Nro 5/2012 29.6.2012 54. vuosikerta Li itt o PAPERI PAPERI PAPERI Nro 5/2012 29.6.2012 54. vuosikerta Li itt o Loisketta Lintsillä Hurvittelua kosteissa olosuhteissa s.36 Päivärytmi lapsista Kimmo Vaarola on hoitovapaalla s.24 Ve sa -M at ti Vä är ä ”Pikkupojasta lähtien opettelin soutumieheksi.” Esa Karvonen, s.31 Omalla alallaan Tuore laborantti Petra Poskiparta kehuu kesätyöpaikkansa loistavaa työporukkaa. Työtunnin hinta Tasoissa Ruotsin kanssa s. 6 ”Ärsytti, kun pojat koettivat kurkkia tyttöjen puolelle.” Kirsi Salmijärvi, s. 28 Työtunnin hinta Tasoissa Ruotsin Tasoissa Ruotsin kanssa s. 6 Tasoissa Ruotsin 01_etusivu.indd 1 22.8.2017 13.29.00
02-3_sisältö.indd 2 22.8.2017 13.29.44
32 Kimmo Sandberg sai kulttuuriapurahan kauhumusikaaliin. Sisältö Valvomo 4 Pääkirjoitus: Suomalaisen työn puolesta on taisteltava. 4-9 Kuorimo 4 Työtapaturmat ovat laskussa. 6 Liikkeellä vääriä tietoja suomalaisten palkkakuluista. 8 Rikkidirektiivi vaikuttaa vientiin. 10-16 Reportaasi Kesäduunarin työviikkoon ja elämään mahtuu kaikenlaista. 17 Hiljeneekö sanomalehtipaperin kahina lopullisesti? 20 Paperimiehen piknik 22 Tupakka sai lähteä. 24 Perhevapaista laatuaikaa. 28 Puucee, pikkula, hyyskä, kakkala. 30 Maailman paperi 31 Parasta elämässä: Esa Karvonen pauloittaa olohuoneessaan. 32-38 Hiomo 32 Kulttuuriapurahalla voi tehdä myös kauhua. 34 Hyödy lomallasi jäseneduista. 36 Mahtava päivä Linnanmäellä! 39-42 Taukotila 39 Ratkaise sudokut ja ristikko. 40 Liidokkikisa: Porissa lennätettiin hylsykartonkia. Mari-Leena kohtasi karhun. 41 Elämä(ä)n laatua: Esko Kurvinen saunoo virkistyäkseen. 42 Varamies: Nuoret sitoutuvat tärkeinä pitämiinsä asioihin. 31 Esa Karvonen kalastaa verkoilla. 24 Lapsen ilo. Jukan äiti on pitkällä hoitovapaalla. 10–16 Petra Poskiparta on vastavalmistunut laborantti. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. 18 Puuceen tunnelmaan kuuluu kiireettömyys ja linnun laulu, sanoo Kirsi Salmijärvi. Vesa-Matti Väärä Markku Ruottinen Tomi Aho Jukka Koskinen Paperiliitto ?/???? ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Lapsen ilo. Jukan pitkällä hoitovapaalla. M ar kk u R uo tt in en 02-3_sisältö.indd 3 22.8.2017 13.29.45
Valvomo Kuorimo kertoo uutiset Pääkirjoitus ? Vastarannan supi Paperiliitto 5/2012 Tämähän on ihan hullun hommaa! Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Reima Kangas Tilanteita ei välttämättä satu sen enempää kuin aiemmin, mutta kirjaamistavat ovat tehostuneet. Mikä tärkeintä, se näyttää vaikuttavan työtapaturmien vähenemiseen. Tiedot perustuvat kerran vuodessa tehtävään Paperiliiton työsuojelukyselyyn, joka lähetettiin maaliskuussa 115:lle Paperiliiton jäsenyrityksissä työskentelevälle työsuojeluvaltuutetulle. Kyselyyn vastasi 74 valtuutettua. Kyselyn tuloksia verrattiin aiempina vuosina tehtyjen vastaavien kyselyiden tuloksiin. Kyselyyn vastanneiden työpaikoilla kirjattiin viime vuonna yhteensä 22 309 läheltä piti ja vaaratilannetapausta. Määrä on yli kymmenen kertaa suurempi kuin vuonna 2003, jolloin kirjattuja tapauksia oli 2080. Työpaikasta riippuen tapaturmavaarojen ennakoinnista käytetään eri nimityksiä. Yhteistä termiä ei yrityksillä vielä ole, vaan puhutaan vaarojen havainnoinnista, vaaratilanneilmoituksista tai läheltä piti -tapauksista. Kirjaaminen johtaa aiempaa useammin myös toimiin. Korjaavia toimenpiteitä tehtiin viime vuonna 15 192 kappaletta. Määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Työtapaturmat vähenivät Tuoreen työsuojelukyselyn mukaan työtapaturmien määrä on vähentynyt aiemmista vuosista. Eniten vähenivät pitkät eli yli kolmen päivän poissaoloihin johtaneet työtapaturmat. Tapaturmien vähentymisestä kertoo selkeästi myös tapaturmataajuus eli sattuneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden. Kyselyyn vastanneiden työpaikoilla keskimääräinen tapaturmataajuus oli 13,6. Vuosi sitten luku oli 21,8 ja kaksi vuotta sitten 25,6. Jos tarkastellaan pelkästään suuria eli yli 100 työntekijän yrityksiä, nousee tapaturmataajuusluku kyselyn mukaan 17,6 kirjattuun tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohden. Aiempaa selvästi useammin työpaikoilla oli myös käytössä tapaturmien vähenemiseen liitetty palkkiojärjestelmä. Työsuojeluvaltuutetuilta kysyttiin tapaturmamäärien lisäksi muun muassa työpaiKirjaaminen vähentää vaaratilanteita Taistelu työstä K amppailu suomalaisen työn puolesta on kovaa. Pelätty rikkidirektiivi uhkaa astua voimaan ja se sotii maalaisjärkeä vastaan. Teollisuuden edunvalvonta nukkui pahasti pommiin vuonna 2008, kun IMO teki päätöksen vähentää merkittävästi rikkimääriä Itämerellä. Tämän päätöksen myötä vihreille putosi omena käteen ja he saivat näin syyn toimia teollisuusvastaisesti. Taistelussa ovat nyt vastakkain suomalaisen työn puolustajat ja sen vastustajat. Suomalainen palkansaaja tulee maksamaan kovan hinnan vihreiden arvojen kannattajien kapeakatseisuudesta. Rikkidirektiivin vaikutus kustannuksen lisäyksenä on koko maalle noin miljardi euroa. Tästä tulee metsäteollisuudelle maksettavaksi 200 miljoonaa euroa. Tämä luku vastaa metsäteollisuudessa noin 5 000 hengen vuotuista palkkamenoa. Mitään liiketoimintaa ei saa rakentaa tukien varaan. Jotain olisi nyt kuitenkin keksittävä, jotta vientiteollisuus ei kuole tästä maasta. EU kieltää kansallisten tukien antamisen, mutta mikäli rikkidirektiivi tulee voimaan niin kuin on suunniteltu, eli vuonna 2015, niin mistä tämä uusi, itse aiheutettu, kustannus katetaan? Paperiliitto, vahvassa rintamassa muiden järjestöjen kanssa, on pyrkinyt vaikuttamaan tässä asiassa kaikilla keinoilla ja joka taholle, mutta turhaan. EU-parlamentaarikko Satu Hassi ei välitä vientiteollisuudesta pätkääkään. Ja sama toistuu, ikävä kyllä, myös koko vihreässä liikkeessä. Voi olla, että omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala tulee löytämään aatteensa edestään, jos Jouko Karvinen tekee ikäviä päätöksiä direktiivin johdosta. P Mistä tämä uusi, itse aiheutettu kustannus katetaan? Koneenhoitaja Juha Lemetin (toinen oik.) mielestä turvahavaintojen tekemisellä saadaan työympäristöstä entistä turvallisempi. Tomi Pällo, Hannu Huikuri ja Hannu Tolonen ovat samaa mieltä. Vaaranpaikkoja, turmia ja läheltä piti -tilanteita kirjattiin viime vuonna paperiteolllisuuden työpaikoilla entistä tiuhempaan. 04-5_kuorimo.indd 4 22.8.2017 13.30.27
? Paperiliitto 5/2012 kan työnopastuksesta sekä tasa-arvosuunnitelman laatimisesta. Lähes kaikille uusille työntekijöille annetaan nykyään työnopastusta, ja myös vanhat työntekijät saavat työnopastusta aiempaa useammin heidän vaihtaessaan työtehtävää. Sen sijaan aiempaa harvemmin työnopastajalle oli annettu erillinen koulutus työnopastukseen. Aiempaa selvästi harvemmalla työpaikalla oli myös laadittu varsinainen tasa-arvosuunnitelma. Kyselyllä koottiin lisäksi tietoa sairauspoissaoloista, työterveyshuollon toimivuudesta, päihteiden käytöstä ja työpaikkakiusaamista. P Kirjaaminen vähentää vaaratilanteita Koneenhoitaja Juha Lemetin (toinen oik.) mielestä turvahavaintojen tekemisellä saadaan työympäristöstä entistä turvallisempi. Tomi Pällo, Hannu Huikuri ja Hannu Tolonen ovat samaa mieltä. Tilanteita ei satu sen enempää kuin aiemmin. Juha Lemetti teki turvahavaintoja esimerkiksi pudonneiden pahvien suhteen ja sai arvonnassa ensiapupakkauksen. ? Turvallisuutta näkyvissä Turvallisuutta koskeva havainto voi olla myös positiivinen ja koskea turvallista työskentelyä. Stora Ensossa on tänä vuonna otettu käyttöön turvallisuushavainnot vaaratilanneilmoitusten rinnalle. Stora Enso Packagingin Lahden tehtaan aaltopahvikoneen koneenhoitaja Juha Lemetti teki toukokuussa turvahavaintoja ja sai arvonnassa palkinnoksi ensiapupakkauksen. Vaikka turvahavaintojen tekeminen on vasta alussa, Lemetti uskoo, että kampanjoinnista on apua. Hän kannustaa muitakin tekemään havaintoja. – Joillekin turvahavaintojen tekeminen voi olla kovan työn takana, mutta niihin kannattaa kiireenkin keskellä kiinnittää huomiota, että työnteosta saataisiin entistä turvallisempaa, Lemetti sanoo. Tehtaalla on käytössä PäijätHämeen Turva -järjestelmä, johon turvahavainnot kirjataan. Järjestelmän käyttöön saa opastusta kädestä pitäen. Kirjauksen tekijä voi itse seurata, miten oman turvahavainnon käsittely etenee. Järjestelmään viedyn kirjauksen väri on ensin punainen, käsittelyvaiheessa keltainen. Valmis-vaiheen väri on musta. Havaintojen tekemisen palkkio on 40 euroa kuukaudessa per henkilö, jos palkitsemisalueella tarkastelukuukauden aikana ei aiheudu poissaoloa aiheuttaneita tapaturmia ja jos työturvallisuushavaintotaajuus toteutuu. Lisäksi kuukausittain vuoden 2012 loppuun asti arvotaan kaikkien omalla nimellä turvallisuushavainnon tehneiden kesken ensiapupakkaus. P Lemetti kannustaa tekemään havaintoja. 04-5_kuorimo.indd 5 22.8.2017 13.30.27
Kuorimo kertoo uutiset Silppua ? Puoshaka Paperiliitto 5/2012 Teksti Juhani Artto Ruotsalainen ay-julkaisu Dagens Arbete yllätti lukijansa 3. toukokuuta väittämällä, että selluja paperityöläisen työtunti maksoi työnantajalle viime vuonna Suomessa keskimäärin yli puolitoista kertaa enemmän kuin Ruotsissa. Uutisen mukaan alan tuotantotyöntekijän työpanos maksoi Suomessa 43 ja Ruotsissa 28 euroa tunnissa. Dagens Arbeten uutisen mukaan Ruotsin lisäksi muidenkin rikkaiden maiden metsäteollisuuden työvoimakulut olivat viime vuonna kaukana Suomen alapuolella. Uutisessa kerrottiin, että työntekijöiden euromääräinen tuntikustannus oli Saksassa 36, Itävallassa 32, Ranskassa 31, Yhdysvalloissa 30, Kanadassa 26 ja Japanissa 24 euroa tunnissa. Ruotsalaislehti kertoi outoja väitteitä palkkakuluista Paperityöläisestä tulee oikeasti yhtä isot kulut työnantajalle Suomessa ja Ruotsissa Konsulttiyhtiön tulokset pielessä Uutinen herätti ihmettelyä Paperiliitossa, jossa on seurattu alan työvoimakustannusten muutoksia eri maissa jo vuosikymmeniä. Paitsi Ruotsin myös Kanadan ja Japanin osalta Dagens Arbeten esittämät tulokset tuntuivat olevan ihan metsässä. Dagens Arbeten uutinen perustui suomalaisen konsulttiyhtiön Induforin maaliskuussa 2012 tekemään selvitykseen Suomen metsäteollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä. Pyynnöistä huolimatta Indufor ei kuitenkaan ole tietosuojasyihin vedoten paljastanut selvityksensä tarkkoja lähteitä eikä käyttämiään laskentamenetelmiä. Tarjolla on kuitenkin myös monia muita aineistoja, joiden perusteella alan työvoimakustannusten kehitystä kyetään seuraamaan. Eurostatin, Ruotsin ja Suomen tilastokeskusten sekä alan suomalaisen työnantajajärjestön Metsäteollisuus ry:n selvitykset ovat osoittaneet etenkin Suomen Massaja paperiteollisuuden tuotantohenkilöstön työvoima kustannukset verrattuna Suomeen (Suomi=100) Miten tehdä töitä kuumassa? Monilla paperiteollisuuden työpaikoilla kuumuus kiusaa ympäri vuoden, ei vain hellesäillä. Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin esimerkiksi tehostamalla ilmanvaihtoa tai lyhentämällä altistumisaikaa. Mitä pitää tehdä, jos työnantaja ei saa kuumuutta kuriin, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Arto Säämänen? – Kuten muissakin työsuojeluun liittyvissä asioissa myös lämpötilan hallinnassa pitäisi lähteä liikkeelle riskinarvioinnista: missä on ongelmia ja mitä niille voi tehdä. Ensisijaisesti pitäisi vaikuttaa lämmönlähteisiin eli mahdollisuuksien mukaan koteloida ja saada pintalämpötiloja kuriin. Toinen vaihtoehto on parantaa ilmastointia. Nämä vaativat investointeja. Jos ne eivät ole mahdollisia, on huolehdittava riittävästä tauotuksesta viileämmissä tiloissa. On järkevämpi mennä tauon ajaksi jäähdytettyyn tilaan kuin ulos, jos sielläkin on kuuma. Lisäksi voi harkita, voidaanko työtehtäviä vaihtaa tai kiertää välillä tehtäviin, joissa ei ole yhtä kuuma. Miten itse voi helpottaa työskentelyä kuumuudessa? On huolehdittava erityisesti nesteja suolatasapainosta. Pitää juoda riittävästi, mieluiten pieniä määriä eli 1–2 desilitraa kerrallaan 3–4 kertaa tunnissa. Pitää syödä monipuolisesti ja lisäksi jotakin suolapitoista kuten suolakurkkua tai suolapähkinöitä. Vapaa-ajalla elimistölle on annettava aikaa palautua. Uni on tärkeää ja olisi hyvä nukkuakin vilpoisassa. Viileä suihku ennen nukkumaanmenoa helpottaa, jos kotonakin on lämmintä. P Wipak Avans lopettaa toimintansa Sulkeminen: Wipak Avans Oy:n toiminta päättyy tämän vuoden joulukuussa. Henkilöstö haki yt-neuvotteluissa toisenlaista ratkaisua lopettamisen sijaan. – Työnantaja kyllä mainitsi tarkastelleensa ehdotustamme vähennyksistä, mutta ne eivät sittenkään riittäneet, Juha Arminen kertoo. Armisen mukaan tehdasta aiotaan pyörittää vuoden loppuun saakka. Avansilla työskentelee 52 henkilöä, joista 36 on työntekijöitä. Heille on järjestetty infotilaisuus työllistymisestä ja työttömyysturvasta. Wipak-ryhmän toimialajohtaja Matti Rovamaa luonnehti päätöstä lopettamisesta vaikeaksi ja raskaaksi. – Vaikeita toimenpiteitä on kuitenkin välttämätöntä tehdä Wipak -ryhmän kilpailukyvyn turvaamiseksi, Rovamaa toteaa yhtiön tiedotteessa. Wipak Avansin sulkemisella yhtiö haluaa varmistaa Wipak-ryhmän painettujen tuotteiden kilpailukyvyn, säilyttämään toiminnan asiakaslähtöisyyden sekä kehittämään kilpailukykyä. Porin Corenso vähentää Vähennys: Corenso United Oy Ltd:n Porin kartonkitehtaalla aloitettiin yt-neuvottelut kesäkuun ensimmäisellä viikolla enintään yhdeksän työntekijän vähentämisestä. Corenso aikoo pysäyttää puolisellulinjan ja tehdä muita tuotantojärjestelyjä. Muutosten syynä on työnantajan mukaan yhtiön epätyydyttävä taloudellinen tilanne. Mahdollisten irtisanottavien työsuhteet päättyisivät vuoden 2012 loppuun mennessä. Vähennyksissä aiotaan hyödyntää eläkejärjestelyjä ja siirtymisiä muille paikkakunnalle. Työvoimaviranomaiset ovat mukana neuvotteluissa alusta lähtien, jotta irtisanottavien mahdollisuudet työllistyä ja kouluttautua saadaan selvitettyä nopeasti. Corenso on Stora Enson tytäryhtiö. Työpaikasta kerrotaan lisää tämän lehden Hiomon Lennokki-kisassa sivulla 41. daan selvitettyä nopeasti. Corenso on Stora Enson tyTyöpaikasta kerrotaan lisää Paperiliitto 5/2012 tämän lehden Hiomon Lennokki-kisassa sivulla 41. 06-7_kuorimo.indd 6 22.8.2017 13.31.48
Silppua Paperiliitto 5/2012 ? Suoraa puhetta Nettikysymys Ruotsalaislehti kertoi outoja väitteitä palkkakuluista ja Ruotsin työvoimakustannusten olevan lähes samalla tasolla, toisin kuin Induforin selvityksessä päätellään. Pöyry Oy: Ruotsin kulut samansuuruiset Ristiriitaisten tietojen takia Paperiliitto teetti vielä oman selvityksensä alan työvoimakustannusten muutoksista 16 maassa vuosina 2005– 2011. Selvityksen toteuttajaksi valittiin alan johtaviin konsulttiyrityksiin maailmassa kuuluva Pöyry Oy. Pöyryn selvitykseen perustuva tuore yhteenveto osoittaa, että vuonna 2011 tuotannon työntekijän henkilöstökustannukset olivat työnantajalle Ruotsissa lähes samansuuruiset kuin Suomessa. Kanadassa keskimääräinen kustannus oli hieman Suomea suurempi. Vuosina 2005–2011 henkilöstökulut tuotannon työntekijää kohti kasvoivat Ruotsissa nopeammin kuin Suomessa. Ruotsissa alan työvoima kallistui tuolla ajanjaksolla 4,6 prosentin ja Suomessa 3,2 prosentin vuosivauhdilla. Kyse ei ole vain palkkakehityksestä Työvoimakustannusten muutokset eivät heijasta pelkästään alalla työskentelevien henkilöiden palkkakehitystä vaan myös alan rakennemuutoksesta johtuvaa palkkarakenteen muuttumista. Viereinen gra? ikka esittää eri maiden työntekijöiden työvoimakustannuksia vuonna 2011 suhteutettuna Suomen työvoimakustannuksiin. Luvuissa ei ole otettu huomioon vuosityötuntien määrän erilaisuutta eri maissa. Läntisten teollisuusmaiden väliset erot vuosityöajoissa eivät kuitenkaan merkittävästi poikkea toisistaan. P Indufor ei ole paljastanut selvityksensä tarkkoja lähteitä eikä laskentamenetelmiä. RUOTSI 96% SUOMI 100% Massaja paperiteollisuuden tuotantohenkilöstön työvoima kustannukset verrattuna Suomeen (Suomi=100) Uusi kysymys: Minkälaiset liiton järjestämät jäsentapahtumat sinua kiinnostavat? Vastaa osoitteessa www.paperiliitto.? Ei 57 % 43 % Kyllä Sosiaalinen media kiinnostaa Viime lehden kysymys: Käytätkö sosiaalista mediaa?: J alkapallon EM-kisat ovat juuri nyt viimeisiä pelejä vaille pelatut. Kotikatsomoissa on koettu huikeita hetkiä ja jännitetty, mikä joukkue pärjää parhaiten ja millä taktiikalla. Lopputuloksesta tulemme näkemään, että se joukkue, jossa korostuu yhteisöllisyys, pärjää parhaiten. Yhteisöllisyys vaikuttaa tehokkuuteen, näkyy peli-ilona ja kanssapelaajiin luottamisena. Myös Paperiliitto pärjää parhaiten yhteisöllisellä ajattelutavalla. Meidän on opittava ajattelemaan Me = Paperiliitto. Liitto ei ole vain jokin kasvoton, etäinen toimisto Hakaniemessä. Liitto on Me kaikki! Meidän tulisi ymmärtää yhteisöllisyyden merkitys ja vaalia sitä. Sillä hyvät ja huonot sekä uudet ja vanhat asiat ovat Meidän tekemiämme ja se, mitä minä teen, vaikuttaa Meidän yhteisöömme ja siihen, miten Meistä saadaan entistä parempi, tehokkaampi ja asiantuntevampi organisaatio. Tämän kaltainen järjestö näkyy myös katsomoon. Me olemme Paperiliitto. P You’ll never walk alone! Yhteisöllisyyttä tulisi vaalia. Petri Vanhala Puheenjohtaja Billerud-kauppa toteutui Konekauppa: Kaksi UPM:n pakkauspaperikonetta on siirtynyt ruotsalaisen paperinvalmistajan Billerudin omistukseen. Viranomaiset hyväksyivät kaupan toukokuun lopulla. Pakkauspaperikoneet sijaitsevat Pietarsaaren ja Tervasaaren tehtailla. Tervasaaressa on on valittu Billerudille oma luottamusmiesorganisaatio. – Paperiliittolainen henkilöstö on lähtenyt positiivisella mielellä osaksi Billerudia ja osaksi sen pakkauspaperiliiketoimintaa, kertoo pääluottamusmies Eero Sillanpää. Pietarsaaressa luottamusmiesorganisaatioon ei toistaiseksi ole tehty muutosta. UPM julkisti Pietarsaaren ja Tervasaaren tehtaiden pakkauspaperivalmistusta koskevan kaupan 1. helmikuuta. Kaupan arvo on 130 miljoonaa euroa. Juhannuksena töissä Seisokit: Paperiliiton tekemän kyselyn mukaan juhannuksena työskenteli 2772 työntekijää 31 paperi-, selluja kartonkitehtaassa. Kyselyyn vastasi 63 pääluottamusmiestä. Vuoden 2011 juhannuksena työskenneltiin 33 tehtaassa ja työntekijöitä oli töissä 4127. Enimmillään käyviä tehtaita eli 43 on ollut juhannuksena 2006, jolloin seisokkikäynti oli paperiteollisuudessa ensimmäisen kerran mahdollista. Kaatopaikka-asetus tuo lisäkustannuksia Keräyspaperi: Jätepaperia hyödyntävät tehtaat vastustavat jäteverolain tuomia lisäkustannuksia. Kauppalehden uutisen (6.6.2012) mukaan keräyspaperi saatetaan tulevaisuudessa laivata jopa Aasiaan. Kaavailtu uusi kaatopaikka-asetus ja vuoden 2011 alusta voimaan tullut uudistettu jäteverolaki yhdessä voivat lehden mukaan merkitä kuoliniskua keräyspaperin hyötykäytölle Suomessa. Keräyspaperia hyödyntävät esimerkiksi pehmopaperivalmistajat Mäntässä ja Nokialla sekä Kaipolan paperitehdas. sekä Kaipolan paperitehdas. 06-7_kuorimo.indd 7 22.8.2017 13.31.48
Kuorimo kertoo uutiset Silppua Paperiliitto 5/2012 ? Laatua&Hylkyä & Hylkyä & Hylkyä Kenkäpuhelin Nokia aikoo antaa kenkää Suomessa 3700:lle. Laatua Olympialaiset Urheiluhuumaa luvassa Lontoosta 27.7.–12.8. Hylkyä Nokia aikoo antaa kenkää Suomessa Laatua Olympialaiset Urheiluhuumaa luvassa Lontoosta Teksti Matti Remes Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO teki lokakuussa 2008 päätöksen, jonka mukaan laivojen rikkipäästöjä vähennetään merkittävästi maailman merillä. Tämän pohjalta myös EU:ssa lähdettiin valmistelemaan niin sanottua rikkidirektiiviä. Sen sisällöstä EUelimet pääsivät sopuun toukokuun lopulla pitkän kädenväännön jälkeen. Lopputulos on myrkkyä suomalaiselle vientiteollisuudelle. Rikkidirektiivin myötä Itämerellä kulkevien laivojen on siirryttävä nopealla aikataululla käyttämään nykyistä vähemmän rikkiä sisältävää polttoainetta tai asennettava laivoihin päästöjä vähentävät rikkipesurit. Molemmat ratkaisut tulevat varustamoille erittäin kalliiksi. Toimiala arvioi, että alusten polttoainekustannukset nousevat 60–80 prosenttia. Rahtikulut syövät kannattavuuden Loppulaskun maksaa asiakas eli laivarahtia käyttävät yritykset. On arvioitu, että edessä on jopa 30–50 prosentin korotukset rahtikuluihin. Tämä tarkoittaisi Suomen vientiteollisuudelle noin 600 miljoonan euron lisälaskua vuodessa. Metsäteollisuuden osuus tästä olisi 200 miljoonaa euroa, mikä vastaa runsaan 5000 työntekijän keskimääräistä vuosiansiota. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on huolissaan tulevan direktiivin vaikutuksista jo ennestään vaikeuksissa olevan suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvylle. Päällimmäisiä huolenaiheita ovat teollisuusinvestointien hiipuminen ja tuotannon siirtyminen pois maasta. – Suurimmassa vaaravyöhykkeessä ovat pohjoisessa sijaitsevat tehtaat, joista on pitkä merimatka vientimarkkinoille. Myös tuontitavarat kallistuvat Rikkidirektiivin kansantaloudelliset vaikutukset ovat huomattavat, sillä viennin ohella myös tuontitavaroiden kuljetuskustannukset ja sitä myöten kuluttajahinnat nousevat. Noin 90 prosenttia viennistä ja 70 prosenttia tuonnista hoidetaan meriteitse eli ulkomaankaupassa Suomi on käytännössä saarivaltio. Odotettavissa on, että osa Suomen satamien merikuljetuksista ohjautuu jatkossa rikkidirektiivin ulottumattomissa oleviin Venäjän satamiin. Myös maantiekuljetusten määrä todennäköisesti kasvaa, mikä tietäisi lisää päästöjä ja ruuhkia jo ennestään tukkoisille Ruotsin teille ja EU:n uusi rikkidirektiivi nostaa metsäteollisuuden kuljetuskuluja 200 miljoonaa euroa vuodessa. Rikkidirektiivi iskee vientiin Rikkidirektiivi uhkaa nostaa myös UPM Pietarsaaren sellukuljetusten hintaa. 90 prosenttia viennistä hoidetaan meriteitse. Työttömyysturvan muutokset vasta linjaus Tarkennus: Paperiliitto-lehden 04/2012 juttu työttömyysturvan muutoksista on saanut jäsenet ottamaan yhteyttä Paperityöväen työttömyyskassaan. Vielä ei kuitenkaan kannata suunnitella tulevaa esiteltyjen muutosten perusteella. Työurasopimuksen linjauksia koskevat lakimuutokset ovat vasta valmisteltavana työryhmissä. Linjausten toteutumisesta ei ole tässä vaiheessa varmuutta, koska niiden takia pitää muuttaa lakia. Muutokset toteutetaan osana raamisopimuksessa sovittua työttömyysturvan kokonaisuudistusta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014 ja niitä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen alkaviin työttömyysjaksoihin. Työaikapankit harvinaisia Työolot: Vain noin joka kuudennella SAK:laisista työpaikoista on käytössä työaikapankin kaltainen järjestelmä ja lähes yhtä monella työpaikalla on liukuva työaika. Tiedot käyvät ilmi SAK:n työolobarometrista, johon vastasi yli 1 200 SAK:laisten liittojen jäsentä. Työolobarometrin mukaan työaikapankkia tai liukuvaa työaikaa käyttävät SAK:laiset ovat tuntuvasti tyytyväisempiä työaikajärjestelmäänsä kuin kiinteää työaikaa tekevät. Noin puolet työaikapankkilaisista ja liukuvan työajan piirissä olevista on erittäin tyytyväisiä siihen. Kiinteään työaikaan on erittäin tyytyväisiä reilu neljännes SAK:laisista. 08-9_kuorimo.indd 8 22.8.2017 13.32.21
Paperiliitto 5/2012 ? Näkymä Tilasto Rikkidirektiivi iskee vientiin Via Balticalle. Tämä vesittäisi rikkidirektiivin alkuperäistä tavoitetta eli vähentää terveydelle vaarallisia pienhiukkasia ja vesistöjä happamoittavia päästöjä. Suomi jäi yksin EU:ssa Rikkidirektiivi on varoittava esimerkki siitä, kuinka kohtalokkaaksi nukahtaminen kansainvälisessä edunvalvonnassa voi koitua. Suomalaisen elinkeinoelämän etujärjestöille Kansai IMOn taannoinen päätös tuli täytenä yllätyksenä. Myös EU:ssa Suomi heräsi liian myöhään puolustamaan omia etujaan ja jäi lopulta yksin vastustaessaan kilpailua vääristävää rikkidirektiiviä. Jos direktiivi toteutuu, vuodesta 2015 lähtien Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin alueella liikkuvien laivojen polttoaineessa saa olla vain 0,1 prosenttia. Nykyinen raja on 1,0 prosenttia. Välimeren maat pääsevät helpommalla. Siellä tiukennukset astuvat voimaan vasta vuonna 2020 – ja silloinkin polttoaineessa sallitaan 0,5 painoprosentin enimmäispitoisuus. Kompensaatioita kiirehdittävä Rikkidirektiivi on määrä hyväksyä Euroopan parlamentissa elokuussa. Petri Vanhalan mukaan lobbausta jatketaan loppuun saakka, vaikka tilanne ei näytäkään hyvältä. Hieman lohtua tuo se, että EU-maat voivat antaa kansallista tukea rikkidirektiivistä kärsiville aloille, ja rahoitusta olisi mahdollista saada myös EU:sta. Tuen ehdot ja kohteet ovat vielä neuvottelematta. Vanhala suhtautuu tukipaketteihin epäilevästi. – Suurin osa rahoista tulisi joka tapauksessa kansallisista varoista eli ne olisivat pois jostakin muusta. Lisäksi tukipaketit voivat tuoda hetkellistä lievitystä, mutta kilpailukyvyn heikkenemiseen pitkällä tähtäimellä niillä ei ole vaikutusta. Muitakin kompensointikeinoja on olemassa. Niitä löytyy esimerkiksi teollisuuden energiaverotuksesta, joka Vanhalan mielestä tulisi laskea pikaisesti EU:n sallimalle minimitasolle. Tämä on kirjattu hallitusohjelmassakin tavoitteeksi. Lisäksi päästöttömälle sähköntuotannolle kaavaillusta windfall-verosta tulisi Vanhalan mukaan luopua, sillä sen on laskettu tuovan metsäteollisuudelle runsaan 50 miljoonan euron vuotuisen lisälaskun. – Myös esitys uudeksi kaatopaikka-asetukseksi pitäisi tässä tilanteessa vetää ilman muuta pois, koska sen myötä keräyspaperin käyttö loppuisi Suomessa. P http://wikikko.info/wiki/Valurautapannu Lisää voimaa , E urooppalaisilla teollisuuden työntekijöillä on aiempaa suurempi mahdollisuus vaikuttaa EU:n päätöksentekoelimiin tai neuvotella työnantajajärjestöjen kanssa. Tämän mahdollisuuden tuo toukokuussa Brysselissä perustettu, noin 8 miljoonaa teollisuuden työntekijää edustava järjestö, IndustriAll – European Trade Unionin. Suomessa työelämän kehittämisen pääpaino on usein työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen parantamisessa. Muissa maissa kehitettävää riittää työturvallisuudessa tai yleisissä työoloissa. Uuden järjestön eri maissa toimivat 230 ammattiliittoa pyrkivät sorvaamaan yhteistä kantaa siis hyvinkin erilaisista ja eritasoisista työelämän ongelmista. Siksi suomalaisten kannattaakin keskittyä ns. sektorikohtaisiin sosiaalidialogeihin, joissa työntekijät ja työnantajat pyrkivät EU-tasolla parantamaan kunkin alan työolosuhteita ja toimintaedellytyksiä. Uuteen IndustriAll – European Trade Unionin liittyivät entiset Euroopan kemian, kaivostoiminnan, energia-alan ja paperiteollisuuden työntekijät (EMCEF), metalliteollisuuden työntekijät (EMF) sekä vaatetusja jalkineteollisuuden työntekijät (ETUF-TCL). Järjestöjen lakkauttamiskokouksissa ja uuden järjestön perustamiskokouksessa korostettiin yhdistymisen myötä syntyvää joukkovoimaa ja vaikutusvallan kasvua. Eurooppaan tarvitaan kestävää teollista kasvua, enemmän työpaikkoja ja varmuutta työpaikan pysymisestä, työntekijöiden järjestäytymisasteen nostoa sekä reilumpaa tulojen ja varallisuuden jakautumista Euroopassa. Juhlapuheissa työntekijöiden työoloihin ja hyvinvointiin liittyvien asioiden tärkeys ja ensisijaisuus nostettiin yritysten voitonmaksimoinnin ja omistajien ahneuden vastapainoksi. P Tarvitaan reilumpaa tulojen jakamista. Paperiliitolla oli huhtikuussa 2012 työmarkkinoiden käytettävissä olevia eli työssä olevia ja työttömiä jäseniä yhteensä 19812 ja työttömyysaste oli 17,2 prosenttia. Työttömyyspäivärahalla olevat koostuvat työttömistä, lomautetuista ja lisäpäivärahallaolijoista UPM 08-9_kuorimo.indd 9 22.8.2017 13.32.21
? Raumalainen Petra Poskiparta tuntee löytäneensä itselleen sopivan ammatin. 10 Paperiliitto 5/2012 10-16_pääjuttu.indd 10 22.8.2017 13.33.21
Suurten kysymysten äärellä Ingressi Tuore laborantti Petra Poskiparta pohtii kesätöissä tulevaisuuttaan ja oppii viherlipeän reduktiota. Ja ymmärtää millainen aarre on toimiva työyhteisö. Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä, Juha Sinisalo 11 10-16_pääjuttu.indd 11 22.8.2017 13.33.21
Paperiliitto 5/2012 12 P etra Poskiparta pysäköi maanantai-aamuna hiukan ennen seitsemää polkupyöränsä Metsä Fibren Rauman tehtaan ulkopuolelle. Tänä kesänä kaikki hänen arkiaamunsa alkavat tähän tapaan, sillä hän on kesätöissä tehtaan laboratoriossa. – Eräänä aamuna kyllä niin kastui, kun pyörän kanssa tuli, mutta sinnikkäästi pyöräilin, kun sain keväällä pyörän kuntoon. Nyt on hyvä pyöräillä, vaikka onkin puolen tunnin matka, hän hymyilee. Pihan perältä löytyvät pohjakerroksesta pukuhuoneet. Työvaatteet päälle ja rappusiin. – Viimeisen vuoden aikana olen pohtinut aika paljon tätä elämänvaihetta. Valmistuin tänä keväänä laborantiksi. Yksi etappi on saavutettu, mutta lisää on odottamassa, Petra Poskiparta miettii. Jatko-opiskeluajatukset ovat Poskiparralla vielä hahmottumatta, sillä yliopistosta valmistuva kemisti joutuisi varmasti pyörittämään paperitöitä, mikä ei Poskipartaa kiinnosta. Toisaalta tiedonjano ajaa eteenpäin. Poskiparta tuntee vetoa nimenomaan tehdaskemiaan – samaan, jota tässä kesätyöpaikassa on kyllin tarjolla. – Paikka oli tuttu, koska viime kesä kului samassa paikassa. Oli helppo tulla. Meillä on täällä niin hyvä työporukka, että oli ihan kuin ei olisi poissa ollutkaan, hän juttelee. Laboratorio on neljännessä kerroksessa. Poskiparta pistäytyy kolmannessa ja ottaa aamukahvin mukaan ruokalasta ennen kiipeämistä vielä yhdet portaat laboratorioon. – Ensin juttelemme siinä kaikki yhdessä, mutta sitten saattaa olla, että lipeäryhmäläiset juttelevat omista töistään ja massaryhmäläiset omistaan: Että mitä hommia tänään on, ja onko joku työ jäänyt kesken? Viikon alku on kiireisin Maanantai on Poskiparran mielestä viikon kiireisin päivä: Silloin ei ehdi paljoa hengähtää. Laborantit ovat laittaneet jo perjantaina valmiiksi päiväkorin, jossa on jokapäiväisten perusnäytteiden näytepurkit. Laboratorioon näytteet saapuvat tiettyinä päivinä: toiset joka päivä ja toiset harvemman kierron mukaan. Yleensä maanantaille kasautuu paljon analysoitavia näytteitä. – Hommaa on tietysti ennen päiväkorin saapumistakin. On laboratoriotiskikoneen tyhjentämistä, happopesuja, ehkä laskuja laskematta. Jotkut analyysit kestävät monta päivää, niitä voi jatkaa aamulla ennen päiväkorin tuloa, Poskiparta kertoo. Viimeistään aamuyhdeksältä kori on saapunut takaisin laboratorioon täynnä tuoreita näytteitä. Laboratorioväki on haukkana paikalla, kun mies kantaa koppaa pöydälle: Minkä sinä otat? Minä otan tämän näytteen tänään, tee sinä tuo. Kaikilla on joku työ, mitä on erityisen mieluinen. Laborantit pitävät kuitenkin taitoa ja tuntumaa yllä vaihtelemalla tehtäviä päivittäin. – Kyllä huomaa, että jos minulla on vaikka joku lempityö ja olen tehnyt sen kahtena perättäisenä päivänä, niin kyllä sanotaan, että no niin: Sitten joku muu! Ettei jää jumittamaan yhteen. Minä pyrin tällaisena uutena ottamaan mahdollisimman paljon eri näytteitä eri päivinä, että tulee rutiini kaikkiin. Jos ei parin viikkoon tee jotain, niin kyllä sitä pitää pariin kertaan miettiä ennen aloittamista. Maanantaina Poskiparta nappaa itselleen polttolipeän, josta hän määrittelee kuiva-ainetta. Polttolipeä on paksua, kuumaa ja ruskeaa. Tulokset valmistuvat vasta seuraavana päivänä. – Se on kuumana helppo käsitellä. Jos se on sattunut jäähtymään, laitan sen takaisin uuniin, että saan siitä juoksevampaa. Tätä ennen olen punninnut kolme hiekka-astiaa, joihin lipeää laitan. Vaikka se kuulostaa helpolta ja nopealta työltä, niin tarkkuutta se vaatii, ja punnituksissa menee aikaa. Suurten kysymysten äärellä Parinkympin rajapyykin ylittäminen tarkoittaa monelle sellaisten päätösten tekoa, jotka määrittävät elämää vuosiksi eteenpäin. Joko ? Petra valmistui laborantiksi Porin WinNovasta tänä keväänä ja sai kesätöitä Metsä Fibren Rauman tehtaalta, kuten viime kesänäkin. ”Kaveriporukassa keskusteluja hallitsevat vauvat: kuka sai, kuka on saamassa, ja kenen sai nimen.” 10-16_pääjuttu.indd 12 22.8.2017 13.33.21
Paperiliitto 5/2012 13 Jatkuu ?? olisi aika asettua aloilleen? Kaveriporukassa keskusteluja hallitsevat vauvat: kuka juuri sai, kuka on saamassa, ja kenen sai juuri nimen. Poskiparta tuntee, että se ei ole vielä itselle ajankohtaista. Silti kesähäävitsailuilta on mahdotonta välttyä. – Jos yhden terassikierroksen jättää väliin, niin heti ollaan kysymässä, että jaaha? Joko jo? Se on tämä ikä sellainen. Tietenkään minulla ei ole vielä vakituista työpaikkaa ja haluan vielä opiskella. Se ehkä vähän jarruttaa, hän miettii, ja merkitsee työvaihetta päiväkirjaan. Jos joskus sattuu sairaspäivä, niin kollega pystyy muistiinpanojen avulla jatkamaan kesken jäänyttä työtä. Tänään Poskiparralle osuu myös vahvalipeänäyte. – Siinä tutkitaan vahvalipeän mäntyöljypitoisuutta. Meille tulee vastaavia töitä muualtakin Suomesta, juuri tuli Kemistä. Se on pidempi työ, ja se tehdään pitkälti käsityönä. Sellutehtaan prosessissa syntyy mäntyöljyä. Sitä myydään eteenpäin, ja siitä jalostetaan esimerkiksi mäntysuopaa. Laborantit tutkivat Raumalla, montako prosenttia prosessissa liikkuu mäntyöljyä. Vahvalipeässä sitä pitäisi olla mahdollisimman vähän ja raakasuovassa sitä pitäisi olla mahdollisimman paljon. – Vahvalipeä oli sellaista, mitä piti. Jos se olisi ollut huonompaa, siitä olisi pitänyt heti raportoida, että tuotanto voi tehdä asialle jotain. Viimeistään lähellä puolta kahtatoista vuorossa on lounastauko. – Porukalla mennään ja odotetaan kaikkia, jollei vastaukseksi tule, että tässä menee vielä, menkää te edeltä. Kukaan ei mene ikinä yksin syömään. Jos joku tekee töitä vähän syrjemmällä, niin käydään nykäisemässä hihasta, että viiden minuutin päästä mennään, sanoo Poskiparta. Ruokala on kolmannessa kerroksessa. Kotiruokalounas maksaa neljästä kuuteen euroa. – Yleensä kun on kalaa, niin se on erityisen hyvää, hän kertoo. Lounaan jälkeen työt jatkuvat. ? Petran kesään kuuluu työn ohella veneily merellä avomiehen kanssa. ”Kaveriporukassa keskusteluja hallitsevat vauvat: kuka sai, kuka on saamassa, ja kenen sai nimen.” 10-16_pääjuttu.indd 13 22.8.2017 13.33.21
Paperiliitto 5/2012 14 – Yritän tehdä niin, ettei tarvitse istuskella paikallaan. Kyllä aina jotain hommaa on. Tiskiäkin ehkä on kertynyt. Työt päättyvät puoli neljä. – Varttia yli kolme alan käymään koko labraa läpi. Yövuorossa valvomon pojat tekevät tiettyjä analyysejä itse, me laitamme heille kaikki valmiiksi. Katsomme, että liuoksia on riittävästi, tietokoneissa on oikeat ohjelmat päällä, pipetin kärkiä ja kertakäyttöhanskoja on tarpeeksi. Katsomme, että vesihanat ovat kiinni, ja grillit ja uunit ovat pois päältä. Niissä töissä menee yleensä vartti tai 20 minuuttia. Vasta sitten voi kääntää selän labralle ja lähteä kotiin. Kesäaikaan tv-sarjat jäävät Poskiparralta näkemättä, ja tietokoneella hän käy vain sen verran, että saa laskut maksetuksi. – Aika paljon menen koiran kanssa. Nuutti on aika energinen tyyppi, nelivuotias novascotiannoutaja, ja tarvitsee pitkiä lenkkejä monta kertaa päivässä. Usein lenkit suuntautuvat äidin tai koirallisen kaverin kanssa metsään, jossa lemmikit pääsevät juoksemaan vapaasti. – Siinä ulkoilutamme koirat ja itsemme, ja vaihdamme kuulumisia. Olen aika luonnonläheinen tyyppi, hän hymyilee. Tuttua mutta kiinnostavaa Tiistaina Poskiparta ottaa päiväkorista päivittäin tehtävän meesa-näytteen. Sen analysointi on tuttua, sillä siitä hän teki keväällä lopputyönsä. – Meesanäyte otetaan meesasuotimelta. Me analysoimme siitä liukoista natriumhydroksidia, jota siinä ei paljon saisi olla. Poskiparta punnitsee aineen ja lisää kiehuvaa vettä päälle. Sitten näyte päätyy magneettisekoittajaan tunniksi. Määräajan jälkeen hän suodattaa sen ja lisää mukaan ph:ta säätävää ISE-liuosta. Sitten liuosta pystyykin jo mittaamaan natrium-mittarilla. Mittarin antama tulos vaatii vielä laskutoimituksia, ennen kuin tuloksena on natriumhydroksidin prosenttiosuus. Magneettisekoittajan jälkeen tulos on valmis vartissa. Siinä sivussa Poskiparta tekee mäntyöljyn ajonäytettä ja mäntyöljyn kuormanäytettä, sekä analysoi kalkin, ja tutkii lauhdenäytteestä kemiallisen hapenkulutuksen. – Olen sellainen ihminen, että tykkään että on koko ajan jotain tekemistä. Jos hommat loppuu kesken, niin tulee olo, että mitä nyt? Mitä seuraavaksi? Tänään on sellaista, että kun on tehty yksi työ, aloitetaan toista ja tehtiin sivussa muitakin. Aika normaali työpäivä siis. Silti ei tarvitse edes hikeä vuodattaa, hän hymyilee. Poskiparran mielestä henki laboratoriossa on poikkeuksellinen. Hänellä on kokemusta useammasta työpaikasta varsinkin palvelualalta, mutta missään tunnelma ei ole ollut yhtä reilu ja rakentava. – Viime kesänä kun tänne tulin, niin ajattelin ensimmäisen viikon jälkeen, että ei tällaista olekaan: tämä porukka on aivan täydellinen, Poskiparta sanoo. – Meillä on tosi tiivis ja hyvä yhteishenki, ja olen kaikille kehunut tätä työporukkaa. Jos joku tekee virheen, niin autetaan. Itsekin kun tulin uutena ja jännitin, että kehtaako nyt kysyä, kun juuri viisi minuuttia sitten kysyin viimeksi. Mutta aina uskaltaa kysyä. Mittari hälyttää Keskiviikkona Poskiparta tekee analyysiä kiintoaineista. – Minulla on tässä neljä erilaista lipeänäytettä. Niistä olen suodattanut ja katsonut, paljonko suodatinpaperille jää kiintoainetta. Niille on tietyt rajat. Tänään sain hyvät tulokset, niissä ei ollut mitään ihmeellistä, sanoo Poskiparta. Parin tunnin päästä valvomosta kysytään, sopisiko tuoda uusi näyte. Mittari on ponnahtanut ja väittää, että pitoisuus on kasvanut. Pitääköhän mittari paikkansa? Poskiparta ilmoittautuu vapaaehtoiseksi tekemään uuden analyysin. Kiintoaine on toden totta noussut. – Mitä prosessissa on tapahtunut, on muiden selvitettävä. Välillä tietysti kiinnostaa, mitä on tapahtunut. Usein siitä kerrotaankin myöhemmin nettisivulla tai aamupalaverissa. Onneksi pääsin irrottautumaan ? Joko olisi aika asettua aloilleen? Parinkympin rajapyykin ylittäminen tietää elämässä suurten päätösten tekemistä. ”Ajattelin ensimmäisen viikon jälkeen, että ei tällaista olekaan: Tämä porukka on aivan täydellinen.” 10-16_pääjuttu.indd 14 22.8.2017 13.33.21
Paperiliitto 5/2012 15 omasta työstä. Poskiparta kiittelee, että töitä tehdään laboratoriossa kuitenkin työntekijöiden voimavaroja kuunnellen. – Yleensä viikkoa kevennetään, jos tulee paljon lisänäytteitä. Päiväkorista jätetään tiettyjä analyysejä pois. Esimerkiksi kun vahvalipeä tulee analysoitavaksi yleensä kaksi kertaa viikossa, niin kevennetyllä viikolla teemme sen vain kerran. Ainakaan tähän mennessä tehdas ei ole kaatunut siihen, että joku analyysi jätettäisiin kerran väliin, Poskiparta kertoo. Opiskelemaan vai töihin? Poskipartaa askarruttaa, mikä vaihtoehto sopisi hänelle parhaiten: opiskelu vai työelämä? Ikätoverit tuntuvat jakautuneen kahteen leiriin: on perheelliset ja opiskelevat. Opiskelu kuitenkin saattaisi tarkoittaa muuttamista muualle. – Kävin opiskelemassa laborantiksi Porissa, ja ajoin joka aamu kahdeksan ruuhkassa Raumalta Poriin. Jotenkin tämä Rauma vaikka onkin pieni kaupunki on kuitenkin minun paikkani. En halua kauaksi. Avointa yliopistoa voi aina käydä työn ohessa, Poskiparta miettii. Raumalla pysymistä perustelee myös saman rivitaloasunnon jakava avopuoliso, jonka yritystoiminta on Raumalla. – Puheesta sen tunnistaa: Olen niin raumalainen! Tietenkin olisi kiva joskus lähteä muuallekin, mutta nyt pikku hiljaa olen ruvennut asettumaan. Ei minulla ole mikään hätä pois täältä. Tämä on ihan riittävä minulle. Uutta opittavaa Kiirus päivä! Poskiparta aloittaa torstaiaamun kalkin ja meesan analysoinnilla. Sitten hän ryhtyy tekemään viherlipeän reduktiota. – Tämä on minulle uusi juttu, vasta nyt olen sen aloittanut. On tosi kiva, että olen taas oppinut uutta. Viime kesänä kaikki oli täällä uutta, ja aika meni opettelussa. Nyt tuntuu, että olen taas oppi”Ajattelin ensimmäisen viikon jälkeen, että ei tällaista olekaan: Tämä porukka on aivan täydellinen.” ? Petra Poskiparta tuntee vetoa tehdaskemiaan ja sitä kesätyöpaikassa on kyllin tarjolla. Jatkuu ?? 10-16_pääjuttu.indd 15 22.8.2017 13.33.21
Paperiliitto 5/2012 16 nut ihan hir veän paljon. Tänä kesänä on tullut paljon uusia hommia, ja on annettu vastuuta. Ei välttämättä pidetty ihan enää kesätyöntekijänä, vaan yhtenä ryhmäläisistä, hän sanoo. Yleensä Poskiparran työt mahtuvat hyvin työaikaan. – Jos tuotanto on jostain syystä seisokissa, niin meille tulee vähemmän näytteitä ja on vähemmän hommia. Mutta yleensä niitä sitten aina jostain kehkeytyy. Kesä on sillä lailla kiireellistä aikaa, että on kaikennäköisiä koeajoja ja näytteitä tulee enemmän. Mutta stressiä ei ole vielä tullut, että resurssit eivät riittäisi. Kotiin asti ei asioita tarvitse viedä, hän miettii. Kesän uusi projekti on moottoripyöräkortti. Sekä Poskiparran isä että avomies ovat hurahtaneet moottoriurheiluun, eikä Poskipartakaan ole välttynyt puremalta. – Ihan innolla sitä odotan, vaikka äiti on kauhuissaan. En ole koskaan ollut sellainen normityttö. Perjantairetki robotille Perjantaina Poskiparta lähtee heti aamulla tehtaalle alkaalianalysaattorille. – Heitän turvakengät jalkaan ja kypärän päähän. Turvakypärässä on valmiina kuulosuojaimet, ja lisäksi laitoin suojalasit, koska tehtaalle ei lähdetä ilman niitä. Pohjakerroksesta löytyy muutaman neliön lukittu työmaakoppi. Sisällä on alkaalianalysaattori, joka ottaa tietyn väliajoin näytteitä prosessista, analysoi ja antaa tulokset automaattisesti. – Meidän täytyy käydä täällä kerran viikossa, ottaa samat näytteet kuin laitekin ja verrata tuloksia, jotta näemme, onko se toimintakunnossa. Jotta laitteeseen voi luottaa, pitää katsoa, että se analysoi oikein, hän kertoo. Poskiparralta kuluu kopissa istumiseen tunnin verran. Sylissä oleva pieni tietokone näyttää, mitä näytettä kone on ottamassa. – Otan samat näytteet kuin analysaattorikin. Sitten otan laitteen valmistamat tulokset ja vertaan niitä omiin tuloksiini myöhemmin. Otan näytteet pulloon ja jäähdytän ne valmiiksi. Sitten otan ne mukaani labraan ja ryhdyn heti analysoimaan. Käy ilmi, että kone on kunnossa. Sen tarkistamiseen Poskiparralla menee puolisen päivää. Tänä perjantaina päiväkori on pieni, sillä työt yritetään painottaa alkuviikkoon. – Kyllä täällä joka päivä saa nauraa! Varsinkin perjantaina huomaa, että juttu lentää. Hauska juttu voi liittyä työhönkin. Kun virheitä sattuu, me vain nauramme niille. Ei ole sellaista, että kui sää ny noin. Sitten vaan aloitetaan uudestaan alusta. Ei pelätä epäonnistumistakaan. Niitä sattuu kaikille. Poskiparta tekee vielä yhden liuoksen, vaikka työaika alkaa jo käydä vähiin. – Työn miinuspuolia pitää oikein keksimällä keksiä. Ainut taitaa olla, että jotkut näytteet haisevat oikeasti tosi pahalle. Kun purkin avaa, niin sieltä tulee sellainen haju, että labran toiselta puolelta huudetaan, että mikä täällä haisee, hän hymyilee ja vakuuttaa, että siihenkin tottuu. – Kyllä tämä olisi aivan unelmien työpaikka. Viikonlopuksi merelle Avomiehen työt painottuvat kesällä veneilytöihin, ja siitä saa Poskipartakin osansa. Vene on Rauman kielellä ”paatti” tai kiireessä ”paat”. – Olen mukana auttamassa, kun vaikka siivotaan yhdessä vuokrapaatteja. Kesäviikonloput menevät paljon merellä ja saaressa. Merelle lähdetään heti perjantaina töistä päästyä. Omaa venettä ei vielä ole, mutta se ei merenkäyntiä haittaa. – Avomiehen vanhemmilla on sellainen vähän hitaampi putput-paatti. Firmoilta, joiden kanssa mieheni on yhteistyössä, me saamme välillä lainaksi vähän hulppeampia paatteja. Nytkin olemme lähdössä viikonloppuna Naantalin kautta Kaarinaan ja Uuteenkaupunkiin 33-jalkaisella tosi hienolla paatilla, jossa on kaksi makuuhuonetta. Olen ihan tyytyväisenä kyydissä, hän hymyilee. ? P ? Työn miinuspuolia pitää oikein keksimällä keksiä, toteaa Petra. ”Tämä olisi aivan unelmien työpaikka.” 10-16_pääjuttu.indd 16 22.8.2017 13.33.21
Paperiliitto 5/2012 17 Sivujen kahina hiljenee 11 000 10 000 9 000 8 000 2006 2007 2008 2009 2010 CEPI-maat (19 suurinta massanja paperintuottajamaata Euroopassa), Sanomalehtipaperin tuotanto ja kulutus Euroopassa Tuhatta tonnia Tuotanto 9 787 tuhatta tonnia vuonna 2010 Kulutus 8 958 tuhatta tonnia vuonna 2010 Tieto ei enää leviä tehokkaimmin paperilla, vaan verkossa ja uudessa teknologiassa. Siksi sanomalehtipaperin valmistuksen tulevaisuus on epävarmalla pohjalla. ?UPM:n Kajaanin sanoma lehtipaperia valmis tanut tehdas suljettiin vuonna 2008. ?Varkaudessa Stora Enso lopetti sanoma lehtipaperin tuotan non vuonna 2010. Jatkuu ?? 17-19_ sanomalehti.indd 17 22.8.2017 13.34.13
Paperiliitto 5/2012 18 Teksti PekkoJoonas Rantamäki Kuva Wilma Hurskainen S anomalehtipaperin kysyntä väheni vuonna 2011 koko maailmassa. Kulutus kääntyi laskuun myös Aasiassa ja Venäjällä, jotka olivat paperilehtien viimeiset kasvavat markkinat. Kiinan kaupungeissa asukasta kohden laskettu kulutus väheni peräti 31 prosenttia vuodessa, kertoi Kauppalehti toukokuun alussa. Paperin kysyntä vähenee, koska lehtitalot suuntautuvat entistä enemmän verkkoon ja muihin sähköisiin medioihin. Suomessa esimerkiksi Taloussanomat ja Uusi Suomi ilmestyvät jo pelkästään sähköisessä muodossa. Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen pitää paperiteollisuuden pahimpina kilpailijoina Facebookia ja Applea. – Esimerkiksi Britanniassa nuorista joka toinen lukee uutisensa iPadista, Karvinen totesi huhtikuussa Helsingin Sanomissa. Sanomalehtipaperin kulutus kääntyi laskuun Amerikassa jo 1980-luvulla ja Euroopassa 1990-luvulla. Pohjoismaissa pudotus alkoi uudella vuosituhannella. Suomessa sanomalehtien määrä on vähentynyt ja niiden kokonaislevikki laskenut 1990-luvulta lähtien. Sanomalehtien Liiton keväällä teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten arvostus sanomalehtiä kohtaan on lisääntynyt. Viime vuonna sanomalehdet tavoittivat 94 prosenttia suomalaisista. Nousua edellisvuoteen nähden on kaksi prosenttiyksikköä. Sanomalehtiä siis luetaan, mutta niitä luetaan yhä useammin verkossa. Printtilehden sivut kääntyvät sitä harvemmin, mitä nuoremmista lukijoista on kyse. Tutkimus kertoo, että 12–24-vuotiaista vajaat 60 prosenttia lukee painettua sanomalehteä päivittäin ja 85 prosenttia viikoittain. Vaikka lähes kaikki neljä-viisikymppiset ja sitä vanhemmat lukevat printtilehteä, tulevaisuus näyttää väistämättömältä: Uutiset paperille painettuna ovat katoavaa kansanperinnettä. Paperiteollisuus joutuu vastaamaan kysynnän ja tarjonnan lakiin. Euroopassa ylituotantoa Koko Euroopassa sanomalehtipaperin kulutus on vähentynyt nopeasti. Kun vuonna 2006 eurooppalaisiin sanomalehtiin käytettiin vielä noin 10,9 miljoonaa tonnia paperia, vuonna 2010 sitä kului lähes kaksi miljoonaa tonnia vähemmän. Tuotanto ei ole laskenut yhtä nopeasti. Vuoden 2006 luku vastasi lähes täysin kulutusta, mutta 2010 tuotanto oli pudonnut 9,8 miljoonaan tonniin, mikä on yli 800 000 tonnia kulutusta suurempi määrä. Suomalaisyritykset ovat reagoineet ylikapasiteettiin ja heikkoon kysyntään lakkauttamalla sanomalehtipaperia valmistaneita tehtaita ja tuotantolinjoja. Vuonna 2008 Stora Enso lakkautti Summan tehtaansa, ja UPM-Kymmene seurasi perässä sulkemalla Kajaanin tehtaansa. 2010 Stora Enso lopetti sanomalehtipaperin tuotannon Varkaudessa. Molemmat yhtiöt sulkivat vuonna 2011 yhden paperikoneensa myös Saksassa. Lakkautusten henkilöstövaikutukset koskivat yhteensä lähes 1200 paperityöläistä. Jos ja kun sanomalehtipaperin kulutus jatkaa laskuaan, irtisanomisia ja lomautuksia on paperiteollisuudessa luvassa lisää. – Markkinoilla on vielä globaalisti SUOMEN SANOMALEHTI PAPERIKONEET Toimivat: ? UPM-Kymmene Oyj, Kaipolan paperitehdas, PK7 Erikoissanomalehtipaperi: ? Stora Enso Oyj, Anjalan paperitehdas, PK3 ? UPM, Kaipola, PK4 Suljetut: ? UPM, Kajaanin paperitehdas, PK4 (suljettiin 2008) ? UPM, Kaipola, PK5 (1992) ? Stora Enso, Summa, PK1 ja PK3 (2008) ? Kymmene Oyj, Voikkaan paperitehdas, PK5 (1982) ja PK2 (1977) ? Kajaani Oyj, Kajaanin paperitehdas, PK1 (1983) ? Simpeleen paperitehdas, PK1 (1954) ? A.Ahlström Oy, Varkauden paperitehdas, PK3 (muutettu hienopaperikoneeksi 1985) ? Stora Enso, Veitsiluoto, PK1, PK2, PK3 ja PK5 (muutettu hienopaperikoneiksi) ? Stora Enso, Varkaus, PK4 (2010) Erikoissanomalehtipaperi: ? UPM, Voikkaan paperitehdas, PK16 (ex. PK6) (2002) ? UPM, Kajaani, PK3 (2008) ? Stora Enso, Varkaus, PK2 Lähde: Wikipedia huomattavaa ylitarjontaa, ja se vaatii kannattamattoman kapasiteetin poistumista markkinoilta, niin ikävää kuin se onkin, toteaa UPM:n paperiliiketoiminnan markkinointija viestintäjohtaja Thomas Ehrnrooth. Tabloidi ei säästä paperia Suomalainen päivälehdistö muuttuu kovaa vauhtia niin sisällöltään kuin ulkoasultaankin. Viime vuosien näkyvin muutos on ollut useiden maakuntalehtien sivukoon pieneneminen broadsheetistä tabloidiksi. Tammikuussa tämän hyppäyksen teki Porissa ilmestyvä Satakunnan Kansa ja vuotta sitä ennen Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat sekä Kainuun Sanomat. Myös Hufvudstadsbladet ja Kauppalehti ilmestyvät tabloid-kokoisina. Seuraavana vuorossa on Helsingin Sanomat, joka luopuu broadsheet-sivuistaan vuodenvaihteessa. Sanomalehdet hakevat muutoksella paitsi tuoretta ilmettä ja lukijaystävällisyyttä, myös säästöjä. Niitä ei kuitenkaan synny paperikuluista, vaikka sivukoko on pienempi. – Formaatin muutos ei vähennä sivuja, ja sama paperimäärä kuluu joka tapauksessa, sanoo Alma Median lehtiä Tampereella painavan Alma Manun toimitusjohtaja Helvi Liukkaala. Itse asiassa tabloidiksi muuttuminen tekee yleensä lehdestä entistä paksumman, kun sisältö pitää mahduttaa ahtaampaan sivutilaan. Liukkaalan mukaan säästöjä syntyy toimituksellisilla ratkaisuilla, jos jollakin. – Kyse on siitä, pystytäänkö asioita ilmaisemaan lyhyemmin tai tiivistämään ilmoituksia. Tuontia rajanaapureista Suomessa sanomalehtipaperia valmistetaan enää UPM:n Kaipolan tehtaalla Jämsässä, ja sielläkin vain yhdellä paperikoneella. Esimerkiksi lehtien liitteissä käytettävää erikoissanomalehtipaperia suoltaa Kaipolan lisäksi Stora Enson Anjalan tehtaan PK3. Valtaosa Kaipolan sanomalehtipaperista menee kotimaan markkinoille. Esimerkiksi Alma Median lehtiä Tampereella painava Alma Manu ostaa suurimman osan paperistaan UPM:ltä. 400 350 300 250 200 150 100 50 Paperimassa ja kartonkituotteiden vienti Suomesta Viennin arvo, miljoonaa euroa, helmikuu 2010 – helmikuu 2012 Päällystetty paperi ja kartonki Päällystämätön paperi ja kartonki Sellu Muut tuotteet Tarralaminaatti Voimapaperi Käärepaperi Kertakäyttöiset kulutustavarat Sanomalehtipaperi 2010 2012 2011 17-19_ sanomalehti.indd 18 22.8.2017 13.34.13
Paperiliitto 5/2012 19 Arvokas esine aamupöydässä PekkoJoonas Rantamäki O len huolissani aamupalani puolesta. Ei sillä, etteikö puuroa, kahvia ja paahtoleipää riittäisi, mutta kun en haluaisi murustaa ja läikyttää läppärilleni. Kahiseva ja painomusteelta tuoksuva sanomalehti on minulle tärkeä esine. Se kuuluu aamiaispöytääni, vaikka se täyttäisi sen kokonaan. Voin vakuuttaa, että niin kuuluu monen muunkin aamiaispöytään. Minä ja ne muut olemme huolissamme paljon puhutusta paperilehden kuolemasta. Viimeaikaiset uutiset esimerkiksi Alma Median mittavista yt-neuvotteluista syventävät huolta. En halua moittia vähillä resursseilla tehtävää nopeatempoista verkkouutisointia, mutta emme kai ole vähitellen luopumassa syventävästä ja luotettavasta paperilehtijournalismista? Sitä tekevät ihmiset. Paperiliiton henkilöstömäärien seurannan mukaan UPM Kaipolan henkilöstö väheni viime vuonna 172 työntekijällä edellisvuoteen nähden. Toivottavasti PK7 – jolla muuten myös työskentelevät ihmiset – pidetään käynnissä ja saamme jatkossakin lukea juttuja suomalaiselta sanomalehtipaperilta. Ei edes haittaa, vaikka siihen murustaisi paahtoleipää tai läikyttäisi kahvia. ? P Kirjoittaja on freelancetoimittaja ja Paperiliittolehden avustaja. pekko.rantamaki @gmail.com Jussi Sinisalo on massaosas ton hoitajana Suomen ainoal la sanomalehti paperikoneella, UPM Kaipolan PK7:llä. Suomalaisen – eli UPM:n – sanomalehtipaperin vienti veti kuluvan vuoden tammi-helmikuussa kahden miljoonan euron arvosta lähinnä Espanjaan ja Saksaan. Thomas Ehrnroothin mukaan kysyntä on laskenut etenkin Pohjois-Amerikassa ja Eurooppa seuraa nyt perässä. – Sanomalehtien tulevaisuus ei ole enää yhtä itsestään selvä kuin ennen. Tämän vuoksi lehtien sisällön on kehityttävä ja seurattava aikaa sekä kuluttajatottumusten muutoksia. Myös lehtitalot joutuvat hakemaan kustannustehokkuutta, ja silloin paperin alkuperämaa ei valitettavasti ole enää yhtä tärkeä kuin ennen. Sanomalehtipaperia tuotiin tammi-helmikuussa Suomeen rajanaapureista Venäjältä ja Ruotsista yhteensä 6,1 miljoonalla eurolla. Tuontimäärät tosin ovat laskeneet viime vuodesta, jonka elokuussa paperia tuotiin maahamme 4,7 miljoonalla ja marraskuussa 4,3 miljoonalla eurolla. – Vaikka kysyntä on länsimaissa laskeva, paperimarkkinat ovat edelleen kymmenien miljoonien tonnien suuruiset ja tehokkaimmat toimijat voivat tehdä kannattavaa bisnestä. Suomalaisen paperin ehdoton vahvuus on sen ympäristöystävällisyys, Ehrnrooth muistuttaa. Kun Stora Enson Varkauden tehtaalla sanomalehtipaperia valmistanut PK4 suljettiin vuonna 2010, alan kotimainen kilpailu päättyi. Sen myötä paperin markkinahinta on notkahduksen jälkeen noussut takaisin reiluun 500 euroon per tonni. Sanomalehtipaperin pääraaka-aineena käytettävän kierrätyskuidun tonnihinta on viimeksi kuluneen vuoden aikana vaihdellut 126 ja 175 euron välillä. Toukokuussa hinta oli 147 euroa. UPM uskoo printtiin UPM:n Jokilaakson tehtailla Kaipolassa ja Jämsänkoskella työskentelee yhteensä noin 1100 henkilöä, joista toki vain osa sanomalehtipaperin valmistuksessa. Yksi heistä on Kaipolan PK7:n massaosaston hoitaja Jussi Sinisalo. Hän on tehnyt töitä Suomen ainoalla sanomalehtipaperikoneella nyt kolmisen vuotta. – Kaikilla näillä koneilla on tullut työskenneltyä, ja ihan samanlaista hommaa tämä on kuin muillakin, Sinisalo toteaa. Vaikka massaosaston hoitaja ei tee päätöksiä paperikoneiden sulkemisista tai käynnissä pitämisestä, hän sanoo luottavansa sanomalehden teon jatkumiseen. – Ainakin paperin laatu on hyvä ja se on kilpailukykyinen tuote. Myös yhtiön johdossa luotetaan suomalaisen sanomalehtipaperin tulevaisuuteen. Thomas Ehrnroothin mukaan olennaista on tehdä tiivistä yhteistyöstä asiakkaiden, eli painoja mediatalojen, ja muiden media-alan toimijoiden kanssa. – Uskomme, että tulevaisuuden mediakentällä printti ja digitaaliset viestimet elävät yhdessä ja täydentävät toisiaan. Siinä piilee sanomalehtipaperin mahdollisuus myös Paperiliiton tutkijan Esa Kaitilan mukaan. – Paperin rooli on syvällisemmän tiedon tuottaminen. Tulevaisuudessa printtilehden kanssa saman tiedon sisältävät sanomalehtien verkkojulkaisut muuttuvat maksullisiksi. ? P Artikkelissa on käytetty lähteenä Suomen Metsäyhdistys ry:n opasta Puun monet mahdollisuudet (2011). Kommentti Olemme huolissamme paljon puhutusta paperilehden kuolemasta. tai läikyttäisi kahKirjoittaja on freelancetoimittaja ja Paperiliittolehden avustaja. pekko.rantamaki ”Vaikka kysyntä on länsimaissa laskeva, paperimarkkinat ovat edelleen kymmenien miljoonien tonnien suuruiset ja tehokkaimmat toimijat voivat tehdä kannattavaa bisnestä.” 17-19_ sanomalehti.indd 19 22.8.2017 13.34.14
Paperiliitto 5/2012 26 [8] Olutpakkauksia val mistaa mm. Adara pak kaus Oy Valkeakoskella. Työsuojeluvaltuutettu Tapio Heikkinen , jos hankkisit koiran, olisiko se mäyräkoira? – Se olisi varmaan kuiten kin terrieri. [6] Pizzalaatikoita val mistaa mm. Stora Enso Packaging Ruovedellä. Entinen koneenhoitaja Tomi Nippala , saatko kesällä suuria kalanvon kaleita? – En mahdottoman isoja, mutta sopivia ruokakaloja kyllä. Uistelen ja heittoka lastan Näsijärvellä kuhaa ja sivussa tulee haukea. [3] Pikaruokien elintarvi kepaperia ja elintarvikepak kausten paperia valmistaa mm. Ypap Oy Ypäjällä. Varastonhoitaja Timo Oksanen syötkö kesällä hampurilaisia? – Niitä tulee syötyä ym päri vuoden. Ne ovat hy vä ja nopea välipala, kun on liikkeellä lasten kans sa. Grilliruoka vetää sil ti pitemmän korren, kun han tekee muutakin kuin makkaraa. [¹] Pahvilaatikoiden kartonkia valmistaa mm. Savon Sellu Oy. Laboratoriotyöntekijä Ulla-Maija Turunen pakkaatko ostoksesi muo vipussiin vai pahvilaatik koon? – Harvassa kaupassa on laatikoita tarjolla. Muovi pusseja en silti käytä, vaan minulla on omat kangas kassit mukana ostoksilla. [2] Mehutetroja valmis taa mm. Tetra Pak Produktion Oy Imatralla. Offsetpainaja Antti Kankkunen juotko mie luummin kaupan mehua vai itse tehtyä? – Äidin tekemä mehu on parasta. Sellainen perus viinimarjamehu, jossa on vähän mustikkaa seassa, on hyvä kesäjuoma. [4] Kananmunakennoja valmistaa mm. HartmanVarkaus Oy. Huoltomies Ville Juuti mitä valmistat kanan munista? – Piirakoita ja munakkaita ainakin. Kesällä kokkailu liittyy enemmän grilliruo kiin. Lomalla teen kahden viikon matkan Viroon ja käyn pojan ja tyttöystävän kanssa Wasalandiassa. [5] Leivontatuotteita val mistaa mm. Euracon Oy Lapissa Turun lähellä. Varastomies Miika Virta millaisia kesäterveisiä lähetät lukijoille? – Mukavia lomasäitä! Itse aion olla kotosalla. Hankin omakotitalon vuosi sitten ja maalaan räystäslaudat, jos kelit sallivat. [7] Aikakauslehtipaperia valmistaa mm. UPMKymmene Oyj Raumalla. Pituusleikkurinhoitaja Jukka Eteläaho luetko paljon lehtiä? – Mielenkiintoisimmat uutiset silmäilen silloin tällöin, enemmän kuiten kin internetistä. Kesäl lä keskityn matkusteluun. Perheen kanssa teem me kahden viikon reissun Turkkiin. Teksti Sari Kangas Kuva Tanja Mikkola [2] [¹] [3] [¹] [¹] [4] [5] [3] [6] [9] [8] [7] 20-21_ rantapoika.indd 20 22.8.2017 13.37.56
Paperiliitto 5/2012 27 1 Kartonkikoteloita makeisrasioihin ja lää kepakkauksiin valmistaa mm. mm. A&R Carton Oy Anjalankoskella. Stanssikoneenhoitaja Harri Veijanen kärsitkö useammin päänsärystä vai makeanhimosta? – Pää on kipeä aika har voin, joten kallistuu make an puolelle, vaikkei niitä kään usein tule syötyä. 7 1 Talouspaperia val mistaa mm. Georgia Pacific Nordic Oy Nokialla. Työnopastaja Timo Sinisalo miten käytät lomasi? – Vietän aikaa tyttäreni kanssa. Huvipuistossa täy tyy käydä ja olla rannalla. Moottoripyöräreissu on ol lut tapana tehdä Lappiin, mutta tänä kesänä käyn jossakin lähempänä. [9] Kortteja ja paketointi tarvikkeita valmistaa mm. Karto Oy Jyväskylässä. Jälkikäsittelijä Sinikka Raatikainen kääritkö ke sällä lahjapaketteja? – Ei ole juhlia tiedossa. Muutenkin nykyisin tulee lähinnä käytettyä lahjakas seja. Ne ovat käteviä ja nyt muodissa. 5 1 Kartonkia mm. al koholi ja lääkepakkauk siin valmistaa mm. M-real Oyj:n Äänekosken tehdas. Arkkaamo-operaattori Ismo Rautiainen mitä odotat kesältä? – Olen yksinkertaises ti töissä. Loma on vasta syyskuussa. Silloin pää sen ajokoiran kanssa met sälle jänisten perään ja ir ti arjesta. 1 1 Paperikasseja val mistaa mm. Cabassi Oy Valkeakoskella. Koneenhoitaja Tero Jalonen tuleeko kesällä aika pitkäksi? – Ei tule. Muutto on edes sä, joten siihen tuhrautuu paljon aikaa. Vaihdamme vaimon kanssa isompaan asuntoon. Särkänniemen Angry Birds puisto pitäisi myös ehtiä kiertää. 2 1 Kertakäyttöastioita valmistaa mm. Suomen Kerta Oy. Servetit tehdään Kotkassa. Painaja Marko Rågback kuuluvatko servetit kesä pöytään? – Perheen kanssa käy tämme niitä ja muita ker takäyttöastioita veneily reissuilla merellä ja koto nakin, kun syömme ulko na. Veneretkillä yövym me teltassa. Se on lapsille mieluista. 3 1 Tapettia valmistaa mm. Kyro Kyröskoskella. Varatyösuojeluvaltuutettu Tapani Kallioniemi tapetoitko kesällä? – Kyllä. Teen kotona pin taremonttia. Lisäksi käyn sukeltamassa Suomussal mella ja olen viikon Saa renmaalla veljeni mökillä. 6 1 Tarrapaperia valmis taa mm. Raflatac Oy Tam pereella. Pakkausoperaattori Katri Moisio tarvitsetko tarroja kesällä? – Vain hedelmäpussi en hintalapuissa. Lomal la käyn 9vuotiaan tyttä reni kanssa Linnanmäellä ja Powerparkissa. Tiedos sa on myös rippijuhlat ja mökkeilyä. 4 1 Savukepakkausten kartonkia valmistaa mm. Tako Board Tampereella. Kartonkikoneen käynninvarmistaja Eetu Karhunen mitä kesääsi kuu luu? – Hain Tampereelle am mattikorkeakouluun opis kelemaan paperialaa ja jännitän, pääsenkö sinne. Lisäksi käyn beachfutis turnauksessa Kalajoella ja otan aurinkoa. [9] [3] 1 1 1 2 1 6 7 1 1 1 1 1 1 1 1 3 4 5 5 20-21_ rantapoika.indd 21 22.8.2017 13.37.56
Paperiliitto ?/???? ?? Teksti Tiina Suomalainen Piirrokset Jarno Kiukas L opputalvesta Sirpa Tiainen merkitsi kalenteriinsa perjantain 9.3. Silloin hän lopettaisi tupakoinnin. Tammikuinen loma Thaimaassa oli kypsyttänyt ajatuksen, joka oli kytenyt mielessä jo pitkään. – Olin polttanut yli 30 vuotta, välissä vain parin vuoden tauko saadessani lapsen. Ystäväja lähipiirissäni oli sairastumisia ja lähisukulaisellani todettiin keuhkosyöpä – sellainen pistää miettimään. En usko, että lopettaminen enää lisää elinvuosia, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sanoo Eforalla Imatralla SAP-tukitehtäviä hoitava Sirpa. Lopettamisen tueksi voi apteekista ostaa ilman reseptiä nikotiinikorvaushoitoja kuten purkkaa, tabletteja ja inhalaattoreita. Lopettajaa voi auttaa myös hypnoosihoito. Sirpan sisko oli kuitenkin päässyt tupakasta irti lääkärin määräämien lääkkeiden avulla, ja Sirpa päätti kokeilla samaa keinoa. Reseptivalmisteina Suomessa on saatavana kolmea vieroituslääkettä. Työterveyslääkäri kirjoitti reseptin, ja Sirpa osti 106 euron hintaisen aloituspakkauksen. Lääkkeessä on vaikuttavana aineena varenikliini, joka estää nikotiinin vaikutusta aivoissa ja vähentää sekä tupakanhimoa että mahdollisia vieroitusoireita. Hetken mielijohteesta Luottamusmies Kari Miettinen Tainionkoskelta poltti omien sanojensa mukaan elämänsä viimeisen tupakan 23. marraskuuta 2011. Tupakkavuosia ehti kertyä nelisenkymmentä Tupakanpoltosta voi olla vaikea päästä eroon. Sirpa Tiainen ja Kari Miettinen kertovat, miten he lopettivat kymmenien vuosien sauhuttelun. ja savukkeita kului aski päivässä. Kari päätti lopettaa hetken mielijohteesta. – Koulutustilaisuudessa asia tuli puheeksi yhden työkaverin kanssa. Löimme vetoa, ja se oli siinä. En ollut aiemmin ajatellut koko asiaa, hän kertoo. Terveydenhoitaja Taina Kangas kertoo, että tupakoinnin lopettaminen on usein vaikeaa, koska tupakointi on monien riippuvuuksien vyyhti. Kemiallisen riippuvuuden lisäksi tupakointiin kehittyy psyykkinen, emotionaalinen ja sosiaalinen riippuvuus eli kuulumista tupakoinnin myötä tiettyyn ryhmään. Kangas on Stumppi-ohjaaja. Stumppi on Hengitysliiton palvelu, joka tukee tupakoinnin lopettamisessa. – Toivottavasti jokainen lopettaja saa myös läheisiltään tukea ja kannustusta. On esimerkiksi ensiarvoisen tärkeää, että työkaverit arvostavat toisen ratkaisua, sanoo Kangas. Se oli yllättävän helppoa Sirpa Tiainen aloitti neljän viikon lääkekuurinsa maaliskuun alussa. Hoitoon kuuluu päättää etukäteen se päivä, kun tupakanpoltto loppuu. Hyvästi rööki Sirpa Tiainen ja Kari Miettinen lopettivat tupakoinnin talvella. ” Löimme vetoa, ja se oli siinä.” 22-23_ juttu.indd 22 22.8.2017 13.39.17
Paperiliitto ?/???? ?? Sirpa lopetti päivän etuajassa. – Kahdeksannen päivän aamuna jäi aamupalan jälkeen tupakalle menemättä – ei vain tehnyt enää mieli, Sirpa sanoo. Jotkut kokevat lopettamisen alkuvaiheessa kovaa tupakanhimoa ja vieroitusoireita kuten ärtyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia ja päänsärkyä. Toiset taas pääsevät irti ongelmitta. Sirpa on yllättynyt, miten helposti kaikki on sujunut. Hän oli henkisesti varautunut myös takapakkeihin. – Olin polttanut kymmenisen savuketta päivässä ja luulin, että tupakkaa tekisi ihan hirveästi mieli. Ilmeisesti lääkkeet auttoivat pahimman yli. Hermo ei ole kiristynyt, en ole haistellut haikaillen tupakanhajua enkä en nähnyt tupakkaunia. Myös Kari Miettinen pääsi tupakasta eroon helposti, vaikka lopettaminen ajoittui pikkujoulukauteen. Varmuuden vuoksi hän kävi ostamassa nikotiinitabletteja, mutta söi niistä vain kolme. Tupakoinnin lopettamisen pahin vaihe on yleensä ohi kahdessa kolmessa viikossa. Joillakin alku menee kepeästi, ja mieliteko iskee vasta kolmen kuukauden kuluttua. – Mieliteon hetket ovat vaaran paikkoja. Ei kannata polttaa yhtäkään kokeeksi, koska lopettaja ei pysty satunnaiseen polttamiseen. Jos kuitenkin lipsahtaa, peli ei ole missään nimessä menetetty, sanoo Taina Kangas. Saunakaljastakin selvittiin Luottamusmiehenä Kari joutuu usein tilanteisiin, joissa on tupakkatauon paikka. Niistäkin hän on selvinnyt hyvin eikä ole kaipaillut sijaistekemistä. – Lopettaminen on kiinni pääkopasta. Se onnistuu, kun tekee päätöksen ja pysyy siinä: Olen lopettanut ja sillä selvä, sanoo Kari. Toukokuun alussa Kari pohti, että kesän ensimmäinen mökkireissu ja saunakalja voivat olla kova paikka. Eivät olleet. Taina Kangas neuvoo lopettajaa varautumaan myös siihen, että sijaistekemistä tarvitaan. Kotona sitä on helppo keksiä. Työpäiviä varten hän kehottaa miettimään etukäteen, miten viettää tauot. Savuttomiksi muuttuvilla työpaikoilla työporukka voi pohtia yhdessä tauonviettotapoja. Keinot ovat monet: happihyppelyä, stressilelun puristelua, turinataukoja kahvipöydän ääressä. UPM:n Jokilaakson tehtaiden Savuton tehdas -kampanja lopetti sisällä tupakoinnin toukokuun alussa. Siellä ei ole ainakaan vielä ryhdytty muihin toimiin tupakoinnin vähentämiseksi. Työsuojeluvaltuutettu Mika Huhtalan mukaan muutos ei olekaan herättänyt tunteita suuntaan eikä toiseen. Samaa sanoo varamies Lasse Rikkonen Kaipolan tehtaalta. Monilla työpaikoilla Suomessa järjestetään irti tupakasta -ryhmiä. Vastaavia ryhmiä saattaa löytyä myös terveyskeskuksesta. Terveys koheni heti Sirpa Tiaiselle tupakaton elämä on maistunut. – Tuntuu uskomattomalta, että olen kaikkien näiden vuosien jälkeen päässyt eroon sitkeästä tavasta. Edes kevään ensimmäinen mökkireissu ja saunakalja eivät herättäneet tupakanhimoa, Sirpa sanoo. Lopettamisen terveysvaikutukset näkyivät heti. Muutaman tupakattoman viikon jälkeen Sirpan verenpainelääkitystä pudotettiin viidesosaan aiemmasta. Kävelylenkeillä Sirpa on huomannut hapenottokyvyn parantuneen. – Paino nousee varmaan jossakin vaiheessa, mutta en ota siitä turhia murheita, Sirpa sanoo. Kari Miettinenkin on huomannut kuntonsa parantuneen. Tupakkayskä ja krooninen nuha ovat historiaa ja hengittäminen helpompaa. – Lopettaminen kannattaa aina. Se vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti, säästää rahaa, tuo vapautta elämään ja jos on lapsia, antaa heille hyvän mallin, sanoo Taina Kangas. Työpaikallaan Sirpa oli tiiminsä ainoa tupakoitsija, ja koki aina hieman nolona tupakkatauoille menon. – Mitäkö puuhaan nyt sillä ajalla? Teen töitä tai pidän taukoa kuten muutkin. P Seuraamme tulevissa lehdissä sitä, miten Sirpa Tiaisen elämä ilman tupakkaa sujuu. STUMPPI PALVELU TUKEE LOPETTAJAA Neuvontapuhelin Internetissä toimiva vertaistukifoorumi. Maksuton terveydenhuollon asiantuntijoiden rakentama tukiohjelma, joka toimii sähköpostitse. Paljon tietoa ja neuvoja tupakoinnin lopettamiseen Osoite: www.stumppi.? 22-23_ juttu.indd 23 22.8.2017 13.39.17
Paperiliitto 5/2012 24 Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Juha Sinisalo, Markku Ruottinen, Elina Orpana P ihatöitäja leikkejä, auringon ruskettamia poskipäitä, polkupyöräretkiä, ruoanlaittoa, pyykinpesua, lepohetkiä sohvalla. Sellaista on käytöntarkkailija Tanja Kymäläisen, 29, arki. 2-vuotiaan Rikon, 4-vuotiaan Mikon ja 7-vuotiaan Miron äidin hoitovapaa Stora Enson Tainionkosken tehtaalta jatkuu vuoden loppuun. – Olen ollut jokaisen lapsen kanssa kotona pari vuotta. Haluan nähdä, kun he oppivat kävelemään ja kuulla heidän ensimmäiset sanansa. Jotkut haluavat töihin heti vanhempainrahakauden jälkeen. Minä olen viihtynyt kotona lasten kanssa. Lasten kanssa viihtyy myös UPM:n Ra? atacilla Tampereella laitosasentajana työskentelevä Marko Nurmi, 37. Kun Markon kuopus Vili syntyi syksyllä 2010, jäi Marko isyysloman jälkeen kolmen kuukauden vuorotteluvapaalle. Isäkuukauden vuoro oli viime talvena. Vapaat houkuttelevat, koska Marko haluaa jakaa perheen kanssa ilot ja surut. Olla vaimon tukena, potkia palloa esikoisen Miron, 10, kanssa, työnnellä Viliä rattaissa. Jos vaimon työtilanne olisi toinen, Marko olisi valmis jäämään myös hoitovapaalle. – Haluan olla läsnäoleva isä. Hyvä isäsuhde näkyy muun muassa siinä, että voin Miron kanssa jutella edelleen avoimesti kaikista mahdollisista asioista. Perhevapaat yleistymässä Perhevapailla olevia paperiliittolaisia ei ole kuhisemalla. Syy on selvä: miesvaltainen ala ja työssäkäyvän jäsenistön 46 vuoden keski-ikä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Hiljalleen tehtaat alkavat rekrytoida uutta väkeä, naisia työllistyy alalle enemmän, ja nuoret isät haluavat osallistua lastenhoitoon. – Ainakin meillä Nokialla kasvaa vastuullisia isiä. Tuntuma on, että pienten lasten isät käyttävät kaiken mahdollisen vapaan. Heitä jää sekä isäkuukaudelle että hoitovapaalle, tiivistää Georgia-Paci? c Nordicin Nokian tehtaan pääluottamus Mika Lehtonen. Paperiliitolla ei ole tilastoa perhevapaiden viettäjistä. Muun muassa Kuusankosken tehtaiden ja Nuottasaaren sairauskassa kertovat kuitenkin samaa kuin Mika Lehtonen: isäkuukausi on työmiesten kesken suosittu. Toisaalta, pääluottamusmies Ville Ropponen Kotka Millsistä arvioi, että heillä reilusti alle puolet tuoreista isistä jää isäkuukaudelle. Valtakunnallisten tietojen mukaan isäkuukautta viettää vajaa kolmannes suomalaisista isistä. – En usko, että se on asenteista kiinni. Tietoakin on tarjolla hyvin, sillä neuvolassa kerrotaan perhevapaiden eri vaihtoehdoista. Isäkuukauden heikohko suosio johtunee siitä, että sitä on hieman vaikea rytmittää äidin pitämiin perhevapaisiin, Ropponen huomauttaa. Hoitovapaalla olevat paperimiehet ovat uranuurtajia. Suomessa hoitovapaalle jää yleensä äiti, ja vain muutama prosentti hoitovapaalla olijoista on isiä. Syynä on asenteiden lisäksi muun muassa se, että miehet ovat usein parempipalkkaisissa töissä kuin puolisonsa. Lasten ehdoilla Millaista on, kun päivärytmin määrää lapsi eikä tehtaan pilli? Entä miten työnantaja suhtautuu perhevapaisiin? Kokemuksiaan perhevapaista kertoo neljä paperityöntekijää. ?Kimmo Vaarola on osittaisella hoitovapaalla ollakseen enemmän Vennin ja Tuuren kanssa. ?Mikon äiti on hoitovapaalla vuoden loppuun. hoitovapaalla vuoden loppuun. 24-27_perhevapaa.indd 24 22.8.2017 13.39.57
Paperiliitto 5/2012 26 Osittainen hoitovapaa helpottaa Kimmo Vaarola, 44, on asentamassa lattialankkuja, kun hän vastaa puhelimeen kotonaan Raumalla. Taustalta kuuluu lasten ääniä. Kimmo on osittaisella hoitovapaalla eli tekee lyhennettyä työviikkoa, mikä Kimmon kohdalla tarkoittaa kahdesta kolmeen hoitovapaapäivää kuukaudessa. Osittaisesta hoitovapaasta Kimmo kuuli työpaikallaan, kun joku kollega sitä piti. Osittainen hoitovapaa antaa hieman väljyyttä Kimmon, Tuuren, 6, ja Vennin, 10, arkeen. Kimmo tekee kolmivuorotyötä käynnissäpitäjänä Metsä Fibren Rauman tehtaalla. Tuure ja Venni asuvat hänen luonaan joka toinen viikko. – Tuuren päivähoitokuviot, vuorotyö ja isyys ovat hankala yhdistelmä. Ylimääräiset vapaapäivät niinä viikkoina, kun lapset ovat minulla, helpottavat kummasti. Eikä pieni vapaa vuorotyötä tekevälle ole pahasta muutenkaan. Kimmo aloitti osittaisen hoitovapaan viime vuoden alussa vielä naimisissa ollessaan ja aikoo jatkaa niin kauan kuin mahdollista eli siihen asti, kunnes nuorimmainen lopettaa toisen luokan. – Vapaat on pyhitetty yhteiseen tekemiseen poikien ehdoilla. Olen sitoutunut jälkikasvuun ja käyttänyt kaikki mahdolliset isille myönnetyt vapaat. Luottamusmies Ville Ropponenkin mainostaa osittaista hoitovapaata varteenotettavana vaihtoehtona. Taloudellisestikaan ei ole kyse suurista menetyksistä. – Osittainen hoitovapaa tarjoaa vanhemmalle mahdollisuuden läsnäoloon ja vapaaseen ja lyhentää kummasti lasten hoitoviikkoa varsinkin, jos osittaisella hoitovapaalla ovat sekä äiti että isä. Läsnäoloa arvostetaan Sitä, että saa viettää aikaa perheen kanssa, seurata lasten kasvua ja kehitystä, viettää kiireettömiä aamuja ja olla kotona, kun pieni koululainen tulee reppu selässä kotiin, ei voi rahalla mitata. – Aika paljon pitää karsia ylimääräisiä rahareikiä. Paras palkka on kuitenkin se, että saan kotona olosta kiitosta lapsilta päivittäin, Tanja Kymäläinen tiivistää. Kotiäitiys on opettanut Tanjalle pitkäpinnaisuutta, kaaoksenhallintaa ja organisointikykyä. – Ja taitohan se on sekin, että pystyy tekemään töitä yhdellä kädellä, Tanja naurahtaa. Myös pitkällä hoitovapaalla lastensa Janin, 2, Jukan, 7, ja Juhan, 9, kanssa oleva Nina Rekilä-Liimatainen, 40, nauttii olostaan ja tuntee kiitollisuutta. – On hienoa kuulla lapsen ensimmäiset puhutut ja luetut sanat itse eikä niin, että päiväkodista kerrotaan. Ajattelen niin, että olemme nimenomaan saaneet lapset ja olen saanut olla heidän kanssaan kotona, korostaa Nina, joka palaa jälkikäsittelijän työhönsä Stora Enson Oulun tehtaalle marraskuussa. Julkisessa keskustelussa on pyöritelty ajatusta kotihoidontuen leikkaamisesta. Idea tyrmätään yhdestä suusta. – Kotona olemista pitäisi pikemminkin tukea enemmän. Jomman kumman vanhemman olisi saatava olla lapsen kanssa kotona mahOlen sitoutunut jälkikasvuun ja käyttänyt kaikki mahdolliset isille myönnetyt vapaat. Nina Rekilä-Liimatainen palaa Janin ja Jukan luota töihin marraskuussa. 24-27_perhevapaa.indd 26 22.8.2017 13.39.58
Paperiliitto 5/2012 27 dollisimman pitkään. Pelkästään työn ehdoilla ei voida mennä, eikä ole hyvä, jos jo 2-vuotiasta riepotellaan hoitoon aamuhämärissä, Marko Nurmi tiivistää. Mutta ei se kotivanhemmuuskaan silkkaa auvoa ole. Marko myöntää, että ei kadehdi kotona olevaa vaimoaan, sillä töissä pääsee helpommalla. Sen on Tanjakin huomannut. – Monesti tulee mieleen, että haluan töihin! Töissä voi keskittyä siihen, mitä tekee, eikä kukaan ole nykimässä lahjetta. Kotona olet kolmivuorotyössä yötä päivää. Työnantaja ei rutise Tähän juttuun haastatellut kertovat työnantajan suhtautuvan hyvin perhevapaiden viettoon, vaikka työvoima on karsittu minimiin. Myös käytännön järjestelyt ovat sujuneet joustavasti. Vapaat tai niiden jatkaminen ovat olleet ilmoitusluontoisia asioita. Kimmo Vaarola kiittelee vuoroinsinöörin asennetta: hoitovapaapäivät sumpiltaan viikkokohtaisesti ja riittää, kun Kimmo ilmoittaa paria päivää ennen, milloin haluaa vapaansa pitää. Markon työpaikalla myönteisestä asenteesta kertoo sekin, että lapsen aloittaessa koulun on mahdollista rukata työvuoroja sopivammiksi. Miesvaltaisessa arkittamossa työskentelevä Ninakaan ei ole kuullut työnantajan tai työkavereiden rutisevan hänen perhevapaistaan. – Ja jos kuulisin, niin sanoisin, että jonkunhan ne lapset on tehtävä ja hoidettava. Paperiliiton sopimussihteeri Markku Häyrynen pohtii, että alalla vallitseva epävarmuus voi kuitenkin mietityttää pidemmille perhevapaille halajavia. Kuinka pitkään uskaltaa olla poissa? Kun Oulun tehtaalla oli viime syksynä yt-neuvottelut, Ninan mieleen hiipi apua-ajatus. – Kyllähän sitä mietti, että aletaanko nyt kilpailla työpaikoista. Kuka lähtee, kuka jää? En kuitenkaan menettänyt sen takia yöunia. Työ kutsuu Nina on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut paljon kotiäitinä. Juhan jälkeen hän ehti olla töissä vain muutaman kuukauden ja Jukan jälkeen runsaan vuoden, sillä hän on joutunut jäämään raskausaikana sairauslomille jo hyvissä ajoin. Ninan suhtautuu marraskuiseen töihinpaluuseen levollisin mielin, vaikka kuviot työpaikalla ovat hieman muuttuneet eikä hän tiedä, meneekö tekemään juuri samaa työtä. Tanja on miehensä kanssa päättänyt, että lapsiluku on täysi, joten Kymäläisilläkin eletään nyt ainutlaatuista, haikeaakin, aikaa. Tanja tietää pääsevänsä helposti kiinni työrytmiin ja kolmivuorotyöhön. Rankkaa ei ole työ vaan työn, arjen ja lastenhoidon yhteensovittaminen. Eniten hän miettii, miten lapset sopeutuvat uuteen tilanteeseen. – Miro on jo kysellyt, että kuka minulle sitten laittaa laastarin. ? P PERHEVAPAAT ? Äitiysloma, 105 arkipäivää. ? Isyysloma, 1-18 arkipäivää. ? Vanhempainvapaa alkaa äitiysloman jälkeen. Kesto reilut puoli vuotta. Vanhempainvapaalle voi jäädä äiti tai isä. ? Isäkuukausi. Ehtona, että isä käyttää vähintään 12 viimeistä arkipäivää vanhempainrahakaudesta. ? Hoitovapaa, jonka ajalta maksetaan kotihoidontukea, on mahdollista kunnes lapsi täyttää 3 v. ? Osittainen hoitovapaa, jolloin vanhempi tekee lyhennettyä työviikkoa. Mahdollista, kunnes lapsen toinen kouluvuosi päättyy. Molemmat vanhemmat voivat olla osittaisella hoitovapaalla. Tanjaa ei pelota töihin paluu sinänsä, vaan työn ja perheen yhteensovittaminen. 24-27_perhevapaa.indd 27 22.8.2017 13.39.58
Paperiliitto ?/???? den. Tuon ajan vessakulttuuri kuulostaa nostalgiselta, vaikkei se sitä aina varmasti ollutkaan. Kirsi: Asuin lapsuuteni maalaistalossa. Kotona oli navetan yhteyteen rakennettu lisäsiipi, jossa käymälä sijaitsi. Sama juttu oli koulussa, sielläkin oli ensi alkuun vain ulkovessa. Koulun vessaan oli pitkät raput. Askelmia oli 30 kappaletta. Jyrki: Meillä oli koulussa sentään sisävessat, mutta kotona ei. Asuimme tehtaan asunnossa ja jokaiseen asuntoon kuului yhteiskäymäläs?? Teksti Päivi Ketolainen Kuvat Tomi Aho V aikka entistä harvempi käy paperitehtaalla työssä, mänttäläisillä pysyy sananmukaisesti perstuntuma tuotteeseen. Periaate on, että vain oman tehtaan paperilla pyyhitään. Jyrki Lahtinen, 59, työskentelee prosessinhoitajana Metsä Tissuen paperikone yhdeksiköllä, joka suoltaa pehmoa monenlaisiin pyyhkimisen tarpeisiin. Kirsi Salmijärvi, 38, pitää puolestaan jatkojalostuksessa huolta siitä, että asiakkaille lähtee vain ensiluokkaista tavaraa. Lahtisen kesämökin huussipolulta löytyi oikeanlainen tunnelma tähän juttuun. Hyttysten inistessä ja Liesjärven laineen liplattaessa iskettiin tarinaa käymälästä ja sen takaakin. Omalla pyyhitään Kirsi: Ulkopuolisia usein kiinnostaa, miten vessapaperia tehdään. Minulta on joskus kysytty, tehdäänkö se tötteröstä asti itse. Vastaan, ettei rullia käsin pyöritellä. Valmistusprosessi on pitkälle automatisoitu. Jyrki: Jos mahdollista, oman tehtaan paperia käytetään. Esimerkiksi huoltoaseman vessassa huomaan heti, onko siellä meidän paperit. Kirsi: Toki hädän hetkellä muukin menettelee. Pyyhkimättä en jätä, vaikkei Serlaa olisikaan saatavilla. Lahtisen kesämökin huussi on kymmenen vuotta vanha, mutta silti kuin uusi. Se on puunattu ja maalattu viime kesänä viimeisen päälle. Sisäväritys on erityinen sinisen sävy, jonka pitäisi pitää hyttyset ja kärpäset loitolla. Pyttyreiän alla on kuivakäymälä. Sen sisältö päätyy kompostin kautta aikanaan kukkapenkkiin. Kukkasten iloksi koituu lopulta myös Lambi, jota Lahtisen puuceessä käytetään pyyhkimiseen. Jyrki: Meidän tehtaalla valmistetaan paperia käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi lentokoneisiin menee laatua, joka on kapeaa ja hajoaa helposti. Kirsi: Ja Venäjälle menee värillistä ja vienosti kukkasilta tuoksuvaa. Kakkakuski Nikki Vaikka haastateltavat eivät ole ikäloppuja, molempien lapsuuskodissa on käytetty ulkohuussia ympäri vuoHyvin pyyhkii Jyrki Lahtinen käyttää vain oman tehtaan paperia. Mitä tulee mieleen seuraavista sanoista? Paperi? Jyrki: Lehti ja vessapaperi Kirsi: Vessapaperi, oma työ Huussi? Jyrki: Koppi, hätä Kirsi: Ulkovessa, maalaistalo Posliini? Jyrki: Arabian pönttö Kirsi: Kahvikalusto Kesäloma? Jyrki: Aurinko ja mökki Kirsi: Hyttyset, vesi ja mansikat den. Tuon ajan vessakulttuuri kuulostaa nostalgiselta, vaikkei se sitä aina varmasti ollutkaan. Kirsi: Asuin lapsuuteni maalaistalossa. Kotona oli navetan yhteyteen rakennettu lisäsiipi, jossa käymälä sijaitsi. Sama juttu oli koulussa, sielläkin oli ensi alkuun vain ulkovessa. Koulun vessaan oli pitkät raput. Askelmia oli 30 kappaletta. Jyrki: Meillä oli koulussa sentään sisävessat, mutta kotona ei. Asuimme tehtaan asunnossa ja jokaiseen asuntoon kuului yhteiskäymäläsMitä tulee mieleen seuraavista sanoista? Paperi? Jyrki: Lehti ja vessapaperi Vessapaperi, oma Huussi? Jyrki: Koppi, hätä Ulkovessa, maalaistalo Posliini? Jyrki: Arabian pönttö Kahvikalusto Kesäloma? Jyrki: Aurinko ja mökki Hyttyset, vesi ja mansikat ja mansikat ja mansika Missä vessa, siellä paperi. Jos paperia puuttuu, mene Mänttään, sillä se on vessapaperin luvattu maa. 28-29_ juttu.indd 28 22.8.2017 13.40.30
Paperiliitto ?/???? ?? Jyrki Lahtinen ja Kirsi Salmijärvi huoltavat hyysikkänsä huolellisesti. tä erotettu erillinen koppi. Käymälöiden aluset tyhjensi Liesin Nikki. Hän kuljetti hevoskärryllä jätökset pois. Sitä en tullut tietämään, mihin hän kuormansa vei. Kirsi: Koulun vessa oli jaettu tyttöjen ja poikien puoleen. Ärsytti, kun pojat koettivat kurkkia tyttöjen puolelle. Yritimme mennä vessaan silloin, kun tiesimme, ettei poikia ollut paikalla. Meillä muuten oli jo oikeaa vessapaperia. KIRSI SALMIJÄRVI Ammatti: Prosessinhoitaja Lapsuus: ”Onnellinen”. Asui maalla, Kuoreveden Suinulan kylällä. Isä oli yrittäjä ja äiti kävi Mäntän tehtaalla töissä. Työ: Vuodesta 2007 Mäntän Metsä Tissuella jatkojalostuksen puolella. JYRKI LAHTINEN Ammatti: Prosessinhoitaja Lapsuus: ””Hyvä”. Asui Mäntän Savosenmäessä työväen asunnoissa. Isä oli metsuri ja äiti työskenteli paperinjalostuksessa. Työ: Aloitti vuonna 1972 tehtaan leivissä. Ensin 17 vuotta autokuskina, sen jälkeen paperikoneella. Nyt paperikoneen hoitajana. VESSAPAPERIN TIE Metsä Tissue on Euroopan johtava kotija suurtalouksien pehmopaperituotteiden toimittaja Serlalla wc-paperin tuotanto käynnistyi jo vuonna 1908 Mäntässä on nykyisin kolme pehmopaperikonetta Raaka-aineena käytetään sekä ensikuitua että kiertokuitua Mäntässä valmistettava Serla on Suomen tunnetuin pehmopaperibrändi. Toinen tuttu Serlan wcpaperituotemerkki on Lambi. Jyrki: Meillä kotona taas oli rinnakkain käytössä tehtaassa valmistettu paperi ja Aamulehti. Sanomalehdestä sai sopivan pehmeää, kun hankasi sitä ensin hetken käsien välissä. Maisemakuvia koristeena Ensimmäiset vesiklosetit otettiin Helsingissä käyttöön 1800-luvun loppupuolella. Maaseudulla saatiin odotella wc:n tulemista paljon pidempään, koska se vaati toimivan viemärijärjestelmän. Kirsi: Niin, ja tottakai käymälä piti sisustaa kauniisti. Meillä kotona sen teki äiti. Hänellä oli tapana laittaa seinälle kankainen vuosikalenteri. Myös lehdistä leikattuja maisemaja kukkakuvia oli käytössä. Jyrki: Minulla ja muillakin kavereilla oli tapana kytätä elokuvamainoksia kylän ilmoitustauluilta. Ne olivat kysyttyä tavaraa käymälöiden seinille. Myös Avun ja Seuran etusivuja käytettiin somisteena. Kirsi: Meillä äiti myös piti huussin puhtaana. Jyrki: Meilläkin mamma pesi lattiat. Eikä siellä hirveästi haissut. Kirsi: Ei haissut. Ja jos vähän tuoksuikin, ei maalla hajuja kummeksuttu. Rakkaalla käymälällä on monta nimeä. Pikkula, ulkovessa, hyyskä. Tai paikka, jota etsit. Kirsi: Puucee, hotelli helpotus ja kakkala ovat minulle tuttuja. Jyrki: Paskahuusi taitaa olla ilkein nimitys, jonka tiedän. Kesäaamun ihanuus Huussia pitää hoitaa. Jyrki Lahtinen ei pidä ulkokäymälän hoitopuuhia lainkaan liian hankalina. Tärkeää on viskata puruja pyttyyn käytön jälkeen. Lahtisella tyhjennys tapahtuu vaimon kanssa yhteispelillä. Heille ei tulisi kuuloonkaan hommata mökille vesiklosettia. Jyrkin puoliso Hannele Sirjonen on opettanut lapsenlapsetkin käymään muurahaispolun päässä asioilla. Jyrki: Paras huussihetki on kesäaamuna, kun saa istua kaikessa rauhassa. Jätän ovenkin auki, jolloin näen järvelle. Kirsi: Tunnelmaan kuuluu kiireettömyys ja linnun laulu. Aamuhetkessä on läsnä henkinen puoli. Jyrki: Tiedätkö muuten, mikä on ainoa nautinto, johon ei tule himo? Se on huussissa käynti 30 asteen pakkasessa! P ”Pyyhkimättä en jätä, vaikkei Serlaa olisikaan saatavilla.” 28-29_ juttu.indd 29 22.8.2017 13.40.30
Paperiliitto 5/2012 Koonnut Juhani Artto Maailman paperi Maailman paperi [2] Iso selluhanke Siperiassa Krasnojarskin alueella Itä-Siperiassa on vireillä Angara-projektiksi kutsuttu mittava selluhanke. Suunnitteilla on 1,2 miljoonan sellutonnin tuotantolinjat. Koivuja haapasellun tuotantokapasiteettia aiotaan rakentaa 900 000 tonnia, liukosellun kapasiteettia 300 000 tonnia. Lisäksi suunnitelma sisältää sahatavaran tuotantolinjat lähes 400 000 kuutiometrin vuosituotantoa varten. Ruotsalainen metsäteollisuusyhtiö Södra on allekirjoittanut aiesopimuksen asiantuntija-avun antamisesta myynnissä ja markkinoinnissa. Södralle on luvassa palveluistaan joko 10 prosentin omistusosuus tai käteistä, PPI-lehti kertoo. Hankkeen rahoitus on vielä ratkaisematta. [2] Jopa 1,5 vuoden palkka työpaikan menetyksestä Itävaltalainen Mayr-Melnhof pitää kiinni päätöksestään sulkea kartonkipakkauksia valmistava laitoksensa Liverpoolissa Britanniassa. Myönteistä on sen sijaan ollut yhtiön valmius maksaa työpaikkansa menettäville ja pitkään yhtiötä palvelleille työntekijöille tuntuvat korvaukset. Osapuolten neuvotteluissa syntynyt sosiaalipaketti antaa työntekijöille enimmillään 80 viikon eli yli 1,5 vuoden palkkaa vastaavaa korvauksen. Yhtiön painostamiseen osallistui brittien oman ammattiliiton Uniten lisäksi ayväkeä Itävallasta ja Saksasta. Ay-järjestöjen yhteistyö yli rajojen on jälleen osoittanut voimansa, itävaltalaisen ammattiliiton GPA-djp:n puheenjohtaja Wolfgang Katzian toteaa. [³] Puuntaimia Intian pientilallisille Yhdysvaltalaisesta International Paperista (IP) tuli hiljattain Intian ensimmäinen ulkomainen metsäteollisuusyhtiö, kun se osti Andhra Pradesh Paper Mills -yhtiön. Omistusjärjestely ei vaikuta pitkään jatkuneeseen järjestelyyn, jossa Andhra Paper toimittaa tehdasseutujen pientilallisille sellun raaka-aineeksi soveltuvan kasuariinan taimia. IP:n mukaan yli 40 000 pientilallista on vuosien mittaan saanut Andhra Paperilta runsaat 900 miljoonaa tainta. Intian metsäteollisuuden laajenemismahdollisuuksia rajoittaa kotimaisen kuituraaka-aineen niukkuus. [4] Lakko taivutti APP:n kunnon korotuksiin APP:n työntekijöiden lakko Karawangin kahdella tehtaalla Indonesiassa johti yhteisymmärrykseen palkankorotuksista jo työtaistelun toisena päivänä. Kaksivuotinen sopimus nostaa useimpien työläisten palkkoja 18 prosenttia. Kansainvälisen ay-federaation ICEMin mukaan työnantaja tarjosi ennen lakkoa 9 prosentin korotuksia. Uusi sopimus takaa useimmille työntekijöille vähintään 140 euroa kuukaudessa. Kahden tehtaan palveluksessa on yli 13 000 henkilöä. Työntekijöitä organisoi ja edustaa ammattiliitto KSP2KI, joka on ICEMin jäsenliitto. Tuotantolinjoilla valmistetaan kirjoitusja talouspaperia sekä kartonkia. [5] Ei hahtuvia partaan Hongkongin pörssiin listattu Hengan International on suuri pehmopapereiden valmistaja Kiinassa. Sen tuotantokapasiteetti noussee tänä vuonna 900 000 tonniin ja vuoteen 2015 mennessä 1,2 miljoonaan tonniin. Yhtiön toimitusjohtaja Xu Lianjie korostaa laadun merkitystä menestykselle. Hän muistelee PPI-lehdessä yhtiön ensimmäistä TV-mainosta Kiinan keskustelevisiossa. – Lupasimme, että tuotteistamme ei jää hahtuvia partaan. [6] Puheenjohtajalla yli tuplapalkka Ruotsissa teollisuuden ammattiliittojen puheenjohtajille maksetaan palkkaa, joka ylittää 2,5-kertaisesti jäsenten keskipalkan. Se ilmenee ay-julkaisu Dagens Arbeten tekemästä selvityksestä. Paperityöntekijöiden liitossa Pappersissa puheenjohtajan ja toimitsijoiden palkka on sidottu jäsenkunnan palkkakehitykseen. Prosentin nousu jäsenten palkoissa kohottaa puheenjohtajan ja toimitsijoiden palkkaa prosentilla. Menettelyä on noudatettu 1990-luvun alusta lähtien. Puheenjohtaja Jan-Henrik Sandbergille maksetaan tällä hetkellä 6 850 euroa kuukaudessa. Se on 2,2 kertaa enemmän kuin paperityöläisten keskiansio ilman vuoro-, juhlapyhäja muita lisiä (3 090 e/kk).? P 30 Venäjä suunnittelee suurta sellutehdasta Angara-joen lähelle Siperiaan. Ay-järjestöjen yhteistyö yli rajojen on osoittanut voimansa. [³] [4] [5] [6] Nasa [1] 30-31_parasta elämässä_maailman p.indd 30 22.8.2017 13.42.03
Paperiliitto 5/2012 Verkkojen pauloissa 31 Parasta elämässä Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Oululainen Esa Karvonen on prosessinhoitajana Arizona Chemicalilla. Kun meri aukeaa toukokuun puolivälin paikkeilla Oulun kohdalla, Esa Karvosta ei pidättele mikään. Esa Karvoselle ei ole parempaa kuin peilityyni aamu merellä. Teksti Päivi Ketolainen Kuva Markku Ruottinen O len asunut ikäni Oulussa meren rannalla, kalasataman lähellä. Pikkupojasta lähtien opettelin soutumieheksi, kun isä koki verkkoja. Nyt otan kalareissulle mukaan jo omia lapsenlapsiani. Parasta on kesäinen peilityyni aamu, kun kalan potku tuntuu verkossa. Silloin tietää, että jotain sieltä tulee. Pyydän siikaa, kuhaa ja taimenta. Kalaa tulee niin hyvin, että sitä riittää kotitarpeiksi itselle sekä kahden pojan perheisiin. Luonnollista on, että meillä syödään paljon kalaa. Työnjako on, että minä kalastan ja perkaan. Vaimoni Eila laittaa ruoan. Erityistä herkkua suolakalan lisäksi on smetanakala. Paistamme sen uunissa purjolla höystettynä. Vaikka kesä on merellä hienoa aikaa, harrastan myös talvikalastusta. Kalastan vain verkoilla. Uistin ja pilkki eivät ole minun juttujani. Vesillä unohtuu tehdas ja työt. Merellä mieli rauhoittuu. Yksi riesa seutumme kalastajilla nykyisin on. Tosin se on hyvin suloinen riesa, nimittäin hylkeet. Vaellussiika on myös hylkeiden herkkua ja niinpä ne repivät verkkoja saadakseen saalista. Minulle onkin hyötyä isäni opettamasta verkkojen pauloitustaidosta. Minulla on olohuoneessa usein verkkojen pauloitus meneillään. Kalastuksessa on hyvä puoli sekin, että tietää, mistä ruoka on kotoisin. Merivesi on tätä nykyä puhdasta. Kesällä olemme vaimon kanssa paljon myös mökkisaarellamme. Siellä aika kuluu uiden, saunoen ja tietenkin kalastellen. ? P Yksi riesa seutumme kalastajilla nykyisin on. Tosin se on hyvin suloinen riesa. 30-31_parasta elämässä_maailman p.indd 31 22.8.2017 13.42.03
Paperiliitto 5/2012 ?? Silppua ?? Toimisto palvelee koko kesän Aukioloajat: Paperiliiton toimisto on avoinna kesälläkin arkisin kello 8.30 – 15.45, samoin Paperityöväen työttömyyskassa. Työttömyyskassan maksuton numero 0800 07089 palvelee maanantaista perjantaihin kello 9.00 12.00. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Jukka Koskinen J os kaikki menee nappiin, nähdään Teatteri Kyminsuussa Kotkassa loppuvuodesta kauhumusikaali Evil Dead. 1981 tehty amerikkalaiselokuva nousi lajissaan kulttiklassikoksi. Se sai Suomessa esitysoikeudet vasta vuonna 2003. Samana vuonna elokuvasta tehtiin musikaali ja sitä on esitetty ympäri maailmaa, myös Broadwaylla. Evil Deadiin tarttui kotkalainen Kauhun riivaamat -työryhmä. Ryhmässä on mukana teatterin ja musiikin konkariharrastajia, puoliammattilaisia sekä uusia tulokkaita muun muassa viime Voice of Finland –kisasta. Musikaalin ohjaa Tommi Tainio. Tuottajana toimii Kimmo Sandberg. Hänellä on myös musikaalin päärooli Ashina. Leipätyökseen Sandberg työskentelee asemoijana Pyroll Kotkan tehtaalla. Paperiliitto myönsi Sandbergille musikaalin tuottamiseen kulttuuriapurahaa 300 euroa. Pienistä puroista syntyy virta, jonka turvin katetaan esityksen kustannukset, esitysluvat ja tilavuokrat. Esiintymispalkkioita mukana olevat eivät nosta, sillä musikaalin tuotto lahjoitetaan Syöpäsäätiölle. Vaikka Sandbergilla on kokemusta monenlaisista esiintymisistä musiikkinäytelmistä spiikkaukseen ja musavideon tekemiseen, tuottajana hän on liikkeellä ensimmäistä kertaa. – Palkitsevaa ja kivaa tämä on ollut, kun aloin soitella ihmisiä mukaan projektiin, Sandberg summaa. Tekijöitä yhdistää luonnollisesti myös kiinnostus kauhule? oihin. Vaikka näyttämöllä hyrisi moottorisaha ja jäsenet irtoilevat, musikaali pikemminkin naurattaa kuin kauhistuttaa. Evil Dead -musikaalin on käsikirjoittanut George Reinblatt. Työryhmä on suomentanut nimeksi Kauhun riivaamat. – Palkitsevaa ja kivaa tämä on ollut, kun aloin soiteltiin, Sandberg summaa. Temöllä hyrisi moottorisaha ja suomentanut nimeksi KauKauhun riivaamat hyvällä asialla Moottorisaha hyrisee ja jäsenet irtoilevat. Sandbergin kirjahyllystäkin löytyy kauhua. Kotkalaiset lahjoittavat kauhumusikaalinsa tuotot Syöpäsäätiölle. Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista Kauhun riivaamat on musikaali jossa on menoa, meininkiä ja huumoria. Kimmo Sandberg esiintyy pääroolissa. Kunniajäsenyys 57:lle Kunniajäsenet: Paperiliitolla on 57 uutta kunniajäsentä. Liiton kunniajäsenyyden saavuttaa, kun on ollut liiton jäsenenä 40 vuotta. Kunniajäsenyydet myöntää vuosittain liittovaltuusto ammattiosastojen hakemusten pohjalta. Kunniajäsenyyden saivat : 02 Nokia: Sopanen Jouni, Sorvari Seppo, Toikka Anneli. 03 Kaskinen: Mäntysaari Sakari. 04 Tampere: Pajunen Kari. 05 Mänttä: Aalto Seppo, Lilja Marja-Leena, Lilja Tauno, Luhtala Elmeri, Melanen Heikki, Moisio Aimo, Riihonen Marja-Leea, Siltanen Ismo, Sirjonen Irja, Tiistola Timo. 07 Kauttua: Ilomäki Seija, Lähteenmäki Simo, Tuomikanta Jorma. 11 Jämsänkoski: Ahonen Veli, Halme Seppo, Kukkonen Maija. 17 Kotka: Hyppönen Eero, Pekkola Valio, Vainonen Seppo, Villanen Juhani. 21 Kaukopää: Kalso Esa, Lipponen Veli-Pekka, Mönkäre Ossi, Mönkäre Ulla, Vento Maria. 25 Simpele: Kuru Erkki. 33 Kemi: Heikkinen Jorma, Korhonen Yrjö, Luokkala Kari, Saari Seppo. 41 Veitsiluoto: Juvonen Jouni, Karvonen Pentti, Koskela Pekka, Kronbäck Annikki, Pietilä Alpo, Soini Elsi, Tikkanen Pentti. 42 Rauma: Eklund Kalervo, Kylmämaa Jarmo. 50 Tampere: Dag Pertti, Heikkilä Timo. 70 Valkeakoski: Heino Aino, Mattila Markku. 80 Kaipola: Lappalainen Kari, Suuronen Pertti. 81 Heinola: Pessala Raine, Vartiainen Pentti. 84 Kemijärvi: Hautaniemi Eero, Ketola Paavo, Mattanen Erkki, Ollila Olli, Sivosuo Erkki. 32-33_hiomo_1-2.indd 32 22.8.2017 13.42.50
Paperiliitto 5/2012 ?? Osastot ?? Joutsenon osasto 23 Onkikilpailut 25.8. klo 9.00 alkaen Likosenlahdella. Palkinnot ja kahvit Koivikossa. Porin osasto 10 Eläkeläispäivät osaston huvilalla Pajulassa to 5.7. klo 12.00. Bussi lähtee linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 11.30. Turun osasto 24 Loppukesän perinteinen lauantairetki Särkisaloon tehdään la 11.8. Matkan hinta on 5€/ henk. Hintaan sisältyy kuljetus ja perinteiset eväät. Ilmoitathan tulostasi Seijalle, p. 050 465 9608. Soittelethan elokuun 5. päivään mennessä. Kaikki jäsenet perheineen tervetulleita. Kyröskosken osasto 38 Järjestää kesäretken Fiskarssin Ruukkiin. Lähtö 24.7.2012 klo 8.00 tehtaan portilta. Ilmoittautumislista sairauskassalla, omavastuu hinnasta 10 €. Valkeakosken osasto 70 Musiikkitapahtumaan lipputukea osaston jäsenille ja avecille 15 €. Lisäksi Paperiliiton alennus on 10 € per jäsen. Liput myydään tapahtumatoimistolla. Liput luovutetaan jäsenkorttia vastaan. Lisätiedot suoraan tapahtumatoimistolta www.valmu.com tai pääluotoilta. Lielahden Sellun Eläkeläiset Retki Viikinsaareen 2.8. Meno klo 11.00 laivalla. Perillä makkaranpaistoa ynnä muuta mukavaa. Ilmoittaudu jalkapalloturnaukseen Liiton mestaruus: Paperiliittolaisten jalkapallomestaruus ratkotaan Joutsenossa 8.9. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.7. mennessä osoitteeseen petri.iivonen@ metsagroup.com. Ryhmää pitää jännityksessä vielä se, saako se musikaalin esitysoikeudet Suomeen. Halloweeniksi eli lokakuun lopulle aiottu ensi-iltakin on jouduttu siirtämään eteenpäin. – Onneksi yhdessä rooleista esiintyy kansanedustaja Kotkasta eli perussuomalaisten Juho Eerola. Hän on vienyt viestin korkealle tasolle eli kulttuuriministeri Paavo Arhinmäelle saakka, jotta saisimme esitysoikeudet kuntoon pikaisesti ja ensi-illan Suomessa Kotkaan, kertoo Kimmo Sandberg. Esitysoikeuksia odotellessa esityksen miehitys alkaa olla koossa ja harkittu rekvisiittakin valmistumassa. P P 24 SAI KULTTUURIAPU RAHAN Paperiliiton kulttuuriapurahaa haki määräaikaan mennessä 31 henkilöä. Apurahaa myönnettiin 24 hakijalle yhteensä 8 274 euroa. Kirjallisuus Martikainen Keijo, 44 Lauritsala, tutkimuskuluihin 300e Kuvataide: Kokko Satu, 43 Oulu, tarvikkeisiin 300 e Nurmi Jyrki, 42 Rauma, polttopiirustuslaitteen hankintaan 274 e Musiikki Kenttä Juha, 33 Kemi, koulutukseen, 300 e Koskinen Heikki, 54 Tervakoski, akustiseen kitaraan 200 e Lahtinen Janne, 05 Mänttä, laitehankintoihin 400 e Melarti Thomas, 52 Pietarsaari, äänitteen tekemiseen 400 e Salo Timo, 54 Tervakoski, uusiin rumpuihin 400 e Salonen Tuomo, 45 Valkeakoski, keikkakameraan 300 e Tamminen Timo, 45 Valkeakoski, omien sävellysten tallentamiseen 400 e Tauru Mikko, 54 Tervakoski, äänentoistotarpeistoon 300 e Tentke Irmeli, 16 Karhula, äänitteen tekoon 800 e Näyttämötaide Lahtinen Riku, 02 Nokia, teatteritaiteen perusopintoihin 300 e Partala Elsa, 41 Veitsiluoto, ohjaajakoulutuksen kustannuksiin 400 e Sandberg Kimmo, 16 Karhula, musikaalin tuottamiseen 300 e Tanssi Lumijärvi Jukka, 70 Valkeakoski, koulutukseen 400 e Valokuvataide Granlund Johan, 52 Pietarsaari, 300 e Kärkkäinen Markku, 43 Oulu, 300 e Laine Reeta, 17 Kotka, 300 e Laitinen Jani, 44 Lauritsala, 300 e Lipsanen Sami, 21 Kaukopää, 300 e Pulliainen Veli-Matti, 44 Lauritsala, 300e Pursiainen Jaakko, 44 Lauritsala, 200 e Utti Kari, 81 Heinola, 200 e Kauhun riivaamat hyvällä asialla Lomalla kesätöistä Tommi on käynyt Sonisphere-festivaaleilla Teksti Eeva Eloranta-Jokela T ommi Harjuniemen kesälomasta ensimmäinen viikko meni ihan rentoutuessa. – Loma alkoi samaan aikaan kun lapsilta loppui koulu. Alkupäivinä kävin vaimon kanssa Helsingissä Sonisphere-festivaaleilla 47 000 muun metallimusiikin ystävän kanssa. Viikon vietimme mökillä. Lomani loppuikin sitten juuri samana aamuna, kun Paperiliitolla oli kesätapahtuma Linnanmäellä, Harjuniemi kertoo. Kesäloma on tänä vuonna poikkeuksellinen, sillä loma katkaisee kesätyön UPM:n Kaukaan tehtaalla. – Työt on sujuneet Kaukaalla ihan hyvin, samanlaista se on kuin Myllykoskellakin. Koneen risatessa, kun on kuuma ja hiki, on tullut ammatinvalinta joskus mieleen, mutta kaikkeen on jo työuran aikana tottunut. Lappeenrannassa on tullut pyöräiltyä ja kierrettyä kaupunkia. Alan jo tuntea kaupunkia jonkun verran. Loman jälkeen ehtii varmaan myös tutustua työkavereihin paremmin. Entisellä työpaikalla Myllykosken hiljentyneellä tehtaalla on töissä enää kaksi vuorokaveria. – Tavattiin yhtenä lomaperjantaina ’vanhan tehtaan vanhan vuoron’ saunaillassa Kouvolassa. Suurimmalla osalla meistä on ainakin kesätöitä. Toukokuun lopulla pääsi yksi UPM:n vaneritehtaalle vakinaiseksi. Harjuniemen mielestä Myllykosken taajama näyttää samalta kuin ennenkin. – Liikehuoneistoja on paljon tyhjinä, mutta ne olivat tyhjiä jo ennen tehtaan loppumista. Vaikka omakin tulevaisuus on auki kesätöiden päätyttyä, pitää Harjuniemi tilannetta kohtuullisena, oman vuoron 17:sta 4:llä ei ole kesän tullen jatkopaikkaa töissä tai opinnoissa auennut. UPM:n mukaan koko henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa olisi siirtynyt töihin vähintään määräajaksi tai opiskelemaan. P Tommi Harjuniemi on yksi UPM Myllykosken tehtaan irtisanotuista. Hän työskenteli PK 4:llä sylinterimiehenä ja rullamiehenä. Harjuniemi asuu Myllykoskella avovaimon ja 10ja 12-vuotiaiden tytärten kanssa. ”Suurimmalla osalla meistä on kesätöitä.” Uuden edessä Sarjassa sylinterimies Tommi Harjuniemi kertoo kuulumisia suljettavalta UPM Myllykosken tehtaalta ja sen ympäriltä . . Eija Valkonen 32-33_hiomo_1-2.indd 33 22.8.2017 13.42.50
Paperiliitto 5/2012 34 Koulutusta Uudet lomapaikanhoitajat Särkelään Särkelän lomapaikan talonmiespariskuntana on kesäkuun alussa aloittanut Osmo Koste ja Terhi Palin. Särkelää yli 17 vuotta hoitanut Soile Kunnari jää eläkkeelle. Soile ja Keijo välittävät kiitoksensa kaikille Särkelässä vuosien varrella käyneille jäsenille. – On ollut ilo viettää aikaa kanssanne! neen mukanaan tuoville vesillelaskupaikka. Lapsille on oma leikkipaikka ja hiekkaranta. Alueella myös kaksi saunaa. Osoite: Finnarintie 200, 25610 Ylönkylä Varaukset: Soile Kunnari, p. 050 373 9877, soile.kunnari@ paperiliitto.? . Varausaika arkisin kello 11.00 13.00 Keurusharjun lomaosakkeet [4] Paperiliiton jäsenet ja mukana olevat perheenjäsenet saavat 50 prosentin alennuksen majoituksesta Keurusharjun lomaosakkeiden normaalihinnoista laskettuna. Käytettävissä ovat myös hotelli Keurusselän palvelut. Varaaminen ja lisätiedot : Hotelli Keurusselkä, puhelin: 014 75 100, myynti@keurusselka.com, www. fontana.? >kylpylähotellit>Spa hotel Keurusselkä Mainitse jäsenyydestäsi varausta tehdessäsi ja esitä jäsenkorttisi vastaanotossa. Suomi Camping [5] Tampere Camping Härmälä ja Kesähotelli Härmälä: 20 € alennus vähintään 3 vrk:n mökkitai huonemajoituksesta. Varaukset: 020 719 9777, harmala@suomicamping.? [6] Taavetin Lomakeskus 20 € alennus vähintään 3 vrk:n leirintämökkitai huonemajoituksesta ja 50 € alennus vähintään 3 vrk:n lomamökkimajoituksesta. Varaukset: 020 719 9771, taavetti@suomicamping.? [?] Heinola Camping Heinäsaari 20 € alennus vähintään 3 vrk:n mökkimajoituksesta. Jäsenhinnat edellyttävät ennakkovarausta ja jäsenkortti on esitettävä paikanpäällä. Jäsentarjoukset eivät ole voimassa juhannuksena eivätkä muiden erikoistapahtumien aikana. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai tarjouksiin. Paperiliiton yli 40, mutta suurempikin määrä vaunuja alueelle mahtuu. Lisäksi alueella on modernisti varusteltu huoltorakennus mm. keittomahdollisuuksineen, jääkaappeineen ja suihkuineen. Osoite: Törmäläntie 16, 93999 Kuusamo Varaukset: Maini Kovanen, p. 050 566 6119, pekka.kovanen@ paperiliitto.? . Varausaika arkisin kello 11.00–13.00. Purala [2] Purala sijaitsee Pohjois-Kymen Jaalassa. Päärakennuksessa on tilaa 30 vierailijalle 2–5 hengen huoneissa. Aittarakennuksen kahdeksassa huoneessa on tilaa 45 yöpyjälle. Sähkötolppia asuntovaunuille on kymmenen, mutta jakorasioiden avulla järjestyy moninkertainen määrä paikkoja. Käytössä myös keittokatos sekä wc:t. Alueella on rantasauna ja lapsille sopiva ranta sekä kalastusmahdollisuus. Osoite: Puralantie 133, 47850 Verla Varaukset: Riku Valve, p. 050 340 0127, riku.valve@ paperiliitto.? . Varausaika arkisin kello 11.00–13.00 Särkelä [³] Särkelä sijaitsee Särkisalossa Turun saaristossa. Särkelään pääsee sekä maanteitse että vesitse. Tilaa on noin 60 henkilölle 4–6 hengen huoneissa. Särkelässä on kaksi asuntovaunualuetta. Kummallakin alueella on 16 sähköpaikkaa. Alueella on grillauspaikkoja, soutuveneitä sekä oman kalaveLuottamusmiesten täydennyskurssit Edunvalvonta: Paperiliiton luottamusmiehille järjestetään syksyllä täydennyskursseja. Ne toteutetaan yhteistyössä Metsäteollisuus ry:n kanssa. Yhteisinä aiheina ovat yritysten näkökulma työehtojen vaikutuksiin, luottamusmiesten oikeudet ja velvollisuudet sekä työehtosopimuksen muutokset. Lisäksi liiton omassa koulutusosiossa käydään läpi työttömyysturvan ja sairausvakuutuslain muutoksia sekä keskeisiä työehtosopimusmääräyksiä. Kurssi on tarkoitettu erityisesti pääluottamusja luottamusmiehille. Kurssilaiset valitaan esim. luottamusmiestentai toimikuntien kokouksissa tai muuten keskenään sopien. Kurssit: Lappeenranta 18.9., Tampere 25.9., Oulu 2.10. ja Kiljavan opisto 9.10. Työnantaja korvaa kurssilaisen ansiomenetyksen. Liitto korvaa osallistujien matkakulut ja maksaa päivärahan. Ilmoittautuminen: 18.8. mennessä Kirsi Siiralle puh. 0102 897 722 tai kirsi.siira@ paperiliitto.? Sinustako työmarkkinatiedottaja? SAK:laisten teollisuusliittojen työmarkkinatiedottaja-kurssi pidetään syyskuussa. Kurssi on suunnattu Paperiliiton, TEAMin, Puuliiton ja Sähköliiton nykyisille ja tuleville työmarkkinatiedottajille. Tavoitteena on yhtenäistää liittojen tiedotuskäytäntöjä, kouluttaa uusia ja vanhoja työmarkkinatiedottajia, koota selkeä tiedotusmateriaali ja saada työmarkkinatiedottaminen liitoissa käyntiin. Kurssi järjestetään Sähköliiton tiloissa Tampereella 29.–30. syyskuuta. Ilmoittautua voi jo nyt. Kurssi on liittojen jäsenille maksuton ja sisältää koulutuksen lisäksi ruokailut ja iltaohjelman. Matkakulut korvataan liiton matkustusohjesääntöjen mukaisesti. Ilmoittautumiset Paperiliitossa Markku Lihavaiselle, p. 0400 759 878, markku.lihavainen@paperiliitto.? . Lisätietoja: projektityöntekijä Juha Jumisko, gsm 050 60 306, juha.jumisko@sahkoliitto.? . Teksti Anna Paloniemi E tuja ja tarjouksia myöntäviä yrityksiä löytyy ympäri Suomen. Katso alta oman lomareittisi varrella olevat etukohteet tai suunnittele lomasi näiden etappien mukaan. Liikuitpa sitten autoillen, veneellä tai vaikkapa ? llaroiden kesäinen Suomi tarjoaa jokaiselle paperiliittolaiselle jotakin. Paperiliiton omat lomapaikat: Lomanviettopaikat ovat ilmaisia liiton jäsenille. Yöpyjien tulee ottaa mukaan omat liinavaatteet. Kaikissa paikoissa on käytössä useita soutuveneitä. Kauppaa tai kioskia kohteissa ei ole. Kaikissa kohteissa on yksi kiinteä työasema sekä langaton verkko. Törmälä [1] Kuusamossa sijaitsevan Törmälän isommassa rakennuksessa on tilaa 33 hengelle ja pienemmässä rakennuksessa on neljä 2–8 hengen huonetta. Molemmissa rakennuksissa on keittiö. Alueella on neljä saunaa ja hyvä uimamahdollisuus ja useita kalanperkausja grillipaikkoja. Sähkötolppia karavaanareille on Särkelä Paperiliiton jäsenenä saat käyttöösi lukuisia etuja matkaillessasi kotimaassa. Kotimaan matkailu kannattaa Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 34-39_hiomo_1-4_ristikko.indd 34 22.8.2017 13.43.34
Paperiliitto 5/2012 35 jäsentarjoukset eivät ole varattavissa nettikaupassa. Varaukset: 020 719 9775, heinasaari@suomicamping.? Laadukasta lomailua Holiday Clubin viikko osakkeissa [?] Paperiliittolaisten käytössä on tasokkaita ja hyvin varusteltuja Holiday Clubin viikko-osakkeita. Huoneistoja on Vuokatin Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Lappeenrannan Saimaalla ja Tampereella. Lisätietoja ja varaukset osoitteesta: www.holidayclub.? /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään palveluun käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Hotellissa viihtyville Liiton jäsenenä sinulla on valittavanasi koko vuoden voimassaolevat jäsenhinnat viikonlopuille sekä kausittain vaihtuvat vapaaajan tarjoukset Restel Hotel Groupin Cumulus-, Rantasipija Holiday Inn hotelleihin Suomessa, Hotelli Seurahuone Helsinkiin ja Crowne Plaza Helsinkiin. Varaukset www.hotellimaailma.? tai puhelimitse Restelin myyntikeskuksesta 020 055 055 tunnuksella Paperiliitto. Paperiliiton jäsenenä saat alennuksia myös näissä hotelleissa: [9] HC Ylläs Saaga -30 % huonehinnasta. Varaukset: 0306 872 000, www.holidayclub.? >kohteet Kylpylähotelli Levitunturi -30 % huonehinnasta, koskee vain jäsentä henkilökohtaisesti. Varaukset: 016 646 301, www.hotellilevitunturi.? Imatran kylpylä -10–30 % huonehinnoista. Varaukset: 020 7100 502, www.imatrankylpylä.? Etuja autoileville lomalaisille Jäsenkortilla saat etuja kaikilta Suomen noin 300 Teboil-asemalta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennuksen saat näyttämällä jäsenkorttisi kassalla tai syöttämällä sen kortti-seteliautomaattiin ennen maksua. Teboil-huoltamoilla saat myös 10 % alennusta voiteluaineista (koskee 10 litran ja sitä pienempiä astioita). Lisäksi Paperiliitto on neuvotellut sinulle erikoisedut myös hankkiessasi Teboil Maksuaikakortin. Katso lisää Teboilin kotisivuilta. Hertz Autovuokraamo tarjoaa SAK:n liittojen jäsenille erikoishinnat vapaa-ajan vuokrauksista Suomessa ja ulkomailla. Edun saa ilmoittamalla varauksen yhteydessä CDP-numeron 719957. Varaukset voi tehdä netissä Hertzin sivuilla tai puhelimitse Hertz Varauspalvelusta 0200 11 22 33. Jäsenetu on Suomessa 15 %:n alennus päivähinnoista ja 10 %:n alennus viikkohinnoista. Alennus lasketaan aina edullisimmasta julkaistusta hinnasta. Ulkomailla alennusprosentti vaihtelee 5 15 %:n välillä ja riippuu mm. maasta. Kun matkalla sattuu ja tapahtuu Paperiliitto on vakuuttanut työssäkäyvät jäsenensä liittovakuutuksella. Tapaturmaturvat ovat voimassa vapaaaikana kaikkialla maailmassa. Matkustajaturva on voimassa vapaa-ajan kotija ulkomaanmatkoilla, kun matka kestää alle 45 vuorokautta. Lisäksi matkustajaturvassa vakuutettuna ovat alle 20-vuotiaat lapset matkustaessaan vanhempansa kanssa. Liittovakuutus ei sisällä matkatavaravakuutusta. Lisätietoja Liittovakuutuksesta www.if.? /paperiliitto ja I? n asiakaspalvelusta numerosta 010 19 19 19. ? P Törmälä HC Ylläs Saaga Kylpylähotelli Levi Imatran kylpylä Heinola camping Taavetin Lomakeskus Tampere camping Holiday Club Punkaharju Särkelä Holiday Club katinkulta Holiday Club Tampere [?] [1] [9] [?] [4] [?] [?] [6] [2] [?] [³] [?] [5] Holiday Club Saariselkä Keurusharjun lomaosakkeet Purala Holiday Club Lappeenranta ¹ ¹ ¹¹ ¹¹ Kuv a: Plug i 34-39_hiomo_1-4_ristikko.indd 35 22.8.2017 13.43.35
Paperiliitto 5/2012 36 Teksti Minna Huuhka Kuvat Wilma Hurskainen L innanmäellä kävi sunnuntai-aamuna vilske, kun paperiliittolaiset saapuivat perheineen, sukulaisineen ja ystävineen pitämään hauskaa Kesäkaruselli-tapahtuman merkeissä. Osallistujien joukossa nähtiin liiton jäseniä joka puolelta maata. Erityisesti lapset olivat tapahtumasta mielissään. Rynnistely laitteesta toiseen alkoi heti koneiden käynnistyttyä. Kun taivaalta alkoi aamupäivällä ripsiä vettä, katukuva täyttyi värikkäistä sadeviitoista. Sisätiloihin sijoitetut laitteet ja ravintolat olivat pian suosiossa. Sateelta pääsi suojaan myös istahtamalla hetkeksi kasvomaalarin penkille. Oikutteleva sää ei kuitenkaan latistanut juhlatunnelmaa, eivätkä hymyt hyytyneet myöskään estradilla, kun liittosihteeri Juhani Siira toivotti osallistujat tervetulleiksi tapahtumaan. Kun taikuri Keke Pulliainen esitteli lavalla temppujaan, katsomossa istuneet innokkaat taikuuden ystävät saivat nähdä muun muassa, miten Pulliainen häivytti pinkkiin ja vihreään mekkoon sonnustautuPaperiliittolaiset valtasivat Linnanmäen Liiton Kesäkaruselli hou kutteli 5 000 kävijää. ? Jari, Niilo (5) ja Siiri (8) Räisänen nauttivat Pano raamatornin näköaloista. ? Kuppikarusel lissa kieppumas sa Pasi, Veera ja Lotta Huusari Myllykoskelta. – Elämä on ihan hyvällä mallilla, töiden loputtua olen päässyt jo opiskelemaan uuteen am mattiin, kertoo Pasiisä. ? Vekkulan pyö rivässä tynnyris sä mentiin välillä nurin. ? Ketjukarusel liin uskaltau tuneet saivat kosteaa kyytiä. ? Taikuri Keke Pulliainen opetti yleisöl leen sormiket teryyttä. Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 34-39_hiomo_1-4_ristikko.indd 36 22.8.2017 13.43.35
Paperiliitto 5/2012 37 neet avustajansa pala kerrallaan näkymättömiin. Ihanan hurjat laitteet Kirkniemessä Sapin tehtaalla työskentelevä Jari Räisänen pelastautui sadekuurolta suojaan Panoraama-näköalatorniin yhdessä lastensa Siirin ja Niilon kanssa. Yläilmoista avautuvaa Helsinkiä saattoi tarkkailla kuivin jaloin. Räisäsen lapset olivat innoissaan kaikista laitteista, joihin vain pääsivät, eikä rauhallisesti pyörähtelevä näköalatorni ollut poikkeus. Vekkulassa kävi vilske. Vanhemmat kävijät suosivat oikoreittejä, kun lapset kiersivät joka nurkan ja sokkelon, vinon huoneen, lankkusillan ja pyörivän tynnyrin. Lopussa seikkailijoita odotti huima liukumäki, joka ihastutti nelivuotiasta Iidaa ja tämän isää, Paperiliiton lakimies Juha Koivistoa. Iidan mielestä isän olisi heti pitänyt lähteä Vekkulaan uudelle kierrokselle, mutta tämä halusi kokeilla muitakin laitteita sateesta huolimatta. – Ei meitä pieni sade haittaa. Eihän sekään olisi kiva, jos olisi liian kuuma, Juha Koivisto tuumasi. Peacock-teatterin kahvilasta haettiin välillä lämmintä juotavaa ja lepuutettiin jalkoja. – Tässä me funtsataan, että mitä tehdään, kun ollaan likomärkiä. Osa meidän porukan nuorimmista menee vieläkin jossain laitteissa, kertoi Valkeakoskelta tullut Pauli Vehmaa. UPM:n Tervasaaren tehtaalta eläkkeelle jääneen Vehmaan mukana oli iso joukko jälkikasvua. Myös pojanpoika Miikka Olander on paperiliittolaisia. Prosessialaa opiskelevan ja kesätöikseen tehtaan nurmikoita ajelevan Olanderin mielestä Linnanmäen paras laite oli ehdottomasti hurjan korkealle kiipeävä Tulireki. Poikansa ja kollegansa tyttären kanssa Lintsille saapunut Anni Sivonen piteli sateenvarjoja ja laukkuja, kun nuoremmat juoksivat laitteissa. Kirkniemessä PK3:n jälkikäsittelyssä työskentelevä Sivonen oli yllättynyt väenpaljoudesta. Pelkästään Lohjalta paikalle saapui kaksi bussilastillista porukkaa. Sivonen sanoi olleensa erittäin onnellinen viimeaikoina työpaikallaan vallitsevasta työrauhasta. Kahvitauolla on puhuttu lähinnä kesälomista ja lomasuunnitelmista. ? P ? Hassut peilit naurattivat ohi kulkijoita. ? Anni Sivosen nuoret seura laiset jaksoivat juosta laitteissa. ? Viivi Pylkkö nen pääsi ensimmäis tä kertaa elämäs sään Rumpu karuselliin. ? Julia Vieno ja Emilia Kiema nauttivat hatta rasta. ? Pauli Vehmaa ja Miikka Olander kuivattelivat kahvilan lämmössä. 34-39_hiomo_1-4_ristikko.indd 37 22.8.2017 13.43.35
38 Paperiliitto 5/2012 Taukotila tarjoaa viihdykettä Tyyniä tuulia ja suloista suvea kaikille! Kesäterveisin Paperiliiton ja Paperityöväen Työttömyyskassan toimiston väki 34-39_hiomo_1-4_ristikko.indd 38 22.8.2017 13.43.36
Paperiliitto ?/???? 39 Sudokut Ristikko Vaikeusaste Vaikeusaste Vaikeusaste Laatinut Arto Inkala Laatinut Pauli Vento Ristikon 4/2012 ratkaisu Ratkaisut sivulla 43. Ratkaisijan nimi:_____________________________________________ Osoite: __________________________________________________ ________________________________________________________ Puhelin: _________________________________________________ Voita lahjakortti! Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 4/2012 täyttäneistä palkinnon sai Irma Talikka Valkeakoskelta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 1.8. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 5”. Taukotila Tarjoaa tekemistä 34-39_hiomo_1-4_ristikko.indd 39 22.8.2017 13.43.36
Hyvää syntymäpäivää! Palstalla haastattelemme jäsentä, joka täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä. Mitäs tiedät? Paperiliitto ?/???? ?? Taukotila tarjoaa viihdykettä Teksti Päivi Ketolainen M ari-Leena Kekäläinen ei ole nähnyt kuuluisaa Ruokolahden leijonaa, vaikka hän paljon koluaakin Ruokolahden metsiä. Totuus lienee, ettei leijonaa tainnut aikoinaan nähdä moni muukaan. Mutta karhun hän näki. – Pysäytimme auton ja koetimme ottaa valokuvan, mutta karhu lähti karkuun ja kuva jäi ottamatta. – Sen verran tulin araksi, etten lähde metsään ilman kaveria. Turvamiehenä on avopuolisoni Hänellä on tapana leipoa kesän ensimmäinen mansikkakakku synttäreiden kunniaksi. – Syömme kakkua vanhempien ja siskoni perheen kanssa. En minä sen kummemmin synttäreitä vietä. Nykyisin hän hakee mansikat torilta. Toisin oli lapsena. – Silloin vietin synttäreitä maalla mummon luona. Siellä mummo haki kakkumansikat omalta pellolta. Aikuisiän synttäreistä mieleen jäivät pyöreät nelikymppiset kaksi vuotta sitten. Ne hän vietti läheistensä kanssa Rhodoksella. Syntymäpäivänä häntä muistavat perheen lisäksi kaverit. Eräs ystävä lähettää joka vuosi ihan oikean postikortin. – Se lämmittää, sillä moni muu on siirtynyt tekstiviesteihin. P Karhun kanssa metsässä ?. Kuka on SDP:n uusi puoluesihteeri? ?. Kuinka monta kaupunkia on Suomessa ?. Milloin Suomen väkiluku ylitti miljoonan rajan? ?. Mikä on Suomen toiseksi yleisin lintulaji? ?. Mitä tarkoittaa sana kaoottinen? ?. Mikä on Ruotsin nykyinen rahayksikkö? ?. Mitä tarkoittaa sana kaale? ?. Mikä oli Robinson Crusoen palvelijan nimi? ?. Mikä on keräyspaperin suurin jälkikäyttömuoto Suomessa? ??. Kuinka monta reikää on normaalissa keilapallossa? Vastaukset sivulla Teksti Pekko-Joonas Rantamäki Kuvat Jussi Partanen T yökaverit velmuilevat Reijo Aro-Koivistolle. Pian 33 vuotta Porin kartonkitehtaalla koneenhoitajana työskennellyt mies saa aamuvuoroonsa vaihtelua, kun Paperiliitto-lehti haastaa hänet mukaan liidokinheittokisaan. Valvomossa kehotetaan tekemään iso liidokki – sellainen, jota heittämään tarvitaan kolme miestä. Aro-Koivisto heittää toki yksin, mutta virnistää hyväksyvästi työtovereiden tarjoamalle avulle. Yhteishenkeä ja uskoa on kysytty Porin Aittaluodossa toimivalla tehtaalla vuosikymmenten aikana. Kun Aro-Koivisto vuonna 1979 aloitti silloisella Rosenlewin tehtaalla rullakoneapulaisena, toiminnassa oli vielä neljä paperikonetta. 1980ja 90-lukujen taitteessa kävi kato ja koneista pysäytettiin kolme. Neljäs kone valjastettiin valmistamaan hylsykartonkia, joka on nykyisen Corenson tehtaan tuote. –Jatkuva lopetusuhka täällä on ollut. Monta kertaa on jännitetty ja valmistauduttu lähtemään, mutta aina on saatu jäädä. Katse portin päälle Työmiehen mittariin tuli tammikuussa 60 vuotta, joten eläkepäivät odottavat kolmen, neljän vuoden päässä. Edelleen Aro-Koivisto tulee joka päivä mielellään töihin. –Kun tulin aikoinaan apulaiseksi ja olin muutaman päivän ollut, sanoin vaimolle etten täällä kauaa viihdy. Onneksi apulaisen hommasta pääsi nopeasti pois, hän nauraa. Porin kartonkitehtaalla on ollut Aro-Koiviston uran aikana useita omistajia. Rokato ja koneista pysäytettiin Lennokkikisa Lennokkikisa Reijo Aro-Koivisto on nähnyt Porin paperikoneiden alasajon Konkarin lento jatkuu Hylsykartonki paperiliidokin materiaalina osoittautui liian raskaaksi. normaalissa keilapallossa? Mari-Leena Kekäläinen Syntynyt: 29.6.1970 Syntymäpaikka: Ruokolahti Asuinpaikka: Imatra Perhe: Avomies ja tämän lapset Työ: Varastotyöntekijä, Kaukopään varastopalvelut Mari-Leena juhlii sukulaisten kanssa 40-41_taukotila.indd 40 22.8.2017 13.44.12
Hauris Paperiliitto ?/???? ?? Esko Kurvinen lähtee aamuvuorosta pirteänä. Jämäkkä polkupyörä on tuttavan tekemä. Kiuas kihisee Teksti Sari Kangas Kuva Markku Ruottinen K iuas sihahtaa harvakseltaan, kun Esko Kurvinen saunoo hieman ennen puoltapäivää Eka Chemicalsin tehtaalla Oulussa. Hän pitää lämpötilan 60 ja 70 asteen välillä. Kun lauteilla ei tarvitse irvistellä ja jäkittää tulikuumassa, lihakset rentoutuvat jo muutamassa minuutissa. Kurvinen on herännyt kolmelta, pyöräillyt 15 kilometriä työpaikalle ja paiskinut täyden työpäivän. Kotiin hän lähtee silti pirteänä. – Saunassa virkistyy. Ajatustyö katkeaa, ja saa vain olla ja istuskella itsekseen. Keskipäivällä nurkassa porottava kiuas ei vielä hehku punaisena vaan antaa pehmeät löylyt. Jos sauna on oikein säädetty ja ajoitus oikea, onkin yhdentekevää, onko kyse puuvai sähkösaunasta. Kurvinen saa löylytellä rauhassa, sillä muita samaan aikaan vuoronsa päättäviä tehtaalla ei ole. Kaveriporukalla saunominen on erilaista. Kevään vaellusreissulla Syötteellä yhdessä saunominen oli kolmenkymmenen kilometrin kävelyn päätteeksi ajanvietettä ja palkinto, jonka jälkeen nukkuminen maittoi. – Saunassa käynti on kuin pieni hieronta. Se on liikunnan päälle hyvää lihashuoltoa, vaikka asiantuntijat muuta väittävät. Kurvisen mukaan sauna ei sovi huippu-urheilijoiden nestehuoltoon, mutta tavalliselle pulliaiselle kyllä, sillä heillä painoindeksi on korkeampi ja nestettä enemmän kehossa. Terveysvaikutuksia on ainakin omalla kohdalla ollut. Kurvisen suvussa esiintyy diabetesta sekä sydänja verisuonisairauksia, joilta hän on säästynyt. – Terveellisellä ravinnolla, liikunnalla ja saunalla on varmaan siinä osansa. Avantouinnistakin on apua. Kurvinen on saunonut jokaisen aamuvuoronsa päätteeksi siitä asti, kun aloitti tehtaalla 12 vuotta sitten pac-valmistajana. Iltavuoron päättyessä hieronta jää saamatta, sillä saunan päälläolossa on siihen aikaan katkos, vaikka Kurvinen on yrittänyt asiaa muuttaa. Aamuvuorosta Kurvinen astelee kuitenkin kepeästi pyörälle vartin saunareissun jälkeen ja lähtee kotiin päiväkahville. P senlewin jälkeen tehdasta hallinnoivat Rauma-Repola ja Yhtyneet Paperitehtaat. Vuodesta 1992 alkaen työnantaja on ollut Corenso, joka on nykyisin Stora Enson kokonaan omistama tytäryhtiö. –Kyllä usein on pitänyt katsoa portin päälle, mitä siellä lukee. Epävarmoja aikoja on ollut paljon. Teollisuus hävinnyt Oman työpaikkansa muutosten lisäksi Aro-Koivisto on ollut todistamassa koko porilaisen teollisuuden ”hidasta kuolemaa”. Kun hän 1970-luvulla tuli Satakuntaan, esimerkiksi Porin Puuvillatehtaalla työskenteli lähes 3000 naista. –Nyt se kaikki on hävinnyt. Toivottavasti tämän tehtaan toiminta jatkuu. Porin kaupungille tehdas on varmaan suurin verotulojen tuottaja. Kehotuksen mukaisesti Aro-Koivisto taittelee melko kookkaan lennokin. Malli osoittautuu toimivaksi, mutta hylsykartonki taitaa olla hieman liian raskas materiaali. Liidokki ottaa kunnolla ilmaa siipiensä alle vasta kisaheittojen jälkeen. Ei auta harmitella. –Nyt takaisin rullakoneelle ja kahdelta kotiin. P Hylsykartonki paperiliidokin materiaalina osoittautui liian raskaaksi. KISAN TULOKSET . Jussi Ahonen , . Hannu Reiman , . Pirkka Kinnunen , . Reijo Aro-koivisto 10,60 . Mika Lahtinen , HEITTÄJÄN TIEDOT Nimi: Reijo Aro-Koivisto Työ: Pituusleikkurin hoitaja Porin Corenson hylsykartonkitehtaalla. Heittokokemus: Vuosia sitten, mutta taitteli lennokin lapsenlapselle viikko ennen kilpailusuoritusta. Tulostavoite: Kärkeen, eli yli 23 metriä. Tulos: 10,60 metriä. Lennokin paperi: Hylsykartonki 375 grammaa/ m 2 . Kommentti: Odotin vähän pidempää. Mallin pitäisi lentää kauemmas, mutta paperi oli liian vahvaa. ” Jatkuva lopetusuhka täällä on ollut.” Kotiin hän lähtee pirteänä Elämä(ä)n laatua Sarja etsii laatua työja vapaa-aikaan. hoitaja Porin Corenson hylsykartonkitehtaalla. : Vuosia sitten, mutta taitteHEITTÄJÄN TIEDOT : Reijo Aro-Koivisto nyt katsoa portin päälle, mitä siellä lukee. Epävarmoja aikoja on li lennokin lapsenlapselle viikko ennen kilpailusuonyt katsoa portin HEITTÄJÄN TIEDOT : Reijo Aro-Koivisto hoitaja Porin Corenson hylsykartonkitehtaalla. : Vuo40-41_taukotila.indd 41 22.8.2017 13.44.12
Taukotila jen hommia. Mutta eivät ne harvatkaan toimijat voi toimia, jos heillä ei ole yhtenäisiä joukkoja takana. Siksi me törmäämme pian yhä useammin alkuun mainitsemaani nuoren ongelmaan. S AK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula pohdiskelee myös tätä asiaa blogissaan toteamalla, etteivät nuoret sitoudu enää vuosikymmeniksi hallinnollisiin rakenteisiin, mutta ovat valmiita toimimaan tärkeän ja koskettavan asian puolesta. Pitäisikö kaikki vanha siis heittää roskikseen? – Ei, vastaa Harjula. On ratkaistava millä turvaamme jatkossa sen, että ammattiosastoissa on tarpeeksi aktiivisia jäseniä. On siis uudistuttava ja avattava vanhojen rakenteiden ja tapojen ovia. Väki ei kokoonnu enää työväentalolle kuukausikokoukseen kuulemaan luottamusmiehen katsauksia. Tieto asioista saadaan hipaisemalla. Facebook on korvannut kokouksen. P N uorimies otti hihasta ja antoi määrätietoisen vihaisena seuraavanlaisen täyslaidallisen tämän päivän työelämän kokemuksista: ”Nää nykyajan työt alkaa olla sellaisia, että tehdään sitä sun tätä. Mennään sinne sun tänne ja niitä tehdään silloin sun tällöin. Ja tilipäivätkin ovat samalla tavoin silloin sun tällöin? ” Elämää janoava nuorukainen oli saanut hiljakkoin päätökseen kuljetusalan tutkinnon ja sanoi olevansa nyt rekkakuski. Ajavansa jopa paperirullia tehtaalta satamiin silloin sun tällöin eli silloin, kun työnantajansa häntä tarvitsee. Tai tarvitsi, sillä kaveri vaihtoi työnantajaansa heti, kun ensimmäiset tilit viipyivät ja nyt niitä joudutaan peräämään palkkaturvan kautta. Tällaisesta” tarvittaessa töihin – sopimisesta” on työelämästä ollut havaintoja jo jonkin aikaa. Ei vielä paperin sopimusaloilla, mutta kuljetuksenja kaupanalalta tulleet viestit kertovat karua kieltään. Nämä vihaiset nuoret kohdistavat sanansa niille kenen näitä asioita tulisi valvoa ja oikoa. Nuoret eivät hyväksy epäoikeudenmukaisuutta eivätkä selkeää hyväksikäyttöä. He ymmärtävät harjoittelu – ja perehdyttämisajat, jolloin on oltava nöyrä ja kuuliainen, mutta eivät loputonta kyykyttämistä. S uomalainen ay-liike on puolustanut työntekijän oikeuksia ja sen odotetaan tekevän niin edelleen. Ay-liike on vaikuttanut työn kautta koko yhteiskuntaan. Siksi tämän päivän nuorille moni sopimusasia on itsestäänselvyys. Mutta saattaa kuitenkin tulla aika, etteivät asiat olekaan enää itsestään selvyyksiä. Silloin tarvitaan järjestäytynyttä joukkovoimaa ja yhtenäisyyttä. Ay-liikkeen onkin mietittävä nuorille tämän ajan keinoja tavoittaa heidät muutenkin kuin työttömyysturvan saajana. SAK:lainen järjestöelämä, ammattiosastojen ja paikallisjärjestöjen toiminta on nuorista kankeaa, byrokraattista ja harvoVastaukset ?. Reijo Paananen ?. 113 kaupunkia ?. Vuonna 1950 ?. Peippo, noin 5 milj. paria ?. Sekasortoa ?. Kruunu ?. Romani ?. Perjantai ?. Sanomalehtipaperi ??. Kolme Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös urheilusta kirjoittaminen. Ammattiosastojen historiat ovat myös mielenkiinnon kohteina. Takana on pitkä työura itäsuomalaisessa sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp2.net.? Sitä sun tätä Nuoret eivät hyväksy epäoikeudenmukaisuutta. Erityistä: Toiminut Anjalan VPK:n päällikkönä vuodesta 1977. Mitä tekee: Anjalankoskella VPK hoitaa kaikki hälytykset eli esimerkiksi liikenneonnettomuudet, rakennuspalot ja vesistöonnettomuudet. Häärii kaikenlaisissa hommissa, mutta fyysisesti raskaan savusukelluksen jätti nuoremmille kymmenisen vuotta sitten. Huolehtii toimintavalmiudesta ja hallinnollisista asioista. Kuinka usein: Harrastus Mistäs tiesit? Paperiliitto ?/???? ?? Pi irr os La ur a Ta in io Varamies Teksti Sari Kangas Mitä: Harrastanut palokuntatoimintaa yli 40 vuotta Anjalan VPK:ssa. Miksi: Saa auttaa ihmisiä ja olla mukana merkityksellisessä toiminnassa. Miten aloitti: Meni mukaan palokunnan toimintaan 12-vuotiaana kavereiden innoittamana. Pikkupojan mieltä kiehtoivat etenkin tekninen toiminta ja erilaiset laitteet. vie kaiken liikenevän vapaaajan päivittäin. Vaimon mielestä aikaa menee ehdottomasti liian paljon, mutta hyvän asian puolesta kannattaa toimia. Hälytyksiä tulee vuodessa noin 120. Kesäja loma-ajat ovat kiireisimpiä. Parasta harrastuksessa: Onnistumisen tunne, joka tulee, kun pystyy auttamaan hädässä olevia. Saavutus: Anjalan VPK valittiin 2010 Suomen parhaaksi sopimuspalokunnaksi. P Palokunnassa saa auttaa Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. Jäsen harrastaa Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. ?. Kruunu ?. Romani ?. Perjantai ?. Sanomalehtipaperi ??. Kolme tatoimintaa yli 40 vuotta Anjalan VPK:ssa. Miksi: Saa auttaa ihmisiä ja olla mukana merkityksellisessä toiminnassa. Miten aloitti: kaan palokunnan toimintaan 12-vuotiaana kavereiden innoittamana. Pikkupojan mieltä kiehtoivat etenkin tekninen toiminta ja erilaiset laitteet. Reijo Paananen on SDP:n puoluesihteeri. MARKKU LEINONEN Asuu: Anjalassa Ikä: 59 Perhe: Vaimo ja neljä aikuista lasta Työ: Työsuojeluvaltuutettu Stora Enson Anjalankosken tehtailla neonnettomuudet, rakennuspalot ja vesistöonnettomuudet. Häärii kaikenlaisissa hommissa, mutta fyysisesti raskaan savusukelluksen jätti nuoremmille Harrastus lee vuodessa noin 120. Kesäja loma-ajat ovat kiireisimpiä. Parasta harrastuksessa: Onnistumisen tunne, joSaavutus: valittiin 2010 Suomen parhaaksi sopimuspalokunnaksi. Stora Enson Anjalankosken tehtailla 42-44_taukotila_varamies.indd 42 22.8.2017 13.45.02
Nro Aineistot Ilmestyy 6/2012 15.8. 31.8. 7/2012 12.9. 28.9. 8/2012 10.10. 26.10. 9/2012 7.11. 23.11. 10/2012 5.12. 21.12. Ilmoita osastosi tulevista tapahtumista. Kerro, mitä olette tehneet. Lähetä valokuvia. Anna juttuvinkkejä ja palautetta. Toimituksen sähköposti on tiedotus@paperiliitto.? . Palautetta voit lähettää myös postitse osoitteeseen Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Paperiliitto-lehden aikataulu Ota haaste vastaan: Haussa kaukalopallon mestarijoukkue! Paperiliiton kaukalopallomestaruus 2012 ratkaistaan 3.11.2012 Vierumäen urheiluopistolla. Turnaus pelataan yksipäiväisenä. Mukaan mahtuu 12 joukkuetta. Pelit pelataan normaalein kaukalopallosäännöin, lyhennetyin peliajoin. Osasto voi lähettää turnaukseen enimmillään 2 joukkuetta. Osallistumismaksu on 350 euroa / joukkue. Järjestelyistä vastaa Heinolan osasto 81. Ilmoittautumiset 21.9. mennessä osoitteeseen tomi.siltala@storaenso.com. Osallistumisvahvistuksen mukana tulee Heinolan osaston tilinumero, johon osallistumismaksu maksetaan. Iltatilaisuus Hotelli Scandic Vierumäessä ruokailuineen ja jälkipeleineen. Majoitusvaraukset hotelli Hotelli Scandic Vierumäestä. Majoitushinnat: 1 hengen huone 70 € ja 2 hengen huone 80 €. Hintaan sisältyy hotelliaamiainen, vierassauna, pysäköinti. Jokainen joukkue hoitaa majoitusvarauksensa itse 3.10. mennessä Hotellin myyntipalvelu www.scandichotels.? , varauskoodi: KAU031112 Lisätietoja: Tomi Siltala 050 490 6140, Markku Lihavainen 0400 759 878. Paperiliitto ?/???? ?? Sudokun ratkaisut 42-44_taukotila_varamies.indd 43 22.8.2017 13.45.02