tuttavia lahjoittamaan – vaikkapa merkkipäivän kunniaksi. Nälkäpäivänä jokainen löytää oman tapansa auttaa! Lue lisää: www.nälkäpäivä.fi Mihin raha menee? K atastrofirahaston sääntöjen mukaan keräyskulut saavat olla enintään 20 prosenttia, ja yleensä ne jäävät senkin alle. Jokaisesta Nälkäpäivään lahjoitetusta eurosta vähintään 80 senttiä menee näin avustuskohteeseen. Sallittuja keräyskuluja ovat esimerkiksi keräysvälineiden kuten liivien ja lippaiden hankintakulut, keräyksen markkinointikulut sekä ulkopuolisten palveluntarjoajien kuten puhelinoperaattoreiden ja pankkien palveluista syntyvät kulut. Esimerkkejä lahjoitusvarojen käyttökohteista: 3 € neljä kiloa riisiä nälkäiselle perheelle Itä-Afrikassa 6 € kymmenen annosta maissipuuroa lapsille Malawissa 10 € terveellinen ateria kuuden hengen perheelle Somaliassa 50 € henkisen tuen koulutus vapaaehtoiselle Suomessa 180 € vaatekerta kotinsa menettäneelle perheelle Suomessa varoista autetaan myös äkillisten onnettomuuksien kuten juuri tulipalojen uhreja. Siksi Piritta Nummelakin päätti kertoa perheensä koettelemuksesta: että mahdollisimman moni osallistuisi Nälkäpäivään ja että mahdollisimman moni saisi apua. – Minulla oli kriisin keskellä niin voimakas sokkija stressireaktio päällä, että en osannut ajatellut ihan järkevästi, mutta jälkikäteen ajatellen juuri näitä tilanteita varten katastrofirahaston kotimaan apu on olemassa. Jos sama olisi tapahtunut kenelle tahansa muulle, olisin ilman muuta ollut heti tarjoa massa apua! – Ja onneksi kaikki eivät ole samanlaisia jästejä kuin minä, että eivät tahdo ymmärtää ottaa apua vastaan, Piritta nauraa. ? Lahjoita katastrofirahastoon Verkossa: www.nälkäpäivä.fi Tekstiviestillä: viesti SPR20 numeroon 16499 (20 €) Puhelinsoitolla: lahjoitusnumero 0600 12220 (20,28 € + pvm) Tilisiirrolla: katastrofirahaston tili FI52 5000 0120 4156 73, viite 5186 MobilePaylla: numero 10900 Keräyslupa: RA/2020/1407 ÅLR 2022/8376 AVM3_2023_alkuosa.indd 9 AVM3_2023_alkuosa.indd 9 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
10 10 Suomen Punaisen Ristin apu maailmalle 2022 Ukrainan konflikti ja Itä-Afrikan kuivuus kasvattivat kansainvälisen avun tarvetta vuonna 2022. Suomen Punainen Risti lähetti kriisialueille tukea ja avustustyöntekijöitä sekä toteutti kehitysyhteistyöhankkeita, joiden kautta apua sai yli 900 000 ihmistä 14 maassa Afrikassa ja Aasiassa sekä Lähi-idän Jemenissä. TEKSTI EIJA PALOSUO JA SINI ANTTILA SCOLASTICA ESEKON hakee vettä Punaisen Ristin jakelupisteeltä Keniassa. Varautuminen on yhä tärkeämpää K atastrofeihin varautuminen on merkittävä osa Suomen Punaisen Ristin työtä sekä kotimaassa että maailmalla. Ennakoiminen ja suunnittelu auttavat säästämään ihmishenkiä, vähentämään tuhoja ja lievittämään inhimillistä kärsimystä katastrofin sattuessa. Viime vuonna Suomen Punaisen Ristin kehitysyhteistyö auttoi 112 700 ihmistä yhteisöjen varautumistoimien piiriin. Edistimme myös tasa-arvoa ja terveyttä sekä erityisesti naisten ja tyttöjen oikeutta päättää omasta kehostaan ja elää kokematta väkivaltaa. Viime vuonna 76 400 ihmistä sai työmme kautta seksuaalija lisääntymisterveyden palveluita. Yli 100 000 ihmistä oppi hankkeissamme ehkäisemään lapsille vaarallisia tartuntatauteja. Teimme työtä pitkäjänteisen kehityksen edistämiseksi alueilla, jotka kärsivät konflikteista ja ovat pitkittyneen humanitaarisen avun tarpeessa. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun paikalliset vapaaehtoiset ovat vaikeilla alueilla usein ensimmäisiä ja joissain tapauksissa ainoita auttajia. Afganistanissa liikkuvat terveystiimit tavoittivat tuellamme 116 200 potilasta, joista yli puolet oli naisia. Kriisitilanteessa nopein apu tulee läheltä. Suomen Punainen Risti tukee kumppanimaissaan paikallisten Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten omaa varainhankintaa, vapaaehtoistoimintaa ja hallintoa, jotta sisaryhdistyksillämme olisi valmiudet toimittaa elintärkeää apua maanlaajuisesti. Ilmastokestäviä viljalajikkeita Eswatiniin Suomen Punainen Risti liittyi mukaan Euroopan komission humanitaarisen avun toimiston ECHO:n rahoittamaan yhteistyöhön, jossa kymmenen eurooppalaista Punaisen Ristin yhdistystä toteuttaa kehityshankkeita 24 maassa. Hankkeet keskittyvät katastrofivarautumiseen, pandemiavalmiuteen ja käteisavustuksiin. Eswatinissa hankkeen puitteissa tuettiin viljelijöiden koulutusta uusien, ilmastokestävämpien viljelymenetelmien ja -lajikkeiden käytössä. Lisäksi jaettiin mm. käteisavustuksia, joilla viljelijät pystyvät ostamaan tarvitsemansa siemenet ja lannoitteet. Eswatinin lisäksi Suomen Punainen Risti oli mukana hankkeissa Somaliassa, Kambodzhassa sekä Tadzhikistanissa. Kaikkiaan ECHO-kumppanuushankkeet tavoittivat noin 4,6 miljoonaa ihmistä. SPR:n kansainvälisen avun rahoitus 2019–2021 (milj. euroa) 2020 ULKOMINISTERIÖ EUROOPAN UNIONI SUOMEN PUNAINEN RISTI 2021 10 E S A S A LM IN EN E IJA P A LO S U O Kansainvälinen apu 2019–2021 (milj. euroa) KEHITYSYHTEISTYÖ HUMANITAARINEN APU 2021 2022 2022 2020 SPR:n avustustyöntekijät ulkomailla 2020: 168 2021: 191 2022: 189 10,4 24,9 13,6 41,9 26,8 12,4 10,7 12,2 28,4 5,0 7,3 1,6 21,4 22,2 20,8 AVM3_2023_alkuosa.indd 10 AVM3_2023_alkuosa.indd 10 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
11 ? KÄÄNNÄ ? Avustustyö Ukrainassa jatkuu U krainan humanitaarinen tilanne jatkuu erittäin vaikeana. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan humanitaarista apua tarvitsee Ukrainassa edelleen noin 17 miljoonaa ihmistä, joista yli 5 miljoonaa elää maansisäisinä pakolaisina. Suomen Punainen Risti tukee Ukrainassa kansainvälisen Punaisen Ristin työtä, jota johtaa Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC. Punainen Risti jakaa konfliktin uhreille ruokaa, vettä, lääkkeitä ja muita avustustarvikkeita sekä järjestää terveydenhuoltoa ja majoitusta. Suurimman osan avusta vie perille paikallinen Ukrainan Punainen Risti. Katastrofirahastosta on ohjattu Ukrainan apuun tähän mennessä noin 25 miljoonaa euroa. Varoilla on kustannettu materiaalisen avun lisäksi mm. käteisavustuksia pakolaisille. Ukrainaan ja sen naapurimaihin on lisäksi lähetetty suomalaisia avustustyöntekijöitä. Suomen Punainen Risti on toimittanut Ukrainaan myös terveysklinikan ja tukenut 10 liikkuvan terveysyksikön perustamista. Tampereen logistiikkakeskuksesta Ukrainaan on lähetetty mm. generaattoreita, telttoja, huopia sekä lääkintäja keittiötarvikkeita. AVUSTUSTARVIKKEITA lähdössä Tampereelta kohti Ukrainaa. Katastrofivalmiutta Nepaliin Ilmastonmuutos on lisännyt sään ääri-ilmiöitä ja muuttanut sadekausien kiertoa vuoristoisessa Nepalissa. Tulvat ja kuivuudet vaikeuttavat maanviljelyä ja puhtaan juomaveden saatavuutta, mikä heikentää myös terveyttä. Punainen Risti tuki kylien sopeutumista ilmastonmuutokseen uudistamalla pohjavesialtaita, joista puhdasta vettä saa nyt 1 376 perhettä. Koulutimme myös viljelijöitä luonnonmukaisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytössä, jotta he voivat torjua lämpenemisen tuomia kasvituholaisia ja parantaa satojaan. Yhdessä Nepalin Punaisen Ristin kanssa vahvistimme lisäksi yhteisöjen katastrofivalmiutta asukkaiden koulutuksen ja valmiusharjoitusten avulla. Hygieniatarpeisiin huomiota Malawissa Puhtaan veden saatavuus ja käytettävissä olevat hygieniatilat vaikuttavat merkittävästi naisten ja tyttöjen terveyteen Malawissa. Punainen Risti kunnosti ja rakensi kouluihin vessoja ja käsienpesupisteitä, mikä helpottaa tyttöjen koulunkäyntiä varsinkin kuukautisten aikana. Suomen Punaisen Ristin tuella rakennetuista esteettömistä vessoista hyötyy Malawissa yli 6 000 oppilasta. Koulutytöille jaettiin hygieniapaketteja, jotka sisältävät esimerkiksi kuukautissuojia, saippuaa ja alusvaatteita. Tytöille järjestettiin myös koulutusta kuukautishygieniasta ja heitä opetettiin valmistamaan itse kestokuukautissuojia. Pelastusoperaatio Välimerellä jatkui Suomen Punainen Risti jatkoi katastrofirahaston varoista tukeaan merihätään joutuneiden siirtolaisten auttamiseksi Välimerellä. – Ihmiset pakenevat kotimaastaan monista eri syistä, mutta he kaikki etsivät turvallisempaa ja parempaa elämää. Meidän velvollisuutemme on auttaa kaikkia hätään joutuvia, avustustyöntekijä Stefano Rigatelli sanoo. Rigatelli osallistui kansainvälisen Punaisen Ristin ja SOS Mediterranee -järjestön operaatioon, jonka Ocean Viking -alus on pelastanut jo yli 4 000 merihätään joutunutta siirtolaista Välimerellä. Merestä pelastetuille siirtolaisille jaetaan myös välttämättömiä avustustarvikkeita. Aliravitsemuksen seurantaa Somaliassa Somaliassa noin seitsemän miljoonaa ihmistä kärsii nälkäkriisistä, jonka taustalla vaikuttavat pitkään jatkuneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Itä-Afrikkaa piinannut ennenäkemätön kuivuus on tappanut karjaeläimiä ja tuhonnut satoja. Jatkoimme yhteistyötä Somalian Punaisen Puolikuun kanssa, joka ylläpitää sekä pysyviä että liikkuvia terveysklinikoita. Klinikat tarjoavat perusterveydenhuoltoa, rokotuksia ja ravitsemustukea erityisesti vaikeimmin saavutettavien alueiden maaseutuyhteisöille. Tukemillamme klinikoilla tehtiin aliravitsemusseulonta 35 000:lle alle 5-vuotiaalle lapselle ja rokotettiin 14 500 lasta. Klinikoilla tarjottiin myös seksuaalija lisääntymisterveyspalveluita. Kaikkiaan hoitoa sai yli 70 000 ihmistä. 11 IF R C IF R C L A U R A V E S A LO U IS M A LY E E A N T H O N Y JE A N AVM3_2023_alkuosa.indd 11 AVM3_2023_alkuosa.indd 11 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
? KÄÄNNÄ ? KÄÄNNÄ ? 13 T unnelma oli korkealla kuin Itä-Suomen yliopiston Carelia-juhlasalin katto, kun Suomen Punaisen Ristin yleiskokous kokoontui 10.–11. kesäkuuta Joensuuhun. Henkeä nosti paitsi poikkeuksellisen kylmän jakson jälkeen lämmennyt sää, myös mahdollisuus kokoontua koronavuosien jälkeen yhteen koko järjestön voimin. Kaikkiaan yleiskokous keräsi Pohjois-Karjalaan lähes 800 Punaisen Ristin osastojen ja piirien edustajaa, vapaaehtoista, työntekijää ja kutsuvierasta. Kokouksen avajaispuheenvuoroissa lauantaina viikonlopun motoksi nostettiin ilo, toivo ja luottamus, jonka yleiskokous vahvisti myös toimintalinjauksessa Suomen Punaisen Ristin tulevaisuuden tavoitteeksi vuosille 2024–2026: Punaisen Ristin toiminta tuo iloa, antaa toivoa ja vahvistaa ihmisten luottamusta toisiinsa ja Punaisen Ristin apuun. – Punainen Risti on yksi Suomen vaikuttavimmista kansalaisjärjestöistä. Sen tunnustettu asema ei ole syntynyt itsestään, vaan se on vaatinut pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä. Se perustuu periaatteille ja toiminnalle, jotka koetaan kansalaisten keskuudessa laajasti arvokkaiksi ja hyväksytyiksi. Näin on ollut, ja näin näyttää tänä vii konloppuna hyväksyttävien linjausten perusteella olevan myös tulevaisuudessa, kannusti eduskunnan entinen puhemies Anu Vehviläinen , pohjoiskarjalainen itsekin, tuodessaan valtiovallan tervehdyksen yleiskokoukselle. Periaatteiden merkitystä toimintaa ohjaavana selkänojana painotti tervetuliaissanoissaan myös Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Elli Aaltonen . – Ihmiset tarvitsevat apua ja suojelua täysin riippumatta siitä, keitä he ovat, nyt enemmän kuin koskaan. Me Punaisessa Ristissä varmistamme, että kaikilla on jatkossakin mahdollisuus saada apua, saada sitä läheltä, ja toimia itse vapaaehtoisina auttajina, Aaltonen linjasi. – Meidän voimamme on aina ollut vapaaehtoisissa, ja tulevaisuudessa kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan vain entistä enemmän. Luottamusjohtoon tungosta Yleiskokouksen virallisella asialistalla olivat tuttuun tapaan Suomen Punaisen Ristin luottamusjohdon valinta, toimintalinjauksen vahvistaminen seuraaviksi kolmeksi Suomen Punaisen Ristin yleiskokous houkutteli aurinkoiseen Joensuuhun kesäkuun alussa sadoittain Punaisen Ristin vapaaehtoisia. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ AVM3_2023_alkuosa.indd 13 AVM3_2023_alkuosa.indd 13 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
14 vuodeksi sekä yleiskokoukselle jätettyjen aloitteiden ja ponsien käsittely. Joensuussa hyväksyttiin myös muutoksia Suomen Punaisen Ristin sääntöihin. Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajaksi yleiskokous vahvisti odotetusti yhteiskuntatieteiden tohtori Elli Aaltosen Porvoosta. Aaltosen jatkokausi oli Punaisen Ristin vaalitoimikunnan esitys yleiskokoukselle, eikä soraääniä kuultu myöskään paikan päällä Joensuussa. Sen sijaan kolmesta varapuheenjohtajan paikasta käytiin yleiskokouksessa tiukka kisa. Äänestyksen jälkeen Punaisen Ristin varapuheenjohtajiksi valittiin Max Lindholm Helsingistä, Riitta Nieminen Kangasalta ja Dan Sundqvist Maarianhaminasta. Lopputulos vastasi näin vaalitoimikunnan esitystä, vaikka myös kokouspaikalla ehdolle asetetut Tiina Hörkkö Korsosta ja Tuula Oksanen Turusta saivat paljon kannatusta. Hallituksen muiksi jäseniksi yleiskokous valitsi äänestyksen jälkeen Ruut Rissasen Tampereelta, Harri Jokirannan Seinäjoelta, Pekka Pirin Espoosta, Marju Sjöstenin Porista, Maiju Jolma-Taylorin Rovaniemeltä ja Osmo Tolosen Keiteleeltä. Suomen Punaisen Ristin valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Otto Kari Helsingistä ja varapuheenjohtajaksi Päivi Viilomaa Riihimäeltä. Ei kiintiöpaikkaa nuorille Suomen Punaisen Ristin hallituksen esitys järjestön toimintalinjaukseksi hyväksyttiin Joensuussa pienin muutoksin. Vuosina 2024–2026 Punainen Risti jatkaa näin edellisessä toimintalinjauksessa käynnistettyä työtä tavoitteenaan rakentaa turvallista yhteiskuntaa, jossa kaikki ihmiset voivat luottaa saavansa tarvitsemansa avun ja suojelun ja jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja osallistua yhteisön ja yhteiskunnan toimintaan. Suomen Punainen Risti tahtoo omalla toiminnallaan tukea luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa, joka puolustaa ihmisarvoa, toimii inhimillisyyden puolesta ja kannustaa vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Kiivaimman keskustelun Joensuussa herätti järjestön sääntöihin ehdotettu muutos, joka olisi vaatinut kaikkia Punaisen Ristin osastoja nostamaan hallitukseensa vähintään yhden alle 29-vuotiaan jäsenen. Kiintiöpaikan puolesta puhuivat varsinkin nuoremmat kokousedustajat, jotka toivoivat muutoksen vahvistavan nuorten asemaa ja vaikuttamismahdollisuuksia Punaisessa Ristissä. Pitkän keskustelun ja äänestyksen jälkeen yleiskokous päätyi hylkäämään muutosesityksen, sillä kiintiöpaikan pelättiin johtavan vaikeisiin tilanteisiin siinä tilanteessa, että osaston riveistä ei yksinkertaisesti löydy sopivaa nuorta ehdokasta. Yleiskokoukselle tehdyistä aloitteista salissa ja sen ulkopuolella puhutti ehdotus Nälkäpäivä-keräyksen siirtämisestä syksystä kevääseen. Vastaava aloite oli tuotu yleiskokoukseen jo kahdesti aiemmin, Turussa 2014 ja Helsingissä 2017. Molemmilla kerroilla ylivoimainen enemmistö äänivaltaisista edustajista oli äänestänyt siirtoa vastaan, eikä lopputulos muuttunut Joensuussakaan: Nälkäpäivä pysyy tutulla paikallaan syksyssä. Aloitteen hylkäämistä esitti yleiskokoukselle myös järjestön hallitus. Perusteluissaan hallitus muistutti, että Nälkäpäivän tavoite on ensisijaisesti kerätä varoja katastrofirahastoon sekä tukea valmiutta ja varautumista. Vaikka "Nälkäpäivä pysyi tutulla paikallaan syksyssä." 1 2 3 1 Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Mikko Sipilä sai kehuja toiminnastaan yleiskokouksen puheenjohtajana. Kiitokset hän välitti eteenpäin järjestelyissä uurastaneille vapaaehtoisille. 2 Oskari Perholehto Rajamäen osastosta kiitteli äänestysten sujuvuutta. Suuria odotteluja ei tullut, vaikka äänestyksiä tarvittiin useita. 3 Ehdokkaat Suomen Punaisen Ristin hallituksen jäseniksi esittäytyivät yleiskokoukselle. Hyviä ehdokkaita oli jälleen enemmän kuin paikkoja. AVM3_2023_alkuosa.indd 14 AVM3_2023_alkuosa.indd 14 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
15 ? KÄÄNNÄ ? keräyksen järjestämisessä loppukeväästä olisi omat etunsa, kokemus on osoittanut, että syksy on kevättä parempi aika kerätä lahjoituksia. Nälkäpäivän ajankohta syyskuun lopussa osuu sopivasti ennen loppuvuoden muita perinteisiä suurkeräyksiä, ja Punaisen Ristin pääkampanjat jakautuvat näin tasaisemmin ympäri vuotta. Parasta mitä Savo-Karjalasta saa Virallisen ohjelman lomassa Joensuussa ehdittiin tietenkin myös pitää hauskaa ja tavata vanhoja ja uusia ystäviä ympäri Suomea. Jo yleiskokousperinteeksi muodostuneessa ansiomerkkien jakotilaisuudessa hotelli Kimmelin salissa kohotettiin maljat 45:lle erityisen ansioituneelle Punaisen Ristin vapaaehtoiselle, joista 21 palkittiin tasavallan presidentin myöntämällä Suomen Punaisen Ristin kultaisella ansiomitalilla ja 24 hopeisella ansiomitalilla. Kaikkiaan kultaisen ansiomitalin vähintään 30 vuoden vapaaehtoistoiminnasta sai tänä vuonna 50 vapaaehtoista. Yleiskokouksen iltajuhla järjestettiin Ilosaaren Kerubissa, jossa kokousväkeä viihdyttivät Lyyti, Marko Haavisto ja Poutahaukat sekä loppuillasta paikallinen legenda, tanssiorkesteri Lossimies. Historiankirjojen mukaan yleiskokous oli järjestetty Joensuussa viimeksi vuonna 1956, mutta mahdollinen rutiinin puute ei näkynyt ainakaan järjestelyissä, jotka keräsivät kokousväeltä vuolaita kiitoksia. Osansa positiivisesta palautteesta sai myös kokouksen puheenjohtajistossa urakoinut Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin tuore puheenjohtaja Mikko Sipilä . – Palaute on ollut äärimmäisen positiivista, ja joku julisti tämän jopa parhaaksi yleiskokoukseksi koskaan! Mutta ei se minun ansiotani tietenkään ole, vaan piirin upeiden vapaaehtoisten, jotka hoitivat järjestelyt todella ammattitaitoisesti, Sipilä kiitteli. – Pieniä kehittämiskohteita löytyy aina, mutta kyllä me parasta pyrimme tarjoamaan, mitä Savo-Karjalasta saa! Yleiskokouksessa ei Sipilän mielestä koettu suuria yllätyksiä. Hyväksytty toimintalinjaus on Suomen Punaisen Ristin näköinen, ja luottamustehtäviin oli tarjolla hyviä ehdokkaita enemmän kuin paikkoja riitti. Pieneksi kauneusvirheeksi Sipilä nimesi vain nuorten hallituspaikoista käydyn keskustelun. – Itse päätöstä olen ehkä jäävi kommentoimaan, koska minut valittiin 18-vuotiaana osaston varapuheenjohtajaksi ja 28-vuotiaana piirin puheenjohtajaksi, mutta sitä tietysti toivoisi, että erilaisille mielipiteille muistetaan antaa tilaa syyllistämättä toisia. Enemmistön päätöstä täytyy kuitenkin Punaisen Ristin kaltaisessa järjestössä kunnioittaa, vaikka tulos olisi itselle pettymys. Seuraavaksi Rovaniemelle 2026! Positiivisissa tunnelmissa kotimatkalle lähti myös Oulun osaston varapuheenjohtaja Susanna Kouva , joka osallistui yleiskokoukseen ensimmäistä kertaa. – Minusta kokous oli onnistunut ja päätökset pääosin hyvin perusteltuja. Erityisen iloinen olin siitä, että toimintalinjauksessa nostettiin esiin digitalisaatio ja tiedolla johtaminen, ne ovat todella tärkeitä asioita, informaatiotutkija Kouva summasi. – Kysymykseen nuorten osallistamisesta olisin itse toivonut toista ratkaisua. Ymmärrän, että kaikki osastot eivät välttämättä löydä nuoria hallitukseensa, mutta eikö nuorille olisi voitu antaa paikka edes piirihallitukseen? Meillä Oulun yliopistolla on nuorille kaksi kiintiöpaikkaa hallituksessa. Tuskin siihen olisi Punainen Risti kaatunut, varsinkin kun kaikki pitävät nuorten mukaan saamista niin tärkeänä. Onnistuneena viikonloppua piti myös Rajamäen osaston puheenjohtaja Oskari Perholehto , jolle yleiskokous oli jo ties kuinka mones. – Muutaman vuoden olin välillä poissa, mutta melkein kaikki yleiskokoukset olen käynyt sen jälkeen, kun aloitin vapaaehtoisena 1981, Perholehto kertoili. – Ilmapiiri oli hyvä ja järjestelyt erinomaiset, ja oli kiva nähdä tuttuja pitkästä aikaa. Monesta asiasta jouduttiin äänestämään, mutta sekin sujui ilman suurempaa odottelua. Myös nuoren polven mielipiteiden kuunteleminen on tärkeää, vaikka samoja asioita olisi mietitty aikaisemminkin. – Oikeastaan ainoa asia, jota jäin kaipaamaan, oli näkyvyys keskustassa. Punaisella Ristillä oli suurtapahtuma kaupungissa, mutta se ei näkynyt torilla mitenkään. Se on totta. Suurelle yleisölle suunnatut Punaisen Ristin toiminnan esittelyt jäivät Joensuussa vähiin. Toivottavasti jälleen ensi kerralla, kun viestikapula siirtyy Savo-Karjalalta Lapin piirille. Nähdään siis Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksessa Rovaniemellä 2026! ? Lisää yleiskokouksen päätöksistä: rednet.punainenristi.fi/ yleiskokous2023 1 2 1 Puheenjohtaja Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula nostivat maljan Punaisen Ristin kultaisilla ja hopeisilla ansiomitaleilla palkituille. 2 Uusi varapuheenjohtaja Dan Sundqvist sai onnittelut Kristiina Kumpulalta, jolle Joensuun yleiskokous jäi viimeiseksi pääsihteerinä. "Nuoren polven kuunteleminen on tärkeää." AVM3_2023_alkuosa.indd 15 AVM3_2023_alkuosa.indd 15 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
Muumisukat Nuuskamuikkunen Muminstrumpor Snusmumriken Muumiaiheiset hauskat paidat ja sukat koululaisille kokoja myös aikuisille! Trevliga tröjor och strumpor med Mumintema för skolelever – även vuxenstorlekar! Kuvitukset perustuvat Tove Janssonin 60-luvulla Punaiselle Ristille piirtämiin kuviin. Paidat ja sukat on valmistettu vastuullisesti yhteistyössä Moomin by Nordic Buddiesin kanssa. Illustrationerna baserar sig på bilder som Tove Jansson ritade för Röda Korset på 60-talet. Tröjorna och strumporna är tillverkade ansvarsfullt i samarbete med Moomin by NordicBuddies. 32,90 € 27,90 € UUSI! 32,90 € 6,90 € Koko: 33-35 9,90 € Koko: 36-42 9,90 € Koko: 40-45 NYTT! 16,50 € 69 € Sadeviitta heijastimilla, punainen ja musta, valmistettu Suomessa Regncape med reflex, röd och svart, tillverkad i Finland 12,90 € Muista myös heijastavat tuotteet turvaamaan koulutietä ja työmatkoja! Kattavan valikoiman löydät verkkokaupastamme punaisenristinkauppa.fi. Kom också ihåg de reflekterande produkterna som håller dig trygg på vägen till skolan och arbetet! Ett täckande sortiment hittar du i vår webbutik rodakorsbutiken.fi. Tuotteiden hinnat sisältävät ALV 24%. Tilauksiin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Produktpriserna innehåller moms 24 %. Leveranskostnader läggs till beställningspriset. Produkterna finns i begränsat antal. JÄSENETU Ensiapulaukut MEDLEMSFÖRMÅN Första hjälpen-väskor 6,90 € Strech Plus heijastin Strech Plus-reflex UUSI! NYTT! 6,50 € kpl 35,20 € (44 €) 59,90 € (74,90 €) 19,90 € 15,90 € 39 € Tarjous voimassa 31.10.2023 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. Erbjudandet är i kraft till 31.10.2023. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. Heijastava Cityreppu Reflekterande Cityryggsäck Heijastava narureppu Reflekterande ryggsäck med snören Heijastava repunsuoja Reflekterande ryggsäcksskydd Heijastava Suoja-sateenvarjo punainen ja musta Avun askelkuosi Reflekterande paraply Suoja med Hjälpens steg-mönster i rött och svart Heijastava lippalakki Reflekterande keps Muumiheijastimet Nuuskamuikkunen, Pikku Myy, Haisuli ja Tiuhti ja Viuhti Muminreflex Snusmumriken, Lilla My, Stinky och Tofslan och Vifslan Yleiskäytön ensiapulaukku Första hjälpenväska för universalbruk Ensiapulaukku työpaikalle Första hjälpenväska för arbetsplatsen Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodikenttään SPRJASEN23. Förmånen får du genom att vid kassan skriva SPRJASEN23 i rabattkodsfältet. Matkailijan ensiapulaukku Första hjälpenväska för resenären 18,40 € (23 €) UUSI! NYTT! -20 % Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Lasten paidat Lasten muumipaita valkoinen Mumintröja för barn vit (Koot: 3-4 vuotta – 11-12 vuotta storlekar 3-4 år 11-12 år) Aikuisten paidat Muumi-paita Nuotiolla kermanvärinen Mumintröja Vid lägerelden gräddvit Muumipaita Nuuskamuikkunen tummansininen Mumintröja Snusmumriken mörk blå (Malli unisex, koot: XS – XXL) AVM3_2023_oma_ilmo2s.indd All Pages AVM3_2023_oma_ilmo2s.indd All Pages 5.9.2023 16.35 5.9.2023 16.35 AVM3_2023_alkuosa.indd 16 AVM3_2023_alkuosa.indd 16 5.9.2023 16.44 5.9.2023 16.44
? KÄÄNNÄ ? Muumisukat Nuuskamuikkunen Muminstrumpor Snusmumriken Muumiaiheiset hauskat paidat ja sukat koululaisille kokoja myös aikuisille! Trevliga tröjor och strumpor med Mumintema för skolelever – även vuxenstorlekar! Kuvitukset perustuvat Tove Janssonin 60-luvulla Punaiselle Ristille piirtämiin kuviin. Paidat ja sukat on valmistettu vastuullisesti yhteistyössä Moomin by Nordic Buddiesin kanssa. Illustrationerna baserar sig på bilder som Tove Jansson ritade för Röda Korset på 60-talet. Tröjorna och strumporna är tillverkade ansvarsfullt i samarbete med Moomin by NordicBuddies. 32,90 € 27,90 € UUSI! 32,90 € 6,90 € Koko: 33-35 9,90 € Koko: 36-42 9,90 € Koko: 40-45 NYTT! 16,50 € 69 € Sadeviitta heijastimilla, punainen ja musta, valmistettu Suomessa Regncape med reflex, röd och svart, tillverkad i Finland 12,90 € Muista myös heijastavat tuotteet turvaamaan koulutietä ja työmatkoja! Kattavan valikoiman löydät verkkokaupastamme punaisenristinkauppa.fi. Kom också ihåg de reflekterande produkterna som håller dig trygg på vägen till skolan och arbetet! Ett täckande sortiment hittar du i vår webbutik rodakorsbutiken.fi. Tuotteiden hinnat sisältävät ALV 24%. Tilauksiin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Produktpriserna innehåller moms 24 %. Leveranskostnader läggs till beställningspriset. Produkterna finns i begränsat antal. JÄSENETU Ensiapulaukut MEDLEMSFÖRMÅN Första hjälpen-väskor 6,90 € Strech Plus heijastin Strech Plus-reflex UUSI! NYTT! 6,50 € kpl 35,20 € (44 €) 59,90 € (74,90 €) 19,90 € 15,90 € 39 € Tarjous voimassa 31.10.2023 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. Erbjudandet är i kraft till 31.10.2023. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. Heijastava Cityreppu Reflekterande Cityryggsäck Heijastava narureppu Reflekterande ryggsäck med snören Heijastava repunsuoja Reflekterande ryggsäcksskydd Heijastava Suoja-sateenvarjo punainen ja musta Avun askelkuosi Reflekterande paraply Suoja med Hjälpens steg-mönster i rött och svart Heijastava lippalakki Reflekterande keps Muumiheijastimet Nuuskamuikkunen, Pikku Myy, Haisuli ja Tiuhti ja Viuhti Muminreflex Snusmumriken, Lilla My, Stinky och Tofslan och Vifslan Yleiskäytön ensiapulaukku Första hjälpenväska för universalbruk Ensiapulaukku työpaikalle Första hjälpenväska för arbetsplatsen Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodikenttään SPRJASEN23. Förmånen får du genom att vid kassan skriva SPRJASEN23 i rabattkodsfältet. Matkailijan ensiapulaukku Första hjälpenväska för resenären 18,40 € (23 €) UUSI! NYTT! -20 % Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Lasten paidat Lasten muumipaita valkoinen Mumintröja för barn vit (Koot: 3-4 vuotta – 11-12 vuotta storlekar 3-4 år 11-12 år) Aikuisten paidat Muumi-paita Nuotiolla kermanvärinen Mumintröja Vid lägerelden gräddvit Muumipaita Nuuskamuikkunen tummansininen Mumintröja Snusmumriken mörk blå (Malli unisex, koot: XS – XXL) AVM3_2023_oma_ilmo2s.indd All Pages AVM3_2023_oma_ilmo2s.indd All Pages 5.9.2023 16.35 5.9.2023 16.35 AVM3_2023_alkuosa.indd 17 AVM3_2023_alkuosa.indd 17 5.9.2023 16.44 5.9.2023 16.44
18 P orin Seurakuntakeskus täyttyy iloisista kasvoista ja puheensorinasta, kun Red Cross Clubin vapaaehtoiset toivottavat kävijät tervetulleiksi. Vilskettä ja menoa riittää, sillä moni tulee paikalle koko perheen voimin. – Täällä tapaa ihmisiä ympäri maailman. Porukka on eläväistä, ja paikalla on kaikenikäisiä isovanhemmista pikkulapsiin. Kaikki kunnioittavat toisiaan ja nautimme toistemme seurasta, kerhon vapaaehtoinen Emily Mungai-Narinen kertoo. Koronavuonna 2020 Suomeen Keniasta saapunut Emily oli mukana aloittamassa Red Cross Clubin toimintaa Porin SeurakuntaTäällä kukaan ei istu yksin Perjantai-iltaisin kokoontuva Porin Red Cross Club on monelle viikon kohokohta. Kahvin ja pelien äärellä löydetään uusia ystäviä, opitaan suomen kieltä ja saadaan iloa toisten auttamisesta. TEKSTI MATLEENA MERTA KUVAT JUHA SINISALO keskuksella. Nykymuodossaan kaikille avoin, monikulttuurinen kohtaamispaikka Red Cross Club aloitti vuonna 2021. Aiemmin kerhotoimintaa oli järjestetty vaihtelevissa tiloissa. – Viimeisen vuoden aikana olemme saaneet paljon lapsiperheitä mukaan toimintaan. Iso osa Red Cross Clubin kävijöistä on pakolaistaustaisia. Menestyksemme salaisuus ovat vapaaehtoiset, joilla on itsellään maahanmuuttajatausta ja laajat verkostot. Ihmiset tulevat tänne puskaradion ja ystäviensä kautta, toiminnasta vastaava vapaaehtoinen Pauliina Vilpakka sanoo. Avunsaaja voi myös auttaa Red Cross Clubin kävijät ja vapaaehtoiset ovat monikulttuurinen porukka. Moni vapaaehtoisista on tullut paikalle alun perin kävijänä ja siirtynyt sitten vapaaehtoiseksi. Yksi heistä on Irakista Suomeen tullut Hawraman Taher Seyed , jolle ystävä vinkkasi toiminnasta. – Tykkään auttaa ihmisiä. Puhun kuutta eri kieltä, ja avustan ihmisiä esimerkiksi sairaalassa asioimisessa tai asunnon etsinnässä. Red Cross Clubin vapaaehtoisena pääsen myös vahvistamaan suomen kielen taitoani. Muut vapaaehtoiset ovat tosi mukavia. Meillä on mahtava porukka, Hawraman kertoo. RED CROSS CLUBIN vapaaehtoiset Emily Mungai-Narinen ja Hawraman Taher Seyed peluuttavat kerhon lapsia. AVM3_2023_alkuosa.indd 18 AVM3_2023_alkuosa.indd 18 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
19 ? KÄÄNNÄ ? Hawraman ja Emily kertovat, että Red Cross Clubissa järjestetään paljon esimerkiksi synttärijuhlia. Mieleen ovat jääneet etenkin eräälle pitkään toiminnassa mukana olleelle vapaaehtoiselle järjestetyt yllätyssynttärit. Osalla Red Cross Clubin kävijöistä on taustallaan ikäviä tai traumaattisia kokemuksia. Kerran kävijöiden joukossa oli pieni tyttö, joka oli menettänyt äitinsä. – Tyttö itki kovasti, mutta Emily otti hänet syliinsä ja lohdutti häntä. Pikkuhiljaa tyttö rauhoittui, Pauliina kertoo. Pauliina kertoo, että Red Cross Clubia ylläpitää noin kymmenen vapaaehtoisen ryhmä. Jokaista perjantai-iltaa on järjestämässä 4–5 vapaaehtoista vuorollaan. – Näillä vapaaehtoisilla on sydän paikallaan. Moni on itse aiemmin saanut apua Punaiselta Ristiltä, ja haluaa nyt vuorostaan auttaa muita. Etenkin vastaanottokeskuksen asukkaista moni kärsii yksitoikkoisesta arjesta. Kerhotoiminta tuo sisältöä ja merkitystä elämään. – Toivoisin ihmisten muistavan, että avunsaaja voi olla myös auttaja toiselle – joskus jopa samaan aikaan, Pauliina pohtii. Robottihylje rauhoittaa Tänään päivä on erityisen mukava Red Cross Clubin pienemmille kävijöille. Satakunnan ammattikorkeakoulun SAMK:n Kids like us -projektin tutkijat ovat tuoneet lasten iloksi pörröiset kissaja hyljerobotit sekä joukon erilaisia pelejä. Kyseessä on kansainvälinen projekti, joka tarjoaa kansalaisjärjestöille ja julkisen sektorin toimijoille välineitä traumoista kärsivien pakolaislasten auttamiseen. – Kehittämämme ratkaisut vahvistavat lasten henkistä hyvinvointia. Esimerkiksi pehmoinen Paro-robottihylje reagoi ihmisen kosketukseen ja auttaa rauhoittumaan, projektitutkija Anja Poberžnik kertoo. Porin Red Cross Clubin toiminnasta vastaa Punaisen Ristin Porin osasto yhteistyössä Punaisen Ristin Satakunnan piirin ja Porin seurakuntayhtymän seurakuntapalveluiden kanssa. – Tänä vuonna myös SAMK:n Kids like us -projekti ja Lastenkulttuurikeskus Kruunupää ovat järjestäneet kerholla ohjelmaa lapsille. Olemme siitä tosi iloisia, Pauliina Vilpakka kiittää. Ketään ei jätetä yksin Osman Mohamud Mohamed on yksi Red Cross Clubin toimintaa pyörittävistä vapaaehtoisista. Hän kertoo saapuneensa Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2015. – Sain itse apua asuessani vastaanottokeskuksessa, ja nyt haluan auttaa muita maahan muuttaneita. Kerholla jokainen saa tehdä mitä haluaa, mutta toisten oikeuksia ja jokaisen omia rajoja pitää kunnioittaa. Me vapaaehtoiset huolehdimme toiminnan turvallisuudesta ja esimerkiksi muistutamme lapsia, ettei tilassa saa juoksennella, Osman kertoo. Tärkeintä Red Cross Clubilla on hänen mukaansa toisten ihmisten tapaaminen. – Jos joku on vaikka yksinäinen, hän voi löytää täältä ystäviä. Pauliinan mukaan yksi Red Cross Clubin periaatteista onkin, että ketään ei jätetä yksin. Jos vapaaehtoiset näkevät jonkun istuvan yksin, he menevät juttelemaan tälle. – Olen hirveä ylpeä meidän vapaaehtoisistamme ja siitä, miten he näyttävät kävijöille esimerkkiä muiden ottamisesta mukaan. Se on myös merkki onnistumisesta, että niin monet ihmiset pyytävät itse päästä mukaan vapaaehtoisiksi, Pauliina iloitsee. Viikon kohokohta Yksi Red Cross Clubin vakikävijöistä on afganistanilainen Sohila , joka on saapunut paikalle perheensä ja oman äitinsä kanssa. – Kuulin toiminnasta, kun asuimme vastaanottokeskuksessa. Nyt käymme täällä joka viikko, koska asumme ihan lähellä. Äidistäkin on mukava päästä näkemään ihmisiä ja juttelemaan toisten afgaaniperheiden kanssa, Soheila kertoo. Lähihoitajaksi opiskeleva Sohila tekee toisinaan myös läksyjä Red Cross Clubissa. Apuakin läksyihin saa aina välillä, elleivät tehtävät ole liian vaikeita auttajillekin. – Olen oppinut täällä lisää suomen kieltä ja saanut uusia ystäviä. On ollut hienoa päästä tapaamaan eri maista tulevia ihmisiä. Lapset odottavat joka viikko perjantaita, että pääsevät tapaamaan ystäviään. He oppivat täällä myös ryhmätyötaitoja, Sohila sanoo. Pauliinan mukaan tärkeä osa Red Cross Clubin menestystä on ollut luottamuksen rakentaminen. Siinä vapaaehtoisilla on ollut suuri rooli. – Kun kävijä huomaa, että täällä ketään ei syrjitä, hän uskaltaa tulla uudelleenkin. Turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää etenkin naisille ja lapsille. Pauliina vinkkaa, että toiminnassa olisi yhä tilaa myös uusille vapaaehtoisille. – Tässä ei tarvita mitään erikoistaitoja. Kävijöillä on vaihteleva kielitaito, mutta yksinkertaisella ja selkeällä suomen kielellä pääsee pitkälle. Se riittää, että vapaaehtoisella on sydän paikallaan, Pauliina kannustaa. ? "Moni kävijä on pyytänyt päästä vapaaehtoiseksi." KERHOLLA RIITTÄÄ vilinää ja vilskettä, sillä moni saapuu paikalle koko perheen voimin. KERHON VASTUUVETÄJÄNÄ toimiva vapaaehtoinen Pauliina Vilpakka iloitsee Red Cross Clubin suosiosta. Markkinointia ei tarvita, kun sana kerhosta leviää tehokkaasti puskaradion kautta. AVM3_2023_alkuosa.indd 19 AVM3_2023_alkuosa.indd 19 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
20 – LÄÄKÄRINÄ tiedän, että Veripalvelu on luotettava organisaatio ja että vertani ja tietojani käytetään vastuullisesti, verta luovuttamaan tullut lääkäri Helena Kemppinen sanoo. AVM3_2023_alkuosa.indd 20 AVM3_2023_alkuosa.indd 20 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12