Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Sivu 1 Nro 21 22.5.2024 64. vuosikerta Nro 21-2024 Keskiviikkona toukokuun 22. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Kesä Kesä 2024 2024 Petäjävesi-lehti toivottaa lukijoille iloista kesää!
Sivu 2 Nro 21 22.5.2024 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. fi K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Niina Kelloniemi niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9.30 – 12 tai sopimuksen mukaan. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineistot: Toimita aineistot perjantaisin kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Levikki noin 1300 kpl. Petäjävesi-lehti ei ilmesty tänä vuonna viikoilla 29, 30 & 52. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005445 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab / Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Ilmoitushinnat 2024: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 24 %), paperilaskutuslisä 5 €. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Tilaushinnat 2024: Kestotilaus 12 kk 80 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 55 € (hinnat sis. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2 € (sis. alv 10 %): PääPääkirjoitu s kirjoitu s ” Kolminaisuus: Luoja suuri, Jeesus, synnin voittaja, Henki, heikon suojamuuri, meitä nosta, vahvista.” -virrestä 902Pe 24.5. klo 9.30 Lasten ja perheiden kevätkirkko keltaisessa kirkossa. Su 26.5. klo 10 Sanajumalanpalvelus Petäjäveden kirkossa. klo 15 Rauhanyhdistyksen alueseurat kirkossa. Ti 28.5. klo 18 Miesten ilta Petäjälahdessa. Jukka Ohra-aho laulattaa kesäisiä lauluja. Kuolleet: Anni Matilda Naarala 82, Antti Ilmari Ässämäki 72. BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 26.5. klo 11.00 vieraita Donetskista Ukrainasta. Tervetuloa! Viikon Viikon kuvakuvatarina tarina Tuulia Marjanen Kettulan kylässä tapahtuu Hammaslääkärissä on jännittävä tunnelma, kun Sanelma odottaa Elmeriä toimenpidehuoneesta. -Jestas sentään, nyt sitä kahvihammasta viedään, kun tuollainen roiske ja vinkuna käy, Sanelma kauhisteli. Ovenraosta ei näkynyt muuta kuin Elmerin merimiessaappaat. Kuvatarinoiden takana on Tuulia Marjanen, kuvataiteilija ja tarinoitsija, joka maalaa satuaiheisia maalauksia, joihin liittyy aina jokin tarina. Sanelma, Rannan Maija, Merimies Elmeri ja Kettulan kylän sankarit asuvat Marjasen luona ja näitä hahmoja hän maalaa päivittäin. Nämä iloiset ja värikkäät ystävät kiittävät, että pääsevät ilahduttamaan Petäjävesi-lehden lukijoita. Kesä jälleen täynnä tekemistä niin kotona kuin naapurissa Petäjäveden tuleva kesä lupailee tapahtumantäyteisiä hetkiä, sillä tämän lehden takasivulta löytyvässä kesätapahtumakalenterissa on pitkälti toistasataa tapahtumaa ja kesämenoa paikkakunnalla. Ja lisää lienee tulossa, sillä ainakin yhteisölliselle Petäjävesi Elää! -tapahtumaviikolle voi vielä ilmoittautua mukaan tapahtumanjärjestäjäksi. Viime vuonna suuren suosion saavuttanut tapahtumaviikko järjestetään tänäkin vuonna loppukesästä elokuussa viikolla 33. Vaikka kotikunnastamme ei varmasti tekeminen tänä kesänä lopu, myös naapurikuntien kesämenoja kannattaa silmäillä tämän lehden välissä olevasta Korpilahti-lehden ja Paikallisuutisten kanssa toteutetusta Naapurissa-kesäliitteestä. Sieltä löytyy vinkkejä lähikuntien kesätarjonnasta tapahtumineen ja palveluineen. Yhteistyö lähipaikallislehtien kanssa mahdollistaa viime vuotiseen tapaan huomattavasti laajemman sisällön, kuin mitä kukin paikallislehti pystyisi omin voimin tuottamaan. Yhteistyöstä on kiittäminen myös Petäjäveden kuntaa, joka otti tänä vuonna vastuulleen kesätapahtumien keräämisen ja kokoamisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Takasivun kesätapahtumakalenteri kannattaakin ehdottomasti ottaa talteen tulevaa kesää ja sen tapahtumia odotellessa. LAUANTAI-ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE La 25.5.2024 klo 15.00 Pentti ja Sirpa Survolla, Hirvenhiihtäjäntie 2. TERVETULOA! Herätyksen tuli srk Toukokuun kolmantena sunnuntaina vietettävänä kaatuneitten muistopäivänä kokoonnuttiin Petäjävedellä helluntaipäivän messuun kirkkoon ja messun jälkeen seppeltenlaskuun sankarivainajien ja Karjalaan jääneiden muistomerkeille. Lippuvartion perässä siirryttiin juhlakahveille yläaste-lukion ruokasali Masuuniin, jonne on siirretty käytöstä poistetulta seurakuntakodilta Pro Patria -taulu. Juhlapuheen pitänyt kunnanhallituksen puheenjohtaja Hanna Hautamäki kertoi, että tauluun on koottu pitäjän kaikkien 1939–1945 sodissa kaatuneitten miesten nimet. Kaatuneitten muistopäivän kunniaksi kokoonnuttiin seppeltenlaskuun HANNA TOIVONEN
Sivu 3 Nro 21 22.5.2024 NIINA KELLONIEMI Kunnanhallituksen päätöksiä Petäjäveden kunnanjohtajan kesätervehdys: Lämmin tervehdys Petäjäveden kesästä nauttiville Petäjävedellä kesä on erityisen hienoa aikaa, kesässämme on paljon herkullista tekemistä, näkemistä ja koettavaa. Kesäkirjettäni kirjoittaessani teille huomaan, että taas on tulossa hieno kesä! Olen Arto Kummala ja aloitan Petäjävedellä kunnanjohtajana 20.5. Ajattelin, että on hyvä hieman esittäytyä, toki tulemme varmasti tutuiksi myös kylän raitilla ja erilaisissa tapahtumissa. Petäjävedelle siirryn Multian kunnanjohtajan tehtävästä, jota tein noin kaksi ja puoli vuotta. Tätä ennen toimin reilun vuoden Petäjäveden ja Multian yhteisenä elinvoimapäällikkönä, joten Petäjävesi on minulle entuudestaan tuttu. Työuraa minulla on takana reilut 35 vuotta joista noin puolet yksityisillä työnantajilla ja puolet julkisella sektorilla. Olen syntynyt Pudasjärvellä Iso-Syötteen kainalossa, tällä seudulla aloitin työurani. Reilu 20 vuotta sitten työ metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaksi toi minut Keski-Suomeen ja Jämsään. Työ onkin liikuttanut minua paljon, mutta Jämsä on pysynyt kotipaikkana koko ajan. Perheeseeni kuuluu vaimo ja koira sekä jo pesästään omilleen lentäneet lapset. Vapaa-ajalla minut voi löytää metsätöistä tai polttopuiden teosta, lenkiltä koiran kanssa, lentopallosalilta, kesällä golfaamasta, talvella hiihtämästä, syksyllä metsältä, marjasta, sienestä tai ihan vaan kotiaskareista. Petäjävedellä on paljon hyviä vetovoimatekijöitä. Sijainti, tiivis yhteisöllisyys, hyvät peruspalvelut, yrittäjyys, monimuotoinen luonto ja turvallinen asuinympäristö tekevät kunnasta hienon paikan asua ja viettää vapaa-aikaa. On tärkeää, että kunnan elinvoima on vahvaa ja Petäjävesi on meille kaikille jatkossakin paras paikka. Lähivuosina kunnalla on paljon haasteita muuttuvassa kuntakentässä. Sotepalvelujen siirtyminen hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa hakee vielä uomiaan. Vuoden 2025 alusta siirtyvät työja elinkeinopalvelut ovat seuraava alueen palveluihin positiivisesti vaikuttava ponnistus. Toki yhä kiristyvä kuntatalous asettaa isoja haasteita ja joudumme tekemään osin kipeitäkin ratkaisuja talouden tervehdyttämiseksi. Lisäksi osaavan työvoiman löytyminen ja asukasluvun säilyttäminen ovat lähitulevaisuuden haasteita. Onnea uudet ylioppilaat Petäjäveden lukion kevään 2024 uudet ylioppilaat ovat: Asikainen Emmiina, Huuskonen Anni, Ijäs Henna, I sopahkala Emmi, Keurulainen Teemu, Lahti Juho, Lehtinen Richana, Louho Tinja, Loukkaanhuhta Roni, Lukkarinen Anni, Pahkamäki Nella, Penttinen Ella, Sivula Alvari, Tamminen Eemeli, Tarvainen Jenna-Ellen, Torkki Noora, Viitanen Iina sekä Vääräsmäki Visa. Petäjäveden lukion ylioppilasjuhlaa vietetään lauantaina 1.6.2024 kello 11.00 auditorio Miilussa. Sanni Siika-aho naisten lentopallon mestaruusliigaan Petäjäveden Petäjäisten kasvatti Sanni Siika-aho on valittu kaudelle 2024– 2025 naisten lentopallon mestaruusliigaan Lentopalloseura Kangasala ry:n joukkueen passariksi. LP Kangasalassa uskotaan, että Sanni Siikaahosta voi kehittyä seuraavien kausien aikana pelaaja, joka tulee ottamaan ison roolin ehkä jopa naisten maajoukkuetasolla asti. Tätä juttua kirjoittaessa on ulkona vielä viileää, kesän merkkejä vasta ilmassa. Toivottavasti tuleva kesä on aurinkoinen, sopivasti sateella maustettuna. Aurinkoa ja valoa me kaikki tarvitsemme. Omasta puolestani haluan toivottaa teille kaikille nautinnollista kesää 2024. On erittäin mukava aloittaa työt Petäjävedellä. Olkaa rohkeasti yhteydessä. Hyvää kesää! Arto Kummala Kesän palveluajat hyvinvointialueella Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa, että hyvinvointialueen palvelut toimivat valtaosin normaalisti läpi kesän, mutta lomakausi tuo mukanaan joitakin rajoituksia palveluntarjonnassa. Kesän poikkeuksellisesta palvelutarjonnasta tiedotetaan alueen asukkaita hyvinvointialueen verkkosivuilla ja niissä toimipisteissä, joita muutokset koskevat. Terveysasemien palvelunumerot toimivat läpi kesän arkisin virkaaikana kuten normaalisti. Terveysasemien iltaja viikonloppupäivystykset toimivat myös normaalisti. Kiireetöntä vastaanottoa on kesän aikana terveysasemilla tarjolla rajoitetusti. Ennen kesälomakautta asiakkaiden kannattaa hoitaa kaikki sellaiset asiat, jotka on mahdollista hoitaa ennakoidusti. Eikiireelliset asiat, on hyvä huolehtia etukäteen ja esimerkiksi kesän aikana vanhenevien reseptien uusinnat kannattaa hoitaa kuntoon hyvissä ajoin ennen kesäkautta. Sähköisen reseptin uusimista voi pyytää Omakantapalvelusta osoitteesta www.omakanta.fi. Myös riittävät hoitotarvikkeiden hankinnat on syytä huolehtia kesän ajaksi. 24.6.–28.7.2024 välisenä aikana Petäjäveden terveysasemalla ei ole lääkärin ja hoitajan vastaanottotoimintaa, vaan palvelut tuotetaan Keuruun terveysasemalla. Valtaosa lasten, nuorten ja perheiden palveluista toimii normaalisti läpi kesän. Neuvoloissa lääkärin vastaanottoja on kesällä supistetusti. Ikääntyneiden päivätoiminnan kesätauko on 1.–29.7.2024, jolloin on kesäsulku kaikissa yksiköissä. Sulkuaikoina toteutetaan hygieniapalvelut ja omaishoidon lomitus tarpeen mukaan kaikilla alueilla. Petäjävedellä toimintakeskus Onnelan sekä kuntouttavan työtoiminnan kesätauot ovat 1.–26.7. välisenä aikana. Fimlab-laboratorion näytteenottopisteet mukailevat kesän aikana terveysasemien lääkärija hoitajavastaanottojen aukioloaikoja. Lähetteen saatuaan asiakas voi käyttää mitä tahansa näytteenottopistettä asuinkunnasta riippumatta. Näytteenottopisteiden aukioloajat löytyvät Fimlabin verkkosivuilta. Kiireettömissä asioissa voi myös läpi kesän hyödyntää sähköisiä asiointipalveluja. Maksuttomassa sairaanhoitaja-chatissa voi asioida arkisin kello 8–20 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 10–16. Chatissa ammattilainen arvioi, tarvitseeko asiakkaan kuvaama oire hoitoa tai hoitoon ohjausta esimerkiksi lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattilaiselle. Sähköiset palvelut löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta. Petäjäveden kunnanhallituksen maanantaisen kokouksen asialistalla olivat muun muassa maakunnallisen matkailuyhteistyön seuraava sopimuskausi 2025–2027 Petäjäveden ja Visit Jyväskylä Regionin välillä, ARA-asumisen varallisuusrajat, kunnan tilien käyttöoikeudet sekä Keurusseudun Ateriaja tukipalvelut Oy:n varsinainen yhtiökokous. Petäjäveden kunta kertoo tiedotteessaan, että maakunnallisen matkailuyhteistyön seuraava sopimuskausi Petäjäveden ja Visit Jyväskylä Regionin välillä kohdistuu vuosille 2025–2027. Visit Jyväskylä Region on toiminut Keski-Suomen matkailustrategiaan (2021–2025) pohjautuen maakunnan matkailun alueorganisaationa vuodesta 2022 alkaen. Toiminnassa on kyse kuntien välisestä yhteistyöstä, jossa maakunnan keskuskaupunki on ottanut vetovastuulleen matkailuasioiden eteenpäin viemisen valtakunnallisesti tunnetulla mallilla ja virallisena alueorganisaationa. Nykyinen sopimuskausi päättyy vuoden 2024 lopussa. Uusi sopimuskausi on kolmevuotinen ja sijoittuu aikavälille 1.1.2025-31.12.2027. Sopimushinta muodostuu matkailun operatiivisiin markkinointija kehittämistoimiin suunnattavasta perusmaksusta sekä henkilöstöosuuksista. Vuoden 2025 osalta Petäjäveden sopimushinta on 13 720 euroa. Kunnanhallitus päätti valtuuttaa kunnanjohtaja Arto Kummalan allekirjoittamaan Matkailun yhteistyösopimuksen vuosille 2025–2027 ja valitsi matkailun ohjausryhmän edustajaksi kunnanjohtajan. Keski-Suomen hyvinvointialue valvoo valtioneuvoston vahvistamien asukasvalintaperusteiden noudattamista aravarajoituslain sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain nojalla. Kunta valvoo itse tavallisten vuokra-asuntojen, opiskelija-asuntojen, nuorisoasuntojen ja tavalliseen vuokra-asumiseen tarkoitetuttujen senioriasuntojen asukasvalinnat. Kunnanhallitus päätti, että Petäjäveden kunta ei aseta varallisuuden enimmäisrajaa ARA-asuntojen asukasvalintaan vuonna 2024. Lisäksi kunnanhallitus myönsi kunnanjohtaja Arto Kummalalle 20.5.2024 alkaen käyttöoikeudet kunnan omistamiin pankkitileihin. Keurusseudun Ateriaja tukipalvelut Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Petäjäveden kunnan edustajaksi kunnanhallitus nimesi kunnanjohtaja Arto Kummalan. Kunnanhallituksen maananatain 20.5. kokouksen pöytäkirja on kokonaisuudessaan luettavissa Petäjäveden kunnan verkkosivuilla.
Sivu 4 Nro 21 22.5.2024 JAAKKO HEIKKINEN Yli 50 vuotta pelimannimusiikkia Tiina Lamminaho Huhtikuun lopussa järjestetty Petäjäveden Mestarit Miilussa -konsertti oli myös Petäjäveden pelimannien 50-vuotisjuhlakonsertti. Oikeastaan Petäjäveden pelimannit perustettiin jo lähes 52 vuotta sitten, syksyllä 1972. – Pelimannien perustajina olivat Antti Autio ja Pekka Strömberg, ensimmäisenä ohjaajana toimi Esko Hardén, Kimmo Strömberg kertoo. Antti Autio ja Pekka Strömberg olivat kulkeneet edellisen talven Keuruulla pelimanniharjoituksissa ja saivat idean Petäjäveden oman pelimanniyhtyeen perustamisesta. Alun perin Petäjäveden pelimannit oli Keuruun kansalaisopiston alainen opintopiiri, vuonna 1980 perustettiin oma yhdistys, mutta yhteistyötä kansalaisopiston kanssa jatkettiin. Edelleen ohjaaja tulee kansalaisopiston kautta, nykyään pelimanniporukkaa johtaa Antti Horttana. – Hänen ansiostaan käymme ahkerasti harjoituksissa. Hän on innostava ammattimuusikko, jolta saa hyvää opetusta, Kimmo Strömberg toteaa. Tällä hetkellä Petäjäveden pelimanneissa soittaa kymmenkunta musiikin ystävää. Soittimina on haitareita, viuluja, mandoliini, basso, kitara ja rummut, solistina toimii Jarmo Hämäläinen. – Minä olen ollut mukana kymmenkunta vuotta. Pelimannit ovat aina soittaneet monen tyylistä musiikkia, ohjelmisto vaihtelee sen mukaan mitä yleisö haluaa. Minun aikanani tyyli on mennyt ehkä aiempaa enemmän tanssimusiikkija viihdemusiikkipuolelle, Hämäläinen sanoo. Pelimannit harjoittelevat yläasteen musiikkiluokassa ja ovat antaneet oman kontrabassonsa myös koulun oppilaiden käyttöön. Finlandia-talossa ja Ruotsin-laivalla Etenkin 1970-luvulla Petäjäveden pelimannit esiintyi ahkerasti, niin Petäjävedellä ja KeskiSuomessa kuin kauempanakin. Kaustisten kansanmusiikkifestivaaleilla petäjävetiset ovat olleen useamminkin, esiintymisiä on ollut myös muun muassa Finlandia-talossa ja Silja Linen autolautalla. Yksi iso tilaisuus, joissa Petäjäveden pelimannit olivat mukana, oli KeskiSuomen Kansansoittajat ry:n 15-vuotisjuhla Peurungassa syksyllä 1975. Suomen kansanmusiikkiliiton järjestämässä valtakunnallisessa Samuelin Poloneesissa petäjävetiset olivat vuonna 1973 Helsingissä ja 1999 Jyväskylässä, Sata-Häme soi -tapahtumaan Ikaalisissa Petäjäveden pelimannit osallistuivat vuonna 1977 ja Sodankylän Jutajaisiin vuonna 1979. Mikko Nislinin ja Markku Koskisen kirjoittaman, Petäjäveden musiikkielämän vaiheita esittelevän kirjan Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa mukaan Petäjäveden pelimannit tekivät ensimmäisen ulkomaanmatkansa vuonna 1984, kohteena oli Petroskoi silloisessa Neuvostoliitossa. Petäjäveden virolaiseen ystävyyskuntaan Tamsaluun pelimannit ovat tehneet kaksi matkaa. Petäjäveden pelimanneja perustamassa ollut Pekka Strömberg suoritti vuonna 1983 Suomen Kansanmusiikkiliiton hopeamerkin; merkin suorittamiseen vaaditaan, että soittaja osaa vähintään 40 kansansävelmää, omiakin sävellyksiä saa olla mukana. Petäjäveden pelimanneilla on ollut omia sävellyksiä aivan alusta asti, säveltäjinä ovat kunnostautuneet erityisesti Risto Strömberg, Esko Hardén, Matti Tukiainen ja Aage Souru. Monen ikäisiä soittajia Petäjäveden pelimanneissa on aina ollut monen ikäisiä soittajia. – Yhdessä vaiheessa mukana oli kolmea sukupolvea, kun isäni Kalevi Silosarka, minä ja lapseni Mikko ja Mari Nislin soitimme yhtä aikaa, Tuija Nislin kertoo ja sanoo itse tulleensa mukaan Petäjäveden pelimanneihin 1990-luvun alkupuolella. Perustajajäsenistä pisimpään pelimanneissa soitti Pekka Strömberg, tällä hetkellä pisimpään mukana on ollut Liisa Hillman. – Nyt meillä ei ole ollut kovin paljon esiintymisiä, mutta ahkerasti olemme käyneet harjoituksissa, Jarmo Hämäläinen toteaa ja kertoo, että on esiintymisiäkin kuitenkin joitakin ollut. – Petäjäveden Hoivakodilla olemme esiintyneet ja useampana keväänä kävimme Jyväskylässä veteraanien sairaskodilla. Uuraisten kesäpäivillä olemme myös esiintyneet ja keväisin osallistuimme Pelimannitalkoisiin, joissa oli pelimanneja Keuruulta, Haapamäeltä, Mänttä-Vilppulasta, Ruovedeltä ja joskus Jämsästäkin soittamassa yhdessä. Uusia jäseniä pelimanneihin on tullut aina silloin tällöin, uusia kaivataan lisääkin. – Se on elinehto, että saamme uusia jäseniä mukaan. Soittimella ei ole väliä, eikä tarvitse olla ammattimuusikko, meillä on monen tasoisia soittajia mukana, Strömberg ja Hämäläinen sanovat. Miilussa kuultiin huhtikuun lopussa myös pelimannimusiikkia; Mestarit Miilussa -konsertti oli samalla Petäjäveden pelimannien 50-vuotisjuhlakonsertti. HANNA TOIVONEN Toinilan taidetilan kesän avaavat oppilastyöt Jaakko Heikkinen Petäjäveden yläkoulun kevätnäyttely käynnistyy Toinilan taidetilassa tämän viikon perjantaina, 24. toukokuuta. Kevätnäyttelyssä parrasvaloihin pääsevät kuvataiteen tunneilla lukuvuoden aikana oppilaiden käsissä syntyneet työt, jotka kuvataiteen opettaja Mervi Hokkanen sekä kuvataiteilijat Johanna Juvonen ja Biagio Rosa ovat näyttelyä varten kuratoineet. Oppilastöitä esittelevässä näyttelyssä keskiössä ovat yläkoulun yhdeksäsluokkalaisten, Avoin ateljee -valinnaisryhmän oppilaiden työt, mutta mukaan mahtuu töitä myös kaikilta muilta luokilta. Työt ovat pitkälti paperille tai maalauspohjille eri keinoin taiteiltuja, mutta näyttelyssä nähdään myös installaatioita sekä esimerkiksi seitsemäsluokkalaisten yhteistyössä toteutettu saarisommitelma. Historiaa, politiikkaa ja uutisaiheita Vapaan pääsyn kevätnäyttely on esillä Toinilassa vajaan viikon, 24.–29. toukokuuta välisen ajan. Kuusipäiväinen näyttely on avoinna arkisin kello yhdeksästä kello kahteen ja viikonloppuisin kello yhdestä kello kolmeen. Varsinaista avajaisjuhlaa Toinilassa ei järjestetä, mutta kevätnäyttelyn päätösjuhlaa vietetään keskiviikkona 29. toukokuuta, kello 13 alkaen. – Kevätnäyttelyssä nuorten taideteokset pääsevät ansaitusti esille, tavoittaen samalla toivottavasti suuren yleisön. Näyttelyssä esimerkiksi oppilaiden vanhemmilla on oiva tilaisuus päästä tutustumaan siihen, mitä kaikkea koulun seinien sisällä on lukuvuoden ajan tehty, Hokkanen iloitsee. T ä m ä n v u o t i s e s s a näyttelyssä esille nousevat monet ajankohtaiset aiheet. Toinilan taidetilan seiniä koristavat muun muassa muotokuvat Suomen edellisestä pääministeristä Sanna Marinista, sekä kantaaottavat julisteet ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Näyttelyssä nähdään myös Tuulia Tammen tekstiä ja vesivärimaalausta yhdistelevä työ, joka kumpusi alkukeväästä koko maata järkyttäneestä Vantaan kouluammuskelusta. Ronja Nikosen ja Ella Saarisen vankilainstallaatio puolestaan syntyi jopo-luokan Puolan matkan johdosta, jossa taiteilijat muun ryhmän mukana vierailivat Auschwitzissa. Kulttuurielämyksiä läpi koko kesän Petäjäveden yläkoulun kevätnäyttely avaa Toinilan taidetilan kesän. Toukokuisesta näyttelystä on muodostunut jo perinne, sillä perjantaina aukeava näyttely on järjestyksessään kolmas. Kesäkuukausien aikana Toinilan ovet eivät juuri ehdi sulkeutua, sillä monipuolista ohjelmaa on tarjolla runsain mitoin. – Elokuussa Petäjävesi Elää! -tapahtumaviikolla ja viikolla sen jälkeen Toinilassa on mahdollista päästä tutustumaan Séverine Cuénodin, Paola Iannonen, Mirjami Mäkelän sekä Ritva Oksasen töihin, Juvonen listaa. Heinäkuu Toinilassa on rauhoitettu ammattilaistaiteilijoiden kesänäyttelylle. Tuolloin Toinilassa on esillä kahden jyväskyläläisen, Toni Esselin ja Jonna Suurhaskon, sekä pääkaupunkiseudulla vaikuttavan Marika Hyvärisen taidetta. – Näyttelytoiminta on kiva lisä kaikkien muiden täällä toteutettavien taideprojektien ohelle. Se on myös hieno ammatillinen haaste toteutettavaksi minulle ja Biagiolle. Tänä kesänä näyttelyissä nähdään Toinilassa aiemminkin vaikuttaneita taiteilijoita, mutta myös täysin uusia tuttavuuksia, Johanna Juvonen summaa. Petäjäveden yläkoulun kevätnäyttely avautuu Toinilan taidetilassa tämän viikon perjantaina 24. toukokuuta. Näyttelystä vastaavat Avoin ateljee -valinnaisryhmän yhdeksäsluokkalaiset kuvataiteen opettaja Mervi Hokkasen kanssa.
1 Keskiviikkona 24.5.2023 KORPILAHTI PAIKALLISUUTISET Naapurissa -kesäliite 2024 Kolmen paikallislehden yhteinen liite, jota jaetaan lehtien tilaajien lisäksi kesäasukkaille ja on sähköisesti kaikkien luettavissa. Ihanaa kesää! Simasulalla sipsuttelen, haapavastalla helistelen Hanna Lahtinen Sauna ei ole pelkkä huone, joka lämmitetään kuumaksi. Sauna on aina ollut suomalaiselle fyysisen ja henkisen puhdistumisen paikka. Sauna on perinteiden siirtämisen tila. Sauna virkistää, hyväilee, rauhoittaa ja lohduttaa. Sauna on suomalaisuuden ydin. Enää saunassa ei useinkaan synnytä ja kuolla, mutta elämän perusasioiden äärellä suomalaiset saunan lauteilla yhä ovat. Saunominen on hyvin kokonaisaistillinen kokemus, se kuuluu korvissa tulen rätinänä tai savusaunan hiljaisuutena. Kun löyly sihahtaa kiukaassa, iho tuntee lämmön ja kihelmöinnin ja kun oikein sielun silmillä katsoo, niin vieressä saunan lauteilla istuvat menneet ja tulevat sukupolvet. Johanna Teräväinen on perinnesaunottaja ja Luonnosta virtaa -ohjaaja. Yrityksen nimi on Kuu Yrttitarhassa. Aluksi Kuu Yrttitarhassa oli blogi, jonka Johanna perusti ystävänsä kanssa vuonna 2010. – Olimme silloin luonnontuotealan koulutuksessa ja opiskelin esimerkiksi villiyrttien keräämistä ja käyttöä, sekä turvehoitoja. Välissä minulla on ollut pari muuta aivan eri alan yritystä, olen koulutukseltani yrittäjyyden tradenomi ja olen käynyt myös tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Olen työskennellyt esimerkiksi sosiaalisen median ja yhteisömanageroinnin parissa. Elämäntapana luonnonmukainen juurevuus on kuitenkin aina ollut iso osa minua, Johanna kertoo. Nelisen vuotta sitten äitiyslomalla ollessaan Johanna Teräväinen huomasi ilmoituksen perinnesaunottajana koulutuksesta ja innostui heti. Vaikka saunottajan ammatti on varmasti yksi Suomen vanhimmista, ei perinnesaunottajan koulutusta ollut, ennen kuin alan pioneeri Maaria Alén sellaisen loi. Tällä hetkellä koulutettuja perinnesaunottajia on Suomessa kolmisenkymmentä. – Ihan ensimmäiseen koulutukseen en ehtinyt, mutta toiseen. Koulutus kesti vuoden ja sisälsi hyvin laajan teoriaosion, jossa opiskeltiin esimerkiksi itämerensuomalaista saunan kulttuuriperintöä, historiaa ja tapoja. Käytännön taidoista opeteltiin esimerkiksi hoitavan vihdonnan tekniikkaa, Johanna kertoo. Koulutettu perinnesaunottaja on ainutlaatuisen suomalaisen aineettoman saunakulttuurin ja hoitosaunaperinteen asiantuntija. Hän osaa ohjata kansanperinteeseen pohjautuvia saunarituaaleja ja toteuttaa hoitosaunoja asiakkaille. – Perinnesauna on ohjattua, hoitavaa, tarinallista ja juurevaa saunomista. Se on sekoitus tutkittua tietoa ja uskomuksia. Vuodenkierto on perinnesaunomisessa hyvin suuressa roolissa ja perinnesauna eri vuodenaikaan saattaa olla hyvin erilainen ja tunnelma vaihdella hartaasta riehakkaaseen. Esimerkiksi nyt eletään helasaunojen aikaa ja mennään kohti juhannussaunoja. Kevään ja alkukesän saunaloitsut, taiat ja -laulut liittyvät vahvasti maanviljelyyn ja hedelmällisyyteen. On haluttu saada vilja kasvuun ja elämä kukoistamaan. Saunominen on myös perinteisesti liittynyt elämän erilaisiin taitekohtiin ja minäkin teen paljon esimerkiksi morsiussaunotuksia. Myös työhyvinvointisaunotukset ovat suosittuja. Perinnesaunottajan vuodenkiertoon kuuluu myös saunotusmateriaalien hankinta luonnon isosta supermarketista. Kesällä Johanna valuttaa mahlaa, tekee vastat ja kerää kukkia ja yrttejä, mutta myös talvella luonto tarjoaa esimerkiksi havupedin ainekset. – Yleensä menen metsään ennen saunottamista, se on tärkeä osa valmistautumista. Loitsuihin ja saunataikoihin voi toki suhtautua hassuna leikkinä, mutta Johanna on huomannut, että myös nykyihmisellä on tarve heittäytyä ikiaikaisten uskomusten maailmaan. – On tärkeää tulla perinnesaunotukseen avoimin mielin. Monelle saunakokemus on rauhoittumisen ja arjesta irtautumisen paikka, mutta voi se olla muutakin. Joku on kokenut, että perinnesaunassa syntyy vahva side esivanhempiin tai tulevaisuus näyttäytyy kirkkaampana, sillä sauna on eräänlainen aikakone, Johanna miettii. Perinnesaunotuksessa etiketti ei ole tarkka, mutta muutamia aina toistuvia piirteitä on. Perinnesaunomisen aluksi esimerkiksi tervehditään löylyä kunnioittavasti. – Tervehdyksellä tehdään arkisesta saunasta ns. pyhä paikka. Yleensä aina mukana ovat myös vastat, ne voivat olla tehty monesta eri puulajista. Esimerkiksi haapavasta helisee ja havupuuvastoista taas tulee saunaan ihana tuoksu. Hunajaa on usein mukana ja kesällä kukkia. Usein myös laulan saunalauluja ja kerron tarinoita. Johanna on tottunut uuraislaisena puhumaan vastoista, mutta jos keskusteluun nousee aihe vasta vai vihta, hän kysyy, että entäs jos puhuttaisiinkin metsänkämmenestä tai simasulasta. Molemmat ovat vanhoja nimityksiä välineelle, jota saunassa käytetään. Perinnesaunotuksessa pukukoodi on melko vapaa, uimapuku tai pyyhe ovat sallittuja, mutta ilmankin saa olla. Ennen saunomista ei kannata syödä raskaasti ja vettä pitää muistaa juoda. Keski-Suomi on saunamaakunta ja Johanna tekee perinnesaunotuksia koko maakunnan alueella, paljon esimerkiksi Jämsän saunakylässä. – Saunakulttuurissa on valtavasti ammennettavaa. Sauna on suomalaisille niin itsestään selvä juttu, että sen syvällisempi pohtiminen on vähän unohtunut, Johanna miettii. Suomalaisen saunaa on myös tuotteistettu yllättävän vähän. On erilaisia saunatiloja, mutta saunomisen kulttuurillisella puolella on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. – Olen luonteeltani ideoija ja innostun uusista asioista, olen myös asioiden käynnistäjä ja kehittäjä. Työskennellessäni tietotekniikan ja sosiaalisen median parissa piti tottua siihen, että kaikki muuttui koko ajan. Tässä työssä on ihanaa se, että kansanperinne ei muutu, mutta se on kuin pohjaton lähde, josta voi koko ajan ammentaa uutta. Perinnesaunottajana koen olevani ohentuneen perinteen vahvistaja, Johanna Teräväinen päättää. Lisätietoja: kuuyrttitarhassa.fi, perinnesaunottajat.fi Johanna Teräväisellä on saunottaessa päässään huovutettu hattu, joka suojaa päätä löylyjen kuumuudelta. Kuva Kuu yrttitarhassa, Anne Kalliola.
2 – Keskiviikkona 22.5.2024 Naapurissa -kesäliite
3 Keskiviikkona 22.5.2024 Naapurissa -kesäliite Petäjäveden vanha kirkko tallennettiin 3D-malliksi Niina Kelloniemi Museovirasto kertoo tiedotteessaan, että se on julkaissut yhteistyökumppaneidensa kanssa tuotetun Petäjäveden vanhan kirkon 3D-mallin. Mallin tarkoituksena on auttaa säilyttämään arvokasta kulttuuriperintökohteeseen liittyvää tietoa tuleville sukupolville. Lisäksi tarkka mittausdata helpottaa kirkon restauroinnin ja korjausten suunnittelua. Data auttaa myös jälleenrakentamisessa, jos jokin kirkon osa tuhoutuu. 3D-malli on julkaistu myös yleisön vapaaseen käyttöön Finna.fi-hakupalvelussa ja Museoviraston omalla Finna-sivustolla. Lisäksi kirkon 3D-malliin voi tutustua eurooppalaista digitaalista kulttuuriperintöaineistoa kokoavassa Europeanapalvelussa. Petäjäveden vanhan kirkon 3D-digitointi on toteutettu vuosina 2023–2024 ja se on osa Museoviraston Maailmanperintökohteiden 3D-mallintaminen -hanketta, jota rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö. Mallinnuskohteeksi valittiin Petäjäveden vanha kirkko, sillä se on Unescon maailmanperintökohteena erityisen tärkeä ja edustava rakennus myös eurooppalaisesta näkökulmasta. Kirkon 3D-dokumentoinnin kuvaukset toteutettiin viime vuoden syyskuussa ja kirkko taltioitiin sisäsekä ulkopuolelta kolmiulotteisesti laserkeilauksen ja fotogrammetrian yhdistelmällä. Rakenteita skannattiin laserkeilaimilla, järjestelmäkameroilla, takymetreillä ja droneilla yhteensä kahden viikon ajan. Digitointi toteutettiin yhteistyösopimuksella Petäjäveden seurakunnan kanssa ja Museovirastolta mukana oli kulttuuriperinnön digitoinnin sekä rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntijoita. Lisäksi hankkeessa oli mukana edustajia kirkon kunnostamisesta vastaavasta Perinnerakentaja Leo Lönnroth Oy:stä. 3Ddigitoinnin teknistä työtä sekä tietokonemallinnusta oli tekemässä Tietoa Finland Oy. Myös Petäjäveden vanhan kirkon säätiössä iloitaan mallin tuomista mahdollisuuksista kulttuuriperinnön säilyttämisen ja saavutettavuuden näkökulmasta. – Olemme tyytyväisiä lopputulokseen, koska malli auttaa kirkon tulevissa kunnostustöissä ja säilyttämään kirkon alkuperäisessä asussaan. On fiksua, että ajanmukaisia menetelmiä käytetään, koska fotogrammetrisesti ja laserkeilaamalla digitoimalla päästään erittäin hyvään tarkkuuteen, Petäjäveden vanhan kirkon säätiön projektityöntekijänä toimiva Jesse Saarinen kertoo ajatuksiaan nyt julkaistuun aineistoon liittyen ja jatkaa, että digitointihanke oli Museoviraston ja lähti säilytystarkoituksesta, joten vielä mallille ei Vanhan kirkon säätiöllä ole suurempia käyttösuunnitelmia. Malli voisi kuitenkin mahdollistaa tulevaisuudessa vaikka verkkonäyttelyn tai vanhaan kirkkoon sijoittuvan pelin tekemisen. – Koska mallista on versio Finnassa, se on hyvin saatavilla myös niille, jotka eivät pääse käymään itse kirkolla. Välillä arkkitehtivieraat kysyvät havainnekuvia ennen vierailua ja nyt meillä on antaa heille 3D-malli, kun ennen on menty piirustuksilla ja valokuvilla. Puurakentaminen on tällä hetkellä nousussa ja inspiraatiota haetaan usein vanhoista mestariteoksista, joten uskon mallin kiinnostavan, Saarinen täydentää. Petäjäveden vanhan kirkon huipputarkka 3D-malli syntyy yli 7000 valokuvasta ja lähes 600 laserkeilauksesta. Mallinnuksen on toteuttanut Tietoa Finland Oy. Kuva: Museovirasto. UUraisten viikko 20.-28.7.2024 Lauantai 20.7. • KirKKoKonsertti klo 18 Uuraisten kirkossa, oopperalaulaja, baritoni esa ruuttunen ja pianistina Hannu Ala. • KArAoKetAnssit nuorisoseurantalolla klo 18–23. Sunnuntai 21.7. • KAnsAnlAUlUKirKKo klo 10, pianisti Hannu Ala, kansallispukujen tuuletusta, klo 11.30 kirkkokahvit. Kotiseutumuseo ja tapuli avoinna. • nAppUlAolympiAlAiset urheilukentällä klo 13. • näytelmä nAimAtUspUUHiA klo 18.30 Kyynämöisten Kynkkälässä. Maanantai 22.7. • JoKiHAArAn KylätApAHtUmA klo 18. mukana mm. marita taavitsainen, b.o.o.g, huutokauppakeisarista tuttu eikka eronen, juontajana Aila paloniemi. Aapo Kässin taidenäyttely. Tiistai 23.7. • bingo nuorisoseurantalolla klo 18.30. Keskiviikko 24.7. • Hyvinvointipäivä alkaen klo 10 kirjastolla, urheilukentällä ja seurakuntakodilla. miska pressan Katti esiintyy klo 15. pomppulinna. • dArtsin UUrAistenmestArUUsKisAt klo 18 selmassa. Torstai 25.7. • eKin KUppi -jalkapalloturnaus urheilukentällä klo 18. Perjantai 26.7. • leiKKipiHApäivä seurakuntakodin pihalla klo 10-14. • itä-länsi -pesäpallo-ottelu urheilukentällä klo 18.30. Lauantai 27.7. • toripäivä alkaen klo 10 Uuraisten torilla, Jyrki paananen, taikuri timo tiikkainen ja duo tornados. päivän juontaa tomi Haustola. Jatkot ravintola Keskipisteessä! • FrisbeegolFKilpAilUt Aittovuori disc golf parkissa klo 13. Sunnuntai 28 .7. • KoirAn KAA –tapahtuma pikkukoirille omistajineen klo 17 Kyynämöisten kyläkentällä. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Muutokset mahdollisia. Uuraisten viikon järjestää Uuraisten kunta yhteistyössä monien eri yhdistysten ja toimijoiden kanssa. www.uuraistenviikko.fi Facebook: Uuraisten kunta, Uuraisten viikko, instragram: Uuraisten kunta Löydä uuden KoTiSi TonTTi TääLTä! Loikkaa landelle ja muuta Keski-Suomen nuorekkaimpaan kuntaan UUraiSiLLe
4 – Keskiviikkona 22.5.2024 Naapurissa -kesäliite Vaahteramäen Eemeli metkuilee kesällä Petäjäveden vanhalla asemamakasiinilla Kesäkuussa kamarimusiikki soi Toivakassa Niina Kelloniemi Kyllä tämä on selkeästi jatkumo viime kesänä alkaneelle Lindgren saagalle ja vielä, kun löytyi sopiva Eemeli, niin näytelmä piti toteuttaa näyttämölle asti. Viime kesän näytelmän Peppi Pitkätossun yhteydessä jo hieman raapaistiin aihetta ja talven aikana tehtiin lopullinen päätös, eikä oikeastaan muita vaihtoehtoja edes pohdittu, Petäjäveden teatterin ohjaaja Minna Tuomanen avaa teatterin tämän kesän näytelmän valintaa. Vaahteramäen Eemeli on lastenkirjailija Astrid Lindgrenin luoma metkuileva satuhahmo, joka asuu perheineen Kissankulman maatilalla Vaahteramäen kylässä. Ensimmäinen Eemelin metkuista kertova kirja on julkaistu vuonna 1963 ja sitä on seurannut useampi jatkokertomus sekä näistä teoksista tehtyjä adaptaatioita elokuvien ja näytelmien muodossa. Petäjäveden teatterin tulevana kesänä esittämän näytelmän käsikirjoitus perustuu Astrid Lindgrenin kirjoihin ja sen ovat näyttämölle dramatisoineet Anders Baggesen & Soren Dahl. Suomennos on Henri Kapulaisen käsialaa. Näytelmän musiikin ovat säveltäneet Soren Dahl & Georg Ridel ja laulutekstit ovat kirjoittaneet Erling & Johannes Mollehave. Laulujen suomennoksista on vastannut Jukka Virtanen. Teema, jonka Tuomanen ajattelee nostavansa ohjauksessaan keskiöön, on ehdottomasti Eemelin vallattomuus ja tietynlainen anarkistisuus. – Kuten viime kesän Peppi Pitkätossu, niin Vaahteramäen Eemelikin on ajaton klassikko, jonka lähes kaikki tuntevat ja johon monella vanhemmalla on nostalginen kosketus omasta lapsuudesta ja siksi tarinaa luetaan ja näytetään myös omille lapsille. Haluan, että näytelmästä välittyy erityisesti lapsen oikeus olla lapsi. Se, että voi elää elämästä nauttien, välillä mokata ja oppia virheistään, Tuomanen paljastaa ja jatkaa, että ajatuksena on tehdä esitys alkuperäistä käsikirjoitusta kunnioittaen. Luvassa on kuitenkin kiltti koko perheelle sopiva näytelmä, vaikka ajatuksissa onkin sisällyttää mukaan myös esimerkiksi kohtaus, jossa Eemeli opettaa Iidaa kiroilemaan. Näytelmän ensi-ilta on elokuussa tuttuun tapaan Petäjäveden vanhalla asemamakasiinilla, jossa Petäjäveden teatterin kaikkien kesänäytelmien esitykset ovat olleet. – Asema on vakiintunut nyt jo kolmen edellisen kesän aikana meidän esityspaikaksemme ja miljöönä se on niin hyvä, että ollaan siellä varmasti niin pitkään kuin saadaan olla. Vaahteramäen Eemeli on kirjoitettu pyörivälle näyttämölle, joten se asettaa lavastukselle hieman haasteita, mutta varmasti löydämme siihen toimivan ratkaisun, Tuomanen lupaa. Tänäkin kesänä Petäjäveden teatteri on saanut noin kymmenkunta uutta harrastajaa mukaan harjoituksiin. Osa alkukeväästä esitettyyn Niskavuoren Naiset -näytelmään osallistuneista pitää tulevan kesän esityksestä taukoa ja muutama talven aikana tauolla ollut palaa kesällä näyttämölle. – Lupauduin jälleen tänä kesänä mukaan, sillä olen ollut Petäjäveden teatterin kaikissa kolmessa kesäprojektissa ja yhdessä joulunäytelmässä mukana. Kun teatterikärpänen iskee, niin se vie mukanaan. Odotan jo innolla tulevaa kesää, sillä on ilo nähdä, miten innostus tarttuu myös uusiin näyttelijöihin, kertoo teatteria Petäjäveden teatterissa alusta alkaen harrastanut Arsi Rytkönen. Teatterin uusia harrastajia ovat muun muassa 7-vuotias Adelia ja hänen äitinsä Rauha Howe. – Halusin uuden harrastuksen, kun tanssiharrastus jäi tauolle ja äiti kertoi, että Petäjäveden teatterilla on alkamassa Eemeli-näytelmä. Näytelmä kiinnosti minua ja tykkään erityisesti pikku Iidan hahmosta, kertoo Iidan rooliin valittu Adelia. Äiti Rauha päätti lähteä mukaan kokeilemaan harrastusta, sillä on mukavaa harrastaa yhdessä lapsen kanssa. Petäjäveden teatterin porukka otti uudet harrastajat lämpimästi vastaan heti ensimmäisissä harjoituksissa. Myös nuorempana näyttelemistä harrastanut Anna-Emilia Pukari lähti mukaan teatterin tämän kesän projektiin lapsensa kanssa. – Olen lähtenyt Petäjäveden teatterin kahteen ensimmäiseen näytelmään mukaan, mutta elämäntilanne ei tuolloin ollut sopiva. Nyt päätin, että pitää sitä vanhemmalla jotain omaakin olla, kun lapsetkin ovat jo sen verran isoja. Ilokseni myös nuorempi poikani lähti mukaan harrastamaan ja hän on luvannut tulla ihan lavallekin asti, Anna-Emilia kertoo. Näyttelemisen pariin tänä kesänä palaa myös 15-vuotias Sini Halttunen, joka on aiemmin osallistunut yläkoulun teatterikerhoon. – Teatteri auttaa ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta. Lisäksi teatteri yhdistää ihmisiä, kun harrastuksen parissa tutustuu uusiin ihmisiin ja saa uusia ystäviä. Teatteri sopii kaikille ja on tasavertainen harrastus, Sini perustelee paluuta harrastuksen pariin. Tuomanen muistuttaa, että Petäjäveden teatterin toimintaan ovat edelleen kaikki halukkaat tervetulleita ja myös tulevan kesän esitykseen tarvitaan lisää tekijöitä. – Vaahteramäellä kaivattaisiin muun muassa soittajia, sillä Eemeli on musiikkinäytelmä ja toiveissa olisi saada esitykseen livemusiikkia. Pääroolitus on minulla aika hyvin jo mietittynä, mutta erityisesti pieniin rooleihin otetaan ilolla vastaan lisää esiintyjiä. Petäjäveden teatteri on nimenomaan harrastajateatteri ja kaikki ovat tervetulleita mukaan harrastamaan ja opettelemaan teatterin tekoa. Mitään ei tarvitse etukäteen osata, eikä ole pakko näytellä, vaan voi osallistua myös muihin teatterin tekemiseen liittyviin alueisiin, kuten lavastukseen, maskeeraukseen tai puvustukseen. Rohkeasti vain mukaan kokeilemaan, Tuomanen kannustaa. Petäjäveden teatterin esityksistä ei yllätyksiä puutu. Viime kesän Peppi Pitkätossussa lavalla nähtiin PikkuUkon roolissa oikea poni. Toivakan kamarimusiikkifestivaali on tullut jäädäkseen, tämä kesä on jo kuudes, kun kamarimusiikki soi pidennetyn viikonlopun ajan Toivakan kesässä. Aapo Järvisen ja Fanny Söderströmin ideoima nuorekkaan klassinen festari kehittyy vuosi vuodelta ja tänä kesänä tarjonta on erityisen laajaa ja laadukasta Mukana on viitisentoista lahjakasta nuorta muusikkoa. -Tulevan kesän festivaalilta odotan jälleen riemukkaita ja koskettavia hetkiä musiikin parissa. Toivoisin, että moni uusi konserttikävijä löytäisi paikan päälle, meillä on niin hieno ohjelma ja upeat muusikot, että vaikka vähän epäröisikin niin kannattaa ehdottomasti tulla kokeilemaan! Tänä kesänä päätettiin Fannyn kanssa kertoa konserteissa ohjelmista ja teoksista ohjelmalehtisen sijaan, uskon että se lisää hyvää vuorovaikutusta meidän esiintyjien ja yleisön välille. Tämä on siis lupaus entistäkin paremmasta festivaalista, kertoo Aapo Järvinen. Avajaiskonsertissa 13.6. lavan valtaa festivaalin taiteilijajoukko täydessä mahdissaan ilta on täynnä todellista kamarimusiikin lumoa. Sopraano Piia Komsi tekee festivaalidebyyttinsä Toivakassa. Perjantaina laulajat Saga Söderström ja Valtteri Kiviniemi hauskuuttavat lapsia ja lapsenmielisiä seurakuntakodilla. Illalla kirkossa Toivakan oma tähti, Arja Koriseva tulkitsee suosikkikappaleitaan. Konsertissa kuullaan myös Ethel Smythin jousikvintetto, jonka esittävät Toivakan kamarimusiikkifestivaalin taiteilijat. Festivaalilauantai käynnistyy salonkikonsertilla, jossa impressionistiset ja raukeat iltapäivän tunnelmat yhdistyvät sähäkän suomalaisen nykymusiikin kanssa. Tulevana kesänä myöhäisillan konsertti tekee näyttävän paluun, kun Schubertin Forelli-kvintetto, lumoaa kuulijat ilta-auringon valaisemassa kirkossa.
Keskiviikkona 22.5.2024 Nro 21 – 5 Naapurissa -kesäliite KÄYNTIKOHTEEKSI HÖYRY-GALLERIA Päijänteen rannalla, Korpilahden satamassa sijaitseva Höyry-galleria ja galleriakauppa tarjoaa kävijöilleen suomalaista muotoilua ja taidetta. Paikka on kokemisen arvoinen niin kesällä kuin talvellakin. VAPAA PÄÄSY Korpilahdentie 10, 41800 Korpilahti www.hoyrygalleria.fi Korpilahden teatterin alkukesä komediaa, loppukesä satua Apteekkipalvelut molemmin puolin Päijännettä! -verkkoapteekissa asioit vaikka laiturinnokassa tai veneen kokassa! Matkahuolto tai Posti kuljettavat tilaamasi tuotteet kotiisi. Voit myös hakea tuotteet verkkoapteekin noutopisteeltä, Korpilahdentie 13, (apteekin ja K-marketin tuulikaapissa) Avoinna: Ma 9.00 17.30 Ti 9.00 17.00 Ke 9.00 17.00 To 9.00 17.00 Pe 9.00 17.00 La 9.00 15.00 Heleää kesää! www.pilleripoli.fi www.korpilahdenapteekki.fi Tiina Lamminaho Korpilahden teatterissa nähdään tänäkin kesänä kaksi näytelmää, aikuisille suunnattu ranskalainen komedia Päivällisvieras ja koko perheen musiikkinäytelmä Hannu ja Kerttu. Päivällisvieraan ohjaa Suvi Salomaa, Hannun ja Kertun Elias Seppinen. Kesän aloittaa David Pharaon kirjoittama Päivällisvieras, jota ohjaaja Suvi Salomaa luonnehtii takuuvarmaksi naurupommiksi. – Näytelmän asetelma sopisi farssiinkin, mutta tämä ei ole tempoltaan ihan niin nopea. Tätä voisi sanoa nopeatempoiseksi komediaksi, Salomaa kertoo. Näytelmän päähenkilö, kauan työttömänä ollut Gerard, on saamassa töitä ja mahdollisesti tuleva työnantaja on tulossa hänen ja hänen vaimonsa kotiin päivälliselle. Asiaa sotkevat niin pariskunnan kokkaustaidottomuus ja vuotava katto kuin naapurikin. Näyttämöllä nähdään Matti Toikkanen, Mette Toikkanen, Anna-Riikka Niemi ja Satu Nieminen, työryhmään kuuluu myös tekniikan ajosta vastaava Milla Köykkä, musiikin on tehnyt Elias Seppinen. – Anna-Riikka Niemi on näytellyt aiemmin Murmuu-teatterissa, Satu Nieminen taas on Jämsästä, Salomaa kertoo. – Meillä oli tammikuussa tilaisuus, johon kutsuimme mukaan kaikkia, jotka haluavat osallistua Korpilahden Teatterin toimintaan, ja saimmekin uutta porukkaa mukaan. Satu Nieminen tuli sitä kautta, samoin noin puolet Hannun ja Kertun työryhmästä. Päivällisvieraan ensiilta on 7. kesäkuuta. Näytöksiä on 15, viimeinen 7. heinäkuuta. – Paikat kannattaa varata etukäteen, yksi näytöksistä on jo loppuunmyyty. Viime vuonnakin useampi näytös myytiin loppuun, Suvi Salomaa toteaa. Hannu ja Kerttu on Jussi Helmisen teksti, musiikin on säveltänyt M. A. Numminen, sovitus on Mika Siekkisen. – Luvassa on tosi satumainen näytelmä, ohjaaja Elias Seppinen toteaa. – Mukana on elementtejä useammasta Grimmin sadusta, mutta Hannun ja Kertun ydintarina on koko ajan taustalla. Alkuperäinen Hannun ja Kertun tarinahan on melko lyhyt, lähes kaikissa näytelmäversioissa on jotain täytettä. Tässäkin Hannun ja Kertun matkaa on pidennetty, eli matkassa on mutkia. Näytelmä on hyvin uskollinen alkuperäiselle tarinalle, sitä ei ole lähdetty modernisoimaan, vaan luvassa on perinteinen lastennäytelmä. Seppisen mukaan Korpilahden teatterin Hannu ja Kerttu on nimenomaan koko perheen näytelmä. – Kaikki viihtyvät katsomossa ikään katsomatta. Tässä on kivasti rytmiä, hengähdystaukojakin välillä, kivoja lauluja sekä hauskoja kohtauksia. Näytelmä on mukava, hauska, lämmin, ihastuttava ja kesäinen ja siinä on hyvä musiikki, Seppinen kehuu. Hannun ja Kertun työryhmässä on 13 henkeä, mukana on monen ikäisiä. – Tässä on mukana myös nuorisoporukkaa, nuorimmat näyttelijät ovat 10-vuotiaita, Seppinen kertoo. Hannun ja Kertun ensiilta on 12. heinäkuuta, kaikille tarkoitettuja näytöksiä on 14, viimeinen 6. elokuuta. Niiden lisäksi on vielä neljä koululaisnäytöstä. Elias Seppinen ja Suvi Salomaa vastaavat tänäkin kesänä Korpilahden teatterin näytelmien ohjauksesta, luvassa on ranskalainen komedia ja koko perheen satunäytelmä. Ensimmäisenä vuorossa olevan Päivällisvieraan lavasteet alkavat olla jo valmiina.
7 Keskiviikkona 22.5.2024 Naapurissa -kesäliite Perälänrai i 145 41820 AAKO KI 050 326 5374 PALVELEMME: ma–pe 9–19 la–su 9–16 Tule ja nouda omasi. Paratiisin valikoima on muhkeimmillaan! Osallistu meidän huippuarvontaan! Palkintona Lucifer Kamado -grilli, arvo 899€ www.kpthonkanen. Kaikkea muuta -KUORON KONSERTTI FEMMINEO MAATILAMATKAILU KUMPUNEN PETÄJÄVESI TI 28.5.24 KLO 19 LIPPU 12 € www.femmineo.fi Buffet (ei sis.) JOHTAA MORGAN SOTEJEFFWILSON Petäjäveden kesämarkkinat Perinteiset järjestetään 1.6. klo 9 15. Tervetuloa aloittamaan kesä torilta. Luvassa on vilkasta markkinatunnelmaa! Paikkavaraukset: petajaveden@yrittajat.? 040 531 7006 / Mirkka Lampinen Markkinat järjestää KUVA: JERE MALILA Petäjävesi Elää! Tervetuloa -tapahtumaan 12 18.8.2024. Teemaviikossa aktivoidutaan urheilun, musiikin ja taiteen parissa. Katso tarkempi ohjelma osoitteesta petajavesielaa. Onko sinulla tapahtumaidea? Ilmoita oma tapahtumasi petajavesielaa@gmail.com osoitteeseen. Päijänteen Palvipäivät Korpilahden satamassa 12.-13.7.2024! Korpilahti Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ry KESÄ 2024 TULE MUKAAN! 26.5. klo 13-15 Juhlakahvit Vanhalla myllyllä Kotiseutuliitto 75 vuotta. Juhlakahvit ja kotiseututyön esittelyä, vapaa pääsy, tervetuloa! 9.6. Konneveden kotiseutuyhdistyksen vierailu 27.6. Hautausmaakävely klo 18 hautausmaalla ja 30.6. sankarihautausmaalla Myllykahvio heinäkuussa sunnuntaisin klo 14-16 avoinna Korpilahden Vanhalla myllyllä Museo avoinna 3.7. alkaen keskiviikkona ja sunnuntaina klo 12-15, torstaina klo 15-18, sekä Palvipäivien aikana 12-13.7. Hautausmaakävelyt eri teemoilla 11.7. ja 14.7. klo 18 hautausmaalla. 4.8. klo 14 Vanhalla myllyllä harmonikkataiteilija Markku Lepistön konsertti ja kansallispukujen tuuletuspiknik, järjestäjinä Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ja Jyväskylän Kalevalaiset, vapaa pääsy, tervetuloa!
8 – Keskiviikkona 22.5.2024 Naapurissa -kesäliite Kyläkauppapäivä 8.6.2024! Takapihalla peräkonttikirppis kello 11-14 ja luvassa myös muuta mukavaa! Nähdään kesäkaupoilla! Toivakka Avoinna: Ma-pe 7-21, la 8-21, su 9-20 Petäjävesi elää tänäkin kesänä Niina Kelloniemi Viime kesänä ensimmäistä kertaa toteutettu yhteisöllinen Petäjävesi Elää! -tapahtumaviikko saa jatkoa tänä vuonna jälleen elokuussa kokonaisen viikon ajan. 12.8.-18.8.2024 välisenä aikana järjestettävä tapahtumaviikko kokoaa ympäri Petäjävettä viikon ajalle erilaisia tapahtumia paikallista yhteisöä ilahduttamaan. Petäjävesi Elää! -viikon ajatuksena on, että paikalliset toimijat innostuvat järjestämään viikon ajalle erilaisia tapahtumia. Toiveena on, että pidetään yhdessä kivaa yhteisöllisyyttä edistäen ja tehden samalla paikallisia toimijoita tutuksi. Vaikka tapahtumaviikkoa markkinoidaan paikallisilta paikallisille toteutettuna, on viikon tapahtumiin kaikki tervetulleita myös kunnan rajojen ulkopuolelta. Petäjävesi Elää! -tiimistä kerrotaan, että viikon ajalle on ilmoitettu tapahtumia jo ihan mukavasti, mutta mukaan mahtuu ilman muuta vielä paljon kivaa tekemistä. Viikon ohjelman päivittymistä kannattaakin seurata kesän mittaan tapahtumaviikon verkkosivuilta. Viimevuotiseen tapaan tapahtumaviikon lauantaihin sijoitetaan yhteisöllinen toripäivä, jossa on ohjelman lisäksi tarjolla paikallisten toimijoiden esittelyä. Viikkoa organisoivaan tiimiin kuuluvat tänä vuonna paikalliset yrittäjät Mirkka Lampinen, Matti Lahtinen ja Jere Malila sekä Petäjäveden kunnasta hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä ja kulttuurituottaja Olli Koponen. Viime vuoden Petäjävesi Elää! -tapahtumaviikon yhteisöllinen toripäivä kokosi suuren yleisön kuulemaan presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Mika Aaltolan ajatuksia. Puoli vuosisataa veneilyä Uuden veneen valintaan vaikutti eniten kannen rakenne; sen oli oltava sopiva ”senioriveneilijöille”. Maarit Nurminen -Alkaa olla kohta 50 vuotta veneilyä mittarissa, Ari Harju sanoo ja jatkaa harrastuksen alkaneen kevytveneilystä. Hän on myös rakentanut itse kolme purjevenettä rungosta. Sitten tuli laiva. Moni korpilahtelainen varmaankin muistaa kauniin ja idyllisen Saarilaivan kotisatamassaan Korpilahdella. Veneily jatkuu nyt neljättä kesää Isla-nimisellä moottoriveneellä. Harjut omistivat Saarilaivan kaksikymmentä vuotta. -Veneilimme Lyydiapurjeveneellä ja meillä oli matkassa mukana Isoisän laivat-kirja. Aina kun tuli laiva vastaan, katsoimme kirjasta, mikä laiva on ja mikä on sen historia. Meillä oli vähän aikaan varauksessa laiva Jämsästä, ja siinä olisi ollut valtavasti töitä. Kuhmoisissa törmäsimme sitten Saarilaivaan, joka täytti meidän hakuukriteerimme. Saari oli valmis, kaunis ja vanha laiva. Saimme Saaren perinnealusrekisteriin. Harjut teettivät Saarelle peruskunnostuksen ja laiva laitettiin hiljaiseen myyntiin. -Tässä laiturissakin oli kyltti, että laiva etsii uutta kotia. Lähdimme myymään perhenäkökulmasta ja perheelle laiva päätyi. Saari-laivan kotipaikka on nykyisin Jämsässä. Saari-laivan alkuvuosina Muuramessa asuessa Ari Harju oli vielä töissä. -Keväällä ja syksylläkin teimme monesti niin, että omakotitalon hommat oli tehty keskiviikkoon mennessä ja loppuviikoksi ajettiin esimerkiksi Jyväskylän satamaan. Kävin laivalta töissä. Jos oli asioita Säynätsaloon, sinnekin saattoi mennä laivalla. Harjut pitävät lokikirjaa ja niiden mukaan ennätysvuonna perhe vietti laivalla 123 vuorokautta eli kolmannesvuoden. -Nykyisin tulee oltua vesillä ja veneessä 85 vuorokautta vuodessa. Korpilahti on hyvä paikka veneilijälle. Muutimme tänne reilut 15 vuotta sitten. Korpilahden satamasta neljän veneseuran tukikohdat ovat noin vartin matkan päässä meidän vauhdilla. Saari-laivalla tosin matka kesti noin tunnin. Nykyisestä aluksesta löytyy nukkumatilat kahdelle. Veneessä on myös vessa. Kun Harju osti Islan, teki hän veneeseen joitain muutostöitä, kuten esimerkiksi lisäsi säilytystilaa. Harju on ollut mukana Korpilahden veneseurassa ja Jyväskylän veneseurassa. -Korpilahden veneseuraan liityimme jo Muuramessa asuessa, kun bongasimme Pienen Kalliosaaren tukikohdan. Sinne oli lyhyt matka Muuramesta. Siellä ei ole koskaan suurta ruuhkaa ja saari on idyllinen. Tänä keväänä ensimmäinen veneilyreissu oli vapun aikaan. -Kävimme Kalliosaaressa katsomassa tyhjiä laitureita, muita ei vielä liikenteessä ollut. Harjujen veneilyreissut ovat vuosikymmenten aikana suuntautuneet myös muualle kuin Päijänteelle. -Saarenneidolla kävimme Tukholmassa, Lyydialla kierrettiin rannikkoSuomea, Saimaalla ollaan oltu 55 päivää ja Lyydialla merellä 9 viikkoa. -Olimme päättäneet jo kauan sitten, että seuraava alus on nimeltään Isla, joka tarkoittaa saarta. Se on jatkumoa Saarenneidolle ja Saari-laivalla, Ari Harju kertoo.
9 Keskiviikkona 22.5.2024 Haluamme tukea lasten ja nuorten parasta hoitoa Suomessa. puutarhapäivät la 25 – su 26.5.2024 klo 10–16 värikkäät kesäkukat pihaan, patiolle ja parvekkeelle amppelit, yrtit ja vihannesten taimet Mullat ja kastelulannoitteet Voi hyvin puutarhassa, käy kasvihuoneeseen! hankamäentie 279 uurainen Kotaperä p. 040 733 6631 puutarha avoinna ma-pe klo 9–18 la-su klo 10–16 www. puurusenpuutarha.fi • Makkaraa ja lettuja, koululaisten arpoja • Hapanjuurileivät, leipätikut ja piirakat, Tiina Autio • Suosittu ja tykätty kukkaterapia, Äärelläsi, Erja-Riitta Niskanen • Kukka-aiheiset uudet taidekortit ja -tuotteet, Eikun Keikun, Susanna Tanhu • Myynnissä kukkaisteetä • Nipsu Bakes herkulliset leivonnaiset (la) • Ammattijärjestäjät Marikon, Mari Vanhala ja Keinuma, Heidi Poikolainen • Roppilaxin loimulohituotteet ja nokipannukahvit (su) annokset mukaan tai paikan päällä nautittuna puutarhapäivien musiikista vastaa saarijärveläinen Jan-Markus Nyman Lapsille leikkipaikka tErvEtuLOa! KahvitarJOiLu VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille ja teollisuuteen Ilmalämpöpumppuasennukset ja -huollot Puutarhatyöt ja mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Kyläja möKKitalKKari Kuivalainen • Mökkitalkkari • Kiinteistönhuolto • Rakentaminen ja remontointi • Juomavesikaivohuollot Marko Kuivalainen p. 050 5427 998 Naapurissa -kesäliite Ihanaa kesää paikallislehtien lukijoille! PAIKALLISUUTISET PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI
10– Keskiviikkona 22.5.2024 Naapurissa -kesäliite Sisustusja lahjat mm. Riviera maison, Snö of Sweden, I.B. Laursen, Lexington, Gant home, Durance, Maison Berger, Balmuir, Pip Studio. Meillä myös laadukas Gant miehille ja naisille. Vaatteiden tuotemerkit mm. Cream, Soulmate, Kaffe, Ze-Ze, 2-biz, M.A.P.P, Noa Noa, Lexington, Gant. Kahvilassa itsetehdyt kaikki leivonnaiset ja lounas ma-pe 11.-14.30. Herkulliset kakut, pullat, piirakat ja muut leivonnaiset voi tilata myös kotiin. Lifestyle -myymälässä paljon kauniita mekkoja ja asukokonaisuuksia juhlaan ja vapaa-aikaan sekä lahjatavaroita ja sisustustuotteita. Avoinna ma-pe 10-17, la 10-15, su suljettu Jämsän keskustassa. Koskentie 12, 42100 Jämsä, puh. 0500 400 148 JÄMSÄ Lindemaninkatu 9 Ark.8–19, la 8–16, su 10–15 • Puh. 014 716 410 790 790 ,-,kpl kpl 4545 ,-,9999 ,-,8989 ,-,3535 ,-,kpl Tarjoukset voimassa 30.6. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää. 1490 1490 ,-,2290 2290 ,-,2395 2395 ,-,kpl kpl kpl 1717 9090 7 sk EURO PUUTARHAMULTA 50LTR TAI JA PUUTARHATURVE 100LTR 2,95/sk 2,95/sk 0,05/l 0,05/l KAIKKEA KESAÄN! KAIKKEA KESAÄN! Jämsän Tarvikekeskuksesta A A PUUTARHA/ TERASSITUOLI SCANDIC CARRY SÄHKÖMOPO 2000W max. kantavuus 542kg, perälavassa kippitoiminta AIROT LAITURITIKAS alumiininen 4 askelmaa 4 kpl 12,90/kpl 12,90/kpl M+PLUS VAPAA-AJAN AKUT MALLI 2 • Pääty 203*300cm Silta 125*405cm • 5 ponttoonia, kantavuus 800 kg • Ruskea uralauta 1550 € MALLI 4 • Pääty 126*201cm Silta 84*293cm • 2 ponttoonia, kantavuus 320 kg • Ruskea uralauta 830 € PÄIJÄNNELAITURIT WWW.PAIJANNELAITURIT.FI 60AH 79€ 79€ 80AH 89€ 89€ 100AH 99€ 99€ AKUSTIIKKA / SISUSTUSLEVY EVELLA 2,8M X 60CM Puuviilupintaisilla 27mm tai 40mm rimoilla, väri tammi. 199 199 ,-,kpl pari 249 249 ,-,kpl LÄMPÖKOMPOSTORI 110L eristetty DEWALT XR DCD777M2T 18V 4AH AKKUPORAKONE porakone, kaksi 4Ah 18V akkua, latauslaite ja laukku kpl 8989 ,-,KOTTIKÄRRYT 180L kahdella renkaalla 1212 9595 1919 9595 PAJUOBELISKI kpl kpl 150CM 90CM 1919 9595 2929 9595 kpl kpl LEXXA PÖYTÄTUULETIN 12" LEXXA LATTIATUULETIN 16" Kantavuus: 968 kg Paino: 125/282 kg Pituus: 6528 mm lev: 2097 mm Kantavuus: 665 kg Paino: 825/160 kg Pituus: 5109 mm lev: 1888 mm Kantavuus: 463 kg Paino: 600/137 kg Pituus: 4590 mm lev: 1587 mm TRAILERIT: PERÄKÄRRY XL50 Kantavuus 535 kg, paino 825/290 kg. Pituus 4810 mm. Leveys 1910 mm. Laita 500 mm. Shark 1049€ Marlin 1249€ Lagoon 2349€
11 Keskiviikkona 22.5.2024 Kesän jäätelöuutuudet testissä Naapurissa -kesäliite Tuija Alapiha Kevään vaihtuessa yllättäen helteiseksi kesäksi, kokoontui joukko innokkaita jäätelön maistelijoita Petäjäveden Kirveslahteen. Lähes helteinen sää oli maistelun kannalta haastava ja samalla mieluinen, sillä jäätelöt eivät kauaa lasten kädessä sulaneet. Tehtävään osallistuivat Adelia Howe, Enni ja Leevi Heiskanen, Julius Alapiha sekä Samu ja Eeli Haarala. Joukon pienimmiltä osallistujilta kerättiin vain kommentit. Pisteytyksen hoitivat koululaiset. Myös mukana olleet vanhemmat saivat osansa, sillä maisteluun päätyi viisi erilaista jäätelöä. Maistelu suoritettiin yksi tuote kerrallaan. Maistelijat näkivät jäätelön pakkaukset. Pakkaukset eivät herättäneet suuria tunteita arvovaltaisessa raadissa. Selkeästi raati oli lähtenyt ensisijaisesti maistamaan uutuustuotteita. Maistelijat pisteyttivät jäätelöt ja kommentit kirjattiin ylös. Jäätelöt testiin oli valinnut K-Market Porkkanan kauppias Matti Lahtinen. Lisäksi mukaan valikoitui yksi Jäätelöauton vegaaninen uutuus. Mukana oli tuttujen tuotteiden uusia makuja sekä aivan uusia tuttavuuksia. Voittajaksi valikoitui Pingviini Puffet Päärynä. Päärynän maku hurmasi kaikki ja pehmeä vohvelikeksi oli raatilaisten mieleen. Aikuiset kiittelivät helppoa ja siistiä syömistä. Raks jäätelön jälkeen oli käytävä järvessä pesulla sillä kädet ja naama olivat melko tahmaiset eli virkistystä saatiin sekä jäätelön, että viileän veden muodossa. Hännille jäänyt Fazerin patukoista jäätelöksi muuntunut Liquorice Crunchy jäisi raatilaisten mukaan kotona syömättä ja nytkin iso osa puikoista sujahti aikuisten suuhun. Jos siis mielii pitää pakastimessa jäätelöä aikuisia varten, on tässä ehkä kesän paras valinta. 1.Pingviini Puffet Päärynä Laktoositonta päärynänmakuista kermajäätelöä ja keksiä. Valmistettu Suomessa. Pisteitä 37/40 Päärynä maistuu Nam nam Maistuu vihreältä Hyvää keksiä 2. Balbiino Raks Vanilja Vaniljakermajäätelöä rullavohvelissa. Valmistettu Virossa. Pisteet 33/40 Kuori hyvää, muuten melko hyvää Ei hyvä Ei maistu vaniljalle En tykkää valkoisesta Hankala syödä 3.Jäätelöauton Minimansikkatuutti Kaurapohjainen vegaaninen mansikkajäätelö. Valmistuttaja Suomen Jätskiauto, pakattu Italiassa. Pisteitä 23/40 Suklaa päällä oli hyvää Mansikkainen Ei paras mansikkajäätelö, mutta ihan hyvä Rapea vohveli hyvä 4.Pirkka Kukkis tuutti Laktoositonta mangonja päärynänmakuista kermajäätelöä sekä mangokastiketta. Valmistettu Suomessa. Pisteet 22/30 (kolmen koululaisen pisteyttämä) Vieras maku Keltainen Paras Pehmeämpi kuori hyvä Hyvät maut Imelä Maistuu banaanilta -Ei hyvä 5.Fazer Liquorice Crunchy puikko Pehmeää kermajäätelöä intensiivisellä lakritsitoffeekastikkeella, maitosuklaakuorrute ja lakritsikuorrute. Valmistettu Suomessa. Pisteet 12/30 (kolmen koululaisen pisteyttämä) Ei maistu edes suklaa, lakritsi on voimakas Liikaa lakritsia Salmiakki ei hyvä, liikaa salmiakkia Päällinen on hyvää En söisi kotona Kuvassa Raks-jäätelöä maistelevat Julius Alapiha 8, Samu Haarala 9, Eeli Haarala 3, Adelia Howe 7, Enni Heiskanen 9 ja Leevi Heiskanen 5.
12– Keskiviikkona 22.5.2024 N .i s k a a k k a is a a ll u t i k t e h ä v y h n o t y K n e e si a m it o k e l u t , a u l e v l a p i k k n a p ä ä v y s y p a j a t si ll u u t s a v t a u l a h n u o .t y d ö y h t a a h r a p t a a s a n a a k k a is a a j a t si m O . n ii k k n a p s u u s M . n e t r a v a u n is ä ll ä ä t e m m e l o ä ll e d e v ä j ä t e P P O e T . ä ll i e t s e i v a j a s s e m il e h u p , n e t s u t o v s a k t ä d i e m t a ti o v a A is e v a j a t e p / ? . p o a t s e e tt i o s o t ä d y ö l t o r e m u n n il e h u p a j n e s k u a r a v n a j Naapurissa -kesäliite Keuruun kohteet, ravintolat ja majoitukset löydät www.visitkeuruu.fi Katso tapahtumat Keuruu Today viikko-ohjelmasta www.visitkeuruu.fi/tapahtumat Löydä tapahtumat, konsertit, näyttelyt, tanssit ym. mukavat kesämenot Keuruu Today -kalenterista! SIIPIRATASLAIVA ELIAS LÖNNROT -risteilyt Tule kokemaan kesäristeilyt Keurusselän laineilla! Risteilyjä ajalla 24.6.-3.8. Bändiristeilyt mm.: Ahtola-Hotelli Keurusselkä-Ahtola klo 18-21 Pe 28.6. Ida ja Jali Jokela Duo Pe 12.7. Janeveera Trio Hyppää hotellilta tunniksi kyytiin klo 19-20 Pe 26.7. klo 18.30-21.30 Koop Arponen ja Flute of Shame Myös ruokaa ja juomaa! Pappilan Pitojen kesälounas ja risteily Voimassa: ma 24.6.-29.7. klo 14-15 to-pe 27.6.-2.8. klo 13-14 la 29.6. ja 13.7. klo 13-14 ja klo 15-16 la 27.7. klo 12-13 Osta risteilyille liput ennakkoon verkkokaupasta! www.pappilanpidot.fi/siipirataslaivaristeilyt PI-HA TEATTERI HUMPUUKI ”Kuin tuhka tuuleen” Pihlajaveden NS talo Su 23.6. klo 14 .00 La 6.7. klo 14.00 La 17.8. klo 17.00 Hotelli Keurusselkä Ti 2.7. klo 18.00 Ke 3.7. klo 18.00 To 4.7. klo 18.00 Ti 9.7. klo 18.00 Ke 10.7. klo 18.00 To 11.7. klo 18.00 Ti 13.8. klo 18.00 Ke 14.8. klo 18.00 To 15.8. klo 18.00 Sällin PVY:n talo Su 11.8. klo 14.00 Kulttuuritalo Kimara Ke 21.8. klo 18.00 KEURUUN MARKKINAVIIKKO 4.-13.7. Tapahtumia eri puolilla Keuruuta! Heinähypistelyt, Yömaraton, Herpmanin poikain muistomelonta, konsertteja, tivoli, Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis ja Klovni Dodo ym. Viikko huipentuu KEURUUN MARKKINOIHIN 12.-13.7. Yli 100 myyjää, markkinapub ja -tanssit. Vapaa pääsy! Pe 12.7. klo 12 SUOMI PUHUU -elinvoimaseminaari La 13.7. klo 14 Palsanmäen huutokauppa Kesän täydeltä tekemistä HOTELLI KEURUSSELÄSSÄ Suuri aurinkoinen terassi, maistuvaa kesäruokaa ja legendaariset maanantain vauhti-illat! 1.7. Saija Tuupanen & eXmiehet 8.7. Markku Aro & Diesel 15.7. Komiat & Reinon Retkue 22.7. Jarkko Yli-Sikkilä & Soiva orkesteri 29.7. Leif Lindeman & Rosette 5.8. Kari Hirvonen & Onnentähti RETKEILYKAUPUNKI Keuruulla on useita ulkoilureittejä, osa aivan palvelujen äärellä. Melontareitin avajaiset 7.6. klo 18 Lähtö Vanhan Pappilan rannasta. Uusi keskustan kiertävä n. 10 km melontareitti palvelujen lähellä – pysähdy vaikkapa jäätelölle, pitsalle tai muuten vain! VIIKKOOHJELMA #visitkeuruu Mitä Keuruulla tapahtuu? Mitä Keuruulla tapahtuu? Tie do t sit ou mu ks ett a, mu uto ks et ma hd oll isia .
Sivu 5 Nro 21 22.5.2024 Taidetta kylille yhdessä tehden Tiina Lamminaho – Suunnittelua ja ensimmäiset tapaamiset olivat tammikuussa, nyt toukokuussa ollaan päästy jo kunnolla vauhtiin, Johanna Juvonen toteaa kylille suunnatusta taidetoiminnasta. Taiteen edistämiskeskus Taike myönsi viime vuonna Petäjävedelle 40 000 euron taideapurahan. Sen avulla on tarkoitus järjestää kylillä osallistavaa taidetoimintaa, josta jää jokin lopputulos eli käytännössä ympäristötaidetta. – Hankerahoitus kestää tämän vuoden loppuun, ja se on suunnattu nimenomaan harvaan asutulle maaseudulle, eli siis kylille. Petäjäveden keskusta ei ole harvaanasuttua aluetta, Johanna Juvonen kertoo. Taidetta tehdään kolmessa kohteessa, mukaan on otettu Metsäkulma – Piesala – Kukkaro -alue, Pengerjoki sekä Kuivasmäki – Kumpu – Heikkilänperä -alue. – Teemme yhteistyötä kyläyhdistysten kanssa. Homma lähtee siitä, mitä asukkaat haluavat, me emme mene kylille itseämme toteuttamaan, Johanna Juvonen toteaa ja kertoo, että hänen lisäkseen hanketyöryhmään kuuluvat Biagio Rosa ja kunnan kulttuurituottaja Olli Koponen. – Me olemme enemmänkin mahdollistajia, tekijöitä ja ideoijia ovat kyläläiset itse, Juvonen sanoo. Kukkia ja toimintaa lapsille Tarkkoja suunnitelmia kesällä toteutettavista asioista ei vielä ole, mutta monenlaisia ideoita on esitetty ja jotain konkreettista hahmoteltukin. – Monelle kylälle on toivottu jotain päiväleirityyppistä toimintaa lapsille, ja lisäksi olemme ainakin mukana kaikissa kylien tapahtumissa, Johanna Juvonen kertoo. Metsäkulmalla teemaksi on valikoitunut kukat, siellä on tarkoitus tehdä seinämaalaus kylätalon pihassa olevan ladon seinään. – Ja siis ei niin, että minä ja Biagio tekisimme maalauksen, vaan siinä olisi tarkoitus näkyä mahdollisimman monen kyläläisen kädenjälki. Mitään päivämääriä ei ole lyöty vielä lukkoon, maalausta voitaisiin toteuttaa mahdollisesti Karhukirppiksen aikaan, niin kirppiksellä kävijätkin pääsisivät osallistumaan, Juvonen sanoo. Myös Pengerjoella aloitetaan kukilla. – Pengerjoella haluttiin väriä, ja sinne kylvetään monivuotisia niittykukkia ja auringonkukkaa isolle alalle Jänismäkeen. Muitakin tempauksia on tulossa, mutta kaikkea ei haluta vielä paljastaa. Pengerjoella on jo laitettukin hihat heilumaan, Juvonen kertoo. – Kuivasmäki – Kumpu – Heikkilänperällä suunniteltiin ainakin jotain taiteellista viittaa, joka ohjaisi kylätalolle. Kesän edetessä nähdään, mitä kaikkea saadaan aikaiseksi. Somen kautta näkyville Johanna Juvosen mukaan hankkeen avainsana on yhteisöllisyys. – Asioita tehdään yhdessä, ja jokainen saa tehdä sen verran kuin haluaa, tämän on tarkoitus olla hauskaa, ei pakkopullaa. Jos ei halua osallistua tekemiseen, voi osallistua vaikka materiaalien hankintaan. Mahdollisimman moni taideteos olisi tarkoitus toteuttaa luonnonmateriaaleista tai kierrätysmateriaaleista, Johanna Juvonen sanoo. Yksi osa hanketta on tuoda se näkyväksi. Se toteutuu Facebookin ja Instagramin kautta Johanna Juvosen ja Biagio Rosan Kuntataiteilijattilien kautta. – YouTube-kanava on tulossa myös, mutta se jää ehkä syksyyn, Juvonen toteaa. – Hanke on käynnissä tämän vuoden loppuun. Luultavasti eniten tapahtuu nyt kesällä, kun ulkona on mukava toimia. Kylillä toteutettava hanke ei vaikuta Petäjäveden keskustassa toimivaan Toinilaan, vaan Toinilan kesä näyttää hyvin perinteiseltä; luvassa on niin näyttelyjä kuin koko perheen ympäristötaidepajojakin. – Aloitamme yläkoululaisten näyttelyllä, heinäkuussa on taas ammattitaiteilijoiden näyttely ja nyt meillä on vielä elokuussa Petäjävesi Elää! -tapahtumaviikon yhteydessä näyttely. Koko perheen ympäristötaidepajoja pidetään kesäkuussa ja elokuussa, Johanna Juvonen kertoo. JOHANNA JUVONEN Pengerjoella on paljon ideoita kesän taidetoimintaan. Taidetta tehdään yhdessä kyläläisten kanssa, Biagio Rosa, Johanna Juvonen ja Olli Koponen toimivat hanketyöryhmänä taiteenteon mahdollistajina. Ässämäet nauttivat Suomen kesästä Tiina Lamminaho – On aina kiva tulla Suomeen, kun on ollut puoli vuotta Espanjassa, mutta kyllä sitä jo syyskuussa rupeaa odottamaan taas Espanjaan lähtöä, Eliisa ja Paavo Ässämäki toteavat. Pariskunta on asunut nyt kahdeksan talvea Espanjassa, kesät kuluvat pääosin mökillä Petäjävedellä, Kolu-Merosen rannalla. – On meillä asunto Keuruullakin, mutta enemmän aikaa olemme täällä mökillä, täällä on aina jotain tekemistä, Ässämäet sanovat. Mökki on ollut heillä lähes 50 vuotta. – Tämä on kotitaloni maita, ja tuli meille perinnönjaossa, Paavo Ässämäki toteaa. – Talvien vietto Espanjassa alkoi vähän vahingossa. Ensin yhtenä talvena tytär pyysi kaveriksi lomalleen ja olin neljä viikkoa hänen kanssaan Espanjassa, seuraavana talvena siellä menikin sitten jo pitempi aika. Ja kun Paavo jäi eläkkeelle, pystyimme olemaan pidempään Espanjassa, Eliisa Ässämäki kertoo. Nelisen vuotta sitten Ässämäet ostivat oman asunnon Espanjasta, Fuengirolasta. – Se on helpompaa, kun on sama paikka, mihin mennä takaisin. Kesäisin asuntomme on ollut vuokralla, Ässämäet toteavat ja kertovat tulevansa Suomeen yleensä huhtikuun alussa ja lähtevänsä takaisin Espanjaan syyskuun lopussa. Espanjassakin tavallista arkea Espanjan Aurinkorannikolla asuu talvisin noin 30 000 suomalaista, suurin ”suomalaiskaupunki” on Fuengirola. Alueella toimii myös monia suomalaisten yhdistyksiä, Ässämäet ovat mukana Suomelan toiminnassa. – Suomela on Aurinkorannikon suurin suomalaisyhdistys, siinä on 1700 jäsentä. Yhdistyksellä on omat tilat Los Pacosin kaupunginosassa ja 30 erilaista harrastuspiiriä, jokaiselle löytyy jotain, Ässämäet kertovat. Paavo Ässämäki vetää teatteripiiriä. – Olemme esittäneet neljän vuoden ajan Tuntematonta sotilasta. Olin aikoinaan perustamassa Petäjäveden teatteria ja mehän aloitimme silloin Tuntemattomalla sotilaalla. Meillä on Espanjassa sama käsikirjoitus pohjana, meille sovitettuna. Fuengirolan lisäksi olemme esittäneet Tuntematonta sotilasta Teneriffalla ja Portugalissa, nyt ensi itsenäisyyspäiväksi olisi tarkoitus viedä teatteriesitys Floridaan Suomitalolle, Paavo Ässämäki kertoo. Ässämäkien mukaan eläminen on Espanjassa halvempaa kuin Suomessa, ruoka on noin 30 prosenttia halvempaa, ravintolassa käyminen vielä edullisempaa. – Aika paljon me teemme ruokaa kotona. Elämme Espanjassa ihan samanlaista arkea kuin Suomessakin pyykinpesuineen ja siivouksineen, Ässämäet toteavat. – Olemme saaneet myös paljon ystäviä toisista suomalaisista, jotka asuvat siellä talvet. Jotenkin kulttuuri Espanjassa on välittömämpää ja kiireettömämpää kuin Suomessa; siellä tervehEliisa ja Paavo Ässämäki viettävät kesät mökillään Kolu-Merosen rannalla, talvisin pariskunta asuu Espanjan Aurinkorannikolla. – Talvesta en tykkää yhtään, mutta kesä Suomessa on hienoa aikaa, Eliisa toteaa. ditään tuntemattomiakin ja jutellaan kaupan kassajonossa. Mökillä marjastusta ja kalastusta Suomessakin Ässämäillä riittää tekemistä. – Padelia pelaamme Suomessakin, sauvakävelemme ja pyöräilemme. Ja teen minä vähän töitäkin, järjestän nyt toista kertaa Keuruun markkinat, Paavo Ässämäki kertoo. – Mökin yhteydessä olevalla metsäpalstalla teen hommia. Marjastamme ja kalastammekin, tässä on hyvät kalavedet, ja pienen kasvimaan olemme aina laittaneet. Parasta Suomessa ovat Ässämäkien mielestä ystävät, sukulaiset ja omat lapset. – Ei sitä Espanjassa ollessa oikeastaan kaipaa Suomeen, eikä täällä ollessa Espanjaan, mieli on jo tottunut siihen, että olemme talvet siellä ja kesät täällä. Kummassakin maassa on omat hyvät puolensa., Ässämäet sanovat. TIINA LAMMINAHO
Sivu 6 Nro 21 22.5.2024 Ammattilainen, varaa tilasi tästä! YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA D-nuoret (ja sitä nuoremmat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 C-tytöt maanantaisin ja torstaisin 18.30–20 Sekalentopallovuoro maanantaisin 20–21.30 Kaikki vuorot Petäjäveden kulttuurikeskuksen liikuntasalissa. JALKAPALLOA TEKONURMELLA MA 17 – 18 Tytöt ja pojat 2017–2018 MA 18 – 19.30 Tytöt ja pojat 2016 MA 18 – 19.30 Aikuisfutis MA 19 – 21 Miehet 4.div TI 17 – 18 Pojat 2014–2015 TI 17 – 18 Tytöt 2014–2015 TI 18 – 19.30 Tytöt 2012–2013 TI 18 – 19.30 Naiset 4.div. TI 19.30 – 21 Miehet 6.div. ja 2009–2010 KE 17 – 18 Tytöt ja pojat 2016 KE 19 – 20 Kuntofutis (aloittelijat tervetuloa!) KE 19.30 – 21 Miehet 4.div. TO 17 – 17.45 Tytöt ja pojat 2019 – TO 17 – 18.30 Tytöt 2014–2015 TO 17 – 18.30 Pojat 2014–2015 TO 18.30 – 20 Tytöt 2012–2013 TO 18.30 – 20 2009–2010 PE Pelipäivä (jos ei pelejä, kenttä vapaa) SU 17 – 18.30 Aikuisfutis PESÄPALLOA TEKONURMELLA keskiiviikkoisin 17.30–19 ja sunnuntaisin 13–15 KUNTORASTIT Kuntorastit Jussilanperällä 22.-28.5. Kolme rataa 1,8 km, 3,4 km ja 5,3 km. Opastus lähtöön Jussilanperäntie 394 metsätien risteyksessä. Radat Petäjäisten sivuilta www.petpet.fi/tapahtumat, jossa myös opastus lähtöpaikalle. Ratakarttoja tulosteina Petäjävesi-lehden toimituksen ovessa. Karttamaksu 3 €/kartta seuran tilille FI24 5339 0820 0362 19. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@ gmail.com. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. PetPet tiedottaa Lisätietoja ja yhteyshenkilöt: www.petpet.fi VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen ? Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 014 771 192 www.mloptiikka. Tarkastettua siemenja ruokaperunaa (10 lajia), karpaloita TORSTAISIN JA MAANANTAISIN klo 8-8.30 Kyläsepän pihassa Kangasniemen Perunaja Vihannes, 0400 239 548 Kaivojen pesut Pesu-Span Oy 040 6325 484 Koskelan Koneet Oy (y-tunnus: 0726635-4) hakee lupalautakunnalta maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyä maa-ainesten (kalliokivi) ottoon, louhintaan ja murskaukseen Petäjäveden kunnan tilalta Mäenpäälä, kiinteistörekisteritunnus: 592-401-38-0. Lupaa haetaan aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta (MAL 12 § ja YSL 199 §). Hakemus on nähtävillä 15.5. – 14.6.2024 välisen ajan Petäjäveden kunnan verkkosivulla www.petajavesi.fi ? kuulutukset. Muistutukset ja mielipiteet tulee toimittaa 14.6.2024 klo 15:00 mennessä osoitteeseen Petäjäveden kunta, lupalautakunta, Suutarintie 4. 41900 Petäjävesi tai kirjaamo@petajavesi.fi . Lisätietoja antaa ympäristösihteeri puhelimitse 040 837 4201 tai niina.koivula@petajavesi.fi LUPALAUTAKUNTA K UULUTUS MAA-AINESLUVAN JA YMPÄRISTÖLUVAN YHTEISKÄSITTELYHAKEMUKSESTA, PETÄJÄVESI MANSIKOITA KYLÄSEPÄSSÄ MARJA-RAUHALA KY 0400 299 919 Vadelmat Kirsikat Herneet Pensasmustikat Päivittäin 10-17 Aloitamme ti 28.5.! Kesätennis kutsuu! J unin Tenn s tukee peliäsi. jounintennis.fi +358 400 933 274 jouni.hirvimaki@jounintennis.fi KUULUTUS Valtakunnan päävoimansiirtoverkosta vastaavan Fingrid Oyj:n tarkoituksena on rakentaa uusi voimajohtoyhteys Alajärven ja Hikiän (Hausjärvellä) sähköasemien välille. Tämä kuulutus koskee osuutta Toivila – Petäjävesi 400/110 kV, jonka pituus on noin 44 km. Uusi johto-osuus rakennetaan pääosin nykyisen, purettavan 110 kV (220 kV) johdon paikalle, nykyisten voimajohtojen rinnalle ja vain osittain kokonaan uuteen maastokäytävään. Johtohankkeesta kerrotaan tarkemmin alla mainituissa tilaisuuksissa, joissa myös esitellään johtoaluepiirrokset sekä tarkempi kartta. Edellä sanotusta syystä Fingrid Oyj hakee lunastuslupaa, jonka perusteella perustetaan pysyvä käyttöoikeus johdon pystyttämiseksi ja pitämiseksi johtoaukealla kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (29.7.1977/603) säädetyllä tavalla. Kuulutus koskee johtoa Toivila – Petäjävesi 400/110 kV kunnissa Jämsä ja Petäjävesi. Sanotun lain 8 a §:n mukainen kuuleminen järjestetään kokouksissa, jotka pidetään Petäjävedellä tiistaina 18. päivänä kesäkuuta 2024 klo 15 Auditorio Miilussa, käyntiosoitteessa Miilutie 14 ja Jämsässä tiistaina 18. päivänä kesäkuuta 2024 klo 18.30 Jokivarren puukoulun Palmroth-salissa, käyntiosoitteessa Kelhänkatu 8B. Kuulemiskokoukset on ensisijaisesti suunnattu niille maanomistajille, jotka eivät ole tehneet ennakkosopimusta johdon sijoittumisesta kiinteistölleen. Tilaisuudessa varataan kiinteän omaisuuden omistajille ja käyttöoikeuden haltijoille, joiden etua tai oikeutta asia koskee, mahdollisuus lausua mielipiteensä hankkeesta. Kuultavalle, joka haluaa liittää kirjallisen lausumansa pöytäkirjaan, varataan siihen mahdollisuus kokouksessa tai jos hän sitä vaatii, kokouksen jälkeen määräajassa, joka on 30 vuorokautta kuulemiskokouksen päättymisestä. Kokouksessa ei käsitellä korvausasioita. Helsingissä 17. päivänä toukokuuta 2024 FINGRID OYJ Ostetaan autoja kotipihasta noudettuna Tarjoa rohkeasti ja myy autosi vaivattomasti autoliikkeelle! Ostot myös perikunnilta/kuolinpesiltä, lisäksi museoja harrasteajoneuvot huomioidaan! Kauppakirjat, rekisteröinti ja maksu paikanpäällä. Yhteydenotot: Kalle Ässämäki 040 546 3999 kalle@autoliikeassamaki.com Onnittelut Markus Rautiaiselle Futsalin Suomen mestaruudesta! Terveisin Ursulan Pojat Sähkö& automaatiohuolto WEHKEET KUNTOON huoltaa, korjaa,asentaa ja suunnittelee 044 309 6889 PetPet jalkapallo: Nelosen toinen peli vieraissa! Perjantain 17.5. peli piti ensin pelata Paunun tekonurmella Jämsässä, mutta keli antoi mahdollisuuden viedä peli luonnonnurmelle Jukka Virtasen pallokentälle Jämsänkoskelle. Lähtö peliin oli selvä, ollaan altavastaaja ja meidän on tehtävä kaikki pärjätäksemme. Pelin alkuun saatiin JIlveksen kannustajaryhmä Herranmetsältä hieno osanotto nuoren Matiaksen muistolle, olihan Matias koulussa juuri Jämsänkoskella, yhteisöllisyys on voimaa. Ensimmäiset 20 minuuttia mentiin juuri niin kuin me halusimme, eikä yhtään paikkaa Ilvekselle. Juomatauon jälkeen jäätiin vielä nauttimaan vedestä ja silloin Ilves iski ajassa 23 minuuttia 1–0. Edelleenkään ei annettu vastustajalle tilaa ja paikkoja, joten onnistuttiin taktisesti, tosin ihan jakson lopussa, kun 45 minuuttia oli jo pelattu, Ilves murtautui kuudentoista alueelle ja ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin yrittää saada pallo pois ja se osui jalkaan, pallo pilkulle ja maali 2–0. Puoliajalla käytiin keskustelua ja päätetiin, että pyritään saamaan vastaiskut toimimaan ja taistellaan, jokainen tekee töitä, niin kauan kun jaksaa. Toinen jakso lähti hyvin liikkeelle ja kun 57 minuuttia oli pelattu, Konsta Kuukkanen karkasi toppareilta ja liputti pallon maaliin komealla yksilösuorituksella. No ei kauan saatu nauttia kavennuksesta, 63 minuuttia oli kellossa ja Ilves meni 3–1 johtoon ja sitten vielä 66 minuutin kohdalla 4–1. Loppulukemat siis JIlvesPetPet 4–1(2–0). Muutama pelaaja pitää nostaa esille, Juho Jurvanen maalilla esti ainakin 3–4 maalia hyvillä torjunnoilla ja toppari Elmeri Seppänen teki tosissaan töitä joukkueelle. Tämä tuo mielenkiintoisen vieraspelin, lauantaina mennään Mikkeliin, kun vastaan tulee FC Marski, taas on mahdollisuuksia, mutta ne on otettava. O-P
Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 Nro 21 22.5.2024 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Petäjävesi, puh. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. • Klapien tekoa koneellisesti. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. Tonttihakkuut ja raivaukset. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. 014 854 113 MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset ? Kaivinkonetyöt Lumityöt ? Hiekoitukset Murskeet ? Mullat ? Sorat 045 7710 5536 ark. 8-17 Miilutie 2, Petäjävesi www.arin-autofix.fi PUTKIMIES Jyrki Vieltojärvi 044 2424 729 Teollisuustie 1, Keuruu lvijyke@gmail.com www.lvijyke.fi Monipuolinen, yli 10 vuoden LVI-alan kokemus LVIJYKE.FI 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille. 040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.? Fysios Mehiläinen Petäjävesi palvelee sinua osoitteessa Papintie 2. Meiltä saat laadukkaat fysioterapiapalvelut. Toimimme myös Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajana. Varaa aikasi mehilainen.fi tai soita 010 414 00 (0,084 €/min) Kukat & sidontatyöt Tilauksesta kaikkiin tilaisuuksiin T a o l u t e v r e p ! n e e si ll a ki a T i s k a a k k a i s a a j a t s i m o e l u p n ii k k n a p s u u s O n e e s il l a k i a O : e e l e v l a p is e v ä j ä t e P P k t u l e v l a p si ä tt i v i ä p a j a s s a t 2 1 9 o l k e p a j i N a ll e s k u a r a v n a j a t u l e v l a p a t n o v u e m 6 1 9 o l k e p a V a k i a n i v i p o s e ll u n is a a r a o a ll a m a tt i o s i a t is e v a j a t e p / ? . p A 1 2 6 9 8 5 2 1 g r e b m l a M i n i M 1 1 6 9 8 5 2 1 a a m n e r o u V a ir a T 5 1 6 9 8 5 2 1 a l a k h a P a j n a S 2 6 9 8 5 2 1 o r A a n n a M 6 1 6 9 8 5 2 1 a l a k n o H a jr a A 2 6 9 8 5 2 1 n e n i a t a m ii L u n ( ) a j a t h o js u ti m i o T P 7 4 2 2 8 6 5 o r o n ä v y S a k k ri ( )t e s k u t u u k a v O is e v ä j ä t e P P K 6 e it o k k ri 4 is e v ä j ä t e P 9 1 L ! a o l u t e v r e t it s ä m i p m ä www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 MARIA TARPONEN 040 159 3460 (kosmetologi, vyöhyketerapeutti) JALKAHOITAJA OONA STENSTRÖM 040 961 8331 Palvelemme apteekin talossa, os. Papintie 2-4 A 5 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit Siivous Ruusa Apua arkeesi ja pientä luksusta elämään! 050 3539844 siivousruusa.fi Kotisiivous Ikkunanpesu Muuttosiivous Ammattilainen asialle!
Sivu 8 Nro 21 22.5.2024
JULKINEN TIEDOTE | 22.5.2024 | LINKKI.JYVASKYLA.FI LINKKIUUTISET Uudistuvassa Linkissä on sähköä ja superia Vihreässä Linkki-joukkoliikenteessä laitetaan supervaihde päälle. Uudistusten aalto lähtee liikkeelle kesällä ja vauhti kiihtyy syksyä kohti. Tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen palveluja ja tehdä Linkillä matkustamisesta nopeampaa, helpompaa ja mukavampaa. Linkki-kalusto uudistuu ja sähköistyy isolla kädellä. Vuoroja ajetaan myös aiempaa enemmän. Kaiken keskiössä on Linkin suuri linjastouudistus, jonka suunnittelu alkoi kolme vuotta sitten. Jyväskylän kaupungin palvelupäällikkö Kari Ström on tyytyväinen, että iso ponnistus on edennyt toteutusvaiheeseen. Linjastouudistus ja muut muutokset astuvat voimaan 3.6., kun siirrytään kesäliikenteen aikatauluihin. Linkki-joukkoliikenteessä ylitettiin ennätyksiä viime vuonna. Vuoden 2023 saldona oli 8,7 miljoonaa matkaa, eli enimmillään tehtiin 985 000 matkaa kuukaudessa ja 42 500 matkaa päivässä. Kun koko uusi kalusto on käytössä, Linkkejä on liikenteessä yhteensä 120 ja niillä ajetaan noin 1500 vuoroa päivässä. – Muutos tapahtuu nyt kreivin aikaan. Linkin matkamäärät ovat kasvanee erittäin voimakkaasti ja autoja on ruuhka-aikoina täynnä. On hienoa, että Linkki uudistuu ja voimme tarjota asiakkaille enemmän ja parempia palveluja, sanoo Ström. Linkin uusiksi keulakuviksi tulevat Super-Linkit, jotka sukkuloivat tiuhaan kaupunkiliikenteen vilkkaimmilla reiteillä. Mistä Super-Linkeissä on kyse? – Super-Linkeissä on paras palvelutaso. Superia on etenkin se, että vuoroja ajetaan entistä tiheämmin ja entistä enemmän, kiteyttää Ström. Kuusi Super-linjaa kulkevat siellä, missä on eniten ihmisiä. Oikeastaan Superien reitit ovat jo tuttuja isolle määrälle matkustajia, sillä ne korvaavat entiset runkolinjat. Super-Linkkien matkustajat pääsevät nauttimaan uuden kaluston laadukkaasta kyydistä. Valtaosa Super-linjojen kilometreistä ajetaan sähköllä. Super-Linkeistä lisää sivulla 3. Linkki-uudistus tuo mukanaan paljon hyvää, mutta siirtymä voi vaatia hieman totuttelua. Muutokset mylläävät vuoronumeroita, aikatauluja ja reittejä. Ström muistuttaa, että Linkin käyttäjien on syytä olla hereillä, että osuu oikeaan Linkkiin. – Olemme pyrkineet säilyttämään linjanumeroita samoina, mutta yllätyksiä voi tietenkin tulla. Jokaisen asiakkaan kannattaa tarkastaa, miten oma Linkki-auto kulkee, vinkkaa Ström. MERVI VARONEN Epävakaan maailmantilanteen takia kuvaan ei saatu SuperLinkkiä, sillä nämä matkaavat vielä laivan kyydissä isoilla vesillä. Kesällä niitä kuitenkin Jyväskylään tulee, ja kuljettaja Kai Santanen toivottaa kaikki tervetulleeksi kyytiin! Ku va : Jir i H alt tu ne n Linkki-linjasto uudistuu s. 2 Uudet hinnat ja vyöhykkeet s. 5 Paula on Linkkikummi s. 6 Osallistu nimikisaan s. 8
LINKKIUUTISET 22.5.2024 2 Pääkirjoitus 10-vuotias Linkki ennätystahdissa Jyväskylän seudun joukkoliikenteen matkamäärät ovat Linkin 10 toimintavuoden aikana kasvaneet yli 50 prosentilla. Viime vuosina kasvu on ollut ennätyksellisen suurta. Erinomaiset tulokset asiakastyytyväisyysmittauksissa povaavat hyvää myös tuleville vuosille. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Linkillä tehdään 15 miljoonaa matkaa vuodessa. Matkustus kasvaa palvelua kehittämällä. Linkki laajenee uusiin kuntiin, lisää vuorotarjontaa, kehittää digitaalisia palveluja ja vähentää päästöjä. Talouden haasteista huolimatta lippuhinnat pyritään pitämään edullisina. Kehitystyössä onnistutaan jatkossakin, kun tavoitteet ovat kunnissa yhteiset. Joukkoliikenteen kehityssuunnat linjattiin Linkki tulevaisuuteen 2030-ohjelmassa (2019). Ensi vuonna kehittämisohjelmaa on aika päivittää, ja se tapahtuu vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa, jokaisen Linkki-kunnan erityispiirteet huomioon ottaen. Linkki-palvelut ulottuvat 3.6. alkaen Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Toivakan lisäksi myös Äänekoskelle, Hankasalmelle ja Petäjävedelle. Palvelujen piirissä on silloin 205 000 seudun asukasta, ja kunnista on edustajat yhteisessä Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunnassa. Toimiva joukkoliikenne on yksi seudun vetovoimatekijöistä. Linkki kiittää asiakkaitaan lämpimästi kuluneista 10 vuodesta ja toivottaa uusien kuntien asukkaat tervetulleiksi kyytiin! Asiakasrajapinnassa arvokasta työtä tekevät myös Linkin liikennöitsijät, kuljettajat ja asiakaspalvelun henkilöstö: iso kiitos palvelun positiivisesta kehityksestä kuuluu myös heille. Kari Ström palvelupäällikkö Jyväskylän seudun joukkoliikenne Ku va : Jir i H alt tu ne n Linkki-linjasto uudistuu Linjastouudistus tuo mukanaan lisää liikennettä, uusia linjoja ja reittimuutoksia. Muutaman linjan numero vaihtuu, mutta suurin osa Linkki-linjoista säilyttää tutun numeronsa ja reittinsä. Linkin palvelutaso paranee linjastouudistuksen ansioista, liikennettä on syksyllä 2024 yli 30 % nykyistä enemmän. Ku va : H an na -K ais a H äm älä in en Vaikka moni asia pysyy uudistuksesta huolimatta entisellään, on tärkeää tarkistaa esimerkiksi reittioppaalta oman kulkuyhteyden tiedot – mielellään etukäteen, ennen akuuttia kyydin tarvetta. Uudistuksessa osa Linkki-linja-autoista saa myös uutta ilmettä. Parhaan palvelutason reiteillä liikennöivät jatkossa värityksestään ja S-alkuisista linjanumeroistaan tunnistettavat Super-Linkit. Miksi linjastoa pitää uudistaa, Linkki-liikennettä luotsaava palvelupäällikkö Kari Ström? – Linkin palvelut ovat pysyneet pitkään samalla tasolla, vaikka matkustuksen määrä on voimakkaasti lisääntynyt. Autoissa ei ole tilaa kasvaville asiakasmäärille, joten tarvetta palvelutason parantamiseen on. Suosituimmille linjoille on kaivattu kattavampia liikennöintiaikoja ja tiheämpiä vuorovälejä. Strömin mukaan asiakkaat ovat toivoneet myös uusia, mielellään suoria yhteyksiä asuinalueiden ja palvelupaikkojen välillä. Nyt toteutuvassa uudistuksessa otetaan käyttöön kaksi kehätyyppistä linjaa pohjoisen ja eteläisen Jyväskylän alueilla. – Kaikkien alueiden välille ei liikennettä ole järkevää tai mahdollista järjestää. Siksi suurin osa yhteyksistä perustuu jatkossakin hyviin vaihtomahdollisuuksiin, jotka edistävät yhtä lailla sujuvaa matkustusta. Jotain vanhaa, uutta ja violettia Kaikkea ei Linkki-liikenteessä muuteta ja mullisteta. Entisiä, hyvin toimivia palvelun osia säilytetään ja kehitetään. Vaikka Linkin linjastoa muutetaan, ympäröivän maailman puitteet, kulkuväylät, asuinalueet, asiointipaikat ja yhteiskunnan aikataulut pysyvät entisellään. Siksi suurin osa linjoista kulkee siellä missä aiemminkin, ilman että muutoksia tapahtuu. Uusia toivottuja yhteyksiä ovat Vaajakoskelta Kuokkalan, keskustan, Novan ja Laajavuoren kautta Savulahteen ajavat linjat 9 ja 9K, Vaajakoskelta Seppälän kautta Palokan terveysasemalle kulkeva linja 45, sekä linja 46 Viherlandiasta Keljon markettien kautta Novalle. Vihreä Linkki-autokalusto saa ripauksen violettia, kun Linkin runkolinjoina aiemmin palvelleet linjat 1, 2, 18, 18K, 25 ja 27 muuttuvat Super-Linkeiksi. Super-Linkki-autot tunnistaa paitsi ulkoja sisäpuolen violeteista kuvioinneista, myös S-alkuisista linjanumeroista. Linjastosuunnittelu kohdentui Linkki-paikallisliikenteen ”vanhoihin” linjoihin. Nyt tehtävät linjastomuutokset eivät ulotu Linkin palvelujen piiriin vuoden 2024 alusta tulleiden kuntien liikenteeseen, lukuun ottamatta Äänekosken ja Hankasalmen liikenteen uusia linjanumeroita. Kevyempi kesäliikenne Uuden linjaston piti kasvattaa joukkoliikenteen määrää noin kolmanneksella, mutta kuntien taloussäästöjen vaikutukset ulottuvat myös joukkoliikenteeseen. Siksi tulevana kesänä palvelut käynnistyvät hieman suunniteltua supistetummassa muodossa. Silti edelliskesään verraten Linkki-liikenteen palvelutarjonta muuttuu useilla suunnilla paremmaksi. Arkipäiväliikenteeseen saadaan noin 20 autoa lisää ja päivittäiset ajokilometrit lisääntyvät edelliskesäisestä noin 25 prosentilla, mikä tietää helpotusta etenkin ruuhkavuoroille. Säästösyistä tehdyt muutokset koskevat kesäliikenteessä Super-Linkkien palvelutasoja ja liikennöintitiheyksiä. Myöskään linjan 22M liikennöintiä ei ole tarkoitus aloittaa vielä kesällä 2024, sillä Tikkakosken ja Jyväskylän keskustan välinen vuoromäärä lisääntyy muutenkin selkeästi edelliseen kesään verrattuna. Palvelutarjontaa on supistettu alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna myös muilta yksittäisiltä linjoilta sekä viikonloppujen ajopäiviltä. – Taloudellinen tilanne on kaikilla kunnilla tiukka, siksi linjaston käyttöönottoa on vaiheistettu. Esimerkiksi Super-Linkit liikennöivät kesällä kolmesti tunnissa suunnitellun neljän vuoron sijaan. Merkittäviltä osin uudistus kuitenkin toteutuu suunnitellun mukaisena, ja palvelutaso on vanhaa parempi. Säästöt on pyritty kohdentamaan niin, että niiden vaikutus asiakkaisiin jää mahdollisimman vähäiseksi, painottaa palvelupäällikkö Ström. KRISTIINA PENTIKÄINEN Linkki-tunnuslukuja • 7 kuntaa • 205 000 asukkaalle palveluja • 8,7 milj. matkaa 2023 • 6,5 milj. ajokm 2023 • 1500 vuoroa päivässä • 300 kuljettajaa • 120 linja-autoa • 4,2 asiakastyytyväisyys (5 = paras)
LINKKIUUTISET 22.5.2024 3 Uusia linjoja, reittejä ja numerointeja Linjastouudistus muuttaa eräiden linjojen numerointeja 3.6. alkaen, ja runkolinjat muuttuvat Super-Linkeiksi. Linkki-kesäliikenteessä aloittaa myös neljä ihan uutta linjaa. Muutos tuo parempia yhteyksiä joidenkin asuinalueiden välille ja lisää liikennettä kauppakeskuksiin, liikuntapaikoille, oppilaitoksiin sekä terveydenhuollon toimipisteisiin – sinne, missä toimivia kulkuyhteyksiä tarvitaan. Suurin osa linjanumeroista ja reiteistä säilyy ennallaan, mutta tarkista omien kulkuyhteyksiesi tilanne etukäteen. Katso reittien tarkemmat kuvaukset reittiopas.jyvaskyla.fi. 6 Super-Linkki-linjaa • S1 (entinen linja 1), Haapaniemi-Vaajakoski-KeskustaVanha keskussairaalaKöhniö-Kortemäki • S2 (entinen linja 2), Kaunisharju-VaajakoskiKeskusta-Kortemäki • S3 (entinen linja 18), Kortepohja-Keskusta-Ristikivi • S4 (entinen linja 18K), Kortepohja-KeskustaNenäinniemi • S5 (entinen linja 25), Kaakkolampi-Kangaslampi-Keskusta-LaajavuoriPalokka • S6 (entinen linja 27), Lehtoniemen th-PalokkaKeskusta-Vanha keskussairaala-Keltinmäki-Mustalampi 4 uutta Linkki-linjaa • 9 ja 9K aloittavat kesällä liikennöinnin Vaajakosken ja Savulahden välillä • 45 parantaa Vaajakosken suunnasta erityisesti Seppälän ja Palokan kauppakeskusalueiden saavutettavuutta. Linja liikennöi kesällä lauantaisin ja sunnuntaisin, talvikaudesta alkaen kaikkina viikonpäivinä. • 46 sujuvoittaa Kuokkalan, Keljon kauppakeskusalueen ja Sairaala Novan välisiä yhteyksiä. Linja liikennöi kesällä lauantaisin ja sunnuntaisin, talvikaudesta alkaen kaikkina viikonpäivinä. 4 linjaa, joiden reitti muuttuu • 14 uusi reitti Muuramen keskusta-KeljonkangasNova-Jkl keskustaKangas-Kangaslampi • 20 uusi reitti Pupuhuhta-Jkl keskusta-Kauramäki • 8 ajaa jatkossa myös kesäisin. Uusi reitti Kuokkala-Ainola-Kekkola-Ristonmaa-Keskusta-Viitaniemi, ei liikennöi enää Nenäinniemeen. • 22 päätepiste jokaisella vuorolla Vanha keskussairaala, ei liikennöi enää Kuokkalaan/Kekkolaan. 4 poistuvaa linjaa • 4, 19 ja 19L yhdistyvät uusiksi linjoiksi 9 ja 9K • 12T:n korvaavat Kankaan alueelle liikennöivät linjat 14 ja 20 4 uusiksi numeroitua seutuliikennelinjaa • 113 (ent. 13M) Jkl keskusta– Muurame–Niittyaho (Teollisuuskylä)–Korpilahti • 140 Jyväskylä–Äänekoski– Suolahti • 141 Äänekoski–Suolahti– Laukaa–Jyväskylä • 143 (ent. 43) Jkl keskusta– Halssila–Vaajakoski– Leppälahti–Kelkkamäki– Lievestuore–Hankasalmi KRISTIINA PENTIKÄINEN Linkki-liikenteen keskustapysäkit sijaitsevat Jyväskylässä Asemakadulla, seutuliikenne operoi enimmäkseen Matkakeskukselta käsin. Kuva: Jiri Halttunen Linjanumerot ja reitit 3.6.2024 alkaen S1 Haapaniemi – Vaajakoski – Halssila – Keskusta – Nova – Köhniö – Kortemäki S2 Kaunisharju – Vaajakoski – Halssila – Keskusta – Vanha keskussairaala – Kyllö – Köhniö – Kortemäki S3 Ristikivi – Kuokkala – Lutakko – Keskusta – Palokunnankatu – Kortepohja S4 Nenäinniemi – Kuokkala – Lutakko – Keskusta – Palokunnankatu – Kortepohja S5 Kaakkolampi – Kangaslampi – Ahjokatu – Keskusta – Savela – Laajavuori – Palokan marketit – Palokan terveysasema S6 Lehtoniemi th – Palokka – Lohikoski – Kauppatori – Keskusta – Nova – Keltinmäki – Mustalampi 3 Vaajala/Leppävedentie – Urheilutie – Asmalampi – Halssilanrinne – Halssila – Keskusta – (Nova) 5 Keskusta – Mattilanniemi – Ylistönmäki – Survontie – Keskusta 7 Sarvivuoren th – Sääksvuori – Kaijanlampi – 9-tie – Länsi-Päijänteentie – Keskusta – Kauppatori – Viitaniemi 8 Kuokkala – Ainola – Kekkola – Tikka – Ristonmaa – Keskusta – Viitaniemi 9 Vaajakoski – Viherlandia – Kuokkala – Keskusta – Nova – Laajavuori Savulahti 9K Vaajakoski – Viherlandia – Kekkola – Ainola – Keskusta – Nova – Laajavuori – Savulahti 12 Kangaslampi – Lohikoskentie – Keskusta – Keljon marketit – Myllyjärvi – Keltinmäki 12K Keskusta – Kuormaajantie – Palokangas 13 Tikkala – Saukkola – Isolahti – Nova – Keskusta – Kauppatori 14 Muurame – Keljonkangas – Myllyjärvi – Nova – Keskusta – Kangas – Kangaslampi 14M Verkkoniemi – Muurame – 9-tie – Keskusta – Viitaniemi 15 Viherlandia – Hämeenpohjantie – Kuokkalanpelto – Kuokkala – Tikka – Ristonmaa – Keskusta 16 Muuratsalo – Säynätsalo – Kinkomaa – Keljonkangas – Keskusta – Kauppatori – Viitaniemi – Vanha keskussairaala 20 Pupuhuhta – Kangas – Keskusta – Keljonkangas – Kauramäki 21 Muurame – Säynätsalo – Kinkomaa – Keljonkangas – Keskusta – Kauppatori 22 Tikkakoski – Puuppola – Saarijärventie – Palokan marketit – Mannila – Mankola – Keskusta – Vanha keskussairaala 23 Kirri – Palokan marketit – Mannila – Mankola – Keskusta – Vanha keskussairaala 32 Nyrölä – Ilomäki – Saarenmaa – Palokan marketit – Palokka – Keskusta 36 (Ilmavoimien esikunta) – Länsiranta – Tervajoentie – Matin mäki – Heikkilä – Palokka – Heinälampi Seppälä – Keskusta 37 Keskusta – Mankola – Mannila – Palokan marketit – Nuutti – Ruoke – Vesangantie – Köhniö – Keskusta 38 Toivakka – Oravasaari – Vaajakoski – Halssila – Keskusta 41 (Vanha keskussairaala) – Keskusta – Laukaa – (Peurunka) 42 Lievestuore – Tarvaala – Leppävesi – Vaajakoski – Halssila – Keskusta – Vanha keskussairaala 45 Vaajakoski (Panda) – Seppä – Palokan tk 46 Viherlandia – Kuokkala Keljon marketit – Nova 113 Keskusta – Muurame – Niittyaho (Teollisuuskylä) – Korpilahti 140 Jyväskylä – Äänekoski – Suolahti 141 Äänekoski – Suolahti – Laukaa – Jyväskylä 143 Keskusta/Matkakeskus – Halssila – Vaajakoski – Leppälahti – Kelkkamäki – Lievestuore – Niemisjärvi – Hankasalmi as.– Hankasalmi Super-Linkit erottuvat edukseen liikenteessä Jos siinä on tuttua vihreää ja mausteena violettia, se on S niin kuin Super-Linkki. Uusia Super-linjoja on kuusi ja ne ajetaan tunnuksilla S1-S6. Kun uudet Superit aloittavat, vanhat linjanumerot 1, 2, 18, 25 ja 27 väistyvät. Super-vuoroja ajetaan tiheämmin ja enemmän kuin muita linjoja. Kesällä Super-Linkkivuoroja ajetaan 20 minuutin välein. Tahti kiihtyy talvea kohti, kun on enemmän matkustajia. Silloin Superit kulkevat 15 minuutin välein. Aikatauluja voidaan rukata tilanteen ja tarpeen mukaan jopa nopeammalle kierrolle. Superit painavat pitkää päivää. Esimerkiksi talviliikenteessä kyytiin voi nousta arkisin jo aamuviideltä ja kotiin pääsee yöllä jopa yhteen asti, viikonloppuna myöhempäänkin. Super-palveluilla halutaan houkuttaa myös lisää asiakkaita Linkin kyytiin. Tähän on paljon potentiaalia. Super-reittien varsilla asuu noin 90 000 ihmistä 500 metrin säteellä pysäkeistä ja reiteillä sijaitsee noin 45 000 työpaikkaa. Super-Linkit erottuvat komealla ulkoasullaan, mutta myös sisätiloihin on panostettu. Superit on varustettu tallentavilla kamerajärjestelmillä turvallisuuden lisäämiseksi ja ilkivallan vähentämiseksi. Super-kyydin kruunaa se, että se maksaa tavallisen Linkki-lipun verran. MERVI VARONEN
LINKKIUUTISET 22.5.2024 4 Linkki laajenee ja Walttikortista tulee valttia Jyväskylän seudun joukkoliikenne eli Linkki heittää verkkonsa entistä isommille vesille. Vihreät Linkit alkavat palvella matkustajia Jyväskylän ympäristökunnissa aina Hankasalmelle ja Äänekoskelle asti kesäkuusta eteenpäin. Waltti-matkakortti on 3.6. alkaen valttia seitsemän kunnan alueella. Ku va : H an na -K ais a H äm älä in en Linkki-alueen laajentuminen tuo monia etuja asiakkaille, kuten edullisia Waltti-lippuja ja sähköisiä palveluja, jotka sujuvoittavat linja-autolla matkustamista. Linkin toiminta laajeni virallisesti vuoden 2024 alussa seitsemään kuntaan. Alun perin yhteistoiminnassa olivat mukana Jyväskylä, Laukaa ja Muurame. Tänä vuonna mukaan liittyivät Hankasalmi, Petäjävesi ja Äänekoski sekä Toivakka, jossa vihreitä Linkkejä on kulkenut jo vuosia ostopalveluna, mutta nyt kunnan Linkki-kumppanuus on saanut virallisen sinetin. Joukkoliikenteen taustalla on usein monisäikeinen vyyhti kilpailutuksia, tilaajia, liikennöitsijöitä ja eri pituisia sopimuksia. Lisäksi kuntien taloudelliset resurssit vaikuttavat asioiden kulkuun. Joukkoliikenteen toteutusta voidaan pohtia monelta kantilta ja poikkeuksia löytyy myös uudistuneelta Linkki-alueelta. Linkki-perheen linjurit tunnistetaan yleensä kirkkaan vihreästä väristä. Suurin liikennöitsijä vihreän lipun alla on Koiviston Auto Jyväskylä Oy, joka ottaa hoitaakseen uusista alueista Hankasalmen ja Äänekosken Linkki-liikenteen. Vihreät Linkit näkyvät jo kesäliikenteessä Hankasalmella ja Äänekoskella. Aikataulut säilyvät kuitenkin toistaiseksi entisellään. Sen sijaan Petäjäveden suunnalla ei ajeta vihreän Linkki-brändin alla, vaan siellä jatketaan niin sanottua markkinaehtoista joukkoliikennettä Matka Mäkelä Oy:n autoilla. Toivakassa säilyy vihreä Linkki-liikenne ennallaan, mitä tulee ajokalustoon. Uudet maksuvyöhykkeet vaikuttavat lippujen hintoihin, mistä kerrotaan lisää sivulla 5. Laukaassa pääsee vihreän Linkin kyytiin, mutta muutakin tarjontaa löytyy. – Laukaan suunta on hyvä esimerkki siitä, että siellä ajetaan sekä vihreillä Linkeillä että ELYn sopimusliikennettä. Siellä on myös markkinaehtoista liikennettä, jota Koivuranta operoi. Yhdellä suunnalla voi olla siis kolmenlaista liikennettä, mutta yhteistä kaikille on, että niissä käy Waltti-matkakortti ja Linkin mobiililippu, kun ajetaan Linkin toimivalta-alueella, selvittää Jyväskylän kaupungin joukkoliikenneinsinööri Ari Tuovinen. Monet uusien Linkki-alueiden matkustajat voivat liikkua kaupunkien ja kuntien välillä entistä edullisemmin, kun lipputuotteet ja järjestelmät yhtenäistetään. Uudistetut maksuvyöhykkeet ja lippujen hinnat astuvat voimaan 3.6., ja samanaikaisesti tulevat myös Waltti-lipputuotteet ja Linkin sähköiset palvelut saataville kaikissa seitsemässä Linkki-kunnassa. Sähköisistä palveluista, kuten reaaliaikaisesta reittioppaasta, kerrotaan lisää sivulla 6. MERVI VARONEN Hei Hankasalmi, Petäjävesi, Äänekoski ja Toivakka! Linkki-joukkoliikennepalvelut kiertää toukokuun lopulla 27.–28.5. esittäytymässä toimialueen uusissa kunnissa. Tarjolla on kahvia, teetä tai mehua, osallistua voi myös arvontaan – arvomme 5 kivaa palkintoa jokaisessa pysähdyspisteessä. Jaossa on myös Linkki-ilmapalloja! Tervetuloa tutustumaan palveluihimme, kysymään mieltä askarruttavia joukkoliikennekysymyksiä ja antamaan palautetta. Pysähdyspaikat ovat seuraavat: Maanantai 27.5. klo 10–12 Toivakka, Toivakka-talon edessä klo 13–15 Hankasalmi, tori Tiistai 28.5. klo 10–12 Petäjävesi, S-marketin P-alue klo 13–15 Äänekoski, Monitoimiaukio Mitä mieltä olet Linkin laajentumisesta? Linkkiuutiset kävi kylillä kyselemässä, miltä palvelujen laajentuminen Äänekoskelle, Petäjävedelle, Hankasalmelle ja Toivakkaan kuulostaa. Raija Sirkka, Äänekoski – Olen toiveikas, kun Linkki tulee tänne. Olisi mukavaa, että bussilla pääsisi nopeammin ja tulisi lisää vuoroja, ettei vain kerran päivässä. On hyvä, että lippujen hinnat menevät alas, koska omalla autolla kulkeminen on tyyristä. Ilman muuta aion testata Linkkiä. Tyttäreni asuu Jyväskylässä ja pysäkki on aivan hänen kulmillaan. Selena Paattimäki, Petäjävesi – Käyn Jyväskylässä viihteellä ja shoppaamassa noin kerran kuukaudessa. Olen kulkenut Matkahuollon ja Matka-Mäkelän busseilla. Linkki-alueen yhtenäinen lippusysteemi vaikuttaa helpommalta, ja se on aina plussaa, jos liput halpenevat. Olisi kiva, jos bussit liikkuisivat tänne myöhemminkin illalla. Eino Nieminen, Hankasalmi – Halvat senioriliput kuulostavat siltä, että niistä voi olla hyötyä. Täällä kirkonkylällä on pysäkkejä lähellä, mutta on kuljettu omalla autolla. Voisimme hyvinkin lähteä Linkin kyydissä käymään Jyväskylän keskustassa tai sairaalassa, niin ei menisi parkkipaikkoihin rahaa. Mirja Auvinen, Toivakka – Linja-autoyhteydet ovat täällä syrjäseudulla aika huonot, koska Linkit kulkevat vain koulupäivinä. Kela-taksilla olen käynyt lääkärissä Jyväskylässä, kun ei muulla pääse. Terveisiä päättäjille, että jos vuoroja olisi enemmän, linja-autollakin voisi joskus kulkea. TEKSTI JA KUVAT: MERVI VARONEN
LINKKIUUTISET 22.5.2024 5 Tarkista ennen matkaa! Uudet maksuvyöhykkeet voimaan 3.6. Linkki-joukkoliikenteessä maksuvyöhykkeitä on ollut neljä, mutta 3.6.2024 alkaen niitä on kolme. Vyöhykkeet A, B ja C kattavat nyt seitsemän kuntaa. Muutos vaikuttaa lippuhintoihin niillä alueilla, joiden maksuvyöhyke vaihtuu. Lisäksi kausilippujen hintoihin tulee vyöhykemuutoksen yhteydessä tarkistuksia. Koko uudella Linkki-alueella voi matkustaa mobiililipulla sekä Waltti-matkakortille ladattavilla kausija arvolipuilla. Kausilipun pituudeksi voi valita 30, 90 ja 180 vrk tai vuoden. Arvolippu on matkakortille ladattavaa rahaa, jota matkustus kuluttaa. Matkakortti on hintaviisaan matkustajan valinta. Tutki ja vertaile lippuhintoja osoitteessa linkki.jyvaskyla.fi/hinnasto. Linkin A-maksuvyöhyke säilyy entisellään, mutta B ja C yhdistyvät uudeksi B-vyöhykkeeksi. Uusi C-vyöhyke muodostuu Linkin aiemmasta D-vyöhykkeestä ja Ely-keskuksen entisestä E-vyöhykkeestä. Yhden vyöhykkeen lippu on hinnaltaan edullisin, kolmen vyöhykkeen lippu kallein. Lipun tulee olla voimassa kaikilla niillä vyöhykkeillä, joiden kautta matkasi kulkee. Pääosin uudet vyöhykkeet noudattavat kuntarajoja, vain Jyväskylän alueita on kaikilla 3 vyöhykkeellä. Tarkista sijaintisi maksuvyöhykkeellä oheisesta kartasta tai reittiopas.jyvaskyla.fi. KRISTIINA PENTIKÄINEN Waltti-matkakorttien vyöhykkeet päivittyvät 3.6. automaattisesti uusien vyöhykkeiden mukaiseksi. Ongelmatilanteissa ole yhteydessä Linkki-palvelupisteeseen (yhteystiedot s. 7). Hintamuutoksia 3.6. alkaen Kausilippujen hinnat muuttuvat vyöhykeuudistuksen yhteydessä, tarkista eripituisten kausien hinnat Linkin nettisivulta. Arvoja kertalippujen hintoihin ei tule tarkistuksia, mutta hinta voi joillakin alueella muuttua vyöhykevaihdoksen takia. Linkin koko hinnasto on voimassa vihreillä Linkki-busseilla ajettavassa joukkoliikenteessä. Liikennöitsijöiden väreissä ajavissa seutubusseissa (esim. Petäjävesi/ Matka Mäkelä, Koivuranta/ Laukaa – Äänekoski) Linkki-hinnat koskevat vain mobiililippuja sekä Waltti-matkakortille ladattavia arvoja kausilippuja. Eniten käytettyjen lipputuotteiden hinnat 3.6.2024 alkaen Käteislippu 1 vyöhyke 2 vyöhykettä 3 vyöhykettä Aikuinen 3,50 5,50 7,10 Lapsi 1,80 2,80 3,60 Waltti-kausilippu 30 vrk 1 vyöhyke 2 vyöhykettä 3 vyöhykettä Aikuinen 58,00 75,00 95,00 Nuori/opiskelija/seniori 41,00 53,00 68,00 Lapsi 30,00 39,00 48,00 Waltti-arvolippu 1 vyöhyke 2 vyöhykettä 3 vyöhykettä Aikuinen 2,30 3,25 4,25 Nuori/opiskelija/seniori 1,65 2,30 3,00 Lapsi 1,15 1,65 2,15 Aikuinen: 25– v. / nuori 17–24 v. / lapsi 0–16 v. / seniori 65– v. Koko hinnasto linkki.jyvaskyla.fi/hinnasto Jyväskylä A, B, C Laukaa B Muurame B Äänekoski C Hankasalmi C Toivakka C Petäjävesi C Joukkoliikennelautakunta puhaltaa Linkki-asioissa yhteen hiileen Linkki-joukkoliikenteen järjestäminen vaatii suunnittelua, valmistelua ja päätöksiä monella tasolla ja taholla. Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta on Linkki-matkustajien kannalta tärkeä toimielin, sillä siellä käsitellään asioita, jotka vaikuttavat pysäkeille asti. Seudullinen joukkoliikennelautakunta käyttää ylintä valtaa joukkoliikenneviranomaisena. Se tarkoittaa, että lautakunta sanoo viimeisen sanan, kun päätetään esimerkiksi Linkki-lippujen hinnoista, aikatauluista ja reiteistä. Lautakunnan kokoonpano kasvoi vuoden alussa, kun Linkin toiminta laajeni seitsemään kuntaan. Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunnassa istuu nyt 13 ihmistä edustaen kaikkia Linkki-palvelujen parissa olevilta alueita ja niiden asukkaita. Petri Laaksonen on ollut Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja vuodesta 2021 lähtien. Millaista porukkaa lautakunnassa istuu? – Sellaista porukkaa, joka puhaltaa yhteen hiileen ja ajaa yhteisiä tavoitteita. Haluamme edesauttaa joukkoliikenteen toimivuutta kaikissa kunnissa, jotka ovat osana päätöksentekoa, ja myös asukkaita ajatellen, kertoo Laaksonen. Lautakunnan kokoonpano on suhteutettu väkimäärään. Jäsenistä seitsemän on Jyväskylästä ja kuusi muilta Linkki-alueilta, joita ovat Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Äänekoski. Kevät on ollut isojen päätösten aikaa, kun Linkki uudistuu. Miten seudullinen yhteistyö on sujunut? – Teemme paljon hyvää yhteistyötä lautakunnassa. Kaikkia kuullaan ja kaikilla on tasavertainen ääni. Emme riitele tai pelaa oman alueen pussiin, vaan teemme yhteisiä päätöksiä sovussa ja keskustellen. Puheenjohtaja myöntää, että vaikka pyrkimyksenä on varmistaa laadukkaat Linkki-palvelut kaikille, ei se käytännössä ole aina mahdollista. Kompromisseja on pakko tehdä, mutta kiveen hakattuja ratkaisut eivät välttämättä ole. Linkki-matkustajien antamaa palautetta kuunnellaan ja muutoksille on joustovaraa. Laaksonen asuu Jyväskylässä. Hänellä ei ole omaa autoa, vaan Waltti-matkakortti. – Lyhyet matkat kävelen tai pyöräilen, mutta sitten jos puhutaan pidemmästä kuin viiden kilometrin matkasta, käytän joukkoliikennettä. MERVI VARONEN Joukkoliikennelautakunta 2024-25, vas. alarivi: Mikael Karjalainen, Esko Pöyhönen, Kirsi Nieminen, Joachim Kratochvil, Petri Laaksonen, Jenny Riivali, Karoliina Saraste, Kari Ström, Jamaica Kaihlaniemi ja Tiina Liimatainen. Portaikossa (vas.) Luka Lindqvist, Ari Tuovinen, Jussi Maasola, Rauni Heikura ja Outi Vanhatalo. Ku va : Jir i H alt tu ne n
LINKKIUUTISET 22.5.2024 6 Linkki palvelee myös netissä ja kännykässä Linkin sähköisellä reittioppaalla tehtiin 47 miljoonaa aikatauluhakua vuonna 2023. Suuren suosion saanut reittiopas toimii reaaliaikaisena helpottaen matkustajan liikkumista oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Reittiopas on yksi Linkki-joukkoliikenteen sähköisistä palveluista, jotka avautuvat kaikille Linkki-alueen asiakkaille 3.6. alkaen samaan aikaan Waltti-lippujärjestelmän kanssa. Kätevimmin Linkki-palvelut kulkevat matkustajan mukana kännykässä. Moni onkin jo ladannut älypuhelimeensa Waltti Mobiili -sovelluksen, ja lähes vastaavat palvelut löytyvät vanhemmasta Linkki-sovelluksesta. Sähköisten palvelujen äärelle pääsee myös netissä, ja Waltti-verkkokaupassa voi asioida vaikkapa kotitietokoneella. Waltti-sovellus on liikkuva tietopankki ja lippukassa samassa paketissa. Sovellus sisältää oikeastaan kaiken, mitä Linkillä matkustamiseen tarvitaan. Sen kautta voi ostaa mobiililipun kertamatkaan, vuorokaudeksi tai 30 vuorokauden lipun sekä katsoa Linkkien reitit sekä aikataulut. Lisäksi sovellus näyttää ajankohtaisia infoja. Reaaliaikainen reittiopas toimii myös netissä reittiopas. jyvaskyla.fi eikä se vaadi sovellusta. Oppaan avulla matkustaja näkee juuri sen hetkiset aikataulutiedot ja samalla voi seurata Linkkien kulkua kartalla. Waltti-matkakortti on jo tuttua valuuttaa monille Linkki-matkustajille. Matkakortille ladataan arvoa, jota käytetään Linkki-lippujen ostamiseen. Myös kausiliput ladataan Waltti-kortille. Matkakorttia vilautetaan linja-autossa olevalle lukulaitteelle, kun noustaan kyytiin. Matkakortin voi ostaa ja ladata itsepalveluna Waltti-verkkokaupassa osoitteessa waltti.fi. Vinkkinä uusille Waltin käyttäjille, että kortin voi tilata kotiin verkkokaupan kautta. Matkakorttia myydään ja ladataan myös Linkin palvelupisteessä sekä osassa R-kioskeja. Linja-autossa kortin lataamiseen käy vain käteinen ja siitä peritään lisämaksu. Lähimaksusta on tullut suosittu maksutapa Linkki-liikenteessä. Maaliskuussa 2024 lähimaksulla tehtiin noin 56 000 matkaa. Pankkikortin vilautus sopii etenkin satunnaiselle matkustajalle, joka haluaa kulkea vaivattomasti ja edullisesti kertalipulla. Monipuolisiin Linkki-palveluihin ja lipputuotteisiin voi tutustua netissä osoitteessa linkki. jyvaskyla.fi. Samasta paikasta löytyvät reittiopas, hinnastot ja aikataulut. MERVI VARONEN Kolme kuumaa Linkki-vinkkiä: 1. Lataa Waltti Mobiili -sovellus kännykkään 2. Ota haltuun reaaliaikainen reittiopas 3. Käytä lähimaksua, kun ostat lipun autossa Linkki-matkustajan palvelut verkossa reittiopas.jyvaskyla.fi | waltti.fi Ku va : H an na -K ais a H äm älä in en ”Kaikki on opittavissa” kannustaa Linkki-kummi Paula Satko Jyväskyläläinen Paula Satko on ollut vapaaehtoisena Linkkikummina jo kuusi vuotta. Hän haluaa jakaa käytännön vinkkejä Linkillä liikkumiseen, koska tykkää ihmisten auttamisesta. Linkki-palvelupisteissä on tarjolla henkilökohtaista neuvontaa, mutta Paulan kanssa voi lähteä vaikkapa koeajolle Linkin kyytiin ja opetella käyttämään Waltti-korttia kädestä pitäen. – Kaikki on opittavissa, kun pitää mielen positiivisena. Linkki-palveluihin on tullut muutoksia vuosien varrella, mutta olen pysynyt hyvin kärryillä ja mielelläni neuvon muitakin parhaani mukaan. Paulalla on käytössä Waltti-matkakortti ja sovellus aikatauluineen kulkee mukana älypuhelimessa. Hän kohtaa Linkki-kummina kaikenikäisiä asiakkaita ja ymmärtää, että kännykän käyttö voi vaatia totuttelua. Osa asiakkaista käyttää mieluummin paperille painettua aikatauluvihkoa, ja siksi Linkki-kummilla aina vihko varuilta mukana. – Muistan eka kerran, kun asensin sovelluksen puhelimeen. Mietin, että miten sen kanssa osaa toimia. Sitten minua neuvottiin alkuun ja siitä se lähti. Haluan rohkaista vanhempiakin ihmisiä käyttämään kännykkää, kyllä sen oppii, kun vähän harjoittelee. Linkki-kummiin voi ottaa yhteyttä Linkki-palvelupisteen kautta. Yleensä asiakas sopii Linkki-treffit Paulan kanssa Jyväskylän keskustaan Asemakadun palvelupisteen ja paikallisliikennekeskuksen kulmille. Linkki-alueen laajennus voi tietää Paulalle keikkaa kauemmaksikin. – Äänekoskelle voi tulla pidempi reissu, mutta ei se minua haittaa, jos apua tarvitaan. MERVI VARONEN Linkki-kummia voi pyytää 1. matkustuskerralle mukaan. Ku va : M er vi Va ro ne n
LINKKIUUTISET 22.5.2024 7 Sähkö-Linkit ahkeroivat pitkiä päiviä Linkki-liikenteessä käynnistyy suuri sähköloikka kesällä. Paikallisliikenteen sähköistyminen alkoi vuosi sitten kolmen linja-auton voimin Jyväskylässä. Tänä vuonna vihreään Linkki-perheeseen liittyy 61 uutta sähköbussia. Sähkö-Linkin tankkaaminen ei ole mikään monimutkainen homma, tietää Koiviston Auto Jyväskylän kuljettaja Kai Santanen. Ku va : Jir i H alt tu ne n Sähkö-Linkit ovat mukavan matkustamisen maineessa. Modernit autot ja tasainen kyyti ovat saaneet positiivista palautetta sekä asiakkailta että kuljettajilta. Sähköloikka on iso sysäys kohti päästötöntä joukkoliikennettä. Tavoitteena on, että paikallisliikenne kulkee vain kestävillä käyttövoimilla, kuten sähkö, biodiesel ja biokaasu. Linkin väreissä kulkee jo Volvon sähkölinja-autoja. Kesäkuussa liikennöinnin aloittaa 22 Yutong-merkkistä linja-autoa, joista on jo hyviä kokemuksia muualta Suomesta. Kun joukon jatkoksi saapuu myöhemmin 39 VDL-merkkistä autoa, on sähkölaivueen koko komeat 64. Sähkö-Linkkejä liikennöi Koiviston Auto Jyväskylä Oy, joka on pitkäaikainen ja luotettava kumppani Jyväskylän seudun joukkoliikenteessä. Kävimme Seppälänkankaan varikolla kysymässä, miten sähkö-Linkit hoitavat pestinsä ja kuinka usein niihin pitää ”tankata” sähköä. Koivisto-konsernin liikennesuunnittelija Jyrki Sallanko kertoo, että sähkö-Linkit sopivat hyvin kaupunkiliikenteeseen. Sallanko laatii autokierrot eli tarkat suunnitelmat siitä, missä ja milloin yhtiön autot liikkuvat, jotta Linkki-vuorot pyörivät aikataulujen mukaisesti. Yhdelle linja-autolle kertyy ajoa enintään 600 kilometriä päivässä. Sähkö-Linkeissä on riittävästi toimintamatkaa kattamaan päivittäiset ajot yhden tai kahden latauksen taktiikalla reitistä riippuen. Autot ladataan Seppälänkankaan varikolla, jonne on rakennettu tehokas latausasema. Sähkö-Linkin työpäivä alkaa yleensä siten, että se lähtee aamutuimaan varikolta akku täyteen ladattuna. Virtaa riittää pitkälle iltaan asti. Jos välilatausta tarvitaan, se ajoitetaan sujumaan jouhevasti esimerkiksi kuljettajavuoron vaihtuessa. – Lataustauot eivät näy asiakkaalle millään tavalla. Sähkö-Linkeillä pyritään ajamaan mahdollisimman paljon kilometrejä, koska se on edullisempaa ja matkustaminen on mukavampaa, toteaa Sallanko. MERVI VARONEN Palvelupisteissä tankataan Walttia Asiakaspalvelu on tärkeä lenkki Linkki-liikenteen ketjussa. Sähköisiä palveluja kehitetään matkustajia varten, mutta myös henkilökohtaiselle palvelulle on omat paikkansa. Linkki-asiakaspalvelun pääpaikka on Jyväskylän keskustassa. Linkki-palvelupiste sijaitsee kauppakeskus Forumissa, Jyväskylä-pisteen kyljessä osoitteessa Asemakatu 7. Aukioloajat kesällä ovat ma 10–17 ja tipe 10–16. Palvelua saa myös puhelimitse ma-pe klo 9–12 numerossa 014 569 4000. Linkki-palvelupiste on paras paikka kysyä neuvoa, jos joku asia askarruttaa paikallisliikenteessä. Oli kyse sitten matkustamisesta tai matkakorteista, apua löytyy Asemakadulta. Täällä myös myydään uusia Waltti-matkakortteja ja ladataan eli ”tankataan” niitä lisäämällä kortille arvoa tai kausikortteja. Oman palvelupisteen lisäksi Linkin sopimuskumppaneina on R-kioskeja, jotka palvelevat Waltti-korttiasioissa. R-kioskeja on mukana kymmenkunta tämän lehden mennessä painoon. Linkki-alueen laajennus tuo uuden asiointipisteen Äänekosken R-kioskille. Osa R-kioskeista on Waltti-palvelupisteitä, joissa sekä myydään Waltti-matkakortteja että myös ladataan kortille arvoa ja kausilippuja. Lisäksi kortille voidaan tehdä muutoksia, kuten vaihtaa kauden pituus tai oletusvyöhyke. R-kioskien Waltti-palvelupisteitä on kolme Jyväskylässä (Kauppakatu 39, Puistokatu, Forum Asemakatu/Vapaudenkatu) ja yksi Laukaassa. Äänekosken Ärrällä voi hoitaa Waltti-asioita 3.6. lähtien, kun uudet lipputuotteet ovat saatavilla. Edellisten Ärrien lisäksi Waltti-latauspisteitä on viidellä R-kioskilla Jyväskylässä (Matkakeskus, Forumin alakerta, Kangasvuori, Voionmaankatu, Sairaala Nova). Latauspisteissä voi vain ”tankata” Walttia arvolla tai kausituotteilla. MERVI VARONEN Linkki-palvelupiste on paras paikka kysyä neuvoa, jos joukkoliikenneasiat askarruttavat. Ku va : H an na -K ais a H äm älä in en Kuljettajan työhön kuuluu myös koulutuspäiviä Joukkoliikenneinsinööri Ari Tuovinen (vas.) kävi tietopitoisella vierailulla Linkki-kuljettajien koulutuspäivillä. Kuva: Mervi Varonen Linkki-kuljettajien ammattipätevyyttä ylläpidetään jatkokoulutuksella säännöllisesti. Koulutuksen järjestää liikennöitsijä. Jyväskylän seudun joukkoliikenteen työryhmä tekee tiivistä yhteistyötä liikennöitsijöiden kanssa, jotta Linkki-liikenne saadaan sujumaan yhteisten tavoitteiden mukaan. Jyväskylän kaupungin joukkoliikenneinsinööri Ari Tuovinen kävi viemässä työryhmän terveiset Koiviston Auto Jyväskylä Oy:n kuljettajille osana direktiivikoulutusta, jonka liikennöitsijä järjesti huhtikuussa. Koulutuspäivien aikana yli 200 kuljettajaa tutustui uuteen sähkökalustoon. Tuovisen luento puolestaan tarjosi tuhdin tietopaketin Linkki-liikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta. – Kuljettajilla on keskeinen rooli siinä, millaisena kyyti koetaan ja miten matkustusmäärät kasvavat. Siksi myös heidän on hyvä tietää taustat ja nähdä isompi kuvio, miksi he työtään tekevät ja mihin suuntaan joukkoliikenne kehittyy, sanoo Tuovinen. Tietopaketin lomaan mahtuu myös keskustelua, mikä avaa viranhaltijoille arvokasta näkemystä ohjauspyörän takaa. – Me suunnittelemme Linkki-liikennettä, mutta kuljettajat näkevät työssään toimiiko se. Jos se ei toimi, meidän tehtävä on miettiä uudestaan, oliko ratkaisu hyvä vai korjataanko suunnitelmia, toteaa Tuovinen. Liikennöitsijän ja tilaajan vuoropuhelulla pyritään kumppanuuteen, joka yltää enempään kuin sopimuspapereiden pykälät. Yhteisenä tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Asiakastyytyväisyyttä mitataan kolme kertaa vuodessa laajalla kyselyllä, jossa arvioidaan muun muassa kuljettajien ystävällisyyttä ja ajotapaa. Ari Tuovisella on hyviä uutisia: jo ennestään hyvät asiakkaiden arviot ovat kohonneet paremmiksi. – Kuljettajien työ on erittäin tärkeää. Korkea asiakastyytyväisyys kertoo, että te olette tehneet työnne hyvin, tsemppaa Tuovinen. MERVI VARONEN
LINKKIUUTISET 22.5.2024 8 Paikallisliikennekeskuksen kunnostus alkaa kesällä Linkki-liikenteen paikallisliikennekeskus saneerataan entistä ehommaksi Jyväskylän keskustassa. Sen kunniaksi julistamme nimikilpailun ja arvomme kivoja palkintoja osallistujille. ”Sehän voisi olla Linkkilä”, ehdottaa Peetter hypätessään Linkin kyytiin Leenan kanssa. Ku va : M er vi Va ro ne n Vapaudenkadulla sijaitseva paikallisliikennekeskus on ollut väliaikaisesti pois käytöstä elokuusta 2022 lähtien. Linkki-liikenne pysäkkeineen joutui väistymään viereiselle Asemakadulle, koska Kirkkopuistossa ja Kilpisenkadulla käynnistyivät suuret rakennustyömaat. Tilanne ei ollut ihanteellinen, mutta välttämätön. Parin vuoden hiljaiselon jälkeen Vapaudenkadulla alkaa taas tapahtua. Uudistuvan ja laajenevan paikallisliikennekeskuksen kunnostustyöt pääsevät käyntiin tänä kesänä. Urakka aloitetaan Kilpisenkadun päästä edeten kohti Nikolainkulmaa. Paluu Vapaudenkadulle toteutuu vaiheittain. Pysäkkejä saatetaan siirtää Asemakadulta syksyllä, ja paikallisliikennekeskus otetaan osittain käyttöön näillä näkymin marraskuussa. Uudistuva paikallisliikennekeskus tarjoaa Linkki-matkustajille entistä viihtyisämmät ja paremmat puitteet. Saneerauksessa uusitaan muun muassa katoksia, valaistusta ja infolaitteita. Koko komeuden arvioitu valmistumisaika on ensi vuoden elokuussa. Nimikilpailu Nyt kannattaa laittaa ideamylly pyörimään ja osallistua nimikilpailuun elokuun loppuun mennessä. Ehdota paikallisliikennekeskukselle nimeä täyttämällä lomake nettisivulla linkki.jyvaskyla.fi tai jätä nimiehdotuksesi kirjallisena Linkki-palvelupisteeseen (Asemakatu 7). Kaikki 31.8.2024 mennessä nimiehdotuksensa tehneet ovat mukana palkintojen arvonnassa. Palkinnot: 2 kpl 50 euron Linkki-lahjakorttia, 2 kpl leffalippupakettia sisältäen 2 lippua ja 4 paria Linkki-nilkkasukkia. MERVI VARONEN Ota seurantaan Linkin infokanavat Seuraamalla Linkin nettisivuja ja some-kanavia pysyt ajan tasalla joukkoliikenteen kuulumisista. Kattavin tietopaketti Linkin palveluista löytyy osoitteesta linkki.jyvaskyla.fi. Kun tarvitset tietoa erityisesti aikatauluista, reiteistä ja pysäkeistä, ota haltuun aikatauluja reittiopas reittiopas.jyvaskyla. fi. Rupeamalla Linkin Facebooktai Instagram-seuraajaksi pysyt vaivatta selvillä ajankohtaisista asioista, esimerkiksi joukkoliikennettä koskevista päätöksistä tai meneillään olevista kampanjoista. Jos et löydä etsimääsi tietoa, voit kysyä sitä myös palautepalvelun www.jyvaskyla.fi/palaute kautta. Linkkiuutiset-asiakastiedote ilmestyy vuosittain. Tutustu aiemmin ilmestyneisiin numeroihin linkki.jyvaskyla.fi/asiakaspalvelu. KRISTIINA PENTIKÄINEN Aivan mainioita Linkki-maskotteja Bussiloikka kouluun! -hanke täyttää pyöreitä vuosia. 10. juhlavuoden kunniaksi Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen eppuluokkalaiset saivat tehtäväksi suunnitella Linkille maskotin. Tuloksena syntyi upeita taideteoksia, joista ohessa muutama näyte. Bussiloikka kouluun on perusopetuksen 1. luokan oppilaille suunnattu, joukkoliikenteeseen ja kestävään liikkumiseen keskittyvä, draamallinen oppitunti. Bussiloikan tavoitteena on tutustuttaa pieniä koululaisia Linkki-matkustuksen käytänteisiin ja rohkaista käyttämään joukkoliikennettä. Opetustuokiot kaikille Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alakouluille on tarjonnut Jyväskylän seudun Linkki-joukkoliikenne. Kiertueen käytännön toteutuksesta vastaa Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry. Syksyllä 2024 Bussiloikkaa on tarkoitus laajentaa myös Äänekosken, Hankasalmen, Petäjäveden ja Toivakan kouluihin. KRISTIINA PENTIKÄINEN LINKKIUUTISET Linkkiuutiset on Jyväskylän, Laukaan, Muuramen, Äänekosken, Hankasalmen, Toivakan ja Petäjäveden Linkki-joukkoliikenteen asiakaslehti. Lehti ilmestyy vuosittain kaupunkija aluelehtien välisenä liitteenä. Linkkiuutisten uusin painos on noudettavissa kesällä 2024 myös Linkki-palvelupisteestä sekä kuntien infopisteistä. Toimitus Jyväskylän kaupungin Linkki-tiimi Taitto Wille Naukkarinen, Kuuverstas linkki.jyvaskyla.fi