Miehen työ Jouni Hänninen auttaa sairasta isäänsä. Läheisistä huolehtiminen on hänestä itsestään selvää. Nro 1/2016 5.2.2016 58. vuosikerta ”Naurua piisasi silloinkin, kun rekka ajoi ohi ja pyyhkäisi peruukkini mennessään.” s. 24 Maailmalle työn perässä s. 16 | Paperiliitolla 110-vuotisjuhlavuosi s. 20 + 28 | Yökyöpelit-sarja alkaa s. 32 PAPERI Li it to 01_kansi.indd 1 22.12.2016 15.38.08
2-3_sisis.indd 2 22.12.2016 15.39.19
PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Tuovatko pakkolait meille palkka-alet? 6 Työelämän laatu ei saa kehuja, kertoo Hyvän työn mittari. 8 Äänekoskella ja Simpeleellä alkoi yt-neuvottelut. 10–15 Reportaasi Noin kolmannes työssäkäyvistä suomalaisista hoivaa ja hoitaa apua tarvitsevaa läheistä. 16 Työn perässä maailmalle. 20 Kurkistuksia Paperiliiton 110-vuotiselle taipaleelle. 22 Työsuojeluvaltuutettujen uusi kaksivuotiskausi alkoi. 24 Terveisiä ja vinkki Yhdysvalloista! 26–28 Hiomo 26 Kompassissa tapahtuu. Paperiliitto muuttaa. 28 Liiton juhlavuoden tapahtumat, tule mukaan! 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–35 Taukotila 31 Aivojumppaa ristikosta. 32 Uusi sarja yökyöpeleistä alkaa. Sarilla on synttärit, onnea! 34 Ärsykkeen kolumni: Maailman paras tiskirätti. 10–15 Reportaasi Toisia varten Jouni Hänninen ei jätä läheisiään selviämään yksin. Kolmivuorotyön ohessa hän on edunvalvoja sekä isälleen että veljelleen. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Mikko Nikkinen xx ?xx 20 ?Frenckellin paperitehdas toimi Tammerkosken rannalla vuosina 1783–1929. Paperiliiton 110-vuotishistoriasta kertova juttusarja alkaa. V.O.Kanninen / Työväenmuseo Werstas Pentti Vänskä Uusi sarja alkaa. Ensimmäisessä osassa tutustutaan Oulun Stora Enson yökyöpeleiden öisiin puuhiin. 24 ?Marketta Mikanderista on tullut omien kokemusten myötä elinluovutuskortin puolestapuhuja. Mikko Törmänen 2-3_sisis.indd 3 22.12.2016 15.39.20
4 | Paperiliitto 1/2016 KUORIMO Teksti Toimitus Piirros Jarno Kiukas H allitusvastuuseen nousseet Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset saivat hallitusohjelmansa valmiiksi kesän kynnyksellä. Työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi hallituksen tavoitteeksi tuli saada aikaan yhteiskuntasopimus. Yhteiskuntasopimuksen sisällöksi hallitusohjelmassa kirjattiin yksikkötyökustannusten alentaminen viidellä prosentilla, mikä käytännössä tarkoittaa työehtojen heikennystä. Näistä heikennyksistä myös Paperiliitto-lehti on aiemmin kertonut. Näkökulmien esittämistä on syytä jatkaa, sillä edessä on rajuja muutoksia. Hallitusohjelman mukaiset muutokset työlainsäädäntöön ovat lausuntokierroksella. Muutokset koskevat muun muassa mahdollisuutta solmia määräaikaisia työsopimuksia ilman perusteita. Määräaikaisuutta koskevat muutokset ovat silti pientä verrattuna paikalliseen sopimiseen. – Tulevat muutokset vaikuttavat merkittävästi työelämään. Osa on kuitenkin pelkkää pimputtelua siihen verrattuna, mitä palkanalennuksiin tähtäävällä paikallisella sopimisella pystytään tekemään, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Juhlapyhiltä tuplapalkka Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttaminen on törmännyt erilaisiin perustuslaillisiin ja Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin liittyviin ongelmiin – myös muilta kuin työelämää koskevilta osiltaan. Esimerkiksi voi ottaa loppiaista ja helatorstaita koskevat lakimuutosesitykset. Oikeustieteen tohtori professori Niklas Bruun on antanut arkipyhiä koskevan lausunnon työja elinkeinoministeriölle. Siinä Bruun toteaa, miten Euroopan sosiaalisen peruskirjan toista artiklaa on vakiintuneesti tulkittu: jäsenmaat voivat itse määrätä kanPakkolaeista palkka-aleen Hallituksen tavoittelema paikallinen sopiminen saattaa johtaa ulkomaisen työvoiman alipalkkaukseen. Kuinka käy suomalaisen työmiehen? P aperiteollisuudessa on loikattu tuottavuusloikkaa jo monena vuotena peräkkäin. Työpaikkoja on vähennetty, toimintaa tehostettu. Nämä loikat tunnustaa myös työnantaja. Maan hallitus tavoittelee tuottavuusloikkaa koko maan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tähän pyritään työnantajamaksuja alentamalla sekä lomarahoja ja sairauspäiväkorvauksia pienentämällä. Pakkolait ovat edenneet, vaikka niiden valmistelua leimaa kiire ja asiantuntijoita arveluttaa niiden perustuslainmukaisuus. Oman lusikan epäilijöiden soppaan lisäsi Talouspolitiikan arviointineuvosto. Sen mielestä toimet eivät vaikuta työllisyyteen siinä määrin kuin on laskettu. Lisäksi arviot tulevasta palkkatasosta voivat heittää: kun pikalait kerran uhkaavat viedä duunarin palkkapussista melkoisen siivun, se varmasti muistetaan tulevissa palkkaneuvotteluissa. Vauhtisokea hallitus on ajanut itsensä nurkkaan. Se pohtii, runnoako lait väkisin läpi vai kannattaako vielä perääntyä. Runnomalla se säilyttäisi kasvonsa, isänmaan edun nimissä. Perääntymällä se puolestaan turvaisi mahdollisuuden yhteistyöhön työmarkkinaosapuolten kanssa. EK:n päätös jättää keskitetyt ratkaisut historiaan johti syksyllä siihen, että työmarkkinajärjestöjen sopimukseen tähtäävät sormiharjoitukset päättyivät. Tammikuussa suunnitelmat jälleen muuttuivat: EK olikin yllättäen valmis tulemaan takaisin pöytään. Suunnanmuutoksen syynä lienee EK:n halu pelastaa maan hallitus palaamalla neuvotteluihin. Saa nähdä, kuka pelastaa kenet, kun sopimuspaperit ovat valmiit. ? P Runnoen ja hosuen PÄÄKIRJOITUS Vauhtisokea hallitus on ajanut itsensä nurkkaan. VASTARANNAN SUPI En minä pohjoisnavalle. Ihan vaan postilaatikolla käymään. 4-5_kuorimo.indd 4 22.12.2016 16.35.14
Paperiliitto 1/2016 | 5 KUORIMO sallisista juhlapäivistään, mutta tämän jälkeen kansallisilta juhlapäiviltä tulee maksaa korotettu palkka. Lähtökohtaisesti korotetun palkan pitäisi olla vähintään kaksinkertainen normaaliin palkkaan verrattuna. Esimerkiksi Kreikka ja Portugali ovat saaneet huomautuksen liian pienestä erityiskorvauksesta juhlapyhiltä, kun korotus on ollut vain 50-75 prosenttia. Suomen hallituksen lakimuutoshanke juhlapyhiin liittyvien korotusten poistamisesta vaikuttaa tätä taustaa vasten kansainvälisten sopimusten vastaiselta. Laki neuvottelujen sijasta Hallitusohjelmassa on lisäksi sitouduttu paikallisen sopimisen lisäämiseen palkkojen osalta. Palkoista on aina voinut sopia työehtosopimuksen asettamaa minimitasoa paremmin, joten hallituksen kirjaus voi loogisesti tarkoittaa ainoastaan tavoitetta työehtosopimusten minimitason alittavista palkoista. Tätä tulkintaa tukee myös oikeusja työministeri Jari Lindströmin toimeksiannosta laadittu selvitys paikallisen sopimisen edisPakkolaeista palkka-aleen Hallituksen kaavailemat muutokset ovat vapauttamassa ulkomaisen alipalkkaukseen perustuvan kilpailun. tämisestä. Kuten pakkolakeja myös työehtosopimukset alittavia palkkoja koskeva hallituksen viesti on sama: jos tätä mahdollisuutta ei toteuteta työnantajaja työntekijäpuolen keskinäisissä neuvotteluissa, hoidetaan asia lakiteitse työnantajille kuntoon. Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille työntekijöille? Alipalkkauksesta kilpailuetu EU-tuomioistuin antoi Olkiluoto 3:n rakennustyömaalla työskennelleitä puolalaisia sähkömiehiä koskevan ratkaisun helmikuussa 2015. Ratkaisussaan EU-tuomioistuin totesi, että passin väristä riippumatta Suomessa tulee maksaa kaikille täsmälleen yleissitovan työehtosopimuksen mukainen palkka. Tätä kautta ratkaisulla estettiin alipalkkaukseen perustuva kilpailu yritysten ja työntekijöiden välillä, mikä osaltaan turvasi suomalaisten yritysten toimintaa Suomessa. Nyt hallituksen kaavailemat muutokset ovat jälleen vapauttamassa myös ulkomaisen alipalkkaukseen perustuvan kilpailun Suomessa. Esimerkiksi puolalainen yritys voisi sopia työntekijöidensä kanssa vaikkapa 5 euron tuntipalkkaan perustuvan paikallisen sopimuksen, jos tämä hallituksen tavoittelemalla tavalla tulee mahdolliseksi myös suomalaisille yrityksille. Erona on luonnollisestikin se, että suomalainen työntekijä ei tällä palkalla elä eikä siten pysty kilpailemaan eurooppalaisten kollegojensa kanssa. Suomen lähialueilla asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä valtioissa, joiden keskipalkat jäävät selvästi alle 1000 euron kuukaudessa. Tällaisille työntekijöille suomalaisittain arvioiden karkeakin alipalkkaus saattaa tarkoittaa kohtuullista ansiotasoa etenkin, jos kotimaassa ei työtä ole lainkaan tarjolla. ? P 4-5_kuorimo.indd 5 22.12.2016 16.35.14
KUORIMO ? | Paperiliitto ?/???? Työelämän laatu ei saa kehuja LAINATUT Tissien vastakohta ”P on tissien vastakohta. Se ei vedä klikkejä eli lukijoita. Kyseessä on kuitenkin merkittävä suomalaisia työntekijöitä koskettava uudistus. Ihmisten palkoista, lomista ja vapaapäivistä sopimista halutaan viedä ammattiliitoilta ja keskusjärjestöiltä työpaikoille. Paikallista sopimista parempi termi olisi esimerkiksi työpaikkasopiminen tai työpaikoilla sopiminen.” Tuomas Niskakangas, uutistuottaja, Helsingin Sanomat 17.1. ”M ihmiset, tavarat, tieto ja pääomat liikkuvat vähin äänin ja liukkaasti. Sopeutumiskykyisessä yhteiskunnassa ihmisten sosiaalinen liikkuvuus on helppoa. Suomessa ihmisten, tavaroiden ja pääomien liikkuvuus on jäänyt jälkeen Euroopan kehityksestä.” Seppo Saario, sijoittaja, Arvopaperi 21.1. ”I primääri syy on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Niin kauan kuin niitä käytetään vuosi vuodelta enemmän, mitään mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan ei ole, vaikka metsissä ja soilla seistäisiin päällään.” Hannu Ilvesniemi, Luonnonvarakeskuksen professori, Talouselämä 22.1. ”B ja puun mahdollisuudet tuovat Suomeen nyt valonpilkahduksia. Tästä hyvä esimerkki on UPM Kymin sellutehtaan laajennus. Kymi on elävä esimerkki siitä, että puunjalostus ja muu biotalous kasvavat Suomessa nyt vahvasti.” Juha Sipilä, pääministeri, Maaseudun Tulevaisuus 22.1. ” Puun mahdollisuudet tuovat nyt valonpilkahduksia.” SILPPUA Työsuojeluun uusi työryhmä Työsuojelu: Paperiliittoon on nimetty uusi työsuojelun työryhmä. Työryhmä vastaa osaltaan siitä, että liiton työsuojelua koskevat tavoitteet ja visiot otetaan huomioon laajasti liiton toiminnassa, kuten työehtosopimuksesta neuvoteltaessa. Paperiliiton tavoite työsuojelutoiminnassa on edistää kaikkien työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä sekä työhyvinvointia työssä ja työpaikoilla. Liiton visio tapaturmattomasta ja hyvinvoivasta työyhteisöstä tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattitautien määrä vähenee, työpaikkatapaturmien taajuus laskee ja sairauspoissaolot vähenevät kymmenyksen liittokokouskauden loppuun mennessä. Lisäksi liitto kouluttaa ja tukee työsuojeluhenkilöitä kohti entistä parempaa turvallisuuskulttuuria. Liiton hallitus nimitti tammikuun kokouksessaan uuteen työsuojelun työryhmään Paavo Pesosen ja Juha Viitalan UPM:ltä, Markku Leinosen ja Seppo Jäntin Stora Ensolta sekä Petri Kurun ja Reima Halmeen Metsä Groupilta sekä Mika Erosen SCA Hygiene Productsilta. Jalostusta edustaa Tapio Heikkinen Adaralta sekä liiton toimistoa Timo Byman ja Hannu Ulenius. Uuden työsuojelukauden näkymistä eri työpaikoilla voit lukea lisää tästä lehdestä sivulta 18 alkaen. Neuvoja saa puhelimitse avista Työsuojelu: Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet ovat perustaneet valtakunnallisen puhelinneuvonnan. Se palvelee asiakkaita ympäri Suomen kaikkina arkipäivinä kello 8–16.15. Puhelinneuvonnan numero on 0295 016 620. Työsuojeluviranomaisten puhelinneuvonnan aihepiirejä ovat häirintä, syrjintä ja psykososiaalinen kuormitus, työsuhdeasiat, työympäristöasiat sekä rakennusalan työympäristöasiat Tavoite on antaa niin työntekijöille kuin työnantajillekin ohjausta, jotta asiat saadaan hoidettua kuntoon työpaikalla tai tehdä valvontapyyntöjä. Paperiliiton hyvän työn mittari Hyvän työn mittari on laadittu 19 eri kysymyksen avulla, joissa kartoitetaan kahta eri osa-aluetta: Työelämän perusasiat, kuten työntekijöiden terveys, turvallisuus, toimeentulo, työsuhteen varmuus ja sopivuus sekä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Työnteon sujuvuus eli työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet, työn ilo ja mielekkyys, työtahti, työnantajan antama tuki sekä työyhteisön asenne ja yhteenkuuluvuus. Kumpaakin osa-aluetta on mitattu pisteillä 0–100. Hyvä työ Molemmat mittarit vähintään pistettä Melko hyvä työ Toinen mittari vähintään pistettä, toinen vähintään pistettä Keskinkertainen työ Molemmat mittarit vähintään pistettä Melko huono työ Molemmat mittarit alle pistettä, mutta ainakin toinen mittareista yli pistettä Huono työ Molemmat mittarit alle pistettä Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton Hyvän työn mittarin mukaan työelämän laatu paperiliittolaisilla työpaikoilla on hieman heikommalla tasolla kuin SAK:laisilla työpaikoilla keskimäärin. Etenkin melko huonon työn työpaikolla työskentelee selvästi enemmän paperiliittolaisia kuin muiden SAK:laisten liittojen jäseniä. – Hyvän työn mittarin tulosten vertailua SAK:n tuloksiin tulee kuitenkin tehdä pienoisella varauksella, muistuttaa liiton jäsentutkimuksen tekijä tutkija Esa Kaitila. Paperiliittolaisilla työpaikoilla palkkataso on selvästi parempi kuin SAK:laisilla työpaikoilla keskimäärin, mutta Paperiliiton jäseniltä ei tutkimusta varten erikseen kysytty, miten hyvin palkalla tulee toimeen. Tulosten vertailua varten asian merkitys jouduttiin määrittämään laskennallisesti. Kysymyskohtaisissa vastauksista selviää, että paperiliittolaisilla työpaikoilla etenkin työnantajan tasapuolinen kohtelu ja tiedon välitys sekä työn kuormittavuus ja huoli työpaikan menettämisestä ovat heikommalla tasolla kuin SAK:laisilla työpaikoilla. Tuloluokka vaikuttaa Kun hyvän työn mittarin tuloksia tarkasteltiin vastaajien taustaryhmän perusteella, merkitseviä eroja tuli esiin vain eri tuloluokissa olevien vastaajien välillä. Mitä parempi tulotaso vastaajalla oli, sitä korkeamman pistemäärän hän myös sai Hyvän työn mittarista. Muiden taustamuuttujaryhmien välillä ei tilastollisesti merkitseviä eroja noussut esille. P Hyvän työn mittarilla kartoitetaan työelämän laatua. tapyyntöjä. 6-7_kuorimo.indd 6 22.12.2016 15.42.03
KUORIMO Paperiliitto ?/???? | ? Työelämän laatu ei saa kehuja Tonttujoukko varpahillaan E TLA:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä totesi viime syksynä, että olemme 15 prosenttia jäljessä keskimääräisestä kilpailukyvyn tasosta, minkä vuoksi (vain) työntekijöiltä pitää leikata eduista viisi prosenttia. Palkansaajien tutkimuslaitos yritti tuolloin viestittää julkisuuteen, että väite perustuu härskiin kusetukseen, jos kilpailukykyä verrataan vuoteen 2000, jolloin kilpailukykymme oli historiallisessa huipussaan. Lapsenusko kaikenlaiseen höpöhöpöön tulee jo geeneistä. SUORAA PUHETTA Nyt Vihriälän pakkolakeja koskevassa lausunnossakin myönnetään, että ”Tämä ei viittaa tavattoman huonoon kilpailukykyyn, kun otetaan huomioon, että näin mitatun kilpailukyvyn taso 2000-luvun alussa oli pidemmän ajan vertailussa erinomainen.” Ei siis naureta enää Pohjois-Korealaisille. Meilläkään ei koulussa opita laskemaan, mutta lapsenusko kaikenlaiseen höpöhöpöön tulee jo geeneistä. P Juha Koivisto vastaava lakimies Hyvän työn mittari. Kuukausiansioiden väliset tilastollisesti merkitsevät erot Hyvän työn mittari. Kokonaistulokset Kohti sopimusta Teksti Eeva Eloranta-Jokela Miltä sopimukseen pääseminen näyttää ennen uusien neuvottelujen alkua (27.1.), Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala? – Tilanne ei millään tavoin ole helpottunut edellisten yritysten jälkeen, koska EK ei toistaiseksi ole esittänyt minkäänlaista vastaantuloa. SAK:n puolelta liikkumatila on hyvin tiukka. Julkinen paine siihen, että sopimukseen pitäisi päästä, kasvaa koko ajan. Entä jos järjestöjen yhteistä sopimusta ei edelleenkään synny? – Paperiliitto valmistautuu kuitenkin koko ajan liittokierrokseen. Paperiteollisuuden niin sanotun raskaan puolen tes-neuvottelukunnat ovat tavanneet ensimmäistä kertaa 27. tammikuuta. Itse sopimus päättyy 30. syyskuuta. Miten Paperiliitto etenee uuden työehtosopimuksen tekemisessä? – Paperiliitto järjestää Kohti sopimusta -nimellä kulkevan tilaisuuden 14. huhtikuuta liiton ay-aktiiveille. Tilaisuudessa käydään läpi Paperiliiton tavoitteita ja mahdollisuuksien mukaan myös työnantajien tavoitteita. Mitä odotuksia sopimuksen suhteen on? – Sopimuksen syntymisen malliin ja tavoitteisiin heijastuvat ilman muuta maan hallituksen mahdolliset toimet, pakkolait sekä paikallisen sopimisen vieminen lakiin. Keväällä nähdään myös, miten vuosi 2015 on yrityksillä mennyt ja minkälaista osingonjakopolitiikkaa yhtiöt harrastavat. – Paperiliitto toimii tällä neuvottelukierroksella päänavaajana, mikä myös vaikuttaa sopimuksen syntymiseen ja lopputulokseen. P Työmarkkinajärjestöt yrittävät viidennen kerran tehdä hallitukselle vaihtoehtoisen esityksen Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Paperiliitto valmistautuu myös liittokierrokseen, sanoo Petri Vanhala. Eija Valkonen Pakkolait: Hallitus aikoo alentaa Suomen yksikkötyökustannuksia palkansaajien työehtoja heikentävillä laeilla. SAK kokosi kymmenen syytä, miksi esitettyjä lakeja pitäisi vastustaa. Pakkolait kohdistuvat epätasaisesti palkansaajiin. Ne eivät tuo toivottuja vaikutuksia eivätkä kohenna työllisyyttä hallituksen toivomalla tavalla. Hallitus ei ole huomioinut laskelmissaan, miten pakkolait vaikuttavat tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Kilpailukykyä on mahdollista parantaa pakkolakeja oikeudenmukaisemmalla tavalla. SAK:n syksyllä esittämä vaihtoehto ei heikennä työntekijöiden työehtoja lainkaan. Pakkolait suojelevat juridisesti vahvempaa neuvotteluosapuolta eli työnantajaa, eivätkä heikommassa asemassa olevaa työntekijää. Pakkolait rikkovat Suomen perustuslakia kieltäessään työmarkkinaosapuolia sopimasta lainsäädäntöä parempia ehtoja työehtosopimuksiin. Sopimisen rajoittaminen on myös vastoin Suomen allekirjoittamia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Lue aiheesta enemmän osoitteessa www.sak.? . Kymmenen syytä sanoa ei pakkolaeille 6-7_kuorimo.indd 7 22.12.2016 15.42.03
KUORIMO 8 | Paperiliitto 1/2016 SILPPUA Vaatimus reilusta pelistä Tapahtuma: SAK:laiset luottamusmiehet kokoontuivat Tampereella tammikuun kihlauksen vuosipäivänä. Ayaktiivit eivät pitäneet reiluina hallituksen suunnitelmia heikentää työntekijöiden työehtoja pakkolaeilla. Tammikuun 23. päivänä järjestetty Kihloista kahleisiin? –tilaisuudessa yli 400 luottamusmiestä arvioi työmarkkinatilannetta ja hallituksen pakottavaa lainsäädäntöä. Tunnelmat työpaikoilla ovat hämmentyneet ja jopa tyrmistyneet, luottamusmiehet kertoivat. Ihmettelyä ovat herättäneet niin sairauskarenssit, arkipyhien poistot kuin määräaikaisuussäännösten muutokset. Sitä toivottiin, että yhteisistä asioista vielä kerran voitaisiin sopia yhdessä. Paperiliitosta tilaisuuteen osallistui liiton hallitukseen kuuluvia luottamusmiehiä. Tutkimus 12-tuntisesta valmis Tutkittua: Työterveyslaitos on julkaissut tutkimuksen 12-tuntisesta vuorojärjestelmästä. Myös monilla paperiliittolaisilla työpaikoilla järjestelmä on käytössä ja siihen ollaan tyytyväisiä. Nyt on saatu myös tutkimustietoa siitä, miten työvuorot vaikuttavat työntekijöiden uneen ja muuhun hyvinvointiin sekä miten työvuorot kannattaa järjestää teollisessa työssä. Kokonaistyöaika on sama, mutta 12 tunnin järjestelmissä on vähemmän työvuoroja ja pidemmät yhtenäiset vapaat kuin 8 tunnin järjestelmissä. Tutkimuksessa verrattiin 8 ja 12 tunnin järjestelmiä ja tutkittiin kyselyaineistolla vaikutuksia työhyvinvointiin, vireyteen ja uneen. Lisäksi selvitettiin työnantajien rekisteritiedoista sairauspoissaoloja ja tapaturmia eri vuorojärjestelmissä. Hankkeeseen osallistui yhdeksän tuotantoyksikköä Metsä Groupista, Neste Oy:stä ja BillerudKorsnäs Finland Oy:stä.? P Teksti Eeva Eloranta-Jokela S AK:n mukaan viime vuonna Suomessa sai potkut 11 907 työntekijää. Määrä on viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Paperiliittolaisittain isoin irtisanomisilmoitus tuli vuonna 2015 Mondin Lohjan tehtaalta, jossa irtisanottujen määrä oli kaikkiaan 180. Billerud Korsnäsin toiminnan lopettaminen Tervasaaressa vie puolestaan työpaikan 56 henkilöltä syksyyn mennessä. Alan vähennykset ovat jääneet alle puoleen vuoden 2013 luvusta 875. Kuluva vuosi alkoi kuitenkin synkästi, sillä tammikuussa alkoivat yt-neuvottelut kahdella työpaikalla Metsä Boardilla Simpeleellä ja CP Kelcolla Äänekoskella. Määrä yllätys Simpeleellä Metsä Boardin kartonkitehtaalla Simpeleellä alkoivat koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut 18. tammikuuta. Neuvottelut koskevat koko tehtaan henkilökuntaa eli 314:ää henkilöä. Työnantaja arvioi vähennystarpeeksi enintään 45 henkilöä. – Mikäli irtisanomiset tässä laajuudessa koskisivat vain työntekijöitä, se tarkoittaisi käytännössä yhtä kokonaista vuoroa, vertaa pääluottamusmies Mika Viskari. Neuvottelujen syyt ovat työnantajan mukaan tuotannolliset ja taloudelliset. Vaikka tehtaan arkkileikkureita on ajoittain seisotettu, Viskari hämmästelee suurta vähennystarvetta. – Esitys parin henkilön vähennyksestä tai työaikamuodon muutoksesta leikkureilla ei olisi yllättänyt yhtä paljon kuin nyt esitetty vähennys, Viskari sanoo. Yhteistoimintaneuvotteluja työnantaja perustelee myös toimintojen uudelleenjärjestelyn tarpeella. Tuotannon ja kunnossapidon toimintamalleja aiotaan uudistaa. Iso luku Äänekoskella Äänekoskella sijaitsevan CP Kelcon tehtaalla alkoivat yt-neuvottelut vuoden toisella viikolla. Neuvottelut koskevat koko 220 hengen henkilöstöä. Vähennystarpeeksi työn”Mikäli irtisanomiset koskisivat vain työntekijöitä, se tarkoittaisi käytännössä yhtä kokonaista vuoroa.” Paperiteollisuuden yt-neuvotteluissa väheni 236 työpaikkaa viime vuonna. ? Billerud Kors näs lopettaa toimintansa Tervasaaressa. Vuosi alkoi mustasti Tutkimus on saatavilla sähköisesti osoitteessa www.ttl.fi 8-9_kuorimo.indd 8 22.12.2016 16.37.26
KUORIMO Paperiliitto 1/2016 | 9 Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton, Metalliliiton, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin ja Puuliiton yhteisen suurliiton valmistelu jatkuu. Tavoitteena on saada aiesopimus liittojen yhdistymisestä valmiiksi ja käsiteltäväksi liittojen hallinnoille kevään aikana. Liittosihteeri Juhani Siira esitteli Paperiliiton hallitukselle tammikuun kokouksessa aiesopimuksen tulevaa sisältöä. – Sopimuksessa sovitaan yhdistämisen periaatteista, menettelytavoista ja aikataulusta, Siira kertoi. Paperiliiton hallituksen mielestä liittoyhteistyötä ja työtä aiesopimuksen luomiseksi tulee jatkaa. Tavoitteena vuosi 2018 Aiesopimuksessa määritellään lisäksi muun muassa menettelyt miten ammattiosastot liittyisivät uuteen liittoon. Aiesopimuksen yksi tärkeimpiä asioita on sopia työehtosopimusten säilymisestä. Liitoilla on yhteensä 43 työehtosopimusta. Tämän jälkeen alkaa laaja työryhmätyöskentely, joilla selvitetään käytännön toimia liittojen yhdistämisestä. Toteutuessaan vientiteollisuuden suurliiton jäsenmäärä olisi lähes 280 000 henkeä. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan hanke toteutuisi vuoden 2018 alusta.? P P arahiksi joulun alla Helsingin Sanomat julkaisi köyhyyskyselynsä. Tulokset yllättivät jopa tutkijat. Tutkimuksen mukaan yhteiskunnan huipulla ei ole kokemusta köyhyydestä tai edes elämän pienemmistä kolhuista. Jos köyhyys on itselle vierasta, on helppoa kuvitella, että köyhyys on ihmisen oma valinta. Tällöin tulee varmaan ajatelleeksi, että ”Ei Suomessa ole köyhiä, yhteiskunta ruokkii ihmisiä, vaikka he eivät joudu tekemään mitään. Ihmiset ovat laiskoja.” Jos köyhyyden ymmärtäminen alkaa olla yhteiskunnan huipulla vaikeaa, niin se ehkä selittää myös nykyisten yritysjohtajien suhtautumista työväkeensä. ”Miksi nämä kurittomat lapsenomaiset muurahaiset eivät suostu tinkimään eduistaan, vaikka se SAATTAISI pitää tehtaan käynnissä vaikkapa edes viikon pidempään?” ihmettelee vuorineuvos Tuura. Tajuamatta, että kaikki yhtiön työntekijät eivät saakaan samaa palkkaa kuin hän, vaan joutuvat tekemään päivittäin valintoja Lidlin hyllyjen välissä jo nykyisilläkin tuloillaan. Ja vaikka Tuura tämän tajuaisi, hän lohduttautuisi sillä ajatuksella, että hänelle tuleekin maksaa ylivoimaisen älynsä ja ahkeruutensa vuoksi. Sillä köyhyyskyselyn mukaankin rikkaat eivät elintasoaan häpeä, mutta köyhät häpeävät. Tehtaan lopettaessa toimintansa vuorineuvos osallistuu retriittiin, joka järjestetään Guatemalan viidakossa, työntekijä taas osallistuu TE-toimiston kurssille säilyttääkseen oikeutensa päivärahaan. Siinä missä toinen tutkiskelee sisintään alkuasukkaiden kannattelemassa kantotuolissa, toinen tutkii tyhjenevää lompakkoaan huurteisella kylmäasemalla. Ehkäpä näitä maailmoja ei tässä elämässä enää saada kohtaamaan, mutta tulisiko huomio kiinnittääkin siihen, mitä ihan tavalliset ihmiset toisistaan ajattelevat? Riittääkö meiltäkään myötätuntoa työpaikkansa tai terveytensä menettäneelle? Osaammeko enää edes puhua ihmisenä ihmiselle? ? P Ihmisenä ihmiselle PITUUSLEIKKURI Tehtaan lopettaessa toimintansa vuorineuvos osallistuu retriittiin Guatemalan viidakossa. antaja on arvioinut enintään 50 henkilötyövuotta. – Syiksi ilmoitettiin tilausten merkittävä väheneminen, raju hintakilpailu ja globaali CMC-valmistuksen ylikapasiteetti. Vuoden sisällä meillä on käyty jo kahdet neuvottelut lomautuksista, mutta silti määrä tuntuu isolta, kuvailee pääluottamusmies Timo Pulli. Äänekoskella valmistettua CMC:tä eli karboksimetyyliselluloosaa käytetään muun muassa öljyteollisuudessa. Tuotteen markkinoihin vaikuttaa nyt myös maailmantalouden vaisuus Pullin pääluottamusmiesaikana yt-neuvottelut käydään viidettä kertaa. – Kaikin keinoin yritämme välttää, ettei tulisi kovia irtisanomisia, Pulli sanoo. Työntekijät ovat olleet suoraan yhteydessä myös yhtiön amerikkalaisjohtoon ja kertoneet olevansa huolissaan suunniteltujen vähennysten vaikutuksista työturvallisuuteen ja työssä jaksamiseen. – Tapanamme on ollut olla suoraan yhtey dessä ylimpään johtoon, jos se on tuntunut tarpeelliselta, kuten nyt. Viesteihimme on myös vastattu. Ainakin meitä on kuunneltu, Pulli toteaa. ? P Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Valmisteilla aiesopimus Vuosi alkoi mustasti Metalliliitto Paperiliitto, Puuliitto ja TEAM valmistelevat suurliittoa. Vientiteollisuuden suurliiton jäsenmäärä olisi lähes 280 000 henkeä. Ei ja Va lk on en 123rf 8-9_kuorimo.indd 9 22.12.2016 16.37.27
10 | Paperiliitto 1/2016 LÄHEISHOIVA Toisia varten Jouni Hänninen on suora selkäinen suomalainen mies, joka ei jätä läheisiään selviämään yksin. Kiintymys. Jouni Hänninen auttaa sairasta isäänsä. Auttaminen tulee häneltä luonnollisesti. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen 10-15_p+ñ+ñjuttu.indd 10 22.12.2016 16.38.51
12 | Paperiliitto 1/2016 LÄHEISHOIVA K aksi miestä puistonpenkillä. Edessä kimmeltää Saimaa, veneitä lähtee ja saapuu, aurinko porottaa kuumasti. Nuorempi istuu pitkänä ja ryhdikkäänä. Vanhemman ryhti on painunut kasaan. Jokin hänen asennossaan kertoo, että elämä on iskenyt kovalla kädellä. Miehet muistelevat menneitä. Miten hienoa olikaan käydä kesäisin järvellä ja mökillä! Se oli miehiä yhdistävä juttu, vaikka nokkapokkaa aina välillä tulikin. Kun on aika lähteä, poika auttaa isänsä ylös. He kävelevät autolle hitaasti, sillä isän kulkeminen on vaivalloista. Oikea jalka ei nouse, vaan laahautuu perässä. Mein ukko ja pikkuveli Kun imatralaisen Jouni Hännisen isä sai ensimmäisen aivohalvauksen 39-vuotiaana, olisi isän pitänyt hidastaa tahtia. 60-vuotiaana, vuonna 2012, iski toinen halvaus. Se vei toimintakyvyn ja elämänilon. Puhumisesta ja liikkumisesta tuli hyvin vaikeaa, ja mieli syöksyi pohjamutiin. – Tuntuu todella pahalta, kun toinen on vankina omassa ruumiissaan. Ei tuollaista kohtaloa toivoisi edes pahimmalle vihamiehelleen. Isä on elänyt viriilin ja aktiivisen elämän, ja nyt se kaikki on loppu, Jouni sanoo. Itse asiassa Jounin isä on Jounia vain runsaat kymmenen vuotta vanhempi isäpuoli, mutta Jounille hän on aina ollut ”mein ukko”. – Ei minulla ole muuta isää koskaan ollutkaan. Olin 9-vuotias, kun mutsi ja isäukko alkoivat seurustella. Isä oli luonteeltaan hieman äkkipikainen ja suuttua töksähtelevä, mutta aina hän ja Jouni ovat toimeen tulleet. Mitä nyt Jounin villi teini-ikä hieman koetteli välejä. Kun Jouni oli 16-vuotias, hänelle syntyi veli, jolla oli Downin syndrooma. Suhde veljeen muotoutui läheiseksi. – Olen hoitanut pikkuveljeäni pienestä pitäen. Kun Arja ja minä panimme hynttyyt yhteen, veljeni oli meillä usein hoidossa ja leikki myös meidän poikien kanssa. Edunvalvojaksi Viime keväänä Jounin pieni ja hento 72-vuotias äiti uupui miehensä omaishoitajana ole?Edunvalvoja. Kun Jounista tuli isänsä virallinen edunvalvoja, elämä helpottui todella paljon. ?Avuksi. Paperihommien lisäksi Jouni auttaa isäänsä hänen kuntoutuksensa järjestämisessä. ” Velvollisuus tämä ei missään nimessä ole. Rakkaus taas kuulostaa oudolta.” 10-15_p+ñ+ñjuttu.indd 12 22.12.2016 16.38.53
Paperiliitto 1/2016 | 13 LÄHEISHOIVA kerrostalokaksiossa Imatran keskustassa on huoletonta. Jouni ja Arja puuhaavat paljon kimpassa: harrastavat liikuntaa, käyvät tanssimassa, siivoavat, hoitavat läheisten asioita. Toissa vuoden syksyllä Jouni ja Arja alkoivat käydä myös vapaaehtoistöissä vanhusten palvelukodissa. Molemmilla olivat ”omat mummot”, joita he ulkoiluttivat. Idea kumpusi siitä, että moni vanhus on yksinäinen eikä pääse ulos, vaikka haluaisi. – Puolisen vuotta me heitä ulkoilutimme, mutta sitten homma hiipui vanhusten omasta toiveesta. Minun 96-vuotias tyttöystäväni oli sitä mieltä, että minun olisi parasta etsiä joku nuorempi ja parempikuuloinen ulkoilutettava. Lauantai-iltapäivänä Arjan tultua töistä on aikaa alkaa tehdä Jounin pikkuveljen vuosiraporttia. Keittiönpöytä peittyy lippuimiseen. Oli löydettävä jokin toinen ratkaisu. Päätettiin, että isä muuttaa palvelutaloon. Muuton myötä Jouni alkoi hoitaa isänpuolensa asioita. Ilman virallista edunvalvojan asemaa se oli kuitenkin aikamoista rumbaa. – Joka ainoaan paikkaan – pankkiin, puhelinyhtiöön, vakuutusyhtiöön, Kelaan – piti hankkia erillinen valtakirja, johon isä oli raapustanut allekirjoituksen. Siksi päätimme, että isä hakee minua hänen edunvalvojakseen, Jouni kertoo. Maistraatilta tuli ensin kielteinen päätös, vaikka lääkäri ja sosiaalihoitajakin puolsivat asiaa. Maistraatin perusteluna oli, että koska asioiden hoitaminen on sujunut aiemminkin ilman virallista edunvalvojaa, niin se sujuisi myös jatkossa. Myönteinen päätös tuli vasta käräjäoikeudelta. – Se helpotti elämää todella paljon. Nyt laskut tulevat suoraan minulle ja pystyn hoitamaan monet asiat puhelimitse. Ei tarvitse aina mennä paikan päälle jonottamaan. Edunvalvojana olo ei ole Jounille uutta, sillä hän on myös pikkuveljensä virallinen edunvalvoja. Pikkuveli asuu kehitysvammaisten palvelukodissa. Vaimon kanssa Jouni ja Arja istuvat sohvalla kylki kyljessä. On perjantai-ilta ja televisiosta tulee ampumahiihtoa. Kun Jouni miettii vastauksia kysymyksiin, hän kääntyy usein Arjan puoleen. – Miten se menikään, mamma? Pariskunta on ollut yhdessä jo 34 vuotta. Nyt on menossa väljä elämänvaihe: Omat pojat ovat jo aikuisia, eikä lastenlapsia vielä ole. Omakotitalo on myyty ja asuminen ?Empatia. Isän kohtalo kouraisee Jounia. Ennen niin aktiivinen ihminen on vankina omassa ruumiissaan. 10-15_p+ñ+ñjuttu.indd 13 22.12.2016 16.38.54
14 | Paperiliitto 1/2016 LÄHEISHOIVA hin ja lappuihin. Arja täyttää kaavaketta sitä mukaa, kun Jouni käy läpi muistiinpanojaan Excel-taulukosta. Menojen ja tulojen on täsmättävä tismalleen. Läheisiä ei jätetä Jouni auttelee myös äitiään – tekee pientä remonttija korjaushommaa ja käy välillä kaupassa. Arjankin vanhempia jeesataan tarvittaessa. Ihmiset auttavat läheisiään velvollisuudesta, tunnesiteen takia tai rakkaudesta. Jouni miettii, että hänen motiivinsa lienee tunneside, kiintymys. – Auttaminen tulee ihan luonnollisesti. Olemme samaa perhettä ja kai sitä jokainen haluaa pitää läheisistään huolta. – Velvollisuus tämä ei missään nimessä ole. Rakkaus taas kuulostaa oudolta. Se on varattu puolisolle. Edunvalvonta vie aikaa lähes päivittäin, mutta Jouni ei ota stressiä asioista. Kun jotakin on tehtävä, niin se on tehtävä. Jouni tekee Suomen Kerralla kolmivuorotyötä, kolmevitosta. Lisäksi hän on pääluottamusmies. Jounin työnantaja tietää tilanteen, ja aikaa asioiden hoitamiseen järjestyy tarvittaessa. – Teen sisään tunteja tai otan pari tuntia pekkasia. Vastavuoroisuus toimii – olen myös itse valmis joustamaan, jos työnantaja pyytää vaikkapa jäämään ylitöihin. Iltavuorot jättävät aamupäivät vapaiksi, joten silloin on paras aika hoitaa asioita. Myös aamuvuorojen jälkeen Jouni saa jotakin tehtyä, vaikka väsymys painaa jäseniä ja silmäluomia. Yövuoroviikoilla ei jää energiaa tehdä mitään ylimääräistä. Pikkuveljen asioiden hoitaminen on vaivatonta. Jouni maksaa laskut ja siirtää rahaa tilille, jotta veli voi käydä kahvilassa tai vaikkapa ostaa vaatteita. Pikkuveljestä Jouni ei ole huolissaan, sillä hän elää aktiivista elämää. Toisin on isän kanssa. Jouni toteaa useaan otteeseen, miten kovasti toisen kohtalo kouraisee. – Käyn hänen luonaan pari kertaa viikossa. Istun hetken huoneessa ja juttelen niitä näitä. Olen vienyt hänelle pienen pallon, jota hän voisi puristella käsivoimien vahvistamiseksi. Kesäisin kannustan häntä pihalle köpöttelemään. Kaikki pienikin liikunta veisi kuntoutumista hieman eteenpäin. Onko Jouni miettinyt, miten haluaisi itse tulla hoidetuiksi vanhana? – Kai sitä toivoo, että oma jälkikasvu huolehtisi. Minun ajatusmaailmassani lapset auttavat tarvittaessa vanhempiaan ja päinvastoin. Jouni päivittelee lehtijuttuja, joissa lapset valittavat, että oma äiti tai isä ei ole päässyt ulos tai pesulle moneen päivään. – Miksi he eivät mene itse hoitamaan vanhempiaan? Ilmeisesti se ei ole kaikille itses täänselvää. Miehen työ Jouni istuu Imatran Kylpylän kuntoutusosastolla osastosihteerin huoneessa. Talviau rinko kurkistelee viistosti verhon takaa. Jounia väsyttää, sillä hän sai yöllä nukuttua vain kolme tuntia, ja takana on jo aamuvuoro. Jouni on tullut kylpylään järjestämään kuntoutusta isälleen. Osastosihteeri tutkailee tietokonetta. Ensimmäinen aika olisi tarjolla perjantaina. – Otetaan se. Haluan tulla itsekin mukaan ensimmäiselle käynnille, että näen, mitä siellä tehdään, Jouni sanoo. Jouni ja osastosihteeri keskustelevat myös invataksikuljetuksesta. Jounin pitää soittaa Kelaan ja sopia vakiotaksin käyttöoikeudesta. Kylpylän jälkeen Jouni poikkeaa pikaisesti isän luona kertomassa kuntoutuksen toteutumisesta. Sitten Jouni istahtaa taas Volvonsa rattiin ja kääntää keulan kohti kotia. Mieluiten hän olisi mennyt töistä suoraan kotiin ja ottanut torkut. Mutta, jos hän on luvannut jonkin asian hoitaa, sen hän myös tekee.? P ? xxx ” Minun ajatusmaailmassani lapset auttavat tarvittaessa vanhempiaan ja päinvastoin.” ?Kimpassa. Jouni ja Arja tekevät paljon asioita yhdessä. 10-15_p+ñ+ñjuttu.indd 14 22.12.2016 16.38.54
Paperiliitto 1/2016 | 15 LÄHEISHOIVA Teksti Tiina Suomalainen S uomessa aikuisilla lapsilla ei ole laillista velvoitetta hoitaa omia vanhempiaan näiden sairastuessa ja vanhetessa, kuten on monessa muussa eurooppalaisessa maassa. Meillä on silti vahva kulttuurinen normi läheisten hoivaamiseen ja auttamiseen. Noin kolmannes työssäkäyvistä suomalaisista hoivaa ja hoitaa apua tarvitsevaa läheistä tämän korkean iän, vamman tai sairauden vuoksi. Väestön ikääntymisen ja laitoshoidon purkamisen myötä läheishoiva tulee vielä kasvamaan. Jouni Hännisen lisäksi moni muukin paperiliittolainen sovittelee yhteen palkkatyötä, omaa arkeaan sekä läheishoivaa. Yksi heistä on Stora Enson Kaukopään tehtaan laboratoriossa työskentelevä Birgitta Hoffren. Hän hoitaa 90-vuotiasta äitiään, joka sairastaa Alzheimerin tautia. – Käyn kaupassa. Katson postin, järjestelen paikkoja, lämmitän ruokapalvelun tuomaa ruokaa. Pidän äidille seuraa. Varaan lääkärit ja vien äidin sinne. Joskus teen jotakin isompaa, kuten sulatan pakastimen. Kotihoito käy äidin luona kaksi kertaa päivässä. He antavat lääkkeet ja hoitavat hygieniapuolen. Riittämättömyyttä Läheishoiva tarkoittaa läheisen hoivaamista ja asioiden hoitamista ilman sopimusta omaishoidosta. Läheishoivaa tekevää tukee se, että työpaikalla ymmärretään tilanne. Työaikajoustot helpottavat arkea ja järjestyvät yleensä paikallisesti sopimalla. Monet omaisiaan hoivaavat käyttävät työaikapankkia, liukuvaa työaikaa, lomapäiviään, pekkasiaan, palkattomia vapaita ja vuorotteluvapaita. Hoffren ei ole hyödyntänyt työaikajoustoja muuten kuin tekemällä takaisin ne tunnit, joita joutuu olemaan pois jonkin akuutin asian vuoksi. Äidin lääkärikäynnit hän varaa omiin työvuoroihinsa sopiviksi. Kolmivuorotyötä tekevä Hoffren käy äitinsä luona lähes päivittäin. Äiti asuu lähellä tehdasta, joten Hoffren sovittaa vierailut työmatkoihin. Viime syksynä paketti kävi liian raskaaksi. Äiti muuttui vihamieliseksi Hoffrenia kohtaan. Hoffren uupui ja keskittymiskyky töissä hävisi. Hän jäi parin viikon sairauslomalle. Hoffren vaati kotihoidon palaveria, jossa kartoitettaisiin äidin tilannetta. – Sanoin, että jotakin on tehtävä, jotta minut saadaan taas työkuntoiseksi. Silloin kotihoitajat kävivät äidin luona vain kerran päivässä vaihtamassa lääkelaastarin. Lopputuloksena päätettiin, että kotihoitajien käynnit tuplataan. Silti huoli, riittämättömyys ja syyllisyys ovat jatkuvia seuralaisia. – Miten äiti oikein pärjää? Riittääkö minulla tietoa ja taitoa hänen hoitamiseensa? Teenkö minä kuitenkaan tarpeeksi? ? P Lähde: Työssäkäynti ja läheisja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen. Toim. Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi, 2015. Työn ja hoivan sovittamista ?Pelisilmää. Iltavuoroja edeltävä aika on paras hetki hoitaa läheisten asioita. 10-15_p+ñ+ñjuttu.indd 15 22.12.2016 16.38.55
16 | Paperiliitto 1/2016 TYÖ ULKOMAILLA Mikko Hänninen muutti Mäntästä Düreniin ja Mikko Lindqvist Myllykoskelta Sydneyhin. Toisen sai lähtemään olosuhteiden pakko, toisella vanha haave. Työ vei ulkomaille Mikko Hänninen muutti Mäntästä leivinpapereiden jalostustoimintojen mukana Saksaan. 16-19_t+Âiss+ñ_ulkomailla.indd 16 22.12.2016 16.43.50
Paperiliitto 1/2016 | 17 TYÖ ULKOMAILLA Teksti Johanna Nordling, Saksa Päivi Arvonen, Australia Kuva Martin Mohr D üreniläisen kerrostaloasunnon ovella vastaan tulvahtaa kinkkupiiraan ja kahvin tuoksu. Mikko Hänninen toivottaa tervetulleeksi kotiinsa, jossa hänen lisäkseen asuvat vaimo Tanja ja lapset Artturi sekä Maria. 35-vuotias Hänninen on Metsä Tissuen leivinpaperitehtaalla jalostustyöntekijänä, arkkileikkurin ajajana. Hän lähti Saksaan viisi vuotta sitten olosuhteiden pakosta, sillä Suomessa tehtaat kaatuivat jatkuvasti alta. – Kun Mäntästäkin päätettiin siirtää leivinpaperin jalostustoiminnot Saksaan, rapsutin päätäni, ettei tästä tule mitään. Päätin lähteä mukaan, Hänninen kertoo. Aluksi hänen roolinsa oli opettaa paikallisia työntekijöitä, eikä edes kielimuuri estänyt sitä. – Osaamiseni on niin vahvaa, ettei tarvinnut oikeastaan puhua kenenkään kanssa. Tiesin, mitä pitää tehdä, näytin sen muille puoliksi viittomalla, hän kertoo naurahtaen. Se suurin ero Saksalainen paperitehdas ei käytännössä juuri eroa suomalaisesta: kolmivuorotyösysteemi, työskentelyolot ja työn sisältö ovat varsin samanlaiset. Hännisen mukaan suurin ero on siinä, että Saksassa käytetään paljon vuokratyöntekijöitä. – Meille suuri osa työntekijöistä tulee vuokratyöfirman kautta, ja jos kaikki menee hyvin, he saavat ehkä vuoden päästä työsopimuksen, hän kertoo. – Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Vaihtuvuutta on paljon ja jonkin verran huliviliporukkaa. Toisaalta vuokramiehet saavat tilaisuuden näyttää osaamistaan ja tuovat joustavuutta systeemiin. Saksassa paperiala ei ole suurin teollisuuden ala, vaan moni päätyy sinne vaikkapa autoteollisuudesta. Niinpä Hännisen työtovereista kaikilla ei ole edes paperialan koulutusta, vaan hänen rinnallaan työskentelee automekaanikkoja, yksi puolivalmis sähkömies ja eräs entinen jalkapallotähti. Monia kansallisuuksia Erilaista Suomeen verrattuna on myös työporukan kansainvälisyys. Hännisen vuoroon kuuluu neljä saksalaista, italialainen ja kaksi turkkilaista. Yhteinen kieli on saksa, henki on hyvä, eikä riitaa haasteta, vaikka kulttuurierotkin ovat olemassa. – On tavallaan kiellettyä käydä tiettyjä keskusteluja. Pitää kunnioittaa muita kulttuureita, esimerkiksi muslimeilla on omat juttunsa, enkä minä niitä rupea arvostelemaan, Hänninen linjaa. Saksassa ollaan hierarkiatietoisempia kuin Suomessa, joten kun Dürenin tehdas saa johtoportaan vierailijoita, monen työTyö vei ulkomaille 16-19_t+Âiss+ñ_ulkomailla.indd 17 22.12.2016 16.43.50
18 | Paperiliitto 1/2016 kaverin polvet tutisevat, sen Hänninen on pannut merkille. – Ja sellaisenkin eron olen huomannut, että saksalaiset eivät millään haluaisi pysäyttää viallista konetta, se on heille kunniaasia. Jos kone on rikki, se on täällä iso katastrofi, Hänninen lisää. Palkalla saa enemmän Viiden vuoden aikana perhe on jo kotiutunut hyvin Düreniin, 100 000 asukkaan kaupunkiin Kölnin kupeessa. Hännisen työsuhde on vakituinen, palkka samansuuruinen kuin Suomessa, mutta rahalla saa enemmän, kiitos matalamman hintatason. Vaimo Tanja on jäänyt kotiäidiksi – ratkaisu, johon Hänniset ovat tyytyväisiä. Ovathan lapset vielä pieniä ja vaimon kotona olo tuo perheelle lisää yhteistä aikaa. – Suurin kaipuu on aitoa luontoa kohtaan, vannoutunut metsäja kalamies Hänninen sanoo. – Täällä metsässäkin on asfalttipolku: luonto on valmisteltu vierailua varten. Saksassa pitää elää kuitenkin saksalaisesti. Hänninen on oppinut arvostamaan kaupunkilaisharrastuksia: kuntoilua, kahvilassa istumista, pitkiä kävelyitä ja leikkipuistokäyntejä. Työpaikalla hän tuntee olevansa arvostettu: – Jos saksalainen osaa auton tehdä, kyllä suomalainen osaa paperitehdasta pyörittää. Suomalaisia arvostetaan täällä hyvin paljon. Perusasiat eivät muutu Mikko Lindqvist ei jäänyt etsimään Suomesta uutta työpaikkaa saadessaan tiedon Myllykosken paperitehtaan lopettamisesta. Tammikuussa 2012 hän aloitti työt Australian Sydneyssä Orora -paperitehtaassa. Lindqvist, 46, haaveili jo opiskeluaikana ulkomaille lähdöstä. Valmistuttuaan paperitekniikkainsinööriksi hän aloitti työt vuonna 1993 Kouvolan Myllykosken paperitehtaassa, jossa hän työskenteli vuoromestarina ja päivämestarina. – Työpaikka meni alta. Se oli hyvä tilaisuus miettiä muita vaihtoehtoja. Ajattelin, että nyt tai ei koskaan, Lindqvist kertoo työpaikallaan Sydneyssä. Keskustan tuntumassa sijaitseva Ororan paperitehdas tuottaa pakkausmateriaalia sataprosenttisesta kierrätysmateriaalista. Lindqvist työskentelee paperikoneen märän pään prosessieksperttinä. – Paperinteko on paperintekoa kaikkialla maailmassa. Perusasiat eivät juuri muutu, Lindqvist toteaa rauhallisesti. Koti löytyi kävelymatkan päässä tehtaasta. Lyhyt työmatka on lähes viiden miljoonan asukkaan kaupungissa suurta ylellisyyttä. Ammattisanasto takkusi alussa Lindqvist on viihtynyt uudessa työpaikassaan hyvin. Ensimmäiset viikot olivat haasteellisimmat. – Aluksi tuntui, ettei tästä tule mitään. Kielitaito oli isoin haaste, sanavarastoa ei ollut tarpeeksi. Myös erilaiset englannin aksentit tuottivat päänvaivaa. Tehtaan työntekijöillä on monikulttuurinen tausta ja syntyperäisten australialaisten tapaan ääntää englantia kestää ummikolta yleensä hetki totutella. ” Lapset eivät enää suostuisi muuttamaan täältä pois.” TYÖ ULKOMAILLA ? ? Inkerinsuomalainen Tanja Hänninen muutti Suomeen 1990-luvulla. Mikko-isän työn takia perhe asuu nyt Saksassa. Äidin sylissä Maria ja isän kyljessä Artturi. ? Työpaikan mentyä alta Mikko Lindqvist toteutti haaveensa ja muutti ulkomaille. Erona aiempaan työkokemukseen oli se, että Myllykoskelle mennessään Lindqvist oli vastavalmistuneena kokematon työntekijä. Sydneyn tehtaassa hän olikin kokenein henkilö, koska uuden paperikoneen myötä tehtaan kaikki työntekijät olivat vaihtuneet. – Työntekijät ovat nuoria tai melko nuoria ja heillä on hyvä työmotivaatio ja työmoraali. Heitä on ollut ilo kouluttaa ja ohjata. Työturvallisuuteen liittyvät määräykset tuntuivat ainakin aluksi korostuvan enemmän kuin Suomessa. – Meillä on muun muassa sääntö, ettei edes toimiston puolella saa kävellä samanaikaisesti kun puhuu kännykkään. Sääntö tuli voimaan yhden työntekijän kompastuttua portaissa kännykkä korvalla. Hyvä työilmapiiri Lindqvist kokee, että tehtaan johto välittää ja pitää hyvää huolta työntekijöistään. – Kerran vuodessa järjestetään perhepäivä, jolloin on tarjolla paljon ruokaa ja ohjelmaa, kaikkien työntekijöiden toivotaan osallistuvan koko perheen voimin tapahtumaan. Lindqvistillä oli aluksi useampia suomalaisia työkavereita, sillä uusi loppuvuonna 2012 käynnistynyt paperikone on Pöyryn suunnittelema ja Metson toimittama. Koneen kunnossapitoa valvoivat aluksi Valmetin työntekijät. Nyt suomalaisia työkavereita on enää yksi. Ororan paperikone edustaa maailmanlaajuista huipputasoa. Päivi Arvonen 16-19_t+Âiss+ñ_ulkomailla.indd 18 22.12.2016 16.43.52
Paperiliitto 1/2016 | 19 PAPERIDUUNARIN MAAILMA – Tuotantokapasiteetti on 6 metrin levyiselle 80–200 gramman kartongille nyt noin 60 tonnia tunnissa mutta huippukapasiteetti on jopa 70 tonnia tunnissa, Lindqvist kertoo. Lindqvistin päivittäinen työaika on aamuseitsemästä iltapäivään neljään. Palkkatasoonsa hän on tyytyväinen. Työviikko on viisipäiväinen. – Päivystysvuorot jaetaan 9 henkilön kesken. Kuukausipalkka sisältää sekä päivystysvuorot että kohtuullisen määrän ylitöitä eikä ylityökorvausta tai päivystyslisää makseta erikseen kuten Suomessa. Vapaa-ajalla kalaan Lindqvistin työpöydän takaisella sermillä on sekä Australian että Suomen liput ja kuvia Lindqvistin rakkaasta harrastuksesta kalastuksesta, josta mies ei saa uudessa kotimaassaan kyllikseen. Lindqvistin perhe eli vaimo sekä 13ja 15-vuotiaat lapset ovat viihtyneet Australiassa ja Sydneyssä hyvin. – Tämä on valtavan iso maa, jossa riittää upeita rantoja ja luontokohteita. Olemme tehneet perheen kanssa paljon retkiä autolla pitkin rannikkoa. Suomesta ei kaipaa kuin ehkä ruisleipää eikä ainakaan talvea. Kavereiden ja suvun kanssa voi pitää kätevästi yhteyttä internetin kautta, Lindqvist kertoo. Lindqvistin perhe on jäämässä Australiaan ainakin toistaiseksi. – Lapset eivät enää suostuisi muuttamaan täältä pois.? P ? Prosessioperaattorin vuosipalkka vaihtelee ikälisien ja työtehtävien vaativuuden mukaan, yleisin vaihteluväli on 104 250–146 000 AUD eli 74 153–103 849 euron välillä. Tuntipalkat vaihtelevat 31–49 AUD:n eli 22–35 euron välillä. ? Vuosilomaa prosessioperaattorilla on 4–5 viikkoa ja palkallista sairauslomaa 10 päivää vuodessa. Useimmilla työntekijöillä on yksilöllinen sairausvakuutus, joka korvaa sairausajan hoitoja ja palkkaa. ? Sellu-, paperija kartonkiteollisuus työllistää Australiassa 3 404 työntekijää 156 tehtaassa. ? Kolme suurinta yritystä Australian Paper, Visy and Norske Skog hallitsevat 70 prosenttia koko teollisuusalan liikevaihdosta. ? Norske Skog on ainoa sanomalehtipaperia valmistava tehdas Australiassa. Lähteet: www.ibisworld.com. au Pulp, Paper and Paperboard Manufacturing in Australia: Market Research Report www.cfmeu.asn.au CFMEU, The Construction, Forestry, Mining and Energy Union Vuosipalkka vaihtelee Australia Teksti ja kuvat Päivi Arvonen O roran vanha paperitehdas on viimeisten vuosien aikana kokenut suuren muutoksen. Aiemmin tehtaan kaksi paperikonetta työllistivät noin sata työntekijää. Uusi, vuonna 2011 avattu tehdas työllistää 40 ihmistä. Muutoksen myötä lähes kaikki tehtaan työntekijät vaihtuivat. Geo? Roberts, 42, on tyytyväinen työpaikkansa. Hän on suorittanut lukion jälkeen kaupan alan ammattitutkinnon ja työskennellyt teollisuuden työtehtävissä 23 vuotta. – Australiassa on tarjolla paljon tilapäistöitä, mutta etenkin perheelliselle on hyvä saada vakituinen ja varma työpaikka. Roberts työskentelee 10 prosessioperaattorikollegansa kanssa 12 tunnin työpäiviä jaksoissa, joissa aamuja yövuorojen jälkeen on 1-5 vapaapäivää. Vapaapäivät ovat kolmen lapsen isälle arvokkaita, sillä Australiassa vanhemmat usein kuljettavat lapsensa kouluun ja osallistuvat monin tavoin näiden harrastuksiin. Vapaa-aikaan kuuluu myös matkustamista ja urheilua. Roberts asuu Sydneyn esikaupunkialueella ja kulkee työmatkansa autolla. Matka kestää liikenteestä riippuen noin 45 minuuttia. – Työnantaja ei tarjoa kuljetusta, mutta työkavereiden kesken voidaan sopia kimppakyydeistä. Työpäivän aikana prosessioperaattoreilla on tunnin mittainen tauko, jolloin nautitaan usein kotoa tuodut eväät. Ruokaa voi ostaa myös työpaikan kahvilasta. Ammattiyhdistysaktiivi Ororan paperitehtaalla kaikki työntekijät kuuluvat CFMEU -ammattiliittoon, jolla on yhteensä noin 140 000 jäsentä. CFMEU on Australiassa rakennus-, metsä-, kaivosja energiantuotantoteollisuuden merkittävin ammattiliitto. Roberts on CFMEU:n paperija selluosaston Sydneyn osaston puheenjohtaja. – Yleisesti ammattiliitot eivät ole kovin suosittuja ja niiden jäsenmäärät laskevat. Niihin on liittynyt niin paljon poliittisia ja korruptioskandaaleja. Australiassa paperiteollisuuden alalla ammattiliiton edustajat neuvottelevat yhtiön johdon kanssa paikallisesti 3-4 vuoden työehtosopimuksista. ? P Varma työpaikka Geo? Roberts on työskennellyt neljä vuotta Sydneyssä Orora Paper -paperitehtaassa prosessioperaattorina. Työviihtyvyyttä lisäävät mukavat työkaverit sekä varmuus töiden jatkumisesta. Geo? Roberts on tyytyväinen työpaikkansa. 3404 henkeä 156 Kpl Metsäteollisuus työllistää Tehtaita Sydney Jo ha nn a N or dl in g 16-19_t+Âiss+ñ_ulkomailla.indd 19 22.12.2016 16.43.53
20 | Paperiliitto 1/2016 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Mielivaltaa murtamassa Teksti Kalle Kallio K irjanpainaja J.C. Frenckell oli ostanut Tampereelta paperitehtaan, jonka parisataa työntekijää valmistivat käsin paperia. Vuonna 1841 tehtaalle hankittiin Suomen ensimmäinen paperikone. Kone oli noin kaksikymmentä metriä pitkä ja 160 senttiä leveä. Kuivaussylintereitä oli aluksi vain kolme ja nopeimmillaan se valmisti 60 metriä paperia minuutissa. Käsityöhön verrattuna kone oli kuitenkin mullistavan tehokas: uuden koneen kehuttiin poistavan Suomesta paperipulan ja Frenckell valmisti 1840-luvulla enemmän paperia kuin muut tehtaat yhteensä. Paperi tehtiin vielä lumpuista. Raaka-ainetta keräsivät sadat lumppurit, jotka olivat usein maaseudun köyhiä lapsia, sokeita, rampoja tai muuten työkyvyttömiä. Tehtaalla poistettiin ensin saumat ja napit ja revittiin lumput käsin riekaleiksi. Sen jälkeen kone hakkasi ne pienemmäksi ja pölyt pudisteltiin pois. Lumput pestiin ja valssissa niihin sekoitettiin hienonnettuja olkia, liimaa, liitua, alunaa ja myöhemmin puuhioketta. Sellun laajamittainen valmistus alkoi vasta 1880-luvulla. Työläisen rankka arki Ensimmäisten paperityöläisten asema ei ollut häävi. Paperia tehtiin kahdessa 12 tunnin vuorossa ja kone seisoi vain sunnuntaina. Lomaa oli kirkollisina juhlapyhinä sekä muutaman kerran vuodessa, markkina-aikaan. Vuorokaverin sairastuessa oli tehtävä tämänkin vuoro, kolmekin vuoroa peräjälkeen. Vuorot vaihtuivat aluksi keskiyöllä ja keskipäivällä, mutta myöhemmin vuoronvaihto oli kello kuudelta aamuin illoin. Töissä oli myös paljon tehtaalaisten lapsia. Vielä 1840-luvulla työntekijän ja työnantajan suhde oli paperitehtaalla samanlainen kuin maatalojen rengeillä ja piioilla. Työntekijä pestattiin vuodeksi kerrallaan ja hän oli isäntänsä suojeluksessa: tehtailijan piti huolehtia asunnosta, mutta työpaikkaa ei saanut vaihtaa kesken vuotta. Esimerkiksi vuonna 1841 Frenckell maksoi paperirengilleen Kustaa Stoltille kuukaudessa 2 ruplaa ja 29 kopeekkaa ja sitoutui antamaan asunnon lisäksi 5 tynnyriä rukiita, 3 kapanalaa Tampereen paperityöläisten lippu on suurlakkovuodelta 1905. Ensimmäiset paperitehtaat olivat työntekijöille kovia paikkoja. Paperiliiton 110. juhlavuoden historiasarja alkaa. 20-21_historia.indd 20 22.12.2016 16.46.25