• plan 3/2023 TYTTÖJEN PÄIVÄ 11.10. Urheilu on tyttöjen oikeus! MOSAMBIK Eunice torjuu lapsiavioliittoja jalkapallon voimalla BANGLADESH Karate tuo tytöille turvaa ja itseluottamusta
• Tyttöjen päivänä 11.10. kannustamme kaikkia tyttöjä tavoittele­ maan unelmiaan. Juhlistamme tyttöjen mittaamatonta poten­ tiaalia ja vaadimme parannuksia tyttöjen asemaan. Tänä vuonna tyttöjen päivän teemamme on urheilu. Urheilu on jokaisen, myös tyttöjen, oikeus. Se auttaa tyttöjä tavoittele­ maan unelmiaan ja muuttamaan maailmaa. Tytöillä on edelleen poikia heikommat mahdollisuudet harrastaa urheilua, koska ahtaat sosiaaliset normit rajoittavat tyttöjen elämää. Monessa kulttuurissa fyysisiä lajeja ei pidetä tytöille sopivina. Sukupuolittunut häirintä ja hyväksikäyttö ovat urheilun globaaleja ongelmia. Plan tukee tyttöjen urheilua ympäri maailmaa. Joukkueis­ saan tytöt saavat tietoa oikeuksistaan sekä seksuaali­ ja lisään­ tymisterveydestä. Harrastus auttaa tyttöjä pysymään koulussa sekä välttämään liian varhaisen raskauden ja avioliiton. Se myös parantaa heidän itseluottamustaan ja sosiaalisia suhteitaan. Samalla tyttöjen asema vahvistuu, kun yhteisöt näkevät tyttö­ jen kyvyt ja mahdollisuudet uudella tavalla. Tässä lehdessä mosambikilainen Eunice (s. 4–9) ja bangla­ deshilainen Masuma (s. 18–19) kertovat, miten urheilu on muut­ tanut heidän elämäänsä. Suomalaiset kampanja kasvomme Brianna, Unna ja Juulia puolestaan puhuvat vähättelyn ja kannustuksen vaikutuksista urheiluharrastukseensa (s. 20–21). PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 3/23?syyskuu 2023 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 2489­8910 (painettu) ISSN 2489­8929 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Lehtisepät Oy, Lahti. Painosmäärä: 29 800 kpl. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2023. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Sami Pauni, Fatim Diarra, Virpi Haaramo, Aino Halinen, Gunvor Kronman, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja lastenhallituksen edustaja Martta Pyykönen. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakas­ ja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa uniikin kangaskassin, jonka Globe Hope on valmistanut Planin vanhasta näyttelykankaasta. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 2/23 kiin­ nostavimmiksi jutuiksi reportaasit Haitin nälkäkriisistä sekä vanhemmuuskurssista Vietnamissa. Lukijapalkinnon voitti Pekka Rahko Oulusta. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummi­ asioissa saat parhaiten vastauksen lahjoit­ tajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! Voit olla mukana tyttöjen päivän vietossa monin tavoin – esimerkiksi jakamalla somesisältöjämme, perustamalla oman keräyksen, muistamalla Plan­kummilasta kirjeellä tai puhumalla tyttöjen oikeuksista oman lähipiirin kanssa. Tyttö­ jen päivän aikaan vapaaehtoisemme järjestävät innostavia tapahtumia ympäri Suomea. Löydät sinua lähimmät tempaukset verkkosivuiltamme. Tervetuloa mukaan juhlimaan tyttöjen päivää! Lue lisää: plan.fi/tyttojen-paiva Urheilu on jokaisen, myös tyttöjen, oikeus ajankohtaista 2
• 4 Lapsiavioliittojen torjuminen on joukkuelaji 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 ”Sydämeni särkyy, kun näen lapseni nälissään” 18 Karatea sukupuolinormeja vastaan 20 Tyttöenergia käyttöön urheilussa 22 Yhdenvertaisuutta ja antirasismia kehitysyhteistyöhön 25 Yritysuutiset 26 Kummit ja tyttösponsorit 28 Plan­palat 30 Junior­Plan 4 20 18 pääkirjoitus SISÄLLYS Rasismi ja vihapuhe ovat nousseet tänä kesänä uutisten ykkösaiheeksi. Oli jo aika kin, sillä ne ovat heikentäneet pitkään yhteiskuntaamme ja erityisesti vähemmistöjen hyvinvointia. Vasta paljastukset ministereiden avoimen rasis tisista kirjoituksista toivat ilmiölle sen vaatiman huomion. Vaikka vihapuhe ja syrjintä ovat ikivanhoja ilmiöitä, ne ovat saaneet tällä vuosituhannella uusia muotoja internetin kasvottomilla keskustelupalstoilla. Inter­ netin ansiosta yksilöihin ja ihmisryhmiin kohdistuvat solvaukset, hyökkäykset ja uhkaukset leviävät salamannopeasti ja saavuttavat suuria yleisöjä. Nettiviha voi leimahtaa hetkessä, mutta sen vaikutuk­ set ovat laajoja ja pitkäkestoisia. Tämä kierre on heikentänyt yhteiskuntamme keskustelukulttuuria ja syventänyt kuilu­ ja ihmisten välillä. Vihapuheeseen ja rasismiin on puutut­ tava yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Suo­ men hallitus julkaisi elokuussa tiedon­ annon yhdenvertaisuuden, tasa­arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä. Se on tärkeä askel, mutta tiedonanto jäi puutteelliseksi esimerkiksi rakenteelli­ Jokainen voi rakentaa yhdenvertaista yhteiskuntaa sen rasismin ja vihapuheen kitkemisen osalta. Myös toimenpiteiden resursointi jätti toivomisen varaa. Vastuu ei ole vain lainsäätäjillä ja ­valvojilla, vaan myös meillä kansalaisilla. Jokainen pystyy rakentamaan osaltaan yhteiskuntaa, jossa kaikki voivat elää hyvää elämää ja jossa kaikkien oikeu­ det toteutuvat. Voimme esimerkiksi vahvistaa kunnioittavaa ja kuuntelevaa keskustelukulttuuria. Kaikkien ei tarvitse olla asioista samaa mieltä, mutta voimme silti näyttää, että näemme toistemme ihmisarvon. Meidän tulee myös puuttua tilantei­ siin, joissa havaitsemme vihapuhetta tai rasismia. Voimme sanoa, ettei rasistinen vitsi ole OK, ilmiantaa somessa vihaa lietsovan sisällön ja puolustaa näkyvän vähemmistön edustajaa, kun näemme syrjintää. Me Planissa haluamme edistää antirasismia ja yhdenvertaisuutta sekä avointa keskustelukulttuuria kaikessa toiminnassamme. Olemme valmiita op­ pimaan ja haastamaan käytäntö jämme. Tässä lehdessä (s. 22–24) kerromme oppimispolustamme. Anna Könönen viestintäjohtaja Plan International Suomi Nostamme myös esiin vähemmistöi­ hin kuuluvien nuorten ääntä ja koke­ muksia. Kotimaan ohjelmatyössämme vahvistamme hiljattain Suomeen muuttaneiden nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja työelämään. Esimerkiksi viime kesän SuomiAreenassa maahan muuttaneet nuoret vaativat näkyvästi yhdenvertaisia mahdollisuuksia työ­ elämässä (s. 11). Kaikkia jäseniään kunnioittava, syrjimätön yhteiskunta on vahva ja pystyy edistämään myös globaa­ listi ihmisoikeuksia sekä rakentavaa vuorovaikutusta. Kiitos, että olet mukana rakentamassa reilumpaa Suomea ja maailmaa! 3
• Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: MIKKO TOIVONEN Lapsiavioliittojen torjuminen on joukkuelaji 4
• Mosambikilaisella Eunicella on kaksi intohimoa: tyttöjen oikeuksien puolustaminen ja jalkapallo. Molemmat vaativat uskallusta, ahkeruutta ja tiimihenkeä. Planin tuella Eunice torjuu lapsiavioliittoja ja liian varhaisia raskauksia. P unertava hiekka nousee pilviksi ilmaan, kun parikymmentä teinityttöä ja nuorta naista juoksee jalkapallon perässä ilta­ päivän helteessä. Pallo on rispaantunut, eikä yhdelläkään pelaajalla ole kenkiä, mutta motivaatiosta tai liikunnan rie­ musta tällä joukkueella ei ole pulaa. Tyttöjen jalkapallojoukkue alkoi harjoitella muutama vuosi sitten syrjäisessä kylässä Inham­ banessa, Mosambikin keskirannikolla. Pelaajat kokoontuvat hiekkakentälle, kun vapautuvat kou­ lusta, töistä tai kodin velvollisuuksista. Tämä on tyttöjen yhteistä laatuaikaa, ja se kuuluu iloisista huudoista ja naurusta. 18­vuotias Eunice kiihdyttää vauhtiaan ja kaap­ paa pallon joukkuetoveriltaan. Hänen kulmansa kurtistuvat keskittyneesti, kun hän potkaisee palloa lujaa ja kauas. ”Jalkapalloa pidettiin yhteisössämme poi­ kien lajina. Tyttöjoukkue on tuonut meille itse­ luottamusta. Puhallamme yhteen hiileen ja opimme tiimityötä”, Eunice sanoo. tyttösponsSiT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ ”Jalkapallo ja aktivismi tukevat toisiaan hyvin, koska molemmat vaativat yhteispeliä, rohkeutta ja tavoitteellisuutta”, Eunice sanoo. 5
• LAPSIAVIOLIITOT JA KÖYHYYS KATKAISEVAT TYTTÖJEN KOULUTUKSEN Eunicea ei tunneta yhteisössään ainoastaan tarmokkaana jalkapalloi­ lijana. Hän on myös kylänsä äänekkäin tyttöjen oikeuksien puolustaja. Plan International aloitti yhteisössä My Body, My Future ­hankkeen, kun Eunice oli 13­vuotias. Lastenoikeus­ järjestö kutsui nuoria mukaan Cham­ pions of Change ­ryhmään, jossa nämä oppivat oikeuksistaan sekä seksuaali­ ja lisääntymisterveydestä. ”Sitä ennen en tiennyt juuri mitään oikeuksistani. Näin ympärilläni paljon lapsiavioliittoja ja teiniraskauksia, mut­ ta en tiennyt, että voisin tehdä jotakin asialle. Tämä oli unohdettu yhteisö. Ajattelin, ettei meillä ole paljoakaan mahdollisuuksia. Myös päätösten tekeminen oli meille tytöille haastavaa, koska meillä ei ollut tietoa. Kun Plan kannusti meitä vaatimaan oikeuk­ siamme, se tuntui hämmentävältä”, Eunice kertoo. ”Olin ujo, enkä ollut tottunut puhu­ maan mielipiteistäni. Planin koulutusten ansiosta pystyn nyt keskustelemaan seksuaali­ ja lisääntymisoikeuksista jopa isäni ja vaikutusvaltaisten aikuis­ ten kanssa.” Eunice kertoo elämästään koti­ pihallaan, kivenheiton päässä jalka­ pallokentästä. Hänen siskonsa kyp­ sentää kassavaa avotulella. Värikkäät pyykit kuivuvat tuulenvireessä, ja kanalauma tepastelee hiekassa. Muuratun talon edustalla seisoo rikki näinen linja­auto. Eunicen isä tiena­ si aiemmin rahaa vuokraamalla sitä pai­ kallisliikennöijälle, mutta nyt ajo neuvo vaatisi remonttia, johon perheellä ei ole varaa. Samasta syystä Eunice on kotona eikä yliopistossa. Lukukausimaksut ja eläminen pääkaupungissa Maputos­ sa maksaisivat satoja euroja kuussa. Eunice on nuorin 11 sisaruksesta, ja perhe on saanut juuri kerättyä riittä­ västi rahaa toiseksi nuorimman pojan poliisiopintoihin. Lukion käynyt Eunice on kuitenkin pystynyt opiskelemaan pidemmälle kuin moni muu. Mosambikin maa­ seudulla on tavallista, että tyttöjen kou­ lutie katkeaa teini­iässä. Tavallisimpia syitä ovat köyhyys, pitkät välimatkat, suunnittelemattomat raskaudet ja lapsiavioliitot. ”Moni ystävistäni on jo äiti ja vaimo. Siihen päätyy helposti, jos putoaa kou­ lusta. Ystäväni eivät olleet valmiita äi­ Tyttöjoukkue on vahvistanut jäsentensä itsevarmuutta myös kentän ulkopuolella. 6
• deiksi. Nyt heillä ei ole tuloja eikä koulu­ tusta. Köyhyys on usein syy siihen, että perheet naittavat tytöt nuorina, mutta siten tytöt pysyvät köyhinä.” Lapsiavioliittoja perustellaan tyypilli­ sesti perheen kunnialla. Jos tyttö tulee raskaaksi, vanhemmat naittavat hänet usein pikaisesti lapsen isälle. OIKEA TIETO ON AVAIN MUUTOKSEEN Joukko teinityttöjä ja ­poikia istuu ringissä suuren apinanleipäpuun alla Eunicen kodin takapihalla. Eunice johtaa keskustelua ryhmän pohtiessa, miten se voisi tukea sisaruksia, joiden vanhemmat ovat joutuneet lähtemään siirtotyöläisiksi ja jättämään lapsensa selviytymään kaksin. Ensimmäisen Champions of Change ­koulutuksen jälkeen Eunice on käy­ nyt kaikki mahdolliset koulutukset, jotka Plan on järjestänyt Inhambanen alueella. ”Nyt osaan puolustaa oikeuksiani ja myös muiden oikeuksia”, hän sanoo. Tietojensa ja itsevarmuutensa kasvaessa Eunice päätti koota kyläänsä aktivistiryhmän. Nyt ryhmään kuuluu kymmenen nuorta, joille Eunice jakaa Planilta oppimansa tiedot ja taidot. He keskustelevat lasten ja nuorten ongel­ mista ja siitä, miten voivat vastata niihin. Aktivistien tärkein työkalu on tie­ don lisääminen keskustelujen avulla. Nuorten täytyy saada kuulla, että alle 18­vuotiaiden avioliitot ja raskaana ole­ vien tyttöjen sulkeminen ulos koulusta Eunice johtaa nuorten aktivistien ryhmää, joka haluaa lopettaa lapsiavioliitot ja muut lapsiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset. on kielletty lailla. Että seksi ei ole syn­ tiä, mutta suojaamattomasta seksistä voi tulla raskaaksi tai saada suku­ puolitaudin. Ja että ehkäisyvälineitä ja tarvittaessa myös turvallisen abortin saa ilmaiseksi ehkäisyneuvolassa. Aikuisten taas täytyy ymmärtää, että lasten fyysinen kurittaminen on väärin, että lapsiavioliitot ovat haital­ linen perinne ja että tytöt ovat yhtä arvokkaita kuin pojat. ”Kohtaamme myös vastustusta ja vä­ hättelyä. Jotkut nuoret naureskelevat, ettemme oikeasti pysty muuttamaan asioita, ja jotkut vanhemmat suuttuvat siitä, että opetamme lapsille muka vääriä arvoja. Se tuntuu pahalta. Emme ole kuitenkaan luovuttaneet. Nyt ryh­ mämme tunnetaan jo laajasti, ja meihin otetaan yhteyttä, kun joku kuulee suun­ nitteilla olevasta lapsiavioliitosta.” Eunice sai erityisen paljon ilmoi­ tuksia koronaviruspandemian aikana. Koulujen sulkeminen lisäsi köyhyyttä ja teiniraskauksia, jotka kasvattivat lapsiavioliittojen määrää. Eunice on onnistunut estämään ryhmänsä kanssa jo 15 lapsiavioliittoa ja tukemaan noin sataa raskaana olevaa tyttöä jatkamaan koulunkäyntiä. Usein keskustelu saa perheen perumaan lapsiavioliiton tai raskaa­ na olevan tytön palaamaan kouluun. Välillä tilanteet ovat niin mutkikkaita tai uhkaavia, että nuoret aktivistit pyy­ tävät apuun paikallisia johtajia, Planin työntekijöitä tai poliisia. ”EN LAKKAA PUHUMASTA TYTTÖJEN OIKEUKSISTA, ENNEN KUIN LAPSIAVIOLIITOT LOPPUVAT.” 7
• PLAN HALUAA PURKAA HAITALLISET NORMIT Planin työn ytimessä on haitallisten normien muuttaminen, kertoo Mosam­ bikin Planin gender­asiantuntija Nina Yengo. ”Työskentelemme aina yhteisöjen norminvartijoiden, kuten yhteisö­ johtajien, uskonnollisten johtajien ja avioliittovälittäjien, kanssa. On tärkeää näyttää todistusaineistoa siitä, mitä haitallisista normeista ja perinteistä seuraa. Toisaalta on näytettävä hyötyjä normien muuttamisesta. Esimerkiksi jos tyttö ei saa nuorena lasta, hän voi opiskella ja hänen tulevaisuutensa muuttuu”, Nina sanoo. Hänen mielestään Eunicen kaltai­ set nuoret ovat muutoksessa avain­ asemassa. Kun eri sukupolvet ja sukupuolet keskustelevat vaikeista kysymyksistä, syntyy ymmärrystä ja oppimista. ”Asennemuutoksen aikaansaami­ nen on hidasta, mutta kun yhteisöt ymmärtävät itse, että uusi tapa on parempi, muutos on pysyvää.” Nina on nähnyt työssään, kuinka Champions of Change ­koulutukset ja aktivistitoiminta kasvattavat nuorten itseluottamusta. ”Yhä useampi nuori uskaltaa sanoa, että tämä on minun kehoni ja päätän siitä itse. Ero niiden yhteisö­ jen välillä, joissa Plan työskentelee ja joissa emme työskentele, on todella suuri. Mosambikin hallitus onkin pyy­ tänyt Plania laajentamaan työtään uusille alueille”, Nina kertoo. Mosambikissa riittää yhä paljon teh­ tävää, jotta seksuaali­ ja lisääntymis­ oikeudet toteutuisivat. Nina mainitsee esimerkiksi seksuaali­ ja sukupuoli­ vähemmistöjen oikeudet, jotka toteutu­ vat heikosti. Ehkäisy­ ja aborttipalvelut tunnetaan vielä huonosti, eivätkä ne ole kaikkien ulottuvilla. Koulut eivät tarjoa kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta vaan lähinnä anatomista valistusta. Nina uskoo, että näiden haasteiden ratkaisemisessa Planilla ja nuorilla aktivisteilla on merkittävä rooli. Puolet mosambikilaisista tytöistä joutuu lapsiavioliittoon Plan työskentelee Mosambikin Inham­ banessa suomalaisten lahjoittajien ja ulkoministeriön tuella. My Body, My Fu­ ture ­ohjelma keskittyy vahvistamaan tyttöjen ja nuorten naisten seksuaali­ ja lisääntymisterveyttä ja ­oikeuksia. Kaakkois­Afrikassa sijaitseva Mosambik on yksi maailman köyhim­ mistä maista, ja tytöt ja naiset koh­ taavat edelleen lukuisia terveys­ ja ihmis oikeusongelmia. Noin puolet mosambikilaisista tytöistä joutuu naimisiin alle 18­vuotiaana, 17 % jo alle 15­vuotiaana. Koulua käymättömät tytöt joutuvat lapsiavioliittoon kah­ deksan kertaa todennäköisemmin kuin koulua käyvät. Mosambikissa 40 % tytöistä saa lapsen ennen 18 vuoden ikää ja 8 % alle 15­vuotiaana. Varhaiset raskaudet ovat Mosambikissa merkittävä terveys­ haaste: joka toinen 15–24­vuotiaan tytön tai naisen kuolema johtuu raskau­ desta, synnytyksestä tai turvattomasta abortista. Vuonna 2019 Mosambikin parla­ mentti kielsi alle 18­vuotiaiden avio­ liitot. Plan teki merkittävää vaikutta­ mistyötä lain puolesta. Lähteet: CIA:n The World Factbook, Girls Not Brides, Mosambikin terveysministeriö, Plan Inter­ national, UNFPA Valmentaja Casimira iloitsee siitä, että hänen yhteisönsä näkee jalkapallon nykyisin myös tytöille sopivana lajina. Kaikki perheet eivät silti edelleenkään päästä tyttäriään joukkueeseen. 8
• Hän löytää voimaa aktivismiinsa ja päämääriensä tavoitteluun omasta kylästään. ”Näen paljon tyttöjä, jotka ovat luopuneet unelmistaan. On kamalaa nähdä, kun nuori ihminen menettää toivonsa varhaisavioliiton takia. Jotain täytyy tehdä!” Myös Eunicen viisi isosiskoa ovat joutuneet varhaisavioliittoon. ”Silloin perheelläni ei vielä ollut oikeaa tietoa. Vanhempani eivät osan­ neet tukea sisaruksiani, kun nämä olivat teinejä, mutta he ovat kuunnelleet mi­ nua ja alkaneet tukea aktivismiani. Per­ heeni on muuttunut avoimemmaksi.” JALKAPALLO OPETTAA ITSELUOTTAMUSTA JA YHTEISTYÖTÄ Jalkapallokentällä tyttöjoukkueen val­ mentaja Casimira, 34, puhaltaa pilliin. Hikiset, hymyilevät pelaajat hölkkäävät puolikaareen hänen ympärilleen ja venyttelevät raajojaan. Casimira kehuu tyttöjä hyvästä tsempistä ja nostaa esiin asioita, joita on syytä parantaa. Valmentaja säteilee samaa tarmoa kuin Eunice. Se ei ole ihme, sillä Casi­ mira ja Eunice ovat sisaruksia. Pikkusiskon aktivismi oli yksi innoit­ tajista, kun Casimira perusti tyttöjen jalkapallojoukkueen viime vuosi­ kymmenen lopulla. ”Perheemme on aina katsonut jalkapal­ loa, ja olemme pelanneet sitä sisarusteni kanssa. Minä olin siitä vielä enemmän innoissani kuin muut”, Casimira kertoo. Kun Plan aloitti työn yhteisössä, myös Casimira oppi tyttöjen oikeuksis­ ta ja sukupuolten tasa­arvosta. Lasten­ hoitajana työskentelevä nuori nainen sai idean tyttöjen omasta joukkueesta, joka murtaisi haitallisia sukupuoli­ normeja urheilun avulla. ”Olin huolissani yhteisöni tytöistä. Näin heissä samaa näköalattomuutta, jota minussa itsessäni oli nuorempana, kun en saanut riittävää tietoa ja tukea.” Casimira kiersi ovelta ovelle kut­ sumassa tyttöjä harjoituksiin. Pian kasassa oli parikymmentä tyttöä, vaikka jotkut perheet kielsivät tyttä­ riään osallistumasta sopimattomana pitämäänsä urheiluun. Casimira valmentaa jalkapalloa vapaaehtoistyönä. ”Tsemppaamme Casimiran kans­ sa toisiamme. Jalkapallo ja aktivismi tukevat toisiaan hyvin, koska molem­ mat vaativat yhteispeliä, rohkeutta ja tavoitteellisuutta”, Eunice sanoo. Valmentajan haaveissa siintää alueturnaus. ”Kun aloitimme treenit, moni tyttö oli ujo ja sulkeutunut, mutta joukkue on tehnyt heistä avoimempia ja rohkeam­ pia. Samalla tyttöjen jalkapallosta on tullut yhteisössämme hyväksytympää, ja meillä on varmasti siinä osamme”, Casimira sanoo. Eunice puhuu usein joukkuekavereilleen tyttöjen asemasta. Varhaiset avioliitot ja raskaudet ovat Mosambikissa erittäin yleisiä. Noin puolet tytöistä joutuu naimisiin ja 40 prosenttia tulee äidiksi ennen 18 vuoden ikää. VAIKUTTAMISTYÖTÄ SUURLÄHETYSTÖSSÄ, MEDIASSA JA KOTONA Eunice on tehnyt yhteisönsä lisäksi vaikuttamistyötä Planin #GirlsTakeo­ ver­tempauksessa. Hän valtasi Suomen suurlähettilään paikan Maputossa vuonna 2022. Ensimmäinen matka pääkaupunkiin jännitti Eunicea, mutta hän muistutti itseään, että on edustamassa muita tyt­ töjä. Niinpä hän puhui tyttöjen haasteista useissa tapaamisissa ja kokouksissa. ”Tässä kylässä emme tiedä, että tuolla ulkona on suuri maailma. Meillä tytöillä on rajalliset unelmat. Valtaus Maputossa sai minut ymmärtämään, että voin tavoi­ tella mitä vain, vaikka tulenkin syrjäisestä yhteisöstä”, Eunice sanoo. Hän tähtää toimittajaksi, koska ha­ luaa nostaa tyttöjen aseman uutisiin. Mieluiten Eunice työskentelisi televi­ siossa tyylikkäässä jakkupuvussa, mutta hän ei sulje pois radiouraakaan. Radio tavoittaa maaseudulla ja slum­ meissa perheitä, joilla ei ole käytössään televisiota. Vaikka yliopisto­opinnot ovat vielä epävarma haave, Eunice on jo saanut hieman koulutusta journalistin työhön. Hän kävi Planin tuella kolmen kuukau­ den ammattikoulutuksen ja on päässyt tekemään radiolähetyksiä. ”En lakkaa puhumasta tyttöjen oikeuksista, ennen kuin lapsiavioliitot ja tyttöjen syrjintä loppuvat”, Eunice sanoo. 9
• 10 Ku va aj a: A ar o Ke ip i #GirlsTakeover on täällä taas! Lokakuussa poliittiset, yhteiskunnalliset ja talousjohtajat luovuttavat paikkansa päiväksi, kun tytöt ja nuoret naiset eri puolilla maailmaa valtaavat heidän paikkansa. Suomessa tempaus nostaa tänä vuonna esiin ajankohtaisia kysymyksiä urheilun ja työelämän tasa­arvosta. Paikkansa luovuttavat päiväksi liikunta­, urheilu­ ja nuorten ministeri Sandra Bergqvist, Tampereen pormestari Kalervo Kummola, Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande, S­ryhmän pääjohtaja Hannu Krook, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner ja Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen. Sukupuolten tasa­arvo ei vielä toteudu urheilussa ja liikunnassa. Vaikka edistystä on tapahtunut, naiset ovat edel­ leen aliedustettuja urheilun johtotehtävissä ja valmentajina. Naisten ja tyttöjen palkkatasot ja palkinnot ovat alhaisempia kuin miesten. ”Sukupuolittunut häirintä ja hyväksikäyttö ovat urheilun globaaleja ongelmia. Monissa maissa sosiaaliset normit ja arvostuksen puute estävät tyttöjä urheilemasta. Ongelmiin on viime vuosina tartuttu entistä tiukemmin, mutta tehtävää riittää Suomessa ja maailmalla. Urheilu on jokaisen tytön oikeus”, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo. Rovaniemeläinen Minea Kaippio haluaa nostaa esiin paitsi urheilumaailman tasa­arvoa myös urheilun vaikutusta tasa­arvoon. ”Urheilu on lopulta aika yhteiskunnallinen asia. Me emme tahdo maailmaa, jossa naisten urheilua arvostetaan vähem­ män ja jossa heitä ei kuulla tarpeeksi”, sanoo Kaippio, joka ottaa päiväksi haltuunsa ministerin paikan. Yritysvaltauksissa teemana on työelämän tasa­arvo. “Kun puhumme tasa­arvosta työssä, tarkoitamme myös monimuotoisuutta. Se on erittäin tärkeää, sillä se vähentää ajan myötä rasismia, syrjintää ja työntekijöiden häirintää. Myös johtoryhmissä monimuotoisuus on otettava huomioon, sillä päätösten pitää muodostua eri ihmisten mielipiteistä ja näkökulmista, jotta ne ovat oikeudenmukaisia”, sanoo Joudi Chikho, joka nousee päiväksi S­ryhmän johtoon. Tytöt vaativat lisää tasa-arvoa urheiluun
• 11 T yttöjen oikeudet ja nuorten aktivismi näkyivät ja kuuluivat kesäkuun viimeisellä viikolla SuomiAreenassa Porissa. Plan järjesti yhdessä DNA:n kanssa paneelikeskustelun maahan muuttanei­ den nuorten digi­ ja työelämävalmiuk­ sista. Keskusteluun osallistuivat Planin digitaitoryhmän nuoret Malika Diallo, Martha Osas ja Oleksandra Tataki sekä kansanedustaja Nasima Razmyar, nuorisotutkija Päivi Honkatukia, DNA:n tekninen johtaja Ville Virtanen ja Planin maahanmuuttajatyön päällikkö Maria Wikberg. Keskustelun moderoi DNA:n vastuullisuuspäällikkö Tuuli Nummelin. Plan ja DNA tarjoavat yhdessä maahan muuttaneille nuorille digi­ taitoja ja kokemuksia suomalaisesta työelämästä. "Digitaidot ovat tärkeitä. Työelä­ mässä menestyminen on tärkeää. Mutta tärkeintä on, että ympäristö on turvallinen ja kaikki saavat osallistua työelämään tasa­arvoisesti ja yhden­ vertaisesti", Martha Osas sanoi. Niin nuoret kuin aikuisetkin pai­ nottivat, että nuorille on tarjottava tilaisuuksia oppia. Esteitä työelämä­ polulla on tunnistettava ja poistettava aktiivisesti. "Motivaatiomme päästä mukaan työelämään ja vaikuttamaan suomalai­ seen yhteiskuntaan on kova. Toivomme, että meiltä ei suljeta ovia nenän edestä vaan otetaan mukaan ja autetaan eteenpäin", Malika Diallo sanoi. Plan oli mukana järjestämässä myös Helena Ranta Forumin paneelikeskus­ telua, jossa korkean tason asiantuntijat pohtivat, miten Ukrainaan voidaan saada kestävä rauha. Aiheesta keskustelivat professori Helena Ranta, kansanedustaja ja presidenttiehdokas Pekka Haavisto, sotarikostutkintayksikön johtaja Matti Raatikainen sekä Monika­Naisten liiton puheenjohtaja Olga Silfver, joka toi keskusteluun myös Suomen ukrai­ nalaisten näkökulman. Keskustelun moderoi forumin puheenjohtaja, Planin Plan toi nuorten äänen SuomiAreenaan viestintä johtaja Anna Könönen. "Rauha ei ala, kun rauhanso­ pimus allekirjoi­ tetaan. Se vaatii pitkää fyysistä ja henkistä jälleen­ rakentamista", Helena Ranta sanoi. Keskustelijat painottivat sota­ rikosten tutkimisen ja syyttämisen tär­ keyttä, jotta kestävä rauha voi syntyä ja jälleenrakennus alkaa. Lastenhallituksen nuoret aktivistit kiersivät SuomiAreenassa ja kutsuivat päättäjiä pelaamaan tyttöjen oikeuksien onnenpyörää, joka testaa pelaajan tiedot maailman tyttöjen asemasta. Samalla nuoret puhuivat siitä, miten tärkeää päätöksen teossa on huomioida lasten oikeudet ja globaalit tasa­arvovaikutukset. Pelihaasteeseen tarttuivat muun muassa presidenttiehdokas Olli Rehn, kansanedustajat Antti Kaikkonen, Hjallis Harkimo ja Hilkka Kemppi sekä politiikan konkari Matti Vanhanen. Katso paneelikeskusteluiden tallenteet MTV Katsomosta: mtv.fi/sarja/ suomiareena-1451
• S uomalaiset lahjoittivat keväällä Apua Ukrainaan ­konsertin aikana 2,2 miljoonaa euroa. Konsertin tuotot jaettiin mukana olleiden avustusjärjestön kesken, ja Planin osuus oli 636 000 euroa. Plan siirsi kesäkuussa 775 000 euroa Ukrainassa ja Moldovassa tehtävään työhön. Summa sisälsi myös hätäapurahaston varoja. Plan on toiminut Ukrainassa ja sen lähialueilla Puolassa, Romaniassa ja Moldovassa sodan alusta asti. Järjestö tukee lapsia jatkamaan koulunkäyntiä, rakentaa turvallisia tiloja, joissa lapset voivat oppia ja leikkiä, jakaa hätäapua ja vahvis­ taa lastensuojelua. Tukikonsertista saaduilla varoilla Plan edistää erityisesti 3–17­vuotiaiden pääsyä laadukkaaseen ja inklusiiviseen ope­ tukseen Ukrainassa ja Moldovassa. Ukrainassa sodan arvioi­ daan estäneen tai vaikeuttaneen merkittävästi 5,7 miljoonan lapsen koulunkäyntiä. Plan tukee lasten koulunkäyntiä etäyhteyksin sekä Ukrai­ nassa että Moldovassa, mutta heikot internetyhteydet, puute laitteista sekä iskut Ukrainan voimalaitoksiin ja sähkölinjoihin vaikeuttavat etäoppimista merkittävästi. Moldovassa pelko TUE PLANIN TYÖTÄ UKRAINASSA JA LÄHIALUEILLA: » Lahjoita verkossa plan.fi/ukraina » Lähetä tekstiviesti UKRAINA numeroon 16155 ja lahjoitat 20 euroa hätäapukeräykseen » Lahjoita haluamasi summa hätäapukeräykseen MobilePaylla numeroon 80500 kielimuurista lasten ja paikallisten opettajien välillä, erilainen opetusohjelma ja koulutarvikkeiden hinta ovat osaltaan johta­ neet siihen, että moni lapsi jää koulun ulkopuolelle. “Kriiseissä koulu voi olla lapsille henkireikä. Lasten saami­ nen takaisin kouluun on äärimmäisen tärkeää, sillä koulu tar­ joaa heille turvallisuuden tunteen ja palasen normaalia elämää. Yhdessä paikallisten kumppaniemme kanssa varmistamme, että lapset pääsevät keskeytyksittä turvalliseen, inklusiiviseen ja laadukkaaseen opetukseen”, Planin Ukrainan­työtä johtava Sven Coppens sanoo. Ukraina-konsertin lahjoitukset turvaavat lasten koulunkäyntiä 12 uutisia maailmalta
• K un Bokeon alueelle Laosiin rakennettiin pato, Siphengin, 28, perhe menetti viljelysmaansa. Koska perhe ei enää saanut riittävästi tuloja riisinviljelystä, Sipheng alkoi myydä kutomiaan tekstiilejä, jotta saisi elätettyä kaksi lastaan ja maksettua heidän koulutuksensa. Nyt Sipheng kuuluu Planin kudontaryhmään. Mukana on 16 naista, jotka valmistavat erilaisia tekstiilejä pyyhkeistä hamei­ siin. Valmiita tekstiilituotteita myymällä he saavat lisä tuloja itselleen ja perheelleen. ”Ryhmä on loistava mahdollisuus ylläpitää käsityö perinteitä ja samalla auttaa ryhmän jäseniä ansaitsemaan lisätuloja elinkustannusten kattamiseksi. Olen ansainnut 1–1,5 miljoonaa Laosin kipiä (noin 50–80 euroa) kahden viikon kudontatyöstä”, Sipheng kertoo. Lisätulojen ansiosta Siphengin perhe on voinut hankkia lisää maata riisinviljelyyn, ja nyt perheen tulot riittävät elämi­ seen. Sipheng on silti halunnut jatkaa kudontaryhmässä, jota hän nyt vetää. ”Ryhmän jäseniltä menee yhdestä viiteen päivään yhden tuotteen valmistamiseen, mallista ja kuviosta riippuen. Yksin­ kertaisen käsipyyhkeen tekee päivässä, mutta monimutkai­ seen perinteiseen laosilaiseen hameeseen sinhiin menee viisi päivää”, Sipheng kertoo. Naiset tapaavat kerran kuussa ja jakavat osaamistaan ja koke muksiaan, saavat uutta tietoa alasta sekä tukevat toisiaan. Ryhmän jäsenet kutovat kukin kotonaan omilla kangas­ puillaan. He myyvät tuotteita sekä suoraan yksittäisille asiak­ kaille että paikallisissa perinnejuhlatilaisuuksissa. Koko ryhmä on kehunut yhteisen tekemisen hyötyjä. Naiset kuitenkin toivovat vielä laajempia yhteyksiä paikallisiin ja kan­ sallisiin markkinoihin sekä lisäkoulutuksia, jotta ryhmä voisi itse jatkaa toimintaansa ja edistää perinnekäsitöiden tekemis­ tä ja säilymistä myös Planin hankkeen päättymisen jälkeen. Sipheng pelkää, että monet perinnekäsityöt ja tietyt kangas kuviot häviävät kokonaan, mikäli ryhmä ei pysty paran­ tamaan tuotteiden laatua ja monipuolisuutta, kehittämään ryhmän hallintoa sekä saamaan toiminnastaan taloudellisesti täysin kestävää. Planin tavoitteena on, että ryhmän toiminnasta muodostuu mahdollisimman itsenäistä ja kestävää. Plan edistää naisten kudontaryhmien toimintaa Laosissa EU:n, Suomen ulko­ ministeriön ja suomalaisten lahjoittajien tuella. Kudonta tuo naisille tuloja Laosissa 13 Lapset saavat varhaiskasvatusta sisällissodasta toipuvassa Etiopiassa P ohjois­Etiopiassa marraskuussa 2020 puhjennut sota vaikutti rajusti lapsiin ja heidän perheisiinsä. Sota päättyi viime marraskuussa, mutta toipuminen on vasta alkamassa. ”Perheet menettivät paljon omaisuuttaan, eivätkä he voineet viljellä yli kahteen vuoteen. Siksi heillä on vakavia ongelmia ruokkia lapsensa ja hankkia heille koulutarvikkeita, vaatteita ja kenkiä. Lapset sairastelevat”, kertoo Etiopian Planin hätäapukoulutuksen asiantuntija Kiros Abrha. Kriiseissä ja konflikteissa lapsiin kohdistuva seksuaalinen ja sukupuolittunut hyväksikäyttö lisääntyvät. Tytöt otetaan usein ensimmäisenä pois koulusta, jotta he voivat auttaa kotitöissä. Varhaiskasvatus ja koulu antavat kuitenkin lapsille turvaa ja paikan, jossa he saavat olla lapsia ja oppia. Siksi niiden jatku­ minen on tärkeää. ”Koulutus ei ole väylä elämään vaan elämä itse. Se suojelee lapsia, erityisesti tyttöjä, ja yhteisöjä tietämättömyydeltä ja perinteisiltä uskomuksilta. Se on keino suojella lapsia varhai­ silta ja pakotetuilta avioliitoilta sekä fyysiseltä ja seksuaali­ selta hyväksikäytöltä”, Kiros Abrha sanoo. Pohjois­Etiopiassa 2,3 miljoonaa lasta on ollut koulun ja varhaiskasvatuksen ulkopuolella kolme vuotta. Ennen sotaa koulunkäyntiä estivät koronarajoitukset. Suurin osa Tigrayn kouluista on ryöstetty, ja 85 prosenttia varhaiskasvatuskes­ kuksista ja kouluista on tuhoutunut osaksi tai pahoin. Siksi Plan korjaa ja rakentaa kouluja Tigrayssa, Afarissa ja Amharassa. EU:n tuella Plan perustaa 21 varhaiskoulutus­ keskusta, joista 13 rakennetaan alusta ja 8 kunnostetaan. Lisäksi Plan tukee opettajankoulutusta ja opetus­ materiaalien saatavuutta, kehittää hyviä käytäntöjä esi­ ja alkuopetukseen sekä varmistaa, että lapsilla on pääsy tarvit­ taviin lastensuojelun palveluihin. Yhdessä Maailman ruoka­ ohjelman WFP:n kanssa Plan tarjoaa lapsille ruokaa. Kolmen vuoden aikana työ tavoittaa yhteensä 7 000 kaik­ kein haavoittuvimmassa asemassa olevaa 3–6­vuotiasta lasta.
• ”Sydämeni särkyy, kun näen lapseni nälissään” Teksti: IZLA BETHDAVID, HEIDI KLEEMOLA Kuvat: IZLA BETHDAVID V akavakasvoinen Hoodo, 38, pitelee sylissään pientä poi­ kaansa. Hän katselee rutikui­ vaa pakolaisleiriä Togdheerin alueella Somalimaassa, joka on itsenäiseksi julistautunut hallinnollinen alue Somaliassa Afrikan sarvessa. Hoodo on kohdannut tragedian, jota hä­ nen on yhä vaikea ymmärtää. Hänen kaksi nuorinta lastaan menehtyivät aliravitsemukseen pakolaisleirillä. ”Tyttäreni ja poikani kuolivat alle kuukauden välein. Nyt pelkään muiden lasteni puolesta.” Hoodo taistelee selviytyäkseen yksin­ huoltajana. Muutamia vuosia sitten hänellä ja lapsilla oli vielä tavallinen, hyvä elämä. ”Meillä oli 200 eläimen karja, lampaita, kame­ leita ja aaseja. Karjamme kuoli eläin kerrallaan kuivuuden takia. Meidän täytyi tulla kolme vuotta sitten tänne pakolaisleirille etsimään apua.” Hoodo saapui lapsineen leirille toivoen, että asiat muuttuisivat paremmiksi, mutta sen sijaan kaikki meni huonompaan suuntaan. ”Meillä ei ole täällä terveyskeskusta, eikä minul­ la ollut varaa viedä lapsia hoitoon sairaalaan. Pidin sairastelevat lapset luonani toivoen, että asiat järjestyisivät. Mutta niin ei käynyt. Hautasimme lapset samaan hautaan, koska he kuolivat niin peräkkäin.” Pakolaisleirillä asuvat äidit Hoodo ja Faadumo peittelevät usein lapsensa nälkäisinä nukkumaan. Noin 1,8 miljoonaa somalialaista lasta kärsii aliravitsemuksesta ennätyksellisen kuivuuden ja nälkäkriisin seurauksena. Plan tukee leireille paenneita perheitä. 14
• PLANIN HÄTÄAPURAHASTO TUKEE TÄTÄ TYÖTÄ Nälkä lopettaa koulunkäynnin Noin 1,8 miljoonaa somalialaista lasta kärsii akuu­ tista aliravitsemuksesta itäisen Afrikan ennätyk­ sellisen kuivuuden ja maailmanlaajuisen nälkä­ kriisin takia. Somaliassa on ollut kuivempaa kuin 40 vuoteen, minkä seurauksena noin 6,6 miljoonaa ihmistä kokee ruokaturvattomuutta. Kuivuus aiheuttaa vakavaa uhkaa lähes puolelle väestöstä. Ihmiset ovat joutuneet lähtemään kotiyhteisöistään, joissa ei ole enää mahdollista selviytyä. Pakolaisleirit ovat täyteen ahdettuja, sillä tuhannet uudet perheet saapuvat leireille joka päivä etsimään ruokaa ja vettä. Ihmiset kävelevät jopa yli sadan kilometrin matkoja leireille, joissa usein joutuvat huomaamaan, ettei heille riitä apua. Sekä ravinnon laatu että määrä ovat riittä­ mättömiä. Suuri määrä lapsia kärsii anemiasta ja A­vita miinin puutteesta, mikä saa heidät alttiim­ miksi infektiotaudeille ja aiheuttaa riskin vaaral­ liselle aliravitsemukselle, johon voi pahimmillaan kuolla. Liian heikko leikkimään Hoodo keskittyy päivä kerrallaan kuuteen elossa olevaan lapseensa. Hänen kahdeksanvuotias poikansa Mubaarik leikkii voimattoman näköisenä hiekalla rakkaimman omaisuutensa kanssa. Vihreä neulottu pallo on haalistunut auringossa. Poika kertoo, ettei usein saa mitään syötävää kotona, mutta koulussa lapsille tarjotaan joskus puuroa. ”Söin viimeksi eilen. Jos menen kouluun nälkäisenä, en pysty keskittymään opetukseen. Menetän monia asioita ruokapulan takia. En jaksa leikkiä ystävieni kanssa, koska minua heikottaa ja pyörryttää”, Mubaarik sanoo. Hänen siskonsa Ayaan, 14, kertoo auttavansa kotitöissä, kun äiti on etsimässä ruokaa. Tytön Plan auttaa nälkäkriisissä Plan tukee tämän jutun naisia ja heidän lapsiaan Somaliassa. He saavat monien mui­ den perheiden tavoin käteis apua ja puhdasta vettä. Jaamme käteis­ apua yhteistyössä paikallisten kumppa­ neidemme Taakulon ja Gredon kanssa. Perheet pystyvät hankkimaan käteisel­ lä ruokaa ja saavat terveydenhoitoa. Plan auttaa monissa maailmanlaajuisen nälkä kriisin koettele­ missa maissa Etelä­ Sudanista Haitiin. Työs­ kentelemme kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevissa yhteisöissä. Jaamme perheille ruokaa, järjes­ tämme koulu aterioita ja parannamme lastensuojelua. EN JAKSA LEIKKIÄ YSTÄVIENI KANSSA, KOSKA OLEN KOKO AJAN NÄLKÄINEN JA VÄSYNYT. Nälkäkriisi on vienyt Hoodon kahden nuorimmaisen lapsen hengen. Nyt Hoodo pelkää muiden lastensa puolesta. 15
• voimat ovat kuitenkin vähissä. ”Olen niin uuvuksissa tähän kaik­ keen. Kaipaan pikkuveljeäni ja ­siskoani niin paljon. Olen huolissani muiden sisarusteni puolesta, jotka sairastele­ vat koko ajan. Pelkään, että menetän heidätkin”, Ayaan sanoo. On selvää, että perheen äiti Hoo­ do on traumatisoitunut lastensa menettämisestä. ”En ole selviytynyt menetyksestäni, vaan asia ahdistaa koko ajan mieltäni. Minuun sattuu aina kun näen saman­ ikäisiä lapsia.” Hoodo pelkää, että hänen perheensä joutuu kokemaan samanlaisia mene­ tyksiä uudestaan. Hän haluaisi tarjota lapsilleen ruokaa, turvaa ja koulutuk­ sen, mutta pystyy järjestämään heille parhaimmillaankin vain yhden aterian päivässä. Kun ruokaa on vähän, Hoodo on mieluummin itse syömättä. ”Olen surullinen ja pettynyt, kun en löydä ruokaa lapsilleni. Pidättelen kyyneleitäni ja yritän viihdyttää lapsia, jotta saisin heidän ajatuksensa pois ruoasta. Joskus annan heille vettä, jotta he saisivat vatsansa täyteen. Ker­ ron lapsille lähteväni etsimään ruokaa ja kun palaan, he ovat nukkumassa. Käyn heidän viereensä tyhjin käsin ja surullisena.” Ruokaa riittää vain pienimmille lapsille Koti on rakennettu aaltopellistä, ke­ peistä, naruista ja pressuista. Faadumo, 39, istuu viiden lapsensa kanssa kodin edustalla pölyisessä maassa. ”Kuivuus on vaikuttanut vakavasti perheeseemme. Karjamme kuoli ja mene timme kaiken. Lähdimme kotoam­ me pakolaisleirille, jotta selviytyisim­ me”, Faadumo kertoo. Samankaltaiset tarinat toistuvat pakolaisleirillä. Vuonna 2017 perustettu leiri Togdheerissa tarjoaa tällä hetkellä kodin 20 000 ihmiselle, mutta uusia perheitä saapuu koko ajan. “Meillä ei ole usein lainkaan ruokaa. Parhaassa tapauksessa saan valmis­ tettua yhden ruoan päivässä. Yritän antaa edes nuorimmille lapsille jotain syötävää, mutta vanhemmat lapseni joutuvat usein menemään nälkäisinä nukkumaan.” Yli 3,8 miljoonaa ihmistä elää maan sisäisinä pakolaisina Somaliassa. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan noin 6,7 miljoonaa ihmistä joutuu kamppailemaan arjessaan saadakseen ruokaa, mikä pahentaa jo ennestään­ kin vaikeaa humanitaarista tilannetta. Kriisi pakottaa ihmiset tekemään mah­ dottomia valintoja. Perheet naittavat tyttäriään, jotta kotona olisi yksi suu vähemmän ruokittavana. Jotkut myy­ vät seksiä saadakseen rahaa ruokaan. Monet lapset ovat joutuneet lopet­ tamaan koulunkäyntinsä. Useat heistä ovat liian heikossa kunnossa edes kävelläkseen kouluun. He eivät jaksa leikkiä tai keskittyä oppitunteihin. Unelmana lukuja kirjoitustaito Faadumon poika Barwaaqo, 9, kärsii silminnähden ruokapulasta. ”Nuoremmat sisarukseni saavat ruokaa ensimmäisinä, jos sitä on. En jaksa leikkiä ystävieni kanssa, koska olen koko ajan nälkäinen ja väsynyt. Siksi minun täytyy usein vain istua”, Barwaaqo sanoo. ”Aina kun kävelen tai teen kotitöitä, väsyn helposti. Minua alkaa usein hui­ mata. Minun täytyy mennä lepäämään, enkä saa asioita tehtyä”, pojan sisar Najah, 11, kertoo. Najah ei ole kuitenkaan luopunut unelmistaan. ”Haluaisin toisenlaisen elämän. Ha­ luaisin oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Unelmani on tulla lääkäriksi, jotta voisin auttaa yhteisöäni.” Lasten äidin Faadumon arjessa pelko ja epävarmuus ovat läsnä jatkuvasti. ”En tiedä, mitä tekisin seuraavaksi ja miten ruokkisin lapseni tulevaisuudes­ sa. Huoli nälkäisistä lapsistani aiheut­ taa minulle jatkuvaa tuskaa.” 16
• Najah, 11, haaveilee lääkärin ammatista, mutta ensin hänen olisi opittava lukemaan ja kirjoittamaan. Nyt päivät kuluvat ruoan ja polttopuiden etsimiseen. Faadumon perhe syö parhaimmillaan yhden aterian päivässä. Joinain päivinä ruokaa ei riitä kaikille. Yhdeksänvuotiaan Barwaaqon voimat riittävät usein vain istumiseen, eivät leikkimiseen tai oppimiseen. 14­vuotias Ayaan huolehtii sisaruksistaan, kun perheen äiti etsii ruokaa. Aliravitut lapset sairastelevat paljon. 17
• Karatea sukupuolinormeja vastaan TEKSTI: WAHIDA ZAMAN SHITHI KUVAT: PLAN INTERNATIONAL J oukko tyttöjä treenaa valkoi­ sissa karateasuissaan nurmi­ kolla Bangladeshissa. Heidän joukossaan on 12­vuotias Masuma, jonka elämään kara­ tella on ollut suuri vaikutus. ”Ennen kuin aloitin tämän harras­ tuksen, pelkäsin usein kävellessäni kaduilla. Nyt en enää pelkää. Halusin oppia karatea, jotta kukaan ei voisi kohdella minua huonosti ja jotta osaisin toimia uhkaavissa tilanteissa”, Masuma kertoo. Masuma liimautui jo pikkutyttönä television ääreen, kun näki siellä kara­ tea. Nyt hän käy seitsemättä luokkaa Bangladeshilainen Masuma, 12, on oppinut puolustamaan itseään Planin järjestämillä karatetunneilla. Harrastus kehittää myös tyttöjen itseluottamusta. Karate on tuonut Masumalle paitsi innostavan urheiluharrastuksen myös itsevarmuutta. Rangpurin alueella Pohjois­Bangla­ deshissa. Plan alkoi työskennellä hänen koulussaan vuonna 2019. Masuma sai ystäviensä kanssa Planin järjes­ tämillä tunneilla tietoa terveydestä, ravinnosta, hygieniasta ja sukupuolten tasa­arvosta. ”Yhtenä päivänä Planin työn tekijä kysyi meiltä tytöiltä, olisimmeko kiinnostuneet oppimaan karatea. Ensin monet tytöt näyttivät epävarmoilta. Minä halusin heti ilmoittautua mukaan kahden ystäväni kanssa”, Masuma kertoo. Masuman täytyi kuitenkin taivutella kotona vanhempansa, jotta he antaisi­ 18
• KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ Masuman vanhemmat vastustivat aluksi itsepuolustusharrastusta, mutta tyttären perustelut saivat heidän päänsä kääntymään. vaatteet ja oppivat ensimmäisiä liikkeitä. Tytöt harjoittelevat kaksi tuntia päivässä 32 päivän ajan ja oppivat treenijakson aikana yli 150 itsepuolustustekniikkaa. Tyttöjen itsepuolustusharjoittelu haastaa perinteisiä sukupuolinormeja. Samalla se lisää tyttöjen itseluottamusta ja antaa heille keinoja suojella itseään sukupuolittuneelta väki vallalta. Plan on suunnitellut karatekurssit erityisesti teini­ikäisille tytöille. Tähän mennessä 175 bangladeshi­ laista tyttöä on oppinut karatea Planin hankkeessa Nilphamarin ja Rangpurin alueilla. Masuma toivoo, että hänen koke­ muksensa innostaisi muitakin tyttöjä oppimaan itsepuolustuslajeja. Hän haluaisi myös jonain päivänä jakaa taitojaan eteenpäin. ”Karatetreenien tarkoitus on vah­ vistaa itsevarmuuttamme ja opettaa meitä puolustamaan itseämme. Tiedän, että pystyn nyt suojelemaan itseäni. Haluaisin, että muutkin tytöt saisivat tällaisia taitoja. Kaikki ovat kunnioit­ taneet minua enemmän sen jälkeen, kun aloin harjoitella karatea”, Masuma sanoo. vat luvan harrastukseen. Aluksi nämä eivät suostuneet. ”Kerroin, että jos aloittaisin tämän harrastuksen, pystyisin puolustamaan itseäni, vaikka kohtaisin mitä tahan­ sa ongelmia. Minulla oli valtava halu päästä treenaamaan, ja halusin käyttää tämän mahdollisuuden. Kun selitin tä­ män vanhemmilleni, he antoivat minulle luvan mennä mukaan.” Karatella voimaa tytöille Ensimmäisellä karatetunnilla Masuma tapasi ohjaajan ja muista kouluista osallistuvat tytöt. Tytöt saivat karate­ Masuma on oppinut Planin karatekurssilla 150 itsepuolustustekniikkaa, joita hän harjoittelee aktiivisesti. Tiedän, että pystyn nyt suojelemaan itseäni. 19
• 20 A inakin pari kertaa minulle on sanottu, ettei naisten jalkapallo ole samanlaista kuin miesten”, Brianna Ann Awahnde, 13, kertoo. ”Tällainen vähättely ei käy järkeeni. Useamman kerran en ole päässyt liikuntatunnille, koska olen satuttanut esimerkiksi nilkkani tai polveni treeneissä tai peleissä. Tyttöjenkin peli on hyvin fyysistä. Kentällä tullaan vahvasti päälle, koska kaikki haluavat voittaa.” Briannan harrastus alkoi 11­vuotiaana, kun hän pää­ si tutustumaan kuukauden ajan ilmaiseksi ystävänsä joukkueeseen. ”En silloin vielä edes tykännyt mistään palloilulajeista, vaan harrastin voimistelua. Kaverini puoliksi pakotti minut mukaan, koska heillä ei ollut tarpeeksi pelaajia”, Brianna nauraa. Niin kävi, että voimistelu jäi ja Brianna liittyi tyttöjen jalka­ pallojoukkueeseen. Heti ensimmäisellä treeniviikolla oli peli, jossa hän pääsi kokeilemaan erilaisia pelipaikkoja. Tyttöenergia käyttöön urheilussa Jalkapalloilija Brianna, tanssija Juulia ja skeittaaja Unna esiintyvät Planin tyttöjen päivän kampanjavideolla. He ovat huomanneet, että urheileva tyttö voi yhä kohdata vähättelyä. Kannustuksella on kuitenkin suurin voima. Teksti: HEIDI KLEEMOLA Kuvat: IIRIS SJÖBLAD / BREAKFAST HELSINKI ”Olin myös maalissa ja päästin neljä maalia läpi. Olin siitä todella surullinen, mutta joukkueeni kannusti minua. Kukaan ei arvostellut, vaikka tein virheitä. Kaikki ymmärsivät, etten ole harrastanut kauaa.” Nykyisin Brianna treenaa kolmesti viikossa. EI MIKÄÄN POIKIEN YKSINOIKEUS Briannan parhaita urheilumuistoja ovat turnaukset, kuten Helsinki Cup, joissa pääsee pelaamaan ulkomaalaisia jouk­ kueita vastaan. ”Häviäminen voi tuntua tosi hankalalta. Kerran hävisimme turnauksen finaalin 2–0, kun kapteenimme loukkaantui eikä voinut jatkaa peliä. Tuntui silti hienolta, että kaikki yrittivät parhaansa.” Brianna on saanut kannustusta joukkuekavereiltaan. Myös oma perhe on kannustanut ylpeänä turnauksissa. ”Usein tytöt laitetaan nuorempina harrastamaan voimis­ telua tai balettia. Pelaamisesta innostuneet tytöt tekevät sekajoukkueita poikien kanssa, koska pelaavia tyttöjä ei aina riitä tarpeeksi. Tytöt saattavat myös lopettaa pelaamisen, kun heitä arvostellaan eivätkä he jaksa yrittää enää.” Briannaa harmittaa, jos urheileva tyttö kohtaa vähättelyä. ”Koululiikunnassa esimerkiksi jalkapalloa, koripalloa tai pesäpalloa saatetaan pitää enemmän poikien lajina. Kun kapteenit valitsevat niissä joukkueet, heillä saattaa olla ennakkoluuloja. He voivat ajatella, ettei joku osaa pelata vain siksi, että hän on tyttö.” Briannan haaveista moni liittyy jalkapalloon. Hänen esi­ kuvansa on huipulle noussut Kylian Mbappé, joka on puoliksi kamerunilainen. Myös Briannan juuret ovat Kamerunissa. ”Toivon, että olisin jonain päivänä ammattilais jalkapalloilija.” Brianna tähtää ammattijalkapalloilijaksi. Joukkueen ja perheen kannustus merkitsee hänelle paljon. Unna skeittaa joka päivä vähintään kolme tuntia. Hän on havainnut, että skeittaava tyttö herättää huomiota.