Päätoimittajalta Ajatuksia valmistumisen kynnyksellä. Ajankohtaista Hurmos tulee, oletko valmis? Päähenkiö Historian opiskelija Hilpi-Kaisla Tuononen haluaa purkaa stereotypioita neuroepätyypillisistä nuorista. Tilaa kasvaa, yhdessä Mitä tutkijayhteisön pahoinvoinnille voisi tehdä? Kaukana kotoa Viime lukuvuonna vaihdossa olleet Meri Jurvansuu ja Jian Lee kertovat kokemuksiaan vaihto-opinnoista. Kolumni Jenna Suutari muistelee korkeakoulumatkaansa ja yllätyksiä sen varrelta. Vastakkainasettelua ja vaikuttamista Medialukutaidon merkitys korostuu sosiaalisen median aikakaudella. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 22 18 12 8 4 3 24 32 37 38 40 47 Hyvä renki, huono isäntä Tekoäly muuttaa niin yhteiskuntaa kuin akateemista maailmaa. Kolumni Maria Karuvuori kannustaa käyttämään ääntä luennoilla. Kulttuuria kampuksella Hurmoksessa esiintyvä Sagastrophe pitää kaikki langat omissa käsissään. In English The dangers of juxtaposition and influencing to consider when scrolling social media. Research in Oulu University A researcher from Oulu University tells about her journey.
3/2023 30.8.2023 63. vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2023 neljä kertaa. Matka jatkuu verkossa osoitteessa www.oulunylioppilaslehti.fi Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta! PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Heikura paatoimittaja@oyy.fi 040 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Jere Laitinen, Jenna Pakonen, Nita Mäenpää, Siru Tirronen, Toni Keränen, Francisca Prieto Fernández, Jenna Suutari, Pete Huttunen, Maria Karuvuori, Eevasisko Mehtätalo, Henna Kaaresto ja Mari Kivioja KANNEN KUVA Siru Tirronen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Erkki Koiso-Kanttilan katu 1 2Tovi , 1 krs. 90570 Oulu toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO PunaMusta Oyj MAINOSMYYNTI Adaptipalvelut 0400 663 885 paula.manner@adaptipalvelut.fi PAINOS 4000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238 SEURAA MEITÄ SOMESSA Oulun Ylioppilaslehti @oulun_ylioppilaslehti @ylkkari Oulun ylioppilaslehden podcast 3 PÄÄKIRJOITUS H ain yliopistoon osittain silkasta uhmasta ja osittain tylsistymisen tunteesta. Päätös hakea kuitenkin osoittautui yhdeksi elämäni parhaista. 10 vuotta sitten saadessani viestin opiskelupaikasta Oulun ammattikorkeakoulussa eräs silloinen tuttuni sanoi, että jos otan tuon opiskelupaikan vastaan menen siitä, mistä aita on matalin enkä tule koskaan saamaan maisterin tutkintoa. Löimme vetoakin asiasta. En ole tuon vuoden jälkeen edes ollut tekemisissä kyseisen henkilön kanssa, mutta silti sanat jäivät kaikumaan. Nyt valmistumisen kynnyksellä voin pikkumaisesti osoittaa taas yhden minua epäröineen luulot vääriksi. Onneksi tutkinnosta jää käteen hieman muutakin. Matkani ekonomiksi ei ollut se kaikista suoraviivaisin. Valmistuin Oulun ammattikorkeasta tradenomiksi ja välissä pohdin medianomi-opintoja. Kun haku Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun maisteriohjelmiin aukesi, hain hetken mielijohteesta tylsistyneenä pelkkään työntekoon ajatellen, että eihän minun tarvitse ottaa paikkaa vastaan, jos se ei siinä vaiheessa tunnukaan enää hyvältä idealta. Kävi ilmi, että päätös opiskelusta Oulun yliopistossa toikin minut juuri siihen pisteeseen, mihin pyrin pohtiessani medianomi-opintoja. En missään vaiheessa kokenut välttämättä tarvitsevani ekonomin papereita. Uudet opinnot avasivat kuitenkin lopulta maailmankuvaani suunnattomasti. Jo pian minulle alkoi selkeytyä, millaiset urapolut minulle ovatkaan mahdollisia. Liityin Oulun ylioppilaslehden avustajajoukkoon testatakseni siipiä luovalla alalla. Ilmeisesti siivet kantoivat, sillä kahdeksan kuukautta myöhemmin olin kirjoittamassa työsopimusta päätoimittajaksi. Vuosi 2021 oli myös ensimmäinen vuosi, kun tein töitä arkisin toimistoaikoina enkä öisin ja viikonloppuisin. Arkirytmin muutos avasi huomattavasti enemmän mahdollisuuksia sosiaaliseen elämään, kun elin samaan tahtiin valtaväestön kanssa. Löysin rinnalleni joukon vahvoja naisia, joista jokainen on laajentanut maailmankatsomustani, auttanut vaikean elämäntilanteen yli ja opettanut uskomaan itseeni, vaikkakin välillä ratakiskosta vääntäen. He auttoivat minua näkemään, mikä elämässä on hyvää, kokemisen arvoista ja nautinnollista. Ammattikorkeakoulu oli minulle aikanaan opintoja aloittaessa juuri se oikea vaihtoehto ja koen saaneeni ne opit, joita tarvitsin markkinoinnin alan töiden harjoittamiseen. Mutta maisteriohjelmassa pääsin sukeltamaan syvälle tieteeseen ja teoreettiseen puoleen. Se toi uutta puhtia alaa kohtaan. Kuitenkin merkittävimpinä tekijöinä koulutus kasvatti ammatillista itseluottamusta, omien rajojen tunnistamista, henkistä kanttia sekä monia työelämässä arvokkaita taitoja, joita en jaksa alkaa tässä listaamaan kuulette ne kyllä kursseilla. Vaikka yliopistoon hakeudutaan tutkinnon perässä, kasvattaa se kuitenkin eniten henkisesti. Syyskuussa Oulun yliopistosta astelee ulos maisterin paperit kädessä täysin eri ihminen, kuin millaisena saavuin tänne kolme vuotta sitten. Ja ehkä myös 200 euroa rikkaampi. Siperia opettaa ja yliopisto kasvattaa PÄÄTOIMITTAJALTA| Itsetutkiskelua valmistumisen kynnyksellä.
AJANKOHTAISTA TEKSTI Tuuli Heikura KUVA Olli Laitinen
5 O ulun korkeakouluyhteisön lukuvuoden avajaistapahtuma Hurmos kerää oululaiset korkeakouluopiskelijat kaksipäiväiseen festivaalitunnelmaan Linnanmaan kampukselle, Oulun keskustaan sekä tapahtumapuisto Kuusisaareen 7.–8.syyskuuta. Torstaina 7.syyskuuta Linnanmaan kampuksella järjestetään päivätapahtuma Väylällä, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan niin eri järjestöihin kuin alueen yrityksiin messutyyppisesti eri rastiaktiviteettien ohessa. Torstai-illan etkot järjestetään yhteistyössä Finanssi ry:n Poikkareiden kanssa Viihdemaailma Ilonassa. Tapahtuma huipentuu perjantaina 8.syyskuuta tapahtumapuisto Kuusisaareen Hurmoksen festivaalinomaiseen iltatapahtumaan, jonne on kiinnitetty artisteiksi Maija Vilkkumaa ja Benjamin. Opiskelijakulttuuria juhlivassa tapahtumassa nähdään myös jälleen useita opiskelijaesiintyjiä musiikin ja muun esittävän taiteen muodossa, kun lavalle nousevat yhtyeet Sagastrophe, Ricin ja HeLa, DJ Luminary sekä tanssiryhmä Arctic Showdancers. OYY:n tapahtumatuottaja Katri Jämsä on tyytyväinen, että ohjelmistoon saatiin tänä vuonna muitakin kuin musiikkiesityksiä. ”Haluamme tuoda esiin opiskelijoiden osaamista, minkä vuoksi esiintyjähaussa painotettiin monipuolisuutta”, hän kommentoi. Iltatapahtuma päättyy Kuusisaaressa kello 23, jonka jälkeen Hurmoksen jatkot on jaettu suuren osallistujamäärän vuoksi neljään yökerhoon. Rannekkeella on ilmainen sisäänpääsy tapahtuman virallisiin jatkopaikkoihin 45 Specialiin, Heidi’s Bier Bariin, Ravintola Kaarlenholviin ja Mangoon. O’Diako liittyy järjestäviin tahoihin Aiemmin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan OYY:n ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan OSAKO:n yhteistyössä järjestämä tapahtuma saa tänä vuonna lisää resursseja, kun Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O’Diako liittyy mukaan tapahtuman järjestämiseen. ”Näin saamme kaikki Oulun korkeakouluopiskelijat mukaan tapahtumaan”, Jämsä iloitsee O’Diakon mukaantulosta. Samalla tavoiteltu kävijämäärä nousee 8000 opiskelijaan, kun myytävien lippujen määrässä on huomioitu Diakin Oulun kampuksen 500 opiskelijaa. O’Diakon hallituksen puheenjohtaja Jere Höyhtyä kertoo, että he kokivat mukaantulon tärkeäksi Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kannalta. ”Diakilla on kampus myös Oulussa ja meille on tärkeää, että opiskelijamme pystyvät tuntemaan itsensä osaksi oululaista korkeakouluyhteisöä”, hän kommentoi. O’Diakon hallituksessa koetaan, että heidät on otettu lämpimästi vastaan osaksi järjestäviä tahoja. ”Olemme kiitollisia, että meidät on otettu näin hyvin vastaan. Tämä on meille merkittävää verkostoitumista muihin sidosryhmiin”, Höyhtyä kertoo. • Hurmos tulee, oletko valmis? Hurmos avaa opiskelijoiden uuden lukuvuoden tapahtumakauden 7.–8.9. Linnanmaan kampuksella ja Kuusisaaressa. Kolmatta vuotta järjestettävään tapahtumaan odotetaan 8000 kävijää. TUOTTAJAN TÄRPIT ONNISTUNEESEEN FESTIVAALI-ILTAAN VARMISTA ENNEN LIPUN OSTOA , että sinulla on voimassaolevat opiskelijatunnukset. VAIHDA RANNEKE AJOISSA. Tuiran puoleisesta sisäänkäynnistä on kulku vain rannekkeella. MUISTA JUODA VETTÄ JA SYÖDÄ. Alueella on vesipisteet juomapuollon täyttämiseen sekä useita ruokakojuja. Alueelle saa myös tuoda 0,5 litran avaamattoman virvoitusjuomapullon sekä eväitä suljetuissa kaupan pakkauksissa. PUKEUDU LÄMPIMÄSTI. Syyskuussa illat ovat jo kylmiä, varaa siis riittävästi vaatetta mukaan. NOUDATA JÄRJESTYSSÄÄNTÖJÄ JA KUNNIOITA KANSSAJUHLIJOITA. Hurmoksessa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita. Alueella on myös häirintäyhdyshenkilöt, jotka auttavat häirintätilanteissa. TARKISTA FESTIVAALIALUEEN KARTASTA ennakkoon pyöräparkit, saapuminen alueelle ja sisäänkäyntien sijainnit. Kartasta löydät myös kaikki merkittävät sijainnit festivaalialueen sisäpuolella. JÄTÄ KÄNKKÄRÄNKKÄ KOTIIN. Tule juhlimaan hyvällä festarifiiliksellä ja huomioi muut kanssajuhlijat!
6 AJANKOHTAISTA UNIC sai merkittävän jatkorahoituksen Eurooppalainen korkeakouluverkosto UNIC on saanut Euroopan komissiolta 14,4 miljoonan euron rahoituksen. Neljäksi vuodeksi saatu jatkorahoitus mahdollistaa kymmenen yliopiston yhteistyön jatkumisen. Uusi rahoituskausi alkaa lokakuussa 2023. Tuolloin jäsenyliopistot aloittavat uuden vaiheen, jossa ne tiivistävät kaupunkiyhteistyötä sekä jatkavat koulutussekä tutkimusyhteistyön kehittämistä. UNIC-verkoston tavoitteena on edistää koulutusyhteistyötä sekä ratkoa jälkiteollisten jäsenkaupunkien haasteita. Oulun yliopisto on ollut mukana UNIC-verkostossa vuodesta 2020 lähtien. ”UNIC on sitoutunut rakentamaan tulevaisuuden eurooppalaista yliopistoa, ja olemme iloisia saadessamme Euroopan komissiolta tukea seuraavaan vaiheeseen”, toteaa kehittämispäällikkö ja Oulun yliopiston UNIC-projektipäällikkö Henna Määttä. Lukuvuoden 2023-2024 avajaisjuhla järjestetään 4.9.2023 Saalastinsalissa Oulun yliopiston lukuvuoden 2023-2024 avajaisviikon pääjuhla järjestetään maanantaina 4.9. klo 15.15. alkaen Linnanmaan kampuksella Saalastinsalissa. Tapahtumaan ovat tervetulleita henkilöstö, opiskelijat, alumnit ja yliopiston ystävät. Avajaisjuhlassa on porofessorikulkue, jonka lisäksi kuullaan puheita, kurkistetaan kolmeen Oulun yliopistossa käynnissä olevaan tutkimukseen sekä palkitaan yliopistoyhteisössä ansioituneita henkilöitä. Tapahtumaan tulee ilmoittautua ennakkoon. Oulu ensimmäisenä kaupunkina Suomesta osaksi Fab City-verkostoa Oulun kaupunki liittyi kansainväliseen Fab City -verkostoon ensimmäisenä kaupunkina Suomesta. Verkoston tavoitteena on kestävämmän ja innovatiivisemman yrittäjyyden saavuttaminen, kiertotalouden kehittäminen, elinikäisen oppimisen mahdollisuus kaikille kansalaisryhmille sekä hiilineutraali tulevaisuus. Fab City verkostossa on nyt mukana 52 kaupunkia, aluetta tai maata. Verkosto tarjoaa jäsenilleen kumppanuuksia, työkaluja, koulutusohjelmia, resursseja ja näkyvyyttä globaalisti. Oulun kaupungin mukaantulo tarjoaa Oulun yliopistolle uuden merkittävän tutkimusja kehitysalueen tulevaisuuden yhteiskunnan luomiseksi. Kaupungeissa toiminnan keskipisteenä ovat FabLabi, jotka ovat digitaalisen valmistuksen työskentelytiloja ja prototyyppilaboratorioita. Käytettävissä on esimerkiksi laserja vinyylileikkureita, 3D-tulostimia, jyrsimiä ja ompelukoneita. Yksi Oulun FabLabeista sijaitsee Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella. Hae UniOulu-lähettilääksi 5.9. mennessä Oulun yliopisto hakee jälleen UniOulu-opiskelijalähettiläitä lukuvuodelle 2023–2024. Opiskelijalähettiläiden haku on avoinna 5.9. asti. Toimintaan voivat hakea mukaan kaikkien Oulun yliopiston opiskelualojen tutkinto-opiskelijat. UniOulu-lähettiläät jakavat kokemuksiaan yliopisto-opiskelusta ja opiskelijaelämästä Oulussa oppilaitosvierailuilla, messuilla ja sosiaalisessa mediassa. Opiskelijalähettiläänä pääsee verkostoitumaan muiden opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan kanssa sekä jakamaan tietoa opiskelusta Oulun yliopistossa. Lähettiläänsä toimimisesta eri tehtävissä maksetaan palkkio. Lähettiläät sitoutuvat tiimiin yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Tehtäviin perehdytetään ja lähettiläille järjestetään syyskuun aikana kaksi koko päivän koulutusta sekä erillisiä tehtäväkohtaisia perehdytyksiä. Haku lähettilääksi tapahtuu Oulun yliopiston verkkosivulta löytyvän linkin kautta.
Koko perheen tapahtuma Tutkijoiden yö valtaa Linnanmaan kampuksen 29.9. Kuudetta kertaa järjestettävä Tutkijoiden yö -tiedetapahtuma järjestetään Linnanmaan kampuksella perjantaina 29.syyskuuta kello 17-21. Tutkijoiden yö on koko perheem monitieteinen tapahtuma, jossa esitellään tutkijoita ja heidän työtään sekä tieteen merkitystä arjessa. Oulun yliopiston Tutkijoiden yössä pääsee tutustumaan tieteeseen ja Oulun yliopiston tutkijoihin erilaisten työpajojen ja näyttelyiden kautta. Lisäksi illassa on luvassa yleistajuisia esityksiä tieteestä. Suomen suurin tiedetapahtuma on tarkoitettu kaikenikäisille ja tapahtumaan on vapaa pääsy. OYY:n toimiston laajennetut aukioloajat voimassa 28.8.–29.9. OYY:n toimisto on avoinna lukuvuoden alussa 28.8.–29.9. laajennetuilla aukioloajoilla. Toimiston palvelupisteeltä voi noutaa tilattuja opiskelijakortteja sekä jäsentarroja. Palvelupisteeltä voi myös ostaa Elokuvateatteri Starin elokuvalippuja jäsenhintaan 9,5 eurolla. Toimisto on avoinna 28.8.–29.9. maanantaista torstaihin kello 10-16 ja perjantaisin kello 10-14. Toimisto on suljettu joka päivä klo 11-11.30. Opiskelijalipulla matkustat edullisesti joukkoliikenteessä oulunseudunliikenne.fi Oulun seudun liikenteen alueella asuva päätoiminen opiskelija voi ostaa kausilippuja nuoren hinnalla. Jos olet 17–24-vuotias, saat ostettua lipun helposti verkkokaupasta tunnistautumalla kaupassa vahvasti. Jos olet 25 vuotta täyttänyt, saat edullisen lipun päivittämällä matkakorttiisi verkkokaupassa opiskelijastatuksen Oman opintopolun kautta. Vaihto-opiskelijat voivat ostaa ale-hintaisen lipun Oulu10-palvelupisteestä. Toisen asteen opiskelijoiden koulumatkatuesta (Kela) on lisätietoja verkkosivuillamme. osl.fi > liput ja hinnat > liput opiskelijoille
8 PÄÄHENKILÖ TU RPA TUKKOO N , täältä mä tuun!
9 TU RPA TUKKOO N , H istorian opiskelija Hilpi-Kaisla Tuononen on autismin kirjolla. Hänellä on Aspergerin oireyhtymä ja ADHD. Tuononen harrastaa Park Run -lenkkeilyä, taulujen maalaamista, klassisen musiikin kuuntelua ja kuorolaulua. Hän kuvailee itseään puheliaaksi ja hyvällä tavalla lapselliseksi, sillä se on hänen mielestään hauska piirre. Puheliaisuutensa takia hän päätyy mielenkiintoisiin tilanteisiin. ”Kerran Park Runin jälkeen päätin näyttää australialaisille viiden tunnin ajan pääkaupunkiseutua ja Helsingin nähtävyyksiä. Kävimme syömässä ja he lisäsivät minut Facebook-kaveriksi. Nyt minulla on ilmainen majoitus Ausseista, jos joskus pääsen matkustamaan sinne”, kertoo Tuononen. Autismiliiton mukaan noin yksi sadasta ihmisestä on Tuonosen tapaan autismin kirjolla. Autistien tai neuroepätyypillisten opiskelijoiden määrää ei ole tilastoitu tai tutkittu Suomen korkeakouluissa, mutta Autismiliiton mukaan Iso-Britanniassa ja Alankomaissa 0,3–0,4 % korkeakouluopiskelijoista ilmoittaa olevansa autismin kirjolla. NEUROEPÄTYYPILLINEN HYPERFOKUS VAUHDITTAA ESSEIDEN VALMISTUMISTA Tuononen vietti kesän Vantaalla kesätöiden ja harrastusten parissa. Hän kertoo kandidaatin tutkielmansa olevan kesken ja odottavansa opiskeluinspiraatiota, jotta saisi edistettyä työtä. Inspiraation odottaminen on Tuonoselle tyypillistä, sillä hänen opiskeluarkensa ei ole aikataulutettua. On viikkoja, ettei hän saa mitään aikaiseksi ja viikkoja, jolloin hyperfokuksen kytkeytyessä päälle hän voi tehdä puolen vuoden suoritukset kahdessa ja puolessa viikossa. Hänelle kaikki opiskelupäivät ovat erilaisia. Pääsääntöisesti etänä opiskellut Tuononen ei toisena päivänä opiskele ollenkaan ja toisena esseiden ja muiden töiden parissa menee 14 tuntia. Vaikka hän ei itse voi vaikuttaa hyperfokuksen tulemiseen, niin esimerkiksi opiskeluaiheeseen liittyvät tilat tai inspiroivat ympäristöt helpottavat opiskeluinspiraation saamista. Historian opiskelijan mielestä autistina opiskellessa juuri neuroepätyypillinen hyperfokus auttaa eniten opintojen etenemisessä. Hän on myös huomannut, että häntä kiinnostavat asiat helpottavat opiskelua. ”Kun joku aihe kiinnostaa, niin se sitten oikeasti kiinnostaa ja imen tietoa kuin sieni. Olen myös erittäin hyvä muistamaan yksityiskohtia ja huomaan ne yksityiskohdat, joihin neurotyypilliset eivät kiinnitä huomiota. Minulla on eri näkökulma asioihin”, Tuononen kertoo neuroepätyypillisistä piirteistään, jotka auttavat häntä opinnoissa. OPISKELIJAN TUKIPALVELUILTA PUUTTUU YMMÄRRYS AUTISMIN KIRJOSTA Ajankäyttö ja sen hallinta ovat suurin haaste Tuonosen elämässä. Hänelle on erittäin vaikea hahmottaa, kuinka kauan mikäkin tehtävä vie aikaa. Lisäksi aikatauluttaminen ja ajankäytön suunnittelu on haastavaa. ”Olen käynyt toimintaterapiassakin, jotta saisin apua ajan hahmottamiseen. Minun on vaikea käyttää kalenteria, koska toimin siten, että kun idea tulee mieleen, niin teen sen heti enkä kalenteroi sille erikseen aikaa”, kertoo Tuononen. Tuonosen opiskelua vaikeuttaa oletus siitä, että kaikki opiskelijat kykenevät itsenäisesti luomaan opiskeluaikataulun ja pitämään siitä kiinni. Korkeakouluopinnoissa suurin haaste on, että opiskelijan pitää ottaa vastuuta itse niin paljon. Tuonosen mukaan autisteja auttaisi opiskelussa se, että joku toinen asettaisi rutiinit ja aikataulut, joita noudattaa. Myös arjen pyörittäminen ja kotityöt vievät Tuonoselta enemmän energiaa kuin neurotyypillisiltä. Päällepäin saattaa näyttää siltä, että elämä on järjestyksessä, mutta oikeasti asunto on kuin pommin jäljiltä. Kuten muillekin autisteille on tavanomaista, niin myös Tuonosen on vaikea ylläpitää säännöllistä unirytmiä. Hän on yrittänyt hakea apua haasteisiinsa luennoitsijoilta, opintopsykologilta ja YTHS:ltä, mutta ei ole onnistunut saamaan hänelle sopivaa tukea. Luennoitsijat eivät ole ymmärtäneet hänen erityistarpeitaan eivätkä ole vastanneet niihin. ”Luennoitsijoiden puolelta olen saanut negatiivista kohtelua. Esimerkiksi, jos olen pyytänyt saada luentomuistiinpanoja tai muuta tukea opiskeluun, niin sitä en ole kaikilta luennoitsijoilta saanut”, kertoo Tuononen kokemuksistaan. Valitettavasti Tuonosella on negatiivisia kokemuksia myös opintopsykologin ja YTHS:n palveluista. Historian opiskelija Hilpi-Kaisla Tuononen ei häpeä autismiaan, vaan haluaa purkaa stereotyypioita neuroepätyypillisistä nuorista. Vaikka hänen neuroepätyypillisyytensä aiheuttaa haasteita niin opiskeluun kuin arjenhallintaan, niin hän ei haluaisi elää ilman Aspergeria ja ADHD:ta. TEKSTI Eevasisko Mehtätalo KUVAT Ruben Airas
10 Opintopsykologi on neuvonut tekemään itse aikataulun ja menemään aina samaan aikaan nukkumaan, eikä näistä neuvoista ole ollut hänelle apua. Opintopsykologit ovat järjestäneet ryhmiä ADHD-opiskelijoille, mutta Asperger on todella erilainen kuin ADHD, joten hän ei ole kokenut näiden ryhmien auttavan häntä. Tuononen on pyytänyt YTHS:ltä pääsyä toiminnallisempaan terapiaan, mutta YTHS:ltä on ohjattu julkiselle ja julkiselta takaisin YTHS:lle. Tuonosen mukaan tällä hetkellä YTHS:llä ei riitä ammattitaito käsitellä autismin kirjon asioita. ”Olen harkinnut hakevani Kelan Oma väylä -kuntoutukseen, sillä se on suunnattu juuri autisteille ja Asperger-tyypeille”, päättää Tuononen. Neuroepätyypillisenä opiskelijana hän on saanut yliopistolta luvan yksilöllisiin järjestelyihin liittyen opintoihin, mutta ei ole kokenut sitä hyödylliseksi, sillä hänen opinnoissaan suurin osa tehtävistä ja tenteistä ovat olleet sähköisiä tai omaan tahtiin etänä tehtäviä. NEUROTYYPILLISISTÄ ASKELEEN PÄÄSSÄ Aspergerin piirteet ovat haitanneet myös sosiaalisia suhteita. Koska Tuonosella ei ole puheessaan filtteriä, on sosiaalisissa tilanteissa isompi riski sille, että menee sukset ristiin tai tulee väärinymmärretyksi muiden opiskelijoiden tai opettajien kanssa toimiessa. Neuroepätyypillisellä opiskelijalla on ollut haasteita kokea kuuluvansa yliopistoyhteisöön. Hän kokee, ettei häntä ole täysin hyväksytty omana itsenään ja hänelle on tullut siitä ulkopuolinen olo. Tuonosella on onneksi oma kaveriporukka, joka on hyväksynyt hänet sellaisena kuin hän on. ”Kaikista kipeintä on olla niin sanottu korkean toimintakyvyn autisti. Tuntuu kuin olisin neurotyypillisistä askeleen päässä, mutta en saa heitä koskaan kiinni”, Tuononen summaa kokemustaan autistina nenteille suunnitellussa yhteiskunnassa ja yliopistomaailmassa. PERIKSIANTAMATTOMUUDELLA PITKÄLLE Tuonosen koulutaival ja pääsy yliopistoon ei ollut itsestään selvää. Jo päiväkodissa varhaiskasvattajat sanoivat hänelle, ettei hänestä koskaan tule mitään. Kasvattajien sanat eivät lannistaneet vaan antoivat voimaa ja päättäväisyyttä.”Turpa tukkoon, täältä mä tuun!”, ajatteli Tuononen. Jo silloin hän päätti osoittaa epäilykset vääriksi ja opiskella omaan tahtiin. Asenne onkin kantanut pitkälle ja hän on rohkeasti kohdannut heikkoutensa. Hänellä meinasi jäädä ylioppilastodistus saamatta huonon englannin arvosanan takia. Parantaakseen englannin kielen osaamista hän päätti pitää lukion jälkeen välivuoden au pairina Englannissa. Vuosi Briteissä kannatti ja tällä hetkellä hän käyttää arjessaan enemmän englantia kuin suomea. Tuonosta ovat pienestä asti kiinnostanut uutiset ja yhteiskunnalliset asiat. Kun muut lapset lukivat satuja, hän tarttui tietokirjaan. Yliopistoon hakeminen au pair -vuoden jälkeen tuntui sopivalta vaihtoehdolta, koska hänen tiedonjanonsa on pohjaton ja häntä kiinnostaa tutkia asioita. ”En oikein tiennyt mitä muutakaan opiskelisi. Minua on aina kiinnostanut historia ja yhteiskunta. Tulen korkeasti koulutetusta suvusta ja sukuni on täynnä maistereita, joten minulle ei tullut mieleen mitään muutakaan alaa, mitä lähteä opiskelemaan. Valitsin yliopistot sen perusteella, että niissä oli pääsykoepäivät eri aikaan”, kuvailee Tuononen opiskelemaan hakemista. Opiskelupaikan saatuaan Tuononen tunsi itsensä vastuuntuntoiseksi aikuiseksi. Hän odotti, että joutuisi opiskelemaan paljon ja opinnoissa olisi paljon uusia asioita. Totuus olikin toinen, sillä opinnoissa oli paljon tuttuja sisältöjä kuten sellaisia historian tapahtumia, joita hän oli oppinut jo 10-vuotiaana uutisista. Tämä teki motivaation ylläpidosta hankalaa. Tuononen kokee suurimmaksi saavutuksekseen sen, että vaikka hän oli peruskoulussa potentiaalinen koulupudokas, niin hän on silti päässyt opiskelemaan yliopistoon, pystyy elämään itsenäistä elämää ja käymään töissä. Kaikille muille autisteille tai neuroepätyypillisille Tuononen haluaa muistuttaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä yhteiskunnan odotusten mukaan, vaan pitää löytää oma tahti. Elämässä pitää olla oma itsensä, sillä on olemassa paljon asioita, joita kouluarvosanat eivät mittaa. Asiat järjestyvät ja kun tekee parhaansa, niin se riittää. • ALLISTI : Ihminen, joka ei ole autisti. AUTISMI : Ominaisuus tai piirre, joka johtuu aivojen erilaisesta kehityksestä. Autismi ilmenee ihmisen tavassa aistia ja kokea ympäröivää maailmaa sekä kommunikoida muiden ihmisten kanssa. AUTISMIKIRJO : Ei ole olemassa vain yhdenlaista autismia, vaan autismi on spektri, jossa jokaisen autistin piirteet, oireet ja toimintakyky ovat erilaisia. AUTISTI : Henkilö, joka on autismin kirjolla. NENTTI : neurotyypillinen ihminen eli ihminen, jolla ei ole neurologista poikkeavuutta. NEPSY : neuroepätyypillinen ihminen eli henkilö, jolla on neuropsykiatrisia haasteita. Nepsyjä ovat henkilöt, joilla on esimerkiksi autismin kirjon, ADHD tai Touretten syndrooman diagnoosi. Nepsy voi olla myös lyhenne neuropsykiatriasta. SANASTOA
KAIKISTA KIPEINTÄ ON OLLA NIIN SANOTTU KORKEAN TOIMINTAKYVYN AUTISTI. TUNTUU KUIN OLISIN NEUROTYYPILLISISTÄ ASKELEEN PÄÄSSÄ, MUTTA EN SAA HEITÄ KOSKAAN KIINNI. ”
12 12 TILAA KASVAA, YHDESSÄ
13 M oni haaveilee tutkijan työstä, johon liitetään jopa romantisoituja mielikuvia. Niissä akateemisesta vapaudesta nauttiva tutkija syventyy ihmiskunnan suuriin kysymyksiin ja ratkoo niitä älyn sekä tutkitun tiedon voimin. Tutkija voittaa hänen ja tiedon väliin asettuvat esteet kovalla työllä ja intohimolla. Mielikuvissa työ on vapaata, luovaa ja täynnä onnistumisen elämyksiä. Pois jäävät alan varjopuolet, joista on viime vuosina puhuttu yhä enemmän ja useammin: toistuvat määräaikaisuudet, huono vapaa-ajan ja työn välinen suhde ja julkaisupainotteisuuden luoma kilpailuhenkinen ilmapiiri. Vaikka tutkiminen on monille enemmän kuin pelkkä työ, intohimolla ei saa elätettyä itseään. Akateeminen maailma kaipaa muutosta. Millainen on tilanne maailmalla ja Oulun yliopistossa? Mitä asialle voisi tehdä? Oulun ylioppilaslehti pohti asiaa yhdessä yliopistonlehtori Mervi Heikkisen kanssa. TUTKIJAT VOIVAT PAHOIN YMPÄRI MAAILMAA Tiedetoimittaja Shannon Hall kirjoittaa Nature-lehdessä 2023 julkaistussa uutisartikkelissaan ”A mental-health crisis is gripping science – toxic research culture is to blame” tiedemaailmaa runtelevasta pahoinvoinnin kulttuurista. Nuoret tutkijat lähtevät pois alalta. Tilanne on huolestuttava, sillä yliopistot tarvitsevat nuoria väitöskirjatutkijoita ja post doc -tutkijoita jatkuvuuden ja uusien näkemysten takaamiseksi. Hallin artikkelista hahmottuu kuva pitkäaikaisesta ongelmasta, joka kärjistyi koronavuosien eristäytymisen aikana. Jo ennen koronaa tilanne oli hälyttävä. Biolääketieteen kehityksen tutkijan Teresa Evansin tekemän kyselytutkimuksen perusteella ahdistus ja masennus ovat tutkijoiden keskuudessa kuusi kertaa yleisempiä kuin muutoin väestön keskuudessa. Evansin tutkimukseen vastasi 2279 henkilöä yhteensä 234 organisaatiosta. Akateeminen pahoinvointi on ilmiönä niin alitutkittu, että Evansin tekemä kysely on yksi laajimpia tutkimuksia aiheesta. Tutkijoiden pahoinvoinnin syyt löytyvät akateemisesta työkulttuurista. Hall nostaa esiin kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän, jonka kohteeksi joutuu yleensä naissukupuolen perusteella. Myös etnisen taustan, sosioekonomisen statuksen ja iän kaltaiset tekijät altistavat kiusaamiselle. Samasta aiheesta on Suomessa kirjoittanut esimerkiksi Anna-Elena Pääkkölä otsikolla ”Akateeminen kiusaaminen ja toksinen akateeminen kulttuuri”. Hänen mukaansa kilpailuun perustuva työyhteisö johtaa helposti kiusaamiseen. Kateus toisten menestyksestä, oli sitten kyse apurahoista, julkaisemisesta tai uudesta työpaikasta, saa myrkyn leviämään yhteisössä. Vaikka kiusaamista ei työpaikalla esiintyisikään, horjuttavat jatkuva kilpailu lisärahoituksesta, työn vaativuuden lisääntyminen, akateemisen kulttuurin muuttuminen yritysmäiseksi sekä määräaikaisuuksien ketjuttaminen tutkijoiden hyvinvointia. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä tutkijan työ ei stereotypioista huolimatta ole yksinäistä kamppailua muita vastaan. TUTKIJA-OPETTAJUUS ANTAA JA OTTAA Oulun yliopiston Opettajat, opettaminen ja kasvatusyhteisöt -tutkimusyksikössä työskentelevä dosentti, yliopistonlehtori Mervi Heikkinen on ollut osa Oulun yliopistoyhteisöä yhteensä 30 vuoden ajan. Hän on seurannut yliopiston elämää niin opiskelijan, tutkijan kuin opettajan asemista. Heikkisen mukaan tutkijan työtä tämänhetkisessä yliopistoyhteisössä voi lähestyä monesta näkökulmasta. Usein akateemikon työ on tutkija-opettajan kaksoisroolissa toimimista. ”Tutkijan täytyy taipua moneksi. Hän tutkii, opettaa sekä kehittää opetusta ja tutkimusta. Tutkimusperustainen opetus vaatii tutkimuksen tekemistä, koska sieltä saa sitä sisältöä siihen opetukseen. Toisaalta opetuksesta saa palautetta tutkimuksesta ja vuorovaikutusta muiden kanssa”, Heikkinen avaa tutkijan ja opettajan välistä yhteyttä. Opettaminen voi olla tutkimuksen kannalta hyödyllistä ja tarjota tutkijalle uusia näkökulmia omaan aiheeseen. Samalla opetus kuitenkin vie aikaa tutkijan päätyöltä, mitattavien asioiden tuottamiselta. Heikkisen mukaan tutkijan tulee kirjoittaa lukuisia korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja, raportoida jatkuvasti sekä TEKSTI Nita Mäenpää KUVAT Tuuli Heikura Yliopiston toiminta perustuu tutkimukseen ja jatkuvaan kehitykseen. Akateemisen maailman paine, kilpailuhenkinen kulttuuri ja huonot työolot ajavat kuitenkin nuoria tutkijoita pois alalta, jonka toimintaedellytys on tuoreen tiedon kehittäminen ja jakaminen. Mitä pahoinvoinnille voisi tehdä?
14 hakea ulkopuolista lisärahoitusta. Kilpailu lisärahoituksista on kovaa, sillä monissa säätiöiden ja rahastojen hauissa alle 10 prosenttia hakijoista saa myönteisen rahoituspäätöksen. Harvaa tutkijaa kuitenkaan motivoivat pelkät ulkoiset tulokset, sillä lähtökohtana on uuden löytäminen ja uuden tiedon tuottaminen. ”Onko riittävästi aikaa siihen tutkimukseen ja kirjoittamiseen, se on varmaan sellainen ikuisuuskysymys. Kaikkien yliopistossa työskentelevien tulisi saada tehdä sitä tutkimustyötä. Myös opetustyötä tekevillä pitäisi olla opetukseton jakso aina välillä.” Ajoittain haastavan kaksoisroolin sekä rahoitushakujen lisäksi yliopiston tutkijoita rasittavat määräaikaiset työsuhteet. Heikkisen mukaan valtaosa Oulun yliopiston tutkijoista on määräaikaisissa työsuhteissa, mikä tekee tulevaisuuden suunnittelusta lyhytjänteistä. Ongelma tiedostetaan nykyään paremmin, mutta kokonaisvaltaista, ratkaisevaa muutosta ei ole vielä saavutettu. YHTEISÖLLISYYS ON TIETEENTEKEMISEN YTIMESSÄ Akateeminen maailma vaikuttaa raskaalta ja kilpailuhenkiseltä, mutta Heikkisen mukaan lääke siihen on kilpailun vastakohdassa – yhteistyössä. Keskinäinen kannustaminen, yhdessä tekeminen ja avun pyytäminen muilta luovat yhteyksiä ja auttavat jaksamaan. ”Monesti saatetaan ajatella, että tutkijan työ on yksinäistä puurtamista, mutta tutkimushan on sellaista kollektiivista työskentelyä”, Heikkinen toteaa. Koronasulkujen päättymisen jälkeen yliopistolla on järjestetty paljon erilaisia seminaareja ja tapahtumia, joihin osallistuminen luo uusia tuttavuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia. Positiiviset kohtaamiset kannustavat jatkamaan eteenpäin. Erityisen tärkeänä Heikkinen pitää eri tieteenalojen välistä vuorovaikutusta. Kun työtä tehdään monitieteisesti, kielteinen kilpailuhenkisyys vähenee ja huomio keskittyy enemmän uusiin tieteellisiin keskustelunavauksiin. Yhteisöllisyys on tieteentekemisen ytimessä. ”Voi olla yhdessä rohkeampi, kun nähdään tällaiset positiiviset yhteistyöulottuvuudet. Uskalletaan lähteä rakentamaan jotain suurta hanketta, mennä konferenssiin tai lähteä mukaan kirjaan. Yhteisöllisyys vie eteenpäin.” MONITIETEELLISEN LISÄKSI KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ Oulun yliopisto on kunnostautunut etenkin arktisessa yhteistyössä. Yliopisto on mukana Arctic Five -kumppanuudessa, johon kuuluvat lisäksi Luulajan teknillinen yliopisto, Norjan arktinen yliopisto UIT, Uumajan yliopisto ja Lapin yliopisto. Viiden kimpan tavoitteena on kehittää ja jakaa tietoa sekä kouluttaa ja keksiä ratkaisuja arktisen alueen tarpeisiin. Oulun yliopisto on myös osa University of Arctic -yhteistyöverkostoa. Yliopiston arktisesta suuntautumisesta kertoo vuoden 2023 alussa julkaistu arktinen strategia, joka painottaa monitieteistä alueen tutkimusta. Tällä hetkellä tutkijaryhmä kirjoittaa strategian pohjalta toimeenpanosuunnitelmaa. ”Me löydetään kumppanuuksia tästä aivan meidän lähiympäristöstä. Tämä on todella merkityksellistä.” Arktisen alueen tutkimuksen tiivistymä on kesällä 2024 järjestettävä, kolmesta konferenssista yhdistetty Arctic Congress. Kongressi käsittelee ajankohtaisia ympäristön, ilmaston, kestävän taloudellisen kehityksen ja ihmisyhteisöjen muutoksen kaltaisia teemoja. YHTEISTYÖ VAIKUTTAA TIETEELLISEN TIEDON LAATUUN Viime vuodesta lähtien Arctic Fiven piirissä on työskennellyt 15 eri osa-alueiden tutkijaa, joiden tavoitteena on yhdessä työryhmän kanssa kehittää laajoja temaattisia tutkimusalueita kumppanuusyliopistojen alueella. Mervi Heikkinen toimii Feminisms, Epistemes and Techno-Sciences-projektin tutkijana. Projektin tavoitteena on selvittää intersektionaalisen tasa-arvonäkemyksen ja tieteellisen tiedontuotannon välisiä yhteyksiä arktisella alueella. Heikkinen kokee Arctic Fiven vahvuudeksi juuri tutkimusryhmien monipuolisuuden niin tieteenalojen kuin erilaisten näkökulmien puolesta. ”Jos ajatellaan arktista tutkimusta, meillä on siellä mukana ympäristönäkökulma ja kestävän kehityksen näkökulma. Mukana on myös alkuperäisväestöjen edustajia. Meillä on tarve ratkaista ongelmat yhdessä. AJOITTAIN HAASTAVAN KAKSOISROOLIN SEKÄ RAHOITUSHAKUJEN LISÄKSI YLIOPISTON TUTKIJOITA RASITTAVAT MÄÄRÄAIKAISET TYÖSUHTEET. ”
Se, että me ollaan tällaisissa monitieteisissä ja moninaisissa verkostoissa ja pohditaan yhdessä näitä kysymyksiä on tärkeää.” Tutkimustiimien moninaisuus vaikuttaa tiedontuotantoon aina tutkimussuunnitelmien laatimisesta julkaisujen kirjoittamiseen saakka. Heikkinen nostaa esille, että kun Euroopan komission julkaisuja on tutkittu, niistä vain alle kaksi prosenttia on tiedostanut sukupuolen vaikutuksen tuloksiin. Tieto on sukupuolisokeaa. Sukupuolisokea tieto antaa päätöksenteon tueksi virheellistä tietoa, joka ei päde kaikkiin ihmisiin samalla tavalla. ”Tieteellisen maailman eettisyys liittyy tutkijoiden keskinäiseen vuorovaikutukseen. Palkkaukseen, työoloihin ja rekrytointiin, mutta myös tiedon tarkkaan ja huolelliseen tuottamiseen.” MONINAISUUDESTA TUKEA AKATEEMISELLE URALLA Yhteistyö yliopiston sisällä ja sen ulkopuolella auttaa jaksamaan ja keksimään erilaisia lähestymistapoja monimutkaisiin kysymyksiin. Rahoitukseen ja työllistymiseen liittyviin ongelmiinkin voi löytyä helpotusta yhteistyön avulla. ”Moninaisuus on tärkeää, se, että me osattaisiin miettiä monia rahoitusmahdollisuuksia tutkimuksen tukipalveluiden, verkostojen ja yritysten kanssa. Monet muutkin tahot kuin ne perinteiset rahoittavat”, Heikkinen sanoo. Heikkisen mukaan Arctic Five -kumppanuuden puitteissa olisi mahdollista parantaa pohjoisissa yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden työllistymismahdollisuuksia viiden yliopiston sisällä. Se on jopa elintärkeää arktisten yliopistojen kukoistamisen kannalta. ”Täällä syntyneiden ja täällä työskentelyyn tottuneiden ihmisten pitäminen pohjoisessa olisi tärkeää. Meidän pitäisi miettiä, miten me mahdollistetaan näitä työllistymismahdollisuuksia. Yhteistyötä voitaisiin ajatella poolina, jossa näistä paikoista voitaisiin tiedottaa ja tutkijoita rekrytoida.” Heikkisen mielestä Suomessa tulisi ylipäätään lisätä tohtoreiden työmahdollisuuksia. Suomella on kovia tavoitteita korkeakoulutettujen määrän nostamisesta, mutta asiantuntemusta ei silti hyödynnetä siinä laajuudessa kuin se olisi mahdollista. •
Yliopistopastori Ari Savuoja 040 524 5919, ari.savuoja@evl.fi Oppilaitosdiakoni, international Salla Havukainen-Junno 040 574 7132, salla.havukainen-junno@evl.fi Oppilaitospastori Katariina Pitkänen 050 386 8677, katariina.pitkanen@evl.fi Oppilaitospastori Jenni Siljander 044 316 1450, jenni.siljander@evl.fi Onnittelut opiskelupaikasta Oulun yliopistossa! Tervetuloa uuden lukuvuoden avajaisten ekumeeniseen jumalanpalvelukseen ma 4.9. klo 13.30–14.30 Pyhän Luukkaan kappeliin (Linnanmaalla yliopiston vieressä). Me kirkon työntekijät kampuksella halutaan tukea sua ja kaikkia muitakin opiskelijoita opinnoissa ja elämässä eteenpäin. Tuu juttelemaan! Meidän erityisalaa on elämän yllättävät surut ja kriisit, ihmissuhdeongelmat sekä maailmankatsomukset ja kaikki uskonnot. Soita tai lähetä viesti. Yhteystiedot ovat tässä:
Pakkaa muuttoon mukaan kotivakuutus – nyt -30% LähiTapiola Pohjoinen on pohjoisja keskipohjalaisten oma paikallinen elämänturvayhtiö. Asiakaspalvelu puh. 08 814 2500 | lahitapiola.fi | pohjoinen@lahitapiola.fi Oma koti on aina parhaan vakuutuksen arvoinen. Kotivakuutuksen avulla voit varmistaa, että arki jatkuu huolettomasti myös vahingon jälkeen. Lue lisää: lahitapiola.fi/koti Saat nyt kodin irtaimistovakuutuksesta 30 % alennuksen vuodeksi. Alennuksen saat 26.6.30.9.2023. Palveluntarjoaja: LähiTapiola alueyhtiöt. Opiskelijan budjetti Plussan puolelle. plussa.fi/opiskelija
18 KOKEMUKSIA MAAILMALTA Kaukana kotoa Vaihto-opintoja markkinoidaan yhtenä parhaista tavoista hankkia kansainvälistä kokemusta. Oulun yliopistossa on valittavana useita eri vaihto-ohjelmia sekä satoja eri korkeakouluja niin Euroopassa, Pohjoisja Etelä-Amerikassa, Aasiassa kuin Oseaniassa. Millainen kokemus vaihtojakso oikeasti on? Kysyimme asiaa kahdelta viime lukuvuonna vaihdossa olleelta opiskelijalta. TEKSTI & KUVAT Tuuli Heikura O ulun yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Meri Jurvansuu oli 12-vuotias, kun hänen ystävänsä sisko oli palannut Australiasta ja kertoi kokemuksistaan upeasta ilmastosta, työskentelystä farmilla ja yleisesti vuodestaan maassa. Seitsemännellä luokalla nuori ilmoitti, että hän menee yliopistoon ja lähtee vaihtoon Australiaan. Helmikuussa 2023 tuo unelma toteutui, kun Jurvansuu laskeutui Melbourneen ja aloitti puolen vuoden vaihtojakson Melbournen yliopistossa. “Kaukovaihtoihin pitää hakea todella aikaisin, joten tiesin lähdöstä jo vuotta ennen itse vaihdon alkamista”, Jurvansuu kertoo. Kaukokohteisiin hakuprosessi on muutenkin erilainen kuin esimerkiksi Erasmus-vaihtoon. Valintakriteereinä käytetään akateemisia perusteluita vaihtoon hakeutumiselle, motivaatiota, opintomenestystä ja kielitaitoa. SoleMove-hakemuksen lisäksi valintaprosessiin kuuluu ryhmähaastattelu. “Hakuprosessi oli aika raskas, mutta se todellakin kannatti”, Jurvansuu palaa muistelemaan epävarmaa hakuaikaa. Jurvansuu palasi Australiasta heinäkuussa ja aloittaa nyt viimeisen vuoden opintojaan Oulun yliopistossa. Vajaan puolen vuoden vaihtojakso hidasti opintoja hieman, sillä hän ei pystynyt suorittamaan toista sivuainetta loppuun viime keväänä Australiasta. “Nyt minulla on vain hieman kirittävää tänä vuonna. Kyllä tässä joutuu töitä tekemään.” Valmistuminen ajallaan on kuitenkin edelleen mahdollista. “Ei minulla toisaalta ole myöskään kiire valmistua, jos työmäärä tuntuu liian suurelta”, hän lisää. Vaihto-opiskelu on eittämättä rikastava ja arvokas kokemus ihan vain jo kansainvälistymisen näkökulmasta. Jurvansuun mielestä kuitenkaan ainakaan hänen tutkinto-ohjelmassaan mahdollisuudesta ei kerrota tarpeeksi. Ystäviensä kanssa keskustellessa hän on huomannut, että tutkinto-ohjelmien välillä on huomattavasti eroja, kuinka paljon vaihtoon lähtemiseen kannustetaan. Hän toivoisi, että vaihto-opiskelun mahdollisuutta painotettaisiin enemmän heti opintojen alusta. Kulttuurikokemuksia Vaikka Jurvansuu ei kokenut suurta kulttuurishokkia muuttaessaan yli 15 000 kilometrin päähän, oli esimerkiksi opiskelijan arki hyvin erilaista Melbournessa. “Opiskelu oli hyvin itsenäistä, kävin yliopistolla vain kahtena päivänä viikossa ja muut päivät tein itsekseni tehtäviä.” Myös opiskelijakulttuuri oli erilainen, esimerkiksi haalareita ei opiskelijoilla näe Australiassa. Yleensä opiskelijayhteisön tapahtumat olivat päiväsaikaan tapahtuvia, kuten piknikkejä tai kampuksella olevia tapahtumia, ja alkoholittomia.
19 Melbournea pidetään Australian kulttuurin ja taiteen keskuksena, eikä turhaan. “Melbournessa tapahtuu aina jotain. Usein lähdin vain kävelemään päämäärättömästi ja aina tuli jotain tapahtumia, kuten katutaidetta tai konsertteja eteen. Kaupungissa on myös paljon ilmaisia museoita.” Ilmaiset elämykset olivat opiskelijalle iso plussa, koska kaupunki on muuten melko kallis ja erityisesti asuminen on kallista Melbournessa. “Säästöjä kannattaa olla, jos lähtee Australiaan.” Vaihto-opiskelussa toiseen kulttuuriin soluttautuessa altistuu vääjäämättä itselle uusille asioille, ja ainakin Jurvansuun oman kokemuksen mukaan se laajentaa maailmankatsomusta ja tietämystä kulttuureista. “Meille muodostui tiivis vaihtareista koostunut porukka, jossa hoksasimme, että meillä kaikilla oli eri uskonto. Opin enemmän uskonnoista tuona aikana kuin ikinä koulussa”, hän kertoo esimerkkinä. Oppeja ja itsevarmuutta Vaihto-opintoihin asti sosiaalinen ja muiden seurasta nauttiva Jurvansuu oli vältellyt yksinoloa. Vaihdossa hänen täytyi opetella olemaan myös yksin. “En ole koskaan ollut noin paljon itsekseni kuin Melbournessa. Opin nauttimaan omasta seurastani ja yksin asioiden tekemisestä.” Hän kuitenkin kertoo, että tunsi olonsa välillä yksinäiseksi ja jos nyt saisi päättää, hän olisi valinnut ajalle kimppakämpän. “Ajattelin silloin, että minulla olisi epämukava olo asua tuntemattomien kanssa. Olisi kuitenkin ollut kiva, jos olisi ollut aina joku, jolle jutella.” Vaihtoaika opettikin arvostamaan läheisiä entistä enemmän. Hän lähes herkistyy puhuessaan, kuinka perheen ja ystävien merkitys korostui ja erossa vietetty aika sai tajuamaan, kuinka rakkaita ihmisiä hänellä on ympärillään. Alkuun Jurvansuu myös koki, että omaa persoonaa oli vaikea tuoda esille englanniksi. Puhelias ja sarkastiseen huumoriin tottunut huomasi, että vaikka hän puhui hyvin englantia, hän ei pystynyt reagoimaan keskusteluissa yhtä nopeasti ja nokkelasti kuin omalla äidinkielellään. “Aluksi ajattelin, että nyt kaikki luulevat, että olen ihan tylsä. Englanti kuitenkin parani todella paljon ja nopeasti, ja tämäkin helpottui vaihdon myötä”, Jurvansuu muistelee. Vaikka tuleva luokanopettaja ei lähtenyt vaihtoon niinkään akateemisen puolen vuoksi, merkittävimpiä asioita, joita hän otti vaihtovuodesta mukaansa, olivat akateemisten taitojen kehittyminen ja opintoihin panostaminen. Jurvansuu kertoo, että Australian korkeaan tasoon pyrkivä opiskelukulttuuri vaikutti häneen positiivisesti ja kannusti panostamaan kurssisuorituksiin. “Opin kirjoittamaan todella hyviä esseitä”, hän yksilöi. Vaihtoaika vahvisti Jurvansuun tahtoa hakeutua valmistumisen jälkeen vapaaehtoistöihin. Hän kokee, että uuteen hyppääminen ja toiselle puolelle muuttaminen toi rohkeutta ja varmuutta omasta identiteetistä. “Tuli varmuutta, että kyllä mä pärjään ja pystyn. Nyt kynnys lähteä uuteen ja tuntemattomaan on matalampi.” Jurvansuu kannustaa kaikkia lähtemään vaihtoon. “Se on niin rikastuttava kokemus tulevaisuuden, kielitaidon ja itsevarmuuden kannalta.” Hän myös muistuttaa, kuinka ainutlaatuinen mahdollisuus se on kokea uutta. “Ei samankaltaista mahdollisuutta välttämättä ikinä myöhemmin elämässä tule, se kannattaa todellakin hyödyntää.”
20 W hen Jian Lee, 32, decided to spend a year in France she had only one goal getting a degree. Jian had come to Finland to get her Master’s in Marketing just under a year ago when she moved again to study the second part of her degree in Bourdeaux, France. The arrangement was included in her Master’s studies as a double degree program student. Double degree programs are available in Oulu Business School for a limited amount of students. In the program a student receives a Master’s degree from two universities having studied in both for one year. Lee knew the year in France would not be about getting experiences, travelling or other traditionally associated activities during one’s exchange year but fullon studying. “I wrote my thesis remotely and went to courses in France, it was quite hectic”, Lee explains. She would be completing her degree in Oulu Business School simultaneously with another tuition in France. But she didn’t mind. Finland was already the international experience she had longed for. This was about education. Lee felt that the more European degrees she can get the better for employment. Now graduated Master of Science plans to stay in Finland and going to France was a milestone for achieving this goal. “I felt that having various degrees in European countries it might be easier to get a job. Some people may feel like they want to get the foreign experience but in my case it was different because I was already a foreigner in Finland. I needed a degree, a diploma.” Even though Lee went to Bordeaux with one sole purpose in mind, in time she realized there was more to take away from the journey. “I was really busy and swamped, but I tried to find small windows of periods of time to go out in the city. I enjoyed the small stuff.” She mentions the good food and wineries of Bordeaux. It’s not all sunshine and roses Being in a melting pot of people with different backgrounds made Lee aware of the diversity issues she was confronted with on a daily basis. “Diversity was just a textbook concept for me, but after experiencing the negative and positive things I learned how to deal with and manage issues with diversity”, she explains. Having to meet new people from all over the world was also the greatest gift. “I made many international friends.The study program offers a lot of opportunities to be mixed with people from different backgrounds from all over the world.” She also feels that being around people from different cultures expands one’s perspective. “The more I experience different cultures the more I can think about the person instead of the culture”, Lee says. During that year she learned to focus on the people she meets instead of the culture they represent. Once she opened her mind it helped her to grow as a global citizen of the world. This lesson has stayed with her after returning to Finland. “I proved many stereotypes to be wrong.” For anyone thinking about going to exchange or preparing to leave, Lee has two pieces of advice. “First, set a purpose for why you are going there. It will help you keep yourself uplifted in times of doubt. Second, be open. Don’t have too many stereotypes. Learning about the culture beforehand is wise, but too much prevents you from having smooth experiences.” •