2 Tortone 2017 Alkuun on hyvä tehdä tunnustus, sitten se on pois alta. En nimittäin muista, mistä luin tai kuulin jonkun toteavan, että hänen luontosuhteensa on kiinteä. Toisaalta ei ole olennaista, kuka tämän suustaan päästi. Se on, että sana, luontosuhde, jäi mieleen pyörimään – miten monenlaista sitä on, ja onko ihmistä ilman luontosuhdetta. Nythän tietysti on helppo jokaisen todeta olevansa kädet kyynärpäitä myöten luonnossa; kesä on monenlaisen kuokkimisen aikaa ja niemennokkaan tohtivat lähteä nekin, joita ei helmikuun helteillä ulos saa. Kylmyyteen lähinnä varustelukysymyksenä suhtautuvat kuten luontokuvaajat ja muut uskalikot toki voivat todistaa, että elämyksensä ja seurattavat asiansa on marraskuisessakin metsässä. Monella haraa talvessa vastaan jo se, että pelkällä kauppareissulla on topattava itsensä ja pesueensa Michelin-ukoksi. Toisaalta taas kesä perustellusti risoo esimerkiksi allergikkoja ja kuumuuskin ottaa monille todella voimille, ei sillä. Jännää, että itse sitä on rengasfirman mainoshahmon oloinen myös kesällä ilman toppatakkia. *** Aina ilahduttaa, kun kohtaa ihmisiä, joille luonnon ilmiöiden seuranta ja kanssalajien hyvinvointi ovat sydämenasia. Radion luontoilta on malliesimerkki. Siinä on jotain lämmittävää, kun kuulee, miten soittajat ovat seuranneet milloin mitäkin mönkiäistä, ja nyt halutaan tietää aiheesta lisää. Samaa kieltä kertoo Miljoona linnunpönttöä-kampanja, ja osataanpa näillä kulmin yhtä lailla: yksi tämän kevään ilahduttavimpia juttukeikkojani oli vierailu Särkisalossa rannalla, jolla oli tehty pesimälavoja meriharakoille. Ei syö enää supi oranssinokkien munia. *** Sitten on toinen puoli asiassa; pesänrakentajiin nähden toinen ääripää ovat yksityisten kaatopaikkojen perustajat, siilienpotkijat ja muut, joiden käytös herättää vain voimatonta raivoa. Isommassa mittakaavassa huolestuttavat tietysti esimerkiksi kaivosten jätevedet, Itämeren tankkeriliikenne ja muut riskit. Huolestuttavaa on, jos joku näistä ei huolestu. *** Onko sitten ihmistä ilman luontosuhdetta, siis ihmistä, jonka menemisiin ja tekemisiin luonto jotenkin ei vaikuttaisi. Betonitalosssa kivikadun varrella asuva kaupunkilainen voi julistautua luonnosta vapaaksi, vaan mene ja tiedä. Halla vie parvekekukat, pulunkakka vaanii kadulla ja raitiovaunu myöhästyy lumipyryn takia. On sitä siinä jo. Ruokakin muuten tulee aina luonnosta. Tietysti elämänsä voi elää Suomessakin ilman pipoa ja kumisaappaita. Tämä olisi jollekulle kauhistus. Tiedän, että jossain jo lasketaan päiviä esimerkiksi hirvikauden alkuun. *** Luonto jallittaa lehdentekijääkin, tänä kesänä kolean kevään muodossa. Kesälehteä tehdessä oli tulla poru, kun kesäistä pitäisi kuvata, eikä missään vielä viherrä. Lehden jo ollessa lähes valmis oli maailma puhjennut vihreäksi. *** Mitä ihminen sitten luonnosta saa hyötyä ja ottaa? Onhan noita; metsämiehet ja marjastajat ja kalastajat ovat yleensä asiallisella asialla, viljelijät tekevät työtään luonnon ehdoilla ja ympäristöasiat on alalla otettava huomioon. Luontoa on totuttu kotitarvehyödyntämään ja jokamiehenoikeudet ovat luksusta. Vastaajasta riippuu, onko oikeutettua ampua satatuhatta kuutiota kalliota tien alta ja tuulivoimaan liittyy sen hyvistä puolista huolimatta paljon perusteltua ympäristöhuolta. *** Yksi leimallinen piirre Suomen luonnossa ovat vedet; joet, järvet, merenrannikko, lähteet, pohjavesi kaikkiaan. Vettä riittää ja sitä lutrataan aika huolettomasti. Keskimäärin suomalainen kuluttaa noin 150 litraa vettä vuorokaudessa. Taannoin mökillä oltiin pumpun vikaannuttua hetki kantoveden parissa ja tämä opetti jotain: isomman tiskin kanssa kolme ämpärillistä vettä ei ole kuin näyttää. Paljonkohan sitä tulee holvattua turhaan niinä kertoina, kun tiskialtaan täyttö vaatii vain hanan avaamisen. Ei tässä kiulujen ja sankojen aikaan kaivata, mutta mielenkiintoista on, että rantasaunassa pata ja saavi-periaatteella peseydyttäessä koko perhe puhdistuu samalla vesimäärällä, joka ei kaupungissa riittäisi yhdellekään suihkuttelijalle. *** Yritin eräässä isommassa valintamyymälässä laskea suunnilleen, millainen määrä vettä myynnissä on. Pelkkää maustamatonta kivennäisvettä 1,5 litran pulloissa oli heti ostettavissa noin kahden ja puolen kuution verran. Tämän päälle tulevat pikkupullot, purkit ja maustetut vedet, kuplattomat vedet ja kuka tietää, paljonko sitä varastossa on. Hiukan hupsultahan tämä tuntuu, kun tietää, miten hyvää ja lähes ilmaista vettä hanasta tulee. Ja silti: tuleepa tuota usein koukkaistua autoon mukaan juuri ”vissypullo”, joten tosissaan ei auta marmattaa. Asiat ovat hyvin paitsi sikäli, että vettä riittää, myös sikäli, että perin moni muovitai lasipullo päätyy kierrätykseen ja uusien pullojen materiaaliksi. Pieni rahallinen pantti voi olla täky, mutta tekisi mieleni uskoa, että osansa on myös halulla olla heittämättä pulloa ihan vaan loppusijoitukseen. On tässä ympäristön vinkkelistä katsoen toivoakin, vaikka joskus hirvittää. Hyvää kesää ja varokaa käärmeitä. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Kuka pärjää luonnotta Vanhassa kuvassa Perniön kirkonkylästä on iso ero, kun nykymaisemaan vertaa. Vanhassa kuvassa kylää vartioi mäeltään korkea valkoinen rakennus, komeine päätyineen ja suurine ikkunoineen. Tämän päivän kuvassa mäellä näkyy vain puuta ja puskaa. Monenlaisia tasavuosia muistellaan, miksei siis sitä, että elokuussa tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta tapauksesta, joka muutti kylän profiilia kerralla pysyvästi. Perniön seurojentalo tuhoutui rajussa palossa elokuun 29. päivänä vuonna 1987. Palopaikalla huhki läpi yön useampi palokunta, ja osa päivän tapahtumista on jäänyt hyvin mieleen. VPK:n päällikkönä toiminut Olavi Tuominen muistaa, että hälytyksen tullessa savua oli jo Lupajalla asti. –Talolla oli kytenyt siinä vaiheessa jo jonkun aikaa. Samaan aikaan olivat käynnissä yleisurheilun MM-kisat, olisiko niitä sitten katsottu monessa talossa ja siksi jäänyt palonalku huomaamatta, Tuominen pohtii. Hänen ehtiessään paikalle palo oli jo pitkällä. –Takaovella päätimme, että sisälle ei ole enää mitään asiaa. Siinä olisi pitänyt olla heti vettä valmiina paljon. Toukokuisena keskiviikkona mäelle nousee kaksi Hannua, jotka olivat mukana sammutustoimissa. Hannu Karjunen oli Perniön kunnan palopäällikkö ja Hannu Haapasalo VPK:n riveissä. –Muistan, että mökiltä tultiin ja olinko minuutin, pari ollut sisällä kun hälytys tuli. Kun sitten lähdin paloasemalle, oli savua kylällä jo niin paljon, että paloaseman suuntaan oli vaikea kääntyä, Haapasalo muistaa. Karjunen taas naurahtaa ajaneensa Teijolta paloasemalle harvinaisen ripeästi. Auki jää, olisiko mitään ollut pelastettavissa, jos tapaus olisi sattunut tänään. Sammutustekniikka ja varusteet ovat nykyään ihan toista kuin 1980-luvulla. –Ei silloin ollut savusukeltajia eikä taloon menty. Tiedä, olisiko voinut enää mennäkään, Karjunen miettii. –Se olisi pitänyt hukuttaa ylhäältä käsin veteen, jos sammuttaa olisi haluttu, Haapasalo toteaa. Varsin pian kävi kaikille selväksi, että rakennuksen kohtalona on tuhoutua. –Miten sitten mahtoi olla välioviakin auki, ja palokuormaa oli heti paljon, Karjunen toteaa. –Sitten keskityttiin siihen, että suojellaan viereisiä taloja. Yksi päätyseinä jäi pystyyn tulisuojaksi, Tuominen muistaa. Luonto otti omansa Kolmenkymmenen vuoden takainen tulipalo elää monen muistoissa; tämän päivän nelikymppiset muistavat tapauksen hyvin. Palo saattoi olla tuon kesän suosituin yksittäinen yleisötapahtuma, jos vähän annetaan ajan kullata muistoja. Perniöläisen Leo Lindroosin kuvaama video on Youtubessa, ja se antaa osviittaa uteliaiden määrästä. Palokuntia oli mukana Perniön lisäksi Salosta, Särkisalosta, Kiskosta ja Muurlastakin. Sammuttajia huhki lehtijutun mukaan satakunta ja miehiä tarvittiin myös talojen katoille kekälevahtiin. –Se oli melkoinen kipinäsade, mikä siitä nousi, Haapasalo muistaa. Sammutusvettä käytettiin Kylän ilme muuttui pysyvästi 30 vuotta sitten Seurojentalon vei tuli Hannu Haapasalo ja Hannu Karjunen viettivät 30 vuotta sitten tuntikausia seurojentalon sammutustöissä. Nykyään mäellä kasvaa jo reilunkokoisia puita. Tortone Eteläisen Salon kesälehti 2017 Julkaisija Perniönseudun Lehti toimitus@pernionseudunlehti.fi (02) 735 2301 www.pernionseudunlehti.fi Päätoimittaja Pekka Mäenpää Toimitus ja taitto Aku Poutanen Ilmoitukset Tea Niinimäki Maija Poutanen Kannen kuva: Kari Väyrynen Painopaikka Salon Lehtitehdas Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 Helsinki.
3 Tortone 2017 Kylän ilme muuttui pysyvästi 30 vuotta sitten Seurojentalon vei tuli VIERAS KYNÄ Seurojentalon palo vuonna 1987 toisti historiaa. Perniön nuorisoseura oli yhdessä raittiusja maamiesseurojen kanssa hankkinut yhteisesti seuratalon, joka vihittiin käyttöön vuonna 1911. Seuraavana vuonna talo paloi, ja vuonna 1921 lahjoituksena saadulle tontille alettiin rakentaa uutta seurojentaloa. Seurojentalon nimi kertoo jotain toiminnasta; talo oli tyyssija monenlaiselle tekemiselle. Vuosina 1926-63 talossa toimi kirjasto. 1970-luvun nuoret muistavat talosta discot. Alkuvuodesta 1982 talossa esiintyi muuan Hanoi Rocks. Facebookin Perniötä kuvin ja muistoin-ryhmässä muistellaan muun muassa vappuriehoja, lastenjuhlia, teatteri-iltamia, ja toimipa talossa autokoulukin. Viimeiset vuotensa talo oli tyhjillään ja suunnitelmia sen kunnostamiseksi laadittiin. Suojeluyhdistys oli perustettu. Palon syttyessä maakuntamuseon tekemä suojeluesitys oli lausuntokierroksella. Jo pimenneen, rapistuneen talon ohi kulkeminen ainakin hämärän aikaan oli 1980-luvun koululaiselle hiukan jännä paikka, sen voi nyt tunnustaa senkin. Perniönseudun Lehden toimitukseen tapauksesta jäi lentävä lause: aina pitää olla pihassa yksi auto lähtövalmiina ja siihen avaimet "siltä varalta että seurojentalo palaa". Lähde: Perniön historia, osa III. Perniötä kuvin ja muiston-ryhmä. Suuri talo pelotti pikkupoikaa tuhansia kuutioita ja vesi sekä mäeltä valunut hiekka peittivät katuja. Vettä riitti, kiitos joen ja lammen. –Tulin Jeepin ja Climaxruiskun kanssa ja ajoin ne tuonne lammen rantaan. Montakohan letkulinjaa mahtoi olla joesta vedettynä, miettii Haapasalo. –Aika lämmin oli olevinaan, kun talon ohi piti ajaa, hän naurahtaa. Palon syttymissyytä selviteltiin aikanaan ja loppupäätelmäksi tuli, että kyseessä saattoi olla esimerkiksi tupakantumpista lähtenyt palo. Muuten tyhjillään ollut talo oli ollut nuorison ajanviettopaikka; taloon käytiin yhden takaoven kautta. –Näkyy edelleen mäellä olevan käyttöä, naurahti Karjunen löytäessään pusikosta varsin tuoreen nuotiopaikan. Luonto on muuten ottanut omansa, tontilla kasvaa komeita puita eikä talosta ole jäljellä juuri kivijalan murustakaan. –Komea rakennus se oli, myöntää Karjunen. Palopaikalla riitti joka puolella katsojia. Seurojentalo oli näyttävä maamerkki. Kuva R.Hissa, Salon historiallinen museo
4 Tortone 2017 Tulokset, juttuvinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi (02) 735 2301 13’12,7”N/22 54’03,3”E Vuonna 2007 “Tilannehan on se, että koko kunta häviää vuodessa Suomen kartalta, ellei jotain keksitä...” PERNIÖ PERNIÖ Ohjaus: Arto Lindholm Alkuperäinen teksti: Matti-Juhani Karila P. 045 121 3900 www.kirakankesateatteri.fi Kirakantie 240, 25610 Ylönkylä ESITYKSET (Liput 18/15/10 €): ti 27.6. klo 19 / to 29.6. klo 19 pe 30.6. klo 19 / su 2.7. klo 16 ma 3.7. klo 19 / ti 4.7. klo 19 ke 5.7. klo 19 / to 6.7. klo 19 pe 7.7. klo 19 / la 8.7. klo 16 su 9.7. klo 16 Lippuja myös ennakkoon: • M-Market Perniö (Salontie 1, Perniö) • Salonjokilaakson toimitus (Turuntie 15, Salo) Esi tys oik eu ksi a va lvo o Su om en N äy te lm äk irja ilija t ja Kä sik irjo itta ja t ry rjo itt aja t ry www.salonskinlab.fi Turuntie 8, SALO, p. 045 6141 500 ma-pe 10-17, kesäla avoinna vain tilauksesta Haarlantie 2, PERNIÖ, p. 02 7351 307 ma-pe 9-17, la 9-14 nettiajanvaraus Kasvohoidot, jalkahoidot, käsihoidot, juhlameikit, sekä laaja valikoima muita kosmetologisia hoitoja. MYÖS NETTIAJANVARAUS! IHANA KESÄ, AIKAA ITSELLE, AIKAA RENTOUTUA Sky-kosmetologi/lähihoitaja Tiina Förström Lehmirannan Lomakeskus 0400 127 277 Särkisalokoti 0400 443 430 EKERIV Tenholassa purkaa rakennuksia ja ottaa vastaan puujätettä. Meillä on tarve puujätteelle ja rakennushirsille! Tarjoa purkutalojatai rakennuksia! Pyykkietikat ja ekologiset pesuaineet Lastenvaatteet Lelut Sisustusja lahjatavara löydät meidät perniön keskustasta. Haarlantie 4, Perniö 040 7515 986 ma-pe 10-17 la 10-14 su suljettu TEIJON RUUKISSA handmade-ruokaa • Lounas arkisin 10.30 13.30, (myös kotiinkuljetus) • Catering ja pitopalvelu Telakkatie 25, 25570 Teijo, p. 050 592 9301/Sanna www.ravintolateijo.? ravintola@teijonruukki.? Yllättävän helppoa Meiltä myös lehtikuusi 28x120 ja 28x145 RUNSAS VALIKOIMA MUUTA PUUTAVARAA HETI VARASTOSTAMME! K-RAUTA MERINIITYSSÄ 1 09 m KESTOPUU 28x95 ruskea Viistetty, sileä. 8x955 ruskeaa MERINIITTY Meriniitynkatu 11, Salo, (02) 777 51 ark. klo 8-18, la 9-14, www.k-rauta.fi/kaupat/meriniitty Tiiranta palvelee Särkisalon keskustassa ympäri vuoden. A-oikeudet, elintarvikkeet, kaasumyynti, terassi, vierasvenelaituri, suihku, pesukone, yleisönetti, asiamiesposti ja Veikkaus. Karaoke klo 21 Trubaduuri-imitaattori Martti Koivisto klo 22 Karaoke klo 21 Karaoke klo 21 Karin tytär klo 22 Karaoke klo 21 LA 10.6. LA 17.6. PE 23.6. LA 24.6. PE 30.6. LA 1.7. Vesa Viratanen klo 22 Lastenpäivä Juke Lehtelä klo 22 Karaoke klo 21 Satamarannan tanssit HipShakers Duo Vito & Jay Kay klo 22 LA 8.7. SU 9.7. LA 15.7. LA 22.7. LA 22.7. LA 29.7. KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA WWW.KP-RAVINTOLAT.FI TAI SOITA 02-7324563 Vastaanotot Perniössä ja Särkisalossa avoinna koko kesän! Fysioterapeutti Anssi Örri 0400 744 269 anssi.orri@gmail.com MEIDAN Kuntoutus www.meidan.co Teijon Juhannusjuhlat 23.6. sekä Teijon Wanhanajan Markkinat ja Keskiaikakylä 12.-13.8. ovat osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Tervetuloa juhlimaan! Teijon Alueen Kyläyhdistys ry teijo.? SALONTIE 3, 25500 PERNIÖ, P. (02) 735 7823 PALVELEMME ARK. 8 17, LA 8 13 VESIJOHTOLIIKE HEINONEN www.kiinteistöhuoltopihamies.fi Salon
5 Tortone 2017 Kesäbussit tuovat eteläiseenkin Saloon Autottomien tai auton ajamiseen talven aikana kyllästyneiden osa on eteläisessä Salossa tänä kesänä aiempaa parempi. Salon kaupunki ostaa kesäksi koko joukon reittejä: kesäkuun viidennestä päivästä alkavassa kesäliikenteessä on kymmenen vakiovuoroa sekä Teijon kansallispuiston ja Salon välillä ajettava kutsuliikennevuoro. Eteläistä Saloa koskevia vakiovuoroja on kolme. Salosta Muurlan kautta Kiskon Toijaan lähtee arkisin neljä vuoroa ja yhtä monta tulee takaisin. Mathildedalista Saloon kulkee arkisin neljä vuoroa ja neljä tulee myös takaisin. Salosta Perniön kautta Förbyyn kulkee kesällä arkisin neljä vuoroa, lisäksi yksi maanantaista sunnuntaihin, yksi vain sunnuntaisin ja yksi lauantaisin. Förbyn-liikenteessä osa reiteistä on normaalia reittiliikennettä, osa kaupungin ostamia kesävuoroja ja osa näiden yhdistelmiä. Pitkin päivää ajettavien vuorojen lisäksi kesällä ajetaan erilliset vuorot iltatorien aikaan. Esimerkiksi Förbystä lähtee torstaina kello 17 vuoro, joka on kuudelta Salossa. Myös paluuvuorot ajetaan. Kertalipun hinta on paikallisliikenteen vyöhykkeellä eli ydinkeskustan tuntumassa euron, seutuliikenteen vyöhykkeellä aikuiselta 3,30 euroa ja kutsuliikenteessä lippu maksaa vitosen. Kutsuliikenne Mathildedalin suuntaan perustuu sähköiseen varausjärjestelmään. Vuorot ajetaan aikataulun mukaan, jos kyytiin tulijoita on. Tieto kyydin tarpeesta pitää kertoa tuntia aiemmin. Varaaminen on maksutonta ja palvelu aukeaa osoitteeseen teijo. busteri.fi Kesäliikenteessä maksutapoina ovat käteinen ja mobiilimaksu. Salokyytisovellus tulee ladattavaksi kaupungin sivulle. Lipuissa on kahden tunnin vaihtoaika. Salon päässä vuorojen päätepysäkki on linja-autoasema. Vielä on auki, miten kesäliikenteen autot saadaan erottuvaksi. Aikataulut tulevat jakoon kaupungin palvelupisteisiin ja ne postitetaan asukasoppaan mukana koteihin. Aikataulut löytyvät myös kaupungin sivulta. Myös Raaseporissa ajetaan kesällä erityistä bussiliikennettä. Kesäbussin vuoroja on moninkertaistettu ja niitä tulee olemaan 63, edellisen vuoden 12 vuoroon verrattuna. Vuorot ajetaan ns. 3 X 3 -konseptilla, eli kolme päivää viikossa, kolme vuoroa per päivä. Bussi kulkee tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin sekä aamulla, päivällä, että iltapäivällä. Bussi lähtee Tammisaaren Raatihuoneen torilta klo 10, 13 ja 17 ja jatkaa matkaa akselilla Raaseporin linnanrauniot – Karjaan linja-autoasema – Billnäsin puistotie – Fiskarsin tori meno-paluu. Kesäbussi kulkee 27.6.– 12.8.2017. Kyytiin voi hypätä vaikka Tammisaaressa ja sen jälkeen jäädä pois matkan varrella. Alle 12-vuotiaat matkustavat ilmaiseksi. Kesäbussin uusi konsepti toteutetaan Raaseporin kaupungin uuden kehitysosaston toimesta yhteistyössä Fiskarsin Ruukin ja Metsähallituksen kanssa. Kesäbussin aikataulu ja hinnasto kokonaisuudessaan löytyvät sivustolta http://www.visitraseborg. com Myös Raaseporissa kuljetaan kesävuoroilla Salon ja Perniön välillä kulkevat kesällä isot linjaautot, samoin kaupungin ostamaa kesäliikennettä.
6 Tortone 2017 Mums. Tämähän on maittavaa; pitaleipä kolmella täytteellä täyttää vastaavasti vatsan ja yhdessä täytteistä on hiukan potkuakin. Pitaleipä tunnetaan kebab-ravintoloista ja silloin useimmiten täytteenä on myös tuhdisti lihaa. Tällä kerralla ei. Ollaan Ylönkylässä kahvila-ravintola Firapelin terassilla ja yrittäjä Ilona Saari on saanut tehtävän: miettiä, mitä kesäistä voisi pistää parilalle ja pöytään, jos vieraiden ruokatottumuksiin ei liha käy. Perinteisesti kesällä pääosan huomiosta saavat lihat ja makkarat, mutta onhan sitä muutakin, ja äitienpäivän aattona edessä Firapelin pöydällä on siis pitaleipää. Mennäänpä täytteisiin, päällimmäisenä vastaan tulee suosikkituote nyhtökauraa. –Tällä kerralla se on valmiiksi maustettua ja lisäsin vielä aurinkokuivatun tomaatin liemen mausteeksi sekaan. Valmiksi marinoitu on tässä kohdassa hyvä vaihtoehto, jos on kiire, Saari sanoo. Toisena täytteenä on maustettua couscousia. Leivän välissä nyhtis on uunissa kuumennettuna. Entä saisiko nyhtökaurasta muovattua pihvin tai pullan? Sekin käy, tosin taikinaan pitäisi lisätä sidosaineeksi munaa, jos se vieraille käy. –Papupihvi voisi olla se, joka kasvissyöjälle sujautetaan hampurilaisen väliin, Ilona Saari sanoo. Papupihvissä kypsät pavut, esimerkiksi härkäpavut, ajetaan kutterissa tai tehosekoittimessa rouheaksi massaksi, massa maustetaan ja sidosaineeksi voidaan lisätä esimerkiksi kikhernejauhetta. Massaan voi lisätä esimerkiksi valkosipulia, samoin tilkka öljyä kuuluu asiaan. Massasta muotoillaan pihvit, joihin otetaan grillissä tai parilalla pinta. –Jos juusto ei käy, ravinnehiiva tekee hyvää juustoista makua hampurilaisen välissä ja sopii muuten pizzaankin, Saari vinkkaa. Uusi peruna uusiksi Saari on hankkinut tuntumaa uudenlaiseen kasvisruokien tekoon muun muassa turkulaisessa Pure Herossa, joka on erikoistunut raakaruokiin, muun muassa raakakakkuihin. Kasviksia käytetään paljon myös Firapelissa, jopa niin, että perunaa menee verraten vähän. Varhaisperunankin voi syödä toisin kuin vain keitettynä: Ilona Saari vinkkaa lyömään vähän keitetyn perunan päältä kasaan, maustamaan ja laittamaan uuniin tekeytymään. Varhaisperuna käy myös perunasalaattiin. Toisaalta maustaa ei pitäisi liian kanssa: Makoisa grilli-iltama ei lihaa kaipaa –Ovelinta voi olla, että jättää kasvikset maustamatta yli ja luottaa niiden omaan makuun. Kotimaisissa kasviksissa on niin hieno maku, Saari sanoo. Kasviksia riittää seudulla Näyteannoksessa grillin kautta on käytetty munakoisoviipaleita. Mausteeksi riittävät suola ja pippuri. Kotimainen vastine munakoisolle on myöhemmin kesällä mainio kesäkurpitsa. Toisaalta maustamalla voi saada tuttuun tuotteeseen uutta jippoa. Jugurtin, kurkun ja valkosipulin liittoon perustuvan tsatsikin tyypillinen mauste on minttu, mutta Saari pohtii, että kukapa estää hienontamasta mintun pariksi sitruunamelissaa ja hakemasta makeutta hunajatipalla. Yrittäjän vinkkelistä alueen asiat ovat hyvin, mitä kasviksiin tulee: läheltä saadaan koko lailla kattavasti tarvittavat vihannekset. Ensiksi mieleen tuleva puute liittyy lihaan. – Luomupossua ei ihan läheltä tunnu löytyvän. Vegaaninen majoneesi *100g hyvää mietoa ruokaöljyä *55g soijamaitoa tai muuta proteiinipitoista nestettä (proteiinipitoista siksi, että emulgoituminen tapahtuu) *1tl valkoviinietikkaa Ainekset sekoitetaan kapeassa kulhossa sauvasekoittimella. Sauvasekoitin viedään purkin pohjalle ja sekoitetaan hetki, sitten sitä aletaan hitaasti nostaa astiassa ylöspäin. Valmiin majoneesin voi maustaa haluamillaan mausteilla. Esim. Currypaprika-seos sopii hyvin nyhtökauran kanssa. Yrtticouscous: *2dl Täysjyvä-coucousta *2dl kiehuvaa vettä (myös kasvisliemi sopii mainiosti!) Kaada kiehuva vesi couscous-ryynien päälle ja anna turvota kannen alla n. 5 minuuttia ja sekoita. Voit maustaa valmiin couscouksen mieleisillä yrteillä tai esimerkiksi paahdetulla sipulilla ja kesäkurpitsalla. Työlaudalla ja -pöydällä on monenlaista väriä, kun Ilona Saari kokkaa kesäistä ateriaa ilman lihaa. Nyhtiksen lisäksi pitan sisällä on muun muass a punasipulia ja maustettua kuskusia.
7 Tortone 2017 Aja Tervetuloa tutustumaan Suomessa valmistettuihin Aja GLC-sarjoihin meille Astrumiin. Myös uuden sukupolven Aja B-sarja, CLA Coupé, CLA Shooting Brake ja GLA ovat nyt saatavilla White Art Edition -erikoismalleina, joissa vakiovarusteena mm. AMG-kevytmetallivanteet, AMG Line -ulkonäköpaketti, LED High Performance -ajovalot sekä peruutuskamera. Grow up. On aika ajaa. Made in Uusikaupunki Joensuunkatu 15, Salo Myynti 02 777 3950 Huolto 02 777 3930 Varaosat 02 777 3940 Palvelemme ma-pe 9-18 la 10-14 Mercedekset Salossa myy Kai Packalen p. 044 777 3918 kai.packalen@astrum.fi astrumauto.fi Astrum Auto myös Kesäteatteria on luvassa tänä kesänä leveällä rintamalla. Kirakan kesäteatterissa kutsutaan näyttämölle Mr. Woodson, amerikkalainen elokuvaohjaaja. Pelkona on, että Perniö häviää kartalta, ellei jotain keksitä – ja sitten keksitään kutsua ohjaaja tekemään paikkakunnasta elokuvaa. Kameran eteen löytyy monennäköisiä kyläläisiä ja heistä alkaa filmausten kestäessä paljastua ihan uusia puolia – yllättäviäkin. Näytelmän ohjaa Kirakkaan Arto Lindholm ja Matti-Juhani Karilan alkuperäistekstiin perustuva esitys on ensi-illassa tiistaina 27.6. Mathildedalin kesäteatterissa isännöi edelleen Teatteri Provinssi, ja katsojat viedään viime vuosisadan alkuun ja tukkilaisromantiikan alkulähteille. Tukkijoella-laulunäytelmän kirjoitti Teuvo Pakkala ja se sai ensiiltansa vuonna 1899. Tämän jälkeen näytelmästä on tehty uusia sovituksia ja Mathildedaliin sen ohjaa Joonas Suominen. Ensi-ilta on 7. heinäkuuta. Salon Vuohensaaressa Salon Teatteri vie sekin takavuosiin; Pekka Puupää kesälaitumilla-näytelmän ohjaa Mika Kujala. Tarinassa Pekka ja Pätkä haksahtavat ostamaan edullisen kesämökin, matkustavat maalle ja erehtyvät aivan väärään taloon pitämään täyshoitolaa. Käsikirjoituksesta vastaa Reino Helismaa, tapahtumia tahdittaa livebändi ja ensi-ilta on 21.6. Salossa riittää teattereita lähes joka taajamassa: Kiikalassa esitetään musikaalinen ilottelu suomalaisuudesta, Naarashirvi. Suomusjärvellä ensi-iltaan tulee Arto Niemisen kirjoittama Täällä jossakin. Vaskion Teatteri Puutaivaassa nähdään Saapasjalkakissa. Raaseporissa palataan iloiselle 80-luvulle. Musikaali Footloosen ohjaa Sixten Lundberg ja se sai ensiiltansa Broadwaylla vuonna 1998. Ensi-iltaa vietetään 29.6. Seudun kesäteattereissa musiikki soi ja huuli lentää Kesäteattereissa näytellään sateen sattuessa sateessa, joskin ainakin yleisö toivonee aina poutaa. KIrakassa harjoiteltiin viime vuonna Kolmea muskettisoturia märissä oloissa.
8 Tortone 2017 Kaisa-Leena Kaarlonen kiskoo tottunein ottein lipputangon naruista ja kohta lippu kohoaa hulmuamaan tangon huippuun Galleria Levolan pihalla. –Maailman kaunein lippu. Se oli minulle iso asia, että sain tähän pihaan heti lipputangon. Kaarlosen luona, taidetalon pihassa on hyvä hetki puhua liputtamisesta. Kesän aikana juhannus on se päivä, jolloin siniristilippu nousee moneen salkoon. Tulevana kesänä liputetaan myös heinäkuun kymmenentenä ensimmäistä kertaa Suomen kuvataiteen päivänä. Sisäministeriö on antanut suosituksen liputtamisesta päivänä, joka on samalla Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä. Päivä on nyt kertaluontoinen ja kuuluu osana Suomen satavuotisjuhlaan. –Mitä enemmän saamme näkyvyyttä tapahtumalle ja mitä useampi liputtaa, sen varmemmin tästä tulee pysyvä tapa, Kaarlonen evästää. Hänellä on kytkös myös päivän syntyyn. Kaarlonen on Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen puheenjohtaja, ja liputuspäivän idean heitti ilmoille vuonna 2004 yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Antti Lassila. –Kuvataide on ollut niin isossa osassa Suomen itsenäisyyden aikana, Kaarlonen perustelee. –Se on asia, joka saa aikaan hyvinvointia monella tavalla. Varsinaisesti asia sai potkun eteenpäin tänä keväänä, kun Kaarlonen muutaman yhdistyksen jäsenen kanssa teki lähetystönä käynnin sisäministeriöön. Kansliapäällikkö Päivi Nerg otti saattueen vastaan tammikuussa, ja huhtikuussa tuli odotettu soitto. –Ylitarkastaja Hanne Huvila kertoi, että ministeriö suosittaa liputtamista. Kyllä siinä itku tuli, se oli hieno hetki, Kaarlonen muistelee. Lippu liehuu Levolan salossa vuoden mittaan ainakin kuutena virallisena juhlapäivänä. –Lippu on minulle nimenomaan juhlan merkki. Jos ajaa vaikka Nivalasta Perniöön ja näkee tuhannet liput saloissa siinä matkalla, tulee tunne että olemme yhtä joukkoa kaikki. Sitä olen kyllä miettinyt, tuleeko liputuksesta liian arkinen asia, jos sitä joka päivä tekee. Amerikassa tuntui vähän siltä, Kaarlonen puntaroi. Kuvataide on aina heijastellut aikaansa ja nimekkäitä tekijöitä riittää. Kaarlosta naurattaa ajatella, että entä jos päiväksi olisi valittu Albert Edelfeltin syntymäpäivä heinäkuun 21. päivänä. Se olisi ollut sattumalta myös Kaarlosen oma syntymäpäivä. –Schjerfbeckiin päädyimme, koska haluttiin tunnettu naistaiteilija. Liehuva lippu kertoo juhlasta Heinäkuussa siniristi kohoaa kuvataiteen kunniaksi Suomalaisuuden Liiton ohjeet ovat yksiselitteiset: jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla aina, kun hän näkee liputuksen aiheelliseksi. Liputus aloitetaan aamulla kello 8 ja lopetetaan auringon laskiessa, kesälläkin viimeistään kello 21. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, liputus päättyy kello 20. Yksityinen kansalainen voi joustaa liputusajoista esimerkiksi työajoista johtuen. Kolme virallista jäljellä Tänä vuonna jäljellä ovat vielä seuraavat vakiintuneet ja viralliset liputuspäivät, viralliset liputuspäivät tummennettuna: 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 24.6. Juhannus, Suomen lipun päivä. Liputus alkaa juhannusaattona klo 18. 6.7.Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 10.7. Helene Schjerfbeckin, Suomen kuvataiteen päivä (kertaluontoinen liputuspäivä, Suomi 100v.) Koulujen aloittamispäivä (kuntakohtainen päivä, Suomi 100v.) 26.8. Suomen luonnon päivä (kertaluonteinen liputuspäivä, Suomi 100v.) 1.10. Miina Sillanpään päivä ja kansalaisvaikuttamisen päivä (kertaluonteinen liputuspäivä, Suomi 100v.) 10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 24.10. YK:n päivä 6.11. Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 12.11. Isänpäivä 20.11. Lapsen oikeuksien päivä (Kertaluonteinen liputuspäivä, Suomi 100v.) 6.12. Itsenäisyyspäivä 8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä Viiri saa liehua läpi yön Kotiseutuviiri, jossa useimmiten on kotikunnan tai entisen kotikunnan vaakuna, rinnastetaan isännänviiriin. Isännänviiri on yleisnimitys viirille, jota pidetään nostettuna omakotitalon tai kesämökin lippusalkoon. Isännänviirin sanoma on, että isäntäväki on paikalla viirin ollessa nostettuna. Isännänviirinä voidaan käyttää suku-, kotiseutu-, kaupunki-, kunta-, maakuntatai siniristiviiriä. Isännänviirin käyttäjä valitsee viirin yleensä syntymäseutunsa mukaan. Isännänviirin käyttöä eivät sido liputussäännöt, joten sitä voi käyttää oman harkintansa mukaan, ja se saa olla tangossa ympäri vuorokauden. Hyvään liputustapaan kuuluu, että viiri otetaan pois tangosta liputuspäivinä. Isännänviirillä ei suruliputeta. Lähde: Suomen Kotiseutuliitto Perälippua käytetään, kun vene on kulussa Maan lipun käyttö veneen perälippuna kuuluu itsestään selvänä hyvään merimiestapaan ja monesti sitä vaatii myös laki. Vastaavasti esimerkiksi mainoslipun, merirosvolipun tai vaikkapa eurolipun käyttö perälippuna osoittaa huonoa merimiestapaa. Veneen seuralipun käytttöä koskevat omat säädöksensä, ja seuralippua ei voi käyttää esimerkiksi silloin, jos vene on kaupallisessa käytössä vuokrattuna.. Kulussa olevassa veneessä pidetään perälippu nostettuna koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta. Avomerellä sen voi pitää laskettuna, jos muita ei ole näkyvissä. Kiinnitetyssä, mutta miehitetyssä veneessä lippu nostetaan kello 08.00 ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21.00. Juhannusyönä lippu saa liehua koko yön. Lähde: Suomen Purjehdus ja veneily. Juhlavuosi näkyy liputuspäivissä Siniristi kohoaa. Kaisa-Leena Kaarlonen nostaa lippua salkoon, kuvaa varten Snellmanin päivän kunniaksi.
9 Tortone 2017 Museoita riittää nostalgiannälkäisille koluttavaksi, olipa alueena eteläinen Salo tai vaikka koko maa. Perniössä yksityisten museoiden sarjaan kuuluu Nostalgia-automuseo Ylikulmalla. Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna museossa järjestetään rompetori ja perinnerakentamisen kauppapäivät. Kotiseutumuseot eteläisessä Salossa ovat osa Salon historiallista museota, mutta iso osa toimintaan on yhdistyksillä. Esimerkiksi Perniössä kotiseutuyhdistys on vastannut opastuksesta, Kiskossa Kisko-seura kokoaa vuotuiset näyttelyt. Yksi Perniön erikoisuus on ollut Muovikassimuseo, jonka pohja ovat Timo Lapilan kokoelmat. Museo pompsahtaa tänä kesänä esiin Perniön kunnantalossa, missä avataan kesäkuun 4. päivänä näyttely ”Sorry Leonardotaidetta muovikasseista”. Salon keskustassa Taidemuseo Veturitalli kertoo kuvataiteesta ja pitseistä Pitsi on pop-näyttelyssä. Näkömatkan päähän on koottu lähihistoriaan kytkeytyvä elektroniikkamuseo. Kauas ei tarvitse lähteä perehtymään esimerkiksi sotavuosiin, kattauksen asiasta saa nähdäkseen vaikka Hangon rintamamuseossa ja Inkoon yksityisessä Igormuseossa. Tammisaaren mainiossa Ekta-museokeskuksessa kerrotaan muun muassa Dragsvikistä ja Helene Schjerfbeckistä. Kemiön idyllisen Sagalundin teemana ovat perinteisesti lapset. Leikki ja leikkiympäristöt -näyttelyn osa 1 Sagalundin museolla on 1.7-30.9 ja osa 2 Taalintehtaan Ruukinmuseolla 12.7-31.8. Lieneekö asiaa, josta museota ei olisi? Turussa aukeaa uusittu Vesilaitosmuseo syksyllä, hiukan kauempana Ylöjärvellä taas toimii Jäähdytystekniikan museo. Kivestään tunnetulla Vehmaalla on tietysti kivityömuseo. Rikosmuseo ei ole auki yleisölle, Tampereella sijaitseva poliisimuseo taas on. Maatalousasiaa taas kertoo Sarka. Toisaalta museokierroksena voi ajatella myös silkkaa lorvehtimista historiallisessa miljöössä kuten vanhan kirkon mäellä tai ruukinympäristössä. Eteläisen Salon kartanot ovat pääosin koteja, joten niihin on syytä jättää välimatkaa. Jotkut taas on valjastettu muuhun; esimerkiksi Salossa Wiurilan kartanossa järjestetään muun muassa taidenäyttelyitä ja kauemmas mieliville voi vinkata esimerkiksi Askaisten Louhisaarta. *** http://www.nostalgia-automuseo.fi/tapahtumat/ http://lantbruksmuseetfinbygrand.fi/ http://ektamuseum.fi/ www.sagalund.fi http://www.salomus.fi/ Mistäpä ei museota olisi Kahvikuppi kuulee korvallaan ilot ja surut Satavuotiaan Suomen matkalle mahtuu monenlaista posliinia Yksi Suomessa useimmin kuulluista lauseista on varmaan ”pistetäänkö kahvit tippumaan” tai joku sen muunnelma. Kahvit kiehautetaan, olipa sitten iloa, surua, syytä muuhun juhlaan, ruoka syöty tai muuten vaan sellainen olo. Suomalaiset ovat kahvikansaa paitsi takapuolituntumalla, myös tilastoilla mitaten: vuonna 2015 suomalaiset käyttivät 9,9 kiloa paahdettua kahvia per kansalainen. Kun satavuotiasta maata juhlitaan, olisi hyvä nostaa esille myös arjen asioita ja kahvi jos mikä on osa suomalaista arkea. –Ajattelin, että ei vuosi voi olla vain sodasta puhumista, toteaa Finbygränd Lantsbruksmuseetin Filip Karlsson. Karlssonin valtava maatalouskoneiden -irtaimiston kokoelma tunnetaan vanhastaan, mutta juhlavuoden kunniaksi mies on koonnut museon talousosastolle myös näytteen siitä, minkälaisista kupeista kahveja on vuosikymmenien aikana juotu. –Ajattele, mitä nämäkin kupit ovat kuulleet, Karlsson myhäilee. Näyttelyn kantava teema on Arabia, esillä on yhtiön kahvikuppeja asetteineen lähes sadan vuoden ajalta. Malleja on esillä toistasataa. Arabian juuret juontavat kauemmas, toiminta alkoi vuonna 1874. Vuonna 1929 perustettiin Kauniimpaa arkitavaraa-osasto, jossa erikoislasituksin ja kultauksin somistettujen koristeesineiden lisäksi maalattiin käsin käyttöastiastoja. Vuonna 1936 perustettiin erillinen tuotannon suunnitteluosasto ja varsinaminen taideteollisuusosasto seuraavalla vuosikymmenellä. Kaj Franck palkattiin tuotesuunnittelijaksi vuonna 1945, ja hänen suunittelemansa Kilta-astiasto tuli myyntiin vuonna 1953. –Sen kyllä huomaa, miten muoti on muuttunut, tuumii Karlsson. Totta: esimerkiksi 1960-luvun kupit voisi sijoittaa oikealle vuosikymmenelle melkeinpä vain koristeita katsomalla, samoin 1970-luvun kupit, joissa värit ovat maanläheisiä ja kuviot tuhteja. –Arabiaa on ollut ihmisillä paljon, ja on aika mielenkiintoista, että osasta on tullut niin kalliita, Karlsson miettii. Ajat ovat muuttuneet sikäli, että harva kattaa arkipöytään kuppeja lautasineen. –Mukeistahan nykyään juodaan, Karlsson myöntää. Hän odottaa, että kesän kävijöiden myötä tietopuoli kupeista karttuu entisestään. Eräs hylly on täynnä vanhoja kahvipurkkeja, jotka kertovat siitä, että kahvi on kelvannut monelle yritykselle kampanjatuotteeksi. Esillä on muun muassa Fordin ja Kansallis-osake-pankin kahvipurnukat. Rahoissa oli juhlavuutta Kuppien vieressä on esillä valikoima toista arkitavaraa, rahaa itsenäisyyden ajalta. Alku otetaan tsaarin ajasta ja viimeisimpänä euroja. –Omasta taskusta markatkin löytyivät, naurahtaa Karlsson –Paitsi isoimmat markkasetelit sain radion Bytespörssin kautta. Rahakokoelma ei ole kattava, se on tarkoitettu muistoja herättämään ja puheenaiheeksi. Mukana on paljon sellaista, jonka käyttö ei vielä ole unohtunut: vuoden 1986 setelisarja ja vuoden 1993 viimeiset kolikot. Karlsson katselee seteleitä vähän haikeanakin. – Oli niissä tietty juhlavuus, kun oli merkkihenkilöiden kuvat. Valtiomiesten lisäksi seteleihin ikuistettiin myös kulttuurivaikuttajien kuvia, viimeisissä rahoissa komeilivat muun muassa Jean Sibelius, Alvar Aalto ja Väinö Linna. –Ne tuntuvat kiinnostavan. Tässä kävi hiljakkoin eräs seurue, ja heillä meni rahapöydän äärellä kauan, Karlsson sanoo. Finbygrändin lantsbruksmuseetissa ovat ovet auki 8.6, 2.7, 16.7, 30.7, 13.8, 3.9 klo 13-17 Lähde: http://arabia.kokoelma.fi/ Kahvikuppien koristelusta voi yrittää päätellä, miltä vuosikymmeneltä kuppi on.
10 Tortone 2017 Vanhat herrat köpöttelevät hiljaa baskerit päässään, asettuvat heittoympyrään, ja pian kuuluu terävä ääni kuulien iskeytyessä toisiinsa. Pientä huulenheittoa porukan kesken, ja seuraava heittovuoro. Tällaista on petankin peluu jossain ranskalaisessa pikkukylässä tai vaikkapa pariisilaisessa puistossa. Samanlaiseen näkyyn törmäsi myös Päivi Lehtonen-Palmqvist 1990-luvun alussa Ranskassa. Hän alkoi heti selvittää, missä Suomessa olisi mahdollisuus harrastaa lajia. Selvittely johti kilpapelaamisen aloitukseen. Vähän aiemmin omalla tahollaan Henri Palmqvist kuuli, että petankista saattaa tulla olympialaji vuoden 1992 olympialaisiin. – Ajattelin heti, että tuossa voisi olla ainoa mahdollisuuteni päästä olympiakisoihin. Vuoden päästä aloittamisesta pelasin jo lajin MM-kisoissa Monacossa vuonna 1990. Meidän kolmikkomme päihitti Ranskan, mikä oli aika iso juttu silloin, muistelee Henri Palmqvist. Barcelonan olympiakisoihin laji ei kuitenkaan päässyt. Haave kisoista elää kuitenkin edelleen. Jos Pariisi valitaan tulevana syksynä vuoden 2024 olympiaisännäksi, petankin mahdollisuudet päästä kisalajiksi ovat varsin hyvät. Henri Palmqvist ja Päivi LehtonenPalmqvist kohtasivat toisensa petankin parissa. Helsinkiläispari on Särkisalon pitkäaikaisia kesäasukkaita. – Isoisäni hankki aikanaan kesähuvilan Kaukassalosta, ja sama talo on edelleen käytössämme, mainitsee Henri Palmqvist. Palmqvistit ovat järjestäneet Särkisalossa myös petankkitapahtumia. He ovat usein olleet mukana keväisessä Tiiranta Openissa ja esitelleet lajia myös muualla. Henri Palmqvist on suomalaisen lajiliiton ainoa hyväksytty valmentaja. – Tämä on loistava peli kaikenikäisille myös siksi, että kilpapelaamisen ja harrastamisen raja on häilyvä. So5 € PERNIÖNSEUDUN LEHDEN TILAAJAETU 5 € extra-alennus normaalihintaisesta pääsylipusta. Kuponki on rahaa, jonka voi hyödyntää joko Teatteri Provinssin lipunmyynnissä Salorankatu 5-7 Salo (kesäaika ti-to klo 11-15) tai kesäteatterissa tuntia ennen esityksen alkua. Ei puhelintai sähköpostivarauksia. ”Petankkia pelatessa unohtaa kaiken muun” Petankki on kulkenut Henri Palmqvistin ja Päivi LehtonenPalmqvistin elämässä mukana jo vuosikymmeniä. Mittanauhan avulla katsotaan, kenen kuula päätyi lähimmäksi maalipalloa.
11 Tortone 2017 ovat usein olleet mukana keväisessä Tiiranta Openissa ja esitelleet lajia myös muualla. Henri Palmqvist on suomalaisen lajiliiton ainoa hyväksytty valmentaja. – Tämä on loistava peli kaikenikäisille myös siksi, että kilpapelaamisen ja harrastamisen raja on häilyvä. Sosiaalinen yhdessäolo ja ulkona puuhaaminen on tässä parasta. Tämä on kuin terapiaa, kun seuraa vain kuulan liikettä ja unohtaa kaiken ympärillä, kehuu Henri Palmqvist lajiaan. Etenkin ikäihmiset ovat ottaneet lajin omakseen, mutta nuoriakin toivottaisiin mukaan lajin pariin. Näin kesällä kuulat voidaan ottaa esiin vaikkapa kesämökkien pihoilla tikkataulun, sulkapallomailojen ja mölkyn ohella. Paras alusta on kova hiekkapohja, mutta mikään ei estä pelaamista myöskään ruoholla. – Maalipallon olisi tietysti hyvä näkyä, joten pitkä ruohikko on vähän huono, huomauttaa Päivi LehtonenPalmqvist. Häntä kiehtoo petankin vaatima tarkkuus, keskittyminen ja henkinen puoli. – Minulla tuli kilpapelaamiseen lähes 15 vuoden tauko perheen perustamisen takia. Aloitin uudestaan vasta pari vuotta sitten. MM-kisoissa olin viimeksi joskus 90-luvulla, Päivi kertoo. Paluu onkin sujunut mallikkaasti, sillä hän otti viime vuonna voiton yksinpeluun EM-kisoissa Ruotsin Halmstadissa. Samoissa kisoissa Henri nappasi pronssia. Kaikkien petankkikuulan käteensä ottavien ei tarvitse kuitenkaan tähdätä suuriin saavutuksiin. Monille pieni seurapelailukin voi olla tarpeeksi. – Toissapäivänä pidin lajiesittelyä yrityksille. KUn sihteerit voittivat toimitusjohtajat pistein 13-12, oli se aikamoinen ilon hetki heille, naurahtaa Henri Palmqvist. Minna Urpo ”Petankkia pelatessa unohtaa kaiken muun” Petankki on kulkenut Henri Palmqvistin ja Päivi LehtonenPalmqvistin elämässä mukana jo vuosikymmeniä. Mittanauhan avulla katsotaan, kenen kuula päätyi lähimmäksi maalipalloa. Petankissa noin 700 grammaa painavia kuulia pyritään heittämään mahdollisimman lähelle ensin maahan heitettyä pientä maalipalloa. Arvalla valittu aloittaja heittää sekä maalipallon että ensimmäisen kuulan. Sitten on vastustajan vuoro. Seuraavan kuulan heittää se, jonka pallo on kauimpana maalipallosta. Tavallisimmat pelimuodot ovat yksin pelattava singeli, jossa pelaajalla on kolme kuulaa sekä kolmen hengen joukkuein pelattava trippeli, jossa kullakin joukkueen jäsenellä on kaksi kuulaa. Toisten pelaajien kuulien klikkaaminen pois hyvästä asemasta on myös sallittua. Kierroksen loputtua pisteitä saa se joukkue, jolla on eniten kuulia lähinnä maalipalloa. Jos lähimpiä kuulia on yksi, tulee yksi piste, kahdesta kaksi ja niin edelleen. Seuraavan kierroksen aloittaa edellisen kierroksen voittanut pelaaja tai joukkue. Ottelun voittaja on yleensä se, joka on saanut ensin 13 pistettä. Kuulaa heitetään petankissa rystyset kohti taivasta. Näin kuulaan pystyy parhaiten lisäämään myös kierrettä. Henri Palmqvist näyttää mallia. Alkuun pääsee taitamatonkin
12 Tortone 2017 Kesäkuu 1.6. Salon Iltatori klo 16 alkaen. Iltatorit joka torstai. 2.6. Kesätori Perniössä perjantaiaamuisin koko kesän 2.-30.6. Anneli Rendelin taidenäyttely "Pimeydestä valoon" Kiskon kirjastossa kesäkuun ajan Kesäjumppaa Perniössä, liikuntahalli maanantaisin klo 19.45-20.45 12.6. asti. 2.6.2017 klo 09.30-11.00 Lasten kesäpeuhu, Salon urheilutalo, Perniöntie 7 2.6.2017 klo 14.00-15.00 Salon taidemuseo Veturitalli, Avoimet ovet taidemuseoon, yleisöopastus 2.6.-4.6. Melontaa ja liikuntaa Villa Ceciliassa, Kisko 3.6. alkaen Hallin lavalla tanssit lauantaisin alkaen klo 20-. Juhannustanssit pe 23.6. 4.6. alkaen ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla Uimahallin 10v juhlaviikon tapahtumia 5.-9.6. 5.6. klo 17.30-20.30 Kulttuuritalo Villin ulkopuolella Kansainvälinen Kohtuuspiknik 6.6. klo 9.30-11.00 Lasten kesäpeuhu, Salon urheilutalo 6.6. Vuoropuhelutilaisuus kaupungin elintarvikehankinnoista klo 13.00-16.00 Ravintola Rosmariini 7.6. klo 18 Kirjailijatapaaminen Kiskon kirjastossa keskiviikkona. Tanja Bergroth kertoo kirjasta ”Kärkelä -Historiallinen ruukki ja punaisten tupien kylä 8.6. klo 12-14 Yhteislaulua Salon Torilla. 8.6. klo 15Torstaikierros / Puutarharetki Ilolan Arboretumiin. Lähdöt klo 15.00 Kulttuuritalo Kivan edestä 8.6. klo 16-21 Salon Iltatori 9.6. klo 9.30-11 Lasten kesäpeuhu, Salon urheilutalo 9.6. klo 14 Yleisöopastus Pitsi on POP-näyttelyssä Galleria Levolan kesäkuun taiteilijat Liisa Halonen, Seija Wiander 10.6.2017 Koko Salo: 10kertaa10 Liikuntaunelmat 10.6. Avoimet kylät 10.-11.6. Tenniksen kaupunginmestaruuskilpailut, Salon Urheilupuisto 10.6. kasvisruokakurssi, Villa Cecilia 10.6. klo 10-Andi-Maraton, urheilupuisto. Maratoneja pitkin kesää, katso tarkat päivät salo.fi 10.6. Iso ilmainen kirppis Nurkkilan koululla 11-17, kahvila 10.-11.6. Elinvoimaa 2017!-messut, Salohalli. 10.6. klo 11-Viikko-ohjelma Lauantaisin / Vihreää, vehreää, kukkien loistoa Salon keskustassa. Lähtöpaikka kaupungintalo. 11.6. Ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla klo 11.30-14 Tarkempi ohjelma salo.fi 12.-16.6. Superviikko 7-12-vuotiaille, urheilupuisto. 15.6.Torstaikierros / Kartanoretki Wiurilaan. Lähtö klo 15, Kiva. 15.6.2017 klo 16-21 Salon Iltatori. 16.6. Yleisöopastus Pitsi on POP-näyttelyssä, Veturitalli 16.6. klo 14.30 Ilolansalo soi: Junkkarit 17.6.-Taidenäyttely Minun Kiskoni, kivimakasiini 17.-18.6. Nurkkilan koulun antiikki-, keräily ja vintagetapahtuuma. 10-17, kahvila. 17.6. Rakastu keäyöhön, Luonnon päivä Teijon kansallispuistossa. 17.6. Nuku yö ulkona -teemayö. Tuohitun kyläyhdistys järjestää Tuohikodossa osallistujille ohjelmaa 17.6. Vanhojen traktoreiden marssi Perniön Ylönkylän Katiskanmäelle. 18.6.Joogaja pilatesretriitti Villa Ceciliassa 18.6. klo 10-14 Ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla 20.6. "Satavuotiaiden synttärit" klo 14.00-15.30 Palvelukeskus Ilolansalo, Ilolankatu 6, Salo 22.6. klo 16-21 Salon Iltatori 23.6. klo 17.30Teijon perinteiset juhannusjuhlat 23.6. klo 12Juhannussalon pystytys Villa Tallbackassa 23.6. klo 18-20, juhannusjuhla Tieksmäki-Metolan Lainerannassa 23.6. Hulahula Suomi100tanssit Hallin lavalla klo 2024.6.Viikko-ohjelma Lauantaisin / Reippaasti treenaten Uskelan portaita kirkolle (ei liikuntarajoitteisille) 27.6. Lainamakasiinin kesän avaus Perniössä. Vaihtuvia näyttelyitä. Avoinna ti-su klo 12-17, ke kaffetreffit klo 14. 28.6. klo 1518.30 Kampuskeskiviikko Elämää elektroniikasta. Lähdöt klo 15.00 Kulttuuritalo Kivan edestä 29.6.-2.7.Salo Horse Show, Salon Urheilupuisto 29.6. klo 16.00Iltatori 30.6.-1.7. Salon rompetoritapahtuma Moision kenttä 30.6.-2.7. Kiskon kirkossa musiikkifestivaali, H-P Björkman ja Jukka Perko Avara + Sydänkesän säveliä, es. Lilli Paasikivi, Mari Palo, Markus Nykänen,Kristian Lindroos,Johannes Piirto, Ilmo Ranta Heinäkuu Galleria Levolan heinäkuun taiteilija prof. Nandor Mikola 1.7.Ruukkipäivä Mathildedalissa 1.7. klo 11Viikko-ohjelma Lauantaisin / Pitkin poikin Perniötä 1.7. klo 12Kisko-Triathlon, lähtö Kirkkojärveltä 2.7. klo 11-13 Ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla 3.7.-31.7. klo 19.45-20.45 Kesäjumppaa Perniössä, liikuntahalli 5.7. klo 17-21 Toritapahtuma, Salon tori 6.7. Torstaikierros / Ruukkiretki Mathildedaliin. Lähdöt klo 15.00 Kivan edestä 6.7. Iltatori klo 166.7. ja 8.7. Tommy Tabermannin runoja, Kiskon kivimakasiini, klo 18-. 7.7. klo 14 Avoimet ovet taidemuseoon, Veturitalli 8.7. klo 11Viikko-ohjelma Lauantaisin / Nikkarityyliä keskellä kaupunkia. Lähtö kaupungintalolta. 7.-9.7. Kirppis Strömman rantamakasiinissa. 9.7. klo 11-13 Ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla 9.7. Lastenpäivä Särkisalon Tiirantorilla, klo 12-15. 10.7. 10kertaa10 Liikuntaunelmat 12.7. Wohvelikestit Strömman rantamakasiinissa. 13.7. klo 16Salon Iltatori 13.7. Kemiönsaaren musiikkijuhlien konsertti Satukuvia, Veturitalli. 14.7. Kemiönsaaren musiikkijuhlien konsertti Flamencoa ja pieniä otuksia Teijon kirkossa. Klo 19. 14.7.-15.7.Outfox Festival 2017 15.7.-Sen seitsemän syytätaidenäyttely, Kiskon kivimakasiini 16.7. klo 11-13 Ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla 16.7. Kaksikielinen jumalanpalvelus Kosken kirkossa klo 12. 16.7. Kisko-seuran retki. Lähtö klo 9.30 Nesteeltä, kohteina Mommolan kartano ja Kalliolaakson linna sekä Latokartanon koski. 19.7. Lauluilta Kiskon kivimakasiinissa klo 18. 20.7. klo 16Salon Iltatori 22.7. Satamarannan tanssit Särkisalossa klo 1922.5. Suvirock Orijärvellä. 22.-23.7.Salo-Volley, urheilupuisto 22.7. XXVIII Salo Trial klo 10-16. Kavilannummen rata. 22.7. Viikko-ohjelma Lauantaisin / Molemmil pualil Salojokke, lähtö klo 11 kaupungintalolta. 23.7. klo 11-13 Ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla 27.7.Salon Iltatori 27.7. klo 15Torstaikierros / Taideretki Söderlångvikiin. Lähdöt klo 15.00 Kivan edestä 27.7. Salon Iltatori 29.7.EtnoSalo-Festivaali, klo 12-22, Vuohensaari 30.7. klo 10Ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla 30.7. Perniön ravit Kankkonummella klo 17. Elokuu Galleria Levolan elokuun taiteilija Seija Tavasti 3.8. klo 16Salon Iltatori 4.8. klo 14Avoimet ovet taidemuseoon, Veturitalli 5.8. Viikko-ohjelma Lauantaisin / Pystejä, patsaita, prosenttitaidetta. Klo 11, lähtöpaikka Salon kapungintalo 5.8. Maalaistori Perniössä, paikkana Kunnantalo. Tapahtuma klo 8-15. 6.8. klo 10-14 Ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla 9.8. Lauluilta Kiskon kivimakasiinissa klo 18. 10.8. 10kertaa10 Liikuntaunelmat 10.8.Torstaikierros / Notkoissa ja laitumilla Perttelissä. Lähdöt klo 15.00 Kivan edestä 10.8. klo 16Salon iltatori 12.8.Viikko-ohjelma Lauantaisin / Kirjakkalaan kätkeytyviä helmiä. Lähtö Alun talo klo 11.00. 12.-13.8. Wanhanajan markkinat ja keskiaikakylä Teijolla 13.8. klo 10-13 Ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla 17.8. klo 16Salon Iltatori 18.8. Torstaikierros / Bonusperjantain taidekierros avoimet ateljeet Konstrundan. Lähdöt klo 15.00 Kulttuuritalon Kivan edestä 19.8.Viikko-ohjelma Lauantaisin / Vuohensaaren luonto ja rannat, lähtö Vuohensaaren parkkipaikalta klo 11 20.8. klo 11-13 Ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla 24.8. klo 16Salon Iltatori 26.8.Muinaistulien ilta Niksaaressa, pelejä, musiikkia, tanssia jne. Alk. klo 19Meripirtin kerho. 26.8. Miesten lyöntipeli SMkilpailu, Salon golfkeskus 26.8. Hiljaisuuden polku Teijon kansallispuistossa klo 13-16.30. 26.8. 6.8. Liikunnan superlauantai urheilupuistossa. 26.8. Suomen luonnon päivä. Teijon kansallispuiston Luonnonpäivätapahtumassa kajahtaa kuorolaulu. Fiskarsin viihdelaulajat ja Salon laulusepot esiintyvät. 26.8.2017 klo 11-Viikkoohjelma Lauantaisin / Teijon kyläraittia, kirkolta hautausmaalle. Lähtöpaikka Masuuni. 27.8. klo 10.30Ohjelmalliset sunnuntait Salon torilla 31.8, klo 16Salon Iltatori Tiedot poimittu Salon kaupungin ja Kylien Salon tapahtumakalenterista ja saatu tapahtumien järjestäjiltä. Mukaan on valittu eteläisen Salon tapahtumat, keskustan tapahtumia ja tapahtumia, joihin on lähtö keskustasta. Osa tapahtumista on maksullisia ja vaatii ennakkoilmoittautumisen. Kesäteattereista on oma juttunsa sivulla 7. Kesän tapahtumatarjontaa Salon seurakunta tuo tänäkin vuonna klassisen musiikin melkein kotiovelle. Kesäkonserttien sarja alkaa 4.6. Halikon kirkosta. Katse länteen-konsertissa esiintyvät sellisti Iida-Vilhelmiina Sinivalo ja pianisti Tiina Karakorpi. Ohjelmassa mm. Einojuhani Rautavaaran ja Sergei Rachmaninovin sävellyksiä. 11.6. Kiikalan kirkossa otsikkona on Sielulla ja Groovella, ja siinä Maksetut viulut-yhtye soittaa hengellisiä hittejä tuorein sovituksin. 18.6. Muurlan kirkon konsertin nimi on Soivia maisemia, muusikkoina ovat huilisti Anu-Kaisa Hulmi, sellisti Anni Manninen ja pianisti Angela Saarinen. Konsertissa kuullaan soivia maisemakuvia Madetojalta, Hummelilta, Bonisilta ja Gaubertilta. 25.6. Särkisalon kirkossa kuullaan romansseja suviiltaan. Klarinetisti Katri Laakso, mezzosopraano Hanna-Leena Keinänen ja pianisti Henni Isojunno soittavat muun muassa Schubertin romanssin ja suomalaista laulumusiikkia. 2.7. Kuusjoen kirkossa konsertin nimenä on Liekehtivä ruusu. Trio Baroccon ohjelmassa on kauneinta täysbarokkia Pohjois-Saksalaisilta mestareilta: Händelin Buxtehuden ja Erlebachin teoksia soitinyhtyeelle ja laululle 9.7. Angelniemen kirkossa soitetaan Päiväunia – unelmia kanteleella, sellolla ja viululla. Viulistit Ella Kiiski ja Marju Tsokkinen sekä kanteletta soittava Matilda Bergman esittävät mm. Debussyn, Glieren, Sibeliuksen ja Bachin sävelmiä. 16.7. Uskelan kirkossa kuullaan Sovituksia uruille. Asialla on urkutaiteilija Arjan Breukhoven, joka esittää urkusovituksia mm. Beethovenin, Tschaikovskin, Chopinin ja Bachin tunnetuista teoksista. Luvassa on myös elokuvista tuttuja melodioita. 23.7. Yliskylän kirkossa mennään Huilujen puutarhaan. Kolmen huilistin, Johanna Salmisen, Johanna Pitkäsen ja Hanna Tissarin Trio WaCava vie kuulijan kuulijan huilupuutarhoista Norjan vuonoille, Argentiinaan tangon pariin ja lopulta jopa Havajille. Säveltäjäniminä muun muassa Gary Schocker, Franco Cesarini ja Jean-Michel Damase. 30.7. Suomusjärven kirkossa tehdään Italialainen matka. Ensemble Amentoesittää italialaista hengittävää ja laulullista barokkimusiikkia täynnä tuskaa ja melismoja. Illassa kuullaan mm. soolokantaatteja barokin suurilta laulumusiikin mestareilta, Antonio Vivaldi ja Georg Friedrich Händel. 6.8. Kiskon kirkon konsertin otsikkona on Virsi se viihdytti. Jari Parviainen, laulu, ja Miikka Lehtoaho, piano, esittävät virsiä sovitettuna lauluiksi, joista tulee enemmänkin mieleen liedmusiikki. 13.8. Perniön Pyhän Laurin kirkossa konsertin otsikkona on Oma maa mansikka, ja siinä esiintyy Kajauskvartetti. Konsertti kietoo suomalaiset sävelet yhteen renessanssipolyfonian ja barbershopin kanssa. Kokeneista musiikin ja laulun ammattilaisista koostuva Kajaus -kvartetti perustettiin syksyllä 2011. Kaikki laulajat ovat taustaltaan kirkkomuusikkoja. Yhtyeen ohjelmisto on monipuolista sisältäen niin vanhaa musiikkia kuin oman aikamme sävellyksiä. Holveissa kaikuvat tenori Hannu Lehtikankaan, tenori Tommi Niskan, baritoni Elja Puukon ja basso Jari Parviaisen äänet. 20.8. Perttelin kirkkossa kuullaan konsertti Pyhiinvaellus. Markku Luolajan-Mikkolan, barokkisello soittaa ovat Bachin viides sarja ja toinen partita. 27.8. Uskelan kirkossa otsikkona on Misa a Buenos Aires ja asialla Salon kanttorit, Henrik Sandås, bandoneon, ja jousiyhtye. Misa a Buenos Aires on argentiinalaisen säveltäjä Martín Palmerin vuonna 1996 valmistunut teos. Messu yhdistää klassisen laulutyylin, katolisen messun liturgian ja etelä-amerikkalaisen instrumentaalimusiikin. Konsertit alkavat sunnuntaisin klo 20. Konserttien jälkeen on mahdollisuus tavata illan muusikot iltateellä kirkon pihalla tai kirkossa. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma on maksullinen. www.salonseurakunta.fi Kirkoissa soi klassinen Muista myös naapureita Musiikinystävien kannattaa vilkaista myös Salon rajojen ulkopuolelle; sekä Kemiönsaarella että Tammisaaressa soi niin ikään laadukas klassinen musiikki. Tammisaaren kesäkonserttien taiteellisena johtajana toimii perinteisesti JukkaPekka Saraste. Suomalainen Kamariorkesterin solisteinaovat pianisti Arthur Jussen sekä sellisti Jonathan Roozeman. Perjantaina estradin valtaa sopraano Anu Komsi, ja Kesäkonserttien päätöskonsertissa sunnuntaina kuullaan kamarimusiikkia Suomalaisen Kamariorkesterin uuden Nuorisoakatemian nuorten muusikoiden esittämänä. Tapahtuma täyttää kaupungin 3.-6.8. http://www.ekenassommarkonserter.fi Kemiönsaarella soi jo yhdeksättätoista kertaa, 1016.7. Tapahtumalla on kolmetoista konserttipaikkaa ja yksi konserteista pidetään myös Teijolla. Kesän teemana ovat kvintetot ja suomalainen kamarimusiikki eri vuosikymmenillä. Säveltäjinä kuullaan mm. Kuulaa, Mozartia, Sibeliusta, Beethovenia ja esimerkiksi Teijolla kitaristi Petri Kumelan esittämänä Manuel de Fallan, Isaac Albenizin ja Mauricio Sotelon sävellyksiä. Konsettimiljöihin kuuluvat myös mm. Hiittisten kirkko ja Västanfjärdin kirkko, jossa järjstetään kynttiläkonsertti. www.kimitomusicfestival.fi
13 Tortone 2017 Kesän tapahtumatarjontaa OPn verkkoneuvottelu Henkilökohtaista palvelua siellä missä sinäkin Kesällä on aikaa hoitaa pankkiasiat kuntoon Säästöpankissa! Tyytyväisi ä asiakkaita jo vuodesta 1880 Haarlantie 4, 25500 Perniö p. 029 041 2380 www.saastopankki.fi/someronsp Meiltä löytyy aitoa palveluhenkeä. Tule ja koe itse. Tervetuloa ! Petris Chocolate Roomin ja Second Chancen yhteinen puoti Mathildedalin ruukissa! Tervetuloa ostoksille herkkusuut ja laadukkaiden vaatteiden ystävät kesän ajan! Lisätietoa: www.petris.. & www.secondchance.. Avoimet Kylät on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa, ja Salosta on mukana 21 kylää. Eteläisestä Salosta mukana on koko joukko kyliä. Kiskon kirkonkylän, Haapaniemen ja Kajalan tapahtuma on klo 10–15 Järvelän kylätalossa Kirkkojärventiellä. Talon tupaantuliaiset, kahvila ja sauna. Myös Kiskon kirkonkylän kotiseutumuseo avoinna Kiskon Tieksmäki-Metolan kyläyhdistyksellä tapahtuu klo 15–18 Lainerannassa. Kesänavauksessa syödään makkaraa, saunotaan ja uidaan. Perniössä asemaseudulla tapahtuu klo 10-14 ja paikkana on työväentalo. Tarjolla thairuokaa ja ohjelmaa, Irish C ( r) aps-yhtye musisoi säävarauksella Maurin Makasiinilla. Perniön-Kirkonkyläyhdistys kerää ihmiset torille. Haitarimusiikkia Marjo Korpelan esittämänä klo 9-11 ja 12-13, lupa tanssia! Jumppaa Tiia Fagerströmin vetämänä on tiedossa klo 11, kepparikisat klo 12, ilmoittaudu paikan päällä ajoissa ennen kisaa. Vohveleita, makkaraa, Kaffeflikat pannu kuumana, torimyyjiä paikalla. Nurkkila-Ylönkylän tapahtuma on klo 11–17 Nurkkilan koululla, ohjelmassa mm. poniratsastusta, ohjattua jumppaa, kisoja ja kirpputori. Kahvila ja grilli palvelevat. Perniön Ylikulman tapahtuma on klo 10–16 Ylikulman Yhteistalossa, ohjelmassa taidekahvila. Paikallisten taiteilijoiden ja Ylikulmalta kotoisin olevien taiteilijoiden töitä. Lapsille omaa ohjelmaa. Avoimet ovet myös Ylikulman rukoushuoneella. Strömma-Dahlbyssä tapahtuu klo 11–16 rantamakasiinilla. Päivä vietetään kahvittelun ja mukavan yhdessäolon merkeissä. Teijon alueella aukeavat kirkon, kyläsaunan ja koulun ovet. Tapahtuma-aikaa on klo 11–15. Kirjakkalan, Mutaisen, Teijon ja Mathildedalin kylien yrittäjät toimivat omien ilmoitustensa tai aukioloaikojensa mukaan: kahvilat, ravintolat, kaupat, puodit, putiikit ja majatalot avoinna koko päivän. Tuohitussa kokoonnutaan klo 11.30–15 Tuohikotoon. Kylätalon oma ravintolapäivä, tarjolla perinteikkäitä suomalaisia ruokia sekä kyläyhdistyksen omia herkkuja. Kyläyhdistyksen toiminnan esittelyä. Särkisalosta on mukana useampi kylä. Förbyssä ovat klo 14–17 auki Förbyn seuratalon ovet, luvassa on taidenäyttely ja kahvila kylän juhlatalossa. Niksaaressa klo 12–14.30 saa tutustua Armonlaakson kalasajakylään. Petun saarella klo 12– 14.30 tutustutaan Petun kartanoon ja sen vaiheisiin sekä saaristomatkailukohteisiin. Petun lossi kulkee tauotta klo 11.30–15. http://avoimetkylat.fi/kylat-kartalla/ Kylät ovat avoinna kesäkuussa Salossa perinteinen kesäkiertue rantautuu jokaiseen entiseen kuntaan. Eteläisen Salon tapahtumat aloittaa Kisko-päivä la 8.7. Tapahtuma järjestetään Kiskolan pihassa ja kirjastossa. Musiikkia, kahvila, käsitöitä ja makkaraa. Kiskolaiset yhteisöt ja yritykset esittelevät toimintaansa. Klo 13 kirjastossa järjestetään Eija Sunan kotiseutuluento Haapaniemen linnasta. Kentällä keppihevosten estekisat. Myyntipaikkojen varaukset Jaana Joutsen, 040 718 3799. Keppihevoskisaan ilmoittautuminen Tiina Isomäki, 040 912 5983. Osana Kisko-päivää: Toijan kivimakasiinissa Rafael Saifulinin Minun Kiskoni -taidenäyttely klo 13-17. Kiskon kotiseutumuseo avoinna klo 12-15. Särkisalo-päivä la 22.7. klo 10-14 Särkisalo-päivä järjestetään Meripirtissä ja sen pihapiirissä la 22.7. klo 10-14. Ohjelmassa mm. lasten juoksukisa, Kapteeni Koukku viihdyttää lapsia, askartelua lapsille, Salo-info, paikallisjärjestöjen toiminnan esittelyä, vuoden särkisalolaisen julkistaminen, pelastuskoiratoimintaa, kaninäyttely ja kanien estekisa, merikotkien pelastaja Hannu Ekblom, valokuva-, taideja käsityönäyttelyt, musiikkia, perinnepelejä ja kilpailuja. Lisätietoja ja paikkavaraukset: 050 516 3492/ S.Willgren, 050 359 8501/ P.Palm. Laurin markkinoiden markkinatori la 5.8. klo 8-15 Perinteinen markkinatori Perniössä, Laurin markkinat tapahtuman yhteydessä. Juhlavuosi, markkinat täyttää 40v. Tapahtuman järjestää Laurin markkinat ry. Lisätietoja ja paikkavaraukset: Sari Kari, puh. 044 981 8113, sähköposti sari. kari73@gmail.com Salon kyläteltta on mukana tapahtumassa. Kiikala-päivä su 2.7. klo 12-16, Suomusjärvi-päivä su 9.7. klo 11-14, Trömperi-päivä su 9.7. klo 1215, Yhdistysten iltatori to 17.8. klo 16-21, Kuusjokipäivä la 19.8. klo 14-17, Pertunpäivä su 20.8. klo 12-15, Muurlan Wanhanajan markkinat la 26.8. klo 11-14. LAURIN MARKKINAT 5.8. klo 8-15 Markkinatori, perinteisellä markkinatorilla. Varaukset/tiedustelut Sari Kari p. 044 981 8113 TERVETULOA! Laurin Markkinat Yhdistys ry. Maalaistori Kunnantalon sisäpihalla Tervetuloa viihtymään! Irmeli Nurminen, maataloustuotteet, p. 050 469 6966, Susanna Manelius, käsityöt p. 044 526 7856 Osuuskunta Pro Perniö PUUTAVARAA Edullisesti suoraan paikalliselta valmistajalta SUONION SAHA JA HÖYLÄÄMÖ Tuohittu, 0500-128 956, esuonio@smail.fi sisäpaneeli lattialaudat listat ym. sahatut puutavarat ulkovuoripaneelit, myös maalattuna terassilaudat lehtikuusesta Kesäkiertue rantautuu kyliin
14 Tortone 2017 NOSTO-OVET, ULKOJA SISÄOVET, METALLIOVET VARAA ILMAINEN MITTAUSKÄYNTI! Pasi Rantanen, pasi.rantanen@doormaster.fi | www.doormaster.fi Puh. 0400 424 296 AUTO 52 Huollot Vanteet Korjaukset Varaosat Renkaat Perniöntie 1967, Perniö P. 0500 535 313, 02 735 2356 DRIVER CENTER jälleenmyyjä Rakennuspelti Etsalo&Etsalo ky Joutnantie 642 25500 Perniö Soittele: 02-735 0025, 050 569 3051, 0400 426 588 etsalo.etsalo@gmail.com Ain ku sä jotta värkkäs muist et mee tehrä kaikki rakentamisse liittyvi ploottöit Lavatanssit kesälauantaisin klo 20 alkaen (ei 24.6.) • 23.6. Upeat juhannusaaton tanssit, Focus & Sakke Kotilainen, Hulahula Suomi • 8.7. Perniön VPK:n 100v. juhlatanssit, Tommi Soidinmäki • 2.8. Eino Grön yhtyeineen • 5.8. Markkinatanssit, Värisuora orkesteri Tervetuloa taas Hallin suveen! KESÄBINGO maanantaisin klo 18.30 Asuntokauppaa vuodesta 1987 alkaen ESPANJAN AURINKORANNIKOLLA HUONEISTO-TAMPERE Oy LKV Hämeenpuisto 41, 33200 TAMPERE p. 03-213 1454 Jouni Turunen p. 040-732 8051 jouniturunen @ windowslive.com Heikki Kauppinen p. 0400-624 192 huoneisto @ pp.inet.fi ·Peltija tiilikattojen pesuja maalaustyöt · Pihapuunkaadot Ota yhteyttä 044-0400286 Perinteiset talonmiestyöt -Mökkitalkkaripalvelu -Polttopuiden teko kohteessa, myös traktorisirkkelillä -Maa-ainesten, sepelien ja polttopuiden toimitus -Kaikenlaiset traktorityöt -Vaihtolavapalvelu -Laitteiden ja koneiden korj. P. 0400 412 767 / Tuominen Kotitalousvähennysmahdollisuus Perniöläisestä niittylampaasta kaikkea langoista lihaan, kotoisasti ja eläimiä arvostaen. PIENI VINTTIPUOTI AVOINNA AINA, KUN OLLAAN KOTONA irmelinurminen.com 050 46 96 966 Oman tilan ja palvaamon KALKKUNATUOTTEITA P. 044 555 4852, 044 078 5060 www.savukalkkuna.fi Kirakan tila Perniö Kirakantie 178 Tilamyymälä avoinna juhannusviikolla ti, ke, to klo 10-18. Juhannuksen jälkeen perjantaisin klo 10-18 heinäkuun loppuun Muulloin soita ja sovi. Strömman rantamakasiinissa 7.-9.7. klo 13-18 Tervetuloa! Järj. Strömma-Dahlbyn kyläyhdistys Kirppis JUHLATELTAT PYSTYTETTYNÄ JUHLAPAIKALLE! Juomacoolerit, lämmittimet ja valot KALUSTEET n. 100 henkilölle! Puh. 044 526 7856 Tmi Erik Manelius Perniön Särkisalon Omakotiyhdistys ry P. 732 2273, 040 352 2339 Laskutus 8€/tunti + kilometrit Kiitos jäsenistölle ja omakotitalkkareille! Asumisaputalkkaripalveluja jäsenille! Jäseniä yli 300 AUTAMME OMAKOTIASUKKAITA! Yhdistys toiminut jo 15 vuotta! Ja talkkaripalvelut jo 10 vuotta! Anne Moilanen 040 1646 747 Veijo Koivisto 040 6831 671 www.pihasuunnittelu.info Pihasuunnittelu Hannele Holmberg (e): hannele@pihasuunnittelu.info | (p): 040 5303778 Ota yhteyttä jo tänään niin tehdään sinunkin unelmapihastasi totta. 0500 530 441 mika.helenius@salonkh. SALON KIINTEISTÖHUOLTO
15 Tortone 2017 Perniönseudun Lehti onkii luettavaksi uutiset ja tarinat eteläisestä Salosta. PAPERILEHDEN KESÄTARJOUS! Tarjous voimassa 30.6. asti. 3 kk 18 € 4 kk 22 € Perniönseudun Lehti Missä vaan! TILAA VERKKOLEHTI ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi tai (02) 735 2300 JATKUVA TILAUS 12kk 35 € PAPERILEHDEN KESTOTILAAJALLE -50 % Ku va on Sa lo n el äk ke en sa aj ie n pi lk ki ki lp ai lu st a M at hi ld ed al is ta .
16 Tortone 2017 PASSIKUVAT HETI myös sähköisesti ilman ajanvarausta KULTA, KUVA JA OPTIIKKA SILMÄLÄÄKÄRI Leena-Maija Haapala OPTIKKO Normaalihintaisiin kehyksiin LINSSIT tarjous voimassa koko kesän -50% AJANVARAUS (02)7357179 Haarlantie 4 Perniö (02)7357179 ma-pe 10-17 la 10-13 www.js-kulta.fi Yhteistyötä 20v Historian siipien havinaa kotiin ja kesähuvilalle Sisustuksellinen antiikkiliike auki heinäkuun perjantait ja lauantait klo 12-18 tai sopimuksen mukaan, p. 050 494 1710. Vanhassa makasiinissa historiallisessa ympäristössä kulttuurisukujen aarteita, joiden kauneus on patinassa ja tarinassa. Perniöstä 6 km Kiskoon päin ja oikealle Lintiläntietä 700 m. Säterin Antiikin (Lintiläntie 74) löydät Facebookista. SÄTERIN ANTIIKKI LINDILÄ Kyl nyy o saattu naura makjast, ku telkkaris o maalaise ja kaupunklaise ottanu mitta tiaroistas. Ku ei aikuse ihmise erot eres männyja kuussenkäppy toisistas. Ja sit siin on ollu viäl seeki huvi, ku se stadi tarkotta vaa Helsinki, turkulaisekki o laskettu heinhatuiks ja landepaukuiks, kyl vahinkoilo on parast ilo. Ku kakaran käyttin Turus, nii siäl sai ain tuntte olevas hiukan pöpi, ku ol mailt, niinku turkulaise sanosiva, eikä ollu iha selvil kaikist kotkotuksist. Vaatetuski ol erilaine, ei kaupunkis kukkan talvel mono jalas kulkenu. Suvisse aikka maaseurul naise menivä kauppareisules esliin eres, mut ei kaupunkis simmot kuljettu. Ku mun esiteltti toisil leikkikavereil pihal , nii hee sanosiva, et mää olen mailt. Mää tunsin itten ihan kiertolaiseks. See viäl olsin ymmärtäny, et olsis sanottu maalt. Kiva siäl kumminki ol käyrä. Junapilet ostetti piänest luukust; pualtoist Turkku erestakasi. Mää olin se ihmisenpualikas. Vares kraakkus puus ja vetur tul kurvin takka ja saattin ens piipusauhu silmil ja sit se pääst viäl pannust ylimäärässi höyryi. Siin olttin piäne aikka simmose katkun keskel, ettei nähty mittä. Junis ol jyrkä ja korkja rappuse, jännit kovi, kerkkik ylös, ennenku konnar visla pillisäs ja lähettäjä nosta vehrjäse lipu. Muutama kilometrin pääs seisatettin taas ja sit katotti näkkyk tuttui. Kyl niitäki usse ol, ainaki pualtutui. Turu asemalaitur ol simmone välipaik, ei olttu enä maaseurul, mut ei oikke viäl kaupunkiska. Sit ku käveltti asemarakenukse läpitte, nii jo olttin kaupunkis. Ei ollu enä vareksi, kuulus vaa knääk knääk, naaka naukusiva vähä niinku enemä nokastas ja ihmistenki puhe kuulost honottavalt. Kolmose ratik tul mutkan takka ja sen kyytti mentti. Siäl istus korkjas pömpelis oikken törtevä näköne rahastaja, virkapuku ja kokart lakis niinku sotilal. Sil sanottin taas; pualtoist ja sit kuulus kilaus, ku vaunu läks kolistelema etteskesi. Meitil ol kylänpaik yhres puutalokorttelis Yliopistonkaru ja Humalistonkaru kulmas. See tuntus kamala fiinilt, ku ei tarvinu mennä ulos huussi, siäl ol kloset. Kettinki nokas roikkus puupulik ja ku siit vet, nii kuulus kova klonksaus ja sit rupes vesi kohisema alas. Siäl ei ollu sanomalehren kappali pyhkimist varte vaa seinäs ol rautlankkoukus paperpinkka. Nee paperlapu oliva liukkai ja krapisevi ja hiukan turhan piäni. Tul seeki ajatus miäle, et jos ei kaupunklaise sit tarvit suuremppi lapui. Kyl sanomaleht ol pehmusemppa ja paremppa, mut sitä ei vissi saanu sin pönttön pistä. Ku menttin portist ulos, nii siit pääs suaran toril. Se ol jollantaval huvittava, ku kaik fiini kaupunkilaisfrouva menivä ensmäseks sin tori reunal maalaisten tonteil ostama maalaisvoit. Sitä myytti irtonaisen tiinuist. Se ol koton kirnuttu ja siin ol suala oikke reiluste. Sillo ei tarvinu laske kui mont gramma suala kilos ol, se riit, et maistus hyvält. Siin tori ympärs ol niit knupukivi, misä meinas väkisi taitta nilkkas ja naisil, ku ol korkokenkä, ol taitamattoma vaikja kulkke. Yhtenäs sanotti, et kato ettesäs, ku meinasin mennä päistikka. Ain ol jottan korotuksi tai upotuksi eres ja ku olsis tehny miäl katto näyteikkuniki ja kaikki muut ympärilläs. Älä ny ihmissi päiten kävel, muistutettin kans. Kyl sitä nii maalaiseks ittes tuns. Ku tulttin Tuamiokirko pihal, nii kaupunkilaisemänt sanos, et mone ihmise eläm o ollu nii ahrast, et hee ova hypäne tualt tornist alas. Hirvit ajatellakki simmost. Sisält se kirkko ol viäl synkjemp ku Perniön kirkko. Siäl ol niit hautaholvei ja kaikke pahemalt tuntus se Kaarina Maununtyttäre haut, sarkofaakiks sitä sanotti. Hää makka siäl yksinäs, ku häne miähes Erik kuninkas o Ruattis. Simmostaki juteltti, et Turu linnas olsis ikkunlaural Eriki kyynärpää jälje, ku hää tuijot niin kovi ulos vankikopistas. Häne pualveljes Juhana syät sit hänel myrkytetty papusoppa ja tapoi häne. Kyl niin kolkot tuntus, et eik tääl mittän kiva ol. No juu, ol jottan mukavaki luvas. Ehtol pääsin ensmäsen kerra elämäsän elokuvis Bio Bio. Siäl näytetti Prinsessa Ruusune, mut loppu jäi näkemät, ku siäl pimjäs pehmusil penkeil pääs uni yllättämä. Aamul lährettin Kupittal kattoma riikinkukoi. Ensmäseks nähti must joutsen ja sitä vähä epäilti, et onk tommost olemaska vai onk se jollan taval färjätty. Jos sitä on vaik jossa kimröök purkis pyäritetty. Mut lintujehoitaja sanos, et kyl se iha luanostas on tommone. Se riikinkukkoki tänttäröis siin tärkjä näkösenä ja roikot pitkä pyrstö peräsäs. Kaik ihmise kehusiva hänt ja jutteliva, kyl sää sit oles hiano, näytäs ny pyrstös, levitäs se ny, no levit se ny. Mut ei se ollu kuulevannas. Lähretti sit pois ja ku katotti taanas, nii siäl se pahus kekkalois pyrstö levjänäs. Mentti äkkin takasi ja ku päästin kohral, nii see pist pyrstös alas. Et ossaki olla piruline otus, sanosiva kaik. Ku tulttin ehtojunas koti, nii varekse kraakkusiva taas ja käkiki kukkus, ol niin kotone olo. Vaikkei kotitiä ollu niit kaikken tasasemppi, nii ei siin kumminka nokilas meinattu mennä niinku siäl knupukivikarul. Kerra siält puutalokorttelist tul yks kouluflik käymän Perniös ja ol siin molemin pualin monttalai ihmettelemist. Häne miälestäs see ol iha omituist, ku kaivetti peruni maast. Kui niit siält täytys kaiva, miksei mentty torilt ostama. Juur ennen, ku hää läks junal, hää tul tohkesas tuppa ja kysys, olsik antta tyhjä kenklaatikko. Hää sanos, et hää o löytäny pari ihana elukka ja tahto viärä ne Turkku. Kaik oliva iha silmä pystys ja kiiruttiva kattoma, mitä merkilist hää o löytäny. Siäl yhres montus möyris pari rupikonna. Hää ei meinanu millä usko, ettei niit saa ruveta rääkkämä missä looras, vaikkei ne kovi ihani kyl ollu, nii elukoi kumminki. Sit vast hää uskos, ku kaik vakuttiva, et iha varmast sun vanhempas ei ol kovi ilossi, jos sul on tommossi tuamissi Turkku. Kyl nykysin taitta olla turhanpäiväst tehrä kovi suurt numero siit, kuka o mailt tai kaupunkist. Joku assu kirkonkyläs kerrostalos, eikä ol maat muhal ku fiikukse purkis tai kissasantta looras. Mone kaupunklaise popsiva omeni omast puustas ja kaivava uussi peruni tontiltas. Vessoiki löytty melkke joka torpast ja kännykä ja tiatokone ja telkkari ova kaikkie käytettävis. Kyl kaikelaist tiatto on saatavis mist vaa, iha ulkomait myäte. Se valla erinomase hyvä vahvast sualattu maalaisvoi maistuis varmast nii maalaisil ku kaupunklaisilki, mut nykyste EU-rirektiivie aika se on tairettu luakitella myrkyiks kuuluvaks. Sitä kolmose ratikka jäin kaippama, sil ol sit lysti aja. Kui turkulaise see menivä hävittämä. Mahtak se funikulaar olla ollenka yht mukava, ku se ryllä vaa siin samas paikas. Mut kyl sitäki täytty mennä koittama, ku kerkki! Mantar Nimimerkki Mantar pakinoi säännöllisesti Perniönseudun Lehdessä Mailt ja kaupunkist Eteläinen Salo näkyy Turun ytimessä Nimimerkki Mantar muistelee pakinassaan lapsuudenaikaisia Turunreissujaan. Maakunnan keskuskaupungin historiallisessa ytimessä näkyvät eteläisen Salon mahtimiehet edelleen, jos tietää katsoa. Uudenmaankadun eteläpuolella on uuteen loistoon herännyt ravintola Pinella, joka on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ravintola. Sen perustajiin kuuluu Nils Henrik Pinello, joka vaikutti myös Kirjakkalassa: hän omisti Kirjakkalan ruukin vuosina 1827-1831 ja avusti myös Kiskon Orijärven kartoitustöissä. Toisella puolella katua lepää ikiunessa toisen ruukin johtohahmo: Johan Jacon Kijk omisti Teijon ruukin vuodesta 1743 aina vuonna 1777 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Kijk on haudattu sukunsa nimeä kantavaan kuoriin Turun tuomiokirkossa. Särkisalolaista kiveä taas uumoillaan käytetyn itse tuomiokirkossa. Vuonna 1329 päivätyn kirjeen mukaan kirkko on saanut lahjoituksena Förbyn alueella sijainneen Krakanäsin kalkkivuoren. ”Eräät henkilöt lahjoittivat sielujensa pelastukseksi Krakanesin kalkkivuoren Turun tuomiokirkolle”, todetaan Riitta Koiviston kirjoittamassa ”Painavan historian köykäisessä versiossa” Salon seurakunnan sivuilla. Tämä on vanhin kirjallisiin dokumentteihin perustuva tieto kalkkikiven hyödyntämisestä Suomessa. Lähteet: Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1640-1852, Pinellan kotisivu. http://weppi.gtk.fi/aineistot/kaivosteollisuus/ Karbonaattikivikaivokset. htm Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt-sivusto. Tuomiokirkko ja Pinella ovat lähes naapuruksia.
17 Tortone 2017 Menneen joulun joulukorttien joukosta jäi yksi erityisesti mieleen. Kuvassa oli tutun tapainen tuulimylly ja kellari talvimaisemassa. Kääntöpuolella oli edelleen tuttua: Niksaaren mylly, akvarelli Nils Helmroos. Samoja kortteja löytyi myynnissä netissä. Kun puhe oli Särkisalosta, piti lähettää kysymys Meripirtin Kerhon puheenjohtaja Seppo Willgrenille. Vastaus oli kattava ja kertoi korttien lisäksi koko Helmroosin tarinan. Arkistoista löytyi albumillinen valokuvia Helmroosin tauluista ja kotiseutuneuvos Boris Saarmaan kirjoittama muistokirjoitus. Miehillä oli pitkälti yhteistä matkaa takana, vaikka Helmroos hukkui 59-vuotiaana 1986 Förbyssä. Nils Helmroos syntyi Västanjärdissä kalastajaperheeseen. Boris Saarmaa oli kaivosvoutina samassa pitäjässä Illon kalkkikaivoksella ja oli jo kuullut paikallisen nuorukaisen taiteellisista lahjoista, kun tämä tuli kysymään töitä. Helmroos sai töitä ja maalaaminen ja piirtäminen jatkui. Hän oli jo siihen mennessä useamman vuoden opiskellut taidetta malmöläisessä kirjeopistossa. Opisto oli arvostellut Helmroosin teknisesti vaikeat tussityöt kympin arvoisiksi. Kun Illon kaivos ja kalkinpoltto Lammalassa loppuivat, Boris Saarmaa sai siirron Förbyhyn ja mukana lähti myös Nils Helmroos. Kaivosporari teki työtä Niksaaressa ja Förbyssä ja maalaaminen jatkui. Ratkaisevana öljymaalauksen kehitykselle pidetään hänen liittymistään Dragsfjärdin taidekerhoon, joka otti lahjakkaan miehen omakseen. Kerhon ensimmäinen taideleiri pidettiin Dahlbyn koulussa. Helmroos osallistui taidekerhon näyttelyihin Kemiönsaarella ja Pohjoismaissa. Opintomatkoista kolme suuntautui eri puolille Ranskaa, mieluisaa Helmroosille, joka oli innostunut ranskan kielestä. Kielen hän opetteli hankkimalla oppikirjoja ja kasetteja ja seuraamalla televisiosta ranskankielisiä elokuvia. Samalla syttyi kiinnostus ranskalaisiin chansonlaulajiin. Helmroosin muistonäyttely järjestettiin ensin Meripirtissä Särkisalossa, sitten Västanfjärdissä ja Taalintehtaalla. Tässä olevat taulut on kuvattu muistonäyttelyssä. – Nisse oli ammatiltaan kaivosporari ja niillä käsillä hän maalasi uskomattoman herkkiä tauluja, muotokuvia ja maisemia, kertoi Seppo Willgren. Hän olisi elättänyt itsensä taiteella, mutta ei myynyt koskaan yhtään taulua. Lähteet: Seppo Willgren ja Boris Saarmaan kirjoittama muistokirjoitus Perniönseudun Lehdessä joulukuussa 1986. Porarin kädestä syntyi herkkiä tauluja Maisema Vähämaasta Förbyn suuntaan. Helge Vikman koiransa kanssa taidokkaassa tussityössä. Arvi Kaven on toinen särkisalolainen kaivosmies , jonka käsissä syntyi kaunista. Kavenin työkaluja olivat puukot ja veistokset syntyivät puusta. Kaven veisti muun muassa useamman hahmon presidentti Mauno Koivistosta, yksi luovutettiin mallille itselleen muistoksi Perniön vierailusta. Viime elokuussa Trefattisarjassa haastatelluilla Elvi ja Tauno Aaltosella on monen muun särkisalolaisen tavoin Kavenin töitä omissa kokoelmissaan. –Hän oli kaivoksessa töissä ja kun tuli kahvitauko, hän ei lähtenyt mihinkään vaan istui penkille ja teki pienen veistoksen, kertoi Tauno Aaltonen. Kaven kulki paljon metsissä ja löysi paljon luonnon muovaamia muotoja. Kavenin näyttelyhanketta vetää Lilja KinnunnenRiipinen Meripirtin Kerhon avustuksella. Teokset kuvaa kerhon Pentti Palm. Näyttely järjestetään myöhemmin kesällä ja sen jälkeen aineistosta tehdään kirja. Puukkotaiturin töitä kerätään näyttelyyn
18 Tortone 2017 Hieronta Urheiluhieronta Intialainen päähieronta Kuntovalmennukset www.s ilis. Ajanvaraus: Nettiajanvaraus osoitteessa www.s ilis. tai 050 541 6969 SFJ-Fiilis Sanna Fagerström-Jokinen Leppäkulmantie 30 25500 Perniö SALOKYYDILLÄ KESÄLLÄ 2017 Kaupungin kesäliikenteen linjat ajetaan kaikki linja-autoasemalle, eikä paikallisliikenne enää kulje Sillankulman kautta. Ilmainen 2 tunnin vaihto-oikeus • Seutuliikenteestä seututai paikallisliikenteeseen • Paikallisliikenteestä paikallisliikenteeseen ”Suomi 100 vuotta” • Paikallisliikenteen hintavyöhykkeellä kertalippu 100 senttiä • Linja-autolla torstaisin iltatorille ja iltatorilta Kätevästi mobiililipulla • Salokyyti-mobiililippusovellus ilmaiseksi sovelluskaupoista iOSja Android-puhelimille. • Lipun voimassaolo alkaa ostohetkestä Kutsuliikenne Teijon ja Matildan kautta kansallispuistoon • Kutsuliikenne ajetaan etukäteistilauksesta. Tilattava viimeistään tuntia ennen vuoron ilmoitettua alkamisaikaa. • Täydentää vakiovuoroliikennettä mm. pe-la iltana sekä viikonloppuna. Aikataulut ja lisätietoa osoitteesta www.salo.fi/joukkoliikenne LATAA SALON MOBIILILIPPUSOVELLUS skannaamalla viereinen QR-koodi KESÄLIIKENTEEN HINNASTO Voimassa 5.6.-13.8.2017 Seutuliikennevyöhykkeen ja kutsuliikenteen kertalippuja voi ostaa myös mobiililippuna. Mobiilikertaliput ovat voimassa kaksi (2) tuntia ostohetkestä. Kausilippu on henkilökohtainen ja voimassa 30 päivää ostopäivästä lukien. Lipulla saa matkustaa rajatta kaupungin ostoliikenteessä kutsuliikennettä lukuunottamatta. * Lapsialennus vain aikuisen kanssa matkustaville. Kesäliikenteen autoissa maksutapana ovat käteinen ja mobiililiput. Pankkikortit tai Matkahuollon kortit eivät käy. KÄTEVÄSTI MOBIILILIPULLA Kertalipuissa on ilmainen kahden (2) tunnin vaihto-oikeus paikallisliikenteeseen. KERTALIPPU AIKUINEN ALLE 12V. Paikallisliikenteen vyöhykkeellä 1,00 € 1,00 € Seutuliikenteen vyöhykkeellä 3,30 € 1,70 € Kutsuliikenteessä 5,00€ 2,50 €* MOBIILILIPPU AIKUINEN ALLE 12V. Seutuliikenteen kertalippu 3,30 € 1,70 € Kutsuliikenteen kertalippu 5,00€ 2,50 €* 30 päivän kausilippu 70,00 € 35,00 € KAUPUNGIN KESÄLIIKENNE: LINJA 1: KOKKILA – VARTSALA – MUSTAMÄKI LINJA 2: VASKIO – MÄRY – (RAPPULA) LINJA 3: KUUSJOKI – KAIVOLA – INKERE LINJA 4: KIIKALA – REKIJOKI – KAIVOLA LINJA 5: SUOMUSJÄRVI – KRUUSILA – MUURLA LINJA 6: KISKO – MUURLA LINJA 7: FÖRBY – SÄRKISALO – PERNIÖ – (SIRKKULA) LINJA 8: SIRKKULA – SALO – HALIKKO LINJA 9: OLLIKKALA – SALO – TUPURI LINJA 10: (KANSALLISPUISTO) – MATILDA – TEIJO MUU REITTILIIKENNE KESÄLLÄ
19 Tortone 2017 Sauvo Marttila Koski tulevat taas! Talon täydeltä tapahtumia ja tarjouksia joka torstai 1.6. alkaen TorstaiTorit Kauppakeskus Plaza, Vilhonkatu 8, Salo www.kauppakeskusplaza.fi facebook.com/kauppakeskusplaza PLAZA PALVELEE LÄPI REMONTIN SU 12-16 MA-PE 9-20, LA 9-18, ERIKOISLIIKKEET PALVELEVAT: NEUVONTAPISTE PALVELEE MA-LA 10-18 S-pankki, Veikkaus, arvat, postimerkit, iltapäivälehdet ja pelikoneet RAKENNAMME UUTTA JA MIELENKIINTOISEMPAA PLAZAA! PLAZAN ERIKOISLIIKKEET PALVELEVAT SINUA KOKO REMONTIN AJAN. VALIKOIMA LAAJENEE JÄLLEEN SYKSYLLÄ KUN URHEILULIIKE STADIUM AVAA OVENSA. KAUPPAKESKUS AVOINNA MA-PE 8-20, LA 8-18, SU 12-16 LIIKEKOHTAISET PALVELUAJAT NETISTÄ. KESKELLÄ KESÄISTÄ SALOA Plazaan on helppo tulla. 3h ilmaista pysäköintiaikaa asiakkaillemme, 750 autopaikkaa, joista 500 katettua ja suuri osa sisähallissa. Lähes 60 erikoisliikettä ja palvelua. Tule paikalle kokemaan mahtavaa TorstaiTorihuumaa! Plazan kauppiailla on mahtavia tarjouksia joka torstai läpi kesän. Lisäksi toreilla nähdään paljon ohjelmaa ja kilpailuja. Tule paikalle katsomaan, mitä kaikkea Plazassa tapahtuukaan. Tervetuloa mukaan! E l égance Kauneushoitola E E l égance Kauneushoitola E P A R T U R I K A M P A A M O POTER O KUULOLIIKE NOORA KULTARINTA MAINOSET TARTTUVAA MAINONTAA Tulossa syksyllä 2017:
20 Tortone 2017 Tykkää meistä facebooki a! Tavallista parempi ruokakauppa Parhaat tarjoukset K-Supermarketista! K-Supermarket Perniö Heikkiläntie 4 25500 Perniö puh. 0401769451 Palvelemme ark 7-21, la 7-19,su 10-18 Paikallisesti parasta! Tavallista parempien, paikallisten valikoimien kesäkauppa toivottaa hyvää kesää! T. K-supermarket Perniön kauppiaat Anette ja Jukka-Pekka henkilökuntineen!