Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Sivu 1 Nro 15 -13.4.2022 62. vuosikerta Nro 152022 Keskiviikkona huhtikuun 13. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Lähiruokaa pääsiäiseksi ja muulloinkin Tiina Lamminaho – Tämähän se on oikein lähiruokaa, kun teurastamokaan ei ole kaukana. Liha on taatusti tuoretta siinä vaiheessa, kun se saadaan asiakkaalle, Markku Sarava toteaa. Saravan tilalla on ollut lampaita 1980-luvun loppupuolelta lähtien, lampaiden pidon aloittivat Mauno ja Seija Sarava. – Tilalla oli 1990-luvulla huomattavasti enemmänkin lampaita, kuin nykyään. Siihen aikaan isot, valtakunnalliset teurastamotkin ottivat vastaan lampaita, Markku Sarava kertoo. Saravan tilalla touhutaan kolmen sukupolven voimin. – Kenenkään ei tarvitse tehdä yksin, se on kaikkien etu, Markku Sarava kertoo ja toteaa itse tottuneensa lampaisiin pienestä pitäen. – Niin hyvässä kuin pahassakin, kyllä ne olivat meille arkipäivää. Silloin 1980ja -90 -luvuilla lammas oli aika harvinainen tuotantoeläin, ei niitä joka talossa ollut. Eikä lampaanliha ollut kovin suosittua, Markku Sarava toteaa. – Osittain lampaanlihan väheksyntä johtui varmaan siitä, että vanhemmat ihmiset muistelivat aikoinaan taloissa villantuotannon takia pidettyjä lampaita, jotka teurastettiin todella vanhana. Eihän se kymmenvuotiaan lampaan liha parasta ole. Nykyään lampaat teurastetaan yleensä karitsoina eli alle vuoden iässä. Nykyään tunnetumpaa Edelleen lampaanlihaa ostetaan eniten pääsiäiseksi, mutta nykyään sitä syödään muulloinkin. – Sitä ostetaan vaikkapa kesällä grillattavaksi. Lampaanliha on nykyään jo tunnetumpaa, eikä sitä enää pelätä, vaan sitä uskalletaan ostaa ihan arkiruoaksikin, Sarava kertoo. – Meillä on sen verran vähän eläimiä, että liha menee suoramyyntinä, vakioasiakkaat jo kyselevät etukäteen, koska teurastuspäivä on. Olemme yrittäneet saada lihaa myyntiin ympäri vuoden, suurin määrä teurastetaan ennen pääsiäistä, mutta teurastukseen lähtee eläimiä myös kesällä ja syksyllä. Saravan lampaat teurastetaan Uuraisilla, joten matka ei ole pitkä. – Lammastaloutta ajatellen Keski-Suomessa on tapahtunut viime vuosina paljon positiivista, teurastamoitakin on tullut lisää. Tässä ihan lähellä on teurastamot nyt Uuraisilla ja Jämsässä, Sarava kertoo. – Nyt Jämsässä on myös Pirtin kehräämön toimipiste, joten villojakaan ei tarvitse enää viedä satojen kilometrien päähän. – Lähiruoka-ajattelu on vienyt eteenpäin lammastalouttakin. Ihmiset haluavat tietää, mistä heidän syömänsä liha tulee, ja lampaanlihakin on nyt trendikkäämpää kuin 1980-luvulla. Kun on kysyntää, on tullut lisää teurastamoita ja positiivinen vire vie alaa eteenpäin, Sarava toteaa. Tilalla on aikomus jatkaa lampaiden pitoa, ainakin toistaiseksi. – Pitäähän sitä maalla eläimiä olla, vaikka kyllä niistä vastuuta on. Joka päivä pitää useamman kerran käydä lampaita ”katsomassa”, ei voi välipäiviä viettää. Saravan tilalla on ollut lampaita 1980-luvulta lähtien, joten Markku Saravalle lammastalous tuli tutuksi jo pikkupoikana Saravan navetassa on nykyään vähemmän lampaita kuin kolmisenkymmentä vuotta sitten. TIINA LAMMINAHO
Sivu 2 Nro 15 13.4.2022 Nro 15 -13.4.2022 PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 6-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 Tapulin Tapulin takaa takaa PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. , maarit.nurminen@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 tai 0400 644 899. Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Levikki noin 1600 kpl. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Jyväskylä Ilmoitushinnat 2022: Sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2022: Kestotilaus 12kk 77e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. alv 10%): Viikon Viikon pakina pakina w w w. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. fi Maailmassa on ihmisiä, jotka ovat aina paikalla ensi kädessä, eivätkä vain viime tingassa. Meillä kaikilla on omat kommervenkkimme ja kiireemme. Vaellamme eri polkuja, vieraillemme eri kaupungeissa ja teemme omia valintojamme. Kuitenkin meille kaikilla on varattu sama päämäärä, paikka jossa riisumme sandaalit viileälle mosaiikkilattialle ja käymme valoa kohden kohdataksemme totuutemme. Kummitätini Seija oli niitä ihmisiä, jotka olivat paikalla ensi hädässä. Jo työnsä puolesta hän osasi hoitaa ihmisiä ja antaa tarvittavaa tukea sitä tarvitsevalle. Seijalle ei ihmisten auttaminen ollut sidoksissa työaikaan. Hän tiesi, että antamalla sai myös paljon takaisin, suuren ja tiiviin ystäväpiirin joiden kanssa saattoi viettää riemukkaita illanistujaisia. Ulkomaan lomilta palatessaan Seija toi mukanaan auringon ja sydämellisyytensä. Lapset saivat pieniä tuliaisia, mitä ei Suomen kaupoissa useinkaan ollut tarjolla. Muistan ainakin Kreikasta tuodut kivihelmet, jotka tämä poika omi itselleen, eikä laskenut kimmeltäviä jalokiviä kaulastaan koko kesänä. Kummitätini huulilta sain kuulla Valamon luostareista ja suurista herättäjäjuhlista.Valamoon on polkuni vienyt useinkin ja olen paikkaan ihastunut, mutta herättäjäjuhlat ovat jääneet odottamaan vuoroaan. Muistan keväät, kun Seija saapui laittamaan Petäjävedelle sukulaistensa hautoja. Sovittiin tulopäivä ja lähdin mielelläni hänelle kaveriksi istuttamaan orvokkeja. Suuri viikko menossa Suuri viikko, kärsimysviikko, piina viikko, ovat historian aikana nimenneet pääsiäisviikkoa. Tänä vuona vietämme suurta viikkoa monenlaisten varjojen tuntumassa. Sota, sen tuoma levottomuus ja turvattomuus ovat tulleet lähellemme ja pelko saa helposti vallan. Se on ymmärrettävää ja luonnollista. Tällaisissa tilanteissa ihmiset ovat menneinä aikoina oppineet kääntymään Jumalan puoleen. Hänen läheisyydestään on haettu turvaa ja rohkeutta kohdata edessä oleva. Miten tänään? Viimeiset kaksi vuotta olemme tottuneet ottamaan etäisyyttä toisiimme Koronan pelon vuoksi. Olemme oppineet ja joutuneet peittämään ison osan kasvoistamme maskeilla ollessamme ihmisten ilmoilla. Se ei ole lainkaan luonnollista vaikka onkin ollut tarpeen. Turvallisuuteen tarvitaan läsnäoloa ja läheisyyttä. Sen kokemiseen taas on tärkeää nähdä toistemme kasvot. Olemmekohan tottuneet liikaakin yksin ja eristyksessä olemiseen? Nyt kun uudet huolen pilvet ovat taivaalla, tarvitsemme toisiamme ja yhteyden tuomaa turvaa ja lohdutusta. Suuri viikko tarjoaa erityisiä yhdessä olemisen mahdollisuuksia. Sellaisia, joista menneet sukupolvetkin ovat ammentaneet. Pääsiäisaika seurakunnassa on erityistä aikaa. Viivymme ihmiskunnan elämän ja ikuisuuden kannalta keskeisimpien asioiden äärellä. Pääsiäisen sanoma kärsimisestä, kuolemasta ja kuoleman voittamisesta, on lohdullista, kestävää ja turvallisuutta antavaa. Pääsiäisen ajan Messut ja erilaiset hartaudet tuovat evankeliumin ydinsanoman lähellemme. Kokoonnutaan rohkein mielin kauniiseen kirkkoomme Pääsiäisen tilaisuuksiin rukoilemaan ja kuulostelemaan. Seurakunnan yhteen tuleminen antaa toivoa ja luottamusta siihen, että elämämme on viimekädessä Jumalan tiedossa ja hänen turvissaan. Itse menen Messuun aina jos se on mahdolista. En mene sinne siksi, että pitää mennä, vaan siksi, että olen oppinut rakastamaan Messua ja sen tuomaa rauhaa ja luottamuksen lisääntymistä. Hyvää ja siunattua Pääsiäistä kaikille! Kalevi Rautjoki Lapio olalla ja kastelukannu kädessä muistelimme menneitä. Niinä pieninä hetkinä tunsin lämpimän keltaisen kehrän kiertävän ympärillämme. Sanotaan sitä vaikka suojelusenkeliksi, kun en parempaa keksi. Miksi juuri ne ihmiset, jotka antavat kaikkensa toistensa hyväksi joutuvat myös loppujen lopuksi kärsimään kaikista enemmän? Kummitätini eli viimeiset vuotensa kipujensa keskellä ja kasvatti pitkään siiventynkiään ennen kuin armahtava enkeli saapui ja ojensi hänelle oikeat siivet, joilla saattoi lentää vapaana tuulena taivaan sinitaivaalle. – Pääsi herransa luokse terveenä ja sai olla lapsi taas, kuten Seijan pitkäaikainen Martta ystävä asian kauniisti muotoili lähettämässään tekstiviestissään. Kreikasta tuodut kivihelmet ovat aikojen saatossa kadonneet, mutta muisto niiden tuojasta ei haalistu koskaan. Samalla harmittelen, että olin lopulta vain yksi niistä ”viime tingassa ihmisistä” omiin kiireisiini vedoten, mutta uskoisin saavani anteeksi tämän tosiseikan, kun olen omat siipeni lunastanut ja kohtaamme siellä jossain, aurinkohatut päässämme ja lapiot olallamme, jatkaen kesken jäänyttä työtämme taivaan kukkakedoilla. In memorial, Seija Kauppinen Kreikasta tuodut kivihelmet Maarit Nurminen Pienen kunnan näyte On ollut suunnaton ilo seurata, miten joutuisasti ja ketterästi pienessä Petäjäveden kunnassa on varauduttu ukrainalaisten sotaa pakenevien ihmisten tuloon kuntaan. Onnelan työtoiminta on laittanut asuntoja kuntoon ja nätiksi ja niissä on kaikki tarvittava, jotta sotaa pakenevat saavat aloittaa elämäänsä Suomessa ja Petäjävedellä. Onnelan väki on tehnyt työtään suurella sydämellä, jotta pakolaisiksi joutuneilla olisi mahdollisimman viihtyisää olla. Monessa suuremmassa kaupungissa, Jyväskylä mukaan lukien asukkaat ovat kritisoineet Suomen Punaisen Ristin vastaanottotoimintaa muun muassa hitaudesta. Selväähän se on, ettei millään avustusjärjestöllä riitä resurssi suurten ihmismäärien saapuessa maahan. Vastaanottokeskuksille ja niitä hoitaville kuuluvat tietyt perusasiat, joten vapaaehtoisten työtä tarvitaan. Avustusjärjestöt lienevät myös uuden edessä; sotaa paenneet ja suomalaiset kohtaavat sosiaalisen median kanavissa, erityisesti Facebookissa. Siellä toiminta on hyvin suoraviivaista: sotaa paenneet perheet ilmoittavat tarpeistaan ja yksityisest vastaavat. Uudenlaisia auttamisen tapoja syntyy. Apua ihmiseltä ihmiselle. Petäjäveden kunnanjohtaja Mikko Latvalalla meni ylitöiksi viikonloppuna, kun ukrainalaisia tulikin oletettua aikaisemmin. Ripeästi kunta ilmoitti keräävänsä huonekaluja asuntoihin ja ensimmäinen keräys toteutettiin jo sunnuntaina. Petäjäveden kunnan toiminnassa yhdistyy sekä viranomaisten että yksityisten ihmisten auttamisen halu. Pieni kunta toimii joustavasti ja tehokkaasti, mistä on syytä olla ylpeä. BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Getsemane-ilta to14.4.klo 18.00. Tervetuloa! To 14.4. klo 18 Kiirastorstain messu kirkossa. Striimaus. Pe 15.4. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Striimaus. Klo 15 Jeesuksen kuolinhetken palvelus Petäjäveden kirkossa. Su 17.4. klo 10 Pääsiäisen riemullinen perhemessu kirkossa. Striimaus. Messun jälkeen juhlalounas srk-kodilla. Ma 18.4. klo 18 Toisen pääsiäispäivän iltamessu kirkossa. To 21.4. klo 13 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Eila ja Jouko Niemisellä, Hepomäentie 644. Su 24.4. klo 10 Messu kirkossa, saarna: Eija Hanhimäki. Klo 15 Rauhanyhdistyksen alueseurat kirkossa. Yhteisvastuumunkkeja myydään varausten mukaan pe 29.4. aamupäivällä. 70 snt/kpl, 2 €/3 kpl, 3 € /5 kpl. Varaa munkkisi ma 25.4. mennessä tekstiviestillä numerosta 0400 836 459. Tänä vuonna munkit vain varauksella. "Vehnänjyvä nukkuu alla paksun jään. Luojan käsky jälleen saa sen heräämään. Rakkaus vain luo meihin elämää. Aurinkomme, loista! Rakkaus, meihin jää! " (Virrestä 941) Markku Koskinen
Sivu 3 Nro 15 -13.4.2022 Hautapaikkojen haltijat haussa Tiina Lamminaho Petäjäveden seurakunta kaipaa tietoja uuden hautausmaan hautapaikkojen haltijoista. Jokaisella hautapaikalla pitäisi olla nimetty hautapaikan haltija, joka vastaa muun muassa haudalla olevasta muistomerkistä. – Hautapaikkaoikeus on voimassa 25 vuotta hautaamisesta. Sen jälkeen hautapaikkaoikeuden voi uusia 25 vuodeksi tai sen voi irtisanoa. Meillä on paljon yli 25 vuotta vanhoja hautapaikkoja, joiden sopimuksia ei ole uusittu, eikä irtisanottu; siksikin meille olisi tärkeää saada hautapaikkojen haltijoiden tiedot ajan tasalle, Petäjäveden seurakunnan suntio-hautausmaanhoitaja Mirja Pietiläinen kertoo. Hautapaikan haltija voi ilmoittaa yhteystietonsa eli nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa Pietiläiselle sähköpostitse osoitteeseen mirja.pietilainen@evl.fi. – Minä voin sitten olla tarvittaessa yhteydessä hautapaikan haltijaan, kun minulla on yhteystiedot. Jonkin verran olen selvitellyt hautapaikan haltijoiden yhteystietoja itse ja ollut heihin yhteydessä. Sopimuksia on jo uudistettu, ja viitisenkymmentä hautapaikkaa on luovutettu seurakunnalle, mutta vielä on paljon yhteystietoja saamatta, Pietiläinen kertoo. Hautaustoimilain mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä voi periä maksuja hautasijan luovuttamisesta, hautaamiseen liittyvistä palveluista ja haudan hoidosta, mutta maksut saavat olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruiset. – Eli tuottoa hautapaikat eivät seurakunnalle tuo, mutta niistä on kuluja. Haudanhoitosopimuksiahan me emme enää tee, meillä on ainoastaan muutama vanha sopimus hautojen hoidosta ja ne me hoidamme edelleen. Jos hautapaikan haltija ei itse hoida hautaa, hän voi tehdä sopimuksen haudan hoidosta esimerkiksi Petäjäveden puutarhan tai Even kukan kanssa, Pietiläinen sanoo. – Hautausmaalla on paljon sellaisia hautoja, joita ei ole hoidettu vuosiin, ja kivistäkin nimet ovat jo kuluneet. Jos emme saa mitään tietoa hautaoikeuden haltijoista, yli 25 vuotta vanhat haudat lunastetaan seurakunnalle kuulutuksen jälkeen. Kivien oikaisu omaisten vastuulla Haudalle sijoitettavista hautakivistä ja muista muistomerkeistä päättää hautaustoimilain mukaan hautaoikeuden haltija. Lain mukaan muistomerkin hyväksyy hautausmaan ylläpitäjä, eikä haudalle sijoitettua muistomerkkiä saa poistaa ilman hautausmaan ylläpitäjän suostumusta. Hautaoikeuden lakattua hautausmaan ylläpitäjän tulee tarjota hautaoikeuden haltijalle tilaisuus poistaa hautamuistomerkki. Jos hautamuistomerkkiä ei ole poistettu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hautaoikeuden haltijalle on varattu tilaisuus sen poistamiseen, hautamuistomerkki siirtyy hautausmaan ylläpitäjälle vastikkeetta. – Jos omaisia ei löydy eikä hautaoikeutta uudisteta, eikä kukaan kerro, mitä hautamuistomerkille haluttaisiin tehdä, meidän täytyy korjata hautamuistomerkki pois. Vanhat hautakivet toimitetaan murskattavaksi, Mirja Pietiläinen sanoo. – Hautaoikeuden haltija vastaa myös haudalla olevan muistomerkin kunnosta. Olemme vieneet jo kolme vuoden ajan keltaisia lappuja sellaisille haudoille, joiden muistomerkki vaatii oikaisua, mutta muistomerkkejä on edelleen oikaisematta, Pietiläinen kertoo ja sanoo, että kallellaan olevat hautakivet saattavat kaatua ja aiheuttaa vaaraa. – Hautausmaalla on jopa kaatuneita kiviä. Jos omaiset eivät pysty itse tekemään roudan liikuttelemille kiville mitään, esimerkiksi kivifirmat tekevät hautakivien oikaisuja. Hautakivien oikaisusta tai poistamisesta pitää olla yhteydessä minuun, sellaisiltakaan haudoilta, jossa hautaoikeus on loppunut, ei saa viedä muistomerkkiä pois ilmoittamatta siitä seurakuntaan. Lahot koivut poistettiin Kevättyöt hautausmaalla aloitetaan, kun lumet sulavat. – Puutarhuri on aloittanut työt yleensä toukokuun alussa, mutta se riippuu siitä, miten kevät etenee, Pietiläinen toteaa. – Talven aikana emme ole keränneet kukkia kummuilta. Pinnat tasataan ja nurmetetaan, kun lumet ja routa ovat sulaneet. Talven aikana hautausmaalta on kaadettu lahovaurioisia koivuja. – Viimeiset kaadettiin joulukuussa, osittain kiipeilykaatona, jotta hautamuistomerkeille ei aiheutuisi vaaraa. Nyt hautausmaa on lähinnä mäntykangasta. Täytyy katsoa, istutetaanko sinne jossain vaiheessa pihlajia, vaahteraa tai muita sellaisia puita, ja jos istutetaan, niin mihin, Pietiläinen sanoo ja kertoo, että lahovaurioiden lisäksi toinen syy koivujen kaatamiseen oli varisevien lehtien määrän vähentäminen. – Meillä on varaa pitää vain yhtä puutarhuria. Olemme pitäneet syksyisin ja keväisin haravointitalkoita, talkoolaisia on kyllä saatu kivasti. Ja kyllä hautausmaalla vieläkin on haravoimista, vaikka koivut kaadettiinkin, Pietiläinen toteaa. Petäjäveden uudella hautausmaalla on paljon hautapaikkoja, joiden haltijoista seurakunnalla ei ole tietoja. Hautapaikan haltijoiden toivotaan ilmoittavan itse yhteystietonsa suntio-hautausmaanhoitaja Mirja Pietiläiselle sähköpostiosoitteeseen mirja.pietilainen@evl.fi. Mika Lassilan töitä Kuohun kylätalolla Maarit Nurminen Mika Lassila juhlistaa 40-vuotista uraansa juhlanäyttelyllä Kuohun kylätalolla. Lassila on tunnettu muun muassa pilapiirroksistaan, lehtijuttujen kuvituksista sekä työstään Yleisradion TV-graafikkona. -Nykyisin teen jonkin verran karikatyyritauluja esimerkiksi syntymäpäivälahjoiksi. Näyttely koostuu Lassilan töistä muun muassa leikekirjoihin kerättynä. Vanhimmat työt ovat 1960-70 -lukujen vaihteesta. -Erityisesti vaimo, lapset ja lapsenlapset olivat sitä mieltä, että jonkin näyttely pitää järjestää ja he sen myös toteuttavat, Lassila sanoo. Lassilan näyttely Kuohun kylätalolla 15. 18.4. pe ma klo 11-15 sekä 22. 25.4. pe ma klo 11-15. Mika Lassilan töihin voi tutustua Kuohun kylätalolla. Hakamaan lammastila palkittiin vuoden lähiruokateosta Hakamaan lammastila palkittiin vuoden lähiruokateosta Lähiruoka & luomu -messuilla Helsingissä. Palkintoperusteissa todetaan muun muassa, että yrittäjät Maija ja Samppa Suutarinen tekevät näkyväksi lähiruoan merkitystä sekä puhtaiden, eettisesti kestävällä tavalla tuotettujen raaka-aineiden käyttöä. Palkintoa tavoitteli yhteensä seitsemän ehdosta eri puolilta Suomea. -MN Petäjävedeltä kotoisin olevan toimittaja Satu Kakkorin ja kollegansa Katri Niemisen Keskisuomalaisessa ollut juttukokonaisuus Jyväskylän vesilaitoksen myyntiin liittyen on ehdolla Vuoden juttu -sarjassa. Suuri Journalistipalkinto -tunnustukset jaetaan toukokuun alussa. Palkinnon saajista päättää palkintolautakunta. Vesijuttu ehdolla TIINA LAMMINAHO
Sivu 4 Nro 15 13.4.2022 Nro 15 -13.4.2022 HANNA MÄKINEN Viihtyisät majoitustilat ukrainalaisille pakolaisille Hanna Mäkinen Onnelan päiväja työtoiminnan väki ahkeroi maalis-huhtikuussa entisen käsija taideteollisuuskoulun asuntolarakennuksen tiloissa. – Laitamme koteja valmiiksi ukrainalaisille pakolaisille, kertoo Mirja Strandman. – Siivoamme kaiken katosta lattiaan. Ikkunat, kaapit, vessat, tiivistää Maija Liimatainen. Mirja Strandmanin mukaan toimeen on tartuttu hyvillä mielin. Hyvään tarkoitukseenhan tämä menee; jollekin tuolta sodan keskeltä tulevalle ja turvallisen paikan tarvitsevalle ihmiselle. Siivousurakkansa Onnelan porukka aloitti jo maaliskuun puolivälissä. Aluksi huoneistot tyhjennettiin ylimääräisestä ja käyttökelvottomasta tavarasta. Imuroinnin ja perusteellisen puhdistuksen jälkeen oli huoneistojen varustamisen ja sisustamisen vuoro. Lahjoitusja kierrätystavarat päätyivät omille paikoilleen keittiöja makuutiloihin. Viime viikon torstaina alimman kerroksen huoneistot odottivat jo asukkaita puhtaina, kotoisina ja viihtyisinä. Seuraavien viikkojen aikana Onnelan väki valmistelee loputkin asuntolarakennuksen kahdeksasta huoneistosta. Tarkoitus on, että huoneistoihin majoittuu ukrainalaisia, tilapäisen suojelun alaisia ihmisiä. – Me haluamme, että he tuntevat itsensä tervetulleeksi tänne tullessaan. Sen takia me haluamme tehdä nämä huoneistot kodeiksi. Haluamme tänne verhot, astiat, matot, sängyt ja petivaatteet, Liimatainen listaa. – Vielä emme tiedä, tuleeko tänne lapsia, mutta tuolla alhaalla meillä leluja ja pelejä valmiina. Paikallisesta kukkakaupasta olemme saaneet huoneistoihin lahjoituksena tulilatvoja, lisää ohjaaja Tiina Leppänen. – Vaatteita emme ole vielä keränneet. Odotamme ensin tietoa siitä, ketä ja minkä kokoisia ihmisiä sieltä on tulossa, Leppänen jatkaa. Juhani Oksanen ja Sakari Pienmäki kantoivat viime viikon torstaina sänkyjä asuntolarakennuksen huoneisiin. Valmiiksi sisustetut ja varustetut asunnot on tarkoitettu ukrainalaisille, tilapäistä suojelua Suomesta hakeneille henkilöille. Yksi alimman kerroksen valmiista kodeista on sisutettu vihreän väriteeman mukaisesti. Muissakin huoneistoissa sisustukset on mietitty väriteemojen kautta. Haastattelutauolla Mirva Strandman, Juhani Oksanen, Ismo Eskelinen, Kimmo Pajuaho, Sakari Pienmäki, ohjaaja Tiina Leppänen ja Maija Liimatainen Onnelan päiväja työtoiminnasta. Ensimmäiset ukrainalaisperheet saapuivat Petäjävedelle perjantaina – Ensimmäiset Ukrainasta tulleet perheet majoittuivat Petäjävedelle, Tähtiniemenraitin asuntolarakennukseen perjantaina, kertoo Petäjäveden kunnanjohtaja Mikko Latvala. Asuntola toimii väliaikaisena hätämajoituspaikkana ukrainalaisille, tilapäisen suojelun alaisille ihmisille. Sunnuntaina kunta järjesti keräyksen, jonka avulla hankittiin muun muassa huonekaluja, kodintekstiilejä ja keittiötavaroita ukrainalaisten vuokraamiin, vielä tyhjiin asuntoihin. Maanantaina Petäjäveden kunnanhallitus päätti kustantaa työpaikan saaneiden, tilapäisen suojelun alaisten ukrainalaisten kahden ensimmäisen kuukauden vuokrat heidän itse hankkimissaan vuokra-asunnoissa. Kunta pyrkii tällä tavoin helpottamaan ukrainalaisten työllistymistä Petäjävedelle. Ensimmäisten kahden kuukauden jälkeen ukrainalainen työntekijä vastaa itse kuluistaan, ellei valtion kanssa siihen mennessä toisin sovita. Kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtajan tekemään päätökset majoituskustannusten korvaamisesta työpaikan ja tilapäisen suojelun perusteella. Maahanmuuttovirasto suunnittelee toimintamallia, jossa kunnille korvataan tilapäisen suojelun alaisten ukrainalaisten majoituskulut.
Sivu 5 Nro 15 -13.4.2022 Kaikki alkoi naiskotiteollisuuskoululla Hanna Mäkinen Kutominen on ollut Sisko Henttiselle henkireikä ja hyvän olon lähde kohta kuuden vuosikymmenen ajan. Kangaspuihin ja kutomiseen parikymppinen Sisko, tuolloin vielä Ässämäki, tutustui 1960-luvun puolivälissä Petäjäveden naiskotiteollisuuskoululla. Läheisessä Toikkasen kaupassa piikonut nuori nainen käveli eräänä päivänä koulun ovesta sisään tarkoituksenaan päästä kutomaan kapioita. Rehtori Reetta Pyykön opettaessa yläkerrassa ompelua, löysi Sisko alakerrasta kangaspuut. – Siitä se alkoi sitten, toteaa Henttinen. Ensimmäisen vuoden aikana käsistään kätevä nainen teki ryijyjä, nukkamaton, matkahuovan ja mattoja. Nuo käsityöt päätyivät kesällä 1965 vihittyjen Sisko ja Felix Henttisen kotiin. Kudontapiirin opettaja Naimisiin mentyään Sisko Henttinen työskenteli naiskotiteollisuuskoululla talonmiehenä, keittäjänä ja siivoajana. Viimeisen, koulun muuttoa edeltäneen vuoden Sisko oli myös naiskotiteollisuuskoulun oppilas. Kotiteollisuuskoulun muutettua Miilutielle vapautui entinen, sillan kupeessa sijainnut koulurakennus asumiskäyttöön. Vanha koulu sai asukkaikseen Sisko ja Felix Henttisen sekä melkoisen määrän pariskunnan sukulaisia. 1970-luvun alussa Sisko Henttinen ryhtyi vetämään kodissaan kansalaisopiston kudontapiiriä, Petäjäveden ensimmäistä. Kahdelle kudontapiirin ryhmälle löytyi tilaa talon isosta salista, johon mahtui vaivatta kangaspuita. – Akat kutoivat siellä yötä päivää, pyhänäkin, muistelee Henttinen nauraen. ”Mä tykkäsin siitä koulusta” Kansalaisopiston kudontapiiriä Henttinen ohjasi seitsemän vuoden ajan. Pesti päättyi, kun Henttinen ryhtyi uuden Petäjäveden kotiteollisuuskoulun talonmieheksi ja siivoojaksi. – Mä tykkäsin siitä koulusta. Se ilmapiiri oli semmoinen. Opettajien kanssa tuli hirveän hyvin toimeen. Reetan kanssa oltiin ikuiset ystävät. Eikä minun ole koskaan tarvinnut hakea töihin, ne ovat aina pyytäneet minua. Rentouttava harrastus Kutomista Sisko Henttinen harrasti myös toimiessaan kunnallisena perhepäivähoitajana. Vuosikymmenten varrelle on osunut vain yksi ajanjakso, jonka aikana rakas ja tärkeä harrastus on ollut paitsiossa. – Oli seitsemän vuotta, että mä en kutonut. En koskenutkaan kangaspuihin. Ne olivat sängyn vieressä, että tulisi inspiraatio, mutta ei tullut. – Sitten rupesin kutomaan taas. Mä jotenkin niin tykkään siitä kutomisesta ja kaikesta. Se rentouttaa. – Se on semmoista, että mun on vaan pakko saada tehdä jotakin. Kotona illalla mä leikkaan matonkuteita makuuhuoneessa, tai jotakin teen käsilläni. Mulla pitää olla koko ajan jotakin tekemistä. Käsitöiden tekemisestä, samoin kuin metsästä, Henttinen saa hyvän olon. Apua vasta-alkajille Sisko Henttinen on elämänsä aikana myös huovuttanut, värjännyt ja käynyt pajutyökursseilla. Kaikkea ei enää jaksa, mutta kudonta on se, joka on jäänyt jäljelle. Oman harrastamisen ohella Henttinen käy auttamassa muita ihmisiä harrastuksen alkuun. – Heikkilänperälläkin, josta olen kotoisin, kävin monessa talossa rakentamassa mattojen loimia. – Mä sanon aina, että tulen mielelläni auttamaan. Mä haluaisin, että ihmiset oppisivat kutomaan, ja että he nauttisivat kutomisesta. Sisko Henttinen on ollut — ja on yhä edelleen — monessa mukana. Kansalaisopiston kudontapiirin monivuotinen vetäjä ehti aikoinaan mukaan myös Petäjäveden vireään teatteritoimintaan. Käsityöihminen oli luonnollinen valinta teatterin ”vaatehuollon johtajattareksi”. Viime vuosina Henttinen on toiminut esimerkiksi seurakunnan ruoka-apupakettien hakijana ja jakajana. Keittiön verhojen variksista isompi on Sisko, pienempi Felix. Sisko Henttisen töitä on parhaillaan esillä Keuruun kansalaisopiston kevätnäyttelyssä. Värikäs matto on Siskon elämänkaarimatto, surutyönäkin tehty. Mattojen vieressä oleva taulu esittää Sisko Henttisen jo edesmennyttä miestä, Felix Henttistä. Taulun mallina on ollut pariskunnan Ville-pojan 6-vuotiaana taitelema muotokuva isästä. Keuruun kansalaisopiston kevätnäyttely on esillä Keuruun museossa, Kamanassa, 27.4. saakka. HANNA MÄKINEN
Sivu 6 Nro 15 13.4.2022 Nro 15 -13.4.2022 HANNA MÄKINEN Värikästä tarjottavaa pääsiäispöytään Hedelmä-rahkapiiras 2 1/4 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 75 g voita pehmitettynä jauhoihin 1 dl kuohukermaa vaahdotettuna Nopeasti sekaisin ja piirasvuokaan Päälle täyte: 1 prk persikoita paloiteltuna ja valutettuna (425/250g) 1 prk ananaskuutioita valutettuna 1 prk maitorahkaa 1 dl kuohukermaa 1 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 1 muna Täytteen aineet sekoitetaan ja kaadetaan pohjan päälle. Paista n. 200 asteessa n. 40 min Lohipiiras 75 g voita 11/2 dl vehnäjauhoja 1/2 dl perunajauhoja 1 dl kaurahiutaleita 1 tl leivinjauhetta 1 dl vettä tai maitoa Hanna Mäkinen Petäjäveden seurakunnan keskiviikkoisessa pääsiäisleivontaillassa kolme leipuria valmisti sekä suolaista että makeaa, pääsiäispöytään sopivaa tarjottavaa. Leipurit olivat yhteistuumin valinneet valmistettaviksi herkuiksi lohipiirakan ja värikkään hedelmärahkapiirakan. Ideana oli, että jokainen osallistuja saisi tuoda leivontailtaan mukanaan paperille kirjatun, hyväksi havaitun pääsiäisreseptinsä. Illan aikana noista resepteistä oli tarkoitus koota vihkonen jokaiselle osallistujalle kotiin viemisiksi. Pääsiäisleivonnan ohjaajaksi nimetty Helena Reina sai seurakuntakodin keittiöön leivontakavereikseen koskenpääläiset S uvi Kastepohjan ja Aune Malmbergin. Kastepohja ja Malmberg olivat saaneet vihiä pääsiäisleivontatapahtumasta vieraillessaan Petäjävedellä Naistenpäivän juhlassa maaliskuun alkupuolella. Osallistujamärällä mitattuna pääsiäisleivontailta jäi selvästi jälkeen Naistenpäivän juhlan suosiosta, mikä saattoi osaltaan johtua pääsiäisleivontailtaa edeltäneistä lumimyräköistä ja niitä seuranneista kurjista autoilukeleistä. Koskenpääläis-petäjävetisen yhteistyön seurauksena pääsiäisleipomukset valmistuivat ripeää tahtia. Kaikesta näki, että nämä leipurit eivät olleet ensimmäistä kertaa asialla. Aherrusta säesti mukava rupattelu. Toimittajan kysyessä kolmikolta pääsiäisen suosikkisyötäviä, nousi ensimmäisenä esiin perinteistäkin perinteisempi herkku, mämmi. Mämmiä voi käyttää monella tavalla. Se ei vaan se kerman kanssa syötävä herkku, vaan siitä voi tehdä vaikkapa mämmikakun tai mämmi rahkaa. Niitä on lukemattomia vaihtoehtoja, totesi Suvi Kastepohja. Mämmin lisäksi Kastepohja pääsiäispöydässä on usein ollut tilaa myös itse tehdylle pashalle ja kulitsa-leivonnaiselle. Tänä pääsiäisenä Kastepohja aikoo kokeilla pääsäislimpun valistamista pataleipänä. Aune Malmberg pääsiäissuosikkeja ovat rahkapiirakka ja puolukkainen marjamämmi. Marjamämmin valmistamiseen täytyy Malmbergin mukaan varata kaksi päivää. Mämmin tekemisen menee ensin päivä, jauhoja ja maltaita kun pitää lisätä seokseen vähitellen. Aune Malmberg, Helena Reina ja Suvi Kastepohja valmistivat viime keskiviikon pääsiäisleivontaillassa makean hedelmä-rahkapiiraan ja suolaisen lohipiirakan. – Sitten se täytyy jäähdyttää. Nostan sen yöksi kylmään, ja seuraavana päivänä paistan sen, kertoo Malmberg. Helena Reina suosii pääsiäisenä erilaisia rahkasta valmistettuja herkkuja, kuten hedelmärahkaa. – Mämmi ostetaan kaupasta. Sitä en ole tehnyt kuin pari kertaa itse, sanoo Reina Sekoita pehmeä rasva ja jauhot, lisää kylmä neste. Tasoittele taikina piirakkavuokaan ja levitä. Päälle täyte: 150 g silputtua kylmäsavulohta 200 g tuorejuustoa 2 dl maitoa tai kermaa 2 munaa tilliä Paista n. 200 asteessa n. 30 min Pääsiäisen piirakkapöytä: lohipiirakkaa, hedelmä-rahkapiirasta ja ilman liivatetta valmistettu rahka-juustokakku. Helena Reina toi pääsiäisleivontaan ilman liivatetta leivotun rahka-juustokakun, jonka leivontaillan osallistujat koristelivat paikan pääällä. HELENA REINA
Sivu 7 Nro 15 -13.4.2022 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi TOIMITILOJA VUOKRATTAVANA Huom. yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. Asematie 6. Lisätietoja: Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi JALKAPALLON TN-VUOROT MA 17:00 – 18:30 P7 + P8 MA 18:30 – 20:00 AIKUISFUTIS MA 18:30 – 19:30 KUNTOFUTIS (1.5. ALK.) MA 19:00 – 21:00 MIEHET TI 17:00 – 18:00 T9 JA T10 TI 18:00 – 19:00 P9 TI 18:00 – 19:00 P11-13 KE 18:15 – 19:45 NAISET KE 19:45 – 21:15 MIEHET TO 17:00 – 18:00 T9 JA T10 TO 17:00 – 18:00 P9 TO 18:00 – 19:00 P11-13 TO 18:30 – 20:00 AIKUISFUTIS PE 19:00 – 21:00 MIEHET SU 16:00 – 17:30 NAISETLENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit ma klo 17.3018.30, D-juniorit ma ja to klo 17-18.30, naiset ma klo 20-21.30 ja pe klo 17-19. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. Lisätietoja: Sanna Pahkala, 040 825 1807, sajopahkala@gmail.com. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja talviuinnin. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail. com. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. • Klapien tekoa koneellisesti. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Puh. 041 3177380 Suutarintie 1 AUKIOLOAJAT: ma sulje u, ti-pe 10-17, la 10-14. (Tilaukset sopimuksen mukaan) Ammattilainen! Varaa tilasi tästä! Tilaa itselle tai lahjaksi! 3 kuukautta 20 euroa. MUISTOKIVITYÖT • Muistokivet • Uudistukset • Oikaisut • Puhdistukset • Haudan kohennukset 044 551 4385 teppo.vaahtera@gmail.com KOULUTETUT HIEROJAT Varaa aika timma.fi/petajavedenhierontarelax Relax MIRVA NIININEN p. 045 315 0303 TMI MARIKA JUNIKKA P. 040 771 3714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) P. 040 732 0821 TMI MAIJA VIDGREN P. 044 533 9020 (ilta-aikoja) PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen p. 0500 546 090, ajanvaraus puhelimitse tai viestillä Palvelemme Apteekin talossa, os. Papintie 2-4 A 5 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin. SAMULI KIPRONEN P. 044 985 7112 OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut ma-ke-pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. OP Petäjävesi MIRKAN LEMMIKKITARVIKEPUOTI Täysruoat ja tarvikkeet koirille, kissoille ja pieneläimille! Mirkka / 040 571 9306 mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail.com Asematie 6 (käynti P-vesi-lehden takana) Huhtitoukokuussa auki maanantaisin ja torstaisin klo 11-17. Tervetuloa! Myös sopimuksen mukaan. (Suljettu to 5.5., to 12.5. ja ma 16.5. sekä pyhäpäivät)
Sivu 8 Nro 15 13.4.2022 Nro 15 -13.4.2022 Seuratoiminta Arvoisat asiakkaamme! Asiakaspalvelu toimistolla perjantaisin kello 9-12; muina aikoina sopimuksen mukaan. Petäjävesi-lehti EI ILMESTY viikolla 16. Lehden väki lomailee 12.-19.4.2022. Kiireellisissä asioissa yhteydenotot puhelimitse puh. 0400 644 899. AINEISTOT: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi. puh. 050 366 7691 tai 0400 644899. Aikaisen painoaikataulun vuoksi aineistojen tulee olla toimistolla ehdottomasti maanantaisin. KESÄLEHTI 2022 ilmestyy keskiviikkona 18.5.2022. Aineistot kesänumeroon perjantaihin 13.5.2022 mennessä. Petäjäveden Vanhustentuki ry: Kevätkokous to 28.4.2022 klo 17.00 (hallitus klo 16.30) Pihlajarinteellä. Tervetuloa. Hallitus Kylähölkkäsarja käyntiin Keski-Suomen kylähölkkäsarja 2022 käynnistyy 23.4. Pihtiputaalla Muurasjärven ympärijuoksulla. Yhteensä kylähölkkäsarjassa on kahdeksan osakilpailua. Petäjävedeltä mukana ovat Heikkilänperän hölkkä 11.6. sekä uutena osakilpailuna Töllin taipaleen juoksu 6.7. Lähialueelle sijoittuvat myös Sarvenperän säntäys 18.6. ja Lampsin lenkki Kuohulla 30.7. Kylähölkkäsarja on pisteytetty siten, että joka kisassa sarjan voittaja saa 30 pistettä, toinen 29 pistettä ja niin edelleen. Yli 40-vuotialle on luvassa ikähyvityspisteitä. Naisten ja miesten sarjoissa eniten pisteitä keränneet juoksijat saavat palkinnoksi ilmaisen osallistumisen Finlandia Marathonille, haluamaansa sarjaan. Keski-Suomen kylähölkkäsarjaa ideoineen Tuomas Kaihlavirran mukaa hölkkäsarjan tavoitteena saada ihmisiä liikkumaan enemmän. Tarkoituksena on myös levittää tietoa eri puolille maakuntaa juostavista, pienistä hölkkätapahtumista laajemmalle yleisölle. Petäjäveden Perussuomalaiset SYYSJA KEVÄTKOKOUS 17.4.2022 ST1-kabinetissa klo 16. Kokoonkutsuja Heikki Puhakka/puheenjohtaja YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITOAVUSTUKSET ilmoitetaan haettaviksi 31.5.2022 klo 15.00 mennessä. Hakemuslomake on saatavissa kunnan kotisivuilta www.petajavesi.fi ? asiointi ? kuulutukset Avustus myönnetään niille teille, joihin on perustettu tiekunta. Tien varrella pitää olla ainakin yksi ympärivuotisessa asuinkäytössä oleva talous vähintään 0,5 km etäisyydellä. Allekirjoitettu avustushakemus on toimitettava kunnanvirastoon määräaikaan mennessä mieluiten sähköpostitse kirjaamo@petajavesi.fi tai osoitteeseen Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi. 13.4.2022 Kuntarakennelautakunta KORONAROKOTUS VKO 15 ROKOTUSVUOROSSA OVAT: 1. JA 2. ROKOTUS: kaikki yli 5-vuotiaat 3. ROKOTUS: kaikki yli 18-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat yli 12-vuotiaat 4. ROKOTUS: yli 80-vuotiaat sekä voimakkaasti immuunipuutteiset yli 12-vuotiaat Yli 80-vuotiaille suositellaan ajan varaamista etukäteen. SÄHKÖINEN AJANVARAUS: https://oma.hyvis.fi/group/keski-suomi/ajanvaraus AJANVARAUS PUHELIMITSE: 014 269 0540, ma-to klo 8-11 Lisätietoja: www.seututk.fi KORONAROKOTUS VKO 16 ROKOTUSVUOROSSA OVAT: 1. JA 2. ROKOTUS: kaikki yli 5-vuotiaat 3. ROKOTUS: kaikki yli 18-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat yli 12-vuotiaat 4. ROKOTUS: yli 80-vuotiaat sekä voimakkaasti immuunipuutteiset yli 12-vuotiaat Yli 80-vuotiaille suositellaan ajan varaamista etukäteen. SÄHKÖINEN AJANVARAUS: https://oma.hyvis.fi/group/keski-suomi/ajanvaraus AJANVARAUS PUHELIMITSE: 014 269 0540, ma-to klo 8-11 Lisätietoja: www.seututk.fi Läntisen Keski-Suomen MUSIIKKIOPISTON OPPILASVALINNAT 2022 Haku musiikkiopiston instrumenttiopetukseen on avoinna nettisivulla 25.4.-8.5. Samalla lomakkeella voi hakea sekä lasten ja nuorten perusasteen opetukseen, että aikuisten (yli 20 v.) avoimen osaston opetukseen. Hakijan kotikunta on oltava Keuruu, Multia tai Petäjävesi. Haettavat instrumentit piano, viulu, sello, kontrabasso, sähköbasso, kitara, sähkökitara, huilu, klarinetti, saksofoni, trumpetti, käyrätorvi, pasuuna, baritoni, tuuba, rummut sekä laulu (huom. laulu vain yli 12-vuotiaille). Soittimiin ja soitonopetukseen pääsee tutustumaan soitinesittelykonsertissa Keuruun Kimarassa ti 26.4. klo 18.30-19.30. Kirkonkylän koulun oppilaille oma soitinesittelykonsertti pidetään ke 20.4. Lisätietoa ja ilmoittautuminen www.keuruu.fi/ musiikkiopisto tai 040 -1784 085 (toimisto). Kotimaan musiikkikentän arvostetuimpiin ja tyylillisesti monipuolisimpiin artisteihin kuuluva Yona esittää Jazz Jkl Collectiven solistivieraana jazzstandardien suomenkielisiä käännöksiä paljastaen samalla juurensa jazzlaulajana ja heittäytyvänä tulkitsijana! Valovoimainen pitkän linjan laulaja ja lauluntekijä Yona on todellinen oman tiensä kulkija. Kahdeksan studioalbumia julkaissut ja lukuisten muiden artistien levyillä vieraillut kameleonttimainen musiikintekijä leikittelee taidokkaasti eri genreillä luoden ajatonta, eklektistä taidepoppia. Yonan debyyttialbumi toi hänelle Vuoden tulokas -Emman, ja uusin, Tapiola Sinfoniettan kanssa levytetty “Uni johon herään” on parhaillaan ehdolla Teosto-palkinnon saajaksi. Jazz Jkl Collectiven solistivieraana Yona tulkitsee tunnettuja jazzstandardeja harvemmin kuultuina suomenkielisinä versioina. Oman latauksensa iltaan tuo hänen taustansa jazzlaulajana. “Nuoruuden unelmassani olin nimenomaan jazzlaulaja!”, Yona riemuitsee. Yona – laulu, Tuomas Paukku – kitara, Marian Petrescu – piano, Pekka Törmänen – basso, Kasper Halttunen – rummut. Petäjäveden jazzklubi: Jazz Jkl Collective feat. Yona Auditoria Miilussa la 16.4. klo 17. Liput 15/10 €. Lippujen ennakkovaraus: https://forms.gle/XuJK37KaEGWjQKRH9 Petäjäveden Kalastus / Osakaskunnan vuosikokous:28.4.2022 13:00 Kahvila Freesi, Sääntömääräiset asiat. KUULUTUS MAASTOLIIKENNELAIN MUKAISESTA HAKEMUKSESTA Keski-Suomen Moo?orikerho ry hakee maastoliikennelain mukaista lupaa moo?oripyörien SM trialkilpailuiden järjestämiseksi 16.7.2022 Petäjävedellä Koskensaaren naulatehtaan maastoissa. Kuulutus rei?kar?oineen on nähtävillä 6.4. 20.4.2022 välisen ajan Petäjäveden ?etoverkossa (www.petajavesi.? => kuulutukset). Kirjalliset muistutukset on esite?ävä 20.4.2022 klo 15.00 mennessä osoi?eeseen Petäjäveden kunta, lupalautakunta, Suutarin?e 4, 41900 Petäjävesi tai kirjaamo@petajavesi.?. Lisä?etoja ympäristösihteeri p. 040 837 4201. LUPALAUTAKUNTA PETÄJÄVEDEN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS pidetään ma 25.4.2022 klo 18.00. Kokousta on mahdollista seurata paikan päällä auditorio Miilussa tai videoinnin kau?a, linkki videoyhteyteen julkaistaan kunnan verkkosivuilla ja Facebookissa. Laatua Jazzklubilla