Nro 1/2019 ? 25.1.2019 ? 61. vuosikerta PAPERI Li it to ”Temput ovat merkillisiä, jotkut eivät halua millään uskoa, mitä näkevät.” s. 24 Ei irtisanomisia paperiteollisuudessa s. 6 | Ilman tessiä olisit tuuliajolla s. 16 | Mahdollisuuksien vuosi 2019 s. 20 Miljoona suomalaista asuu yksin. Jouni Savolainen elelee omakotitalossaan luonnon rauhassa. Hyvä näin 1_kansi.indd 1 16.1.2019 16:17:37
Yö lumilinnassa Haaveilitko aina lapsena, että olisit saanut nukkua yön lumilinnassa? Nyt se on mahdollista! Hanki uusia elämyksiä. Toteuta lapsuuden haave ja vietä yö oikeassa lumilinnassa. Arktiseen minilomaan sisältyy yhden yön majoitus Kemissä Lumihotellissa, pääsylippu Lumilinnaan sekä kuuma juoma lumilinnan baarissa sekä buffet-illallinen Ravintola Lumihiutaleessa. Loma on lauantaista sunnuntaihin. Yhteinen buffet-illallinen on lauantai-iltana klo 19. Sunnuntai on varattu omaehtoiselle ohjelmalle. Tutustu Kemin ohjelma tarjontaan http://www.experience365.fi Loma on suunnattu työmarkkinoiden käytettävissä oleville Paperiliiton jäsenille. Lomalle voi ottaa mukaan kumppanin tai muun perheenjäsenen. Jos yhden yön reissu tuntuu liian lyhyeltä, yhdistä se muuhun Lapin lomaasi tai jatka omatoimisesti lomailua muissa Kemin kohteissa. Yö LumiHotellissa, Kemi 23.–24.3. tai 30.–31.3. Haku 15.2. mennessä. Hakulinkki löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi > lomat ja hyvinvointi Omavastuu: 2 hh / 200 € / 2 aikuista 1 hh / 150 € / 1 aikuinen lapset vanhempien mukana 100 € / lapsi + matkakulut Paikkoja on rajoitetusti. Mikäli hakijoita on enemmän kuin mitä lomalle mahtuu, valitaan osallistujat sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Loma soveltuu parhaiten aikuisille. Voit osallistua lomalle yksin tai kaksin. Tarvittaessa huoneeseen mahtuu yksi lisävuode. Pieniä lapsia ei kannata ottaa mukaan lumihotelliin, sillä perheen pienempien pysymistä yön ajan makuupussin lämmössä on hankala vahtia. Loma ei sovellu alle 4-vuotiaille. Hotellihuoneen lämpötila on + 5 astetta. Huomaathan myös, että lomakohteessa saunominen kannattaa jättää seuraavaan aamuun, jotta iho ja hiukset eivät ole nukkumaan mennessä kosteita. 2-3_sisis.indd 2 16.1.2019 12:14:02
4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Työajasta eniten kysymyksiä liitolle. 6 Vuosi 2018 oli historiallinen irtisanomisten suhteen. 8 Uniapneaan kannattaa hakea apua. 10–15 Reportaasi Miljoona suomalaista asuu yksin.Määrä on kasvanut selvästi 15 vuoden aikana. 16 Ammattiliiton olennaisin tehtävä on valvoa työtä tekevien jäsentensä etuja. 20 Uusi vuosi tuo uudet odotukset. 24 Niko Kujala ei halua olla esillä, vaikka tykkää esiintyä. 26–29 Hiomo 26 Lehti uudistuu, anna kehitysideoita. 28 Liitto tarjoaa mahdollisuuksia lomailuun sekä useisiin tapahtumiin osallistumiseen. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Kuukausipalkka vaatii totuttelua Valkeakosken Polytronicilla. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 1/2019 | 3 Mikko Vähäniitty Mikko Makkonen 10–15 Sinkkutaloudet Itsellistä elämää Lähes puolet kotitalouksista, yli 40 prosenttia, on yhden hengen talouksia. Jyväskyläläinen Sari Ahonen elää lasten aikuistuttua omannäköistään elämää. Hän sanoo, että ei ehkä sittenkään haluaisi enää asua yhdessä jonkun toisen kanssa. Nyt on oma tupa ja oma lupa. Jos tuntuu yksinäiseltä, ystäviin ja sukulaisiin saa yhteyden vaikka Skypellä. 20 ?Enni Räsänen haaveilee suorittavansa metsästäjätutkinnon tänä vuonna. Kipinä metsästykseen syttyi Pihla-koiran myötä. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09 701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Adobe Stock Mika Kanerva Ji i R oi ko ne n 28 ?Jäsenyyden kautta saat monia etuuksia lomailuun ympäri vuoden. 8 ?Ari Koskinen sai uniapneadiagnoosin pari vuotta sitten. CPAP-hoito auttoi oireisiin. 16 ? Ilman tessiä työntekijä olisi heikoilla. 2-3_sisis.indd 3 16.1.2019 15:51:19
4 | Paperiliitto 1/2019 S uomessa on paljon perheitä, jotka elävät taloudellisessa ahdingossa. Rahat eivät riitä ruokaan, asumiseen, saati elämänlaadun parantamiseen. Köyhyyden ja niukan elämän keskellä ihmiset kokevat niin henkistä kuin fyysistä pahoinvointia. Onnistumisen, menestymisen tai arvostuksen kokemusten pitäisi olla kaikille mahdollisia. Näitä tunteita suomalaiset ovat taustoihin katsomatta voineet jakaa urheiluareenoilla tai urheilun katsojina. Vastikään tunsimme yhdessä ylpeyttä, kun nuoret kiekkoLeijonat voittivat maailmanmestaruuden. Mutta miten turvata urheilun harrastaminen, siinä menestyminen ja liikunnan ilo myös niille lapsille ja nuorille, joiden perheillä ei ole harrastukseen varaa? Nuorille onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä heidän tulevaisuutensa kannalta. Mahdollisuus harrastaa voi olla lapselle arvokas kokemus, vaikka tavoitteet eivät olisi huipulla vaan ihan vaan mukavassa tekemisessä. Tiedetään, että perheen köyhyys vaikuttaa voimakkaasti myös tuleviin sukupolviin, lapsiin ja nuoriin. Siksi on huolestuttavaa, että vauraassa maassa köyhyyttä kokevien perheiden määrä vain kasvaa ja että harrastusten eriarvoistumisesta on tulossa yhteiskunnallinen ongelma. Mikä auttaisi näiden lasten, nuorten ja perheiden ahdinkoa? Ehkä itsestään selvä mutta myös iso ratkaisu olisi se, että Suomessa turvataan toimivat työmarkkinat. Olisi tarjolla työtä ja sellaista palkkaa, jolla työntekijä ja hänen perheensä tulevat toimeen. Jos suurin osa työstä siirtyy matalapalkka-aloille, köyhyys ja elämän epävarmuus lisääntyvät entisestään ja vaikuttavat yhteiskunnan sosiaalimenojen voimakkaaseen kasvuun. Kilpailu tulevien eduskuntavaalien aihepiireistä kiristyy. Kärkiaiheena on pidettävä työmarkkina-asioita, sillä toimivat työmarkkinat ovat parasta sosiaaliturvaa. ? P Työtä, turvaa ja tasa-arvoa PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Uusi vuosi puhtaalta pöydältä. KUORIMO Piirros Jarno Kiukas Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton edunvalvonnan puhelinlinja käynnistyi viime helmikuun alussa. Edunvalvontalinjalta muun muassa pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja ammattiosastojen puheenjohtajat saavat ohjeita ja tulkintoja työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä koskevissa asioissa. Arkipäivisin toimivasta päivystysnumerosta kysyttiin eniten työajasta. Vastaava sopimussihteeri Markku Häyrynen ei tästä yllättynyt, koska aihe on työelämässä keskeisin. – Tes-seisokkien aikainen työskentely herätti kysymyksiä esimerkiksi silloin, kun henkilöt olivat osa-aikaisesti työssä tai tekivät vain osan tes-seisokin alaisista vuoroista. Lisäksi muutamia kysymyksiä tuli uudesta tes-seisokkityöskentelyyn liittyvästä määräyksestä, Häyrynen kertoo. Tarkennuksia kaivattiin myös liittyen työajan pidentämiseen, kuten tilanteissa, joissa henkilöt työskentelivät osan vuotta tai tekivät töitä osa-aikaisina. Lisäksi kysyttiin työajan pidennykseen liittyvästä ilmoitusajasta ja sitä, miten tehtyä ilmoitusta voisi muuttaa. Työaikojen muuttuminen ja vaihtuminen päiväja viikkotasolla on Häyrysen mukaan nykyisin myös paperiteollisuudessa varsin tavanomaista. – Nämä muutokset synnyttivät puolestaan kysymyksiä säännölliseen ja ylityöaiPaperiliiton edunvalvonta neuvoi eniten työaikaan ja palkkoihin liittyvissä asioissa. Keskeisin puheenaihe: työaika Edunvalvontalinja vuonna 2018 ?125 yhteydenottoa ? työaikaan 30 ? sosiaalisiin määräyksiin 21 ? palkkoihin 19 ? vuosilomiin 18 ? muihin aiheisiin 37 4-5_kuorimo.indd 4 16.1.2019 16:38:16
KUORIMO Paperiliitto 1/2019 | 5 kaan liittyen. Moni kaipasi myös tarkennusta töiden ulkoistamiseen liittyen. Palkanmaksun pulmanpaikkoja Edunvalvonnan puhelinpalveluun tuli vajaan vuoden aikana 125 kysymystä kaikkiaan 37 ammattiosastosta ja muutamista palkkatoimistoista. Palkoissa askarruttivat muun muassa työkyvyttömän, osa-aikaisten työntekijöiden ja sairausajan palkanmaksu. Vuosilomissa mietitytti loma-ajan palkka, osa-aikaisten lomien kertyminen sekä vuosilomalain tulkinta työkyvyttömyysaikana. Edunvalvontalinja perustettiin tehostamaan Paperiliiton edunvalvontaa ja aktiivien tiedonsaantia. – Kaikille pyrittiin antamaan vastaus ja tulkinta, miten asiassa tulisi menetellä. Annetuista vastauksista muodostetaan tulevaisuudessa tietopankki, jota voidaan hyödyntää tulkintojen antamisessa. Lisäksi tietopankki on tarkoitus välittää pääluottamusmiesten käyttöön vuoden 2019 aikana, jotta paikallisten tulkintojen tekeminen helpottuisi, kertoo Markku Häyrynen. Tietopankin avulla voidaan entisestään yhtenäistää työehtosopimuksia koskevia tulkintoja ja niistä työpaikoille annettavia tietoja.? P ?Jäsenten pulmia ratkaisevat työpaikoilla luottamusmiehet, jotka voivat kysyä tulkinta-apua liitosta. Keskeisin puheenaihe: työaika M ik ko N ik ki ne n Hollmén työmarkkinajohtajaksi Henkilövalinta: Oikeustieteen kandidaatti Jyrki Hollmén on nimitetty Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hollmén siirtyy tehtävään Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtajan paikalta. Hän on aiemmin toiminut johtajaja asiantuntijatehtävissä Elinkeinoelämän keskusliitossa sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitossa. Edeltäjä Nina Pärssinen valittiin Alajärven kaupungin hallintojohtajaksi. Oulussa varauduttiin lomauttamaan Lomautus: Stora Enson kävi marras-joulukuussa yt-neuvottelut mahdollisista lomautuksista Oulun paperitehtaalla. Neuvottelujen tulos on, että yhtiö voi tarvittaessa lomauttaa Stora Enso Oulu Oy:n henkilöstöä korkeintaan 90 päivän ajaksi tammi-kesäkuun aikana. Sellutehdasta päätös ei koske eli sen tuotannon on suunniteltu jatkuvan normaalisti mahdollisten lomautusten aikana. Yhtiö aloitti yt-neuvottelut, koska Oulussa valmistettavien päällystettyjen hienopapereiden markkinakysyntä on heikentynyt, ja samanaikaisesti paperin tuotannon tärkeimpien raaka-aineiden hinnat ovat jatkaneet nousuaan. Irtisanomislaki hyväksyttiin Eduskunta: Kiistelty irtisanomislaki hyväksyttiin eduskunnassa äänin 102–72. Irtisanomissyytä harkitessa on uutena vaikuttavana tekijänä otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä. Irtisanomiselta edellytetään yhä asiallista ja painavaa perustetta. Aluksi hallitus halusi keventää irtisanomisperusteita alle 20 hengen ja sitten alle 10 hengen yrityksissä. Ammattiliittojen toimien jälkeen hallitus luopui lukumäärärajauksesta. Eduskunta päätti myös lyhentää työttömyysturvan karenssia nykyisestä 90 päivästä 60 päivään, jos työsuhde on päätetty työntekijästä johtuvasta syystä. SILPPUA Vastauksista muodostetaan tietopankki, jota voidaan hyödyntää tulkintojen antamisessa. 4-5_kuorimo.indd 5 16.1.2019 16:38:16
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela V ientiteollisuuden liitot kiertävät kautta maan vaalipiirejä. Mukana kiertueella ovat Paperiliitto, Teollisuusliitto, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä Teknologiateollisuus ry. Liitot tapaavat kansanedustajaehdokkaita yhteensä 16 paikkakunnalla Suomessa. Viennin merkitys esille Kiertueen tavoitteena on lisätä kunkin vaalipiirin kansanedustaehdokkaiden ymmärrystä teollisuuden ja viennin merkityksestä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Ehdokkaiden kanssa on jokaisessa tilaisuudessa keskustelemassa liittojen johtoa ja alueen yritysedustajia. Tapaamisissa pohditaan Suomen menestyksen edellytyksiä, kuten monipuolisen osaamisen ylläpitämistä ja jatkuvaa oppimista, Suomen houkuttelevuutta ja kykyä tarjota yrityksille kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on puhujana neljässä tilaisuudessa Rovaniemellä, Lappeenrannassa, Joensuussa ja kiertueen päätöspäivänä 11.3. Jyväskylässä. Ääni työlle -kiertue SAK:n Ääni työlle -kiertue puolestaan vierailee 11 paikkakunnalla. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa on mahdollista tavata alueen eduskuntavaaliehdokkaita. Paikalla on myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen edustajia. Tapahtumissa pohditaan tekoälyn vaikutuksia, kestävää kehitystä, tasa-arvoista työelämää ja maahanmuuttoa. Ääni työlle -kiertue päättyy 2.4. Aikataulun näet osoit teesta www.sak.fi. Kiertueen järjestävät palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja KT Kuntatyönantajat.? P 6 | Paperiliitto 1/2019 Eduskuntavaalit virittävät kiertuei ta. Liikkeellä ovat myös Paperiliitto ja SAK. Teksti Eeva Eloranta-Jokela S uomessa irtisanottiin viime vuonna yhteensä 3 276 työntekijää. Määrä ei ole koskaan jäänyt näin pieneksi SAK:n vuodesta 2007 lähtien keräämissä vuositilastoissa. Vuosi 2018 oli yhteistoimintaneuvotteluiden ja irtisanomisten näkökulmasta varsin rauhallinen. Vuoden aikana irtisanottiin yrityksistä SAK:n seurannan mukaan 3 362 henkilöä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli lähes samansuuruinen (3 276). SAK:n tilaston perusteella vuosikymmenen takaisista korkeiden irtisanomisten vuosista potkujen määrä on pudonnut noin viidennekseen. Paperiteollisuudessa muutos on tuntuva, sillä irtisanottavien määrä putosi edellisvuoden 43:sta pyöreään nollaan. Lomautusuhan alle päätyneiden määrä kuitenkin moninkertaistui, kun Oulun Stora Ensolla loppuvuodesta käydyt yt:t mahdollisista lomautuksista koskivat noin 500 henkilöä eli lähes koko tehdasta sellutehdasta lukuun ottamatta. Ennätyspieni vähennystarve Kaikkien alojen yritysten ennen yt-neuvottelujen alkamista ilmoittama henkilöstön vähennystarve oli ennätyksellisen pieni, 4 080 henkilöä. Määrä on seurantavuosien alhaisin. Irtisanomisten määrä oli suurin teollisuuden ja kaupan aloilla, mutta luvut jäivät Palkansaajien ja vientiliittojen asialla Ensimmäistä kertaa SAK:n seuraamat yritysten henkilöstövähennykset eivät koske paperi teollisuutta. niissäkin maltillisille tasoille. Eniten työntekijöitään irtisanoivat viime vuonna Nokia, 353, Venator, 253, ja Restamax, 200 irtisanottua. SAK:n työehtoasiantuntijan Ismo Kokon mukaan talouskasvun vaikutukset näkyvät työmarkkinoilla. Haasteena on, miten hyvä vire saadaan kantamaan myös tulevina vuosina. – Näinä hyvinä aikoina olisi tärkeää panostaa kasvun eväisiin, joista oleellisimmat ovat yritysten investoinnit ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, Ismo Kokko korostaa. Vuosi ilman vähennyksiä 6-7_kuorimo.indd 6 16.1.2019 16:16:01
KUORIMO Paperiliitto 1/2019 | 7 Selkokieltä P aikallisen sopimisen osalta työlainsäädäntö ja työehtosopimukset ovat yksinkertaisia. Paikallisesti voidaan sopia lakia ja työehtosopimuksia paremmin täysin vapaasti ja rajoituksitta. Palkkaa saa maksaa vaikka miljoonan vuodessa ja sen voi maksaa kotiin, jos työnantaja niin haluaa. Kun Kokoomus, Keskusta ja Perussuomalaiset viime hallitusohjelmassaan sitoutuivat tavoittelemaan laajempaa oikeutta paikalliseen sopimiSUORAA PUHETTA se karkottaisi äänestäjiä. Äänestäjä pohtisi sunnuntaija ylityökorotuksiaan (kuten kätilöt ennen vanhaan) tai maahan ulkomailta saapuvaa työvoimaa, joka tekisi työt kotimaisia työehtosopimuksia heikommilla ehdoilla. Ja kikyjä ja kakuja. Vanhan viisauden mukaan on fiksumpaa toimia huhtikuussa kopissa oikein kuin osoittaa helmikuussa mieltään ämpäri kädessä. Tätä kannattaisi valvomossakin miettiä. Oikein porukalla. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Teksti Eeva Eloranta-Jokela S AK haluaa uudistaa työttömyysturvan ja työttömien palvelut kokonaisuutena. Uudistustyön pohjaksi keskusjärjestö esitteli tammikuussa oman kannustavan työllistymisturvan mallinsa. SAK:n kannustava työllistymisturva luottaa työttömään, mutta kannustaa samalla työntekoon. Turvan toisena puolena SAK:n mallissa ovat laadukkaat palvelut, jotka tukevat työttömän työnhakua, kouluttautumista ja työkykyä. – Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden ongelmien paikkailu ei enää riitä. Suomen työttömyysturva on uudistettava seuraavalla hallituskaudella kokonaisuutena eikä vain pienissä paloissa, kuten tähän saakka on tehty, SAK:n johtaja Saana Siekkinen painottaa. – Samalla työttömien palveluihin on sijoitettava lisää voimavaroja niin, että voimme saavuttaa palveluidemme laadussa Ruotsia ja Tanskaa. Työttömien työkyvystä ja osaamisesta on pidettävä huolta. Mutkikkuutta purkamaan SAK:n malli on vaihtoehto nykyiselle työttömän kannalta monimutkaiselle järjestelmälle. Kannustavassa työllistymisturvassa työttömyysetuuksia on vain kaksi – ansioturva ja perusturva. Selkeyttä tuo myös omavastuupäivistä luopuminen. Avainasioihin kuuluu luottamus: karenssit ovat alussa lieviä ja kasvavat, jos laiminlyönnit toistuvat. Nykyisin työtön voi menettää toimeentulonsa määräajaksi myös tahattoman laiminlyönnin vuoksi. SAK:n mallissa alussa seurauksena olisi varoitus ja myöhemmin karenssit voisi välttää korjaamalla laiminlyöntinsä tai olemalla esimerkiksi töissä, yrittäjänä, koulutuksessa tai muussa työllistymistä edistävässä palvelussa. Yhtenä esimerkkinä viime vuosien turhista muutoksista Saana Siekkinen pitää aktiviimallia, jonka työttömyysturvaa leikkaavasta vaikutuksesta kärsivät erityisesti yli 55-vuotiaat työttömät. SAK:n ja Teollisuusliiton kyselyjen mukaan vain alle kolmannes työttömistä (30 %) on pystynyt täyttämään aktiivimallin ehdot tämän vuoden aikana. Viidennes on saanut ehdot täytettyä jollain tarkastelujaksolla. Kyselyihin vastasi yhteensä lähes 6 000 SAK:laisten alojen työttömyyskassojen jäsentä.? P Kokonaisuutta paikkailun sijaan SAK haluaa yksinkertaistaa työttömyysturvaa. SAK peräänkuuluttaa yrityksiltä erityisesti satsauksia tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Tutkimusja tuotekehitysinvestointien osuus bruttokansantuotteesta on painunut alle kolmen prosentin. Kokko huomauttaa, että talouskasvun huippuvuosina edellisellä vuosikymmenellä investointien osuus oli yli neljä prosenttia ja silloin Suomen talous kehittyi ennätysvauhtia. SAK julkaisee tilastot yt-neuvotteluista ja irtisanomisista noin neljä kertaa vuodessa. Tiedot SAK kerää pörssitiedotteista ja muista julkisista lähteistä. Kuntien tietoja tilastoon ei ole koottu.? P seen, se tarkoitti sopimista lakia tai työehtosopimusta heikommin. Ja vain sitä. Näin vaalien alla sitä ei haluta sanoa ääneen, koska Metsä Boardin Kyron tehtaan PK3 oli Suomen viimeinen tapetin pohjapaperia tehnyt kone. Se suljettiin syyskuussa 2016. Saana Siekkinen pitää aktiivimallia turhana muutoksena. ”Samalla työttömien palveluihin on sijoitettava lisää voimavaroja.” Patrik Lindström 6-7_kuorimo.indd 7 16.1.2019 16:16:02
KUORIMO 8 | Paperiliitto 1/2019 nossapitäjänä. Koskinen oli sinnitellyt oireittensa kanssa pitkään ennen kuin hakeutui työterveyslääkärille ja sai lähetteen Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan, jonka unilaboratoriossa hän nukkui yhden yön ”tuhannen piuhaa” kehossa kiinni. Uniapnean hoitona aloitettiin ylipainehengityshoito eli CPAP-hoito. Siinä kasvoille asennettavan maskin avulla hengitetään huoneilmaa pienellä ylipaineella, mikä estää hengitysteiden tukkeutumista yön aikana. Lisäksi Koskinen sai uniapneakiskon, joka työntää alaleukaa eteenpäin ja vähentää näin kielen painumista taaksepäin. Myös hoikat voivat sairastua Unitutkija ja unilääkäri Henri Tuomilehto arvioi, että 8–15 prosenttia eli minimissään Yölliset hengityskatkokset ovat terveysja työturvallisuusriski. Siksi tutkimuksiin kannattaa hakeutua mahdollisimman pian. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mika Kanerva U niapneadiagnoosi pari vuotta sitten ei yllättänyt Ari Koskista. – Kyllä minä tiesin, mistä oli kyse. Kuorsaaminen haittasi varsinkin emännän nukkumista. Minulla oli yöllisiä hengityskatkoksia ja päivisin olin joskus niin väsynyt, että meinasin nukahtaa auton rattiin, kertoo Koskinen, joka on UPM:n Raflatacin työsuojeluvaltuutettu ja tekee lisäksi töitä kunTunnista uniapnea 440 000 suomalaista sairastaa uniapneaa, mutta valtaosalla se on tunnistamatta ja hoitamatta. Tunnistaa ja hoitaa kuitenkin pitäisi, sillä hoitamaton uniapnea lisää muun muassa sydänja verisuonisairauksia ja onnettomuusriskiä työpaikoilla ja liikenteessä. Uniapnea rikkoo unen rakenteen. Se oireilee päiväaikaisena väsymyksenä, aamupäänsärkynä, alakulona, muistija keskittymisvaikeuksina. Öisin uniapnean tunnistaa takuuvarmasti hengityskatkoksista. – Usein kiinnitetään huomiota vain kuorsaukseen, mutta kaikki kuorsaajat eivät suinkaan sairasta uniapneaa, Tuomilehto huomauttaa. Yleisintä uniapnea on 40–65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset, lapsetkin. Ylipaino on uniapnean suurin riskitekijä, KUORIMO ? Uniapnea saattoi aiemmin aiheuttaa Ari Koskiselle torkahtelua jopa auton ratissa tai töissä. Koskinen sai avun CPAPhoidosta. 8-9_kuorimo.indd 8 16.1.2019 11:48:38
Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara S uomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen palasi vuoden lopun kolumnissaan (Iisalmen Sanomat 30.12.2018) pettymykseensä paikallisen sopimisen vesittymisestä kuluneella vaalikaudella. Yhteisestä tahtotilastaan huolimatta hallitus ei saanut ajettua läpi kunnianhimoisinta tavoitettaan paikallisen sopimisen mahdollistamisesta alle työehtosopimusten minimitason, vaan työnantajapuoli joutui tyytymään kiky-ratkaisussa malliin, jossa järjestäytymättömille työnantajille tarjottiin samat oikeudet ja velvollisuudet työehtosopimukseen perustuvaan paikalliseen sopimiseen kuin järjestäytyneille työnantajillekin. Edellä kerrottu ratkaisu tarkoitti käytännössä sitä, että ns. villeissä yrityksissä, jotka eivät siis kuulu mihinkään työnantajaliittoon, paikallisen sopimisen osapuolena tuli olla luottamusmies, jos noudatettava työehtosopimus tätä edellytti. Tämä ei Suomen Yrittäjille kelvannut. Eikä tule koskaan kelpaamaankaan, totesi Pentikäinen. Liittokokouksessaan Suomen Yrittäjät väläyttivätkin jopa ay-jäsenmaksujen perinnästä luopumista. Ei ole työnantajan tehtävä kerätä rahaa ammattiliitoille toimintaan, joka ohjataan työnantajia vastaan, päätteli Pentikäinen. Nyt vaalien lähestyessä Pentikäinen on jo rauhoittunut sen verran, että katse on jo tulevissa vaaleissa. Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan yli 90 prosenttia yrittäjistä aikoo äänestää tulevissa vaaleissa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja vain 48 prosenttia työntekijöistä aikoi vaaliuurnille. Kovin lähellä ollaan tilannetta, jossa yrittäjän ääni merkitsee tuplasti enemmän kuin duunarin, joka ei äänestä. Ei siis ihme, että tulevien vaalienkin jälkeen tullaan todennäköisesti keskustelemaan työajan pidentämisestä, palkkojen alentamisesta ja paikallisen sopimisen lisäämisestä. Sitä saa mitä tilaa, totesi ministeri Soini aikanaan. Todellakin. Ja ilman verkkokaupasta tuttua palautusoikeutta. ? P Paperiliitto 1/2019 | 9 sillä rasvamassan lisääntyminen aiheuttaa painetta kaulan ja nielun alueelle. Arviolta kaksi kolmasosaa uniapneaa sairastavista on ylipainoisia tai lihavia. Jäljelle jää kuitenkin yksi kolmasosa uniapneetikkoja, joilla ei ole ylipainoa. Tähän ryhmään kuuluu myös Koskinen, joka painaa alle 70 kiloa. Elämäntapamuutoksista apua Tutkimuksiin pitäisi hakeutua mahdollisimman pian, jos epäilee uniapneaa. Ongelmana on, että uniapnea kehittyy pikkuhiljaa hiipien, ja ihminen tottuu oireisiin. – Moni hakeutuu tutkimuksiin vasta sitten, kun on sattunut jotakin ikävää. Kun verenpaine on noussut, kun seksuaaliset halut ovat heikenneet, kun on ajanut penkkaan tai saanut sydäninfarktin, Tuomilehto sanoo. Hyvä uutinen on se, että uniapneaa voidaan hoitaa monin eri keinoin. Ylipainoisilla pelkkä painonpudotus helpottaa oireita ja voi jopa parantaa sairauden. – Tupakanpolton lopettaminen on toinen tärkeä elämäntapamuutos. Myös alkoholin kanssa on hyvä pysyä niukalla linjalla, sillä alkoholi rentouttaa nielun lihaksia. Hoikilla uniapneetikoilla sairaus johtuu usein leuan rakenteellisista tekijöistä. Tällöin hoidoksi voi sopia uniapneakisko. Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa CPAP-laite on ehdottomasti tehokkain hoitokeino. Laitetta on käytettävä vähintään neljä tuntia yössä. Leikkaushoitoa harkitaan, jos mikään muu hoitokeino ei tuo helpotusta. Ruma mutta mullistava laite Moni on kertonut saaneensa elämän takaisin CPAP-hoidon myötä. – Eräskin asiakkaani, joka suhtautui aluksi epäillen, tokaisi CPAP-laitetta kokeiltuaan, että hän antaa mieluummin pois perheensä kuin laitteen, Tuomilehto kertoo. Koskisella on ollut hieman haasteita oman CPAP-laitteensa kanssa, koska hän kieriskelee paljon unissaan ja letkut menevät mutkalle ja irtoavat. Hän myös hymähtää, että eihän laite komealta näytä, ja että parisuhdehommat voi unohtaa, kun laitetta käyttää. Mutta silti – CPAP-hoidosta on ollut ehdottomasti apua myös Koskiselle. – Muutoksen huomasi heti vireystilassa. En nukahdellut enää neuvotteluhuoneen pöydän ääressä enkä tarvinnut enää työvuoron jälkeen päikkäreitä. Koskinen kannustaa kaikkia, jotka epäilevät sairastavansa uniapneaa, hakeutumaan tutkimuksiin. – Tähän liittyy hoitamattomana suuria työturvallisuusja terveysriskejä. Työterveyshuollon kautta tutkimuksiin pitäisi olla helppo päästä. ? P Vanhat kujeet PITUUSLEIKKURI Tunnista uniapnea Yrittäjän ääni merkitsee tuplasti enemmän kuin duunarin, joka ei äänestä. KUORIMO ”Eräskin asiakkaani tokaisi, että hän antaa mieluummin pois perheensä kuin laitteen.” Mikael Pentikäinen: Ei luottamusmiestä. Uniapnea ? Uniapneassa nielun lihakset veltostuvat unen aikana. ? Sen seurauksena ylä hengitystiet ahtautuvat, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsaamista. ? Hengityskatkos voi kestää muutamista sekunneista jopa yli minuuttiin. ? Katkos päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen. 8-9_kuorimo.indd 9 16.1.2019 11:48:39
10 | Paperiliitto 1/2019 ELÄMÄNTILANNE – Naapurilta on hävinnyt koiria, ovat hukat tappaneet, mutta minulle ei ole semmoisia tapahtunut. Pitää aina varautua siihenkin, että metsästyskaveri voi jäädä sille tielleen, Jouni Savolainen miettii. 10-15_pääjuttu.indd 10 16.1.2019 13:23:53
Paperiliitto 1/2019 | 11 ELÄMÄNTILANNE Yksin kotona Yhä useampi suomalainen elää yhden hengen taloudessa. Sari Ahonen Jyväskylästä ja Jouni Savolainen Enosta huomasivat, että elämäntavalla on puolensa. Teksti Mari Schildt Kuvat Mikko Makkonen 10-15_pääjuttu.indd 11 16.1.2019 13:23:54
L ähes puolet kotitalouksista, yli 40 prosenttia, on yhden hengen talouksia. Käytännössä se tarkoittaa, että yli miljoona suomalaista asuu yksin, ja määrä on viimeisen 15 vuoden aikana kasvanut selvästi. Kehitys on kulkenut meillä samaa rataa muiden pohjoismaiden kanssa. Yksiasuminen ei yleensä kestä koko aikuisikää, vaan on pitempi tai lyhyempi vaihe elämässä. Jyväskyläläinen Sari Ahonen, 47, opettelee uudenlaista arkea, sillä pesä tyhjeni noin vuosi sitten, kun tytär lähti maailmalle. Varsinkaan ruokakaupassa käynti ei ole enää entisensä. — Pikkasen jäi päälle se kaupassakäynti. Varsinkin alussa vaati totuttelua, että osasi ostaa vähemmän. Yritin sitten syödä itse monta päivää sitä samaa, kun oli tehnyt ruokaa yhtä paljon kuin ennekin, hän hymyilee. Tilastoista tiedetään, että sinkkutaloudet löytyvät useimmiten kerrostaloasunnoista kaupunkikeskustojen läheltä. Ahosen 73 neliön kerrostaloasunnossa on mukavan väljää ja rauhallista. Hän asuu jälleen lapsuuden maisemassaan Kangaslammen lähiössä, noin kuuden kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Lähellä on ystäviä, sisaruksia ja vanhemmat. Vanhoja koulukavereitakin näkee tutuilla kulmilla. — Mietin, kun tyttö lähti, että eihän mikään estäisi minua lähtemästä, vaihtamasta maisemaa jonnekin ihan muualle töihin ja asumaan. Mutta en usko, että tulen ikinä niin tekemään. Kyllä sitä on jotenkin juurtunut tälle seudulle, hän sanoo. Oma talo korven keskellä Enolainen Jouni Savolainen, 48, kuuntelee, mitä luonnon tietotoimisto tänään kertoo. Talvea se tekee, hän tietää. Lunta on vain parikymmentä senttiä, ajankohtaan nähden aika vähän. Lumimäärät menevät hänen mukaansa tässä vaiheessa ilmastonmuutosta aaltoliikkeenä. ELÄMÄNTILANNE 12 | Paperiliitto 1/2019 ? – Kävihän se mielessä, että omilla tuloilla pitää kaikki hoitaa, mutta vähän kun järkeilee, niin hyvin on selvinnyt, Sari Ahonen sanoo. ? 12-vuotias Jeppe ulkoiluttaa Sari Ahosta joka päivä. 10-15_pääjuttu.indd 12 16.1.2019 13:23:55
Paperiliitto 1/2019 | 13 ELÄMÄNTILANNE ?? Jouni Savolainen sanoo, että tekemistä riittää aina, liiankin kanssa. Pilkkikaloista ja teurasjätteistä syntyy omatekoista koiranruokaa. ? Loiran puro solisee sulana Jouni Savolaisen tontin laidassa. — Vähemmäksi päin lumipeite on mennyt. Pikkupoikana jo lokakuussa saattoi olla älyttömästi lunta. Nyt on hyvä, jos jouluksi on maa valkeana, hän miettii. Tilastojen mukaan useimmat yksinasuvat naiset asuvat kaupungeissa, mutta sinkkumiehet maaseudulla. Savolainen ei poikasenakaan haaveillut kaupunkiin muutosta. — Tehtaallehan sitä haluttiin jo pikkupoikana. Se kulki suvussa. Mielenkiintoiselta hommalta vaikutti pikkupojan silmin. Ammattikoulusta hän pääsikin Enso Gutzeitin omaan oppilaitokseen ja sieltä töihin. Työpaikka tuntui lottovoitolta. Samalla Stora Enson tehtaalla hän on edelleen, kuitulinjalla valvomon hoitajana. Armeijassa ollessaan hän ryhtyi toimeen toisen haaveensa kanssa. — Isälle ja äidille annoin tehtäväksi, kun he lehtiä lukevat, että katsovat missä metsäpalstoja on myytävänä. Suunnan annoin, että miltä suunnalta. Isä sitten soitti, että nyt olisi tilus myytävänä, hän muistaa. Vielä armeijassa ollessaan hän osti irtotavara-talopaketin, ja kun siviili kutsui, ryhtyi isänsä kanssa rakentamaan kaikki vapaa-aikansa. Runsaassa vuodessa talo oli valmis. Parin hehtaarin tontilla on metsän jälkeen metsää, puro tontinlaidassa ja vanhempien kotitalo kilometrin päässä. Vanhin veli perheineen asuu lähellä ja kaksi nuorinta etelässä. — Emäntä? Ei tuota ole näkynnä eikä löytynnä. Kyllähän sitä pitää aina sillä silmällä katella, vaikka on se jollain tavalla elämä lutviutunna, Savolainen sanoo. Kahden naisen huusholli Jyväskyläläinen Ahonen muutti omilleen jo 17-vuotiaana 1990-luvun alussa, kaverin kanssa kimppakämppään. Hän muistaa, kuinka vapauden tuulet humisivat päässä, kun hän kantoi laatikoita vanhempien luota omaan asuntoon. — Fiilis oli, että nyt voi mennä ja tulla. Ei tarvitse selitellä eikä kysellä lupaa. Jotain samaa oli ilmassa myös vuonna 2011, kun avioero astui voimaan. Lapsista nuorempi, tytär Sanni, jäi vielä asumaan äitinsä kanssa. Esikoinen Santeri asui jo omillaan. Ero oli Ahosen mukaan ajautumisen tulos ja lopulta suhteellisen sopuisa. — Kun se projekti tuli tehtyä, niin tuli semmoinen helpottuneisuus. Ei ollut enää kireyttä huushollissa. Elämästä tuli tasapainoisempaa ja helpompaa. Vaikka ei riidoissa erottukaan, niin aina sitä oli joutavaa vääntämistä ja rähjäämistä. Äiti ja tytär jäivät asumaan perheen asuntoon, kun pankin kanssa saatiin sovittua pitempi laina-aika. Vakituinen työpaikka lähettämötyöntekijänä postikorteista, paketointija kattaustarvikkeista tunnetulla Kartolla toi turvallisuutta. — Kävihän se mielessä, että omilla tuloilla pitää kaikki hoitaa, mutta vähän kun järkeili, niin on niistä selvinnyt. Kun oli isompia hankintoja neitoselle, niin kyllähän sitä mietti ottaisiko HK:n sinistä vai Rainbowlenkkiä. Hyvin pärjäsimme silti, hän sanoo. Metsästä riistaa ja järvestä kalaa Korkeat asumismenot tekevät yksinasumisesta ongelmallista, todetaan valtioneuvoston selvityksessä, vaikka yksinasuminen sinänsä ei liitykään muita huonompaan palkkakehitykseen. Jouni Savolaisen tulot ja menot ovat tasapainossa. — Mikäs tässä maksaessa on kun on mistä maksaa. Hyvin tulee toimeen ilman kahta palkkaa. Oma talo on velaton, kesämökkilainaa on vähän vielä jäljellä, vaikka kohta on sekin maksettu. Veljien kanssa ostettiin suvun mökki pois, hän kertoo. Metsästyksen ja kalastuksen ansiosta Savolainen on lihan ja kalan suhteen omavarainen. Nytkin pakastimesta löytyy hirveä, jänistä ja lintuja. Kun Uimaharjun tehtaalla tulee kesälomalista käsille, Savolaisen juttusilla riittää kävijöitä. — Mielellään tulevat perheelliset kysymään, että haluatko vaihtaa. Ja aina minä olen kesän syksyyn vaihtanut. Marjastukset ja muut kun ovat syksyllä, niin silloin on hyvä olla lomalla. Hampaankiristystä ei ole kyllä minun puolelta ollut koskaan, hän sanoo. Sormi ei mene suuhun leipomisenkaan suhteen. —Leivän teko on liian pitkäveteistä, kun juuret ja muut pitäisi olla. Sämpylät valmistuvat nopeammin, hän sanoo. ”Eihän mikään estäisi minua vaihtamasta maisemaa.” 10-15_pääjuttu.indd 13 16.1.2019 13:23:56
tutkimus vuosilta 2015-2017. Sari Ahonen kertoo, että hetkiä on, jolloin hän kokee yksinäisyyttä. — Välillä on niin helkkarin hiljaista täällä huushollissa, että tekisi mieli kiljaista! Että olisi ääntä, hän sanoo. Sellainen olo iskee Ahoselle varsinkin silloin, jos töissä on ollut huono päivä, ja joku asia on jäänyt vaivaamaan. — Kun kotonakin sitä vielä pyörittelee, niin ei ole ketään, jolle avata ajatuksiaan. Silloin kyllä tunnen yksinäisyyttä. Olen kaivannut niitä hetkiä, että olisi saanut höpötellä. Niin kuin silloin, kun tyttö vielä oli siinä. Ihan vain kuulumisia, Ahonen miettii. Hän naurahtaa ja kertoo, että heillä oli tyttären kanssa tapana katsoa televisiosta Sohvaperunoita. Kun tytär eräänä iltana soitteli ulkomailta, Ahonen sanoi, että kohta alkaa Sohvaperunat, haluatko nähdä? No totta kai, sanoi tytär. — Minä sitten laitoin videopuhelun kameran telkkariin päin. Tytär naureskeli ja Sinänsä Savolaista ei haittaa, jos joskus tulee ruokaa valmistettua liian kanssa. Ylijäämä kelpaa kyllä koirille. Hän sanoo, että korvessa ei ole ylimääräisiä virikkeitä, mihin varansa hassata. — Kun ruokaa ostan, ostan sitä parempaa, itselle ja koirille. Jos ei itse kerkiä koirien ruokia tekemään, niin on varaa vähän sijoittaa parempaan, ettei kaikkein halvimpia osta, hän sanoo. Kodinkonekaupassa huomaa, että perheet ovat kauppiailla ensisijaisesti mielessä. — Kaikki on mitoitettu vähän isommaksi, kuin olisi itselle tarvis. Pyykinpesukoneet ja hellat ovat yleensä vähän liian suuria, hän sanoo. Yksin vai yksinäinen? Yksinasuminen lisää riskiä kokea yksinäisyyttä, mutta ei automaattisesti johda yksinäisyyteen. Yksinäisyys on monin tavoin ongelmallista, koska se heikentää hyvinvointia ja terveyttä, kertoo laaja suomalais14 | Paperiliitto 1/2019 ELÄMÄNTILANNE ELÄMÄNTILANNE ? Jos talvella haluaa päästä autolla Jouni Savolaisen pihaan, ensin on tehtävä lumityöt. ? – Talossa on yli sata neliötä. Kyllä tässä pyörähtelemään piässöö, Jouni Savolainen tuumii. 10-15_pääjuttu.indd 14 16.1.2019 13:23:56
kommentoi sieltä päästä ja minä huutelin omalta sohvalta. Fiilis oli melkein, kuin se tyttö olisi ollut siinä vieressä. Se oli aika koskettavakin tilanne. Että nykyään saa tuollaisenkin yhteyden. Vaikka sitä läheisyyttä ja yhteyttä kaipaa, niin kyllä sitä helpottaa tämä nykyajan tekniikka, Ahonen miettii. Verkostot kannattelevat Savolainen kertoo, ettei oikeastaan koe yksinäisyyttä juuri koskaan, koska tekemistä riittää aina, liiankin kanssa. — Monastihan se yksinäisyys tulloo minun mielestäni siitä, että ei tekemistä ole mittään. On vain neljän seinän sisällä. Äkkiä siinä höperyys ja yksinäisyys iskee, hän miettii. Jos yksinäisyys meinaa painaa päälle, hän lähtee naapurikierrokselle. – Sillä se nopeasti taittuu, hän sanoo. Viime kesänä Savolaiselta jäi marjastuskausi väliin kipeytynyttä polvea potiessa. Puolukat, karpalot, mustikat ja vatut jäivät metsään. Kotiseudun vahvat verkostot tulivat silloin hätiin. — Jos sairastuu, kyllä apua saa, kun tuttavapiiri on laaja. Käyvät halkoja sisään kantamassa ja juttelemassa, Savolainen sanoo. Jyväskyläläinen Ahonen sanoo, että ystäväpiiristä löytyy aina menoseuraa, kun tarvitsee. — Ei meillä mitään juoksuaikaa ole ollut, mutta viikonloppuisin tulee välillä mentyä. Kun on viikot yksin itsekseen, niin kyllä sitä viikonloppuna kaipaa ihmisten ilmoille. Toki sitä voisi johonkin virkkauskerhoonkin liittyä, hän nauraa. Ystävien lisäksi hänellä on läheiset välit myös vanhempiinsa ja sisaruksiinsa. Jos hän tarvitsisi apua, hän uskoo, että sitä myös saisi. Kanakeittoa tulisi ovelle asti. Ja kun asiaa oikein ajattelee, työpaikankin merkitys korostuu. — Joskus kiireessä sitä on ajatellut, että hitto kun murtuisi vaikka käsi että voisi olla vähän pitemmällä saikulla. Mutta jos on olELÄMÄNTILANNE lut päiväkin tai kaksi poissa, niin kyllä sinne kaipaa kiireesti takaisin. Työ tuo säännöllisyyttä, kun on yksinään. Sekin on aika tärkeää, että voi lähteä töihin, olla työyhteisössä ja tulla kotiin mennäkseen jälleen huomenna töihin. Että kuuluu jonnekin, hän miettii. Pilkettä silmässä olla pitää Savolainen miettii, mitä sitä toivoisi tulevaisuudelta. Ei kai kummempaa, kuin että terveenä eläkkeelle pääsisi, muutamien kymmenien vuosien päästä. — Eihän sitä milloinkaan heitä hukkaan sellaista ajatusta, että emäntä olisi. Sitä ei tiedä, mitä on suunnitelmissa yläkerran isännällä. Ainahan sitä pitää jotain viritystä olla, pilkettä silmäkulmassa. Jos asuisi jonkun kanssa, niin luovimaan sitä varmaan joutuisi, hän miettii. Metsien miestä ei kuitenkaan tanssilavoille saa, ja raittiina miehenä hän käy vain vähän ravintoloissa. — Kotimaassa olen matkustellut, mutta ulkomaat ei kiinnosta yhtään. Liian lämmintä on minusta etelässä, hän sanoo. Jos tulevaisuus tarkoittaa yksin asumista, niin senkin tulevaisuuskuvan hän ottaa tyynesti vastaan. Esikuvia syrjäseuduilla riittää. Kun ikihongilta viedään ajokortit, taksit kuljettavat. Savolainen on saanut olla setänä veljen lapsille, jotka alkavat jo lähteä maailmalle. — Vielä ei ole tullut sellaista oloa, että omia pitäisi olla. Lapsenvahtina olen saanut olla, ja serkkujen lapsille joulupukkina, parhaana vuonna useammassakin talossa. Jyväskylän Kangaslammella Ahonen tuumii, ettei näe lähitulevaisuudessa itsellään parisuhdetta, mutta vannomatta paras. — En ole itsestäni ihan nunnaakaan vielä vääntämässä. Jos vaikka sellainen tarvittaessa kutsuttava, sellainen sopimus, hän nauraa. Ahonen miettii, että jos sitä oikein ihastuisi ja rakastuisi, niin ei kai kahden huushollin ylläpitäminen pitemmän päälle olisi järkevää. Jos ja jos. — Arki-iltaisinkin, kun siinä sohvalla itsekseen makoilee, niin kyllä sitä välistä miettii, että mikä sitä olisi jonkun kainaloon käpertyäkseen. Olisi siinä lähellä. Sitten tulee järki joka sanoo, että kyllä näinkin on hyvä olla. Mielessä käy, mutta yhtä nopeaan se häipyy, hän hymyilee. ? P Lähteet: Suomalaisten yksinäisyys -hanke 2015– 2017. Yksin osana elinkaarta. Valtioneuvoston kanslia, 27.11.2018 Paperiliitto 1/2019 | 15 Ovid ea sequis a andae culpa si dolorem rehenet dolorep taquam, sitiam antur? Lupturi arum ”Ainahan sitä pitää jotain viritystä olla pilkettä silmäkulmassa.” ?? Sari Ahosen keittiössä on itsepalvelu. ? – Välillä on niin helkkarin hiljaista täällä huushollissa, että tekisi mieli kiljaista, Sari Ahonen sanoo. 10-15_pääjuttu.indd 15 16.1.2019 13:23:57
TYÖEHTOSOPIMUS Paperiliitto 1/2019 | 17 Vaikka laki luo pohjan, ilman työehto sopimuksia työntekijät olisivat tuuliajolla. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Piirrokset Jii Roikonen A mmattiliiton jäsenyys tarkoittaa monille samaa kuin vakuutus työttömyyden varalta. Moni kuitenkin unohtaa, että ammattiliittojen vielä olennaisempi tehtävä on valvoa työtä tekevien jäsentensä etuja. Ja kun tämä edunvalvonnan rooli unohtuu, aiempaa useampi haluaakin valita pahan päivän varalle pelkän työttömyysturvan ja maksaa siitä. Loppuvuodesta 2018 julkisuudessa käytiin jälleen näkyvästi keskustelua siitä, tarvitsevatko työntekijät enää tulevaisuudessa ammattiliittoja. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa toimittaja Teemu Muhonen pohti, äänestävätkö nuoret jaloillaan, jos liiton jäsenyydestä ei enää vuosiin olisi tuntunut olevan hyötyä ja työttömyysturvan saisi myös YTK:sta eli niin sanotusta Loimaan kassasta. Keskustelusta unohtui yksi keskeinen näkökulma eli se, että liiton jäsenet tekevät yhdessä työehtosopimukset tähän maahan tai jättävät tekemättä. YTK ei tee työehtosopimuksia. Tähän on syynä se, että kassa perustettiin aikanaan juuri työnantajan vaihtoehdoksi järjestäytymiselle ammattiliittoihin ja niiden työttömyyskassoihin. YTK:n pitkäaikainen puheenjohtaja yrittäjä Juho Paloheimo totesi aikanaan, että perustajien tavoitteena oli järjestää työttömyysturva ilman, että joutuisi tukemaan vastapuolen eli ay-liikkeen toimintaa. Laista oikeus hoitaa, tessistä oikeus palkkaan Mihin sitten työehtosopimuksia tarvitaan? Eivätkö työntekijän oikeudet toteudu jo täysimääräisesti lainsäädännön, työsopimus-, työaikaja vuosilomalain kautta? Mitä lisäTessille kiitos, saat siltä paljon 16-19_liitto.indd 17 16.1.2019 12:29:15
Usein kysytään, miksi työehtosopimuksiin on kirjattu noudatettavat irtisanomisajat, kun ne löytyvät työsopimuslaistakin. Vastaus on Koiviston mukaan helppo, mutta vaikea huomata: – Työsopimuslaki antaa nimittäin osapuolille mahdollisuuden sopia irtisanomisajoista toisinkin eli työnantaja voisi työehtosopimuksen puuttuessa tarjota työntekijälle työsopimuksessa esimerkiksi viikon irtisanomisaikaa, joka ei välttämättä edes pitenisi työsuhteen kestäessä. Työehtosopimuksella tämä sopimusvapaus on otettu pois. Näin yksittäisen työntekijän ei tarvitse työsopimusta solmiessaan miettiä tällaisia ehtoheikennyksiä lainkaan työehtosopimuksen sääntelemistä asioista. Työehtosopimusten määräysten alle ei voi pätevästi sopia lainkaan. Suomessa ei myöskään ole käytössä lakisääteistä minimipalkkaa. Tässä Suomi poikkeaa monista muista maista. – Meillä on katsottu, ettei minimipalkkaa koskeville pykälille ole tarvetta, koska liitot ja niiden solmimat työehtosopimukset suojaavat työntekijöitä. Tästä syystä suomalainen järjestelmä on hyvin haavoittuvainen, jos työehtojen heikennykset alle työehtosopimusten minimitason sallitaan, Koivisto arvioi. Kuluvalla hallituskaudella näihin työehtosopimuksiin perustuviin ja lain minimitason ylittäviin työehtoihin on yritetty puuttua usealla tavalla. Hallitus pyrki niin sanotuilla pakkolakihankkeillaan muun muassa leikkaamaan työntekijöille maksettavaa lomarahaa, heikentämään työehtosopimusten sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä karenssipäivällä sekä leikkaamaan ylityöja sunnuntaityökorotuksia. Toteutuneista tavoitteistaan hallitus saavutti kuitenkin vain vuosityöajan pidentämisen niin sanotun kilTYÖEHTOSOPIMUS 18 | Paperiliitto 1/2019 Laki turvaa työn tekijälle monessa asias sa oikeu den, katon tai puitteen, mutta työehtosopimuk set antavat alarajaa enemmän. arvoa työehtosopimukset tuovat ja mitä työn tekijöiltä poistuisi, jos niitä ei enää tehtäisi? – Työehtosopimuksen ja työlainsäädännön vuoropuhelua kuvaa hyvin esimerkiksi sairaan lapsen hoito. Työsopimuslain tilapäistä hoitovapaata koskeva määräys antaa vanhemmalle oikeuden saada vapaata lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Työsopimuslain perusteella työntekijä ei kuitenkaan ole oikeutettu palkkaan tältä ajalta. Tämän vuoksi työehtosopimuksiin on kamppailtu kirjaukset siitä, että mainittu poissaoloaika on palkallista, toteaa Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius. – Vastaavasti työehtosopimuksilla on parannettu työntekijöiden asemaa yleisemminkin sairauspoissaolojen osalta. Työsopimuslain mukaanhan palkkaa maksetaan sairastuneelle sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Tätä aikaa on työehtosopimuksissa pidennetty työsuhteen keston perusteella porrastetusti. Näin voidaan vähentää sairauksista aiheutuvia sosiaalisia ongelmia. On myös hyvä huomata, että työehtosopimuksen perusteella on mahdollistettu poissaolo myös omalla ilmoituksella lyhytaikaisissa sairauksissa, Ulenius täydentää. Laista katto, tessistä vapaat Vastaavalla tavalla työehtosopimus keskustelee myös työaikalain kanssa. Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksilla työaika kuitenkin lyhenee vuorovapaiden tai työajan lyhennysvapaiden kautta. – Ajatuksena työajan lyhentämisessä on siis se, että työajan lyhennysaikakin on palkallista, joka siis perustuu työehtosopimukseen. Aivan samalla tavalla työehtosopimukseen perustuvat myös esimerkiksi yöja iltavuorolisät, kertoo vastaava sopimussihteeri Markku Häyrynen. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Työehtosopimusten perusteella työntekijöille kuitenkaan maksetaan loma-ajalta vuosilomapalkan lisäksi lomarahaa, jonka nimitys työehtosopimuksissa vaihtelee. – Työehtosopimuksissa lomarahaa voidaan nimittää esimerkiksi lomallelähtörahaksi tai lomaltapaluurahaksi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, Häyrynen naurahtaa. Laista puitteet, tessistä alaraja Paperiliittolaisten työsuhdepulmia työkseen pohtiva vastaava lakimies Juha Koivisto näkee, että kohtuullisen usein työehtosopimuksissa askarruttavat irtisanomisajat. pailukykysopimuksen mukaisella 24 tunnilla ilman korvausta. Tessistä samat ehdot kaikille Työehtosopimusten tämänhetkistä merkitystä kuvaa hyvin puolalaisten sähkömiesten tapaus, josta Satakunnan käräjäoikeus antoi ratkaisunsa 17.12.2018. Kysymyksessä on Olkiluodon ydinvoimalan rakentamiseen liittyvä tapaus. AliurakoitJuha Koivisto Markku Häyrynen Hannu Ulenius Lassi Kaaria 16-19_liitto.indd 18 16.1.2019 12:29:16
sijana toiminut puolalainen yritys katsoi, että se oli oikeutettu maksamaan Puolasta Suomeen lähettämilleen työntekijöille Suomessa sähköalalla yleissitovana noudatettavan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn pienintä palkkaa, jota se piti riittävänä. Lisäksi riitaa oli siitä, tuliko puolalaisille työntekijöille maksaa muita sähköalan työehtosopimukseen perustuvia palkanosia kuten päivärahoja, matka-ajan korvausta ja lomarahaa. EU-tuomioistuimen ratkaisu asiassa oli yksiselitteinen: Suomessa työskenteleville puolalaisille tulee maksaa aivan samansuuruista palkkaa kuin vastaavaa työtä tekeville suomalaisille työntekijöille. Jos suomalaiset työntekijät tuli työehtosopimuksen perusteella ryhmitellä osaamisensa perusteella eri palkkaryhmiin, niin aivan sama oikeus oli myös Suomessa työskentelevillä puolalaisilla työntekijöillä. – Näin EU-tuomioistuin vahvisti sen, että passin kansien värillä ei Suomessa työsTYÖEHTOSOPIMUS kenneltäessä ollut merkitystä, vaan työstä tuli maksaa aina suomalaisen työehtosopimuksen mukainen palkka. EU-tuomioistuimen mukaan vähimmäispalkan käsitteen piiriin kuuluivat myös työehtosopimuksen mukaiset päivärahat, matka-ajan korvaukset sekä lomarahat, selittää Juha Koivisto. Paikallisen sopimisen laajentamisesta haitta Koivisto ei kuitenkaan pitäisi itsestäänselvyytenä sitä, että (EU-tuomioistuimen linjauk sen mukaisesti) näin olisi myös jatkossa. Esimerkkinä tästä hän mainitsee hallitusohjelmaan sisältyneen kirjauksen paikallisen sopimisen laajentamisesta muun muassa palkoista ja työajoista sopimiseen. Kirjauksen pohjalta hallitus asetti selvitysmiehen pohtimaan, miten esimerkiksi palkkojen osalta paikallista sopimista voitaisiin laajentaa. Tämä työ valmistui loppuvuodesta 2015. Selvitysmies Harri Hietala esitti kahta mahdollista tapaa paikallisen sopimisen lisäämiselle ”kaikissa keskeisissä kysymyksissä”: joko työmarkkinaosapuolet sisällyttäisivät itse työehtosopimuksista poikkeamisen työehtosopimuksiinsa tai jos näin ei tehtäisi, pitäisi hallituksen hoitaa asia lakiteitse kuntoon. Juha Koivisto painottaa, että koska työehtosopimusta paremmista ehdoista voidaan jo nyt sopia täysin vapaasti, tarkoitti tuo hallitusohjelman kirjaus siten paikallista sopimista alle työehtosopimusten minimitason. Samalla tämä oikeus sopia alle minimitason olisi tullut paitsi puolalaisille sähkömiehille myös kaikille muille. Selvitysmiehen ehdottamassa uudessa mallissa olisi tullut ainoastaan määrittää ehdoton pohja, vaikkapa kolme tai viisi euroa tunnilta, jota ei saisi alittaa. – Käytännössä tämä olisi tarkoittanut, että suomalaiset työehdot nykymuodossaan olisivat olleet historiaa, Koivisto sanoo. Paikallisen sopimisen laajeneminen tällä hallituskaudella saatiin lopulta torjuttua. Jos malli olisi toteutunut, kärsijöinä olisivat suomalaisten työntekijöiden lisäksi olleet myös suomalaiset työnantajat. Näin siksi, että lähetettyjen työntekijöiden direktiivin tarkoitushan on ollut edistää unionin alueella reilua kilpailua ja varmistaa työntekijöiden oikeuksien toteutuminen sitä kautta, että yritysten välinen kilpailu ei voi perustua pelkkään työehtojen polkemiseen. Tähän taas työehtosopimusten perustan murtaminen paikallisen sopimisen kautta olisi väistämättä johtanut, kuten esimerkiksi kuljetusalan esimerkit Suomestakin osoittavat. Laki turvaa työntekijälle monessa asiassa oikeuden, katon tai puitteen, mutta työehtosopimukset antavat alarajaa enemmän. Jos tulevaisuudessa yhä useampi työntekijä vakuuttaa itsensä vain työttömyyden varalta, työn tekemisen ehdot putoavat aina vain lähemmäs pohjaa. ? P Paperiliitto 1/2019 | 19 16-19_liitto.indd 19 16.1.2019 12:29:16
20 | Paperiliitto 1/2019 UUSI VUOSI Valkoinen länsiylämaan terrieri Luka saa tänä vuonna olla koekaniinina, kun Kati Mart tila opiskelee koirahieron taa. 20-23_uusi vuosi.indd 20 16.1.2019 11:52:35
UUSI VUOSI Paperiliitto 1/2019 | 21 Neljä paperiliittolaista kertoo, millaisin toivein ja odotuksin he astuvat uuteen vuoteen. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen, Chris Hilli, Mikko Makkonen Uutta oppimaan Kati Marttila 44, Imatra Työskentelee Stora Enson Kaukopään tehtaan laboratoriossa. ” M inulle uusi vuosi merkitsee ennen kaikkea uuden oppimista. Viime syksynä liityin tehtaan ensiapuryhmään, mikä tarkoittaa säännöllisiä kursseja ja harjoituksia. Aloitan maaliskuussa myös vuoden mittaisen koirahierontakoulutuksen. Odotettavissa on tiivistä monimuoto-opiskelua työn ohessa. Itselläni on kolme koiraa, joita hieron omaksi ilokseni. Jatkossa voisin hyödyntää taitoani laajemminkin. Uusien asioiden opiskelu on mahdollista, koska minulla on menossa seesteinen elämänvaihe. Tyttäremme ovat jo 17ja 18-vuotiaita, ja kuskaamisrumba on helpottanut huomattavasti. Joulukuussa tehtaallamme alkoi myös 12-tuntisen kokeilu, joten sitäkin kautta vapaa-aikaa jää enemmän. En ole luonteeltani kova stressaamaan. Uskon, että se tapahtuu, mikä on tarkoitettukin. Jotkut suunnittelevat elämäänsä pitkälle eteenpäin, itse otan mieluummin muutaman päivän kerrallaan. Toki on asioita, joihin on pakko valmistautua. Esimerkiksi ensi heinäkuussa olevalle MetalTänä vuonna minä … 20-23_uusi vuosi.indd 21 16.1.2019 11:52:36
UUSI VUOSI 22 | Paperiliitto 1/2019 ? Raimo Hytin kasvot vilahtelevat jatkossakin tvsarjoissa ja mainok sissa. ? Ensi kesän aikana Enni Räsäsen pihalla oleva vanha hirsitalo muuttuu pi hasaunaksi. lican keikalle liput piti ostaa melkein vuotta aiemmin. Lappiinkin suuntamme mieheni kanssa – käymme siellä joka vuosi vaeltamassa. Menemme kesällä myös Saimaalle, sillä saimme viime syksynä vanhan puisen kalastusveneemme mereltä tänne sisävesille. Toivottavasti näkisin vihdoin myös norpan! Uuden vuoden lupauksia en tee. Lupauksia tehdään silloin, kun siltä tuntuu.” Rikossarjaan lääkäriksi Raimo Hytti, 59, Kemi Työkyvyttömyyseläkkeellä ” O len ollut selkäni takia työkyvyttömyyseläkkeellä jo vuodesta 2006. Minulla on välilevynrappeuma koko rangan alueella, ja olen ollut leikkauspöydällä 12 kertaa. Eläkkeelle jääminen 46-vuotiaana oli pommi, mutta myös uuden alku. Aloin opiskella näyttelemistä ja olen sittemmin näytellyt monissa näytelmissä, sarjoissa, elokuvissa ja mainoksissa. Tulevaisuutta on vaikea suunnitella, sillä näyttelijän työt tulevat yleensä nopealla varoitusajalla. Sen tiedän, että helmikuussa olen mukana suomalaisen rikossarjan kuvauksissa. Näyttelen lääkäriä, mutta enempää en voi siitä vielä kertoa. Roolini ovat usein vakavia. Sykkeessä esitin rikoskomisariota, Koukussa-sarjassa KRP:n päällikköä ja Mustissa leskissä oikeuden puheenjohtajaa. Vuonna 2017 pääsin mukaan kansainväliseen produktioon, Göteborgiin kuvaamaan Volkswagenille mainosfilmiä. Se oli aikamoinen kokemus pienen Kemin pojalle. Suurin toiveeni onkin, että uusi vuosi toisi tullessaan vielä yhden tilaisuuden päästä ulkomaille näyttelemään. En yleensä tee uuden vuoden lupauksia. Joulukuussa sairastin kuitenkin sitkeän flunssan ja päätin vakaasti aloittaa tupakkalakon. Olen polttanut liian kauan, kolmisenkymmentä vuotta. Haluan nähdä pikkuisten lapsenlasteni kasvavan. Elän kivun kanssa joka päivä, ja se kasvattaa. Pikkuasioista en viitsi enää kitistä. Olen luonteeltani optimisti ja uskon, että kaikkiin asioihin löytyy jokin ratkaisu. Perheen ja ystävien tuella olen selvinnyt monesta vaikeasta vaiheesta. Tämä näyttelijäharrastus ja sen ympärillä oleva porukka on aivan mahtavaa ja auttaa jaksamaan. Aivan kuten aikanaan Veitsiluodon tehtaalla – oltiin yhtä ja yhdessä.” Ongelmiin käsiksi Antti Martikainen, 41, Lappeenranta Operaattori ja varaluottamusmies UPM:n Kaukaan biojalostamolla. ” M inulla ei ole tapana tehdä uuden vuoden lupauksia. Varsinkin, kun tein ison päätöksen jo lokakuussa ja lopetin tupakanpolton 28 vuoden jälkeen. Luovuin rakkaasta harrastuksestani ennen kaikkea siksi, etten halua näyttää huonoa esimerkkiä lapsilleni. Vuoden vaihtuminen ei ole minulle enää samalla tavalla merkittävä asia kuin 20-vuotiaana. Sen olen huomannut nyt nelikymppisenä, että aika menee hurjalla vauhdilla eteenpäin. Sitä alkaa tajuta, ettei täällä ikuisuuksia elellä. ”Eläkkeelle jääminen 46-vuotiaana oli pommi, mutta myös uuden alku. Aloin opiskella näyttelemistä.” 20-23_uusi vuosi.indd 22 16.1.2019 11:52:37
Olen luonteeltani perusoptimisti, mielestäni suremista mahtuu tähän maailmaan ihan tarpeeksi. Yksityiselämäni menee mallikkaasti, ja olen onnellinen. Olen myös sitä mieltä, että kellä onni on, se onnen kätkeköön eli ei siitä sen enempää. Työmaalla meillä on sen sijaan ollut jo pitkään monenlaisia ongelmia, lähinnä henkilöstöpuolella. Uusi vuosi alkaa kuitenkin toiveikkaasti, sillä olemme vihdoin saaneet oman HR:n ihan paikan päälle. Pitkään hiertäneitä asioita päästään nyt sopimaan. Yleensä meillä vedotaan siihen, että ongelmat johtuvat siitä, että laitos on uusi. Mielestäni sen tekosyyn taakse ei voi enää piiloutua – onhan tästä jo neljä vuotta, kun tuotantolaitos käynnistyi. Paljon puhutaan, mutta asiat eivät muutu, ellei niille tehdä jotakin.” Sauna ja metsästäjätutkinto Enni Räsänen, 28, Eno Työskentelee Stora Enson Enocellin tehtaalla laboratoriossa. ” A stun uuteen vuoteen iloisin ja odottavin mielin. Minulla on toiveita, mutta harvoin lyön suunnitelmia tiukasti lukkoon, vaan elän hetkessä. Onnellisuuteen ei tarvita mitään korkealentoista. Riittää, kun on ympärillä oikeanlaisia ihmisiä ja turvallinen koti. Haaveilen aika tavallisista asioista, en mistään övereistä. Kesälomalla olisi esimerkiksi ihana lähteä lomamatkalle jonnekin päin Eurooppaa, ehkä Italiaan. Omakotitalon omistajalla riittää kotona aina jotakin tekemistä. Tällä hetkellä rakennamme avomieheni kanssa saunaa pihassamme olevaan vanhaan hirsitaloon. Lattia on jo valettu ja muutostöitä tehty. Ensi kesänä pääsemme toivottavasti jo ottamaan löylyjä ja vilvoittelemaan pihassa. Ajatuksena on rakentaa myös terassilaajennus, ja sitten kun rahatilanne sallii, hankimme paljun. Haaveilen myös metsästäjätutkinnon suorittamisesta tänä vuonna. On siis alettava lukea lainsäädäntöä ja tutustua eläinlajeihin. Avomieheni on harrastanut metsästystä jo vuosia, mutta oma kipinäni syttyi vasta koiramme Pihlan myötä. Metsästys ja saalis eivät ole se pääasia vaan yhteys koiraan ja luonnossa liikkuminen. Toivon, että pysyn terveenä ja energisenä. Haluan panostaa omaan hyvinvointiini muun muassa unen määrää lisäämällä.” ? P UUSI VUOSI Tuliko luvatuksi? V aikka tähän juttuun haastatellut eivät suurempia lupailleet, niin moni tekee kuitenkin vuoden vaihtuessa lupauksia ja päätöksiä uudesta uljaasta elämästä. Monelta nämä lupaukset myös unohtuvat jo ennen helmikuun alkua. – Päätös on aina lähtökohta muutokselle. Oleellista on, miten päätöksen jälkeen saadaan muutos juurrutettua käytännöksi ja rutiiniksi, muistuttaa Hoppu on hanurista -kirjan toinen kirjoittaja Maarika Maury, joka tekee tavoitteiden viemisestä käytäntöön väitöskirjaa Vaasan yliopistoon. Muutoksia saa paremmin aikaan, kun valitsee yhden päätöksen, johon keskittyy. Jos yrittää samaan aikaan lopettaa alkoholinkäytön ja tupakanpolton, aloittaa liikuntaharrastuksen ja luopua herkuista ja turhasta negatiivisuudesta, voi olla, että yksikään päätös ei toteudu. Ei kannata myöskään asettaa liian isoa tavoitetta. Jos täysin liikkumaton kaveri päättää esimerkiksi alkaa treenata päivittäin puolitoista tuntia, voi päätös kaatua omaan mahdottomuuteensa. Onnistuminen on todennäköisempää, jos aloittaa vaikkapa vartin jumpalla.? P Paperiliitto 1/2019 | 23 ?Antti Martikainen odottaa, että työmaan ongelmiin saadaan vihdoin ratkaisuja. 20-23_uusi vuosi.indd 23 16.1.2019 11:52:38
Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Johannes Wiehn O len aina ollut sellainen porukan hauskuuttaja, vaikken ole koskaan ollut kova puhumaan. En halua olla esillä, vaikka tykkään esiintyä. 15-vuotiaana kiinnostuin dj-hommista. Pääsin kesätöihin mansikkamaalle, mutta jaksoin olla vain viikon. Palkalla sain ostettua levysoittimen. Nuokkarilla aloitin soittamisen, sitten tuli häitä, synttäreitä ja muita yksityistapahtumia. Nyt tuntuu, että dj:nä voisi taas aktivoitua. Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen ja se on hyvä, koska dj:n pitää osata viihdyttää kaikkia. Kotona kuuntelen elektronista musiikkia. Inkeroinen on hyvä paikka asua ja olla. Sain juuri vakipaikan ja ostin ensimmäisen oman asunnon. Muutin siihen uudeksivuodeksi. Neliöitä on 58. Työpaikalle on muutama kilometri, Kymijoelle 25 metriä. Tapetteja olen laittanut muutamalle seinälle ja keittiön kasaamisessa auttoi iskä ja sen tuttava. En ole oikeastaan remontoinut, mutta paljon olen oppinut, samoin kaverit, jotka on olleet mukana tekemässä. Ainakin minun silmääni tulos miellyttää ja tulee hyvä tunne, kun näkee muutoksen. Kuulun tehdaspalokuntaan ja vpk:hon. Ollaan myös käyty auttamassa vpk:ta Lapissa, Ylläksellä. Osallistutaan viikon ajan toimintaan, kun paikallisia on vähän ja matkailijoita eniten. Päivystetään paloasemalla ja vapaa-ajalla lasketellaan. Katselin, kun armeijassa tupakaveri ja myöhemmin yksi työkaveri tekivät taikatemppuja. Kiinnostuin niistä vähitellen itsekin ja aloin harjoitella. Seuraan temppuja myös internetistä ja kokeillaan sitten kaverin kanssa, miten niitä käytännössä tehdään. Esittäessä pitää osata lukea ihmisiä niin, että katsojan voi yllättää. Jos jollain on selvästi paha hetki, ei silloin kannata lähestyä. Temput on siitäkin merkillisiä, että jotkut ei halua millään uskoa, mitä näkevät. Odottelen, että kolmevuotias kummipoikani vähän kasvaa, että voisin pari temppua hänellekin opettaa.? P Niko Kujala viihdyttää vaikka taikatempuilla. Porukan hauskuuttaja Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 24 | Paperiliitto 1/2019 Niko Kujala on 28-vuotias operaattori Stora Enson Anjalan paperitehtaan hiomolla Kouvolan Inkeroisissa. ”Ollaan myös käyty auttamassa toista vpk:ta Lapissa.” PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_parasta elämässä.indd 24 16.1.2019 15:41:59
Paperiliitto 1/2019 | 25 Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA D ELHISSÄ KIRKKAAT VALOT ja kukkameri valaisevat illan hämärää kun useampi hennataiteilija maalaa tarkkoja vetoja morsiamen ja hänen äänekkäästi kikattavien ystävien käsiin ja jalkoihin. Viivojen kanssa on oltava tarkkoja, sillä uskomuksen mukaan mitä tummempi tatuointi, sen onnellisempi avioliitto. Tatuoijilla on kiirettä, sillä Intiassa on parhaillaan menossa hääsesonki. Talvihäät ovat suosittuja sääolosuhteiden takia. Talvihäiden myös uskotaan tuovan onnea nuorelle parille. Häät eivät ole mikään pikkujuttu Intiassa vaan viikon mittainen, tuhansia sukulaisia yhteen saattava sirkus, jossa hintakattoa ei tunneta. Mehndi-hennaseremonia on ikivanha intialainen hääperinne ja yksi viikon mittaisten häiden tärkeimmistä tilaisuuksista. Häiden viettotapoja on tuhansia erilaisia ja ne riippuvat osavaltiosta, uskonnosta, perheen varallisuudesta ja kastista. Häätapahtuma kertoo paljon intialaisesta yhteiskuntarakenteesta. Kaikkein köyhimmätkin perheet haluavat näyttää pystyvänsä kustantamaan hulppeat häät. Mutta kerskailua tärkeämpää on nuoren parin uuteen elämään saatteleminen avioliitoksi kutsutulla sopimuksella, jolla varmistetaan tulevaisuuden varallisuus ja perheen sosiaaliturva. Noin 70 prosenttia avioliitoista on vielä nykyäänkin järjestettyjä. Partnerin löytyminen oman kastin tai uskonnon ulkopuolelta ei ole soveliasta, sillä mikäli siippa on alempikastinen, tai vähävaraisempi, on koko perheen tulevaisuuden toimeentulo vaarassa. Intiassa ei ole juuri lainkaan sosiaaliturvaa, joten sen virkaa toimittaa perhe ja siihen liittyvä laaja verkosto. Verkostolta lainataan rahaa sairauden sattuessa, se huoltaa lasten koulumaksut yhdessä ja avittaa yksilöitä onnettomuuden kohdatessa. Huolella tehdyt naimakaupat takaavat vanhempien eläkepäivät. Avioliittojärjestelyillä perheet usein turvaavat omaisuutensa kuten maa-alueiden pysymisen suvussa. Serkkujen väliset avioliitot eivät ole mitenkään harvinaisia. Monet nuoret uskovat rakastuvansa avioliiton aikana, vaikka tapaavatkin sulhasensa ensimmäistä kertaa vasta kihlaustapahtumassa. Tytön perheen varallisuuden mittaaminen on tärkeää, mutta ei läheskään yhtä tärkeää kuin aviomiehen. Intiassa kun on tapana, että vaimo muuttaa anoppilaan asumaan saman katon alle. Intia on toisaalta nopeasti kehittyvä, kasvava jättivaltio, mutta samaan aikaan se on perinteinen maa, jossa naisen rooli on tarkkaan määritelty kodin seinien sisälle, miehen ja anopin valvovan silmän alle. Naisten työssäkäynti ja uran luominen lasten ohella on suuressa osaa maata vielä enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Työssäkäyvä nainen koetaan usein häpeäksi perheelle, sillä miehen koetaan olevan kykenemätön elättämään vaimonsa. Toki rakkausavioliittojakin on, mutta ne koetaan hetken hullutuksiksi, jotka eivät kestä. Intialaiset väittävätkin, että järjestetyt avioliitot kestävät kolhuja paremmin ja päätyvät harvemmin avioeroon, koska pelissä on paljon. Kiehtovia ovat kuitenkin Bollywood-elokuvien narratiivit, joissa poikkeuksetta sankari ja sankaritar rakastuvat tulisesti ja jopa traagisesti toisiinsa ja päätyvät yhteen vastoinkäymisistä huolimatta. Aito, kuumasti hehkuva rakkaus on ehkä sittenkin osa intialaista sielunmaisemaa, mutta arjen selviytymiseen tarvitaan muutakin kuin elokuvan tuomaa illuusiota? ? P Sosiaaliturvan symboli Intiassa huolella tehdyt naimakaupat takaavat vanhempien eläkepäivät. Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässä.indd 25 16.1.2019 15:42:00
26 | Paperiliitto 1/2019 HIOMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela S uosituimmaksi äänestettiin lehden numero 8 kansi. Se sai yli kolmanneksen kaikista annetuista äänistä. Kansikuvassa kujeili rauman kielen taitaja Aki PeipViime vuoden Paperiliittolehden kansista jokainen sai ääniä. po. Kannen kuvasi Jussi Partanen. Murrejuttu voitti myös juttuäänestyksen. Mari Schildtin kirjoittamassa jutussa haastatellut puhuivat omilla murteillaan. – Hersyvä kieli oli aivan mainio murrejuttu, asiaan oli perehdytty kunnolla, kiitteli juttua äänestänyt Jukka Viita Tampereelta. Lehtien 3, 5 ja 7 kannet saivat saman äänimäärän. 3:n kissakannen kuvasi Maiju PohParhaaksi valittiin Pyyrmanni Nro 8/2018 ? 26.10.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Aki Peippo puhuu luanikkaasti Rauman giäld. Oma murre on vahva osa persoonallisuutta. Hersyvä kieli ”Naapurista löytyi emäntä ja harrastus.” s. 24 #viimeinenniitti s. 4 | Nyt valitaan luottamushenkilöt kaudelle 2019–2020 s. 18 | Perhetapahtuma kesällä 2019 s. 28 1_kansi.indd 1 17.10.2018 11.56.37 Paperiliitto-lehti näkee päivänvalon uudessa kuosissa ensi kesän jälkeen. Millaisessa, siinä voit olla avuksi kertomalla, mitä asioita ammattiliittosi jäsenlehdessä pidät hyvinä. V uoden 2018 lehtien kansija juttuäänestyksen perusteella kiinnostusta herättävät niin ihmiset ja ilmiöt kuin työelämän pulmat ja kehittäminen. Paperiliitto-lehden sisältö pyritään pitämään monipuolisena, hyvin suunniteltuna ja tehtynä. Juttuihin etsitään tuoreita näkökulmia ja otetaan huomioon alueellinen kattavuus. Tavoitteena on julkaista ajankohtaisia, paperiliittolaisten työhön ja elämään vaikuttavia, myös yhteiskunnallisesti tärkeitä aiheita. Mistä aiheista olet itse kiinnostunut? Mistä haluaisit lukea enemmän? Huomaatko, mitä lehdestä puuttuu? Haluatko lukea lehden juttuja myös sähköisesti? Tiesithän, että lehti ilmestyy jo nyt sähköisenä näköislehtenä Lehtiluukku-palvelussa. Loppuvuodesta juttuja on tarkoitus julkaista verkkolehdessä. Anna palautetta ja juttuvinkkejä aiheista ja haastateltavista joko osoitteessa www.paperiliitto.fi tai oheisella lomakkeella. ? P Kehitä lehteä kanssamme Anna palautetta Kerro mielipiteitäsi Paperiliittolehdestä ja ehdota juttuaiheita: Nimi: Postiosoite: Puhelin: Postita osoitteella Paperiliitto-lehti, Paperiliitto r.y., PL 326, 00531 Helsinki 26-27_hiomo.indd 26 16.1.2019 15:46:41
HIOMO Teksti Tiina Suomalainen V aikka Ossi Nyströmin arki on kiireistä – niin kuin se kahden alle kouluikäisen lapsen ja kahden vuorotyötä tekevän aikuisen perheessä on – niin siitä huolimatta kalenterista löytyy aikaa ammattiyhdistystoiminnalle. – Aikaa löytyy, kun on motivaatiota. Haluan olla mukana sanomassa oman mielipiteeni, vaikuttamassa ja pitämässä porukan puolta. Ääntä minusta kyllä lähtee, kun sitä tarvitaan, sanoo Nyström, joka on Sunilan osasto 48:n hallituksen jäsen sekä Stora Enso Metsän luottamusmies Nyström lähti ay-toimintaan mukaan tehtaan uudelleen käynnistämisen jälkeen vuonna 2010, kun työnantaja siirsi puunkäsittelyn Stora Enso Metsälle, ja halusi Metsän työosastolle oman luottamusmiehen. Nyströmin valinta oli selvä, koska hän oli ainut, jolla oli mielenkiintoa ja kaikkien tuki takanaan. – Meillä osastolla hallituksen ja luottamusmiesten kokous on käytännössä sama asia. Läsnä on myös työsuojeluvaltuutettu. Näin saan samalla kertaa monenlaista tietoa ja pysyn hyvin kartalla ajankohtaisista asioista. Kai se tyydyttää myös luontaista uteliaisuuttani, Nyström hymähtää. Nyströmillä on tapana kysellä vuoronvaihdossa oman osastonsa työntekijöiltä, onko mielen päällä sellaisia asioita, joita pitäisi viedä eteenpäin. Hän myös referoi työntekijöille sähköpostilla isompia asioita, joita on kokouksissa käsitelty. Osasto 48:ssa pyörii Nyströmin mukaan sama pieni aktiiviporukka vuodesta toiseen. Poislähtevien tilalle on onneksi aina saatu uutta verta. Osastossa aloitti esimerkiksi uusi sihteeri viime vuonna. – Kun Paperiliitto piti syksyllä nuorisopäivät, oli minulla vuosi liikaa ikää enkä päässyt mukaan. Puhuimme täällä, että jos ikäraja olisi ollut pari vuotta enemmän, olisi meiltä päässyt useampikin osallistumaan. Nyt meitä osallistui muutama, mutta en tiedä, syttyikö kipinä lähteä mukaan toimintaan. ? P Motivaatiota riittää Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Ossi Nyström ? Sunila os 48: hallituksen jäsen ja Stora Enso Metsän luottamusmies. ? Terminaalityöntekijä. Ossi Nyströmille on tärkeää olla mukana pitämässä oman porukan puolta. Paperiliitto 1/2019 | 27 Rauman osasto 42 Pilkkimestaruuskisat Taunolassa la 16.2. klo 9-13. Sarjat: miesveteraanit, miehet, naiset ja nuoret. Apurahaa musiikin tuottamiseen V alkeakoskelainen Mertsi Mäkinen on yksi neljästä SAK:n kulttuuriapurahan saajasta. Mäkinen on Paperiliiton jäsen ja ammatiltaan paperikonemies. Apuraha myönnettiin musiikin tuottamiseen omille yhtyeille sekä laitteiston ja ohjelmiston uusimiseen. Mäkinen soittaa useammassakin bändissä, joista Köyhät Pojat on toiminut 11 vuotta. – Sen oma tuotanto on lähinnä suomirokkia, Mäkinen kertoo. Mäkinen on kokoonpanon kosketinsoittaja. SAK:n kulttuurirahasto myönsi tukea lisäksi valokuvausharrastuksen laitehankintoihin, barokkitanssikursseihin ja keilailuun. Hakemuksia tuli tälle vuodelle yhteensä 114. Apurahojen yhteismäärä on 2 700 euroa. OSASTOT janheimo ja numeron 5 kesämökin VesaMatti Väärä. Murteiden jälkeen toiseksi suosituin juttu oli pyhtääläisen Stina Lahden vuodesta kertova juttu lehdessä numero 10. Kolmannen sijan jakoivat numero 9:n hirvijahti ja numero 10:n tarina Janne Janssonista Mieleinen työaikamuoto Ääniä ropisi myös jutulle 12-tunnin työvuorojen hyvistä puolista numerossa 10 ja Tupakan mittaisesta tarinasta lehdessä numero 7. Imatralainen Matti Rautio äänesti molempia. Sähköja automaatiopuolen tutkintoa ammattiopistossa viimeistä vuotta opiskelevalla Rautiolla on myös paperiprosessinhoitajan koulutus. Edessä on todennäköisesti kesä 12-tuntisessa Imatralla. – Se on itsellekin paras työaikamuoto ja ykköskriteerinä kesätöitä hakiessakin on ollut, että pääsee tekemään 12-tuntista vuoroa, Rautio perustelee. Paperiliitto-lehdessä Rautiota kiinnostavat eniten nuoria, koulutusta ja alalle työllistymistä koskevat aiheet. Lehti tulee aina selattua läpi. – Seuraan myös juttuja muista tehtaista ja aiemmista työpaikoista muun muassa Kuopiosta ja Simpeleeltä. Tuoreet näkökulmat kiinnostavat Inka Salmi Lohjalta kävi viimevuotiset lehdet läpi sähköisesti, sillä Paperiliiton jäseneksi hän liittyi vasta loppuvuodesta. Äänet menivät nuorista liiton jäsenistä kertovalle jutulle ja sen kansikuvalle. – Olen itse alanvaihtaja ja mutta konkari työelämässä. Tein toistakymmentä vuotta töitä hoitoalalla. Sain vakkaripaikan Kirkniemestä ja olen valmistumassa prosessinhoitajaksi. Juttu nuorista kiinnosti, sillä työpaikoilla tarvitaan aika ajoin uutta ajattelua. Aina sitä ei ole ollut helppo ottaa itsekään vastaan, kun ajattelen edellistä uraani. Aiemman liittojäsenyytensä perusteella Salmea kiinnostaa, mitä kaikkea uusi jäsenyys voi tuoda tullessaan. – Sen ehdin lehdestä huomata, että Paperiliitolla on hyvät jäsenedut. Nyt pitäisi olla vielä itse aktiivinen ja selvittää, mitä kaikkea aktiiviselta vaikuttava ammattiosasto tarjoaa. Kansiäänestykseen osallistuneiden kesken arvotut lahjakortit on postitettu voittajille. ? P Mertsi Mäkinen sai SAK:n kulttuuriapurahaa. Matti Rautio selaa lehden aina läpi. Inka Salmea kiinnosti juttu nuorista. 26-27_hiomo.indd 27 16.1.2019 15:46:41
28 | Paperiliitto 1/2019 Äkkilähdöllä minilomalle HIOMO Käytä hyväksesi Paperiliiton jäsenetuja. Käy kurkkaamassa Holiday Clubin lomaviikkojen edulliset äkkilähdöt. Äkkilähdöt tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen loman alkua. Vuoden 2019 alusta kaikissa äkkilähdöissä on 100 euron alennus. Nyt lomailet entistä edullisemmin siis myös Tampereella! Äkkilähdöt näet ja lisätietoja kohteista saat osoitteesta www.holidayclub.fi/yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto@holidayclub.shop ja salasanalla: lomavaraus Äkkilähtöjen varaukset, p. 0300 870 903. Numero palvelee arkisin klo 9-15. Paperiliiton omat viikko-osakkeet Paperiliitto omistaa viikko-osakkeita Holiday Clubin lomakohteissa Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Varsinainen haku kohteisiin tapahtuu kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Kevään haku alkaa 21.2. ja jatkuu 20.3. saakka. Keväällä tulevat hakuun viikot 23 – 52/2019. Lomaviikkojen haku tapahtuu kirjautumalla Holiday Clubin yrityspalveluun www.holidayclub.fi/yrityspalvelu. Ensimmäisellä kerralla sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi. Rekisteröitymiseen tarvitset jäsennumeroasi. Vietä lyhyt kaupunkiloma Tampereella, rauhoitu kansallismaisemissa Punkaharjulla tai katkaise arki kylpylälomalla Vuokatissa, Saimaalla tai Sa ariselällä. Tämän vuoden aikana äkkilähdöistä 100 euron alennus. 28-29_hiomooo.indd 28 16.1.2019 16:02:54
Paperiliitto 1/2019 | 29 HIOMO HIOMO HIOMO URHEILUA, HAUSKANPITOA JA PAINAVAA ASIAA Uusi vuosi toi jälleen liiton tapahtumakalenteriin monenlaisia tapahtumia – löydä omasi! Tässä muutamia poimintoja: 7.1.-17.2. Keilakisat, Kuopio 13.4. Salibandyturnaus, Helsinki 15.6. Perhetapahtuma, Power Park, Alahärmä 9.-11.8. Motoristitapahtuma, Kemi 14.-15.9. Jalkapalloturnaus, Sunila 2.11. Nuorten tapahtuma, Helsinki Työehtosopimusneuvottelut rytmittävät liiton toimintaa tulevan vuoden ajan. Tunnelmaan pääsee osallistumalla syksyn aikana järjestettäviin Ajan tasalla -tilaisuuksiin, joissa ollaan ajan hermolla, kun tes-neuvottelijamme kertovat käynnissä olevista tes-neuvotteluista. Jäsenille on tarjolla myös erilaisia lomaja hyvinvointijaksoja. Lisäksi käytettävissä on kattava koulutustarjonta. Seuraa lomien, koulutusten ja tapahtumien ilmoittelua Paperiliitto-lehdestä sekä liiton wwwja facebook-sivuilta. Lomailusanasto Äkkilähdöt tulevat hakuun kaksi viikkoa ennen loman alkua. Kaikista äkkilähdöistä -100€ normaalihinnoista. Vapaat viikot ovat järjestelmässä jatkuvasti haettavissa olevia lomajaksoja. Kaikki Paperiliiton omistamat lomaviikot tulevat hakuun kahdessa osassa: syksyisin ovat haettavissa viikot 1– 2, ja keväisin viikot 23–52. Arvonta suoritetaan, jos samalle loma jaksolle on useampi hakija. Maaliskuussa 2019 arvotaan lisäksi kaikkien varausjärjestelmään rekisteröityneiden kesken 100 euron Holiday Club -lahjakortti. Kaikkien uusien järjestelmään kirjautuneiden kesken arvotaan Holiday Clubin 100 € arvoinen lahjakortti. Lahjakortti käy maksuvälineenä kaikissa Holiday Clubin kotimaan kylpylöissä. Myös aikaisemmin järjestelmään rekisteröityneet osallistuvat automaattisesti arvontaan. Arvonta suoritetaan 22.3. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Adobe Stock Kuva Ajan tasalla -tilaisuudesta Lappeenrannassa syksyllä 2017. 28-29_hiomooo.indd 29 16.1.2019 16:02:55
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsen rekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointi 30 | Paperiliitto 1/2019 ANSIOPÄIVÄRAHAN TASO 2019 Ansiopäivärahaan ei tullut indeksikorotusta vuonna 2019. Ansiopäivärahan perusosa: 32,40 e. Lapsikorotukset: Yhdestä lapsesta 5,23, kahdesta lapsesta 7,68 ja kolmesta lapsesta 9,90. Palkka kuukaudessa Ansiopäivä raha Korotettu ansiopäiväraha Vuorottelu korvaus 2 500 67,93 75,82 47,55 3 000 77,95 88,07 54,56 3 500 84,79 96,50 59,35 4 000 89,24 102,07 62,47 4 500 93,70 107,64 65,59 VUODEN 2019 VEROKORTIT Älä lähetä verottajan postittamaa verokorttia työttömyyskassalle. Työttömyyskassa saa työttömyysetuuden ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, jolloin ennakonpidätysprosentti on vähintään 25. Jos haluat muuttaa verotustasi, tilaa verottajalta muutosverokortti etuutta varten osoitteesta vero.fi/omavero. Työttömyyskassa saa myös muutosverokorttitiedot suoraan verottajalta, mikäli valitset työttömyyskassan tietojen saajaksi. LYHYTKESTOINEN OPISKELU TYÖTTÖMYYSETUUDELLA Voit opiskella lyhytkestoisesti, enintään 6 kuukautta, ja saada samaan aikaan työttömyyspäivärahaa. Opintojen tulee antaa ammatillisia valmiuksia tai tukea yritystoimintaa. Lisäksi edellytetään, että olet täyttänyt 25 vuotta. Voit jatkaa myös aiemmin keskeytyneitä opintoja, mutta tällöin keskeytyksestä on pitänyt kulua vähintään vuosi. Lyhytkestoisten opintojen aikana sinun on edelleen velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä ja osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin TE-toimiston niitä tarjotessa. Päätöksen siitä, voiko lyhytkestoiset opinnot aloittaa työttömyysetuudella, tekee TE-toimisto. Tarkempia tietoja opinnoista saat TE-toimistosta. AKTIIVIMALLI, AKTIIVISUUDEN KERTYMINEN Vuoden 2019 alusta aktiivisuutta kerryttää myös sivutoiminen opiskelu sekä lyhytkestoinen opiskelu. Aktiivisuutta voi kertyä enintään kuuden kuukauden ajalta. Edelleen aktiivisuutta kerryttää vähintään 18 tuntia työtä, yrittäjänä ansaittu 245,64 euroa tai osallistuminen vähintään viisi päivää työllistymistä edistävään palveluun. Aktiivisuuden seurantajakso on 65 työttömyyspäivärahan maksupäivää. TULOREKISTERI TULEE TYÖTTÖMYYSKASSOJEN KÄYTTÖÖN VUONNA 2020 Työttömyyskassat eivät saa tulorekisteristä tietoja vielä vuonna 2019. Ansiopäiväraha voidaan laskea tulorekisterin tietojen pohjalta aikaisintaan 1.1.2020. 30-31_kassa-ristikko.indd 30 16.1.2019 16:08:25
Paperiliitto 1/2019 | 31 TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 10/2018 täyttäneistä palkinnon sai Riitta Angerias, Maula. ?Tee näin: Täytä ristikko. Palauta se 6.2. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 1”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 10/2018 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 16.1.2019 16:08:33
32 | Paperiliitto 1/2019 Uuteen tessiin totuttelua Kuukausipalkka vaatii totuttelua Polytronicilla Valkeakoskella. Teksti Mari Schildt Kuva Mika Kanerva V alkeakoskella sijaitsevalla pakkausteollisuuden alihankkija Polytronicilla vuosi on alkanut totutellessa uuteen tes:iin. Yrityksessä on siirrytty vuodenvaihteessa paperiteollisuuden sopimuksesta paperinjalostuksen sopimukseen. Se tarkoittaa muun muassa palkkaa neljän viikon välein entisen kahden sijaan. Pääluottamusmies Kari Leppälä kertoo, että neuvotteluja käytiin pitkin viime vuotta. Kompensaatiolaskelma-apua saatiin Paperiliitosta, jotta mitään ansionmenetystä ei sopimusmuodon vaihdoksesta tulisi. Jos vuoden päästä näyttää siltä, että vähennystä on kuitenkin tullut, on sovittu, että yritys korvaa sen työntekijöille. – Liiton apu on tässäkin suhteessa ollut meille korvaamatonta, Leppälä summaa. Jouluherkut muisto vain Terittäjä Valtteri Simolaa kuukausipalkka hiukan kauhistuttaa. – On niin tottunut saamaan tilin kahden viikon välein. Saa nähdä kuinka käy. Joulutauon kuulumisia päivitettäessä hän kertoo, että joulu meni perinteisin menoin. Pukkikin kävi, kun oli koko vuoden ollut kilttinä. Pinna on sopivasti venynyt 13ja 18-vuotiaiden teinien kanssa kotona. – Kyllä niin tekee välillä mieli irrottaa teinit kännyköistään, mutta sotahan siitä syttyisi, hän miettii. LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiteollisuuden työntekijäin liitto oli suunnitellut järjestölehteä liiton tiedotusvälineeksi jo jonkin aikaa. Lehti nähtiin tärkeäksi keinoksi edistää liiton toimintoja sekä kehittää ammattiosastojen toimintaa, joten Paperiliitto-lehti näki päivänvalon tammikuussa 1959. Päivämäärää lehden ensimmäisessä numerossa ei vielä ollut. Lehden historia ulottuu pitemmälle kuin 60 vuoden taakse. Lehden edeltäjä Paperityöläinen-lehti perustettiin vuonna 1917. Lehti ehti ilmestyä vain kaksi kertaa, ennen kuin vuoden 1918 sota keskeytti liiton toiminnan ja sitä kautta lehden ilmestymisen. Lehti alkoi ilmestyä uudelleen vuosina 1920–30. Tämän jälkeen liiton asiat julkaistiin Palkkatyöläinen-lehden liitteenä, ennen oman lehden perustamista uudelleen vuonna 1959. Elettiin paperinkulutuksen kasvun aikaa. Maahan rakennettiin ja suunniteltiin rakennettavaksi uusia tehtaita tai konelinjoja. Paperinkulutuksen arvioitiin kasvavan maailmassa nopeammin kuin eri maiden kansantulon keskimäärä, kulutustaso ja elintaso. Myös ammattiliiton järjestäytymisaste kasvoi ja sitä mukaa myös lehden lukijakunta. Lehti ilmestyi kahden ensimmäisen vuoden ajan joka kuukausi 20-40-sivuisena. Pian tämä ei enää riittänyt liiton tapahtumien ja ajankohdan monenlaisten muutosten uutisoimiseen, joten lehti alkoi vuoden 1961 alusta ilmestyä tabloid-kokoisena joka toinen viikko. Lehden koko säilyi samana 40 vuotta. Lähemmäs nykyistä asuaan lehti muuttui vuoden 2002 uudistuksessa ja se alkoi ilmestyä 10 kertaa vuodessa. Lehden ilmettä uudistettiin jälleen vuonna 2008 ja perusteellisemmin vuoden 2011 alusta. Pientä päivitystä lehden ulkoasuun ja sisältöön on tehty myös tämän jälkeen. Näkyvämpi uudistus 60-vuotiaalle lehdelle on tulossa ensi syksyksi. ? P Paperiliitto-lehden ensimmäinen numero ilmestyi tammikuussa 1959. Paperiliitto-lehti on 60-vuotias Paperiliitto-lehden kanssa samanikäisen jäsenen elämää HYVÄÄ VUOSIKERTAA Paperiliitto-lehden ensimmäisissä numeroissa vuonna 1959 kerrottiin, miten liiton tulojen käyttö jakautuu eli mihin ne markat käytetään. Lehden edeltäjä Paperi työläinenlehti perustettiin vuonna 1917. 32-33_tauko.indd 32 16.1.2019 15:32:50
Paperiliitto 1/2019 | 33 Uuteen tessiin totuttelua Toisaalta hän tunnustaa, että kännyköiden avulla lapset tavoittaa paremmin, kuin entiset teinisukupolvet. Siis puolensa niissäkin härveleissä. Terittäjä Jukka Lehmusto vetelee tänään lounaaksi äitien tekemää kirjolohikiusausta ja toteaa, että jouluherkut ovat muisto vain. Alkavasta vuodesta hän tuumaa, että tänäkin vuonna sitä pysyy vaan hyvän näköisenä, vaikka ikää tulee lisää. Vaimon kanssa on suunnitelmat pohjoisen reissusta jo aloitettu. Maalis-huhtikuun vaihteen aurinkoisille hangille on tarkoitus tähdätä: hiihtämään, kalastamaan ja väriä vaihtamaan. Projektia uudelle vuodelle Terittäjä Heikki Nikkanen pärjäilee sämpylälounaalla. Tänään hän on jyrsinyt levyjä ja polttanut niitä laserilla. – Yleismies Jantusen hommia. Ajatukset kiertyvät jo seuraavaan lomaan, joskin se taitaa kulua tuoreimman perheenjäsenen, labradorinnoutaja Rambon viihdyttämiseen. Rambon mielipuuhaa on rynnistää pitkin metsiä. Sieltä se kanniskelee isännälle keppejä ja kenties jonkun retkeilijän nakkipaketin. Nikkanen miettii, josko Rambosta saisi koulutettua lintukoiran. Siinä olisi alkaneelle vuodelle projektia. ? P ”Liiton apu on tässäkin suhteessa ollut meille korvaamatonta.” ? Polytronicilla Valkeakoskella ruokatauolla Jukka Lehmusto (vas.), Heimo Havia ja Kari Leppälä. TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela E nsin Miika Hostikka ajatteli järjestää kunnon 40-vuotisjuhlat, mutta ei kuitenkaan jaksanut kehitellä ajatusta pitemmälle. Syntymäpäivää kuitenkin vietetään. – Kahvit ja kakut tarjotaan. Vaimo, maailman paras leipuri, leipoo kakun. Vaimo on Hostikan mielestä myös maailman paras ruuanlaittaja, joka osaa tehdä kaikkea. Kotosalla pidettäville synttäreille on tulossa pariskunnan vanhempia, sisaruksia ja lähimpiä ystäviä. Iloa on myös siitä, että tyttären syntymäpäivä on aina puolen vuoden päässä isän syntymäpäivästä. Vuosi on alkanut mukavasti. – Luntakin on, mikä on hyvä, sillä tykkään hiihtää ja lasketella. Hostikka soittaa rumpuja Kaunis Kuolematon bändissä. Haminalaisbändi soittaa suomenkielistä heviä, ”kuolometeliä”. – Keikkakalenteri täyttyy mukavasti kevättä kohti, ja yhtye julkaisee ep:llisen uutta materiaalia ystävänpäivänä.? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Parasta kakkua SYNTTÄRISANKARI Miika Hostikka Asuinpaikka: Pyhältö Syntynyt: 25.1.1979 Syntymäpaikka: Hamina Perhe: vaimo ja 3,5-vuotias tytär, 3 kissaa ja 3 kanaa Työ: Painokoneenhoitaja, Pyrollsack Terveiset: Koko tälle meidän työpaikan porukalle! Kaunis Kuo lematon -bändin rumpali Miika Hostikka saa juhlissaan maailman parhaan leipurin tekemää kakkua. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Milloin Suomesta tuli EU:n jäsenvaltio? 2. Missä sijaitsee moottoriurheilukeskus Kymi Ring? 3. Mitä on mahorkka? 4. Kuka lauloi levylle Love Me Tender? 5. Mikä oli vuoden 2018 katsotuin kotimainen elokuva? 6. Mikä on Valko-Venäjän pääkaupunki? 7. Mitä tarkoittaa sana noviisi? 8. Missä kaupungissa sauhuaa Jämsänkosken paperitehdas? 9. Kuinka monta keilaa sinun on kaadettava saadaksesi "kaadon"? 10. Mihin maahan UPM suunnittelee uutta, isoa sellutehdasta?? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 16.1.2019 15:32:50
34 | Paperiliitto 1/2019 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Vastaukset sivun 33 kysymyksiin 1. Vuonna 1995 2. Iitissä 3. Venäläinen tupakkalaatu 4. Elvis Presley 5. Ilosia aikoja, Mielensä pahoittaja 6. Minsk 7. Aloittelija 8. Jämsässä 9. 10 keilaa 10. Uruguayhin Lunta! Katastrofi! Ilkka Palmu on 46-vuotias tamperelainen maarakentaja, jolla on 4 lasta, vaimo ja vilpitön mieli. Ä R SY K E M ik a Ka ne rv a J ÄÄMYRSKY TULEE ja tuhoaa! Meteorologi lupaa: Seksihelteet palaavat! Säämies varoittaa: Kaikkien aikojen lumimyrsky! Sammakko-ihminen Vääksystä: Ensi kesästä tulee sateeton! Meteorologi: En muista urallani yhtä kovia tuulia kuin huomenna! Niin. Oletteko huomanneet, miten paljon säästä tehdään uutista nykyään verrattuna vaikkapa 30 vuoden takaisiin aikoihin? Ja minkälaisin lööpein! PAPERILIITTO-LEHDEN KOLUMNISTI: HYPERMEGAGIGA-LIIOITTELUA SÄÄ-UUTISISSA! Töihin paluu uudenvuoden jälkeen oli juuri tätä. Edeltävän päivän aikana oli kehuttu monesta tuutista, että kohta iskee talvimyrsky hirmuisella voimalla. Yöllä heräsin vessaan, kuuntelin miten tuuli humisee liesituulettimen hormissa, päästin kissan ulos ja havaitsin että pyryttää. Aamulla piti tehdä 10 minuuttia lumitöitä ennen kuin sain auton nokan baanalle. Töihin saavuttuani havaitsin, että kappas, lunta on tosiaan tuprutellut rakennustyömaan monttuun. Sitten katsoin kelloon, ja huomasin että tänään on talvi. Ryhdyin sellaiseen työhön mitä nyt talvella on, lumen luontiin. Ja tiedättekös: Se ei tuntunut minusta kummalliselta. Jopa siltä tuntui, että kuuluu asiaan. S ÄÄSTÄ ON TULLUT viime vuosikymmeninä salakavalasti yliluonnollinen voima, joka aina yllättää, viivästyttää, hämmästyttää, kummastuttaa. Kun ennen kysyttiin aamulla työkaverilta, että meillä oli kuustoista pakkasta, mites teillä, kyseessä oli huomenta-huomenta-rituaali. Nykyään asiasta on tehty uutinen nettilehteen, 7 yllättävää tapaa suojata pää jäätymiseltä. Ja ensimmäisenä, että pistä pipo päähän. Poikani otti puheeksi syksyllä omituisen kykynsä. Hän oli kertonut eräänä iltapäivänä lukiolaiskavereilleen, että ”Kohta tulee ukkonen, kun on niin painostava ilma.” Kaverit olivat olleet että ”Täh? Mistä sinä sen tiedät?” Pojan kanssa oltiin asiasta samaa mieltä. Että mistä sen tosiaankaan tietää, jos ei koskaan ulkona liiku eikä pidä silmiään ja korviaan auki eikä nuuhki ilmaa, ja mikä tärkeintä, ota opikseen siitä, mitä omat aistit kertovat. Luonto ei ole jotakin, joka on tuolla ulkona ja vaanii. Luonto on meidän koti. Sen kanssa pärjää, jos on niin kuin kotona ollaan.? P Asiasta on tehty uutinen nettilehteen, 7 yllättävää tapaa suojata pää jäätymiseltä. Elvis Presley 34-35_tauko.indd 34 14.1.2019 11:34:55
Paperiliitto 1/2019 | 35 Sudokun ratkaisut sivulta 31 Nro 2 Aineistopäivä ....................................... 6.2. Ilmestyy ..............................................22.2. Nro 3 Aineistopäivä ......................................13.3. Ilmestyy ............................................. 29.3. Nro 4 Aineistopäivä .....................................30.4. Ilmestyy ..............................................17.5. Nro 5 Aineistopäivä ...................................... 11.6. Ilmestyy ............................................. 28.6. Nro 6 Aineistopäivä ..................................... 14.8. Ilmestyy .............................................30.8. Nro 7 Aineistopäivä ...................................... 11.9. Ilmestyy ............................................. 27.9. Nro 8 Aineistopäivä ..................................... 9.10. Ilmestyy ............................................25.10. Nro 9 Aineistopäivä ...................................... 6.11. Ilmestyy ............................................ 22.11. NRO 10 Aineistopäivä ......................................3.12. Ilmestyy ............................................20.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2019 Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi Meille on tärkeää, että perheenjäsenet viettävät aikaa yhdessä. Tuhannet perheet ovat löytäneet yhdessäolon ja liikunnan riemun perhejaksoillamme. Perheesi voisi olla tänä vuonna yksi heistä. Perheiden 1.askel-hyvinvointijaksojen ohjelmasisältöihin ja ajankohtiin tutustumalla löydät perheellesi mieluisimmat vaihtoehdot. TAUKOTILA Lähde lähettilääksi tai opintomatkalle Haluatko kunnon työn lähettilääksi tai opintomatkalle Indonesiaan? H ae mukaan, jos kansainvälinen vaikuttamistyö kiinnostaa, tai haluat nähdä käytännössä, millaista työtä SASK tekee maailmalla. Kunnon työn lähettiläitä koulutetaan maaliskuussa ja opintomatka Indonesian starttaa marraskuussa. Kevään lähettiläskoulutuksessa on luvassa tehokas tietopaketti Suomen Ammattiliitojen Solidaarisuuskeskus SASKin työstä maailmalla ja toimintatavoista Suomessa. Vieraaksi koulutukseen saapuu SASKin Kaakkois-Aasian aluekoordinaattori Orlando ”Marlon” Quesada Filippiineiltä. Hän kertoo työntekijöiden oikeuksien puolustamisesta maassa, jossa ay-aktiiveja jopa murhataan huumeiden vastaisen sodan nimissä. Työpajoissa tutustutaan kampajantyöhön ja ideoidaan myös uutta. Koulutuksen jälkeen uusilla kunnon työn lähettiläillä on valmiudet puhua työelämän globaaleista kysymyksistä, vaikuttaa niihin sekä toimia SASKin äänitorvena eri verkostoissa. SASK maksaa kaikkien osallistujien majoituksen, ruoan ja ohjelman. Pitkämatkalaisille SASK kustantaa myös matkat halvimman julkisen kulkuvälineen mukaan. ?Kunnon työn lähettiläs koulutus 16.-17. maaliskuuta Helsingissä, Vuosaaren Hotelli Rantapuistossa. Hae mukaan viimeistään 8. helmikuuta. ?Opintomatka Indonesiaan starttaa marraskuussa 2019. Haku päättyy 3. helmikuuta. Hakulomakkeen voi täyttää SASK:n nettisivuilta. Matka muutti oman arvomaailman SASKin opintomatkoilla tutustutaan paikalliseen työelämään ja paikallisten ammattiliittojen työhön. Matkaan sisältyy työpaikkavierailuja sekä keskusteluja paikallisten ay-toimijoiden, työnantajien ja työntekijöiden kanssa. SASK on järjestänyt talkooja opintomatkoja jo 1990-luvun alusta asti vuosittain eri puolille maailmaa. Marraskuussa vuorossa on Indonesia. Matka kestää noin kaksi viikkoa, tarkat päivämäärät selviävät alkukeväästä. SASK vastaa matkan järjestelyistä ja sisällöstä. Huomaathan kuitenkin, että matka on omakustanteinen. Kokemukset SASKin opintomatkoilta ovat olleet voimakkaita. Tästä kertoo viime vuonna Mosambikissa käyneen palaute: ”Matka muutti oman arvomaailman. Sanoisin, että kannattaisi tehdä melkein mitä vaan, että matkalle pääsee.” Opintomatkalle lähteviltä edellytetään SASK:n lähettiläskoulutuksen suorittamista. Jos se puuttuu, ehdit hakea mukaan maaliskuussa tai syyskuussa pidettäviin koulutuksiin. ? P SASKin opintomatkat ovat silmiä avaavia kokemuksia. Nro 1/2019 ? 25.11.201 9 ? 61. vuosike rta PAPERI Li it to ”Tempu t ovat merkilli siä, jotkut eivät halua millään uskoa, mitä näkevä t.” s. 24 Ei irtisano misia meillä s. 4 | Ilman tessiä olisit tuuliajo lla s. 16 | Mahdoll isuuksie n vuosi 2019 s. 20 Miljoon a suomala ista asuu yksin. Jouni Savolain en elelee omako titaloss aan luonno n rauhass a. Hyvä näin 1_kansi.in dd 1 16.1.2019 12:36:25 34-35_tauko (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-01-15).indd 35 16.1.2019 12:37:51
Kesäpäivä PowerParkissa! Suosittu perhetapahtuma järjestetään lauantaina 15. kesäkuuta PowerParkissa. Huvipuisto on pelkästään paperiliittolaisten käytössä koko päivän – ilmaiseksi. Tapahtumaan ovat tervetulleita Paperiliiton jäsen ja hänen puolisonsa sekä samassa taloudessa asuvat lapset. Tervetulleita ovat myös lastenlapset. Ilmoittautuminen tapahtumaan starttaa helmikuun aikana. Seuraa ilmoittelua Paperiliitto-lehdestä sekä liiton wwwja Facebook-sivuilta. 160 hehtaaria ikärajatonta riemua, vauhtia, elämyksiä ja aktiviteetteja – tulkaa tekin mukaan! 34-35_tauko (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-01-15).indd 36 16.1.2019 12:38:06