2 Vastuullisuus kartuttaa yhteistä hyvää Yhdessä olemme enemmän. Se on ollut kantava ajatuksemme jo pitkään ja ohjenuorana sille, miten haluamme olla asiakkaidemme elämän eri käänteissä mukana mahdollisimman hedelmällisesti. Nyt kun vastuullisuus on noussut voimakkaasti pinnalle yritysten markkinoinnissa ja viestinnässä, on ollut ilo huomata, että olemme olleet trendin harjalla jo pitkään ennen kuin siitä edes tuli trendi. Vastuullisuus jaetaan ympäristöä, sosiaalisia kysymyksiä ja hallintoa koskeviin vastuisiin. Erityisesti ilmastoja ympäristöriskeihin liittyvät asiat tulevat muuttamaan toimintaa myös pankissa, ja esimerkiksi rahoituspäätöksiä tehdessämme saatamme kysellä näihin liittyvistä asioista entistä tarkemmin. Jokainen meistä voi olla vastuullinen omassa päivittäisessä toiminnassaan, esimerkiksi työkaverina ja esimiehenä. Niin kuin sivun 6 kolumnista voit lukea, vastuullisuus vaikuttaa myös työnantajakuvaan ja sitä kautta esimerkiksi rekrytointiin. Elämme parhaillaan varsin herkullista hetkeä, sillä niin Suomen kuin meidän toimialueemmekin talous näyttää kehittyvän melko vauhdilla hyvään suuntaan. Ja vaikka ennusteiden mukaan kasvutahti rauhoittuu ensi vuonna, silti näkymät pysyvät edelleen positiivisina. Taloudellinen toimeliaisuus ja hyvä kulutuskysyntä saavat aikaan positiivisen kierteen, joka on ? ilikseltään lähes käsinkosketeltava. Nyt tarvitaankin rohkeutta kasvaa, investoida ja kansainvälistyä, jotta Suomen kilpailukyky saadaan varmistettua. Me autamme siinä omalta osaltamme parhaamme mukaan. Jos siis sinulla tai yritykselläsi on mielessä rahoitustarpeita tai muuta kehittämishankkeita, joissa voimme olla avuksi, täällä me olemme – sinua ja yritystäsi varten! Ota rohkeasti yhteyttä. Eeva Vainio Pankinjohtaja Yrityspankki Julkaisija: Lounaismaan Osuuspankki Turuntie 7 24100 Salo Puh. 0100 0500 www.op.? /lounaismaa www.facebook.com/OP.lounaismaa www.instagram.com/OPLounaismaa lounaismaan@op.? Toimitusneuvosto: Eeva Vainio Lauri Kaivonen Tarja Lahti Henna Breilin Toimitus, kuvat ja taitto: Johanna Talikainen, Johanna Hento & Taija Piikkilä Mainossatama Oy Kannen kuvassa: Saija ja Ilpo Venho, sekä OP Lounaismaan Iiris Vartiainen ja Juho Pettersson
3 Lyhenne ESG tutuksi ESG-kirjanyhdistelmää käytetään yleisesti, kun puhutaan vastuullisuudesta. Kirjaimet tulevat englanninkielisistä sanoista Environmental, Social ja Governance. ESG:n avulla voidaan tarkastella, miten yritykset kohtelevat planeettaamme ja ihmisiä, ja miten organisaatioita johdetaan. Vastuullinen luotonanto Pankeilta edellytetään jatkossa, että yritysten vastuullisuutta arvioidaan esimerkiksi luottopäätösten yhteydessä. ESG-kriteerit tulevat siis osaksi luottoriskien arviointia. Green Of? ce -diplomi kaikkiin toimipisteisiimme Lounaismaan Osuuspankki sai helmikuussa 2018 WWF:n toimistotarkastuksessa Green Of? ce -diplomin kaikkiin toimipisteisiinsä. Green Of? cen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, lisätä henkilöstön ympäristötietoisuutta ja kannustaa ympäristöystävällisiin valintoihin arjessa. Lounaismaan Osuuspankin ympäristöohjelmaan kirjatut tavoitteet ovat sähkön ja kaukolämmön kulutuksen vähentäminen viidellä prosentilla vuosittain sekä toimistopaperin kulutuksen vähentäminen 10 prosentilla vuosittain. Pankki raportoi seurattavista asioista vuosittain WWF:lle ja toimistotarkastus tehdään jatkossa kolmen vuoden välein. ESG-riskit muuttuvat luottoriskeiksi Ilmastonmuutos tarkoittaa, että sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Myrskyt, kuivuus, helle ja tulvat aiheuttavat uudenlaisia häiriöitä ja ongelmia yhteiskunnassa. Kun epävarmuus lisääntyy, voi markkinan luottamus heikentyä. Se pitää huomioida riskien arvioinneissa. Vastuullinen sijoittaminen Sijoittamisessa vastuullisuus on ollut näkyvästi esillä jo pitkään. OP:lla on valittavana monta vastuullista vaihtoehtoa rahastosijoittamiseen. Esimerkkinä OP-ilmasto, joka sijoittaa yrityksiin, joiden tuotteet ja palvelut ehkäisevät ilmastonmuutoksen etenemistä. OP-Kestävä Maailma huomioi valinnoissaan eettiset periaatteet. OP-Puhdas Vesi rahastoon sijoittamalla puolestaan voi vaikuttaa globaalin vesikriisin ratkaisemiseen. OP:n vastuullisuusohjelma Vastuullisuus on kiinteä osa OP Ryhmän strategiaa ja kuuluu jokaisen OP-ryhmäläisen arkeen, päätöksiin ja toimintaan. Vastuullisuustyötämme ohjaa vastuullisuusohjelma. Se tarkoittaa, että vahvistamme suomalaisten taloustaitoja, edistämme kestävää taloutta, tuemme paikallista elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä ja käytämme tietopääomaamme vastuullisesti. Esimerkiksi ilmaston osalta OP Ryhmän tavoitteena on olla oman toiminnan osalta hiilineutraali vuonna 2025. Oman toimintamme päästöt ovat vähentyneet noin 49 prosenttia vuodesta 2011. Lue lisää osoitteesta: www.op.? /op-ryhma/vastuullisuus Vastuu ympäristöstä, vastuu työntekijöistä ja tasa-arvosta, vastuu siitä, että asiat tehdään eettisesti ja hyvin. Vastuullisuuden vaatimus ohjaa yhä useammin liiketoimintaa. Pian se ohjaa myös luottopäätöksiä. Teksti Johanna Talikainen Vastuullisuus – mitä se tarkoittaa meille ja sinulle?
Mika Hellberg (vas.) ja Nico Siniranta seuraavat itsekin aktiivisesti urheilua, joten Ravintola Hookin sporttiravintola-konsepti sopi kaksikolle täydellisesti.
Koukussa ravintolatyöhön ja yrittämiseen Teksti Johanna Hento Kuva Taija Piikkilä 5 Saisiko olla korillinen herkullisia siipiä? Tai mehevä hampurilainen? Vai ehkä jokin muu annos Ravintola Hook Salon maistuvalta ruokalistalta? Valitset sitten minkä tahansa, saatat jäädä koukkuun. Niin kävi myös yrittäjäkaksikko Mika Hellbergille ja Nico Sinirannalle, kun he ensimmäisen kerran maistelivat Hookin ruokia. – Tutustuin Hookin konseptiin, kun olimme jo päättäneet perustaa Nicon kanssa oman ravintolan. Löysimme sopivan tilan yrittäjä Pasi Paakkosen kautta, josta tuli myös yrityksemme kolmas osakas. Hän ehdotti, että emme perustaisikaan täysin omaa brändiä, vaan toisimme jo valmiiksi tunnetun ketjuravintolan Saloon, Mika kertoo. Päätös oli kannattava, sillä Mikan ja Nicon avattua ravintolalle omat Facebook-sivut, yritys keräsi ensimmäisen vuorokauden aikana jo yli 2000 seuraajaa sosiaalisessa mediassa. – Emme olisi ikinä saaneet niin valtaisaa näkyvyyttä yhtä lyhyessä ajassa, jos olisimme vain perustaneet täysin uuden yrityksen ja lähteneet nollasta liikkeelle markkinoinnin suhteen, Nico toteaa. – Hookin tunnettuuden takia saimme lentävän alun ja innokkaimmat kävivät nykimässä ravintolan ovia jo ennen remontin valmistumista. Kun sitten lopulta avasimme jalkapallon EM-kisojen alla, saimme jatkuvasti olla täydentämässä varastoja asiakasryntäyksen takia, Mika kertoo. Siivet kantavat Suuresta alkuinnostusta huolimatta Salon Helsingintien varteen avatussa Ravintola Hookissa on riittänyt asiakkaita myös pitkin kesää. – Vahvuutemme on, että voimme tarjota jokaiselle jotakin. Yläkerrasta löytyy iso screeni ja tilat urheilun seuraamiseen, kun taas alakerrassa perheet voivat nauttia yhteisestä ruokahetkestä omassa rauhassaan. Ruokalistamme ja erityisesti siivet ovat myös jotain sellaista, mitä Salosta ei ole aiemmin saanut, Nico kertoo. – Yläkerran tilat taipuvat myös yksityistilaisuuksien, kuten syntymäpäiväjuhlien tai virkistyspäivien viettoon. Ravintolassa on yhteensä 130 asiakaspaikkaa, joten tilaa turvalliseen illan istumiseen riittää, Mika täydentää. Toisin kuin monessa muussa ravintola-alan yrityksessä, Salon Hookissa riittää myös työntekijöitä ylläpitämään asiakaspalvelun korkealle asetettua tasoa. – Ravintola-alan työvoimapula on todella ikävä ilmiö. Meillä on pitkä historia alalta ja isot verkostot, joten olemme onnistuneet löytämään mahtavan tiimin yritykseemme. Työntekijöitä ei saa kuitenkaan pitää itsestäänselvyytenä, sillä heidän merkityksensä liiketoiminnalle on todella suuri, Mika sanoo. Lupa olla luova Mikan ja Nicon luotsaama yritys on Suomen kuudes Hook-ravintola. Neljästä muusta ravintolasta poiketen Salon Ravintola Hook toimii franchising-periaatteella. – Vaikka kuulumme ketjukonseptiin, meille on myönnetty alusta asti myös paljon vapauksia. Olemme esimerkiksi suunnitelleet ja toteuttaneet ravintolamme sisustuksen lähes itse. Meillä on myös lupa kehitellä ruokalistalle paikallisia erikoisuuksia. Aikaisemmin olimme koukussa vain ravintolatyöhön, mutta nyt myös yrittämiseen ja oman juttumme kehittämiseen, Nico kertoo. Voi siis olla, että lähitulevaisuudessa kahden kovan koripallofanin luotsaaman ravintolan ruokalistalta löytyy esimerkiksi Vilpas Vikingsien mukaan nimetty viikinkiannos. Ensin miehet aikovat kuitenkin vetää hetken happea ja nauttia työnsä tuloksista kiireisen kesän jälkeen. – Täytyy muistaa, että olemme olleet poikkeuksellisen onnekkaita. Pahimmat asiakasrajoitukset eivät ole ainakaan vielä koskettaneet ravintolamme toimintaa, mutta tilanne voi muuttua nopeasti. Toistaiseksi katsomme tulevaisuuteen kuitenkin positiivisin mielin ja etenemme päivä kerrallaan, Mika sanoo. – Ja mikäs tässä on nauttiessa yrittämisestä. Olemme löytäneet rinnallemme loistavan yhtiökumppanin, minkä lisäksi OP Lounaismaa on ollut alusta asti tukemassa ideaamme Hookin konseptin laajentamisesta Saloon, Mika ja Nico kiittelevät yhdessä. Korona on rajoittanut palveluyritysten toimintaa ja ajanut useat alan ammattilaiset etsimään töitä muilta toimialoilta. Salolaiset Mika Hellberg ja Nico Siniranta olivat kuitenkin jo niin koukussa ravintolatyöhön, että he päättivät töiden vähennyttyä perustaa oman yrityksen. Ravintola Hook Salo avasi ovensa kesäkuun alussa ja suuren suosion ansiosta töitä on riittänyt myös muille ravintola-alan ammattilaisille.
Varsinkin osakemarkkinat ovat toipuneet todella voimakkaasti koronamontun pohjalta viime vuoden maaliskuun jälkeen. Korkomarkkinoilla kuitenkin etenkin Euroopan osalta hinnoitellaan edelleen todella pessimististä maailmankuvaa, jossa korkotasot pysyisivät pitkään alhaisilla tasoilla. – Keskuspankkien pajatsot ovat tällä hetkellä melko lailla tyhjät, sillä koronakriisiin reagoitiin historiallisen nopeasti ja voimakkaasti. Tämä puski rahapolitiikan kiristämissuunnitelmat hamaan tulevaisuuteen. Nyt markkinoilla on jo kuitenkin hieman ruvettu jännittämään rahapolitiikan suursään muutosta, OP Marketsin myyntiasiantuntija Ville Wahlgren toteaa heti alkuun. Wahlgren muistuttaa, että taloutta ei ole koskaan aikaisemmin elvytetty keskuspankkien ja valtioiden toimesta yhtä massiivisesti kuin nyt on tehty. – Globaali in? aation kiihtyminen, ennätyssuuret budjettialijäämät ja nousevat velkatasot aiheuttavat kasvavaa huolta. Käynnissä on hyvin mielenkiintoinen kokeilu, jonka lopputulemaa voi vain arvailla. Korkotaso historiallisen matala Riskinottaminen on oleellinen osa yritysliiketoimintaa, mutta varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat riskit tulisi suojata, jotta yrittäjä voi keskittyä olennaiseen, eli liiketoiminnan pyörittämiseen. Wahlgrenin mukaan nyt on loistava hetki miettiä rahoituksiin kohdistuvaa korkoriskiä, sillä odotus tulevasta korkokehityksestä on vielä hyvin maltillinen. Tilanne voi kuitenkin muuttua hyvinkin nopeasti koronaepävarmuuden poistuessa. – Korkosuojaamisen tavoitteena on yleensä liiketoiminnallisten tavoitteiden tukeminen. Korkoriskiltä suojautumalla yritys parantaa liiketoiminnan ennustettavuutta, pienentää kassavirtavaihteluita ja ylläpitää maksuvalmiutta, vaikka markkinoilla tapahtuisi yllättäviä käänteitä, Wahlgren kertoo. Talouden toipumisesta huolimatta korot ovat edelleen historiallisen matalilla tasoilla, minkä myötä korkosuojaaminen on poikkeuksellisen edullista. Lyhyet korot jatkavat alhaisina vielä lähitulevaisuudessa, mutta suojauskustannuksen määrittävät pitkät korot ovat lähteneet jo nousuun. – Täydellistä hetkeä korkosuojauksen tekemiseen ei ole, sillä pelkästään muutokset odotuksissa ajavat markkinahintoja suuntaan ja toiseen. Suojauskustannuksen tai intuition ei kuitenkaan koskaan pidä olla riskienhallinnan lähtökohta. Mutta miten korkojen nousuun nyt tulisi varautua? – Tähän ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä yritykset ovat keskenään hyvin erilaisia. Itse pidän miniminä sitä, että vähintään puolet rahoituskustannuksista on kiinnitetty ennalta määritellylle tasolle. Ensiksi riskit tulee kuitenkin tunnistaa. Riskien kartoittamisessa ja eri suojausvaihtoehtojen löytämisessä auttaa pankin asiantuntijat. Rahoitusriskien hallinta on osa pitkäjänteistä liiketoimintaa Jatkuuko talouskasvu? Kuinka ärhäkästi leviävä deltamuunnos ja uusien varianttien uhka vaikuttavat talouksien avautumiseen? Ovatko in? aatiohuolet aiheellisia? Kuinka globaalit tuotantoketjujen häiriöt ja raaka-ainepula vaikuttavat yritysten toimintaan? Monet yritykset pohtivat nyt näitä kysymyksiä, eikä ihme. Useat yllättävät tekijät ovat vaikuttaneet talouksiin viime vuosina ja näkymä on edelleen jossain määrin sumuinen. OP Marketsin myyntiasiantuntija Ville Wahlgren kertoo nyt, miten yrittäjä voi sulkea pois riskejä, joihin ei voi itse vaikuttaa. Teksti Johanna Hento Kuva Taija Piikkilä
7 Olen mielenkiinnolla seurannut paljon uutisoitua globaalia ilmiötä nimeltä osaajapula. Ilmiö on täällä kotimaassamme erityisen rankka, sillä Kauppakamarin mukaan osaajapulasta kärsii yli 70 % tutkimukseen vastanneista eri toimialojen yrityksistä. Puute koulutetuista tai kokeneista alan osaajista aiheuttaa yrityksille pahimmillaan kasvun esteitä. Oman jälkensä työmarkkinoille on jättänyt koronapandemia. Moni osaaja vetäytyi työelämästä, aikaisti eläkkeelle jäämistä tai vaihtoi alaa työtilanteen tai elämänarvojen muuttuessa. Ystäväni ravintola-alalta kertoi, kuinka työstä tuli selviytymistaistelua, kun asiakkaat, ilo ja puheensorina katosivat normiarjesta illalliskattausten vaihduttua noutoruoka-annoksiin. Radikaali muutos vahvisti päätöstä lähteä Helsingistä Lappiin uuteen työhön. Yritysten välinen kilpailu osaavasta työvoimasta käy nyt kuumana. Sillä välin, kun toimia työvoimapulan helpottamiseksi penätään valtiovallalta, tekevät työnantajat itse voitavansa haastavan tilanteen taklaamiseksi. Rekrytointitempauksissa luovuus kukkii, ja olen jopa kuullut yrityksestä, joka ahdingossaan mainostaa maksavansa työhaastatteluun tuleville. Rekrytoijien työ on kenties haastavampaa kuin koskaan aiemmin, eivätkä yritysten mahdollisuudet kilpailla osaajista ole keskenään tasavertaisia. Työni puolesta minulta kysellään usein, että mistä osaavia työntekijöitä oikein löytää. Lisäksi moni ihmettelee, että miten teknologiaja lemmikkiruokaklustereistaan tunnettuun seutukaupunkiin nimeltä Loimaa löytyy riittävästi työvoimaa. Hyviä kysymyksiä, vaikkei minulla ole niihin yksiselitteisiä vastauksia antaakaan. Työpaikan sijainnilla on edelleen arvonsa, mutta lisääntyneen etätyön aikakaudella työpaikalta vaaditaan usein muutakin. Yksilölliset toiveet ihannetyöpaikasta ohjaavat osaajien valintoja. Osa meistä on tarvittaessa valmis muuttamaan työn perässä, jos palkka ja työehdot ovat kohdillaan. Yhä useammin työntekijöiden valintapäätöksissä korostuvat kuitenkin työilmapiirin, työpaikan arvojen, hyvän johtamisen ja työn joustavuuden merkitykset. Onkin monen asian summa, millä asioilla yritys erottuu työnhakijan silmissä edukseen, ja mitkä asiat ovat hakijalle merkityksellisiä. Osaavaa työvoimaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Haastavien aikojen keskellä on kuitenkin syytä muistaa, että työhön liittyvät perusarvot pysyvät valtaosalla työntekijöistä suhteellisen samankaltaisina vuosikymmenestä toiseen. Kukin meistä toivoo tekevänsä merkityksellistä työtä, saavansa siitä palautetta ja joskus kiitostakin. Näistä lähtökohdista työnantajien on ainakin teoriassa mahdollista pärjätä kilpailussa osaajista – ja osaajien löytää mieluisaa työtä. Saisiko olla osaajia? Niina Nurmi on loimaalaisen Pemamek Oy:n henkilöstöpäällikkö, joka valittiin Duunitorin kansallisessa kilpailussa vuoden 2020 rekrytoijaksi. Niina toimii myös Loimaan kauppakamariosaston asiamiehenä ja työskentelee kotiseutunsa elinvoimaisuuden puolesta. Vieraileva kolumnisti
8 Toimitaan lokaalisti, vaikutetaan globaalisti Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on kunnallisten jätehuoltolaitosten joukossa harvinaisuus. 16 kunnan lain velvoittamasta jätehuollosta huolehtiva yhtiö on kasvanut 26 vuodessa suureksi konserniksi, jonka viisi tytäryhtiötä toimii erityisosaamista vaativilla ympäristöalan sektoreilla ja tuottaa ainutlaatuisia palveluja ja ratkaisuja kiertotalouteen. Hyvä esimerkki menestyneestä erikoistumisesta on LHJ:n tytäryritys Suomen Erityisjäte Oy, joka on tehnyt loistavaa työtä ja myös hyvää tulosta pilaantuneiden maiden käsittelyssä. – Aloimme rakentaa 2000-luvun alussa julkisen alustan eli emoyhtiön päälle kiertotalouden erikoisratkaisuja. Silloin perustetut yritykset perustuivat markkinoiden kysyntään, esimerkiksi kylmälaitteiden käsittelijöitä ja tietoturvapalvelujen tuottajia ei juurikaan ollut tuolloin markkinoilla, kertoo LHJ:n toimitusjohtaja Immo Sundholm. Forssan etuna uusia yrityksiä perustettaessa ja palveluja kehitettäessä oli logistinen sijainti. – Tytäryritykset on perustettu yleensä yksityisen kumppanin kanssa sillä ajatuksella, että osaomistajat tuovat yritykseen jotain lisäarvoa. Samalla perusteella kumppaneita on myös ostettu ulos, kun lisäarvoa ei ole enää saatu. Uusimpana kumppanuutena on Urbaser Oy, joka tuli tänä vuonna yrityskaupalla Suomen Tietoturva Oy:n osakkaaksi. Kiertotalous iso megatrendi Immo Sundholm kutsuu johtamaansa konsernia kiertotalouden monitavarataloksi. Kiertotalous terminä kattaa kuitenkin paljon enemmän, kuin vain erilaisten jakeiden kerääjät, kierrättäjät ja jalostajat. Kiertotalouteen kuuluu myös tuotteiden valmistus ja kulutus. – Jos kiertotalous kokonaisuutena on vesiputous, niin me olemme siellä vesiputouksen loppupäässä. Putouksen alkupäässä on esimerkiksi lainsäädäntö ja tuotantoyritykset. Me emme voi siis suoraan vaikuttaa koko ekosysteemiin. Toki laki edellyttää kunnalliselta jätehuoltoyhtiöltä neuvontaa ja ympäristökasvatustyötä. Vastuullisuus on päivän sana myös yrityksissä. – Meidän tehtävänämme on auttaa asiakasyrityksiä toimimaan vastuullisesti. Siihen kuuluu esimerkiksi lajittelun ja kierrättämisen tehostaminen ja henkilökunnan kouluttaminen, Sundholm kertoo. – Ihmisten tietoisuus ja ymmärrys on kyllä lisääntynyt selvästi. Ilmastonmuutos on niin konkreettisesti läsnä, että sitä ei voi sivuuttaa. Jos pelkästään kulunut kesä ääri-ilmiöineen eri puolilla maapalloa ja täällä meillä Suomessa kertoo, että jotain on tehtävä. Muovin ekosysteemi vasta alussa Tämän jutun haastattelua tehdessä astui voimaan EU:n muovipillit kieltävä direktiivi. Immo Sundholm kuvaileekin muovia seksikkääksi materiaaliksi, jonka uusiokäyttöaste on huomattavasti julkisuusarvoa pienempi. – Muovi on hyvä materiaali, kunhan se on oikeassa paikassa. Se ei kuulu valtameriin eikä muuallekaan luontoon. Siksi on hyvä, että sen erilliskerääminen on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Mutta kierrätetyn muovin hyötyaste on tällä hetkellä vielä alhainen. – Jos pitää luetella meidän alamme haasteita ja prospekteja, niin muovin hyötyasteen nostaminen on ehdottomasti kärjessä. Kierrätetty muovi menee tällä hetkellä vielä suurelta osin jätevoimalaitoksiin, joissa jätteestä tehdään lämpöä ja sähköä yhteiskunnan tarpeisiin. – Sekään ei ole huono asia, sillä varsinkin täällä Suomessa me tarvitsemme paljon lämpöä. Jäte on silloin hyvä raaka-aine teollisuushöyryn ja lämmön tuottamiseen, varsinkin jos vaihtoehtona on neitseelliset ja uusiutumattomat energialähteet. – Meillä LHJ Groupissa on myös jo tutkittu muovin hyötyasteen nostamista materiaalimuodossa ja käynnissä on erilaisia pilottihankkeita. Muovi on ehdottomasti LHJ Groupin kehittämisen kärkiteemoja. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy listattiin Kauppalehden Balance Benchmarking -vertailussa ykköseksi 19 kunnallisen jätehuoltokonsernin joukosta. Talousindikaattorit pitävät paikkansa, sillä vuosi 2020 oli LHJ Groupille erittäin hyvä. Se tarkoittaa, että myös kaupungin laariin sataa paljon erilaisia veroja ja palvelumaksuja. Teksti Johanna Talikainen Kuva Taija Piikkilä
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy • 16 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö • pääpaikka Forssa • liikevaihto ja muut tuotot (2020) 12,9 M€ • henkilöstö 54 LHJ Group • 5 tytäryhtiötä • liikevaihto ja muut tuotot (2020) 31,8 M€ • henkilöstö 79
Näin alkusyksystä Ravintola Villassa vedetään helpottuneena happea. Kulunut kesä oli asiakasmääriltään ennätyksellinen. Erityisen suosittu oli Villan 100-paikkaiseksi laajennettu terassi. – Teimme melko rohkean investoinnin ja otimme terassille väliaikaisesti lisää tilaa kadun puolelta. Hyvässä yhteistyössä Forssan kaupungin kanssa tietenkin. Terassista tuli asiakkailta valtavan hyvää palautetta, niin turisteilta kuin paikallisiltakin, kertoo toimitusjohtaja Niko Järvi. – Kuuma kesä sai ihmiset sankoin joukoin liikkeelle, mitä pitkän korona-ajan jälkeen ennustimmekin. Emme kuitenkaan osanneet ennustaa, että terassiasiakkaat eivät tulleet vain drinkille, vaan suurin osa tuli ruokailemaan. Vilkasta kesää himmentääkin ravintolaa ja sen yhteydessä toimivaa Hotelli Fabrikia piinannut henkilöstöpula. – Työntekijöitä on ollut lähes mahdoton saada. Tilanne on meille tässä laajuudessa uusi ja nyt tekemisen kärjessä on ehdottomasti juuri tämän ongelman ratkaiseminen. Kaikki voittavat Alkukesästä OP Lounaismaan omistaja-asiakkaat saivat Villan ála carte -listan ruoka-annoksista alennusta. Vastaavanlaisia alennuksia on tarjottu aikaisemminkin – Minusta on hieno asia, että pankki on muutakin kuin rahoittajakumppani. Tällainen yhteistyö ja kumppanuus täydellinen win-win-tilanne. OP haluaa palkita omia asiakkaitaan ja sen avulla myös me voimme ilahduttaa omia asiakkaitamme, Niko Järvi toteaa. Järven mukaan asiakkaat ovat oppineet myös hyödyntämään OP Lounaismaan omistajaetuja. Joillekin asiakkaille se on tullut laskun yhteydessä kerrottaessa iloisena yllätyksenä. Paikallinen ravintolakulttuuri on muuttumassa eurooppalaiseen suuntaan myös Forssan seudulla. Yhä useampi nautti lounaan ravintolassa ja kiireiseen arkeen haetaan palveluista helpotusta. – Kesäinen terassihankkeemme näytti, että ihmiset kyllä lähtevät ulos syömään, kuluttamaan ja nauttimaan, kun siihen on houkuttelevat puitteet. Elävä kaupunki on ehdottomasti kaikkien etu ja sen eteen haluamme tehdä töitä edelleen. – Olemme parhaillamme tekemässä suunnitelman Villan yläkerran ravintolatiloihin. Kokousja juhlatilat saneerataan toimivimmiksi ja paremmin asiakkaita palveleviksi. Elävä kaupunki on kaikkien etu Ravintola Villassa Forssassa on ollut useamman kerran viime vuosien aikana OP Lounaismaan omistaja-asiakkaille kohdistettuja etuja. Paikallinen yhteistyö palvelee molempia kumppaneita: lisää näkyvyyttä ja asiakassuhteen vahvistamista. Teksti Johanna Talikainen Kuva Taija Piikkilä
11 OP Lounaismaan yrityspankki sai heinäkuussa kovan luokan vahvistuksen Päivi Lehtilän aloittaessa työt uutena asiakkuuspäällikkönä. – Tai jos tarkkoja ollaan, en aloittanut uutena työntekijänä, vaan siirryin toisesta Osuuspankista OP Lounaismaan riveihin, Päivi sanoo. Tarkennus on ymmärrettävä, sillä Päivi on työskennellyt OP:lla koko työuransa ajan, eli yhteensä yli 34 vuoden ajan. – Olen toisen polven OP:lainen, sillä myös äitini työskenteli pankissa. Sain jo nuorena kuvan siitä, mitä tämä työ pitää sisällään, enkä ole muusta haaveillut. Kuten OP:lla on tapana, myös Päivi aloitti aikanaan työuransa pankin kassalta. Energinen ja ammattitaitoinen nainen eteni kuitenkin ripeästi muihin työtehtäviin. – Päädyin aika nopeasti yrityspankin puolelle, joka vei minut mennessään. Työ on todella mielenkiintoista, eikä uralleni ole sattunut vielä kahta samanlaista päivää. Parasta on, kun saan jatkuvasti oppia uutta ja auttaa yrityksiä menestymään niiden elinkaaren eri vaiheissa. Apuna alusta alkaen OP Lounaismaassa Päiviä kiinnosti erityisesti pankin laaja toimialue sekä monipuolinen asiakaskanta. – Tällä hetkellä työni pitää sisällään paljon asiakaskäyntejä ja -soittoja, joiden tarkoituksena on tutustua toimialueemme yrittäjiin. Mitä tutummaksi tulemme, sitä parempaa palvelua voin yrittäjille tarjota, Päivi sanoo. Päivi kannustaakin ottamaan rohkeasti yhteyttä, mikäli yrityksessä on lähiaikoina tiedossa esimerkiksi rahoitukseen liittyviä tarpeita. – Mitä aikaisemmin yrittäjät ovat yhteydessä pankkiin, sitä joustavammin asiat saadaan yleensä ratkottua. Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja kokemukseni mukaan hyvä valmistautuminen ainakin helpottaa asioita huomattavasti. Päivi tietää mistä puhuu, sillä aktiivisena omatoimimatkailijana hän on suunnitellut ja toteuttanut vuosien varrella lukuisia onnistuneita reissuja. – Euroopan kaupungit ovat ehdottomia suosikkikohteitani, joissa riittää koettavaa vuodesta toiseen. Mutta onneksi kotimaassakin on upeita nähtävyyksiä sekä vaellusja laskettelumahdollisuuksia. Kaksi aikuista lastamme nauttii myös laskettelureissuista ja odotankin jo innolla seuraavaa yhteistä lomaamme, Päivi hymyilee. Kokemusta liiketoimintasi tueksi Yrittäjä, arvostatko vankkaa osaamista ja pitkän linjan kokemusta? Mikäli vastasit kyllä, niin yrityspankkimme uusi asiakkuuspäällikkö Päivi Lehtilä on juuri oikea nainen rahoitusja maksuliikenneasioidesi hoitamiseen. Yli 34 vuotta kestäneen pankkiuransa aikana Päivi on auttanut yrityksiä laidasta laitaan ja nyt hän on valmis antamaan osaamisensa OP Lounaismaan yritysasiakkaiden menestyksen tueksi. Teksti Johanna Hento Kuva Taija Piikkilä
12 Mukana maatalouden muutoksessa Teksti Johanna Hento Kuva Taija Piikkilä
13 Kot kot siellä ja kot kot täällä. Ilpo ja Saija Venhon omistaman Isoluhdan tilan pihapiiriin saapuessa voi melkein heti päätellä, että nyt ollaan suomalaisen ruoantuotannon ytimessä. – Tilaamme kuuluu nykyään kaksi kananmunien tuotantoon keskittynyttä kanalaa. Toinen kanala on läheisellä maatilalla, joka siirtyi tilakaupalla osaksi toimintaamme 15 vuotta sitten, tilan isäntä Ilpo Venho kertoo. Tilakaupan myötä tilan toiminta ei ainoastaan laajentunut kananmunatuotantoon, vaan keskittyi lähes täysin sen ympärille. – Pidimme aiemmin emakkosikalaa, mutta aika pian kanojen tultua mukaan, päätimme keskittyä vain yhteen tuotantoeläimeen. Näin jälkikäteen ajatellen päätös on ollut onnistunut, sillä sianja naudanlihan kulutuksen vähetessä kananmunien kysyntä puolestaan on kasvanut, Saija toteaa. Isoluhdantilalla ei ole kuitenkaan laitettu kaikkia munia yhteen koriin, vaan kanojen hoidon lisäksi päivät täyttyvät myös metsäja peltotöistä. – Saijalla on päävastuu kanojen hoidosta, kun taas minä työskentelen enemmän pellolla ja urakoin metsänajokoneella omissa ja vieraiden metsissä. Tilallamme on viljeltävää peltoa noin 160 hehtaaria ja jonkin verran myös vuokramaita. Isäni autteli meitä myös pitkään tilan töissä, Ilpo kertoo. Uutta kasvua luomusta Isoluhdan tilan lähihistoriassa on koettu myös toinen merkittävä suunnanmuutos Venhojen siirtyessä luonnonmukaiseen tuotantoon vuonna 2016. – Kanalassa muutos ei ollut suuri, sillä olemme aina suosineet lattiakanalaa, jossa eläimillä on enemmän tilaa liikkua. Suurimmat muutokset tapahtuivat pellolla, jossa torjunta-aineiden käyttö jäi kokonaan pois, Saija kertoo. Luonnonmukaisessa tuotannossa Venhoja kiinnosti sen kasvava kysyntä sekä siirtymäaikoihin liittyvät maataloustuet. – Tuottajahintojen laskiessa ja kulujen noustessa maatilan pyörittäminen on käynyt vuosi vuodelta haastavammaksi. Pienet tilat eivät enää kannata ja isompienkin tilojen saaminen tuottavaksi vaatii yllättävän paljon ymmärrystä liiketoiminnasta, säädöksistä, teknologiasta ja trendien kehittymisestä. Meidän on koko ajan mietittävä keinoja toiminnan kehittämiseksi ja oltava valmiita tekemään myös investointeja, Ilpo sanoo. Tässä Venhojen tärkeänä apuna on ollut myös OP Lounaismaan asiantuntijat. – On tärkeää, että kumppaninamme on pankki, jonka asiantuntijat oikeasti ymmärtävät, mistä tilan hoidossa on kyse. Maatilalla investoinnit ovat usein isoja ja pitkäaikaisia, mutta ilman niitä kotimainen ruoantuotanto kuihtuisi hiljalleen, Saija ja Ilpo sanovat. Jatkoa ajatellen Suomalaisen ruoantuotannon turvaamiseksi monille tiloille tarvitaan lähivuosina myös jatkajia. Isoluhdan tilalla sellainen on onneksi kasvamassa hyvää vauhtia. – Perheeseemme kuuluu 16-vuotias poika ja 17-vuotias tytär. Poika aloitti juuri maatalousalan opinnot Tammelan Mustialassa ja hän on ainakin toistaiseksi halukas jatkamaan tilan pyörittämistä. Hän on kova tekemään töitä ja onkin jo alkanut ottaa päävastuuta peltohommista. Saa nähdä, mihin suuntaan hän aikanaan kehittää tilan toimintaa, Saija sanoo. Venhojen suunnitelmissa onkin, että nuori isännän alku osallistetaan lähivuosina entistä tiiviimmin mukaan myös tilan päätöksentekoon. – OP Lounaismaalta on kannustettu ottamaan poika mukaan, kun jatkossa menemme keskustelemaan tilan asioista. Näin hän oppii jo nuorena, mitä kaikkea tilan pito pitää sisällään, Ilpo sanoo. Perheen tyttären tulevaisuuden haaveet eivät tällä hetkellä liity maatilaan, mutta myös niille on luotu pohjaa yhdessä pankin asiantuntijoiden kanssa. Kuluneen vuoden aikana Venhojen lapset ovat esimerkiksi aloittaneet säännöllisen sijoittamisen pankin yhteyshenkilön opastuksella. – Pidän siitä, että pankki ei ajattele meitä pelkästään maatalousyrityksenä, vaan he huomioivat koko perheen henkilökohtaiset talousasiat. Maatilalla perhe ja liiketoiminta kuitenkin liittyvät yleensä vahvasti toisiinsa, Saija sanoo. Someron Terttilässä sijaitseva Isoluhdan tila on ollut Venhon suvun omistuksessa vuodesta 1968 lähtien. Reiluun 50 vuoteen on mahtunut paljon ja maanviljelyksen kehittyessä tilalla on monesti haettu kasvua uudesta suunnasta. Yksi asia tilalla ei vuosien varrella ole kuitenkaan muuttunut. Nimittäin se, että perheyrityksessä töitä tehdään yhdessä useamman sukupolven kesken. Saija ja Ilpo Venho ovat OP Lounaismaan asiakkaita yritysja yksityispuolella. Pariskunnan mielestä parasta pankin kokonaisvaltaisissa palveluissa on, että apu on aina yhden puhelinsoiton päässä. On kyse sitten yrityksen tai perheen henkilökohtaisista pankkitai lakiasioista, yhteistyö pankin eri asiantuntijoiden välillä toimii asiakkaiden suuntaan aina saumattomasti ja vaivattomasti.
Turvaa yrityksesi taloudelle ja tulevaisuudelle Työkaluja työkyvyn edistämiseen Voit edistää omaa ja työntekijöittesi työkykyä monin tavoin. Ilmarisen TyökykyAreenasta löydät uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja. TyökykyAreena tarjoaa laajasti tietoa siitä, miten työkykyä voi edistää työpaikoilla ja miten työkykyriskejä voi ennakoida ja hallita. Ilmarinen.? -sivustolta löytyvä TyökykyAreena tarjoaa käytännönläheisiä ja helposti hyödynnettäviä työkaluja ja sisältöjä uusimman tutkimustiedon pohjalta. – TyökykyAreenasta löytyy paljon tietoa ja vinkkejä mm. mielenterveyden edistämisestä, tukija liikuntaelinterveydestä, varhaisesta tuesta sekä työterveysyhteistyöstä. Olemme koonneet laajat tietopaketit niin työnantajan, esihenkilön, yrittäjän kuin työntekijän näkökulmasta. Kannattaa tutustua myös asiakkaillemme suunnattuihin monipuolisiin koulutuksiin ja webinaareihin sekä hyödyntää erinomaisia kyselytyökalujamme, sanoo Ilmarisen työkykyjohtamisen palveluiden osastonjohtaja Kati Huoponen. Kattavat sisällöt ja käytännön neuvot palvelevat myös kansainvälistyvän ja monikielisen työelämän tarpeita. TyökykyAreenan sisällöt löytyvät paitsi suomeksi, myös englanniksi ja ruotsiksi. Lue lisää ja tutustu: ilmarinen.? /tyokykyareena Yrittäjän ja avainhenkilöiden työpanos on yrityksesi menestyksen kannalta merkittävä asia. Työpanoksen menetys voi vaikuttaa merkittävästi yrityksesi toimintaan ja talouteen sekä myös omaan talouteesi yrittäjänä, jos lainan vakuutena on omaisuuttaisi. Takaisinmaksuturvalla voit vakuuttaa yhteensä neljä 18-59-vuotiasta, tervettä henkilöä, joiden kotipaikka on ollut Suomessa viimeiset 12 kuukautta. Kun vakuutat enemmän kuin yhden henkilön, jokainen lisävakuutettu saa 10 prosentin alennuksen vakuutusmaksuistaan. Vakuutusmaksu on edullisempi henkilölle, joka ei tupakoi ja se pienenee lainan pääoman pienentyessä. Voit vakuuttaa uuden tai vanhan luoton enintään seitsemäksi vuodeksi. Vakuutusmäärä voi olla enintään 200 000 euroa. Takaisinmaksuturva on yrityksellesi verotuksellisesti edullinen ratkaisu, koska voit vähentää vakuutusmaksut pääsääntöisesti verotuksessa. Mitä vakuutus kattaa? • Vakavan sairauden • Tapaturmaisen pysyvän haitan • Kuoleman Miten vakuutus toimii? • Maksamme vakuutetun luoton pois esim. vakavan sairauden yllättäessä • Yrityksen varoja jää käytettäväksi muiden asioiden järjestelyyn, kuten sijaisen hankkimiseen
15 Isännöitsijä, mitä jos hoitaisit lainanlyhennykset sähköisesti? Isännöitsijät ovat voineet hoitaa Osuuspankin asiakkaina toimivien taloyhtiöiden lainalyhennykset sähköisesti jo parin vuoden ajan. Salon Isännöitsijätoimiston kiinteistösihteeri Anne Virtasen mukaan sähköinen asiointi on tuonut isännöintiin lisää tehokkuutta sekä joustavuutta. – Taloyhtiön osakkailta tulleet ylimääräiset lainalyhennyspyynnöt hoituivat aiemmin niin, että otin yhteyttä pankin yhteyshenkilöön, joka hoiti maksusuorituksen. Nyt pystyn suorittamaan lainojen lyhennykset itse op.? -verkkopalvelussa tai yritysmobiilissa, Virtanen kertoo. Ylimääräisen välivaiheen lisäksi Virtanen säästää sähköisen asioinnin ansioista myös asiakkaidensa varoja. – Kun teen lyhennykset itse, taloyhtiön ei tarvitse maksaa lainanlyhennyksestä palvelumaksua. Op.? -verkkopalvelun käyttömaksu on kuusi euroa kuukaudessa ja samalla rahalla pystyn seuraamaan myös taloyhtiön taloutta reaaliaikaisesti ja lataamaan tilinpäätösmateriaalit itse. Ennen kuin Virtanen ryhtyi omatoimisesti hoitamaan taloyhtiöiden lainanlyhennyksiä, hän sai OP Lounaismaan asiantuntijoilta perehdytyksen. – Minulla oli mahdollisuus mennä pankille harjoittelemaan lyhennyksien tekoa, minkä jälkeen tarkistimme yhdessä, että suoritus meni oikein. Se toi varmuutta sähköiseen asiointiin. Kuvat: OP Lounaismaan kuvapankki