1/ 2 2 5 | 2 6 .2 .2 2 5 | 6 5 . v u o si k e rt a OYL 1:25 taittopohja.indd 1 OYL 1:25 taittopohja.indd 1 17.2.2025 14.48 17.2.2025 14.48
TÄSSÄ NUMEROSSA 2 16 11 6 4 3 20 28 32 36 Jotain muutakin kuin juomapelejä Yliopistolla on kääritty hihat kielimuurin murtamiseksi. Never-ending advocacy The new board of the Student Union has started the year with a bang. Get to know the board members. Asteen verran paskempi kaupunki Viime vuonna Oulu kompuroi kohuissa ja koki poikkeuksellisen aallon rasistisesti motivoituneita väkivaltarikoksia. Kulttuuria kaupungilla Kinky Boots haastaa ennakkoluuloja ilolla ja valtavalla energialla. Alumnilta oppia Oulun yliopistosta vuonna 2013 valmistunut Maria Burrow tasapainoilee asiantuntijan työn sekä kirjoittamisen välillä. Ystäväkirja Ylkkärin ystäväkirjassa tutustutaan Oulun yliopiston uuden Oppimisen tuen ja hyvinvoinnin keskuksen johtajaan. 40 43 Päätoimittajalta Yhteinen totuus katoaa median eriytymisen myötä. Ilmoitustaulu OYY:n toimisto muuttaa maaliskuussa. Päähenkilö Jäätävän hyvä opettaja 2024 Pietu Halonen on kutsumusammatissaan. Maailma ei valmistu vuodessa OYY:n vuoden 2025 hallitus esittäytyy. Sikailua, rivijäseniä ja syitä juhlia aamunkajoon Ovatko OYY:n vuosijuhlat koko jäsenistön tapahtuma vai eliitin juhla, jossa jäsenistön varoja törsätään verkostoitumiseen? Not fluent in Finnish yet? No worries, we have included some translated articles for this issue. You can also find most of our articles translated in English on our website . Go check it out and keep up with what’s happening in the university community! OYL 1:25 taittopohja.indd 2 OYL 1:25 taittopohja.indd 2 17.2.2025 14.48 17.2.2025 14.48
1/2025 26.2.2025 65. vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2025 neljä kertaa. Matka jatkuu verkossa osoitteessa www.oulunylioppilaslehti.fi Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta! PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Heikura paatoimittaja@oyy.fi +358 40 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Miia Torro, Kalle Parviainen, Pete Huttunen, Siru Tirronen, Kirsi Uusitalo, Toni Keränen ja Miro Ukkola KANNEN KUVA Siru Tirronen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Erkki Koiso-Kanttilan katu 1 2Tovi , 1 krs. 90570 Oulu toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO PunaMusta Oyj MAINOSMYYNTI Adaptipalvelut paula.manner@adaptipalvelut.fi +358 400 663 885 PAINOS 2000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238 SEURAA MEITÄ SOMESSA Oulun ylioppilaslehti @oulun_ylioppilaslehti Oulun ylioppilaslehden podcast 3 E lämme ajassa, jossa informaatiotulva on ennennäkemätöntä. Sosiaalinen media, verkkouutiset ja perinteinen journalismi kilpailevat kuluttajien huomiosta, mutta samalla median kulutus on muuttunut yhä eriytyneemmäksi. Siinä missä sosiaalisen median toivottiin nousevan virtuaaliseksi toriksi, jossa kaikki äänet pääsevät kuuluviin, on käynyt valitettavan selväksi, että myös näille alustoille on rantautunut sensuurin ja epätasaisen informaation jakamisen kulttuuri. Ihmiset paitsi hakeutuvat omaa maailmankuvaansa vahvistaviin kupliin, joissa vahvistusharha ja algoritmien ohjaama sisältö syventävät kuiluja yhteiskunnassa, mutta nyt sosiaalisen median jättien omistajat hännystelevät yhtä maailman markkinatalouden tämän hetken vaikutusvaltaisinta henkilöä sensuroiden sisältöjä. Tämä nähtiin jo presidentti Trumpin virkaanastujaispäivänä, kun sensuuri iski eri alustoille. Kuluttajalta vaaditaan aktiivista kriittistä tarkastelua ja valveutuneisuutta. Kyky arvioida lähteiden luotettavuutta, ymmärtää uutisten kontekstia ja tunnistaa tarkoitushakuisia sisältöjä on nykypäivän tietoyhteiskunnassa elintärkeää. PUHDASTA OBJEKTIIVISUUTTA on harvoin olemassa. Vaikka perinteistä mediaa tituleerataan vallan vahtikoiraksi ja objektiivisen tiedon lähteeksi, on sielläkin taustalla ihmisiä, joilla jokaisella on oma näkemyksensä maailmasta. Mikä kuitenkin yhdistää lehdistöä on sananvapaus ja journalistinen totuuteen pyrkivä eettinen koodisto. Sosiaalinen media sen sijaan on muuttunut täysin villiksi länneksi, jossa raha ratkaisee. Siinä missä somejättien taustalla vaikuttavat henkilökohtaiset ja kapitalistiset intressit, on perinteisen median pyrkimys edelleen sama: palvella lukijaansa ja edistää tiedonsaantia. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen, ei itseään ylpeästi diktaattoriksi kutsuvalle presidentille. MEDIAN SEGREGOITUMINEN on johtanut siihen, että ihmiset kuluttavat eri mediakanavia omien ennakkokäsitystensä mukaisesti. Osa valitsee perinteiset tiedotusvälineet, toiset suosivat vaihtoehtoisia medioita, ja moni seuraa vain sosiaalisessa mediassa suositeltuja sisältöjä. Tämä kehitys voi johtaa polarisaatioon, jossa yhteinen totuus katoaa ja yhteiskunnallinen keskustelu kärjistyy. Kun eri ryhmät eivät jaa samoja tiedollisia lähtökohtia, myös demokraattisen päätöksenteon perusta heikentyy. Lukijan on hyvä huomioida, että tämänkin tekstin kirjoittajalla on oma lehmä ojassa perinteisen median puolustajana. Median eriytyminen on uhka demokratialle PÄÄKIRJOITUS TUULI HEIKURA | PÄÄTOIMITTAJA Kun sosiaalinen media korvaa perinteisen median tiedon välittäjänä, yhteinen totuus katoaa. OYL 1:25 taittopohja.indd 3 OYL 1:25 taittopohja.indd 3 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
4 ILMOITUSTAULU OYY:n toimisto muuttaa maaliskuussa Ylioppilaskunnan toimisto ja palvelupiste muuttavat maaliskuussa 2025, mutta palvelut säilyvät Linnanmaan kampuksella. Uusi palvelupiste sijaitsee lähellä Psoas loungea, tilassa 132. Varsinaiset toimistotilat sijoittuvat palvelupisteen läheisyyteen 2. kerrokseen. Muuton yhteydessä palvelupisteen aukioloaikoihin tulee muutoksia. Jatkossa palvelupiste on avoinna maanantaista torstaihin klo 10–14. Huomioithan, että lounastauon aikana klo 11–12 palvelupiste on suljettu. Perjantaisin palvelupiste on kokonaan suljettu. Palvelupiste on suljettu viikolla 10 3.-7. maaliskuuta, ja lainatavarapalvelut sekä pyörälainaamo ovat poissa käytöstä. Myös sähköposteihin ja muihin viesteihin vastaamisessa voi olla viivettä. Palvelupiste on avoinna uusissa tiloissa maanantaista 10. maaliskuuta lähtien. Oulun yliopiston hallituksen jäsenmäärä laskee kymmeneen yliopistoyhteisön suhteellinen edustus kasvaa yliopiston hallituksessa. Oulun yliopiston kollegio päätti kokouksessaan 29.1.2025, että Oulun yliopiston hallituksen jäsenmäärä seuraavalla kaudella on kymmenen ja että kausi on neljä vuotta välillä 1.1.2026-31.12.2029. Kaikkien nykyisen hallituksen jäsenten kausi päättyy tämän vuoden lopussa. Yliopistoyhteisöön kuuluvien jäsenten määrä säilyy hallituksessa ennallaan. Kuudesta jäsenestä professoreilla, muulla henkilöstöllä (muu opetusja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö) ja opiskelijoilla on tasakolmikantaperiaatetta noudattaen kaikilla kaksi edustajaa. Yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten määrä laskee tulevalle kaudelle viidestä neljään. ”Nelivuotisen toimikauden avulla tavoitellaan pitkäjänteisyyttä hallitustyöskentelyyn. Tavoitteena on myös vahvistaa yliopistodemokratiaa ja yliopistoyhteisön ääntä päätöksenteossa,” kollegion puheenjohtaja Helka-Liisa Hentilä yliopiston tiedotteessa. Professorien ja muun henkilöstön edustajat valitaan hallintovaaleilla syksyllä 2025. Opiskelijoiden edustajat valitsee OYY. Opiskelijajäsenten kausi on kaksi vuotta. Yliopistoyhteisön suhteellista edustusta hallituksessa lisättiin myös kaudelle 2022–2025. Tuolloin kollegio laski jäsenmäärää kahdestatoista yhteentoista poistamalla yhden hallituspaikan ulkopuolisilta jäseniltä. SARJAKUVA Linnanmaan uimahalli ja peruskorjattu liikuntahalli on avattu Pitkään puhuttanut suunnitelma Linnanmaan uimahallista on vihdoin toteutunut, kun oululaiset ovat päässeet helmikuussa uimaan täysin uuteen uimahalliin, kun Linnanmaan liikuntakeskus avasi ovensa 3. helmimuuta. Uimahallin lisäksi myös peruskorjattu liikuntahalli on nyt avoinna asiakkaille. Uudessa uimahallissa on 8-ratainen 25 metrin kuntoallas, monitoimiallas, lasten allas sekä opetusallas. Yhteensä allaspinta-alaa on 855 neliötä. Uimahallin tilat ovat esteettömiä, ja siellä on kolme erillistä esteetöntä pesu-pukuhuonetilaa. Uimahallin urakoisijana toimi NCC Suomi Oy. Uimahallin kokonaiskustannukset ovat talousarvion mukaiset 21,2 miljoonaa euroa. Liikuntahallin perusparannuksessa saneerattiin muun muassa yläja alapohjarakenteita, talotekniikkaa ja tehtiin tilamuutoksia. Esimerkiksi liikuntahallin kuntosalin ja talotekniikan tilojen kokoa kasvatettiin. Toteuttajana hankkeessa oli Oulun Tilapalvelut -liikelaitos. Liikuntahallin korjauskustannus on 5,1 miljoonaa euroa. Liikuntahallissa on liikuntasali, musiikkiliikuntasali sekä telinevoimistelualue, jotka ovat käytössä vuoronvarauksella. Kuntosali on kuntalaisten käytössä yleisövuoroilla. OYL 1:25 taittopohja.indd 4 OYL 1:25 taittopohja.indd 4 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
5 HUOLETONTA ARKEA KAIKILLE, EI HARVOILLE Jaakko Alavuotunki FM, toiminnanjohtaja Hannele Dufva professori emerita Veikko Ervasti rehtori, eläkeläinen Jenna Gonçalves Da Silva palveluasiantuntija Anne Huotari sosionomi YAMK Juho Huuki hitsaaja Mimmi Jakola opiskelija, myyjä Kaarina Kailo dosentti, tietokirjailija Tommi Kallioniemi sairaanhoitaja Teija Kangas merkonomi, lähihoitajaopiskelija Virpi Karhu sosiaaliohjaaja, työnohjaaja Teija Karisaari-Kittilä omavalmentaja Maria Kekkonen Ville Kellokumpu FT, tutkijatohtori Olli Kohonen sairaanhoitaja (AMK), FM Anniina Koutonen psykologi Saija Luonuansuu FM, aluetoiminnan asiantuntija Veli-Pekka Marjoniemi tietopalveluneuvoja Heidi Minkkinen lähihoitaja, geronomiopiskelija Kimi Mustonen ravintolatyöntekijä, tradenomiopiskelija Anni Niemi tarjoilija, tapahtumatyöntekijä Henri Nybacka asbestitutkija Laura PalmgrenNeuvonen KT, insinööri Ammi Ruotsalainen kirjanpitäjä Jaana Tervo juristi OULUN KUNTAVAALIEHDOKKAITA KUNTAVAALIT 13.4.2025 OYL 1:25 taittopohja.indd 5 OYL 1:25 taittopohja.indd 5 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
Kutsumusammatissa Opettajan tärkeimpiä tehtäviä ovat luottamuksen rakentaminen ja turvallisen ilmapiirin luominen, ajattelee vuoden Jäätävän hyväksi opettajaksi valittu Pietu Halonen. TEKSTI & KUVAT Tuuli Heikura 7 P ietu Halonen oli parikymppinen kesälomaansa viettävä tuotantotalouden opiskelija, joka niin monen muun opiskelijan tavoin mietti, mistä tienata opiskelurahoja. Hänen lapsuuden piano-opettajansa tuli lapsuudenkotiin virittämään Halosen pianoa ja mainitsi, että Kempeleessä ei kukaan enää anna soittotunteja. Siitä syntyi Pietun Pianokoulu, joka on edelleen olemassa. Tästä lähti teekkarin polku kohti musamaikan ammattia ja vuoden 2024 Jäätävän hyväksi opettajaksi. Vuosittain annettava tunnustus jaettiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan Annos 65 -vuosijuhlassa lauantaina 22. helmikuuta. Musiikki on kulkenut Halosen elämässä lapsuudesta asti. Taustalla olivat lapsuuden pianotunnit, kuoro ja bändiharrastus. Halonen kävi myös musiikkilukion. Silti hän päätyi opiskelemaan tuotantotaloutta Oulun yliopistoon. ”Nokialla oli kova imu 2000-luvun taitteessa ja ajattelin, että minusta tulee varmaan jokin projektipäällikkö Nokialle ja lähdin sitten teekkariksi. Musiikin oli määrä säilyä harrastuksena”, Halonen kertoo. Myös opiskeluaikoina bänditouhut jatkuivat ja jossain vaiheessa Halonen kertoo antaneensa kutsumukselleen periksi. ”Tajusin, että ketä mä huijaan, musta tulee musamaikka.” Hän aloitti musiikkikasvatuksen opinnot Oulun yliopistossa vuonna 2005. Halonen ei siis koskaan päätynyt Nokialle, mutta hukkaankaan tuotantotalouden opinnot eivät menneet. Hänellä on yritys, joka tuottaa musiikkikasvatuksen ohjelmistoja ja oppimateriaaleja. “Hyvin paljon on tarttunut sieltä työkaluja, kuten yrittäjyyttä, projektinhallintaa, ohjelmistotuotantoa ja ohjelmistoliiketoiminnan oppeja”, hän täsmentää. Halosen urapolku on ollut mahdollisuuksien viitoittama tie. Kasvatustieteen opiskelija oli ajamassa päättöharjoittelunsa loppukahveille, kun hänen piano-oppilaansa äiti, sattumalta erään koulun apulaisrehtori, soitti Haloselle ja kysyi sattuiko hän tietämään ketään musiikinopettajaa. Siellä Halonen vietti reilun vuosikymmenen peruskoulun musamaikkana. Pikku hiljaa alkoi siirtymä kohti akateemista yhteisöä. Askel kerrallaan Halonen työskenteli sivutoimisena musiikin opettajana Oulun yliopistolla ennen siirtymistään päätoimiseksi vuonna 2021. Nyt hän toimii yliopisto-opettajana musiikkikasvatuksen tutkinto-ohjelmassa. Halosen työn pääpaino on kontaktiopetuksessa, kuten pianon vapaassa säestyksessä sekä luokkamusisoinnissa. Lapsuuden instrumentista pianosta on tullut työkalu. ”Kyllä se on semmoinen pullapitko, että kaikki liittyy kaikkeen”, Halonen tiivistää kysyttäessä millainen rooli musiikilla on OYL 1:25 taittopohja.indd 7 OYL 1:25 taittopohja.indd 7 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
8 nykyään hänen elämässään. Enää hän ei itse soita läheskään yhtä paljon kuin mahdollistaa sitä muille. ”Musiikki on nykyään enemmän työkalu, jolla pääsee nostamaan opiskelijoita ja tuettua oppilaita sekä kasvatettua heitä”, Halonen kuvailee. ”Saan kyllä yhtä lailla kiksejä siitäkin kuin nuorempana esiintymisestä.” Kutsumustyössä Kriteereinä Jäätävän hyvän opettajan palkinnon saamiselle ovat muun muassa motivaatio kehittää omaa työtä ja hyvät pedagogiset taidot. Innostus työtä kohtaan Halosen mukaan hänestä ainakin tihkuu. ”Olen kutsumustyössä näköalapaikalla – olin kentällä ja nyt ammennan niitä kokemuksia seuraavan sukupolven opettajille.” Tämä näkyy myös Halosen valintaa puoltavissa palautteissa, mutta päällimmäisenä hänet tunnetaan aktiivisena tutkinto-ohjelman yhteisön jäsenenä ja yhteisöllisyyden edesauttajana. ”Pietu edistää monipuolisesti yhteyttä opiskelijoiden, opettajien sekä ainejärjestön välillä. Hän on esimerkiksi avustanut ainejärjestön hallitusta kampusjamien järjestämisessä henkilökunnan jäsenenä, joka on ollut todella tärkeää musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ryhmäytymisen ja kehittymisen kannalta. Hän viestii lisäksi aktiivisesti ainejäjestön hallituksen kanssa ja pitää opiskelijat henkilökunnan puolelta ajantasalla”, palautteissa kerrotaan Halosen aktiivisuudesta. Halosen mukaan opettajan tärkeimpiä tehtäviä on luottamuksen rakentaminen ja turvallisen ilmapiirin luominen, jotka taas syntyvät kohtaamisissa ja yhteyden rakentamisessa myös luokkahuoneen ulkopuolella. ”Kun se yhteys on rakennettu jo luokan ulkopuolella oli se sitten välitunnilla biljardipöydän ääressä tai kahvilla opiskelijoiden kanssa niin se on valmiina sinne luokkaan astuessa.” Yliopistoympäristössä toimiessa Halonen kokee opiskelijat jo enemmän kollegoiksi kuin oppilaiksi, mutta tuettavaa on edelleen ihan samaan tapaan kuin peruskoulun teinienkin kanssa, keskustelunaiheet vain muuttuvat. Valtaosa opiskelijoista on parikymppisiä uudessa kaupungissa ja uuden äärellä rakentamassa ammatti-identiteettiään, joten keskusteltavaa riittää. ”Opiskelijat ovat hyviä keskustelukumppaneita”, hän sanoo. Halonen saa myös kiitosta siitä, miten kohtaa opiskelijat Musiikki on nykyään enemmän työkalu, jolla pääsee nostamaan opiskelijoita ja tuettua oppilaita sekä kasvatettua heitä. ” OYL 1:25 taittopohja.indd 8 OYL 1:25 taittopohja.indd 8 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
yksilöinä. ”Pietu on kiinnostunut oikeasti musiikkikasvatuksen opiskelijosta, ja pitää huolta että jokaisella opiskelijalla olisi hyvä olla. Hän tulee kyselemään aina opiskelijoiltamme kuulumisia käytävällä kävellessään ja tuo mukanaan aina päivän piristyksen”, palautteissa mainitaan. Miten tämä on mahdollista nykypäivän hektisessä opetusilmapiirissä? ”Oppitunti kerrallaan”, Halonen sanoo. Hänen mukaansa se on juuri opettajan ammattitaidon ydintä, että kohtaa opiskelijat osaa asettaa yksilöllisiä, sopivia haasteita. ”Opettajan rooli on pitää sykettä yllä ja samalla skannata koko luokkaa ja huomata, jos jollakin sylttää ja lempeällä tuuppaisulla saada homma takaisin raiteilleen”, hän lisää. Teknologiasta tukea opettamiseen Halosen pedagogisista taidoista kertoo myös hänen jatkuva opetuksen kehittämisensä. Paitsi että Halonen itse kehittää oppimateriaaleja, hän pyytää palautetta aktiivisesti opiskelijoilta. ”Hänen opetuksensa ja oppimateriaalinsa ovat ajantasaisia ja hän hyödyntää teknologiaa monipuolisesti opetuksensa tukena”, kerrotaan palautteissa. Teknologia onkin Haloselle tärkeä työkalu opetuksessa. ”Digitaalisuus on olennaisimpia avaimia ja tietenkin toimiva pedagogiikka, että tiedetään mitä polkua kuljetaan ja miten opetusta tuetaan”, Halonen sanoo. Oma vahva tausta pedagogina ja teknologian parissa auttaa Halosen mukaan ymmärtämään, missä digitaalisuutta kannattaa hyödyntää. ”Soittaminen on kuitenkin edelleen soittamista ja instrumentit ovat oikeita, mutta koen digitaalisuuden hyödyt tukitoiminnoissa kuten miten saadaan nuotit esitettyä ja onko opetusta tukevia lyhyitä videoita opiskelijoiden saatavilla. Nekään eivät kuitenkaan täysin korvaa opettajan ohjausta.” Erityisesti, kun resursseja jatkuvasti kiristetään, tulee opettajan henkilökohtainen ammattitaito ensiarvoiseen asemaan. ”Se on positiivinenkin ongelma, että miten otetaan niin sanotusti opetuksesta löysät pois kuitenkin samalla säilyttäen mahdollisuudet oppimistuloksiin.” Siinä missä ennen opiskelijat saattoivat käydä yksityistunneilla, nykyään samassa luokkahuoneessa voi soittaa 12 henkeä luurit päässä. Onnistumisen kokemuksia Tunnustus Jäätävän hyvästä opettajasta tuntuu Halosesta erittäin hyvältä ja hän arvostaa sitä erityisesti tietäen, että tunnustus tulee suoraan opiskelijoilta. ”Superkiitos kaikille, jotka olivat tässä mukana ja kyllä minä sen vielä ongin, ketkä saivat tämän aikaan.” Halosen luoma yhteys opiskelijoihin ja kädenjälkensä suhteellisen pienen tutkinto-ohjelman ilmapiirissä tiivistyy ehdotuksessa mainittuihin valinnan perusteluihin. Mikä opettamisessa sitten on parasta? Halosen vastaus on yksiselitteinen: konkreettiset onnistumisen kokemukset. ”Nuorempana kun pääsi itse keikalle, niin se oli kova juttu, mutta koulumaailmassa opettaessani esimerkiksi se, kun umpisulkeutunut oppilas laulaa mikkiin kevätjuhlassa ja tietää, kuinka pitkä tie se on ollut niin se nostaa vedet silmiin.” Opettajalle on hänen mukaansa paras palkinto, kun jokainen omista lähtökohdistaan saa tuloksia aikaan oli se sitten ujo oppilas tai ne lahjakkaat, jotka päätyvät vaikka voittamaan bändikisoja. Yksi opettaja kohtaa vuosien varrella tuhansia opiskelijoita ja oppilaita, joihin jokaiseen voi jättää jäljen. ”Ajatus siitä, millaisen jäljen opettaja voi jättää koko siihen katraaseen on aika motivoivaa.” • PIETU HALONEN VALITTIIN Vuoden 2024 Jäätävän hyväksi opettajaksi IKÄ 46-vuotias PERHEESEEN KUULUU vaimo ja kaksi lasta KOULUTUKSELTA tdiplomi-insinööri 2006, kasvatustieteiden maisteri, musiikkikasvatus 2013 HARRASTUKSINA mökkeily, metsurointi, kuntoliikunta ja nojatuoli-ilmailu MIKÄ? JÄÄTÄVÄN HYVÄ OPETTAJA 2024 palkittiin Annos 65 -vuosijuhlilla 22.2.2025. KUKA TAHANSA Oulun yliopiston opiskelija on voinut ehdottaa Jäätävän hyväksi opettajaksi millä tahansa koulutusalalla toimivaa yliopistoopettajaa. VALINTAKRITEEREINÄ olivat muun muassa innostavuus, ammattitaitoisuus, opintojakson etenemisen seurannan helppous, opintojaksojen osaamistavoitteiden selittäminen ja arviointimenetelmien monipuolinen ja innostava hyödyntäminen. PALKINTO jaettiin yhdeksännen kerran. Aikaisemmin palkinto on myönnetty Jukka-Pekka Rannalle, Elina NiemitaloHaapolalle, Katja Sutelalle, Vesa-Matti Pohjaselle, Oliver Jardelle, Matti Niemelälle, Matti Kangaspuoskarille ja Eetu-Pekka Heikkiselle. VALINNAN TEKI Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus kokouksessaan 22.1.2025. 9 OYL 1:25 taittopohja.indd 9 OYL 1:25 taittopohja.indd 9 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
10 Opiskelija, tule kesätöihin! Sinä yli 18-vuotias oululainen, hae kesätöitä kaupungilta. on uusi kampusnavigaattori! MazeMapilla löydät reittisi kampuksella ja varaat itsellesi opiskelutilan. Lataa sovellus: OYL 1:25 taittopohja.indd 10 OYL 1:25 taittopohja.indd 10 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
11 ARKI RATKAISEE MATTI ALATALO professori, TkT ESA AALTO biologi, FT JANNE HAKKARAINEN viestintäasiantuntija, FM ELINA HEIKKALA ympäristöasiantuntija, DI PAULA HIMANEN sis. valvonnan asiantuntija, DI, KTM MARIAM KANDELBERG luokanopettaja, erityisopettaja, KM MARIKA KOIVUNIEMI liiketoiminnan kehityspäällikkö, KT JUHA KORPELAINEN ylilääkäri, LT, dosentti MARI KUOPPAMAA projektikoordinaattori, FT LATEKOE LAWSON HELLU tietoliikenneinsinööri (AMK) RUNO LÄHDE opiskelija, FM AINO-KAISA MANNINEN tuotantotalouden DI, TtM HENNA MÄÄTTÄ kehittämispäällikkö, KM TARJA PASMA eläkeläinen, FM HEINI PORRA (TUORILA) palvelukehityspäällikkö, FM, eMBA TARU HALLIKAINEN vastuuvalmentaja, FM JENNI PITKO kansanedustaja, arkkitehti ANNI SILVOLA yliopisto-opettaja, tutkijatohtori, KT MARJO TAPANINEN toiminnanjohtaja, YTK SARI TÖRMÄNEN yliopisto-opettaja, FM SUSA VIKEVÄKORVA varhaiskasvatuksen opettaja, valtuutettu LIISA VÄISÄNEN suomen kielen yliopisto-opettaja, FM KRISTIINA SIVULA hammasteknikko = ehdolla myös Pohjois-Pohjanmaan aluevaaleissa. A A A A Ehdolla Ylivieskan kuntaja Pohjois-Pohjanmaan aluevaaleissa. Olemme ehdolla vaaleissa! Puolustamme lapsia ja nuoria sekä lähiluontoa ja ympäristöä kunnissa. Palautamme luottamuksen sosiaalija terveyspalveluihin hyvinvointialueilla. EHDOLLA KUNTAVAALEISSA OULUSSA A A Äänestä kuntaja aluevaaleissa 13.4.2025. Ennakkoäänestys 2.–8.4. A A A MIKA RÄMET professori, erikoislääkäri A A A A Ehdokkaat maksoivat mainoksen itse. Ehdolla Pohjois-Pohjanmaan aluevaaleissa. A A OYL 1:25 taittopohja.indd 11 OYL 1:25 taittopohja.indd 11 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
12 ILMIÖT O ulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uusi hallitus aloitti työnsä heti vuoden alussa. ”Järjestäytymiskokouksen jälkeen kalenteri alkoi täyttyä kovaa tahtia”, kertoo hallituksen toinen varapuheenjohtaja Jonne Haapala. Oulun ylioppilaslehti jututti hallituksen kolmea puheenjohtajaa tammikuun lopulla. OYY:n hallituksessa on tänä vuonna kahdeksan jäsentä. Jokaisella hallituslaisella on oma vastuualueensa, kuten tapahtumat, sosiaalipolitiikka tai viestintä. Ylioppilaskunnan hallitus vastaa ylioppilaskunnan päivittäisestä toiminnasta yhdessä työntekijöiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllisten kokousten lisäksi esimerkiksi vuosijuhlien järjestämistä ja kuntavaalien alla puolueiden tapaamista. Ei pikavoittoja Hallituksen puheenjohtaja, tieteiden ja aatteiden historiaa opiskeleva Vilma Sippola oli viime vuonna OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja. Vaikka hänellä on kokemusta hallitustyöstä, on uusi pesti vaatinut perehtymistä. Hallituksen Ylioppilaskunnan uusi hallitus on aloittanut vuoden vauhdilla. Puheenjohtajien mukaan kasassa on hyvä porukka ja toiminnan täyteiselle vuodelle on selkeät tavoitteet. TEKSTI Kalle Parviainen KUVAT OYY/Tuukka Lehtinen Maailma ei valmistu vuodessa HALLITUS ESITTÄYTYY OYL 1:25 taittopohja.indd 12 OYL 1:25 taittopohja.indd 12 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
13 Yritämme pitää huolen siitä, että asioita lähdetään toteuttamaan, eikä vain tiedustella. ” jäsenestä puheenjohtajaksi eteneminen tuo Sippolan mukaan toimintaan jatkuvuutta. ”Pääsen hyvin jatkamaan viime vuoden asioita ja aloittamaan uusia.” Sippola näkee opiskelijoiden eteen tehtävän työn merkityksellisenä. ”Koen, että meidän tekemämme työ on arvokasta. Toiminta on pitkäjänteistä, eikä maailmaa saada valmiiksi vuoden aikana. Toivottavasti saamme monia meidän tavoitteita läpi tänä vuonna.” Myös hallituksen varapuheenjohtajat kokevat hallitustyön tärkeänä. ”Kun päivät ovat pitkiä, on kivaa, että kokee tekevänsä merkityksellisiä asioita”, toteaa hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Karoliina Kokko-Tollola. Kokko-Tollola toimi viime vuoden OYY:n edustajiston puheenjohtajana. Koulutuspolitiikka on toisen varapuheenjohtajan Haapalan vastuulla. Hän on pestistä innoissaan. ”Kun pääsee tekemään itseään kiinnostavaa työtä, niin pysyy motivaatio yllä. Pieni kiire ei ole silloin haitaksi.” OYY muuttaa, muuttuvatko palvelut? OYY:n toimisto muuttaa maaliskuun alussa uusiin tiloihin. Kokko-Tollola näkee toimitilojen vaihdossa paljon mahdollisuuksia. Läheisyydessä on esimerkiksi Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS:n palvelupiste ja opiskelutiloja. ”Opiskelijan ei tarvitse miettiä, että menee ensin OYY:lle ja sitten PSOAS:lle, vaan ollaan lähekkäin.” Sippola myös huomauttaa, että kaikki opiskelijat eivät tiedä nykyisenkään OYY:n toimiston sijaintia. ”Markkinointiin tulee panostaa enemmän. Koen, että uusi vastaanottopiste on enemmän kulkuväylän varrella. Nythän me olemme vihreiden naulakoiden takana.” Puheenjohtajien mukaan vuoden aikana panostetaan OYY:n palvelujen selkeyttämiseen ja niiden saavutettavuuden lisäämiseen. OYY:n toimisto on sijainnut Linnanmaan kampuksen vihreiden naulakoiden lähellä vuoden 2016 lopulta lähtien. Kun päätös muutosta syksyllä 2016 tehtiin, kuvaili silloinen hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila uusien tilojen sijaintia erinomaiseksi, ja että muuton myötä ylioppilaskunnan saavutettavuus ja tunnettuus kasvavat. Toinen OYY:n tavoite tänä vuonna on Kontinkankaan palvelujen parantaminen. Ylioppilaskunnalla ei ole kiinteää toimipistettä Kontinkankaan kampuksella, vaan se päivystää siellä noin kerran kuussa. Pysyvän toimipisteen saaminen Kontinkankaalle vaatisi taloudellisia resursseja, sanoo Sippola. Haapala puolestaan toimii järjestökummina Kontinkankaan killoille. Hän sanoo kysyvänsä ainejärjestöjen mielipiteitä ja toiveita palveluista. ”Yritämme pitää huolen siitä, että asioita lähdetään toteuttamaan, eikä vain tiedustella.” Myös vuoden vaihteessa uudelleen käynnistyneen hyvinvointituutoroinnin toteutukseen Kontinkankaalla kiinnitetään huomiota. Edunvalvonta esille Keväällä käydään kuntaja aluevaalit. Sippolan mukaan vaikuttaminen Oulun kaupunkiin on tärkeää. ”Kaupungissa tehdään todella paljon päätöksiä, jotka koskevat opiskelijoita.” Ylioppilaskunnan tavoitteena on muun muassa joukkoliikenteen kehittäminen, laadukas opiskelija-asuminen oikeilla paikoilla sekä kesätyöja harjoittelupaikkojen lisääminen. Myös itsenäistä opiskelutilaa tarvitaan kampusten ulkopuolella. ”Kaikki opiskelijat eivät asu kampusten läheisyydessä”, Sippola huomauttaa. OYY haluaa kannustaa kaikkia opiskelijoita äänestämään. Viestintää suunnataan tänä vuonna myös kansainvälisille opiskelijoille. ”Osa kansainvälisistä opiskelijoista ei välttämättä tiedä, että heillä on oikeus äänestää vaaleissa”, kertoo Sippola. Kaikki ylioppilaskunnan tekemä edunvalvonta ei näy opiskelijoille. Ylioppilaskunta on jatkuvasti yhteydessä sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin, eli OYY:n edustajat tapaavat esimerkiksi yliopiston henkilökuntaa lähes päivittäin. Opiskelijoille vaikutustyö näkyy joskus julkisina kannanottoina ja lausuntoina. Sippola kertoo, että tänä vuonna tarkoitus on säännöllisemmin tiedottaa opiskelijoille ylioppilaskunnan toimista. ”Haluamme viestiä enemmän meidän edunvalvonnastamme. Meillä on myös sisäisiä lausuntoja ja vaikutustyötä. Esimerkiksi viime vuoden lopulla kokosimme edunvalvonnan katsauksen.” Sekä Sippola että Haapala nostavat esiin järjestöjen roolin edunvalvonnassa. ”Haluamme tehdä tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa, ja auttaa heitä omassa edunvalvontatyössään”, kiteyttää Sippola. Haapala taas tuo esille viestinnän haasteen. Ylioppilaskunnan on helppo välittää tietoa ainejärjestöille, mutta koko jäsenistön tavoittaminen on haastavampaa. ”Olemme pohtineet, miten tieto liikkuu riviopiskelijoille asti.” Ylioppilaskunnan viestintä on lähtökohtaisesti kaksikielistä. Sekä edunvalvonnasta että tapahtumista kerrotaan suomeksi ja englanniksi, jotta OYY:n toiminta saavuttaisi myös kansainväliset opiskelijat. Koko yliopistoyhteisön tavoittamista saattaa helpottaa se seikka, että ylioppilaskunnan hallitus työskentelee tänä vuonna kahdella kielellä. Kokko-Tollola kertoo, että kaksikielisyys ei ole ollut haaste. Kokko-Tollola kehuu hallituksen hyvää ilmapiiriä ja sen vaikutusta työskentelyyn. Hyvällä porukalla päätöksiä saa tehtyä tehokkaasti. ”Ei ole ollut ongelmia yhteishengen luomisessa. Tämä helpottaa hommaa.” Seuraavalla sivulla voit tutustua hallituksen jäseniin. • OYL 1:25 taittopohja.indd 13 OYL 1:25 taittopohja.indd 13 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
14 OYY:N HALLITUS 2025 VASTUUALUEENANI ON 1. varapuheenjohtaja sekä tapahtumat OPISKELEN Humanistisessa tiedekunnassa kirjallisuutta kahdeksatta vuotta ja tieteiden ja aatteiden historiaa neljättä vuotta sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa yleistä kasvatustiedettä ensimmäistä vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI Unohtumattomia opiskelijatapahtumia ja astetta enemmän yhteisöllisyyttä. OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON tällä hetkellä toimeentulo. Lainatta eläminen on tehty lähes mahdottomaksi, ja moni joutuu menemään opintojen ohella osa-aikatöihin, jos sattuu olemaan tarpeeksi onnekas niiden löytämiseen. Toimeentuloon liittyvät huolet aiheuttavat ylimääräistä stressiä ja vaikuttavat opinnoissa suoriutumiseen. HARRASTAN strategiaja roolipelien pelaamista, lukemista, kahvin suurkuluttamista ja elämäni kissojen kanssa touhuamista. KAROLIINA KOKKO-TOLLOLA VASTUUALUEENANI ON hallituksen puheenjohtaja. OPISKELEN Humanistisessa tiedekunnassa tieteiden ja aatteiden historiaa neljättä vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI vaikuttavamman ylioppilaskunnan, jonka asiantuntijuutta hyödynnetään yhä enemmän etenkin Oulun kaupungin tasolla. Lisäksi OYY:tä tuodaan lähemmäs jäsenistöä kehittämällä palveluiden saavutettavuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä.OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON taloudellinen epävarmuus. Opiskelijoiden saamat tuet eivät riitä kattamaan elinkustannuksia. Tämän vuoksi me opiskelijat joudumme ottamaan lainaa tai käymään töissä, joka taas voi hidastuttaa opintoja. HARRASTAN lautapelejä, lukemista ja elokuvien suurkuluttamista. VILMA SIPPOLA VASTUUALUEENANI ON järjestöt. OPISKELEN Kauppatieteiden tiedekunnassa (vai onko se kauppakorkeakoulu) kauppatieteitä kolmatta vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI enemmän potentiaalia, vähemmän budjettia ja toivottavasti muutaman uuden perinteen! OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON se, että nykyinen tukipolitiikka leikkaa, mutta samalla kesätöiden ja osa-aikatyömahdollisuuksien määrä ei vastaa lisääntyvää tarvetta, jolloin opiskelijoiden taloudellinen tilanne käy yhä haastavammaksi. HARRASTAN hajuvesien keräilyä, mummon reseptikirjan mukaan kokkailua ja haalarimerkkien ompelun välttelyä. CAROLINA KEMPAS VASTUUALUEENANI ON 2. varapuheenjohtaja ja koulutuspolitiikka. OPISKELEN Lääketieteellisessä tiedekunnassa terveystieteitä kolmatta vuotta. MITÄ JÄTÄT JÄLKEESI? Haluan parhaani mukaan huolehtia opiskelijoiden edunvalvonnasta. Tämän vuoden jälkeen OYY näyttää toivottavasti vähintään yhtä hyvältä kuin nyt, toki joitakin kehitysaskeliakin olisi mukava havaita! Vuoden päätteeksi haluaisin huomata itsessäni kehitystä kopona sekä järjestötoiminnan osaajana. OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON , että jääkö opiskelijalla aikaa opiskelulle, kun työnteon merkitys kasvaa opinnoista selviytymisessä? HARRASTAN karatea. Aikani kuluu lisäksi elokuvien, sarjojen ja videopelien parissa. Minulle on myös opetettu lähiaikoina virkkausta ja tavoitteena olisi tehdä itse kaulahuivi! JONNE HAAPALA OYL 1:25 taittopohja.indd 14 OYL 1:25 taittopohja.indd 14 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
15 VASTUUALUEENANI ON viestintä ja kestävä kehitys. OPISKELEN Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassassa interkulttuurisessa luokanopettajakoulutuksessa viidettä vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI vieläkin entistä toimivampaa ja saavuttavampaa viestintää, ”hyviä” TikTokkeja ja parempaa oloa kaikille opiskelijoille! OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON se, että ”pitäisi” ehtiä tehdä töitä opinotojen ohella selvitäkseen. Sekä joidenkin alojen palkattomat harjoittelut. HARRASTAN salia, ryhmäliikuntaa, ja hiihtoa sään suosiessa. TIINA-KAISA NIKKINEN VASTUUALUEENANI ON hyvinvointi eli eräs sosiaalipolitiikan erityisalueista. OPISKELEN Luonnontieteeellisessä tiedekunnassa fysiikkaa neljättä vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI Entistä avoimemman ja yhteisöllisemmän ylioppilaskunnan. Lisäksi toivon, että koko OYY on hyvinvoivampi opiskelemisen ja vapaa-ajan suhteen. OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON opiskelija-asuntojen vähäinen määrä niihin hakijoihin verrattuna varsinkin opiskelijan tukien leikkausten myötä. HARRASTAN Uintia ja toivonkin joskus kokevani Merikosken uintimahdollisuudet. Pelaan myös mieluusti kavereiden kanssa videoja lautapelejä vaihtelevalla menestyksellä. Lisäksi musiikki on minulle tärkeä asia, vaikka en varsinaisesti ole mikään virtuoosi soittamisessa. MIIKKA LUKKAROINEN VASTUUALUEENANI ON kansainvälisyys OPISKELEN Tietoja sähkötekniikan tiedekunnassa elektroniikkaa ja tieteoliikennetekniikkaa toista vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI inklusiivisemman ja yhdistyneemmän opiskelijayhteisön. Yhdessä hallituksen kanssa haluan yhdistää suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita ja taata, että jokainen tuntee edustetuksi ja arvostetuksi taustoistaan huolimatta. OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON opintojen alkaessa yhteenkuulumattomuuden tunne kavereista, opinnoista tai uudesta ympäristöstä. Kansainvälisille opiskelijoille kulttuurierot voivat hankaloittaa oman paikan löytämistä. Suomalaisille opiskelijoille työn, opintojen ja oman elämän tasapainon löytäminen. Tukevan ja inklusiivisen yhteisön rakentaminen on tärkeää. Kaikki on helpompaa, kun tuntee kuuluvansa johonkin. HARRASTAN vanhan elektroniikan parissa näpertätistä, valokuvaamista ja musiikin soittamista. APROTIM PAUL VASTUUALUEENANI ON sosiaalipolitiikka OPISKELEN Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa kauppatieteitä kolmatta vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI ihan ok meemin. OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON heikko toimeentulo. HARRASTAN tapahtumissa kulkemista ja tietokoneella pelaamista. JANNE VÄISÄNEN OYL 1:25 taittopohja.indd 15 OYL 1:25 taittopohja.indd 15 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
16 Sikailua, rivijäseniä ja syitä juhlia aamunkajoon TEKSTI Kalle Parviainen & Miia Torro KUVAT OYY:n ja Oulun ylioppilaslehden arkisto ILMIÖT OYL 1:25 taittopohja.indd 16 OYL 1:25 taittopohja.indd 16 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
17 Vuosijuhlat ovat yksi opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskunnan suurimmista tapahtumista. OYY:n juhlat on välillä nähty koko opiskelijaporukan yhteisenä tapahtumana, joskus eliitin juhlana, jossa jäsenistön varoja törsätään. Nykyään vuosijuhlaviikolla korostetaan yhteisöllisyyttä. O piskelijakulttuurin monipuolisuus on parhaiten nähtävissä eri tapahtumissa. Siinä missä tavalliset baaribileet tai vapun tapahtumat ovat hyvinkin vapaamuotoista menoa ja rymyämistä, ovat vuosijuhlat hienoja akateemisia pöytäjuhlia, joilla noudatetaan tarkkaa etikettiä ja kunnioitetaan perinteitä. Kylmän kinkkukiusauksen sijaan tarjolla on usein kolmen ruokalajin illallinen ja tuhruisten haalarien sijaan osallistujien päällä on frakkeja ja iltapukuja. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) vuosijuhlia vietetään ylioppilaskunnan sääntöjen mukaisesti Kalevalan päivänä 28. helmikuuta tai sitä edeltävänä viikonloppuna. Tänä vuonna OYY juhli 65-vuotista taivaltaan. Annos 65 -nimellä pidetyt pirskeet noudattivat perinteistä pöytäjuhlan kaavaa Linnanmaan kampuksella. Oulun ylioppilaslehti sukelsi lehden arkistoihin ja tutki, mitä vuosijuhlista on kerrottu vuosien varrella. Viikko täynnä tapahtumia Vuosijuhlat ovat lehdessä näkyneet usein kovakoosteina. Mustavalkoiset pönötyskuvat ovat 2000-luvulla vaihtuneet iltapukujen väriloistoon. 1980ja 90-luvuilla vuosijuhlat näkyivät lehdessä lähinnä tasavuosina ja juhlien perinteisyyttä korostettiin. Esimerkiksi suurista 35-vuotisjuhlista raportoitiin usean aukeaman verran. Lehdessä on myös usein julkaistu lista OYY:n kunniaja ansiomerkkien saajista. Muutamina vuosina todettiin puolestaan lakonisesti, että OYY juhli. Vuosijuhlien viettäminen ei ole rajoittunut vain iltajuhlaan, vaan usein ylioppilaskunta on järjestänyt kokonaisen vuosijuhlaviikon. Tänä vuonna juhlaviikko käynnistettiin väyläsitseillä 15. helmikuuta. Varsinaisen juhlaviikon aikana muun muassa järjestettiin elokuvailta ja taidekierroksia sekä lanseerattiin edunvalvontajaosto. Tapahtumien sisältö on noudattanut ajan henkeä, eli joinain vuosina ohjelma on ollut hyvin asiapitoista. Esimerkiksi 1968 vuosijuhlaviikon ohjelmaan lukeutui yhdyskuntasuunnitteluseminaari. Vuonna 1971 taas kysyttiin, kannattaako Pohjois-Suomea teollistaa. Toisinaan painavaa ja kevyttä asiaa on pyritty yhdistämään. 1970-luvun puolivälissä OYY järjesti yhdessä ainejärjestöjen yhteistyötoimikunnan kanssa hallinnonuudistusiltamat ravintola Reidarissa, jossa puhuttiin vakavia ja illan lopuksi pyörähdeltiin tanssilattialla. Esiintymässä olivat OKL:n pojat “Artsi ja Arska”. Viikon aikana on pidetty myös jazztanssiaiset niin sanottuun vanhaan malliin sekä rusettiluistelua. Myös tiede on näkynyt vuosijuhlilla. Nykyään yliopiston tutkimusta tuodaan esille muun muassa vuotuisessa yliopistogaalassa, mutta esimerkiksi vuonna 1966 osana OYY:n juhlia pidettiin luento museoesineiden kemiallisesta tutkimisesta. Vuonna 1968 taas pohdittiin opinnäytetöille sopivia, Pohjois-Suomeen liittyviä tutkimusaiheita. Etiketti on tärkeä osa vuosijuhlia. Viikon aikana onkin usein järjestetty etikettiluentoja, jotta akateemisen pöytäjuhlan salat tulisivat osallistujille tutuiksi. Usein näitä luentoja on pitänyt oululainen kamarineuvos ja kulttuurihistorioitsija Markus H. Korhonen. Nykyään vuosijuhlien etiketistä kerrotaan pääasiassa järjestöjen verkkosivuilla. Riviopiskelijat puuttuvat Oulun ylioppilaslehti ei ole aina suhtautunut suopeasti ylioppilaskunnan vuosijuhliin. Koko vuosijuhlien konseptia kritisoitiin 1980-luvun alussa. Kun ylioppilaskunta juhlisti 20-vuotista taivaltaan, lehdessä kirjoitettiin päättyneestä juhlaviikosta otsikolla ”Sikailu loppui viimeinkin”. Samalla lehti antoi kuittia illalliskortin hinnasta, jolla moni opiskelija joutui elämään kokonaisen viikon. Summa oli 60 markkaa, eli nykyrahassa noin 36 euroa. ”10 000 euron bileet” -otsikon alla lehti puolestaan käsitteli vuoden 2008 vuosijuhlien tapahtumia kyseenalaistavaan sävyyn. Juhlien budjetin lisäksi osansa saivat muun muassa iltajuhlan miesvetoisuus ja naisten hiljainen rooli juhlassa sekä esiintyjien käyttämä rasistinen sanasto lauluissa. Niin 1980-luvulla kuin vielä 2000-luvullakin ylioppilaslehti on ihmetellyt, missä riviopiskelijat ovat vuosijuhlilta. Tilanne ei ole nykypäivänäkään juuri kohentunut. OYY:n vuosijuhlilla näkyy yhä muiden ylioppilaskuntien ja sidosryhmien edustajia enemmän kuin niin sanottuja tavallisia opiskelijoita, OYL 1:25 taittopohja.indd 17 OYL 1:25 taittopohja.indd 17 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
18 jotka eivät ole esimerkiksi oman ainejärjestönsä hallituksessa. Ylioppilaskunnan vuosijuhlat toimivat siis enemmänkin eräänlaisena verkostoitumistilaisuutena sidosryhmille kuin jäsenistön juhlana. Kunniaa eläville ja kuolleille Viikon aikana on toisinaan pidetty myös edustajiston tai hallituksen juhlakokouksia. Usein näissä kokouksissa on päätetty palkita opiskelijayhteisössä vaikuttaneita henkilöitä. Esimerkiksi pitkäaikainen inspehtori Yrjö Kilpi kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 1985 ja 50-vuotisjuhlissa taas rehtori Lauri Lajunen sai vastaavan arvonimen. Viimeisin kunniajäseneksi kutsuttu on ministeri Liisa Jaakonsaari vuonna 2023. Vuonna 1996 taas tarjottiin koko yliopistoyhteisölle mahdollisuus tulla tenttimään OYY:n hallitusta. Kyselytunnilla opiskelijat saivat kysyä mitä tahansa, kertoa hyviä ideoita, tai jättää palautetta, mikäli “ylioppilaskunnan toiminta tuntuu käsittämättömän hullulta.” Osana OYY:n vuosijuhlia oli vielä 2000-luvulla seppeleenlasku sankarivainajien haudoille. Alun perin seppeleet laskettiin vain valkoisten haudalle, eli tuomiokirkolla vapaussotureiden haudalle. Myöhemmin myös Intiön hautausmaan sankarihaudat otettiin mukaan. Tästä perinteestä on luovuttu ja nykyään OYY laskee seppeleen sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä ylioppilaiden soihtukulkueessa. Yksi ylioppilaskunnan tunnuksista on sen lippu. Uusi lippu on vihitty käyttöön arvokkain menoin. Vuoden 1964 vuosijuhlilla ylioppilaskunta ensimmäisen kerran “kohotti julkisesti nähtäväksi lippunsa”. Vuonna 2003 taas edellinen lippu todettiin käytössä repeytyneeksi, joten uusi lippu naulattiin käyttöön juhlavasti. Poikkeuksia perinteisiin Vuosikymmenten saatossa vuosijuhlia on järjestetty varsin perinteisin menoin, mutta joukkoon mahtuu myös erikoisempia tapauksia. 1980-luvulla ylioppilaskuntaa juhlittiin naamiaisilla, joissa esimerkiksi yksi opiskelija naamioitui ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi ja eräs tohtori tekeytyi yliopiston rehtoriksi. Vuonna 2009 akateeminen pöytäjuhla vaihtui tanssiaisiin, joilla pyrittiin houkuttelemaan paikalle enemmän tavallisia opiskelijoita. Osallistumiskynnystä laskettiin myös normaalia edullisemmalla hinnalla: illalliskortti maksoi ylioppilaskunnan jäsenelle 35 euroa. Iltajuhlan viihteestä on vuosien saatossa vastannut myös tunnettuja esiintyjiä yliopistomaailman ulkopuolelta, kuten mieskuoro Huutajat ja M.A. Numminen. OYY:n vuosijuhlien aikaan on toisinaan julkaistu myös erilaisia teoksia. 25-vuotiasta ylioppilaskuntaa juhlistettiin Rauhalan eli silloisen ylioppilastalon historiikilla. Rauhala porvariskodista ylioppilastaloksi sisältää katkelmia juhlapuheista, toimikuntien päätöksiä ja lehtileikkeitä historiallisen talon monipolvisista vaiheista. Vuonna 2010 taas julkaistiin CD-levy 50 vuotta vierelläsi, jossa esiintyivät Cassiopeia, Oulun yliopiston kamariorkesteri, Teekkaritorvet ja TeeKu. Samana keväänä ilmestyi myös Anna Niemisen toimittama teos Uunosta Välkyksi Oulun yliopiston ylioppilaskunta vuosina 1959–2009 . Ylioppilaskunnan vuosijuhlat ovat kirjava kokoelma erilaisia akateemisia perinteitä ja kokeiluja. Vanhoja ideoita on välillä kierrätetty myöhempinä vuosina. Onkohan vuonna 2030 tarjolla taas jazzkonsertti ja runonlausuntaa – ja sunnuntaina juhlien jälkeen välineiden huoltoa ja peseytymistä? • Lähteenä on käytetty Oulun ylioppilaslehden arkistojen lisäksi Anna Niemisen (toim.) Uunosta Välkyksi Oulun yliopiston ylioppilaskunta vuosina 1959–2009. OYL 1:25 taittopohja.indd 18 OYL 1:25 taittopohja.indd 18 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49