PAM 05/2022 - Lehtiluukku.fi

Xxxxxxxx PÄÄVIESTI KOULUTUSEKSTRA Katso syksyn kurssitarjonta ja ilmoittaudu mukaan! TILIPÄIVÄ Näin varmistat, että palkkasi on maksettu oikein EPÄKOHDAT PUHEEKSI Pääluottamusmies Pipsa Valtonen uskaltaa tarttua vaikeisiinkin asioihin NRO 5/2022 • 31.8.• 23. VUOSIKERTA
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Tule Turvaan Turva on kotimainen ja asiakkaidensa omistama vakuutusyhtiö, jonka voitot käytetään asiakkaiden hyväksi alennuksina ja laadukkaina palveluina. Meiltä saat alan parasta palvelua ja vakuutat elämäsi rakkaimmat asiat helposti ja yksinkertaisesti. Tässä kolme syytä valita meidät. Meiltä saat palvelua haluamallasi tavalla puhelimitse, verkossa sekä ajanvarauksella. Tutustu etuihisi turva.fi/pam Täyden kympin liittoja omistaja-alennukset 1. 2. Ylivoimainen palvelu – EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen voittaja jo kymmenen kertaa 3. Mutkaton asiointi Mä opin ihan just takaperinvoltin. Mä otin ihan just urheiluvakuutuksen.
PAM.FI 5/2022 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? ”Kansalaisopistoista löytyy jokaiselle jotakin” SUOMESSA TOIMII JOPA 176 KANSALAISOPISTOA, JOTKA TARJOAVAT KURSSEJA KIELISTÄ KEITTIÖTAITOIHIN. KANSALAISOPISTOJEN LIITON TOIMINNANJOHTAJA JAANA NUOTTANEN KANNUSTAA KAIKKIA PAMIN JÄSENIÄ TUTUSTUMAAN OMAN LÄHIALUEENSA OPISTON TARJONTAAN. “KANSALAISOPISTOJEN LIITTO on vuonna 1919 perustettu valtakunnallinen edunvalvontaorganisaatio. Liitolla on pieni, mutta pippurinen, neljästä työntekijästä koostuva henkilökunta. Meidän tehtävämme on kansalaisopistojen tunnettavuuden lisääminen ja niiden toiminnan tukeminen. Teemme paljon töitä myös sen eteen, että saamme joka vuosi uusia opiskelijoita mukaan kansalaisopistotoimintaan. VIIME AIKOINA kansalaisopistojen toteuttama vapaa sivistystyö on löydetty uudelleen. Opistoilla on suuri rooli esimerkiksi maahanmuuttajien kielikoulutuksessa. Kurssikalentereista löytyy runsaasti myös työllistymistä tukevia koulutuksia. Kansalaisopistot ovat todella keskeinen aikuisten kielikoulutuksen toteuttaja. Valtakunnallisesti opistojen kursseilla voi opiskella jopa 40 erilaista kieltä. KORONAN MYÖTÄ etäopetus on lisääntynyt. Yhä useammat kurssit toteutetaan jatkossakin verkossa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö paikan päällä järjestettäviä kursseja edelleen olisi. Etäkurssit ovat mahdollistaneet sen, että erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset pystyvät osallistumaan aikaisempaa paremmin kursseille. Etäopetus voi sopia paremmin esimerkiksi vuorotyötä tekevälle. KAIKKI PAMIN JÄSENET ovat tervetulleita opiskelemaan mitä tahansa oppiainetta kansalaisopistoihin. Opiston kurssilta voi hakea innostusta niin työelämätaitojen kehittämiseen kuin uuden oppimiseenkin. Moni käy hakemassa kursseilta vastapainoa arkeen itseilmaisun, kulttuurin ja taiteen kautta. Kurssien hinnat ovat pääsääntöisesti hyvin kohtuullisia, mihin edellyttää myös laki vapaasta sivistystyöstä. UKRAINAN SODAN SEURAUKSENA kiinnostus ukrainan kieleen ja kulttuuriin on kasvanut voimakkaasti. Aihepiiri näkyy tällä hetkellä vahvasti opistojen tarjonnassa. Kansalaisopistojen kurssit on koottu yhteen kansalaisopistot.fi-sivustolle. Sivulla voi käydä tutkimassa, mitä ajankohtaisia aiheita, kieliä ja taitoja opistoissa opetetaan syksyllä. Kannustan jokaista lähtemään mukaan opistojen toimintaan!” //EEMELI PELTONEN K U V A : E E V A A N U N D I JAANA NUOTTANEN TYÖSKENTELEE Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtajana. HARRASTAA vaativan työn vastapainoksi monipuolisesti kuntoliikuntaa ja -urheilua. HAAVEILEE siitä, että yhä useampi suomalainen löytäisi kansalaisopistojen pariin. KUKA? PAM.FI 5/2022 3
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA MIKÄ TYÖSSÄOLOEHTO? Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki Työssäoloehdon täyttyminen on yksi ansiopäivärahan edellytyksistä. Se täyttyy, kun työttömyyskassan jäsen on 28 kuukauden tarkastelujakson aikana ollut palkkatyössä vähintään 26 kalenteriviikkoa. Tarkastelujaksoa voidaan tarvittaessa pidentää mm. päätoimisen opiskelun vuoksi. Yli 18-vuotias opiskelija voi kerryttää työssäoloehtoa esimerkiksi kesätöissä. Työssäoloehtoon huomioidaan ne viikot, joiden aikana työehtosopimuksen mukaista palkallista aikaa on ollut vähintään 18 tuntia. Oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan syntyy, kun työssä oloehto täyttyy. Työssäoloehtoa voi kuitenkin kerryttää vain sellais ella palkkatyöllä, josta peritään työttömyysvakuutus maksu. Koska työttömyysvakuutusmaksu peritään 1.8.2022 alkaen vain 18 vuotta täyttäneiden palkkatuloista, oikeus ansiopäivärahaan voi syntyä jatkossa vain täysiikäisenä tehdystä työstä, oppivelvollisuuden päätyttyä. Ennen 1.8.2022 tehty työ voidaan edelleen lukea työssäolo ehtoon, vaikka henkilö ei olisi ehtinyt täyttää 18 vuotta. Työssäoloehtoa kerryttävät työviikot säilyvät 28 kuukauden tarkastelujakson ajan. ESIMERKKI #1 Työttömyyskassan jäsen täyttää 18 vuotta 31.8.2022. Hän on ehtinyt täyttää työssäoloehdon 17vuotiaana tekemällä työtä 1.2.31.7.2022. Hän voi saada ansiopäivärahaa 1.9.2022 alkaen, sillä työssäoloehto on täyttynyt ennen lakimuutoksen voimaan tuloa ja oppivelvollisuus on päättynyt. ESIMERKKI #2 17vuotias ottaa opintojensa ohella vastaan osaaikaisen työn 1.10.2022. Hän tekee työtä 18 tuntia viikossa ja palkka on työ ehtosopimuksen mukainen. Työ ei kuitenkaan kerrytä työssä oloehtoa, sillä 1.8.2022 alkaen alle 18vuotiaan tekemästä työstä ei peritä työttömyysvakuutusmaksua. Alle 18-vuotiaana tehty työ ei kerrytä työssäoloehtoa 1.8.2022 alkaen Laajennettua oppivelvollisuutta koskevan lakimuutoksen myötä työttömyysvakuutusmaksuja ei 1.8.2022 alkaen peritä alle 18vuotiaana tehdystä työstä. Lakimuutoksella on vaikutusta myös ansiopäivärahaan oikeuttavan työssäoloehdon kertymiseen. TK0522.indd 1 16.8.2022 16.21
PAM.FI 5/2022 5 50 vuotta työelämässä. MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Jaana Nuottanen? SÄÄLLINEN TYÖ kuuluu kaikille MITEN ELÄKE MUODOSTUU? UUSI LUOTTAMUSMIES IN ENGLISH AHVENANMAAN ASIALLA TÄSSÄ JA NYT TARKISTA PALKKASI ERÄOPPAANA LAPISSA VIHREÄ SIIRTYMÄ KOULUTUSEKSTRA HYVINVOINTIA KURSSILTA TAPAHTUMAT Luettuasi tämän lehden tiedät, miten palkkalaskelma kannattaa tarkistaa. 3 6 12 16 18 20 22 24 27 28 33 42 44 Mistä kaikesta kertyy eläkettä? TÄSSÄ NUMEROSSA “Ilmastopäästöjä on pienennettävä.” Paljonko sitä saa ja koska eläkkeelle pääsee? Asiantuntijat vastaavat kymmeneen eläkettä koskevaan kysymykseen. Presidentti Tarja Halonen tekee töitä kestävän kehityksen ja säällisen työelämän eteen. 6 sdksaaard ja hjhsfkjd 12 44 28 Esa Hukkanen auttaa, neuvoo ja valmentaa pamilaisia uralla eteenpäin. K A N N E N K U V A : S U S A N N A K E K K O N E N
6 PAM.FI 5/2022 Presidentti Tarja Halonen toimii aktiivisesti erityisesti kestävään kehitykseen, tasa-arvoon ja rauhanvälitykseen liittyvien kysymysten parissa.
PAM.FI 5/2022 7 P residentti Tarja Halonen, 78, toivottaa tervetulleeksi toimistolleen ja kuljemme eteisaulan läpi valoisaan neuvotteluhuoneeseen. Luottamustoimet lukuisissa järjestöissä ja verkostoissa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin ovat pitäneet presidentin kiireisenä toisen kauden päätyttyä vuonna 2012. Halonen toimii aktiivisesti erityisesti kestävään kehitykseen, tasa-arvoon ja rauhanvälitykseen liittyvien kysymysten parissa. Niistä muistuttaa myös presidentin rinnassa komeileva ympyränmuotoinen pinssi. Se symboloi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla vuoteen 2030 mennessä. Säällinen työ osa kestävää kehitystä Kestävän kehityksen tavoitteissa näkyy myös Tarja Halosen oma kädenjälki. Vuosituhannen alussa monilla yhteiskunnan tasoilla havahduttiin siihen, että kansainvälistyneet työmarkkinat ja vapaasti liikkuva pääoma olivat muuttaneet työnteon ehtoja voimakkaasti. Osa työntekijöistä hyötyi entistä laajemmista työmarkkinoista, mutta monille se tarkoitti kurjistuvia työoloja ja turvattomampaa asemaa. Halonen toimi tuolloin YK:n työjärjestön ILO:n asettaman Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission toisena puheenjohtajana. Hän puhui aktiivisesti sen puolesta, että työ huomioitaisiin keskeisenä ihmisen elämään, yhteiskuntaan ja oikeudenmukaisen kehitykseen vaikuttavana tekijänä. Kyse ei ole pienestä asiasta, koska sillä, millä ehdoin työtä tehdään, on keskeinen rooli myös köyhyyden poistamisessa. Kun työntekijä saa palkkaa, joka riittää ravitsevaan ruokaan, asumiseen ja perheen elättämiseen, köyhyys vähenee. Maailmankomission työ loi pohjan sille, että ILO omaksui käsitteen decent work, johon viitataan suomeksi sanapareilla kunnon työ, säällinen työ tai ihmisarvoinen työ. Säällinen työ edistää tasa-arvoa ja torjuu köyhyyttä PAMin kunniajäsen presidentti Tarja Halonen oli rakentamassa vuosituhannen alussa YK:n tavoitetta työstä, joka on kaikille turvallista, tasa-arvoista ja riittävän toimeentulon takaavaa. Siihen on kuitenkin yhä matkaa, myös Suomessa. MINNA RAITAPURO / kuvat EEVA ANUNDI MAAILMANLAAJUISTA KUNNON TYÖN PÄIVÄÄ vietetään 7. lokakuuta. Teemapäivä muistuttaa, että jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön, joka takaa elämiseen riittävän palkan ja on turvallista.
8 PAM.FI 5/2022 ”Haimme sellaista sanaa, joka kertoisi kohtuullisuudesta. Olen itse käyttänyt tällaista länsisuomalaista sanaa kuin säällinen.” Säällinen työ tarkoittaa turvallista ja riittävän toimeentulon takaavaa työtä, joka ei syrji ketään ja kunnioittaa myös oikeutta perustaa ammattiliittoja ja liittyä niihin. Säällinen työ on keskeinen käsite myös tasa-arvon, ympäristön ja rauhan kannalta. Myöhemmin säällinen työ sisällytettiin YK:n vuosituhattavoitteisiin ja niitä seuranneeseen Agenda2030:een. ILO:n työryhmän vetäminen nosti samalla Halosen kansainvälisen tason vaikuttajaksi. ”Onnistuimme tehtävässämme kolmessa vuodessa. Se on ollut myönteisin kansainvälisen komissiotyön kokemukseni”, hän kertoo. Pitkäjänteinen kansalaisvaikuttaja Poliittisella ja kansainvälisellä urallaan Halonen on tasoittanut tietä kaikille naisille yhteiskunnan johtotehtäviin. Hän oli ensimmäinen naispuolinen juristi SAK:ssa, ensimmäinen naisoikeusministeri, -ulkoministeri sekä -presidentti. Vähemmälle huomiolle on jäänyt hänen pitkäjänteinen työnsä ihmisoikeuksien, demokratian, kansalaisyhteiskunnan, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi lukuisissa kansalaisjärjestöissä niin kotimassa kuin kansainvälisestikin. Tähän rooliin pureutuu KATRI MERIKALLION vuonna 2020 julkaistu kirja Erään aktivistin tarina. Pitkälle uralleen Halonen ponnisti Helsingin Kalliosta, jossa sijaitsee myös nykyään hänen toimistonsa ja kotinsa. Työläiskodissa sodan jälkimainingeissa kasvanut Halonen oppi varhain moniarvoisuutta, solidaarisuutta ja yhteistyön merkitystä. LYYLIäiti ojensi sanomaan me eikä minä. ”Menneisyyttä ei voi muuttaa, tulevaisuudesta ei tiedetä, mutta nykyisyyttä Presidentin toimisto sijaitsee Helsingin Kalliossa, jossa hän on myös asunut suurimman osan elämästään. Tarja Halonen laskee olleensa mukana työelämässä yhteensä puoli vuosisataa. “Halonen on tasoittanut tietä naisille yhteiskunnan johtotehtäviin.”
PAM.FI 5/2022 9 rakennetaan niin, että se olisi turvallinen kaikille. Ei sen tarvitse olla ikävystyttävä, mutta sen pitää olla tasa-arvoinen. Se on ollut hyvä pohja”, hän tiivistää. Kallio kasvatti Halosen myös tekemään kovasti työtä ja ymmärtämään erilaisia ihmisiä. Sieltä kumpusi kipinä ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolustamiseen. ”Ammattiyhdistysliikkeessä ja myöhemminkin urallani olen ollut paljon tekemisissä globalisaation kanssa. Siinä on omat hyvät puolensa, mutta sillä on kyllä selkeästi kahdenlaiset kasvot ? toiset häviävät ja toiset voittavat.” Kohti tasa-arvoisempaa työelämää Presidentin toimiston seiniä koristavat taulut kertovat uran lukuisista merkittävistä hetkistä valokuvin, kunniakirjoin ja lehtileikkein. Halonen laskee olleensa mukana työelämässä yhteensä puoli vuosisataa. ”Merkittävin työelämän muutos oman urani aikana on ollut se, että naisten oikeuksista on tullut ihmisoikeuskysymyksiä”, hän sanoo epäröimättä. Kun Halonen valmistui juristiksi ja aloitti työuransa 1960-luvun lopulla Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sosiaalisihteerinä, naisten työssäkäynti oli tervetullut lisä perheen talouteen ja antoi naisille toimintamahdollisuuksia. Samalla pidettiin itsestään selvänä, ettei työssäkäynti saanut olla pois perheeltä ja läheisistä huolehtimisesta. ”Naiset tekivät kaksinkertaisen työtaakan. Itsekin olen sen omassa kodissani kokenut.” Ay-aktiiveina toimineet vanhemmat huokaisivat helpotuksesta, kun Tarja-tytär siirtyi opiskelijapolitiikasta töihin juristiksi SAK:lle. Halonen kuvaa ay-liikettä tärkeäksi kasvukodikseen ja rakkaaksi alueeksi, jossa hän toimi vuosikymmenen verran. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että työväenliikkeessä olivat omat haasteensa: raja työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyi ja erot ”naisten ja miesten tehtävien” välillä olivat selkeitä huomattavine palkkaeroineen. Kun Halonen sai ANNA -tyttärensä, tuotiin hänelle synnytysosastolle sairaan lapsen hoitosopimus tarkastettavaksi, sillä ”sairaalasta kotiin päästyä ei siihen olisi aikaa”. ”Sanon aina itse pilke silmäkulmassa, että ei kuulkaa kenenkään tarvitse olla sankari! Asioiden pitää järjestyä ilman, että kenenkään tarvitsee ryhtyä sankariksi.” Taja Halonen on tehnyt merkittävää työtä ihmisoikeuksien, demokratian, kansalaisyhteiskunnan, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. K U V A : L E H T IK U V A / A F P / S E B A S T IE N F E V A L
10 PAM.FI 5/2022 Uusia esikuvia Kun Halonen aloitti uransa kansanedustajana, hänestä tuli pian sen jälkeen myös yksinhuoltaja. Kysyttäessä, miten työuran ja perheen yhteensovittaminen mahtoi tuohon aikaan sujua, hän hörähtää nauruun. ”Ei sitä oltu yhteen sovitettu!” Hetken päästä hän vakavoituu. ”Toisaalta pienen lapsen äitinä kansanedustajan työ oli siinä kohtaa helpompaa kuin työ ammattiyhdistysliikkeen juristina, sillä eduskunnassa pystyi siihen aikaan ainakin jossakin määrin itse järjestämään työaikarytmitystä”, hän pohtii. Kansainvälinen työjärjestö ILO on yksi lukuisista YK:n järjestöistä, joissa Tarja Halonen on vaikuttanut presidenttikaudellaan ja sen jälkeen. Viime vuosina ILO:n päätavoitteena on ollut säällisen työn toteutuminen maailmanlaajuisesti. Nykyistä hallitusta Halonen pitää merkittävänä suunnannäyttäjänä työn ja perheen yhteensovittamisessa. ”Minusta on ollut aivan riemastuttavaa, että ministerit ovat saaneet vauvoja ja palanneet takaisin työelämään. Tämä on ollut merkittävä ajanjakso. Se antaa esikuvan ja luo myös kertomusta siitä, miten työelämä pitäisi järjestää niin, että ei tarvitse luoda sankarimyyttejä.” Suomalaisessa työelämässä Halonen näkee edelleen kaksi keskeistä haastetta tasa-arvon kannalta: sukupuoleen kohdistuvan vihanpidon ja palkkatasa-arvon. ”Palkkatasa-arvo on pysynyt yllättävän sitkeänä ja hankalana kysymyksenä ratkoa. Koulutus, sosiaalipolitiikka, terveydenhuolto ja palvelusektori kokonaisuudessaan, jotka ovat yhä naisvaltaisia aloja, ovat erityisesti jäljessä palkkauksessa muihin sektoreihin verrattuna”, Halonen sanoo. Työelämän oikeudet vaativat jatkuvaa työtä Vaikka säällisen työn tavoite on ollut osa ILO:n toimintaa yli kaksikymmentä vuotta ja se nähdään laajasti avainasiana köyhyyden poistamiseksi, turvalliset työolot K U V A : IL O
PAM.FI 5/2022 11 ja elämiseen riittävä palkka ovat lukuisille työntekijöille ympäri maailman yhä kaukainen haave. Siitä muistuttaa myös ay-liikkeen järjestämä Kunnon työ -teemapäivä, jota vietetään lokakuun alussa. Työelämän murros ja globalisaatio ovat tuoneet mukanaan myös työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta uusia tilanteita, joihin Halosen mukaan pitäisi seuraavaksi tarttua. ”Esimerkiksi työelämän kansainvälistyessä työoikeudessa, kansainvälisessä tai kansallisessa, ei ole otettu huomioon ihmisiä, jotka tekevät töitä useissa maissa joko työuransa tai elämäntilanteidensa vuoksi. Heidän sosiaaliturvan, työturvallisuuden ja työoikeuden rakentaminen olisi tärkeää. Toivon että nämä asiat pysyisivät esillä.” Siihen, miten työelämän oikeuksia voidaan edistää niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, vaikuttaa Halosen mukaan hyvin paljon se, miten ammattiyhdistysliikkeeseen suhtaudutaan. Pitkän uran kansalaistoiminnan moniottelijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana tehnyt Halonen tietää, että kehitys vie aikansa ja välillä se tarkoittaa myös takapakkia ? mitä viime vuodet ovat ay-liikkeelle tuoneetkin. Keskeistä on tunnistaa, että ihmisten asema työelämässä on hyvin erilainen ja kollektiivista sopimusjärjestelmää tarvitaan tulevaisuudessakin työntekijöiden vähimmäisoikeuksien takaamiseksi. Halonen arvioi, että köyhyyden ja työttömyyden pirstaloituessa ihmiset syyttävät nykyään herkästi tilanteestaan itseään, vaikka yhteiskunnalliset olosuhteet vaikuttavat siihen, miten ihmiset voivat menestyä. Hän haluaakin rohkaista nuoria toimimaan aktiivisesti paremman työelämän ja laajemmin kestävän kehityksen puolesta. ”Kaikki asiat ovat mahdottomia, kunnes ne on tehty. Kestävä kehitys on pitkä marssi. Se ei ole projekti, vaan elämän suunnan muutos, jota tarvitaan, jotta jokaisella olisi oikeus nauttia elämästä.” Samalla hän muistuttaa myös armollisuudesta ja yhdessä tekemisestä. ”On tärkeä muistaa, että se riittää, mitä pystyy säällisesti tekemään. Jokaisen oma panos voi olla ratkaiseva, mutta kukaan ei yksinään muuta maailmaa, vaan vastuu on meidän kaikkien. Se on jatkuva työ.” Haastattelun päätteeksi Halonen toivottaa vielä huumorintajua ja sitkeyttä. Ne taitavat olla myös hänen merkittävän uransa läpi kantaneet voimat. Jutussa on käytetty lähteenä Katri Merikallion kirjaa Tarja Halonen Erään aktivistin tarina (Into 2022) ”Menneisyyttä ei voi muuttaa, tulevaisuudesta ei tiedetä, mutta nykyisyyttä rakennetaan niin, että se olisi turvallinen kaikille", Halonen toteaa. “Kehitys vie aikansa ja välillä se tarkoittaa myös takapakkia.”
12 PAM.FI 5/2022 AJAN HERMOLLA Mitä kaikkea eläkkeistä pitäisi tietää? Eläketurvakeskuksen asiantuntija ja PAMin tutkimuspäällikkö vastaavat. 10 KYSYMYSTÄ ELÄKKEISTÄ ANU VALLINKOSKI / kuva GETTY IMAGES
PAM.FI 5/2022 13 AJAN HERMOLLA E läke – se tuntuu monesta nelikymppisestäkin vielä kaukaiselta tulevaisuudelta. Kuitenkin myös nuorten, työuraansa vasta aloittelevien, pitäisi omistaa ainakin muutama ajatus tulevalle eläkkeelleen, väittää asiantuntija ANNA-STINA TOIVONEN Eläketurvakeskuksesta. ”Suomalaiset ovat eläkkeellä keskimäärin 23 vuotta. Se on pitkä aika. On hyvä ymmärtää, että se raha, jolla ne reilut parikymmentä vuotta elelee, kertyy koko työuran ajalta. Kaikki ratkaisut, joita tekee 17–70-vuotiaana, vaikuttavat eläkkeen suuruuteen. Pitääkö välivuosia töistä ja opiskeluista? Tekeekö osa-aikavai kokoaikatöitä?” Toivonen perustelee. Joskus eläkevuodet voivat taas olla nopeammin edessä kuin osasi kuvitellakaan. Sairaus tai onnettomuus voi viedä eläkkeelle ennenaikaisesti. Lyhyenkin työuran ansiotaso ja sen aikana kertynyt eläke vaikuttavat työkyvyttömyyseli sairaseläkkeen suuruuteen. 1 MILLAISIA ELÄKKEITÄ ON OLEMASSA? Palkkatyössä olleille maksettava työeläke on PAMilaisten kannalta oleellisin eläke. Työeläke kertyy kaikesta palkkatyöstä aina 17-vuotiaasta seitsemänkymppiseksi. Nykyisin jokaisesta alle 53-vuotiaana tienatusta eurosta eläkettä kertyy 1,5 senttiä. Jos työeläke jää pieneksi, alle 1 400 euroon kuussa, täydentää valtion maksama kansaneläke tulotasoa. Keskimäärin suomalaiset saavat nykyisin eläkettä noin 1 800 euroa kuussa. Kansanja työeläkkeet jakautuvat vielä vanhuus, työkyvyttömyysja perhe-eläkkeeseen. Vanhuuseläkettä saa, kun on tehnyt riittävän pitkän työuran ja jää eläkkeelle. Työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi ennen varsinaista eläkeikää eläköityville. Perhe-eläkettä taas saavat tietyin ehdoin lesket ja vanhempansa menettäneet alle 20-vuotiaat lapset. Kokonaiseläke, €/kk Yhteensä % Miehet % Naiset % 0– 799 48,777 3.2 16,073 2.4 32,704 4.0 800–1 099 283,214 18.8 112,146 16.4 171,068 20.8 1 100–1 399 292,303 19.4 103,512 15.2 188,791 22.9 1 400–1 699 233,676 15.5 91,776 13.5 141,900 17.2 1 700–1 999 196,578 13.1 88,948 13.0 107,630 13.1 2 000–2 299 143,698 9.5 73,773 10.8 69,925 8.5 2 300–2 599 96,078 6.4 54,223 8.0 41,855 5.1 2 600–2 899 63,465 4.2 38,069 5.6 25,396 3.1 2 900–3 199 42,465 2.8 27,124 4.0 15,341 1.9 3 200– 105,797 7.0 76,344 11.2 29,453 3.6 Yhteensä 1,506,051 100 681,988 100 824,063 100 Keskieläke, €/kk 1,784 2,006 1,601 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma 31.12.2021 Suomessa asuvat vanhuuseläkettä (pl. osittainen vanhuuseläke), työkyvyttömyyseläkettä ja maatalouden erityiseläkettä saavat LÄHDE: ELÄKETURVAKESKUS Leskeneläkkeen ehdot ovat mutkikkaat. Eläketurvakeskuksen testin avulla voi selvittää, onko oikeutettu sitä saamaan: asiointi.etk.fi/ui/kysely/ leskenelake Perhe-eläkkeiden suuruus määräytyy menehtyneen puolison tai vanhemman tulojen ja kertyneen eläkkeen mukaan. Yrittäjille, maatalousyrittäjille ja apurahan saajille on omat työeläkettä vastaavat järjestelmänsä: yrittäjän eläke ja maatalousyrittäjän eläke. Sama henkilö voi saada eläkettä vaikkapa kaikkien kolmen eri järjestelmän kautta. ”Suomalaiset ovat eläkkeellä keskimäärin 23 vuotta.”
14 PAM.FI 5/2022 AJAN HERMOLLA 2 KUKA ELÄKKEEN MAKSAA? Eläkemaksu on kaikkiaan 25,85 prosenttia palkasta. Valtaosan maksusta maksaa työnantaja. Työntekijä pulittaa palkastaan eläkemaksua 7,15–8,65 prosenttia. Maksu vaihtelee iän mukaan. Alle 53-vuotiailla maksu on 7,15 prosenttia. Työntekijän ei tarvitse huolehtia eläkemaksujen maksamisesta, sillä työnantaja pidättää summan palkasta automaattisesti. Eläkemaksu näkyy palkkakuitissa. Yrittäjien pitää hoitaa eläkemaksunsa itse. Kansaneläkkeen taas maksaa valtio. 3 KUKA PÄÄTTÄÄ ELÄKEMAKSUN SUURUUDEN? Työntekijöiden ja työnantajien työmarkkinakeskusjärjestöt – SAK, STTK, Akava ja EK – sopivat yhdessä eläkemaksujen suuruudesta ja niiden jaosta työnantajien ja työntekijöiden kesken. ”Ajatus on, että maksajat päättävät”, tutkimuspäällikkö ANTTI VEIRTO PAMista huomauttaa. Ennen vuotta 1993 työnantajat vastasivat kaikista eläkemaksuista. 1990-luvun laman vuoksi osa maksusta siirrettiin työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimuksesta työntekijöille. Vuonna 2016 kilpailukykysopimuksen yhteydessä työntekijöiden osuutta kasvatettiin entisestään. 4 MITÄ PALKASTA PIDÄTETYILLE ELÄKEMAKSUILLE TAPAHTUU? Työnantaja tilittää maksut työeläkevakuutusyhtiölle, joka hallinnoi eläkerahoja. Valtaosa maksuista päätyy nykyisten eläkeläisten eläkkeisiin. ”Eläkejärjestelmämme pohjaa sukupolvisopimukseen. Nykyiset työntekijät maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet ja tulevat työssäkäyvät maksavat sitten aikanaan meidän eläkkeemme”, Toivonen selittää. Työeläkejärjestelmä luotiin 1950–1960-lukujen taitteessa. Alkuvuosina ei ollut vielä kerätty eläkepottia, jota olisi voitu jakaa tuolloin eläköityville. Pieni osa eläkemaksuista rahastoidaan tulevaisuutta varten. Vakuutusyhtiö sijoittaa rahoja muun muassa kiinteistöihin ja osakkeisiin. Eläkevarojen sijoittamista säädellään tarkasti. Kovin riskialttiisiin kohteisiin ei saa varoja sijoittaa. 5 MIKSI ELÄKEMAKSUJA ON KOROTETTU? Eläkemaksuja on korotettu työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisillä sopimuksilla. Korotusten tarkoituksena on ollut turvata eläkejärjestelmän kestävyys. Se, että tulevaisuudessakin voidaan eläkkeet maksaa. Syntyvät sukupolvet ovat olleet jo pitkään pienempiä kuin edeltävät sukupolvet. Eläkkeiden maksajia on siis aina vain Väestön ikärakenteen muutos Eläkkeiden maksajien määrä vähenee koko ajan, minkä vuoksi eläkejärjestelmää pitää kehittää koko ajan. LÄHDE: ELÄKETURVAKESKUS Miehet Ikä Naiset 200 000 150 000 100 000 50 000 50 000 100 000 150 000 200 000 1917 2021 100 – 95 – 99 90 – 94 85 – 89 80 – 84 75 – 79 70 – 74 65 – 69 60 – 64 55 – 59 50 – 54 45 – 49 40 – 44 35 – 39 30 – 34 25 – 29 20 – 24 15 – 19 10 – 14 5 – 9 – 4
PAM.FI 5/2022 15 AJAN HERMOLLA vähemmän. Tämä on yksi syy eläkemaksujen ja eläkeikien nostoon. 1990-luvun laman aikaan ja vuoden 2016 kilpailukykysopimuksessa maksuja siirrettiin työnantajilta työntekijöille. Tarkoitus oli kohentaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä. 6 MISTÄ MUUSTA ELÄKETTÄ KERTYY KUIN TYÖSTÄ? ”On olemassa myös joitain palkattomia jaksoja, joista kertyy eläkettä”, Toivonen sanoo. Esimerkiksi opiskelu voi kartuttaa eläkettä. Ammatillinen perustutkinto tuo kuukausittaiseen eläkkeeseen noin 35 euroa lisää, ammattikorkeakoulututkinto noin 47 euroa ja ylempi korkeakoulututkinto 59 euroa. Myös perhevapaat kartuttavat eläkettä. Esimerkiksi ansiosidonnaisen äitiyspäivärahan suuruus näkyy aikoinaan myös vanhuuseläkkeen määrässä. Samoin ansiosidonnainen työttömyysraha kerryttää eläkettä. Ansiosidonnaista työttömyysrahaa saadakseen pitää kuulua johonkin työttömyyskassaan. Niitä ylläpitävät ammattiliitot ja jotkin yksityiset yritykset. Myös mahdollisen ansiosidonnaisen kuntoutusjakson tai sairauspäivärahan ajalta eläkepotti kasvaa. Työttömän peruspäivärahasta ei kerry eläkettä. 7 KOSKA VANHUUSELÄKKEELLE PÄÄSEE? Alin eläkeikä nousee hieman koko ajan, sillä myös ihmisten elinikä pitenee. Nuoret tulevatkin todennäköisesti olemaan pidempään eläkkeellä kuin heitä vanhemmat ikäluokat. Vuonna 2002 syntyneiden alin eläkeikä on nykyarvion mukaan 68 vuotta ja 7 kuukautta. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle vuonna 2002 syntynyt pääsee noin 65 vuoden ja seitsemän kuukauden iässä. Kolmekymmentä vuotta vanhempien, vuonna 1972 syntyneiden alin eläkeikä on 65 vuotta ja 11 kuukautta. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle he pääsevät 62 vuoden ja 11 kuukauden iässä. Osittaisen vanhuuseläkkeen aikana voi ottaa kertyneestä eläkkeestä maksuun 25 tai 50 prosenttia. Tämä kuitenkin pienentää tulevaa varsinaista vanhuuseläkettä pysyvästi. Osittaisen eläkkeen aikana voi työskennellä tai jättäytyä kokonaan pois työelämästä. 8 MIKÄ ON TAITETTU INDEKSI? Eläkkeet on sidottu indeksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkojen ja elinkustannusten noustessa myös eläkkeet nousevat. Näin eläkkeiden ostovoima säilyy. Nykyisten eläkeläisten eläke on sidottu työeläkeindeksiin eli niin sanottuun taitettuun indeksiin. Siinä hintataso vaikuttaa indeksin suuruuteen 80-prosenttisesti ja palkkataso 20-prosenttisesti. Työssäkäyvien eläkekertymä taas kehittyy palkkakertoimen mukaan. Siinä indeksi elää 80-prosenttisesti palkkojen ja 20-prosenttisesti hintojen mukaan. Korkean inflaation eli hintojen nousun aikaan taitettu indeksi kasvattaa eläkkeitä enemmän kuin palkkakerroin. 9 RIITTÄÄKÖ NYKYISTEN PARIKYMPPISTEN ELÄKKEISIIN RAHAA SITTEN JOSKUS? Sekä Eläketurvakeskuksen Toivonen että PAMin Veirto suhtautuvat eläkejärjestelmän tulevaisuuteen luottavaisesti. Kumpikin vakuuttaa, että myös nykyiset parikymppiset tulevat aikanaan saamaan asianmukaiset eläkkeet. ”Teemme säännöllisesti laskelmia ja mietimme erilaisia skenaarioita siitä, miten talous ja väestörakenne kehittyy. Eläkejärjestelmää muokataan ja korjataan laskelmien perusteella. Esimerkiksi eläkeikiä on nostettu”, Toivonen sanoo. 10 PALJONKO ITSE SAAN ELÄKETTÄ? Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat palkkapussin koko, työvuosien määrä sekä mahdolliset tauot työurassa. Osa-aikatyön tekeminen kokoaikatyön sijaan laskee ansioita ja sitä kautta myös tulevaa eläkettä. Arvion oman eläkkeensä suuruudesta voi tarkistaa Eläketurvakeskuksen eläkelaskurista: tyoelake.fi/laskurit/ Tähän mennessä kertyneen eläkkeen määrän voi tarkistaa työeläkeotteestaan tyoelake.fi/tyoelakeote/ Toivonen suosittelee tarkistamaan työeläkeotteen huolella. Ovatko mukana kaikki työsuhteet, joista on palkkaa saanut? ”Nykyisin otteissa on puutteita vain harvoin. Tavallinen tapaus on, että kotitalous on ollut työnantajana ja unohtanut hoitaa velvoitteensa. Puutteista kannattaa ilmoittaa heti omaan työeläkevakuutusyhtiöön, sillä kymmenien vuosien päästä virheitä on hankala enää korjata. Vakuutusyhtiö hoitaa asian, itse ei tarvitse olla yhteydessä työnantajaan”, Toivonen neuvoo. “Työeläke kertyy kaikesta palkkatyöstä 17-vuotiaasta seitsemänkymppiseksi.” LISÄTIETOA eläkkeistä: elakepatakka.fi
16 PAM.FI 5/2022 LUE LISÄÄ luottamusmiehen tehtävistä: pam.fi/wiki/ luottamusmies “Olemme työnantajan kanssa tarttuneet jo moniin epäkohtiin, joiden vuoksi olemme olleet lehtien palstoilla. Toivoisin, että saisimme korjattua ne pysyvästi”, Pipsa Valtonen toteaa.
PAM.FI 5/2022 17 R avintolakokiksi valmistunut Pipsa Valtonen nauttii kahvilatyössä erityisesti asiakaspalvelusta. Hän työskentelee Kokkolan Espresso Housessa shift leaderinä eli vuorovastaavana ja edustaa nyt ketjun pääluottamusmiehenä 850 työntekijää. Valtonen työskentelee noin 30 tuntia viikossa, josta suurimman osan hän hoitaa luottamusmiehen tehtäviä. MIKÄ SAI SINUT RYHTYMÄÄN LUOTTAMUSMIEHEKSI? ”Vaikka minulla itselläni ei ole aiemmin ollut luottamusmiestä, edellisessä työpaikassani keskustelimme paljon työntekijöiden oikeuksista esimieheni johdolla. Sieltä sain hyvät pohjatiedot ja taidot. Espresso Housella työkaverit ovat jo pidemmän aikaa kääntyneet minun puoleeni, kun heillä on ollut kysymyksiä työehtosopimuksesta. Minusta on mukava auttaa, etsiä tietoa ja ottaa asioista selvää. Koin kuitenkin, että rivityöntekijänä on vaikea nostaa epäkohtia esiin tai saada muutosta aikaan. Kun PAMin edustaja kävi kahvilassamme kannustamassa luottamusmiehen valintaan, innostuin heti!” MILLAISIA ODOTUKSIA TAI TOIVEITA SINULLA ON TULEVALLE LUOTTAMUSMIESKAUDELLESI? ”Luottamusmiehen tehtävässä on vielä paljon opeteltavaa. Lähiajan suunnitelmisESPRESSO HOUSELLE PÄÄLUOTTAMUSMIES Kokkolalainen PiPsa Valtonen, 24, aloitti kahvilaketju Espresso Housen pääluottamusmiehenä huhtikuussa. Hän kannustaa työntekijöitä puhumaan rohkeammin oikeuksistaan. LUOTTAMUSMIES • valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista työpaikalla. • on linkki työnantajan ja työntekijöiden välillä ja kokoaa työkavereita toimimaan yhdessä. • on liittoon kuuluvien työntekijöiden valitsema. MINNA RAITAPURO / Kuva SUSANNA KEKKONEN sani on kiertää varapääluottamusmiehen kanssa kaikki Suomen Espresso House -kahvilat ja tavata työntekijöitä. Olemme yhdessä työnantajan kanssa tarttuneet jo moniin epäkohtiin, joiden vuoksi olemme olleet lehtien palstoilla. Toivoisin, että saisimme korjattua ne pysyvästi. Pidämme esimerkiksi nykyisin tarkasti kirjaa siitä, että kaikki työntekijöille kuuluvat tauot tulee pidettyä. Toivoisin myös, että työntekijät uskaltaisivat puhua oikeuksistaan enemmän. Tiedän, että se ei ole aina helppoa. Mutta jos hyväksymme hiljaa epäkohtia työpaikoilla, se ei palvele ketään.” MITÄ ASIOITA HALUAISIT MUUTTAA ENSI TÖIKSESI? ”Uusien työntekijöiden perehdytykseen on tärkeä kiinnittää enemmän huomioita. Kaikkihan lähtee siitä. Jos perehdytystä ei ole tehty kunnolla tai sille ei ole aikaa, voi nuori työntekijä kokea, että hänestä ei ole työhön tai ylipäätään alalle. Parempi perehdytys antaa vakaamman pohjan työsuhteelle ja auttaa myös työntekijöiden vaihtuvuuteen. Haluan myös nostaa osa-aikatyön tarkasteluun. Meillä on tällä hetkellä paljon osa-aikaisia työntekijöitä, jotka toivoisivat enemmän työtunteja sopimuksiinsa. Uskon, että monella kahvilalla olisi hyvät mahdollisuudet antaa ainakin osalle työntekijöistä kokoaikatyötä. Myös nykyisen vuoden mittaisen tasoitusjakson muuttaminen lyhyemmäksi, esimerkiksi kuuden kuukauden mittaiseksi, antaisi työntekijöille enemmän taloudellista turvaa.” MISTÄ AMMENNAT ENERGIAA TYÖHÖSI? ”Saan paljon energiaa siitä, kun pääsen auttamaan muita esimerkiksi etsimällä tietoa tai selvittämällä, onko jossakin tilanteessa sattunut jotain epäoikeudenmukaista. Kun työntekijä on tyytyväinen ja saan kiitoksen, se tuntuu tosi hyvältä. Näissä hommissa näkee tuloksen nopeasti!” MILLAISIA TERVEISIÄ HALUAISIT LÄHETTÄÄ TYÖNTEKIJÖILLE, JOITA EDUSTAT? ”Minuun voi rohkeasti ottaa yhteyttä. Jos jokin askarruttaa, niin saa laittaa viestiä tai soittaa!” LUOTTAMUSMIES
18 PAM.FI 5/2022 F inns draw a pension for an average of 23 years. That’s a long time, says Anna-Stina Toivonen. Sometimes retirement comes along sooner than you thought. Retirement can be brought forward by illness or accident. The amount you earn even in a short career and the pension you accumulate affect the size of a disability or sickness pension. WHAT SORTS OF PENSIONS ARE THERE? Earnings-related pensions paid to those in paid employment are the main pensions for PAM members. Earnings-related pensions are accrued from all paid employment from the age of 17 to 70. Currently every euro earned under the age of 53 gives you 1.5 cents of pension. If your earnings-related pension is small, under 1,400 euros a month, earnings are supplemented by the national pension paid by the state. The average pension is around 1,800 euros a month. National and earnings-related pensions are divided up further into old-age, disability, and survivor’s pensions. There are separate systems similar to earnings-related pensions for the self-employed, farmers and grant recipients: self-employed persons’ and farmers’ pensions. The same person can get a pension from more than one system, or even all three. WHO PAYS MY PENSION? Pension contributions total 25.85 per cent of wages. The majority of this is paid by Finnish pensions explained What should you know about pensions? Anna-Stina Toivonen, an expert from the Finnish Centre for Pensions and PAM’s research director Antti Veirto provide answers. ANU VALLINKOSKI your employer. Employees pay pension contributions of 7.15?8.65 per cent of their wages. Employees do not need to worry about paying pension contributions because employers deduct the amount from wages automatically. Self-employed persons take care of their pension contributions themselves. What happens to the pension contributions deducted from my pay? Employers pay contributions to the pension insurance companies that manage pension money. – Our pension system is based on a generational contract. Today’s workers pay the pensions of today’s pensioners and when the time comes the workers of the future will pay our pensions, Toivonen explains. A small proportion of the contributions are put in a fund for the future. WHAT ELSE DO YOU GET PENSION FROM APART FROM WORKING? There are also some unpaid periods that accumulate pension, Toivonen says. For example, studying can accumulate pension. Family leave also accumulates pension, as well as earnings-related unemployment allowance. Your pension pot is also increased by any earnings-related rehabilitation periods or sickness allowance. Basic unemployment allowance does not accumulate pension. WHEN CAN YOU RETIRE ON AN OLDAGE PENSION? The minimum retirement age is going up slightly all the time since people’s life expectancy is also increasing. The current estimate is that for those born in 2002 the minimum retirement age will be 68 years and 7 months. Those born in 2002 will be able to take a partial pension at around the age of 65 years and 7 months. The minimum retirement age for those born in 1972 is 65 years and 11 months. They can take a partial old-age pension at the age of 62 years and 11 months. A partial old-age pension means you are paid 25 or 50 per cent of the pension you have built up. This permanently decreases your future full old-age pension, however. If you are partially retired, you can either work or leave working life entirely. HOW MUCH PENSION DO I STAND TO GET? The amount of your pension is affected by how much your wages are, the number of years you have been working and any breaks in your working career. Working part-time rather than full-time reduces your earnings and thereby also your future pension. You can check how much pension you have accrued so far and estimate your future pension at tyoelake.fi/en Toivonen recommends checking your pension record carefully. Does it include all the paid employment you have had? If not, make sure to tell your pension provider about omissions straight away. IN ENGLISH –
PAM.FI 5/2022 19 WORKERS ARE ENTITLED to get a written certificate of their employment. An employment certificate contains at least the worker’s and the employer’s details, the duration of the employment and what the work was. It can also be more detailed and contain the reason for the job ending and an assessment of the worker’s skills. All workers are also entitled to annual holiday or annual holiday compensation even for summer jobs. The main principle is that if you work 35 hours or 14 days a month you accumulate 2 or 2.5 days of holiday a month depending on the length of your employment. Annual holiday compensation is paid if for some reason you are unable to take your holiday. When your job ends, you are paid your final wages. When that happens, you are paid all outstanding paid amounts from your employment, meaning your wages plus supplements, holiday compensation and any bonuses. Read more at www.pam.fi/en The month a new member joins PAM is free starting 1 July 2022. The membership fee is paid from the beginning of the next calendar month. The free month is the calendar month you join. You need to have an employment relationship with pay on the day you join. The free month is for new PAM members and for those who have not been members for at least 12 months. PAM´s membership fee is 1,5 percent of gross wages and it includes the membership fee for the Unemployment Fund. 3 things to remember when your contract ends Free month for new members CLEANER JEROMEO ALBERTO came to the Justice for Cleaners Day event in Helsinki on 15 June. He thinks it should be a paid holiday, so all the cleaners could come to make a celebration. Mr Alberto has been working in Finland for three years and is working as cleaner for N Clean at Flamingo in Vantaa. He describes working in Finland as a privilege and a gift from God. Mr Alberto is the breadwinner of his family, so his motto is simple: “More hours of work, more money earned”. ASKED ABOUT WHAT JUSTICE for cleaners means to him, Mr Alberto talks about good leadership. “Honestly, the most important thing is a good boss. Even when the work is hard, if you have a good leader, you will not get stressed. A good boss motivates workers and inspires them to do well.” Mr Alberto says there are problems in cleaning companies that need to be fixed. He mentions the need for more seminars and trainings for new workers, but also for more experienced ones. Mr Alberto is a member of the Service Union United PAM and urges others to join. THE INTERNATIONAL DAY of Justice for Cleaners is celebrated every year on 15 June. In Finland, the private services sector trade union PAM and the trade union for public and welfare sectors JHL have organised common events to raise awareness of the importance of the work cleaners do, and that they deserve decent pay and working conditions. // HILDUR BOLDT "The most important thing is a good boss" P H O T O : H IL D U R B O L D T IN ENGLISH NEWS
20 PAM.FI 5/2022 Elin Sundback toivoo, että Ahvenanmaan johtavat poliitikot solmisivat suhteet Manner-Suomen päättäjiin ja virkamiehiin. Asiamies Ahvenanmaalta Jokapaikanhöyläksi itseään kutsuva Elin Sundback antaa lausuntoja maakuntapäiville, kokoustaa yhdistyksissä ja oikoo PAMin jäsenten väärin tehtyjä palkkalaskelmia. JAAKKO TAKALAINEN / kuvat ILKKA HEINO