Ateriarytmi on hyvinvoinnin perusta 6 8 Lämpö tulee nyt maasta ja ilmasta 16 Kolumnistivieraana Tiisun Henrik Illikainen Yhdessä eletään, yhdessä yritetään Sivu 10 Lounaismaan Osuuspankin tiedotuslehti 2/2020 Kumppani
Julkaisija: Lounaismaan Osuuspankki Turuntie 7 24100 Salo Puh. 0100 0500 www.op.fi/lounaismaa www.facebook.com/OP.lounaismaa www.instagram.com/OPLounaismaa lounaismaan@op.fi Toimitusneuvosto: Jouni Hautala Jukka Tuominen Tarja Lahti Juho Pettersson Lauri Kaivonen Juha Lindman Emmi Palomäki Toimitus, kuvat ja taitto: Johanna Talikainen, Johanna Hento, Sarita Silvennoinen, Taija Piikkilä & Jamina Satamo Mainossatama Oy Paino: PunaMusta Oy Painosmäärä 50 000 Kannen kuvassa Rikalan Krouvin pariskunta Eija ja Mikko Halkilahti. Ollaan ihmisiä toisillemme Kuinka harvinaista ja hienoa onkaan, kun voi keskustella kollegan, kumppanin, asiakkaan – ihmisen – kanssa kasvotusten. Tämä poikkeuksellinen aika on tehnyt ihmisten kohtaamisista ainutlaatuista. Ja samalla myös odotukset näitä kohtaamisia kohtaan ovat entisestään kasvaneet. Tunne asiakkaasi. Tätä mantraa me olemme hokeneet ja noudattaneet uuden strategiamme myötä. Tunteminen ei meille tarkoita meille ainoastaan lain velvoittamaa tuntemista, vaan aidosti asiakkaan tuntemista ihmisenä kaikkine haaveineen, odotuksineen, toiveineen ja elämäntilanteineen. Tunteminen korostuu, kun digitaaliset palvelut antavat mahdollisuuden hoitaa asioita omalla kännykällä mistä ja milloin vain. Silloin ainoa keino erottautua ja palvella paremmin, on olla mukana niissä ihmisen haaveissa ja odotuksissa – arjessa ja juhlahetkissä. Itse asiassa sujuvan arjen mahdollistaminen on yksi meidän tärkeimpiä tehtäviämme. Osuuskuntapohjaisena pankkina olemme kiinteä osa sitä yhteisöä, jossa toimimme. Parempi arki tarkoittaa, että seudulla on elinvoimaisia yrityksiä, työpaikkoja, harrastuksia, palveluja ja niitä pieniä elämän iloja tuottavia juttuja. Tunteminen vahvistaa luottamusta. Jokainen meistä tunnistaa, että tutun kanssa on mukavampi hoitaa asioita. Ja kuinka mahtavalta tuntuu, kun sinut tunnetaan. Se tekee jokaisesta kohtaamisesta ainutlaatuisen ja hyvän. Ja saa hyvälle tuulelle. Me olemme olemassa asiakkaitamme varten. Ja myös me haluamme nähdä itsemme ennen kaikkea ihmisinä, emme niinkään kaukaisina virkailijoina. Haluamme tarjota palveluja ihminen ihmiselle, tuntevasti toinen toiselle. Silloin me osaamme tarjota sinulle juuri sitä, mitä tarvitset ja mikä tekee sinun arjestasi arvokasta ja unelmistasi totta. Kohtaamisiin, Jukka Tuominen pankinjohtaja 2 | OP Lounaismaa
Nyt nousussa kotimainen design ja uusiutuva energia Koronaepidemia sulki meidät kevääksi koteihimme ja se sai meidät remontoimaan ja sisustamaan oikein urakalla. Kuluttajien arvolistalle on noussut myös lähellä tuotettu ruoka, uusiutuva energia, lemmikkieläimet, hyvinvointi ja kotimaan matkailu. Kotimaisella designilla on tarina Kun laitat kotiasi kauniiksi, juuri nyt on oikea hetki ostaa kotimaista. Se on vahva kannanotto suomalaisen työn puolesta. Suomessa osataan sitä paitsi tehdä kestävää, ajatonta ja tyylikästä designia. Lisäarvoa tuo tuotteen tarina. Ihan mistä vaan verkkokaupasta tilatulla tuotteella sellaista ei välttämättä ole. Energiaa maasta ja ilmasta Paljon on öljyä virrannut niistä ajoista, kun suomalaisissa omakotitaloissa räjäytettiin kakluunit ja investoitiin helppoon ja halpaan öljylämmitykseen. Nyt tämä aikakausi on tullut tiensä päähän ja öljykattilat saavat väistyä ekologisemman maaja ilmavesilämmön tieltä. Valtio on mukana vauhdittamassa siirtymää reilulla avustuksella. Kysynnän määrä on hämmästyttänyt virkamiehet ja palveluja tarjoavat yritykset. Mitä tänään syödään? Aivan liian moni meistä syö aivan liian paljon, epäterveellisesti ja vääriin aikoihin. Kolikon toisella puolella ovat ne, jotka kiinnittävät syömiseen todella paljon huomioita ja noudattavat tarkkoja erikoisruokavalioita. Niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin syömisestä on tullut problemaattinen juttu. Pitäisiköhän oikein pysähtyä ja miettiä miksi? Matkustan ympäri Suomen maan Kotimaan matkailu ei ole koskaan ollut näin trendikästä. Eikä ainakaan kesäinen Suomen Lappi. Somet täyttyivät Saana-tunturin valloittajista. Mahtaakohan buumi jatkua talven tuiskuissa? Se kuitenkin on selvää, että jos valittavana on kotimaan matkailu tai kotimaan matkailu, niin kyllä niistä sitten valitsee kotimaan matkailun. Naapurissa kasvatettua Jos lähiruoka ei löydä kuluttajan luo, kuluttaja tulee lähiruuan luo. Reko-ringit ovat erinomainen esimerkki siitä, mitä valistunut kuluttaja on valmis tekemään. Pienten tuottajien ei ole aina helppoa saada hyllytilaa supermarketeista, mutta hyvin organisoidut jakeluverkostot hoitavat lähellä tuotetun ruuan kuluttajille. Yhdessä hyvä tulee | 3
Onni löytyy valinnoista, jotka pysyvät läpi elämän Luettele kolme ensimmäisenä mieleen tulevaa suomalaista design-huonekalubrändiä? Eipä taida tulla mieleen muita kuin Artek (ehkäpä myös Secto, Hakola tai Nikari)? Suomalaisesta designista puhutaan paljon, mutta suomalaiset eivät sitä juurikaan tunnista ja osta. Made by Choicen brändäämä Nordic Happiness tekee tilaa uudenlaisen kestävämmän kulutuksen ajattelussa. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä Salon Halikon teollisuusalueen keskellä on vaatimattoman näköinen perushalli, jonka sisällä toimiva yritys on kuitenkin harvinainen poikkeus. Protos Demos on muotoiluyritys, jonka suunnittelemia ja valmistavia tuotteita myy Made by Choice. Molemmat yritykset ovat salolaisen paluumuuttajan Lasse Laineen omistamia. Laine esittelee näppärää etätyöskentelypöytää, joka kotona tarpeen mukaan muuntuu tarjoilupöydäksi. Korona muotoili myös huonekaludesignyrityksen tuotevalikoiman uusiksi. Ennen epidemiaa yrityksessä keskityttiin suurimmaksi osaksi ravintoloiden suunnitteluun. – Kun epidemia realisoitui viime keväänä, kokosin porukan koolle ja sanoin, että nyt meidän pitää nähdä tämä mahdollisuutena ja ajatella uudella tavalla. Lähdimme miettimään nopeasti, mitä tarpeita tämä kriisi tuo ihmisille. Syntyi etätyöratkaisuja, käsidesitelineitä ja pihatoimistoja. Space of mind -nimen saanut pihatoimisto toimitetaan kokonaisena ja sitä voi käyttää työskentelyn lisäksi kesähuoneena tai vierasmajana. Se suunniteltiin niin, että sen kuljetus helikopterilla ulkosaariston viimeisimpäänkin kolkkaan maksaa kohtuullisesti. Matkailuyrittäjät innostuivatkin tuotteesta eniten. – Kyllä kesällä tehtiin myös uusi ravintola Kamppiin ja Tomi Björkin ravintola on nyt työn alla. Ravintolaihmiset ovat kekseliästä ja sitkeää porukkaa, toteaa Laine, joka itsekin pyöritti kymmenen vuotta sitten ravintoloita Helsingissä. TARPEESEEN SYNTYNYT Made by Choice -tuotteet on nimensä mukaisesti suunniteltu huolella ja tarpeeseen. Myytävänä olevat tuolit ja pöydät on suunniteltu esimerkiksi uuteen ravintolaan ja siitä päätyneet mallistoon. Tuotteita voi ostaa oman verkkokaupan lisäksi muutamilta jälleenmyyjiltä, kuten Stockmannilta ja Finnish Design Shopista. Jälleenmyyjiä on myös ulkomailla. – Meidän tuotteet on suunniteltu kestämään niin kauan, kun uusi puu kasvaa metsässä. Siis kymmeniä vuosia. Siksi niiden pitää olla kestäviä monella tavalla, muotokieleltään ja rakenteeltaan. Yrityksen kaikki arvot on sisällytetty Nordic Happiness -ajatukseen. Se tarkoittaa kestävyyden lisäksi käytännöllisyyttä, turvallisuutta, luottamista, puhtautta ja ekologisuutta. Brändissä ei puhuta suomalaisuudesta tietoisesti, sillä maailmalla suomalaista huonekaludesignia ei juuri tunneta. Sen sijaan pohjoismainen ja skandinaavinen muotoilu tunnetaan. Lasse Laine toteaa, että yritykset on perustettu vaihtoehtona vallitsevalle kertakäyttökulttuurille. – Jos ruokapöytä on niin halpa, että sen voi ostaa yksiä juhlia varten ja sitten hävittää, niin jotain on pielessä. En halua arvostella Ikeaa ja sen tuotteita, vaan kyseenalaistaa tämän järjettömän kuluttamisen. – Vielä 80 vuotta sitten huonekalut tehtiin huolella ja niiden hankintaan liittyi aina joku tarina. Huonekalut haluttiin myös säilyttää sukupolvelta toiselle, juuri sen tarinan takia. Jos tuotteella ei ole tarinaa, se on helppo heittää pois. – Siksi meidän tuotteilla on aina tarina. Ne ovat syntyneet johonkin tiettyyn tarpeeseen. SALOLAINEN HAPPINESS Korona sai ihmiset panostamaan yhä enemmän koteihinsa. Tämä nähtiin myös Lasse Laineen yrityksissä. Keväällä suunniteltiin ja sisustettiin harvinaisen paljon koteja. – Tunnustan, että oma piharemppakin lähti viime keväänä ihan laukalle, Laine naurahtaa. Huonekalujen tuotantoon on viime aikoina rekrytoitu myös lisää ihmisiä, siitäkin huolimatta, että ravintolabisneksen osalta myyntiin jäi iso kuoppa. Ammattitaitoisten puuseppien löytäminen ei tosin aina ole helppoa. Rekrytoinnissa on otettava kaikki keinot käyttöön. – Tässä hetkessä pärjäävät ne, jotka osaavat vaihtaa ajattelumallia. Vanhan haikaileminen ei kannata. Jotenkin symbolista on se, että meidän tuotantoon töihin tulevat ovat yleensä ammatinvaihtajia. On tehty ensin ura vaikka kaupallisella alalla ja sitten halutaan tehdä jotain täysin uutta ja erilaista, käsillä. Lasse Laine on löytänyt oman pohjoismaisen onnensa Salon Halikosta Helsingissä vietettyjen vuosien jälkeen. Siihen kuuluu perhe, yritys, ystävät ja laaja yrityskumppaneiden verkosto, hyvät tuotantotilat, rauha ja yhdessä tekemisen meininki.
Lasse Laineen luotsaaman Made by Choicen suunnittelemia huonekaluja voi bongata Salossa muun muassa Ravintola Kastussa ja Wiurilassa. Yhdessä hyvä tulee | 5
Ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson ottaa ruokavalionsa kanssa apua tarvitsevia asiakkaita vastaan Forssassa, Somerolla ja Salossa – sekä julkisella puolella että yksityisillä terveysasemilla.
Suomalaisista yli 30-vuotiaista miehistä 70 prosenttia on ylipainoisia ja naisista 60 prosenttia. Lihavaksi luokiteltuja, joiden painoindeksi on yli 30, on sekä naisista että miehistä 28 prosenttia. Lasten ja nuorten ylipaino lisääntyy koko ajan. – Me elämme ympäristössä, joka altistaa meidät lihomiselle. Kun siihen yhdistetään pääosin vain henkisesti rasittava työ, niin yhtälö on valmis, toteaa ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson. Manni-Petterssonin pöydän ääressä käydään paljon samankaltaisia keskusteluja. Ateriarytmit ovat kateissa, stressi vie unet, alkoholi maistuu ja nyt uusimpana koronakilot. Arvattavasti etätyö ei ole hyväksi kaikkien vyötäröille. – Jos jättää aamupalan ja lounaan syömättä, niin koko ilta menee syömiseksi. Mikään ei silloin riitä. Oluen ja viinin tissuttelu lihottaa sekin. Monet yllättyvät kuinka paljon kaloreita kertyykään, kun annoksia on useita. Ravitsemusterapeutilta varmasti usein odotetaan ja kysytään oikotietä onneen. Sellaista ei tietenkään ole, mutta Päivi Manni-Petterssonin mukaan terveellä suhtautumisella ruokaan, maalaisjärjellä, pitäisi pärjätä hyvin. Se tarkoittaa normaalin perusruuan syömistä lautasmallin mukaan ateria-aikoihin. – Uusia tutkimustuloksia ravintoon liittyen julkaistaan lähes joka päivä. Me ravitsemuksen ammattilaiset uskomme kuitenkin perussuosituksia, jotka pohjautuvat pitkäaikaiseen näyttöön. Jos ruokaympyrää muutettaisiin jokaisen yksittäisen tutkimuksen jälkeen, katoaisi viimeinkin tolkku syömisestä. – Informaatiotulva hämmentää myös ihmisiä. On vaikea arvioida, ketä uskoa ja miten syödä. KULTAINEN KESKITIE JA KOHTUUS Manni-Petterssonin viimeisimmän kommentin mukaan voi siis päätellä, että ravitsemuksen ammattilainen ei usko dieetteihin ja trendiruokavalioihin. – Jos ylipainoa on todella paljon ja pudotus pitää saada reippaasti käyntiin, niin silloin tehostettu dieetti on paikallaan. Mutta harva meistä jaksaa noudattaa hyvin tiukkaa tai yksipuolista ruokavaliota vuosia. – Yllättävää kyllä näitä erilaisia ääripään ruokavalioita tuntuu olevan helpompi noudattaa kuin perusterveellistä tolkun syömistä. Mutta suositeltavia sellaiset eivät ole. Somerolla asuva Manni-Pettersson on ollut alalla 30 vuotta. Sinä aikana esimerkiksi lihavuusleikkaukset ovat yleistyneet valtavasti. – Toinen ilmiö on ärtyneen suolen oireyhtymä, joka on yhä useamman harmina. Se on tulosta stressaavasta elämäntavasta, huonosta ravinnosta ja liikunnan puutteesta. Onneksi sen saa myös kuriin puuttumalla juuri näihin asioihin. • Jos et kiireen takia ehdi syömään, pidä mukanasi helposti säilyviä välipaloja, kuten proteiinijuomaa. Katso, että sokerin määrä on alle 10 g 100 grammaa kohti. Hedelmä on myös hyvä vaihtoehto. • Jos juot viikonloppuna 10 olutta, niin se tarkoittaa yhteensä 1300 kaloria eli keskimäärin puolta miehen yhden päivän kalorikulutuksesta. • Stressi kertyy keskivartalolle. Yritä löytää tasapaino työn tekemisen, liikunnan ja levon välillä. • Ateriarytmi ja lautaskoko ovat painonhallinnan perusta. • Hyvä kunto on ratkaisevampi kuin pieni ylipaino. • Jos mielesi tekee makeaa, osta yksi patukka, älä koko levyä. • Jos syöminen on hukassa, pidä ruokapäiväkirjaa. Se paljastaa totuuden. RAVITSEMUSTERAPEUTIN VINKIT JÄRKEVÄÄN SYÖMISEEN Miksi on niin vaikea syödä oikein? Hyvää ja terveellistä ravintoa on kaikkien saatavilla ja kuitenkin Suomen kansa lihoo lihomistaan. Myös tietoa on tarjolla yllin kyllin. Miksi syömisestä on tullut niin vaikeaa? TEKSTI & KUVA Johanna Talikainen Yhdessä hyvä tulee | 7
Pertti Rahunen (vas.) on suositellut Energiatalo Järven palvelua myös naapureilleen. Yrityksen toimitusjohtaja Ari Järvi on iloinen henkilökuntansa saamasta palautteesta. Öljy pois ja ympäristöystävällistä lämpöä tilalle Salossa asuvat Pertti Rahunen ja Sisko Levo-Rahunen miettivät kotinsa lämmitysjärjestelmän vaihtamista ekologisempaan ja edullisempaan vaihtoehtoon ensimmäisen kerran jo muutama vuosi sitten. Kun syyskuussa pientalojen omistajille tuli mahdollisuus hakea öljylämmityksen vaihtoon 4000 euron avustusta, Rahuset lähettivät hakemuksen ensimmäisten joukossa. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä
Pertti Rahusen omakotitalon seinustalla käy tasainen hiljainen hurina, kun uusi ilma-vesilämpöpumppu tuottaa ulkoilmasta lämpöä talon patterija käyttövesiverkostoon. – Energiatalo Järvi Oy:n miehet purkivat vanhan öljyllä ja puulla lämpiävän kaksoispesäkattilan viime viikolla ja asensivat uuden lämmitysjärjestelmän tilalle. Koko urakkaan kului hieman yli kaksi päivää ja kaikki kävi todella näppärästi, Rahunen sanoo tyytyväisenä. ELY-keskuksen myöntämän avustuksen turvin Rahunen olisi voinut valita taloonsa myös kaukotai maalämpöjärjestelmän. Yhdessä Energiatalo Järven kanssa mies päätyi kuitenkin nykyiseen ilma-vesilämpöpumppuun. – Asiantuntijamme käyvät jokaisessa kohteessa paikan päällä tutustumassa ja tekemässä ehdotuksen sopivasta lämmitysmuodosta. Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat monet asiat, kuten talon koko, rakenne ja alueen maaperä, Energiatalo Järven toimitusjohtaja Ari Järvi kertoo. – Kaukolämpöverkosto ei yllä naapurustoomme ja maalämmön asentaminen olisi ollut työläs urakka pihamme muodon vuoksi. Ilma-vesilämpöpumppu oli helppo asentaa, eivätkä vaimon kukkapenkit kärsineet, Rahunen naurahtaa. AJOISSA LIIKKEELLE Rahusen kokemuksen mukaan myös öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiseen myönnettävän avustuksen hakeminen oli vaivatonta. – Kysyin ensin Energiatalo Järvestä tarjouksen, jonka liitin hakemukseen. Tarjouksessa oli eriteltynä myös suunnitelma projektin toteuttamisesta, joten minun ei tarvinnut itse huolehtia siitä. Mukaan tarvittiin myös valtakirja vaimoltani, mutta itse hakemuslomake oli vain kahden sivun mittainen, Rahunen kertoo. Avustusta voi hakea ympärivuotisessa asuinkäytössä oleviin pientaloihin, joissa öljylämmitys halutaan korvata ekologisemmalla vaihtoehdolla. – Linkki avustushakemukseen ja siihen liittyvää tietoa löytyy myös kootusti kotisivuiltamme. Jos lämmitysjärjestelmän päivittäminen on yhtään käynyt mielessä, kannattaa avustukseen ja sen ehtoihin tutustua tarkemmin sekä ottaa asia hyvissä ajoin työn alle, Järvi sanoo. Rahusen hakemuksen käsittelyssä kesti noin kuusi viikkoa, mutta avustuksen suuresta suosiosta johtuen käsittelyajat ovat pidentyneet. Energiatalo Järvessä kysyntä on näkynyt uusien työntekijöiden rekrytoimisena. – Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen tilastojen mukaan maassamme asennettiin tammi-syyskuun aikana 24 prosenttia enemmän ilma-vesilämpöpumppuja kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Avustuksen myötä loppuvuosi näyttää vielä kiireisemmältä. Toivon, että hallitus myöntää öljylämmityksen korvaamiseen avustusta myös ensi vuodelle, sillä se on osoittautunut hyväksi keinoksi vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä, Järvi sanoo. SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ LÄMMITYSKULUIHIN Rahusen omakotitalon uusi lämmitysjärjestelmä on ekologisempi, mutta myös huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin vanha puulla ja öljyllä lämminnyt kaksoispesäkattila. – Öljyä kului aiemmin vuodessa noin 1500 litraa, joten pienikin öljyn hinnannousu tuntui lompakossa huomattavasti. Laskin jo ennen avustuksen saamista, että uusi ilma-vesilämpöpumppu maksaa itsensä kyllä takaisin. Samaa kertovat myös Energiatalo Järveltä saamani laskelmat, Rahunen sanoo. Järvi muistuttaa, että nykyaikainen lämmitysjärjestelmä on myös investointi kiinteistön arvoon. – Jos suunnitelmissa on myydä talo lähivuosina, siitä saa todennäköisesti paljon paremman hinnan, kun lämmitysjärjestelmä on uusittu. Erityisesti nuoret talon ostajat arvostavat ekologisia lämmitysratkaisuja, Järvi sanoo. Remontoinnin makuun päässeen Rahusen suunnitelmissa on uusia myös talonsa patteriverkosto loppuvuoden aikana. – Uudet patterit pienentävät energiakustannuksia entisestään. Talostamme löytyy myös pari vuotta sitten asennettu ilmalämpöpumppu, joka täydentää kokonaisuutta. Sekin on Energiatalo Järven asentama, joten meitä voi melkein kutsua jo heidän kanta-asiakkaikseen, Rahunen hymyilee. Yhdessä hyvä tulee | 9
Joka päivä ja joka ikinen yö Tunnistat varmaan tilanteen, jossa pariskunta puhuu yhtä aikaa päällekkäin ja toinen sanoo, että anna kun minä kerron ja sitten toinen sanoo, että ei se noin mennyt? Rikalan Krouvin pariskunta puhuu totisesti paljon ja yhtä aikaa, mutta sujuvasti toisiaan täydentäen. Iloa ja energiaa pursuavista Eija ja Mikko Halkilahdesta näkee ja kuulee, että yhdessä yrittäminen ei ole pelkkää työtä. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä
Myönnän, että ajatus puolison kanssa työskentelemisestä epäilyttää. Miten jotkut voivat olla saman katon alla päivät, illat ja yöt? Eikö naama ala tympiä ja jutut kiertää kehää? – Ei ollenkaan, toteaa Eija ja ilmoille helähtää valloittava nauru. – Vaikka me teemme koko ajan töitä yhdessä, niin käytännössä voi mennä koko päivä, ettei toista näe kuin vilaukselta. Ei tässä koko ajan käsi kädessä olla. Mikko jatkaa leikkisästi, että onneksi tuli syksy ja Eijalla alkoi koulutyöt opettajana, niin hänellä on nyt päivät omaa rauhaa. Mutta aloitetaanpa alusta. Yrittäjyys on ollut aina osa Eijan ja Mikon yhteistä elämää. Mikolla oli maatila ja sen yhteydessä toimiva yritys, kun pariskunta tapasi sokkotreffeillä vuonna 2006. Eija jatkoi naimisiin menon jälkeen työskentelyä alakoulun opettajana ja sivussa teki maatalon emännän töitä. Vuonna 2014 pariskunta mietti maatilalla tyhjillään oleville tiloille uutta käyttöä. Syntyi Haukkalan juhlatilat vanhaan maatilan päärakennukseen ja navetan vintille. – Niistä tuli heti menestys. Tilat myivät niin hyvin, että alkoi kypsyä ajatus uudesta paikasta ja uusista tiloista. Erityisesti ajattelimme näitä Rikalanmäen tiloja, sillä historia ja vanhat rakennukset ovat lähellä sydämiämme. ERIKOISEN HYVÄ ALKU Rikalanmäen rakennukset tulivat myyntiin vuonna 2019 ja Halkilahdet jättivät heti tarjouksen. Ravintolan avajaiset oli suunniteltu vapuksi, mutta korona viivästytti avausta kesäkuuhun. – Näin jälkeenpäin ajateltuna jatkoaika oli vain hyvä asia. Varsinkin, kun edessä oli mitä työntäyteisin kesä. Ihmisillä oli pakkautunut tarve päästä ulos ja ravintolaan syömään. Meillä oli tupa täynnä aamusta iltaan. Pariskunta ja keittiön puolella yrittäjänä toimiva keittiömestari Tamás Kovács-Baloghin työskentelivät taukoamatta pitkiä päiviä viikon jokaisena päivänä. – Työkuorma oli helpompi kestää, kun toinen teki rinnalla samaa työtä. Sen sijaan, että toinen tekisi pitkää päivää ja toinen odottaisi kotona. On hyvä, kun toinen ymmärtää sinun työtäsi ja toisin päin. – Vaikka nyt meillä on työntekijöitä Krouvissa, eikä läheskään jokaiselle päivälle ole työvuoroa, niin silti tänne on joka päivä pakko tulla. Me olemme niin rakastuneita tähän paikkaan. Ja toisiimme, pari virnistää. Eija ja Mikko myös mielellään puhuvat keskenään Rikalanmäestä ja muista töistä vaikka saunassa istuessaan. – Ei me erotella vapaa-aikaa ja työtä, vaan kaikki tämä on osa meidän elämää. VUOROKAUDESSA ENEMMÄN TUNTEJA Rikalanmäen Krouvin ohella Eija ja Mikko pyörittävät edelleen myös maatilaa ja Haukkalan juhlatiloja. Jälkimmäiset sijaitsevat omassa kotipiirissä, mikä tarkoittaa, että työt kantautuvan juhlien musiikin mukana sänkyyn asti. – Me olemme jo tottuneet siihen, että Ajetaan tandemilla rytmittää lauantai-iltaisin nukkumaan menoa. Eikä meitä häiritse sekään, että juhlatilat ovat omassa pihapiirissä. Tuleepahan pidettyä paikat ja nurkat siistinä, Eija hymyilee. Pariskuntaa voi hyvällä syyllä kutsua yrittäjiksi ja yritteliäiksi. Ystävät ovatkin todenneet, että Eijalla ja Mikolla on enemmän tunteja vuorokaudessa kuin muilla ihmisillä. – Mikko oli kuusi vuotta Reserviupseeriliiton puheenjohtajana. Se työllisti kolme päivää viikossa. Kun se jäi pois, niin nythän on aikaa vaikka mihin. – Kesällä maatilan työntekijät hoitivat puinnit ja maalikaupan myynti ulkoistettiin, kun Rikalan Krouvi vei niin paljon aikaa, Mikko toteaa. Marraskuun ensimmäisenä päivänä pariskunnalla oli ensimmäinen vapaapäivä pitkään pitkään aikaan, kun ravintola oli pyhäinpäivänä kiinni. Sitä on kaikesta työn teon ilosta ja uutuuden innostuksesta huolimatta odotettu. – Mitään suunnitelmia ei vapaapäivälle ole. Levätään vaan ja ollaan kotona. Yhdessä hyvä tulee | 11
Olemme käytettävissäsi Miten voimme auttaa? Tarvitsetko neuvoa lakiasioissa, apua rahoituksen hakemisessa, sijoittamisessa tai jossain muussa mieltäsi askarruttavassa asiassa? OP Lounaismaan asiantuntijat ovat aina käytettävissäsi. Muistathan, että mitä varhaisemmassa vaiheessa pankin kanssa keskustelee, sen helpommin asiat yleensä järjestyvät ja päätökset saadaan tehtyä aikataulussa. Ole siis rohkeasti yhteydessä! Tavoitat meidät helposti soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. Jos emme pääse vastaamaan, niin soitamme kyllä takaisin. Löydät yhteystietomme ja konttoreiden aukioloajat osoitteesta op.? /lounaismaa/yhteystiedot. Voit tehdä samassa osoitteessa myös ajanvarauksen konttorille tai verkkoneuvotteluun. Ajanvaraus onnistuu myös soittamalla numeroon 0100 0500. Pankin sähköpostiosoite on lounaismaan@op.? ja asiantuntijoiden osoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@op.? . Ollaan yhteyksissä! Kuninkaantien varrella VALLAN JA VARALLISUUDEN JÄLJILLÄ – RIKALAN KALMISTON TUTKIMUSTA JA TULKINTAA Ke 13.1.2021 klo 19 Arkeologi, FM Sari Mäntylä-Asplund Halikon Rikalanmäen merkittävin muinaisjäännös on 1950-luvulla tutkittu, 1000ja 1100-luvuille ajoittuva löytörikas ruumiskalmisto. Luennolla kerrotaan kalmiston tutkimuksista ja kiinnostavista löydöistä sekä tarkastellaan rautakautisen Rikalan merkitystä. SALON SEUDUN KRISTILLISTYMINEN JA KESKIAIKAISET KIRKOT Ke 27.1.2021 klo 19 FM, paikallishistorian tutkija Vesa Hänninen Luento käsittelee kristinuskon saapumista Salon seudulle, keskiajan seurakuntajakoa ja kirkkoja (Halikko, Uskela, Salo, Pertteli, Perniö). MUSIIKKIA KUNINKAANTIEN VARRELTA – VARSINAIS-SUOMEN MUSIIKINHISTORIAA TEINILAULUISTA PYHÄN HENRIKIN YLISTYSMUSIIKKIIN Ke 10.2.2021 klo 19 Yleisradion musiikkija kulttuuritoimittaja Risto Nordell Luento kertoo soivin esimerkein Turun katedraalikoulun piirissä soitetusta ja lauletusta musiikista, Piae Cantiones -kokoelmasta ja Pyhän Henrikin ihmeitä ylistävästä musiikista. VUOROIN VIERAISSA: KARTANOT, AATELI JA HALLITSIJAT Ke 24.2.2021 klo 19 Kulttuurihistorian tutkija, ? loso? an lisensiaatti Rainer Knapas Luento käsittelee kartanonomistajien ja hallitsijoiden (Kustaa III ja Aleksanteri I) suhteita ja vierailuja Kuninkaantien varrella, sekä sitä, miten hallitsijanvaihdos vuonna 1809 näkyi kartanoissa, mm. sisustuksissa ja muotokuvissa. Kulttuurikeskiviikot-luentosarjan tarjoaa OP Lounaismaan Kulttuuriyhdistys. Luennot pidetään Teatteri Provinssissa, os. Astrum-keskus, Salorankatu 5-7, Salo. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Tervetuloa mukaan! Huomioimme ajankohtaiset koronarajoitukset. 12 | OP Lounaismaa
5 x helposti maksettu lasku Laskujen maksaminen on helppoa ja nopeaa, kun käytät OP-mobiilia. Kirjaudut vain sisään Mobiiliavaimella tai sormenjälkitunnistuksella ja valitset Uusi lasku. 1. Maksa viivakoodilla. Kuvaa laskussa oleva viivakoodi kännykän kameralla. Tämän helpommaksi ei laskun maksaminen voi enää tulla. 2. Maksa Siirto-maksulla. Kirjoita kenttään maksun saajan puhelinnumero. Mikäli maksun saajan puhelinnumero on tallennettu laitteesi yhteystietoihin, voit kirjoittaa pelkän nimen. Siirto-maksu on mahdollinen kaikkien pankkien asiakkaille, kunhan käytössä on OP-mobiili, Pivo-sovellus tai Nordea Siirto -sovellus. 3. Maksa tilinumerolla. Tämä on se perinteinen ja tuttu tapa maksaa laskuja. Toimii, jos tiedät maksun saajan tilinumeron ja nimen. 4. Käytä hyväksi maksupohjaa. Kun maksat usein samalle saajalle laskuja, tallenna saajan tiedot maksupohjaksi. Näin sinun ei tarvitse joka kerta näpytellä tilinumeroa ja vastaanottajatietoja erikseen. Muista kuitenkin tsekata viitenumero tai viesti, eräpäivä ja summa. 5. Vastaanota E-laskuja. Kun vastaanotat laskut E-laskuna, ei sinun tarvitse enää näpytellä tai kuvailla mitään. Laskut tulevat suoraan op. ? -palveluun, josta voit käydä vain hyväksymässä laskut. Voit halutessasi hyväksyä laskut myös automaattisesti. Asuntonäyttö etänä? Onnistuu! Haluaisitko osallistua asuntonäyttöön kotisohvalta käsin? Nyt se on mahdollista, sillä OP Koti Lounaismaan kanssa voit hoitaa asuntokaupat täysin etänä – näytöstä kauppakirjojen allekirjoittamiseen asti. Laadukkaan 3D-virtuaaliesittelyn avulla voit tutustua asuntoon aivan kuin olisit paikan päällä. Ja mikä parasta, voit osallistua asuntoesittelyyn ajasta ja paikasta riippumatta sekä täysin omassa rauhassa. Virtuaaliesittely antaa täysin realistisen kuvan koko asunnosta, sen mittasuhteista ja pohjaratkaisusta. Halutessasi voit palata asuntoesittelyyn yhä uudelleen ja miettiä, miten se sointuisi yhteen unelmasisustuksesi kanssa. Virtuaaliesitys edesauttaa asunnon myyntiä ja säästää myös myyjän aikaa. Virtuaaliesittelyn ansiosta myyjän ei tarvitse pitää asuntoa koko ajan esittelykunnossa tai poistua kotoaan aina, kun potentiaalinen ostaja haluaa tulla tutustumaan kohteeseen. Virtuaaliseen esittelyyn voi osallistua tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla, eikä sitä varten tarvitse olla erillistä sovellusta tai ohjelmistoa. Yhdessä hyvä tulee | 13
Forssalainen koripalloaktiivi Jyrki Tulander tunnetaan puheliaana miehenä, mutta yksi kysymys saa myös hänet hetkeksi hiljaiseksi. Jyrki on tehnyt vuosien varrella tuhansia talkootunteja Forssan Alun riveissä, mutta ei ole kertaakaan pysähtynyt miettimään, mistä hänen intonsa seuratoimintaa kohtaan kumpuaa. – On vaikea antaa yhtä selkeää vastausta. Osaan sanoa vain, että koen ehdottomasti saaneeni paljon enemmän, kuin olen antanut. Urheilu ja Forssa ovat olleet aina lähellä sydäntäni ja Forssan Alun riveissä pääsen tekemään työtä molempien hyväksi, Jyrki vastaa. Forssalla on pitkät perinteet koripallossa, mutta Alun taustajoukkoihin päätyminen ei ollut kuitenkaan nuorempana jääkiekkoa pelanneelle Jyrkille itsestäänselvyys. – Peliurani päättyi, kun satutin selkäni pahasti. Muistan vieläkin sen tunteen, kun makasin sairaalassa ja ensimmäiseen vuorokauteen lääkärit eivät osanneet sanoa, kävelenkö enää ikinä. Kuntouduin lopulta lähes ennalleni, mutta hokkarit saivat jäädä naulaan. Urheilu näytteli pitkään tärkeää roolia Jyrkin elämässä, joten luonnollisesti hän kaipasi sen pariin myös toivuttuaan. – Sisareni pelasi Forssan Alussa ja kävin katsomassa joukkueen pelejä. Kuulin, että seuraan kaivataan aktiivisia taustajoukkoja ja löysin itseni pian hallituksesta sekä hetkeä myöhemmin puheenjohtajan paikalta. KORISTA KOKO PERHEELLÄ Rakkaus koripalloa kohtaan kulkee Tulanderien suvussa, sillä myös Jyrkin vanhemmat ovat olleet aktiivisesti mukana Forssan Alun toiminnassa. – Vanhempani ovat jo yli 80-vuotiaita, mutta he seuraavat yhä jokaisen kotipelin paikan päältä. He ovat myös olleet mukana monissa talkoissa ja kantaneet osaltaan huolta minun jaksamisestani. En ole aina osannut rajoittaa työmäärääni, jolloin he ovat ottaneet enemmän vastuuta itselleen, Jyrki kertoo. Seuratoiminnan kiireisimmät vuodet osuivat kultaiselle 90-luvulle, jolloin Forssan Alku voitti peräti seitsemän Suomen mestaruutta. Samaan aikaan Jyrkin perheessä elettiin ruuhkavuosia kahden pienen lapsen kanssa. – Iso kiitos kuuluu puolisolleni Minnalle, joka on aina tukenut minua ja mahdollistanut osallistumiseni seuratoimintaan. Raahaan tietokoneen mukaan myös lomille työja seura-asioiden hoitamista varten, mutta ainakin vielä avaimet ovat sopineet ulko-oveen, kun olen tullut kotiin. Nyt kun perheen lapset ovat aikuisia, myös Minna on innostunut lähtemään mukaan Forssan Alun toimintaan. – Koronan takia tarvitsemme kaksinkertaisen määrän ottelujärjestäjiä, joten jokainen käsipari on tarpeen. HYMY EI HYYDY Forssan seudun vuoden positiivisimmaksi ehdolla oleva Jyrki hehkuu säteilevää energiaa koko haastattelun ajan, mutta myöntää, että myös hänen hymynsä on meinannut ajoittain hyytyä haastavan koronatilanteen takia. – Joukkueemme oli hyvässä iskussa ja odotimme peleihin isoja yleisömääriä, kun yhtäkkiä kausi jouduttiin jättämään kesken. Seuran taloustilanne koki kolauksen ja myös syksyn pelien jatkuminen on epävarmaa. Mutta kuten kaikesta, myös tästä selvitään hyvällä porukalla, Jyrki hymyilee. Jyrki tietää mistä puhuu, sillä lähes 40 talkoovuoteen mahtuu monia kiperiä tilanteita ja hauskoja muistoja. Mies on kerran meinannut menettää myös päivätyönsä Forssan Verkkopalvelut Oy:ssä koripallon takia. – Ajoin aamuyön tunteina Kotkaan tekemään pelaajasopimusta ja minun piti jatkaa siitä suoraan Helsinkiin tärkeään palaveriin. Kun sopimus saatiin allekirjoitettua, päätin pitää lyhyen lepohetken autossa ja lopulta heräsin neljä tuntia myöhemmin. Silloinen toimitusjohtajamme kutsui minut maanantaiaamuksi puhutteluun, mutta leppyi onneksi viikonlopun aikana. Jyrkin mieleenpainuvin yksittäinen muisto seuratoiminnasta on Forssan Alun vuonna 1989 voittama ensimmäinen Suomen mestaruus, mutta miehen mukaan sitä on silti vaikea nostaa kaiken muun yläpuolelle. – Seuratoiminnan ansiosta olen päässyt matkustamaan ympäri maailmaa, tutustunut uusiin ihmisiin sekä saanut valtavasti hyviä ystäviä. Jos saan vielä vastata uudestaan siihen ensimmäiseen kysymykseen, niin ehdottomasti parasta tässä touhussa ovat ihmiset ja yhdessä tekeminen, Jyrki sanoo. Tuhansien talkootuntien mies Entinen jääkiekkoilija, isä, verkkojohtaja, intohimoinen laskettelija, puoliso, sydämeltään forssalainen ja aktiivinen penkkiurheilija. Aina iloista Jyrki Tulanderia voi kuvailla monilla eri sanoilla. Lähes 40 vuoden ajan häntä on voinut kutsua myös koripalloseura Forssan Alun kantavaksi voimaksi. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä Yhdessä hyvä tulee | 15
Olen muusikko ja onnekkaasti pystynyt elättämään itseni omaan musiikkiini keskittyvällä bänditoiminnallani. Painotan usein juuri onnekkuutta ja tuuria, enkä pidä saavutuksiani kovan työn tuloksina. Miksi? Koska tämä ei muistuta normaalia työtä. Tarkkoja työaikoja ei ole. Koiran ulkoiluttaminen soveltuu täysin sanoitusten kirjoittamiseen. Saattaapa sitä melodian pätkä syntyä vaikkapa sukujuhlissa. Inspiraatio ei katso aikaa eikä paikkaa. On lukuisia palkattomia päiviä, jolloin treenataan tai äänitetään musiikkia. Ollessani biisintekijä, suurin osa palkastani maksetaan pari kertaa vuodessa Teosto-korvauksina. Mikään tässä ei muistuta ”kahdeksalta töihin ja neljältä himaan” -sykliä. Mikä sitten mättää? Onhan se ihanaa voida tehdä rakastamaansa asiaa työkseen. En vain kehtaa sanoa tätä työkseni, vaikka sitä se on. Ongelma on siinä, että kovin työkeskeisessä yhteiskunnassamme minusta tuntuu, että olen turha luuseri, koska minun työ ei ole normaalia. Toki suurin syyllinen on kaikkea paisutteleva epävarma pääni, muttei tämä vieroksuva asenne ole täysin tyhjästä tempaistu. Puhuessani ihmisten kanssa esiin ponnahtaa aina aiheet ”Mitä teet työksesi?” ja ”Kuinkas työt”. En ole ikinä kokenut oloani tasavertaiseksi näissä tilanteissa. Uutta kotia etsiessäni olen jäänyt perinteisten vakiduunien puurtajille brutaalisti kakkoseksi, vaikka olisin voinut todistaa, että vuosituloni ovat samalla tasolla kuin heidän. Näin korona-aikana muusikkojen valittaessa huonoista tuista, monet ovat ihmetelleet, että mitä muusikot tuovat meidän yhteiskuntaamme? Kummasti sitä kuitenkin heidän kuulokkeissaan ja illanvietoissaan musiikki soi, elokuvien ja sarjojen taustamusiikista puhumattakaan. Muusikkous, säveltäminen ja sanoittaminen ovat ikivanhoja ammatteja. Nykyään on paljon uudenlaisia töitä. On tubettajia ja videopelien pelaajia, jotka lähettävät livekuvaa pelaamisestaan nettiin. Kummastakin edellä mainitusta ammatista voi saada elannon, jos sattuu menestymään. Voit olla ammatiksesi somettaja! Mitä merkittävää Instagramia työkseen päivittävä henkilö tekee meidän elämällemme? Hassu kysymys siihen suhteutettuna, kuinka paljon aikaa olemme elämästämme valmiita uhraamaan heidän vahtaamiseen. Alati automatisoituvan maailman edessä pitäisi murtaa normaalin työn käsitettä. Sen lisäksi, että epänormaalin työn tekijä saattaa kokea itsensä ulkopuoliseksi, muodostuu jämähtänyt normaalin työn käsite ongelmaksi silloin, kun puhutaan laista. Esimerkiksi muusikot ovat jääneet kiipeliin mitä eriskummallisempiin lakipykäliin, koska viralliset tahot eivät selkeästikään osaa ymmärtää kyseisen ammatin luonnetta. Toivon, että tänä päivänä nuorille puhutaan siitä, mitä kaikkea työ voi olla. Henrik Illikainen on Somerolta kotoisin oleva Tiisu-yhtyeen laulaja-kitaristi, muusikko ja lauluntekijä, joka pohtii kirjoituksessaan omaa ammatillista identiteettiään. Vieraileva kolumnisti Normaali työ? KUVA Sofia Mänttäri 16 | OP Lounaismaa
Perukirja on luettelo vainajan ja aviopuolison varoista ja veloista. Perukirjasta ilmenevät myös vainajan perilliset ja oikeudenomistajat. Perukirjan keskeisenä tehtävänä onkin toimia veroilmoituksena perintöverotusta varten sekä osoittaa, kuka tai ketkä voivat tehdä kuolinpesää koskevia päätöksiä. – Perukirjan laatimiseksi tarvitaan monia erilaisia dokumentteja, kuten esimerkiksi sukuselvitys perittävästä 15 ikävuodesta alkaen, OP Lounaismaan lakipalveluasiantuntija Ville Varjo kertoo. Myös avioehtosopimus ja testamentti tulee ottaa huomioon perukirjassa, mikäli tällaiset asiakirjat on elinaikana laadittu. Aina omaisilla ei kuitenkaan ole voimavaroja itse perehtyä perunkirjoitusta koskeviin käytännön asioihin ja tällöin on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen. – Voimme hoitaa pankista käsin perukirjan laatimisen, tarvittavien liiteasiakirjojen hankkimisen ja perunkirjoitustilaisuuden järjestämisen, pankkilakimies Eveliina Vaanela-Loiske sanoo. – Apunamme toimivat myös OP Koti Lounaismaan välittäjät asuntojen ja kiinteistöjen arvioinnissa. Huolehdimme myös, että perunkirjoitus tulee toimitettua Verohallinnon asettaman kolmen kuukauden määräajan puitteissa ja laadittu perukirja jätettyä Verohallintoon perintöverotusta varten, Vaanela-Loiske jatkaa. PERUKIRJA-ARVOILLA MERKITYSTÄ Hyvin laadittu perukirja ei kuitenkaan ole ainoastaan perittävän omaisuusluettelo, vaan se toimii pohjana myös mahdolliselle perinnönjaolle. Perintöverotuksessa vahvistetuilla arvoilla on merkitystä perittävän omaisuutta realisoitaessa, kuten perittävän omistamia kiinteistöjä myytäessä, jolloin tästä arvosta muodostuu omaisuuden hankintahinta perillisille. – Kun omaisuus on arvioitu perukirjaan oikein, vältytään mahdollisesti ikäviltä yllätyksiltä luovutusvoittoveron suhteen perittävän omaisuutta myöhemmin myytäessä, Vaanela-Loiske kertoo. Perunkirjoitusta valmisteltaessa voidaan myös huomioida perintöverotukseen liittyvä sallittu verosuunnittelu. Perinnönsaajan luopuessa hänelle tulevasta perintöosuudesta kokonaisuudessaan ja ehdoitta, tulevat hänen sijaansa luopujan omat lakimääräiset perilliset. – Tällöin perintöverotus siirtyy yhden sukupolven yli ja perintö jakautuu mahdollisesti jopa useammalle perinnönsaajalle ja perintöverotus on näin ollen myös kevyempi. Toki täytyy muistaa, että perittävän omaisuuden jakamiseen vaikuttavat myös monet muut asiat, kuten vaikkapa testamentti, Varjo sanoo. Lounaismaan Osuuspankin Salon, Forssan ja Someron konttorilla työskentelevät lakimiehet ja lakipalveluasiantuntijat muodostavat yhdessä asiantuntevan joukon alan ammattilaisia, jotka toimivat apunasi niin perunkirjoitusta koskevissa kuin muissakin perheja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Miksi perukirja laaditaan? Omaisen kuoleman jälkeen läheisten tulee huolehtia monista käytännön järjestelyistä, joista yksi on perunkirjoituksen toimittaminen. Lounaismaan Osuuspankin pankkilakimies Eveliina Vaanela-Loiske ja lakipalveluasiantuntija Ville Varjo kertovat, mitä kaikkea perunkirjoituksessa on hyvä huomioida. TEKSTI OP Lounaismaa KUVA Taija Piikkilä
Kulttuurialan työntekijän painajainen: ”En seuraa koronatilannetta uutisista, vaan peruuntuneista varauksista” OP on myös Media Oletko jo tutustunut OP Mediaan? Osuuspankin omistaja-asiakkaiden omasta kohtaamispaikasta löydät mielenkiintoisia artikkeleita esimerkiksi talouteen, asumiseen ja hyvinvointiin liittyen. OP Lounaismaan sivuston alta pääset lukemaan myös juttuja paikallisista ihmisistä, tapahtumista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Sen piti olla vain yksi tavallinen esitys yli 200 muun joukossa. Kun Jaakko Loukkola nousi näyttelijäkollegansa Kalle Tulanderin kanssa Salon Teatteri Provinssin lavalle 14. päivä maaliskuuta esittämään Tatu ja Patu, syömään -näytelmää, ei hän osannut aavistaa, että pian kaikki tulisi muuttumaan. – Esityksen jälkeen puhelimessani oli viesti, jossa meitä pyydettiin palauttamaan lavasteet ja muut tarvikkeet Turun Linnateatteriin. Kiertue oli päätetty keskeyttää koronaviruksen vuoksi, näyttelijä ja kulttuurialan yrittäjä Jaakko Loukkola muistelee. Päätös oli Jaakon mielestä täysin oikea ja perusteltu, eikä kiireistä kiertue-elämää viettänyt mies pistänyt pahakseen muutaman viikon lepoa kotona perheen kanssa. – Korona ja sen aiheuttama epätietoisuus vyöryivät elämäämme niin voimakkaasti, ettei kukaan olisi voinut varautua siihen etukäteen. Mutta se, mitä kulttuurialalla on kevään jälkeen tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta, on täysin anteeksiantamatonta. Voit lukea Jaakon koko tarinan OP mediasta osoitteesta op.media/alueet/lounaismaa. 18 | OP Lounaismaa
Elämäntapamuutos pelasti Johanna Tähtisen uupumukselta Jos kurkistetaan reilu vuosi ajassa taaksepäin, sateiseen ja harmaaseen alkusyksyyn, näemme Johanna Tähtisen heijaamassa rauhatonta vauvaa rintarepussa yötä päivää. – Olo oli uupunut ja ylirasittunut, enkä osannut nauttia arjesta. Ahmin suklaata ja herkkuja kaksin käsin. Palkitsin niillä itseni siksi, että selvisin hetkestä toiseen raskaassa vauva-arjessa. Se toi hetkellisen helpotuksen tunteen, mutta oikeasti pahensi tilannetta entisestään, Johanna kertoo. Lääkärin antama uhkaus pian lähestyvästä kakkostyypin diabeteksesta laittoi hälytyskellot soimaan nuoren äidin päässä. – Päätin, että nyt riittää. Jotain olisi tehtävä. En halunnut, että 25-vuotiaana olen uupunut yrittäjä, kahden pienen ihanan prinsessan äiti ja minua uhkaa vakava pitkäaikaissairaus sen takia, että laiminlyön itseni. Haluatko lukea lisää Johannan matkasta kohti liikunnallisempaa ja terveellisempää elämää? Siirry osoitteeseen op.media/alueet/lounaismaa.
Loppusyksystä Forssan keskustaan muuttanut Marko Vaittinen istahtaa uuden kotinsa keittiönpöydän ääreen. Marko palaa puheissaan siihen loppusyksyn päivään, jolloin hän otti yhteyttä OP Kodin kiinteistönvälittäjä Teija Vahokseen. – Päätin laittaa Vieremässä sijainneen taloni myyntiin, sillä se oli liian suuri tämänhetkisiin tarpeisiini. Pienempien neliöiden lisäksi halusin päästä lähemmäs keskustan palveluita, Marko Vaittinen kertoo. Kiinteistönvälittäjä kävi arvioimassa talon ja kuvaaja otti myyntikuvat. Toimeksiannon antaessaan Marko ei osannut odottaa sitä, että talokaupat olisi saatettu alusta loppuun parissa viikossa. – Myyntiaika ylitti kaikki odotukset. Vuonna 2011 rakennettu omakotitaloni ehti olla myynnissä vain viisi päivää. OP Kodin osaava kiinteistönvälittäjä Teija Vahos arvioi hinnan kohdilleen ja hyvät, ammattilaisen ottamat kuvat edistivät varmasti myyntiä. Uuden kodin etsintään oli lähdettävä kiireellä, sillä kauppakirjan kirjoittamisen jälkeen oli sovittu kuukauden siirtymäajasta. – Etsin asuntoa, jossa suuret putkija kattoremontit oli tehty ja että se sijaitsisi keskusta-alueella. Lisäkriteeriksi asetin, että asunnossa pitää olla kaksi makuuhuonetta, sillä lapseni asuvat vuoroviikoin luonani. UUTTA PUTKEEN Marko kertoi toiveensa huolettomasta kerrostai rivitaloasunnosta Teijalle ja kävi muutamassa asuntonäytössä. Ne eivät kuitenkaan tuntuneet omilta, mutta välittäjä vinkkasi, että myyntiin olisi tulossa sopivan oloinen asunto Turuntieltä. – Minulla ei ollut mitenkään kovat odotukset asunnon suhteen, mutta menin kuitenkin katsomaan. Asunto kuitenkin sävähdytti heti ja tuntui kodilta. Yläkerrasta löytyi parin makuuhuoneen lisäksi oma sauna, joka lisäsi asunnon houkuttelevuutta. Myös isommat remontit oli tehty ja hoidettu piha sekä asunnon hyväkuntoiset pinnat vahvistivat ostopäätöstä. Markon jätettyä tarjouksen Turuntien asunnosta hän jäi odottamaan vastatarjousta. Sitä ei kuitenkaan tullut, sillä tarjous hyväksyttiin alle tunnissa. Välittäjän soittaessa Markon tunteet vaihtelivat onnesta silkkaan kauhuun. – En yleensäkään harkitse ja jahkaile kaupanteossa, mutta tarjousta jättäessäni en osannut odottaa, että se hyväksytään kertalaakista. Näin nopeat kaupat saivat jopa minut häkeltymään, Marko naurahtaa. KETJU JATKUU Nyt Marko on jo kantanut sohvat, palkintokaapit ja juoksumaton uuteen olohuoneeseensa. Ja takapihan pieni nurmialuekin on tullut haravoitua muutamaan kertaan. Asunnon entinen omistaja Ville Saarikkomäki kertoo hymyssä suin sen myynnistä. – Jätin sunnuntaina soittopyynnön ja heti maanantaina sain yhteydenoton OP Kodilta. Kiinteistönvälittäjä tuli ripeällä aikataululla arvioimaan asunnon ja valokuvaamaan kohteen. Noin viikon päästä siitä asunto oli netissä myynnissä, Ville kertoo. Myös Ville kertoo yllättyneensä nopeista kaupoista. Kun kaupat oli lyöty lukkoon ja kauppakirjat oli kirjoitettu, tuli hänellekin kiire uuden kodin etsinnässä. – Sopiva vuokra-asunto löytyi nopealla aikataululla jo tutuksi tulleen välittäjän kanssa. Sain henkilökohtaista ja ystävällistä palvelua. Pari päivää vietin vanhemmillani evakossa, Ville kertoo. Villen suunnitelmat tulevaisuuden kodin suhteen ovat vielä suurelta osin auki, mutta yksi asia on miltei 100 prosenttisen varma. – Seuraavaa kotia lähden etsimään yhdessä OP Kodin asiantuntevien välittäjien kanssa. Kaikki sujui niin joustavasti ja vaivattomasti, parempaa palvelua en voisi edes toivoa. Asuntokaupoista tuli sadan metrin juoksu Marko Vaittinen on tunnettu menestyksestään maratonmatkoilla. Hänen asuntokaupoistaan sen sijaan tuli varsinainen sadan metrin juoksu. Niin rivakasti hoituivat taloja asuntokaupat OP Kodin osaavien välittäjien kanssa. TEKSTI Sarita Silvennoinen KUVA Taija Piikkilä 20 | OP Lounaismaa
Perttelissä asuva pariskunta Niina ja Rami Salo ovat ylläpitäneet Salon seudun Reko-rinkiä vapaaehtoistyönä jo pari vuotta. Ringin toimintaa operoidaan suljetun Facebook-ryhmän kautta ja tietoisuus ruokaringistä on levinnyt pääasiassa puskaradion kautta. – Toimimme itsekin pientuottajina, joten tunnemme monet alueen tuottajista ja heidän tuotteensa entuudestaan. Siitä on ollut paljon apua, kun olemme vinkanneet mukaan uusia tuottajia. Rekossa on tärkeää, että kaikki ringin toimijat ovat pientai alkutuottajia, Niina Salo sanoo. Rekon nimi muodostuu ruotsinkielisistä sanoista rejäl konsumtion eli luotettavaa ja vastuullista kuluttamista. Rekon tavoitteena on edistää pientuottajien eettisesti tuotetun ja puhtaan lähiruoan kysyntää ja tarjontaa. Joka toinen torstai tuottajat ja tilauksensa ennakkoon tehneet ostajat kohtaavat Hämeentiellä sijaitsevalla parkkialueella – säällä kuin säällä. – Kaikki tilaukset ovat sitovia. Tietenkin inhimillisiä unohduksia voi sattua kerran pari, mutta pääasiassa olemme keskenämme niin tuttuja, että turhia, noutamatta jääviä tilauksia ei tule. Se on tärkeää etenkin siksi, että vältyttäisiin hävikiltä. Esimerkiksi leivontatuotteet valmistetaan jakopäivänä tilausten mukaan. TUOTTAJALTA KULUTTAJALLE ILMAN VÄLIKÄSIÄ Kuluttajat ovat nykyään valveutuneita ja haluavat panostaa puhtaaseen ravintoon ja ekologisuuteen. Tuotevalikoima on laaja ja vaihtuu satokausien mukaan. Tuotteita ovat muun muassa vihannekset ja juurekset, leivät, marjat, hedelmät, kalaja maitotuotteet. – Suosituimpia tuotteita ovat kananmunat, kala ja pientuottajien lihat. Esimerkiksi Vallan maukas -lihatilan avattua tilauksensa, kaikkein muidenkin toimijoiden tilaukset kasvavat vauhdilla, Rami Salo kertoo. Tällä hetkellä Salon Reko-ringissä on mukana noin 70 aktiivista tuottajaa, joista noin puolet Salon seudulta. Uusien tuottajien mukaanotto tapahtuu aina harkiten. – Ei ole järkevää ottaa rinkiin esimerkiksi viittä hunajantuottajaa, jos jokainen saa kaupaksi yhden purkin. Kalatuotteiden toimittajaa etsimme pitkään lähistöltä, kun paikallinen kalantuottaja ei enää ehtinyt Rekoon. Nyt vihdoin tärppäsi ja löysimme Mynämäeltä tuottajan, joka toimittaa meille Saloon tuoretta kalaa, Niina sanoo. Facebook-ryhmään liittymällä rinkiin voivat osallistua kaikki Reko-toiminnasta kiinnostuneet. – Jos olet utelias ja innostunut laadukkaammasta ja puhtaammasta ravinnosta, kannattaa liittyä mukaan. Reko ja varsinkin jakotilaisuudet ovat oiva mahdollisuus tutustua uusiin tuotteisiin ja samanhenkisiin ihmisiin. Ruualta odotetaan vastuullisuutta Lähiruualle on nyt kova kysyntä. Ihmiset haluavat syödä kunnollista, puhdasta, lähellä kasvatettua ruokaa, jonka alkuperä on tiedossa. Tuon tarpeen pohjalta Saloon syntyi ensin luomurinki, joka viitisen vuotta sitten muuttui Reko-ringiksi. TEKSTI Sarita Silvennoinen KUVA Jamina Satamo Niina ja Rami Salo ylläpitävät Salon seudun Reko-rinkiä vapaaehtoisvoimin. He toimivat myös itse ringin pientuottajina.
Erilaiset osakeja korkosijoitukset ovat olleet perinteisesti suosittuja sijoittajien keskuudessa. Nyt niiden rinnalle on noussut kolmas omaisuusluokka, eli vaihtoehtoiset sijoituskohteet. Vaihtoehtoisissa sijoituskohteissa on voinut olla aikaisemmin sellaisia sijoituskohteita, jotka ovat saattaneet olla rajoitettuja vain institutionaalisille sijoittajille. – Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden suosio perustuu hyvään 6–8 prosentin vuotuiseen tuotto-odotukseen, johon päästään selvästi osakesijoituksia alemmalla markkinariskillä. Vaihtoehtoisten sijoitusten tuottokehitys on myös tyypillisesti tasaisempaa, kuin esimerkiksi osakemarkkinoilla, Lounaismaan Osuuspankin yhteyshenkilö Iiris Vartiainen kertoo. Vaihtoehtoisia sijoituskohteita ovat esimerkiksi kiinteistöt, infrastruktuuri sekä maaja metsätalous. – OP-Alternative Portfolio -rahasto on yhdistelmä kaikkia näitä. Rahasto sijoittaa myös listaamattomiin osakkeisiin ja muihin kohteisiin, joihin yksityissijoittajien on tavallisesti hankala päästä käsiksi. – Vaihtoehtoiset sijoitukset parantavat asiakkaan sijoitussalkun tuottoja riskinäkökulmaa. Ne tuovat asiakkaalle uusia tuotonlähteitä osakkeiden ja korkosijoitusten rinnalle täydentämään hajautettua sijoitussalkkua. SIJOITA PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ Tasaista tuottoa tarjoavien sijoituskohteiden ansiosta OP-Alternative Portfolio -rahasto sopii pitkäaikaiselle sijoittajalle. – Esimerkiksi infrastruktuuriin sijoittaminen voi tarkoittaa, että rahaston kautta on mahdollista olla osana esimerkiksi energialaitosten ja jakeluverkostojen rakennuttamista. Nämä ovat isoja projekteja ja tuotot tulevat pitkällä aikavälillä, Vartiainen kertoo. – Jokaisella asiakkaalla on nyt loistava mahdollisuus ostaa salkkuunsa vaihtoehtoisia sijoituskohteita, sillä tämän rahaston kautta se on vaivatonta. OP-Alternative Portfolio -rahaston sijoitukset on hajautettu kansainvälisesti. Rahaston hoidosta vastaa kolme suomalaista salkunhoitajaa, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä OP:n kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. – OP-Alternative Porfolio on yhdessä muiden sijoitusratkaisujemme kanssa hyvä vaihtoehto uusille sijoittajille sekä heille, jotka kaipaavat salkkuunsa uusia sijoituskohteita eri omaisuusluokista, Vartiainen sanoo. Vähemmän heiluntaa, enemmän tuottoa Osuuspankin laaja rahastovalikoima sai syksyllä lisäystä OP-Alternative Port? olio -rahaston myötä. Nimensä mukaisesti vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin sijoittava rahasto tarjoaa yhdellä ratkaisulla tehokkaan hajautuksen vaihtoehtoisiin sijoituksiin. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä