1 2017 16 Vi ser varandra! Tillsammans mot ensamhet Nähdään toisemme! 10 Yhdessä yksinäisyyttä vastaan 20 Röda Korset får nya stadgar 18 Punainen Risti saa uudet säännöt 24 Pakolaisnuoret tekivät matkastaan draamaa 26 Saksalainen luovuttaja pelasti Elli Hulmin 44 Vapaaehtoisuus pidentää ikää Asiaa myös verenluovuttajille! AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 1 30.1.2017 15.59
Nähdään punainenristi.fi/nähdään #nähdään Tehdään näkymätön näkyväksi. Kuka tahansa voi olla yksinäinen, mutta onneksi kuka tahansa voi myös auttaa. Yksinäisyyden lopettaminen alkaa sen huomaamisesta: yksinäisen näkemisestä ja kohtaamisesta. Onnistumme vain yhdessä, joten nähdään – toisemme. K u va : T h o m a s B ro u m a n d SPR_Ystavanpaiva_230x297mm_Avm1.indd 1 26/01/2017 11.54 Kauhava Suomen Punaisen Ristin lahja satavuotiaalle Suomelle on kouluttaa tuhansia uusia auttajia kaikkialla Suomessa. KOMIA!-leiri on mukana juhlavuodessa. Finlands Röda Kors gåva till det hundraåriga Finland är att utbilda tusentals nya hjälpare runt om i Finland. KOMIA!-lägret deltar i jubileumsåret. KOMIA! – ENSIAVUN SUURLEIRI KOMIA! – FÖRSTA HJÄLPEN -STORLÄGER Ensiapua elokuussa! Tule sinäkin suurleirille ja ota kaverit, läheiset ja koko perhe mukaan. Tämän leirin jälkeen osaat auttaa pienissä ja suurissa hätätilanteissa. • Voit olla ensiavun konkari tai vasta-alkaja; löydät itsellesi sopivaa ja innostavaa tekemistä omantasoisessa seurassa. • Et tarvitse aiempaa kokemusta Punaisesta Rististä. • Leiri järjestetään Kauhavan vanhan lentosotakoulun tiloissa. • Nuorille on leirillä oma osuutensa. • Lapset voivat osallistua perheen kanssa. • Nuoret ja lapset voivat käydä myös läheisessä Powerparkhuvipuistossa. KOMIA!-leirille ovat tervetulleita ihan kaikki. Tehdään leiristä ikimuistoinen yhdessä! Lue lisää ja ilmoittaudu: rednet.punainenristi.fi/komia Första hjälpen i augusti! Kom med på storläger och ta med dig dina vänner och din familj. Efter detta läger kan du hjälpa i små och större nödsituationer. • Du kan vara nybörjare eller veteran inom första hjälpen; du hittar intressant och inspirerande program på lägret som passar just för dig och din nivå. • Du behöver inte ha tidigare erfarenhet av Röda Korset. • Lägret ordnas i den gamla flygkrigsskolan i Kauhava. • Det finns eget program för ungdomar. • Barn kan delta tillsammans med familjen. • Ungdomar och barn kan även besöka Powerparknöjesparken som finns i närheten. Alla är välkomna till KOMIA!-lägret. Låt oss tillsammans göra ett oförglömligt läger! Mera information och anmälan: rednet.rodakorset.fi/komia AM_KOMIA!_230x297.indd 1 27.1.2017 11.01 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 2 30.1.2017 15.59
Nähdään punainenristi.fi/nähdään #nähdään Tehdään näkymätön näkyväksi. Kuka tahansa voi olla yksinäinen, mutta onneksi kuka tahansa voi myös auttaa. Yksinäisyyden lopettaminen alkaa sen huomaamisesta: yksinäisen näkemisestä ja kohtaamisesta. Onnistumme vain yhdessä, joten nähdään – toisemme. K u va : T h o m a s B ro u m a n d SPR_Ystavanpaiva_230x297mm_Avm1.indd 1 26/01/2017 11.54 Kauhava Suomen Punaisen Ristin lahja satavuotiaalle Suomelle on kouluttaa tuhansia uusia auttajia kaikkialla Suomessa. KOMIA!-leiri on mukana juhlavuodessa. Finlands Röda Kors gåva till det hundraåriga Finland är att utbilda tusentals nya hjälpare runt om i Finland. KOMIA!-lägret deltar i jubileumsåret. KOMIA! – ENSIAVUN SUURLEIRI KOMIA! – FÖRSTA HJÄLPEN -STORLÄGER Ensiapua elokuussa! Tule sinäkin suurleirille ja ota kaverit, läheiset ja koko perhe mukaan. Tämän leirin jälkeen osaat auttaa pienissä ja suurissa hätätilanteissa. • Voit olla ensiavun konkari tai vasta-alkaja; löydät itsellesi sopivaa ja innostavaa tekemistä omantasoisessa seurassa. • Et tarvitse aiempaa kokemusta Punaisesta Rististä. • Leiri järjestetään Kauhavan vanhan lentosotakoulun tiloissa. • Nuorille on leirillä oma osuutensa. • Lapset voivat osallistua perheen kanssa. • Nuoret ja lapset voivat käydä myös läheisessä Powerparkhuvipuistossa. KOMIA!-leirille ovat tervetulleita ihan kaikki. Tehdään leiristä ikimuistoinen yhdessä! Lue lisää ja ilmoittaudu: rednet.punainenristi.fi/komia Första hjälpen i augusti! Kom med på storläger och ta med dig dina vänner och din familj. Efter detta läger kan du hjälpa i små och större nödsituationer. • Du kan vara nybörjare eller veteran inom första hjälpen; du hittar intressant och inspirerande program på lägret som passar just för dig och din nivå. • Du behöver inte ha tidigare erfarenhet av Röda Korset. • Lägret ordnas i den gamla flygkrigsskolan i Kauhava. • Det finns eget program för ungdomar. • Barn kan delta tillsammans med familjen. • Ungdomar och barn kan även besöka Powerparknöjesparken som finns i närheten. Alla är välkomna till KOMIA!-lägret. Låt oss tillsammans göra ett oförglömligt läger! Mera information och anmälan: rednet.rodakorset.fi/komia AM_KOMIA!_230x297.indd 1 27.1.2017 11.01 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 3 30.1.2017 15.59
Uusia auttamisen tarinoita NÄILLÄ SANOILLA presidentti J.K. Paasikivi tervehti Suomen Punaista Ristiä järjestön syntymäpäivänä vuonna 1947: ”Seitsemän vuosikymmentä sitten Punaisen Ristin ajatus juurtui suomen maaperään. Itsenäisyytemme aikana, Suomen Punainen Risti, josta on kasvanut vankka kansallinen järjestö, on niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä tehnyt tuloksellista työtä kansamme hyväksi. Me muistamme sen uhrautuvan toiminnan sotavuosina. Kodistaan vieraille asumasijoille joutunut sai siltä lämpimän kädenojennuksen. Haavoittunutta ja sotainvalidia se auttoi ensimmäisten vaikeiden kynnysten yli. Sen lastensuojeluosasto, Mannerheim-liitto oli valmis hankkimaan kodin lämpöä ja rakkautta niille pienokaisille, joilta sota oli vaatinut isän ja huoltajan.” Puhetta lukiessani en ajattele historiaa, vaan sitä, millaista toimintamme pitäisi olla tänään. Satsaukset maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen ja lisääntyvä ruoka-apumme ovat osoitus siitä, kuinka vastaamme muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Mikä voisikaan olla parempi esimerkki pitkään jatkuneesta arjen läsnäolostamme kuin ystävätoimintamme, joka on aloitettu jo 50-luvun lopussa. Kun arjen kohtaamisissa kertyvä tieto yhdistetään osastojen valmiustoimintaan, pystymme autamme tehokkaasti ja luotettavasti myös äkillisissä tilanteissa. Historiaamme kirjoitetaan uusia auttamisen tarinoita koko ajan. Jokainen jäsen, vapaaehtoinen, tukija ja verenluovuttaja on osa yhteistä avustustyötämme, joka on jatkunut jo 140 vuotta. Tämä Avun maailma on täynnä vinkkejä ja toivon, että se innostaa sinua kokeilemaan myös uusia tapoja auttaa. Kiitos korvaamattomasta tuestasi ja osallistumisestasi! Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofi en uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofi rahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 6 Ristiin rastiin Auttajien juhlaa Kiitosgaalassa Hyvä Joulumieli ylsi ennätykseen Nuoret kokoustavat Kankaanpäässä Tee rasisminvastainen päätös! 10 Pannu kuumana ystäväkahveilla 13 Nähdään toisemme ystävänpäivänä 14 Laitosystävät suomea oppimassa 18 Helsingin yleiskokous kutsuu 21 Suomen Punainen Risti juhlii 24 Draaman keinoin ikävää vastaan 26 Kantasoluhoito pelasti Elli Hulmin 30 Haiti nousee hitaasti 32 Avustustyö vaatii luottamusta 39 Ristikko 44 Frank Martelan kolumni 45 Kysy Punaisesta Rististä 46 Vuosien takaa 47 Osmo Tolonen laittaa tuulemaan 16 Kaffepannan är på för vänkaffe 16 Vi ser varandra på vändagen 17 Anstaltvänner lär sig fi nska 20 Stämman i Helsingfors kallar 23 Röda Korset fyller 140 år 25 Drama mot saknad 29 Stamceller räddade Elli Hulmi 31 Haiti kommer igen 36 Hjälparbete kräver förtroende 38 Frank Martelas kolumn 39 Korsord 40 Kors & tvärs Hjälpare fi rade på Tackgalan Jul i sinnet satte rekord Unga samlas till möte i Kankaanpää Ta ställning mot rasism! 45 Fråga om Röda Korset 46 Åren går AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 1/2017 8.2.2017 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Mikko Lehtimäki Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi , 020 701 2229 AD: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@ punainenristi.fi Taitto: Satu Winqvist/Takomo Tuotanto Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Nya berättelser om hjälp ÅR 1947 gratulerade president J.K. Paasikivi Finlands Röda Kors på organisationens födelsedag med följande ord: ”För sjuttio år sedan rotade sig Röda Kors-idén i Finlands jord. Under vår självständighet har Finlands Röda Kors, som har vuxit sig till en stark nationell rörelse, utfört ett betydande arbete till vårt folks fromma under såväl goda som onda dagar. Vi minns dess uppoffrande insatser under krigsåren. Den som tvingats ge sig av från sitt hem till främmande trakter fi ck en varm handräckning. Sårade och krigsinvalider fi ck hjälp över de första svåra trösklarna. Dess avdelning för barnskydd, Mannerheim-Förbundet, var redo att förse de småttingar vars fäder och försörjare hade stupat i kriget med värme och kärlek.” När jag läser hans tal tänker jag inte på historien, utan på hur vår verksamhet ska se ut idag. Satsningar på att hjälpa invandrare bli hemmastadda och vårt växande livsmedelsbistånd är tecken på hur vi svarar på behoven i ett föränderligt samhälle. Vad kunde vara ett bättre exempel på vår långa närvaro i vardagen än vår vänverksamhet, som inleddes redan i slutet av 50-talet? När den information vi får genom möten i människors vardag kombineras med avdelningarnas beredskapsarbete kan vi hjälpa effektivt och pålitligt även i plötsliga situationer. Nya berättelser om hjälpinsatser skrivs hela tiden. Varje medlem, varje volontär, varje stödjare och varje blodgivare är en del av vårt gemensamma hjälparbete som redan har pågått i 140 år. Det här numret av Hjälpens värld är fullt av tips och jag hoppas att det inspirerar dig också att pröva på nya sätt att hjälpa. Tack för ditt oersättliga stöd och ditt engagemang! JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 ? Avun maailma Hjälpens värld 1/2017 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 4 30.1.2017 15.59
26 / 29 SISUKAS ELLI HULMI PARANI LEUKEMIASTA Sopiva kantasoluluovuttaja löytyi Saksasta. PIGGA ELLI HULMI BLEV FRISK FRÅN LEUKEMI En stamcellsdonator hittades i Tyskland. 34 / 36 AVUSTUSTYÖN ARKI KARSII IDEALISMIN Erkki Banerjee rakentaa luottamusta. REALISM ERSÄTTER IDEALISM I BISTÅNDET Erkki Banerjee bygger förtroende. 14 / 17 YSTÄVYYS EI KYSY KIELTÄ Maahanmuuttajat lähtivät laitosystäviksi Vaasassa. VÄNSKAP INGEN SPRÅKFRÅGA Invandrare blev anstaltvänner i Vasa. 24 / 25 KARIJÄRVEN POJAT TEKIVÄT NÄYTELMÄN Sanna-Kaisa Hjorth opettaa pakolaisille teatteri-ilmaisua. KARIJÄRVI-POJKARNA GJORDE EN PJÄS Sanna-Kaisa Hjorth tog teater till flyktingförläggningen. M IK K O LE H T IM A K I M IIS A K A A R T IN E N Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi A IN O S A L M I LI IS A TA K A L A 1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 5 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 5 30.1.2017 15.59
6 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2017 ilmestyy 26. huhtikuuta. Ristiin rastiin NUMI NUMMELIN JOONAS BRANDT Punaisen Ristin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Kiitosgaalassa palkitut vapaaehtoiset järjestäytyivät ryhmäkuvaan. Vapaaehtoiset valokeilassa Punaisen Ristin Kiitosgaalassa Punaisen Ristin Kiitosgaala kokosi joulukuussa Kuopion Musiikkikeskukseen yli 400 vapaaehtoista ympäri Suomea. KERRAN KOLMESSA vuodessa järjestettävässä Suomen Punaisen Ristin Kiitosgaalassa juhlittiin vapaaehtoistoimintaa ja palkittiin joukko erityisen ansioituneita vapaaehtoisia ja paikallisosastoja. Tilaisuudessa palkittiin tällä kertaa neljä vapaaehtoista Mestaripromon arvonimellä poikkeuksellisesta panoksesta vapaaehtoistoiminnan edistämisessä. Tunnuksen saivat Osmo Tolonen Keiteleen osastosta, Riitta Topelius Iisalmen osastosta, Juha Farin Tohmajärven osastosta sekä Pirkko Ruonala Nummi-Pusulan osastosta. Suomen Punaisen Ristin parhaan kasvattajaosaston palkinto luovutettiin Asikkalan osastolle esimerkillisestä työstä lasten ja nuoren innostamisessa mukaan Punaiseen Ristiin. Tilaisuudessa palkittiin myös Leena Närvänen ja Pekka Kenjakka Vapaaehtoisen pelastuspalvelun pronssisella ansiomitalilla. Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila toi juhlaväelle suorat terveiset korkeimmalta valtiojohdolta. – Olen saanut suoran valtuutuksen kiittää kaikkia teitä vapaaehtoisia presidentti Sauli Niinistön , pääministerin sekä kahden viimeisen sisäministerin puolesta, Torstila lausui ja nosti vielä kerran esiin Punaisen Ristin ja sen vapaaehtoisten panoksen poikkeuksellisessa turvapaikanhakijatilanteessa. – Punaisen Ristin ja koko Suomen valmius joutui pakolaistilanteen vuoksi ennennäkemättömään kokeeseen, ja kiitos tässä salissa olevan joukon sekä heidän kaltaistensa kaikkialla maassa, me selvisimme siitä. – Missään aiemmista tehtävistäni en ole nähnyt sellaista inhimillisyyttä, välittämistä ja tahdonvoimaa kuin Punaisen Ristin vapaaehtoisissa, ja olen kiitollinen ja ylpeä saadessani edustaa teitä Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana, Torstila kiitti. Kaikista huomionosoituksista huolimatta kaikki Musiikkikeskuksen salissa olivat samaa mieltä siitä, että se kaikkein tärkein kiitos tulee niiltä ihmisiltä, joita Punaisen Ristin vapaaehtoiset toiminnallaan auttavat. – Parasta tässä työssä on ollut nähdä, miten turvapaikanhakijat pääsevät raskaista kokemuksista huolimatta elämässään eteenpäin ja kotoutuvat Suomeen. Hienoa on ollut seurata varsinkin nuoria, miten nopeasti he oppivat suomen kielen ja tulevat osaksi tätä yhteiskuntaa, Riitta Topelius kiteytti. KIMMO HOLOPAINEN Näyttelijäkoomikko Johanna Keinäsen eläkeläishahmo Tyyne Kettunen nauratti yleisöä Kiitosgaalassa. Apua yli puoli tuntia nopeammin O-negatiivisten punasolujen eli hätäveren kuljettaminen lääkärihelikopterin mukana on nopeuttanut merkittävästi kriittisen hoidon aloitusta ja siten parantanut potilaiden selviytymismahdollisuuksia. Lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava FinnHEMS otti käyttöön punasolujen kuljetukseen tarkoitetun erikoiskylmälaukun Pirkanmaan alueen lääkärihelikopterissa vuoden 2015 lopussa. Hätäverivaraston ansiosta vakavasti vuotavien potilaiden hoito on voitu aloittaa noin 30 minuuttia aikaisemmin kuin jos hoito olisi aloitettu vasta sairaalassa. Veripalvelu on mukana yhteistyössä. Onnettomuustilanteessa potilaan veriryhmää ei aina ehditä selvittää, joten hänelle ei voida antaa oman veriryhmän mukaisia verivalmisteita. Tällöin potilaalle annetaan aluksi hätäveriryhmän eli O Rh D -negatiivisen veriryhmän punasoluja, jotka sopivat kaikille. Lue lisää: www.fi nnhems.fi NYT TULEE KOMIA! Punainen Risti järjestää 3.–6. elokuuta ainutlaatuisen ensiavun suurleirin Kauhavalla entisen lentosotakoulun tiloissa. Ota siis mukaasi ystäväsi ja perheesi ja ilmoittaudu mukaan! Jos et ennestään osaa ensiapua, opit leirillä hätäensiavun, ja jos olet jo kokenut konkari, saat harjoitella huippuseurassa! Lue lisää: rednet.punainenristi.fi /komia JANI RUTANEN Lääkintähelikopterin mukana kulkeva hätäveri pelastaa henkiä. AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 6 30.1.2017 15.59
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 7 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2017 ilmestyy 26. huhtikuuta. Ristiin rastiin Jäsenyys voittaa Suomen Punaisen Ristin valtakunnalliset arvonnat jatkuvat tänä vuonna neljällä arvonnalla. Ensimmäinen arvonta suoritetaan 15.3. ja sen palkintoina on Vain elämää -cd-levyjä. Toisessa arvonnassa 15.6. on palkintoina Falck Tieturvan lahjakortteja ja Bumerang-avaimenperiä, kolmannessa arvonnassa 15.9. Punaisen Ristin verkkokaupan lahjakortteja ja vuoden viimeisessä arvonnassa 15.12. Lindexin 150 euron arvoinen lahjakortti. Kaikki jäsenmaksunsa suorittaneet Punaisen Ristin jäsenet osallistuvat arvontoihin automaattisesti. Omia voittomahdollisuuksiaan voi kohentaa tuomalla Punaiseen Ristiin uusia jäseniä ja siirtymällä e-laskutukseen. Jokainen uusi jäsen tuo suosittelijalleen arvontaan yhden lisälipukkeen, kun uusi jäsen ilmoittaa liittyessään suosittelijansa nimen ja yhteystiedot. Yhden lisälipukkeen arvontaan saavat myös kaikki jäsenet, jotka tekevät jäsenmaksusta e-laskutussopimuksen. Lue lisää: www.punainenristi.fi /jäsen TOMMY SELIN JARI HÄRKÖNEN Verenluovutuksen terveysvaikutuksia tutkitaan Veripalvelun toiminnan ja potilaiden hoidon tehostamiseksi. Jäsenarvonnan palkintona on tänä vuonna mm. lahjakortteja Punaisen Ristin verkkokauppaan. Verenluovuttajien rautatutkimus etenee Veripalvelun tutkimus tuottaa ainutlaatuista tietoa suomalaisten verenluovuttajien terveydestä. PUNAISEN RISTIN Veripalvelussa on käynnissä laaja FIN Donor 10 000 -tutkimus, joka selvittää säännöllisen verenluovutuksen vaikutuksia luovuttajien terveyteen, erityisesti rautatasapainoon. Tutkimukseen on osallistunut jo yli 2 000 eri-ikäistä miesja naispuolista verenluovuttajaa. Tutkimuksessa kerätään kaikista osallistujista tietoa usealta verenluovutuskerralta. Näin pystytään seuraamaan, miten säännöllinen verenluovutus vaikuttaa luovuttajien hemoglobiinija rauta-arvoihin pitemmän ajan kuluessa. Tutkimus voi auttaa Veripalvelua tulevaisuudessa arvioimaan jokaiselle verenluovuttajalle parhaiten sopivan, henkilökohtaisen verenluovutusvälin. Nykyään luovutusten välillä on oltava naisilla vähintään 91 vuorokautta ja miehillä vähintään 61 vuorokautta. FIN Donor 10 000 -tutkimukseen on mahdollista osallistua Helsingin ja Espoon veripalvelutoimistoissa. Veripalvelussa tehdään jatkuvasti tutkimusta, jonka tarkoituksena on kehittää Veripalvelun toimintaa, tuottaa tieteellistä tietoa sekä tukea potilaiden hoitoa. Veripalvelun tutkijat tuottavat vuosittain noin 30–40 tiedejulkaisua, ja Veripalvelussa on sen historian aikana tehty lähes 60 väitöskirjaa. MIRKKA HELKKULA Lue lisää: www.veripalvelu.fi /tutkimus NUORTEN VUOSIKOKOUS KUTSUU! Valtakunnallinen nuorisotoimikunta ja Satakunnan piirin nuoret toivottavat kaikki Punaisen Ristin nuoret tervetulleiksi Nuorten vuosikokoukseen Kuntoutuskeskus Kankaanpäähän 17.–19. maaliskuuta. Majoitus järjestetään kuntoutuskeskuksessa ja paikalle on yhteiskuljetus Tampereelta. Kokouksessa käsitellään vuosikokouksen työohjeen mukaiset asiat ja valmistaudutaan kesäkuun yleiskokoukseen – sekä pidetään hauskaa yhdessä! Lue lisää ja ilmoittaudu 1.3. mennessä: rednet.punainenristi.fi /nuortenvuosikokous2017 NUMEROT KERTOVAT 186 SENIORIKERHOA toimi Punaisen Ristin osastoissa ympäri Suomea vuonna 2015. Ystäväkerhoja pyöritti 543 vapaaehtoista ja niissä vierailtiin yhteensä 5 149 kertaa. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2015 Jäsenarvonnan palkintona on tänä ALEJANDRO LORENZO AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 7 30.1.2017 15.59
8 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma WWF HANNA LINNAKKO Hyvä joulumieli rikkoi ennätyksen Ennätyssuuri 2,1 miljoonan euron keräystavoite riitti 30 000 lahjakorttiin. HYVÄ JOULUMIELI -keräys vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseksi jouluna ylsi ennätyksellisen korkealle asetettuun 2,1 miljoonan euron keräystavoitteeseensa. Summalla voitiin ilahduttaa 30 000 lapsiperhettä 70 euron ruokalahjakortilla. Tänä vuonna jo 20. kerran järjestetty keräys sai alkunsa vuonna 1997, jolloin monilla lapsiperheillä oli lamasta ja työttömyydestä johtuen suuria toimeentulovaikeuksia. – Valitettavasti lapsiperheiden tilanne ei ole 20 vuoden aikana kohentunut, joten keräystä on jatkettu vuosi toisensa jälkeen. Haluamme keräyksellä ilahduttaa vaikeassa tilanteessa olevia perheitä ja samalla muistuttaa päättäjiä ongelmasta, Mannerheimin lastensuojeluliiton viestintäjohtaja Liisa Partio sanoo. Hyvä joulumieli -keräyksen tuotolla jaetaan vähävaraisille lapsiperheille lahjakortteja, joilla voi ostaa ruokatarvikkeita S-ryhmän ruokakaupoista, Lidl-myymälöistä ja K-ruokakaupoista. Keräyksen järjestävät Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhteistyössä Ylen kanssa. KIMMO HOLOPAINEN Lue lisää: hyvajoulumieli.fi Lämmin kiitos kaikille keräykseen osallistuneille yksittäisille ihmisille, yrityksille ja yhteisöille – te annoitte Hyvän joulumielen! NENÄPÄIVÄ TUOTTI 2,16 MILJOONAA Suomen 10. Nenäpäiväkampanja huipentui 11. marraskuuta Nenäpäiväshow’hun Ylen TV2:lla. Keräystulos ohjelman jäl keen oli upeat 2,16 miljoonaa euroa. Nenäpäivällä kerätään varoja maailman lasten auttamiseksi. Punaisen Ristin osuus keräyksen tuotosta käytetään terveysohjelmiin Burundissa. Lue lisää: nenapaiva.fi Lisää vapaaehtoisia öljyntorjunnan avuksi Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa on vetovastuussa Vapaaehtoiset öljyntorjunnassa -hankkeessa, jolla parannetaan vapaaehtoisten valmiutta toimia viranomaisten apuna öljyonnettomuuksissa ja muissa suuria vapaaehtoisjoukkoja vaativissa ympäristöonnettomuuksissa. Vuoteen 2018 jatkuvassa hankkeessa kehitetään viranomaisyhteistyötä ja vapaaehtoisten öljyntorjuntakoulutusta sekä järjestetään öljyntorjuntaan liittyä harjoituksia. Reijo Rautauoman säätiön tukema hanke on jatkoa Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEKin vuosina 2015–16 vetämälle Vapaaehtoiset mukana öljyntorjunnassa -hankkeelle, jossa rakennettiin toimintamalleja suuria vapaaehtoisjoukkoja vaativiin onnettomuustilanteisiin. Vakavan öljyonnettomuuden riski Suomen rannikoilla on kasvanut voimakkaasti viimeisten 20 vuoden aikana, kun Suomenlahdesta on kasvanut merkittävä venäläisen öljyn kuljetusreitti länteen. Suomenlahtea pitkin kuljetetaan nykyisin noin 160–170 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa. Suuronnettomuuksilta on toistaiseksi vältytty, mutta läheltä piti -tilanteita on jo sattunut. Esimerkiksi viime joulukuussa kaksi tankkialusta oli vaarassa törmätä Hangon edustalla. Mittavan öljyonnettomuuden aiheuttamat vahingot voisivat olla taloudellisesti miljardiluokkaa, ja luonnolta menisi vuosia vaurioista toipumiseen. Työn vaarallisen luonteen takia rantojen puhdistamiseen osallistuvien on oltava vähintään pikakoulutettuja tehtäviinsä. Vapaaehtoista öljyntorjuntaa Suomessa on aiemmin kehittänyt varsinkin Maailman luonnonsäätiö WWF, joka on Vapepan jäsenjärjestö. Suomen Punainen Risti koordinoi Vapepan toimintaa. WWF:n vapaaehtoisissa öljyntorjuntajoukoissa on tuhansia jäseniä myös Suomessa. AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 8 30.1.2017 15.59
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 9 Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Vaasalaiset näyttävät mallia, miten Rasisminvastaisella viikolla tempaistaan näkyvästi rasismia ja syrjintää vastaan. Kukin päättää itse Rasisminvastaisella viikolla tehdään tänä vuonna hyviä päätöksiä. PUNAISEN RISTIN rasisminvastaista viikkoa vietetään tänä vuonna 20.–26.3. Kampanjassa kannustetaan tänä vuonna kaikkia suomalaisia tekemään hyvä rasisminvastainen päätös ja kertomaan siitä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #minäpäätän. Rasisminvastainen päätös voi olla lupaus tai teko – se voi olla esimerkiksi ystävyyssuhteen solmiminen, kiusaamiseen puuttuminen tai mikä tahansa muu rasisminvastainen teko. Punaisen Ristin rasisminvastaista viikkoa vietetään joka vuosi YK:n rasisminvastaisen päivän 21.3. ympärillä. Kampanjan tavoitteena on vahvistaa Suomea avoimena ja yhdenvertaisena maana kaikille asukkailleen. Suomen Punaisen Ristin rasisminvastaisessa Ei rasismille! -hankkeessa on mukana suuri joukko urheiluseuroja, yrityksiä ja muita yhteisöjä. Toimintaa tukevat mm. työja elinkeinoministeriö sekä Veikkaus. KIMMO HOLOPAINEN Lue lisää: eirasismille.fi ANNE KYTÖLÄ NUMEROT KERTOVAT 365 ETSINTÄPYYNTÖÄ tehtiin Suomen Punaisen Ristin henkilötiedustelulle vuonna 2015. Pyynnöt koskivat yhteensä 1 089 perheenjäsentä. Henkilötiedustelu etsii katastrofi en erottamia perheenjäseniä ympäri maailmaa. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2015 “Ajatuksella ja älyllä toteutettu ikkuna moniarvoiseen maailmaan. Jutuissa mennään ihmisen tasolle, sinne mihin valtamedia ei aina yllä.” TUURE KILPELÄINEN muusikko ja lauluntekijä Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous 4 numeroa 20 € Tilaa lehti! MADELINE WILSON / IFRC AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 9 30.1.2017 15.59
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 11 P unaliiviset vapaaehtoiset tervehtivät ohikulkijoita iloisesti kauppakeskus Willan käytävällä Hyvinkäällä. – Tervetuloa kahville ja pullalle! Moni hidastaa ja tarttuu syöttiin. Punaisen Ristin Hyvinkään osasto on jo muutaman vuoden ajan pyörittänyt kerran kuukaudessa kokoontuvaa Punaisen Ristin tapaamispistettä kaupungilla. Kesällä kahvilaystävät päivystivät torilla, mutta syksyn tullen vapaaehtoiset palasivat sisätiloihin tutulle paikalleen Willan Prisman ja Coffee Housen väliseen aulaan. Tällä kertaa kahvilaystävät esittelevät hyvinkääläisille nimenomaan Punaisen Ristin ystävätoimintaa. – Hei, et kai meinaa mennä ohi? Birgit Kaistinen huikkaa tutun näköiselle mieshenkilölle. Mies nyökkää innokkaasti takaisin ja selittää mennessään, että tarkoitus olisi poiketa paluumatkalla – täytyy vain ensin käydä apteekissa. Kahvilaystävätoimintaa luotsaava Kaistinen kertoo monen kävijän pistäytyvän säännöllisesti. Samalla kauppakeskusreissulla hoidetaan apteekkiasiat, loppuviikon ruokaostokset ja muut pakolliset. Sen jälkeen on mukava pistäytyä turisemaan niitä näitä kupposen äärellä. Yksineläjille kauppareissu saattaa olla viikon ainoa kerta tavata muita ihmisiä. – Juttelemme halukkaiden kanssa, kerromme ystävätoiminnasta ja kaikesta, mistä pistäytyjät kulloinkin haluavat jutella. Olemme saaneet tätä kautta monta uutta vapaaehtoista ystäviksi ja löytäneet ystävän monelle tarvitsevalle, Kaistinen selvittää. – Samalla kerromme tietysti muutenkin Punaisen Ristin Hyvinkään osaston toiminnasta ja mitä kaikkea Punainen Risti tekee. Prisma tarjoaa nämä tilat meidän käyttöömme. Eväitä hyvään elämään Tämänkertaisilla ystäväkahveilla on mukana myös Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin ja HOK-Elannon Hyvän elämän eväät -hanke. Kesällä 2013 alkaneen yhteistyön tavoitteena on tukea erityisesti ikäihmisten arjessa selviytymistä. Alkujaan kolmivuotiseksi sovittua hanketta pidennettiin parilla vuodella ja se jatkuu ainakin vuoden loppuun. Hyvän elämän eväät -hankkeen kohtaamispisteissä Punaisen Ristin vapaaehtoiset keskustelevat kahvikupposen Kuppi kuumaa ja hyvää seuraa Punaisen Ristin Hyvinkään osaston ystäväkahveilla tavataan ystäviä ja löydetään uusia kerran kuussa. TEKSTI MAARIT SEELING KUVAT LEENA KOSKELA Punaisen Ristin vapaaehtoinen Terttu Maat kaataa kahvit Ilmari Matikaiselle Punaisen Ristin ystäväkahveilla Hyvinkään kauppakeskus Willassa. Rödakorsvolontären Terttu Maat häller upp kaffe åt Ilmari Matikainen på Röda Korsets vänkaffe i köpcentret Wilma i Hyvinge. KÄ ÄNNÄ ? Ystävänpäivä ? AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 11 30.1.2017 15.59
12 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 äärellä kenen tahansa apua tarvitsevan kanssa hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista asioista. Esimerkiksi joulukuussa Vantaan Kauppakeskus Jumbossa teemana oli arjen turvallisuus ja siihen vaikuttavat asiat. Läsnäolon ja välittämisen lisäksi vapaaehtoiset ohjaavat tarvittaessa muiden tukea tarjoavien tahojen pariin, jos Punaisen Ristin keinovalikoimista ei sopivaa apua löydy. – Yksinäisyys on aika iso ongelma Suomessa. Moni tällaiseen kahvitteluhetkeen tullut on sanonut aivan erityisesti, että kiitos seurasta. Se kertoo, että varsinkin näin päiväsaikaan on liikkeellä paljon sellaisia ihmisiä, joilla on ylimääräistä aikaa ja tarvetta inhimillisiin kohtaamisiin, hankkeen suunnittelija Pirjo Vesala Helsingin ja Uudenmaan piiristä kertoo. Vesala muistuttaa, että yksinäisyys voi yllättää kenet tahansa jossain elämänvaiheessa, eikä se ole kiinni iästä tai yhteiskunnallisesta asemasta. Erityisesti yksinäisyys kuitenkin koettelee vanhuksia, jotka eivät esimerkiksi sairauden tai liikuntarajoitteiden vuoksi pysty lähtemään ilman apua ihmisten pariin. Kodista tulee helposti kultainen häkki. – Ihmisten kokemasta yksinäisyydestä myös puhutaan nykyään enemmän kuin ennen. Toivottavasti enää ei ole kovin suuri kasvojenmenetys sanoa ääneen, että on ahdistunut yksinäisyyden vuoksi, Vesala sanoo. Nuoria kaivataan ystäviksi Kaistinen ja Vesala ovat panneet merkille, että ihmisillä on usein kapea käsitys siitä, mitä Punaisen Ristin ystävätoiminta pitää sisällään. – Ystävänä voi toimia monin eri tavoin. Jollekulle on mukavinta kahvittelu iäkkään kotona, mutta ystävää tarvitseva voi olla myös nuori ihminen. Ystävän kanssa voi tehdä monenmoista: käydä konsertissa, kahvilassa, ostoksilla, kävelyllä jne. Joku toimii ystävänä vierailemalla kerran kuukaudessa hoitolaitoksessa. Nuorten lisäksi ystävätoimintaan kaivattaisiin erityisesti lisää miehiä, naiset pohtivat. Kauppakeskus Willan ystäväkahvilan varsinaisena vetonaulana tepsuttaa Punaisen Ristin punaisessa huomioliivissä parivuotias Bichon frisé -rotuinen Ippu. Yksi jos toinen ohikulkija pysähtyy rapsuttelemaan korvan takaa sävyisänoloista, valkokiharaturkkista ystäväkoiraa. Koiran omistava vapaaehtoinen Kirsi Rouvinen naurahtaa Ipun soveltuvan peruspositiivisen luonteensa vuoksi erityisen hyvin ystäväkoiraksi. Ystäväkahvilan lisäksi Ippu vierailee omistajansa kanssa säännöllisesti myös laitoksissa ja palvelukodeissa ilahduttamassa vanhuksia. Ystävänä voittavat kaikki Iltapäivän aikana kupillisella kuumaa ehtii käväistä myös Hyvinkään Prisman johtaja Jari Kättö , joka kiittelee molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä Punaisen Ristin kanssa. – Yhdessä tekeminen tai tilojen antaminen käyttöön on joskus parempi vaihtoehto kuin vain lahjoittaa kerran vuodessa rahaa. Säännöllinen toiminta pitää tärkeän asian esillä ja ihmisten mielissä. Toki meistä on yrityksenäkin mukava näyttää asiakkaillemme, että olemme mukana tällaisessa yhteiskunnallisesti tärkeässä toiminnassa, Kättö pohtii. Birgit Kaistinen on tehnyt vapaaehtoistyötä jo yli 20 vuotta, ja kertoo sen tuovan paljon sisältöä elämään. – Aloitin vapaaehtoishommat aikanaan Helsingissä jäätyäni työttömäksi. Kävelin siltä seisomalta Suursuon sairaalaan, ja ilmoitin tulleeni tekemään sinne vapaaehtoistyötä. En ollut käynyt mitään kurssejakaan, toki kävin myöhemmin, Kaistinen muistelee. Hyvinkäälle hän muutti viitisen vuotta sitten. – En tuntenut täältä silloin ketään. Nyt vilkuttelen jatkuvasti tutuille ympärilleni, missä tahansa liikunkin. Ystävätoiminnassa saa itsekin mahtavia ystäviä! ? ”En tuntenut täältä silloin ketään. Nyt vilkuttelen jatkuvasti tutuille, missä tahansa liikunkin. Ystävä toiminnassa saa itsekin ystäviä.” 1 Parivuotias Ippu on ystäväkahvien vetonaula. Ihmisrakas ystäväkoira vierailee omistajansa Kirsi Rouvisen mukana myös vanhainkodeissa. Tvååriga Ippu är vänkaffets dragplåster. Den människokära vänhunden besöker också äldreboenden tillsammans med sin ägare Kirsi Rouvinen. 2 Marja-Liisa Ikonen ja Mirja Kotkanen poikkesivat kauppakeskusreissulla Punaisen Ristin kahveille. Marja-Liisa Ikonen och Mirja Kotkanen tog en paus med Röda Korsets kaffe under sin shoppingtur. 3 Hyvinkään kahvilaystäviä vetävä Birgit Kaistinen tietää kokemuksesta, että ystävätoiminnassa saa ystäviä itsekin. Birgit Kaistinen leder kafévännerna i Hyvinge och vänverksamheten har gett henne själv många goda vänner. 1 2 3 ? Ystävänpäivä AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 12 30.1.2017 15.59
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 13 Nähdään toisemme! Ystävänpäivänä Punainen Risti haluaa muistuttaa, että yksinäisyyden lievittäminen kuuluu meille kaikille. Yksinäistä voi ilahduttaa jo pienillä arkisilla teoilla. Ystävänpäivän vietto 14. helmikuuta rantautui Suomeen ennen kaikkea Yhdysvalloista, vaikka päivää oli vietetty Euroopassa jo monta sataa vuotta. Suomalainen ystävänpäivä eroaa esikuvistaan paitsi nimeltään myös ajatukseltaan. Siinä missä pyhimys Valentinuksen mukaan nimetty Valentine’s Day on maailmalla rakastavaisten juhla, meillä Suomessa ystävänpäivänä muistetaan ystäviä yleensä. Osansa asiaan on ollut myös Suomen Punaisella Ristillä, joka painatti Suomen tiettävästi ensimmäiset ystävänpäiväkortit vuonna 1987. Samana vuonna ystävänpäivä merkittiin ensimmäistä kertaa suomalaisiin kalentereihin, joten meikäläinen ystävänpäivä täyttää näinä päivinä 30 vuotta. Ystävätoiminnan juhlaa Paljon vanhempaa perua on Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminta. Sen lasketaan käynnistyneen vuonna 1959, jolloin Helsingissä järjestettiin ensimmäinen kurssi vapaaehtoisille, jotka halusivat vierailla piristämässä potilaita sairaaloissa. Vaikka ystävätoiminnan perusajatus on edelleen sama yksinäisyyden lievittäminen kuin 58 vuotta sitten, toiminta on vuosikymmenten varrella kasvanut ja monipuolistunut hurjasti. Tänä päivänä noin 10 000 Punaisen Ristin vapaaehtoista ystävää käy tapaamassa sairaita ja terveitä, vanhoja ja nuoria, vankeja ja vapaita kodeissa ja laitoksissa kaikkialla Suomessa. Viime vuosina suosiotaan ovat lisänneet varsinkin erilaiset ystäväryhmät sekä maahanmuuttajan ystävänä toimiminen. Ystävänpäivän vakiinnutettua paikkansa siitä on kasvanut myös yksi Suomen Punaisen Ristin vuoden tärkeimmistä kampanjoista. Ystävänpäivänä Punaisen Ristin vapaaehtoiset järjestävät ympäri maata Iloa ystävyydestä -tapahtumia, joissa esitellään ystävätoimintaa, kutsutaan uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan sekä tietenkin ilahdutetaan yksinäisyyttä kokevia. Vaikuta olemalla ystävä! Ystävänpäivänä liputetaan vapaaehtoisen ystävätoiminnan puolesta, mutta otetaan myös kantaa. Vaikuttaminen on ytimessä Punaisen Ristin ystävänpäivän uudessa Nähdään-kampanjassa, jonka ajatuksena on tehdä näkyväksi sekä yksinäiset että yksinäisyys yhteiskunnallisena ongelmana. Ihminen on sosiaalinen olento. Hyvin harva meistä haluaa olla jatkuvasti yksin. Useimmat meistä kaipaavat nähdyksi tulemista, kuulumista joukkoon. Kun se ei eri syistä ole mahdollista, ihminen kokee ahdistavaa yksinäisyyttä. Pahimmillaan yksinäinen tuntee muuttuneensa näkymättömäksi muille ihmisille. Juuri tällaista vastentahtoista yksin jäämistä vastaan Punaisen Ristin ystävätoiminta taistelee. Nähdään-kampanjalla Punainen Risti haluaa muistuttaa, että yksinäisyyden lievittäminen kuuluu meille kaikille, eikä se vaadi edes osallistumista ystävätoimintaan. Kuka tahansa meistä voi osallistua yksinäisyyden torjumiseen jo pienillä arkisilla teoilla: tervehtimisellä, ystävällisellä hymyllä, avaamalla toiselle oven, kysymällä mitä kuuluu. Aivan kuten kuka tahansa voi jäädä yksin, myös kuka tahansa voi olla ystävä. Yksinäisyys on koko yhteisön ongelma, ja sen lievittämisessä voittavat kaikki. Varmistetaan siis, että ystävänpäivänä mahdollisimman moni saa tilaisuuden kertoa kuulumisensa toiselle ihmiselle – nähdään toisemme! KIMMO HOLOPAINEN Lue lisää: punainenristi.fi H A N N A LI N N A K K O LähiTapiola tukee ystäviä! Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani LähiTapiola tukee ystävätoimintaa ja osallistuu Iloa ystävyydestä -tapahtumien järjestämiseen. Tule sinäkin! Ystävänpäivä ? AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 13 30.1.2017 16.00
14 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Ystävyyttä ja suomen kieltä Vaasan osaston vapaaehtoinen Raijaleena Jokinen kurssitti joukon maahanmuuttajaopiskelijoita laitosystäviksi ja vei heidät vanhusten palvelutaloon suomea oppimaan. TEKSTI OUTI RANTALA KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI V aasassa lyötiin viime syksynä monta kärpästä yhdellä iskulla, kun Punainen Risti vei joukon maahanmuuttajaopiskelijoita laitosystäviksi Kirkkopuistikon palvelutaloon. Kokemus on ollut innostava niin palvelutalon asukkaille ja henkilökunnalle, Punaisen Ristin Vaasan osastolle, hankkeen vetäjälle Raijaleena Jokiselle kuin opiskelijoille ja heidän oppilaitokselleenkin. Osallistujat löytyivät Vaasan aikuiskoulutuskeskukselle palveluita tuottavan EduVakkin kotouttamiskoulutuksen kautta. Toiminnan lähtökohtana oli alun perin, että maahanmuuttajat olisivat perehdytyksen jälkeen vierailleet itsenäisesti piristämässä palvelutalossa asuvia ikäihmisiä. Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, ettei vielä kotoutumisvaiheessa olevien maahanmuuttajien kielitaito ollut riittävä. – Alun perin suunnitelmiini ei kuulunut, että jäisin itse ohjaamaan opiskelijoita koko syksyksi, mutta he tarvitsivat apua muun muassa kielen takia, Raijaleena Jokinen kertoo. Tuulahdus eri maanosista Ystävätapaamisten ohjelma on suunniteltu asukkaiden toiveita kuunnellen. Parituntisiin vierailuihin sisältyy keskustelujen lisäksi esimerkiksi askartelua, bingoa, ulkoilua ja laulamista. Marraskuun lopun tapaaminen aloitetaan lyhyellä tuolijumpalla, jonka ohjaa puolalaislähtöinen 33-vuotias Malgorzata Piankowska , kutsumanimeltään Gosia. – Olen ammatiltani sairaanhoitaja. Toivon, että voin tulevaisuudessa tehdä työtä Suomessa, Gosia kertoo. Värikkäät huivit heilahtavat käsissä aina sinne suuntaan, mihin ohjaaja näyttää. 1 ? Ystävänpäivä AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 14 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 15 Niska ja hartianseutukin saavat venytystä. Iltapäivä kuluu pelaillen ja jutellen. Dora Lindholm osallistuu tapaamisiin mielellään, mutta askartelun hän on jättänyt väliin heikon näkönsä vuoksi. Hän on 98-vuotiaana asukasjoukon vanhin. Vapaaehtoistyö on hänelle itselleenkin tuttua. – Olen tehnyt vapaaehtoistyötä teatterinaisissa, ja siinä toimineiden tuttavien kautta olin mukana myös Punaisen Ristin toiminnassa, Lindholm kertoo. Ryhmän maahanmuuttajaopiskelijat ovat kaikki kotoisin eri maista ja maanosista. Palvelutalon asukas Pentti Koskela kertoo saaneensa Hassan Abdirahmanista ulkoilukaverin. Tällä kertaa miehet pelaavat Kimbleä. – Syksyllä käytiin ulkoilemassa, mutta kun tuolla lumessa ei oikein pääse pyörätuolilla liikkumaan, Pentti sanoo. 43-vuotias Hassan tuli Suomeen pari vuotta sitten vaimonsa ja lastensa kanssa Somaliasta. Hänen lukuja kirjoitustaitonsa oli aluksi puutteellinen, mutta taidot ovat kehittyneet suomen kieltä opiskellessa. – Somaliassa ajoin kuorma-autoa, lukutaito ei ollut siinä työssä niin tärkeä. Haluan ajaa täällä linja-autokortin ja tehdä työtä autonkuljettajana, Hassan suunnittelee. Vierailut palvelutalossa ovat vauhdittaneet suomen kielen oppimista. Koska Hassan ei puhu englantia, suomi on somalin ja arabian ohella ainoa kieli, jolla hän pystyy keskustelemaan. Hän kohentaa suomen kielen taitoaan myös parin suomalaisen ystävänsä kanssa. Vaikeinta kielen oppimisessa on hänen mielestään se, että suomen puhekieli on niin erilaista kuin kirjakieli. Kaikki voittavat Maahanmuuttajaopiskelijat vierailivat Kirkkopuistikon palvelutalossa kerran viikossa tiistai-iltapäivisin viime kesästä jouluun saakka. Ystävätapaamisiin osallistui yleensä kymmenkunta asukasta, ja mukaan pyrittiin valitsemaan erityisesti sellaisia asukkaita, jotka kaipaavat seuraa. Palvelutalon henkilökunta toi vanhukset paikalle ja huolehti tarvikkeista. Vaikka ystävävierailut edellyttivät järjestelyjä myös palvelutalon puolelta, kokemus on ollut positiivinen. – Lähdimme tähän mielellämme mukaan. Opiskelijat ovat järjestäneet sellaista tekemistä, jota asukkaamme ovat toivoneet. Vierailut päättyivät aina päiväkahveihin, joiden jakelussa opiskelijat olivat apuna, Kirkkopuistikon palvelutalon vastaava sairaanhoitaja Anu Ahola kiittää. Hankkeen äiti Raijaleena Jokinen on suorittanut yliopistotutkinnon kielissä ja pedagogiassa, opiskellut johtamista Vaasan yliopistossa ja työskennellyt esimiestähtävissä. Monipuoliselle osaamiselle ja ammattitaidolle olikin laitosystävähankkeessa tarvetta. – Maahanmuuttajien ohjaaminen on vaatinut aikaa ja energiaa, mutta tulokset palkitsevat. Olemme tuoneet piristystä palvelutalon arkeen, ja syksyn aikana maahanmuuttajat ovat tulleet selvästi varmemmiksi sekä suomen kielessä että ystävinä toimimisessa, Jokinen arvioi. – Kotoutuminen on tehokasta, kun maahanmuuttajat ovat käytännössä tekemisissä kantaväestön kanssa. Osallistava toiminta ja alussa helpot työtehtävät ovat erinomaisia työkaluja. Jokisen edellinen projektin Vaasan osaston vapaaehtoisena oli monikulttuurinen Naisen tarina, jossa Vaasan osaston monikulttuurisen naisten ryhmän jäsenet kertoivat elämäntarinaansa käsitöiden kautta. Hän on tehnyt osastossa myös vapaaehtoisten rekrytointia sekä toiminut Punaisen Ristin ja Väestöliiton yhteisessä Tasa-arvo, terveys ja turvallisuus -hankkeessa, jossa kerrottiin pakolaistaustaisille maahanmuuttajille läheissuhteisiin liittyvästä suomalaisesta lainsäädännöstä ja jaettiin terveystietoa. Seuraavaksi Jokinen kaavailee suuntaavansa kansainvälisiin järjestötehtäviin – kunhan laitosystäväprojektin loppuraportti valmistuu. ? 1 Somaliasta Suomeen muuttanut Hassan Abdirahman ja Pentti Koskela pelaavat tällä kertaa Kimbleä, koska lumi haittaa pyörätuolin kanssa ulkoilua. Hassan Abdirahman som har flyttat till Finland från Somalia och Pentti Koskela spelar Kimble idag, eftersom snön gör det besvärligt att ta ut rullstolen. 2 Filippiineiltä Suomeen kotiutunut Sarah Nygård on naimisissa ruotsinkielisen miehen kanssa, joten ystävä vierailut ovat hänelle oivallinen tilaisuus oppia suomen kieltä. Sarah Nygård kommer från Filippinerna och är gift med en finlandssvensk man, så vänbesöken ger henne ett tillfälle att lära sig finska. ”Tykkään käydä täällä ystävä tapaamisissa. Minä autan asukkaita, ja he auttavat minua.” 2 Rokkimumman kynnet Patricia Anih saa Hilkka Mäeltä lujan rutistuksen. – On ollut kivaa. Toiveita on saanut esittää. Olemme pelanneet, ja kerran Patricia teki minulle kimaltavat rokkimumman kynnet, Hilkka nauraa. Mirjam Rekolallekin vierailut ovat tuoneet iloa. – Olen ollut joka kerta mukana. On pelattu pelejä ja tehty koristeita jouluksi, hän sanoo. Nigeriassa kemistinä työskennellyt 29-vuotias Patricia muutti Suomeen lapsensa kanssa miehensä perässä. Pariskunnan toinen lapsi on syntynyt Suomessa. Myös Patrician kielitaito on kehittynyt ystävätapaamisten ansiosta. – Suomen kieli ei ole helppo oppia, hän tuumaa. Filippiineiltä Suomeen kotiutunut 33-vuotias Sarah Nygård on naimisissa suomenruotsalaisen miehen kanssa. Sarah on ammatiltaan psykologi. – Tykkään käydä täällä ystävätapaamisissa. Minä autan asukkaita, ja he auttavat minua. Haluan oppia suomen kieltä, mutta mieheni on ruotsinkielinen, joten hän ei voi auttaa. 32-vuotias eteläkorealainen Mi Hun Kim tuli Suomeen ABB:llä työskentelevän miehensä töiden perässä. Hän on työskennellyt sihteerinä. – Suomessa haluaisin hoitaa lapsia tai tehdä ruokaa, Mi Hun kertoo. Ystävänpäivä ? AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 15 30.1.2017 16.00
16 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Hyvinkään osaston vapaaehtoinen Leena Palosaari ja Rauha Äijö vaihtoivat kuulumisia ystäväkahveilla kauppakeskus Willassa. Leena Palosaari, volontär i rödakorsavdelningen i Hyvinge, får sig en pratstund med Rauha Äijö under vänkaffet i köpcentret Willa. V olontärer i röda västar hälsar glatt på förbipasserande i köpcentret Willa i Hyvinge. – Välkommen på kaffe och bulle! Många saktar farten och nappar på erbjudandet. Rödakorsavdelningen i Hyvinge har redan i några års tid haft en träffpunkt på stan en gång i månaden. Idag presenterar kafévännerna Röda Korsets vänverksamhet i lobbyn vid Prisma och Coffee House i Willa. – Hej, du tänker väl inte på väg förbi? ropar Birgit Kaistinen till en karl som ser bekant ut. Mannen nickar och försäkrar att han nog tänker sticka sig in på vägen tillbaka – men först måste han gå till apoteket. Kaistinen, som leder kafévänverksamheten, berättar att många är regelbundna besökare. För en person som bor ensam kan färden till köpcentret vara enda gången i veckan man träffar andra människor. – Vi pratar med folk om sådant som de vill prata om och så berättar vi om vänverksamheten. På det här sättet har vi fått många nya frivilliga rödakorsvänner och många behövande har fått en vän. Fika och sällskap Röda Korset ordnar vänkaffe i Hyvinge en gång i månaden. På vänkaffet träffar man vänner och hittar nya. TEXT MAARIT SEELING BILD LEENA KOSKELA Den här gången deltar också Röda Korsets Helsingfors och Nylands distrikts samt HOK-Elantos Vägkost för ett gott liv-projekt i vänkaffet. Avsikten med samarbetet som inleddes sommaren 2013 är framför allt att hjälpa äldre människor att klara sig i vardagen. Vid projektets träffar talar frivilliga över en kaffekopp med vem som helst som är i behov av hjälp om välmående och faktorer som påverkar hur vi mår. Om Röda Korsets verktygsback inte innehåller den hjälp som behövs uppmuntras besökarna att ta kontakt med parter som erbjuder stöd. – Ensamhet är ett rätt stort problem i Finland. Många som har kommit till en av våra kaffestunder har specifikt tackat för sällskapet. I synnerhet så här på dagen är det många sådana i rörelse som har tid till överlopps och som har behov av mänskliga kontakter, säger projektplanerare Pirjo Vesala . Vesala påminner om att ensamhet kan överraska vem som helst i något skede av livet, och att ensamhet inte är en ålderseller klassfråga. Ensamhet är ett speciellt problem bland äldre som på grund av sjukdom eller begränsad rörelseförmåga inte kan söka hjälp ute bland folk. Unga vänner behövs Kaistinen och Vesala har märkt att folk ofta har en snäv bild av vad Röda Korsets vänverksamhet är. – Man kan vara rödakorsvän på många olika sätt. För någon är det trevligaste att dricka kaffe hos en åldring, men den som behöver en vän kan också vara ung. Med sin vän kan man göra mycket: gå på konserter, sitta på kafé, gå och shoppa, ta en promenad... En del rödakorsvänner hälsar på på vårdanstalter en gång i månaden. Men det är inte bara ungdomar som behövs som vänner, utan män skulle det också behövas mer av, funderar de två kvinnorna. Birgit Kaistinen har varit engagerad i frivilligarbete i över 20 år och säger att det ger henne mycket innehåll i livet. – Jag började som frivillig i Helsingfors i tiden efter att jag blev arbetslös. Jag gick direkt till Storkärrs sjukhus och sa att jag har kommit för att syssla med frivilligarbete, minns hon. Till Hyvinge flyttade Kaistinen för cirka fem år sedan. – Då kände jag ingen här. Nu vinkar jag hela tiden omkring mig till bekanta, var jag än rör mig. När man är med i vänverksamheten får man själv härliga vänner! ? LE E N A K O S K E L A På vändagen vill Röda Korset påminna om att det är vi alla som ska lindra våra medmänniskors ensamhet. På många håll firas Valentine’s Day som kärleksparens dag, men i Finland kommer vi ihåg vänner av alla de slag på vändagen den 14 februari. Att det är så har Finlands Röda Kors bidragit till: det var FRK som lät trycka de första vändagskorten år 1987. Sedan dess har vändagen också funnits i den finländska kalendern. Vi ses – vi ser varandra! AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 16 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 17 Ystävävierailu alkaa tällä kertaa puolalaisen Malgorzata Piankowskan vetämällä tuolijumpalla. Pentti Koskela (oik.) ja korealainen Mi Hun Kim seuraavat ohjeita. Den här gången började vänbesöket med stolgymnastik under ledning av Malgorzata Piankowska. Pentti Koskela (t.h.) och koreanska Mi Hun Kim följer anvisningarna. I Vasa slog man många flugor i en smäll i höstas när Röda Korset tog en grupp invandrare som fått uppehållstillstånd till Kyrkoesplanadens servicehus för att bli anstaltvänner. Upplevelsen har varit inspirerande för alla parter. Från början var det tänkt att invandrarna, som deltar i integrationsutbildning, efter en första inskolning självständigt skulle hälsa på åldringarna på servicehuset. Dessvärre räckte inte kunskaperna i våra inhemska språk till för det. Vänskap och språkövning Volontären Raijaleena Jokinen höll en kurs i vänverksamhet på anstalt för en grupp nyfinländska studerande i Vasa. TEXT OUTI RANTALA BILD MIKKO LEHTIMÄKI – Jag hade inte tänkt att jag själv skulle följa med och handleda de studerande hela hösten, men de behövde hjälp bland annat med språket, berättar projektledare Raijaleena Jokinen . Vänträffarnas program planerades enligt önskemål från invånarna på serviceboendet. Varje besök tar ett par timmar och förutom pratstunder blir det bland annat pyssel, bingo, motion och sång. Träffen i slutet av november börjar med stolgymnastik. Gymnastikstunden leds av Malgorzata Piankowska , 33, som kommer från Polen och som kallas Gosia. – Jag är utbildad sjukskötare. Jag hoppas att jag kan få jobb i Finland i framtiden, säger hon. Färggranna dukar i handledarens händer pekar än hit, än dit. Det blir stretching för nacke och axlar. Resten av eftermiddagen tillbringas med spel och prat. Dora Lindholm deltar gärna i träffarna, fast pysslandet låter hon bli på grund av sin dåliga syn. Med sina 98 år är hon äldst på serviceboendet och har själv erfarenhet av frivilligarbete. – Jag har varit frivillig i teaterkvinnorna och i Röda Korset. De sex invandrare som deltar i kursen kommer från olika länder och världsdelar. Pentti Koskela berättar att Hassan Abdirahman , 43, har blivit hans promenadsällskap. – I höstas var vi ute, men i snön är det svårt att röra sig med rullstol, konstaterar Pentti. Den här gången spelar de två männen Kimble. Hassan kom från Somalia till Finland med sin familj för ett par år sedan. Han säger att studierna i finska löper bättre sedan han började hälsa på i servicehuset. Bra för alla parter Fram till jul hälsade gruppen med invandrare på i servicehuset vi Kyrkoesplanaden en gång i veckan. Ett tiotal invånare deltog i varje vänträff. Serviceboendets personal såg till att åldringarna kom till träffen och skötte också om annat som behövdes för programmet. Trots att vänbesöken på så sätt orsakade arbete även från servicehusets sida är personalen nöjd. – Vi var gärna med på det här. Studerandena har bjudit på sådant program som våra invånare har önskat sig. Alla besöken avslutas med kaffe och där hjälper de studerande till, säger ansvariga sjukskötaren Anu Ahola på Kyrkoesplanadens servicehus. Projektets ”mamma” Raijaleena Jokinen har en universitetsexamen i språk och pedagogik, har studerat ledarskap vid Vasa Universitet och arbetat som förman. Hennes mångsidiga kunnande kom väl till pass i projektet med anstaltvänner. – Det har krävt tid och energi att handleda gruppen med invandrare, men resultatet känns som en fin belöning. Vi har gjort vardagen i servicehuset gladare och under höstens lopp har invandrarna blivit märkbart säkrare både i fråga om att tala finska och som vänner, säger Jokinen. ? M IK K O LE H T IM A K I För Röda Korset är vändagen en av årets viktigaste kampanjer. Under vändagen ordnar volontärer runt om i landet Vänskap ger glädje-evenemang för att presentera vänverksamheten, bjuda in nya volontärer och naturligtvis sprida glädje bland människor som känner sin ensamma. Vändagen är också en tid då vi tar ställning. Påverkansarbetet är kärnan i Röda Korsets nya vändagskampanj Vi ses – vi ser varandra! Kampanjen vill synliggöra både ensamma människor och ensamheten som samhällsproblem. Vem som helst av oss kan delta i arbetet mot ensamhet med små handlingar i vardagen: ett vänligt leende, en öppnad dörr, en fråga om hur det står till. Låt oss alltså se till att alla får tillfälle att berätta hur det står till under vändagen – vi ser varandra! Läs mer: rodakorset.fi AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 17 30.1.2017 16.00
18 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 1 Punaisen Ristin liput nousevat yleiskokouksen kunniaksi salkoon ensi kesänä Helsingissä. Röda Korsets flaggor hissas i Helsingfors i sommar för att fira ordinarie stämman. 2 Nallesai raala houkuttelee perheen pienimpiä yleiskokouksen yhteydessä järjestettävässä Gimis-yleisötapahtumassa. Mjukissjukhuset lockar familjens minsta vid publikevenemanget Gimis som ordnas i samband med stämman. Helsingin yleiskokous vahvistaa 140 vuotta täyttävälle Suomen Punaiselle Ristille uuden toimintalinjauksen ja säännöt. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN Suomen Punaisen Ristin Helsingin yleiskokoukseen 10.–11.6.2017 on enää noin neljä kuukautta. Kolmen vuoden välein kokoontuva yleiskokous on Punaisen Ristin korkein päättävä elin, ja Finlandia-talossa pöydällä on jopa tavallista isompia asioita. Seuraavien kolmen vuoden toimintalinjauksen lisäksi Punaisen Ristin osastojen ja piirien edustajat päättävät järjestön uusista säännöistä. Lisäksi yleiskokous nimittää Suomen Punaiselle Ristille uuden hallituksen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajat sekä valtuuston. Ylintä valtaa Suomen Punaisessa Ristissä käyttää järjestön jäsenistö edustajiensa välityksellä. Punaisen Ristin paikallisosastot lähettävät yleiskokoukseen yhden edustajan jokaista 200 jäsentä kohti, minkä lisäksi jokaisella Punaisen Ristin 12 piiristä on kokouksessa yksi äänivaltainen edustaja. Virallisten kokousedustajien lisäksi yleiskokoukseen osallistuu satamäärin muuta Punaisen Ristin väkeä: osastojen vapaaehtoisia ja nuoria ympäri maata, työntekijöitä ja kutsuvieraita ympäri maailmaa. Vahvaa vapaaehtoistoimintaa Toimintalinjaus on Suomen Punaisen Ristin strategia, joka määrittelee järjestön toiminnan ja talouden suuntaviivat kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Helsingin yleisAika vaikuttaa on nyt! kokouksessa hyväksyttävä toimintalinjaus ohjaa kaikkien Punaisen Ristin toimijoiden – niin vapaaehtoisten kuin työntekijöiden – toimintaa vuodet 2018–2020. Tulevaa toimintalinjausta on valmisteltu jo toista vuotta. Jäsenistön ajatuksia toiminnan kehittämisestä on kerätty sähköisillä kyselyillä ja piirien järjestämissä tilaisuuksissa, ja niiden pohjalta valmisteltu Suomen Punaisen Ristin hallituksen luonnos toimintalinjaukseksi lähetettiin osastoille ja piireille kommentoitavaksi tammikuun lopussa. – Mitään mullistuksia visioomme tai strategisiin tavoitteisiimme ei ole luvassa, mutta tulevassa toimintalinjauksessa näkyy varmasti entistä vahvemmin elinvoimaisen vapaaehtoistoiminnan merkitys. Haluamme keskittyä erityisesti siihen, että uudet vapaaehtoiset pääsevät hyvin mukaan toimintaan, Punaisen Ristin viestintäjohtaja Ilpo Kiiskinen arvioi valmistelun satoa. 1 "Tulevassa toimintalinjauksessa näkyy varmasti entistä vahvemmin elinvoimaisen vapaaehtoistoiminnan merkitys." O T TO -V IL LE V Ä Ä TÄ IN E N AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 18 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 19 – Pysymme edelleen perustehtäviemme parissa, mutta esimerkiksi digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia, jotka meidän on pystyttävä hyödyntämään. Punaisen Ristin hallitus valmistelee lopullisen esityksensä yleiskokoukselle perehdyttyään osastoilta ja piireiltä tulevaan palautteeseen. Aikaa kommentointiin on maaliskuun loppuun. Järjestön säännöt uusiksi Helsingin yleiskokouksessa hyväksytään myös Suomen Punaisen Ristin uudet säännöt, joiden on määrä astua voimaan tasavallan presidentin asetuksella vuoden 2018 alusta. Jäsenistön ajatuksia ja toiveita uusista säännöistä on kerätty työpajoissa ja sähköisillä kyselyillä jo parin vuoden ajan. Punaisen Ristin hallituksen luonnosta järjestön uusiksi säännöiksi voi kommentoida toimintalinjausluonnoksen tapaan maaliskuun loppuun. Valmistelussa esille nousseita muutosesityksiä ovat muun muassa järjestön jäsenten hyväksymisen ja erottamisen siirtäminen Punaisen Ristin hallitukselle, jäsenyystyyppien yksinkertaistaminen sekä osastojen puheenjohtajien toimikausien rajoittaminen. Luonnoksessa on lisäksi haluttu vahvistaa Punaisen Ristin periaatteiden ja arvojen asemaa sekä parantaa sääntöjen luettavuutta. Paljon keskustelua herättivät myös ehdotukset osastojen pakollisesta syyskokouksesta luopumisesta ja järjestön jäsenyyden edellyttämisestä säännölliseen vapaaehtoistoimintaan osallistuvilta, mutta molemmat jäivät lopulta pois hallituksen sääntöluonnoksesta. Puheenjohtajien toimikausien rajoittaminen ja pakollisten kokousten vähentäminen herättävät varmasti vielä yleiskokouksessa runsasta keskustelua, sillä molemmissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa. Enemmän kuin kokous Punaisen Ristin yleiskokous on aina paljon enemmän kuin kokous. Suurtapahtuma on erinomainen tilaisuus tavata tuttuja ja löytää uusia sekä esitellä Punaisen Ristin työtä suurelle yleisölle. Suomen Punaisen Ristin 140-vuotisjuhlan kunniaksi Helsingin yleiskokous näkyy kaupunkilaisille tavallistakin komeammin, sillä kokouspaikan naapurissa Kansalaistorilla vietetään kokonainen viikko Punaisen Ristin festivaalia. Luvassa on viikolla teemapäivät ensiapuja valmiustoiminnalle, kotoutumisen tuelle, ystävätoiminnalle sekä nuorisotoiminnalle, ja viikonloppuna Kansalaistorin valtaa kansainvälinen apu. Esillä ovat myös monet muut Punaisen Ristin toiminnot Kontti-tavarataloista Veripalveluun – ja takuuvarma yleisömagneetti, koko perheen Nallesairaala! Nähdään kesäkuussa Helsingissä! ? Lue lisää: rednet.punainenristi.fi / yleiskokous2017 2 ILOA JA NÄKYVYYTTÄ HELSINGISSÄ Esitimme joukolle Suomen Punaisen Ristin piirien puheenjohtajia yleiskokouksen alla kolme kysymystä: 1. Kenelle apua pitäisi lähivuosina erityisesti suunnata? 2. Mitkä ovat lähivuosina suurimmat haasteemme? 3. Mitä odotat Helsingin yleiskokoukselta? Hannu Harri, Helsingin ja Uudenmaan piiri 1. Punaisen Ristin on aina autettava suurimmassa hädässä olevia. Osastojen tehtävänä on tunnistaa omalla alueella apua eniten tarvitsevat ja tukea kansainvälistä apua. 2. Suurimmat haasteet ovat yleinen välinpitämättömyys, eriarvoistuminen ja ennakkoluulot. Pitää uskaltaa toimia ihmisarvon ja -oikeuksien puolesta. 3. Toivon, että Punaisen Ristin väki kokoontuu iloisesti yhteen ja suuntaa ajatukset tulevaisuuteen. Tehdään hyviä valintoja ja sitoudutaan edistämään yhteistä hyvää. Jarno Rasinkangas, Oulun piiri 1. Kauaskantoisinta olisi ehkäistä nuorison syrjäytymistä. Kyseessä on kansantaloudellisestikin suuri ongelma, puhumattakaan yksilön kokemuksesta. 2. Suuri haaste on paperittomien auttaminen. Riippumattomuuden periaate voi joutua koetukselle. 3. Toivon kokouksen valitsevan hyvät, toimintaa tukevat säännöt ja oikeat henkilöt toteuttamaan toimintalinjausta. Tuije Paksuniemi, Lapin piiri 1. Humanitäärinen apu sodissa ja katastrofeissa on erittäin tärkeää. Tässä meillä on myös hyvää osaamista. 2. Suurin haaste on rekrytoida uusia vapaaehtoisia ja jäseniä, varsinkin nuoria. 3. Odotan kokoukselta hyviä päätöksiä ja keskustelua. Alpo Tanskanen, Länsi-Suomen piiri 1. Tuemme avuntarpeessa olevia parhaiten tukemalla osastojen vapaaehtoisten toimintaa. Perusasiat kuntoon! 2. Punaisen Ristin kokonaisvalmiutta on kehitettävä, nuoria aktivoitava ja keskinäistä yhteistyötä vahvistettava. 3. Toivon, että järjestön uudistumisvoima, asiantuntemus ja ketteryys tulevat esiin. Toivottavasti yhteishenki ja auttamisen aate vahvistuvat entisestään. Christel Von Frenckell, Turunmaan piiri 1. Tehtävämme on auttaa hädänalaisia ja kaikkein haavoittuvimpia. Jos joku ryhmä pitää nostaa esiin, se on turvapaikanhakijat ja paperittomat. 2. Ensimmäisenä mieleen nousee soteuudistus. Miten sopeudumme muutoksiin ja säilymme vahvana toimijana? 3. Iloa, yhteenkuuluvaisuutta, näkyvyyttä ja tulevaisuuteen tähtääviä kannanottoja. Sune Glader, Österbottens distrikt 1. Flyktingar, papperslösa och unga utslagna. Jag tror att vi under kommande år kommer att se nya fl yktingrörelser och då krävs en stark beredskap. 2. Vi har en stor uppgift att klara av att behålla medlemsantalet. I samband med det stora antalet fl yktingar som kom till landet fi ck vi en stor skara frivilliga men hur har vi klarat av att samla upp dessa inom Röda Korset? 3. Jag förväntar mig att Röda Korset får en stor synlighet under stämmoveckan i media. JU S S I V IE R IM A A AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 19 30.1.2017 16.00
20 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Punaisen Ristin yleiskokous piirtää suuntaviivat tuleville vuosille. Edellinen yleiskokous kokoontui Turkuun 2014. Röda Korsets stämma drar upp riktlinjerna för de närmaste åren. Senast sammanträdde stämman i Åbo 2014. D et är bara cirka fyra månader kvar till Finlands Röda Kors stämma i Helsingfors 10–11.6.2017. Ordinarie stämman sammanträder vart tredje år och är Röda Korsets högsta beslutande organ. Men vid stämman i Finlandiahuset är det större saker än vanligt som ska avgöras. Förutom en strategi för de närmaste tre åren ska företrädare för Röda Korsets avdelningar och distrikt fatta beslut om organisationens nya stadgar. Dessutom utser stämman en ny styrelse, ordförande, vice ordförande och fullmäktige för Finlands Röda Kors. Finlands Röda Kors strategi slår fast riktlinjerna för organisationens verksamhet och ekonomi för åren 2018–2020. Arbetet med den nya strategin har pågått i mer än ett år. Genom elektroniska enkäter och vid evenemang som distrikten har ordnat har man samlat in medlemskårens tankar om hur verksamheten borde utvecklas och på basis av dem har Vår tid att påverka är nu! Ordinarie stämman i Helsingfors ger 140-åriga Finlands Röda Kors en ny strategi och nya stadgar. TEXT KIMMO HOLOPAINEN Finlands Röda Kors styrelses utkast till strategi i slutet av januari skickats ut på remissbehandling till avdelningar och distrikt. – Vi planerar inget omvälvande i fråga om vår vision eller våra strategiska mål, men i den kommande strategin syns säkert tydligare än förr hur viktigt det är att ha en livskraftig frivilligverksamhet. Vi vill fokusera på att nya volontärer ska få möjlighet att engagera sig på ett bra sätt, säger Röda Korsets kommunikationsdirektör Ilpo Kiiskinen på en fråga om hur beredningen har gått. – Vi håller fortfarande fast vid våra grundläggande uppgifter, men till exempel den digitala utvecklingen skapar nya möjligheter som vi ska kunna ta vara på. Röda Korsets styrelse för sitt slutliga förslag till strategi till stämman i Helsingfors efter att ha tagit till sig den respons som kommer från avdelningarna och distrikten. Kommentarerna ska lämnas in före utgången av mars. Stadgarna ses över Vid stämman i Helsingfors är det också dags att godkänna nya stadgar för Finlands Röda Kors. I ett par års tid har man kartlagt vad medlemmarna har för tankar och önskemål inför stadgereformen. Precis som strategin kan man kommentera Röda Korsets styrelses utkast till nya stadgar för organisationen fram till slutet av mars. Bland de ändringsförslag som har kommit fram under beredningsprocessen finns bland annat att Röda Korsets styrelse skulle ta över godkännande och uteslutning av medlemmar i organisationen, att de olika medlemstyperna skulle göras enklare och att avdelningsordförande högst kunde sitta två mandatperioder. Två förslag som väckte mycket debatt var tanken om att avstå från avdelningarnas obligatoriska höstmöte och om att införa ett krav om att personer som deltar i regelbunden frivilligverksamhet ska vara medlemmar i Röda Korset. Båda ströks till slut ur styrelsens utkast. Att begränsa antalet mandatperioder för ordförande och minska antalet obligatoriska möten väcker säkert debatt även under stämman, eftersom båda alternativen har både goda och dåliga sidor. I utkastet till ny stadga har man också önskat stärka Röda Korsets principers och värderingars ställning samt överlag göra texten mer lättfattlig. Mer än en stämma Röda Korsets ordinarie stämma är alltid mycket mer än ett riksmöte. Storevenemanget är ett strålande tillfälle att träffa gamla bekanta och knyta kontakter med nya samt visa upp Röda Korsets arbete för den stora allmänheten. För att markera Finlands Röda Kors 140-årsjubileum syns stämman i Helsingfors mer än normalt, eftersom Medborgarplatsen intill Finlandiahuset ska stå värd för en hel veckas Rödakorsfestival. Under veckan blir det temadagar kring första hjälpen och beredskapsarbete, stöd för integration, vänverksamhet och ungdomsverksamhet, och under veckoslutet intar Röda Korsets internationella bistånd Medborgartorget. Under veckan presenteras också många andra rödakorsverksamheter från Kontti-varuhus till Blodtjänst – och en garanterad publikfavorit för hela familjen: Mjukissjukhuset! Vi ses i juni i Helsingfors! ? Läs mer: rednet.rodakorset.fi O T TO -V IL LE V Ä Ä TÄ IN E N AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 20 30.1.2017 16.00