Avun Maailma 01/2020 - Lehtiluukku.fi

1 2020 Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Koulumummo ei kiukuttele Vapaaehtoisena Kalifornian metsäpaloissa Sodan säännöt kiinnostavat nuoria Samarbete bär frukt i Malawi Hjälpens värld Ystävä valaisee päivän EEVA JA SOINTU ULKOILEVAT YHDESSÄ En väns besök sprider ljus Eeva och Sointu går ut tillsammans AVM1_painoon.indd 1 28.1.2020 9.47
Lähellä ja kaukana KYSYIPÄ KENELTÄ TAHANSA, kaikilla on Punaisesta Rististä joku mielikuva. Vuoden 2019 tapahtumia taaksepäin katsoessa tämä ei ole mikään ihme. Vuoden aikana Punaisen Ristin apua tarvittiin nopeasti paikalle niin Suomessa kuin maailmalla. Mosambikiin iski maaliskuussa Idai-myrsky ja syyskuussa Bahamasaarten asukkaita riepotteli hurrikaani Dorian. Molemmissa katastrofeissa suomalaiset avustustyöntekijät osallistuivat laajaan Punaisen Ristin operaatioon. Apua tarvittiin myös kotimaassa. Lokakuussa Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmä ja iso joukko vapaaehtoisia tarjosi henkistä tukea sadoille Savon ammattiopistossa tapahtuneen väkivallanteon järkyttämille ihmisille. Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja työntekijät auttoivat myös Porin Keskuskartanon tulipalossa toukokuussa. 60 vuotta täyttänyt Punaisen Ristin ystävätoiminta tavoitti vuoden aikana yli 20 000 seuraa kaipaavaa ihmistä. Punaisen Ristin vuoteen kuului myös kampanjointia oikeudenmukaisen maailman puolesta ja rasismia vastaan. Pälkäneellä otettiin varaslähtö 40. Nälkäpäivän viettoon, koska sieltä kampanja sai alkunsa vuotta ennen muita. Kiitos näihin ja lukemattomiin muihin Punaisen Ristin toimintoihin osallistuneille! Kaikkien saavutusten takana on aina osaavia tekijöitä ja vapaaehtoisia. Teitä tarvitaan myös tänä vuonna, oli sitten kyse tilanteista, joissa apua tarvitaan nopeasti, tai siitä arvokkaasta paikallistoiminnasta, jonka varaan työmme niin lähellä kuin kaukana rakentuu. Suomen Punaisella Ristillä on noin 76 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin VeriRyhmät tekivät ennätyksiä Punainen Risti sai uusia jäsenmaita Nälkäpäivä etsii opettajaa 8 Ystävä vie ulos 11 Välittäjä yhdistää ystävät 12 Rentoa oleskelua nuorille 14 Mummo ja vaari opettajan apuna 16 Malawi panostaa terveyteen 20 Sodan säännöt tuovat toivoa 22 Arktinen alue vilkastuu 24 Pullakahvit luovuttajille 26 Vapaaehtoisena Amerikassa 29 Ristikko 46 Vuosien takaa 47 Tuija Paasisalo lähti ystäväksi AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 1/2020 5.2.2020 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Maiju Pohjanheimo Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi AD: Suvi Hämäläinen, suvi.hamalainen@punainenristi.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Sari Aarnio p. 044 566 7194 ja Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/ Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki: noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift: 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Nära och fjärran VEM MAN ÄN FRÅGAR så är det så att alla har en bild av Röda Korset. När man tittar tillbaka på vad som hände år 2019 så är det inte så konstigt. Under årets lopp behövdes Röda Korsets hjälpinsatser snabbt både i Finland och i Världen. Moçambique drabbades i mars av stormen Ida och i september rasade orkanen Dorian över Bahamas. Efter båda naturkatastroferna deltog finländska biståndsarbetare i omfattande rödakorsoperationer för att hjälpa offren. Hjälp behövdes med kort varsel också här hemma. I oktober erbjöd Röda Korsets beredskapsgrupp av psykologer och ett stort antal volontärer psykiskt stöd till hundratals människor som hade upprörts av våldsdådet på Savolax yrkesinstitut. Röda Korsets volontärer och anställda deltog också i hjälpoperationen i Keskuskartano-byggnaden i Björneborg i maj. Röda Korsets vänverksamhet har fyllt 60 år och nådde under årets lopp över 20 000 människor i behov av sällskap. I Röda Korsets år ingick också kampanjarbete för en rättvis värld och mot rasism. I Pälkäne kunde man fira sin 40:e Hungerdag redan år 2019, eftersom kampanjen fick sin början där ett år före alla andra. Tack till alla som deltog i de här och otaliga andra rödakorsverksamheter! Bakom allt vi lyckas göra finns alltid kunniga frivilliga. Ni kommer att behövas även i år, vare sig det gäller situationer där hjälp behövs akut eller den värdefulla lokalverksamhet som utgör stommen till vårt arbete både nära och fjärran. ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 30 Korsord 31 Kors och tvärs BlodGrupper satte rekord Röda Korset fick nya medlemsländer Hungerdagen söker en lärare 34 Röra på sig med en vän 36 Förmedlaren för samman vänner 37 Avslappnad samvaro för unga 38 Givare får bulle med kaffet 40 Malawi satsar på hälsa 42 Första hjälpen i skolor 43 Svensk resumé Skolmormor tjurar inte Krigets lagar ger hopp Livligare i arktis 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial AVM1_painoon.indd 2 28.1.2020 9.47
22 ARKTINEN ALUE HERÄÄ ELÄMÄÄN Lämpenemisen myötä lisääntyvä toiminta kasvattaa riskejä 16 PIENIN ASKELIN KOHTI PAREMPAA Punainen Risti tukee kyläyhteisöjen kehitystä Malawissa 14 KOULUMUMMO EI HERMOILE Iittalan koulun opettajat saivat lisävoimia vapaaehtoisista 38 KAFFE MED DOPP FÖR BLODGIVARE Volontärer hjälper mobila blodtjänsten TA P IO A U LU Finlands Röda Kors har cirka 76 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi LI N U S LI N D H O L M IB R A H IM M A LL A V IL LE P A LO N E N AVM1_painoon.indd 3 28.1.2020 9.47
4 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2020 ilmestyy 29. huhtikuuta VERIRYHMÄN ELI verta säännöllisesti luovuttavan porukan voi perustaa kuka tahansa esimerkiksi työ, harrastustai kaveriporukan kesken. VeriRyhmiä palkitaan aktiivisesta auttamisesta kunniakirjoin. Vuosittain jaettavia kunniakirjoja on neljää tasoa: 10 luovutuksesta kunniakirja, 20 luovutuksesta hopeinen kunniakirja, 30 luovutuksesta kultainen ja 50 luovutuksesta platina-kunniakirja. Lisäksi VeriRyhmät voivat osallistua vähemmilläkin luovutusmäärillä erillisinä kampanja-aikoina järjestettäviin palkintoarvontoihin. Yksi viime vuoden ahkerimmista verenluovutusporukoista oli Nokia Oulu Bloods -ryhmä, jonka jäsenet ojensivat kätensä vuoden aikana huikeat yli 300 kertaa. Porukalla on toki hienoisena kotikenttäetuna se, että Oulun liikkuva veripalvelu käy heidän työpaikallaan Ruskon toimitiloissa kolmesti vuodessa. Nokialaiset saavat luovuttaa verta työajalla, kuten muissakin isoissa yrityksissä, joissa Veripalvelu säännöllisesti käy. Jotta Veripalvelun voi saada työpaikalleen, tulee yrityksen olla riittävän iso. Käytännössä kiinteistössä tulee olla vähintään 1 000 työntekijää, sillä jokaisesta tilaisuudesta pitäisi saada noin 100 pussia verta. Kokemuksen mukaan noin joka kymmenes työntekijä lähtee luovuttamaan, jos siihen järjestyy mahdollisuus työpaikalla. – Meillä Nokialla on paljon ihmisiä töissä, mutta osa matkustelee runsaasti, mistä saattaa tulla karenssia. Eikä luovutusajankohta aina muutenkaan sovi työaikatauluihin. Mutta me käymme aina kun mahdollista, ja vakioporukan lisäksi mukana on usein myös ensikertalaisia, VeriRyhmän vetäjä Markku Niemelä kertoo. Nokialaiset kävivät viime vuonna yli 50 kertaa luovuttamassa myös Oulun veripalvelutoimistossa. – Työpaikkaluovutusten välissä on välillä pätkiä, jolloin saa jo luovuttaa, ja olen toisinaan kerännyt tiimistä porukkaa käymään veripalvelutoimistossa. Olen myös heittänyt haastetta, että jos et ehtinyt luovuttaa työaikana, niin lähdetään päivän päätteeksi luovuttamaan keskustaan. Oulun liikkuvan Veripalvelun tiimiä hän kiittelee hyvin rasvatusta koneistosta. – Yhteistyö on todella helppoa. Kun veripalvelulaiset saapuvat, osoitan heille paikan, ja puolessa tunnissa kaikki on laitettu paikoilleen. Minun roolikseni jää tilojen varaamisen ja talon sisäisen tiedotuksen jälkeen lähinnä avata ovi, Niemelä kiittelee. Kunniakirjoja vähintään 10 luovutuksesta postitetaan alkuvuoden aikana 620 eri luovutusporukalle. Määrä kasvoi edellisvuodesta 155 kunniakirjalla eli noin kolmanneksella. Iso kiitos kaikille verenluovutusporukoille – yhdessä apu moninkertaistuu! IIRA HARTIKAINEN Yhdessä auttaminen on yhä suositumpaa VeriRyhmien verenluovutusten yhteismäärä ylsi viime vuonna ennätykseen. V E S A R A N TA NOKIA OULU BLOODS -VeriRyhmä luovutti viime vuonna verta yli 300 kertaa. Veripalvelun Platinakunniakirjan otti porukan puolesta vastaan ryhmän vetäjä Markku Niemelä. Lähes 200 000 verenluovutusta Vuoden 2019 aikana kokoverta luovutettiin Suomessa yhteensä yli 198 000 kertaa. Verta kerättiin valtakunnallisesti noin kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tänä vuonna verenluovutusten määrän odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla tai laskevan edelleen muutaman prosentin. Verta luovutti viime vuonna noin 114 000 eri henkilöä. Uusia luovuttajia heistä oli noin 15 prosenttia. Veripalvelukeskus Vantaalle 2022 Veripalvelu on solminut Hartelan kanssa sopimuksen hankkeesta, jossa Veripalvelulle rakennetaan uudet toimitilat Vantaan Vehkalaan. Uusiin tiloihin muuttavat Veripalvelun tuotanto, laboratorio, logistiikkatilat sekä tukitoiminnot. Sijainti on aivan Vehkalan junaaseman vieressä Kehäradan sekä tärkeiden valtaväylien varrella. Rakennustyöt alkavat kesällä 2020 ja niiden arvioitu valmistumisaika on kesällä 2022. Veripalvelu on toiminut nykyisissä tiloissa Helsingin Kivihaassa vuodesta 1972. Kivihaan veripalvelutoimistolle etsitään uusia tiloja pääkaupunkiseudulta. Tampereen veripalvelutoimisto Koskikeskukseen Tampereen veripalvelutoimisto muutti tammikuun lopussa uusiin tiloihin Koskikeskukseen. Uudet, ajanmukaiset tilat sijaitsevat kauppakeskuksen pohjakerroksessa. Veripalvelutoimiston aukioloajat pysyvät ennallaan. R A K EN N U K S EN H A V A IN N EK U V A AVM1_painoon.indd 4 28.1.2020 9.47
75 726 JÄSENTÄ kuului vuoden 2019 lopussa Suomen Punaiseen Ristiin. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI 5 JO O N A S B R A N D T K R IS T IIN A H E M M IN K I ONKO SINULLA EHDOKAS PUNAISEN RISTIN JOHTOON? Tiesitkö, että Suomen Punaisen Ristin uusien sääntöjen mukaan myös yksittäiset jäsenet voivat esittää ehdokkaita järjestön yleiskokoukselle luottamushenkilöiden ja tilintarkastajien vaaleja varten? Ehdotukset tulee lähettää yleiskokouksen vaalitoimikunnalle viimeistään 24.4. mennessä. Tarkemmat ohjeet ja lomakkeet tulevat helmikuun aikana yleiskokoussivulle: rednet.punainenristi.fi/yleiskokous2020. Ota kantaa rasismia vastaan! RASISMINVASTAINEN VIIKKO haastaa kaikki ihmiset, järjestöt, viranomaiset, oppilaitokset ja yhdistykset antamaan äänensä kuulua yhdenvertaisuuden puolesta. RASISMINVASTAISELLA VIIKOLLA Punainen Risti haastaa kaikki suomalaiset ottamaan kantaa yhdenvertaisuuden puolesta ja rasismia vastaan. Kampanjassa on tänäkin vuonna mukana suuri joukko yhdistyksiä, urheiluseuroja, yrityksiä ja muita yhteisöjä. Kaikkia osallistujia haastetaan kertomaan julkisesti, miksi rasismin vastustaminen on tärkeää ja miten se näkyy heidän omassa toiminnassaan. Viestejä ja kuvia kannustetaan jakamaan erityisesti sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #rasisminvastainenviikko ja #veckanmotrasism. Rasisminvastaista viikkoa vietetään vuosittain viikolla 12, jolle osuu YK:n kansainvälinen rasisminvastainen päivä 21.3. Rasisminvastaisen päivän vietto sai alkunsa vuonna 1960, kun poliisi ampui 69 rauhanomaista mielenosoittajaa Sharpevillen townshipissä Etelä-Afrikassa. YK:n yleiskokous vuonna 1966 julisti päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi. Kansainvälinen Punainen Risti kampanjoi rasismia vastaan, sillä rasistinen ajattelu on vastoin järjestön perusperiaatteita. Punaisen Ristin tavoitteena on suojella elämää, terveyttä ja ihmisarvoa sekä edistää ihmisten välistä ymmärrystä, yhteistyötä ja pysyvää rauhaa. Toiminnassaan Punainen Risti pyrkii lievittämään inhimillistä kärsimystä ainoastaan avun tarpeen, ei milloinkaan rodun, kansallisuuden tai uskonnon perusteella. KIMMO HOLOPAINEN Punaisen Ristin Rasisminvastaista viikkoa vietetään tänä vuonna 16.–22. maaliskuuta. Hyvää joulumieltä 28 000 perheelle Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteinen Hyvä Joulumieli -keräys vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi tuotti tällä kertaa noin 1,7 miljoonaa euroa. Jouluaattona päättynyt keräys jäi lopulta hiukan parhaista vuosista, mutta 28 000 lahjakorttia jaettiin joulun alla suunnitellusti. Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään yhteistyössä Ylen aamun, Yle Radio Suomen ja Yle Radio Vegan kanssa. Keräyksen tuotoilla jaetaan perheille 70 euron lahjakortteja, joilla voi ostaa ruokatarvikkeita K-ruokakauppojen, Lidlin ja S-ryhmän kaupoista. Hyvä Joulumieli järjestettiin nyt jo 23. kerran. Nälkäpäivän tulos 2,44 miljoonaa euroa Viime syksyn Nälkäpäivä-keräyksen tuotto kipusi kaikkien lahjoitusten tilitysten jälkeen noin 2,44 miljoonaan euroon. Lipaskeräykseen osallistui noin 13 000 vapaaehtoista, jotka keräsivät melkein puolet keräyksen kokonaistuotosta. Kiitos vielä kerran kaikille kerääjille ja lahjoittajille! JA R K K O M IK K O N E N AVM1_painoon.indd 5 28.1.2020 9.47
6 Ristiin rastiin Ristiin rastiin AUSTRALIAA OVAT viime heinäkuusta lähtien koetelleet poikkeuksellisen laajat ja rajut maastopalot. Maastopalot ovat maan kaakkoisosassa jokavuotinen vitsaus, mutta tällä maastopalokaudella tuhoja ovat pahentaneet pitkään jatkunut kuivuus ja ennätyshelteet. Palaneen alueen laajuudeksi on arvioitu jopa 18 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa yli puolta koko Suomen pinta-alasta. Palot ovat vaatineet kymmeniä ihmishenkiä, ja tuhannet ovat menettäneet kotinsa. Australian Punainen Risti on auttanut paloista kärsiviä ihmisiä ja yhteisöjä muun muassa perustamalla kymmeniä evakuointikeskuksia ympäri maata, tarjoamalla kriisiapua sekä jakamalla evakuoiduille hätäapua kuten ruokaa ja vettä. Punainen Risti on myös huolehtinut paloja paenneiden rekisteröinnistä ja auttanut heitä saamaan yhteyden läheisiinsä ja perheenjäseniinsä. Maastopalojen pahimman vaiheen mentyä ohi Australian Punainen Risti on aloittanut taloudellisten avustusten myöntämisen kotinsa menettäneille. Australian Punainen Risti ei ole pyytänyt tukea Punaisen Ristin kansainväliseltä liitolta. KIMMO HOLOPAINEN Punainen Risti auttaa maastopalojen uhreja Australiassa Pitkään jatkunut kuivuus ja ennätyshelteet pahensivat tuhoja. LE E N A K O S K E L A A U S T R A LI A N R E D C R O S S AUSTRALIAN MAASTOPALOJA paennut Matt kiitti Australian Punaisen Ristin vapaaehtoista Janetia Bairnsdalen evakuointikeskuksen ulkopuolella. 449 PAIKALLISOSASTOA vastasi vuodenvaiheessa Suomen Punaisen Ristin kotimaan toiminnasta omalla alueellaan. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI MUISTATHAN VIITTEEN JÄSENMAKSULLE? Henkilökohtainen viitenumero takaa, että Punaisen Ristin jäsenmaksu kohdistuu oikein. Omalla viitenumerolla voit tilata myös verkkolaskutussopimuksen. Oman viitenumeronsa voi tarkistaa osoitteesta jasenrekisteri@punainenristi.fi. Kuopion Kontti muutti uusiin tiloihin Punaisen Ristin Kuopion Kontti-kierrätystavaratalo muutti viime vuoden lopulla Kauppapaikka Hermaniin Leväsentie 2:een. Uudet tilat ovat helppokulkuiset ja lähellä muita palveluita. Myös parkkitilaa on kauppakeskuksen yhteydessä runsaasti. Kontit ovat Punaisen Ristin kierrätystavarataloja, joissa myydään lahjoituksena saatua tavaraa. Toiminnan tuotto käytetään Punaisen Ristin paikalliseen avustustoimintaan ja katastrofirahastoon. Opettaja, tule tekemään Nälkäpäivää! Suomen Punainen Risti hakee keskustoimistoon varainhankinnan yksikköön opettajaa tai opettajaksi opiskelevaa osa-aikaiseen projektityöhön kehittämään Nälkäpäivä-kampanjaa. Työsuhde on määräaikainen ajalle 1.3.–30.4.2020. Tehtävässä ideoidaan ja tuotetaan digitaalisia kampanjamateriaaleja ja oppituntitehtäviä Nälkäpäivää varten. Kohderyhminä ovat esikoululaiset sekä 2. luokkien ja 4.–6. luokkien oppilaat. Materiaalit ja tehtävät toteutetaan Cloubin digitaalisella oppimisalustalla. Hakijoilta toivotaan pedagogista osaamista sekä kokemusta oppituntien ja digitaalisten tuntimateriaalien suunnittelusta. Cloubin tunteminen on eduksi. Kiinnostuitko tai tunnetko jonkun toisen, joka sopisi tehtävään kuin nenä päähän? Lisätietoja antaa Eeva Arrajoki p. 040 181 3920. Lyhyet hakemukset palkkatoiveineen ja CV 14.2. mennessä osoitteeseen eeva.arrajoki@punainenristi.fi. TunneMusiikki-toiminnan tavoitteena on lisätä aisteiltaan ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten hyvinvointia osallistavan musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan kautta. Kurssilla saat tietoa musiikin hyvinvointivaikutuksista ja työkaluja musiikkiryhmän ohjaamiseen. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit ja muistin ongelmat. Lähde mukaan ja virkisty itsekin! TunneMusiikin peruskurssi keväällä 2020 • 5. – 9.5.2020 Salo, Lehmirannan lomakeskus • +50-vuotiaille vapaaehtoistoiminnasta ja musiikista kiinnostuneille • Aiempaa musiikillista osaamista ei vaadita • Kurssi on osallistujille maksuton Yhteistyössä Näkövammaisten liitto ry ja Kuuloliitto ry. Täytä hakulomake Eläkeliiton verkkosivuilla tai kysy lisätietoja: Heidi Oilimo, musiikkisuunnittelija p. 040 7257132 / heidi.oilimo@elakeliitto.fi Kiinnostaako sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? www.elakeliitto.fi MUSIIKKI ON MUUTAKIN KUIN ÄÄNTÄ – SE NÄKYY, TUNTUU, HOITAA JA KOSKETTAA AVM1_painoon.indd 6 28.1.2020 9.47
Pekka Saurin keräys innosti auttamaan Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri avasi joulukuun alussa Oma Punainen Risti -palvelussa keräyksen ystävätoiminnan hyväksi. Saatteeksi Sauri kirjoitti Twitterissä: ”Yksinäisyys on Suomessa laaja, mutta varsin näkymätön ongelma. Some-kanavat saattavat osaltaan korvata kasvokkaisia kohtaamisia, mutta kaikki yksinäiset eivät niitä käytä. Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelu koettaa helpottaa yksinäisyyttä, joka saattaa joulun aikaan tuntua tavallistakin tuskallisemmalta.” Saurin tempaus sai innostuneen vastaanoton. Keräys tuotti ystävätoiminnan tueksi upeat 6 060 euroa 284 eri lahjoittajalta. Siinä sitä sosiaalisen median positiivista voimaa – tuhannet kiitokset Pekka ja kaikki lahjoittajat! PUNAISEN RISTIN ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liitto IFRC kasvatti jäsenmääräänsä kahdella, kun Bhutanin ja Marshallinsaarten Punaiset Ristit ottivat paikkansa liikkeen täysjäseninä viime vuoden yleiskokouksessa. Himalajan vuoristossa Intian ja Kiinan välissä sijaitsevan Bhutanin Punainen Risti jakaantuu 20 piiriin, joissa toimii noin 2 400 vapaaehtoista. Bhutanin Punainen Risti panostaa muun muassa ensiapukoulutukseen, katastrofivalmiuden kehitJO O N A S B R A N D T Meitä on nyt jo 192 Liikkeen tuoreimmat jäsenet ovat Bhutan ja Marshallinsaaret. tämiseen sekä ilmastonmuutokseen varautumiseen. Asukkaita buddhalaisuuteen pohjautuvaa perinteistä kulttuuriaan tarkasti suojelevassa Bhutanissa on noin 730 000. Marshallinsaarten Punainen Risti edistää kansalaisten terveyttä, katastrofivalmiutta ja varautumista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Yhdistyksellä on 50 vapaaehtoista, jotka muodostavat 11 valmiusryhmää eri puolilla saarivaltiota. KIMMO HOLOPAINEN BHUTANIN PUNAINEN RISTI juhlisti liikkeen täysjäsenyyttä ensiapuja valmiusharjoituksilla ympäri maata. IF R C TunneMusiikki-toiminnan tavoitteena on lisätä aisteiltaan ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten hyvinvointia osallistavan musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan kautta. Kurssilla saat tietoa musiikin hyvinvointivaikutuksista ja työkaluja musiikkiryhmän ohjaamiseen. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit ja muistin ongelmat. Lähde mukaan ja virkisty itsekin! TunneMusiikin peruskurssi keväällä 2020 • 5. – 9.5.2020 Salo, Lehmirannan lomakeskus • +50-vuotiaille vapaaehtoistoiminnasta ja musiikista kiinnostuneille • Aiempaa musiikillista osaamista ei vaadita • Kurssi on osallistujille maksuton Yhteistyössä Näkövammaisten liitto ry ja Kuuloliitto ry. Täytä hakulomake Eläkeliiton verkkosivuilla tai kysy lisätietoja: Heidi Oilimo, musiikkisuunnittelija p. 040 7257132 / heidi.oilimo@elakeliitto.fi Kiinnostaako sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? www.elakeliitto.fi MUSIIKKI ON MUUTAKIN KUIN ÄÄNTÄ – SE NÄKYY, TUNTUU, HOITAA JA KOSKETTAA AVM1_painoon.indd 7 28.1.2020 9.47
8 Punaisen Ristin ystävän vierailu on monelle ikäihmiselle suuren ilon aihe. Kemissä vapaaehtoiset pyörittävät avustajarengasta, josta löytyy kaveri lääkärikäynnille tai asiointiavuksi. Kertaluonteinen ystävätoiminta sopii myös niille vapaaehtoisille, jotka eivät pysty sitoutumaan pitkäksi aikaa. TEKSTI SUSANNA CHAZALMARTIN KUVAT MAIJU POHJANHEIMO Kiva kun tulit taas! Ystävänpäivä 14.2. EEVA PARTTIMAA ja Sointu Zerni varaavat lääkärireissulle niin paljon aikaa, että sitä jää myös ulkoiluun. AVM1_painoon.indd 8 28.1.2020 9.47
9 T alvinen pakkaspäivän aamu on vielä hämärä, kun Punaisen Ristin vapaaehtoinen Sointu Zerni , 74, jo seisoo kemiläisen Eeva Parttimaan oven takana ja kilauttaa ovikelloa. Sointu on tullut Eevan kaveriksi silmäpolille, jossa menee yleensä useampi tunti ja käyntejä eri osastoilla voi tulla useampia. Niin pitkä aika yksin sairaalan pitkillä käytävillä olisi 84-vuotiaalle Eevalle liikaa. Lukuisten lääkärikäyntien takia Eeva onkin ollut Punaisen Ristin avustajarenkaan asiakas jo vuosia. Pitkään aikaan Eevan oven takaa ei kuulu mitään, mutta Sointu ei huolestu. Hän tietää, että Eevan jalat ovat huonona ja hän liikkuu palvelutalon asunnossaan rollaattorin avulla. Aikaa sängyltä ovelle on vain muutama metri, mutta aikaa kuluu hyvä tovi. Ja antaa ajan kulua. Eevan lääkäriaika on vasta tunnin päästä, joten kiirettä ei ole. Sointu on liikkeellä hyvissä ajoin, kuten aina, kun hän lähtee saattoavuksi ikäihmisen kanssa. Silloin ei olla jäniksen selässä. Tekemistä eläkepäiville Sointu on osa Punaisen Ristin Kemi-Keminmaa -alueen avustajarengasta, johon kuuluu tällä hetkellä noin 16 henkeä. Hän on tyypillinen vapaaehtoinen – eläkkeellä oleva nainen. Miehiä on mukana neljä. Asiakkaita, joiden luona vapaaehtoiset käyvät, oli vuonna 2019 yhteensä yli 60. Aikaa vapaaehtoiset viettivät asiakkaiden kanssa yhteensä noin 600 tuntia. Ajatus vapaaehtoistyöhön lähtemisestä syntyi ensimmäisenä toimettomana kesänä eläkkeelle jäämisen jälkeen. – Vietin kesän yksin kotona ja mietin, että ei hitsi, tämä ei ole minun juttuni. Olin tottunut perhepäivähoitajana vilinään ja vilskeeseen ja kotona tuntui aivan liian hiljaiselta, Sointu sanoo nauraen. Hän tunsi Punaisen Ristin Keminmaan osaston puheenjohtajan Riitta Nahkiaisojan , ja erään keskustelun aikana Riitta pyysi Sointua mukaan toimintaan. Homma tuntui heti omalta. – Aluksi olin mukana ruokajakelussa, mitä juuri aloiteltiin Kemissä. Sitten tuli tämä avustajarengastoiminta, ja sillä tiellä olen edelleen. Ystäväpalvelussa mukavinta ovat hänestä ihanat asiakkaat. Suurin osa on yksinäisiä ikäihmisiä, joiden seurasta ja tarinoinnista Sointu nauttii. Siitä päätellen, miten Eeva ottaa Sointun vastaan, tunne on molemminpuolinen. – Oi, sinä tulit taas, onpa ihanaa! Eeva huokaisee silmät loistaen ja päästää Sointun sisään. Kohta pienen kaksion täyttää iloinen puheensorina. Tarve kasvaa Punaisella Ristillä on ollut ystävätoimintaa Kemi-Keminmaa -alueella vuodesta 1993 lähtien. Riitta Nahkiaisojan mukaan kysyntä on jatkuvasti kasvanut. – Ikäihmiset asuvat entistä pidempään omissa kodeissaan ja pärjäilevät muuten, mutta tarvitsevat kaveria esimerkiksi lääkärikäynneille tai kauppa-asioille. Vapaaehtoiset voivat toimia pidempiaikaisena ystävänä tai olla kaverina kertaluonteisesti esimerkiksi juuri lääkärikäynneillä. Nahkiaisoja toimii virkatyössään Kemin kaupungin kotihoidon palvelujohtajana. Hän näkee, että kunta ja kolmas sektori voivat hyvin täydentää toisiaan. – Meillä yhteistyö toimii hyvin. Omaisten ja ikäihmisten itsensä lisäksi myös hoitajat saattavat tilata saattajan, jos asiakkaalla on käynti, johon hän tarvitsee kaveria mukaan. Työnjako on kuitenkin selvä: hoidolliset tehtävät tekee aina hoitaja, vapaaehtoinen voi tehdä sellaisia tehtäviä, mihin tavallisen ihmisen taidot riittävät. Vaikka olisi hoitoalan koulutus, sitä ei toteuteta vapaaehtoistoiminnassa. Kemissä, kuten muuallakin Suomessa, avun tarvitsijoita olisi enemmän kuin vapaaehtoisia. Kynnys ryhtyä pidempiaikaiseen ystäväsuhteeseen voi kuitenkin olla vapaaehtoiselle korkea. Siksi Punainen Risti onkin viime vuosina pyrkinyt kehittämään erilaisia lyhytkestoisia ystäväpalvelun tehtäviä. Kemin avustajaringissä asiakkaalle ei voida luvata kaveriksi aina samaa henkilöä, mutta toisaalta apua saa varmemmin. Tehtävistä kerrotaan avustajaringin omassa Whatsapp-ryhmässä. Periaatteena on, että keikasta saa aina myös kieltäytyä, jokainen valitsee itse itselleen sopivat ajankohdat ja tehtävät. Riitta Nahkiaisoja kertoo, että Kemissä on aloitettu uutena myös lyhytkestoinen ulkoiluystävätoiminta. Se on suunnattu ihmisille, jotka saattavat tarvita kaveria muutaman kerran esimerkiksi lonkkaleikkauksesta toipumisen aikana. – Tällainen toiminta on tavallaan perinteisen ystävätoiminnan ja avustajaringin välimaastossa. Pyrimme kuuntelemaan ihmisten tarpeita ja toisaalta sitä, minkälaista toimintaa vapaaehtoisemme ovat halukkaita tekemään. Olemme aloittelemassa lähiaikoina myös verkkoystävätoimintaa, Nahkiaisoja kertoo. Tärkeitä ihmisiä Eeva Parttimaata avustajien vaihtuvuus ei ole häirinnyt. – Kaikki ovat aivan ihania ihmisiä. Sointunkin kanssa ollaan niin hyviä ystäviä että, hän huokaisee. Naisilla on yhteisiä puheenaiheita jo Sointun lapsuusvuosilta lähtien. Eeva kertoo, että on työskennellyt KemiKÄÄNNÄ ? ILMAN SAATTAJAA Eeva Parttimaan olisi miltei mahdotonta päästä käymään lääkärissä tai muuten asioilla. "Pienen kaksion täyttää iloinen puheensorina." AVM1_painoon.indd 9 28.1.2020 9.47
10 yhtiön lautatarhalla Sointun äidin kanssa ja muistaa lettipäisen tytön jo niiltä ajoilta. – Olihan se mukava yllätys, kun tuttu tyttö tuli oman oven taakse, hän sanoo. Vaikka Sointun rooli on avustaa Eevaa silmäpolikäynnin ajan, on käynti selvästi Eevalle myös sosiaalinen tapahtuma. Hän suree sitä, että paras ystävä on sairastunut Alzheimerin tautiin ja palvelukodin muut asukkaat alkavat jo olla niin huonokuntoisia, ettei heistä juuri ole seuraa. – Kyllä nämä vapaaehtoiset ovat tärkeitä ihmisiä minulle. Minusta on niin kiva, kun käy ihmisiä ja saa jutella. Yksin ollessa minulla on radio koko ajan päällä, yölläkin, Eeva sanoo ja hymyilee Sointulle. Ethän sinä vielä lähde? Eeva jaksaa kävellä pienen matkan ulkona rollaattorin kanssa, mutta mieluiten hän menee ulos kaverin kanssa. Läheisen oppilaitoksen opiskelijat käyvät ulkoiluttamassa häntä kerran kuukaudessa, sisar ja veli ovat jo sen verran iäkkäitä, etteivät juuri pääse käymään. Eevan mies kuoli 10 vuotta sitten ja siitä alkoi uusi, yksinäisempi elämä. Useiden eri leikkausten jälkeen Eeva muutti palvelukotiin, jossa hänen asuntonsa on kätevästi maan tasalla. Sointu tietää, että ulkoilu tekee Eevalle hyvää, joten vaikka aikaa taksin tuloon on vielä mukavasti, hän alkaa pikku hiljaa hoputtaa Eevaa pukemaan. Hän auttaa tukisukat päälle ja kengät jalkaan ja kaivaa kaapista hienon punaisen hatun, jota Eeva pitää päässä kaupunkireissuilla. – Kun nyt toimitaan, ehditään vähän haukata happea, Sointu juttelee. Parivaljakko astuu ulos kauniiseen pakkassäähän ja kiertää pienen lenkin taksia odotellessa. Eeva suunnittelee jo seuraavaa tapaamista. Hän haluaa lähteä alennusmyynteihin ostamaan takkia. Ehkä Sointu tulisi kaveriksi? Kun silmäpolin käynti on hoidettu, ollaan jo iltapäivässä. Tavallisesti Sointun avustajakeikka loppuisi Eevan kotiin saattamiseen. Hän osaa kuitenkin jo odottaa kahvikutsua, joka tuleekin heti, kun naiset ovat päässeet taksista. – Ethän sinä vielä lähde? Tulethan kahville? Eeva pyytää, ja Sointu tietysti suostuu. – Tästä on tavallaan tullut jo perinne. Muutenhan näistä tehtävistä ei oteta maksua, mutta sen verran olemme joustaneet, että kahvit saa tarjota, Sointu sanoo nauraen. Ystävänpäivä 14.2. Ystävä kiittää tuestasi! P unaisen Ristin ystävät ovat palkattomia vapaaehtoisia, mutta täysin ilman kuluja toiminta ei pyöri. Varoja tarvitaan esimerkiksi vapaaehtoisten koulutuksen ja ohjaamisen järjestämiseen sekä vapaaehtoisten matkakulujen korvaamiseen. Yksi uusi ystävä yksinäisen tueksi saadaan koulutettua noin 25 eurolla. Tue ystäviä lahjoittamalla: Tekstiviestillä: SPRLAHJA numeroon 16499 (15 €) MobilePaylla tai Pivolla: lahjoitusnumero 2002 Puhelinsoitolla: 0600 155 90 (10,01 € + pvm) Tilisiirrolla: OP FI29 5000 0120 4156 99 (ystävätoiminnan viite 5364) Lisää vaihtoehtoja: www.punainenristi.fi/lahjoita Rahankeräyslupa: POL-2015-8798, voimassa 1.1.2016–31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. ÅLR 2019/7863/15.10.2019 Kuka vain voi olla ystävä P ysähdymmekö tarpeeksi usein miettimään, miten kohtelemme toisia? Huomaammeko yksinäiset ympärillämme? Yli puolet suomalaisista kertoo kärsineensä jossain vaiheessa yksinäisyydestä. Kuka tahansa meistä voi jäädä yksin, mutta kuka tahansa voi myös auttaa. Ystävänpäivän aikaan helmikuussa Punainen Risti haastaa taas suomalaiset vähentämään yksinäisyyttä teemalla ”Nähdään toisemme”. Punaisen Ristin osastot ja vapaaehtoiset järjestävät tapahtumia, jotka kutsuvat tutustumaan ja lähtemään mukaan ystävätoimintaan, jossa toimii jo noin 8 000 vapaaehtoista ympäri maata. Punaisen Ristin ystävätoiminta taipuu moneen. Ystävänä voi toimia yksin ja porukassa, nuorelle ja vanhalle, kodissa ja laitoksessa. Erilaiset ystäväryhmät ja -renkaat mahdollistavat osallistumisen myös silloin, kun pitkäaikainen sitoutuminen ei ole mahdollista. Ystävätoiminta sopii kenelle tahansa, joka tahtoo auttaa ja tukea toista ihmistä. Vapaaehtoiseksi ystäväksi pääsee ottamalla yhteyttä oman paikkakunnan Punaisen Ristin osastoon tai piiritoimistoon. Parhaat valmiudet toimintaan saa osallistumalla ystäväkurssille. Ystävien toimintaa ja koulutusta tuetaan kotimaan lahjoitusvaroista. Punaisen Ristin valtakunnallinen pääyhteistyökumppani LähiTapiola tukee ystävätoimintaa Suomessa. Lue lisää: punainenristi.fi VAPAAEHTOINEN EI HUOLI maksua avustaan, mutta kahvit saa tarjota – eihän tässä jäniksen selässä olla! SUOMEN PUNAINEN RISTI haastaa kaikki suomalaiset huomaamaan yksinäiset ympärillämme. AVM1_painoon.indd 10 28.1.2020 9.47
11 Y stävävälittäjä on Punaisen Ristin ystävätoiminnan näkymätön uurastaja, joka saattaa yhteen ystävää kaipaavat ja vapaaehtoiset ystävät. Välittäjä vastaanottaa pyyntöjä, etsii toistensa seuraksi sopivia persoonia, perehdyttää vapaaehtoisia ja esittelee ystävää etsivät ja vapaaehtoiset toisilleen. Punaisen Ristin Forssan osastossa välittäjän tehtävää hoitaa humppilalainen Mari Mattila . Kun osastolta tiedustellaan vapaaehtoista ystävää, Mattila alkaa etsiä koulutetuista vapaaehtoisista sopivaa henkilöä. Hän on mukana myös ystäväasiakkaan ja vapaaehtoisen ensimmäisessä tapaamisessa. – Pienellä paikkakunnalla tiedämme yleensä aika hyvin etukäteen, millaisista henkilöistä on kysymys. Saamme taustatietoa esimerkiksi hyvinvointikuntayhtymältä, jonka kautta meille tulee paljon pyyntöjä, Mattila kertoo. Mikäli kaikki sujuu ensitapaamisella hyvin, ystäväpari voi alkaa pitää yhteyttä toisiinsa suoraan ja välittäjä vetäytyä taka-alalle. Ystävävälittäjänä Mattila pitää yhteyttä osaston vapaaehtoisiin ystäviin ja hoitaa ystävätoimintaan liittyvää viestintää. Aikaa vapaaehtoistoiminta vie vaihtelevasti, välillä voi olla parikin viikkoa hiljaiseloa, sitten tulee tehtyä viikossa kymmenen tuntia. Luonteva suunta Mari Mattila lähti mukaan Punaisen Ristin ystävätoimintaan vuoden 2018 helmikuussa, kun Humppilassa järjestettiin ensimmäinen ystäväkurssi. Kurssille houkuteltiin alun perin Marin äitiä Marjaa . – Forssan osaston puheenjohtaja Olli Salo oli sitten todennut, että kai Marikin tulee kurssille, Mattila nauraa. Pari vuotta myöhemmin hän on paitsi osaston ystävävälittäjä ja ystävätoiminnan vetäjä, myös opetusnäytettä vaille valmis ystäväkouluttaja. Kaiken ohessa hän toimii ystävänä itsekin, verkon välityksellä. – Elämäni on sen verran epäsäännöllistä, etteivät säännölliset tapaamiset onnistuisi, mutta verkkoystävälle pystyn laittamaan viestiä melkein mistä ja milloin vain. Välittäjä yhdistää ystävän ja yksinäisen Mari Mattila toimii ystävävälittäjänä Forssan osastossa. Paikkakunnan ystävätoiminta on vahvassa nousussa. TEKSTI OUTI LINDQVIST KUVA TAPIO TUOMELA Punainen Risti oli Mattilalle tuttu jo vuosien takaa, sillä hänen äitinsä ja sisarensa olivat mukana sittemmin Forssaan yhdistyneen Humppilan osaston toiminnassa. Perusteellisemmin järjestö tuli tutuksi, kun Forssaan syksyllä 2015 perustettiin vastaanottokeskus. Mattila työskenteli keskuksessa ensin ohjaajana ja myöhemmin vastaavana ohjaajana. – Olen ollut ikäni erilaisessa yhdistystoiminnassa kuten partiossa ja urheiluseurassa, joten Punainen Risti tuntui luontevalta jatkolta. Ystävätoiminta tuntui heti omalta, Mattila sanoo. Lisää vapaaehtoisia Forssan osaston ystävätoiminta on parin vuoden aikana kasvanut melkoisesti, sillä muutama vuosi sitten alueella oli vain kaksi ystäväparia. Nyt toiminnassa on mukana noin 30 vapaaehtoista. Uusia tekijöitä on saatu mukaan oman alueen ystäväkursseilta. Osaston ystävätoiminnassa pääpaino on pitkäkestoisissa, parimuotoisissa ystävyyssuhteissa. Koska valtaosa asiakkaista on ikäihmisiä, osa ystävyyssuhteista purkaantuu luonnollisista syistä joko asiakkaan kuoleman tai terveydentilan romahtamisen vuoksi. – Näissä tapauksissa tilanne käydään läpi vapaaehtoisen kanssa. Toiminnasta voi pitää myös taukoa, jotta oma jaksaminen ei joudu liian lujille. Kysymys on kuitenkin vapaaehtoistyöstä, Mattila muistuttaa. Ystävätoiminnan vapaaehtoiset kokoontuvat parin kuukauden välein. Tapaamisissa käydään läpi, miten ystävien kanssa on sujunut, opitaan uutta ja rentoudutaan yhdessä. Onnistumisista huolimatta Forssan ystävätoiminta painii saman haasteen kanssa kuin Punainen Risti valtakunnallisesti: ystäväpyyntöjä tulee moninkertaisesti enemmän kuin koulutettuja ystäviä on tarjolla. – Me olemme asettaneet tavoitteeksi löytää kymmenen uutta ystävää vuodessa. Enemmän ei ole realistista, koska uusien vapaaehtoisten lisäksi meidän täytyy pitää huolta myös jo olemassa olevista ystävistä. MARI MATTILA toimii ystävävälittäjän tehtävän lisäksi verkkoystävänä. Se sopii hänelle parhaiten, koska yhteydenpito ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. KÄÄNNÄ ? AVM1_painoon.indd 11 28.1.2020 9.47
12 Ystävänpäivä 14.2. P unaisen Ristin ystävätoiminnasta tulee helposti ensimmäisenä mieleen yhtä ikäihmistä katsomassa käyvä vapaaehtoinen. Perinteinen ystäväpari on toki ystävätoiminnan perusyksikkö, mutta sen alle mahtuu paljon muutakin. Vapaaehtoinen voi toimia ystävänä maahanmuuttajalle, vangille, laitospotilaalle tai mielenterveyskuntoutujalle. Ystävä voi olla vain yhdelle ihmiselle, koko perheelle tai suuremmalle joukolle, joko yksin tai osana porukkaa. Ystävänä voi toimia myös nuorelle. Osa nuorten ystävätoiminnasta on perinteistä kahdenvälistä ystävätoimintaa 18–29-vuotiaille, mutta isossa osassa on ryhmämuotoinen toiminta. Sitä ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudun nuorten kohtaamiskahvilat ja Hengailuillat. – Tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisimman matalan kynnyksen paikka tulla. Kaikki ovat tervetulleita, etukäteen ilmoittautumista ei vaadita – eikä oikeastaan mitään muutakaan, Sonja Vahtera sanoo. – Täällä saa osallistua sen verran kuin haluaa. Toiminta ei ole sillä tavalPorukassa ilman paineita Punaisen Ristin Hengailuiltaan jokainen saa tulla juuri sellaisena kuin on. TEKSTI JA KUVA KIMMO HOLOPAINEN la ohjattua, että tehdään jotain määrättyä, Eeva Holopainen jatkaa. Sonja ja Eeva toimivat vapaaehtoisina vetäjinä nuorten Hengailuillassa Helsingissä. Iltaa istutaan kerran kuussa perjantaisin Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin tiloissa Kampissa. Päihteettömät illat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, ja tarjolla on aina pientä naposteltavaa ja puuhaa. Kulut kattaa Punaisen Ristin Pohjois-Helsingin osasto, jonka ystävätoiminnan alla Hengailuilta toimii. Vetäjiä illanvietossa on pari kolme kerralla. Vapaaehtoiset avaavat ovet, toivottavat kävijät tervetulleiksi ja huolehtivat tarjoiluista, muuten he viettävät illan samalla tavalla kuin vieraatkin, jutellen niitä näitä ja esimerkiksi lautapelejä pelaillen. Kantiksia ja uusia kasvoja Hengailuilloista tiedotetaan pääasiassa sosiaalisessa mediassa. Ilmoituksia on Punaisen Ristin sivuilla, Yhdessä Stadissa -verkoston sivuilla ja muissa nuorten kohtaamispaikoissa. Kävijöiltä ei taustoja kysellä, elleivät he itse ota asiaa puheeksi. Sonjan ja Eevan mukaan tilanteet vaihtelevat kuitenkin paljon: joku on muuttanut kaupunkiin opiskelujen perässä eikä ole vielä löytänyt ystäviä paikkakunnalta, toinen ehkä arastelee sosiaalisia tilanteita, kolmas kaipaa päihteetöntä vaihtoehtoa perjantai-iltaan. – Meillä on vakiokävijöitä, ”kantiksia”, jotka ovat käyneet vuosia ja ovat mukana melkein joka kerta. Toiset tulevat silloin tällöin, jotkut käyvät kerran katsomassa. Aina näkyy myös uusia kasvoja, Sonja ja Eeva kertovat. Suosittua ajanvietettä illoissa ovat seurapelit, ja niitä pelataan monessa pöydässä tälläkin kertaa: Scrabblea, Aliasta, Unoa. Hengailuiltojen ”kantiksiin” kuuluva Kalle Alanen on tuonut mukanaan myös muutaman oman pelin. Niistä kokeillaan Once Upon a Time -nimistä tarinankerrontapeliä, jossa pelaajien tehtävänä on rakentaa johdonmukainen jatkokertomus pelikorttien ohjaamana. Tai ainakin jollain tasolla johdonmukainen. Voittaja on se, joka onnistuu pelaamaan kaikki korttinsa ja päättämään sadun tavalla, jonka toiset pelaajat voivat hyväksyä. Helpoksi se ei osoittaudu, kun mielikuvitus ja korttien määräykset törmäävät. Mutta hauskaa on silti. – Lähdin tähän kerhoon mukaan 6–7 vuotta sitten, ja täällä ollaan edelleen. Olen yrittänyt käydä joka kerta, mutta aina se ei tietenkään onnistu, Kalle kertoo illan pelien jälkeen. – Alun perin tulin sillä meiningillä, että oli pakko päästä johonkin ihmisten ilmoille. Siinä sattui omassa elämässä monta ikävää asiaa päällekkäin, ja oli aika synkät paikat. Nykyään käyn täällä, koska se on hauskaa ja tässä näkee muitakin ihmisiä kuin opiskellessa ja töissä. – Opiskelun ja työnteon yhdistämistä en suosittele kenellekään, mutta tätä kerhoa voin suositella. Se sopii kenelle tahansa, joka haluaa uusia kokemuksia, tavata ihmisiä tai muuten vaan tekemistä. ? "Täällä näkee muita ihmisiä kuin opiskellessa ja töissä." KALLE ALANEN panee omiaan Once Upon a Time -pelissä, mutta niin on tarkoituskin. Sonja Vahteralla pettää pokka. Lämmin kiitos tukijoillemme 2019. 2M-IT • Ab Verdek • Abloy • Aiven ACCENTURE • Accountor • ALGOL Alma Media • Alpa Finland • Apetit Appiukko • Arm • DLA Piper Finland Atea Finland • Avanade • Atostek Avance Asianajotoimisto • AX Konsultit Berggren • Biocodex • CGI Suomi Bitwise • Boram • BNP Paribas CBRE Finland • Cimcorp • Deltamarin Costo Decens Dicode • Etteplan Ergo Pro Group • Energiateollisuus DHL Coc a-Cola Finland Eniro Finland / Sentraali • Finago FCG Suunnittelu ja tekniikka • DSV Fennovoima • Finanssiala • Fluido Finnair • Framery • Granlund Fujitsu Finland • Fortum Waste Solutions • Green Building Partners • Hannes Snellman Asianajotoimisto Hartela-yhtiöt • Heinon Tukku • Helsingin yliopiston kalenteripalvelut • Golden Oriol • Howden Finland HyTest • IKEA Tampere • Ilmarinen • Image Wear • Innokas Medical • Jay Partners • Joutsen Finland • Kesko Kojamo • Juha Tuomainen Oy • Julius Tallberg • Keskusautohalli • Kongsberg Maritime Finland Konecranes • Korkeasti koulutettujen kassa • KOKO • KruCom • Kuehne + Nagel • Kuukkeli Creations • Leimet Kuusakoski • Kone • Kämp Collection Hotels • Lahti Energia • Lahtinen & Mantere • Lapp Connecto • Lidl Suomi Laurea-ammattikorkeakouluxxx xxxx Lintumäki Pekka Oy Lomalinja • Mediconsultxxxxxx xxxxxxxxxx M ars Finland Maintpartner Group • Mylabxx xxxxx Mediexpert • Mobisoft L ÄHITAPIOL A X xx Medisize • Metsähallitus Mäntsälän kunta • Newsec • Nitor • Norstat Finland • Oriveden kaupunki • Pekka Iho • Pharmia Penningautomatförening • Pipelife Finland • PM Services • Psycon • Påras • Rakennusliitto ja Rakennuskassa Rekrytointi.com • Rightware • Roadari • Sarvest • Neste • Scandic Hotels • Sijoitusyhtiö Rekku • Sogeti Finland Qplus • Smartly.io Solutions Nokia • Snellman lihanjalostus • SoulCore • Sponda • STANLEY Security Stora Enso • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Suomen Karbonaatti • S-RYHMÄ • Suomen Keskusta r.p. Suunnittelutoimisto K Kellokoski • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförebund • Swissport Finland Solutive • Svenska handelshögskolan Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. Skanska • Steripolar • Tavara-arpa ry Telia Inmics-Nebula Tim-Nordic TKO-äly Ry • TNT Suomi • Tuplailma TOKMANNI Työterveyslaitos Tunturi-Hellberg • Uponor Suomi Turun Ylioppilaskyläsäätiö • Wallac Transmeri Logistics •Tori • Winpos UPM-Kymmene • Valamis Group Werka kehitys • Valmet Automation Vantaan Energia • Halton Group Åbo Akademi UPS Versowood Viestilehdet Wiima Partners Visma Enterprise YIT Suomi Ilman tukijoita ei olisi apua. AVM1_painoon.indd 12 28.1.2020 9.47
Lämmin kiitos tukijoillemme 2019. 2M-IT • Ab Verdek • Abloy • Aiven ACCENTURE • Accountor • ALGOL Alma Media • Alpa Finland • Apetit Appiukko • Arm • DLA Piper Finland Atea Finland • Avanade • Atostek Avance Asianajotoimisto • AX Konsultit Berggren • Biocodex • CGI Suomi Bitwise • Boram • BNP Paribas CBRE Finland • Cimcorp • Deltamarin Costo Decens Dicode • Etteplan Ergo Pro Group • Energiateollisuus DHL Coc a-Cola Finland Eniro Finland / Sentraali • Finago FCG Suunnittelu ja tekniikka • DSV Fennovoima • Finanssiala • Fluido Finnair • Framery • Granlund Fujitsu Finland • Fortum Waste Solutions • Green Building Partners • Hannes Snellman Asianajotoimisto Hartela-yhtiöt • Heinon Tukku • Helsingin yliopiston kalenteripalvelut • Golden Oriol • Howden Finland HyTest • IKEA Tampere • Ilmarinen • Image Wear • Innokas Medical • Jay Partners • Joutsen Finland • Kesko Kojamo • Juha Tuomainen Oy • Julius Tallberg • Keskusautohalli • Kongsberg Maritime Finland Konecranes • Korkeasti koulutettujen kassa • KOKO • KruCom • Kuehne + Nagel • Kuukkeli Creations • Leimet Kuusakoski • Kone • Kämp Collection Hotels • Lahti Energia • Lahtinen & Mantere • Lapp Connecto • Lidl Suomi Laurea-ammattikorkeakouluxxx xxxx Lintumäki Pekka Oy Lomalinja • Mediconsultxxxxxx xxxxxxxxxx M ars Finland Maintpartner Group • Mylabxx xxxxx Mediexpert • Mobisoft L ÄHITAPIOL A X xx Medisize • Metsähallitus Mäntsälän kunta • Newsec • Nitor • Norstat Finland • Oriveden kaupunki • Pekka Iho • Pharmia Penningautomatförening • Pipelife Finland • PM Services • Psycon • Påras • Rakennusliitto ja Rakennuskassa Rekrytointi.com • Rightware • Roadari • Sarvest • Neste • Scandic Hotels • Sijoitusyhtiö Rekku • Sogeti Finland Qplus • Smartly.io Solutions Nokia • Snellman lihanjalostus • SoulCore • Sponda • STANLEY Security Stora Enso • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Suomen Karbonaatti • S-RYHMÄ • Suomen Keskusta r.p. Suunnittelutoimisto K Kellokoski • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförebund • Swissport Finland Solutive • Svenska handelshögskolan Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. Skanska • Steripolar • Tavara-arpa ry Telia Inmics-Nebula Tim-Nordic TKO-äly Ry • TNT Suomi • Tuplailma TOKMANNI Työterveyslaitos Tunturi-Hellberg • Uponor Suomi Turun Ylioppilaskyläsäätiö • Wallac Transmeri Logistics •Tori • Winpos UPM-Kymmene • Valamis Group Werka kehitys • Valmet Automation Vantaan Energia • Halton Group Åbo Akademi UPS Versowood Viestilehdet Wiima Partners Visma Enterprise YIT Suomi Ilman tukijoita ei olisi apua. AVM1_painoon.indd 13 28.1.2020 9.47
14 Punaisen Ristin vapaaehtoiset koulumummot ja -vaarit auttavat Hämeenlinnassa Iittalan yhtenäiskoulun luokissa. Apukorvat ja -kädet on otettu ilolla vastaan. TEKSTI TIA YLISKYLÄ KUVAT TAPIO AULU Mummo meni kouluun – ja vaari myös! 1 AVM1_painoon.indd 14 28.1.2020 9.48
15 K olmasluokkalaisten väritystehtävä uhkaa riistäytyä sähläykseksi, koska kaikki eivät kuulleet opettaja Satu Rintalan ohjeita. Kouluvaari Tapio Sihvo näkee heti, kuka tippui kärryiltä. Lapset ottavat häneltä ohjeen tyytyväisinä vastaan ja pääsevät hommaan kiinni. Tapio Sihvo – Tapsa-vaari – on avustanut Iittalan yhtenäiskoulun alaluokkia Hämeenlinnassa jo pari lukuvuotta. Punaisen Ristin koulumummot ja -vaarit aloittivat vapaaehtoistyönsä koululla vuonna 2017. Tapsa-vaari on kerran viikossa mukana kolmasluokkalaisten koulupäivässä: oppitunneilla, välitunneilla, ruokailussa, kirjastossa ja joskus retkilläkin. Apukorvina, lisäkäsinä ja turvallisena aikuisena. – Meidät on otettu todella hyvin vastaan. On mukavaa, kun lapset kysyvät apua, Sihvo kertoo. Hänen lisäkseen Iittalan yhtenäiskoulussa vierailee säännöllisesti 8 kouluvaaria ja -mummoa. Useimmat tulevat tuttuun luokkaan kerran viikossa. Esimerkiksi Eeva Waulu käy kolmatta vuotta lapsenlapsensa luokalla koulumummona. Kolmasluokkalaiset ovat jo oppineet, että vierailupäivän ajan Eeva on kaikkien yhteinen mummo. – Tuntuu hyvältä, kun lapset ovat avoimia ja tulevat halaamaan, Waulu sanoo. Kolmasluokkalaiset ovat silmin nähden hyvää pataa koulumummojen ja -vaarien kanssa. – Koulumummo on vähän niin kuin apuope. Auttaa tehtävissä ja tarkistamisessa, kolmasluokkalainen Sanni Salmi kertoo. – Koulumummot ja -vaarit rohkaisevat, jos on huono päivä, Eero Cavén samalta luokalta sanoo. – Ja jos vaikka liikuntatunnilla sattuu, ne auttavat, Nelli Lehtinen lisää. Mummot eivät kiukuttele Iittalan ekaluokkalaiset kehuvat kouluvaareja ja -mummoja mukaviksi ja kilteiksi. – Ne eivät koskaan huuda. Eikä kiukuttele. Jos me ei osata, ne auttavat, Aatu Sievänen kertoo. Emma Kautto ja Lilja Mäkinen nyökkäävät vieressä: pitää paikkansa. Mummoista ja vaareista on iloa välitunneillakin. Antavat kuulemma vauhtia, tosin ei kovin hurjia. Mutta eikö ole omituista, että mummot ja vaarit käyvät koulua? – Koulumummoilla ja -vaareilla on aina laastareita taskussa – etenkin henkisiin haavereihin! He ovat vierellä kulkijoina korvaamattomia. Minulla ei ole aina mahdollisuutta keskittyä yhteen oppilaaseen, kun täytyy pitää koko paketti hallussa, Rintala sanoo. Lisäksi retkeily olisi turvatonta ilman toista aikuista. Nyt riittää aikuisen valvovat silmät pyöräletkan molempiin päihin. Ekaluokan opettaja Hannele Huuskonen kiittää käytännön avusta. Lapsille on tärkeää tulla kuulluksi ja saada aikuisen apua. – Olen todella kiitollinen koulumummoista ja -vaareista! He ovat tärkeä voimavara koulun arjessa. Lisäksi lasten ja eläkeikäisten vuorovaikutuksesta on tullut luontevaa, Huuskonen sanoo. Opettajien mukaan yhteistyö on sujunut mutkattomasti. Koulumummoihin ja -vaareihin voi luottaa, ja he osaavat toimia itsenäisesti. Kokonaisvastuu on kuitenkin opettajalla. Mummot ja vaarit eivät esimerkiksi selvittele riitatilanteita. – Arki on ollut paras opettaja yhteiseen toimintakulttuuriin. Minulle ei ole tullut lisätyötä, Satu Rintala sanoo. Punainen Risti perehdytti ja vakuutti Punaisen Ristin Kalvolan osasto sai idean koulumummoihin ja -vaareihin Turusta. Mauri Järvinen kävi paikan päällä ottamassa mallia ja houkutteli ensimmäiset vapaaehtoiset mukaan toimintaan. Alussa sovittiin yhteisistä pelisäännöistä. Punainen Risti järjesti koulumummoille ja -vaareille perehdytyksen ja vakuutuksen koulupäivien ajaksi. – Parasta on, että olemme yhdessä koulun kanssa saaneet suunnitella, miten vapaaehtoistoiminta toteutetaan. Koulumummot ja -vaarit ovat mukana ilolla ja täydestä sydämestään. Se on upeaa, Kalvolan osaston puheenjohtaja Hanna Myllynen sanoo. Iittalan yhtenäiskoulussa iltapäivä on vasta alkamassa, mutta ekaluokan koulupäivä on jo päättymässä. Muutama levoton takapuoli vispaa jo tuolilla siihen malliin, että nyt riittää. On opittu, on juteltu, on leikitty ja vaikka mitä. Onko kaikki olennainen jo sanottu? – Meillä on maailman paras ope, Jimi Virtanen huikkaa. – Ja maailman parhaat koulumummot ja -vaarit, Joni Sinkkonen säestää.? ? – No on! Koska ne ovat eläkkeellä, eikä niiden tarvitsisi käydä missään, Aatu sanoo. Keijo Kopra on ollut kouluvaarien ringissä alusta asti. Viikoittaisten vierailujen lisäksi Kopra vei yhdeksäsluokkalaiset tutustumaan entiseen työpaikkaansa, Iittalan lasitehtaaseen. Oppilaat pääsivät näkemään muun muassa lasinpuhaltamista. – Antoisinta on, että meistä eläkeläisistä on jotain hyötyä. Olemme saaneet pelkkää hyvää palautetta, ja opettajat sanovat, että olemme tervetulleita vaikka joka päivä, Kopra nauraa. Mummo ja vaarikin oppii uutta Vaikka koulumummot ja -vaarit ovat solahtaneet kouluarkeen vaivattomasti, uutta on opittu puolin ja toisin. Apuopettajien täytyy tuntea koulun säännöt. Vaitiolovelvollisuutta sekä opettajien ohjeita on noudatettava. Lisäksi nykypäivän koulumaailma vaatii joskus totuttelua. – Kaikki on niin erilaista kuin silloin kun minä kävin koulua. Silloin kuljettiin rauhassa jonossa ja ruokasalissa oltiin hiljaa. Nyt on menoa ja meteliä. Siihen on ollut hieman totuttelemista, Maj-Lis Laine kertoo. Hän kävi samaa Iittalan koulua 1950-luvulla, kuten myös Keijo Kopra. Vanhimmat seinät ovat heille tuttuja, vaikka koulua on myöhemmin laajennettu, ja moni luokka on muuttanut paikkaa. Leena Lempimäki yllättyi, miten matematiikka voi avautua vielä mummollekin. – Ihan yks kaks napsahti, että näinhän ne luvut menevät! Ajatella, että itsekin vielä opin. Ennen se oli laskentoa, nyt matematiikkaa, Lempimäki sanoo. Opettajat kiittävät apuvoimista Vapaaehtoiset koulumummot ja -vaarit ovat olleet toimiva apu Iittalan alaluokilla. Opettaja Satu Rintalan mukaan mummoilla ja vaareilla on ilmiömäinen kyky nähdä, jos jollakin lapsella on huolta tai murhetta. "Mummot ja -vaarit ovat tärkeä voimavara koulun arjessa." 1 Maj-Lis Laine on koulumummona samassa koulussa, jota hän kävi itse 1950-luvulla. 2 Keijo Kopra on vienyt koululaiset tutustumaan myös entiseen työpaikkaansa, Iittalan lasitehtaaseen. 3 Eeva Waulu toimii koulumummona oman lapsenlapsensa luokalle. Koulussa hän on kaikkien yhteinen mummo. 2 3 AVM1_painoon.indd 15 28.1.2020 9.48
16 MARY NYONGO on yksi Galatiyan kylän päivähoitokeskuksen hoitajista. Usein hän ottaa töihin mukaan myös lapsenlapsensa Hopekinin. AVM1_painoon.indd 16 28.1.2020 9.48
17 E nelles Daud , 32, otti aamulla kantoliinaan 11-kuukautisen poikansa ja hyppäsi polkupyörän selkään. Oli tullut aika viedä lapsi rokotettavaksi Chikatan kylään saapuneelle Punaisen Ristin liikkuvalle klinikalle. – Klinikka käy nykyään lähempänä kotiamme. Neljän kilometrin matkan pyöräilen puolessa tunnissa, Enelles kertoo tyytyväisenä. Matka on tuttu, sillä hän käy klinikalla esikoisensa kanssa nyt jo seitsemännen kerran. Rokotusten lisäksi lapsi punnitaan ja hänen terveydentilaansa seurataan. Myös Enelles saa tarvittavat rokotukset alle 5-vuotiaille lapsille ja heidän äideilleen tarkoitetulla klinikalla. Kaikki terveystiedot merkitään henkilökohtaisiin kortteihin. – Klinikan vapaaehtoiset ja hoitajat antavat hyödyllistä tietoa terveysasioihin liittyen. Jos lapsi on kipeä, saan klinikalta myös lääkkeitä, Enelles kehuu. Klinikan asiakkaille tarjotaan myös asiapitoista viihdettä. Ensin tanssiesitys kannustaa perhesuunnitteluun: vastasyntyneelle vauvalle toivotaan tanssin voimalla riittävästi aikaa ja tilaa kasvamiseen, ennen kuin perheeseen hankitaan seuraava lapsi. Tanssin jälkeen on vuorossa pienoisnäytelmä, jossa terveysasioista tietämättömän aviomiehen vastentahtoista asennetta rokotuksiin ja ehkäisyyn muokataan faktojen voimalla. Kiihkeän draaman lopussa hänkin oivaltaa sen, miksi vaimon on tärkeää viettää lapsen kanssa pari tuntia kuukaudessa liikkuvan klinikan asiakkaana. Klinikalla työskentelee kaksi viranomaisten palkkaamaa hoitajaa ja kolme Malawin Punaisen Ristin vapaaehtoista. Aisha Maganga , 37, on toiminut vapaaehtoisena kaksi vuotta. – Autan hoitajaa lasten punnituksissa. Tänään punnitsimme 160 lasta. Klinikkavierailun päätteeksi jaan terveyskortit takaisin äideille, Aisha sanoo. – Päätin ryhtyä vapaaehtoiseksi, kun kylämme päällikkö kertoi klinikan avuntarpeesta. Punainen Risti koulutti minut tähän tehtävään. Punnituksen jälkeen äidit lapsineen siirtyvät rokotusjonoon. Klinikan rokotusohjelma täydentyi viime keväänä tärkeällä uutuudella, kun Malawi aloitti huhtikuussa ensimmäisenä kolmesta Afrikan maasta malariarokotukset alle 2-vuotiaille lapsille. Vuoroaan hitaasti etenevässä jonossa odottaa 20-vuotias Agnes Usman yhdessä 10-kuukautisen Muza -poikansa kanssa. – Tämä klinikka on hyvä paikka. Saan täällä tietoa ja lääkkeitä, jos lapseni sairastuu. Tämä on tosin aika kaukana kotoamme, matkoihin kuluu pari tuntia, Agnes kommentoi. Terveys on koko kylän asia Punainen Risti saavuttaa Malawissa isoja tuloksia laajalla valikoimalla pieniä terveyttä edistäviä toimia. TEKSTI MIKA JOUHKI KUVAT VILLE PALONEN KÄÄNNÄ ? AISHA MAGANGA toimii vapaaehtoisena Malawin Punaisen Ristin liikkuvalla klinikalla. AVM1_painoon.indd 17 28.1.2020 9.48
18 18 Nyt hän on klinikalla neljättä kertaa esikoisensa kanssa. Omasta perhesuunnittelustaan Agnesilla on selkeä näkemys. – Aiomme hankkia neljä lasta, hän ilmoittaa empimättä. Ruokaa ja hoivaa lapsille Lasten terveyttä ja hyvinvointia edistetään Malawissa myös päivähoitokeskuksissa, joissa vapaaehtoiset hoitavat ja leikittävät 2–6-vuotiaita lapsia. – Opetamme lapsille uusia taitoja laulujen, leikkien ja tarinoiden avulla. Lapset opettelevat innoissaan numeroita ja aakkosia ja vähän vanhemmat myös lukemista ja englantia, kertoo Mary Nyongo , yksi Galatiyan kylän päivähoitokeskuksen hoitajista. Keskukseen kokoontuu parhaimmillaan noin 200 lasta päivässä. Sadekauden aikaan määrä tippuu usein alle puoleen, kun lähistöllä vuolaana virtaava joki vaikeuttaa monen pääsyä hoitopaikkaan. – Opin Punaisen Ristin koulutuksessa erilaisia tapoja leikkiä lasten kanssa, esimerkiksi sen, miten lapsia voi opettaa laulujen avulla, Mary muistelee. Hoitopaikassa opitut taidot auttavat Maryn mukaan lapsia suoriutumaan paremmin koulussa. Päivittäinen ruokailu on tärkeä osa päivän ohjelmaa. – Monet lapset saavat täällä parempaa ravintoa kuin kotonaan. Monipuolinen ruoka ja liikunta tekevät lapsista vahvempia, hän arvioi. Hoitajat pitävät aktiivisesti yhteyttä vanhempiin ja ottavat tarvittaessa puheeksi havaintojaan lapsista. Keskus tarjoaa tervetulleen tauon lastenhoidosta monille vanhemmille. – Vanhemmat ovat tosi kiitollisia, kun he voivat keskittyä omiin töihinsä sillä aikaa, kun lapset ovat täällä hyvässä hoidossa, Mary huomauttaa. Hän itse tuo hoitokeskukseen usein mukanaan kaksivuotiaan lapsenlapsensa Hopekinin . Junior Felixson , 3, viettää hoitokeskuksessa useimmat arkipäivänsä, kuten hänen kaikki neljä sisarustaankin ovat tehneet. Juniorin perheessä on ajoittain pulaa ruuasta, eikä hän epäröi valitessaan hoitopaikan ykkösasiaa. – Puuro on hyvää täällä, Junior sanoo ykskantaan. Hän on jo ehtinyt oppia uusia taitoja, ja parhaillaan työn alla on tärkeä projekti. "Lapset opettelevat innoissaan numeroita ja aakkosia." 1 Lapset eivät ole päivähoitokeskuksessa vain hoidossa, vaan he oppivat samalla tärkeitä taitoja. 2 Joyce Mupezeni noutaa talousvettä purolta Mwanamulanjen kylässä. Punaisen Ristin rakentama porakaivo parantaa vesihuoltoa merkittävästi. 3 Enelles Daud on tuonut 11-kuukautisen poikansa rokotettavaksi ja punnittavaksi Punaisen Ristin liikkuvalle klinikalle. 4 Ethel Medson on tyytyväinen Punaisen Ristin Puhdas kylä -kampanjaan. Se on lisännyt siisteyttä ja parantanut terveyttä. 1 2 3 4 AVM1_painoon.indd 18 28.1.2020 9.48
19 – Olen opetellut numeroita, Junior paljastaa. Hänen äitinsä Jennifer on tyytyväinen lapsensa saamaan hoitoon. – Hienoa, että Junior saa kasvaa ja kehittyä täällä leikkimällä muiden lasten kanssa. Tiedän kokemuksesta, miten hyvää tämä tekee lapsille, Jennifer kiittelee. Galatiyan hoitopaikan lapset kokoontuvat toistaiseksi ulkona, koska keskuksen vanha rakennus vuotaa ja on turvaton lapsille. Sateella lapset joudutaan usein lähettämään kotiin. Uusi talo on kuitenkin jo rakenteilla, ja muutaman kuukauden päästä lapset ja hoitajat pääsevät uusiin, turvallisiin tiloihin. Lasten päivähoitoa pyörittävät vapaaehtoiset lastenhoitajat, jotka pitävät huolen lasten aktiviteeteista, sekä vanhempien toimikunnan vapaaehtoiset, jotka tekevät ruokaa ja hoitavat muita käytännön asioita. Malawin Punainen Risti kouluttaa vapaaehtoisia sekä tarjoaa ruokaa ja keittiötarvikkeita sekä siemeniä kylvettäväksi hoitokeskuksen puutarhassa. Puhtauteen kannattaa satsata Puhdas vesi ja hygienia ovat olennaisia elementtejä kyläyhteisöjen terveyden edistämisessä. Kolme vuotta sitten Malawin Punainen Risti lanseerasi puhtaan kylän konseptin. – Puhtaan kylän tittelin voi saada, kun 80 prosenttia kylän kotitalouksista täyttää tietyt kriteerit. Taloilla täytyy olla mm. kunnollinen vessa käsienpesupaikkoineen, pyykkinaru, kunnon roskakori jätteille sekä astioidenkuivauspaikka, luettelee Malawin Punaisen Ristin Mangochin piirin työntekijä Peter Banda . Puhtaasta kylästä täytyy löytyä myös Punaisen Ristin kouluttama vapaaehtoinen, joka auttaa ja neuvoo perheitä ja myös raportoi mahdollisista puutteista. Jos joku perhe lipsuu asetetuista vaatimuksista, kyläkomitea voi asettaa uhkasakon. Ussin puhtaassa kylässä asuva Ethel Medson , 40, on tyytyväinen lisääntyneeseen siisteyteen ja hygieniaan. – Aiemmin lapsemme sairastuivat usein ripuliin ja muihin tauteihin. Se haittasi koulunkäyntiä. Nykyään he ovat paljon terveempiä, Ethel mainitsee. Hänen mielestään on hyvä, että kylän siisteyttä kontrolloidaan. – Jos itse pidän ympäristöni siistinä, mutta naapuri on välinpitämätön, voin saada jonkun taudin sieltä. Yksi tärkeä terveyttä ja elämänlaatua edistävä tekijä on Punaisen Ristin kylään rakentama kaivo. – Vedenhakumatkaan odotuksineen meni ennen jopa kuusi tuntia. Nyt kaivo on niin lähellä, että 7-vuotias tyttäreni Sidhat auttaa minua aina välillä vedenhaussa pienellä ämpärillään, Ethel kehuu. Parantuneen vesitilanteen ansiosta useimmat kyläläiset ovat perustaneet Ethelin tavoin oman puutarhan Punaisen Ristin tuella. Se parantaa ruokaturvaa ja tuo monipuolisuutta ruokavalioon. – Viljelen okraa, kurpitsaa, sinappia ja bonongwea. Viljely kotipuutarhassa onnistuu hyvin, kun emme ole enää niin riippuvaisia sadekausista. Kaivo tuo terveyttä Mwanamulanjen joki on kuivan kauden aikana kuihtunut lähes huomaamattomaksi puroksi. Siitä huolimatta virran äärellä on ruuhkaa, kun kymmenet läheisen kylän naiset ja tytöt ovat saapuneet noutamaan vettä koteihinsa. Bethia Chapwera , 11, on saanut kauhottua ison vihreän saavinsa täyteen ja lähtee kantamaan painavaa vesikuormaa kotiin muutaman sadan merin päähän. Vesi on kirkasta ja näyttää puhtaalta, mutta ulkonäkö pettää. – Kylän noin 250 perhettä käyttää puron vettä juomavetenä ja ruoanlaittoon. Se on aiheuttanut paljon sairauksia. Esimerkiksi viimeisen kolmen kuukauden aikana yli sata alle 5-vuotiasta lasta sairastui ripuliin, toteaa paikallinen terveysviranomainen Dominic Maloto . Kyläläisten elämänlaatu parantuu merkittävästi, kun Malawin Punaisen Ristin rakennuttama kaivo avataan kahden kylän käyttöön. Se tarjoaa turvallista juomavettä yli 2 000 ihmiselle. – Tämä puron vedenottopaikka voidaan vihdoin hylätä parin viikon päästä. Perheet pääsevät nauttimaan puhtaasta vedestä, Dominic iloitsee. ? Yhteistyö tuottaa tuloksia S uomen Punainen Risti osallistui Malawin kyläyhteisöjen selviytymisja sietokyvyn parantamiseen COMREP-hankkeessa vuosina 2016–2019. Hankkeessa keskityttiin yhteisöjen terveyden edistämiseen, vesi-, sanitaatioja hygieniaolojen kohentamiseen, katastrofivalmiuteen, tasa-arvon edistämiseen sekä Malawin Punaisen Ristin auttamisvalmiuden kehittämiseen. Suomen Punaisen Ristin lisäksi hankkeessa olivat mukana Tanskan, Islannin ja Italian Punaiset Ristit. Suomen ulkoministeriö osallistui COMREPin rahoitukseen. "Perheet pääsevät nauttimaan puhtaasta vedestä." AVM1_painoon.indd 19 28.1.2020 9.48
20 Punaisen Ristin uusitut oppimateriaalit kouluille kertovat muun muassa, millaiset säännöt rajoittavat sodankäyntiä. TEKSTI ELINA VENESMÄKI KUVAT PETRI MULARI L ukiolaiset Helsingin Sibelius-lukiossa kuuntelevat tarkasti. Punaisen Ristin oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino kertoo tällä tunnilla, mitä kansainvälisiä pelisääntöjä sodille on asetettu. Koulussa tunti on osa yhteiskuntafilosofian ja elämänkatsomustiedon opetusta. Sotia toki saa, tai ainakaan sitä ei pysty kieltämään. Mutta jo kauan ihmiset ovat pyrkineet minimoimaan sotien aiheuttamaa kärsimystä ja sitä kautta helpottamaan ihmisten yhteiseloa taistelujen päätyttyä. Ensimmäinen sodan säännöt määrittelevä Geneven sopimus solmittiin vastaperustetun Punaisen Ristin kansainvälisen muksiin on kirjattu myös käytön rajoituksia sellaisille aseille, jotka eivät erottele sotilaita ja siviilejä. Nykyiset sodan säännöt perustuvat toisen maailmansodan jälkeen 1949 solmittuihin neljään Geneven sopimukseen ja niiden lisäpöytäkirjoihin, ja Jani Leinon mukaan niitä noudatetaan maailman konflikteissa useimmiten varsin hyvin. Miten sotarikoksia käsitellään? Mikä sitten on sodassa tarpeetonta kärsimystä? Se ei ole aina lainkaan selvää. Sodan sääntöjen rikkojaa voidaan kuitenkin syyttää sotarikoksista. Sodassakaan ei saa tehdä mitä tahansa PUNAISEN RISTIN oppimateriaalit saavat lukiolaisilta kiitosta. Nettisivut taustoittavat ilmiöitä ja haastavat pohdiskelemaan. komitean aloitteesta jo vuonna 1864. Nykyään voimassa oleva humanitaarinen oikeus eli sodan säännöt määräävät yksinkertaistettuna näin: tarpeetonta kärsimystä ei saa aiheuttaa, esimerkiksi kiduttaminen ja kemialliset aseet ovat kiellettyjä. Siviilejä ei saa ottaa sotatoimien kohteeksi ja heidän pitää antaa paeta taisteluja. Lääkintähenkilökunnan pitää saada tehdä työnsä, punaisen ristin suojamerkillä merkittyjä sairaaloita ja ambulansseja vastaan iskeminen on kielletty. Sopimusten tarkoituksena on suojata kaikkia ihmisiä, jotka eivät osallistu vihollisuuksiin: siviilejä, haavoittuneita ja antautuneita sotilaita. SopiAVM1_painoon.indd 20 28.1.2020 9.48